8 / 2014 – Tampereen Rakennusmestari
Tampereen Rakennusmestari TRY 118 vuotta www.try.fi Nro 8/2014 Marraskuu 60 vsk. Meiltä saat yksilöllisiä vastauksia visaisiin pulmiisi. VAR A A AN M AIK A O ÖÖRISI IN A-INS SSA! K AN ”Teemme sen, minkä lupaamme” 2 ncc.fi Toimintamme perustana ovat asiakkaiden tarpeet ja tavoitteena asiakkaan tyytyväisyys. Haluamme olla taitava sekä turvallinen kumppani, toimintatavoiltamme inhimillisiä ja sitoutuneita. Yli 400 A-Insinöörin ratkaiseva asiantuntemus odottaa haasteitasi rakennesuunnittelussa, rakennuttamisessa ja infrasuunnittelussa. Espoo, Tampere, Turku, Pori 3 p. 0207 911 888 Pyynikin kesäteatteri 2015 Puheenjohtajan palsta P Pyynikin kesäteatteri 2015 SAAKO MAAJUSSI PITÄÄ MORSIAMENSA? Pyynikin kesäteatterin valloittaa kesällä 2015 Veera Niemisen esikoisromaaniin pohjautuva AVIOLIITTOSIMULAATTORI. Näytelmän ohjaa Tommi Auvinen, dramatisoi Tommi Auvinen ja Seija Holma. Teos on hurjaa komediaa aiheesta saako maa-Jussi pitää morsiamensa. Tarjolla draamaa, kauhunkierrettä, huumoria ja - rakkautta! Avioliittosimulaattori oli Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkintoehdokas vuonna 2013. Kirja sai loistavat arvioinnit ja se on pysynyt kirjastojen varatuimpien kirjojen listalla jo vuoden. Kirjailija Veera Nieminen on karjalaissyntyinen monitoiminainen, joka emännöi hevostilaa Ylöjärvellä ja mikrosiruttaa seudun varsoja. Puhelias Aino saapuu koeajalle ei niin puheliaan Jussin kotitilalle, jossa asustaa lisäksi kolme muuta miestä. Taloon, jossa Jussin äidin kuoleman jälkeen ei ole kahvikuppikaan vaihtanut paikkaansa eikä monista asioista parane puhua ääneen. Päätä pahkaa rakastuneen Ainon täytyy yrittää, sillä jos tämä suhde ei toimi, hän uskoo heittävänsä kaivoon haaveet omasta perheestä, lapsista, omasta hevosesta, lauantaidekkarin katselemisesta omalla kotisohvalla, oman miehen kainalossa… Tommi Auvinen on ohjannut viimeksi Pyynikin kesäteatterille menestysmusikaalin Hopeinen kuu. Seija Holma on Tampereen Työväen Teatterin dramaturgi, joka tunnetaan lukuisten menestysteosten tekijänä. Avioliittosimulaattori jatkaa Pyynikin kesäteatterin uusien kotimaisten teosten sarjaa. Lippujen hinta jouluun asti 38 euroa. Sisältää väliaikakahvituksen! Lipputilaukset: [email protected] 4 Esitys 17.6.2015 kello 18. Lipunmyynti alkaa 1.10.2014 HANKI LIPUT JOULULAHJAKSI! imein vuodenaika alkaa olla käsillä aloitellessamme tätä marraskuuta. Syksyhän on ollut lämmin sekä melkoisen kuiva mistä johtuu monissa järvissä pintojen matala taso. Todennäköisesti kosteutta onkin melkoisella todennäköisyydellä lisää luvassa. Marraskuun nimi johtunee luonnonsuhteista, joita kuvaa vanhat sanonnat ”maa on martaana” tai ”maa martona makaa” ts. maa on kuollut. Kuukausi on aloitettu Pyhäinmiesten päivällä, jota kristillinen kirkko on pitänyt juhlapäivänä jo yli tuhannen vuoden ajan. Nykyäänhän päivän merkitys juhlapäivänä on unohtunut, eikä se eroa juurikaan tavallisista arjen kiireistä. Pimeydestä huolimatta mennään mukavampaan suuntaan kun odotellaan Martin päivää. Entisajan herkkuja olivat ”Martin makkarat”, jotka ovat vaihtuneet manner Euroopasta tulleeseen tapaan nauttia ”Martin hanhea”. Hanhihan onkin oikein hyvä lintu, kun siinä ei taida olla muuta vikaa kuin, että yhdelle iso mutta kahdelle pieni. Loppukuussa odotellaankin sitten lunta edes jonkun verran kun pitäisi päästä sovittelemaan aisoja reen eteen. Yhdistyksen syyskokous pidettiin perinteisesti Kehräsaaressa. Valinnat tehtiin sopuisasti ja kokous eteni muutenkin jouhevasti Simon ollessa jälleen nuijan varressa. Liittokokousedustajat joutuvatkin pitkälle matkalle kokouksen ollessa tänä vuonna Torniossa. Tämän palstan pitäjä vaihtuu, kun yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Risto Sirkkola. Olihan jo aikakin vaihtaa sillä viisivuotta on ihan tarpeeksi yhdelle miehelle. Aika on kulunut kuitenkin melkein yhtä nopeasti kuin entisellä miehellä vekselissä sillä kokoajan on ollut jotain hommaa ja paljon on jäänyt vielä tekemättäkin. Haluankin nyt kiittää hallitusta sekä jäsenistöä kaikesta tuesta jota olen saanut tehtävää hoitaessani. Toivon tietysti, että Ristokin saa meidän kaikkien avunja tuen sillä muuten emme saa mitään aikaan eivätkä hommat tunnu mielekkäiltä. Marraskuun jäsentapahtumaa vietämme tutustumalla rakenteilla olevaan Korkeakoulun Kanpusareenaan Hervannassa. Vastaavamestari Pasi Viljanen ja työmaainsinööri Mika Kilpeläinen SRV Rakennus Oy ja valvoja Pauli Lahtinen A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy hoitanevat esittelyt työmaalla. Toivotan kaikille lukijoille mukavaa joulunodottelua pimeydestä huolimatta. Antti Lehtinen 5 Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry Marraskuun Rakentajain ilta Tutustumiskäynti Tampereen teknillisen korkeakoulun Kampusareenan työmaalle. Äärimmäinen osaamistihentymä nousee keskelle Tampereen teknillisen yliopiston kampusta Hervannassa. Hermian ja VTT:n yritysalueet sekä muita huipputekniikan yrityksiä on aivan naapurissa. Alueella opiskelee ja työskentelee pikkukaupungillinen teekkareita, diplomiinsinöörejä, tutkijoita ja muita huippuammattialaisia. Kokoontuminen SRV:n työmaatoimistolla maanantaina 24.11. kello 17.00 Korkeakoulunkatu 10, Tampereen teknillinen yliopisto Tutustumiskäynnin isännöi vastaavamestari Pasi Viljanen ja työmaainsinööri Mika Kilpeläinen SRV Rakennus Oy ja valvoja Pauli Lahtinen A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy. Mukaan mahtuu vain 25 henkilöä. Ilmoittautumiset keskiviikkoon 20. marraskuuta mennessä Aarnille 040 500 7122 tai [email protected] Kampusareena on yliopistojen ja yritysten työympäristö, joka tukee yhteisöllisyyttä, oppimista ja liiketoimintaa. Liiketoiminnan tukipalvelut ovat heti käsillä, samoin huippulaboratoriot ja kansainväliset tutkimusryhmät. Opiskelijoissa on motivoitunutta työvoimaa, uutta näkemystä ja vahvaa innostusta. Tilat ja palvelut on viritetty tukemaan sujuvaa ja tuloksellista yhteistyötä. Tuomalla tutkimuksen, opiskelun, palvelut ja aktiivisen yritystoiminnan toistensa välittömään vaikutuspiiriin Kampusareena saa poikkitieteelliseen yhteistyöhön aivan uutta kuhinaa. Täällä yritykset ovat kirjaimellisesti kampuksen sydämessä ja osana toimivaa kansainvälistä tiedeyhteisöä. Läheisyys kiihdyttää yhteistyötä. Tampereen Rakennusmestari - www.try.fi Toimituksesta vastaava: Antti Lehtinen Toimituksen osoite: Tuomiokirkonkatu 17 A 4, 33100 Tampere, Puhelin 040–500 7122 e-mail: [email protected] Julkaisija: Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry Ilmestyy 8 numeroa vuodessa ISSN 0787-8389 Ilmoitukset ja artikkelit: Aarni Saviaho Taitto: Toni Weckroth Painopaikka: Kopio Niini Finland Oy, Tampere 2014 6 SISÄLLYSLUETTELO Puheenjohtajan palsta...................................5 Tulevia tapahtumia........................................7 Hyvän rakentamisen palkinto 2014................8 Asumisen laatua korostetaan seutusuunnittelussa.................10 Rakennusvalvontatoimille uutta tuottavuutta.........................................14 Rakentaminen lievästi plussalla Pirkanmaalla.................................16 Rakentaminen jatkaa vähenemistään..........18 Rakentamien Tampereella...........................19 Koulutusta....................................................20 Pientalon korjausrakentamiseen uusi opas ThermiSolilta...............................21 Kesän golfit..................................................24 Keilat kaatuvat…..........................................26 Martti Kenkkilän muotokuva paljastettiin......27 Tulevia tapahtumia... SENIORIMESTARIT MERKKIPÄIVÄT • Marraskuun kuukausikokous Monitoimitalo 13:ssa Kokoustila Strömmer, Satakunnankatu 13. Keskiviikkona 19.11. klo 11.30 alkaen. Huomioi poikkeava kellonaika! Marraskuu 6.11. Silvola Lauri 65 21.11. Jokinen Olavi 80 Joulukuu 5.12. Lehtonen Ann-Nina 60 7.12. Mainela Juhani 70 10.12. Järvinen Pekka 65 25.12. Mikkonen Arvo 80 26.12. Penttilä Antti 75 Tammikuu 2.1 Mäki Veijo 70 10.1. Viljamaa Paula 60 13.1. Limo Jaakko 75 25.1. Jaakkola Paavo 90 31.1. Ahtiala Heikki 90 Kokouksen alussa vieraanamme Tampereen infra liikelaitos/ Rakentamispalvelut, Yksikön päällikkö Wille Siuko, kertoo yksikön tuottamista kaupunkiympäristön yhdyskuntarakentamisesta. • Seniorimestarit seuralaisineen kutsutaan Joululounaalle perjantaina 12.12. klo 13.00 alkaen Ravintola Mylläreihin, Åkerlundinkatu 4, TAMPERE. Myllärien joululounas 28¬/ henkilö maksetaan 5.12. mennessä seniorimestareiden tilille FI65 8000 16 709584 54 Sitovat ilmoittautumiset: Olli Kivimäelle marraskuun kokouksessa tai 5.12. mennessä. 0400 910244 tai [email protected] Tervetuloa toimikunta. • Tammikuun lehden postitus on perjantaina 7.1. klo 10.00 Henryn kellarissa. • Tammikuun kuukausikokous keskiviikko 14.1. klo 12.00 alkaen. KITTIKOLO Kysy edullisia jäsenviikkoja! [email protected] 50 1 9 10 11 7.joulu 2015 29.joulu 22.helmi 1.maalis 8.maalis 14.joulu kysy 4.tammi 1.maalis 8.maalis 15.maalis VARATTU VARATTU kysy VARATTU 7 Hyvän rakentamisen palkinto 2014 Y mpäristölautakunta perusti Hyvän rakentamisen palkinnon 30.8.1994. Palkinto on tarkoitettu kannustamaan suunnittelijoita ja toteuttajia hyvään rakentamiseen. Ehdokkaat valitaan vuoden aikana valmistuneista kohteista. Palkinto jaetaan Pirkanmaan rakennuspäivänä 4.11.2014. Tänä vuonna ehdokkaitten kärki oli poikkeuksellisen hyvätasoinen. Yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto päätyi myöntämään Hyvän rakentamisen palkinnon Tampereen Tornihotellille. Lisäksi jaosto jakoi kunniamaininnat Lielahtikeskukselle ja Asunto Oy Tampereen Pohjolankatu 18-20:lle. Tornihotellin voi sanoa olevan kaupunkikuvan kannalta yksi Tampereen merkittävimmistä rakennuksista kautta koko sen historian. Rakennuksen syntyprosessi oli pitkä ja mutkikas. Ensimmäiset keskustelut tornin rakentamisesta käytiin kaavoitusyksikössä jo vuoden 2000 lopulla. Asemakaava vahvistui v. 2002, johon perustuville suunnitelmille myönnettiin rakennuslupa v. 2009. Rakentaminen ei kuitenkaan lähtenyt käyntiin, koska kustannukset osoittautuivat liian suuriksi. Rakentaja haki asemakaavasta poikkeuslupaa taloudellisemman ratkaisumallin mahdollistamiseksi. Julkisivua suunniteltiin kaupunkikuvatoimikunnan valvonnassa. Tornin julkisivusta tehtiin useita ehdotuksia. Valituksi tuli musta betonijulkisivu, jota keventävät valoa heijastelevat lasi ja teräspinnat. Kaupunkikuvatoimikunta ehdotti tornin korottamista niin että ylimmälle tasolle saataisiin näköalaterassitilaa. Uusi rakennuslupa myönnettiin v. 2011. Koko suunnittelu- ja rakentamisprosessi kesti siis 14 vuotta. 8 Tornihotelliin liittyy kunnostettu veturitalli, joka toimii hotellin ravintola- ja kokoustiloina. Veturitallin kunnostuksen ansiosta ratapihankadun kaupunkikuva paranee huomattavasti, mikä on tärkeää erityisesti siksi, että ratapihankatu on lyhin väylä rautatieasemalta Tampere-taloon sekä tärkeä väylä P-Hämppiin. Tornihotellissa on 25 kerrosta ja sen korkeus on n. 90 m. Huipun korkeusasema +186 m, on vähän enemmän kuin Pyynikin näkötornissa (+180 m) mutta selvästi vähemmän kuin Näsinneulassa (+135 m). Tornihotelli muodostaa kaupungin silhuettiin uuden maamerkin. Vanhat maamerkit, savupiiput, ovat suurelta osin kadonneet. Keskustan savupiipuista Tornihotellia korkeampia ovat Tampellan savupiippu (+197m) sekä Naistenlahden voimalan piiput (+188 m). Tornihotelli sijoittuu kaupungin kaukomaisemassa keskeisesti useiden kaupungin sisääntuloteiden päätteeksi. Toisaalta se näkyy Hämeenkadulle vain paikoittain. Hyvä sijoitus on osittain onnekas sattuma. Tornihotellin rakennuttaja oli Kiinteistö Oy Tampereen Tornihotelli, pääsuunnittelija arkkitehti, professori Sampo Valjus Oulusta, pääurakoitsija SRV Rakennus Oy. Lielahtikeskus sai kunniamaininnan erityisesti onnistuneesta julkisten palvelujen ja liiketilojen yhdistämisestä. Asunto Oy Tampereen Pohjolankatu 18-20 sai kunniamaininnan kiinteistön energiatekniikan parantamisesta. Kiinteistössä on suoritettu normaalien kunnostustoimien lisäksi lämmöntalteenoton lisäys ja aurinkopaneelijärjestelmän rakentaminen. Järjestelmät on liitetty maa- lämpöpumpun välityksellä kaukolämmön lämmönvaihdinkeskukseen. Toimintaa ohjataan nykyaikaisella taloautomaatiojärjestelmällä ja seurataan mm. VTT:n toimesta. Energiakorjaus on osa Tammelan kaupunginosan EU-GUGLE projektia. Kyseiseen kiinteistöön tehdyt korjaukset on malliesimerkki siitä, miten vanhojen kiinteistöjen energiatehokkuutta voidaan tehostaa ja parantaa ilman, että korjauksista syntyisi asukkaille mainittavaa haittaa tai huomattavaa yhtiövastikkeiden nousua. Kyseisen investoinnin takaisinmaksuajaksi on laskettu n. 4 vuotta. Hankkeen pääsuunnittelijana on toiminut Janne Heinonen Enermix Oy:stä Palkinnon on aikaisempina vuosina saanut mm. Tipotien sosiaali- ja terveysasema 2013, Cargotecin osaamis- ja tuotekehityskeskus (2012), asuinrakennus Vuoreksen puistokatu 76 (2011) ja Laukonsilta (2010). HRP palkitut 2014 Tornihotelli R: Kiinteistö Oy Tampereen Tornihotelli S: Arkkitehtuuritoimisto Sampo Valjus Oy, arkkitehti Sampo Valjus U: SRV Rakennus Oy, Miika Oksanen Lielahtikeskus R: Kiinteistö oy Lielahtikeskus S: A3 Arkkitehdit Oy, arkkitehti Esa Niva U: NCC Rakennus Oy Pohjolankatu 18-20 energiatehokkuustoimenpiteet R: Asunto Oy Tampereen Pohjolankatu 18-20, pj. Pertti Vesterinen vpj. Erkki Palonen S: Enermix Oy, Janne Heinonen U: Enermix Oy 9 Asumisen laatua korostetaan seutusuunnittelussa T ampereen kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa päivittävät parhaillaan alueen yhdyskuntarakenteen linjauksia. Kuntayhteistyö syvenee, ja valtuustot saavat vuoden vaiheen jälkeen käsiinsä seutuhallituksen ohjauksessa valmistellun Rakennesuunnitelman 2040. Vuosittainen väestönkasvu seudun alueella on noin 4000 asukasta. Rakennesuunnitelmalla kunnat varautuvat kasvun jatkumiseen kestävällä ja kiinnostavalla tavalla. Kestävyyttä suunnitelmassa edustavat tuhdit joukkoliikenteen ratkaisut, taajama-alueen eheytyminen ja keskustojen vahvistuminen. Nämä valinnat itsessään ovat jo kiinnostavia ja fiksuja. Myös erilaiset asuinympäristöt ovat osa kaupunkiseudun vetovoimaa. Niiden kehittäminen on rakennesuunnitelman tärkeä viesti. Tiivistyvässäkään rakenteessa asumisen laadun ei pidä riippua kotien sijainnista keskustoissa tai alueen reunamilla. Eri tavalla sijaitsevat asuinympäristöt on saatavissa kiinnostaviksi ja houkutteleviksi alueiden erilaisia laatutekijöitä korostamalla. Keskitehokkaat asuinympäristöt Asuinalueemme ovat nyt pelkistäen joko tiiviitä ja tehokasti rakennettuja tai väljä ja matalaprofiilisia. Nämä tyypit ovatkin hallinneet asuntotuotantoamme. Ne ovat samalla luoneet yksipuolista kuntaimagoa ja epätasapainoa kuntien välillä. Ratkaisuksi parempiin asuinympäristöihin esitämme ns. keskitehokasta asuntotuotantoa. Se sopii hyvin kuntien tavoittelemiin tiivistyviin asuinympä10 ristöihin keskuskaupungissa ja kehyskunnissa laatua ja houkuttelevuutta sivuuttamatta. Keskitehokkaat asuinympäristöt ovat hybridiratkaisu tehokkaan ja väljän rakentamisen välimaastossa. Ne vastaavat ihmisten erilaistuviin asumistoiveisiin ja pitävät palveluista paremmin kiinni. Sekä joukkoliikenteen että julkisten palvelujen samoin kuin kaupallisten palvelujen ylläpito edellyttää tiettyä väestöä. Vain harvoin väljästi rakennetut asuinalueet pystyvät tarjoamaan nykyajan kuntalaisen toivoman palvelutason. Keskitehokkaat asuinympäristöt ovat toiminnoiltaan monipuolisia, minkä luo viihtyisyyttä ja elinvoimaa alueille. Keskitehokasta asuntotuotantoa on rakentunut kuitenkin hyvin vähän tavoitteisiin nähden. Tavoitteen konkretisoimiseksi kaupunkiseudun kuntayhtymä ja teknillinen yliopisto tekivät keskustehokasta asuntotuotantoa määrittelevän ja kuvaavan julkaisun viime vuonna. Innostavia esimerkkejä kuvaava raportti on luettavissa osoitteessa: http://www. tampereenseutu.fi/seutuhankkeet/raportit_ja_muut_julkaisut ”Keskitehokkaan asumisen mallintaminen 2/2012. Asuinympäristöjen vetovoimatekijät Koska uskomme ihmisten asumistarpeiden erilaistumisen jatkuvan ja asumisen laatutekijöiden kasvavan, olemme jatkaneet asuinympäristöjen laadun konkretisoimista kuluvana vuonna yhdessä arkkitehti Kaisa Härkösen kanssa. Lähtökohdaksi on valittu uuden raken- nesuunnitelman joukkoliikenneratkaisu Lopuksi ja sen toteutumisen edellyttämän tiiviin Tarkastelun johtopäätöksenä on, että asuinympäristön rakentaminen. tiiviissäkään yhdyskuntarakenteessa Asuinympäristöjen laatutekijöitä kuvaamalla haluamme osoittaa, että viihtyisä ja laadukas Asuinympäristöjen laatutekijöitä ku- meidän ei tarvitse tinkiä asumisen laaasuminen on mahdollista tiivistyvässä rakenteessa raitiotien, lähijunan ja seutubussin tuntumassa. Asuinympäristöjen laatutekijöitä kuvaamalla haluamme osoittaa, että viihtyisä ja laadukas vaamalla haluamme osoittaa, että viihtyi- dusta. Miellyttäviä asuinympäristöjä on asuminen on mahdollista tiivistyvässä rakenteessa raitiotien, lähijunan ja seutubussin tuntumassa. sä ja laadukas asuminen on mahdollista mahdollista toteuttaa myös joukkoliiken Asuinympäristöjen laatutekijöitä kuvaamalla haluamme osoittaa, että viihtyisä ja laadukas tiivistyvässä rakenteessa raitiotien, lähiRaitiotien varren nekaupungissa. Miltä kuulostaa? Otan asuminen on mahdollista tiivistyvässä rakenteessa raitiotien, lähijunan ja seutubussin tuntumassa. junan ja seutubussin tuntumassa. mielelläni palautetta vastaan asuinympäristöt tarjoavat Raitiotien varren muun muassa sosiaalisen asuinympäristöt tarjoavat kohtaamisen paikkoja, toreja ja Raitiotien varren muun muassa sosiaalisen kaupunkipuistoja, laadukkaat asuinympäristöt tarjoavat kohtaamisen paikkoja, toreja ja kävelyalueet sekä monipuoliset muun muassa sosiaalisen kaupunkipuistoja, laadukkaat palvelut ja kohtuuhintaisen kohtaamisen paikkoja, toreja ja kävelyalueet sekä monipuoliset asumisen mahdollisuuksia. palvelut ja kohtuuhintaisen kaupunkipuistoja, laadukkaat kävelyalueet sekä monipuoliset asumisen mahdollisuuksia. palvelut ja kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuuksia. Kuvat: Kaisa Härkönen 2014 Lähijunan varren asuinympäristöt tarjoavat Lähijunan varren laatutekijöinä muun muassa asuinympäristöt tarjoavat kotitoimistoja, asuntoja myös Lähijunan varren laatutekijöinä muun muassa isommille perheille, asuinympäristöt tarjoavat kotitoimistoja, asuntoja myös pientalomaista asumista laatutekijöinä muun muassa isommille perheille, kerrostalossa, terasseja, hyvät kotitoimistoja, asuntoja myös pientalomaista asumista palvelut sekä virkistysalueita ja isommille perheille, kerrostalossa, terasseja, hyvät rantarakentamista. pientalomaista asumista palvelut sekä virkistysalueita ja kerrostalossa, terasseja, hyvät rantarakentamista. palvelut sekä virkistysalueita ja rantarakentamista. Seutubussiin tukeutuvat asuinympäristöt voivat tarjota Seutubussiin tukeutuvat muun muassa asuntojen suoran asuinympäristöt voivat tarjota luontoyhteyden, yksityisiä Seutubussiin tukeutuvat muun muassa asuntojen suoran pihoja, yhteisöllisyyttä, asuinympäristöt voivat tarjota luontoyhteyden, yksityisiä lähipalveluja ja hyvät muun muassa asuntojen suoran pihoja, yhteisöllisyyttä, pyöräilyolosuhteet. luontoyhteyden, yksityisiä lähipalveluja ja hyvät pihoja, yhteisöllisyyttä, pyöräilyolosuhteet. lähipalveluja ja hyvät pyöräilyolosuhteet. Kuvat: Kaisa Härkönen 2014 Päivi Nurminen Lopuksi Seutujohtaja Kuvat: Kaisa Härkönen 2014 Lopuksi [email protected] Tarkastelun johtopäätöksenä on, että tiiviissäkään yhdyskuntarakenteessa meidän ei tarvitse tinkiä p. 040 754 3692 asumisen laadusta. Miellyttäviä asuinympäristöjä on mahdollista toteuttaa myös Lopuksi Tarkastelun johtopäätöksenä on, että tiiviissäkään yhdyskuntarakenteessa meidän ei tarvitse tinkiä joukkoliikennekaupungissa. Miltä kuulostaa? Otan mielelläni palautetta vastaan asumisen laadusta. Miellyttäviä asuinympäristöjä on mahdollista toteuttaa myös Tarkastelun johtopäätöksenä on, että tiiviissäkään yhdyskuntarakenteessa meidän ei tarvitse tinkiä 11 joukkoliikennekaupungissa. Miltä kuulostaa? Otan mielelläni palautetta vastaan Päivi Nurminen asumisen laadusta. Miellyttäviä asuinympäristöjä on mahdollista toteuttaa myös Seutujohtaja joukkoliikennekaupungissa. Miltä kuulostaa? Otan mielelläni palautetta vastaan Päivi Nurminen Kuvat: Kaisa Härkönen 2014 Insinöörioppilastalo Oy Matti J. Mäkelä ins. toimitusjohtaja Murtokatu 1, 33100 Tampere Puh. (03) 225 9911, fax (03) 225 9920 GSM 0400 637 402 AW-Rakennus Oy AW-Rakennus Oy Rautatienkatu 33100 Hatanpään valtatie 3620 A, C, 33100 TAMPERE TAMPERE Puh. (03) 2300 300 Puh. 02072300 969 333 850 Fax (03) [email protected] [email protected] www.aw-rakennus.fi www.aw-rakennus.fi Leikkaamme raudoitetun betonin, tiilen, graniitin, kevytbetonin, asfaltin ym. 30 vuoden kokemuksella. - Timanttiporaukset Ø10-1030 mm - Timanttisahaukset lattiaan, seinään ja kattoon - Paksun teräsbetonin ja kallion vaijerisahaus - Harppisahalla Ø3000mm pyöreät aukot ja kaaret - Betonin murtaminen tunkkaamalla 14 - Kiven ja kallion leikkaus - Kiven ja kallion louhinta hydraulisella kiilauskoneella Esim. sisätiloissa ja perustusten läheisyydessä Puh. 03 - 2365 200 www.mansentimanttisaha.fi 12 Toni Marttila, RI 040-51 96 785 [email protected] 13 Rakennusvalvontatoimille uutta tuottavuutta Tervehdys Oulun rakennusvalvonnasta! Oulussa yksikkökoko kasvanut, synergiaetuja näköpiirissä Oulun seudulla viisi kuntaa muodostivat ”uuden Oulun” vuoden 2013 alusta. Kunnat olivat Haukipu-das 19 000 as, Kiiminki 13 000, Oulu 144 000, Oulunsalo 10 000 ja Yli-Ii 2 000, asukkaita niissä nyt yhteensä noin 196 000. Käytännössä kuntien rakennusvalvonnat alkoivat harmonisoida toimintaan-sa yhteisessä toimitilassa jo vuoden 2012 alusta. Nyt rakennusvalvontojen yhdistymisen synergiaedut ovat tulossa esille. Yhteisen toiminnan kulut ovat alhaisemmat kuin kuntien yhteenlasketut kulut. Monta muutakin etua on saavutettavissa. Merkittävin on ehkä toiminnan lisäarvon tuottamismahdollisuuksien laajeneminen. Asiantuntijapalvelun monipuolistuminen ja ohjauksen kohdentuminen ”kalleimpien” laatupuutteiden ehkäisyyn koko alu-eella ”sataa kuntalaisten laariin”. Yhdistymiskivut on pääosin voitettu ja ansainta alkanut. Selvitysmies kokosi raportin edellytyksistä Jo kuntien yhdistymistä aikaisemmin Oulun seudun kymmenen kuntaa, yhteensä noin 230 000 asukasta, hakivat rakennustarkastajien säännöllisessä yhteydenpidossa yhteisiä toimintamalleja. Kuntien rakennusvalvonnat tuottivat ympäristöministeriön tuella v. 2009 raportoidun selvityksen toiminnan yhdistämisen edellytyksistä. Yhdistämishanke joutui Paras-hankkeen ”silmään” ja muuttui tavoitteiltaan kuntien yhdistymiseen liittyväksi. Se kutistui 14 lopulta vain edellä mainittuja viittä kuntaa koskevaksi. Tehty laajahko selvitys antaa realistisen kuvan rakennusvalvontojen yhteistyön edellytyksistä. Ra-kennusvalvontojen yhdistymisen osalta oli selvä yhteinen tahtotila. Kun mukaan tuli maankäytön suunnittelusta ja poikkeusluvista päättäminen, löytyi kipukynnys, ja kuntien tavoitteet hajaantuivat. Taksa ja työn tuottavuus tärkeitä Rakentamisen lupamaksut, taksat, poikkeavat selvästi kuntien kesken. Yleensä alimmat taksat ja vähäisin kustannusvastaavuus ovat pienissä kunnissa. Yhteisessä toiminnassa on oltava yhteinen taksa. Rakennusvalvontataksassa ei voi olla muuta kestävää tavoitetta kuin toiminnan omavarai-suus. Lupatulojen pitää kattaa kaikki yksikön menot. Kun palveluja laajennetaan järkevällä tavalla lisäarvon tuottamiseen kohdentuen, aiheuttaa se yleensä taksan nousun lähelle koko- ja toiminta-verrokkikuntien keskiarvoa. Tavoitteena on kuitenkin tuottaa palvelun lisäarvolla lupamaksu monin-kertaisesti takaisin rakennuttajille. Seuranta on osoittanut Oulussa näin tapahtuneen jo vuosia. Yhdistymisestä hyötyä myös Tampereelle Tampereen kaupunkiseudun kuntarakenne muistuttaa Oulun seutua ollen jopa sitä soveltuvampi alueeltaan ja kuntakooltaan yhteisen rakennusvalvontatoimen toteuttamiselle. Seitsemän kuntaa, asukkaita noin 5 000 – 35 000, sijoittuvat tasaisesti selvästi isomman Tampereen, noin 220 000 as, ympärille. Nykytilanteessa vain Tampereella olisi kokonsa puolesta mahdollista tarjota kuntalaisille rakentamisen ohjauksessa ja neuvonnassa asiantuntijatasolla laaja ”palvelumenu”. On kuitenkin oletettavaa, että myös Tampereen kokoinen yksikkö saisi naapurikuntien lisähenkilöistä vielä selvää lisäpotkua laajan palveluntarjonnan toteuttamiseen. Hyötyä tulisi kaikille osapuolille. Laaja palvelutarjonta ja lisäarvo vaativat erikoisosaamista Rakennusvalvonnan laaja palvelutarjonta voisi tarkoittaa ohjausta esimerkiksi kaupunkikuvassa (perustellut ympäristöön soveltuvat ratkaisut), rakenteiden kestävyydessä (isojen kattojen kestä-vyys), rakennusfysiikassa (kosteuden ja homeen hallinta, haittojen vähentäminen), energiaasioissa (energiansäästön turvalliset valinnat), talotekniikassa (energialähteiden järkevä yhdistäminen, si-säilmaongelmien vähentäminen), asuttavuudessa ja esteettömyydessä (vanhusväestön kotona asumisen tukeminen, tilatehokkuus) ja juridiikassa (riitojen sovittelu, vähemmän valituksia). Edellä mainittuja tavoitteita tai ainakin joitakin niistä voidaan rakennusvalvonnan ohjauksella tukea, jos yksikössä on riittävä asiantuntemus kyseisiin tehtäviin. Tarvitaan vain yksi asiantuntijatiimi ku-hunkin erityistehtävään, ei kahdeksaa tiimiä. Se tekee isosta yksiköstä ylivoimaisen haluttaessa tarjota kuntalaisille palvelua, joka tuottaa selvää euroissa mitattavaa lisäarvoa. Henkilöitä riittävästi, uutta osaamista tarvitaan Kun kunnat, myös Tampereen kaupunkiseudulla, yhdistävät rakennusvalvontojaan, ei syntyvästä suurestakaan henkilöstöstä sellaisenaan voi muodostaa edellä kuvattua täyden palvelun asiantunti-jajoukkoa. Pie- nissä yksiköissä tarvitaan yleensä rakennusvalvonnan moniosaajia, ”yleislääkäreitä”, ja rakentamisen osin ongelmaisen nykytilan edellyttämässä täyspalvelussa puute voi olla ”erikois-lääkäreistä”. Henkilökunnan määrä on yleensä riittävä, mutta henkilöiden osaamista pitää kohden-taa asetettujen tavoitteiden mukaisesti lisäkoulutuksella ja uuden osaamisalueen asiantuntijoilla pois-tuvien ja eläkkeelle siirtyvien tilalle. Korjausrakentamisesta kuntatalouden uusi mahdollisuus Erityisen merkittäväksi myös kuntatalouden kannalta voi tunnistaa perustellun korjausrakentamisen lisääntymisen. Tampereen seudulla, noin 370 000 as, rakennetaan vuosittain arviolta noin 2 mrd eurolla. Siitä korjausrakentamisen osuus voisi olla 1 mrd euroa. Jos voitaisiin ”ohjata, rohkaista, tu-kea ja motivoida” rakennuttajia ja hankkeita niin, että korjaamisen määrä nousisi vuositasolla nykyi-sestään 10 %, tarkoittaisi se alueen talouselämään vuosittain noin 100 milj. euron työpainotteista lisäaktiviteettia, seurannaisvaikutuksineen vieläkin enempää. Uusi yhdistetty rakennusvalvontayksikkö voisi asettaa erityisosaamista ja lisäresursseja korjausra-kentamisen ohjaukseen sekä tavoitteeksi hyvin suunniteltujen korjaushankkeiden selvän lisäänty-misen. Tulosten saavuttaminen vaatii toimintamallia ja riittäviä ohjausresursseja. Vaikuttaminen ta-pahtuu asiakkaiden ja ammattilaisten kohtaamisissa. Ohjauksen lisäkustannus voisi olla marginaali-nen saavutettuun lisäarvoon nähden. Tosiasia on, että valtakunnan tasolla korvausvelka on kasva-nut viime vuosinakin. Kosteusvauriot, homehaitat ja huono sisäilma ovat kallis terveyden ja tehok-kuuden haitta. Suunnan muuttumista tarvitaan, ja rahaa kuntien kestävyysvajeeseen. 15 Yhteistoiminta tukee seututavoitteita, edut haittoja suuremmat Tampereen kaupunkiseudun seutustrategiassa asetetut tavoitteet kuntalaisten elämänsujuvuuden sekä seudun kilpailukyvyn kehittämiseksi tarvitsevat tuekseen myös seudullista rakennusvalvontaa. Sen koko alueelle laajennetuilla ohjaus- ja neuvontatoimilla ja kohdennetulla tavoitteenasettelulla tuetaan kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaa 2030, jossa keskeistä ovat mm. palveluiden saata-vuuden parantaminen yli kuntarajojen, elinkeinoelämän kasvun tukeminen ja ilmastomuutoksen hillintä. Samoin laajennetulla ohjaustoiminnalla on selvät vaikutuksensa asuntopoliittisen ohjelman 2030 moniin tavoitteisiin, keskeisiä mm. energiatehokkuus, esteettömyys ja erityisryhmien asumi-nen. Tampereen kaupunkiseudulla voidaan löytää toimivat mallit, joilla päästään ainakin rakennusval-vonnan näkökulmasta kaikille edulliseen yhteistoimintaan. Vahva käsitys on, että yhteisen rakennusvalvontatoimen edut ovat selvästi haittoja suuremmat. Huomaa: (Tässä kirjoituksessa ei lähdetä pohtimaan yhteistoiminnan rajausta ja ehtoja maankäytön suunnit-telun suuntaan, siis suunnittelutarveratkaisujen, poikkeuslupien tai kaavoituksen osalta. Ei myös-kään esitä kustannusten jakautumisen malleja. Ne ovat laajoja kysymyksiä, mutta niihin kaikkiin on toimivat ratkaisut löydettävissä.) Tapani Mäkikyrö, dipl.ins. Oulun rakennusvalvonnan johtaja Rakentaminen lievästi plussalla Pirkanmaalla - henkilöstömäärä on säilynyt ja ensi vuonna kasvua F oreconin tuoreen Pirkanmaan rakennusbarometrin mukaan rakennusalan yritysten suhdannetilanne on heikentynyt vuoden takaisesta, ja sitä voidaan kuvata heikohkoksi. Myös suhdanneodotukset ovat varsin varovaiset, suhdanteiden odotetaan pysyvän ensi vuonna ennallaan. Rantatunnelihankkeen aiheuttama infrarakentamisen kasvu ja korjausrakentamisen kasvu kannattelevat nyt rakentamista. Forecon ennakoi rakentamisen arvon Pirkanmaalla kasvavan tänä vuonna 1 ja ensi vuonna 3 prosenttia. Asuinrakentaminen on jatkanut Pirkanmaalla laskua. Alkuvuonna aloitettiin asuntoja huonosti, mutta tilanne on 16 vähän parantunut syksyä kohti. Tänä vuonna Pirkanmaalla käynnistetään noin 2 500 uuden asunnon rakentaminen, kun viime vuonna määrä oli 2 800 asuntoa. Tampereen rooli Pirkanmaan asuntorakentamisessa on korostunut. Talousnäkymien epävarmuus ja kuluttajien luottamuksen lasku painavat asuntorakentamista. Myös pientalojen rakentamisen suosion lasku lähikunnissa ja sijoittajien kiinnostus Tampereen asuntoihin nostavat Tampereen osuutta. Uusien asuntojen aloitusmäärän odotetaan ensi vuonna kääntyvän pieneen kasvuun. Asuntokauppa on tänä vuonna vähentynyt viime vuodesta yli 10 prosenttia Pirkanmaalla. Asunnonostoaikeet ovat kohentuneet Suomessa kevään jälkeen, mutta Pir- jista samoin heikkeneviin. Silti yritykset kanmaalaisten asunnonostoaikomukset uskovat liikevaihdon ja henkilöstömäärän laskivat hieman heinä-syyskuussa vuo- kasvavan ensi vuonna 1–2 prosenttia. dentakaisesta. Perheasuntojen kauppa on Suhdanneodotuksia laskee talouden alavireisyys ja Suomen talouskäänteen jatkuva hiljentynyt muita enemmän. Toimitilarakentamisessa tilanne on siirtyminen eteenpäin. Heikoimmaksi parempi. Tampereella on käynnissä useita suhdannetilanteen näkee rakennustuotehankkeita ja käynnistymässä on muun teollisuus ja kauppa. Positiivisimmat näkymät ovat kiinteistöalalla. Suurimmiksi muassa paljon hoitoalanPirkanmaan rakentamista. Suhdannetilanne rakennus- ja kiinteistöalan yrityksissä lokakuussa ongelma-alueikseen kyselyyn vastanneet Toimitilarakentaminen onkin kasvussa 2014 on vaisu. Suhdannetilanne on heikentynyt viime vuodesta ja on pitkän ajan keskiarvon Pitkään alapuolella.suunnitteilla yritykset kokivat hintakilpailun ja kysyntänä ja ensi vuonna. olleet suuret rakennushankkeet antavat nän puutteen. Yritysten odotukset suhdanteiden paranemisesta ovat varovaiset. Suhdanteiden Positiivinen odotus liikevaihdon ja vielä odottaaodotetaan käynnistymistä. pysyvän ensi vuonna ennallaan. Suhdanteiden paranemiseen vuonna pieneen kasvuun ensi vuonna Korjausrakentamisen kasvu on jatku2015 uskoo viidesosa barometrin vastaajista,henkilöstön sama määrä uskoo heikkeneviin suhdanteisiin. Silti yritykset uskovat liikevaihdon ja henkilöstömäärän kasvavan ensirakennusbaolivatkin tämän Pirkanmaan nut ja jatkumassa myös Pirkanmaalla. vuonna 1–2 prosenttia. Suhdanneodotuksia rometrin laskee talouden alavireisyys ja Suomen positiivisimmat tulokset. Tällä hetkellä erityisesti valtion tukitalouskäänteen jatkuva siirtyminen eteenpäin. Heikoimmaksi suhdannetilanteen Pirkanmaan rakennusbarometrikysely toimet ja yleinen korjaustarpeen kasvu näkee rakennustuoteteollisuus ja kauppa. Positiivisimmat näkymät ovat toteutettiin lokakuussa tuovat korjaamista. Infrarakentamisen kiinteistöalalla. Suurimmiksi ongelma-alueikseen kyselyyn vastanneet yritykset2014 tja siihen kokivat hintakilpailun ja kysynnäntänä puutteen. vastasi 48 kiinteistö- ja rakennusalan määrä on kääntynyt Pirkanmaalla vuonna selvään kasvuun, kun Rantatun- yritystä Pirkanmaan alueelta. Pirkanmaan rakennusbarometrikysely toteutettiin lokakuussa 2014 ja siihen vastasi Forecon Oy on VTT-taustainen neli-hanke on päässyt vauhtiin. 48 kiinteistö- jatäyteen rakennusalan yritystä Pirkanmaan alueelta. Rakennusbarometri on Pirkanmaan rakennusja Oy:n kiinteistöalan ladattavissa Forecon internetsivuilta. yritys, joka jatkaa VTT:ssä tehtyä raForecon Oy on uusi VTT-taustainen tamperelainen yritys, joka jatkaa VTT:ssä tehtyä kennusmarkkinoiden analysointi- ja yritysten suhdannetilanne loka-kuussa rakennusmarkkinoiden analysointi- ja ennakointitoimintaa ja on mm. ennakointitoimintaa ja on mm. EURO2014 on vaisu. Suhdannetilanne on heiEUROCONSTRUCT-asiantuntijaverkoston Suomen jäsen. kentynyt viime vuodesta ja on pitkän ajan CONSTRUCT-asiantuntijaverkoston Lisätietoja: Suomen jäsen. keskiarvon alapuolella. Markku Riihimäki Odotukset suhdanteiden paranemi- Pekka Pajakkala johtava asiantuntija, toimitusjohtaja johtava neuvonantaja sesta ovat varovaiset. Suhdanteiden odo- Lisätietoja: 040 704 1187 0400 476249 tetaan pysyvän ensi vuonna ennallaan. Markku Riihimäki [email protected] [email protected] Suhdanteiden paranemiseen vuonna Johtava asiantuntija, toimitusjohtaja 2015 uskoo viidesosa barometrin vastaa- [email protected] Rakennus- ja kiinteistöalan työvoima Pirkanmaalla Pirkanmaan rakennusbarometri 17 18 1.1-30.9.12 1.1.-30.9.13 1.1.14-30.9.14 muutos % 728 699 172 814 1 310 767 226 156 744 799 962 859 215 751 1 709 25 % 38 % 114 % Aloitetut koko rakennustilavuus (m3) koko kerrosala (m2) asuntoja (kpl) 922 181 192 838 1 283 1 006 403 215 079 1 045 1 184 956 217 992 1 098 18 % 1% 5% Valmistuneet koko rakennustilavuus (m3) koko kerrosala (m2) asuntoja (kpl) 1 105 848 231 009 1 618 1 156 920 252 967 1 359 789 637 163 659 1 053 -32 % -35 % -23 % Myönnetyt koko rakennustilavuus (m3) koko kerrosala (m2) asuntoja (kpl) Luvut sisältävät uudet rakennukset ja vanhojen rakennusten laajennukset, mutta eivät vanhan rakennuskannan korjauksia ja muutoksia, joita tehdään Tampereella runsaasti. RAKENTAMISEN JATKUVAT VUOSIARVOT 2,5 2,0 1,5 1,0 myönnetyt Lisätietoja: RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen, puh. 050 343 4337 RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti, puh. 040 506 5021 aloitetut 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 0,0 2007 0,5 2006 Uudisrakentamisen aloituskuutiot ovat 1990-luvun laman tasolla eikä helpotusta ole näkyvissä. Talonrakennustöitä arvioidaan aloitettavan tänä vuonna 29 miljoonaa kuutiometriä, joka on 6 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Vuonna 2015 aloituskuutioiden ennakoidaan pysyvän samalla tasolla. ”Erityisen syvässä kuopassa tällä hetkellä on teollisuusrakennusten ja omakotitalojen rakentaminen. Talouden epävarmuus on jäädyttänyt teollisuuden investoinnit sekä kuluttajien rohkeuden ryhtyä oman talon pystyttämiseen”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo. Tänä ja ensi vuonna omakotitalojen aloituksia ennakoidaan kertyvän vain 6 000, mikä olisi tilastointihistorian matalin taso. 2000-luvun puolivälissä aloituksia oli parhaimmillaan yli 16 000 vuodessa. Kerrostaloasuntojen osalta asuntomarkkinoiden kohmeus on kasvattanut valmiiden myynnissä olevien asuntojen määrää selvästi. Kuluttajakysyntä on edelleen heikkoa, mutta asuntorahastot ja muut sijoittavat ovat olleet yhä aktiivisia, mikä on pitänyt asuntotuotantoa yllä. Valtion tukema asuntotuotanto pysyy viimevuotisella tasolla. Se kuitenkin painottuu tänä vuonna asumisoikeusasuntoihin. Normaalien vuokra-asuntojen rakentaminen on edelleen vähäistä tarpeeseen nähden. Tänä vuonna arvioidaan aloitettavan 25 000 asunnon rakentaminen. Määrä on 10 prosenttia viime vuotta vähemmän. Ensi vuonna asuntoaloitusten ennakoidaan laskevan entisestään 24 500 asuntoon. Maa- ja vesirakentaminen vähenee tänä ja ensi vuonna. Koko infrarakentamisen näkymiä heikentävät väylien kunnossapidon määrärahaleikkausten lisäksi talonrakentamisen pohjatöiden vähentyminen. Myös kunnat ovat merkittävästi supistaneet infrarahoitustaan tiukentuvassa taloustilanteessa. Rakennustoiminnan työllisyys on kääntynyt kuluvan vuoden aikana laskuun. Työttömyysaste oli vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla keskimäärin viime vuotta korkeammalla tasolla. Tänä vuonna työllisten määrän arvioidaan laskevan 170 000 henkilöön ja ensi vuonna sen alle. TAMMI-SYYSKUUN VERTAILU 2012-2014 JA MUUTOSPROSENTTI 2013/2014 2005 T änä vuonna rakentaminen supistuu 2 prosenttia, ja menossa on jo kolmas peräkkäinen vuosi kun rakentamisen määrä vähenee. Ensi vuodeksi Rakennusteollisuus RT ennakoi 0–1 prosentin laskua. Rakentamista kannattelee yhä korjausrakentamisen tasainen kasvu. RAKENTAMINEN TAMPEREELLA milj. m3 Rakentaminen jatkaa vähenemistään valmistuneet www.rakennustieto.fi Tampereen kaupunki rakennusvalvonta www.tampere.fi/rakentaminen Esa Perttunen lupa-arkkitehti 040 8007997 19 Pientalon korjausrakentamiseen uusi opas ThermiSolilta Tervetuloa koulutukseen! alapohjan eristystä, jotta lattialämpö saadaan tehokkaasti huonetilojen hyödyksi. Alapohjaan suositellaan vähintään 200 mm:n kerrosta Platina Lattia-eristettä. Tällä voidaan saavuttaa varsin hyvä Uarvon taso 0,12 W/m2K, ja se vastaa uusien talojen alapohjarakenteen tasoa. Kun alapohjan eristystä parannetaan, niin samalla on syytä parantaa perustusten ulkopuolista routasuojausta. On tärkeää muistaa, että rakennuksen ulkonurkissa tarvitaan nykyään 100 % tehokkaampi routasuojaus kuin seinälinjoilla. RAKENNUSTYÖMAAN KOSTEUDENHALLINTA SEKÄ PELASTUS- JA PALOSUUNNITELMA 18.11.2014 klo 17.00 – 20.30, Tampereen AMK, Kuntokatu 3 (auditorio D1-02) Koulutusillan ensimmäisessä osassa käydään läpi työmaan kosteudenhallintaa joka koostuu seuraavista osista: • • • • • • Kosteusriskien kartoitus Kuivumisaika-arviot Olosuhdehallinta Kosteusmittaussuunnitelma Organisointi, seuranta ja valvonta Valokuvia epäonnistuneesta kosteudenhallinnasta 2 Tuulettuvan alapohjan korjaaminen Koulutuksessa perehdytään mm. kosteudenhallintosuunnitelmaan ja riskien kartoitukseen. Illan toinen aihe on rakennustyömaan pelastus- ja palosuunnitelma. Kuvien ja piirustuksien avulla perehdytään pelastus- ja palosuunnitelmien laatimiseen. Luennoitsija: Kalervo Hatakka, Rakennusvalvoja FISE (pätevyys) Osallistumismaksu: RKL:n vuosimaksun maksaneille 50 €, muille 150 € Lisätiedot: Joakim Högström, 045-633 2346 tai [email protected] Ilmoittautumiset 12.11.2014 mennessä Ilmoittaudu täältä: www.lyyti.in/kosteudenhallinta_tampere Yhteyshenkilö: Aarni Saviaho, 040 500 7122 tai [email protected] 20 T hermiSolin tuotteilla korjaat talosi lämmöneristyksen uuden veroiseksi. Samalla säästät ja saat uutta mukavuutta asumiseen. ThermiSolin EPS- ja Platina-tuotteilla pääset eroon mahdollisista kosteus- ja homeongelmista, ja saat taloosi energiatehokkaat sekä turvalliset rakenneratkaisut. 1 Maanvastaisen alapohjan korjaaminen Rakennuksen maanvastaisen alapohjan ja perustusten eristäminen ja routasuojaus kannattaa tehdä aina mahdollisimman huolellisesti. Erityisesti lattialämmityksen lisäämisen yhteydessä on aina syytä lisätä Vanha ryömintätilainen, tuulettuva alapohja on usein kylmä, kostea ja vetoinen. Sen korjaaminen ja eristäminen vaatii uudet, tehokkaat ja tarkoitukseen sopivat lämmöneristeet. Asenna alapohjaan ThermiSol Platina-eristettä 200 mm silloin, kun ryömintätilan tuuletus on rajoitettu. Kun alapohja on ulkoilmaan rajoittuva, Platinaa pitää olla 350 mm, sillä U-arvon tulisi olla 0,09 -tasoa. Asenna aina lisäksi ryömintätilaan maapohjan päälle 50 – 100 mm ThermiSol EPS 120 Routa –eristettä lämpö- ja kosteuseristeeksi. Ohje eristämiseen: 1.Asenna uudet paksut Platina-eristeet tiiviisti toisiaan vasten. Varmista erityisesti lattian, seinän ja sokkeliliitosten hyvä tiiviys. Puukoolausten liitoskohtiin hyvä käyttää elastista saumavaahtoa. 2.Asenna myös perusmuurin pystyosalle uudet Platina- tai EPS-lisäeristeet. 21 ri. Se on yhteensopiva vanhan seinän ja ohutrappausjärjestelmiin kuuluvien tuotteiden kanssa. Rappauksen myötä talo saa upean julkisivun, ja tehokkaan eristeen ansiosta seinärakenne saadaan täyttämään uusien talojen energiatehokkuusvaatimukset. Platina Rappari –eristeet voidaan asentaa harkko, tiili tai betonipintaan liimalaastein. Lisäeristämisen tehokkuuden voi määrittää helposti, koska eristepaksuus on vapaasti valittavissa. Ratkaisu on lyönyt itsensä läpi erityisesti vanhojen kerrostalojen lisäeristeenä, joissa se on todettu erittäin kilpailukykyiseksi, kestäväksi ja varmaksi ratkaisuksi. Kuva 2. Tuulettuvan alapohjan eristäminen. 3.Asenna koko tuulettuvan alapohjan alueelle ThermiSol-routaeristeet maapohjan lämpö- ja kosteuseristeeksi. 4.Kun lisäeristät tuulettuvaa alapohjaa, on samalla yleensä parannettava perustusten ulkopuolista routasuojausta. 5.Perusmuurin routasuojaus on suunniteltava uusien ohjeiden mukaisesti. Se edellyttää ulkonurkkiin 100 % tehokkaamman routasuojauksen kuin seinien viereen. 3 Kellarin ulkoseinän korjaaminen Oikein toteutettu lämmöneristys antaa kellarille miellyttävän sisäilman ja tekee siitä asuttavan. Ulkopuolelta eristetty seinä pysyy kuivempana ja lämpimämpänä. Kosteus pitää saada pysymään seinän ulkopuolella, joten kellarin maanvastainen ulkoseinä vaatii aina erillisen vesieristyksen. Lisäksi tarvitaan riittävät salaojitukset ja maanpinnan kallistukset. Näin vesi pysyy poissa perustusten ympäriltä. Tee näin: 1.Tasoite ja korjaa ulkopuolinen seinäpinta, ja muotoile anturan alaosa vinoksi, jotta vesi valuu poispäin seinästä. 22 2.Asenna seinän ulkopintaan vesieristeet. Varmista, että salaojitus tulee oikeisiin paikkoihin. 3.Asenna ThermiSol EPS 120 Routa –eristelevyt tiiviisti toisiaan ja seinää vasten. Tee nurkkien eristys huolellisesti. 4.Kiinnitä eristelevyt seinäpintaan mekaanisesti tai liimalla (sementti- tai bitumipohjainen massa). Huom. EPS ei kestä kuumaa bitumimassaa tai liuotinpohjaisia aineita. 5.Suojaa eristelevyjen ulkopinta suodatinkankaalla ennen kuin teet salaojasorituksen ja muut maatäytöt. 6.Laita seinän viereen noin 200 mm vettä hyvin läpäisevää soraa. 7.Suojaa ja tiivistä eristelevyjen yläreuna, jotta pintavedet eivät pääse EPS-levyjen ja kellarin seinän väliin. Käytä tarvittaessa erillistä vesipeltiä. 8.Viimeistele sokkelin näkyvä osa ohutrappauksella tai levytyksellä. 4 Kivitalon seinän korjaaminen Vanhan kivitalon seinään sopii parhaiten lisäeristeeksi ThermiSol Platina Rappa- 5 Puutalon seinän korjaaminen ThermiSol Platina –eriste soveltuu myös puurunkoiseen seinärakenteeseen. Se on kätevä lisäeriste ja tuulensuoja vanhaan ulkoseinään silloin, kun pitää uusia vanha huonokuntoinen ulkoverhous. Vanha seinä saadaan ilmanpitävyydeltään mer- kittävästi paremmaksi ja energiatalous paranee. Uudeksi julkisivumateriaaliksi voi valita laudan, tiilimuurauksen tai rapattavan levyverhouksen. Uuden julkisivun ja Platina-eristeen väliin jätetään tuuletusväli. Ohjeet eristämiseen: 1.Pura vanha ulkoverhous. 2.Poista vanha tuulensuoja esim. kipsilevy, ja asenna tilalle esim. sementtikuitulevyt. Korjaa samalla vanhan lämmöneristeen puutteet. 3.Asenna ThermiSol Platina Rappari-eristeet kiinni levytykseen esim. liimalaastilla ja/tai mekaanisilla kiinnikkeillä. 4.Asenna eristeiden päälle puurimoitus, kiinnitä runkoon nauloin tai ruuvein. 5.Asenna uusi ulkoverhous ko. tuotteen ohjeiden mukaisesti. Rapattavalla levyverhouksella teet puutalostasi modernin kivitalon. Lisätietoja: www.thermisol.fi a 4. Kuv -vanha puurunko -uusi levytys, esim. sementtikuitulevy - Platina –eriste - tuuletusväli - uusi julkisivuverhous 23 Kesän golfit T ämän kaudet pelit on pelattu ja mailat on laitettu puhdistettuina varastoon odottamaan ensi kauden koitoksia. Kuukausittaiset sarjakilpailut keräsivät mukavasti osallistujia TRY:n golfkerhon jäsenistöstä. Muutamia uusia pelureita saatiin mukaan ja kisojen taso tietysti parani. Sarjakilpailujen voitosta kamppailtiin aivan viimeiseen osakilpailuun asti. Kauden mestariksi leivottiin Aarni Saviaho tuloksella 318 lyöntiä. Samaan tulokseen päätyi myös Mika Rajamäki, mutta hänen seuraavaksi paras tulos oli huonompi kuin Aarnilla. Hieno kisa! Tuloksiin laskettiin kauden paras scr-tulos ja tämän lisäksi kolme parasta hcp-tulosta. Viime vuoden mestari, Raimo Tuominen, tuli nyt kolmanneksi. Reikäpelin mestaruuden voitti tiukassa kisassa Kalevi Setälä. Tamperelaisista golffareista parhaiten RKL:n kisoissa pelasi Petri Tuominen ja hän sai Tatsan-vaasin vuodeksi itselleen. Kauden haasteotteluissa voitimme helsinkiläiset aivan ylivoimaisesti, mutta TaLVI vei Pirkkalan kentällä niukan voiton meistä. 24 25 Keilat kaatuvat… Martti Kenkkilän muotokuva paljastettiin Tampereen Rakennusmestarikeilaajat Tapahtumakalenteri, syksy 2014 vk.45 vk.45 vk.45 vk.45 vk.46 vk.46 vk.46 vk.47 vk.47 vk.47 vk.48 vk.48 vk.49 vk.49 vk.49 vk.50 vk.51 ti ti la su ke ti pe ti la. su. ti 4.marras 4.marras 8.marras 9.marras 10-16.marras 10-16.marras 12.marras 17-23.marras 18.marras 21.marras 24-30.marras 24-30.marras 2.joulu 1-7.joulu 6.joulu 14.joulu 16.joulu klo 18.00 klo 18.30 klo 12.00 klo 11.00 klo 9.45 klo 18.00 klo 17.00 klo 18.00 klo 11.45 klo 11.00 klo 18.00 Seuran syyskokous Kuukausikokous Paikallissarja BI (Kasikaks) Paikallissarja AI (Kela) I-osa, seuran mestaruuskilpailu 2015 I karsinta yhd.väl. Tku-Tre-Hki Veteraanien paikallissarja II karsinta yhd.väl. Tku-Tre-Hki Hallituksen kokous Seuraottelu Veijarit - Rkm, 24x6s. II-osa, seuran mestaruuskilpailu 2015 TaKl.n mestaruuskilpailun 8 sarjaa Kuukausikokous TaKl:n mestaruuskilpailun 6 sarjaa Yhd.väl. Turku-Tre-Hki, Kupittaalla TaKl:n mestaruuskilpailun finaalit Hallituksen kokous R 31.10.2014 Lisäksi merkittävä toiminta-aktiviteetti on joka tiistaiset harjoitukset klo 16.30-17.30. Kaikki edellä olevat tapahtumat ovat Kaupin keilahallissa Tampereella, Keilakuja 1. Yhdistysten välinen, kauden ensimmäinen kolmiottelu Turku-Tampere-Helsinki käydään poikkeuksellisesti Turussa (la 6.12.). Tervetuloa keilahallille! PH KL:n edellisen (2012–2103) puheenjohtaja Martti Kenkkilän muotokuva paljastettiin Helsingissä RKL:n tiloissa perjantaina 3.10. Muotokuvan on maalannut turkulainen kuvataiteilija Tiina Vainio. ”Martin kanssa keskustelimme paljon elämästä ja ennen kaikkea paljon juttua riitti rakentamisesta. Rakentamisesta olen myös itse erittäin kiinnostunut, siksi työ oli varsin mieluinen”, Tiina Vainio kertaa tunnelmia muotokuvaurakastaan. Puheenjohtajien ja pääsihteerien sekä toimitusjohtajien muotokuvat ovat kuuluneet aina RKL:n perinteeseen. Kuudestatoista aiemmasta RKL:n puheenjohtajasta on maalautettu neljätoista ja kahdesta on tehty muotovalokuva. RKL:n kunniapuheenjohtaja Raimo Joronen piti kauniin puheen ennen maalauksen virallista julkistamista. Paikalle oli saapunut kolmatta kymmentä vierasta juhlistamaan tilaisuutta. Puheen jälkeen Raimo Joronen kohotti maljan saatesanoin: ”Mielestäni kuvataiteilija Tiina Vainio on onnistunut tavoittamaan Martin olemuksesta oleellisen, kirkaskatseisen, hymyilevän persoonan.” Jari Kostiainen Puutarhakatu 16 B 33210 Tampere Puh. (03) 214 3470 26 27 Vuoden 2015 Teatteritarjontaa Tampereen KomediaTeaTTerissa! Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry 90-luvulta TV:stä tuttu klassikkoperhe alkuperäismiehityksineen teatterin lavalla TRY:N HALLITUS JA YHTEYSHENKILÖT: Antti Lehtinen Juhana Ermes Pekka Hulkkonen Jari Jouppila Olli Kivimäki Antti Nieminen Sanna-Kaisa Pylvänäinen Risto Sirkkola Kalevi Setälä Varajäsenet: Lasse Lähteenmäki Timo Mäkinen Petteri Paavonen Kirsi Visakoivu 040-849 3173 040-716 7770 040-867 5732 0400-583 955 0400-910 244 040-531 1430 044-318 7555 0400-607 504 0400-607 880 0400-500 507 040-1804 868 040-829 6799 040-512 9290 [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] Toiminnanjohtaja Aarni Saviaho 040-500 7122 [email protected] Alajaostojen yhteyshenkilöt: Taidekerho, Paavo Heliö 040-741 7788 Kuntojaos, Eino Hildén 050-4305012 [email protected] Opiskelijat, Sanna-Kaisa Pylvänäinen 044-318 7555 Bygarit, Eero Virtanen 040-867 4993 [email protected] Rakentajain kerho, Aarni Saviaho 040-500 7122 Rkm-keilaajat,Pekka Hulkkonen 040-867 5732 Golfkerho, Martti Kenkkilä 0500-423 779 [email protected] Seniorimestarit, Olli Kivimäki 0400-910 244 [email protected] Yhdistyksen toimisto Tuomiokirkonkatu 17 A 4, 33100 Tampere v Perhe on koossa taas! Mutta mitä heille kuluu tänä päivänä, kun lapsista on tullut aikuisia ja vanhemmat ovat liki eläkeiässä. Isä haluaisi opastaa yhä jälkikasvuaan, mutta uskooko kukaan vieläkään. Lauantaina 7.2.2015 klo 19.00, Liput 32 €/kpl (normaalihinta 34 €/kpl) Sitovat lippuvaraukset 31.12.2014 mennessä. " Ja tottakai me muutetaankin. Ilman muuta. Sehän on ihan selvä. Isähän on jotain kämppää jo käyny kattomassakin. Eks ookin? Ai mitä kämppää? Oothan sä käyny. No kai mä sitten oon käyny. No niin, onhan se käyny. Kesäteatteriesityksenä on myös TV:stä tuttu, suosittu Kesällä 2015 katetulla ulkoilmanäyttämöllä! Suomalaisen tv-viihteen kiistaton ykkössarja Tankki Täyteen siirtyy kesäksi 2015 Komediateatteriin. Sulo ja Emmi Vilénin huoltamo herää jälleen henkiin, kun Ulla tarjoilee vissyt konstaapeli Reinikaiselle ja Juhana Vilén riemastuttaa vieressä. " Tiistaina 16.6.2015 klo 19.00, Liput 30 €/kpl (normaalihinta 32 €/kpl) Sitovat lippuvaraukset 15.4.2015 mennessä. " Jos haluatte vielä nähdä meidät näissä rooleissa, yhdestä suusta. niin se on nyt vihoviimeinen kerta!", huutavat Tuire ja Ilmari 28 sitovat lippuvaraukset näihin esityksiin: 29 marja-Liisa Virtanen (Bygarit), puh. 040 8674991 tai [email protected] maa Puupalkintosuosikkiasi! http://us6.campaign-archive2.com/?u=e4c756a3d0ab17a2a21098c70&... Jos tämä viesti ei näy oikein, voit katsoa sen myös selaimessasi. Uutiskirje 28.10.2014 Vuoden 2014 Puupalkintoehdokkaat on julkistettu ja yleisöäänestys on avattu! Tutustu loppusuoran ehdokkaisiin ja äänestä suosikkiasi. Etsitkö kotia? sato.fi Äänestys osoitteessa:http://www.woodarchitecture.fi/puupalkinto Puupalkinnon saaja ja yleisöäänestyksen tulos julkistetaan Puupäivässä Helsingin Wanhassa Satamassa 27.11.2014. Vapaita vuokra-asuntoja eri puolilla kaupunkia Katso Puupäivän ohjelma osoitteessa www.puupaiva.com ja ilmoittaudu mukaan! Puupäivään on jo ilmoittautunut yli 600 osallistujaa, ilmoittautumiset 13.11.mennessä! PS. mikäli haluat puurakentamisen ajankohtaiset uutiset suoraan sähköpostiisi, tilaa Puuinfon Uutiskirje sivun alalaidassa olevasta linkistä. 30 Forward to Friend Share Tweet Share www.olkkari.fi sato.fi 31 Kun ammattilaisen apuna on ammattilainen, homma onnistuu kerralla Kauppiasyrittäjämme ja rautaisen ammattitaidon omaavat myyjämme tietävät mitä rakennusalan ammattilaiset rautakaupalta odottavat. Erinomaista hinta/laatu-suhdetta, helppoa asiointia, luotettavaa tavarantoimitusta, tiliasiakkaan etuja, ammatti-ihmisten tarpeisiin. RAUTIA KANGASALA Puusepäntie 44, 36200 Kangasala Kauppias Marko Oksanen • puh: 020 7630 800 Suunniteltua tavaravalikoimaa sekä paikallismarkkinoiden tuntemusta. Meiltä Rautiasta löytyvät ne kaikki. Ja loistava palvelu rakennusprojektin jokaisessa vaiheessa tulee kaupan päälle. Tervetuloa juttelemaan. RAUTIA TAMPERE Juvankatu 4, 33710 Tampere Kauppias Keijo Numminen • puh: 020 7630 880 RAUTIA NOKIA RAUTIA TOIKKONEN, YLÖJÄRVI Rounionkatu 1, 37100 Nokia Vaihtotie 6-8, 33470 Ylöjärvi 32 MarkoHautamäki Oksanen • puh: (03) 3143 2500 Kauppias Timo Toikkonen • puh: (03) 345 8900 Kauppias Vesa
© Copyright 2024