Järvenpään kaupungin tiedotuslehti, kevät 2015
JÄRVENPÄÄ Kaupungin tiedotuslehti kevät 2015 ä s n e t s Ihmi inen näkö nki. u p u a k Mukaan juhlaan Sibeliusten kotikaupungissa s. 2–7, 18, 20 Ota talteen Kaavoituskatsaus 2015 s. 9–12 Suomen paras sosiaali-ja terveyskeskus Järvenpäähän s. 13 Julkinen tiedote ► PÄÄKIRJOITUS: Erkki Kukkonen, kaupunginjohtaja Tänä vuonna juhlitaan Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta säveltäjämestari Jean Sibeliuksen syntymästä. Juhlavuosi on erityisen tärkeä Järvenpäässä, koska Järvenpää oli Sibeliuksen kotikaupunki 53 vuoden ajan. Järvenpäässä moni asia viittaa siihen, että voimme todella sanoa olevamme Sibeliuksen kaupunki. Järvenpää edelleen mukana kuntien yhdistymisselvityksessä Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan yhdistymisselvitys ei ole edennyt alkuperäisen tavoitteen mukaisesti. Motiivi muodostaa kahdeksan kunnan kokoinen suuri suomalainen kaupunki perustui alun alkaen kahteen asiaan: sosiaali- ja terveysasioiden päätäntävallan pysyttämiseen kunnassa sekä pyrkimykseen vaikuttaa vahvistuvan kuntarakenteen avulla siihen, että Helsingin seudun metropoliratkaisu pidettäisiin kevyenä. Ensin mainittu motiivi katosi viime vuoden maaliskuun ”sote-ratkaisun” myötä. Siinähän kaikki puolueet sitoutuivat sote-malliin, jossa päätäntävalta olisi siirretty viidelle sote-alueelle. Tämä malli ei kuitenkaan täyttänyt perustuslain vaatimuksia kansanvallan eikä rahoitusmallin kohdalla ja osoittautui näin ollen toteuttamiskelvottomaksi. Samoin kävi myös ns. yksitasoiselle kuntayhtymämallille, jota sosiaali- ja terveysvaliokunta vielä viime hetkellä esitti. Helsingin seudun metropoliratkaisukaan ei onnistunut päähallituspuolueiden näkemyseroista johtuen. Maan seuraava hallitus joutuu tavalla tai toisella ottamaan metropolihallinnon uuteen valmisteluun. Helsingin seudulla tarvitaan parempaa kuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä valtion kanssa. Tämä pitää ratkaista ilman raskasta, uutta hallinnontasoa. Alkuperäiset motiivit kahdeksan kunnan yhdistämiseksi ovat siis hävinneet: sosiaali- ja terveysasiat ovat joka tapauksessa poistumassa kuntien suorasta päätännästä ja metropoliratkaisua ei syntynyt kuntien pelkäämässä muodossa. Joka tapauksessa täytyy lähteä siitä, että kuntien pärjääminen tulevaisuudessa edellyttää riittävän suuria kuntia eli nykyisen kuntakoon selvää kasvattamista. Tämän vuoksi myös Keski-Uudellamaalla kannattaa pyrkiä yhdistämään voimia ja kasvattamaan kuntakokoa. Tällä tavoin taataan paremmin selviytyminen tulevissa muuttuvissa tilanteissa. Tällä hetkellä on vielä mahdollista, että Nurmijärven, Keravan ja Sipoon jäätyä selvityksestä pois jäljellä olevat kunnat voisivat alkusyksystä päätyä valmistelemaan yhdistymissopimusta. Juhlallist a a! vuo den jatko u t s a r r a h i r u kulttu Kulttuuri pidentää ikää. Tämä on neurologi ja tutkija Markku T. Hyypän yhden kirjan nimi. Tutkimuksiinsa perustuen hän väittää, että kulttuuriharrastaminen parantaa yksilön elämänlaatua ja pidentää ikää. Kulttuuri ja taide mielletään usein yläluokkaisiksi harrastuksiksi. Ikäänkuin kulttuuri olisi joidenkin arjesta vieraantuneiden hienohelmojen tai vähän tärähtäneiden joutavanpäiväinen ajanviete, joka vain maksaa mutta ei tuota mitään. Väärin! Kulttuuriharrastamista on monenlaista. Kulttuuri ulottuu ruoan valmistamisesta vaikkapa nykytanssiesityksestä nauttimiseen. Teatterikatsomossa voi kokea maailmaa ja ihmiselämää muiden silmin. Osallistumalla itse teatterin tekemiseen voi edellisen lisäksi vielä kokea valtavan yhdessä tekemisen ja onnistumisen ilon. Järvenpään teatterin esityksissä tapahtuu juuri näin, niin katsomossa kuin lavalla. Järvenpään kaupungin kulttuuripalvelut sekä vapaa-aikapalvelut luovat kaupunkilaisille mahdollisuuksia kokea ja osallistua Järvenpää-talolla, taidemuseossa ja muissa kaupungin ylläpitämissä kohteissa. Myös yhdistykset ja yritykset tuottavat kaupunkiin kulttuuria ja taidetta. Vain hankkiutumalla paikan päälle ja osallistumalla pääset niistä osallisiksi. Tänä vuonna vietämme Järvenpäässä, Sibeliuksen kotikaupungissa, säveltäjämestari Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlaa. Juhlavuoden kulttuurikattaus onkin hyvin runsas: tarjolla on monenmoista koettavaa hänen musiikkinsa ja elämänsä äärellä. Muun muassa Aino Sibelius -näyttely taidemuseolla kertoo ainutlaatuisella tavalla säveltäjän puolisosta ja elämän arjesta Ainolassa. Toivomme, että tutustut siihen, mitä Järvenpäässä on tarjolla. Vain itse itsesi altistamalla voit hankkia uusia elämyksiä ja oppia uusia asioita niin itsestäsi kuin Anju Asunta Suomalaisten kuntien imagot on tutkittu ja Järvenpään kaupungin imagoksi nousi Sibeliuksen Ainola. Meillä on Järvenpää-talo ja sen akustiikaltaan hyvä Sibelius-sali sekä Sibelius-Akatemian kurssikeskus. Lisäksi kaupungissamme on runsasta musiikkitarjontaa niin klassisen musiikin kuin kevyemmänkin musiikin saralla, kuten esimerkiksi Puistoblues ja Meidän Festivaali osoittavat. Kävelemme Janne -nimisellä kävelykadulla ja kohta voimme nousta junaan Ainolan asemalta, joka vielä heinäkuuhun asti on Kyrölän asema. Kun katsomme Järvenpään kaupungin vaakunaa, on mielenkiintoista tietää, että Sibelius valitsi vaakunan värit hopean ja sinisen, kun kauppalanvaltuusto ei päässyt väreistä yksimielisyyteen. a a m i o v Elin ksista kanssaihmisistäsi. Tai voit vain viihtyä ja unohtaa arkihuolet. Kulttuuriharrastusten parista löytyy mielenkiintoisia uusia ihmisiä ja sosiaalisia verkostoja, jotka ovat juuri sitä pääomaa, joka parantaa hyvinvointia ja jaksamista. Räätälöi itsellesi sopiva paketti! Tilaa kulttuuripalvelujen uutiskirje kaupungin kotisivuilta, niin saat kerran kuussa suoraan sähköpostiisi koosteen siitä, mitä kaikkea täällä tapahtuu. Kirjoita kaupungin kotisivuilla hakuun ”tilaa kulttuuriuutiskirje”, anna sähköpostiosoitteesi ja asia on hoidettu. Tarvittaessa tilauksen peruminen käy yhtä helposti kuin tilaaminenkin. Myös kaupungin verkkosivujen tapahtumakalenterissa ja Facebookin Tapahtumat Järvenpää -sivulla kerrotaan kulttuuritapahtumistamme. PS. Yksi paikka, mistä löytyy lukemattomia elämyksiä, on Järvenpään kirjasto. Sieltä löytyy myös Markku T. Hyypän Kulttuuri pidentää ikää. Kalle Jämsén Kulttuurijohtaja Järvenpään kaupungin tiedotuslehti, kevät 2015 Järvenpään kaupungin tiedotuslehti jaetaan Järvenpäässä jokaiseen kotiin. Lehteä saa myös kaupungin palvelupisteistä ja kirjastosta. Päätoimittaja: Anju Asunta Puh. 040 315 3511, [email protected] Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää Toimituskunta: Tuula Alkula Anju Asunta Marika Karhula Anju Asunta 2 | Järvenpää • Kevät 2015 Taitto: Grapica Oy / Pia Kauppinen Kannen kuva: Eero Järnefelt, Jean Sibelius soittaa viulua, 1890-luku, vesiväri, Järvenpään taidemuseo. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä Painos: 19 200 kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: 1797-1403 TERVETULOA en Sibeliuks IIN K N U P U A K I T O K Järvenpäähän Ethän jät ä näit äkään luke matt a Aino Sibelius ja Juhani Ahon Yksin Aholassa....................... 7 Miten hulevedet virtaavat tontillasi.......... 8 Tule, viihdy ja kerro siitä muillekin! 13 Myllytien Toimintakeskuksessa harrastetaan ja tavataan ihmisiä........... 14 Tietokoneet ja iPadit tulivat kouluihin..................................... 16 Nuorisotyötä ruokavälkällä.................... 16 Kouluihin oppimisen iloa....................... 16 Järvenpää on kiva kaupunki aina, mutta erityisesti tänä Sibeliuksen juhlavuonna kaupungilla on paljon annettavaa – paitsi asukkailleen, myös kulttuurin ystäville kautta koko Suomen. Odotamme Ainolaan, Aino Sibelius -näyttelyn ja koko kesäkaupunkiin paljon vieraita ulkomailtakin, sillä säveltäjämestarilla on edelleen vankka kannatus muun muassa Iso-Britanniassa ja Japanissa. Tämä on paras aika myös Sinulle tutustua kotikaupunkisi monipuoliseen kulttuuritarjontaan ja tuoda ystävät ja sukulaisetkin nauttimaan. Jakamalla hyviä kokemuksia lähipiirisi kanssa vaikkapa sosiaalisessa mediassa osallistut samalla mukavan kaupunkimaineen kasvattamiseen ja järvenpääläisen liike-elämän piristämiseen. lähetä kuvia Instagramiin: Seuraa, twiittaa fiiliksiä ja , #jarvenpaa, #sibelius150, #ainosibelius #järvenpää, #hyväjäke Myllynkulmasta Suomen paras sosiaali- ja terveyskeskus...................... Hyvää ja onnellista arkea lapsiperheille......................................... 17 Kolmisointu-konserteissa elämyksiä kaikille kaupunkilaisille....... 17 Juhlavuoden kunniaksi Janne-kontti ja kaupunkijuhla Jannella...................... 18 Kirjastosta sähköistä luettavaa............. 18 Järvenpään asiat esillä somessa............ 18 Kesäajan toiminta kaupungin toimipaikoissa...................... 19 Kesämenot Jäken nuorille...................... 19 Järvenpäässä tapahtuu.......................... 20 Järvenpää kurkottaa kohti taivasta Kävelykatu Jannen ja Tupalantien kulmauksessa aloitetaan tänä vuonna keskustan ensimmäisen korkeamman talon rakennustyöt ja jatkoa suunnitellaan Perhelään. Keskustaa tiivistämällä monipuolistetaan asumisen ja bisneksen mahdollisuuksia. Kaavoituskatsauksesta selviää muut suunnitteilla olevat hankkeet. Lue lisää s. 8–12 Santeri Levas Lue lisää Janne ei ollut mikään tavallinen järvenpääläinen s. 4–5 Anna musiikin koskettaa Meidän Festivaali, Sibelius-konserttien sarja Järvenpää-talossa ja kirjastokin tarjoavat tänä vuonna sellaisen musiikkikattauksen, että väristyksiä ja liikutuksen hetkiä löytyy jokaiseen makuun. Maarit Kytöharju Lue lisää s. 6 Parane pian turvallisella hoidolla JÄRVENPÄÄN KESKUSTA TUPALANTIE KORTTELI 137 SKANSKA/VVO NÄKYMÄ PERHELÄN SUUNNASTA ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY 21.5.2012 Potilasturvallisuus on hoitohenkilökunnan ja potilaan yhteinen asia. Sen avaimia ovat muun muassa hyvä tiedonkulku, käsihygienia ja annettujen hoitoohjeiden noudattaminen. Lue lisää s. 14 Nyt liikkeelle! Jokaisen kannattaa etsiä itselleen sopiva tapa liikkua ja juurruttaa liikunta osaksi arkea – muuten kroppa jämähtää ja paino nousee. Tueksesi tarjolla on mm. liikuntaneuvontaa ja ohjattuja ryhmiä. Lue lisää s. 15 Järvenpää • Kevät 2015 | 3 ► TEKSTI: Anju Asunta, KUVAT: Santeri Levas, Suomen valokuvataiteen museo n e n i l l a v a t Ei mikään Janne järvenpääläinen Säveltäjämestari Jean Sibelius rakennutti perheelleen kodin, Ainolan, Järvenpäähän vuonna 1904. Siellä Sibeliukset elivät ilon ja synkkyyden, luovuuden ja hiljaisuuden, kasvun ja hiipumisen päiviä, elämänsä loppuun saakka. He olivat Järvenpään ja koko Suomen tähtihenkilöitä jo eläessään, ja ovat sitä edelleen. Tulisieluinen säveltäjänuorukainen Jean Sibelius (1865–1957), kotioloissa Janne, vieraili 23-vuotiaana opiskelukaverinsa Armas Järnefeltin kotona. Tuolloin hän tapasi ensi kerran Ainonsa (os. Järnefelt, 1871–1969), Armaan 17-vuotiaan pikkusiskon. Nuorten välille syntyi rakkaus heti, mutta perhettä he pääsivät perustamaan vasta joitain vuosia myöhemmin Jannen saavutettua kyllin vakaan aseman säveltäjänä ja musiikin opetuksessa. Nähtävissä jo oli, että tie levottoman taiteilijan puolisona ei olisi helppo. Päättäväisenä nuori morsian kirjoitti ystävättärelleen: ”…teen aina omatuntoni mukaisesti ja olen asettanut päämaalikseni tulla hyväksi vaimoksi, todelliseksi vaimoksi sille, jota rakastan, eikä koettaa opettaa häntä hyväksi mieheksi.” Taiteeni vaatii toista ympäristöä Nuoren parin yhteiselämä kävikin haasteelliseksi: siinä kun Janne vietti villiä taiteilijaelämää, Aino oli pian pienten lasten äitinä sidottu kotiin ja käytännölliseen arjen pyörittämiseen. Päiväkausiakin jatkuva ”vifti”, ryypiskely ja muu juhliminen, verotti säveltäjän terveyttä, taloutta, luovuutta ja perheonnea. Vuosisadan vaihteessa tilanne oli niin huono, että perhe tuli siihen tulokseen, että Helsingistä oli päästävä pois maaseudun rauhaan. Kun taiteilijaystävät – Juhani Aho, Ainon veli Eero Järnefelt sekä Pekka Halonen perheineen – olivat jo valinneet asuinpaikakseen Tuusulanjärven rannat, alue oli Sibeliuksillekin luonteva valinta. Talon paikasta neuvoteltiin ensiksi Vanhankylän kartanon emännän Anni Åströmin kanssa, mutta tuomio oli tyly: ”Ihminen, joka on ollut mallina sellaisessa taulussa kuin Akseli Gallénin Symposion, ei ikinä pääse Vanhankylän asukkaaksi!” Parempi onni oli Järvenpään kartanon mailla, ja 1903 solmittiinkin kaupat sie- 4 | Järvenpää • Kevät 2015 västä pellonreunan rinnetontista likeltä Tuusulanjärveä. Ajan parhaisiin kuuluva arkkitehti, Lars Sonck, palkattiin suunnittelemaan talo ja työt Villa Ainolan rakentamiseksi aloitettiin. Raha virtasi hurvittelevan Jannen käsistä nopeammin kuin sitä tuli, mutta taiteilijalla oli onneksi luottoa ja tarvittava rahoitus saatiin lukuisien vekselien avulla järjestymään. Kun Sibeliukset muuttivat Ainolaan 24.9.1904, perheeseen kuuluivat tyttäret Eva (s. 1893), Ruth (s. 1894) sekä Katarina (s. 1903). Yksi pienokaisista, Kirsti (s. 1898), oli jo menehtynyt lavantautiin. Talo oli tuolloin maalaamaton, pärekattoinen, puu-uuneilla lämmitettävä ja öljylampuilla valaistava vaatimaton, mutta kaunis ja kodikas maaseutuasunto. Tupaantuliaisiin taiteilijaystävät toivat kukkia, rinkeleitä sekä Juhani Ahon kalastaman ison hauen. ”Tämä talo on taiteelleni välttämättömyys”, Janne totesi tyytyväisenä. Hoida itseäsi! Ja lapsia! Ainolan ensivuosina suuri osa Sibeliuksen keskeisistä orkesteriteoksista oli painettu ja niitä soitettiin jo ympäri maailmaa. Charmantti säveltäjä oli kysytty vieras kapellimestarina ja seuramiehenäkin. Hän oli paljon poissa kotoa, milloin työmatkalla jonkun sävellyksensä parissa, milloin taas viftireissuillaan. ”Me elämme niin eri elämätä, enkä minä jaksa elää yksin – pelkään sinusta kaikenmoista”, väsynyt Aino kirjoitti miehelleen. Niin kiireinen ja juhlivainen kuin olikin, Janne ei koskaan unohtanut vaimoaan, vaan kirjoitti taajaan hänelle helliä sanoja: ”Kultani, rakastettuni, Sinä ihanin ihminen. Sinua ijäti rakastava J.” Aino purki turhautumistaan puutarhaan: ”Minä kuokin ja lapioin kuokkimasta päästyänikin. Välillä itkin ja sitten rupesin taas kuokkimaan.” Puutarha kasvoi ja kukoisti, ja siitä tulikin vuosien saatossa todellinen Ainon taidonnäyte palkittuine omenoineen ja pursuavine tomaattihuoneineen. Perheen vanhemmille tyttärille taiteilijayhteisön alkuvuodet olivat ihanaa aikaa. Useimmat ystävät tulivat toisista taiteilijaperheistä, joissa elämä oli yhtälailla luovaa ja toimeentulo sattumanvaraista. Lapsille järjestettiin hauskoja kotitanssiaisia ja rekiretkiä, ja porukalla suunniteltiin näytelmäkappaleita. Illanvietoissa Aino soitti pianoa usein nelikätisesti Maija Halosen kanssa. Kiivaan työelämän rasittamaa Jannea ei tohdittu soittopyynnöillä vaivata, mutta juhlahetkinä hän saattoi yllättää ystävät, Eero Järnefelt: Jean Sibelius, vesiväri, Järvenpään taidemuseo. Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä istahtaa atelieerin pianon ääreen ja vaivuttaa yleisönsä kuuntelemaan musiikkiimprovisaatiota. Minä pyörryn! Järvenpää oli 1900-luvun alkuvuosina pieni maaseutupaikkakunta. Varsinaista kyläkeskustaa ei vielä ollut – ainoastaan junaasema ja sen lähistössä postin, kauppiaan, leipurin ja kestikievarin talot. Juna tuli tunnissa He lsingistä Järvenpäähän, mistä matkaa Ainolaan jatkettiin jalkaisin tai hevoskärryillä. Ainolassa ei oltu eristyksissä ja elämä oli ajoittain jopa ylellistä. Esimerkiksi juhla-aterioita valmistettiin riistasta ja muista alueen tuotteista, mutta tarvittaessa Stockmannilta saatiin hummereita, kastanjoita, viikunoita ja muita kaukomaiden herkkuja. Jannen kurkku kipeytyi pahoin vuonna 1908. Syyksi osoittautui kasvain, joka saatiin onneksi poistetuksi, mutta jäljelle jäi pitkäksi aikaa sekä kurkun arkuus että huoli terveydestä. Säikähtänyt Janne lopetti alkoholin käytön ja tupakoinnin, mistä seurasi seitsemän onnellista raittiuden vuotta. Säveltäjä keskittyi työntekoon ja loi mestari- Santeri Levas Puutarha oli Ainon rakas työmaa ja suuri ylpeydenaihe. Hän harjasi puutarhassa myös valkoiset hiuksensa ja kerran sieltä löytyikin valkoisin hiuksin vuorattu linnunpesä. teoksia. Vaikka velat aiheuttivat stressiä, perhe-elämä kukoisti. Tytär Katarina kertoi, kuinka kotona äiti ja isä saattoivat musiikitta laittaa tanssiksikin, ja äiti saattoi yllättävissä tilanteissa hupsutellen huudahtaa: ”Minä pyörryn”, ja vajota isän käsivarsille. Perheen isommat tytöt olivat jo teini-iässä, kun Ainolaan syntyivät pienemmät tytöt Margareta (kutsumanimeltään Piiu, s. 1908) ja Heidi (s. 1911). Tilaa kasvavalle joukolle tarvittiin lisää, joten vintti remontoitiin asuttavaksi 1911. Samoihin aikoihin taloon palkattiin ”vähäksi aikaa avuksi” nuori Aino Kari. Hänen kotiapulaispestistään tulikin yllättäen todella pitkä; hän jäi eläkkeelle Ainolasta vasta 75-vuotiaana. Joitain vuosia myöhemmin palkattu keittäjätär Helmi Vainikainen viihtyi niinikään talossa liki 50 vuotta. Ne olivat sellaisia yösäveliä Janne sävelsi usein öisin. Hän käveleskeli edestakaisin, otti pianosta säveliä ajatuksensa tueksi ja ”takoi” musiikillista ideaa päässään. Aino, lapset ja myöhemmin lapsenlapsetkin kuuntelivat tuttuja yösäveliä. Lipajev kuvasi vuonna 1912 osuvasti järvenpääläisten suhtautumista paikkakuntansa kuuluisuuteen: ”Asemalla joukko suomalaisia ottaa meidät hyvin sydämellisesti vastaan. He nostavat hattujaan ja nyökkäilevät. Sibelius vastaa heidän tervehdykseensä. Junan saapuessa ja Sibeliuksen ojentaessa minulle kätensä huomaan kuinka muut matkustajat katselevat rakastamaansa säveltäjää kunnioituksella. Meillä tätä samaa ei koskaan olisi tapahtunut Tšaikovskin kanssa.” Santeri Levas Mainetta sinfonioilla, rahaa pikkukappaleilla Liki keikarimaisesti pukeutuvan, hyviä ruokia, juomia ja sikareita arvostavan ja matkustelevan taiteilijan rahapula jatkui läpi aktiivisten sävellysvuosien aina 20-luvun lopulle asti. Kustantamoille kävivät parhaiten kaupaksi pienet piano- tai viulukappaleet, joita hän sävelsikin paljon. Se kuitenkin vei aikaa suuremmilta teoksilta. Sibeliuksen 7. sinfonia valmistui 1924, minkä jälkeen suuret odotukset kohdistuivat 8. sinfoniaan. Se kuitenkin jäi valmistumatta, vaikka sen tiedetään Kun Ainolta kysyttiin, olisiko Sibelius halunnut lapsikseen poikia, hän vastasi: ”Eiköhän ollut kohtalon tarkoitus, että saimme vain tyttäriä. Miehessäni on kyllä ollut aivan tarpeeksi poikaa.” Ainolassa hiljaisuus puhuu Santeri Levas Järvenpääläiset tottuivat näkemään Sibeliuksen hänen viimeisinä vuosikymmeninään päivittäisillä kävelyretkillä, sikaria tuprutellen, tip top puvussa. Hän seurasi tarkoin luontoa ja kuunteli lintujen laulua säveltäjän korvin; esimerkiksi satakielet lauloivat hänelle e-mollissa ja varis oli ”kriitikko”. Kevään odotettu kohokohta oli aina joutsenten ja kurkien saapuminen. Aino oli uupumuksen ja epätoivon ajoista huolimatta pysynyt uskollisesti miehensä tukena menestyksen vuosikymmenet. ”Sinusta olisi tullut paljon onnellisempi jonkun toisen kanssa. Minusta ei koskaan!” Janne lausui puolisolleen tämän täyttäessä 75 vuotta, ja taisi pysyä kannassaan elämänsä loppuun saakka. Ehkäpä hän oli väärässä, sillä Ainokin kuvaili viimevuosinaan elämäänsä yhdeksi ainoaksi onnelliseksi päiväksi. ”Ja kyllä kahden onkin hyvä olla. Iltaisin kuulemme hyvällä radiolla ja grammofonilla välistä aivan suurenmoisia esityksiä musiikin alalta, hänen ja muidenkin. Silloin on hyvä olla ja huolet kaikkoavat. Ainakin hetkeksi”, Aino kertoi heidän yhteisistä vanhuuden illoistaan. Jean Sibelius kuoli Ainolassa 91-vuotiaana 20.9.1957. Hänen ylivoimaisesta suosiostaan kertoo muun muassa se, että suurkirkossa 17 000 ihmistä kävi jättämässä hänelle jäähyväisensä hautajaisia edeltävänä iltana. Kun hänen arkkuaan kuljetettiin kohti Ainolaa, surevien joukko muodosti kunniakujan Helsingin keskustasta Järvenpäähän asti. Sibelius haudattiin hänen itsensä valitsemaan paikkaan Ainolaan. Hänen rinnalleen laskettiin liki 12 vuotta myöhemmin hänen rakas vaimonsa Aino. 1972 Sibeliuksen tyttäret myivät Ainolan Suomen valtiolle museokäyttöön. Nykyään Ainola on kansainvälisestikin autenttisuudessaan ainutlaatuinen kotimuseo, missä Sibeliuksen henki elää vahvana. ”Tämä talo on taiteelleni välttämättömyys.” Sibelius pukeutui aina huolellisesti pukuun, kesäaikaan mielellään valkoiseen. Nuorempana hän saattoi istua veneessä ongellakin puvussa ja kauluspaidassa, huolettomamman kalamiehen Juhani Ahon rinnalla. Vasta kun askeleet laantuivat, Aino tiesi Jannen saaneen ajatuksensa valmiiksi ja istuneen pöydän ääreen nuotintamaan sävellystään – silloin vasta hän saattoi huojentuneena nukahtaa. Myös päivällä hiljaisuus oli ehdoton vaatimus sävellystyölle. Lapset tottuivatkin siihen, että kun isä oli kotona ja työn ääressä, ei missään nimessä saanut vaikkapa laulaa. Tämän sai palvelusväkikin tuta; Aino joutui muun muassa pyytämään vihellellyttä maalaria lopettamaan viheltämisen. Kummastelevalle maalarille hän keksi hyvän vertauksen: ”Miltä sinusta tuntuisi, jos olisit juuri maalannut seinän, ja joku tulisi ja vetäisi pensselillisen maalia päälle tuhoten koko työn?” Mies ymmärsi ja jatkoi hiljaa työtään. Sibelius oli nelissäkymmenissään saavuttanut jo niin suuren suosion, että toimittajia tuli haastattelemaan häntä läheltä ja kaukaa. Venäläinen toimittaja Ivan olleen työn alla vuosikausia. Uumoillaan, että Janne lopulta poltti sen, monien muiden hänelle kelpaamattomien luonnosten tavoin. Sibeliusten rahahuolet päättyivät vihdoin säveltäjän 60-vuotisjuhliin, jolloin velat saatiin kuitattua lukuisten lahjoitusten ja korotetun taiteilijaeläkkeen ansiosta. Liekö syynä taloudellinen vapaus vai käsien lisääntynyt vapina, mutta Janne ei juurikaan säveltänyt viimeisinä vuosikymmeninään. Ainolassa vietettiin kuitenkin 30-luvusta alkaen hyvin vilkasta aikaa, kun lastenlasten ja ystävien lisäksi sinne virtasi bussilasteittain musiikin harrastajia toiviomatkoille, muusikoita esittelemään taitojaan ja oppimaan mestarilta sekä toimittajia Suomesta ja ulkomailta. Myös erilaisia pyyntö- ja tarjouskirjeitä tuli tuhansittain, ja kun Ainon voimat eivät enää riittäneet sihteerihommiin, palkattiin sihteeri hoitamaan kirjeenvaihtoa Suomeen ja ulkomaille. Sukella Aino Sibeliuksen elämään Järvenpään taidemuseossa on lokakuuhun asti auki ainutlaatuinen Aino Sibelius -näyttely. Se kertoo tarinan lahjakkaasta ja vahvasta naisesta sekä nostaa esiin hänen merkityksensä säveltäjämestari Jean Sibeliuksen taiteelle. • Lue lisää sivulta 7 ja takakannesta • www.jarvenpaa.fi/taidemuseo Aino Sibelius, 1894, Kuva: Daniel Nyblin / Museoviraston kuvakokoelmat Lähteet: Kilpeläinen, Kari 2001: Jean Sibelius. Järvenpään kaupunki. Lehtonen, Jussi 2005: Mutta sehän on Sibelius. QUU Oy Kirjankustannus. Levas, Santeri 1945: Jean Sibelius ja hänen Ainolansa. Otava. Naski M., Holma P., Savimaa, M. 2001: Nousi järvestä hauki. Mutta he söivät sen. Kirjapaino Uusimaa. Sirén, Vesa 2012. Aina poltti sikaria – Jean Sibelius aikalaisten silmin. Kustannusosakeyhtiö Otava. Talas, SuviSirkku 2003. Tulen synty. Aino ja Jean Sibeliuksen kirjeenvaihtoa 1892–1904. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Järvenpää • Kevät 2015 | 5 Meidän Festivaali 26.7.–1.8.2015 koskettaa elävän musiikin ja kulttuurimatkailun ystäviä jälleen monimuotoisella Aino Sibeliukselle omistetulla festivaalikokonaisuudella Omalaatuisesta ja monipuolisesta ohjelmaprofiilistaan ja taiteellisesta tinkimättömyydestään tunnetun musiikkitapahtuman taiteellisena johtajana toimii viulisti Pekka Kuusisto, joka pyrkii löytämään yhteistyökumppaneita laajoista ympyröistä. Meidän Festivaali tarjoaa Kuusistolle arvokkaan tilaisuuden tutustua monipuolisiin taitureihin ja iskeä heidän avullaan kipinää teosten, esittäjien ja yleisön välille ainutlaatuisessa Tuusulanjärven ympäristössä. Kesällä 2015 katseet kääntyvät yhä syvemmin koko Tuusulanjärveä ja sen rikasta kulttuurihistoriaa kohti, kun juhlitaan 150-vuotiasta Jean Sibeliusta, Pekka Halosta ja Akseli Gallen-Kallelaa. Meidän Festivaali 2015 omistetaan Aino Sibeliukselle (1871–1969), jonka merkitys säveltäjämestari Jean Sibeliuksen taiteellisen työn tukemisessa ja mahdol- ► listamisessa on kiistaton. Konsertteja on jälleen luvassa niin Sibeliuksen Ainolassa, Pekka Halosen Halosenniemessä kuin Kallio-Kuninkalassakin, jossa eri taiteenalojen parhaat osaajat kohtaavat. Taiteellisen johtajan Pekka Kuusiston kanssa vuoden 2015 festivaalilla esiintyvät useat koti- ja ulkomaiset alan huiput, kuten Kamus-kvartetti, lausuntataiteilija Mirjami Heikkinen, pianisti Simon CrawfordPhillips, viulisti Malin Broman, jonglööri Jay Gilligan sekä sellisti Nicolas Altstaedt. Tapahtuman vieraaksi saapuu myös amerikkalainen säveltäjä ja kitaristi Bryce Dessner, jonka säveltämää musiikkia tullaan kuulemaan laajasti. Dessner on tullut tunnetuksi amerikkalaisesta The Nationalyhtyeestä, mutta myös monipuolisena säveltäjänä, jonka töissä kevyen ja klassisen musiikin raja-aidat kaatuvat sekä tiiviistä yhteistyöstä mm. Kronos-kvartetin kanssa. Meidän Festivaalilla tullaan kuulemaan säveltäjä Jean Sibeliuksen tuotannosta muun muassa säveltäjän oma sovitus viulukonsertosta viululle ja pianolle. Teos on tärkeä osa suomalaista musiikkihistoriaa sekä läheinen myös festivaalin taiteelliselle johtajalle Pekka Kuusistolle, joka aikoinaan TEKSTI: Risto Karttinen voitti vuonna 1995 ensimmäisenä suomalaisena Jean Sibelius -viulukilpailun. Tuusulanjärven kulttuurimaisema ainutlaatuisine konserttipaikoineen suo erinomaiset puitteet pienimuotoiselle kamarijuhlalle. Festivaalin visuaalisesta ilmeestä vastaavat jälleen tapahtuman pitkäaikaiset yhteistyökumppanit taiteilijat Aamu Song ja Johan Olin. Meidän Festivaali on ennakkoluuloton, kulttuurielämää uudistava, yhteiskunnallisesti valveutunut ja poikkitaiteellisista tempauksista tunnettu festivaali, joka tuo musiikin yllättäviin ympäristöihin. Festivaalin järjestää Järvenpään Sibelius-seura ry. » www.meidanfestivaali.fi , Te rv etuloa Meidän Festivaaliin joka koskett aa, yllättää ja saa ajatte lemaan! ► LP-levyillä nostalgisiin tunnelmiin kirjastossa TEKSTI: Laura Sallinen Sibeliuksen juhlavuosi huipentuu SYKSYN KONSERTTISARJAAN Timo Jansson Sibeliusten mielipaikka Ainolassa oli kirjasto. Sopii siis kuvaan, että junalta kirjastoon tulevia tervehtii Jean Sibeliuksen patsas. Peremmälle uskaltautuvat voivat nyt myös laittaa levylautaselle ihka aidon älppärin ja istahtaa mukavasti kuuntelemaan vaikkapa Sibeliuksen musiikkia – tai jotain muuta omaan musiikkimakuun sopivaa. Tämän mahdollistaa Järvenpään kirjaston musiikkiosaston nostalgianurkkaus, johon kuuluu levysoitin ja monipuolinen valikoima LP-levyjä. Osa kirjaston levyistä on uutuushankintoja, osa taas vanhoja tuttuja, jotka ovat kuluneet neulan alla ennenkin – silloin kultaisilla 70-, 80- ja 90-luvuilla, jolloin kirjastotyöntekijät toimivat kuuntelupaikkojen tiskijukkina. Vastaava kirjastonhoitaja Timo Jansson kutsuukin asiakkaat nauttimaan retroilusta ja laittamaan vinyylit jälleen pyörimään. – Vaikkakaan nykykirjastossa ei voida eläytyä Ainolan kirjaston tunnelmiin sikarin ja konjakin avulla, niin ei hätää: kirjastokortin omistajat voivat lainata levyjä myös kotiin”, Jansson muistuttaa. Valinnanvara ei lopu ihan heti kesken, sillä lainattavia LP-levyjä on Järvenpään kirjaston kokoelmissa lähes 800 kappaletta. Ja mikäli oman lempilevynsä suloisen rahinan haluaa taltioida juuri nykyisenlaisena myös eläkepäivien varalle, voi kirjaston Maarit Kytöharju / Meidän Festivaali Taiteellisesti tinkimätöntä musiikkia Meidän Festivaalilla Jean Sibelius 150 -juhlavuoden tapahtumat huipentuvat syksyn ainutlaatuiseen konserttisarjaan Järvenpää-talolla, missä kuullaan säveltäjämestarin piano- ja kuoroteoksia sekä orkesterimusiikkia. Esiintyjiksi saapuvat maamme eturivin Sibelius-tulkitsijat. Laita päivät jo nyt kalenteriisi – näitä tapahtumia kulttuurin ystävä ei jätä väliin! Sarjan ensimmäinen konsertti on pianotaiteilija Janne Mertasen resitaali 20. syyskuuta. Mertaselta julkaistaan syksyllä levytys, jossa hän soittaa Sibeliuksen alkuperäisiä soolopianoteoksia. Konsertti on myös oiva tilaisuus nauttia Sibeliussalin uuden, erinomaiseksi todetun Steinway-flyygelin soinnista. Lokakuussa vuorossa on Tapiola Sinfonietta johtajanaan ja solistinaan viulisti Pekka Kuusisto. Konsertin punaisena lankana kulkee suomalainen kansanmusiikkitraditio pelimannimusiikista ja runolaulusta Sibeliuksen Viulukonserttoon. Marraskuussa esiintyvät Ylioppilaskunnan laulajat ja sarjan päättää juhlavasti Sibeliuksen syntymäpäivänä 8.12. SibeliusAkatemian sinfoniaorkesteri johtajanaan Atso Almila. Sibelius-konserttien sarja Järvenpää-talon Sibelius-salissa Janne Mertanen, piano su 20.9. klo 16 laitteella kuuntelun ohessa myös digitoida LP-levyn tyhjälle CD-levylle. Monia viehättää vinyylissä sen lämpimämpi äänenlaatu, näyttävämpi kansitaide ja keskittyneempi kuuntelu. Entisaikojen vallitsevan musiikkiformaatin suosio onkin lähtenyt viime vuosina uudelleen kasvuun ja uusia harrastajia on löytynyt myös nuorten aikuisten keskuudesta. Yksi heistä on kirjastovirkailija Ari-Pekka Markkanen, joka oli mukana suunnittelemassa LP-kuuntelumahdollisuutta opinnäytetyönään. Tapiola Sinfonietta: Kuusisto & Järvelät & Korhonen ke 21.10. klo 19 Ylioppilaskunnan Laulajat ti 10.11. klo 19 Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri ti 8.12. klo 19 Konserttien liput tulevat myyntiin Lippupisteen myyntipisteisiin toukokuussa. » www.jarvenpaa.fi/tapahtumat Jean Sibelius, 1885–1890, Kuva: Daniel Nyblin / Museoviraston kuvakokoelmat 6 | Järvenpää • Kevät 2015 Matias Uusikylä / Järvenpään taidemuseo ► TEKSTI: Tuomas Ravea Aino Sibelius ja Juhani Ahon Yksin a s s a l Aho Kauniit naiset herättävät aina suuria tunteita. Tänä kesänä Aholassa nostetaan esiin Aino Sibeliuksen (1871–1969) vaikutus Juhani Ahon (1861–1921) teokseen Yksin vuodelta 1890. Aho oli ihastunut ystävänsä pikkusiskoon Aino Järnefeltiin, mutta sai tältä rukkaset. Pettyneenä saamastaan kohtelusta Aho matkusti Pariisiin ja kirjoitti paheksuntaa herättäneen Yksinteoksensa. Kirjan luettuaan Ainon kihlattu Jean Sibelius kirjoitti Ainolle suunnittelevansa Ahon haastamista kaksintaisteluun. Venny Soldan-Brofeldt: Aino Sibelius pianon ääressä, 1900-luvun alku, lyijykynä, Järvenpään taidemuseo. Mira Arkko / Järvenpään taidemuseo Teoksen taustoja tuodaan esiin niin pienoisnäyttelyn kuin heinäkuun teemaopastuksien kautta. Elokuussa luvassa on myös tunnelmallinen Ainoani! -duokonsertti, jossa pianisti Maria Suokas ja näyttelijä-lausuja Tuukka Vasama esittävät Juhani Ahon Yksin-romaaniin tilatut kolme tilausteosta suomalaisilta nykysäveltäjiltä ja kolme Sibeliuksen melodraamaa suomennettuina. Lisäksi ohjelmaan sisältyy Sibeliuksen pienimuotoisia soolopianoteoksia. Rakkausromaanit jäävät toiseksi, kun kyse on palavista tunteista ja todellisista ihmisistä! Valokuvanäyttely Sibeliuksesta Kesällä Juhani Ahon ja Venny SoldanBrofeldtin kotitalossa Aholassa on esillä myös heidän naapuristaan Jean Sibeliuksesta kertova valokuvanäyttely. Näyttely koostuu kirjailija ja valokuvaaja Santeri Levaksen (1899–1987) ottamista valokuvista. Kuvat raottavat verhoa Ainolan elämään 1940-luvun alussa. Ne kertovat niin Järvenpään kuumista kesäpäivistä, paukkuvista pakkasista kuin verkkaisista päivistä nojatuolissa. Levas toimi lähes 20 vuotta säveltäjämestari Jean Sibeliuksen sihteerinä ja teki tästä myös kaksiosaisen elämäkerran 1957–1960. Sukellus Aino Sibeliuksen elämään Järvenpään taidemuseossa Järvenpään taidemuseossa on esillä lokakuun alkuun asti kaikkien aikojen ensimmäinen Aino Sibeliuksesta kertova näyttely. Näyttely kuvaa Ainon elämää Järnefeltien aatelissuvun tyttärenä ja säveltäjämestari Jean Sibeliuksen vaimona, mutta nostaa myös esille kuukausittain vaihtuvien teemojen kautta hänen erikoistaitojaan. Oheisohjelmien teemoina ovat toukokuussa Perheenäitinä, kesäkuussa Puutarhassa, heinä–elokuussa Musiikin muusa ja syyskuussa Aino-mummi. Esillä on runsaasti ennennäkemätöntä Sibelius-esineistöä yksityisten kotien kätköistä. Tule katso- tusta. Järvenpään taidemuseolla elämästään kertoo säveltäjämestarin vaimo Aino Sibelius. Elämä perheenäitinä ja säveltäjän vaimona ei aina ollut ruusuilla tanssimista, mutta monilahjakas Aino tuki tarmokkaasti miehensä sävellystyötä, käänsi kirjallisuutta, suunnitteli huonekaluja, piti huolen perheen lapsista. Toisenlaisen näkökulman perheen elämään voi saada kesäisessä Aholassa. Suurenmoinen setä Sibelius -draamaopastus kertoo tuttavaperheen suuresta säveltäjästä nuoren säveltäjän Armas Paloheimon (1919–1940) näkökulmasta. Miltä Tuusulanjärven taiteilijayhteisö, sen tarinat ja jäsenet näyttävät Paloheimojen KallioKuninkalasta nähtynä? Kysymyksiin löytää vastauksen kesällä Sibeliusten naapurista Aholasta. Aino Sibelius -näyttelyssä on lapsille kiva toiminnallinen nurkkaus, jossa voi puuhastella Ainolan puutarhassa. Katso opastus- ja muut oheisohjelman aikataulut takakannessa! maan, miltä näyttävät Ainon kirjailemat käsityöt tai hänen käyttämänsä korut. Lisäksi esillä on muun muassa yleisöltä suljetusta Ainolan yläkerrasta Ainon oma ompelupöytä ja muuta jännittävää esineistöä. Sosiaalisessa mediassa Aino Sibelius -näyttely saa paljon peukutusta ja positiivisia kommentteja: ”Uuh, miten upea kokoonpano avautuu Järvenpäässä...”, ”Todellakin. Näyttely ON hieno.” Kesän Ainoa kahvihetki Taidemuseon edustalle Järvenpää-talon kupeeseen avautuu kesäksi Sibeliusten ystäville Aino-terassi. Fazer Ravintolan tarjoamia virvokkeita ja pikkupurtavaa voi nauttia terassilla tiistaista sunnuntaihin klo 11–16. Tervetuloa! Minun Sibeliukseni Järvenpään taidemuseo on aloittanut osana Sibeliuksen juhlavuotta muistitietokeräyksen, jonka tarkoituksena on kerätä vielä muistoissa olevaa tietoa Sibeliusten perheestä. Pieninkin muisto on meille aarre! » www.jarvenpaa.fi/taidemuseo Tulossa syksyllä: Juhana Blomstedt Järvenpään taidemuseon syksyn näyttelyssä esillä on Jean ja Aino Sibeliuksen lapsenlapsi Juhana Blomstedt. Juhana Blomstedt (1937–2010) syntyi hyvin taiteelliseen perheeseen. Hänen isänsä oli arkkitehti ja professori Aulis Blomstedt ja äitinsä oli Sibeliusten tytär Heidi. Blomstedt asui pitkään Pariisissa ja Suomeen palattuaan toimi Kuvataideakatemiassa yliopettajana ja professorina. Näyttelyn kuratoi taidekriitikko Timo Valjakka. Uusia näkökulmia elämyksellisissä draamaopastuksissa Jean Sibeliuksen juhlavuosi tuo tullessaan yleisölle myös kaksi uutta draamaopas- Santeri Taurula / Järvenpään kaupunki Järvenpään taidemuseo Kirjastokatu 8, 04400 Järvenpää puh. 040 315 3881 www.jarvenpaa.fi/taidemuseo [email protected] Avoinna: toukokuu–lokakuu ti–su 11–18 Liput: 6 / 5 / 3 € Oheisohjelma takakannessa Järvenpää • Kevät 2015 | 7 ► TEKSTI: Anju Asunta Kohti taivasta Järvenpään kaupunkikeskustassa Järvenpään kaupunkikeskusta ei ole vielä valmis – ei nyt eikä koskaan, sillä aina aikojen saatossa vanhaa puretaan ja uutta rakennetaan, kulloistenkin tarpeiden mukaisesti. Kaupunginvaltuuston maaliskuussa hyväksymä Keskustan osayleiskaava 2030 määrittää suuntaa lähivuosien kehitykselle. Huolellisesti suunnitellulla lisärakentamisella monipuolistetaan asumisen ja bisneksen mahdollisuuksia. Lukuisten ihmisten mittavalla työpanoksella ja laajalla kuulemisella on varmistettu se, että Keskustan osayleiskaavassa 2030 valittu keskustan kehittämisen suunta on perusteltu, yleisesti hyväksytty ja yhteiseen parhaaseen tähtäävä. – Olemme sidosryhmiä osallistaen pyrkineet ottamaan eri näkemykset huomioon jo tavoitteiden muodostamisesta alkaen. 2013–2014 pidimme kolme yleisötilaisuutta, ja kaikki aineisto on ollut nettisivuilla tutustuttavana ja kommentoitavana. Myös kaupunkikehityslautakunnan panos tavoitteiden ja myöhemmin kaavaluonnoksen muotoiluun oli suuri, kertoo kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila. Tiivistäen ostovoimaa ja ekotehokkuutta Yleisellä tasolla tavoitteena on elävöittää ja tiivistää keskustaa sekä lisätä kaupungin vetovoimaisuutta. Tällä hetkellä ydinkeskustassa kauppa on keskittynyt kävelykatu Jannen järvenpuoleiseen päähän ja liike-elämä on osittain näivettymässä. Jotta keskusta elävöityisi, täytyy saada lisää ihmisiä juna-aseman ja järven väliin kävelykadulle sekä lähikaduille. Se taas edellyttää paitsi vetäviä kauppoja, myös mittavaa ja houkuttelevaa asuntorakentamista. Keskustan rakennetta tiivistettäessä luonnollisin kasvusuunta on ylöspäin. Ensimmäinen korkea talo aloittaakin nousunsa vielä tämän vuoden aikana Tupalantien ja kävelykadun kulmassa. Myös Perhelään on suunnitteilla korkeita taloja, joiden alimmat kerrokset muodostavat toisen kaupan keskittymän, vastapariksi Prisma-keskukselle. Kaupunki edistää parhaillaan Perhelän hanketta hankkimalla korttelin kiinteistöjä omistukseensa. Tupalan korttelin (ympyröity) rakentaminen aloittaa Järvenpään kaupunkikeskustan laajentamisen ylöspäin. Jatkossa myös Perhelän kortteliin noussee korkeita taloja. Näin keskustaan saadaan runsaasti lisää houkuttelevan asumisen ja asioimisen paikkoja. ► Skanska Oy aloittaa rakennustyöt Tupalantien ja kävelykadun kulmassa tänä vuonna. Kävelykadun varrelle on tulossa 6-kerroksinen lamellitalo ja sen taakse 18-kerroksinen tornitalo. Keskustan elinvoimaisuuteen vaikuttavat myös tulevat liikenneratkaisut. Lisääntyvälle automäärälle suunnitellaan keskitettyjä pysäköintilaitoksia, niin että yhdestä pysäköintipaikasta voisi hoitaa kaiken keskusta-asioinnin. Toisaalta keskustaa pyritään vahvasti kehittämään niin, että kaikki tarvittava on kävelyetäisyydellä ja siellä voi elää hyvin ilman autoakin. Tähän oman parannuksensa tuo junaliikennettä helpottava lisäraiteen valmistuminen vuosikymmenen lopussa. Keskustahankkeessa luodaan yhteistä tilannekuvaa Jotta Järvenpään keskustalla on aidot edellytykset toimia seudullisena keskuksena, niin hallinnollisesti, kaupallisesti kuin kulttuurisestikin, pitää jatkosuunnittelussa olla tuntosarvet ojossa ja kyetä tulevaa arvioiden sovittamaan yhteen eri tarpeita. Yritysten on ymmärrettävä mitä asiakkaat haluavat, asuntorakentajien on tunnistettava asukkaiden toiveet ja kaupungin pitää tietää miten se voi auttaa yrityksiä ja yhdistyksiä toimimaan asukkaiden parhaaksi… Hiljattain käynnistetyssä keskustahankkeessa pääideana on tuoda eri osapuolet yhteen jakamaan tätä tietoa suunnittelun pohjaksi. – Tulemme järjestämään säännöllisiä tapaamisia, joissa mahdollistetaan ihmisille osallistuminen ja uusien ideoiden esille tuominen. Tuotamme yhdessä pohtien sisältöä keskustan toiminnan kehittämiselle. Toivottavasti saamme hankkeeseen mukaan hyvän ja innovatiivisen porukan, jossa päästäisiin todella kehittämään tulevaisuuden Järvenpäätä, kaavoitusjohtaja Sampo Perttula haaveilee. TEKSTI: Tuula Alkula Miten hulevedet virtaavat tontillasi? 8 | Järvenpää • Kevät 2015 Mitä voit kiinteistönomistajana tehdä hulevesien hallitsemiseksi? • Ehkäise huleveden muodostumista suosimalla läpäiseviä pintamateriaaleja kuten nurmi- ja kiveysalueita. • Hyödynnä kattovesiä kasteluvetenä ja viivytä hulevesiä esim. avo-ojissa ja painanteissa. • Muista, että sinä vastaat hulevesien hallinnasta ja käsittelystä tontillasi. Johda muodostuvat hulevedet hallitusti yleisellä alueella olevaan hulevesijärjestelmään ja varmista, että vedet eivät valu esim. aiheuttamaan haittaa naapurin pihalle. • Anna selvitys kiinteistön hulevesien käsittelystä rakennuksen rakentamista ja peruskorjaamista koskevien rakennuslupien yhteydessä. Tutustu Järvenpään kaupungin hulevesisuunnitelmaan » www.jarvenpaa.fi/ hulevesisuunnitelma Järvenpäässä hulevesivastaavana toimiva suunnitteluinsinööri Miia Haikonen pyrkii työssään muun muassa lisäämään hulevesitietoutta yhteistyössä kuntalaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Laura Saukkonen Maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvät sade- ja sulamisvedet eli hulevedet saattavat tulvatilanteessa aiheuttaa paljon vahinkoa ja suuria kustannuksia. Koska yhdyskuntarakenteessa on paljon vettä läpäisemättömiä pintoja, hulevesien määrä ja hetkellinen virtaama voivat olla suuria. Siksi ei ole yhdentekevää, miten hulevesiä käsitellään. Kaupunkirakenteen tiivistyminen ja ilmastonmuutos asettavat hulevesien hallinnalle lisää haasteita lähitulevaisuudessa. Järvenpään kaupungilla on laadittu hulevesisuunnitelma, jonka avulla pyritään ohjaamaan kaikkia hulevesitoimijoita, kaupungin asukkaat ja kiinteistöjen omistajat mukaan lukien, toimimaan yhteisten periaatteiden mukaisesti. Hulevesisuunnitelman toimenpiteiden tavoitteena on estää tulvatilanteiden aiheuttamia vahinkoja ja vähentää Tuusulanjärven ja Keravanjoen hulevesikuormitusta. Hulevesien hallintaa koskeva lakimuutos maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä vesihuoltolakiin tuli voimaan syksyllä 2014. Tuula Alkula Rajuilma kaatosateineen yllättää usein meidät. Kadut ja kiinteistöjen pihat tulvivat. Näin voi olla yhä useammin, mikäli ilmastonmuutoksen myötä rankkasateet yleistyvät. Järvenpään kaupunki Kaavoituskatsaus 2015 Tasapainoista kehitystä, hallittua kasvua Kunnalla on yksinoikeus kaavoituksessa omalla alueellaan. Maankäyttöä, rakentamista ja muita ympäristönmuutoksia säädellään ja ohjataan erilaisten kaavojen avulla. Järvenpään kaavoituskatsaus vuodelle 2015 on hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.2.2015 § 36. Tässä lyhennelmässä esitetään merkittävät työn alla olevat kaavat sekä lähiaikoina mahdollisesti työn alle tulevat hankkeet. Näiden lisäksi vuoden mittaan saattaa käynnistyä muitakin kaavahankkeita, joista tiedotetaan erikseen. Valmisteilla oleva Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma tähtää alueiden tiivistämiseen, täydentämiseen ja olevien liikenneväylien hyödyntämiseen. Järvenpää tukee yleis- ja asemakaavojen ohjelmoinnissa hallittua kasvua ja keskeisten alueiden rakentamisen tehostamista. Myös väljästi rakennettujen omakotialueiden tiivistämistä suunnitellaan. Vuonna 2015 kaavoitettavat asuinkohteet ovat täydennysrakentamista, kuten yksittäisiä kerrostalotontteja. Nykyisten yritysalueiden asemakaavoja tarkistetaan ja uutta yritysaluetta suunnitellaan Poikkitien varteen. Tulevina vuosina uusia yritysalueita suunnitellaan kaupungin pohjoisosiin. Järvenpään asukasmäärä on kasvanut vuosittain vähän yli 1 %. Tämänhetkinen kaavavaranto mahdollistaa tulevina vuosina tavoitellun 1,5 % kasvun. Asukasmäärän kasvu voi olla nopeampaakin, jos keskustan kehittämishankkeet edistyvät aikataulussa. Rakentaminen on kuitenkin suuresti taloudellisista suhdanteista riippuvaista, jolloin vuotuinen rakentaminen voi hiljentyä matalasuhdanteen jatkuessa. Pajalan ja Lepolan alueet sekä tulevat asemakaavahankkeet mahdollistavat nopean kasvun jatkumisen 2020-luvun puolelle. Jotta nopea kasvu jatkuisi siitä eteenpäin, tarvitaan merkittävää täydennysrakentamista tai uusia kaavoituskohteita Ristinummelle sekä Haarajoki− Pietilän ja Wärtsilän alueille. Järvenpään kaavoitustilanne Maakuntakaava Järvenpään kaupunki kuuluu Uudenmaan liittoon. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan vuonna 2006 ja 2. vaihemaakuntakaavan vuonna 2014. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavat ovat kokonaiskaavoja, joissa on esitetty kaikki maankäyttömuodot. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava käsittää Uudenmaan aluerakenteeseen, liikennejärjestelmään, vähittäiskaupan palveluverkkoon ja haja-asutuksen ohjaukseen liittyvät alueidenkäyttöratkaisut, ja se kumoaa osittain alueella voimassa olevat maakuntakaavat. » Lisätietoa maakuntakaavasta saa Uudenmaan liitosta, www.uudenmaanliitto.fi Yleiskaavat Yleiskaavat ovat koko kunnan alueelle tai kunnan osalle laadittuja yleispiirteisiä suunnitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunnittelua. Järvenpään yleiskaavaa 2020 täydentää kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma. Lepolan osayleiskaava sai lainvoiman 2010. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen on käynnistynyt vuonna 2013. Tällä hetkellä valmisteltavana on myös Pietilä– Haarajoen osayleiskaava. Ristinummen ja Wärtsilän–Purolan osayleiskaavat saattavat tulla vireille vuosina 2015–2019. Asemakaavat Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia rakentamista ja muuta maankäyttöä sääteleviä suunnitelmia. Järvenpään maa-alueen pinta-alasta noin puolet on asemakaavoitettu. Vuonna 2015 on 37 asemakaavahanketta työn alla tai alkamassa. Kaavoituskatsauksessa esitetään lisäksi 69 odottavaa asemakaavahanketta. Yleiskaavoitus ja seutuyhteistyö 2015–2019 Vireillä olevat yleiskaavatyöt Koko kaupungin yleiskaavaan liittyvät hankkeistusohjelmat Yleiskaavaan liittyvien hankkeistusohjelmien ja toteutusasiakirjojen tarkoituksena on osoittaa väestö-, elinkeino- ja palveluverkkotavoitteiden sekä kaavoitus- ja maapolitiikan keskeiset yhteydet, vaadittavat resurssit ja realistinen ajoitus taloussuunnittelun, muun ohjelmoinnin ja päätöksenteon pohjaksi. Yleiskaavan tarkistamistarvetta arvioidaan alue- ja teemakohtaisesti vuosien 2015−2016 aikana. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen Marika Karhula Keskustan osayleiskaavan tarkoituksena on ollut selvittää tarpeellisten asemakaavamuutosten ja muiden toimenpiteiden lähtökohdat ja ratkaisuperiaatteet. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen on ollut vireillä vuodesta 2013 alkaen, koska nykyinen kaava on eri näkökulmista tarkastellen vanhentunut ja keskustan kehittämiskokonaisuudessa tarvitaan tarkennettu maankäytöllinen lähtökohta. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt keskustan osayleiskaavan 16.3.2014 § 16. Pietilä–Haarajoen osayleiskaava Pietilä–Haarajoen alueelle on ryhdytty laatimaan osayleiskaavaa asemakaavan ulkopuo- listen alueiden kehittämiseksi. Vuoden 2013 aikana on selvitetty erityisesti viemäröinnin vaiheittaista toteuttamista jo rakennetuille kiinteistöille. Ensimmäisten osa-alueiden vesihuollon runkolinjat rakennettiin vuosina 2013– 2014. Vuonna 2015 toteutetaan oikoradan itäpuolisia osuuksia. Vuorovaikutuksen kohteena ovat osayleiskaavan tavoitteet ja lähtökohdat. Helsingin seudun yhteinen maankäytön suunnitelma Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen mukaisesti laaditaan yhteistoiminnassa 14 kunnan alueelle yhteinen maankäyttösuunnitelma, joka liittyy kiinteästi Helsingin seudun liikennejärjestelmätyöhön. Suunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen virallinen kaava, mutta sillä voi olla suuri merkitys niin tulevien maakuntakaavojen kuin kuntien omien ja mahdollisesti yhteisten yleiskaavojen laatimiselle. Järvenpää osallistuu yhteisen maankäytön suunnitelman laadintaan tasavertaisesti muiden kuntien kanssa ja pyrkii edunvalvontayhteistyöhön KUUMA-kuntien kesken. Maankäyttösuunnitelman ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnokset ovat olleet nähtävänä marras−joulukuussa 2014. Päätöksiä on tarkoitus tehdä keväällä 2015. YHTEYSTIETOJA Seutulantalon palvelupiste Kaava- ja tonttiasioiden yleisneuvonta, nähtävillä olevat suunnitelmat Seutulantie 12 , puh. (09) 2719 2880 [email protected] Henkilökunnan sähköpostiosoite on muotoa [email protected] Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula 040 315 2005 • kaavoituksen johto, keskustan kehittäminen Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio 040 315 2353 • asemakaavoitus, poikkeaminen Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila 040 315 2455 • kuntayhteistyö, kehittämishankkeet, suunnittelutarveratkaisut Liikenneinsinööri Sari Piela 040 315 2432 • liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne Kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe 040 315 2723 • asemakaavoitus, rekisteriasiat Kaavasuunnittelija Elina Joutsen 040 315 2630 • asemakaavoitus, verkkosivut Kaavasuunnittelija Juho Mattila 040 315 2224 • asemakaavoitus Paikkatietosuunnittelija Tuija Aaltonen 040 315 2450 • paikkatietoasiat Kaupungingeodeetti Ari Piirainen 040 315 2447 • maankäyttösopimukset Maankäyttöinsinööri Tarja Kariniemi 040 315 2445 • kiinteistönmuodostus Suunnittelupäällikkö Kaarina Laine 040 315 2044 • katu-, vesihuolto-, ympäristöja vihersuunnittelu Ot a t alt een! Kaavoituskatsaus 2015 | 9 Vuosina 2015–2019 mahdollisesti vireille tulevia yleiskaavatöitä Ristinummen asuntoalueiden jatkosuunnittelun ja asemakaavoituksen pohjaksi tarvitaan yleispiirteinen kokonaissuunnitelma, jonka laatimistapa ratkaistaan osa-alueiden käyttöönoton aikataulun täsmennyttyä. Kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2012 lunastusluvan hakemisesta Ristinummen alueiden hankkimiseksi kaupungin omistukseen. Vuonna 2009 järjestettiin nuorille arkkitehdeille Europan 10 -kilpailu, jolla etsittiin Ristinummen länsiosan uudelle pientalovaltaiselle asuntoalueelle kulttuurimaisemaan ja kaupunkiympäristöön sopivaa sekä ekologisesti kestävää, vähähiilistä yhdyskuntakehitystä tukevaa fyysistä ja toiminnallista perusratkaisua. Alueelle halutaan sekä tiivistä ryhmärakentamista että omatonttisia omakotitaloja. Kilpailun voittajatöitä on mahdollista hyödyntää yleissuunnitelman pohjana. Wärtsilän−Purolan osayleiskaava Osayleiskaavan rajaus, tarve ja aikataulu riippuvat ensi sijassa yritys- ja asuntoalueiden kysynnästä. Kaupungin omistamat maat Metson pohjoispuolella sopivat myös raideyhteyksiä tarvitsevien yritysten sijoituspaikoiksi, mutta raideyhteyden toteutus edellyttäisi yritysrahoitusta. Metson alueen itäosan saamiseksi yritysrakentamiseen on tehty valtuustoaloite. Purolan seisakkeen säilyttäminen ja asemakaavan ulkopuolisen asutusalueen kehittämissuunta ovat suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä. KUUMA-kuntien yleiskaavayhteistyön ohjelmointi ja resursointi Mikäli KUUMA-kunnat ryhtyvät maankäytön yhteistyöhön tai osaa niistä koskeva kuntaliitosselvitys johtaa liitospäätökseen vuoden 2015 aikana, on kuntien varauduttava yhteisen yleiskaavan tai rajavyöhykkeiden osa-alueiden yleiskaavojen laatimiseen. Yhteisistä kaavoista tai kaavayhteistyöstä ei ole tehty hallinnollisia päätöksiä. Työn alla olevat ja vuonna 2015 aloitettavat asemakaavat nitelmassa osoitettu toimenpideluokkaan 3 (säilyttämistä edistetään). Rakennukselle on tarkoitus muodostaa oma tontti. Samalla tutkitaan uusien asuinpientalojen sijoittumista alueelle. Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä 11.11.2013 § 82 myytävistä kiinteistöistä. (3) Harjuvaarankuja 2, tontti 146-1 Entisen rakettitehtaan alueen käyttötarkoitusta asemakaavassa on tarkoitus muuttaa asumiseen. Alue on julkisten rakennusten korttelialuetta. Vanhat rakettitehtaan rakennukset (kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma, kohteet 05.016 a-d) on osoitettu asemakaavassa säilytettäviksi. Entisessä johtajan asunnossa toimii Taidetalo (kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma, kohde 11.10). Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä 11.11.2013 § 82 myytävistä kiinteistöistä. (4) Kortteli 114 Huoltoaseman omistaja St1 Oy on pyytänyt asemakaavan muutosta asuinkerrostalon rakentamiseksi huoltamon tilalle. Myös viereisen liiketontin omistaja on pyytänyt asemakaavan muutosta. Korttelin muutostarpeet tutkitaan koko korttelin alueelta yhtenäisen viitesuunnitelman pohjalta. Loutti (5) Kortteli 252 (Harjutie) Asemakaavan muutoksessa tutkitaan seurakunnan omistaman julkisten rakennusten tontin muuttamista asuinrakentamiseen. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä loppuvuodesta 2014. Pöytäalho (6) Valtuustonkatu 11, tontti 633-21 Tontti on asemakaavassa julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta. Rakennus (entinen Kaiskon huvila, kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohde 07.05) on osoitettu asemakaavassa säilytettäväksi. Tontti on tarkoitus muuttaa asuinkäyttöön. Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä 11.11.2013 § 82 myytävistä kiinteistöistä. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä syksyllä 2014. Suluissa olevat numerot viittaavat karttakohteisiin. Keskus (1) Perhelän kortteli (kortteli 131) Entisen Perhelän kiinteistön sekä entisen S-marketin rakennuksen kaupallinen elinkaari on loppuvaiheessa ilman kävelykeskustaan liittyviä merkittäviä uudistuksia. Kaupunki pyrkii edistämään uudistusten toteuttamista keskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Perhelän liikerakennuksen osittaista säilyttämistä tutkitaan. Kaavatyön aloitusvaiheessa on tehty keskustan alueen kaupunkikuva- ja liikenneselvitykset. Kaupunki on hankkinut korttelin 131 kiinteistöjä omistukseensa vuonna 2014. Samaan suunnittelukokonaisuuteen kuuluvat vastapäisen korttelin 147 tontit 33 ja 34. (2) Tervanokantie 2a, tila 1:295 Tervanokanpuistossa sijaitseva kaupungin omistama asuinrakennus (01.01 Vaalea rakennus, Yrjölä) on kulttuuriympäristön hoitosuun- 10 | Kaavoituskatsaus 2015 (7) Metsolantie, tontti 607-2 (Aarikka) Kaupungin omistaman, kaupungin omasta käytöstä vapautuvan tontin muuttamista asuinkäyttöön tutkitaan. Tontille on mahdollista toteuttaa asuinkerrostalo. Pajala (8) Välskärinkatu, korttelit 724 ja 762 ja puistoalue Yleiskaavassa on osoitettu Välskärinkadun varressa olevan kaupungin omistaman vanhustentalotontin 762-3 ja viereisten puistoalueiden asemakaavan muuttaminen tiiviiksi asuntoalueeksi. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas kerrostalokohde. Alueelle on tarkoitus toteuttaa monipuolista asuntotuotantoa. (9) Wärtsilänkatu, kortteli 733 tontti 9 Kaupungin omistama yleisten rakennusten tontti muutetaan asuinkäyttöön. Terhola Kaakkola (10) Alhotie, tontit 1907-2 ja 3 Alhotien varteen, kaupungin omistamalle entiselle varikkotontille kaavoitetaan tehokas ja laadukas kerrostalokohde soveltaen laatupainotteista tontinluovutuskilpailua ja kumppanuusmenettelyä. Alueelle voidaan rakentaa myös vuokra-asuntoja. Tontinluovutuskilpailu valmistellaan vuonna 2015 asemakaavatyön pohjaksi. (13) Kähösenmäki Kaakkolan pientaloalueen länsireunalle suunnitellaan aluetta täydentävää pientaloasutusta. Asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.3.2015 § 17. Ristinummi (11) Poikkitien yritys- ja palvelualueen itäosa Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Poikkitien eteläpuolelle. Alueen asemakaavoitus aloitetaan yritys- ja toimitilatonteista Poikkitien ja Pohjoisväylän liittymän läheisyydessä. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä vuonna 2014. (12) Kalliomäki, tila 402-1-73 (osa korttelista 2122, kortteli 2124 ja Erkinpuisto) Tila 1:73 korttelissa 2122, kortteli 2124 ja Erkinpuiston alue Ristinummentien eteläpuolella ovat yksityisomistuksessa. Kortteli 2122 on asemakaavassa asuinpientalojen korttelialuetta. Alueella sijaitseva Holvikiven huvila on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.048), jonka säilyttämistä edistetään (toimenpideluokka 3). Omistaja hakee kaavamuutosta erillispientalojen alueeksi, jossa Holvikiven huvila säilytettäisiin ja sille muodostettaisiin omakotitontti. Asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.3.2015 § 18. Omakotitonttien rakennusoikeuksien tarkistaminen Mikonkorvessa, Satukalliossa, Saunakalliossa, Pöytäalhossa, Teriojalla ja Jampassa on vanhoja omakotialueita, joiden rakentamistehokkuus asemakaavassa on alle e = 0,25. Kaupunkikehityslautakunta (13.11.2014 § 78) ja kaupunginhallitus (24.11.2014 § 287) ovat päättäneet asemakaavanmuutosten periaatteista. Työ aloitetaan vuonna 2015 Mikonkorvesta ja jatketaan Satukallion alueella. Muut alueet tutkitaan seuraavien viiden vuoden aikana. Työn alle tulevat asemakaavat 2016–2019 Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteet Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa on lueteltu ne säilytettävät kohteet ja alueet, joiden säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy asemakaavan muutoksiin yhteistyössä kohteiden omistajien kanssa (toimenpideluokka 2). Asemakaavanmuutoksia voidaan laatia myös toimenpideluokan 3 kohteisiin maanomistajan pyynnöstä tai jos kaavamuutos tulee muusta syystä vireille. (19) Hallintokatu 7, Mestariasunnot Asuinkerrostaloon on suunniteltu lisäkerroksen rakentamista. Myös autopaikkojen järjestely saattaa edellyttää kaavamuutosta. (20) Kartanontie, tontti 642-16 Kiinteistönomistaja on pyytänyt asemakaavan muuttamista, jotta tontille voitaisiin toteuttaa asuinkerrostalo. Tontille suunniteltu asuinpientalohanke ei ole käynnistynyt. Pajala (21) Tontti 712-9, Amipac Kiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa muuttaa nykyinen teollisuustontti asuinkäyttöön. Hanke edellyttää sopimuksia kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken. (22) Wärtsilänkatu, korttelit 730 tontit 1, 2 ja 17 Wärtsilänkadun ja Pajalantien risteyksen eteläpuoli on keskustan osayleiskaavaehdotuksessa keskustatoimintojen aluetta. Alueelle suunnitellaan tehokasta asuinrakentamista. Sorto (23) Tontti 825-9, Itab Kiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa muuttaa nykyinen teollisuustontti asuinkäyttöön. Kaavamuutoksessa on tarkoituksenmukaista tutkia myös ympäröiviä alueita. Hanke edellyttää sopimuksia kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken. Nummenkylä Keskus Kinnari Keskustan alueen asemakaavan muutokset Keskustarakenne uudistuu erityisesti Sibeliuksenkadun lähiympäristössä keskustan osayleiskaavan antamista lähtökohdista. Keskustan täydennysrakentaminen, kävelykeskustan kehittäminen, liike- ym. toimintatilojen muutokset ja laajennukset sekä erilaiset liikennejärjestelyt edellyttävät asemakaavan muutoksia. Perhelän korttelin kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään keskustarakenteen uudistamisen edellytyksiä Helsingintien varressa ja kävelykadun lähiympäristössä. (16) Pykälistönpuisto, tila 186-401-1-2654 Kiinteistönomistaja pyytää kyseisen puistoalueen muuttamista asuintonteiksi kokonaan tai osittain. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. (14) Asemanmäki Asemakaavan muuttamisesta asemanmäen rauhoittamiseksi on tehty hallitusaloite (3/99 Jaakko Kuusela), mutta hanke liittyy myös keskustan osayleiskaavan periaatteiden toteuttamiseen. VR-yhtymän omistamien maiden käytöstä tarvitaan sopimuksia kaupungin kanssa. Valtakunnallisesti arvokas rautatieasema tulisi suojella asemakaavalla. (15) Tontti 162-1 (Casino) Vuonna 2003 nähtävillä olleessa asemakaavaluonnoksessa on tutkittu mahdollisuutta laajentaa ravintolatoimen vaatimaa lisäpysäköintiä Rantapuiston alueelle. Kaupunginhallituksessa on 18.8.2003 todettu, että kaupungin omistaman vuokratontin tulevaisuutta on selvitettävä tarkemmin ennen kaavatyön jatkamista. Ravintolarakennus on palanut kesällä 2010. Keskustan osayleiskaavan tarkistuksessa alue osoitetaan palvelurakentamiseen. Pöytäalho (17) Villa Enckell (tontit 644-7 ja 8) Kaupungin omistama, Lars Sonckin suunnittelema Villa Enckell (Cooperin huvila) on valtakunnallisesti arvokas suojeltu rakennus. Rakennus ympäristöineen on tarkoitus säilyttää. Tontti voitaisiin muuttaa Lars Sonckin mukaan nimetyksi puistoksi, jonka keskellä rakennus toimisi kulttuurikäytössä. Myös viereisen ns. nukkakutomon tontin käyttöä asuinrakentamiseen on tarkoitus tutkia. Asia liittyy sosiaali- ja terveyskeskuksen alueen suunnitteluun ja kaavan aikataulu on avoin. (18) Vanha mattotehdas, Seutulantie 3-5 (tontti 663-4) Kiinteistönomistaja on pyytänyt asemakaavan muuttamista asuinkäyttöön ja mahdollisuutta lisärakentamiseen. Rakennus on tällä hetkellä liike-, tuotanto- ja toimistokäytössä. Entinen Plyyshi- ja mattotehdas (05.07) sekä viereisellä tontilla entinen Tuusulan sähkölaitoksen toimitalo (05.09) on Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa osoitettu säilytettäviksi (toimenpideluokka 2). Asemakaavan muuttaminen edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. (24) Tuottajankatu 10 (tontit 1110-1, 2 ja 3) Maanomistaja on pyytänyt mahdollisuutta lisäliiketiloihin tontilla, joka on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Kaavamuutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia liittää viereinen kaukolämpölaitoksen tontti yritystonttiin. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa. Peltola (25) Ohratie 14 (tontti 1266-2) KOy Järvenpään Ohratie tontin omistajana on pyytänyt tontin käyttötarkoituksen muuttamista pienteollisuusalueesta asuntoalueeksi. Hanke edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Terhola (26) Rousun alue Lallan alueeseen liittyy Terholassa korttelien 1804 ja 1812 pohjoispuolella laajahko alue, joka soveltuu yleiskaavan mukaisesti asuntorakentamiseen. Kaupungin omistamalle alueelle on laadittu maankäyttöluonnoksia. Alueen kaavoitus on käynnistetty aloituskyselyllä ja suunnittelua jatketaan vuonna 2016. (27) Terholan osa-alueet (korttelit 541, 545-547, 564-566, 1929, 1940 ym.) Alue on pääosin rakennettu, mutta asemakaava kaipaa uudistamista. Terholan urheilupuiston kehittämistä on selvitetty uuden yleiskaavan ja Kytöpuiston asemakaavan yhteydessä. Kaavanmuutosta on käsitelty kaavoitus- ja kiinteistötoimikunnassa vuoden 1993 lopussa ja yksi ennakkokuuleminen on järjestetty vuoden 1994 alussa. Satukallio (28) Tontti 2012-1 ja Oinasmäen puisto Kiinteistönomistaja on pyytänyt kaavamuutosta omakotitontin laajentamiseksi puistoalueelle. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Ristinummi (29) Länsi-Ristinummi I Kaupunki on hankkinut Ristinummentien varresta aluetta, jolle on mahdollista suunnitella pientalorakentamista. Alueen liittymistä Ristinummen kokonaisuuteen ja Kyrölän asemaan selvitetään Ristinummen osayleiskaavatyön tai muun yleissuunnittelun avulla. Alue sisältyi kansainvälisen Europan-arkkitehtikilpailun suunnittelualueeseen, ja kilpailun tuomia ideoita on tarkoitus hyödyntää asemakaavoituksessa. (30) Ristinummen asemakaava Kaupunginvaltuusto on päättänyt asemakaavan laatimisesta laajalle alueelle Ristinummen kaupunginosassa vuonna 1989. Alueella oli useita vuosia voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Yleiskaavaselvitykset ovat tehneet asian uudelleen ajankohtaiseksi, mutta kaavoitus edennee osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman ja pienempien alueiden asemakaavojen kautta. (31) Poikkitien yritysalueen länsiosa Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Poikkitien eteläpuolelle eteläisen moottoritieliittymän tuntumaan ja sen eteläpuolelle asuinalueita. Kyrölän asema tullaan siirtämään Poikkitien eteläpuolelle, jolloin se palvelee tehokkaammin uusia asuin- ja työpaikka-alueita. (32) Itä-Ristinummi I Uusi asuinpientaloalue rautatien itäpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. (33) Itä-Ristinummi II Uusi asuinalue rautatien itäpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. (34) Länsi-Ristinummi II Uusi asuinpientaloalue rautatien länsipuolella peltomaisemassa, Lepola II alueen eteläpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. (35) Länsi-Ristinummi III Uusi asuinalue rautatien varressa Ainolan kentän eteläpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen. (36) Lepola IV (Poikkitien pohjoispuolella sijaitsevat asuinkorttelit) Lepolan kaavoitus jatkuu kahdessa seuraavassa Lepolanväylään liittyvässä pihakatusaarekkeessa, kun pääradan suunnittelu on edennyt riittävän pitkälle. Radan varteen suunnitellaan kerrostaloja Lepola I:n aloituskortteleiden tapaan. Alueelle voidaan sijoittaa myös vuokraasuntoja. Kaavoituskatsaus 2015 | 11 Vanhankylänniemi (37) Vanhankylänniemi, eteläosa Vanhankylänniemen alueella on arvokkaita rakennuksia ja ympäristöä, jotka tulisi suojella asemakaavalla. Vanhankylänniemen kehittämistä on selvitetty alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa (kv 13.3.2006). Matkailukeskuksen toiminnat on vuokrattu vuonna 2008. Terveyskeskuksen alueen ja rakennusten käyttömahdollisuudet sekä uudisrakentamisen reunaehdot selvitetään. Alueen tulevasta käytöstä on kerätty ideoita asukaskyselyllä keväällä 2012. Asemakaava laadittaneen kolmessa osassa: niemen alueelle, Stålhanentien varteen ja peltoalueelle. Kaakkola (38) Kiinteistö Oy Suvirinne, Ruohorannantie 17 (tontti 2524-3) Kiinteistönomistaja on pyytänyt asemakaavan muuttamista kahta erillistä asuinrakennusta varten. Muutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Rakentamattomat Y-tontit Eri puolilla kaupunkia on rakentamattomia julkisten rakennusten tontteja, joiden käyttötarkoituksen muuttamista asumiseen tutkitaan. Tällaisia muutoskohteita ovat mm. Lautakuja 4, Pietolankatu 37 sekä tontit 847-15 ja 16 Paasipuiston vieressä. Odottavat asemakaavahankkeet ja -aloitteet Seuraavassa luettelossa on odottavia asemakaavahankkeita, joista osa voi tulla ajankohtaiseksi suunnitelmakaudella. Tärkeimpiä ovat kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa säilytettäviksi osoitettujen kohteiden kaavamuutokset. Luettelossa olevien hankkeiden ajankohtaisuus selvitetään vuoden 2015 aikana. Keskus Kassatalo (tontit 130-4 ja 129-2) Järvenpään Kassatalo Oy:n pyytämässä kaavamuutoksessa tutkitaan liike- ja asuintilojen säilyttämistä kellarissa ja kerroksissa, hoivakotitilojen sijoittamista kiinteistöön ja autopaikkojen järjestämistä. Mannilantien ja Helsingintien kulmassa halutaan varautua katutason liiketilojen rakentamiseen pysäköintitalon päätyyn. Kassatalo on tarkoitus säilyttää. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä marras–joulukuussa 2004. Kaavamuutos edellyttää puitesopimusta ja maankäyttösopimusta. Erkomaan talo (tontit 139-8 ja 9) Keskuskujan varressa sijaitseva Erkomaan liiketalo (06.001) on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi, jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin. Sampo-talo (tontti 132-9) Kävelykeskustan kehittyessä olisi ajankohtaista tutkia Sampo-talon kehittämismahdollisuudet. Kaupunki pyrkii edistämään uudistusten suunnittelemista ja on valmis laatimaan asemakaavanmuutoksen yhteistyö- ja sopimushankkeena keskustan osayleiskaavan pohjalta. Tervanokantie, kortteli 103 Valtaosa Tervanokantien varressa sijaitsevan vanhan puhdistamoalueen tontista muutetaan puistoksi. Puhdistamorakennusten ympärille on tavoitteena kaavoittaa korkealuokkainen julkinen kohde, jonka kehittämisen myötä puhdistamoalue siistiytyy osaksi Tervanokan kokonaisuutta. 12 | Kaavoituskatsaus 2015 Kiinteistö Oy Mannilantien liiketalo (tontti 138-13) Mestariasunnot Oy on tehnyt aloitteen rakennusoikeuden lisäämisestä uusilla kerroksilla. Sävelpuisto Keskustan osayleiskaavaehdotuksessa on osoitettu osa Sävelpuistosta asuinkerrostalorakentamiseen. Eteläkulmaan on osoitettu palvelurakentamista. Loutti Alankotie 28 (tontti 242-8) Alankotie 28:ssa sijaitseva asuintalo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.069), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin. Kyrölä Tanhumäentie, Harjanteen/Kaurasen talo (tontti 403-12) Tanhumäentien varressa sijaitseva ns. Harjanteen/Kaurasen talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.021), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Kinnari Torpantie, Pekka Harjuvaaran talo (tontti 563-1) Torpantien varressa sijaitseva Pekka Harjuvaaran talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.068), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Torpantie, Mankisen talo (tontti 562-4) Torpantien varressa sijaitseva Mankisen talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.065), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Keskitalontie, kortteli 560 Islamilainen seurakunta omistaa Kinnarin kaupunginosassa Keskitalontien varrella korttelissa 560 moskeijan, jonka tontilla on käyttämätöntä julkisten rakennusten rakennusoikeutta. Moskeija tullaan säilyttämään ja asuinrakentamismahdollisuuksia alueelle tutkitaan. Asuinrakentaminen edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta. Oritmurronpuisto Pientalokortteleiden välissä sijaitsevan puistoalueen muuttamista asumiseen selvitetään. Pöytäalho Laaksokatu, korttelin 639 pohjoisosa Yleiskaavassa on osoitettu Laaksokadun varressa olevien omakotitalojen asemakaavan muuttaminen pientalovaltaiseksi siten, että nykyisen asemakaavan mukaiset kerrostalojen rakennusalat poistuvat. Tavoitteena on kaavoittaa kohteeseen tehokas ja laadukas pientalokohde, jossa nykyisiä pihapiirejä voidaan täydentää uusilla rakennuksilla. Helsingintien−Pohjoisväylän alue Terveystalon asemakaavan muutoksen yhteydessä on laadittu laajemman alueen kaupunkikuvallinen selvitys, jossa on tutkittu Helsingintien varren korttelien tiivistämismahdollisuuksia asunto- ja liikerakentamisella. Asemakaavanmuutokset edellyttävät puite- ja maankäyttösopimuksia. Pajala Uudenmaantie, tontit 782-2 ja 3 Kiinteistönomistaja on pyytänyt asuin- ja liikerakennusten tontin asemakaavan muutosta. Rakennusoikeuden nousu edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta. Jamppa Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymän luoteispuoli Jäppilänkadun ja Pietolankadun liittymä tulisi liikenneturvallisuussyistä muuttaa kiertoliittymäksi, mutta se edellyttää kaavamuutosta. Kaksi suurehkoa tilaa käsittävä kaavoittamaton alue liittymän pohjoispuolella olisi edullinen ottaa asuntorakentamisen kohteeksi. Pietolankatu, osa tilasta 401-40-2 Pietolankadun varrella sijaitsevan ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueeksi kaavoitetun alueen muuttamista asuinrakentamiseen selvitetään. Wärtsilä Metson luoteispuoliset alueet Metson alueen kaavamuutos laaditaan vaiheittain. Valmet Oy on tehnyt vuonna 1991 aloitteen asemakaavan laajennuksesta alueensa luoteispuolelle, mutta hanke ei kuitenkaan ole tullut ajankohtaiseksi. Liittyy Metson korttelin 1001 asemakaavan muutokseen. Nummenkylä Itä-Nummenkylän alue Itä-Nummenkylän alue liittyy läheisesti Pohjoisväylän länsipuolella olevaan Nummenkylän alueeseen. Asemakaavoitus on tarpeen alueella olevan taaja-asutuksen ja pohjaveden suojelun takia, mutta kunnallistekniikan kustannukset ja yksityinen maanomistus hidastavat kaavoitusta. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilä–Haarajoen osayleiskaavan avulla. Tekijänpuisto Kaupunki omistaa rakentamatonta puistoaluetta Nummenkylässä Tuottajankadun ja Tekijänkadun välissä. Alueen käyttömahdollisuuksia yritystoimintaan tutkitaan. Uudet yritystontit täydentäisivät ja tiivistäisivät Nummenkylän työpaikka-aluetta. Peltola Kasvitarhankatu 18, puistoalue Pientalokortteleiden välissä sijaitsevan puistoalueen osan muuttamista asumiseen selvitetään. Pietilä Halkiantien alue Halkiantien alue liittyy asemakaavoitettuihin Haarajoen ja Pietilän alueisiin. Alueella on jo taaja-asutusta. Asemakaava olisi tarpeen mm. pohjavesialueen viemäröintiongelmien vuoksi, mutta yksityinen maanomistus ja kunnallistekniikan kustannukset hidastavat kaavoitusta. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilä– Haarajoen osayleiskaavan avulla. Pietilän yritysalue Haarajoen moottoritieliittymään ja oikoradan asemaan tukeutuvan uuden yritysalueen asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Pietilä–Haarajoen osayleiskaavatyön avulla. Asemakaavan laadinta tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. Haarajoki Haarajoen asuntoalue Nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja Haarajoen asemaan tukeutuvien uusien asuntoalueiden asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Pietilä– Haarajoen osayleiskaavatyön avulla. Asemakaavojen laadinta tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. Mikonkorpi Mikonkorven yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu Mikonkorven yritysalueen laajennus etelään, josta kaupunki on ostanut osan. Yritysalueen laajennuksen asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa. Satukallio Sipoontien yritysalue Yleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Sipoontien eteläpuolelle. Asemakaavan laatiminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi maa-alueen omistukseensa. Ristinummi Heikinkatu, Pietilän huvila (korttelin 2128 tila 3:25) Heikinkadun varressa sijaitseva Pietilän huvila on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.030), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin (toimenpideluokka 2). Laaksokatu, tontit 648-2 ja 4 sekä tila 5:207 Laaksokadun varren kiinteistönomistajat pyytävät rakennusoikeuden nostamista. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta. Isojen tonttien rakennusalalle saa rakentaa enintään 260 k-m2 suuruisen pientalon ja tiivistäminen olisi mahdollista. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia. Anju Asunta ► TEKSTI: Anju Asunta MYLLYNKULMASTA Suomen paras sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Myllynkulma monipuolisine palveluineen sijoittuu Helsingintien varteen, viistosti Citymarketia vastapäätä. Järvenpäähän rakennetaan uutta sosiaali- ja terveyskeskusta, Myllynkulmaa. Vaikka paikalla ei ole paljoa kuoppaa kummempaa, uskalletaan Myllynkulmaa jo tituleerata Suomen parhaaksi sosiaali- ja terveyskeskukseksi hankkeessa pilotoitujen uusimpien virtuaalisten ja vuorovaikutteisten suunnittelumenetelmien ansiosta. Hyvin suunniteltuhan on puoliksi tehty! Uudesta sosiaali- ja terveyskeskuksesta on haaveiltu jo pitkään nykyisten tilojen käydessä epäkäytännöllisiksi, kuluneiksi ja ahtaiksi. Hanke viivästyi muutama vuosi sitten silloisesta hankintapäätöksestä nostetun valituksen vuoksi. Viivästysaika ei mennyt hukkaan, sillä visio sosiaali- ja terveyskeskuksesta kehittyi kaiken aikaa. Kun hanke kilpailutettiin toistamiseen 2013, siitä tehtiin Tekesin tukema pilottiprojekti, jossa pyrittiin luomaan kansallinen malli julkisiin rakennushankintoihin. Hanke jaettiin kahteen laajalti dokumentoituun vaiheeseen, jotka kilpailutettiin erikseen. Virtuaalisesta suunnittelusta… Ensiksi valittiin kumppani VIRMAan (Virtuaalisen suunnittelun ja rakentamisen malli), jossa laadittiin ehdotus-, yleis- ja rakennuslupasuunnittelu suunnittelukonsortion ja tilaajan yhteistyönä. Vuorovaikutteisissa suunnittelusessioissa hyödynnettiin muun muassa tietokoneen ja 3D-lasien avulla toteutettuja virtuaalikävelyitä tulevissa tiloissa (ns. VALO-menetelmä), eri käyttäjien kanssa tilojen plussista ja miinuksista keskustellen. – Meillä eri ammattikuntien, kuten sairaanhoitajien, lääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden, edustajat ovat olleet mukana tilasuunnittelussa, jotta pystymme luomaan aidosti moniammatillista työtä tukevat tilat. Esimerkiksi perinteisten muutaman henkilön toimistokoppien sijaan rakennetaan yhteiskäyttöisiä toimistotiloja, joissa hoidetaan työhön liittyviä kirjaamisia ja muita tietokoneella hoidettavia tehtäviä. Samoin kerroskohtaiset sosiaalitilat on suunniteltu yhteisiksi. Näin jatkossa syntyy ihan luontaisesti kohtaamisia, tiedonvaihtoa ja yhteistyötä eri ammattikuntien kesken, sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualuejohtaja Tiina Salminen selittää. Asiakkaalle moniammatillinen talo on kätevä, sillä hän saa saman katon alta useimmat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut. Asiakaslähtöisyyden varmistamiseksi moniin suunnittelusessioihin on osallistunut myös eri asiakasryhmien edustajia. – Asiakkaat kiinnittävät eri asioihin huomiota kuin meidän henkilökuntamme. Muun muassa kulkureitteihin ja potilashuoneiden ovi-ikkunaratkaisuihin on tehty asiakkaiden toiveiden mukaisia muutoksia. Tulevan työtehokkuuden kannalta erilaiset simuloinnit ja mallinnukset ovat olleet avainasemassa. − Esimerkiksi sairaanhoitaja joutuu kävelemään työvuoronsa aikana useita kilometrejä hoitaessaan potilaita eri huoneissa, kirjatessaan toimistossa hoitotapahtumia ja noutaessaan erilaisia tarvikkeita. Kun näitä reittejä mallinnettiin ja tilojen sijoittelua muutettiin järkevämmäksi, pystyttiin jo suunnitteluvaiheessa merkittävästi vähentämään hukka-askeleita. Se yksinkertaisesti lisää hoitotyöhön käytettävissä olevaa aikaa, Salminen summaa suunnittelutavan etuja. Asiakkaiden omatoiminen hoitokin sai jo suunnitteluvaiheessa tilan sisääntuloaulassa, mihin sijoitetaan tietokoneita sähköistä asiointia varten sekä itsehoitoa tukevia laitteita, kuten verenpainemittari. Kun Myllynkulmaan tulee myös viihtyisiä kokous- ja neuvottelutiloja sekä ruokailupalveluita, toimii talo mainiona paikkana esitellä terveyttä edistäviä ja hyvinvointia lisääviä itsehoitokeinoja myös niille, jotka eivät vielä ole talon varsinaisia asiakkaita. rakentajan, käyttäjien ja tilaajan yhteistyönä. Rakennuttajana ja tilaajana hankkeessa toimii Kiinteistö Oy Järvenpään terveystalo, pääurakoitsijaksi valittiin kilpailuttaen NCC Rakennus Oy, suunnitteluryhmänä jatkaa VALO-yhteenliittymä ja käyttäjää edustaa tilojen tuleva käyttäjä, Järvenpään kaupunki. Vaikka rakennuksen perustuksia jo rakennetaan, ei vuorovaikutteinen suunnittelu ole loppunut, vaan päinvastoin siinä päästään koko ajan yhä konkreettisempiin asioihin käsiksi. Etenkin terveyden hoitoon tarvitaan paljon alati kehittyvää tekniikkaa, kuten kuvantamis- ja happilaitteita sekä monitorointi- ja hälytysjärjestelmiä. Nyt aktii- visesti arvioidaan yhteistyössä eri käyttäjäryhmien kanssa talotekniikkaan liittyviä ratkaisuja ja täsmennetään valintoja niin, että ne toteuttavat mahdollisimman hyvin sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan nykyisiä ja tulevia tarpeita. Samoin etsitään sellaisia sisustusratkaisuja, joilla on terveyttä ja usein myös vuorovaikutusta edistävää vaikutusta kaikille talossa asioiville. Tiloissa ja kalustuksissa pyritään varmistamaan toimiva ergonomia sekä muunnettavuus erilaisiin tarkoituksiin. – Vanhalle paloasemalle valmistetaan keväällä suunterveydenhoidon, terveyskeskusvastaanoton ja akuuttiosaston potilashuoneen mallihuoneet, joissa eri käyttäjäryhmät pääsevät käytännössä testaamaan huoneiden toimivuutta erilaisine kalusteineen ja muine muunnettavine ratkaisuineen. Pohdittavaa riittää siinäkin, mitä kalusteita ja laitteita vanhoista toimipisteistä otetaan mukaan uuteen taloon, ja mikä joudutaan hankkimaan uutena. Perusteellisella keskustelulla varmistetaan se, että valmiissa rakennuksessa toteutetaan toiminnan kannalta parhaaksi valittuja sekä kustannustehokkaita ratkaisuja, kertoo projektikoordinaattori Riina Turunen. Innolla työtä kehittämässä – Yhteistyö rakentamisprojektin eri osapuolten kanssa on toiminut erinomaisesti, aikatauluista on pidetty kiinni ja kaikki tähtäävät innolla yhteiseen maaliin. Myös oman henkilöstömme innostus ja sitoutuneisuus uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen ja sen myötä koko uudenlaisen toimintatavan suunnitteluun on ollut tosi upeaa. Tuskin maltamme odottaa, että talo valmistuu, Turunen hehkuttaa. SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS MYLLYNKULMA • • • • • • tehostaa toimintaa ja parantaa palvelujen laatua avataan vuoden 2017 alussa hyötypinta-ala 8 100 m2 Brutto-ala 13 652 m2 Tilavuus 60 600 m2 kokoaa saman katon alle sosiaali- ja terveyspalvelut - Päivystys - Avosairaanhoidon vastaanotto - Kuntoutus ja apuvälinekeskus - Mielenterveys- ja päihdetyö - Aikuissosiaalityö • - Suun terveydenhuolto - Välinehuolto - Akuuttiosasto - Kotisairaala - Huslab - HUS-kuvantaminen - Työterveyshuolto - ICT-palvelut ympäristöön kootaan Hyvinvointikampus, jossa mm. laadukkaita vuokra- ja omistusasuntoja ikäihmisille, hoivayksikkö ja ympärivuorokautinen päiväkoti. » Lisätietoja www.jarvenpaanterveystalo.fi Janne Lahti …vaatimusten mukaiseen rakentamiseen Nyt käynnissä olevassa VARMA-vaiheessa (Vaatimusten mukaisen rakentamisen malli) tehdään toteutussuunnittelu ja rakennetaan kiinteistö suunnittelukonsortion, Järvenpään kaupungin päättäjät tutustuivat Myllynkulmaan 3Dsimulaatiossa. Järvenpää • Kevät 2015 | 13 ► TEKSTI: Anju Asunta Järvenpäästä yhteispäivystykseen Hyvinkäälle Suomessa otettiin 1.1.2015 käyttöön uusi päivystysasetus, jolla varmistetaan sairastuneiden henkilöiden ohjaamista viivytyksettä oikeaan paikkaan. Järvenpäässä asetus merkitsee sitä, että potilaat, joiden vaivat ovat henkeä uhkaavia, ohjataan pääsääntöisesti suoraan Hyvinkäälle yhteispäivystykseen. Samoin erityisesti virkaajan ulkopuolella Hyvinkäälle ohjataan potilaat, joiden vaivat vaativat paljon laboratorio- tai röntgentutkimuksia. Järvenpäässä ei enää järjestetä varsinaista terveyskeskuspäivystystä. Sen sijaan äkillisesti sairastuneet pääsevät päivällä hoitoon ns. ”kiirevastaanottoon” Vanhankylänniemen terveyskeskukseen. Terveyskeskuksessa tilanteen kiireellisyyden ja hoitotarpeen arvioi triage-hoitaja, mistä hän tarpeen mukaan ohjaa sairastuneen sairaanhoitajan, lääkärin tai molempien vastaanotoille. Virka-aikaan hoito-ohjeita voi kysyä myös terveyskeskuksen puhelinpalvelusta, puh. (09) 2719 3360. Tavalliset kiireelliset sairaudet ja tapaturmat hoidetaan siis jatkossakin Vanhankyläniemessä terveyskeskuksen vastaanotoilla, mutta laajempaa hoitoa vaativat kiireelliset ongelmat ohjataan lähetteellä Hyvinkäälle. Yöaikaan Hyvinkäälle voi äkillisen hoidon tarpeen sattuessa mennä suoraan tai voi soittaa sinne ja kysyä neuvoa, puh. (019) 4587 5700. Esimerkiksi lääkereseptien uusinnat eivät ole päivystyksellisiä asioita, vaan ne tulee jättää hyvissä ajoin uusittavaksi. Pikaist a parane mist a Potilasturvallisuus henkilökunnan ja potilaan yhteinen asia Potilasturvallisuus on sitä, että potilas saa sairauteensa tai muuhun terveysongelmaansa hyvää hoitoa, tutkimukset ja hoidot toteutetaan turvallisin menetelmin ja varmistetaan, että hoitovirheitä ei synny. Hyvä hoito riippuu myös potilaasta ja hänen läheisistään: hoitohenkilöstölle on annettava riittävästi tietoa heidän työnsä tueksi ja annettuja hoito-ohjeita on noudatettava. – Potilasturvallisuuden varmistaminen on meillä osa laatutyötä. Koulutamme henkilöstöä jatkuvasti, jotta henkilöstöllämme on ajantasainen tietotaito potilasturvallisuuteen vaikuttavissa asioissa, muun muassa uusissa toimintatavoissa ja koko ajan kehittyvissä lääkitysmahdollisuuksissa. Käymme myös säännöllisesti läpi potilasturvallisuusilmoituksia ja arvioim- » www.jarvenpaa.fi/ terveyskeskuspaivystys ► me niissä ilmenneitä kehittämistarpeita, kertoo Järvenpään kaupungille perustetun potilasturvallisuusryhmän puheenjohtaja johtajalääkäri Eeva Ketola. Yleisesti ottaen noin 70 % terveydenhuollon vaaratapahtumista arvioidaan liittyvän kommunikaatio-ongelmiin – siihen, että tiedonkulussa tapahtuu katkos potilasta hoitavan henkilökunnan välillä tai tieto ymmärretään vahingossa väärin. Järvenpäässä tätä pyritään ehkäisemään juurruttamalla parhaillaan käyttöön kansainvälistä ISBAR-menetelmää (Identify – Tunnista, Situation – Tilanne, Background – Tausta, Assessment – Nykytilanne, Recommendation – Toimintaehdotus). ISBARkortein varmistetaan jatkossa kaikissa potilassiirroissa ja tarvittaessa puhelinkonsultaatioissakin, että potilaasta siirtyy olennainen tieto, yhdenmukaisesti, selkeästi ja tiivistetysti. Näin potilaan vastaanottava henkilökunta saa heti oikean käsityksen potilaan tilanteesta ja tarvittavista toimenpiteistä, ja oikea hoito pääsee katkotta jatkumaan. Toinen merkittävä potilasturvallisuuden riskipaikka on lääkitys, missä puutteellisin tiedoin voidaan vahingossa päätyä määräämään potilaalle sopimatonta tai huonosti vaikuttavaa lääkettä tai annostelemaan lääke väärin. Järvenpäässä myös tätä pyritään ehkäisemään mallilääkekortin avulla, joka luo yhtenäisen toimintatavan oikean lääkitysmääräyksen varmistamiseen. Kolmas yksinkertainen, mutta aina ajankohtainen, asia niin terveyskeskuksissa kuin kodeissakin on käsihygienia. Puhtaat kädet vähentävät merkittävästi infektioriskiä, ja siksi käsidesin rutiininomaiseen käyttöön ja muuhun puhtauteen kiinnitetään paljon huomiota. Kysy hoidostasi Potilas, tai hänen omaisensa, voi myös itse varmistaa hoidon turvallisuutta. On muun muassa erittäin tärkeää kertoa hoitohenkilökunnalle tarkasti omasta lääkityksestä. Tuolloin kannattaa muistaa, että olennaisia tietoja voivat olla myös ilman reseptiä ostettujen lääkkeiden, vitamiinien tai luontaistuotevalmisteiden käyttö ja niiden oikeasti toteutunut annostelu, esimerkiksi unohteluineen tai varmuuden vuoksi otettuine tupla-annoksineen. Myös tiedot mahdollisista allergioista, raskaudesta sekä uusista oireista voivat vaikuttaa hoitoon. Erityisesti kotona potilas ja hänen läheisensä kantavat suurta vastuuta oikean hoidon toteutumisesta. Hoito- tai kuntoutusohjeita kannattaa huolellisesti noudattaa, sillä siten mahdollisuudet toipumiseen toteutuvat parhaiten. – Koko hoitohenkilöstö on töissä potilaita varten, ja meidän on tärkeää tietää, kuinka potilas voi. Hoitajia tai lääkäreitä ei pidä ujostella, vaan aina kannattaa ottaa puheeksi, jos on epätietoinen tai huolissaan jostain omaan hoitoon liittyvästä seikasta, terveyden edistämisen päällikkö Minna Karjalainen korostaa. TEKSTI: Tuula Alkula Myllytien Toimintakeskuksessa harrastetaan ja tavataan ihmisiä Toimintakeskuksesta löytyy monipuolista tekemistä. Kuvassa talossa kokoontuva käsityöpiiri. Jonna Karppinen 14 | Järvenpää • Kevät 2015 Myllytie 11:ssa toimiva Toimintakeskus on kaikille avoin kohtaamispaikka. Talossa voi virkistäytyä yhdessä harrastaen, tavaten toisia ihmisiä, käydä kahvilla tai syömässä. Erityisesti ikäihmiset harrastavat toimintakeskuksessa aktiivisesti yhdistysten ja järjestöjen erilaisissa toiminnoissa. – Toimintakeskus tukee ikäihmisten kotona asumista ja oman toimintakyvyn ylläpitämistä. Monipuoliset harrastusmahdollisuudet aina erilaisista liikuntaryhmistä käsitöihin antavat ikäihmiselle vaihtelua päivään. Täällä voi myös harjoitella tietokoneen sekä älypuhelimen käyttöä, laulaa karaokea tai osallistua kirjallisuus-, kirjoitus- ja keskustelupiireihin. Jälkiviisaat ovat tämän kevään uusi keskusteluryhmä; yhteiskunnalliset asiat mie- tityttävät, ja ryhmässä on mukava vaihtaa ajatuksia, kertoo talon toiminnoista vastaava Anne Honkanen. Tule mukaan vapaaehtoiseksi Toimintakeskukseen Toimintakeskuksessa sijaitsee lounaskahvila Cooperin Kulma, joka puolen päivän aikaan täyttyy iloisista ruokailijoista. Lounasravintolaan voi tulla kuka tahansa syömään tai kahvittelemaan. Talon monipuoliseen toimintaan kaivataan lisää myös vapaaehtoistoimijoita. – Toimintakeskuksessa voit toimia myös vapaaehtoisena ja antaa oman panoksesi yhteiseen hyvään. Täällä voit pitää kerhoja, ohjata erilaisia harrasteryhmiä tai olla ryhmässä avustajan roolissa, musisoida, laulattaa tai olla juttuseurana. Tapahtumien järjestelyssä tarvitsemme aina auttavia käsiä. Vapaaehtoistoimijoita emme jätä yksin, vaan teemme työtä yhdessä, kuvaa Honkanen vapaaehtoisten roolia. Lisäksi talossa järjestetään erilaisia tapahtumia ja myyjäisiä. Myllytien Toimintakeskuksessa ikäihmisellä on mahdollisuus tavata vanhuussosiaalityöntekijä ja saada palveluohjausta. Järjestöt, yritykset ja kuntalaiset voivat vuokrata talon tiloja kokousja juhlatarkoituksiin. Toimintakeskuksessa voi piipahtaa myös parturikampaajalla. Tule harrastamaan, osallistu talon tempauksiin tai pistäydy lounaalla! Toimintakeskuksen neuvonta ja ryhmätoiminta avoinna ma–to klo 8–15.30, pe klo 8–14 Neuvonta ja tilavaraukset puh. 040 315 2115, 040 315 2125 ► TEKSTI ja KUVAT: Tuula Alkula , ä l l e d te o s i ä et Mit n e i p sit ä ä… s s ä r pe Liikunnan suositusten mukaan lapsen tulisi liikkua vähintään kaksi tuntia päivässä. Keväällä valmistuvassa Järvenpään varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelmassa kuvataan, minkälaisia liikkumistaitoja 1–6-vuotiaiden kanssa tulisi missäkin ikävaiheessa harjoitella. Kuvassa liikkumisen ilosta nauttivat päiväkoti Pollen lapset. Liikutko sinä tai lapsesi tarpeeksi? Ihminen on luotu liikkumaan. Liikunta lisää terveyttä ja virkistää mieltä. Maailma on kuitenkin muuttunut, ja etenkin hyötyliikunta on vähentynyt ihmisten arjessa huomattavasti. Joukossamme on terveydestään huolta pitäviä ja kuntoilevia, mutta myös yhä enemmän meitä Matti Meikäläisiä, jotka liikumme vähän. Oletko koskaan siis ajatellut, kuinka monta askelta otat päivän aikana tai liikkuuko lapsesi tarpeeksi? Järvenpäässä on lähdetty kolmen hankkeen, Liikkuva lapsuus, Aikaa Sinulle! ja Liiku4fun, voimin liikuttamaan kuntalaisia ja edistämään terveitä elämäntapoja ja liikkumista. Hankkeet ovat saaneet toiminnalleen tukea Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. lä, sitä pienet perässä… Jyri Marjamäki on kiertänyt päiväkodeilla antamassa vinkkejä niin kasvatushenkilöstölle kuin perheillekin päiväkotien perheilloissa, miten lapsen kanssa voi liikkua yhdessä. Liikkuminen elämäntavaksi jo pienenä • Liikuntakerhot päiväkodeissa 3–6-vuotiaille lapsille. Avoin ryhmä Pollen päiväkodissa. Hinta 30 € / 10 kertaa. Pilottikerhojen kokemusten kautta ryhmiä pyritään jatkamaan ja lisäämään syksyksi 2015. • Lasten neuvoloissa on otettu käyttöön Neuvokas perhe -kortti, jonka avulla perheet voivat seurata liikunta- ja ruokatottumuksiaan. • www.jarvenpaa.fi Liikunta Hankkeet • Liikkuva lapsuus -hankkeesta www.jarvenpaa.fi Varhaiskasvatus. Järvenpään varhaiskasvatuksessa painotetaan liikunnan merkitystä lapselle ja se nähdään tärkeänä osana varhaiskasvatussuunnitelmaa. Järvenpään päiväkodit ovat mukana Liikkuva Lapsuus Järvenpäässä -hankkeessa, jossa panostetaan lapsen liikkumisen lisäämiseen ja monipuolistamiseen. – Tavoitteena on, että lapset liikkuvat riittävän monipuolisesti arjessa ja että liikkuminen tulisi tavaksi jo pienenä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan lapsi alkaa jo 3-vuotiaana ”urautua” elämäntavoilleen. Mikäli lapsen kanssa ei ole yhdessä liikuttu aktiivisesti kolmeen ikävuoteen mennessä, on yhä todennäköisempää, että lapsi liikkuu vähemmän myös myöhemmässä elämänvaiheessa. Liiallista istumista ja paikallaan oloa pitäisi välttää, kertoo Liikkuva lapsuus -hankkeen koordinaattorina toimiva liikunnanohjaaja Jyri Marjamäki. Näin ollen perheiden omaa osuutta liikkumisessa ei saa vähätellä, sillä elämäntavat luodaan kotona. Sitä mitä isot edel- Liikuntaa lapsellisille Jokainen löytää oman tavan liikkua Istutko sohvalla pohtien, että voisihan sitä jotain harrastaa, mutta mitä? Mikä olisi sopivin liikuntamuoto juuri minulle? Asiaa ei tarvitse yksin pohtia, sillä järvenpääläisille järjestetään liikuntainfoja Järvenpään kirjastossa, apteekeissa ja eri tapahtumissa, joissa kuntalaiset saavat vinkkejä erilaisiin liikuntamuotoihin. Lisäksi Vanhankylänniemen terveyskeskuksessa on mahdollisuus saada liikuntaneuvontaa. – Liikkeelle kannattaa aina lähteä ja hakemaan sitä ominta liikuntamuotoaan. Liikuntainfoista saa neuvoja ja liikuntavä- lineitäkään ei tarvitse välttämättä ostaa itselleen, vaan niitä voi lainata Järvenpään kirjastosta, vinkkaavat aikuisten terveyttä edistävän Aikaa Sinulle! -hankkeen vetäjät liikunnanohjaaja Tiina Kuronen ja liikunnan suunnittelijaopettaja Anna Rantinoja. Tule hakemaan liikuntavinkkejä • Liikuntaneuvontaa Vanhankylänniemen terveyskeskuksessa diabeteshoitajan tai lääkärin lähetteellä maanantaisin. • Liike on lääke! – Tietoa Järvenpään liikuntamahdollisuuksista Järvenpään apteekeissa. • Liikunnanohjaaja opastamassa uimahallin kuntosalilla ti klo 8.30–10.30 sekä parillisilla viikoilla myös iltaisin klo 17–18 toukokuussa. • Liikuntainfot Järvenpään kirjastolla ti 5.5. klo 11–12 sekä 18–19, aiheena ”Lähde liikkeelle - Ota käyttöön älypuhelimen liikuntasovellus!” Kielimuuri madaltuu liikkumalla Kielitaidon puute voi olla maahanmuuttajalle aluksi muuri, mutta tätä muuria voi madaltaa liikunnan avulla. Järvenpäähän laadittiin ”Maahanmuuttajana Järvenpäässä” kotouttamisohjelma vuosille 2014–2017, jonka tavoitteena on maahanmuuttajien osallisuuden tukeminen ja lisääminen yhteiskunnan kaikilla sektoreilla sekä heidän sujuva kotoutuminen uuteen kotimaahansa. – Edistämme maahanmuuttajien kotoutumista liikunnan avulla. Kevään aikana ovat käynnistyneet liikuntakerhot kouluikäisille ja aikuisille sekä naisten kuntosali. Näihin ryhmiin suositellaan myös kantaväestön osallistuvan, sillä silloinhan maahanmuuttajataustaisilla on paremmat mahdollisuudet sulautua muuhun väes- Liikuntainfot jatkuvat myös syksyllä eri paikoissa. Fysioterapeutti Milla Sillanpää mittasi Kirsi Vesalan (oik.) puristusvoimaa kirjastossa pidetyssä liikuntainfossa. töön, kertoo Liiku4fun -hankkeen vetäjä liikunnanohjaaja Luis Fraile. Keväällä ilmestyy Järvenpään liikuntapaikat -karttaesite, jossa liikuntapaikoista on kerrottu suomeksi ja englanniksi. Kartasta tehdään myös sähköinen versio Järvenpään kaupungin nettisivuille. Lisäksi kaikkien liikuntapaikkojen kyltit merkitään sekä suomeksi että englanniksi. Liikuntaa maahanmuuttajille • Liikuntakerho aikuisille maahanmuuttajille ke klo 15–16 Seurakuntaopiston liikuntasali. • Liikuntakerho kouluikäisille maahanmuuttajille ke klo 13–14 Kartanon koulu. • Sisäjalkapalloryhmä (Futsal) ti klo 17.30–18.30 Yhteiskoulun liikuntasali 1. • Monikulttuuristen naisten jalkapallo to klo 16.15 Harjulan koulu. • Katu Futis -turnaus 18–25-vuotiaille nuorille Järvenpään torilla la 16.5. klo 12. Naisten ja miesten sarjat. Maalien määrä ole ratkaiseva, vaan reilu peli. Turnauksen voittajat pääsevät pelaamaan European Fairplay soccer tour -turnaukseen Saksaan elokuussa 2015. • Lisätietoja eri ryhmistä www.jarvenpaa.fi Liikunta Hankkeet. Järvenpää • Kevät 2015 | 15 ► TEKSTIT: Tuula Alkula Tietokoneet ja iPadit tulivat kouluihin Samaan aikaan 5AB-luokka syventyy historian tunnilla kivikauden aikaan sähköisessä oppimisympäristössä. Joku hakee aiheeseen liittyvän videon Ylen oppimateriaaleista ja katsoo sitä kuulokkeet korvilla. Toinen kirjoittaa tekstiä kannettavalla tietokoneella ja välillä selailee oppikirjan sivuja. Opettaja Anja Pitkänen näyttää kosketustaululta aiheeseen liittyviä tehtäväkortteja ja opastaa oppilaita. Näin Haarajoen koulussa hyödynnetään uusinta tieto- ja viestintätekniikan osaamista, joka on yksi uuden syksyllä 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman kulmakivistä. Oppilas tarvitsee vain toimivan koneen ja nettiyhteyden. Tietotekniikan avulla tiedon valtateille ympäristö. Edison-oppimisympäristö on suomalaisten opettajien kehittämä oppimisalusta, joka kokoaa käyttäjän kaikki sähköiset työvälineet yhteen näkymään. Opettajat valmistelevat sähköiseen oppimisympäristöön kursseja, oppitunteja, opetusvideoita, sähköisiä kirjoja ja hyödyllisiä linkkejä oppilaiden käytettäväksi. Oppilas puolestaan palauttaa tehtävät opettajalle Edisonin kautta ja tekee ryhmätöitä muiden oppilaiden kanssa. Oppilas voi tehdä tehtäviään Office-sovelluksilla pilvipalvelu OneDriven kautta ajasta ja paikasta riippumatta. Järvenpäässä Edison-oppimisympäristöön on integroitu Helmi-sähköinen reissuvihko sekä Moodle-oppimisalusta. Järvenpään kouluissa on otettu oppilaiden ja opettajien käyttöön sähköinen oppimisTuula Alkula Kakkosluokan oppilaat Henri Lampinen (vas.) ja Arttu Juvanoja käyttävät jo lähes sujuvasti iPadeja. Opettaja Satu Karihuhta neuvoo tallentamisessa. Jani Hoviaro Haarajoen koululla 2B-luokka aloittelee ympäristö- ja luonnontiedon tuntia opettaja Satu Karihuhtan johdolla. Oppilaat käyvät vuorotellen hakemassa iPadin opettajalta ja ryhtyvät kirjoittamaan laitteilla. Aiheena on ihmisen elämän eri vaiheet ja teemana Minä koululaisena. iPadit tulivat 1- ja 2-luokkalaisille helmikuussa, ja niiden avulla on havainnoitu kuvin ja tekstein oppimisympäristöä koulun sisältä ja piha-alueelta sekä tehty omaa sanomalehteä äidinkielen tunnilla. Järvenpään Yhteiskoululla nuoret viettivät ruokavälituntia Speden pelien merkeissä. Nuorisotyötä ruokavälkällä Yläkouluikäiset nuoret saavat ainakin yhtenä päivänä viikossa ajan kulumaan hyvin ruokavälitunnilla. Tällöin koulunuorisotyöntekijät järjestävät tekemistä ja yhdessäoloa nuorille. Nuorisotyöntekijä on tavoitettavissa yläkouluilla sekä Juholan koululla viikoittain, jolloin nuorella on mahdollisuus keskustella niin vapaa-aikaan kuin kouluun liittyvistä mieltä askarruttavista asioista. Koulunuorisotyö aloitettiin syyslukukaudella 2013 ja toiminta vakiintui syksystä 2014 lukien. – Haluamme tehdä nuorisotyötä siellä, missä nuoret ovat ja mikäpä sen parempi paikka kuin koulu. Tapaamme nuoria tiistaisin Kartanossa, keskiviikkoisin Koivusaaressa, torstaisin Järvenpään yhteiskoulussa sekä joka toinen maanantai Juholan erityiskoulussa. Järjestämme nuorille kivaa ja kiinnostavaa tekemistä ruokavälitunnin ajaksi ja samalla juttelemme nuorten kanssa sekä kerromme nuorisotalojen tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista, kertoo nuorisotyöntekijä Eliisa Ahlstedt. Koulunuorisotyö pyrkii omalta osaltaan vahvistamaan nuoren omaa identiteettiä, itsenäistymistä sekä sosiaalisia taitoja. Ruokavälitunneilla on nuorten kanssa muun muassa heitelty frisbeetä ja palloja ämpäreihin, pelattu Speden pelejä, keksitty sanapelejä, hypitty narua, testattu tasapainoa sekä tutustuttu sirkustemppujen saloihin. Toiminnalla halutaan rohkaista nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan. Lukuvuoden aikana koulunuorisotyöntekijä toteuttaa luokka-asteittain teemoitettuja ryhmänohjaustunteja, joilla luodaan entistä parempia sosiaalisia valmiuksia ja vahvistetaan elämänhallintataitoja. Koulutyön alkaessa elokuussa nuorisotalojen työntekijät ja koulukuraattorit järjestävät seiskaluokkalaisille luokkakohtaiset ryhmäytymistunnit, johon kuuluvat myös vanhempainverkoston kanssa toteutettavat vanhempainillat. Syksyisin kasiluokkalaisille järjestetään kaksi oppituntia, jossa käydään läpi ryhmän jäsenenä olemista ja omien vahvuuksien löytymistä. Keväisin yhdeksännen luokan oppilaiden kanssa pohditaan, mitä tarkoittaa kun peruskoulu päättyy ja miten nuori on kasvanut ihmisenä yläasteen aikana. – Koulujen arkeen jalkautunut nuorisotyö on otettu yläasteilla innostuneesti vastaan. Lisäksi erityisnuorisotyöntekijät ovat jo pitkään tehneet tiivistä yhteistyötä muun muassa pienluokkien kanssa, Ahlstedt täydentää lopuksi. Kouluihin oppimisen iloa – uusi OPS voimaan syksyllä 2016 Kirjoista pänttääminen ja ulkoa oppiminen on pian kouluissa taakse jäänyttä elämää. Oppilaita kannustetaan oma-aloitteiseen tiedonhakuun ja vuorovaikutukseen. Oppiainerajoja hälvennetään ja asioita opitaan kokonaisuuksina, jolloin nippelitiedon opettaminen jää vähemmälle. Tätä tukee peruskoulujen ja esiopetuksen uusi opetussuunnitelma, joka otetaan käyttöön syksyllä 2016. 16 | Järvenpää • Kevät 2015 OPS-juna etenee Järvenpäässä Järvenpäässä paikallista opetussuunnitelmaa tehdään kaikilla kouluilla yhdessä vanhempien, oppilaiden ja opettajien kanssa. OPS-junan matkaa voi seurata Järvenpään kaupungin nettisivuilta. Junan vaunu värittyy vihreäksi aina sen mukaan, miten työ Järvenpäässä etenee kohti maalia. Seuraa OPS-junaa www.jarvenpaa.fi/opetussuunnitelma ► TEKSTI ja KUVA: Anju Asunta Hyvää ja onnellista arkea lapsiperheille Polle laajensi Järvenpään perhekeskuspalveluita Kun perheen pieniä lapsia hoidetaan kotona, voi arki toisinaan tuntua yksinäiseltä. Ei kuitenkaan hätää: Maahisen ja Pollen perhekeskuksissa on tarjolla tukea ja seuraa. Järvenpään kaupunki toteuttaa, osittain yhteistyössä MLL:n kanssa, laajan valikoiman avoimia varhaiskasvatuspalveluita. Perhekeskuksen toiminta-ajatus Järvenpäässä on tarjota hyvää lapsuutta tukevia, moniammatillisia palveluita niillekin perheille, jotka hoitavat lapsia kotona. Toimintapaletti on laaja avoimen varhaiskasvatuksen kerhoista, leikkipuistotoiminnasta sekä musiikki- ja leikkihetkistä varhaisen tuen perhetyöhön ja neuvolatoimintaan. Tarjolla on siis kasvatuskumppanuutta ja kaveruutta. MLL kumppanina perhekeskus Pollessa Perhekeskus Maahisessa hyväksi havaittua toimintatapaa laajennettiin helmikuussa 2015 Verstaspihankadulle avattuun Polleen, missä nyt sulassa sovussa elävät 120-lapsinen päiväkoti ja perhekeskus, osittain samoja tiloja hyödyntäen. Polleen siirrettiin Maahisen tuottamat Kyrölän toimipisteen toimintamuodot ja sinne perustettiin neuvolapiste. Lisäksi Pollessa, uutukaisten liikuntatilojen äärellä, koordinoidaan Liikkuva lapsuus Järvenpäässä -hanketta. Yhteistyössä seurojen ► kanssa käynnistettiin myös liikuntakerho päiväkodin ja perhekeskuksen lapsille ja vanhemmille. MLL (Mannerheimin lastensuojeluliiton Järvenpään paikallisyhdistys) on ottanut Pollen maanantain toiminnan kontolleen. Aamupäivisin kokoontuu perhekahvila, missä perheet itse järjestävät vertaistoiminnan pelisäännöillä kahvittelua ja ohjelmaa lapsiperheille. Iltapäivinä MLL:n perhetoiminnan ohjaaja järjestää perheille monenlaista puuhaa. Keltasirkussa MLL:n toiminta jatkuu entisellään. – Yhteistyömme Järvenpään kaupungin kanssa on Pollen avaamisen myötä tiivistynyt. Pääsimme esimerkiksi aloittamaan Tanssitan vauvaa -ryhmätoiminnan, ja muutakin toimintaa on suunnitteilla Polleen, missä tilaa on enemmän kuin Keltasirkussa. Teemme myös arvokasta yhteistyötä perhekummitoiminnassa ja lastenhoitajavälityksessä. Seuraavaksi yritämme laajentaa kylämummi- ja -vaaritoimintaa koulumummeihin, MLL:n Järvenpään paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Katja Repo kertoo. – MLL:n toiminta muotoutuu aina kävijöiden toiveiden mukaan, eli meille kannattaa lähettää palautetta. Kylämummoja ja -vaareja sekä perhekahvilaohjaajia tarvitaan myös aina lisää, eikä siihen tarvita mitään erityistaitoja – halu ja aika riittävät. Tervetuloa mukaan, Repo kannustaa. Kasvatuskumppanuutta ja kaveruutta! Tukea tarvittaessa myös kotiin Kun seinät kaatuvat päälle, kannattaa pian lähteä ihmisten ilmoille, perhekeskukseen tapaamaan toisia perheitä sekä ammattitaitoisia, aina kuuntelevia toiminnanohjaajia. Jos huolet kotona käyvät vakavammaksi vaikkapa vanhemman uupumisen, päihdeongelman tai lapsen kehityshäiriön vuoksi, voi tukea saada Perhekeskus Pollessa käy aikamoinen vilske maanantaisissa MLL:n perhekahviloissa: lapset nauttivat Pollen leikkimökistä ja leluista, ja aikuiset keskusteluseurasta. perhetyön vanhempainohjauksesta. Perhekeskustoimintaan on tänä vuonna saatu myös taitavia lisäkäsiä: kolme kodinhoidon perhetyöntekijää voivat tarvittaessa tulla kotiin perheen avuksi, helpottamaan jaksamista ja muita pulmia. Ota huolesi puheeksi perhekeskuksessa tai neuvolassa, niin sinua ohjataan eteenpäin. Lasten kanssa tutustumaan Polleen! • Pollen leikkipihan taukotila ja WC ovat avoinna ma–to klo 9–16 ja pe klo 9–15 • Pollen sisäleikkitilat ovat avoinna ma klo 9–16, to klo 9–13 ja pe klo 9–15 • Katso eri toimintamuodot Maahisessa ja Pollessa www.jarvenpaa.fi/maahinen • MLL:n toiminnasta Keltasirkussa, Pollessa ja muualla jarvenpaa.mll.fi TEKSTI: Laura Sallinen ään kaupunki Santeri Taurula / Järvenp Kolmisointu-konserteissa ille! is a il k n u p u a k le il ik a e lämyksiä k sa rytmit So so Sibelius -konsertis ppyjä ja soittimet, ilman otsary ki siik mu n kse eliu Sib esitetty eet pal kap t ska hau et sekä uud muiset lula kou ala t siva tempai istyötä kaansa. Kolmisointu-yhte tämäkin… Olet varmasti huomannut Tuusulanjärven maisemissa kulkiessasi Kallio-Kuninkalan komean kartanorakennuksen, mutta tiedätkö mitä sen seinien sisällä tapahtuu? Paloheimon perheen aikoinaan omistama tila toimii nykyisin Taideyliopiston SibeliusAkatemian musiikkikeskuksena. Siellä järjestetään muun muassa kansainvälisiä mestarikursseja ja konsertteja sekä levytetään musiikkia entiseen navettaan tehdyssä erinomaisessa äänitysstudiossa. Kallio-Kuninkalan musiikkikeskustoimintaa tuetaan Järvenpään kaupungin, Sibelius-Akatemian ja Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiön välisen Kolmisointusopimuksen kautta. Järvenpää saa vastineeksi tuestaan Sibelius-Akatemian järjestämiä konsertteja ja koulutusta, kaikkien kaupunkilaisten nautittavaksi. Viime vuosina musiikkia on viety esimerkiksi palvelukoteihin ikäihmisten luokse. Tapahtumat painottuvat erityisesti järvenpääläisten lasten ja nuorten konsertteihin; päiväkodit, ala- ja yläkoululaiset sekä lukiolaiset pääsevät vuorollaan Kolmisointu-konsertteihin, joiden ohjelmassa saattaa olla vaikkapa lastenlauluja, kansanmusiikkia tai musikaalisävelmiä Sibelius-Akatemian huippuammattilaisten, opiskelijoiden ja opettajien esittämänä. Keskisen Uudenmaan musiikkiopiston oppilaille järjestetään Kolmisointusopimuksen puitteissa mestarikursseja ja nuorten bändeille bändikoulutusta. Myös musiikkiopiston ja koulujen opettajat sekä varhaiskasvattajat saavat arvokasta täydennyskoulutusta. Osa Kolmisointu-konserteista on yleisölle avoimia: esimerkiksi Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri ja vanhan musiikin yhtyeet konsertoivat Järvenpäässä säännöllisesti. Lisäksi Sibelius-Akatemian muusikot esiintyvät vuosittain kaupun- gin veteraanipäiväjuhlassa ja äitienpäiväkonsertissa. So so Sibelius -konsertissa matkalle säveltäjän lapsuuteen Huhtikuisena koulupäivänä joukko 3.−5.luokkalaisia saapui Järvenpää-talolle So so Sibelius -konserttiin, jossa esiintyivät Sibelius-Akatemian lastenmusiikkikurssilaiset Soili Perkiön ja Eeva-Leena Pokelan luotsaamina. Tämä Kolmisointu-konsertti vei kuulijansa musiikilliselle retkelle Sibeliuksen lapsuuteen: yleisö sai nähdä ja kuulla, miten nuori ”Janne” soitti viuluaan metsän keskellä ja sävelsi ensimmäiset teoksensa luonnon inspiroimana. Koululaiset pääsivät myös itse osallistumaan leikkien ja tapaillen Sibeliuksen sävelmiä. Aplodeista ja kommenteista päätellen humoristinen ja värikäs konsertti oli lasten mieleen. Järvenpää • Kevät 2015 | 17 Juhlavuoden kunniaksi kaupunkijuhla Jannella! Janne-kontissa pop up -kauppa ja infopiste Koko perhe Jannen synttäreille elokuussa Sibelius-juhlavuoden kesäksi kävelykatu Jannella avataan Janne-kontti. Sen pop up -myymälästä voi ostaa monenlaisia järvenpääläisiä tuotteita, mm. Järvenpää-aiheisia postikortteja, Tuusulanjärvi-pelejä, Ainolapasia, Järvenpää-viirejä ja Ystävät 150 yhteislipun museokohteisiin. Kontista saa myös tietoa juhlavuoden tapahtumista. Kontin toiminnasta vastaa Sykettä ja Sinfoniaa -yhdistys yhdessä Järvenpään kaupungin kanssa. Toukokuussa kontti on avoinna erilaisten tapahtumien yhteydessä. 2.6.–29.8. kontissa toimii myös Järvenpään kaupungin matkailuinfo, jolloin info on avoinna säännöllisin toiminta-ajoin ti–pe klo 9–17 ja la klo 9–15. Elokuussa 14.8.–15.8. kävelykatu Janne ja Rantapuisto valloitetaan iloiseen juhlahumuun, kun Sykettä ja Sinfoniaa -yhdistys ja Järvenpään kaupunki järjestävät Jean Sibeliuksen 150. syntymäpäivän kunniaksi koko perheelle suunnatut kaupunkijuhlat, ”Jannen synttärit”. Tätä ei kannata missata! Lauantain piknik-pöytiä isännöivät ja emännöivät järvenpääläiset yhdistykset, yritykset, yhteisöt ja seurat. Esiintyjinä toimivat mm. Salonkiorkesteri sekä Varusmiessoittokunnan Viihdeorkesteri solistinaan Jean Sibeliuksen lapsenlapsenlapsi, metalliyhtye Stratovariuksesta tunnettu basisti Lauri Porra. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Mukaan kaupunkijuhlaan! Perjantaina 14.8. iltaohjelmaa Rantapuistossa säveltäjämestarin kunniaksi klo 19 Kukkia, valoa ja musiikkia yhdistelevä puistoteos avataan Sirkuskentällä klo 20.30 Ulkoilmaelokuvanäytös – Timo Koivusalon Sibelius -elokuva. klo 22.30 Ilotulitus Tuusulanjärvellä – Luvassa on ainutkertainen pyromusikaali! Lauantaina 15.8. ”Jannen synttärit” kävelykadulla ja Rantapuistossa klo 11–14 Koko perheen ohjelmallinen piknik kävelykatu Jannella klo 14–14.30 Järvenpään teatterin historiallisen hauska kulkue klo 14.30–18 Musiikkia ja tanssia Rantapuistossa Perjantai-illan ohjelma kytkeytyy samaan aikaan Tuusulan Rantatien maisemissa vietettävään Tuusulan Taiteiden Yöhön. ► TEKSTI: Anja Kähönen Kirjastosta sähköistä luettavaa Järvenpään kirjastosta voi ladata luettavakseen e-kirjoja. Uusimpia sähköisiä kirjoja voi lukea selaimella; tarvitaan vain nettiyhteys ja tunnistautuminen kirjastokortilla. Vanhempien pdf-muotoisten kirjojen lukemiseen tarvitaan edelleen lukuohjelma, jonka lataamiseen löytyvät pikaohjeet kirjaston nettisivuilta. Ellibs-kokoelmaa voi selata ja esikatsella ilman kirjautumista. Kirkes-kirjastojen kokoelmissa on tällä hetkellä n. 300 e-kirjaa, mm. muutamia tenttikirjoja, jotka voi saada sähköisessä muodossa käsiinsä nopeammin kuin perinteisen kirjan. E-kirjat ovat maksutonta luettavaa: lainassa olevan e-kirjan voi varata ilman varausmaksua eikä kirjoista kerry myöhästymismaksuja, koska ne palautuvat automaattisesti laina-ajan päätyttyä. Kun varattu kirja vapautuu, siitä saa ilmoituksen sähköpostiinsa ja kirja siirtyy omaan sähköiseen kirjahyllyyn odottamaan lukemista. » Jatkuvasti kasvavaan e-kirjakokoelmaan voi tutustua osoitteessa https://ellibslibrary.com/ kirkes 18 | Järvenpää • Kevät 2015 Kysy lisää tai ilmoittaudu mukaan Sykettä ja Sinfoniaa yhdistyksen toimisto, Sibeliuksenkatu 16, 2. kerros [email protected], puh. 040 315 2856 kaupunkijuhlan tuottaja Anu Uhlenius, puh. 040 137 331, [email protected] » www.sykettajasinfoniaa.fi ► TEKSTI: Anju Asunta Järvenpään asiat esillä somessa Facebookin ja muiden somekanavien (sosiaalinen media) käyttö on laajentunut kaupungin ja kaupunkilaisten viestinnässä. Kanavat auttavat saamaan asioita ilmoille ja keskusteluun kädenkäänteessä, nykyään usein jo suoraan kännykästä. Järvenpään kaupungin ykköstiedotuskanava on verkkosivut www.jarvenpaa.fi, mutta lisäksi monet yksiköt ovat perustaneet omien kohderyhmiensä tarpeisiin muun muassa Facebook-sivuja. Esimerkiksi kulttuurin ystävää voi kiinnostaa Facebookin sivut Tapahtumat Järvenpää ja Järvenpään taidemuseo, työhakijaa JärvenpääRekry ja maahanmuuttajaa Järvenpään Maahanmuuttajatoimisto Verso. Myös muita kanavia on otettu käyttöön YouTube-videoista blogeihin. Valtuustokokouksiakin pääsee nykyään seuraamaan ja kommentoimaan kotisohvaltaan osoitteessa julkinen.fi/jarvenpaa. • Tutustu Järvenpään kaupungin tuottamiin some-kanaviin www.jarvenpaa.fi/ some Lisäksi järvenpääläiset ovat itse perustaneet lukuisia viestintäkanavia. Esimerkiksi Facebookissa jaetaan hienoja kuvamuistoja Järvenpään menneisyydestä sivulla Järvenpään Historiaa Kuvina. Instagramissa ja Twitterissä levitetään Järvenpään ilosanomaa muun muassa hashtagilla #hyväjäke. Uusin ja laajalti jo kiitosta saanut kanava on YouTuben Järvenpään hyvät uutiset, jossa julkaistaan vapaaehtoisvoimin noin viikoittain kivoja videojuttuja Järvenpäästä. JHUU Järvenpään hyvät uutiset löytyy myös Facebookista. Tänä keväänä verkkoviestinnän kenttään on nousemassa yksityisen palve- luntuottajan toimesta kokonaan uudenlainen media somenews.fi/jarvenpaa. Monet järvenpääläiset yhteisöt ja Järvenpään kaupunki testaavat parhaillaan viestintää tässä paikallisessa uutispalvelussa, missä sisältöä tuottavat kaupalliset julkaisijat sekä eri yhteisöjen ns. kansalaisjournalistit. Kun Somenews pääsee vauhtiin, sinne tulee kiinnostavaa uutisvirtaa Järvenpään asioista, tapahtumista, ihmisistä ja ilmiöistä. Etsi oman kiinnostuksesi kohteita googlaten ja kunkin palvelun omaa hakua käyttäen, ja pistä suosikit seurantalistallesi, niin pysyt hyvin tilanteen tasalla ja keskustelun ääressä. Kesäajan toiminta kaupungin toimipaikoissa Järvenpään kaupungin asiakaspalvelupisteet Järvenpään kaupunginkirjasto 25.5.–7.6. ja 15.6.–30.8. • Pääkirjasto avoinna ma 10–20, ti–to 11–19 ja pe 10–16, la–su suljettuna. • Pääkirjaston lehtilukusali avoinna ma 9–20, ti–to 9–19 ja pe 9–16, la–su suljettuna. 8.–14.6. • Vain pääkirjaston lehtilukusali on avoinna ma–pe 9–15, la–su suljettuna. Aineistoa voi palauttaa palautusluukkuun. Lainaaminen ei ole mahdollista. Uimahalli ja jäähalli • Uimahalli ja liikuntahalli avoinna arkisin 6–21, la–su ja arkipyhinä 9–18. Kesäsulku 14.6.–19.7. • Jäähalli ja harjoitushalli ovat suljettu 19.6.–26.7. Terveysasemien toiminta 22.6.–2.8.2015 • Ajanvarausvastaanotot: 22.6.–2.8. Terveysasemien ajanvarausvastaanotot ovat pääosin Vanhankylänniemen terveysasemalla (Annitädintie). Aukioloajat ma–to 8–16 ja pe klo 8–14.30. Myllytien terveysasemalla toteutetaan rajoitetusti sovittuja ajanvarausvastaanottoja ja hoitovälineiden luovuttaminen. Hoidon tarpeen arviointi ja ajanvaraukset lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanotoille ma–pe klo 8.15–15 ja ke–pe 8.15–14.00 p. (09) 2719 3666. Terveysasemilla on käytössä takaisinsoittojärjestelmä arkisin klo 8.15–14. Jos asiasi ei ole kiireellinen ja haluat välttää puhelimessa jonottamista, jätä puhelinnumerosi nauhoitteen ohjeen mukaan takaisinsoittojärjestelmään. Odota, kunnes järjestelmä ilmoittaa, että takaisinsoitto on aktivoitu, jonka jälkeen voit sulkea puhelimen. Sairaanhoitaja ottaa yhteyttä soittajaan pääsääntöisesti saman päivän aikana. Kesän supistetun toiminnan aikana 22.6.–2.8. pitkäaikaissairauksien vuosikontrollivastaanottoaikoja ei anneta. Näitä aikoja voi varata 3.8. alkaen. • Diabetesneuvola on suljettu 6.7.–26.7. • Päivystysvastaanotot ovat avoinna kaikkina päivinä klo 8–22 Vanhankylänniemen terveysasemalla, Annitädintie, p. (09) 2719 3360. Päivystysvastaanotot on tarkoitettu äkillisesti sairastuneille ja tapaturmapotilaille, jotka tarvitsevat kiireellistä tutkimusta ja hoitoa. Ensiarvio hoidon tarpeen kiireellisyydestä tekee sairaanhoitaja. Sairaanhoitaja voi ohjata potilasta omahoitoon, konsultoida päivystävää lääkäriä tai ohjata päivystävän sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Päivystysvastaanotoilla hoidetaan arkipäivinä lievempiä päivystyksellisiä sairauksia. Potilaita pyydetään ilmoittautumaan vuoronumerolla klo 8–14 välisenä aikana. Päivystysvastaanotoille ei voi varata aikaa etukäteen. Yöpäivystys on joka päivä klo 22–8 Hyvinkään sairaalassa, Sairaalakatu 1, p. (019) 4587 5700. • Ambulanssi tilataan hätäkeskuksesta, p. 112. • Diabetesvälineiden luovutus (ei ennakkotilausta/tilatut) Myllytien terveysaseman diabetesvälinejakelusta, Myllytie 15 to 15–17. Tilaus sähköpostilla [email protected]. • Hoitovälineiden luovutus Myllytien terveysaseman hoitovälinejakelusta to 15–17. Hoitovälineiden tilaukset 3 viikkoa etukäteen puhelimitse ke–to 10–14 p. (09) 2719 3248 tai sähköpostilla [email protected] • Fysioterapian (Vanhankylänniemen terveysasema) ajanvaraus- ja neuvontapuhelin ma–pe 8–9, p. (09) 2719 3251. Apuvälinelainaamo on auki ilman ajanvarausta ma–to 12.30–14 ja pe 12–13, puhelinaika apuvälinelainaamoon on arkisin 12–12.30 p. 040 315 3308. • HUSRöntgen Vanhankylänniemen terveysasemalla ma– to 8–15.30, pe 8–14, p. (09) 2719 3241. • HUSLABin Järvenpään laboratoriot: Vanhankylänniemen terveysasema, ma–to 7.30–14.30 ja pe 7.30–13, näytteenotto vuoronumerolla. INR-(Marevan) asiakkaat ma–to 12.30–13. Sibeliuksenkadun laboratorio on suljettu 22.6.–2.8., Vanhankylänniemen laboratorio toimii normaalisti. • Jampan hammashoitola on auki koko kesän. Mannilantien hammashoitola suljettu 29.6.–2.8. • Työterveysasema on suljettu 6.7.–2.8. • Äitiys- ja lastenneuvolat toimivat 19.6.–2.8. supistetusti ajanvarauksella. • Mielenterveys- ja päihdetyön päivystysvastaanotto Vanhankylänniemen terveysasemalla arkisin kello 8–14. Mielenterveys- ja päihdetyön yksikön neuvontap. 040 315 2646 arkisin klo 8–12. Mielenterveysja päihdetyön yksikkö avoinna kesällä normaalisti, lomien ja lomautusten vuoksi ajanvarausvastaanottoja rajoitetummin. • Kotisairaala on suljettu 6.7.−2.8. Anju Asunta • Seutulantalon asiakaspalvelupisteen sulkuaika kesällä on ajalla 22.6.–2.8.2015. • Palvelupisteessä on päivystys myös sulkuaikana. Asiakaspalvelu hoidetaan ajanvarauspalveluna p. (09) 2719 2880 ma–to 9–15, pe 8–13. Kaupungin kassapalvelut ja ulkoovet ovat suljettuina. Rakennusvalvonnassa ei ole henkilökuntaa paikalla viikoilla 26–27. • Puhelinvaihde (09) 27 191 toimii kesällä normaalisti ma–to 8–16, pe 8–14, tärkeimmät palvelut toimivat ajanvarauksella. • Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelupiste avoinna ma–to 11–17, pe 9–13. Kesällä on suljettu ajalla 17.6.–2.8.2015. • Kaupungintalolla toimiva sosiaalitoimisto palvelee läpi kesän ma–ti 9–12, ke 8–12, to 12–17 ja pe 9–12. Kesäajalla ajanvarausaikoja on normaalia vähemmän. • Maahanmuuttajatoimisto Verso on avoinna ma–ti 8–16. Muina aikoina yhteydenotot puhelimitse 040 315 2273. Toimisto on suljettu 22.6.–2.8. • Järvenpää-talo ja lippupiste on suljettu 17.6.–2.8. • Järvenpään taidemuseo on avoinna 2.5.–30.9. ti–su klo 11–18 (suljettu juhannuksena 19.6.–21.6.) • Ahola avoinna 2.5.–30.9. ti–su klo 11–18 (suljettu juhannuksena 19.6.–21.6.) Kesämenot Jäken nuorille Perhesosiaalityön palvelut • Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystys palvelee kiireellisissä sosiaalityön asioissa virka-ajan ulkopuolella ma–to 15 alkaen ja pe 13 alkaen. Asiakkaiden yhteydenotot 112 kautta. • Järvenpään, Keravan ja Tuusulan perheoikeudellisen yksikkö on suljettu 20.–24.7. Palvelut toimivat supistetusti ajalla 22.6.–9.8. ja torstain pidennettyä asiakasvastaanottoa klo 18 saakka ei ole. Tapaamispaikan ja perheasioiden sovittelun uusia aikoja voi tiedustella 5.8. alkaen. • Lastensuojelun akuutit asiakastarpeet hoidetaan normaalien aukioloaikojen puitteissa ajanvarauksella, yhteydenotot puhelinvaihteen kautta. • Perhetyö toimii kesäajan supistetusti ja on suljettu 13.–19.7. • Auerkulman perhetukikeskus toimii normaalisti kesäaikana. Sosiaalipalvelut • Wärttinän päiväkeskus on avoinna koko kesän. 13.–19.7. poikkeuksellisesti klo 8–16. • Sosiaalisen kuntoutuksen yksikön työsalitoiminta Walssi on suljettu 29.6.–2.8. Kuntouttava työtoiminta avoinna koko kesän. • Kaupungintalolla toimiva sosiaalitoimisto palvelee läpi kesän ma–ti 9–12, ke 8–12, to 12–17 ja pe 9–12. Kesäajalla ajanvarausaikoja on normaalia vähemmän. • Wärtsilänkadun työ- ja päivätoimintayksikkö on suljettu 29.6.–2.8. • Myllytien toimintakeskus on suljettu 29.6.−2.8. • Cooperin kulman lounasravintola on suljettu 11.–26.7. • Vammaispalvelut avoinna koko kesän. Varhaiskasvatuspalvelut • Kesäajalla 22.6.–2.8. päivystävät päiväkodit Pajalanpiha ja Polle. Lisäksi vuorohoitoa järjestetään päiväkoti Pehtoorissa. Varhaiskasvatuksen akuutti heinäkuuta koskeva asiakasohjaus numerosta p. 040 315 2052. Peruskoulut / Lukio Järvenpään kaupungin nuoriso-ohjaajat järjestävät hauskaa kesäohjelmaa nuorille Rohkeasti mukaan! Taidetta ja ruokaa Jannella • La 16.5. klo 11–18 Katutaidetapahtuma + ravintolapäivä. Yhdessä Sykettä ja Sinfoniaa -poppoon kanssa nuorisotyö järjestää kävelykatu Jannelle tekemistä ja ihmeteltävää koko päiväksi! Tule ihmettelemään ja herkuttelemaan! PaintBall-leiri Orimattilan vanhalla tiilitehtaalla • Pe 22.5.–Su 24.5. Kaksipäiväinen leiri Orimattilan Virenojan tiilitehdasalueelle on tarkoitettu 13–17-v. nuorille. Hinta 50 €/nuori, sis. matkat, muonat, merkkaimet, suojat, kuulat, teltat, sekä ryhmäkohtaisen retkikeittimen. Reissuun lähdetään pe 22.5. klo 17 ja takaisin palataan su 24.5. klo 15 aikaan. Leiristä pidetään vanhempainilta to 21.5. klo 18–19 Jampan nuorisotalolla. Nuorisotyön grillibileet • Pe 22.5. klo 19–23, 13–17-vuotiaille Myllytien nuorisotalolla avataan kesäkausi. Pihassa grillataan makkaraa, paistetaan lettuja ja pelataan myös ulkonuorkilta tuttuja pihapelejä! Hawaii bileet • Pe 29.5. klo 19–23, 13–17-vuotiaille • Lukuvuosi päättyy la 30.5. Syyslukukausi alkaa ti 11.8. Kesäperjantai Hawaii-teemalla! Tarjolla Myllytien nuorisotalolla on kesäistä purtavaa ja juotavaa! Illan aikana tuunataan kesäpaitaa ja askarrellaan kesäkoruja. Paikalta saat opastusta tuunaukseen, omat paidat mukaan! Nuorisokeskus on suljettu 1.7.–2.8. Mural Project - graffitileiri • Ti 2.6.–Pe 5.6. Järvenpään Opisto on suljettu 1.7.–2.8. Graffititaiteen ympärille rakennettu päiväleiri 11–17-vuotiaille, jossa aikaisempaa kokemusta graffitien tekemisestä ei tarvita! Leirin hinta on 30 €, sis. opetus, maalit, tarvikkeet, leiripaita ja perjantain eväät. Muutoin omat eväät, joita voi säilyttää Myllytien nuorisotalolla kylmässä ja tarvittaessa lämmittää. Leiri huipentuu perjantaina 5.6. klo 12–18 katutaidetapahtumaan, jossa leiriläiset pääsevät maalaamaan Järvenpään asematunnelin seinään yhdessä suunnitellun teoksen. Leirin tukikohtana toimii Myllytien nuorisotalo, josta leiripäivät alkavat ja loppuvat. Leiripäivät ti–to klo 16–21 ja pe n. klo 11.30–18.30. Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto on avoinna ma–ke 13–15 ja to 14–17.30. Kesäajalla suljettu 19.6.–2.8. Nuorisotoimisto on suljettu 29.6.–26.7. Katutaideviikon lopetusbileet • Pe 5.6. klo 12–18 Kirjaston puistossa koko perheelle Musiikkia ja taidetta – tule katsomaan, kun graffitileirin porukka maalaa asematunnelia. Alueella pidetään myös ulkonuorisotaloa, eli siellä voi pelata erilaisia pelejä ja tulla juttelemaan nuorisotyöntekijöiden kanssa! Sirkusleiri 4.–6.-luokkalaisille • Ma 8.6–To 11.6. Leirillä pääset kokeilemaan akrobatiaa eri muodoissa (ilma-, lattia-akrobatiaa, pyramideja), tasapainoilua (yksipyöräistä, tasapainoilu palloa, rolabolaa, puujalkoja) ja jongleerausta. Ohjaajina leirillä toimivat paikalliset sirkusalan ammattilaiset. Leirin hinta on 50 €. Leirin päättää torstaina 11.6. klo 15 perheille ja sukulaisille tarkoitettu sirkus-show, jossa lapset pääsevät näyttämään taitonsa. Koko torstaipäivä meneekin näytöstä harjoitellessa. Ilo ist a kesää! T. Kaupungin väki Viimeisiä viedään -tapahtuma • Pe 12.6. klo 19–23 Myllytien nuorisotalon pihassa, 13–17-vuotiaille Tule katsomaan, mitä on tarjolla! Leiri-ilmoittautumiset osoitteessa www.jarvenpaa.fi/nuoret Lisätiedot: Nuorisotyöntekijä Jenny Poutiainen, [email protected] Järvenpää • Kevät 2015 | 19 Järvenpäässä tapahtuu! JÄRVENPÄÄN TAIDEMUSEO Kirjastokatu 8 1.3.–4.10. Aino Sibelius Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 13 Toukokuun teema: Perheenäitinä 9.5. Järvenpää-päivä: vapaa pääsy ja ohjelmaa 10.5. Äitienpäivä ja Ainon nimipäivä: äidit ja Ainot ilmaiseksi taidemuseoon Aino Sibelius -draamaopastus johdattelee katsojat halki vuosikymmenten ja kertoo millaista oli elämä säveltäjämestarin rinnalla ja osana taiteellista Järnefeltien perhettä. Opastukset klo 13 ja 15. MUITA TAPAHTUMIA Elokuu 13.8. klo 16 Eeron jäljillä -pyöräilyopastus 15.8. klo 15 Ainoani! -konsertti: pianisti Maria Suokas ja näyttelijä-lausuja Tuukka Vasama 16.8. klo 15 Suurenmoinen setä Sibelius -draamaopastus Nuori säveltäjä Armas Paloheimo kertoo tuttavaperheen suuresta säveltäjästä. opastus opastus 7.5. Sibeliuksesta Vuoreen Tanssinäytöksessä Järvenpää-talolla näet ammattilaisten koreografioimia tanssitulkintoja Sibeliuksen ja Harri Vuoren musiikista, joita Keton tanssijat esittävät. Sibeliuksen musiikki herää eloon uudella tavalla, kun nuoret tanssijat tulkitsevat teoksia katutanssin, baletin ja nykytanssin keinoin. Vuoren musiikki kuljettaa yleisön sadunomaiseen tunnelmaan sitoen teokset toisiinsa. 23.8. klo 15 Suurenmoinen setä Sibelius -draama30.8. klo 15 Suurenmoinen setä Sibelius -draama- MUSIIKKITAPAHTUMIA 10.5. Äitienpäiväkonsertti Järvenpää-talolla 12.5. Ainottaret Sibelius-konsertissa Järvenpäätalolla 12.5. Viihdekuoro Buffo: Kevään Sävel Järvenpää-talolla 23.5. Suurkuoron puistokonsertti Ainolassa, Järvenpään Mieslaulajat 24.–28.6. Puistoblues 18.5. Kansainvälinen museopäivä: vapaa pääsy 23.5. klo 11 Naperopaja yli 3-v. Perhepaja, johon ovat tervetulleita myös sisarukset. Pajassa naperot pääsevät tutustumaan saveen! Ennakkoilmoittautuminen, pajamaksu 10 €. 24.5. klo 14–15 Keskustelukaveri näyttelyssä. Museolla on tavattavissa keskusteluopas. Yhteistyössä Järvenpään LC Ainot. 31.5. klo 14 Luento, Riitta Konttinen: Taiteilijayhteisön naiset Kesäkuun teema: Puutarhassa 6.6. klo 13–15 Kukkasidontatyöpaja ja kukkiensidontaesitys, yhteistyössä Järvenpään kukkatalo Oy 10.6. klo 18 Luento, FM Julia Donner: Ainolan puutarha 13.6. klo 14 Katrina Korte-Vuorilehto: pianokonsertti 27.–28.6. Puistobluesin pääkonsertin lipulla vapaa pääsy taidemuseolle 28.6. klo 13 Aino Sibelius -draamaopastus Heinä–elokuun teema: Musiikin muusa 1.7. Ainolan seisakkeen avautuminen. VR:n lipulla kaksi yhden hinnalla Järvenpään taidemuseolle 12.7. klo 13 Aino Sibelius -draamaopastus 22.7. klo 14 Aino Sibelius -draamaopastus 26.7.–1.8. Meidän Festivaalin lipulla vapaa pääsy taidemuseolle 9.8. klo 11–18 Ainon syntymäpäivän ohjelmaa 22.8. klo 13 Aino Sibelius -draamaopastus 23.5. Tuusulanjärven Maraton 24.5. Sibelius ja naapurit -kiertokävely 26.7.–1.8. Meidän Festivaali, ks. s. 6 Opastettu kiertokävely lähtee Aholan pihasta kulkien Suvirannan ja Kallio-Kuninkalan kautta Ainolaan. Matkan varrella kerrotaan Sibeliusten naapureista Ahoista, sukulaisista Järnefelteistä ja miten Kallio-Kuninkalan Paloheimot liittyvätkään Sibeliuksiin. Kesto noin 2 h, lähtö klo 13. La 6.6., su 5.7. ja su 23.8. järjestetään samanlaiset kierrokset. 7 € / hlö. TAPAHTUMIA KÄVELYKATU JANNELLA 6.5.–26.8. Iltakirppikset keskiviikkoisin klo 15–20 9.5. Järvenpää-päivä 16.5. Katutaidetta ja Ravintolapäivän herkkuja kävelykadulla 23.5. Juoksua ja kukkia Juostaan korkkareilla Naisten Pankin hyväksi Kävelykatu Jannella sekä lenkkareilla Tuusulanjärven Maratonissa, joka on vuoden 2015 Kulttuurimaraton. Tapahtumassa voi juosta myös puolikkaan tai Rantatien kympin. Samana päivänä on myös Kukka- ja Puutarhamessut niin ikään Jannella. 28.5. Sibeliuksen satu -nukketeatteriesitys Perhekeskus Pollessa. näyttely 17.6.–2.8. Järvenpään taideseuran Sibelius- TEATTERIA 26.8. klo 18 Luento, Timo Virtanen: Aino-merkinnät Sibeliuksen sävellyksissä 29.8. klo 14 Katrina Korte-Vuorilehto: pianokonsertti 30.8. klo 14 ”Ainon mielenmaisemia” -tanssiesitys 17.4.–9.5. Keltainen pallo, Järvenpään kellariteatteri 11.6.–16.8. Niskavuoren Heta Niskavuoren Heta on tarina vauraan suvun naisesta, joka tulee raskaaksi aviottomana ja ratkaisee ongelman menemällä naimisiin rengin, Akustin kanssa. Heta pyhittää koko elämänsä ajatukselle: ”Mitä muut ajattelevat minusta?”, eikä ole pettymyksiltään kykenevä rakastamaan tai ottamaan vastaan tarjolla olevaa rakkautta. Niskavuoren Heta Vanhankylänniemen Kesäteatterissa, ensi-ilta to 11.6. Kesäteatterin katsomo on katettu. AHOLA Sibeliuksenväylä 57 näyttely 9.5. / 17.5. Tanssiopisto Keton kevätnäytökset Järvenpäätalolla 19.5. Tanssin ilta: Teatterikorkeakoulun esitysvierailu Järvenpää-talolla 2.5.–30.9. Sibelius – Santeri Levaksen valokuva- 2.5.–30.9. Aino Sibelius ja Juhani Ahon Yksin -pienoisnäyttely, ks. s. 7 Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 15 Toukokuu 9.5. Järvenpää-päivä: vapaa pääsy 10.5. Äitienpäivä: äidit ja Ainot ilmaiseksi Aholaan klo 15 Yleisöopastus 18.5. Kansainvälinen museopäivä: vapaa pääsy 20.5. klo 15 Kulttuurikävely Aholaan, kokoontuminen Huilin luona rantapuistossa. Osa Liikuta minua -tapahtumaa. Kesäkuu 4.6. klo 16 Eeron jäljillä -pyöräilyopastus 6.6. / 4.7. /1.8. /5.9. Yhteislaulut Markku Häkkisen johdolla 25.7. Meidän Festivaalin katukonsertit 14.–15.8. Jannen synttärit Koko perheen kaupunkijuhla, joka järjestetään Jean Sibeliuksen 150-syntymäpäivän kunniaksi. Kaksipäiväisten juhlien ohjelmassa on ulkoilma-elokuvaa, ilotulitusta, piknikkiä, musiikkia ja tanssia. Juhlat toteutetaan yhdessä useiden paikallisten yhdistysten, seurojen ja toimijoiden kanssa, ks. s. 18. 14.6. klo 14 Elokuvanäytös: Peter von Bagh, Lastuja – taiteilijasuvun vuosisata RETKIÄ Heinäkuu 10.5. Linturetki Rantapuistossa ja Kaakkolan lintutornin maastossa 5.5. / 11.5. / 19.5. / 20.5. Luontoretket Lemmenlaaksoon 1.7. Ainolan seisakkeen avautuminen. VR:n lipulla kaksi yhden hinnalla Aholaan 4.7. klo 14 Venny tv-sarjan jaksot 1 & 2 27.5. Kevätillan lintukävely Tuusulanjärven pohjoispäässä 5.7. klo 15 Juhani Ahon Yksin -teemaopastus 6.6. Yölaulajaretki pyörällä Tuusulanjärven ympäri 11.7. klo 14 Venny tv-sarjan jaksot 3–4 18.7. klo 14 Venny tv-sarjan jaksot 5–6 19.7. klo 15 Juhani Ahon Yksin -teemaopastus 25.7. klo 14 Venny tv-sarjan jaksot 7–8 26.7.–1.8. Meidän Festivaalin lipulla vapaa pääsy Aholaan 14.6. Luonnonkukkaretki Vanhankylänniemessä 12.8. Tähdenlento- ja lepakkoyö Vanhankylänniemessä 29.8. Maa Elää -toritapahtuma LASTEN JA NUORTEN TAPAHTUMAT ks. s. 19 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Lisää tapahtumia: www.jarvenpaa.fi/tapahtumat, www.jarvenpaatalo.fi/tapahtumat, Facebook: Tapahtumat Järvenpää
© Copyright 2024