Loppuraportti - Päijät
Päijät-Hämeen tulevaisuuden toimintaympäristökuvaus 22.5.2015 Anu Vaahtera, Sanna Ahvenharju, Laura Descombes, Anna Hillgrén, Mari Hjelt, Lauri Larvus Gaia Consulting Oy SISÄLTÖ 1 Työn tausta ja tavoitteet .................................................................... 2 2 Kuvaus tehdystä työstä ...................................................................... 3 3 Kahdeksan tarinaa tulevaisuudesta ...................................................6 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6 3.7 3.8 Muotoilu hopeamarkkinoilla – tarina Leenasta ......................................................... 6 Digitalisaatio muuttaa kaupan alaa – tarina Dimitrasta ...........................................8 Maataloustuotannon uudet tuulet – tarina Emilistä ................................................ 10 Perinteinen teollisuus uusille urille – tarina Petteristä ........................................... 12 Ekotehokas rakentaminen – tarina Onnista ............................................................. 14 Logistiikkayritykset murroksessa – tarina Johanneksesta ...................................... 16 Venäjältä Lahteen – tarina Ivanista .......................................................................... 18 Kaupunkiseutujen kehitys – tarina Hui-fangista .....................................................20 4 Tulevaisuuden osaamistarpeita ja vahvuuksia tulevaisuuskuvien pohjalta ................................................................................................ 22 4.1 4.2 5 Aina esiin nousevat osaamiset .................................................................................. 22 Tulevaisuuden erikoisosaaminen.............................................................................. 24 Erikoistua vai osata lavealti? ........................................................... 25 LIITE 1: Nykytilakatsaus ....................................................................... 27 LIITE 2: Tulevaisuusgeneraattorin konseptin yleiskuvaus ...................48 LIITE 3: Lähteet .................................................................................... 52 1 1 Työn tausta ja tavoitteet Päijät-Häme kärsii monien muiden maakuntien tavoin työttömyydestä ja rakennemuutoksesta. Osa tutuista elinkeinoista on kutistunut kannattamattomiksi, ja osaa nykyisistäkin uhkaa koveneva globaali kilpailu, teknologinen muutos tai liiketoimintamallin vanheneminen. Muuttuvan maailman myötä on noussut tärkeäksi kartoittaa uusia osaamisalueita ja niihin perustuvia elinkeinoja. Päijät-Hämeen liitto yhdessä Lahden ammattikorkeakoulun, Lahden kaupungin, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n sekä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa käynnisti ennakointityön, jossa on pohdittu Päijät-Hämeen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Työn lopputuloksena syntyi Päijät-Hämeen toimintaympäristökuvaus sekä tulevaisuustiedosta tulevaisuuskuvia luova työkalu, jota voidaan hyödyntää monipuolisesti tukena erilaisissa strategiaprosesseissa. Ennakointityön toteutusta on kuvattu tarkemmin luvussa 2. Hankkeen ohjausryhmälle ja muille keskeisille sidosryhmille järjestetyssä työpajassa todettiin, että Päijät-Hämeessä huolestuttavat mm. teollisuuden kasvun väheneminen, työttömyys ja ikääntyminen sekä ympäristön nuhraantumisesta aiheutuva vahvuuksien hukkaaminen. Päijät-Hämeen tulevaisuuden kannalta pohdituttaa myös ”päästä pois Lahdesta” -asenne sekä päijäthämäläisen identiteetin säilyminen. Tulevaisuuden kannalta tärkeää olisi mahdollistaa tila myös uudenlaisille osaamisen kärjille sekä tarjolla olevan tutkintopaletin riittävyys tulevaisuuden tarpeisiin nähden. Päijät-Hämeen vahvuuksia tulevaisuuden kannalta ovat sijainti riittävän lähellä metropolialuetta. Myös luonto ja ympäristö ovat tärkeitä - puhtaat luonnonvarat, puhdas vesi, lähi- ja luomuruoka – mutta toisaalta arvokkaana pidetään myös Lahtea aitona kaupunkina, jonka vastakohtana on aito maaseutu. Positiivista on myös suhteellisen monipuolinen toimialarakenne sekä perheyritysten perinne. Hankkeen tavoitteena on tarjota maakunnan toimijoille tietopaketti, joka auttaa heitä tekemään strategiatyötä ja muuta tulevaisuuteen suuntautuvaa suunnittelua. Tietopaketin kokoamisessa on ollut tärkeää yhdistää globaalit trendit alueelliseen konkretiaan. Hankkeen aikana kootun ja työstetyn ennakointitiedon tavoitteena on tukea strategista suunnittelua ja päätöksentekoa. Hankkeen tuotosten tulee myös vastata myös mm. seuraaviin kysymyksiin: 2 Mille aloille osaajia tulisi kouluttaa? Mitkä uudet alat on opeteltava? Mistä pitää luopua? Onko parasta erikoistua vai osata lavealti? Millaiset ovat tulevaisuuden menestystekijät? Mitkä ovat sudenkuopat muuttuvassa maailmassa? 2 Kuvaus tehdystä työstä Ennakointityön tavoitteena oli laatia Päijät-Hämeen tulevaisuuden toimintaympäristökuvaus. Toimintaympäristökuvaukselle ei ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Tässä hankkeessa määräävänä tekijänä oli tarvelähtöisyys siten, että tuotettavan tietopaketin tulee tukea tehokkaasti eri rahoittajien erilaisia strategiaprosesseja ja tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa. Toimintaympäristökuvauksen laadinnassa on otettu lähtökohdaksi skenaariotyöskentelyä muistuttava tapa käsitellä tulevaisuustietoa siten, että mahdollisia tulevaisuudenkuvia luodaan suuri määrä. Muutaman syvällisen ja yksityiskohtaisen skenaarion tuottamisen sijaan tavoitteena on ollut luoda työkalu, jolla voidaan tuottaa lukematon määrä vaihtuvia skenaarioita, joita voidaan muokata ja joita voidaan tuottaa uusia erilaisiin tarpeisiin. Osana ennakointityötä on laadittu tuotetun tiedon pohjalta kahdeksan esimerkkiä tulevaisuuskuvista, jotka on esitelty tämän raportin luvussa 3. Tulevaisuustyön taustaksi tehtiin katsaus nykytilanteesta. Nykytilanteen hahmottamiseksi haastateltiin keskeisiä päijäthämäläisiä tahoja kirjalliseen aineistoon tutustumisen lisäksi. Nykytilakatsaus on tämän raportin liitteenä 1. Osana katsausta on myös tarkasteltu joitakin määrällisiä ennusteita. Haastattelujen avulla selvitettiin myös, minkälaiselle tiedolle hankkeen tilaajatahoilla on tarvetta. Tältä pohjalta määriteltiin eri rahoittajien tarpeita parhaiten tukevat tietosisällöt ja tietosisältöjen muoto. Toimintaympäristökuvaus sisältää nykytilannekuvauksen sekä ennakointia tulevaisuuden mahdollisuuksista ja tilanteista. Ennakointityön keskeisin osa oli aineistoanalyysi, jonka tavoitteena oli käydä läpi suuri määrä tulevaisuustietoa, katsauksia ja selvityksiä sekä suodattaa niistä Päijät-Hämeen alueen kannalta olennaista tietoa. Haastatteluihin ja tulevaisuustiedon analyysiin perustuen yhdessä ohjausryhmän kanssa valittiin Päijät-Hämeen kannalta keskeiset muutostekijät ja tarkastelunäkökulmat, joiden pohjalta tulevaisuustietoa koottiin ja analysoitiin. Muutostekijät ja tarkastelunäkökulmat on esitetty seuraavalla sivulla. 3 Valitut muutostekijät Valitut tarkastelunäkökulmat Työn pääpaino oli ennakoinnilla ja siinä on pyritty tuottamaan mahdollisimman pitkälle asiantuntijatyöhön pohjautuva kuvaus tulevaisuuden toimintaympäristöstä. Aineistokatsauksen perusteella on koottu mielenkiintoisia ilmiöitä valittujen muutostekijöiden näkökulmasta. Yleiset tulevaisuutta kuvaavat ilmiöt on koottu aineistolähtöisesti viitaten ennakointiraportteihin, joista ne on koottu. Ilmiöitä on tämän jälkeen pohdittu valittujen tarkastelunäkökulmien osalta Päijät-Hämeen näkökulmasta – minkälaisia seurauksia ilmiöllä voisi olla Päijät-Hämeessä? Päijät-Hämeen näkökulmaa kuvaavat tulevaisuudentilanteet on tuotettu Gaian asiantuntijatyönä ja niihin on kuvattu hyvin erilaisia tulevaisuuden tilanteita, ja ne on pyritty muotoilemaan keskustelua herättäviksi. Tulevaisuuden ilmiöt Päijät-Hämeen tulevaisuutta tarkastelevine näkökulmineen on koottu tietokantaan. Tavoitteena on ollut luoda työkalu, joka joustavasti sopii eri tahojen muuttuviin tarpeisiin ja joka mahdollistaa eri näkökulmien valinnan eri tarpeisiin eli tuottaa räätälöitäviä skenaarioita strategiatyön tueksi. Nk. ”tulevaisuusgeneraattori” yhdistelee käyttäjän valintojen perusteella ilmiöt ja näkökulmat mielenkiintoisiksi tulevaisuuskuviksi. Tulevai- 4 suusgeneraattorilla voidaan luoda lukematon määrä vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, skenaarioita. Tulevaisuusgeneraattorista on tehty excel-pohjainen työkalu hankkeen rahoittajien käyttöön ja tehty alustava suunnitelma sen toteuttamisesta avoimena verkkotyökaluna. Kaikille avoin verkkotyökalu on tavoite saada käyttöön Päijät-Hämeen liiton verkkosivuille elokuussa 2015. Tulevaisuusgeneraattorin toimintaperiaatteet ja hankkeessa kerätyt kokemukset sen käytöstä on kuvattu liitteessä 2. Hankkeen tuloksena on syntynyt päätöksentekoa tukevaa ennakointitietoa. Ennakointitiedolle on luonteenomaista, että tieto yksinään ei tuota suurimpia hyötyjä, vaan hyödyt syntyvät prosessissa, jolla tietoa tuotetaan yhdessä tai työstetään osana esimerkiksi strategiatyöskentelyä. Tulosten validoimiseksi ja tulevaisuusgeneraattorin testaamiseksi järjestettiin yksi puolen päivän mittainen laaja työpaja. Työpaja järjestettiin hankkeen ohjausryhmälle sekä keskeisille sidosryhmille ohjausryhmän kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi tulevaisuusgeneraattoria testattiin Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijoiden kanssa 26.3.2015 osana Osaamisen johtaminen –kurssia. Ennakointityö toteutettiin marraskuun 2014 ja huhtikuun 2015 välisenä aikana. 5 3 Kahdeksan tarinaa tulevaisuudesta Luvussa 2 kuvatun mukaisesti hankkeessa koottiin viimeaikaisiin ennakointiaineistoihin perustuen asiantuntijatyönä tietokanta tulevaisuutta kuvaavista tietosisällöistä, joita yhdistelemällä voidaan luoda suuri joukko erilaisia tulevaisuuskuvia. Tulevaisuuskuvien tavoite on herättää keskustelua ja kysymyksiä siitä miten tulevaisuuteen varaudutaan. Tulevaisuuskuvia voidaan hyödyntää esimerkiksi eri organisaatioiden strategiaprosessien tukena tai niitä voidaan käyttää esimerkiksi opetusmateriaalina. Tässä luvussa on kuvattu kahdeksan kerätyn aineiston perusteella luotua tulevaisuuskuvaa. Tulevaisuuskuvat perustuvat kerättyihin tietosisältöihin ja niiden satunnaisiin yhdistelmiin, mutta ne on tähän lukuun muokattu helposti lähestyttäviksi ”henkilötarinoiksi”. Tulevaisuuskuvia voidaan esittää monin eri tavoin riippuen siitä missä yhteydessä ja millä tavoin niitä käytetään tulevaisuuskeskustelun tukena. 3.1 Muotoilu hopeamarkkinoilla – tarina Leenasta Leena on 78-vuotias leski, joka kärsii yksinäisyydestä. Lääkkeiden määräämisen sijaan Leenan lääkäri kirjoitti lähetteen senioreiden klassisen musiikin ryhmään sekä vesijumppaan. Leena haetaan kimppakyydityksellä kotoaan neljä kertaa viikossa uusien harrastusten pariin. Leena on saanut paljon uusia ystäviä. Myös kunto on parantunut huomattavasti. Seuraavalla lääkärikäynnillä lääkäri kirjoittikin vakuutusyhtiölle todistuksen, jonka perusteella Leenan sairasvakuutusmaksuja alennetaan parantuneen toimintakyvyn myötä. Lääkäri myös ehdotti, että estetiikkaan viehättyneenä Leena osallistuisi senioriasiantuntijana muotoilufoorumiin. Muotoilufoorumin tavoitteena on koota eri sidosryhmiä yhteen – muotoi- 6 lualan opiskelijoita, tekstiili- ja huonekaluteollisuutta, teknologiayrityksiä, lääketeollisuutta ja tietenkin käyttäjiä. Ennakkoluulojensa vastaisesti Leena päätyi muotoilufoorumin kautta asiantuntijaksi projektiin, jossa tekstiileihin integroidaan bioteknologiaa – tekstiilit tunnistavat esimerkiksi vaatteen kantajan terveydentilan muutokset ja annostelevat lääkeaineet suoraan kehoon. Leenalla on mahdollisuus vaikuttaa näiden älyvaatteiden ulkonäköön ja käytettävyyteen ikääntyvien näkökulmasta. Luonnonmateriaalit ja käyttömukavuus ovat ikääntyville tärkeitä, mikä asettaakin suunnittelijoille haasteen, sillä bioteknologia on helpoin integroida keinokuituihin. Leena pääsee myös vaikuttamaan älykkäiden laitostekstiilien ulkonäköön. Nämä tekstiilit mm. automaattisesti luovat yhteyden hoitohenkilökuntaan, mikäli tekstiilit havainnoivat normaalista poikkeavia kehon toimintoja kuten hikoilu. Leena tietää, että 60-luvulla syntyneet vanhukset pitävät värikkäistä ja voimakkaista kuoseista. Muotoilufoorumin kautta Leena pyydetään senioriasiantuntijaksi myös uudenlaisten, säädettävien keittiökalusteiden suunnittelemiseksi. Tarkoitus on luoda mm. ikääntyville sopiva keittiömallisto, joka on helposti muunneltavissa toimintakyvyn mukaan. Rollaattorin saa työnnettyä tason alle ja kalusteisiin saa integroitua älykkäitä kodinkoneita ja vesikalusteita. Käytettävyyden lisäksi Leena osallistuu ulkonäön suunnitteluun ja uuteen mallistoon saadaan vanhuksia ilahduttavia voimakkaita värejä. 7 3.2 Digitalisaatio muuttaa kaupan alaa – tarina Dimitrasta Dimitra asuu Pietarissa, mutta käy säännöllisesti Lahdessa minilomilla. Lahteen hän saapuu Allegron ykkösluokan vaunussa. Vain paras on kyllin hyvää. Dimitra arvostaa tyyliä, laatua ja henkilökohtaista palvelua. Niitä hän saa Lahdesta. Dimitran suosikki on kauppa, joka tuunaa hänen puhelimensa joka kerta hieman erilaiseksi. Joskus Dimitraa viehättävät keinotekoiset timantit – sillä niitä saa kaikissa ihanissa väreissä – joskus taas nahka ja niitit. Kaupungissa on muitakin pieniä hauskoja putiikkeja, joissa voi terävöittää omaa tyyliään. Aika monessa putiikissa on kokovartaloskanneri. Skannauksen jälkeen Dimitra valitsee mallit ja kankaat, jotka miellyttävät juuri häntä. Valmiit tuotteet hän saa kotiin kuljetettuina suoraan kotiinsa Pietariin. Tällaista palvelua ei muualta löydä! Myös tuotteet ovat uniikkeja ja uniikkihan Dimitra haluaa juuri olla. Kun Dimitra kyllästyy ostamiinsa tuotteisiin, hän ilmoittaa siitä liikkeeseen, mistä tuotteet osti. Vanhat tuotteet noudetaan kotoa ja seuraavan ostosten yhteydessä saa hyvitystä. Myös huonekalunsa ja muut sisustustuotteet Dimitra hankkii Lahdesta. Virtuaalimaailma tuo huonekalujen shoppailuun uuden ulottuvuuden, kun huonekalun valmistusprosessiin voi virtuaalisesti osallistua itse puulajien kaadosta alkaen. Tämä onkin avannut Dimitran silmät sillä nykyään hän haluaa vain vanhasta tehtyä uutta ja voi osallistua itse suunnitteluun yrityksen show room-myymälässä. Tuotteen valmistusprosessia voi seurata itse netissä ja valmis tuote lähetetään suoraan kotiovelle Pietariin. Pietari onkin päijäthämäläisten yritysten keskeisin markkina erityisesti kuluttajatuotteiden osalta. 8 9 3.3 Maataloustuotannon uudet tuulet – tarina Emilistä Emil on koulutukseltaan insinööri, joka kuitenkaan ei ole työllistynyt omalla alallaan. Keskusteluissa uudelleenkoulutusmahdollisuuksista kaupungin tarjoaman työelämävalmentajan kanssa käy ilmi, että insinööriopintoja saattaisi voida hyödyntää maataloudessa. Uudelleenkoulutusohjelman kautta Emilistä tuleekin maatalousalan insinööri. Koulutusohjelman aikana Emil pääsee tutustumaan maatilan yhteydessä toimivaan biokaasuvoimalaan. Emilille valkenee, että maatilat ovatkin hyvin teknisiä tuotantolaitoksia ennemmin kuin lannalle tuoksuvia latoja. Emil itse asuu kaupungissa ja innostuu uusien opintojensa myötä kokeilemaan viljelyä kaupungissa. Emil ostaa osuuden kasvihuoneesta ja rahoittaa loppuopintonsa myymällä itse kasvattamiaan yrttejä. Sattumalta Emil huomaa, että yrttisato paranee huomattavasti kun kasvihuoneen vieressä olevan kerrostalon katolle perustettiin pieni mehiläistarha. Mehiläisiä eksyy usein myös kasvihuoneeseen. Emil on ensimmäisiä opiskelijoita uudessa Mehiläisistä elinkeinokoulutusohjelmassa. Insinööri-, maatalous- ja mehiläisosaamisensa myötä Emilistä tulee yrittäjä. Hänen työtänsä on maataloustoimijoiden konsultointi erityisesti tuotannon lisäämisen näkökulmasta. Emil myös osallistuu paikalliseen T&K-projektiin, jossa pilotoidaan uudenlaisia kauko-ohjattavia kyberhyönteisisä. Nämä teknologian pienet ihmeet havainnoivat tuotantoa kameran ja antureiden avulla, välittävät tietonsa maatilaa ohjaavalle keskustietokoneelle, joka automaattisesti lisää tai vähentää kastelua, lannoitusta, valoa ja muita otollisiin kasvuolosuhteisiin vaikuttavia tekijöitä. Useat maatilat ovatkin automatisoituja ja toimivat pitkälti itsenäisesti. Isäntien ja emäntien aikaa on vapautunut mm. maatilamatkailun kehittämiseen tai vapaa-ajan viettoon. 10 Emiliä kuitenkin harmittaa, että vesistöjen suojelussa on epäonnistuttu ja PäijätHämeen ennen jokseenkin hyvät uimavedet ovat maataloudesta johtuen pilalla ja haisevat. Onneksi kaupungista löytyy uimahalli. Emil on kasvissyöjä ja on siksi iloinen, että lihantuotanto on muuttunut tehotuotannosta eläimiä ja ympäristöä säästäväksi luomutuotannoksi. Emil on kerran maistanut myös soluista viljeltyä keinolihaa, jota voi jopa itse kasvattaa. 11 3.4 Perinteinen teollisuus uusille urille – tarina Petteristä Petteri on teknillisen alan opintojensa jälkeen pyrkinyt luomaan työuraansa 3Dtulostuksen parissa. Vaikka 3D-tulostustekniikalla pystyykin luomaan miltei mitä vaan, Petterin osaaminen on tekniikassa eikä oman osaamisen myymisessä tai asiakkaiden hankinnassa. Päijät-Hämeessä hän kuitenkin tutustuu uudenlaisiin korttelikonepajoihin. Korttelikonepajojen ideana on koota sekä luovan että teknisen alan osaajia yhteen ja pyrkiä kehittämään ja valmistamaan räätälöityjä tuotteita asiakasyrityksille. Käy ilmi, että muotoiluun keskittyneessä Päijät-Hämeessä valmistetaan ikääntyville ihmisille suunnattuja tuotteita – niin vaatteita, huonekaluja kuin teknisiä apuvälineitäkin. Omien ikääntyvien vanhempiensa myötä ala kiinnostaa ja Petteri etsiikin aktiivisesti yrityskumppaneita, joilla olisi joko muotoilun tai geriatrian osaamista. Ammattikorkeakoulun yhteen tuoman verkoston avulla Petteri ja pari muuta perustavat yrityksen, joka suunnittelee ja valmistaa mm. vetoketjuja ikääntyville. Petterin yrityksen alkuvaiheen ensimmäisiä asiakkaita ovat paikallinen vaatetehdas sekä apuvälinelainaamo, joka tilaa mitä erilaisimpia apuvälineitä ikääntyvien ja muidenkin arkea helpottamaan. Petterin yritys toimii yhdessä tällaisista kollektiivisista konepajoista – omien laitteiden ostaminen olisi liian kallista ja laitteiden ja tilojen yhteiskäyttö toimii melko hyvin. Myöskään laitteiden huollosta ei tarvitse itse vastata, sillä laitteet lähestulkoon huoltavat itse itsensä ja tilaavat tarvittaessa omat varaosansa. Mutta tämän tyyppiset softat ovat Petterille tuttuja jo opiskeluajoilta ja hänestä tuleekin yksi laitteiden pääkäyttäjistä. 12 Suurimman haasteen luo käytettyjen tuotteiden vastaanottaminen ja kierrättäminen uudelleenkäyttöön. Petterin yrityksen on toki vastaanotettava käytetyt tuotteet, mutta niiden jalostaminen ei yrityksistä huolimatta ole onnistunut samoissa tiloissa kuin uusien tuotanto vaan vanhat tuotteet joudutaan yhä edelleen kuljettamaan kauemmaksi jatkokäsittelyä ja jalostusta varten. Hyödynnettävät materiaalit palaavat takaisin konepajalle hyödynnettäväksi. Korttelikonepajassa, missä Petterinkin yritys toimii, käytetään joitakin kriittisiksi luokiteltuja mineraaleja. Korttelikonepajan kaikille yrityksillä olisi voimakas halu kokeilla korvaavia materiaaleja, mutta sopivaa rahoitusta kokeilujen käynnistämiseksi ei ole saatavilla. 13 3.5 Ekotehokas rakentaminen – tarina Onnista Päijät-Hämeeseen on juuri rakennettu Suomen ensimmäinen moduulitaloalue, josta 35-vuotias Onni on ostanut perheelleen rivitaloasunnon. Moduuleista rakennettavat talot ovat rakennusalan vastaus rakennusalan jätemääriin ja vaatimukseen resurssitehokkuudesta. Uutuutena kaikissa asunnoissa on kompostoiva käymälä ja kaikki käyttövesi puhdistetaan omalla tontilla olevalla puhdistusjärjestelmällä. Tämä on seurausta vesivarojen arvon noususta, jonka johdosta sekä vesi- että viemäriteknologian kysyntä on kasvanut. Kaupunkien väkiluvun kasvun seurauksena uusasuntotuotannossa ja korjausrakentamisessa käytetään yhä enemmän kestäviä ja innovatiivisia rakennusratkaisuja. Myös Onnin ja hänen perheensä asunto on pienempi kuin missä Onni lapsuudessaan kasvoi, mutta toisaalta taloyhtiöiden yhteistiloja on paljon runsaammin – on yhteiset askarteluhuoneet, työskentelytilat, vierashuoneet ja saunat. Onni on aktiivinen seuraamaan perheensä kulutuksen ympäristövaikutuksia. Tuotekohtaisen tiedon saatavuus ja läpinäkyvyys on parantunut ja Onninkin on ollut helppo vertailla ruokaan, energiaan, liikkumiseen ja asumiseen liittyviä palveluita ja tuotteita valitakseen niistä edullisimmat ja vähiten ympäristöä kuormittavat. Koska raaka-aineista on pulaa ja uusiutuvien luonnonvarojen merkitys on kasvanut, tulee kaikki uudet rakennukset Päijät-Hämeessä valmistaa joko puusta tai oljesta ja savesta valmistetuista rakennuselementeistä tai kierrätetyistä rakennusmateriaaleista. Tämä on määritelty uusissa rakennusmääräyksissä. Onnin talo on rakennettu kierrätysmateriaaleista valmistetuista moduuleista, jotka voidaan sellaisenaan hyödyntää, mikäli esimerkiksi rakennuksen käyttötarvetta muutetaan tai rakennus puretaan. 14 Onnin perheen talon rakentamisessa on hyödynnetty myös tekstiiliteollisuuden innovaatioita. Tekstiiliteollisuudessa on otettu uusia teknologioita käyttöön, kuten suljetut tuotantojärjestelmät (talteenotto ja verkostot, jotka hyödyntävät ylijäämiä). Tekstiiliylijäämiä hyödynnetään mm. rakennusalalla eristemateriaaleina ja sitä on käytetty myös Onnin talon eristyksissä. Tekstiiliteollisuudessa syntyy oheistuotteina myös teknisiä kuituja muun muassa rakentamisen ja pakkausalan käyttöön. Kuidut tehdään Suomessa viljeltävistä hampusta ja pellavasta, joita prosessoidaan uusin biotekniikoin. Rakentamisessa on korostunut hengittävien luonnonmateriaalien käyttö, jonka ansiosta sisäilmaongelmat ovat vähentyneet merkittävästi. Luonnonmukaiset ja hengittävät materiaalit olivat Onnille uuden kodin edellytys. Onni altistui lapsena lähikoulussa huonolle sisäilmalle. Samanaikaisesti 2010luvulla kiihtynyt energian hinnannousu sekä plusenergiatalojen rakennusbuumin myötä lisääntynyt lämpöeristeiden käyttö yhdistettynä lisääntyneisiin sateisin ja kosteuteen aiheuttivat huomattavasti lisää homeongelmia. Rakennusteollisuudelta vaaditaan uusia ratkaisuja, joista Onnin perheen uusi talo on yksi esimerkki. Laatukriteerit rakennusteollisuuden materiaaleille ja työn tekemisen tavoille kasvavat erityisesti päijäthämäläisissä vientiyrityksissä. 15 3.6 Logistiikkayritykset murroksessa – tarina Johanneksesta Johannes toimii Päijät-Hämeen suurimman logistiikkakeskuksen toimitusjohtajana. Päijät-Hämeen alueesta on kehittynyt globaalin logistiikan keskus ja eteläistä Suomea yhdistävä solmukohta. Tämä on seurausta digitalisaatiosta, joka on mahdollistanut tuotteiden ja palveluiden monistamisen ja jakelun globaalisti hyvin pienillä kustannuksilla. Päijät-Hämeen hyvä logistinen sijainti houkuttelee monia logistiikkapalvelujen tuottajia, joista Johanneksen johtama yritys on suurin. Globaali verkkokauppa synnyttää suuremmat kuluttajamarkkinat myös suomalaisille tuotteille ja palveluille. Päijäthämäläisiä tuotteita ja palveluja myydään verkkokaupoissa ja päijäthämäläiset yritykset ovat keskittäneet logistiikkaansa kotiseudulle. Johanneksen yritys niin kuin koko logistiikkasektori tasapainoilee korkeiden öljyn hintojen myötä nousseiden polttoaineiden hintojen ja lisääntyneen kuljetustarpeen välimaastossa. Öljyn räjähtäneen kysynnän vuoksi polttoaineiden hinnat ja logistiikan kustannukset ovat nousseet valtavasti. Tämä on lisännyt paikallisten yritysten merkitystä. Päijät-Hämeessä lähilogistiikkaan painottuneilla kuljetusyrityksillä on töitä, mutta muut kuljetusyritykset joutuvat vähentämään kuljettajia. Johanneksen yritys on ollut mukana kehittämässä logistiikan automatisaatiota kustannusten pienentämiseksi. Automatisoidussa logistiikassa tavarat kuljetetaan standardoiduissa pienkonteissa, joiden pakkaaminen, purku ja jakelu hoidetaan robottien avulla. Kehitystyö on tehostanut logistiikkaa ja laskenut hintoja, mutta toisaalta vähentänyt henkilötyövoiman tarvetta. Lisäksi kustannussäästöjä 16 on saavutettu paremman liikenteen optimoinnin, tuotekierron ja laadun sekä kaluston kulutuksen vähenemisen vuoksi. Kuljetusalan työttömyys on korkealla ja välttääkseen varsinaisia irtisanomisia Johannes on tehnyt sopimuksen Koulutuskeskus Salpauksen kanssa kuljettajien uudelleenkoulutuksesta kauko-ohjattavien laitteiden ohjaamiseen ja huoltoon. Sellaiset koneet ja laitteet yleistyvät, joille voi antaa komentoja ajatuksen avulla – tämä perustuu mm. aivojen sähköimpulssien mittaamiseen. "Koneita ilman kosketuspintaa" -koulutusohjelma on ollut myös muotoilukoulutuksen viime vuosien suosituimpia linjoja. Uutta liiketoimintaa Johanneksen yritykselle tuovat myös uudet logistiset palvelut: kaikki kierrätettävät jätteet, pantit sekä korjausta vaativat tuotteet kerätään suoraan kotiovelta tai pihalta ja tarvittaessa myös palautukset toimitetaan takaisin ovelle. Tämä on seurausta panttiuudistuksesta ja nykyään kaikki kulutustuotteet sisältävät pakkausten yms. arvon takaisin maksettavan pantin muodossa, mikä ohjaa kuluttajaa kierrättämään materiaaleja tehokkaammin. Uutta liiketoimintaa Johanneksen yritys saa myös uusista liikennepalveluista, joita on syntynyt nykyisten liikennemuotojen rajapintoihin muun muassa yhdistämällä henkilö-, posti- ja tavarakuljetuksia. Täysin uutta tekniikkaa edustaa tyhjiösukkulatekniikka, jota käytetään muun muassa jätteiden keräämisessä ja kierrätyksessä sekä tavaroiden toimituksessa. Tyhjiösukkulatekniikka hyödynnetään myös pitkänmatkan joukkoliikenteessä. Talvella Johannes perheineen teki useita viikonloppumatkoja Lahdesta Rovaniemelle hiihtämään. ”Tyhjiösukkulabussissa” matka taittui alle kahdessa tunnissa. Polttoaineiden hintojen nousun, uusien palveluiden ja uuden teknologian myötä halukkuus oman auton omistamiseen on vähentynyt, mikä on synnyttänyt kysyntää uudentyyppisille liikenne- ja viestintäpalveluille. Johannes perheineen ei omista autoa, vaan he hyödyntävät yhteiskäyttöisiä kuljettajattomia robottiautoja. Liikennettä kehitetään kohti päästöttömyyttä. Kokeilussa ovat ajoneuvokohtaiset aurinkopaneelit ja minituulivoimalat. 17 3.7 Venäjältä Lahteen – tarina Ivanista 22-vuotias Ivan joutui muuttamaan, kun Pietarin alueella olevassa ydinvoimalassa tapahtui vakava ydinonnettomuus. Onnettomuuden seurauksena suuri osa Pietarin kaupungista on elinkelvotonta. Pietarilaiset muuttivat sankoin joukoin pois ja osa heistä Päijät-Hämeeseen. Laskeumasta osa osui Kaakkois-Suomeen. Päijät-Hämeen alueella maa on jossain määrin saastunutta ja omaisuuksien arvot laskeneet. Vaikka aluetta ei evakuoitu, osa ihmisistä halusi muuttaa pois. Venäläisiä on muuttanut tyhjilleen jääneisiin taloihin ja asuntoihin, heidän joukossaan Ivan perheineen. Ekologisten ongelmien määrä Venäjällä on muutenkin kasvanut huomattavasti. Cleantech -ratkaisujen kysyntä on lisääntynyt vielä ennestään ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena. Radioaktiivisen laskeuman lisäksi myös Venäjän alueelta tulevien ilmansaasteiden määrä vaikuttaa Päijät-Hämeen ilmanlaatuun ja asukkaiden terveydentilaan merkittävästi. Maahanmuuton seurauksena PäijätHämeessä asuu joukko venäläisiä insinöörejä, kuten Ivanin vanhemmat, jotka yhdessä paikallisten yritysten kanssa kehittävät cleantech-ratkaisuja Venäjän markkinoille. Ympäristöongelmat ovat liikuttaneet tavallista kansaa, mutta Venäjän talouspakotteiden vuoksi venäläisiä liikemiehiä on siirtynyt muihin Itämeren maihin harjoittamaan liiketoimintaa, erityisesti Suomeen. Päijät-Hämeeseen on syntynyt merkittävä venäläinen vähemmistö. Venäjänkielisten julkisten palveluiden kysyntä on kasvanut. Päijät-Hämeen alueelle syntyy uusia elinkeinoja ja yrityksiä vastaamaan venäläisten kuluttajien kulttuuri-, liikunta- ja hyvinvointipalvelutarpeisiin. Lahteen on perustettu venäjänkielinen yksityiskoulu, jota Ivankin nuorempana kävi. 18 Ulkomaalaisen ei ole helppo tulla Suomeen töihin. Niin työ- kuin opiskelumahdollisuuksia rajoittavat byrokratia ja kieleen liittyvät seikat. Rajamuodollisuudet ovat tiukat, korostamme turvallisuutta. Ivanin vanhemmatkin hyödyntävät työssään digitaalista simultaanitulkkauspalvelua, joka mahdollistaa kommunikoinnin suomalaisten kumppaneiden kanssa. Kolme astetta esiteollista aikaa lämpimämmässä maailmassa Pohjois-Eurooppa tuottaa merkittävän osan eurooppalaisesta viljasta. Päijät-Hämeessä viljasta jalostettavien tuotteiden (esim. maltaat, panimoteollisuus, leipomot) tuotanto kasvaa radioaktiivisesta laskeumasta huolimatta huomattavasti, sillä Suomessa tuotettu vilja kelpaa Venäjälle, jonka oma tuotanto on ympäristöongelmien takia lähes pysähtynyt. Ivan on kesätöissä päijäthämäläisellä tilalla ja opiskelee elintarvikealaa. Elintarvikealalla kiinnitetään paljon huomiota ruoan hygienisoimiseen. Kuntien ja tullien resursseja elintarvikevalvonnasta on vähennetty ja ruokamyrkytysepidemioiden välttämiseksi Päijät-Hämeen julkisissa ruokapalveluissa, ravintoloissa ja monissa kodeissakin ruokaa on alettu pastöroimaan. Ruoan puhtaudesta tarkoille suomalaisille päijäthämäläinen vilja ei kelpaa. Ruokatavaroiden sekä erikoisuuksien tilaaminen Venäjälle netin kautta Suomesta on yleistynyt. Myös suomalaisten uhanalaisten erikoisuuksien kysyntä on noussut. Ilveksen kielistä, kielon marjoista ja merikotkan munista maksetaan suuria summia. Päijät-Hämeen poliisi on juuri päässyt joutsenien salametsästäjien jäljille. 19 3.8 Kaupunkiseutujen kehitys – tarina Hui-fangista Hui-fang on 44-vuotias kiinan kielen ja kulttuurin opettaja. Aikaisemmin Huifang asui Kiinassa Shenzenin kaupungissa. Aasialaisista kaksi kolmasosaa elää kaupungeissa, joissa kulutetaan suurin osa maailman tavaroista, palveluista ja energiasta. Päijät-Hämeen hyvinvointipalveluiden kehittäjät tekevät jatkuvaa markkinatutkimusta ja trendien ja signaalien kartoittamista Aasian hyvinvointialan markkinoilla pystyäkseen proaktiivisesti vastaamaan metropoliasukkaiden tarpeisiin. Tätä kautta Hui-fang tutustui Suomeen ja suomalaisiin, ja kouluttaa nyt Lahdessa päijäthämäläisiä hyvinvointiklusterin edustajia ymmärtämään ja oppimaan aasialaista kulttuuria ja kiinan kieltä. Hui-fang opettaa myös Lahden ammattikorkeakoulussa, joka on merkittävä linkki maakunnan yritysten ja muun maailman välissä. Keskiössä on t&k-yhteistyö aasialaisten korkeakoulujen kanssa. Kaupungistumisen myötä ilmansaasteongelmat ovat pahentuneet maailman suurissa metropoleissa ja LAMK tekee t&kyhteistyötä cleantech-alalla. Myös päijäthämäläiset yritykset ovat hyötyneet tiiviistä yhteistyöstä Päijät-Hämeen ja Kiinan välillä. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon orimattilalainen yritys, jonka sisäilman puhdistukseen tarkoitettu innovaatio on vallannut Aasian markkinat. Innovaatiota myydään niin kotitalouksille kuin julkisiin tiloihin. Suomessa on vihdoin tajuttu puhtaan ilman ja hiljaisuuden arvo. Suomalaisissa hyvinvointikeskuksissa järjestettävät metsäterapia, hiljaisuusretriitit ja mindfullness -lomat rentouttavat maailman metropoleista saapuvia puhdasta ilmaa ja ympäristöä kaipaavia terveysturisteja. Majoitusliikkeet ovat kehittäneet laatua ja palvelua houkutellakseen näitä uusia asiakasryhmiä ja saadakseen heidät palaamaan yhä uudelleen. Päijät-Hämeessä lomailevat ja rentoutuvat Bollywood- 20 miljonääritkin. Päijät-Hämeeseen virtaa hyvinvointialan osaajia muualta Suomesta ja maailmalta, sekä töihin että opiskelemaan alan gurujen ohjauksessa. Kaupungistumisen trendi on vallalla Suomessakin. Etelä-Suomessa keskittyminen pääkaupunkiseudulle on voimakasta ja suuri osa päijäthämäläisiä pendelöi päivittäin pääkaupunkiseudulle. Tyhjiösukkulatekniikan avulla voidaan järjestää erittäin nopea joukkoliikenne pitkilläkin matkoilla. Tyhjiösukkulatekniikka lisää pendelöintiä Päijät-Hämeestä muiden kuntien alueelle. Hui-fang asuu kuitenkin mieluummin Lahdessa. Kiinassa tyhjiösukkulatekniikka on ollut käytössä jo vuosia ja paljon käytettynä sen on huomattu vaikuttavan ihmisen tasapainoelimeen. Huolimatta teknologisen kehityksen mahdollistamasta etätyöstä sekä työpaikat että työntekijät keskittyvät metropolialueelle ja kasvukeskuksiin. Muuttoliike Päijät-Hämeestä pääkaupunkiseudulle sekä muihin kasvukeskuksiin voimistuu. Helsingin seudun ja osin muidenkin kasvukeskusten riittämätön kohtuuhintainen asuntotarjonta nostaa asumisen hintaa. Pääkaupunkiseudun kehityksen vuoksi asumisen hinta myös Lahden seudulla kasvaa. Lahden lähialueilla asumisen kustannukset putoavat. Kaupungistumisen myötä myös Suomeen on syntynyt hyvinkin tiiviitä asuinalueita, joissa innovatiivisilla ratkaisuilla kierrätetään hukkalämpö ja -vesi uudelleenkäyttöön. Näillä tiiviillä, vaikkakaan ei ehkä kovin viihtyisillä, asuinalueilla asumiskustannukset saadaan pidettyä kurissa. Nämä kotimaassa testatut ratkaisut on saatu myös vientiin maailman metropoleihin. Hollolalaisen yrityksen kehittämä innovaatio valloittaa maailmaa. 21 4 Tulevaisuuden osaamistarpeita ja vahvuuksia tulevaisuuskuvien pohjalta Tulevaisuuden kannalta keskeisiä osaamisia tarkasteltiin työpajassa ohjausryhmää edustaneiden tahojen sekä muiden relevanttien sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi seuraavat tekijät nousivat keskusteluun Päijät-Hämeen kehityksen kannalta mielenkiintoisina: Palvelun laadun kehittäminen. Palvelun laatu ja asiakaslähtöisyys on päijäthämäläisille juroluonteisille myyjille haaste. Tulevaisuudessa kansainvälisyys on liiketoiminnan elinehto ja palveluja on tarjottava kansainvälisillä markkinoilla. Kaikessa koulutuksessa pitäisi lähes pakottaa opiskelu/ koulutusvaihtoon ulkomaille. Uusien markkinoiden etsiminen. Tulevan kasvun kannalta markkinaa pitää hakea muualta. Markkinoita pitää miettiä uusista näkökulmasta – mikä on paikallista ja mikä globaalia. Yritykset eivät saa jumiutua paikallisiin rajoitteisiin, vaan pk-yritysten on tähdättävä globaaleille markkinoille ja mahdollisuuksia toteuttaa tätä on aiempaa enemmän. Digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia, mutta näihin mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää myös ansaintalogiikan uudelleen miettimistä. Maahanmuuttajien potentiaalia kansainvälistymisessä kannattaa hyödyntää. Jälkimodernin yhteiskunnan oppisopimusmalli. Koulutuksen sisältöjä tulisi uudistaa siten, että aktiivisemmin saadaan vuorovaikutusta yritysten tarpeiden ja koulutuksen välille. Myös liiasta tutkintokeskeisyydestä tulisi pyrkiä eroon, osaaminen voitaisiin tunnistaa ja tunnustaa myös ilman tutkintoja. 4.1 Aina esiin nousevat osaamiset Työpajassa käytyjen keskusteluiden pohjalta tähän on kuvattu kaikkien alojen kannalta keskeisiä tulevaisuuden osaamistarpeita peilaten luvussa 3 esitettyihin tarinoihin. Käyttäjälähtöinen palvelu- ja tuotesuunnittelu sekä markkinointiosaaminen korostuvat tulevaisuudessa. Päijät-Hämeen näkökulmasta asiakasymmärryksen ja monikanavaisuuden osaaminen erityisesti osana suunnittelu- ja muotoiluopintoja korostuu. Innovaatiot syntyvät loppukäyttäjien tarpeista ja asiakkaat ovat tärkeässä roolissa suunnitteluprosesseissa kuten Leenan tarinasta käy ilmi. Monikanavaisuuden osaaminen korostuu, kun erillisillä muotoilufoorumeilla kootaan yhteen eri sidosryhmiä kuten muotoilualan opiskelijoita sekä eri alojen yrityksiä, tekstiili- ja huonekaluteollisuutta, teknologiayrityksiä, lääketeollisuutta sekä loppukäyttäjiä. Dimitrin kaltaiset varakkaat henkilöt haluavat tuoda identiteettiään esiin laadukkaiden personoitavien tuotteiden ja palveluiden avulla. Tämä vaatii erityisesti brändinhallintaa ja markkinointiosaamista sekä yksilöllistä asiakaspalvelua. 22 Digitaidot, kuten koodaaminen ja tietotekninen osaaminen sekä IT-turvallisuus, korostuvat kaikilla aloilla. Kaupanalaa muuttavat erilaiset sähköiset palvelut ja tietokannat. Myös yhteydenpito ja markkinointi hoituvat pääsääntöisesti sähköisesti. Kansainvälisen verkkokaupan yleistyessä päijäthämäläisille yrityksille avautuu uusia markkina-alueita etenkin naapurimaista. Päijät-Hämeen hyvä logistinen sijainti tarjoaa globaaleja kasvumahdollisuuksia logistiikka-alan yrityksille, kuten Johanneksen tarina ennakoi. Digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien ansiosta kuluttajat voivat itse osallistua tuotteiden valmistusprosessiin virtuaalisesti raaka-aineiden hankinnasta lähtien. Mahdollisuudet valmistusprosessin reaaliaikaiseen seuraamiseen tuovat koko toimitusketjuun läpinäkyvyyttä ja vaatimukset vastuulliseen liiketoimintaan korostuvat räjähdysmäisesti. Petterin kaltaisille teknisille osaajille on kova kysyntä, kun perinteinen teollisuustuotanto muuntuu entistä teknologisemmaksi 3D-tulostuksen, esineiden internetin ja bioteknologian myötä. Lisäksi esimerkiksi korttelikonepajojen yleistyessä tarvitaan myös tietynlaista teknologista boheemiutta – ennakkoluulottomuutta sekä viestintätaitoja ja yhteistyökykyä toimia yhdessä luovan ja teknisen alan osaajien sekä loppukäyttäjien kanssa. Tarvitaan myös ansaintalogiikan muutosta, sillä huolto- ja lisäpalveluihin panostaminen ovat usein tärkeämpiä kuin itse tuote. Työelämä muuttuu vaikeammin ennakoitavaksi, minkä vuoksi tulevaisuuden työmarkkinoilla menestyvät eri alojen moniosaajat. Aiemmin opittuja taitoja voi hyödyntää uudelleenkouluttautumalla aivan uusille aloille luoden yksilöllisiä erityisosaamisalueita, kuten maatalousinsinööriksi kouluttautunut Emil. Myös yritystoiminnan osaaminen kuuluu tulevaisuudessa kaikkien alojen perusopintoihin. Eri alojen osaamisia yhdistellen ja rohkeiden kokeilujen kautta syntyy innovaatioita. Yrittäjäosaamista arvostetaan laajasti ja perinteisemmät alat kuten maatalous heräävät uuteen kukoistukseen uusien liiketoimintakonseptien myötä. Raaka-ainepulan paheneminen ja jatkuva energian hinnan nousu vaativat ihmisiä toimimaan uudella tavalla, joka heijastuu kaikkiin aloihin. Energia- ja resurssitehokkuuden osaajia tarvitaan niin rakentamisessa, teollisuudessa kuin palvelualallakin. Elinkaariajattelun myötä sivuvirtoja hyödynnetään laaja-alaisesti. Esimerkiksi tekstiiliteollisuuden oheistuotteina syntyviä teknisiä kuituja voidaan hyödyntää niin rakentamisessa kuin pakkausalalla, kuten Onnin tarina havainnollistaa. Verkosto-osaaminen sekä kyky tuottaa lisäarvoa arvoverkostoon ovat tärkeitä, jotta sivuvirrat saadaan optimaalisella tavalla hyödynnettyä. Myös ympäristöosaajien kysyntä kasvaa, kun suljetut kierrot yleistyvät esimerkiksi asumisen ratkaisuissa. Globalisaation ja maahanmuuton myötä kielitaito, ihmiskäsityksen osaaminen ja kansainvälisten markkinoiden ymmärtäminen on tarpeen kaikilla aloilla ja yhteiskunnassa laajemminkin. Ivanin tarinan mukaisesti paikallistasolla voidaan synnyttää uusia elinkeinoja ja yrityksiä vastaamaan maahanmuuttajien ja turistien tarpeisiin erityisesti kulttuuri-, liikunta- ja hyvinvointipalvelualoilla. Globaaleilla markkinoilla kumppanuusosaamisen merkitys korostuu esimerkiksi tuotekehityksessä, jotta kehitettävät ratkaisut vastaavat täsmällisesti kohdemarkkinan tarpeisiin. Hui-fangin tarinan mukaisesti maahanmuuttajien osaamista kannattaa hyödyntää niin oppilaitoksissa kuin yrityksissäkin. Yritystoiminnan muututtua entistä 23 monikulttuurisemmaksi luo painetta kehittää johtajuusosaamista sekä sosiaalisia taitoja yleisesti. 4.2 Tulevaisuuden erikoisosaaminen Tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittelyn haasteena on se, että toisaalta tarvitaan kaikkia aloja läpileikkaavia yleisiä osaamisia, mutta rinnalla on tarvetta myös syvälliselle erikoistumiselle. Luvussa 4.3 kuvattujen yleisten osaamistarpeiden lisäksi keskusteltiin generaattorin luomien tulevaisuuskuvien pohjalta myös hyvin rajatuista erikoistumisen tarpeesta tulevaisuudessa. On huomattava, että tulevaisuudessa erikoisosaamisen lajit eivät ole välttämättä toimialasidonnaisia, vaan on erikoistumisen aloja, joita voidaan hyödyntää laaja-alaisesti eri toimialoilla. Yhteenvetona käydyistä keskusteluista voidaan esimerkiksi tunnistaa seuraavia erikoisosaamisia: - - - 24 Digitaalinen räätälöinti (matkailussa, lääkäripalveluissa, hyvinvointi- ja kauneusalalla) Elämysten tuottaminen Laaja ikääntymisosaaminen (On huomattava, että tällä hetkellä ei ole olemassa hyvää yleistermiä ikääntymiseen liittyvän moninaisen osaamisen kattotermiksi. Gerontologia laajana alan tutkimuksen kattoterminä ei oikealla tavalla viittaa palveluihin, sovelluskehitykseen ja liiketoimintaan, geriatria ja geronteknologia taasen keskittyvät liikaa lääketieteeseen ja sairauksien hoitoon.) Hyvinvoinnin kokonaisvaltainen ymmärtäminen (lääkärit, kokonaisvaltaisuuden tarkastelun liiketoiminta, kotipalveluiden laajentaminen, hyvinvointigeneraattorina toimiva personal trainer) – palveluiden muotoilu tarpeeseen perustuen Hyvinvointiteknologia – insinöörien ja lähihoitajien osaamisen yhdistäminen Jakamistalouteen liittyvä osaaminen Muotoiluosaamisen ja valmistuskapasiteetin yhdistäminen; Päijät-Häme voisi olla prototyyppien tekemisen alue esimerkiksi älyvaatteiden kehittämisessä Koti- ja perhepalveluiden moniosaaminen Luonto-osaaminen Moniammatillisuuden hyödyntäminen suunnittelussa ja prosesseissa Osaamisten integrointi (uusi ammatti, jossa ymmärrys tarvittavista toimialoista) Sosiaalitoimi, fysiikka, psyyke – kaikki osaaminen yhdessä Terveydenhuollon osaaminen Vakuutusalan osaaminen Yksilöllisten tarpeiden huomioimisen osaaminen 5 Erikoistua vai osata lavealti? Päijät-Hämeen toimintaympäristökuvausta hyödynnetään tehtäessä strategisia päätöksiä tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen vahvistamiseksi. Tänään tehtävillä päätöksillä koulutuksen ja resurssien suuntaamiseksi on vaikutuksia alueen kilpailukykyyn pitkälle tulevaisuuteen. Yksi hankkeelle asetettu kysymys oli että ”Onko parasta erikoistua vai osata lavealti?” Vastaus tähän ei ole joko-tai vaan sekä-että. Tällä hetkellä EU asettaa omalta osaltaan vaatimuksia alueille erikoistua ja tuottaa älykkään erikoistumisen strategioita. Tavoitteena on löytää keinot tukea resurssien keskittämistä tiettyihin alueen kehityksen kannalta tärkeisiin kohteisiin, joissa on suurin potentiaali syntyä uusia innovaatioita. Älykkään erikoistumisen strategian tulee ohjata aluetta vahvistamaan omia potentiaalejaan ja vahvuuksiaan, mutta samalla edistää niiden linkittymistä osaksi kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Tämä on tärkeää alueiden yritysten kansainvälistämiseksi, ja alueen olemassa olevan tietopohjan kasvattamiseksi. Maakunnan erikoistuminen ei ole yhden toimijan päätösten varassa ja alueen kilpailukykyyn vaikuttavat monet eri tekijät. Merkittävintä ovat yritysten päätökset ja liiketoiminnan muutokset. Globaalissa digitaloudessa yritysten päätökset ja yritysten toimintaympäristön muutokset ovat aiempaa nopeampia, uusia mahdollisuuksia aukeaa enemmän ja siten myös mahdollisia erikoistumisen alueita on enemmän. Tulevaisuuden kasvun näkökulmasta olisi hyvä kriittisesti tarkastella, mihin vahvuuksiin alueella aikaisemmin on keskitytty ja onko tämä keskittyminen tuonut halutun tuloksen. Lisäksi tulee pohtia, kannattaako edelleen keskittyä samoihin kärkialoihin vai kokeilla uusia. Painopistealueita tulee tarkastella sekä maakunnan että oppilaitosten tasolla. Kuka voi päättää mikä on maakunnan fokus? Kuinka tiukasti painopisteiden pitää olla keskenään samansuuntaisia vai olisiko parempi tehdä enemmän erilaisia valintoja? Lahden ammattikorkeakoulun painopistealat tällä hetkellä ovat muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen. LADECin tehtävänä on kehittää Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän edellytyksiä, kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta. Painopistealoja ovat olleet samoin muotoilu ja cleantech. Alueen kilpailukyvyn kehittymisen näkökulmasta on mielenkiintoista pohtia näiden valintojen merkitystä tulevaisuuden erikoistumisvaihtoehtoina muutaman seuraavassa esitetyn esimerkin kautta. Case muotoilu. Sekä LADECin että Lahden ammattikorkeakoulun painoaloihin kuuluu muotoilu. Sijainti (lähellä pääkaupunkia), koulutus ja tuotantorakenne ovatkin PäijätHämeen valtteja muotoilun suhteen. Kuitenkin suuri osa alueen muotoilukoulutettavista muuttaa maakunnasta pois. Muotoilukoulutukseen on panostettu valtavasti vaikka vain murto-osa koulutetuista tulee työllistetyksi alueella. Osaajien pitämiseksi alueella olisikin pohdittava sitä, missä kaikessa muotoiluosaamista voidaan soveltaa. Muotoilun ammattilaisilla tulisi olla työkalupakissaan muutakin kuin kapea-alainen osaaminen, jotta omaa osaamista voisi soveltaa laajemmin. Tulevaisuudessa myös muotoilijat tarvitsevat osaamista, joita tarvitaan kaikilla aloilla – kuten kielitaito, IT-taidot sekä palvelumuotoilu. Muotoiluun 25 panostamisessa on löydettävä tasapaino alan erikoisosaamisen ja ammattiylpeyden luomisen sekä yleisen osaamisen ja laajan soveltamisen välille. Olennaista tässä on yritysten ja oppilaitosten kiinteä yhteistyö ja tulevaisuuden ennakointi yhdessä pohtien myös yllättäviäkin tulevaisuuden tarpeita, joissa muotoiluosaamista voisi hyödyntää uusin innovatiivisin tavoin. Case cleantech. Lahti on Suomen merkittävin ympäristöalan tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan keskittymä. Lahden cleantech-sektori sai osaltaan alkunsa hyvin huonossa kunnossa olleen Vesijärven kohentamisesta. Keskeisiä brändin rakentamisessa ovat olleet myös erilaiset ohjelmat ja riskirahoituksen edistäminen. Osaltaan cleantech tukeekin isoa osaa maakunnan strategista painopistealueista, joita ovat mm. luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, toimiminen osaajana kehittyvillä markkinoilla, Pietarin ja Venäjän potentiaali sekä hyvinvointiliiketoiminta. Globaalissa kilpailussa menestyvät yritykset erikoistuvat ehkä hyvin kapeillekin erikoisalueille, mutta tämä erikoistuminen vaatii laaja-alaista osaamista ja osaamisten yhdistämistä uusin tavoin. Olennaisia cleantech-yritysten menestystä tukevia tulevaisuuden osaamisen alueita ovat esimerkiksi asiakasymmärryksen ja palveluliiketoiminnan kehittäminen, kansainvälinen liiketoiminta, kuluttajamarkkinoiden ymmärrys sekä markkinointi ja brändin rakentaminen. Mistä osaamisesta on tulevaisuudessa siis eniten hyötyä – erikoistumisesta vai metataidoista? Yksilötasolla erikoistuminen luo ammatti-identiteetin ja on edellytys työllistymiseen, mutta oman osaamisen soveltaminen ja uudelleenkouluttautuminen läpi työuran edellyttää metataitoja. Yritystasolla tulevaisuuden kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttää kykyä tarttua uusiin mahdollisuuksiin ja tätä varten tarvitaan erikoistuneita moniosaajia. Maakunnan tasolla on näiden tukemiseksi kyettävä löytämään hyvää tasapainoa painopisteiden valinnan ja laaja-alaisuuden välillä. Varmaa on, että tulevaisuus – sekä yksilön, yritysten että maakunnan näkökulmasta – tulee olemaan nopeammin muuttuva ja vaikeammin ennakoitava, jolloin oven on oltava aina auki myös yllätyksille ja uusille mahdollisuuksille ja niihin tulee varautua. 26 LIITE 1: NYKYTILAKATSAUS Pääelinkeinot Päijät-Häme on yhdistelmä kaupunkeja ja maaseutua. Maaseudulla harjoitetaan metsätaloutta, maanviljelyä sekä karjanhoitoa, kun taas kaupungit puolestaan tarjoavat nopeita yhteyksiä ja palveluja.1 Päijät-Häme on ollut viimeiset 20 vuotta rakennemuutoksen aluetta. 90-luvun laman seurauksena kokonaisia teollisuuden aloja meni nurin, esimerkiksi vaatetus- ja tekstiiliala katosi lähes kokonaan, samoin muovi- ja valimoteollisuus. Lamasta seurasi suurtyöttömyys, joka useiden kohdalla jatkui pitkäaikaistyöttömyytenä aina eläkkeelle saakka. 2 Vuonna 2012 BKTA-indeksi käyvin hinnoin nousi Päijät-Hämeessä edellisvuoteen verrattuna 1,1 % ja oli 83,2 % (kuva 1). Koko maassa indeksi laski 1,9 %.3 Bruttokansantuote asukasta kohti on Päijät-Hämeessä alhaisempi kuin esimerkiksi Pohjois-Suomessa4. Kuva 1. BKT asukasta kohden 2012 (Suomi=100)5 Noin 60 % Lahden alueen kaikista työpaikoista ja lähes 80 % kaikista toimivista ja aloittavista yrityksistä on palveluelinkeinojen piirissä. 6 Vuonna 2012 Päijät-Hämeessä sijaitsevista toimipaikoista suurin osa (21,5 %) oli liike-elämän toiminnan piirissä. Toiseksi eniten toimi- Päijät-Hämeen liiton verkkosivut Päijät-Hämeen toimintaympäristökuvauksen puhelinhaastatteluista 12/2014 3 Päijät-Hämeen verkkotietokeskuksen verkkosivut. 4 Päijät-Hämeen liitto (2013) 5 Suomen virallinen tilasto (2012) 6 Päijät-Hämeen liitto (2012) 1 2 27 paikkoja oli kaupan ja majoituksen aloilla (20,8 %) ja kolmanneksi eniten maa-, metsä ja kalataloudessa (15,0 %). Rakennusalalla toimipaikkoja oli 13,9 % (kuva 2).78 Kuva 2. Toimipaikkojen toimialarakenne Päijät-Hämeessä 20129 Henkilöstön ja liikevaihdon määrällä tarkasteltaessa (kuvat 3 ja 4) ylivoimaisesti suurimmat toimialat ovat teollisuus ja kaupan ala. Vuonna 2012 teollisuudessa työskenteli 31,5 % kaikkien toimipaikkojen henkilöstöstä, eli lähes 15 700 henkilöä ja sen liikevaihto oli yli 4 miljardia euroa. Toiseksi suurin työllistäjä on kauppa ja majoitus, jossa työskenteli lähes 10 200 henkilöä (20,5 %). Kaupanalan liikevaihto oli 3,2 miljardia euroa. Näiden toimialojen liikevaihto oli reilusti suurempi esimerkiksi rakentamiseen nähden, jonka liikevaihto oli 0,9 miljardia euroa. Liikevaihto kasvoi kaikilla päätoimialoilla, vaikka henkilöstön määrä kokonaisuudessaan supistui edellisvuodesta 2,5 %.10 Päijät-Hämeen verkkotietokeskuksen verkkosivut Toimialat on tässä luokiteltu pääluokkiin (TOL 2008) siten, että alkutuotannon toimialaan kuuluvat maa-, metsä- ja kalatalous (luokat A). Teollisuus käsittää varsinaisen teollisuuden lisäksi kaivostoiminnan ja louhinnan sekä sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon, jäähdytysliiketoiminnan, vesihuollon, viemäri- ja jätevesihuollon, jätehuollon ja muun ympäristön puhtaanapidon (luokat B+C+D+E). Rakentaminen käsittää pääluokan F. Kaupan ala sisältää tukku- ja vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan (luokat G+I). Kuljetusala sisältää kuljetuksen ja varastoinnin (luokka H). Liikeelämän toimintoihin kuuluvat informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöalan toiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta (luokat J+K+L+M+N). Koulutukseen sekä terveys- ja sosiaalipalveluihin kuuluvat julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (luokat O+P+Q). Muihin palveluihin kuuluvat taiteet, viihde ja virkistys, muu palvelutoiminta ja kotitalouksien toiminta työnantajina (luokat R+S+T+U). 9 Päijät-Hämeen verkkotietokeskuksen verkkosivut 10 Päijät-Hämeen verkkotietokeskuksen verkkosivut 7 8 28 Kuva 3. Päijät-Hämeen toimipaikkojen henkilöstö 201211 11 Päijät-Hämeen verkkotietokeskuksen verkkosivut 29 Kuva 4. Päijät-Hämeen toimipaikkojen liikevaihto 201212 Teollisuuden aloista kolme eniten työllistävää alaa ovat huonekalujen valmistus 13 (17 %), muiden koneiden ja laitteiden valmistus (14 %) sekä metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus14 (13 %).15 Teollisuuden alat Päijät-Hämeessä työllisten mukaan jaoteltuna on esitetty kuvassa 5. Päijät-Hämeen verkkotietokeskuksen verkkosivut Sis. muu teollinen valmistus; koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus. 14 pl. koneet ja laitteet 15 Tilastokeskus (2012) 12 13 30 TEOLLISUUS, TYÖLLISET 2012 Sähkö-ja elektroniikka 6% Muu 10 % Elintarvike 10 % Puu 10 % Energia 6% Metalli 13 % Paperi 6% Kemia 8% Huonekalu 17 % Koneet ja laitteet 14 % Kuva 5. Teollisuus, työlliset Päijät-Hämeessä 201216 Päijät-Hämeessä on käynnissä elinkeinorakenteen muutos, mikä näkyy korkeana pitkäaikaistyöttömyytenä.17 Perinteinen teollisuus on menettänyt asemiaan alueen vaurauden turvaajana, ja työpaikkarakenteen palveluvaltaistuminen on jo nyt nähtävissä.18 Verrattaessa vuoden 2012 tilannetta vuoteen 2000 (taulukko 1) teollisuudesta on kadonnut yli 5 500 työpaikkaa (-23 %). Eniten teollisuuden työpaikkoja on kadonnut huonekalujen valmistuksesta19 (-1 694), puuteollisuudesta (-1 343) ja tekstiiliteollisuudesta (-1 085). Työpaikkoja puolestaan on syntynyt eniten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluihin (6 254), joista suurin osa syntyi terveys- ja sosiaalipalveluihin (3 461). Liike-elämän toimintoihin on myös syntynyt yli 4 000 uutta työpaikkaa, joista suurin osa hallintoon20 (3 037). 21 Tilastokeskus (2012) Päijät-Hämeen liitto (2013) 18 Lahden ammattikorkeakoulu (2012) 19 31_33 Huonekalujen valmistus; Muu teollinen valmistus; Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 20 77_82 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 21 Tilastokeskus (2012) 16 17 31 Taulukko 1. Henkilöstön määrä, työlliset Päijät-Hämeessä22 Yhteensä Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kaupanala Kuljetusala Liike-elämän toiminnot Koulutus-, terveys ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Vuosi 2000 2012 81 486 88 072 4 075 3 664 24 248 18 716 6 968 7 166 12 590 13 158 3 833 4 236 8 269 12 294 18 409 3 095 24 663 4 174 Muutos Henkilöä Prosentti 6 586 8% -411 -10 % -5 531 -23 % 198 3% 568 5% 403 11 % 4 025 49 % 6 254 1 080 34 % 35 % Lahden seutu on pääkaupunkiseudun ohella koko Suomen mittakaavassa merkittävä ympäristöliiketoiminnan ja -osaamisen keskittymä. Alueella on noin 30 cleantech-alan yritystä, jotka työllistävät noin 5000 henkilöä. Ympäristöliiketoiminnan kasvun uskotaan jatkuvan tulevaisuudessakin.23 Hyvinvointiliiketoiminta, sisältäen terveydenhoito- ja hoiva-alan sekä elämys-, liikunta- ja kulttuuriteollisuuden, on myös kasvanut voimakkaasti, ja sen vahvaan kehitykseen uskotaan.24 Myös logistiikka-alalla arvellaan olevan mahdollisuuksia kasvuun.25 Loma-asumisen ja matkailun myötä syntymässä oleva uusi yhdyskuntarakenne vaikuttaa puolestaan myönteisesti maaseudun palvelutasoon ja elinkeinorakenteeseen.26 Keskeiset osaamisalat Päijät-Hämeessä on Suomen 4. alhaisin koulutustaso.27 Vuonna 2013 suomalaiset opiskelivat perusasteen jälkeen keskimäärin noin 3,5 vuotta, kun Päijät-Hämeessä vastaava luku oli 3,1 vuotta. 28 Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli PäijätHämeessä 66,6 % koko Suomen keskiarvon ollessa 69,4 %. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Päijät-Hämeessä oli 25,1 %, kun koko Suomen keskiarvona oli 29,3 %. Lahti on pyrkinyt profiloitumaan ympäristö-, muotoilu- ja innovaatiotoiminnan yliopistokeskuksena. Myös hyvinvointiin ja liikuntaan liittyvä korkeakouluopetus on keskeisessä roo- Tilastokeskus (2012) Päijät-Hämeen alueen ammatillisen koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelmaluonnos vuosille 2014–2016 24 Päijät-Hämeen liitto (2012) 25 Päijät-Hämeen alueen ammatillisen koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelmaluonnos vuosille 2014–2016 26 Päijät-Hämeen liitto (2013) 27 Päijät-Hämeen liitto (2013) 28 Päijät-Hämeen verkkotietokeskuksen verkkosivut 22 23 32 lissa alueen kehittämistavoitteissa.29Lahden seudulla toimivilla yliopistoyksiköillä on tutkimus- ja opetusaloinaan muun muassa ympäristöekologia, ympäristötekniikka, hyvinvointiala sekä materiaalitehokkuus- ja tekniikka. Esimerkiksi hyvinvointialaan liittyen maakunnan alueella on Turun yliopiston ja Suomen urheiluopiston kanssa terveysliikunnan yhteisprofessuuri ja Tampereen yliopiston lääkinnällisen ja reumakuntoutuksen professuuriin liittyvää kuntoutustutkimusta ja koulutusta. Lahden ammattikorkeakoulu on puolestaan profiloitunut erityisesti muotoiluun ja ympäristötekniikkaan, ja Lahden seudulla onkin Suomen johtava teollisen muotoilun keskittymä. 30. Päijät-Hämeen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot nousivat vuonna 2013 edellisvuodesta 16,4 miljoonaa euroa ja olivat yhteensä noin 71,3 miljoonaa euroa. Päijät-Hämeen osuus koko Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) menoista on varsin vähäinen. Kuvassa 6 on esitetty eräiden vertailumaakuntien osuus koko Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista sektoreittain. Korkeakoulusektorin osuus koko maan korkeakoulusektorin t&k-menoista on Päijät-Hämettä korkeampi niissä maakunnissa, joissa on suuria yliopistoyksiköitä. Valtionhallinnon sijoittuminen tiettyihin maakuntiin näkyy puolestaan julkisen sektorin t&k-menojen jakautumisessa. Koko maan yrityssektorin t&k-menoista Päijät-Hämeeseen kohdistuu 1,2 %.31 Päijät-Hämeen liitto (2012) Lahden seudun kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009 - 2015 (päivitetty 2011) 31 Päijät-Hämeen verkkotietokeskuksen verkkosivut 29 30 33 Kuva 6. Tutkimus- ja kehittämismenot sektoreittain 201332 Väestörakenne Vuonna 2012 Päijät-Hämeen väestössä suurin ikäluokka oli 60–64 -vuotiaat. Pienimmät ikäluokat olivat puolestaan 70 ikävuodesta eteenpäin.33 Päijät-Hämeessä asukkaiden keskiiän uskotaan nousevan seuraavien vuosien aikana voimakkaasti. Työikäisen väestön väheneminen todennäköisesti hidastaa alueen talouskasvua siinä vaiheessa, kun työllisyys jälleen paranee ja työvoiman kysyntä kasvaa tarjontaa suuremmaksi.34 Vuoden 2013 lopussa Päijät-Hämeen virallinen väkiluku oli 202 424 henkilöä, joista miehiä oli 98 157 ja naisia 104 267. Ennakkotiedon mukaan vuoden 2014 syyskuun lopussa PäijätHämeen väkiluku oli 202 185, eli väheni 239 henkilöllä. Muuttovoitto ei kattanut heikon syntyvyyden negatiivista vaikutusta. Muuttovoitto johtui positiivisesta maahanmuutosta.35 Lokakuussa 2013 työttömyysaste oli Päijät-Hämeessä 15,3 %, joka oli koko maan keskiarvoa (12,2 %) suurempi. Saman vuoden syyskuuhun verrattuna työttömyys nousi 0,4 prosenttiyksikköä. Vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömyysaste nousi PäijätHämeessä 1,5 prosenttiyksikköä, ja koko maassa nousua oli 1,1 prosenttiyksikköä.36 Toimijoiden strategiset painopisteet ja alueen kilpailukykytekijät Päijät-Hämeen toimijoiden strategioissa korostuvat ympäristö- ja hyvinvointiala. PäijätHämeen maakuntavaltuuston valinnat strategisiksi painopistealueiksi ovat: Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Sosiaalinen osallisuus Toimia osaajana kehittyvillä markkinoilla Pietarin ja Venäjän potentiaali Hyvinvointiliiketoiminta37 Maakuntaohjelman toimintalinjat ovat: Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen Hyvinvoiva väestö Kestävä ympäristö38 Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) strategiset painopistealat ovat: Muotoilu Päijät-Hämeen verkkotietokeskuksen verkkosivut Päijät-Hämeen verkkotietokeskuksen verkkosivut 34 Päijät-Hämeen liitto (2012) 35 Päijät-Hämeen verkkotietokeskuksen verkkosivut 36 Päijät-Hämeen verkkotietokeskuksen verkkosivut 37 Päijät-Hämeen liitto (2013) 38 Päijät-Hämeen liitto (2014) 32 33 34 Ympäristö Hyvinvointipalvelujen kehittäminen39 Koulutuskeskus Salpauksen strategiset tavoitteet ovat: Kansainvälinen huipputaso oppimistuloksissa ja -ympäristössä Yhteiskunnan eriarvoisuuden vähentäminen Uudistumisen ja vastuullisuuden edistäminen johtamis- ja työskentelykäytäntöjen kautta Kuva 7. Lahden seudun kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009 - 2015, päivitys 201140 Lahden sijainti ja logistiset yhteydet ovat yksi maakunnan merkittävimmistä kilpailukykytekijöistä. Lahden seutu sijaitsee Suomen pohjois-etelä- ja itä-länsi-suuntaisten raide- 39 Lahden ammattikorkeakoulu (2012) 40 Lahden seudun kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009 - 2015 (päivitetty 2011) 35 ja tieliikenneyhteyksien risteyskohdassa. laan junalla alle 50 minuutissa ja Venäjälle sa.41 Lahdesta pääsee Helsinkiin nopeimmilPietariin reilussa kahdessa ja puolessa tunnis- Parantuneet liikenneyhteydet ovat vuosien varrella lisänneet töissä käymistä oman asuinalueen ulkopuolella eli pendelöintiä. Vuonna 2012 pääkaupunkiseudulla kävi Päijät-Hämeestä töissä 4 389 henkilöä ja Päijät-Hämeessä 1 240 henkilöä pääkaupunkiseudulta. Pendelöinti pääkaupunkiseudulle oli näin ollen 3 149 henkilöä enemmän kuin sieltä Päijät-Hämeeseen. Pendelöiviä päijäthämäläisiä työllistivät eniten kaupan, rakentamisen, ja kuljetuksen alat, kun taas pääkaupunkiseudulta käytiin rakentamisen, teollisuuden, kaupan ja sosiaali- ja terveyspalveluiden aloilla töissä Päijät-Hämeessä. 42 Väestökehityksen ja työelämän ennusteita Päijät-Hämeessä ETLA:n ennusteen mukaan Päijät-Hämeen väestö kasvaa hieman vuoteen 2017 mennessä ja on tuolloin hieman yli 200 000. Työllisten määrä on pysynyt melko samalla tasolla vuodesta 2011 lähtien43. Saman ennusteen mukaan myös Päijät-Hämeen työllisyys kasvaa yhteensä kaikilla toimialoilla hieman vuoteen 2017 mennessä ollen lähes 90 000 työntekijää. Työllisyyden määrä (kuva 8) kasvaa suhteessa enemmän kuin väestön määrä (kuva 9) aikavälillä 2013-2017. Lahden seudun kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009 - 2015 (päivitetty 2011) Päijät-Hämeen verkkotietokeskuksen verkkosivut 43 Marola (2013) 41 42 36 Kuva 8. Työllisyyden määrä vuoteen 2017 Kuva 9. Päijät-Hämeen väestön määrä vuoteen 2017 VATT:n vuoteen 2025 ulottuvan työllisyysennusteen mukaan työllisyys lähtee laskuun tasaisesti vuoden 2018 jälkeen ollen noin 85 400 työntekijää vuonna 2025 (kuva 10)44. Tällä perusteella työllisyyden odotetaan vähenevän noin 6 %. Kuva 10. Työllisyyden kehitys Päijät-Hämeessä 2005-2025. (VATT, 2010) Myös Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä vähenee PäijätHämeessä vuoteen 2030 mennessä (kuva 11). Suomen tasolla työikäisten määrä tulee lisääntymään selkeästi eniten Ahvenanmaalla sekä Uudellamaalla 45 . Työllisten määrä PäijätHämeessä vähenee suhteessa hieman vähemmän kuin työikäisen väestön määrä vuodesta 2015 vuoteen 2030 (kuva 12). 44 45 37 Marola (2013) Honkatukia et al. (2010) Kuva 11. Työikäisen väestön kasvun kehitys maakunnittain vuosina 2012-2030 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan46. Kuva 12. Työllisten määrän kasvun kehitys maakunnittain vuosina 2012-2030 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan (Honkatukia et al. 2012). 46 Honkatukia et al. (2010) 38 Päijät-Hämeen näkökulmasta on kiinnostavaa tietää, kuinka tietyt toimialat kehittyvät sekä työllisten että tuotannon määrällä mitattuna. Näitä toimialoja ovat kauppa ja majoitus, liikeelämän toiminta, rakentaminen, konepaja- ja teknologiateollisuus, huonekaluteollisuus, puu-, paperi- ja elintarviketeollisuus, alkutuotanto, sosiaali- ja terveyspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja hyvinvointipalvelut, ympäristöliiketoiminta sekä logistiikka. Suomen tasolla nämä toimialat tulevat työllisten määrällä mitattuna kehittymään vuoteen 2025 mennessä kuvien 13-18 mukaisesti. Työttömyys ETLA:n ennusteen mukaan työttömien määrä Päijät-Hämeessä tulee laskemaan vuodesta 2013 vuoteen 2017 noin 12 500 henkilöstä reiluun 10 000 henkilöön ja samalla aikavälillä työttömyysaste putoaa 8,8 %:sta 7,7 %:iin. Kasvavat toimialat Päijät-Hämeessä ETLA:n ennusteen mukaan, henkilöstön määrässä mitattuna, Päijät-Hämeen toimialoista eniten 2011–2017 tulevat kasvamaan liike-elämää palveleva toiminta (joita ovat muun muassa hallinto- ja tukipalvelut liike-elämälle sekä tieteellinen tutkimus), maa- ja vesirakentaminen sekä kehittäminen sekä terveys- ja sosiaalipalvelut (kuva 19). 39 Kuva 13. Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksen työllisten määrä Suomessa ennakointitulosten mukaan vuosina 2005– 2025. 40 Kuva 14. Puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen työllisten määrä ennakointitulosten mukaan vuosina 2005–2025 Kuva 15. Massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksen sekä kustantamisen ja painamisen työllisten määrä ennakointitulosten mukaan vuosina 2005–2025. 41 Kuva 16. Perusmetallien ja metallituotteiden valmistuksen työllisten määrä ennakointitulosten mukaan vuosina 2005–2025 Kuva 17. Koneiden ja laitteiden valmistuksen työllisten määrä ennakointitulosten mukaan vuosina 2005–2025. 42 Kuva 18. Muun valmistuksen ja kierrätyksen työllisten määrä ennakointitulosten mukaan vuosina 2005–2025. Kuva 19. Kasvavat toimialat Päijät-Hämeessä 1988–2017. Päijät-Hämeen toimialaryhmistä eniten aikavälillä 2011–2017 supistuvat maatalous-, riistaja kalatalous, puutavarateollisuus (pois lukien huonekaluteollisuus) sekä paperiteollisuus ja painaminen (kuva 20). Kuva 20. Supistuvat toimialat Päijät-Hämeessä 1988-2017. 43 Päijät-Hämeen alueen työllisyysrakenne tulee muuttumaan voimakkaasti palveluvoittoiseksi ja ennusteiden mukaan vuonna 2025 kaikista Päijät-Hämeen työpaikoista yli 60 % on palvelualoilla, 35 % jalostuksessa ja vain noin 5 % alkutuotannossa (kuva 21)47. Kuva 21. Päijät-Hämeen työllisyysrakenne aluetilinpidon (1975–2004) ja politiikkaskenaarion ennusteen mukaan (2005–2025) vuosina 1975–2025 Toimialaryhmistä koko maan tasolla sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat kasvamaan selvästi eniten pidemmällä aikavälillä vuoteen 2030 mennessä. Muita kasvavia aloja työllisten määrällä mitattuna ovat rakentaminen sekä informaatio- ja viestintäala (kuva 22). Suomen tasolla työllisten määrä vähenee eniten kaupan alalla, sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa sekä maataloudessa. Myös julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen toimialaryhmässä sekä paperi- ja selluteollisuudessa työllisten määrä vähenee (Honkatukia et al. 2012). 47 Ahokas ja Honkatukia (2011) 44 Kuva 22. Työllisten määrän muutos eri toimialaryhmissä vuosina 2013–2030, henkilöä.48 Mielenkiintoinen toimialanäkökulma on teollisuuden työpaikkojen kehitysnäkymät. Koko Suomen tasolla, pääammattiryhmässä ”teollinen työ”, työllisten määrä tulee vähenemään vuoteen 2025 mennessä kaikissa teollisen työn ryhmissä lukuun ottamatta liike-elämän teknisiä palveluita ja muita palveluita (kuva 23)49. 48 49 45 Honkatukia et al. (2010) Hanhijoki et al. (2011) Kuva 23. Teollinen työ -pääammattiryhmän työpaikat toimialoittain vuonna 2007 ja ennakoitu muutos vuosina 2008–2025 tavoitekehityksen mukaan, koko Suomi. Tuotannon volyymi Päijät-Hämeessä ETLA:n ennusteen mukaan euroissa mitattu tuotannon volyymi kasvaa Päijät-Hämeessä vuoteen 2017 mennessä lähes 4500 miljoonaan euroon kaikki toimialat yhteenlaskettuna. Muutos on lähes 450 miljoonaa euroa vuoteen 2011 verrattuna (kuva 24). Kuva 24. Tuotannon volyymin ennuste vuoteen 2017. 46 Työvoiman poistuma50 Päijät-Hämeessä Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2009 tekemän selvityksen mukaan työvoiman poistuma Päijät-Hämeessä kohdistuu absoluuttisesti eniten sosiaali- ja terveydenhuoltoalaan ja suhteellisesti eniten sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimialaryhmään (taulukko 2)51. Taulukko 2. Tavoiteskenaarion mukainen toimialapoistuma. Poistumalla tarkoitetaan henkilöiden pysyvää siirtymistä työvoiman ulkopuolelle eläkkeelle siirtymisen tai kuoleman vuoksi ennustejakson aikana (Hanhijoki et al. 2011). 51 Työ- ja elinkeinoministeriö (2009) 50 47 LIITE 2: TULEVAISUUSGENERAATTORIN KONSEPTIN YLEISKUVAUS Tulevaisuusgeneraattorin toimintakonsepti Tulevaisuusgeneraattori perustuu Gaian kehittämään konseptiin, jossa perusideana on tuottaa isosta määrästä tulevaisuutta kuvaavia lauseita osittain satunnaisvalinnalla otos lauseita, jotka kuvaavat yhtä mahdollista tulevaisuuden tilaa. Tätä kuvausta tulevaisuuden yhdestä mahdollisesta tilanteesta kutsutaan hankkeessa ”tulevaisuuskuvaksi” tai ”skenaarioksi”. Perinteinen skenaariotyöskentely nojaa muutaman syvällisen tulevaisuutta kuvaavan skenaarion luomiseen, mutta Gaian konseptissa on tavoitteena tuottaa lukematon määrä vaihtuvia skenaarioita, joita voidaan muokata ja joista voidaan tuottaa uusia skenaarioita erilaisiin tarpeisiin. Työkalukehityksessä on myös tavoiteltu automatisointia siten että vaihtuvia tulevaisuuskuvia voidaan luoda ”on-line” esimerkiksi ryhmätyöskentelytilanteissa. Tulevaisuusgeneraattoria voidaan hyödyntää strategisen suunnittelun ja päätöksenteon tukena. Tulevaisuusgeneraattoria voidaan hyödyntää ennakointityön tukena pohdittaessa tulevaisuuden menestystekijöitä. Koulutuksen suunnittelussa tulevaisuusgeneraattorin luomia skenaarioita voidaan hyödyntää pohdittaessa, mille aloille osaajia tulisi jatkossa kouluttaa ja millä aloilla panostuksia olisi syytä vähentää. Yritykset voivat hyödyntää tulevaisuusgeneraattoria liiketoimintaan liittyvien uhkien ja mahdollisuuksien kartoittamiseksi. Opiskelijat voivat puolestaan hyödyntää tulevaisuusgeneraattoria pohtiessaan esimerkiksi uravalintojaan. Tulostettujen ja muokattujen tulevaisuuskuvien avulla voidaan viestiä sidosryhmiä tulevaisuudesta puhuttelevalla tavalla. Tulevaisuusgeneraattorin perusperiaatteita on havainnollistettu kuvassa 25. Pääelementit konseptissa ovat seuraavat: 48 Tulevaisuusgeneraattorin perustana on riittävän iso määrä yksittäisiä tulevaisuutta kuvaavia lauseita, tietosisältöjä, joista valitaan sopiva yhdistelmä tulevaisuuskuvaksi. Tässä hankkeessa päädyttiin jakamaan tietosisältöjä kahdenlaisiksi lauseiksi: 1) yleisiksi tulevaisuutta kuvaaviksi lauseiksi ja 2) Päijät-Hämeen tilannetta kuvaaviksi lauseiksi heijastellen yleistä tulevaisuuden tilannetta. Tietosisällöistä Päijät-Hämeen tilannetta kuvaavat lauseet ovat osin vaihtoehtoisia eli yksi yleinen tulevaisuutta kuvaava lause saattaa johtaa erilaisiin tilanteisiin PäijätHämeessä tai Päijät-Hämeen tilannetta kuvaavissa lauseissa on mukana myös yllättäviä ilmiöitä tai kysymyksiä tulevaisuuspohdinnan tueksi. Vain yksi näistä vaihtoehdoista valitaan yksittäiseen tulevaisuuskuvaan, jotta yksittäinen kuvaus pysyy johdonmukaisena. Tulevaisuuskuvan pituudeksi valittiin tässä hankkeessa 5 yleistä tulevaisuuden lausetta (eli 5 yleistä lausetta ja 5 näihin liittyvää Päijät-Hämeen tilannetta kuvaavaa lausetta). Tulevaisuuskuvan pituutta voi säätää. Tulevaisuutta kuvaavien tietosisältöjen tuottamiseksi on valittu keskeisiä tulevaisuuden muutostekijöitä (esimerkiksi ilmastonmuutos) ja tarkastelunäkökulmia (esimerkiksi eri toimialat Päijät-Hämeessä). Näitä voidaan muuttaa sovellettaessa konseptia muissa hankkeissa. Näiden valintojen perusteella on tuotettu tietosisältöjä aineistoanalyysinä ja asiantuntijatyönä. Kuva 25. Gaian tulevaisuusgeneraattorikonseptin perusperiaate Päijät-Hämeen toimintaympäristökuvaus –hankkeessa tulevaisuusgeneraattorikonseptia on testattu ensimmäisen kerran. Päijät-Hämeen liitto ja muut hankkeen rahoittajat ovat mahdollistaneet konseptin pilotoinnin ja omistavat tuotetun tietosisältökannan sekä rahoittajien käyttöön kehitetyn excel-työkalun. Tietosisältöjen osalta on kuitenkin huomattava, että ne perustuvat täysin julkisesti saatavilla oleviin aineistoihin, joihin on myös viitattu. Työkalu ja tietosisällöt sekä tulevaisuusgeneraattorin toimintaperiaatteet ovat avoimesti kaikkien hyödynnettävissä. Tulevaisuusgeneraattorin testiversio tullaan toteuttamaan myös verkkoversiona Päijät-Hämeen liiton verkkosivuilla. Arvioitu valmistumisajankohta kaikille avoimelle verkkoversiolle työkalusta on elokuu 2015. Tulevaisuusgeneraattorin testiversion toimintaperiaate Tulevaisuusgeneraattorin konseptin testaukseen toteutettiin työkalu Excel-ympäristössä. Tulevaisuuskuvien taustalla ovat Exceliin tallennetut tietosisällöt tietokantana, jonka päälle on toteutettu käyttäjäystävällisempi käyttöliittymä (kuva 26). Generaattorin avulla Exceliin tallennetuista tietosisällöistä on voitu luoda vaihtuvasisältöisiä tulevaisuuskuvia Wordiin. 49 Tulevaisuusgeneraattorissa on sisäänrakennettuna valmiiksi valikot, joista käyttäjä voi valita joko muutostekijän, näkökulman tai molemmat ja luoda näiden pohjalta tulevaisuuskuvan. Tulevaisuuskuva muodostetaan valitsemalla satunnaisesti viisi tietosisältöä hakutuloksessa löytyneistä tietosisällöistä. Generaattorissa on perushaun lisäksi ollut käytettävissä sanahaku joko pelkästään tai yhdistettynä muutostekijän ja/tai näkökulman valintaan. Sanahaku etsii kaikki tietosisällöt, joissa etsitty sana esiintyy, ja ne tulevat muiden valittujen kriteerien antamien hakutulosten lisäksi. Excelin tietokannassa jokainen tietosisältö on yhdistetty yhteen tai useampaan muutostekijään ja näkökulmaan. Generaattorin toimintaperiaate perustuu käytännössä tietosisältöjen suodattamiseen käyttäjän tekemien valintojen perusteella sekä näistä tehtävään satunnaiseen valintaan tulevaisuuskuvaksi. Generaattorissa on pyritty välttämään päällekkäisten tai toistensa poissulkevien tietosisältöjen päätymistä samaan tulevaisuuskuvaan. Edellä mainittu on toteutettu luomalla Exceliin ehtolause, joka valitsee hakutulokseen päällekkäisistä tietosisällöistä vain yhden kerrallaan. Tämä on toteutettu numeroimalla päällekkäiset tietosisällöt eri numerolla sekä hyödyntämällä Excelin satunnaislukutoimintoa. Satunnaisluku määrittelee valituksi tulevan tietosisällön siten, että keskenään päällekkäisillä tietosisällöillä on yhtä suuri todennäköisuus tulla valituksi. Mikäli käyttäjän valintoja vastanneita tietosisältöjä on alle viisi, valitsee generaattori kaikki löydetyt ilmiöt tulevaisuuskuvaan ja lisää riittävän määrän muita satunnaisesti valiten. Kuva 26. Tulevaisuusgeneraattorin käyttöliittymä (testivaiheen versio 6.4.2015) 50 Tulevaisuusgeneraattorin rajoitteita ja jatkokehitysaihioita Gaian kehittämää uutta konseptia tulevaisuustyöskentelyn tueksi on testattu tässä hankkeessa jo muutamissa tilaisuuksissa ja palaute on ollut positiivista. Tulevaisuusgeneraattorin keskeinen käyttötarkoitus on luoda keskustelua tulevaisuudesta, tuoda esiin mahdollisia uusia näkökulmia ja kannustaa ideointiin ryhmätyötilanteissa. Keskeinen hyöty on nopeus ja monipuolisuus luoda tehokkaasti lukematon määrä uusia skenaariota rikastuttamaan tulevaisuuskeskustelua. Tämän hankkeen tuottama työkalu jaetaan avoimeen käyttöön verkkoversiona ja konseptin pohjalta voidaan tehdä jatkokehitystä moneen eri suuntaan. Seuraavassa on mainittu muutamia tässä hankkeessa toteutetun työkalun reunaehtoja ja jatkokehityksen aiheita. 51 Tulevaisuusgeneraattorin jokaiseen muutostekijään ja tarkastelunäkökulmaan on pyritty liittämään useita tietosisältöjä, jotta työkalulla tuotetuista tulevaisuuskuvista olisi mahdollista saada monipuolisia, mielenkiintoisia sekä sisällöltään vaihtelevia. Koska tässä hankkeessa valittuja muutostekijä- ja tarkastelunäkökulmia on huomattava määrä, on myös mahdollisia näiden yhdistelmiä erittäin paljon. Kaikilla valituilla yhdistelmillä tulevaisuusgeneraattori ei aina tuota suuria määriä tietosisältöjä. Tulevaisuusgeneraattori ei itse luo mitään, vaan sen tuottamat tulevaisuuskuvat perustuvat tallennettuihin tietosisältöihin. Koska generaattorin ”äly” on rajoittunut Excelin loogisten operaattorien yhdistelemiseen sekä satunnaislukutoimintoon, saattaa tulevaisuuskuvissa esiintyä joitain epäjohdonmukaisuuksia. Vaikka yksittäiseen tulevaisuuskuvaan sisällytettävien tietosisältöjen kesken on pyritty poistamaan epäjohdonmukaisuudet ehtolauseilla, koko tietosisältömassan läpikäymistä päällekkäisyyksien osalta ei ole tehty. Keskenään ristiriitaisia tietosisältöjä saattaa esiintyä samassa tulevaisuuskuvassa, mikäli ne liittyvät eri ilmiöihin. Tulevaisuusgeneraattoria testatessa päädyttiin tuottamaan tulevaisuuskuvia perustuen 5 ilmiöön. Lukumäärä voisi olla isompi tai pienempi, mutta käytännössä suhteellisen pieni määrä ilmiöitä takaa tulevaisuuskuvien nopean lukemisen ja vähentää riskiä siitä, että tietosisältöjen joukossa on paljon keskenään ristiriitaisia lauseita. Alle viiden lauseen mittaiset tulevaisuuskuvat todettiin taasen testivaiheessa liian suppeiksi. Ilmeinen jatkokehityskohde on tietosisältöjen tuottaminen ja kommentointi yhteisesti laajemmalla joukolla esimerkiksi verkossa. Haasteena tässä tulisi olemaan tietosisältöjen keskinäisen riippumattomuuden takaaminen ja tietosisältöjen laadun ylläpito. Suurin panostuksia vaativa työ jatkossa on yleisesti tiedon täydentäminen ja ylläpito kustannustehokkaasti. Samaa konseptia on mahdollista soveltaa mihin tahansa tulevaisuusteemaan, mikäli tietosisältöjä päivitetään johdonmukaisetsi. Tässä hankkeessa pääteemana oli osaamisen kehittäminen maakunnassa ja tietosisällöt on kerätty tämän teeman mukaisesti. Nyt kerättyjä tietosisältöjä voidaan arviolta hyödyntää vastaaviin tulevaisuustiedon tarpeisiin pari vuotta eteenpäin. LIITE 3: LÄHTEET Tulevaisuuslähteet, joita on hyödynnetty tietosisältöjen luomisessa: Ahonen, M., Niemi, V. & Nurmenniemi, K. (2013), Suomisen perhe 2040 katsaus tulevaisuuteen. Tekesin katsaus 302/2013. ISBN: 978-952-457-567-6. Luettavissa: http://www.tekes.fi/ohjelmat-ja-palvelut/suomisenperhe2040/ (viitattu 20.2.2015). Baltic Development Forum (2014), Top of Europe – Emerging from the Crisis, Adapting to a New Normal, State of the Region Report 2014. Luettavissa: http://www.bdforum.org/reports-publications/state-of-the-region-reports/ (viitattu 12.3.2015) Barret-Mold (2013), EU wind industry faces critical worker shortage. Luettavissa: http://www.forumforthefuture.org/blog/eu-wind-industry-faces-critical-worker-shortage (viitattu 12.3.2015) Boulding (2014), Google patents 'free' taxi service. Luettavissa: http://www.forumforthefuture.org/blog/google-patents-free-taxi-service (12.3.2015) Clark Estes, Adam (2013), Government Scientists Created Crude Oil from Algae in Mere Minutes. Gizmodo 18.12.2013. Luettavissa: http://gizmodo.com/government-scientistscreated-crude-oil-from-algae-in-m-1485731339 (viitattu 12.3.2015) CTV Montreal (2013), McGill students win $1M for urban food security project. Luettavissa: http://montreal.ctvnews.ca/mcgill-students-win-1m-for-urban-food-security-project1.1467849#ixzz2fpcLXSPq (viitattu 12.3.2015) Davidow, W. & Malone, M. (2014), What Happens to Society When Robots Replace Workers? Harvard Business Review 10.12.2014. Luettavissa: https://hbr.org/2014/12/what-happensto-society-when-robots-replace-workers (viitattu 12.3.2015) Demos (2008), Helsingin seutu 2050: Näkökulmia seutuvisioon. Jatkotyö Greater Helsinki Vision 2050 - kansainvälisen ideakilpailun palkittujen töiden pohjalta. Luettavissa: http://www.demoshelsinki.fi/wp-content/uploads/2012/11/Nakokulmia-seutuvisioon.pdf (viitattu 17.3.2015) Eduskunta (2013), Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja, Mustat Joutsenet - Mikä muuttaa maailmaa seuraavaksi? ISBN 978-951-53-3488-6. Luettavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Sivut/Tulevaisuusvaliokunnanjulkaisuja.aspx (viitattu 12.3.2015) Ellen MacArthur Foundation (2013) Engineering the circular economy. Luettavissa: http://www.documentcloud.org/documents/1020646-emf-engineering-the-circulareconomy-300913.html#document/p1 (viitattu 10.2.2015) ERD (2012) NIUKKENEVAT LUONNONVARAT: Veden-, energian- ja maankäytön hallinta osallistavan ja kestävän kasvun edistämiseksi TIIVISTELMÄ. EUROOPPALAINEN KEHITYSRAPORTTI 2011-2012. Luettavissa: http://erd- 52 report.eu/erd/report_2011/documents/erd_report%202011_summary_fi.pdf 11.2.2015). (viitattu Estes, Adam (2013), Government Scientists Created Crude Oil from Algae in Mere Minutes. Luettavissa: http://gizmodo.com/government-scientists-created-crude-oil-from-algae-in-m1485731339 (viitattu 12.3.2015) ETLA (2011) Antaa valojen palaa. Luettavissa: http://www.etla.fi/wpcontent/uploads/antaa_valojen_palaa.pdf (viitattu 16.2.2015) EU (2010) State of the art of international Forward Looking Activities beyond 2030. Luettavissa: http://ec.europa.eu/research/social-sciences/pdf/fla-2030-2050-state-of-the-artsynthesis_en.pdf (viitattu 17.2.2015) European Commission (2015a), First commercial development of straw houses goes on sale following EU project 11/03/2015. Luettavissa: http://ec.europa.eu/environment/ecoap/about-eco-innovation/good-practices/eu/firstcommercial-development-of-straw-houses-goes-on-sale-following-eu-project_en.htm (viitattu 16.3.2015) European Commission (2015b), Seaweed cultivation project promises higher yields. Briefing published11.3.2015). Luettavissa: http://ec.europa.eu/environment/ecoap/about-ecoinnovation/good-practices/eu/seaweed-cultivation-project-promises-higher-yields_en.htm (viitattu 20.3.2015) European Union (2010) State of the art of international Forward Looking Activities beyond 2030. Luettavissa: http://ec.europa.eu/research/social-sciences/pdf/fla-2030-2050-stateof-the-art-synthesis_en.pdf (viitattu 17.2.2015) Fleming, Amy (2014), Food trends in 2014: from digital dining to healthy junk food. The Guardian, 6.1.2014. Luettavissa: http://www.theguardian.com/lifeandstyle/2014/jan/06/food-trends-2014-digital-dininghealthy-junk-food (viitattu 14.3.2015) Food and Agriculture Organization of the United Nations (2013). Forest products critical to fight hunger including insects. Luettavissa: http://www.fao.org/news/story/en/item/175922/icode/ (viitattu 12.3.2015) Gilbert, Geraldine (2013), Restaurant lets customers pay with trash. Forum For The Future 5.12.2013. Luettavissa: http://www.forumforthefuture.org/blog/restaurant-lets-customerspay-with-trash (viitattu 12.3.2015) Gilbert, Geraldine (2014), LED indoor farming enables 25 harvests a year. Luettavissa: http://www.forumforthefuture.org/blog/led-indoor-farming-enables-25-harvests-year (viitattu 12.3.2015). Greenfield, Rob (2014), A mini first aid kit for exhausted bees. http://www.forumforthefuture.org/blog/mini-first-aid-kit-exhausted-bees 12.3.2015). 53 Luettavissa: (viitattu Hadley, Louis (2014), Could smart public transport systems make car ownership obsolete in cities? Luettavissa: http://www.forumforthefuture.org/blog/could-smart-public-transportsystems-make-car-ownership-obsolete-cities (viitattu 12.3.2015). Heinonen, Sirkka (2013), Luonto kestävän hyvinvoinnin tulevaisuuskuvissa: Luonnosta hyvinvointia ja uutta palveluliiketoimintaa – Eväitä vihreän hyvinvoinnin talouteen, kalvosarja Sitran tilaisuudessa Suomen luontokeskus Haltiassa 13.6.2013. Luettavissa: http://www.slideshare.net/SitraHyvinvointi/sirkka-heinonen-1362013-megatrendej-jaheikkoja-signaale (viitattu 16.3.2015). Helsingin kaupunki (2015), Helsinki-Tallinna-tunneliyhteyden esiselvitys puoltaa suunnittelun jatkamista, tiedote julkaistu: 11.02.2015. Luettavissa: http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsinki-tallinna-tunneliyhteydenesiselvitys-puoltaa-suunnittelun-jatkamista (viitattu 17.3.2015). Honkanen, P. et al. (2013), TEM-analyyseja 46/2013: Ilmiöitä 2013 - toimintaympäristön muutoksia, joita TEM ei voi väistää. Työ- ja elinkeinoministeriö. ISBN 978-952-227-706-0. Institute of Islamic Banking and Insurance (2015) What is Islamic Banking? Luettavissa: www.islamic-banking.com (viitattu 19.5.2015) Interconnecting knowledge (2015), WI-WE Bank -tietokanta. http://wiwe.iknowfutures.eu/what-is-wi-we-bank/ (viitattu 13.3.2015). Luettavissa: IPCC (2013), Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T.F., D. Qin, G.-K. Plattner, M. Tignor, S.K. Allen, J. Boschung, A. Nauels, Y. Xia, V. Bex and P.M. Midgley (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA, 1535 pp. Luettavissa https://www.ipcc.ch/pdf/assessmentreport/ar5/wg1/WG1AR5_ALL_FINAL.pdf (viitattu 16.3.2015). Kaivo-oja, Jari (2012), Globaalit muutosaallot: Teknologiakehitys, globalisaatio, väestökehitys, muuttuvat sosiaaliset rakenteet ja energiatalouden murros. Blogi 10.04.2012. Luettavissa: http://www.foresight.fi/2012/04/10/globaalit-muutosaallot-teknologiakehitysglobalisaatio-vaestokehitys-muuttuvat-sosiaaliset-rakenteet-ja-energiatalouden-murros/ (viitattu 11.2.2015). Kauhanen, Antti (2014), Tulevaisuuden työmarkkinat, ETLA Raportit No 30. Luettavissa: https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-30.pdf (viitattu 23.3.2015) Kiiski Kataja, Elina (2013), Sitran trendit: Länsimaisen työn radikaali murros. Luettavissa: http://www.sitra.fi/artikkelit/sitran-trendit-lansimaisen-tyon-radikaali-murros (viitattu 26.1.2015). Kirveennummi, A., Saarimaa, R. & Mäkelä, J., (2008), SYÖDÄÄN LEVÄPULLIA PIMEÄSSÄ Tähtikartastoja suomalaisten ruoan kulutukseen vuonna 2030. Tulevaisuuden tutkimuksen julkaisuja, MIRHAMI 2030 -hankkeen loppuraportti, Turun yliopisto. 54 Kjaer, A. L. (2010) MACRO TRENDS 2015+ - Looking at society and tomorrow’s people. Luettavissa: http://www.slideshare.net/Coolhuntingbarcelona/macro-trends-2015 (viitattu 16.3.2015) Knowles, Hugh (2013), Skytruthing. http://www.forumforthefuture.org/blog/skytruthing (viitattu 12.3.2015). Luettavissa: Koivisto ja Savolainen (2013), Kaikkea muuta puusta, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2013, ISBN 978-951-53-3485-5. Luettavissa: http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=xj11213155355305&cmd=down load (viitattu 16.3.2015) . Koponen, Johannes (2014), Työtä riittää, työpaikkoja ei. Luettavissa: http://www.demoshelsinki.fi/2014/12/12/tyota-riittaa-tyopaikkoja-ei/ (viitattu 21.1.2015). Kosonen et al. (2013), CEMAT Kiinan talousnäkymät 1/2013. http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/prospects/china/ (viitattu 13.3.2015). Luettavissa: Laakso, Seppo (2014), Katsaus Uudenmaan Yritystoimintaan ja työpaikkaprojektioihin (11/2014), Kaupunkitutkimus Ta Oy. Luettavissa: http://www.uudenmaanliitto.fi/files/15814/Uudenmaan_tyopaikkaprojektiot_marraskuu_ 2014.pdf (viitattu 16.3.2015). Lahden kaupunki (2013), Toimintaympäristön muutos 2013. Luettavissa: http://www.lahti.fi/www/images.nsf/files/AF112E77CC61B1A0C2257B5900247E3E/$file/T oimintaymp%C3%A4rist%C3%B6n%20muutos2013.pdf (viitattu 20.2.2015). Lahti, V. (toim.) et al. (2012) Ammattitaito on aina muodissa. Työelämä tarvitsee osaavia tekijöitä. Tekstiili- ja vaatetusalan koulutusselvitys. Raportit ja selvitykset 2012:16. Luettavissa: http://www.oph.fi/download/145061_Ammattitaito_on_aina_muodissa_2.pdf (viitattu 11.2.2015). Lallanilla, Marc (2013) Chernobyl: Facts about the nuclear disaster. Luettavissa: http://www.livescience.com/39961-chernobyl.html (viitattu 19.5.2015) Lawler, Edmund (2013), The rise of experiential marketing, Advertising Age, November 18, 2013. Luettavissa: http://brandedcontent.adage.com/pdf/experientialmarketing.pdf (viitattu 25.2.2015). Leppänen, J. et al. (2012), Scenarios for Sustainable Lifestyles 2050: From Global Champions to Local Loops. SPREAD Sustainable Lifestyles 2050. Luettavissa: http://www.demoshelsinki.fi/wp-content/uploads/2013/02/D4.1_FourFutureScenarios.pdf (viitattu 25.2.2015). Liikenne- ja viestintäministeriö (2014), Liikenne ja viestintä digitaalisessa Suomessa. Liikenne- ja viestintäministeriön tulevaisuuskatsaus 2014. ISBN 978-952-243-420-3. Luettavissa: http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=3082152&name=DLFE25127.pdf&title=LVM_tulevaisuuskatsaus_2014 (viitattu 11.2.2015). 55 Linturi, R., Kuusi, O. ja Ahlqvist, T. (2013), Suomen sata uutta mahdollisuutta: radikaalit teknologiset ratkaisut. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2013. ISBN 978-95153-3515-9. Luettavissa: http://www.sovelto.fi/application/files/1114/2997/7129/SuomenSataUuttaMahdollisuuttaT uV2013.pdf (viitattu 15.2.2015). Makuja-verkkosivusto (2012), 3 väitettä – miksi vehnä on pahin ruoka terveydellesi? Luettavissa: http://www.makuja.fi/artikkelit/1520343/tiesitko/3-vaitetta-miksi-vehna-on-pahinruoka-terveydellesi/ (viitattu 15.2.2015) Martynski, Clare (2014), Bye-bye streetlights...Hello glow-in-the-dark plants. Luettavissa: http://www.forumforthefuture.org/blog/bye-bye-streetlightshello-glow-dark-plants (viitattu 12.5.2015). Michelin Challenge Bibendum (2014), Personal & sustainable mobility in China, published on 12/11/2014. Luettavissa: http://www.challengebibendum.com/mcb-event/Chengdu2014-Global-Summit/Associated-Events/Personal-and-Sustainable-Mobility-in-ChinaConference-with-IHS (viitattu 16.3.2015) Mikkonen, Juha (2015), Terveyden tasa-arvon tulevaisuus. Demos Helsinki julkaisuja. Luettavissa: http://www.demoshelsinki.fi/wp-content/uploads/2015/01/Terveyden-tasa-arvontulevaisuus.pdf (viitattu 12.2.2015). Neuvonen, Aleksi (2014), Kestävä kasvu syrjäytti hyvinvointivaltion. Demos Helsinki julkaisuja. Luettavissa: http://www.demoshelsinki.fi/2014/07/16/kestava-kasvu-syrjayttihyvinvointivaltion/ (viitattu 23.1.2015). Nordgren, Asa (2013), Are viruses the solution to an antibiotic apocalypse? Luettavissa: http://www.forumforthefuture.org/blog/are-viruses-solution-antibiotic-apocalypse (viitattu 12.3.2015) OECD (2012), OECD Environmental Outlook to 2050. The Consequences of Inaction. OECD Publishing. ISBN 978-92-64-12224-6. Luettavissa: http://www.oecd.org/environment/indicators-modellingoutlooks/oecdenvironmentaloutlookto2050theconsequencesofinaction.htm (viitattu 11.2.2015). Oh, Hyunjoo et al. (2004), What virtual reality can offer to the furniture industry, Journal of textile and apparel, technology and management, Volume 4, Issue 1, Summer 2004. Luettavissa: http://syndicate.missouri.edu/resources/yoon/Yoon_VR_furniture.pdf (viitattu 16.3.2015). Opetus- ja kulttuuriministeriö (2014), Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia, Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:18. ISBN 978-952-263-308-8. Luettavissa: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/liitteet/okm18.pdf?lang=f f (viitattu 25.3.2015). 56 Ouakrim-Soivio, Najat et al. (2015), Tulevaisuuden peruskoulu, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:8, ISBN 978-952-263-340-8. Luettavissa: www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2015/liitteet/okm8.pdf?lang=fi (viitattu 16.3.2015). Pikul, Corrie (2013), What to Eat When You're Feeling Blue. Cranky? Hungry? Try one of these edible antidepressants. http://www.oprah.com/health/Foods-That-Boost-Your-MoodFood-That-Improves-Your-Mood/2 (viitattu 13.3.2015) Post, Mark (2013) Cultured beef: concept or cut? Puheenvuoro Futures of Food – kongressissa 7.6.2013. PwC (2010) Germany 2030 – Jobs of the future. Luettavissa: http://www.pwc.com/gx/en/psrc/germany/germany-2030-jobs-future.jhtml (viitattu 17.2.2015) Rajander-Juusti, Ritva (2012) Liiketalousalan osaamistarveselvitys. Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutuksen kehittämistarpeisiin laadittu osaamistarveselvitys olemassa olevan ennakointitiedon pohjalta. Selvitystyön raportti Opetushallitukselle 05/2012. Serenitas Consulting Oy. Luettavissa: http://www.oph.fi/download/142475_Kaupan_yrittajyyden_liiketalouden_ja_hallinnon_se ka_finanssialan_koulutustoimikunnan_ennakointiselvitys_2012.pdf (viitattu 11.2.2015). Simpson, Anna (2014), MIT Architect proposes the use of 4D printing to create smart reactive materials. Luettavissa: http://www.forumforthefuture.org/blog/mit-architect-proposesuse-4d-printing-create-smart-reactive-materials (viitattu 12.3.2015). Sitra (2014a), Itä-Aasiassa tulevaisuus. Luettavissa: http://www.sitra.fi/tulevaisuus/itaaasia (viitattu 10.2.2015). Sitra (2014b), Sitran trendilista 2014-2015. Uutinen julkaistu 13.10.2014. Luettavissa: http://www.sitra.fi/uutiset/sitran-trendilista-2014-2015-valmistunut (viitattu 10.2.2015). Suomalaisen työn liitto. Suomalaisen http://suomalainentyo.fi/ (viitattu 26.1.2015) työn liiton www-sivut, luettavissa: Suomen Akatemia (2011) FP_Tulokset_2011 mitä tutkitaan huomenna. Luettavissa: http://www.aka.fi/Tiedostot/Tiedostot/Julkaisut/FP_Tulokset_2011.pdf (viitattu 17.2.2015) Suomen Akatemia (2012) Tieteen tila 2012. Luettavissa: http://www.aka.fi/Tiedostot/Tieteentila2012/Tieteentila2012.pdf (viitattu 17.2.2015) Taipale-Lehto, Ulla & Bergman, Timo (2014), Vanhuspalveluiden osaamistarveraportti. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2013:14. ISBN 978-952-13-5685-8. Luettavissa: http://www.oph.fi/julkaisut/2014/vanhuspalveluiden_osaamistarveraportti (viitattu 11.2.2015). Taipale-Lehto, Ulla (2012) Matkailu- ja ravitsemisalan osaamistarveraportti. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2012:13. ISBN 978-952-13-5173-0. Luettavissa: http://www.oph.fi/download/141260_Matkailu_ja_ravitsemisalan_osaamistarveraportti.pdf (viitattu 11.2.2015). 57 Tekes (2008) Globaali tuotannonjako ja toimialojen ulospäin suuntautuneisuus. Luettavissa: http://www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/globaali_tuotannonjako.pdf (viitattu 16.2.2015) Tekes (2012), Elämykselliset tilat, Tila-ohjelman tuloskatsaus, Tekesin julkaisu 11/2012. Luettavissa: http://www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/tekes_tila_elc3a4mykselliset_tilat.pdf (viitattu 20.2.2015). Tekes (2015), Team Finland Future Watch- sivusto: http://www.tekes.fi/ohjelmat-japalvelut/kasva-ja-kansainvalisty/team-finland-future-watch/ (viitattu 25.3.2015). TEM (2010) Suomen Aluekehittämisstrategia 2020. Luettavissa: https://www.tem.fi/files/26350/ALUESTRATEGIA_lopullinen_15_3_2010.pdf (viitattu 17.2.2015) Tommila et al. (2013), Miten Suomi selviää yli 4 astetta lämpimämmässä maailmassa? Sitran selvityksiä 74. ISBN 978-951-563-873-1. http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksi%C3%A4sarja/Selvityksia74_151213.pdf (viitattu 23.3.2015). Tulevaisuuden tutkimuskeskus (2009) Smart Forest @ Future Home. Älykkäästi kotona pidempään (ÄLYKOP) -hankkeen tulevaisuusprosessin loppuraportti. Tutu-julkaisuja 4/2009 , Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu. ISBN 978-951-564-971-3. Luettavissa: https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/tutu-julkaisut/Documents/Tutu_20094.pdf (viitattu 17.2.2015) Turkki, Teppo (2014), Katse itään. Suomi kirjoitettava sisään Aasian nousuun. Sitra Työpaperi 4.2.2014. Luettavissa: http://www.sitra.fi/julkaisut/Muut/Katse_itaan_tyopaperi.pdf (viitattu 10.2.2015). Ulkoasiainministeriö (2014), Suomen asema, turvallisuus ja hyvinvointi monimutkaistuvassa maailmassa, Ulkoasiainministeriön tulevaisuuskatsaus (2014), Ulkoasiainministeriön julkaisuja 8/2014. ISBN 978-952-281-253-7. Luettavissa: http://live.grano.fi/tuotanto/u/ulkoasiainministerio/UM_Tulevaisuuskatsaus_2014_8/ (viitattu 16.3.2015). United Nations (2014), World Urbanization Prospects: The 2014 Revision, Highlights (ST/ESA/SER.A/352). Department of Economic and Social Affairs, Population Division. Luettavissa: http://esa.un.org/unpd/wup/Highlights/WUP2014-Highlights.pdf (viitattu 16.3.2015). Uro, Mikko (2013), Blogi, yleiskaavaprosessi, Yleiskaavan visio vie kohti tiivistä kaupunkia. Julkaistu 17.10.2013. Luettavissa: http://www.yleiskaava.fi/2013/yleiskaavan-visio-viekohti-tiivista-kaupunkia/ (viitattu 17.3.2015). Valtioneuvoston kanslia (2013), Tulevaisuus 2030-sivusto: http://tulevaisuus.2030.fi (viitattu 12.3.2015). Valtioneuvoston kanslia (2014), Tulevaisuuden uudistuva Suomi, Ministeriöiden yhteinen toimintaympäristökuvaus 2014. Tiivistelmä luettavissa: http://www.tulevaisuudensuomi.fi/?id=36 (viitattu 20.3.2015). 58 Van Duijne, Freija (2013), 18 ‘known’ trends about the future and 4 what if’s – Dutch Horizonscan Prosperity and Environment. Luettavissa: http://futuristablog.com/18-knowntrends-future-4-what-ifs-dutch-horizonscan-prosperity-environment/ (viitattu 16.3.2015). Van Paaschen, Manon (2013), Phytokinetic (you mean green?) vehicles. Luettavissa: http://www.forumforthefuture.org/blog/phytokinetic-you-mean-green-vehicles (viitattu 12.3.2015). World Bank (2011) Global Development Horizons 2011. Multipolarity: The New Global Economy. Luettavissa: http://siteresources.worldbank.org/INTGDH/Resources/GDH_CompleteReport2011.pdf (viitattu 16.2.2015) World Bank (2011), Global Development Horizons 2011. Multipolarity: The New Global Economy. Luettavissa: http://siteresources.worldbank.org/INTGDH/Resources/GDH_CompleteReport2011.pdf (viitattu 16.2.2015) Yle Uutiset (2013), Kopterikamera valvoo, tutkii ja vakoilee. Julkaistu 7.2.2013. Luettavissa: http://yle.fi/uutiset/kopterikamera_valvoo_tutkii_ja_vakoilee/6484626 (viitattu 12.3.2015). Ympäristöministeriö (2014), Vihreä kasvu ja kestävä elinympäristö. Ympäristöministeriön tulevaisuuskatsaus 2014. ISBN: 978-952-11-4328-1. Luettavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/136083/YM_tulevaisuuskatsaus_2014_F INAL.pdf?sequence=1 (viitattu 5.3.2015). Muut lähteet: Ahokas, J. ja Honkatukia, J. (2011), Työvoiman tarve Suomen maakunnissa vuosina 20082025. Tutkimukset 166, Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen julkaisu. Luettavissa: http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/901 (viitattu 17.12.2014) Hanhijoki, I., Katajisto, J., Kimari, M. ja Savioja, S. (2011), KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2025 - Ennakointituloksia tulevaisuuden työpaikoista ja koulutustarpeista. Opetushallitus, Raportit ja selvitykset 2011:25. Luettavissa: http://www.oph.fi/julkaisut/2011/koulutus_ja_tyovoiman_kysynta_2025 (viitattu 17.12.2014) Honkatukia, J., Ahokas, J. ja Marttila K. (2010), Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025. Tutkimukset 154, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkaisu. Luettavissa: http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/855 (viitattu 17.12.2014) Lahden ammattikorkeakoulu (2012), Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2013–2016. Strategiset linjaukset vuosille 2013–2016 ja lähiajan toiminnan kehittämisen painopisteet. Luettavissa: http://www.lamk.fi/lamk-oy/strategiat/Documents/lamk_strategia.pdf (viitattu 17.12.2014) 59 Lahden seudun kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009 - 2015 (päivitetty) (2011), Luettavissa: http://www.lahtiregion.fi/filebank/5120-Lahden_seudun_kilpailukyky_ja_elinkeinostrategia_2009-2015_paivitys_2011.pdf (viitattu 17.12.2014) Marola, J. (2013), Hämeen väestöä, työmarkkinoita, toimialojen kehitystä, tuotannon volyymia ja työvoiman poistumia kuvaavia määrällisiä ennusteita. Hämeen ELY-keskus. Päijät-Hämeen alueen ammatillisen koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelmaluonnos vuosille 2014–2016. Päijät-Hämeen liiton verkkovisut. Luettavissa: http://www.paijat-hame.fi/fi/maakunta (viitat- tu 17.12.2014) Päijät-Hämeen liitto (2012), Päijät-Hämeen seurantaraportti 2009-2012. Luettavissa: http://www.paijathame.fi/easydata/customers/paijathame/files/ph_liitto/tehtavat/maakuntakaava/uusi_maak untakaava/seurantaraportti_2009_2012_nettiin.pdf (viitattu 17.12.2014) Päijät-Hämeen liitto (2013), Päijät-Häme 2040. A207 2013. Luettavissa: http://www.paijathame.fi/easydata/customers/paijathame/files/ph_liitto/tehtavat/strategiat/maakuntasuunnit elma_2040/paijat_hame_2040_julkaisu_121113.pdf (viitattu 5.1.2015) Päijät-Hämeen liitto (2014), Päijät-Häme 2017. Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2014-2017. A213 2014. Luettavissa: http://www.paijathame.fi/easydata/customers/paijathame/files/ph_liitto/tehtavat/maakuntaohjelma/paijat_ha meen_maakuntaohjelma_2014-2017_nettiin.pdf (viitattu 17.12.2014) Päijät-Hämeen verkkotietokeskuksen http://www.verkkotietokeskus.fi (viitattu 5.1.2015) verkkosivut. Luettavissa: Suomen virallinen tilasto (SVT) (2012), Aluetilinpito. ISSN=1799-3393. 2012. Helsinki: Tilastokeskus. Luettavissa: http://www.tilastokeskus.fi/til/altp/2012/altp_2012_2014-1211_tie_001_fi.html (viitattu 17.12.2014) Tilastokeskus (2012), Tuotanto ja työllisyys maakunnittain 2000-2012, 30 toimialaa. Luettavissa: http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=038_altp_tau_038&ti=Tuotanto+ja+ty%F6llis yys+maakunnittain+2000%2D2012%2A%2C+30+toimialaa&path=../Database/StatFin/kan /altp/&lang=3&multilang=fi (viitattu 17.12.2014) Työ- ja elinkeinoministeriö (2009), Työvoiman poistuma 2007-2025 – Alue- ja toimialatarkastelu. TEM:n julkaisuja, alueiden kehittäminen, 62/2009. Luettavissa: https://www.tem.fi/files/25306/TEMjul_62_2009_Alueiden_kehittaminen.pdf (viitattu 17.12.2014) 60 61 Gaia Group Oy Bulevardi 6 A, FI-00120 HELSINKI, Finland Tel +358 9686 6620 Fax +358 9686 66210 ADDIS ABEBA | BEIJING | BUENOS AIRES | CHICAGO | HELSINKI | TURKU | ZÜRICH You will find presentation of our staff, and their contact information, at www.gaia.fi
© Copyright 2024