Kallion päiväkodin yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma

LAHDEN KAUPUNGIN
ESIOPETUKSEN
YKSIKKÖKOHTAINEN
OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA
Sisältö
Johdanto .................................................................................................................................................... 1
Oppilashuolto............................................................................................................................................. 2
Monialainen oppilashuollon yhteistyö ........................................................................................................... 2
1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut .............................................. 3
2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat ....................................................................................... 6
3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen .........................................................................................12
4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa ..................................18
5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen .....................................................................19
Oppilashuollon opetussuunnitelma -työryhmän kokoonpano
Eija Kinnunen, johtava psykologi
Jussi Pasanen, koulukuraattori
Anne Laine, päivähoidon psykologi
Heli Pätiälä, koulukuraattori
Aija Marola, päiväkodin johtaja
Susanna Iivonen-Pekesen, koulukuraattori
Hannele Poutianen, terveysneuvontapalveluiden päällikkö
Marja Kauppila, rehtori
Maritta Turunen, rehtori
Kati Pennanen, rehtori
Johanna Saastamoinen, erityisopetuksen suunnittelija
Minna Tuominen, projektipäällikkö
Kimi Uosukainen, Lahden nuorisovaltuuston puheenjohtaja
Heli Pakarinen, Lahden seudun vanhemmat ry
Lahden kaupungin esi- ja perusopetuksen oppilashuollon opetussuunnitelma hyväksytty
Sivistyslautakunnassa 11.6.2014.
1
Johdanto
Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astuu voimaan 1.8.2014. Opetushallitus on uudistanut
opetussuunnitelman perusteiden oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat osuudet esi- ja perusopetuksen
osalta ja antanut kunnille määräyksen opetussuunnitelman muuttamisesta siten, että uusi opetussuunnitelma
on käytössä 1.8.2014 alkaen.
Tämä opetussuunnitelma on laadittu sivistystoimialan sekä sosiaali- ja terveystoimialan yhteistyönä..
Nuorisovaltuusto ja Lahden seudun vanhemmat ry ovat osallistuneet opetussuunnitelman laadintatyöhön
Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka
yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisena
yhteistyönä.
Suunnitelmat ovat:
lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus,
paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta sekä
koulu - / esipetusyksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta
koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa
koskevaa osuutta sekä koulukohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia.
Opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevassa osuudessa kuvataan esi- ja perusopetuksen oppilashuollon
paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. Siinä määritellään
opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan,
yksikkökohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaavat linjaukset,
yksikkökohtaisen oppilashuoltosuunnitelman perusrakenne sekä
osa suunnitelmiin sisältyvistä asioista (esimerkiksi poissaoloihin, päihteiden käyttöön puuttuminen,
sairaalaopetusyhteistyö, tapaturmat).
Kuntakohtainen opetussuunnitelma, johon opetussuunnitelman perusteet on sisällytetty, toimii suoraan
pohjana yksikön oppilashuoltosuunnitelmalle. Näin vältytään päällekkäisiltä kirjauksilta ja varmistetaan
yksiköiden yhtenäinen toimintakulttuuri.
2
Esiopetus
Oppilashuolto
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön
sijasta esiopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä lapsi, oppilaitoksesta
nimitystä esiopetusyksikkö tai esiopetus. Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä opetuksen
järjestäjä1.
Lasten kehitysympäristön ja esiopetuksen toimintaympäristön muutosten myötä oppilashuollosta on tullut
yhä tärkeämpi osa esiopetuksen perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy kiinteästi esiopetuksen tehtävään
edistää lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Oppilashuoltotyötä ohjaa lapsen edun
ensisijaisuus2.
Lapsella on oikeus saada maksutta oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää3. Esiopetuksen
oppilashuolto koskee myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia lapsia. Oppilashuollolla tarkoitetaan
lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä
ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetusyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan
ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko esiopetusyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän
lisäksi lapsilla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon.4 Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa
keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen lapseen ja huoltajaan
sekä heidän osallisuutensa tukeminen.
Esiopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa.
Monialainen oppilashuollon yhteistyö
Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja yksikkökohtaiset oppilashuoltoryhmät.
Yksittäistä lasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella
kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki
oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi
kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä
asia edellyttää.
Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa
siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus5. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä
lapsen ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon lapsen ikä ja edellytykset.6 Esiopetusyhteisön tai
lasten hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä huoltajan kanssa.
Esiopetuksessa oppilashuolto on esiopetusyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien
työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu esiopetusyhteisön hyvinvoinnista on esiopetuksen
henkilökunnalla.7 Oppilashuollon palveluita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä terveydenhoitopalvelut,
jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina8. Näiden
1
2
3
4
5
6
7
8
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 1 § 3 mom.
YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 § 4 mom.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § 1 ja 2 mom.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 § 1 mom.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 § 1 mom.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 § 1 ja 2 mom.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § 3 mom. ja terveydenhuoltolaki (1326/2010) 15 §
3
asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin lapseen, lapsen kehitysympäristöihin kuin yhteistyöhön. Palveluja
tarjotaan siten, että ne ovat helposti saatavilla9. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa 10.
Kuntatasolla oppilashuoltotyön linjauksista ja työnjaosta huolehtii kuntakohtainen oppilashuoltoryhmä, joka
toimii oppilas- ja opiskelijahuoltolain tarkoittamana oppilashuollon ohjausryhmänä esi- ja perusopetuksen
osalta. Kuntakohtaisessa oppilashuoltoryhmässä on edustettuna lastensuojelu, perheneuvola,
nuorisopsykiatria, terveysneuvonta, nuorisopalvelut ja koulujen ja esiopetuksen oppilashuollon toimijoita
jokaiselta viideltä alueelta. Työryhmän puheenjohtajana toimii opetus- ja kasvatusjohtaja ja valmistelijana
johtava psykologi.
Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma11
Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan
yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä esiopetuksen
henkilöstön, huoltajien ja lasten kanssa. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman
esiopetusyksikön yhteinen. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan
kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa 12.
Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla esiopetuksen henkilöstö, lapset ja
huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan
suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille. Tämä opetussuunnitelma toimii pohjana yksikkökohtaisesti
laadittavalle oppilashuoltosuunnitelmalle. Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon valtuustossa 3/2014
hyväksytty lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma.
Oppilashuoltosuunnitelman sisältö:
1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut
13
2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat
3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen
4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja huoltajien kanssa
5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen
1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut
Oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio esiopetusyksikön oppilashuollon kokonaistarpeesta ja
käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja
toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien
oppilashuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitkä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa.
Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa.
Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta tukee esiopetuksen käytettävissä olevien resurssien kohdentamista
yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Arviossa
huomioidaan oppilashuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja
oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten terveyttä
ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä
9
10
11
12
13
Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 15 § ja 17 §
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 §
Lastensuojelulaki 12 § 1 mom.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 1-kohta
4
esiopetuksessa. Arvion valmistelussa otetaan huomioon myös lapsilta ja huoltajilta sekä esiopetuksen ja
oppilashuollon henkilöstöltä saatava tieto.
Oppilashuollon kokonaistarve
Oppilashuollon kokonaistarvetta arvioidaan lapsilta ja huoltajilta sekä esiopetuksen ja oppilashuollon
henkilöstöltä saadun tiedon perusteella. Tätä tarvetta arvioidaan säännöllisesti sekä tarpeen mukaan. Esiin
nousevia asioita käsitellään kuntakohtaisessa oppilashuollon kehittämistyöryhmässä.
Tulevien vuosien painopisteenä oppilashuoltotyössä ovat Lahdessa lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman mukaisesti:
Lasten kuulluksi tuleminen ja päiväkotiyhteisön myönteinen vuorovaikutuskulttuuri
Yhteistyö huoltajien ja lasten kanssa, osallisuutta edistävä toimintakulttuuri
Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän vastainen työ
Esiopetusyksikön arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta ja tulevan kauden yksikkökohtaiset
painopisteet oppilashuoltotyössä:
Kallion päiväkodissa on 3 esiopetusryhmää; kaksi ryhmää Liipolan koulun yhteydessä olevissa
parakeissa, joissa on yhteensä 23 lasta ja Juhonkadulla yksi ryhmä, jossa on 14 lasta. Parakin lapset
menevät pääosin Liipolan kouluun ja Juhonkadun ryhmästä suurin osa lapsista menee Länsiharjun
kouluun ja kolmasosa Launeen kouluun. Kaikissa ryhmissä on tehostetun tuen lapsia ja parakissa yksi
erityisen tuen lapsia. Suomi toisena kielenä lapsia on esiopetusryhmissä yhteensä 8 lasta.
Oppilashuollon kokonaistarve sekä painopisteet ovat erilaiset Juhonkadulla kuin parakin ryhmissä.
Juhonkadun ryhmän painopiste on työskentelytapojen harjoittelemisessa, ilmapiirin ollessa suvaitsevainen
ja positiivinen. Parakin ryhmissä painopiste on turvallisen oppimisympäristön turvaaminen kaikille lapsille.
Yksittäisten lasten erittäin vahvat tuen tarpeet heijastuvat koko ryhmän toimintaan; positiivisen ilmapiirin ja
yhteishengen vahvistaminen painottuvat toiminnassa.Oppilashuollon kokonaistarve on parakin ryhmissä
suurempi.
Ryhmien henkilökunta on ammattitaitoista ja riittävää, lisäksi parakissa toimintaa tukevat avustajat.
Yhdessä sovitut toimintatavat sitouttavat aikuisia ja lapsia toimimaan tavoitteen suuntaisesti. Parakin
ryhmissä käytetään voimallisesti pienryhmätoimintaa vastaamaan lasten yksilöllisiin tarpeisiin.
Oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa syys- ja vähintään kaksi kertaa kevätkaudella.
Yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa.
Käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut
Käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut, oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työnja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö ja oppilashuollon palveluiden
kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon
kehittämiseen ja seurantaan.
Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan oppimisen ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla edistetään
esiopetusyhteisön hyvinvointia ja yhteistyötä lasten ja perheiden ja muiden läheisten kanssa sekä tuetaan
lasten oppimista ja hyvinvointia ja sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia.
Psykologin tai kuraattorin arvion perusteella lapsella on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus hänen
opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tarvittaessa lapsi on
ohjattava saamaan muita oppilashuollon palveluja sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia tukevaa
toimintaa. Palveluja tarjotaan siten, että ne ovat helposti saatavilla ja ne järjestetään lain edellyttämässä
määräajassa.
5
Kaikille yksiköille on nimetty oma päivähoidon psykologi ja esiopetuksessa toimii yksi kuraattori.
Päivähoidon psykologit
Psykologi osallistuu oppilashuoltoryhmiin oman alansa asiantuntijana sekä yksittäisen lapsen että koko
yhteisön hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Psykologi voi olla mukana suunnittelemassa koko
esiopetusyhteisön tai esiopetusryhmän hyvinvointia tukevia interventioita.
Psykologin työn tavoitteena on tukea lasten kasvua ja oppimista psykologisten arviointi-, konsultaatio- ja
neuvontapalvelujen avulla. Psykologin työ sisältää lapsen oppimisvaikeuksien ja psyykkisen tilanteen
arviointia sekä tukitoimien suunnittelua ja toteuttamista yhteistyössä lapsen lähiverkoston ja tarvittavan
viranomaisverkoston kanssa. Psykologit ohjaavat tarvittaessa perheitä esiopetuksen ulkopuolisten
tukitoimien piiriin. Päivähoidon psykologit toimivat myös varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten tukena,
jolloin työtä ohjaa päivähoidon lainsäädäntö.
Esiopetuksen kuraattori
Kuraattori tekee suunnitelmallista ja tavoitteellista sosiaalityötä. Tehtävät koostuvat asiakastyöstä,
esiopetussuunnitelman mukaisesta oppilashuoltotyöstä, verkostotyöstä sekä yhteistyöstä eri viranomaisten
ja muiden tahojen kanssa. Esiopetuksen kuraattori antaa lapselle ja hänen lähiyhteisölleen tukea, ohjausta ja
asiantuntija-apua, jolla pyritään ehkäisemään ja poistamaan lapsen kehitykseen liittyviä sosiaalisia
vaikeuksia sekä edistämään kodin ja esiopetuksen välistä yhteistyötä.
Vuoden 2015 loppuun mennessä Lahdessa tehdään esiopetuksen kuraattorityön mallintaminen
koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen -kehittämishankkeen osana.
Neuvolaterveydenhuolto
Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tavoitteena on lapsen kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin
turvaaminen ja tuen tarpeiden tunnistaminen. Terveysneuvontapalveluissa tullaan vähitellen siirtämään
esikoululaisten palvelut neuvolasta kouluterveydenhuoltoon. Lapsen määräaikainen 6-vuotistarkastus
tehdään siirtymävaiheen aikana joko neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa. 6-vuotistarkastuksessa perhe
tapaa terveydenhoitajan. Oppilashuoltoon osallistuu siirtymävaiheen aikana joko neuvolan tai
kouluterveydenhuollon terveydenhoitaja ja lääkäri.
Esiopetusyksikön kuvaus käytettävissä olevista oppilashuollon palveluista ja siitä, miten ne
kohdennetaan yksittäisiin lapsiin, esiopetusyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä
oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan:
Oppilashuoltotyön aikataulu: yksikkökohtainen OHR kokoontuu 4 kertaa toimintavuodessa ja
yksilökohtainen tarvittaessa.
Yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat päiväkodin johtaja, esiopettajat,
resurssilastentarhanopettaja, psykologi, kuraattori, koulun laaja-alainen erityisopettaja, koulun
terveydenhoitaja.
Oppilashuoltotyön painopiste on yhteisöllinen; turvallisen oppimisympäristön luominen ja turvaaminen ovat
esiopetusryhmien keskeinen tehtävä lasten tarpeisiin vastaamisen lisäksi.
Esiopetusryhmien haasteellisuuden vuoksi oppilashuoltotyön toteutumisesta arvioidaan tarvittaessa,
kuitenkin useammin kuin kerran keväällä esiopetuksen loputtua.
Nivelvaiheen tiedonsiirrossa jaetaan lapsesta oleellinen tieto oppimisen tukemisen turvaamiseksi.
6
2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat 14
Oppilashuolto on tärkeä osa esiopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan,
arvioidaan ja kehitetään esiopetusyhteisön ja ryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan
esiopetusympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. 15 Yhteisöllisten toimintatapojen
kehittämisessä tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen, neuvolan sekä muiden kunnan lasten hyvinvointia
edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.
Lasten ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja
hyvinvointia vahvistavaa. Yhteisöllinen oppilashuolto luo esiopetuksessa edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle,
huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös
ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä.
Lapsella on oikeus turvallisiin oppimisympäristöihin16, joihin kuuluvat niin fyysinen, psyykkinen kuin
sosiaalinenkin turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on lasten ja henkilökunnan turvallisuuden
varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Opetuksen järjestäjä laatii
suunnitelman lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana yksikkökohtaista
oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja, päiväkodin johtaja tai rehtori ilmoittaa esiopetuksessa tai matkalla
esiopetukseen tai kotiin tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen
osallistuneiden huoltajille.17
Rakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja
turvallisuutta. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös esiopetuksen kuljetuksia, tapaturmien ehkäisyä ja
tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat. Kun esiopetus järjestetään koulussa, otetaan myös esiopetus
huomioon kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa 18.
Oppilashuollon tehtävänä on kehittää hyvinvointia tukevaa kasvuympäristöä ja vahvistaa esiopetusyksikön
yhteisöllistä toimintatapaa. Yhteisöllinen oppilashuolto on ensisijaisesti esiopetusyhteisön kokonaisvaltaiseen
hyvinvointiin pyrkivää ennaltaehkäisevää työtä. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä lapsen ja huoltajan
osallisuutta esiopetusyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä.
Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti ja kaikkien esiopetusryhmien tilanne käsitellään
oppilashuoltoryhmissä vuosittain.
Oppilashuoltoryhmä voi olla suunnittelemassa erilaisia esiopetusyksikön toimintakulttuurin kehittämiseen
tähtääviä toimenpiteitä, esim. vanhempainillat ja erilaisten teemojen käsittely yhteisössä.
Oppilashuoltoryhmä vastaa siitä, että lasten mielipiteet tulevat kuulluksi esiopetusympäristössä.
Oppilashuoltoryhmä huolehtii vanhempien mahdollisuudesta olla osana esiopetuksen osallisuutta edistävää
toimintakulttuuria.
Yhteisöllisen oppilashuoltotyön prosessikuvaus löytyy www.peda.net/lahti -sivustolta.
14
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 2-kohta
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 § 1 mom.
16
Perusopetuslaki 29 § 1 mom. (1267/2013)
17
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 4-kohta ja perusopetuslaki 29 § 3 ja 7 mom. (1267/2013)
18
Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 16 § 2 mom. ja valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja
opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 12 §
15
7
Kuvaus oman yksikön yhteisöllisen oppilashuoltotyön toimintatavoista ja malleista
Yhteisöllinen oppilashuollon toimintatapoina korostuvat Liipolan alueella sosiaalisten ja
vuorovaikutustaitojen vahvistaminen; lapsia osallistetaan eritysesti leikin ja draaman avulla aikuisen
sanoittaessa ja ohjatessa toimintaa. Suomenkielen vahvistamisella ja mallintamisella on keskeinen
tehtävä myös oppilashuollollisena toimenpiteenä monikulttuurisessa ympäristössä.
Liipolassa tehdään myös jatkuvaa ja viikoittaista yhteistyötä alkuopetuksen kanssa. Myös koulun laajaalaiselle erityisopettajalle on palkitettu viikkotunti esiopetusikäisten kanssa. Liipolassa esiopetusikäiset
toimivat koululaisten kanssa samassa fyysisessä ympäristössä, joten oppimisympäristöön vaikuttavat
myös koulun henkilöstö ja koululaiset. Kaikki aikuiset ovat velvollisia yhteisvastuullisesti ohjaamaan
kaikkia lapsia.
Tiimit suunnittelevat, kehittävät ja arvioivat toimintaansa viikoittain tiimipalavereissaan. Tarvittaessa
konsultoidaan muita yhteistyö- / asiantuntijatahoja.
Vanhemmat osallistetaan kasvatuskeskusteluissa sekä päivittäisissa tuonti- ja hakutilanteissa tuetaan
kasvatuskumppanuutta.
Toimintatavat esiopetusyhteisön ja –ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin
edistämiseksi
Esiopetuksen toimintayksikön turvallisuustyö on määrätietoista ja järjestelmällistä turvallisuustoiminnan
suunnittelua ja käytännön toteutusta. Se tähtää esiopetusympäristön riskien hallintaan lasten ja henkilöstön
turvallisuuden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Toimintaan vaikuttavien riskien hallinnassa
on tärkeää henkilöstön määrä ja turvallisuusasioiden koulutus.
Päivähoitolaki velvoittaa toimintayksikön huolehtimaan päivähoidon turvallisesta järjestämisestä.
Asetuksessa lasten päivähoidossa annetaan säännökset toimintayksikön päivähoitohenkilöstön määrästä ja
kelpoisuusvaatimuksista, jotka ovat eräitä tärkeimmistä päivähoidon turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä.
Toimintayksiköissä laaditaan arjen turvallisuussuunnitelma, jossa arvioidaan toimintaa uhkaavat vaarat ja
selvitetään toiminnan riskit ottaen huomioon lakien keskeiset vaatimukset, toimintayksikön työsuojelun
toimintaohjelma sekä työterveyshuollon työpaikkaselvitykset.
Päivähoidon turvallisuussuunnittelu: Stakes Oppaita 71
Esiopetusyhteisön ja -ympäristön tulee olla terveellinen, turvallinen, esteetön ja esteettisesti viihtyisä.
Fyysiset työolot, kuten sisäilman laatu, ergonomia ja tapaturmavaarat huomioidaan. Yleisten tilojen lisäksi on
huolehdittava kalusteiden, sosiaalitilojen ja säilytystilojen kunnosta ja siivouksen asianmukaisesta tasosta.
Yhteistyötä tehdään Lahden kaupungin työterveyden, työsuojelun ja työhyvinvoinnin henkilöstön tai muiden
kaupungin toimijoiden kanssa. Lahdessa Tilapalvelut vastaa kiinteistöjen hoidosta ja kunnosta.
8
Yksikön kuvaus:
Kallion päiväkoti on nyt toista toimintakautta väistötiloissa kolmessa eri toimintapisteessä. Päiväkotimme
toimintaa siirtyy Liipolan uuten Monitoimitaloon 1.8.2015 lähtien. Juhonkadulla toimii esiopetusryhmän
lisäksi kaksi lapsiryhmää, Kivikadulla alle 3-vuotiaiden sekä sisarusryhmä ja parakissa kaksi eo-ryhmää.
Tilat eivät ole Juhonkadulla ja parakissa toiminnallisesti hyvät; epäkäytännölliset ja pienet tilat vaativat
toiminnan organisoinnilta ja ennakoinnilta paljon.
Molemmissa toimintapisteissä ulkoilulla on keskeinen merkitys epäkäytännöllisten tilojen vuoksi.
Parakissa ulkoilu tapahtuu koulun piha-alueella, lähimetsissä ja -puistoissa. Juhonkadulla ulkoillaan
lähipuistossa ja metsissä. Turvallisuustekijät on mietitty erityisen tarkasti johtuen päiväkodin tilojen
haasteellisuudesta sekä ulkoiluista aidattomilla alueilla. Päiväkodin henkilöstöllä on oleellisen tärkeä rooli
turvallisen ympäristön valvomisessa yleisillä ulkoilualueilla. Jokaisella aikuisella on vastuu ilmoittaa vaaratai korjaustarpeesta johtajalle.
Toiminnan ollessa jakautunut useampaan pisteeseen, talon ilmapiirillä ja henkilökunnan sitoutumisella
yhteisten tavoitteiden suuntaisesti on merkitystä yhteisöllisyyden takaamiseksi. Lisäksi oleellinen tekijä on
tiedonkulku, johon on kiinnitetty erityistä huomiota.
Yksikkökohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt
Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa esiopetuksen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä,
toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa esiopetuksessa päiväkodinjohtaja tai varajohtaja.
Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön
hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja
kehittäminen. Oppilashuoltoryhmä on monialainen ja siihen voi kuulua päiväkodinjohtajan/varajohtajan
lisäksi kiertävä erityislastentarhanopettaja tai erityislastentarhanopettaja, esiopettaja, päivähoidon psykologi,
kuraattori sekä neuvolan terveydenhoitaja. Pääsääntöisesti neuvolan terveydenhoitaja ja kuraattori
osallistuvat yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön.
Lapsikohtaisia asioita käsitellessä kootaan ko. asian käsittelyyn oma moniammatillinen asiantuntijaryhmä.
Yksikön kuvaus oppilashuoltoryhmän toimintatavoista ja käytännöistä:
Kokousaikataulu: Oppilashuoltoryhmä kokoontuu syys-lokakuussa. Lapsiryhmien tilanteessa riippuen
ryhmä kokoontuu toisen kerran ennen vuodenvaihdetta ja kevätkaudella kaksi kertaa. Päiväkodin johtaja
kutsuu ryhmän koolle. Kokoontumisesta kirjataan muistio, joka arkistoidaan oppilashuoltoryhmäkansioon.
Kokouksen lopussa on varattu aikaa päivähoidon psykologin konsultaatiolle.
Monialainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu yksittäisen lapsen asioissa tarvittaessa. Esiopettaja
neuvottelee vanhempien kanssa ryhmään kutsuttavista osallistujista. Esiopettaja tai päiväkodin johtaja
kutsuu ryhmän koolle.
Esiopettajat voivat tarvittaessa konsultoida päiväkodin johtajaa, resurssilastentarhanopettajaa sekä koulun
laaja-alaista erityisopettajaa nimettömästi mietittäessä yksittäisen lapsen oppilashuollollista tarvetta.
Oppilashuollon yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa sekä erityisesti
esiopetuksen siirtymävaiheissa
Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen
koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa
oppilashuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan
terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja
9
toimintatapoja kehitetään esiopetusyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää
oppilashuollon suunnitelmallista arviointia19.
Nivelvaiheista on laadittu prosessikuvaukset. Nivelvaiheissa huolehditaan sekä opetuksen että
oppilashuollon järjestämiseksi tarvittavien tietojen siirtämisestä. Tietoja siirretään yhteistyössä huoltajan
kanssa. Yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisen kannalta välttämättömät tiedot voidaan kuitenkin
siirtää joka tapauksessa. Jos lapsi siirtyy toisen opetuksen järjestäjän opetukseen, tähän tarvitaan kuitenkin
lapsen huoltajan suostumus.
Yksikön kuvaus:
Nivelvaiheen yhteistyöstä on alueella sovittu ja kuvattu esi- ja alkuopetukseen vuosiympyrässä, johon on
kirjattu tiedonsiirron vastuut ja alueen hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattu tiedonsiirron eettiset
periaatteet.
Jokaisen lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma lähetetään tulevan 1-luokan opettajalle. Yhdessä
rehtorin ja esi- ja alkuopettajan sekä laaja-alaisen erityisopettajan kanssa käydään erikseen tehostetun ja
erityisen tuen oppilaiden tarpeet ja huomiot keskustellen. Oppilashuollolliset asiat siirretään siltä osin,
mikäli ne ovat opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä. Kaikki tieto, mikä siirtyy esiopetuksesta
kouluun, on vanhempien kanssa etukätee nkeskusteltu ja heitä siitä asiasta tiedotettu.
Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa
yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä
Jokaisella alueella toimii alueellinen hyvinvointiryhmä, jonka toiminnasta vastaa aluerehtori tai
aluepäiväkodinjohtaja. Työryhmään kuuluu alueella lasten ja nuorten parissa toimivia ammattilaisia
lastensuojelusta, perheneuvolasta, neuvola- ja kouluterveydenhuollosta, nuorisopalveluista ja
koulukuraattori- ja psykologipalveluista. Työryhmässä käsitellään alueen lasten ja nuorten hyvinvointiin
liittyviä asioita, suunnitellaan kehittämishankkeita ja yhteistyötä vanhempien ja kolmannen sektorin
toimijoiden kanssa. Kuntatasolla yhteistyötä koordinoi oppilashuollon kehittämistyöryhmä, jossa kaikki lasten
ja nuorten hyvinvointia edistävät tahot ovat edustettuina. Työryhmä tekee yhteistyötä myös
nuorisovaltuuston, vanhempainyhdistyksen ja järjestöjen kanssa.
Yksikön kuvaus:
Liipolan alueella tehdään yhteistyötä kaikkien lähiön toimijoiden kesken. Kallion päiväkoti tekee Liipolan
koulun kanssa viikoittaista yhteistyötä.
Etelän alueen hvyinvointiryhmä on järjestänyt yhdessä hankekoordinaattoreiden kanssa erilaisia
tilaisuuksia, missä alueen nuoria on kuultu ja kysytty heiltä kehittämistarpeita.
Liipolan päiväkodin johtaja on Etelän alueen hyvinvointiryhmän puheenjohtaja kaudella 2014 - 2015.
Humpulan päiväkodin johtaja Aija Marola on varhaiskasvatus- ja esiopetuksen edustaja Kunta OHR:ssa.
19
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 25 §
10
Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus
Tapaturmien ehkäisy kuuluu osaksi kokonaisvaltaista turvallisuuden edistämistä esiopetuksessa.
Turvallisuussuunnittelun tulee pohjautua aina yksikkökohtaiseen uhkatekijöiden selvittämiseen.
Tapaturmalla tarkoitetaan lapselle matkalla (= matka kotoa esiopetusyksikköön ja esiopetusyksiköstä kotiin),
esiopetuksen aikana esiopetusyksikössä tai yksikön järjestämässä opettajan valvomassa tapahtumassa
sattunutta tapaturmaa. Lapsille sattuvista hoitoa vaativista tapaturmista valtaosa on kaatumisia, putoamisia
ja törmäämisiä.
Esiopetuksen henkilökunnan ensiaputaitoja ja näiden valmiuksien ylläpitämistä edistetään säännöllisellä
koulutuksella.
Erilaisia tapaturmiin johtavia syitä on mainittu sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa
Turvallisuussuunnitteluopas sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille20. Tapaturmien ensiapuohjeita on
esitetty muun muassa Suomen Punaisen Ristin internet-sivuilla www.redcross.fi.
Jos lapsi joudutaan viemään lääkäriin tai sairaalahoitoon, häntä saattavalla henkilöllä tulee olla mukanaan
lasta koskevat tiedot eli lapsen henkilötiedot ja huoltajan yhteystiedot sekä mahdollisuuksien mukaan tiedot
lapsen sairauksista, allergioista tai yliherkkyyksistä. Lapsi kuljetetaan tapauksesta riippuen taksilla tai
sairasautolla.
Yksikön kuvaus (tarvittaessa):
Päiväkodissa on kartoitettu riski- ja vaaratilanteet kaikkien toimintapisteiden osalta.
Päiväkodilla on arjen turvallisuussuunnitelma, johon on kirjattu kaikissa toimintapisteissämme
huomioonotettavia turvallisuustekijöitä. Päiväkodissa on ensiapuvastaava ja vuoden 2015 loppuun
mennessä kaikki lähihoitajat ovat suorittaneet "Lasten päivähoidossa annettavan lääkehoidon- kurssin"
verkko-opiskeluna.
Jokainen työntekijä on vastuussa lasten turvallisen ympäristön turvaamisesta.
Esiopetuksen kuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet
Lahdessa esiopetuspaikan määräytymisessä noudatetaan perusopetuslain 6 §:ssä mainittuja periaatteita.
Esiopetus järjestetään siten, että lasten matkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä ja että opetukseen
osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja. Vanhemmilla on myös mahdollisuus
halutessaan hakea esiopetukseen kauempana sijaitsevaan esiopetuksen järjestämispaikkaan, joka saattaa
perustua työssäkäyntiin, sisarusten päivähoitojärjestelyihin tai esiopetukseen hakevan lapsen aiempiin
päivähoitojärjestelyihin.
Lapsella on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, jos matka kotoa esiopetukseen on pidempi kuin viisi
kilometriä tai kun matka, oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen, muodostuu lapselle liian
vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on lapsen kuljettamista tai
saattamista varten myönnettävä riittävä avustus (perusopetuslain 32 §). Lisäksi edellytetään, että
esiopetuksen järjestämispaikka poikkeaa vanhempien hakemasta paikasta.
Lapsi voi osallistua joko pelkkään esiopetukseen tai lisäksi esiopetuksen yhteydessä järjestettävään
päivähoitoon. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kun on kyse perusopetuslain mukaisesta esiopetuksesta,
kulkeminen tapahtuu sen mukaisesti. Lisäksi päiväkodissa järjestettävässä esiopetuksessa noudatetaan
20
Sosiaali- ja terveysministeriö, Oppaita 2005:13
11
täydentävänä päivähoitolakia. Kuntaliiton mukaan vastuu on pääsääntöisesti vanhemmilla, ellei kunta ota
kantaa, että matka on lapselle vaarallinen, jolloin sen tulisi järjestää lapselle kuljetus.
Vain esiopetuksessa olevien lasten kulkemisesta noudatetaan perusopetuslain 32 §:ää. Sivistyslautakunta
toteaa, että toimivallan lapsen kulkemisesta päättämiseen ollessa viime kädessä huoltajalla,
varhaiskasvatuspalvelujen henkilöstö ei ole vastuussa lapsen turvallisuudesta matkojen aikana.
Ajan tasalla olevat ohjeet löytyvät www.lahti.fi -sivustolta.
Suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä21
Lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Suunnitelmassa
otetaan huomioon sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet
esiopetuksessa. Suunnitelmassa kuvataan:
kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen,
edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla,
yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena
olevan osalta
yhteistyö huoltajien kanssa
yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa
suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, lapsille, huoltajille ja
yhteistyötahoille
suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi.
Yksikön kuvaus toiminnasta
Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lasten turvallisesta matkasta esiopetukseen ja kotiin.
Päiväkotimme yksi lapsista kulkee koulukyydillä esiopetukseen; kuljetukseen liittyvä turvaohjeistus on niin
henkilökunnan kuin vanhempien tiedossa.
Esiopetussuunnitelmaan on kirjattu suunnitelma lapsen suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja
häirinnältä; ryhmissä noudatetaan näitä periaatteita. Aikuisen rooli on erittäin tärkeä niin ennakoinnissa
kuin tilanteiden selvittämisessä. Kiusaamis- ja riitatilanteisiin puututaan välittömästi ja se on
yhteisvastuullisesti jokaisen aikuisen tehtävä. Kiusaamistilanteet puretaan aina lapsen kanssa.Aikuinen
auttaa sanoittamaan tapahtunutta ja ohjaa lasta miettimään kuinka jatkossa toimii toisin.
Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa
Yksikön turvallisuussuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa.
Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-,
vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma22.
Suunnitelmassa kuvataan:
kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa,
21
22
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2. mom. 4-kohta ja perusopetuslaki 29 § 3 mom. (1267/2013)
Pelastuslaki (379/2011) 15 § ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1 ja 2 §
12
johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa,
sisäisen ja ulkoisen sekä päiväkodin ja esiopetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän
periaatteet,
psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen
suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, lapsille, huoltajille ja
yhteistyötahoille,
toimintavalmiuksien harjoittelu sekä
suunnitelman arviointi ja päivittäminen.
Esiopetusyksiköissä on Arjen turvallisuussuunnitelmat -kansio, jossa edellä mainitut asiat on kuvattu. Kansio
sisältää sekä turvallisuus- että pelastussuunnitelman. Turvallisuussuunnitelmaan kirjataan
tarkistamisajankohdat ja seurannasta vastaavat henkilöt.
3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen 23
Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen
seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi.
Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan
lapselle annettavia terveydenhoitopalveluja, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina
ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina,
oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä
yksittäistä lasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa.24
Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä
kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Esiopetuksen oppilashuollolla on tärkeä merkitys varhaisen
tuen turvaamisessa ja ongelmien ehkäisyssä. Lasten yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan
huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että esiopetuksen arjessa.
Yksilökohtainen oppilashuolto esiopetuksessa perustuu aina huoltajan suostumukseen25. Huoltajan
osallisuutta tuetaan ja mielipiteitä kuullaan lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisessa. Lapsen
osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa
hänen ikänsä, kehitystasonsa ja edellytystensä mukaisesti26. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja
luottamuksellista. Oppilashuoltotyö järjestetään niin, että lapsi voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee
kuulluksi. Työssä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.
Asian käsittely myös yksittäisen lapsen tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano
perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi
osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä.27 Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus
pyytää neuvoa lapsen asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta28.
Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus, jossa
käytetään www.peda.net/lahti -sivustolta löytyvää lomaketta. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen
oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia
voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet.
23
24
25
26
27
28
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 2-kohta
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 § 1 mom.
Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 § 1 mom.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 § 1 ja 2 mom.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 § 3 mom. ja laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) 26 § 3 mom.
13
Yksilökohtaisen oppilashuollon prosessikuvaus löytyy www.peda.net/lahti -sivustolla.
14
Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä
Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Esiopettaja laatii pedagogisen arvion.
Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen
moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa.
Tehostetun tuen pedagogiset tavoitteet ja toimet suunnitellaan ja kirjataan oppimissuunnitelmaan
yhteistyössä lapsen, huoltajan ja esiopettajan kanssa. Mikäli tehostetun tuen antamisesta huolimatta lapsen
kehitys ei etene toivotulla tavalla, aloitetaan pedagogisen selvityksen valmistelu erityisen tuen päätöstä
varten.
Lapsen esiopettaja valmistelee pedagogisen selvityksen. Pedagogiset arviot ja selvitykset käsitellään
monialaisessa yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöitä konsultoiden. Oppilashuoltohenkilö arvioi,
tarvitaanko pedagogisten tukitoimien lisäksi myös oppilashuollollista tukea tai selvitystä, esim. psykologisia
tai lääketieteellisiä tutkimuksia, sosiaalista selvitystä tai koulun ulkopuolisten tukitoimien piiriin ohjaamista.
Erityisen tuen pedagogiset tavoitteet ja toimet suunnitellaan HOJKSiin yhteistyössä lapsen ja huoltajan
kanssa.
Erikoissairaanhoidossa olevan lapsen opetus järjestetään ensisijaisesti lapsen omassa esiopetuksen
järjestämispaikassa. Lapselle järjestetään opetusta ja tukea siinä määrin kuin se hänen terveytensä,
pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon
ottaen on perusteltua.
Lapsella on omassa esiopetusryhmässään käytössä kaikki tukitoimet kolmiportaisen tuen mukaisesti. Mikäli
lapsen kohdalla opetus järjestetään oman esiopetusryhmän sijasta sairaalaopetuksessa, toteutetaan
siirtyminen lapsen, huoltajan tai muun laillisen edustajan, opetuksen järjestäjän, sairaalaopetusyksikön ja
erikoissairaanhoidon moniammatillisessa yhteistyössä.
Sairaalaopetus on erikoissairaanhoidon yhteydessä annettavaa esi- ja perusopetusta avo- ja osastooppilaille. Sairaalaopetuksessa korostuvat kasvatuksen ja opetuksen lisäksi pedagoginen kuntoutus ja
kaikkien lasta opettavien, kasvattavien tai hoitavien tahojen keskinäinen yhteistyö ja konsultaatio.
Sairaalaopetuksessa tuetaan lapsen koulupolkua. Nivelvaiheyhteistyö lapsen oman esiopetusryhmän
kanssa korostuu tulo- ja paluuvaiheessa. Lapsen tukitoimien ja opetuksen järjestämiseksi järjestetään
sairaalaopetuksen koordinoimana sekä tulo- että paluuvaiheessa verkostopalaveri, johon kootaan tarvittava
oppilashuollollinen asiantuntijaryhmä. Lapsen tulee voida palata siihen opetukseen, johon lapsi osallistui
ennen siirtymistä sairaalaopetukseen.
Yhteistyön toteuttamista ohjaavat erilliset ohjeet nivelvaiheen prosessista (prosessikuvaus
www.peda.net/lahti -sivustolla) oppilaan siirtyessä omasta esiopetusyksiköstä sairaalaopetukseen,
sairaalaopetuksessa oloaikana toteutettava yhteistyö ja paluu takaisin esiopetusyksikköön.
Lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa
Vanhempien tehtävä on tiedottaa esiopetuksen henkilöstölle lapsen sairauksista ja niiden hoidosta.
Erityisjärjestelyt sovitaan lapsi- ja perhekohtaisesti. Henkilöstölle tarkemmat ohjeet intrassa
Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelmassa (Ohjeet > Työn tueksi).
Kun lapsella on vakava tai pitkäaikainen sairaus, sovitaan hoitoneuvottelu, johon osallistuvat vanhempien
sekä esiopetushenkilöstön lisäksi erikoissairaanhoidosta sairaanhoitaja. Hoitoneuvottelussa tarkastellaan ja
selvitetään lapsen selviytymistä esiopetuksessa ja mahdollisia erityisjärjestelyjä sekä kirjataan
hoitoneuvottelun tulos erilliseen sopimukseen.
Hoitoneuvottelu sovitaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun lapsella on todettu vakava tai pitkäaikainen
sairaus, joka vaikuttaa lapsen vointiin esiopetuksessa. Hoitoneuvottelua voi ehdottaa myös henkilöstö, kun
lapsen voinnissa ja jaksamisessa tapahtuu havaittavia muutoksia.
15
Tavanomaisissa sairaustapauksissa useimmat lyhytaikaiset lääkekuurit, esim. tulehdustautien hoitoon
käytettävät antibioottilääkitykset voidaan annostella kotona. Tarvittaessa voidaan sopia lääkkeiden
antamisesta esiopetuspäivän aikana.
Tarkemmat ohjeet Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelmassa (Intra).
Lapsen sairaudesta johtuvat ensiaputilanteet
Jos lapsi menee insuliinishokkiin tai saa epilepsiakohtauksen päivähoidossa, henkilökunta ottaa
ensisijaisesti yhteyttä vanhempiin ja tarvittaessa ensihoitoon. Esiopetuksessa tulee olla vanhempien ja
terveydenhuollon antamat ohjeet siitä, mitä lapselle täytyy ja saa tehdä ensiaputilanteissa. Esimerkkeinä
ohjeista voi olla tieto siitä, miten lapsi laitetaan sellaiseen asentoon, ettei hän loukkaa itseään
epilepsiakohtauksen aikana tai mitä lapselle annetaan ensiavuksi liittyen esimerkiksi matalan verensokerin
hoitoon diabeteksessa.
Jokaisen aikuisen on velvollisuus auttaa parhaan kykynsä mukaan, jos lapselle tulee hätätilanne kuten
epilepsiakohtaus, insuliinishokki tai vakava allerginen reaktio. Terveydenhuollon ammattilaisen tietämystä tai
taitoa ei silloin edellytetä.
Jos lapsella on taipumus saada vaikeita allergisia reaktioita, vanhempien on tiedotettava tästä
henkilökuntaa.
Sairastuminen
Lapsen sairastuessa otetaan yhteyttä huoltajiin ja sovitaan heidän kanssaan lapsen noutamisesta.
Tarvittaessa henkilökunta ottaa yhteyttä lääkäriin tai kutsuu paikalle sairaankuljetusauton. Sairastuneelle
lapselle osoitetaan rauhallinen paikka lepäämistä varten. Sairastunutta lasta ei jätetä yksin.
Erityisruokavaliot
Ruokailussa on otettu syksystä 2011 käyttöön uudet ohjeet ja lomakkeet erityisruokavalioiden
ilmoittamisesta. Todistus erityisruokavalion tarpeesta -lomake on päivitetty vastaamaan valtakunnallista
allergiaohjelmaa, joka korostaa terveyden tukemista. Pysyvistä erityisruokavalioista, kuten
keliakiaruokavaliosta ja diabeetikon ruokavaliosta sekä vaikeista ruoka-allergioista, täytetään todistus
erityisruokavalion tarpeesta ruokailua varten. Lomake toimitetaan terveydenhoitajan kautta Lahden Aterialle.
Kansallisen Allergiaohjelman mukaisesti lieviä oireita (ohimenevä suun kutina tai kirvely tai ihon punoitus)
aiheuttavia ruoka-aineita ei tule enää hoitaa välttämisellä vaan altistamalla ja vähitellen siedättämällä. Näin
ollen lievistä allergiaa aiheuttavista ruoka-aineista ei enää laadita välttötodistusta.
Uskonnollisista ja eettisistä ruokarajoituksista vanhemmat ilmoittavat erillisellä lomakkeella suoraan Lahden
Aterialle.
Esiopetuksen oppilashuollon tuki lapsen elämäntilanteesta johtuvissa vaikeuksissa kuten perhe- ja
lähisuhdeväkivalta tai päihde- ja mielenterveysongelmat
Huoli perheen tilanteesta otetaan puheeksi huoltajien kanssa. Tarvittaessa kootaan monialainen
asiantuntijaryhmä lapsen tuen tarpeen selvittämiseksi. Perhe voidaan ohjata esiopetuksen ulkopuolisen avun
piiriin, kuten perheneuvolan tai lastensuojelun asiakkuuteen. Jos on syytä epäillä, että lapsen huolenpito tai
kehitys on vaarantunut, tulee laatia lastensuojeluilmoitus ensisijaisesti yhteistyössä huoltajien kanssa.
Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset
menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä
Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen lapsen tai lapsiryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon
palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja,
16
jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu29. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen
harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden
nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai oppilaiden läheisten osallistuminen ryhmän
työskentelyyn edellyttää huoltajan suostumusta.
Ennen monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamista tulee koollekutsujan neuvotella huoltajan kanssa
asiantuntijaryhmän kokoonpanosta.
Asiantuntijaryhmä kootaan kun tarvitaan moniammatillista näkökulmaa ja osaamista lapsen tuen
varmistamiseksi. Ryhmän koollekutsuja (esiopettaja tai muu oppilashuollon jäsen, jolle asia kuuluu) konsultoi
päiväkodinjohtajaa ja tarvittavia oppilashuollon edustajia ennen asiantuntijaryhmän kokoamista. Huoltajien
on oltava läsnä tai heiltä tulee olla suostumus lapsen asian käsittelystä monialaisessa asiantuntijaryhmässä.
Vastuuhenkilö (koollekutsuja) tiedottaa opetuksen järjestämiseen liittyvät asiat ja sovitut järjestelyt
tarvittaville henkilöille, esim. päiväkodinjohtajalle. Mikäli monialaiseen asiantuntijaryhmään kutsutaan
esiopetuksen ulkopuolisia yhteistyötahoja, tarvitaan huoltajalta kirjallinen suostumus (suostumus asian
käsittelyyn monialaisessa asiantuntijaryhmässä -lomake www.peda.net/lahti -sivustolla).
Yksikön kuvaus asiantuntijaryhmän kokoamisesta ja kokoontumisesta:
Kallion päiväkodissa esiopettaja tai päiväkodin johtaja kutsuu koolle monialaisen asiantuntijaryhmän
lapsen asioissa silloin kun pedagoginen tuki ei riitä. Ennen asiantuntijaryhmän koollekutsumista
esiopettajan on hyvä konsultoida kuraattoria ja / tai päivähoidon psykologia.
Esiopettaja neuvottelee vanhempien kanssa ketkä osallistuvat kokoontumiseen.
Kokouksessa kirjataan oppilashuoltomuistio, joka arkisotidaan päiväkodin toimiston lukolliseen kaappiin.
Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys
Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän
vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot
oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus
laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että
kertomukseen kirjataan seuraavat asiat:
yksittäisen lapsen nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä lapsen huoltajan tai muun
laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot,
kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa,
kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa,
asian aihe ja vireille panija,
lapsen tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset,
toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet,
tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma sekä
toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot.
29
Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 67/2013
17
Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä
tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.
Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä lasta koskevat
asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja
ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä lasta
taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä. Oppilashuoltokertomukset laaditaan liitteenä olevan
rungon mukaisesti ja säilytetään rekisteriselosteessa kuvatulla tavalla.
Kuvaus yksikön käytännöistä:
Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut yksittäistä lasta koskevat asiakirjat
tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Kallion päiväkodissa sitä varten on oppilashuoltokansio, jonne
asiakirjat laitetaan. Kansio säilytetään toimistossa lukollisessa kaapissa.
Vanhempien pyytäessä, heille voidaan antaa kopio oppilashuoltokertomuksesta, mutta se tulee kirjata
oppilashuoltokertomukseen.
Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten
perheneuvola, lastensuojelu ja erikoissairaanhoito
Keskeistä esiopetuksen ulkopuolisten toimijoiden kanssa toteutettavassa yhteistyössä on varmistaa lapsen
kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen. Lapsella, huoltajilla ja jokaisella lasta tukevalla taholla on selkeä
kuva siitä, miten ja kenen kanssa lapsen asioita edistetään. Toimivan yhteistyön lähtökohtana on lapsen,
perheen ja toimijoiden keskinäinen arvostus. Yhteistyötä toteutetaan dialogisin keinoin. Vuorovaikutus on
avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista.
Esiopetuksen ulkopuoliset palvelut ja yhteistyökumppanit on kuvattu Lahden lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelmaan. Yksilökohtaisessa oppilashuoltotyössä toteutettavaa yhteistyötä lapsen, huoltajan,
esiopetuksen sekä esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa ohjaavat
oppilashuoltotyön prosessikuvaukset sekä toimijoiden laatimat ohjeistukset yhteistyön käytänteisiin.
Yksittäistä lasta koskevassa oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia
säännöksiä.
Asian käsittely yksittäisen lapsen tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu
huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua
tarvittavia esiopetuksen ulkopuolisia tahoja tai lapsen läheisiä. Tällaisia esiopetuksen ulkopuolisia tahoja
voivat olla mm. perheneuvola, erikoissairaanhoito ja lastensuojelu. Lahdessa kirjallinen suostumus
pyydetään oppilashuollollisessa työssä olevia asiakirjoja ja lomakkeita käyttäen. Työnjako kirjallisen
suostumuksen pyytämiseen sovitaan yksittäisen lapsen asian käsittelyyn koottavan asiantuntijaryhmän
kesken.
Lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisen kannalta on tärkeää jakaa tietoa huoltajien ja niiden
toimijoiden kanssa, jotka tukevat lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Mikäli lasta tuetaan esiopetuksen
ulkopuolisten toimijoiden taholta (esim. perheneuvola, lastensuojelu tai erikoissairaanhoito), yhteistyön ja
tiedon jakamisessa on hyvä hyödyntää mm. verkostotapaamisia kokonaistilanteen kartoittamiseksi.
Tarkoituksena on koota lapsen tukemisen kannalta keskeiset toimijat yhteen. Näin voidaan välttää mm.
päällekkäisiä tukitoimia ja suunnitella lapsen kannalta tarkoituksenmukaisimmat toimet hänen
tukemisekseen. Keskeistä on sopia yhdessä työnjaosta jatkotoimenpiteiden suhteen sekä seuraava
18
tapaaminen seurannan varmistamiseksi. Verkostotapaamisten koollekutsumisen työnjaosta sovitaan lapsen
asioissa kootun monialaisen asiantuntijaryhmän kesken.
Kuvaus yksikön oppilashuollollisesta yhteistyöstä ulkopuolisten toimijoiden kanssa:
Kallion päiväkodissa tehdään paljon ytheistyötä ulkopuolisten toimijoiden kanssa; esim. PHKS, toiminta- ja
puheterapeutit. Esiopettajan tehdessä yhteistyötä em. tahojen kanssa, on asiasta aina sovittu vanhempien
kanssa.
Lastensuojelun kanssa yhteistyötä tehdään yhdessä vanhempien kanssa aina kun se vain on mahdollista.
Neuvolan kanssa tehtävästä yhteistyöstä olemme sopineet vanhempien kanssa erillisellä lupalapulla
lapsen aloittaessa päivähoidon.
Kaiken yhteistyön perustana on avoin, rehellinen ja sekä vanhempia kunnioittava viestintä.
4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa
30
Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä lasten ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan
oppilashuollon toimintatavat lasten ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiksi.
Suunnitelmassa kuvataan:
Lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa,
toteuttamisessa ja arvioinnissa
Yhteisöllistä oppilashuoltotyötä suunnitellaan yhteistyössä vanhempien ja lasten kanssa. Esiopetusryhmien
käsittelyssä voidaan tehdä lapsille kyselyitä ja kutsua huoltajia ja lapsia mukaan oppilashuoltoryhmään.
Vanhemmilta kerätään tietoa ja mielipiteitä esiopetusryhmien ja koko yhteisön toiminnasta
vanhempainilloissa, arviointikeskusteluissa ja kyselyiden avulla. Esiopetusyksikön oppilashuoltosuunnitelma
tehdään yhteistyössä vanhempien kanssa.
Yksilökohtaisen oppilashuoltotyön suunnittelu tapahtuu aina yhdessä huoltajan ja lapsen kanssa. Huoltaja,
opettaja tai oppilashuollon palveluiden edustaja sopivat yhdessä, ketkä osallistuvat monialaisen
asiantuntijaryhmän kokoukseen, joka toteutetaan mahdollisimman pienellä kokoonpanolla.
Kuvaus yksikön toimintatavoista oppilaiden ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi:
Kallion päiväkodissa lasten osalliseksi tuleminen tapahtuu vuorovaikutuksen seurauksena, eikä siihen
aina tarvita sanallista kommunikaatiota. Yhteenkuuluvuuden tunnetta kokee saadessaan osallistua
yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon; tätä pyritään mahdollistamaan kaikissa ryhmissämme.
Vanhemmat osallistuvat lapsensa esiopetusvuoteen päivittäin tuonti- ja hakutilanteissa, opskeskusteluissa sekä sähköisesti Muksunetin välityksellä. Päiväkodissamme on lähtökohtaisesti Avoimet
Ovet; vanhemmat voivat halutessaan tulla seuraamaan opetustaa
30
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 3-kohta
19
Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen
huoltajille ja yhteistyötahoille
Lapsen huoltajalle annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan
tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja31. Lapsen ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen
yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisää oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin
hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä
oppilashuollossa.
Oppilashuollon periaatteista ja toimintatavoista tiedotetaan vanhempienilloissa, keskusteluissa vanhempien
kanssa, ilmoitustauluilla ja sähköisesti tiedotetaan Muksunetin kautta.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen nettisivuilla lukee oppilashuollosta yleisesti.
Esiopetuksen vanhempainillassa päiväkodin johtaja tiedottaa oppilashuoltotyöstä.
5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen 32
Opetuksen järjestäjä seuraa esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelman toteutumista33.
Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi 34. Näitä
ovat seurannasta vastuussa oleva taho esiopetuksessa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen
kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen
esiopetuksen oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja
tarvittaville yhteistyötahoille.
Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa
koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen
oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden
omavalvonnan toteutumisesta35.
Kuntakohtainen oppilashuoltoryhmä johtaa, ohjaa, seuraa ja arvioi koulukohtaista oppilashuoltotyötä. Lisäksi
kuntakohtainen oppilashuoltoryhmä laatii vuosittain oman toimintasuunnitelman, jossa määritetään
painopistealueet kunta- ja koulukohtaisen arviointitiedon perusteella seuraavalle toimintakaudelle.
Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä laatii oppilashuoltosuunnitelman, jossa kuvataan seurattavat
toimenpiteet ja toimintatavat, joiden toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan vuosittain kevätlukukauden
päättyessä.
Oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonta toteutetaan siten että esi- ja perusopetuksen ja toisen asteen
kuntakohtaiset oppilashuoltoryhmät kokoontuvat yhdessä 1-2 kertaa lukuvuodessa.
31
32
33
34
35
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 11 § 1 ja 2mom.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 5-kohta
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 4 mom.
Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 67/2013
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 § 1 mom.
20
Kuvaus yksikön käytännöistä:
Kallion päiväkoti yhdistyy Liipolan päiväkodin kanssa 1.8.2015 lähtien, jolloin myös oppilashuoltoryhmä
päivittää suunnitelman ja tekee tarvittavat muutokset.
Esiopetuksen loppupuolella arvioidaan miten hyvin oppilashuoltopalveluita on pystytty tarjoamaan ja miten
hyvin suunnitelma on toteutunut.