Järvenpään kaupungin tiedotuslehti, kevät 2015

JÄRVENPÄÄ
Kaupungin tiedotuslehti kevät 2015
ä
s
n
e
t
s
Ihmi inen
näkö nki.
u
p
u
a
k
Mukaan juhlaan Sibeliusten
kotikaupungissa
s. 2–7, 18, 20
Ota talteen
Kaavoituskatsaus 2015
s. 9–12
Suomen paras sosiaali-ja
terveyskeskus Järvenpäähän
s. 13
Julkinen tiedote
►
PÄÄKIRJOITUS: Erkki Kukkonen, kaupunginjohtaja
Tänä vuonna juhlitaan
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta säveltäjämestari Jean Sibeliuksen syntymästä. Juhlavuosi on erityisen tärkeä Järvenpäässä, koska Järvenpää oli Sibeliuksen
kotikaupunki 53 vuoden ajan. Järvenpäässä moni asia viittaa siihen, että voimme todella sanoa olevamme Sibeliuksen kaupunki.
Järvenpää edelleen mukana
kuntien yhdistymisselvityksessä
Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan yhdistymisselvitys ei ole edennyt alkuperäisen
tavoitteen mukaisesti. Motiivi muodostaa kahdeksan kunnan kokoinen suuri suomalainen kaupunki perustui alun alkaen kahteen asiaan: sosiaali- ja terveysasioiden
päätäntävallan pysyttämiseen kunnassa sekä pyrkimykseen vaikuttaa vahvistuvan
kuntarakenteen avulla siihen, että Helsingin seudun metropoliratkaisu pidettäisiin
kevyenä.
Ensin mainittu motiivi katosi viime vuoden maaliskuun ”sote-ratkaisun” myötä.
Siinähän kaikki puolueet sitoutuivat sote-malliin, jossa päätäntävalta olisi siirretty
viidelle sote-alueelle. Tämä malli ei kuitenkaan täyttänyt perustuslain vaatimuksia
kansanvallan eikä rahoitusmallin kohdalla ja osoittautui näin ollen toteuttamiskelvottomaksi. Samoin kävi myös ns. yksitasoiselle kuntayhtymämallille, jota sosiaali- ja
terveysvaliokunta vielä viime hetkellä esitti.
Helsingin seudun metropoliratkaisukaan ei onnistunut päähallituspuolueiden näkemyseroista johtuen. Maan seuraava hallitus joutuu tavalla tai toisella ottamaan
metropolihallinnon uuteen valmisteluun. Helsingin seudulla tarvitaan parempaa
kuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä valtion kanssa. Tämä pitää ratkaista ilman
raskasta, uutta hallinnontasoa.
Alkuperäiset motiivit kahdeksan kunnan yhdistämiseksi ovat siis hävinneet: sosiaali- ja terveysasiat ovat joka tapauksessa poistumassa kuntien suorasta päätännästä
ja metropoliratkaisua ei syntynyt kuntien pelkäämässä muodossa. Joka tapauksessa täytyy lähteä siitä, että kuntien pärjääminen tulevaisuudessa edellyttää riittävän
suuria kuntia eli nykyisen kuntakoon selvää kasvattamista. Tämän vuoksi myös Keski-Uudellamaalla kannattaa pyrkiä yhdistämään voimia ja kasvattamaan kuntakokoa. Tällä tavoin taataan paremmin selviytyminen tulevissa muuttuvissa tilanteissa.
Tällä hetkellä on vielä mahdollista, että Nurmijärven, Keravan ja Sipoon jäätyä selvityksestä pois jäljellä olevat kunnat voisivat alkusyksystä päätyä valmistelemaan yhdistymissopimusta.
Juhlallist a
a!
vuo den jatko
u
t
s
a
r
r
a
h
i
r
u
kulttu
Kulttuuri pidentää ikää. Tämä on
neurologi ja tutkija Markku T. Hyypän
yhden kirjan nimi. Tutkimuksiinsa perustuen hän väittää, että kulttuuriharrastaminen parantaa yksilön elämänlaatua ja pidentää ikää.
Kulttuuri ja taide mielletään
usein yläluokkaisiksi harrastuksiksi. Ikäänkuin kulttuuri olisi
joidenkin arjesta vieraantuneiden hienohelmojen tai vähän
tärähtäneiden joutavanpäiväinen ajanviete, joka vain maksaa
mutta ei tuota mitään. Väärin!
Kulttuuriharrastamista on monenlaista. Kulttuuri ulottuu ruoan
valmistamisesta vaikkapa nykytanssiesityksestä nauttimiseen. Teatterikatsomossa voi kokea maailmaa ja ihmiselämää
muiden silmin. Osallistumalla itse teatterin tekemiseen voi edellisen lisäksi vielä
kokea valtavan yhdessä tekemisen ja onnistumisen ilon. Järvenpään teatterin esityksissä tapahtuu juuri näin, niin katsomossa
kuin lavalla.
Järvenpään kaupungin kulttuuripalvelut
sekä vapaa-aikapalvelut luovat kaupunkilaisille mahdollisuuksia kokea ja osallistua
Järvenpää-talolla, taidemuseossa ja muissa
kaupungin ylläpitämissä kohteissa. Myös
yhdistykset ja yritykset tuottavat kaupunkiin kulttuuria ja taidetta. Vain hankkiutumalla paikan päälle ja osallistumalla pääset
niistä osallisiksi.
Tänä vuonna vietämme Järvenpäässä,
Sibeliuksen kotikaupungissa, säveltäjämestari Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlaa.
Juhlavuoden kulttuurikattaus onkin hyvin
runsas: tarjolla on monenmoista koettavaa
hänen musiikkinsa ja elämänsä äärellä.
Muun muassa Aino Sibelius -näyttely
taidemuseolla kertoo ainutlaatuisella tavalla säveltäjän puolisosta ja elämän arjesta
Ainolassa.
Toivomme, että tutustut siihen, mitä
Järvenpäässä on tarjolla. Vain itse itsesi
altistamalla voit hankkia uusia elämyksiä
ja oppia uusia asioita niin itsestäsi kuin
Anju Asunta
Suomalaisten kuntien imagot on tutkittu ja Järvenpään kaupungin imagoksi nousi
Sibeliuksen Ainola. Meillä on Järvenpää-talo ja sen akustiikaltaan hyvä Sibelius-sali sekä Sibelius-Akatemian kurssikeskus. Lisäksi kaupungissamme on runsasta musiikkitarjontaa niin klassisen musiikin kuin kevyemmänkin musiikin saralla, kuten
esimerkiksi Puistoblues ja Meidän Festivaali osoittavat. Kävelemme Janne -nimisellä
kävelykadulla ja kohta voimme nousta junaan Ainolan asemalta, joka vielä heinäkuuhun asti on Kyrölän asema. Kun katsomme Järvenpään kaupungin vaakunaa,
on mielenkiintoista tietää, että Sibelius valitsi vaakunan värit hopean ja sinisen, kun
kauppalanvaltuusto ei päässyt väreistä yksimielisyyteen.
a
a
m
i
o
v
Elin
ksista
kanssaihmisistäsi. Tai voit vain viihtyä ja
unohtaa arkihuolet. Kulttuuriharrastusten
parista löytyy mielenkiintoisia uusia ihmisiä ja sosiaalisia verkostoja, jotka ovat juuri
sitä pääomaa, joka parantaa hyvinvointia ja
jaksamista. Räätälöi itsellesi sopiva paketti!
Tilaa kulttuuripalvelujen uutiskirje kaupungin kotisivuilta, niin saat kerran kuussa
suoraan sähköpostiisi koosteen siitä, mitä
kaikkea täällä tapahtuu. Kirjoita kaupungin kotisivuilla hakuun ”tilaa kulttuuriuutiskirje”, anna sähköpostiosoitteesi ja
asia on hoidettu. Tarvittaessa tilauksen
peruminen käy yhtä helposti kuin tilaaminenkin. Myös kaupungin verkkosivujen tapahtumakalenterissa ja Facebookin
Tapahtumat Järvenpää -sivulla kerrotaan
kulttuuritapahtumistamme.
PS. Yksi paikka, mistä löytyy
lukemattomia elämyksiä, on
Järvenpään kirjasto. Sieltä löytyy
myös Markku T. Hyypän Kulttuuri
pidentää ikää.
Kalle Jämsén
Kulttuurijohtaja
Järvenpään kaupungin tiedotuslehti,
kevät 2015
Järvenpään kaupungin tiedotuslehti jaetaan
Järvenpäässä jokaiseen kotiin. Lehteä saa myös
kaupungin palvelupisteistä ja kirjastosta.
Päätoimittaja:
Anju Asunta
Puh. 040 315 3511, [email protected]
Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää
Toimituskunta:
Tuula Alkula
Anju Asunta
Marika Karhula
Anju Asunta
2 | Järvenpää • Kevät 2015
Taitto: Grapica Oy / Pia Kauppinen
Kannen kuva: Eero Järnefelt, Jean Sibelius
soittaa viulua, 1890-luku, vesiväri, Järvenpään
taidemuseo. Kuva: Järvenpään taidemuseo /
Matias Uusikylä
Painos: 19 200 kpl
Paino: Keski-Uusimaa Oy
Jakelu: Jakelujuniorit Oy
ISSN: 1797-1403
TERVETULOA en
Sibeliuks
IIN
K
N
U
P
U
A
K
I
T
O
K
Järvenpäähän
Ethän jät ä
näit äkään
luke matt a
Aino Sibelius ja
Juhani Ahon Yksin Aholassa.......................
7
Miten hulevedet virtaavat tontillasi.......... 8
Tule, viihdy
ja kerro siitä
muillekin!
13
Myllytien Toimintakeskuksessa
harrastetaan ja tavataan ihmisiä...........
14
Tietokoneet ja iPadit
tulivat kouluihin.....................................
16
Nuorisotyötä ruokavälkällä.................... 16
Kouluihin oppimisen iloa....................... 16
Järvenpää on kiva kaupunki aina, mutta erityisesti tänä Sibeliuksen juhlavuonna kaupungilla on
paljon annettavaa – paitsi asukkailleen, myös kulttuurin ystäville kautta koko Suomen. Odotamme
Ainolaan, Aino Sibelius -näyttelyn ja koko kesäkaupunkiin paljon vieraita ulkomailtakin, sillä säveltäjämestarilla on edelleen vankka kannatus muun muassa Iso-Britanniassa ja Japanissa.
Tämä on paras aika myös Sinulle tutustua kotikaupunkisi monipuoliseen kulttuuritarjontaan ja tuoda ystävät ja sukulaisetkin
nauttimaan. Jakamalla hyviä kokemuksia lähipiirisi kanssa vaikkapa sosiaalisessa mediassa osallistut samalla mukavan
kaupunkimaineen kasvattamiseen ja järvenpääläisen liike-elämän piristämiseen.
lähetä kuvia Instagramiin:
Seuraa, twiittaa fiiliksiä ja
, #jarvenpaa,
#sibelius150, #ainosibelius
#järvenpää, #hyväjäke
Myllynkulmasta Suomen paras
sosiaali- ja terveyskeskus......................
Hyvää ja onnellista arkea
lapsiperheille.........................................
17
Kolmisointu-konserteissa
elämyksiä kaikille kaupunkilaisille.......
17
Juhlavuoden kunniaksi Janne-kontti
ja kaupunkijuhla Jannella......................
18
Kirjastosta sähköistä luettavaa............. 18
Järvenpään asiat esillä somessa............ 18
Kesäajan toiminta
kaupungin toimipaikoissa......................
19
Kesämenot Jäken nuorille...................... 19
Järvenpäässä tapahtuu.......................... 20
Järvenpää kurkottaa
kohti taivasta
Kävelykatu Jannen ja Tupalantien kulmauksessa
aloitetaan tänä vuonna keskustan ensimmäisen
korkeamman talon rakennustyöt ja jatkoa suunnitellaan Perhelään. Keskustaa tiivistämällä monipuolistetaan asumisen ja bisneksen mahdollisuuksia.
Kaavoituskatsauksesta selviää muut suunnitteilla
olevat hankkeet.
Lue lisää s. 8–12
Santeri Levas
Lue lisää
Janne ei ollut mikään
tavallinen järvenpääläinen s. 4–5
Anna musiikin
koskettaa
Meidän Festivaali, Sibelius-konserttien sarja Järvenpää-talossa ja kirjastokin tarjoavat tänä vuonna sellaisen musiikkikattauksen, että väristyksiä ja
liikutuksen hetkiä löytyy jokaiseen makuun.
Maarit Kytöharju
Lue lisää s. 6
Parane pian
turvallisella hoidolla
JÄRVENPÄÄN KESKUSTA
TUPALANTIE KORTTELI 137
SKANSKA/VVO
NÄKYMÄ PERHELÄN SUUNNASTA
ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY
21.5.2012
Potilasturvallisuus on hoitohenkilökunnan ja potilaan yhteinen asia. Sen avaimia ovat muun muassa
hyvä tiedonkulku, käsihygienia ja annettujen hoitoohjeiden noudattaminen.
Lue lisää s. 14
Nyt liikkeelle!
Jokaisen kannattaa etsiä itselleen sopiva tapa liikkua ja juurruttaa liikunta osaksi arkea – muuten
kroppa jämähtää ja paino nousee. Tueksesi tarjolla
on mm. liikuntaneuvontaa ja ohjattuja ryhmiä.
Lue lisää s. 15
Järvenpää • Kevät 2015 | 3
►
TEKSTI: Anju Asunta, KUVAT: Santeri Levas, Suomen valokuvataiteen museo
n
e
n
i
l
l
a
v
a
t
Ei mikään
Janne järvenpääläinen
Säveltäjämestari Jean Sibelius rakennutti perheelleen kodin, Ainolan, Järvenpäähän vuonna 1904.
Siellä Sibeliukset elivät ilon ja synkkyyden, luovuuden ja hiljaisuuden,
kasvun ja hiipumisen päiviä, elämänsä loppuun saakka. He olivat
Järvenpään ja koko Suomen tähtihenkilöitä jo eläessään, ja ovat sitä
edelleen.
Tulisieluinen säveltäjänuorukainen Jean
Sibelius (1865–1957), kotioloissa Janne,
vieraili 23-vuotiaana opiskelukaverinsa
Armas Järnefeltin kotona. Tuolloin hän
tapasi ensi kerran Ainonsa (os. Järnefelt,
1871–1969), Armaan 17-vuotiaan pikkusiskon. Nuorten välille syntyi rakkaus
heti, mutta perhettä he pääsivät perustamaan vasta joitain vuosia myöhemmin
Jannen saavutettua kyllin vakaan aseman säveltäjänä ja musiikin opetuksessa. Nähtävissä jo oli, että tie levottoman
taiteilijan puolisona ei olisi helppo. Päättäväisenä nuori morsian kirjoitti ystävättärelleen: ”…teen aina omatuntoni mukaisesti ja olen asettanut päämaalikseni tulla
hyväksi vaimoksi, todelliseksi vaimoksi sille,
jota rakastan, eikä koettaa opettaa häntä
hyväksi mieheksi.”
Taiteeni vaatii
toista ympäristöä
Nuoren parin yhteiselämä kävikin haasteelliseksi: siinä kun Janne vietti villiä taiteilijaelämää, Aino oli pian pienten lasten
äitinä sidottu kotiin ja käytännölliseen
arjen pyörittämiseen. Päiväkausiakin jatkuva ”vifti”, ryypiskely ja muu juhliminen,
verotti säveltäjän terveyttä, taloutta, luovuutta ja perheonnea. Vuosisadan vaihteessa tilanne oli niin huono, että perhe
tuli siihen tulokseen, että Helsingistä oli
päästävä pois maaseudun rauhaan. Kun
taiteilijaystävät – Juhani Aho, Ainon
veli Eero Järnefelt sekä Pekka Halonen
perheineen – olivat jo valinneet asuinpaikakseen Tuusulanjärven rannat, alue oli
Sibeliuksillekin luonteva valinta.
Talon paikasta neuvoteltiin ensiksi
Vanhankylän kartanon emännän Anni
Åströmin kanssa, mutta tuomio oli tyly:
”Ihminen, joka on ollut mallina sellaisessa
taulussa kuin Akseli Gallénin Symposion,
ei ikinä pääse Vanhankylän asukkaaksi!”
Parempi onni oli Järvenpään kartanon
mailla, ja 1903 solmittiinkin kaupat sie-
4 | Järvenpää • Kevät 2015
västä pellonreunan rinnetontista likeltä
Tuusulanjärveä. Ajan parhaisiin kuuluva
arkkitehti, Lars Sonck, palkattiin suunnittelemaan talo ja työt Villa Ainolan
rakentamiseksi aloitettiin. Raha virtasi
hurvittelevan Jannen käsistä nopeammin
kuin sitä tuli, mutta taiteilijalla oli onneksi
luottoa ja tarvittava rahoitus saatiin lukuisien vekselien avulla järjestymään.
Kun Sibeliukset muuttivat Ainolaan
24.9.1904, perheeseen kuuluivat tyttäret
Eva (s. 1893), Ruth (s. 1894) sekä Katarina (s. 1903). Yksi pienokaisista, Kirsti
(s. 1898), oli jo menehtynyt lavantautiin.
Talo oli tuolloin maalaamaton, pärekattoinen, puu-uuneilla lämmitettävä ja öljylampuilla valaistava vaatimaton, mutta kaunis
ja kodikas maaseutuasunto. Tupaantuliaisiin taiteilijaystävät toivat kukkia, rinkeleitä sekä Juhani Ahon kalastaman ison
hauen. ”Tämä talo on taiteelleni välttämättömyys”, Janne totesi tyytyväisenä.
Hoida itseäsi! Ja lapsia!
Ainolan ensivuosina suuri osa Sibeliuksen
keskeisistä orkesteriteoksista oli painettu ja niitä soitettiin jo ympäri maailmaa.
Charmantti säveltäjä oli kysytty vieras
kapellimestarina ja seuramiehenäkin. Hän
oli paljon poissa kotoa, milloin työmatkalla jonkun sävellyksensä parissa, milloin
taas viftireissuillaan. ”Me elämme niin eri
elämätä, enkä minä jaksa elää yksin – pelkään
sinusta kaikenmoista”, väsynyt Aino kirjoitti miehelleen. Niin kiireinen ja juhlivainen
kuin olikin, Janne ei koskaan unohtanut
vaimoaan, vaan kirjoitti taajaan hänelle helliä sanoja: ”Kultani, rakastettuni, Sinä ihanin
ihminen. Sinua ijäti rakastava J.”
Aino purki turhautumistaan puutarhaan:
”Minä kuokin ja lapioin kuokkimasta päästyänikin. Välillä itkin ja sitten rupesin taas kuokkimaan.” Puutarha kasvoi ja kukoisti, ja siitä
tulikin vuosien saatossa todellinen Ainon
taidonnäyte palkittuine omenoineen ja pursuavine tomaattihuoneineen.
Perheen vanhemmille tyttärille taiteilijayhteisön alkuvuodet olivat ihanaa aikaa.
Useimmat ystävät tulivat toisista taiteilijaperheistä, joissa elämä oli yhtälailla luovaa
ja toimeentulo sattumanvaraista. Lapsille
järjestettiin hauskoja kotitanssiaisia ja rekiretkiä, ja porukalla suunniteltiin näytelmäkappaleita. Illanvietoissa Aino soitti pianoa
usein nelikätisesti Maija Halosen kanssa.
Kiivaan työelämän rasittamaa Jannea ei
tohdittu soittopyynnöillä vaivata, mutta
juhlahetkinä hän saattoi yllättää ystävät,
Eero Järnefelt: Jean Sibelius, vesiväri, Järvenpään taidemuseo.
Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä
istahtaa atelieerin pianon ääreen ja vaivuttaa yleisönsä kuuntelemaan musiikkiimprovisaatiota.
Minä pyörryn!
Järvenpää oli 1900-luvun alkuvuosina pieni maaseutupaikkakunta. Varsinaista kyläkeskustaa ei vielä ollut – ainoastaan junaasema ja sen lähistössä postin, kauppiaan,
leipurin ja kestikievarin talot. Juna tuli
tunnissa He lsingistä Järvenpäähän, mistä
matkaa Ainolaan jatkettiin jalkaisin tai hevoskärryillä. Ainolassa ei oltu eristyksissä
ja elämä oli ajoittain jopa ylellistä. Esimerkiksi juhla-aterioita valmistettiin riistasta ja
muista alueen tuotteista, mutta tarvittaessa
Stockmannilta saatiin hummereita, kastanjoita, viikunoita ja muita kaukomaiden
herkkuja.
Jannen kurkku kipeytyi pahoin vuonna
1908. Syyksi osoittautui kasvain, joka saatiin onneksi poistetuksi, mutta jäljelle jäi
pitkäksi aikaa sekä kurkun arkuus että huoli
terveydestä. Säikähtänyt Janne lopetti alkoholin käytön ja tupakoinnin, mistä seurasi seitsemän onnellista raittiuden vuotta.
Säveltäjä keskittyi työntekoon ja loi mestari-
Santeri Levas
Puutarha oli Ainon rakas työmaa ja suuri ylpeydenaihe. Hän harjasi puutarhassa myös valkoiset
hiuksensa ja kerran sieltä löytyikin valkoisin hiuksin vuorattu linnunpesä.
teoksia. Vaikka velat aiheuttivat stressiä,
perhe-elämä kukoisti. Tytär Katarina kertoi,
kuinka kotona äiti ja isä saattoivat musiikitta
laittaa tanssiksikin, ja äiti saattoi yllättävissä
tilanteissa hupsutellen huudahtaa: ”Minä
pyörryn”, ja vajota isän käsivarsille.
Perheen isommat tytöt olivat jo teini-iässä,
kun Ainolaan syntyivät pienemmät tytöt
Margareta (kutsumanimeltään Piiu,
s. 1908) ja Heidi (s. 1911). Tilaa kasvavalle
joukolle tarvittiin lisää, joten vintti remontoitiin asuttavaksi 1911. Samoihin aikoihin
taloon palkattiin ”vähäksi aikaa avuksi”
nuori Aino Kari. Hänen kotiapulaispestistään tulikin yllättäen todella pitkä; hän
jäi eläkkeelle Ainolasta vasta 75-vuotiaana.
Joitain vuosia myöhemmin palkattu keittäjätär Helmi Vainikainen viihtyi niinikään
talossa liki 50 vuotta.
Ne olivat sellaisia yösäveliä
Janne sävelsi usein öisin. Hän käveleskeli
edestakaisin, otti pianosta säveliä ajatuksensa tueksi ja ”takoi” musiikillista ideaa
päässään. Aino, lapset ja myöhemmin lapsenlapsetkin kuuntelivat tuttuja yösäveliä.
Lipajev kuvasi vuonna 1912 osuvasti järvenpääläisten suhtautumista paikkakuntansa kuuluisuuteen: ”Asemalla joukko suomalaisia ottaa meidät hyvin sydämellisesti
vastaan. He nostavat hattujaan ja nyökkäilevät. Sibelius vastaa heidän tervehdykseensä.
Junan saapuessa ja Sibeliuksen ojentaessa
minulle kätensä huomaan kuinka muut matkustajat katselevat rakastamaansa säveltäjää
kunnioituksella. Meillä tätä samaa ei koskaan
olisi tapahtunut Tšaikovskin kanssa.”
Santeri Levas
Mainetta sinfonioilla,
rahaa pikkukappaleilla
Liki keikarimaisesti pukeutuvan, hyviä
ruokia, juomia ja sikareita arvostavan ja
matkustelevan taiteilijan rahapula jatkui läpi aktiivisten sävellysvuosien aina
20-luvun lopulle asti. Kustantamoille kävivät parhaiten kaupaksi pienet piano- tai
viulukappaleet, joita hän sävelsikin paljon. Se kuitenkin vei aikaa suuremmilta
teoksilta. Sibeliuksen 7. sinfonia valmistui 1924, minkä jälkeen suuret odotukset
kohdistuivat 8. sinfoniaan. Se kuitenkin
jäi valmistumatta, vaikka sen tiedetään
Kun Ainolta kysyttiin, olisiko Sibelius halunnut lapsikseen poikia, hän vastasi: ”Eiköhän ollut kohtalon tarkoitus, että saimme vain tyttäriä. Miehessäni on kyllä ollut aivan tarpeeksi poikaa.”
Ainolassa hiljaisuus puhuu
Santeri Levas
Järvenpääläiset tottuivat näkemään Sibeliuksen hänen viimeisinä vuosikymmeninään päivittäisillä kävelyretkillä, sikaria
tuprutellen, tip top puvussa. Hän seurasi
tarkoin luontoa ja kuunteli lintujen laulua säveltäjän korvin; esimerkiksi satakielet lauloivat hänelle e-mollissa ja varis oli
”kriitikko”. Kevään odotettu kohokohta oli aina
joutsenten ja kurkien
saapuminen.
Aino oli uupumuksen ja epätoivon ajoista
huolimatta pysynyt uskollisesti miehensä tukena menestyksen vuosikymmenet. ”Sinusta
olisi tullut paljon onnellisempi jonkun toisen
kanssa. Minusta ei koskaan!” Janne lausui
puolisolleen tämän täyttäessä 75 vuotta,
ja taisi pysyä kannassaan elämänsä loppuun saakka. Ehkäpä hän oli väärässä, sillä
Ainokin kuvaili viimevuosinaan elämäänsä
yhdeksi ainoaksi onnelliseksi päiväksi. ”Ja
kyllä kahden onkin hyvä olla. Iltaisin kuulemme hyvällä radiolla ja grammofonilla välistä
aivan suurenmoisia esityksiä musiikin alalta,
hänen ja muidenkin. Silloin on hyvä olla ja
huolet kaikkoavat. Ainakin hetkeksi”, Aino
kertoi heidän yhteisistä vanhuuden illoistaan.
Jean Sibelius kuoli Ainolassa 91-vuotiaana 20.9.1957. Hänen ylivoimaisesta suosiostaan kertoo muun muassa se,
että suurkirkossa 17 000
ihmistä kävi jättämässä hänelle jäähyväisensä
hautajaisia edeltävänä iltana. Kun hänen arkkuaan
kuljetettiin kohti Ainolaa,
surevien joukko muodosti kunniakujan Helsingin
keskustasta Järvenpäähän asti. Sibelius haudattiin hänen itsensä valitsemaan paikkaan
Ainolaan. Hänen rinnalleen laskettiin liki 12
vuotta myöhemmin hänen rakas vaimonsa
Aino.
1972 Sibeliuksen tyttäret myivät Ainolan
Suomen valtiolle museokäyttöön. Nykyään
Ainola on kansainvälisestikin autenttisuudessaan ainutlaatuinen kotimuseo, missä
Sibeliuksen henki elää vahvana.
”Tämä talo
on taiteelleni
välttämättömyys.”
Sibelius pukeutui aina huolellisesti pukuun, kesäaikaan mielellään valkoiseen. Nuorempana hän
saattoi istua veneessä ongellakin puvussa ja kauluspaidassa, huolettomamman kalamiehen
Juhani Ahon rinnalla.
Vasta kun askeleet laantuivat, Aino tiesi
Jannen saaneen ajatuksensa valmiiksi ja
istuneen pöydän ääreen nuotintamaan sävellystään – silloin vasta hän saattoi huojentuneena nukahtaa.
Myös päivällä hiljaisuus oli ehdoton vaatimus sävellystyölle. Lapset tottuivatkin siihen, että kun isä oli kotona ja työn ääressä,
ei missään nimessä saanut vaikkapa laulaa. Tämän sai palvelusväkikin tuta; Aino
joutui muun muassa pyytämään vihellellyttä maalaria lopettamaan viheltämisen.
Kummastelevalle maalarille hän keksi hyvän vertauksen: ”Miltä sinusta tuntuisi, jos
olisit juuri maalannut seinän, ja joku tulisi ja
vetäisi pensselillisen maalia päälle tuhoten
koko työn?” Mies ymmärsi ja jatkoi hiljaa
työtään.
Sibelius oli nelissäkymmenissään saavuttanut jo niin suuren suosion, että toimittajia tuli haastattelemaan häntä läheltä ja kaukaa. Venäläinen toimittaja Ivan
olleen työn alla vuosikausia. Uumoillaan,
että Janne lopulta poltti sen, monien
muiden hänelle kelpaamattomien luonnosten tavoin.
Sibeliusten rahahuolet päättyivät vihdoin säveltäjän 60-vuotisjuhliin, jolloin velat saatiin kuitattua lukuisten lahjoitusten
ja korotetun taiteilijaeläkkeen ansiosta.
Liekö syynä taloudellinen vapaus vai käsien lisääntynyt vapina, mutta Janne ei
juurikaan säveltänyt viimeisinä vuosikymmeninään. Ainolassa vietettiin kuitenkin
30-luvusta alkaen hyvin vilkasta aikaa, kun
lastenlasten ja ystävien lisäksi sinne virtasi
bussilasteittain musiikin harrastajia toiviomatkoille, muusikoita esittelemään taitojaan ja oppimaan mestarilta sekä toimittajia Suomesta ja ulkomailta. Myös erilaisia
pyyntö- ja tarjouskirjeitä tuli tuhansittain,
ja kun Ainon voimat eivät enää riittäneet
sihteerihommiin, palkattiin sihteeri hoitamaan kirjeenvaihtoa Suomeen ja ulkomaille.
Sukella Aino Sibeliuksen
elämään
Järvenpään taidemuseossa on
lokakuuhun asti auki ainutlaatuinen
Aino Sibelius -näyttely. Se kertoo tarinan
lahjakkaasta ja vahvasta naisesta sekä nostaa
esiin hänen merkityksensä
säveltäjämestari Jean Sibeliuksen taiteelle.
• Lue lisää sivulta 7 ja takakannesta
• www.jarvenpaa.fi/taidemuseo
Aino Sibelius, 1894, Kuva: Daniel Nyblin / Museoviraston kuvakokoelmat
Lähteet:
Kilpeläinen, Kari 2001: Jean Sibelius. Järvenpään kaupunki.
Lehtonen, Jussi 2005: Mutta sehän on Sibelius. QUU Oy Kirjankustannus.
Levas, Santeri 1945: Jean Sibelius ja hänen Ainolansa. Otava.
Naski M., Holma P., Savimaa, M. 2001: Nousi järvestä hauki. Mutta he söivät sen. Kirjapaino Uusimaa.
Sirén, Vesa 2012. Aina poltti sikaria – Jean Sibelius aikalaisten silmin. Kustannusosakeyhtiö Otava.
Talas, SuviSirkku 2003. Tulen synty. Aino ja Jean Sibeliuksen kirjeenvaihtoa 1892–1904. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Järvenpää • Kevät 2015 | 5
Meidän Festivaali 26.7.–1.8.2015
koskettaa elävän musiikin ja kulttuurimatkailun ystäviä jälleen monimuotoisella Aino Sibeliukselle omistetulla festivaalikokonaisuudella
Omalaatuisesta ja monipuolisesta ohjelmaprofiilistaan ja taiteellisesta tinkimättömyydestään tunnetun musiikkitapahtuman taiteellisena johtajana toimii viulisti
Pekka Kuusisto, joka pyrkii löytämään
yhteistyökumppaneita laajoista ympyröistä. Meidän Festivaali tarjoaa Kuusistolle
arvokkaan tilaisuuden tutustua monipuolisiin taitureihin ja iskeä heidän avullaan
kipinää teosten, esittäjien ja yleisön välille
ainutlaatuisessa Tuusulanjärven ympäristössä.
Kesällä 2015 katseet kääntyvät yhä
syvemmin koko Tuusulanjärveä ja sen
rikasta kulttuurihistoriaa kohti, kun juhlitaan 150-vuotiasta Jean Sibeliusta,
Pekka Halosta ja Akseli Gallen-Kallelaa.
Meidän Festivaali 2015 omistetaan Aino
Sibeliukselle (1871–1969), jonka merkitys säveltäjämestari Jean Sibeliuksen
taiteellisen työn tukemisessa ja mahdol-
►
listamisessa on kiistaton. Konsertteja on
jälleen luvassa niin Sibeliuksen Ainolassa,
Pekka Halosen Halosenniemessä kuin
Kallio-Kuninkalassakin, jossa eri taiteenalojen parhaat osaajat kohtaavat.
Taiteellisen johtajan Pekka Kuusiston
kanssa vuoden 2015 festivaalilla esiintyvät
useat koti- ja ulkomaiset alan huiput, kuten
Kamus-kvartetti, lausuntataiteilija Mirjami
Heikkinen, pianisti Simon CrawfordPhillips, viulisti Malin Broman, jonglööri
Jay Gilligan sekä sellisti Nicolas Altstaedt.
Tapahtuman vieraaksi saapuu myös
amerikkalainen säveltäjä ja kitaristi Bryce
Dessner, jonka säveltämää musiikkia tullaan kuulemaan laajasti. Dessner on tullut
tunnetuksi amerikkalaisesta The Nationalyhtyeestä, mutta myös monipuolisena säveltäjänä, jonka töissä kevyen ja klassisen
musiikin raja-aidat kaatuvat sekä tiiviistä yhteistyöstä mm. Kronos-kvartetin
kanssa.
Meidän Festivaalilla tullaan kuulemaan
säveltäjä Jean Sibeliuksen tuotannosta
muun muassa säveltäjän oma sovitus viulukonsertosta viululle ja pianolle. Teos on
tärkeä osa suomalaista musiikkihistoriaa
sekä läheinen myös festivaalin taiteelliselle
johtajalle Pekka Kuusistolle, joka aikoinaan
TEKSTI: Risto Karttinen
voitti vuonna 1995 ensimmäisenä suomalaisena Jean Sibelius -viulukilpailun.
Tuusulanjärven kulttuurimaisema ainutlaatuisine konserttipaikoineen suo erinomaiset puitteet pienimuotoiselle kamarijuhlalle. Festivaalin visuaalisesta ilmeestä
vastaavat jälleen tapahtuman pitkäaikaiset
yhteistyökumppanit taiteilijat Aamu Song
ja Johan Olin.
Meidän Festivaali on ennakkoluuloton,
kulttuurielämää uudistava, yhteiskunnallisesti
valveutunut ja poikkitaiteellisista tempauksista tunnettu festivaali, joka tuo musiikin
yllättäviin ympäristöihin. Festivaalin järjestää
Järvenpään Sibelius-seura ry.
» www.meidanfestivaali.fi
,
Te rv etuloa Meidän Festivaaliin
joka koskett aa, yllättää ja
saa ajatte lemaan!
►
LP-levyillä nostalgisiin
tunnelmiin kirjastossa
TEKSTI: Laura Sallinen
Sibeliuksen juhlavuosi huipentuu
SYKSYN KONSERTTISARJAAN
Timo Jansson
Sibeliusten mielipaikka Ainolassa oli kirjasto. Sopii siis kuvaan, että junalta kirjastoon tulevia tervehtii Jean Sibeliuksen
patsas. Peremmälle uskaltautuvat voivat
nyt myös laittaa levylautaselle ihka aidon
älppärin ja istahtaa mukavasti kuuntelemaan vaikkapa Sibeliuksen musiikkia –
tai jotain muuta omaan musiikkimakuun
sopivaa.
Tämän mahdollistaa Järvenpään kirjaston musiikkiosaston nostalgianurkkaus,
johon kuuluu levysoitin ja monipuolinen
valikoima LP-levyjä. Osa kirjaston levyistä on uutuushankintoja, osa taas vanhoja
tuttuja, jotka ovat kuluneet neulan alla
ennenkin – silloin kultaisilla 70-, 80- ja
90-luvuilla, jolloin kirjastotyöntekijät toimivat kuuntelupaikkojen tiskijukkina.
Vastaava kirjastonhoitaja Timo Jansson
kutsuukin asiakkaat nauttimaan retroilusta ja laittamaan vinyylit jälleen pyörimään.
– Vaikkakaan nykykirjastossa ei voida
eläytyä Ainolan kirjaston tunnelmiin sikarin ja konjakin avulla, niin ei hätää: kirjastokortin omistajat voivat lainata levyjä
myös kotiin”, Jansson muistuttaa.
Valinnanvara ei lopu ihan heti kesken, sillä lainattavia LP-levyjä on Järvenpään kirjaston kokoelmissa lähes 800 kappaletta.
Ja mikäli oman lempilevynsä suloisen rahinan haluaa taltioida juuri nykyisenlaisena
myös eläkepäivien varalle, voi kirjaston
Maarit Kytöharju / Meidän Festivaali
Taiteellisesti tinkimätöntä
musiikkia Meidän Festivaalilla
Jean Sibelius 150 -juhlavuoden tapahtumat huipentuvat syksyn ainutlaatuiseen
konserttisarjaan Järvenpää-talolla, missä
kuullaan säveltäjämestarin piano- ja
kuoroteoksia sekä orkesterimusiikkia.
Esiintyjiksi saapuvat maamme eturivin
Sibelius-tulkitsijat. Laita päivät jo nyt kalenteriisi – näitä tapahtumia kulttuurin
ystävä ei jätä väliin!
Sarjan ensimmäinen konsertti on pianotaiteilija Janne Mertasen resitaali 20.
syyskuuta. Mertaselta julkaistaan syksyllä
levytys, jossa hän soittaa Sibeliuksen alkuperäisiä soolopianoteoksia. Konsertti
on myös oiva tilaisuus nauttia Sibeliussalin uuden, erinomaiseksi todetun
Steinway-flyygelin soinnista.
Lokakuussa vuorossa on Tapiola Sinfonietta johtajanaan ja solistinaan viulisti
Pekka Kuusisto. Konsertin punaisena
lankana kulkee suomalainen kansanmusiikkitraditio pelimannimusiikista ja runolaulusta Sibeliuksen Viulukonserttoon.
Marraskuussa esiintyvät Ylioppilaskunnan laulajat ja sarjan päättää juhlavasti
Sibeliuksen syntymäpäivänä 8.12. SibeliusAkatemian sinfoniaorkesteri johtajanaan
Atso Almila.
Sibelius-konserttien sarja
Järvenpää-talon Sibelius-salissa
Janne Mertanen, piano su 20.9. klo 16
laitteella kuuntelun ohessa myös digitoida
LP-levyn tyhjälle CD-levylle.
Monia viehättää vinyylissä sen lämpimämpi äänenlaatu, näyttävämpi kansitaide ja keskittyneempi kuuntelu. Entisaikojen vallitsevan musiikkiformaatin suosio onkin lähtenyt viime vuosina uudelleen
kasvuun ja uusia harrastajia on löytynyt
myös nuorten aikuisten keskuudesta. Yksi
heistä on kirjastovirkailija Ari-Pekka
Markkanen, joka oli mukana suunnittelemassa LP-kuuntelumahdollisuutta opinnäytetyönään.
Tapiola Sinfonietta: Kuusisto & Järvelät &
Korhonen ke 21.10. klo 19
Ylioppilaskunnan Laulajat ti 10.11. klo 19
Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri
ti 8.12. klo 19
Konserttien liput tulevat myyntiin
Lippupisteen myyntipisteisiin toukokuussa.
» www.jarvenpaa.fi/tapahtumat
Jean Sibelius, 1885–1890, Kuva: Daniel Nyblin / Museoviraston kuvakokoelmat
6 | Järvenpää • Kevät 2015
Matias Uusikylä / Järvenpään taidemuseo
►
TEKSTI: Tuomas Ravea
Aino Sibelius
ja Juhani Ahon
Yksin
a
s
s
a
l
Aho
Kauniit naiset herättävät aina suuria tunteita. Tänä kesänä Aholassa nostetaan esiin Aino Sibeliuksen (1871–1969) vaikutus Juhani Ahon (1861–1921)
teokseen Yksin vuodelta 1890. Aho oli ihastunut ystävänsä pikkusiskoon
Aino Järnefeltiin, mutta sai tältä rukkaset. Pettyneenä saamastaan kohtelusta Aho matkusti Pariisiin ja kirjoitti paheksuntaa herättäneen Yksinteoksensa. Kirjan luettuaan Ainon kihlattu Jean Sibelius kirjoitti Ainolle
suunnittelevansa Ahon haastamista kaksintaisteluun.
Venny Soldan-Brofeldt: Aino Sibelius pianon ääressä, 1900-luvun alku, lyijykynä,
Järvenpään taidemuseo.
Mira Arkko / Järvenpään taidemuseo
Teoksen taustoja tuodaan esiin niin pienoisnäyttelyn kuin heinäkuun teemaopastuksien kautta. Elokuussa luvassa
on myös tunnelmallinen Ainoani! -duokonsertti, jossa pianisti Maria Suokas ja
näyttelijä-lausuja Tuukka Vasama esittävät Juhani Ahon Yksin-romaaniin tilatut
kolme tilausteosta suomalaisilta nykysäveltäjiltä ja kolme Sibeliuksen melodraamaa suomennettuina. Lisäksi ohjelmaan
sisältyy Sibeliuksen pienimuotoisia soolopianoteoksia. Rakkausromaanit jäävät
toiseksi, kun kyse on palavista tunteista ja
todellisista ihmisistä!
Valokuvanäyttely
Sibeliuksesta
Kesällä Juhani Ahon ja Venny SoldanBrofeldtin kotitalossa Aholassa on esillä
myös heidän naapuristaan Jean Sibeliuksesta kertova valokuvanäyttely. Näyttely
koostuu kirjailija ja valokuvaaja Santeri
Levaksen (1899–1987) ottamista valokuvista. Kuvat raottavat verhoa Ainolan
elämään 1940-luvun alussa. Ne kertovat
niin Järvenpään kuumista kesäpäivistä,
paukkuvista pakkasista kuin verkkaisista
päivistä nojatuolissa. Levas toimi lähes 20
vuotta säveltäjämestari Jean Sibeliuksen
sihteerinä ja teki tästä myös kaksiosaisen
elämäkerran 1957–1960.
Sukellus Aino Sibeliuksen
elämään Järvenpään
taidemuseossa
Järvenpään taidemuseossa on esillä lokakuun alkuun asti kaikkien aikojen ensimmäinen Aino Sibeliuksesta kertova
näyttely. Näyttely kuvaa Ainon elämää
Järnefeltien aatelissuvun tyttärenä ja
säveltäjämestari Jean Sibeliuksen vaimona,
mutta nostaa myös esille kuukausittain
vaihtuvien teemojen kautta hänen erikoistaitojaan. Oheisohjelmien teemoina ovat
toukokuussa Perheenäitinä, kesäkuussa Puutarhassa, heinä–elokuussa Musiikin muusa ja
syyskuussa Aino-mummi. Esillä on runsaasti ennennäkemätöntä Sibelius-esineistöä
yksityisten kotien kätköistä. Tule katso-
tusta. Järvenpään taidemuseolla elämästään kertoo säveltäjämestarin vaimo Aino
Sibelius. Elämä perheenäitinä ja säveltäjän
vaimona ei aina ollut ruusuilla tanssimista,
mutta monilahjakas Aino tuki tarmokkaasti miehensä sävellystyötä, käänsi kirjallisuutta, suunnitteli huonekaluja, piti huolen perheen lapsista.
Toisenlaisen näkökulman perheen elämään voi saada kesäisessä Aholassa. Suurenmoinen setä Sibelius -draamaopastus
kertoo tuttavaperheen suuresta säveltäjästä nuoren säveltäjän Armas Paloheimon
(1919–1940) näkökulmasta. Miltä Tuusulanjärven taiteilijayhteisö, sen tarinat
ja jäsenet näyttävät Paloheimojen KallioKuninkalasta nähtynä? Kysymyksiin löytää
vastauksen kesällä Sibeliusten naapurista
Aholasta.
Aino Sibelius -näyttelyssä on lapsille kiva
toiminnallinen nurkkaus, jossa voi puuhastella
Ainolan puutarhassa.
Katso opastus- ja muut
oheisohjelman aikataulut
takakannessa!
maan, miltä näyttävät Ainon kirjailemat käsityöt tai hänen käyttämänsä korut. Lisäksi
esillä on muun muassa yleisöltä suljetusta
Ainolan yläkerrasta Ainon oma ompelupöytä ja muuta jännittävää esineistöä.
Sosiaalisessa mediassa Aino Sibelius -näyttely
saa paljon peukutusta ja positiivisia kommentteja: ”Uuh, miten upea kokoonpano avautuu Järvenpäässä...”, ”Todellakin. Näyttely ON hieno.”
Kesän Ainoa
kahvihetki
Taidemuseon edustalle Järvenpää-talon
kupeeseen avautuu kesäksi Sibeliusten
ystäville Aino-terassi. Fazer Ravintolan
tarjoamia virvokkeita ja pikkupurtavaa
voi nauttia terassilla tiistaista
sunnuntaihin klo 11–16.
Tervetuloa!
Minun Sibeliukseni
Järvenpään taidemuseo on aloittanut
osana Sibeliuksen juhlavuotta muistitietokeräyksen, jonka tarkoituksena on
kerätä vielä muistoissa olevaa tietoa
Sibeliusten perheestä.
Pieninkin muisto
on meille aarre!
» www.jarvenpaa.fi/taidemuseo
Tulossa syksyllä:
Juhana Blomstedt
Järvenpään taidemuseon syksyn näyttelyssä esillä on Jean ja Aino Sibeliuksen lapsenlapsi Juhana Blomstedt. Juhana Blomstedt
(1937–2010) syntyi hyvin taiteelliseen
perheeseen. Hänen isänsä oli arkkitehti ja
professori Aulis Blomstedt ja äitinsä oli
Sibeliusten tytär Heidi. Blomstedt asui
pitkään Pariisissa ja Suomeen palattuaan
toimi Kuvataideakatemiassa yliopettajana
ja professorina. Näyttelyn kuratoi taidekriitikko Timo Valjakka.
Uusia näkökulmia
elämyksellisissä
draamaopastuksissa
Jean Sibeliuksen juhlavuosi tuo tullessaan
yleisölle myös kaksi uutta draamaopas-
Santeri Taurula / Järvenpään kaupunki
Järvenpään taidemuseo
Kirjastokatu 8, 04400 Järvenpää
puh. 040 315 3881
www.jarvenpaa.fi/taidemuseo
[email protected]
Avoinna: toukokuu–lokakuu ti–su 11–18
Liput: 6 / 5 / 3 €
Oheisohjelma takakannessa
Järvenpää • Kevät 2015 | 7
►
TEKSTI: Anju Asunta
Kohti taivasta Järvenpään kaupunkikeskustassa
Järvenpään kaupunkikeskusta ei ole
vielä valmis – ei nyt eikä koskaan,
sillä aina aikojen saatossa vanhaa
puretaan ja uutta rakennetaan,
kulloistenkin tarpeiden mukaisesti.
Kaupunginvaltuuston maaliskuussa
hyväksymä Keskustan osayleiskaava 2030 määrittää suuntaa lähivuosien kehitykselle. Huolellisesti
suunnitellulla
lisärakentamisella
monipuolistetaan asumisen ja bisneksen mahdollisuuksia.
Lukuisten ihmisten mittavalla työpanoksella ja laajalla kuulemisella on varmistettu
se, että Keskustan osayleiskaavassa 2030
valittu keskustan kehittämisen suunta on
perusteltu, yleisesti hyväksytty ja yhteiseen parhaaseen tähtäävä.
– Olemme sidosryhmiä osallistaen pyrkineet ottamaan eri näkemykset huomioon
jo tavoitteiden muodostamisesta alkaen.
2013–2014 pidimme kolme yleisötilaisuutta, ja kaikki aineisto on ollut nettisivuilla
tutustuttavana ja kommentoitavana. Myös
kaupunkikehityslautakunnan panos tavoitteiden ja myöhemmin kaavaluonnoksen
muotoiluun oli suuri, kertoo kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila.
Tiivistäen ostovoimaa
ja ekotehokkuutta
Yleisellä tasolla tavoitteena on elävöittää ja
tiivistää keskustaa sekä lisätä kaupungin
vetovoimaisuutta. Tällä hetkellä ydinkeskustassa kauppa on keskittynyt kävelykatu Jannen järvenpuoleiseen päähän ja
liike-elämä on osittain näivettymässä. Jotta keskusta elävöityisi, täytyy saada lisää
ihmisiä juna-aseman ja järven väliin kävelykadulle sekä lähikaduille. Se taas edellyttää
paitsi vetäviä kauppoja, myös mittavaa ja
houkuttelevaa asuntorakentamista.
Keskustan rakennetta tiivistettäessä luonnollisin kasvusuunta on ylöspäin. Ensimmäinen korkea talo aloittaakin nousunsa
vielä tämän vuoden aikana Tupalantien ja
kävelykadun kulmassa. Myös Perhelään on
suunnitteilla korkeita taloja, joiden alimmat kerrokset muodostavat toisen kaupan
keskittymän, vastapariksi Prisma-keskukselle. Kaupunki edistää parhaillaan Perhelän
hanketta hankkimalla korttelin kiinteistöjä
omistukseensa.
Tupalan korttelin (ympyröity) rakentaminen
aloittaa Järvenpään kaupunkikeskustan laajentamisen ylöspäin. Jatkossa myös Perhelän
kortteliin noussee korkeita taloja. Näin keskustaan saadaan runsaasti lisää houkuttelevan
asumisen ja asioimisen paikkoja.
►
Skanska Oy aloittaa rakennustyöt Tupalantien ja kävelykadun kulmassa tänä vuonna. Kävelykadun varrelle on tulossa 6-kerroksinen lamellitalo ja sen taakse 18-kerroksinen tornitalo.
Keskustan elinvoimaisuuteen vaikuttavat
myös tulevat liikenneratkaisut. Lisääntyvälle automäärälle suunnitellaan keskitettyjä pysäköintilaitoksia, niin että yhdestä
pysäköintipaikasta voisi hoitaa kaiken keskusta-asioinnin. Toisaalta keskustaa pyritään vahvasti kehittämään niin, että kaikki
tarvittava on kävelyetäisyydellä ja siellä voi
elää hyvin ilman autoakin. Tähän oman parannuksensa tuo junaliikennettä helpottava
lisäraiteen valmistuminen vuosikymmenen
lopussa.
Keskustahankkeessa
luodaan yhteistä tilannekuvaa
Jotta Järvenpään keskustalla on aidot
edellytykset toimia seudullisena keskuksena, niin hallinnollisesti, kaupallisesti kuin
kulttuurisestikin, pitää jatkosuunnittelussa
olla tuntosarvet ojossa ja kyetä tulevaa arvioiden sovittamaan yhteen eri tarpeita. Yritysten on ymmärrettävä mitä asiakkaat haluavat, asuntorakentajien on tunnistettava
asukkaiden toiveet ja kaupungin pitää tietää miten se voi auttaa yrityksiä ja yhdistyksiä toimimaan asukkaiden parhaaksi… Hiljattain käynnistetyssä keskustahankkeessa
pääideana on tuoda eri osapuolet yhteen
jakamaan tätä tietoa suunnittelun pohjaksi.
– Tulemme järjestämään säännöllisiä
tapaamisia, joissa mahdollistetaan ihmisille osallistuminen ja uusien ideoiden esille
tuominen. Tuotamme yhdessä pohtien sisältöä keskustan toiminnan kehittämiselle.
Toivottavasti saamme hankkeeseen mukaan hyvän ja innovatiivisen porukan, jossa
päästäisiin todella kehittämään tulevaisuuden Järvenpäätä, kaavoitusjohtaja Sampo
Perttula haaveilee.
TEKSTI: Tuula Alkula
Miten hulevedet virtaavat tontillasi?
8 | Järvenpää • Kevät 2015
Mitä voit kiinteistönomistajana
tehdä hulevesien hallitsemiseksi?
• Ehkäise huleveden muodostumista
suosimalla läpäiseviä pintamateriaaleja
kuten nurmi- ja kiveysalueita.
• Hyödynnä kattovesiä kasteluvetenä ja
viivytä hulevesiä esim. avo-ojissa ja
painanteissa.
• Muista, että sinä vastaat hulevesien
hallinnasta ja käsittelystä tontillasi.
Johda muodostuvat hulevedet hallitusti
yleisellä alueella olevaan hulevesijärjestelmään ja varmista, että vedet
eivät valu esim. aiheuttamaan haittaa
naapurin pihalle.
• Anna selvitys kiinteistön
hulevesien käsittelystä rakennuksen rakentamista ja
peruskorjaamista koskevien
rakennuslupien yhteydessä.
Tutustu Järvenpään kaupungin
hulevesisuunnitelmaan
» www.jarvenpaa.fi/
hulevesisuunnitelma
Järvenpäässä hulevesivastaavana toimiva
suunnitteluinsinööri Miia Haikonen pyrkii
työssään muun muassa lisäämään hulevesitietoutta yhteistyössä kuntalaisten ja muiden
toimijoiden kanssa.
Laura Saukkonen
Maan pinnalle, rakennuksen katolle tai
muulle pinnalle kertyvät sade- ja sulamisvedet eli hulevedet saattavat tulvatilanteessa aiheuttaa paljon vahinkoa ja suuria
kustannuksia. Koska yhdyskuntarakenteessa on paljon vettä läpäisemättömiä
pintoja, hulevesien määrä ja hetkellinen
virtaama voivat olla suuria. Siksi ei ole yhdentekevää, miten hulevesiä käsitellään.
Kaupunkirakenteen tiivistyminen ja ilmastonmuutos asettavat hulevesien hallinnalle
lisää haasteita lähitulevaisuudessa.
Järvenpään kaupungilla on laadittu hulevesisuunnitelma, jonka avulla pyritään
ohjaamaan kaikkia hulevesitoimijoita, kaupungin asukkaat ja kiinteistöjen omistajat
mukaan lukien, toimimaan yhteisten periaatteiden mukaisesti. Hulevesisuunnitelman toimenpiteiden tavoitteena on estää
tulvatilanteiden aiheuttamia vahinkoja ja
vähentää Tuusulanjärven ja Keravanjoen
hulevesikuormitusta. Hulevesien hallintaa
koskeva lakimuutos maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä vesihuoltolakiin tuli voimaan syksyllä 2014.
Tuula Alkula
Rajuilma kaatosateineen yllättää
usein meidät. Kadut ja kiinteistöjen pihat tulvivat. Näin voi olla yhä
useammin, mikäli ilmastonmuutoksen myötä rankkasateet yleistyvät.
Järvenpään kaupunki
Kaavoituskatsaus 2015
Tasapainoista kehitystä, hallittua kasvua
Kunnalla on yksinoikeus kaavoituksessa omalla alueellaan. Maankäyttöä,
rakentamista ja muita ympäristönmuutoksia säädellään ja ohjataan erilaisten kaavojen avulla. Järvenpään kaavoituskatsaus vuodelle 2015 on
hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.2.2015 § 36. Tässä lyhennelmässä
esitetään merkittävät työn alla olevat kaavat sekä lähiaikoina mahdollisesti työn alle tulevat hankkeet. Näiden lisäksi vuoden mittaan saattaa
käynnistyä muitakin kaavahankkeita, joista tiedotetaan erikseen.
Valmisteilla oleva Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma tähtää alueiden tiivistämiseen,
täydentämiseen ja olevien liikenneväylien hyödyntämiseen. Järvenpää tukee yleis- ja asemakaavojen ohjelmoinnissa hallittua kasvua ja
keskeisten alueiden rakentamisen tehostamista.
Myös väljästi rakennettujen omakotialueiden
tiivistämistä suunnitellaan. Vuonna 2015 kaavoitettavat asuinkohteet ovat täydennysrakentamista, kuten yksittäisiä kerrostalotontteja.
Nykyisten yritysalueiden asemakaavoja tarkistetaan ja uutta yritysaluetta suunnitellaan
Poikkitien varteen. Tulevina vuosina uusia
yritysalueita suunnitellaan kaupungin pohjoisosiin.
Järvenpään asukasmäärä on kasvanut vuosittain vähän yli 1 %. Tämänhetkinen kaavavaranto mahdollistaa tulevina vuosina tavoitellun 1,5 % kasvun. Asukasmäärän kasvu voi olla
nopeampaakin, jos keskustan kehittämishankkeet edistyvät aikataulussa. Rakentaminen on
kuitenkin suuresti taloudellisista suhdanteista
riippuvaista, jolloin vuotuinen rakentaminen
voi hiljentyä matalasuhdanteen jatkuessa.
Pajalan ja Lepolan alueet sekä tulevat asemakaavahankkeet mahdollistavat nopean kasvun
jatkumisen 2020-luvun puolelle. Jotta nopea
kasvu jatkuisi siitä eteenpäin, tarvitaan merkittävää täydennysrakentamista tai uusia kaavoituskohteita Ristinummelle sekä Haarajoki−
Pietilän ja Wärtsilän alueille.
Järvenpään kaavoitustilanne
Maakuntakaava
Järvenpään kaupunki kuuluu Uudenmaan
liittoon. Ympäristöministeriö on vahvistanut
Uudenmaan maakuntakaavan vuonna 2006 ja
2. vaihemaakuntakaavan vuonna 2014. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavat
ovat kokonaiskaavoja, joissa on esitetty kaikki
maankäyttömuodot. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava käsittää Uudenmaan aluerakenteeseen, liikennejärjestelmään, vähittäiskaupan
palveluverkkoon ja haja-asutuksen ohjaukseen
liittyvät alueidenkäyttöratkaisut, ja se kumoaa
osittain alueella voimassa olevat maakuntakaavat.
» Lisätietoa maakuntakaavasta
saa Uudenmaan liitosta,
www.uudenmaanliitto.fi
Yleiskaavat
Yleiskaavat ovat koko kunnan alueelle tai
kunnan osalle laadittuja yleispiirteisiä suunnitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta ja
muuta tarkempaa suunnittelua. Järvenpään
yleiskaavaa 2020 täydentää kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma. Lepolan osayleiskaava
sai lainvoiman 2010. Keskustan osayleiskaavan
tarkistaminen on käynnistynyt vuonna 2013.
Tällä hetkellä valmisteltavana on myös Pietilä–
Haarajoen osayleiskaava. Ristinummen ja
Wärtsilän–Purolan osayleiskaavat saattavat tulla vireille vuosina 2015–2019.
Asemakaavat
Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia rakentamista ja muuta maankäyttöä sääteleviä suunnitelmia. Järvenpään maa-alueen pinta-alasta
noin puolet on asemakaavoitettu. Vuonna 2015
on 37 asemakaavahanketta työn alla tai alkamassa. Kaavoituskatsauksessa esitetään lisäksi
69 odottavaa asemakaavahanketta.
Yleiskaavoitus ja seutuyhteistyö 2015–2019
Vireillä olevat yleiskaavatyöt
Koko kaupungin yleiskaavaan
liittyvät hankkeistusohjelmat
Yleiskaavaan liittyvien hankkeistusohjelmien ja
toteutusasiakirjojen tarkoituksena on osoittaa
väestö-, elinkeino- ja palveluverkkotavoitteiden
sekä kaavoitus- ja maapolitiikan keskeiset
yhteydet, vaadittavat resurssit ja realistinen
ajoitus taloussuunnittelun, muun ohjelmoinnin
ja päätöksenteon pohjaksi. Yleiskaavan tarkistamistarvetta arvioidaan alue- ja teemakohtaisesti vuosien 2015−2016 aikana.
Keskustan osayleiskaavan
tarkistaminen
Marika Karhula
Keskustan osayleiskaavan tarkoituksena on ollut selvittää tarpeellisten asemakaavamuutosten ja muiden toimenpiteiden lähtökohdat ja
ratkaisuperiaatteet. Keskustan osayleiskaavan
tarkistaminen on ollut vireillä vuodesta 2013
alkaen, koska nykyinen kaava on eri näkökulmista tarkastellen vanhentunut ja keskustan
kehittämiskokonaisuudessa tarvitaan tarkennettu maankäytöllinen lähtökohta. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt keskustan osayleiskaavan 16.3.2014 § 16.
Pietilä–Haarajoen osayleiskaava
Pietilä–Haarajoen alueelle on ryhdytty laatimaan osayleiskaavaa asemakaavan ulkopuo-
listen alueiden kehittämiseksi. Vuoden 2013
aikana on selvitetty erityisesti viemäröinnin
vaiheittaista toteuttamista jo rakennetuille
kiinteistöille. Ensimmäisten osa-alueiden vesihuollon runkolinjat rakennettiin vuosina 2013–
2014. Vuonna 2015 toteutetaan oikoradan itäpuolisia osuuksia. Vuorovaikutuksen kohteena
ovat osayleiskaavan tavoitteet ja lähtökohdat.
Helsingin seudun yhteinen
maankäytön suunnitelma
Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen
MAL-aiesopimuksen mukaisesti laaditaan yhteistoiminnassa 14 kunnan alueelle yhteinen
maankäyttösuunnitelma, joka liittyy kiinteästi
Helsingin seudun liikennejärjestelmätyöhön.
Suunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen virallinen kaava, mutta sillä voi
olla suuri merkitys niin tulevien maakuntakaavojen kuin kuntien omien ja mahdollisesti
yhteisten yleiskaavojen laatimiselle. Järvenpää
osallistuu yhteisen maankäytön suunnitelman
laadintaan tasavertaisesti muiden kuntien
kanssa ja pyrkii edunvalvontayhteistyöhön
KUUMA-kuntien kesken. Maankäyttösuunnitelman ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnokset ovat olleet nähtävänä marras−joulukuussa 2014. Päätöksiä on
tarkoitus tehdä keväällä 2015.
YHTEYSTIETOJA
Seutulantalon palvelupiste
Kaava- ja tonttiasioiden yleisneuvonta,
nähtävillä olevat suunnitelmat
Seutulantie 12 , puh. (09) 2719 2880
[email protected]
Henkilökunnan sähköpostiosoite
on muotoa
[email protected]
Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula
040 315 2005
• kaavoituksen johto,
keskustan kehittäminen
Asemakaava-arkkitehti
Terttu-Elina Wainio
040 315 2353
• asemakaavoitus, poikkeaminen
Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila
040 315 2455
• kuntayhteistyö, kehittämishankkeet,
suunnittelutarveratkaisut
Liikenneinsinööri Sari Piela
040 315 2432
• liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne
Kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe
040 315 2723
• asemakaavoitus, rekisteriasiat
Kaavasuunnittelija Elina Joutsen
040 315 2630
• asemakaavoitus, verkkosivut
Kaavasuunnittelija Juho Mattila
040 315 2224
• asemakaavoitus
Paikkatietosuunnittelija Tuija Aaltonen
040 315 2450
• paikkatietoasiat
Kaupungingeodeetti Ari Piirainen
040 315 2447
• maankäyttösopimukset
Maankäyttöinsinööri Tarja Kariniemi
040 315 2445
• kiinteistönmuodostus
Suunnittelupäällikkö Kaarina Laine
040 315 2044
• katu-, vesihuolto-, ympäristöja vihersuunnittelu
Ot a t alt een!
Kaavoituskatsaus 2015 | 9
Vuosina 2015–2019
mahdollisesti vireille
tulevia yleiskaavatöitä
Ristinummen asuntoalueiden jatkosuunnittelun ja asemakaavoituksen pohjaksi tarvitaan
yleispiirteinen kokonaissuunnitelma, jonka
laatimistapa ratkaistaan osa-alueiden käyttöönoton aikataulun täsmennyttyä. Kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2012 lunastusluvan hakemisesta Ristinummen alueiden
hankkimiseksi kaupungin omistukseen.
Vuonna 2009 järjestettiin nuorille arkkitehdeille Europan 10 -kilpailu, jolla etsittiin Ristinummen länsiosan uudelle pientalovaltaiselle
asuntoalueelle kulttuurimaisemaan ja kaupunkiympäristöön sopivaa sekä ekologisesti kestävää, vähähiilistä yhdyskuntakehitystä tukevaa fyysistä ja toiminnallista perusratkaisua.
Alueelle halutaan sekä tiivistä ryhmärakentamista että omatonttisia omakotitaloja. Kilpailun voittajatöitä on mahdollista hyödyntää
yleissuunnitelman pohjana.
Wärtsilän−Purolan osayleiskaava
Osayleiskaavan rajaus, tarve ja aikataulu riippuvat ensi sijassa yritys- ja asuntoalueiden kysynnästä. Kaupungin omistamat maat Metson
pohjoispuolella sopivat myös raideyhteyksiä
tarvitsevien yritysten sijoituspaikoiksi, mutta
raideyhteyden toteutus edellyttäisi yritysrahoitusta. Metson alueen itäosan saamiseksi yritysrakentamiseen on tehty valtuustoaloite. Purolan
seisakkeen säilyttäminen ja asemakaavan ulkopuolisen asutusalueen kehittämissuunta ovat
suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä.
KUUMA-kuntien
yleiskaavayhteistyön
ohjelmointi ja resursointi
Mikäli KUUMA-kunnat ryhtyvät maankäytön
yhteistyöhön tai osaa niistä koskeva kuntaliitosselvitys johtaa liitospäätökseen vuoden
2015 aikana, on kuntien varauduttava yhteisen
yleiskaavan tai rajavyöhykkeiden osa-alueiden
yleiskaavojen laatimiseen. Yhteisistä kaavoista
tai kaavayhteistyöstä ei ole tehty hallinnollisia
päätöksiä.
Työn alla olevat ja
vuonna 2015 aloitettavat
asemakaavat
nitelmassa osoitettu toimenpideluokkaan 3
(säilyttämistä edistetään). Rakennukselle on
tarkoitus muodostaa oma tontti. Samalla tutkitaan uusien asuinpientalojen sijoittumista
alueelle. Kaupunginvaltuusto on päättänyt
Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä 11.11.2013 § 82 myytävistä kiinteistöistä.
(3) Harjuvaarankuja 2, tontti 146-1
Entisen rakettitehtaan alueen käyttötarkoitusta
asemakaavassa on tarkoitus muuttaa asumiseen. Alue on julkisten rakennusten korttelialuetta. Vanhat rakettitehtaan rakennukset
(kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma, kohteet 05.016 a-d) on osoitettu asemakaavassa
säilytettäviksi. Entisessä johtajan asunnossa toimii Taidetalo (kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma, kohde 11.10). Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin
talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä
11.11.2013 § 82 myytävistä kiinteistöistä.
(4) Kortteli 114
Huoltoaseman omistaja St1 Oy on pyytänyt
asemakaavan muutosta asuinkerrostalon rakentamiseksi huoltamon tilalle. Myös viereisen
liiketontin omistaja on pyytänyt asemakaavan
muutosta. Korttelin muutostarpeet tutkitaan
koko korttelin alueelta yhtenäisen viitesuunnitelman pohjalta.
Loutti
(5) Kortteli 252 (Harjutie)
Asemakaavan muutoksessa tutkitaan seurakunnan omistaman julkisten rakennusten
tontin muuttamista asuinrakentamiseen. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä loppuvuodesta 2014.
Pöytäalho
(6) Valtuustonkatu 11, tontti 633-21
Tontti on asemakaavassa julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta. Rakennus
(entinen Kaiskon huvila, kulttuuriympäristön
hoitosuunnitelmassa kohde 07.05) on osoitettu asemakaavassa säilytettäväksi. Tontti on
tarkoitus muuttaa asuinkäyttöön. Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin
talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä 11.11.2013 § 82 myytävistä kiinteistöistä.
Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä syksyllä 2014.
Suluissa olevat numerot viittaavat karttakohteisiin.
Keskus
(1) Perhelän kortteli (kortteli 131)
Entisen Perhelän kiinteistön sekä entisen
S-marketin rakennuksen kaupallinen elinkaari
on loppuvaiheessa ilman kävelykeskustaan liittyviä merkittäviä uudistuksia. Kaupunki pyrkii
edistämään uudistusten toteuttamista keskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti.
Perhelän liikerakennuksen osittaista säilyttämistä tutkitaan. Kaavatyön aloitusvaiheessa on
tehty keskustan alueen kaupunkikuva- ja liikenneselvitykset. Kaupunki on hankkinut korttelin 131 kiinteistöjä omistukseensa vuonna
2014. Samaan suunnittelukokonaisuuteen kuuluvat vastapäisen korttelin 147 tontit 33 ja 34.
(2) Tervanokantie 2a, tila 1:295
Tervanokanpuistossa sijaitseva kaupungin
omistama asuinrakennus (01.01 Vaalea rakennus, Yrjölä) on kulttuuriympäristön hoitosuun-
10 | Kaavoituskatsaus 2015
(7) Metsolantie, tontti 607-2 (Aarikka)
Kaupungin omistaman, kaupungin omasta käytöstä vapautuvan tontin muuttamista asuinkäyttöön tutkitaan. Tontille on mahdollista toteuttaa asuinkerrostalo.
Pajala
(8) Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 ja
puistoalue
Yleiskaavassa on osoitettu Välskärinkadun
varressa olevan kaupungin omistaman vanhustentalotontin 762-3 ja viereisten puistoalueiden asemakaavan muuttaminen tiiviiksi
asuntoalueeksi. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas kerrostalokohde.
Alueelle on tarkoitus toteuttaa monipuolista
asuntotuotantoa.
(9) Wärtsilänkatu, kortteli 733 tontti 9
Kaupungin omistama yleisten rakennusten
tontti muutetaan asuinkäyttöön.
Terhola
Kaakkola
(10) Alhotie, tontit 1907-2 ja 3
Alhotien varteen, kaupungin omistamalle entiselle varikkotontille kaavoitetaan tehokas ja
laadukas kerrostalokohde soveltaen laatupainotteista tontinluovutuskilpailua ja kumppanuusmenettelyä. Alueelle voidaan rakentaa
myös vuokra-asuntoja. Tontinluovutuskilpailu
valmistellaan vuonna 2015 asemakaavatyön
pohjaksi.
(13) Kähösenmäki
Kaakkolan pientaloalueen länsireunalle suunnitellaan aluetta täydentävää pientaloasutusta.
Asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.3.2015 § 17.
Ristinummi
(11) Poikkitien yritys- ja palvelualueen
itäosa
Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Poikkitien eteläpuolelle. Alueen asemakaavoitus
aloitetaan yritys- ja toimitilatonteista Poikkitien ja Pohjoisväylän liittymän läheisyydessä.
Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä vuonna
2014.
(12) Kalliomäki, tila 402-1-73 (osa korttelista
2122, kortteli 2124 ja Erkinpuisto)
Tila 1:73 korttelissa 2122, kortteli 2124 ja Erkinpuiston alue Ristinummentien eteläpuolella ovat yksityisomistuksessa. Kortteli 2122
on asemakaavassa asuinpientalojen korttelialuetta. Alueella sijaitseva Holvikiven huvila
on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.048), jonka säilyttämistä edistetään (toimenpideluokka 3).
Omistaja hakee kaavamuutosta erillispientalojen alueeksi, jossa Holvikiven huvila säilytettäisiin ja sille muodostettaisiin omakotitontti. Asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.3.2015 § 18.
Omakotitonttien rakennusoikeuksien
tarkistaminen
Mikonkorvessa, Satukalliossa, Saunakalliossa,
Pöytäalhossa, Teriojalla ja Jampassa on vanhoja omakotialueita, joiden rakentamistehokkuus asemakaavassa on alle e = 0,25.
Kaupunkikehityslautakunta (13.11.2014 § 78)
ja kaupunginhallitus (24.11.2014 § 287) ovat
päättäneet asemakaavanmuutosten periaatteista. Työ aloitetaan vuonna 2015 Mikonkorvesta ja jatketaan Satukallion alueella.
Muut alueet tutkitaan seuraavien viiden vuoden aikana.
Työn alle tulevat
asemakaavat
2016–2019
Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteet
Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa on
lueteltu ne säilytettävät kohteet ja alueet,
joiden säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy asemakaavan muutoksiin yhteistyössä kohteiden omistajien kanssa (toimenpideluokka
2). Asemakaavanmuutoksia voidaan laatia
myös toimenpideluokan 3 kohteisiin maanomistajan pyynnöstä tai jos kaavamuutos
tulee muusta syystä vireille.
(19) Hallintokatu 7, Mestariasunnot
Asuinkerrostaloon on suunniteltu lisäkerroksen
rakentamista. Myös autopaikkojen järjestely
saattaa edellyttää kaavamuutosta.
(20) Kartanontie, tontti 642-16
Kiinteistönomistaja on pyytänyt asemakaavan
muuttamista, jotta tontille voitaisiin toteuttaa
asuinkerrostalo. Tontille suunniteltu asuinpientalohanke ei ole käynnistynyt.
Pajala
(21) Tontti 712-9, Amipac
Kiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa
muuttaa nykyinen teollisuustontti asuinkäyttöön. Hanke edellyttää sopimuksia kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken.
(22) Wärtsilänkatu, korttelit 730
tontit 1, 2 ja 17
Wärtsilänkadun ja Pajalantien risteyksen eteläpuoli on keskustan osayleiskaavaehdotuksessa
keskustatoimintojen aluetta. Alueelle suunnitellaan tehokasta asuinrakentamista.
Sorto
(23) Tontti 825-9, Itab
Kiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa
muuttaa nykyinen teollisuustontti asuinkäyttöön. Kaavamuutoksessa on tarkoituksenmukaista tutkia myös ympäröiviä alueita. Hanke
edellyttää sopimuksia kiinteistönomistajan ja
kaupungin kesken.
Nummenkylä
Keskus
Kinnari
Keskustan alueen asemakaavan muutokset
Keskustarakenne uudistuu erityisesti Sibeliuksenkadun lähiympäristössä keskustan osayleiskaavan antamista lähtökohdista. Keskustan täydennysrakentaminen, kävelykeskustan kehittäminen, liike- ym. toimintatilojen muutokset
ja laajennukset sekä erilaiset liikennejärjestelyt edellyttävät asemakaavan muutoksia. Perhelän korttelin kaavamuutoksen yhteydessä
selvitetään keskustarakenteen uudistamisen
edellytyksiä Helsingintien varressa ja kävelykadun lähiympäristössä.
(16) Pykälistönpuisto, tila 186-401-1-2654
Kiinteistönomistaja pyytää kyseisen puistoalueen muuttamista asuintonteiksi kokonaan
tai osittain. Kaavamuutos edellyttää puite- ja
maankäyttösopimuksia.
(14) Asemanmäki
Asemakaavan muuttamisesta asemanmäen
rauhoittamiseksi on tehty hallitusaloite (3/99
Jaakko Kuusela), mutta hanke liittyy myös keskustan osayleiskaavan periaatteiden toteuttamiseen. VR-yhtymän omistamien maiden käytöstä tarvitaan sopimuksia kaupungin kanssa.
Valtakunnallisesti arvokas rautatieasema tulisi
suojella asemakaavalla.
(15) Tontti 162-1 (Casino)
Vuonna 2003 nähtävillä olleessa asemakaavaluonnoksessa on tutkittu mahdollisuutta laajentaa ravintolatoimen vaatimaa lisäpysäköintiä Rantapuiston alueelle. Kaupunginhallituksessa on 18.8.2003 todettu, että kaupungin
omistaman vuokratontin tulevaisuutta on selvitettävä tarkemmin ennen kaavatyön jatkamista. Ravintolarakennus on palanut kesällä 2010.
Keskustan osayleiskaavan tarkistuksessa alue
osoitetaan palvelurakentamiseen.
Pöytäalho
(17) Villa Enckell (tontit 644-7 ja 8)
Kaupungin omistama, Lars Sonckin suunnittelema Villa Enckell (Cooperin huvila) on valtakunnallisesti arvokas suojeltu rakennus. Rakennus ympäristöineen on tarkoitus säilyttää.
Tontti voitaisiin muuttaa Lars Sonckin mukaan
nimetyksi puistoksi, jonka keskellä rakennus
toimisi kulttuurikäytössä. Myös viereisen ns.
nukkakutomon tontin käyttöä asuinrakentamiseen on tarkoitus tutkia. Asia liittyy sosiaali- ja
terveyskeskuksen alueen suunnitteluun ja kaavan aikataulu on avoin.
(18) Vanha mattotehdas, Seutulantie 3-5
(tontti 663-4)
Kiinteistönomistaja on pyytänyt asemakaavan
muuttamista asuinkäyttöön ja mahdollisuutta
lisärakentamiseen. Rakennus on tällä hetkellä
liike-, tuotanto- ja toimistokäytössä. Entinen
Plyyshi- ja mattotehdas (05.07) sekä viereisellä
tontilla entinen Tuusulan sähkölaitoksen toimitalo (05.09) on Järvenpään kulttuuriympäristön
hoitosuunnitelmassa osoitettu säilytettäviksi
(toimenpideluokka 2). Asemakaavan muuttaminen edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia.
(24) Tuottajankatu 10 (tontit 1110-1, 2 ja 3)
Maanomistaja on pyytänyt mahdollisuutta
lisäliiketiloihin tontilla, joka on teollisuus- ja
varastorakennusten korttelialuetta. Kaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia liittää
viereinen kaukolämpölaitoksen tontti yritystonttiin. Kaavamuutos edellyttää sopimusta
kiinteistönomistajan kanssa.
Peltola
(25) Ohratie 14 (tontti 1266-2)
KOy Järvenpään Ohratie tontin omistajana on
pyytänyt tontin käyttötarkoituksen muuttamista pienteollisuusalueesta asuntoalueeksi. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia.
Terhola
(26) Rousun alue
Lallan alueeseen liittyy Terholassa korttelien
1804 ja 1812 pohjoispuolella laajahko alue, joka
soveltuu yleiskaavan mukaisesti asuntorakentamiseen. Kaupungin omistamalle alueelle on
laadittu maankäyttöluonnoksia. Alueen kaavoitus on käynnistetty aloituskyselyllä ja suunnittelua jatketaan vuonna 2016.
(27) Terholan osa-alueet (korttelit 541,
545-547, 564-566, 1929, 1940 ym.)
Alue on pääosin rakennettu, mutta asemakaava
kaipaa uudistamista. Terholan urheilupuiston
kehittämistä on selvitetty uuden yleiskaavan
ja Kytöpuiston asemakaavan yhteydessä. Kaavanmuutosta on käsitelty kaavoitus- ja kiinteistötoimikunnassa vuoden 1993 lopussa ja
yksi ennakkokuuleminen on järjestetty vuoden
1994 alussa.
Satukallio
(28) Tontti 2012-1 ja Oinasmäen puisto
Kiinteistönomistaja on pyytänyt kaavamuutosta
omakotitontin laajentamiseksi puistoalueelle.
Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia.
Ristinummi
(29) Länsi-Ristinummi I
Kaupunki on hankkinut Ristinummentien varresta aluetta, jolle on mahdollista suunnitella
pientalorakentamista. Alueen liittymistä Ristinummen kokonaisuuteen ja Kyrölän asemaan
selvitetään Ristinummen osayleiskaavatyön
tai muun yleissuunnittelun avulla. Alue sisältyi kansainvälisen Europan-arkkitehtikilpailun
suunnittelualueeseen, ja kilpailun tuomia ideoita on tarkoitus hyödyntää asemakaavoituksessa.
(30) Ristinummen asemakaava
Kaupunginvaltuusto on päättänyt asemakaavan laatimisesta laajalle alueelle Ristinummen
kaupunginosassa vuonna 1989. Alueella oli
useita vuosia voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Yleiskaavaselvitykset
ovat tehneet asian uudelleen ajankohtaiseksi,
mutta kaavoitus edennee osayleiskaavan tai
muun yleissuunnitelman ja pienempien alueiden asemakaavojen kautta.
(31) Poikkitien yritysalueen länsiosa
Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue
Poikkitien eteläpuolelle eteläisen moottoritieliittymän tuntumaan ja sen eteläpuolelle
asuinalueita. Kyrölän asema tullaan siirtämään
Poikkitien eteläpuolelle, jolloin se palvelee tehokkaammin uusia asuin- ja työpaikka-alueita.
(32) Itä-Ristinummi I
Uusi asuinpientaloalue rautatien itäpuolella.
Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen.
(33) Itä-Ristinummi II
Uusi asuinalue rautatien itäpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen.
(34) Länsi-Ristinummi II
Uusi asuinpientaloalue rautatien länsipuolella
peltomaisemassa, Lepola II alueen eteläpuolella.
Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen.
(35) Länsi-Ristinummi III
Uusi asuinalue rautatien varressa Ainolan kentän eteläpuolella. Toteutetaan vuoden 2020
jälkeen.
(36) Lepola IV (Poikkitien pohjoispuolella
sijaitsevat asuinkorttelit)
Lepolan kaavoitus jatkuu kahdessa seuraavassa
Lepolanväylään liittyvässä pihakatusaarekkeessa, kun pääradan suunnittelu on edennyt
riittävän pitkälle. Radan varteen suunnitellaan
kerrostaloja Lepola I:n aloituskortteleiden tapaan. Alueelle voidaan sijoittaa myös vuokraasuntoja.
Kaavoituskatsaus 2015 | 11
Vanhankylänniemi
(37) Vanhankylänniemi, eteläosa
Vanhankylänniemen alueella on arvokkaita rakennuksia ja ympäristöä, jotka tulisi suojella asemakaavalla. Vanhankylänniemen kehittämistä on
selvitetty alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa (kv 13.3.2006). Matkailukeskuksen toiminnat
on vuokrattu vuonna 2008. Terveyskeskuksen
alueen ja rakennusten käyttömahdollisuudet
sekä uudisrakentamisen reunaehdot selvitetään.
Alueen tulevasta käytöstä on kerätty ideoita
asukaskyselyllä keväällä 2012. Asemakaava laadittaneen kolmessa osassa: niemen alueelle,
Stålhanentien varteen ja peltoalueelle.
Kaakkola
(38) Kiinteistö Oy Suvirinne,
Ruohorannantie 17 (tontti 2524-3)
Kiinteistönomistaja on pyytänyt asemakaavan
muuttamista kahta erillistä asuinrakennusta
varten. Muutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia.
Rakentamattomat Y-tontit
Eri puolilla kaupunkia on rakentamattomia
julkisten rakennusten tontteja, joiden käyttötarkoituksen muuttamista asumiseen tutkitaan. Tällaisia muutoskohteita ovat mm. Lautakuja 4, Pietolankatu 37 sekä tontit 847-15 ja 16
Paasipuiston vieressä.
Odottavat asemakaavahankkeet ja -aloitteet
Seuraavassa luettelossa on odottavia asemakaavahankkeita, joista osa voi tulla ajankohtaiseksi suunnitelmakaudella. Tärkeimpiä ovat
kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa säilytettäviksi osoitettujen kohteiden kaavamuutokset. Luettelossa olevien hankkeiden ajankohtaisuus selvitetään vuoden 2015 aikana.
Keskus
Kassatalo (tontit 130-4 ja 129-2)
Järvenpään Kassatalo Oy:n pyytämässä kaavamuutoksessa tutkitaan liike- ja asuintilojen säilyttämistä kellarissa ja kerroksissa, hoivakotitilojen
sijoittamista kiinteistöön ja autopaikkojen järjestämistä. Mannilantien ja Helsingintien kulmassa
halutaan varautua katutason liiketilojen rakentamiseen pysäköintitalon päätyyn. Kassatalo on tarkoitus säilyttää. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä
marras–joulukuussa 2004. Kaavamuutos edellyttää puitesopimusta ja maankäyttösopimusta.
Erkomaan talo (tontit 139-8 ja 9)
Keskuskujan varressa sijaitseva Erkomaan liiketalo (06.001) on osoitettu kulttuuriympäristön
hoitosuunnitelmassa kohteeksi, jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin.
Sampo-talo (tontti 132-9)
Kävelykeskustan kehittyessä olisi ajankohtaista
tutkia Sampo-talon kehittämismahdollisuudet.
Kaupunki pyrkii edistämään uudistusten suunnittelemista ja on valmis laatimaan asemakaavanmuutoksen yhteistyö- ja sopimushankkeena
keskustan osayleiskaavan pohjalta.
Tervanokantie, kortteli 103
Valtaosa Tervanokantien varressa sijaitsevan
vanhan puhdistamoalueen tontista muutetaan
puistoksi. Puhdistamorakennusten ympärille
on tavoitteena kaavoittaa korkealuokkainen
julkinen kohde, jonka kehittämisen myötä
puhdistamoalue siistiytyy osaksi Tervanokan
kokonaisuutta.
12 | Kaavoituskatsaus 2015
Kiinteistö Oy Mannilantien liiketalo
(tontti 138-13)
Mestariasunnot Oy on tehnyt aloitteen rakennusoikeuden lisäämisestä uusilla kerroksilla.
Sävelpuisto
Keskustan osayleiskaavaehdotuksessa on osoitettu osa Sävelpuistosta asuinkerrostalorakentamiseen. Eteläkulmaan on osoitettu palvelurakentamista.
Loutti
Alankotie 28 (tontti 242-8)
Alankotie 28:ssa sijaitseva asuintalo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa
kohteeksi (07.069), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin.
Kyrölä
Tanhumäentie, Harjanteen/Kaurasen talo
(tontti 403-12)
Tanhumäentien varressa sijaitseva ns. Harjanteen/Kaurasen talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.021),
jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2).
Kinnari
Torpantie, Pekka Harjuvaaran talo
(tontti 563-1)
Torpantien varressa sijaitseva Pekka Harjuvaaran talo on osoitettu kulttuuriympäristön
hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.068), jonka
säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin
(toimenpideluokka 2).
Torpantie, Mankisen talo (tontti 562-4)
Torpantien varressa sijaitseva Mankisen talo on
osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.065), jonka säilyttämiseksi
kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2).
Keskitalontie, kortteli 560
Islamilainen seurakunta omistaa Kinnarin kaupunginosassa Keskitalontien varrella korttelissa
560 moskeijan, jonka tontilla on käyttämätöntä
julkisten rakennusten rakennusoikeutta. Moskeija
tullaan säilyttämään ja asuinrakentamismahdollisuuksia alueelle tutkitaan. Asuinrakentaminen
edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta.
Oritmurronpuisto
Pientalokortteleiden välissä sijaitsevan puistoalueen muuttamista asumiseen selvitetään.
Pöytäalho
Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosa
Yleiskaavassa on osoitettu Laaksokadun varressa olevien omakotitalojen asemakaavan
muuttaminen pientalovaltaiseksi siten, että
nykyisen asemakaavan mukaiset kerrostalojen
rakennusalat poistuvat. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas pientalokohde, jossa nykyisiä pihapiirejä voidaan
täydentää uusilla rakennuksilla.
Helsingintien−Pohjoisväylän alue
Terveystalon asemakaavan muutoksen yhteydessä on laadittu laajemman alueen kaupunkikuvallinen selvitys, jossa on tutkittu
Helsingintien varren korttelien tiivistämismahdollisuuksia asunto- ja liikerakentamisella.
Asemakaavanmuutokset edellyttävät puite- ja
maankäyttösopimuksia.
Pajala
Uudenmaantie, tontit 782-2 ja 3
Kiinteistönomistaja on pyytänyt asuin- ja liikerakennusten tontin asemakaavan muutosta.
Rakennusoikeuden nousu edellyttää puite- ja
maankäyttösopimusta.
Jamppa
Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän
luoteispuoli
Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymä tulisi
liikenneturvallisuussyistä muuttaa kiertoliittymäksi, mutta se edellyttää kaavamuutosta.
Kaksi suurehkoa tilaa käsittävä kaavoittamaton
alue liittymän pohjoispuolella olisi edullinen
ottaa asuntorakentamisen kohteeksi.
Pietolankatu, osa tilasta 401-40-2
Pietolankadun varrella sijaitsevan ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueeksi kaavoitetun
alueen muuttamista asuinrakentamiseen selvitetään.
Wärtsilä
Metson luoteispuoliset alueet
Metson alueen kaavamuutos laaditaan vaiheittain. Valmet Oy on tehnyt vuonna 1991 aloitteen asemakaavan laajennuksesta alueensa
luoteispuolelle, mutta hanke ei kuitenkaan ole
tullut ajankohtaiseksi. Liittyy Metson korttelin
1001 asemakaavan muutokseen.
Nummenkylä
Itä-Nummenkylän alue
Itä-Nummenkylän alue liittyy läheisesti Pohjoisväylän länsipuolella olevaan Nummenkylän alueeseen. Asemakaavoitus on tarpeen
alueella olevan taaja-asutuksen ja pohjaveden suojelun takia, mutta kunnallistekniikan kustannukset ja yksityinen maanomistus
hidastavat kaavoitusta. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilä–Haarajoen osayleiskaavan avulla.
Tekijänpuisto
Kaupunki omistaa rakentamatonta puistoaluetta Nummenkylässä Tuottajankadun ja Tekijänkadun välissä. Alueen käyttömahdollisuuksia
yritystoimintaan tutkitaan. Uudet yritystontit
täydentäisivät ja tiivistäisivät Nummenkylän
työpaikka-aluetta.
Peltola
Kasvitarhankatu 18, puistoalue
Pientalokortteleiden välissä sijaitsevan puistoalueen osan muuttamista asumiseen selvitetään.
Pietilä
Halkiantien alue
Halkiantien alue liittyy asemakaavoitettuihin
Haarajoen ja Pietilän alueisiin. Alueella on jo
taaja-asutusta. Asemakaava olisi tarpeen mm.
pohjavesialueen viemäröintiongelmien vuoksi,
mutta yksityinen maanomistus ja kunnallistekniikan kustannukset hidastavat kaavoitusta.
Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilä–
Haarajoen osayleiskaavan avulla.
Pietilän yritysalue
Haarajoen moottoritieliittymään ja oikoradan
asemaan tukeutuvan uuden yritysalueen asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Pietilä–Haarajoen osayleiskaavatyön avulla. Asemakaavan
laadinta tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki
saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa.
Haarajoki
Haarajoen asuntoalue
Nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja Haarajoen
asemaan tukeutuvien uusien asuntoalueiden
asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Pietilä–
Haarajoen osayleiskaavatyön avulla. Asemakaavojen laadinta tulee ajankohtaiseksi, mikäli
kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita
omistukseensa.
Mikonkorpi
Mikonkorven yritysalue
Yleiskaavassa on osoitettu Mikonkorven yritysalueen laajennus etelään, josta kaupunki on
ostanut osan. Yritysalueen laajennuksen asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi,
mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi
maa-alueita omistukseensa.
Satukallio
Sipoontien yritysalue
Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue
Sipoontien eteläpuolelle. Asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki
saa hankituksi maa-alueen omistukseensa.
Ristinummi
Heikinkatu, Pietilän huvila
(korttelin 2128 tila 3:25)
Heikinkadun varressa sijaitseva Pietilän huvila
on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.030), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2).
Laaksokatu, tontit 648-2 ja 4 sekä tila 5:207
Laaksokadun varren kiinteistönomistajat pyytävät
rakennusoikeuden nostamista. Alue on voimassa
olevassa asemakaavassa omakotirakennusten ja
muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta. Isojen tonttien rakennusalalle saa
rakentaa enintään 260 k-m2 suuruisen pientalon
ja tiivistäminen olisi mahdollista. Kaavamuutos
edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia.
Anju Asunta
►
TEKSTI: Anju Asunta
MYLLYNKULMASTA
Suomen paras sosiaali- ja terveyskeskus
Sosiaali- ja terveyskeskus Myllynkulma monipuolisine
palveluineen sijoittuu Helsingintien varteen, viistosti
Citymarketia vastapäätä.
Järvenpäähän rakennetaan uutta
sosiaali- ja terveyskeskusta, Myllynkulmaa. Vaikka paikalla ei ole
paljoa kuoppaa kummempaa, uskalletaan Myllynkulmaa jo tituleerata Suomen parhaaksi sosiaali- ja
terveyskeskukseksi
hankkeessa
pilotoitujen uusimpien virtuaalisten ja vuorovaikutteisten suunnittelumenetelmien ansiosta. Hyvin
suunniteltuhan on puoliksi tehty!
Uudesta sosiaali- ja terveyskeskuksesta
on haaveiltu jo pitkään nykyisten tilojen
käydessä epäkäytännöllisiksi, kuluneiksi
ja ahtaiksi. Hanke viivästyi muutama vuosi
sitten silloisesta hankintapäätöksestä nostetun valituksen vuoksi. Viivästysaika ei
mennyt hukkaan, sillä visio sosiaali- ja terveyskeskuksesta kehittyi kaiken aikaa. Kun
hanke kilpailutettiin toistamiseen 2013,
siitä tehtiin Tekesin tukema pilottiprojekti,
jossa pyrittiin luomaan kansallinen malli julkisiin rakennushankintoihin. Hanke
jaettiin kahteen laajalti dokumentoituun
vaiheeseen, jotka kilpailutettiin erikseen.
Virtuaalisesta suunnittelusta…
Ensiksi valittiin kumppani VIRMAan (Virtuaalisen suunnittelun ja rakentamisen
malli), jossa laadittiin ehdotus-, yleis- ja
rakennuslupasuunnittelu
suunnittelukonsortion ja tilaajan yhteistyönä. Vuorovaikutteisissa suunnittelusessioissa hyödynnettiin muun muassa tietokoneen ja
3D-lasien avulla toteutettuja virtuaalikävelyitä tulevissa tiloissa (ns. VALO-menetelmä), eri käyttäjien kanssa tilojen plussista
ja miinuksista keskustellen.
– Meillä eri ammattikuntien, kuten sairaanhoitajien, lääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden, edustajat ovat olleet mukana tilasuunnittelussa, jotta pystymme luomaan
aidosti moniammatillista työtä tukevat
tilat. Esimerkiksi perinteisten muutaman
henkilön toimistokoppien sijaan rakennetaan yhteiskäyttöisiä toimistotiloja, joissa
hoidetaan työhön liittyviä kirjaamisia ja
muita tietokoneella hoidettavia tehtäviä.
Samoin kerroskohtaiset sosiaalitilat on
suunniteltu yhteisiksi. Näin jatkossa syntyy ihan luontaisesti kohtaamisia, tiedonvaihtoa ja yhteistyötä eri ammattikuntien
kesken, sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualuejohtaja Tiina Salminen selittää.
Asiakkaalle moniammatillinen talo on
kätevä, sillä hän saa saman katon alta
useimmat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut. Asiakaslähtöisyyden varmistamiseksi moniin suunnittelusessioihin
on osallistunut myös eri asiakasryhmien
edustajia.
– Asiakkaat kiinnittävät eri asioihin
huomiota kuin meidän henkilökuntamme.
Muun muassa kulkureitteihin ja potilashuoneiden ovi-ikkunaratkaisuihin on tehty
asiakkaiden toiveiden mukaisia muutoksia.
Tulevan työtehokkuuden kannalta erilaiset simuloinnit ja mallinnukset ovat olleet
avainasemassa.
− Esimerkiksi sairaanhoitaja joutuu kävelemään työvuoronsa aikana useita kilometrejä hoitaessaan potilaita eri huoneissa,
kirjatessaan toimistossa hoitotapahtumia
ja noutaessaan erilaisia tarvikkeita. Kun
näitä reittejä mallinnettiin ja tilojen sijoittelua muutettiin järkevämmäksi, pystyttiin jo suunnitteluvaiheessa merkittävästi
vähentämään hukka-askeleita. Se yksinkertaisesti lisää hoitotyöhön käytettävissä
olevaa aikaa, Salminen summaa suunnittelutavan etuja.
Asiakkaiden omatoiminen hoitokin sai jo
suunnitteluvaiheessa tilan sisääntuloaulassa, mihin sijoitetaan tietokoneita sähköistä
asiointia varten sekä itsehoitoa tukevia laitteita, kuten verenpainemittari. Kun Myllynkulmaan tulee myös viihtyisiä kokous- ja
neuvottelutiloja sekä ruokailupalveluita,
toimii talo mainiona paikkana esitellä terveyttä edistäviä ja hyvinvointia lisääviä itsehoitokeinoja myös niille, jotka eivät vielä ole
talon varsinaisia asiakkaita.
rakentajan, käyttäjien ja tilaajan yhteistyönä. Rakennuttajana ja tilaajana hankkeessa
toimii Kiinteistö Oy Järvenpään terveystalo, pääurakoitsijaksi valittiin kilpailuttaen NCC Rakennus Oy, suunnitteluryhmänä jatkaa VALO-yhteenliittymä ja
käyttäjää edustaa tilojen tuleva käyttäjä,
Järvenpään kaupunki. Vaikka rakennuksen perustuksia jo rakennetaan, ei vuorovaikutteinen suunnittelu ole loppunut,
vaan päinvastoin siinä päästään koko ajan
yhä konkreettisempiin asioihin käsiksi.
Etenkin terveyden hoitoon tarvitaan
paljon alati kehittyvää tekniikkaa, kuten
kuvantamis- ja happilaitteita sekä monitorointi- ja hälytysjärjestelmiä. Nyt aktii-
visesti arvioidaan yhteistyössä eri käyttäjäryhmien kanssa talotekniikkaan liittyviä
ratkaisuja ja täsmennetään valintoja niin,
että ne toteuttavat mahdollisimman hyvin
sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan
nykyisiä ja tulevia tarpeita. Samoin etsitään sellaisia sisustusratkaisuja, joilla on
terveyttä ja usein myös vuorovaikutusta
edistävää vaikutusta kaikille talossa asioiville. Tiloissa ja kalustuksissa pyritään varmistamaan toimiva ergonomia sekä muunnettavuus erilaisiin tarkoituksiin.
– Vanhalle paloasemalle valmistetaan
keväällä suunterveydenhoidon, terveyskeskusvastaanoton ja akuuttiosaston potilashuoneen mallihuoneet, joissa eri käyttäjäryhmät pääsevät käytännössä testaamaan
huoneiden toimivuutta erilaisine kalusteineen ja muine muunnettavine ratkaisuineen. Pohdittavaa riittää siinäkin, mitä kalusteita ja laitteita vanhoista toimipisteistä
otetaan mukaan uuteen taloon, ja mikä joudutaan hankkimaan uutena. Perusteellisella
keskustelulla varmistetaan se, että valmiissa
rakennuksessa toteutetaan toiminnan kannalta parhaaksi valittuja sekä kustannustehokkaita ratkaisuja, kertoo projektikoordinaattori Riina Turunen.
Innolla työtä kehittämässä
– Yhteistyö rakentamisprojektin eri osapuolten kanssa on toiminut erinomaisesti, aikatauluista on pidetty kiinni ja kaikki
tähtäävät innolla yhteiseen maaliin. Myös
oman henkilöstömme innostus ja sitoutuneisuus uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen ja sen myötä koko uudenlaisen
toimintatavan suunnitteluun on ollut tosi
upeaa. Tuskin maltamme odottaa, että talo
valmistuu, Turunen hehkuttaa.
SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS MYLLYNKULMA
•
•
•
•
•
•
tehostaa toimintaa ja parantaa
palvelujen laatua
avataan vuoden 2017 alussa
hyötypinta-ala 8 100 m2
Brutto-ala 13 652 m2
Tilavuus 60 600 m2
kokoaa saman katon alle
sosiaali- ja terveyspalvelut
- Päivystys
- Avosairaanhoidon vastaanotto
- Kuntoutus ja apuvälinekeskus
- Mielenterveys- ja päihdetyö
- Aikuissosiaalityö
•
- Suun terveydenhuolto
- Välinehuolto
- Akuuttiosasto
- Kotisairaala
- Huslab
- HUS-kuvantaminen
- Työterveyshuolto
- ICT-palvelut
ympäristöön kootaan Hyvinvointikampus,
jossa mm. laadukkaita vuokra- ja omistusasuntoja ikäihmisille, hoivayksikkö ja
ympärivuorokautinen päiväkoti.
» Lisätietoja www.jarvenpaanterveystalo.fi
Janne Lahti
…vaatimusten mukaiseen
rakentamiseen
Nyt käynnissä olevassa VARMA-vaiheessa
(Vaatimusten mukaisen rakentamisen malli) tehdään toteutussuunnittelu ja rakennetaan kiinteistö suunnittelukonsortion,
Järvenpään kaupungin päättäjät
tutustuivat Myllynkulmaan 3Dsimulaatiossa.
Järvenpää • Kevät 2015 | 13
►
TEKSTI: Anju Asunta
Järvenpäästä
yhteispäivystykseen
Hyvinkäälle
Suomessa otettiin 1.1.2015 käyttöön uusi
päivystysasetus, jolla varmistetaan sairastuneiden henkilöiden ohjaamista viivytyksettä oikeaan paikkaan. Järvenpäässä
asetus merkitsee sitä, että potilaat, joiden
vaivat ovat henkeä uhkaavia, ohjataan pääsääntöisesti suoraan Hyvinkäälle yhteispäivystykseen. Samoin erityisesti virkaajan ulkopuolella Hyvinkäälle ohjataan potilaat, joiden vaivat vaativat paljon laboratorio- tai röntgentutkimuksia.
Järvenpäässä ei enää järjestetä varsinaista terveyskeskuspäivystystä. Sen sijaan
äkillisesti sairastuneet pääsevät päivällä
hoitoon ns. ”kiirevastaanottoon” Vanhankylänniemen terveyskeskukseen. Terveyskeskuksessa tilanteen kiireellisyyden ja
hoitotarpeen arvioi triage-hoitaja, mistä
hän tarpeen mukaan ohjaa sairastuneen
sairaanhoitajan, lääkärin tai molempien
vastaanotoille. Virka-aikaan hoito-ohjeita
voi kysyä myös terveyskeskuksen puhelinpalvelusta, puh. (09) 2719 3360.
Tavalliset kiireelliset sairaudet ja tapaturmat hoidetaan siis jatkossakin Vanhankyläniemessä terveyskeskuksen vastaanotoilla, mutta laajempaa hoitoa vaativat
kiireelliset ongelmat ohjataan lähetteellä
Hyvinkäälle. Yöaikaan Hyvinkäälle voi äkillisen hoidon tarpeen sattuessa mennä suoraan tai voi soittaa sinne ja kysyä neuvoa,
puh. (019) 4587 5700. Esimerkiksi lääkereseptien uusinnat eivät ole päivystyksellisiä asioita, vaan ne tulee jättää hyvissä
ajoin uusittavaksi.
Pikaist a parane mist a
Potilasturvallisuus henkilökunnan ja potilaan yhteinen asia
Potilasturvallisuus on sitä, että potilas saa sairauteensa tai muuhun
terveysongelmaansa hyvää hoitoa, tutkimukset ja hoidot toteutetaan turvallisin menetelmin ja
varmistetaan, että hoitovirheitä
ei synny. Hyvä hoito riippuu myös
potilaasta ja hänen läheisistään:
hoitohenkilöstölle on annettava
riittävästi tietoa heidän työnsä
tueksi ja annettuja hoito-ohjeita
on noudatettava.
– Potilasturvallisuuden varmistaminen on
meillä osa laatutyötä. Koulutamme henkilöstöä jatkuvasti, jotta henkilöstöllämme
on ajantasainen tietotaito potilasturvallisuuteen vaikuttavissa asioissa, muun
muassa uusissa toimintatavoissa ja koko
ajan kehittyvissä lääkitysmahdollisuuksissa. Käymme myös säännöllisesti läpi
potilasturvallisuusilmoituksia ja arvioim-
» www.jarvenpaa.fi/
terveyskeskuspaivystys
►
me niissä ilmenneitä kehittämistarpeita,
kertoo Järvenpään kaupungille perustetun
potilasturvallisuusryhmän puheenjohtaja
johtajalääkäri Eeva Ketola.
Yleisesti ottaen noin 70 % terveydenhuollon vaaratapahtumista arvioidaan
liittyvän kommunikaatio-ongelmiin – siihen, että tiedonkulussa tapahtuu katkos
potilasta hoitavan henkilökunnan välillä
tai tieto ymmärretään vahingossa väärin. Järvenpäässä tätä pyritään ehkäisemään juurruttamalla parhaillaan käyttöön
kansainvälistä ISBAR-menetelmää (Identify
– Tunnista, Situation – Tilanne, Background – Tausta, Assessment – Nykytilanne,
Recommendation – Toimintaehdotus). ISBARkortein varmistetaan jatkossa kaikissa potilassiirroissa ja tarvittaessa puhelinkonsultaatioissakin, että potilaasta siirtyy olennainen
tieto, yhdenmukaisesti, selkeästi ja tiivistetysti. Näin potilaan vastaanottava henkilökunta saa heti oikean käsityksen potilaan
tilanteesta ja tarvittavista toimenpiteistä, ja
oikea hoito pääsee katkotta jatkumaan.
Toinen merkittävä potilasturvallisuuden riskipaikka on lääkitys, missä
puutteellisin tiedoin voidaan vahingossa päätyä määräämään potilaalle
sopimatonta tai huonosti vaikuttavaa lääkettä tai annostelemaan
lääke väärin. Järvenpäässä myös
tätä pyritään ehkäisemään mallilääkekortin avulla, joka luo yhtenäisen toimintatavan oikean
lääkitysmääräyksen varmistamiseen.
Kolmas yksinkertainen, mutta aina ajankohtainen, asia niin terveyskeskuksissa
kuin kodeissakin on käsihygienia. Puhtaat
kädet vähentävät merkittävästi infektioriskiä, ja siksi käsidesin rutiininomaiseen
käyttöön ja muuhun puhtauteen kiinnitetään paljon huomiota.
Kysy hoidostasi
Potilas, tai hänen omaisensa, voi myös itse
varmistaa hoidon turvallisuutta. On muun
muassa erittäin tärkeää kertoa hoitohenkilökunnalle tarkasti omasta lääkityksestä.
Tuolloin kannattaa muistaa, että olennaisia tietoja voivat olla myös ilman reseptiä ostettujen lääkkeiden, vitamiinien tai
luontaistuotevalmisteiden käyttö ja niiden
oikeasti toteutunut annostelu, esimerkiksi
unohteluineen tai varmuuden vuoksi otettuine tupla-annoksineen. Myös tiedot
mahdollisista allergioista, raskaudesta sekä
uusista oireista voivat vaikuttaa hoitoon.
Erityisesti kotona potilas ja hänen läheisensä kantavat suurta vastuuta oikean
hoidon toteutumisesta. Hoito- tai kuntoutusohjeita kannattaa huolellisesti noudattaa, sillä siten mahdollisuudet toipumiseen
toteutuvat parhaiten.
– Koko hoitohenkilöstö on töissä potilaita varten, ja meidän on tärkeää tietää,
kuinka potilas voi. Hoitajia tai lääkäreitä
ei pidä ujostella, vaan aina kannattaa ottaa puheeksi, jos on epätietoinen tai huolissaan jostain omaan hoitoon liittyvästä
seikasta, terveyden edistämisen päällikkö
Minna Karjalainen korostaa.
TEKSTI: Tuula Alkula
Myllytien Toimintakeskuksessa harrastetaan ja tavataan ihmisiä
Toimintakeskuksesta löytyy monipuolista
tekemistä. Kuvassa talossa kokoontuva
käsityöpiiri.
Jonna Karppinen
14 | Järvenpää • Kevät 2015
Myllytie 11:ssa toimiva Toimintakeskus on
kaikille avoin kohtaamispaikka. Talossa voi
virkistäytyä yhdessä harrastaen, tavaten toisia ihmisiä, käydä kahvilla tai
syömässä. Erityisesti ikäihmiset
harrastavat toimintakeskuksessa aktiivisesti yhdistysten
ja järjestöjen erilaisissa toiminnoissa.
– Toimintakeskus tukee
ikäihmisten kotona asumista ja oman toimintakyvyn ylläpitämistä. Monipuoliset
harrastusmahdollisuudet aina erilaisista
liikuntaryhmistä käsitöihin
antavat ikäihmiselle vaihtelua päivään. Täällä voi myös
harjoitella tietokoneen sekä
älypuhelimen käyttöä, laulaa karaokea tai osallistua kirjallisuus-,
kirjoitus- ja keskustelupiireihin. Jälkiviisaat ovat tämän kevään uusi keskusteluryhmä; yhteiskunnalliset asiat mie-
tityttävät, ja ryhmässä on mukava vaihtaa
ajatuksia, kertoo talon toiminnoista vastaava
Anne Honkanen.
Tule mukaan vapaaehtoiseksi
Toimintakeskukseen
Toimintakeskuksessa sijaitsee lounaskahvila Cooperin Kulma, joka puolen päivän aikaan täyttyy iloisista ruokailijoista.
Lounasravintolaan voi tulla kuka tahansa
syömään tai kahvittelemaan. Talon monipuoliseen toimintaan kaivataan lisää myös
vapaaehtoistoimijoita.
– Toimintakeskuksessa voit toimia myös
vapaaehtoisena ja antaa oman panoksesi
yhteiseen hyvään. Täällä voit pitää kerhoja,
ohjata erilaisia harrasteryhmiä tai olla ryhmässä avustajan roolissa, musisoida, laulattaa tai olla juttuseurana. Tapahtumien
järjestelyssä tarvitsemme aina auttavia käsiä. Vapaaehtoistoimijoita emme jätä yksin,
vaan teemme työtä yhdessä, kuvaa Honkanen vapaaehtoisten roolia.
Lisäksi talossa järjestetään erilaisia tapahtumia ja myyjäisiä. Myllytien Toimintakeskuksessa ikäihmisellä on mahdollisuus
tavata vanhuussosiaalityöntekijä ja saada
palveluohjausta. Järjestöt, yritykset ja kuntalaiset voivat vuokrata talon tiloja kokousja juhlatarkoituksiin. Toimintakeskuksessa
voi piipahtaa myös parturikampaajalla.
Tule harrastamaan,
osallistu talon
tempauksiin tai
pistäydy lounaalla!
Toimintakeskuksen neuvonta
ja ryhmätoiminta
avoinna ma–to klo 8–15.30,
pe klo 8–14
Neuvonta ja tilavaraukset
puh. 040 315 2115, 040 315 2125
►
TEKSTI ja KUVAT: Tuula Alkula
,
ä
l
l
e
d
te
o
s
i
ä
et
Mit
n
e
i
p
sit ä
ä…
s
s
ä
r
pe
Liikunnan suositusten mukaan lapsen tulisi liikkua vähintään kaksi tuntia päivässä. Keväällä valmistuvassa Järvenpään varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelmassa kuvataan, minkälaisia liikkumistaitoja 1–6-vuotiaiden kanssa tulisi missäkin ikävaiheessa
harjoitella. Kuvassa liikkumisen ilosta nauttivat päiväkoti Pollen lapset.
Liikutko sinä tai
lapsesi tarpeeksi?
Ihminen on luotu liikkumaan. Liikunta lisää terveyttä ja virkistää mieltä.
Maailma on kuitenkin muuttunut, ja etenkin hyötyliikunta on vähentynyt
ihmisten arjessa huomattavasti. Joukossamme on terveydestään huolta
pitäviä ja kuntoilevia, mutta myös yhä enemmän meitä Matti Meikäläisiä,
jotka liikumme vähän. Oletko koskaan siis ajatellut, kuinka monta askelta
otat päivän aikana tai liikkuuko lapsesi tarpeeksi?
Järvenpäässä on lähdetty kolmen hankkeen, Liikkuva lapsuus, Aikaa Sinulle! ja Liiku4fun, voimin liikuttamaan kuntalaisia ja
edistämään terveitä elämäntapoja ja liikkumista. Hankkeet ovat saaneet toiminnalleen tukea Etelä-Suomen aluehallintovirastolta.
lä, sitä pienet perässä… Jyri Marjamäki on
kiertänyt päiväkodeilla antamassa vinkkejä
niin kasvatushenkilöstölle kuin perheillekin päiväkotien perheilloissa, miten lapsen
kanssa voi liikkua yhdessä.
Liikkuminen
elämäntavaksi jo pienenä
• Liikuntakerhot päiväkodeissa 3–6-vuotiaille lapsille. Avoin ryhmä Pollen päiväkodissa. Hinta 30 € / 10 kertaa. Pilottikerhojen kokemusten kautta ryhmiä
pyritään jatkamaan ja lisäämään syksyksi 2015.
• Lasten neuvoloissa on otettu käyttöön
Neuvokas perhe -kortti, jonka avulla perheet voivat seurata liikunta- ja ruokatottumuksiaan.
• www.jarvenpaa.fi  Liikunta  Hankkeet
• Liikkuva lapsuus -hankkeesta
www.jarvenpaa.fi  Varhaiskasvatus.
Järvenpään varhaiskasvatuksessa painotetaan liikunnan merkitystä lapselle ja se
nähdään tärkeänä osana varhaiskasvatussuunnitelmaa. Järvenpään päiväkodit
ovat mukana Liikkuva Lapsuus Järvenpäässä
-hankkeessa, jossa panostetaan lapsen liikkumisen lisäämiseen ja monipuolistamiseen.
– Tavoitteena on, että lapset liikkuvat
riittävän monipuolisesti arjessa ja että
liikkuminen tulisi tavaksi jo pienenä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan lapsi
alkaa jo 3-vuotiaana ”urautua” elämäntavoilleen. Mikäli lapsen kanssa ei ole yhdessä liikuttu aktiivisesti kolmeen ikävuoteen
mennessä, on yhä todennäköisempää, että
lapsi liikkuu vähemmän myös myöhemmässä elämänvaiheessa. Liiallista istumista
ja paikallaan oloa pitäisi välttää, kertoo
Liikkuva lapsuus -hankkeen koordinaattorina toimiva liikunnanohjaaja Jyri Marjamäki.
Näin ollen perheiden omaa osuutta liikkumisessa ei saa vähätellä, sillä elämäntavat luodaan kotona. Sitä mitä isot edel-
Liikuntaa lapsellisille
Jokainen löytää
oman tavan liikkua
Istutko sohvalla pohtien, että voisihan sitä
jotain harrastaa, mutta mitä? Mikä olisi sopivin liikuntamuoto juuri minulle? Asiaa ei
tarvitse yksin pohtia, sillä järvenpääläisille
järjestetään liikuntainfoja Järvenpään kirjastossa, apteekeissa ja eri tapahtumissa,
joissa kuntalaiset saavat vinkkejä erilaisiin
liikuntamuotoihin. Lisäksi Vanhankylänniemen terveyskeskuksessa on mahdollisuus saada liikuntaneuvontaa.
– Liikkeelle kannattaa aina lähteä ja hakemaan sitä ominta liikuntamuotoaan.
Liikuntainfoista saa neuvoja ja liikuntavä-
lineitäkään ei tarvitse välttämättä ostaa
itselleen, vaan niitä voi lainata Järvenpään
kirjastosta, vinkkaavat aikuisten terveyttä
edistävän Aikaa Sinulle! -hankkeen vetäjät
liikunnanohjaaja Tiina Kuronen ja liikunnan suunnittelijaopettaja Anna Rantinoja.
Tule hakemaan
liikuntavinkkejä
• Liikuntaneuvontaa Vanhankylänniemen
terveyskeskuksessa diabeteshoitajan tai
lääkärin lähetteellä maanantaisin.
• Liike on lääke! – Tietoa Järvenpään liikuntamahdollisuuksista Järvenpään apteekeissa.
• Liikunnanohjaaja opastamassa uimahallin kuntosalilla ti klo 8.30–10.30 sekä
parillisilla viikoilla myös iltaisin klo 17–18
toukokuussa.
• Liikuntainfot Järvenpään kirjastolla ti 5.5.
klo 11–12 sekä 18–19, aiheena ”Lähde liikkeelle - Ota käyttöön älypuhelimen liikuntasovellus!”
Kielimuuri madaltuu
liikkumalla
Kielitaidon puute voi olla maahanmuuttajalle aluksi muuri, mutta tätä muuria
voi madaltaa liikunnan avulla. Järvenpäähän laadittiin ”Maahanmuuttajana Järvenpäässä” kotouttamisohjelma vuosille
2014–2017, jonka tavoitteena on maahanmuuttajien osallisuuden tukeminen ja lisääminen yhteiskunnan kaikilla sektoreilla
sekä heidän sujuva kotoutuminen uuteen
kotimaahansa.
– Edistämme maahanmuuttajien kotoutumista liikunnan avulla. Kevään aikana
ovat käynnistyneet liikuntakerhot kouluikäisille ja aikuisille sekä naisten kuntosali. Näihin ryhmiin suositellaan myös
kantaväestön osallistuvan, sillä silloinhan
maahanmuuttajataustaisilla on paremmat
mahdollisuudet sulautua muuhun väes-
Liikuntainfot jatkuvat myös syksyllä eri paikoissa. Fysioterapeutti Milla Sillanpää mittasi
Kirsi Vesalan (oik.) puristusvoimaa kirjastossa
pidetyssä liikuntainfossa.
töön, kertoo Liiku4fun -hankkeen vetäjä
liikunnanohjaaja Luis Fraile.
Keväällä ilmestyy Järvenpään liikuntapaikat -karttaesite, jossa liikuntapaikoista
on kerrottu suomeksi ja englanniksi. Kartasta tehdään myös sähköinen versio Järvenpään kaupungin nettisivuille. Lisäksi
kaikkien liikuntapaikkojen kyltit merkitään sekä suomeksi että englanniksi.
Liikuntaa maahanmuuttajille
• Liikuntakerho aikuisille maahanmuuttajille ke klo 15–16 Seurakuntaopiston
liikuntasali.
• Liikuntakerho kouluikäisille maahanmuuttajille ke klo 13–14 Kartanon koulu.
• Sisäjalkapalloryhmä (Futsal) ti klo
17.30–18.30 Yhteiskoulun liikuntasali 1.
• Monikulttuuristen naisten jalkapallo
to klo 16.15 Harjulan koulu.
• Katu Futis -turnaus 18–25-vuotiaille nuorille Järvenpään torilla la 16.5. klo 12. Naisten
ja miesten sarjat. Maalien määrä ole ratkaiseva, vaan reilu peli. Turnauksen voittajat pääsevät pelaamaan European Fairplay
soccer tour -turnaukseen Saksaan elokuussa
2015.
• Lisätietoja eri ryhmistä www.jarvenpaa.fi 
Liikunta  Hankkeet.
Järvenpää • Kevät 2015 | 15
►
TEKSTIT: Tuula Alkula
Tietokoneet ja iPadit
tulivat kouluihin
Samaan aikaan 5AB-luokka syventyy historian tunnilla kivikauden aikaan sähköisessä oppimisympäristössä. Joku hakee
aiheeseen liittyvän videon Ylen oppimateriaaleista ja katsoo sitä kuulokkeet korvilla. Toinen kirjoittaa tekstiä kannettavalla
tietokoneella ja välillä selailee oppikirjan
sivuja. Opettaja Anja Pitkänen näyttää
kosketustaululta aiheeseen liittyviä tehtäväkortteja ja opastaa oppilaita.
Näin Haarajoen koulussa hyödynnetään
uusinta tieto- ja viestintätekniikan osaamista, joka on yksi uuden syksyllä 2016
voimaan tulevan opetussuunnitelman kulmakivistä. Oppilas tarvitsee vain toimivan
koneen ja nettiyhteyden.
Tietotekniikan avulla
tiedon valtateille
ympäristö. Edison-oppimisympäristö on
suomalaisten opettajien kehittämä oppimisalusta, joka kokoaa käyttäjän kaikki
sähköiset työvälineet yhteen näkymään.
Opettajat valmistelevat sähköiseen
oppimisympäristöön kursseja, oppitunteja,
opetusvideoita, sähköisiä kirjoja ja hyödyllisiä linkkejä oppilaiden käytettäväksi. Oppilas puolestaan palauttaa tehtävät opettajalle Edisonin kautta ja tekee ryhmätöitä
muiden oppilaiden kanssa. Oppilas voi tehdä tehtäviään Office-sovelluksilla pilvipalvelu OneDriven kautta ajasta ja paikasta
riippumatta.
Järvenpäässä Edison-oppimisympäristöön on integroitu Helmi-sähköinen reissuvihko sekä Moodle-oppimisalusta.
Järvenpään kouluissa on otettu oppilaiden
ja opettajien käyttöön sähköinen oppimisTuula Alkula
Kakkosluokan oppilaat Henri Lampinen (vas.) ja Arttu Juvanoja käyttävät jo lähes
sujuvasti iPadeja. Opettaja Satu Karihuhta neuvoo tallentamisessa.
Jani Hoviaro
Haarajoen koululla 2B-luokka aloittelee ympäristö- ja luonnontiedon tuntia opettaja Satu Karihuhtan johdolla. Oppilaat käyvät vuorotellen hakemassa iPadin opettajalta ja ryhtyvät kirjoittamaan laitteilla. Aiheena on
ihmisen elämän eri vaiheet ja teemana Minä koululaisena. iPadit tulivat
1- ja 2-luokkalaisille helmikuussa, ja niiden avulla on havainnoitu kuvin
ja tekstein oppimisympäristöä koulun sisältä ja piha-alueelta sekä tehty
omaa sanomalehteä äidinkielen tunnilla.
Järvenpään Yhteiskoululla nuoret viettivät ruokavälituntia Speden pelien merkeissä.
Nuorisotyötä
ruokavälkällä
Yläkouluikäiset nuoret saavat ainakin yhtenä päivänä viikossa ajan kulumaan hyvin ruokavälitunnilla. Tällöin koulunuorisotyöntekijät järjestävät
tekemistä ja yhdessäoloa nuorille. Nuorisotyöntekijä on tavoitettavissa
yläkouluilla sekä Juholan koululla viikoittain, jolloin nuorella on mahdollisuus keskustella niin vapaa-aikaan kuin kouluun liittyvistä mieltä askarruttavista asioista. Koulunuorisotyö aloitettiin syyslukukaudella 2013 ja
toiminta vakiintui syksystä 2014 lukien.
– Haluamme tehdä nuorisotyötä siellä, missä nuoret ovat ja mikäpä sen parempi paikka kuin koulu. Tapaamme nuoria tiistaisin
Kartanossa, keskiviikkoisin Koivusaaressa,
torstaisin Järvenpään yhteiskoulussa sekä
joka toinen maanantai Juholan erityiskoulussa. Järjestämme nuorille kivaa ja kiinnostavaa tekemistä ruokavälitunnin ajaksi
ja samalla juttelemme nuorten kanssa sekä
kerromme nuorisotalojen tapahtumista
ja muista ajankohtaisista asioista, kertoo
nuorisotyöntekijä Eliisa Ahlstedt.
Koulunuorisotyö pyrkii omalta osaltaan
vahvistamaan nuoren omaa identiteettiä, itsenäistymistä sekä sosiaalisia taitoja. Ruokavälitunneilla on nuorten kanssa
muun muassa heitelty frisbeetä ja palloja
ämpäreihin, pelattu Speden pelejä, keksitty sanapelejä, hypitty narua, testattu tasapainoa sekä tutustuttu sirkustemppujen saloihin. Toiminnalla halutaan rohkaista nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan.
Lukuvuoden aikana koulunuorisotyöntekijä toteuttaa luokka-asteittain teemoitettuja ryhmänohjaustunteja, joilla luodaan entistä parempia sosiaalisia valmiuksia ja vahvistetaan elämänhallintataitoja.
Koulutyön alkaessa elokuussa nuorisotalojen työntekijät ja koulukuraattorit
järjestävät seiskaluokkalaisille luokkakohtaiset ryhmäytymistunnit, johon kuuluvat myös vanhempainverkoston kanssa
toteutettavat vanhempainillat. Syksyisin
kasiluokkalaisille järjestetään kaksi oppituntia, jossa käydään läpi ryhmän jäsenenä
olemista ja omien vahvuuksien löytymistä.
Keväisin yhdeksännen luokan oppilaiden
kanssa pohditaan, mitä tarkoittaa kun peruskoulu päättyy ja miten nuori on kasvanut
ihmisenä yläasteen aikana.
– Koulujen arkeen jalkautunut nuorisotyö
on otettu yläasteilla innostuneesti vastaan.
Lisäksi erityisnuorisotyöntekijät ovat jo
pitkään tehneet tiivistä yhteistyötä muun
muassa pienluokkien kanssa, Ahlstedt täydentää lopuksi.
Kouluihin oppimisen iloa
– uusi OPS voimaan syksyllä 2016
Kirjoista pänttääminen ja ulkoa oppiminen
on pian kouluissa taakse jäänyttä elämää.
Oppilaita kannustetaan oma-aloitteiseen
tiedonhakuun ja vuorovaikutukseen. Oppiainerajoja hälvennetään ja asioita opitaan
kokonaisuuksina, jolloin nippelitiedon
opettaminen jää vähemmälle. Tätä tukee
peruskoulujen ja esiopetuksen uusi opetussuunnitelma, joka otetaan käyttöön syksyllä 2016.
16 | Järvenpää • Kevät 2015
OPS-juna etenee Järvenpäässä
Järvenpäässä paikallista opetussuunnitelmaa tehdään kaikilla kouluilla yhdessä
vanhempien, oppilaiden ja opettajien kanssa. OPS-junan matkaa voi seurata Järvenpään kaupungin nettisivuilta. Junan vaunu
värittyy vihreäksi aina sen mukaan, miten
työ Järvenpäässä etenee kohti maalia.
Seuraa OPS-junaa www.jarvenpaa.fi/opetussuunnitelma
►
TEKSTI ja KUVA: Anju Asunta
Hyvää ja onnellista arkea lapsiperheille
Polle laajensi Järvenpään perhekeskuspalveluita
Kun perheen pieniä lapsia hoidetaan kotona, voi arki toisinaan
tuntua yksinäiseltä. Ei kuitenkaan
hätää: Maahisen ja Pollen perhekeskuksissa on tarjolla tukea ja
seuraa. Järvenpään kaupunki toteuttaa, osittain yhteistyössä
MLL:n kanssa, laajan valikoiman
avoimia varhaiskasvatuspalveluita.
Perhekeskuksen toiminta-ajatus Järvenpäässä on tarjota hyvää lapsuutta tukevia, moniammatillisia palveluita niillekin
perheille, jotka hoitavat lapsia kotona.
Toimintapaletti on laaja avoimen varhaiskasvatuksen kerhoista, leikkipuistotoiminnasta sekä musiikki- ja leikkihetkistä varhaisen tuen perhetyöhön ja neuvolatoimintaan. Tarjolla on siis kasvatuskumppanuutta ja kaveruutta.
MLL kumppanina
perhekeskus Pollessa
Perhekeskus Maahisessa hyväksi havaittua toimintatapaa laajennettiin helmikuussa 2015 Verstaspihankadulle avattuun Polleen, missä nyt sulassa sovussa
elävät 120-lapsinen päiväkoti ja perhekeskus, osittain samoja tiloja hyödyntäen.
Polleen siirrettiin Maahisen tuottamat
Kyrölän toimipisteen toimintamuodot ja
sinne perustettiin neuvolapiste. Lisäksi
Pollessa, uutukaisten liikuntatilojen äärellä, koordinoidaan Liikkuva lapsuus Järvenpäässä -hanketta. Yhteistyössä seurojen
►
kanssa käynnistettiin
myös
liikuntakerho
päiväkodin ja perhekeskuksen lapsille ja
vanhemmille.
MLL (Mannerheimin lastensuojeluliiton Järvenpään paikallisyhdistys) on ottanut
Pollen maanantain toiminnan kontolleen.
Aamupäivisin kokoontuu perhekahvila,
missä perheet itse järjestävät vertaistoiminnan pelisäännöillä kahvittelua ja ohjelmaa lapsiperheille. Iltapäivinä MLL:n
perhetoiminnan ohjaaja järjestää perheille
monenlaista puuhaa. Keltasirkussa MLL:n
toiminta jatkuu entisellään.
– Yhteistyömme Järvenpään kaupungin kanssa on Pollen avaamisen myötä
tiivistynyt. Pääsimme esimerkiksi aloittamaan Tanssitan vauvaa -ryhmätoiminnan,
ja muutakin toimintaa on suunnitteilla
Polleen, missä tilaa on enemmän kuin
Keltasirkussa. Teemme myös arvokasta
yhteistyötä perhekummitoiminnassa ja
lastenhoitajavälityksessä. Seuraavaksi yritämme laajentaa kylämummi- ja -vaaritoimintaa koulumummeihin, MLL:n Järvenpään paikallisyhdistyksen puheenjohtaja
Katja Repo kertoo.
– MLL:n toiminta muotoutuu aina kävijöiden toiveiden mukaan, eli meille kannattaa lähettää palautetta. Kylämummoja
ja -vaareja sekä perhekahvilaohjaajia tarvitaan myös aina lisää, eikä siihen tarvita
mitään erityistaitoja – halu ja aika riittävät.
Tervetuloa mukaan, Repo kannustaa.
Kasvatuskumppanuutta
ja kaveruutta!
Tukea tarvittaessa
myös kotiin
Kun seinät kaatuvat päälle,
kannattaa pian lähteä ihmisten ilmoille, perhekeskukseen tapaamaan toisia
perheitä sekä ammattitaitoisia, aina kuuntelevia toiminnanohjaajia. Jos huolet kotona käyvät vakavammaksi vaikkapa vanhemman
uupumisen, päihdeongelman tai lapsen
kehityshäiriön vuoksi, voi tukea saada
Perhekeskus Pollessa käy aikamoinen vilske
maanantaisissa MLL:n perhekahviloissa:
lapset nauttivat Pollen leikkimökistä ja leluista,
ja aikuiset keskusteluseurasta.
perhetyön vanhempainohjauksesta. Perhekeskustoimintaan on tänä vuonna saatu
myös taitavia lisäkäsiä: kolme kodinhoidon perhetyöntekijää voivat tarvittaessa
tulla kotiin perheen avuksi, helpottamaan
jaksamista ja muita pulmia. Ota huolesi
puheeksi perhekeskuksessa tai neuvolassa,
niin sinua ohjataan eteenpäin.
Lasten kanssa
tutustumaan Polleen!
• Pollen leikkipihan taukotila ja
WC ovat avoinna ma–to klo 9–16
ja pe klo 9–15
• Pollen sisäleikkitilat ovat avoinna
ma klo 9–16, to klo 9–13 ja
pe klo 9–15
• Katso eri toimintamuodot
Maahisessa ja Pollessa
www.jarvenpaa.fi/maahinen
• MLL:n toiminnasta
Keltasirkussa, Pollessa ja
muualla jarvenpaa.mll.fi
TEKSTI: Laura Sallinen
ään kaupunki
Santeri Taurula / Järvenp
Kolmisointu-konserteissa
ille!
is
a
il
k
n
u
p
u
a
k
le
il
ik
a
e lämyksiä k
sa rytmit
So so Sibelius -konsertis
ppyjä
ja soittimet, ilman otsary
ki
siik
mu
n
kse
eliu
Sib
esitetty
eet
pal
kap
t
ska
hau
et
sekä uud
muiset
lula
kou
ala
t
siva
tempai
istyötä
kaansa. Kolmisointu-yhte
tämäkin…
Olet varmasti huomannut Tuusulanjärven
maisemissa kulkiessasi Kallio-Kuninkalan
komean kartanorakennuksen, mutta tiedätkö mitä sen seinien sisällä tapahtuu?
Paloheimon perheen aikoinaan omistama
tila toimii nykyisin Taideyliopiston SibeliusAkatemian musiikkikeskuksena. Siellä järjestetään muun muassa kansainvälisiä mestarikursseja ja konsertteja sekä levytetään
musiikkia entiseen navettaan tehdyssä erinomaisessa äänitysstudiossa.
Kallio-Kuninkalan musiikkikeskustoimintaa tuetaan Järvenpään kaupungin,
Sibelius-Akatemian ja Leonora ja Yrjö
Paloheimon säätiön välisen Kolmisointusopimuksen kautta. Järvenpää saa vastineeksi tuestaan Sibelius-Akatemian
järjestämiä konsertteja ja koulutusta,
kaikkien kaupunkilaisten nautittavaksi.
Viime vuosina musiikkia on viety esimerkiksi palvelukoteihin ikäihmisten
luokse.
Tapahtumat painottuvat erityisesti
järvenpääläisten lasten ja nuorten konsertteihin; päiväkodit, ala- ja yläkoululaiset sekä lukiolaiset pääsevät vuorollaan
Kolmisointu-konsertteihin, joiden ohjelmassa saattaa olla vaikkapa lastenlauluja,
kansanmusiikkia tai musikaalisävelmiä
Sibelius-Akatemian huippuammattilaisten, opiskelijoiden ja opettajien esittämänä. Keskisen Uudenmaan musiikkiopiston oppilaille järjestetään Kolmisointusopimuksen puitteissa mestarikursseja ja
nuorten bändeille bändikoulutusta. Myös
musiikkiopiston ja koulujen opettajat
sekä varhaiskasvattajat saavat arvokasta
täydennyskoulutusta.
Osa Kolmisointu-konserteista on yleisölle avoimia: esimerkiksi Sibelius-Akatemian
sinfoniaorkesteri ja vanhan musiikin
yhtyeet konsertoivat Järvenpäässä säännöllisesti. Lisäksi Sibelius-Akatemian
muusikot esiintyvät vuosittain kaupun-
gin veteraanipäiväjuhlassa ja äitienpäiväkonsertissa.
So so Sibelius -konsertissa
matkalle säveltäjän
lapsuuteen
Huhtikuisena koulupäivänä joukko 3.−5.luokkalaisia saapui Järvenpää-talolle So
so Sibelius -konserttiin, jossa esiintyivät
Sibelius-Akatemian lastenmusiikkikurssilaiset Soili Perkiön ja Eeva-Leena Pokelan
luotsaamina. Tämä Kolmisointu-konsertti
vei kuulijansa musiikilliselle retkelle
Sibeliuksen lapsuuteen: yleisö sai nähdä ja
kuulla, miten nuori ”Janne” soitti viuluaan
metsän keskellä ja sävelsi ensimmäiset teoksensa luonnon inspiroimana. Koululaiset
pääsivät myös itse osallistumaan leikkien ja
tapaillen Sibeliuksen sävelmiä. Aplodeista
ja kommenteista päätellen humoristinen ja
värikäs konsertti oli lasten mieleen.
Järvenpää • Kevät 2015 | 17
Juhlavuoden kunniaksi
kaupunkijuhla Jannella!
Janne-kontissa
pop up -kauppa ja infopiste
Koko perhe Jannen
synttäreille elokuussa
Sibelius-juhlavuoden kesäksi kävelykatu
Jannella avataan Janne-kontti. Sen pop up
-myymälästä voi ostaa monenlaisia järvenpääläisiä tuotteita, mm. Järvenpää-aiheisia
postikortteja, Tuusulanjärvi-pelejä, Ainolapasia, Järvenpää-viirejä ja Ystävät 150 yhteislipun museokohteisiin. Kontista saa
myös tietoa juhlavuoden tapahtumista.
Kontin toiminnasta vastaa Sykettä ja
Sinfoniaa -yhdistys yhdessä Järvenpään
kaupungin kanssa. Toukokuussa kontti on
avoinna erilaisten tapahtumien yhteydessä. 2.6.–29.8. kontissa toimii myös Järvenpään kaupungin matkailuinfo, jolloin info
on avoinna säännöllisin toiminta-ajoin
ti–pe klo 9–17 ja la klo 9–15.
Elokuussa 14.8.–15.8. kävelykatu Janne ja
Rantapuisto valloitetaan iloiseen juhlahumuun, kun Sykettä ja Sinfoniaa -yhdistys
ja Järvenpään kaupunki järjestävät Jean
Sibeliuksen 150. syntymäpäivän kunniaksi koko perheelle suunnatut kaupunkijuhlat, ”Jannen synttärit”. Tätä ei kannata
missata!
Lauantain piknik-pöytiä isännöivät ja
emännöivät järvenpääläiset yhdistykset,
yritykset, yhteisöt ja seurat. Esiintyjinä
toimivat mm. Salonkiorkesteri sekä Varusmiessoittokunnan Viihdeorkesteri solistinaan Jean Sibeliuksen lapsenlapsenlapsi,
metalliyhtye Stratovariuksesta tunnettu
basisti Lauri Porra. Tapahtumaan on vapaa pääsy.
Mukaan kaupunkijuhlaan!
Perjantaina 14.8. iltaohjelmaa
Rantapuistossa säveltäjämestarin
kunniaksi
klo 19 Kukkia, valoa ja musiikkia yhdistelevä
puistoteos avataan Sirkuskentällä
klo 20.30 Ulkoilmaelokuvanäytös
– Timo Koivusalon Sibelius -elokuva.
klo 22.30 Ilotulitus Tuusulanjärvellä
– Luvassa on ainutkertainen pyromusikaali!
Lauantaina 15.8. ”Jannen synttärit”
kävelykadulla ja Rantapuistossa
klo 11–14 Koko perheen ohjelmallinen
piknik kävelykatu Jannella
klo 14–14.30 Järvenpään teatterin
historiallisen hauska kulkue
klo 14.30–18 Musiikkia ja tanssia
Rantapuistossa
Perjantai-illan ohjelma kytkeytyy samaan
aikaan Tuusulan Rantatien maisemissa
vietettävään Tuusulan Taiteiden Yöhön.
►
TEKSTI: Anja Kähönen
Kirjastosta
sähköistä luettavaa
Järvenpään kirjastosta voi ladata luettavakseen e-kirjoja. Uusimpia sähköisiä kirjoja voi
lukea selaimella; tarvitaan vain nettiyhteys
ja tunnistautuminen kirjastokortilla. Vanhempien pdf-muotoisten kirjojen lukemiseen
tarvitaan edelleen lukuohjelma, jonka lataamiseen löytyvät pikaohjeet kirjaston nettisivuilta. Ellibs-kokoelmaa voi selata ja esikatsella ilman kirjautumista.
Kirkes-kirjastojen kokoelmissa on tällä hetkellä n. 300 e-kirjaa, mm. muutamia tenttikirjoja, jotka voi saada sähköisessä muodossa
käsiinsä nopeammin kuin perinteisen kirjan.
E-kirjat ovat maksutonta luettavaa: lainassa
olevan e-kirjan voi varata ilman varausmaksua eikä kirjoista kerry myöhästymismaksuja, koska ne palautuvat automaattisesti laina-ajan päätyttyä. Kun varattu kirja vapautuu,
siitä saa ilmoituksen sähköpostiinsa ja kirja
siirtyy omaan sähköiseen kirjahyllyyn odottamaan lukemista.
» Jatkuvasti kasvavaan
e-kirjakokoelmaan
voi tutustua osoitteessa
https://ellibslibrary.com/
kirkes
18 | Järvenpää • Kevät 2015
Kysy lisää tai ilmoittaudu mukaan
Sykettä ja Sinfoniaa yhdistyksen toimisto, Sibeliuksenkatu 16, 2. kerros
[email protected], puh. 040 315 2856
kaupunkijuhlan tuottaja Anu Uhlenius,
puh. 040 137 331, [email protected]
» www.sykettajasinfoniaa.fi
►
TEKSTI: Anju Asunta
Järvenpään asiat esillä somessa
Facebookin ja muiden somekanavien (sosiaalinen media)
käyttö on laajentunut kaupungin
ja kaupunkilaisten viestinnässä.
Kanavat auttavat saamaan asioita ilmoille ja keskusteluun kädenkäänteessä, nykyään usein jo
suoraan kännykästä.
Järvenpään kaupungin ykköstiedotuskanava on verkkosivut www.jarvenpaa.fi,
mutta lisäksi monet yksiköt ovat perustaneet omien kohderyhmiensä tarpeisiin
muun muassa Facebook-sivuja. Esimerkiksi kulttuurin ystävää voi kiinnostaa
Facebookin sivut Tapahtumat Järvenpää
ja Järvenpään taidemuseo, työhakijaa
JärvenpääRekry ja maahanmuuttajaa
Järvenpään Maahanmuuttajatoimisto
Verso. Myös muita kanavia on otettu
käyttöön YouTube-videoista blogeihin.
Valtuustokokouksiakin pääsee nykyään
seuraamaan ja kommentoimaan kotisohvaltaan osoitteessa julkinen.fi/jarvenpaa.
• Tutustu Järvenpään kaupungin tuottamiin some-kanaviin www.jarvenpaa.fi/
some
Lisäksi järvenpääläiset ovat itse perustaneet lukuisia viestintäkanavia. Esimerkiksi Facebookissa jaetaan hienoja
kuvamuistoja Järvenpään menneisyydestä sivulla Järvenpään Historiaa Kuvina.
Instagramissa ja Twitterissä levitetään
Järvenpään ilosanomaa muun muassa
hashtagilla #hyväjäke. Uusin ja laajalti
jo kiitosta saanut kanava on YouTuben
Järvenpään hyvät uutiset, jossa julkaistaan vapaaehtoisvoimin noin viikoittain
kivoja videojuttuja Järvenpäästä. JHUU
Järvenpään hyvät uutiset löytyy myös
Facebookista.
Tänä keväänä verkkoviestinnän kenttään on nousemassa yksityisen palve-
luntuottajan toimesta kokonaan uudenlainen media somenews.fi/jarvenpaa.
Monet järvenpääläiset yhteisöt ja Järvenpään kaupunki testaavat parhaillaan
viestintää tässä paikallisessa uutispalvelussa, missä sisältöä tuottavat kaupalliset
julkaisijat sekä eri yhteisöjen ns. kansalaisjournalistit. Kun Somenews pääsee
vauhtiin, sinne tulee kiinnostavaa uutisvirtaa Järvenpään asioista, tapahtumista, ihmisistä ja ilmiöistä.
Etsi oman kiinnostuksesi kohteita
googlaten ja kunkin palvelun omaa hakua
käyttäen, ja pistä suosikit seurantalistallesi, niin pysyt hyvin tilanteen tasalla ja
keskustelun ääressä.
Kesäajan toiminta
kaupungin toimipaikoissa
Järvenpään kaupungin asiakaspalvelupisteet
Järvenpään kaupunginkirjasto
25.5.–7.6. ja 15.6.–30.8.
• Pääkirjasto avoinna ma 10–20, ti–to 11–19 ja pe 10–16,
la–su suljettuna.
• Pääkirjaston lehtilukusali avoinna ma 9–20, ti–to 9–19 ja
pe 9–16, la–su suljettuna.
8.–14.6.
• Vain pääkirjaston lehtilukusali on avoinna ma–pe 9–15,
la–su suljettuna. Aineistoa voi palauttaa palautusluukkuun. Lainaaminen ei ole mahdollista.
Uimahalli ja jäähalli
• Uimahalli ja liikuntahalli avoinna arkisin 6–21, la–su ja
arkipyhinä 9–18. Kesäsulku 14.6.–19.7.
• Jäähalli ja harjoitushalli ovat suljettu 19.6.–26.7.
Terveysasemien toiminta 22.6.–2.8.2015
• Ajanvarausvastaanotot: 22.6.–2.8. Terveysasemien
ajanvarausvastaanotot ovat pääosin Vanhankylänniemen terveysasemalla (Annitädintie). Aukioloajat ma–to 8–16 ja pe klo 8–14.30. Myllytien terveysasemalla toteutetaan rajoitetusti sovittuja ajanvarausvastaanottoja ja hoitovälineiden luovuttaminen.
Hoidon tarpeen arviointi ja ajanvaraukset lääkäreiden
ja sairaanhoitajien vastaanotoille ma–pe klo 8.15–15 ja
ke–pe 8.15–14.00 p. (09) 2719 3666. Terveysasemilla on
käytössä takaisinsoittojärjestelmä arkisin klo 8.15–14. Jos
asiasi ei ole kiireellinen ja haluat välttää puhelimessa
jonottamista, jätä puhelinnumerosi nauhoitteen ohjeen
mukaan takaisinsoittojärjestelmään. Odota, kunnes järjestelmä ilmoittaa, että takaisinsoitto on aktivoitu, jonka
jälkeen voit sulkea puhelimen. Sairaanhoitaja ottaa yhteyttä soittajaan pääsääntöisesti saman päivän aikana.
Kesän supistetun toiminnan aikana 22.6.–2.8. pitkäaikaissairauksien vuosikontrollivastaanottoaikoja ei
anneta. Näitä aikoja voi varata 3.8. alkaen.
• Diabetesneuvola on suljettu 6.7.–26.7.
• Päivystysvastaanotot ovat avoinna kaikkina päivinä klo
8–22 Vanhankylänniemen terveysasemalla, Annitädintie,
p. (09) 2719 3360.
Päivystysvastaanotot on tarkoitettu äkillisesti sairastuneille ja tapaturmapotilaille, jotka tarvitsevat kiireellistä tutkimusta ja hoitoa. Ensiarvio hoidon tarpeen kiireellisyydestä tekee sairaanhoitaja. Sairaanhoitaja voi ohjata
potilasta omahoitoon, konsultoida päivystävää lääkäriä
tai ohjata päivystävän sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolle.
Päivystysvastaanotoilla hoidetaan arkipäivinä lievempiä päivystyksellisiä sairauksia. Potilaita pyydetään
ilmoittautumaan vuoronumerolla klo 8–14 välisenä aikana. Päivystysvastaanotoille ei voi varata aikaa etukäteen.
Yöpäivystys on joka päivä klo 22–8 Hyvinkään sairaalassa, Sairaalakatu 1, p. (019) 4587 5700.
• Ambulanssi tilataan hätäkeskuksesta, p. 112.
• Diabetesvälineiden luovutus (ei ennakkotilausta/tilatut) Myllytien terveysaseman diabetesvälinejakelusta,
Myllytie 15 to 15–17. Tilaus sähköpostilla [email protected].
• Hoitovälineiden luovutus Myllytien terveysaseman
hoitovälinejakelusta to 15–17. Hoitovälineiden tilaukset 3
viikkoa etukäteen puhelimitse ke–to 10–14 p. (09) 2719
3248 tai sähköpostilla [email protected]
• Fysioterapian (Vanhankylänniemen terveysasema)
ajanvaraus- ja neuvontapuhelin ma–pe 8–9,
p. (09) 2719 3251. Apuvälinelainaamo on auki ilman
ajanvarausta ma–to 12.30–14 ja pe 12–13, puhelinaika
apuvälinelainaamoon on arkisin 12–12.30 p. 040 315 3308.
• HUSRöntgen Vanhankylänniemen terveysasemalla ma–
to 8–15.30, pe 8–14, p. (09) 2719 3241.
• HUSLABin Järvenpään laboratoriot: Vanhankylänniemen terveysasema, ma–to 7.30–14.30 ja pe
7.30–13, näytteenotto vuoronumerolla. INR-(Marevan)
asiakkaat ma–to 12.30–13. Sibeliuksenkadun laboratorio on suljettu 22.6.–2.8., Vanhankylänniemen laboratorio toimii normaalisti.
• Jampan hammashoitola on auki koko kesän.
Mannilantien hammashoitola suljettu 29.6.–2.8.
• Työterveysasema on suljettu 6.7.–2.8.
• Äitiys- ja lastenneuvolat toimivat 19.6.–2.8.
supistetusti ajanvarauksella.
• Mielenterveys- ja päihdetyön päivystysvastaanotto Vanhankylänniemen terveysasemalla arkisin
kello 8–14. Mielenterveys- ja päihdetyön yksikön neuvontap. 040 315 2646 arkisin klo 8–12. Mielenterveysja päihdetyön yksikkö avoinna kesällä normaalisti, lomien ja lomautusten vuoksi ajanvarausvastaanottoja
rajoitetummin.
• Kotisairaala on suljettu 6.7.−2.8.
Anju Asunta
• Seutulantalon asiakaspalvelupisteen sulkuaika kesällä on ajalla 22.6.–2.8.2015.
• Palvelupisteessä on päivystys myös sulkuaikana. Asiakaspalvelu hoidetaan ajanvarauspalveluna p. (09) 2719 2880
ma–to 9–15, pe 8–13. Kaupungin kassapalvelut ja ulkoovet ovat suljettuina. Rakennusvalvonnassa ei ole henkilökuntaa paikalla viikoilla 26–27.
• Puhelinvaihde (09) 27 191 toimii kesällä normaalisti
ma–to 8–16, pe 8–14, tärkeimmät palvelut toimivat ajanvarauksella.
• Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelupiste avoinna ma–to
11–17, pe 9–13. Kesällä on suljettu ajalla 17.6.–2.8.2015.
• Kaupungintalolla toimiva sosiaalitoimisto palvelee
läpi kesän ma–ti 9–12, ke 8–12, to 12–17 ja pe 9–12. Kesäajalla ajanvarausaikoja on normaalia vähemmän.
• Maahanmuuttajatoimisto Verso on avoinna ma–ti 8–16.
Muina aikoina yhteydenotot puhelimitse 040 315 2273.
Toimisto on suljettu 22.6.–2.8.
• Järvenpää-talo ja lippupiste on suljettu 17.6.–2.8.
• Järvenpään taidemuseo on avoinna 2.5.–30.9. ti–su
klo 11–18 (suljettu juhannuksena 19.6.–21.6.)
• Ahola avoinna 2.5.–30.9. ti–su klo 11–18 (suljettu juhannuksena 19.6.–21.6.)
Kesämenot
Jäken nuorille
Perhesosiaalityön palvelut
• Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystys palvelee kiireellisissä sosiaalityön asioissa virka-ajan ulkopuolella ma–to 15 alkaen ja pe 13 alkaen. Asiakkaiden
yhteydenotot 112 kautta.
• Järvenpään, Keravan ja Tuusulan perheoikeudellisen yksikkö on suljettu 20.–24.7. Palvelut toimivat
supistetusti ajalla 22.6.–9.8. ja torstain pidennettyä
asiakasvastaanottoa klo 18 saakka ei ole. Tapaamispaikan ja perheasioiden sovittelun uusia aikoja voi
tiedustella 5.8. alkaen.
• Lastensuojelun akuutit asiakastarpeet hoidetaan
normaalien aukioloaikojen puitteissa ajanvarauksella,
yhteydenotot puhelinvaihteen kautta.
• Perhetyö toimii kesäajan supistetusti ja on suljettu
13.–19.7.
• Auerkulman perhetukikeskus toimii normaalisti
kesäaikana.
Sosiaalipalvelut
• Wärttinän päiväkeskus on avoinna koko kesän.
13.–19.7. poikkeuksellisesti klo 8–16.
• Sosiaalisen kuntoutuksen yksikön työsalitoiminta
Walssi on suljettu 29.6.–2.8. Kuntouttava työtoiminta
avoinna koko kesän.
• Kaupungintalolla toimiva sosiaalitoimisto
palvelee läpi kesän ma–ti 9–12, ke 8–12, to 12–17 ja
pe 9–12. Kesäajalla ajanvarausaikoja on normaalia
vähemmän.
• Wärtsilänkadun työ- ja päivätoimintayksikkö on
suljettu 29.6.–2.8.
• Myllytien toimintakeskus on suljettu 29.6.−2.8.
• Cooperin kulman lounasravintola on suljettu
11.–26.7.
• Vammaispalvelut avoinna koko kesän.
Varhaiskasvatuspalvelut
• Kesäajalla 22.6.–2.8. päivystävät päiväkodit Pajalanpiha ja Polle. Lisäksi vuorohoitoa järjestetään päiväkoti
Pehtoorissa. Varhaiskasvatuksen akuutti heinäkuuta
koskeva asiakasohjaus numerosta p. 040 315 2052.
Peruskoulut / Lukio
Järvenpään kaupungin nuoriso-ohjaajat
järjestävät hauskaa kesäohjelmaa nuorille
Rohkeasti mukaan!
Taidetta ja ruokaa Jannella • La 16.5. klo 11–18
Katutaidetapahtuma + ravintolapäivä. Yhdessä Sykettä ja Sinfoniaa -poppoon kanssa
nuorisotyö järjestää kävelykatu Jannelle tekemistä ja ihmeteltävää koko päiväksi!
Tule ihmettelemään ja herkuttelemaan!
PaintBall-leiri Orimattilan vanhalla
tiilitehtaalla • Pe 22.5.–Su 24.5.
Kaksipäiväinen leiri Orimattilan Virenojan tiilitehdasalueelle on tarkoitettu 13–17-v. nuorille.
Hinta 50 €/nuori, sis. matkat, muonat, merkkaimet, suojat, kuulat, teltat, sekä ryhmäkohtaisen retkikeittimen. Reissuun lähdetään pe 22.5. klo 17 ja takaisin palataan su 24.5.
klo 15 aikaan. Leiristä pidetään vanhempainilta to 21.5. klo 18–19 Jampan nuorisotalolla.
Nuorisotyön grillibileet • Pe 22.5. klo 19–23,
13–17-vuotiaille
Myllytien nuorisotalolla avataan kesäkausi. Pihassa grillataan makkaraa, paistetaan lettuja
ja pelataan myös ulkonuorkilta tuttuja pihapelejä!
Hawaii bileet • Pe 29.5. klo 19–23, 13–17-vuotiaille
• Lukuvuosi päättyy la 30.5. Syyslukukausi alkaa ti 11.8.
Kesäperjantai Hawaii-teemalla! Tarjolla Myllytien nuorisotalolla on kesäistä purtavaa ja
juotavaa! Illan aikana tuunataan kesäpaitaa ja askarrellaan kesäkoruja. Paikalta saat opastusta tuunaukseen, omat paidat mukaan!
Nuorisokeskus on suljettu 1.7.–2.8.
Mural Project - graffitileiri • Ti 2.6.–Pe 5.6.
Järvenpään Opisto on suljettu 1.7.–2.8.
Graffititaiteen ympärille rakennettu päiväleiri 11–17-vuotiaille, jossa aikaisempaa kokemusta graffitien tekemisestä ei tarvita! Leirin hinta on 30 €, sis. opetus, maalit, tarvikkeet, leiripaita ja perjantain eväät. Muutoin omat eväät, joita voi säilyttää Myllytien nuorisotalolla
kylmässä ja tarvittaessa lämmittää. Leiri huipentuu perjantaina 5.6. klo 12–18 katutaidetapahtumaan, jossa leiriläiset pääsevät maalaamaan Järvenpään asematunnelin seinään
yhdessä suunnitellun teoksen. Leirin tukikohtana toimii Myllytien nuorisotalo, josta leiripäivät alkavat ja loppuvat. Leiripäivät ti–to klo 16–21 ja pe n. klo 11.30–18.30.
Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto on avoinna
ma–ke 13–15 ja to 14–17.30. Kesäajalla suljettu 19.6.–2.8.
Nuorisotoimisto on suljettu 29.6.–26.7.
Katutaideviikon lopetusbileet • Pe 5.6. klo 12–18
Kirjaston puistossa koko perheelle
Musiikkia ja taidetta – tule katsomaan, kun graffitileirin porukka maalaa asematunnelia.
Alueella pidetään myös ulkonuorisotaloa, eli siellä voi pelata erilaisia pelejä ja tulla juttelemaan nuorisotyöntekijöiden kanssa!
Sirkusleiri 4.–6.-luokkalaisille • Ma 8.6–To 11.6.
Leirillä pääset kokeilemaan akrobatiaa eri muodoissa (ilma-, lattia-akrobatiaa, pyramideja), tasapainoilua (yksipyöräistä, tasapainoilu palloa, rolabolaa, puujalkoja) ja jongleerausta. Ohjaajina leirillä toimivat paikalliset sirkusalan ammattilaiset. Leirin hinta on 50 €.
Leirin päättää torstaina 11.6. klo 15 perheille ja sukulaisille tarkoitettu sirkus-show, jossa
lapset pääsevät näyttämään taitonsa. Koko torstaipäivä meneekin näytöstä harjoitellessa.
Ilo ist a kesää!
T. Kaupungin väki
Viimeisiä viedään -tapahtuma • Pe 12.6. klo 19–23
Myllytien nuorisotalon pihassa, 13–17-vuotiaille
Tule katsomaan, mitä on tarjolla!
Leiri-ilmoittautumiset osoitteessa www.jarvenpaa.fi/nuoret
Lisätiedot:
Nuorisotyöntekijä Jenny Poutiainen,
[email protected]
Järvenpää • Kevät 2015 | 19
Järvenpäässä tapahtuu!
JÄRVENPÄÄN TAIDEMUSEO
Kirjastokatu 8
1.3.–4.10. Aino Sibelius
Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 13
Toukokuun teema: Perheenäitinä
9.5. Järvenpää-päivä: vapaa pääsy ja ohjelmaa
10.5. Äitienpäivä ja Ainon nimipäivä: äidit ja Ainot
ilmaiseksi taidemuseoon
Aino Sibelius -draamaopastus johdattelee katsojat halki vuosikymmenten ja kertoo millaista oli elämä säveltäjämestarin
rinnalla ja osana taiteellista Järnefeltien perhettä. Opastukset
klo 13 ja 15.
MUITA TAPAHTUMIA
Elokuu
13.8. klo 16 Eeron jäljillä -pyöräilyopastus
15.8. klo 15 Ainoani! -konsertti: pianisti Maria
Suokas ja näyttelijä-lausuja Tuukka Vasama
16.8. klo 15 Suurenmoinen setä Sibelius -draamaopastus
Nuori säveltäjä Armas Paloheimo kertoo tuttavaperheen
suuresta säveltäjästä.
opastus
opastus
7.5. Sibeliuksesta Vuoreen
Tanssinäytöksessä Järvenpää-talolla näet ammattilaisten
koreografioimia tanssitulkintoja Sibeliuksen ja Harri Vuoren
musiikista, joita Keton tanssijat esittävät. Sibeliuksen musiikki
herää eloon uudella tavalla, kun nuoret tanssijat tulkitsevat
teoksia katutanssin, baletin ja nykytanssin keinoin. Vuoren
musiikki kuljettaa yleisön sadunomaiseen tunnelmaan sitoen
teokset toisiinsa.
23.8. klo 15 Suurenmoinen setä Sibelius -draama30.8. klo 15 Suurenmoinen setä Sibelius -draama-
MUSIIKKITAPAHTUMIA
10.5. Äitienpäiväkonsertti Järvenpää-talolla
12.5. Ainottaret Sibelius-konsertissa Järvenpäätalolla
12.5. Viihdekuoro Buffo: Kevään Sävel Järvenpää-talolla
23.5. Suurkuoron puistokonsertti Ainolassa,
Järvenpään Mieslaulajat
24.–28.6. Puistoblues
18.5. Kansainvälinen museopäivä: vapaa pääsy
23.5. klo 11 Naperopaja yli 3-v.
Perhepaja, johon ovat tervetulleita myös sisarukset.
Pajassa naperot pääsevät tutustumaan saveen!
Ennakkoilmoittautuminen, pajamaksu 10 €.
24.5. klo 14–15 Keskustelukaveri näyttelyssä. Museolla on tavattavissa keskusteluopas. Yhteistyössä Järvenpään LC Ainot.
31.5. klo 14 Luento, Riitta Konttinen: Taiteilijayhteisön naiset
Kesäkuun teema: Puutarhassa
6.6. klo 13–15 Kukkasidontatyöpaja ja kukkiensidontaesitys,
yhteistyössä Järvenpään kukkatalo Oy
10.6. klo 18 Luento, FM Julia Donner: Ainolan puutarha
13.6. klo 14 Katrina Korte-Vuorilehto: pianokonsertti
27.–28.6. Puistobluesin pääkonsertin lipulla vapaa pääsy
taidemuseolle
28.6. klo 13 Aino Sibelius -draamaopastus
Heinä–elokuun teema: Musiikin muusa
1.7. Ainolan seisakkeen avautuminen. VR:n lipulla kaksi yhden
hinnalla Järvenpään taidemuseolle
12.7. klo 13 Aino Sibelius -draamaopastus
22.7. klo 14 Aino Sibelius -draamaopastus
26.7.–1.8. Meidän Festivaalin lipulla vapaa pääsy taidemuseolle
9.8. klo 11–18 Ainon syntymäpäivän ohjelmaa
22.8. klo 13 Aino Sibelius -draamaopastus
23.5. Tuusulanjärven Maraton
24.5. Sibelius ja naapurit -kiertokävely
26.7.–1.8. Meidän Festivaali, ks. s. 6
Opastettu kiertokävely lähtee Aholan pihasta kulkien Suvirannan ja Kallio-Kuninkalan kautta Ainolaan. Matkan varrella
kerrotaan Sibeliusten naapureista Ahoista, sukulaisista Järnefelteistä ja miten Kallio-Kuninkalan Paloheimot liittyvätkään
Sibeliuksiin. Kesto noin 2 h, lähtö klo 13. La 6.6., su 5.7. ja su
23.8. järjestetään samanlaiset kierrokset. 7 € / hlö.
TAPAHTUMIA KÄVELYKATU JANNELLA
6.5.–26.8. Iltakirppikset keskiviikkoisin klo 15–20
9.5. Järvenpää-päivä
16.5. Katutaidetta ja Ravintolapäivän herkkuja kävelykadulla
23.5. Juoksua ja kukkia
Juostaan korkkareilla Naisten Pankin hyväksi Kävelykatu
Jannella sekä lenkkareilla Tuusulanjärven Maratonissa, joka
on vuoden 2015 Kulttuurimaraton. Tapahtumassa voi juosta
myös puolikkaan tai Rantatien kympin. Samana päivänä on
myös Kukka- ja Puutarhamessut niin ikään Jannella.
28.5. Sibeliuksen satu -nukketeatteriesitys Perhekeskus Pollessa.
näyttely
17.6.–2.8. Järvenpään taideseuran Sibelius-
TEATTERIA
26.8. klo 18 Luento, Timo Virtanen: Aino-merkinnät
Sibeliuksen sävellyksissä
29.8. klo 14 Katrina Korte-Vuorilehto: pianokonsertti
30.8. klo 14 ”Ainon mielenmaisemia” -tanssiesitys
17.4.–9.5. Keltainen pallo, Järvenpään kellariteatteri
11.6.–16.8. Niskavuoren Heta
Niskavuoren Heta on tarina vauraan suvun naisesta, joka
tulee raskaaksi aviottomana ja ratkaisee ongelman menemällä naimisiin rengin, Akustin kanssa. Heta pyhittää koko
elämänsä ajatukselle: ”Mitä muut ajattelevat minusta?”, eikä
ole pettymyksiltään kykenevä rakastamaan tai ottamaan
vastaan tarjolla olevaa rakkautta. Niskavuoren Heta Vanhankylänniemen Kesäteatterissa, ensi-ilta to 11.6. Kesäteatterin
katsomo on katettu.
AHOLA
Sibeliuksenväylä 57
näyttely
9.5. / 17.5. Tanssiopisto Keton kevätnäytökset Järvenpäätalolla
19.5. Tanssin ilta: Teatterikorkeakoulun esitysvierailu
Järvenpää-talolla
2.5.–30.9. Sibelius – Santeri Levaksen valokuva-
2.5.–30.9. Aino Sibelius ja Juhani Ahon Yksin
-pienoisnäyttely, ks. s. 7
Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 15
Toukokuu
9.5. Järvenpää-päivä: vapaa pääsy
10.5. Äitienpäivä: äidit ja Ainot ilmaiseksi Aholaan
klo 15 Yleisöopastus
18.5. Kansainvälinen museopäivä: vapaa pääsy
20.5. klo 15 Kulttuurikävely Aholaan, kokoontuminen Huilin
luona rantapuistossa. Osa Liikuta minua -tapahtumaa.
Kesäkuu
4.6. klo 16 Eeron jäljillä -pyöräilyopastus
6.6. / 4.7. /1.8. /5.9. Yhteislaulut Markku Häkkisen johdolla
25.7. Meidän Festivaalin katukonsertit
14.–15.8. Jannen synttärit
Koko perheen kaupunkijuhla, joka järjestetään Jean Sibeliuksen
150-syntymäpäivän kunniaksi. Kaksipäiväisten juhlien ohjelmassa on ulkoilma-elokuvaa, ilotulitusta, piknikkiä, musiikkia
ja tanssia. Juhlat toteutetaan yhdessä useiden paikallisten
yhdistysten, seurojen ja toimijoiden kanssa, ks. s. 18.
14.6. klo 14 Elokuvanäytös: Peter von Bagh, Lastuja – taiteilijasuvun vuosisata
RETKIÄ
Heinäkuu
10.5. Linturetki Rantapuistossa ja Kaakkolan lintutornin
maastossa
5.5. / 11.5. / 19.5. / 20.5. Luontoretket Lemmenlaaksoon
1.7. Ainolan seisakkeen avautuminen. VR:n lipulla kaksi yhden
hinnalla Aholaan
4.7. klo 14 Venny tv-sarjan jaksot 1 & 2
27.5. Kevätillan lintukävely Tuusulanjärven pohjoispäässä
5.7. klo 15 Juhani Ahon Yksin -teemaopastus
6.6. Yölaulajaretki pyörällä Tuusulanjärven ympäri
11.7. klo 14 Venny tv-sarjan jaksot 3–4
18.7. klo 14 Venny tv-sarjan jaksot 5–6
19.7. klo 15 Juhani Ahon Yksin -teemaopastus
25.7. klo 14 Venny tv-sarjan jaksot 7–8
26.7.–1.8. Meidän Festivaalin lipulla vapaa pääsy Aholaan
14.6. Luonnonkukkaretki Vanhankylänniemessä
12.8. Tähdenlento- ja lepakkoyö Vanhankylänniemessä
29.8. Maa Elää -toritapahtuma
LASTEN JA NUORTEN TAPAHTUMAT ks. s. 19
Oikeudet muutoksiin pidätetään.
Lisää tapahtumia: www.jarvenpaa.fi/tapahtumat,
www.jarvenpaatalo.fi/tapahtumat, Facebook: Tapahtumat Järvenpää