Opinnäytetyö
kasvuyritykselle
5
2015
Koulutuksella
potkua uralle
Microsoftin
väen murheet
Insinöörilakki
tunnuksena
39
10
34
Sisällys 5/2015
10
14
16
18
20
23
24
26
28
38
39
43
Ranskalainen viihtyy Suomessa
Opintotukijärjestelmä on hyvä
Työn imu vie insinööriä
Opiskelijan ura kehittyy joka kesä
Öljytön paineilma trendinä
Parempaa palvelua työttömille
Koulutusta omaehtoisesti
Microsoft päättää kännykkäajan
Luottamusmiehet kuormittuvat
Jäsenillä toiveita liitolle
Kesäkaravaani liikkeellä
Salama iskee insinöörin käskystä
VAKIOT
3
4
9
15
30
32
42
Pääkirjoitus
Bittikattaus
Puheenjohtajan palsta
Kolumni
Oikeutta
Opiskelijat
Jäsenpiste
KANNEN KUVA: Rami Marjamäki
Työuran
rakentaminen
alkaa
kesätöistä
s. 18
2
Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden
tekniikan ammattilaisten järjestölehti.
Aikakauslehtien liiton jäsen.
JULKAISIJA
Insinööriliitto IL ry
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
PÄÄKIRJOITUS
S
Jari Rauhamäki / Päätoimittaja
PUHELINVAIHDE
0201 801 801
PÄÄTOIMITTAJA
Jari Rauhamäki
0201 801 847
TOIMITUSSIHTEERI
Kirsi Tamminen
0201 801 819
TOIMITTAJAT
Päivi-Maria Isokääntä
0201 801 801
Minna Virolainen
0201 801 827
TAITTO
Aste Helsinki Oy
ILMESTYMISPÄIVÄT
2015 / 1.10., 12.11., 17.12.
TARKASTETTU LEVIKKI
68 409 kpl (12.2.2014)
Painos 72 000
OSOITTEENMUUTOKSET
puh. 0201 801 801
PAINOPAIKKA
Oy Scanweb Ab
ILMOITUSHINNAT
Sivu 3 600 €
1/2 sivu 2 500 €
1/4 sivu 1 850 €
TILAUSHINTA
50 /vuosikerta
ILMOITUKSET JA TILAUKSET
Kirsi Tamminen
0201 801 819
ISSN 2342-270X (painettu)
ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu)
VERKKOLEHTI JA
NÄKÖISLEHTIARKISTO
www.insinoori-lehti.ﬁ
Nuori haluaa tehdä töitä
K
ymmenet tuhannet nuoret ovat näinä viikkoina palaamassa kesätöistä takaisin opintojensa pariin. Tai eivät
aivan kaikki: kesätöitä ja -työpaikkoja ei enää riitä kaikille työhaluisille. Moni opiskelija on tänäkin kesänä
joutunut miettimään vaihtoehtoisia tapoja kesänviettoon.
Nuorten suhtautuminen työelämään on suomalaisen yhteiskuntakeskustelun vakioaiheita. Nuoria patistetaan yhä
nopeammin työelämään, mutta mitä teet, kun töitä ei löydykään? Samaan hengenvetoon ollaan huolestuneita nuorten
syrjäytymisestä, eikä syyttä: meillä on jo nyt useita kymmeniä tuhansia, eri syistä yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuneita
nuoria. Määrä uhkaa edelleen kasvaa.
Koulutuskaan ei enää takaa töitä. Korkeasti koulutettujen
työttömyys on viime vuosina kasvanut, pätkä- ja osa-aikatyö
lisääntynyt. Valitettavan moni nuori joutuu nykyään huomaavansa kouluttautuneensa ammattiin, jossa säännöllisen työn
löytyminen on kiven alla. Opiskeluaikojen haaveet työstä ja
toimeentulosta vaihtuvat työpaikkahakemusten täyttämiseen
ja omien työelämävalmiuksien välillä epätoivoiselta tuntuvaan
ylläpitämiseen.
Kuvaan kuuluu, että julkisuudessa leivotaan yksittäistapausten kautta työhaluttomiksi tai muuten työelämään huonosti sopiviksi. Todennäköisesti nuoren työelämävalmiudet ovat ohuet
ja sellaisiksi jäävät, jos kokemus työelämästä rajoittuu pariin
peruskoulun TET-jaksoon. TET-jaksojakin tarvitaan, mutta ne
eivät yksin riitä työelämän perustaitojen oppimiseen.
Edelleenkin töihin ja työelämään oppii parhaiten töitä
tekemällä. Nuorista se ei ole kiinni, sillä eri tutkimusten mukaan heidän halunsa tehdä töitä on yhtä suuri kuin vanhemmillaan. Toki nuorten odotukset työelämää kohtaan ovat
muuttuneet, mutta niin on työelämäkin. Miksi nuori ei saisi
panna painoa työn sisällölle ja työilmapiirille, jos saman tekee
jo pitkään työelämässä ollut konkarikin?
Paras tieto ja kokemus työelämästä ja työn tekemisestä on
yrityksissä, työpaikoilla ja eri alojen ammattilaisilla. Kulunut
kesä on jo menetetty, mutta toivottavasti jatkossa yhä useampi
yritys auttaa nuoria oppimaan työelämän alkeita oikeissa
työtehtävissä ja reiluin pelisäännöin. Se jos mikä on sellaista
yhteiskuntavastuun kantamista, mitä mikään muu taho ei voi
tehdä.
3
BITTIKATTAUS
Anu Kaniin
KOONNUT: Kirsi Tamminen
Oulun Insinöörit juhli 70-vuotistaivaltaan. Juhlien järjestejäporukka kokoontui yhteiskuvaan. Lue juhlasta Insinööri-verkkolehdessä
osoitteessa www.insinoori-lehti.fi.
61574
henkilöä allekirjoitti määräajassa kansalaisaloitteen nollatuntisopimuksia vastaan. Kansanliike
Vakiduunin kampanjoima aloite etenee syksyllä
eduskuntaan.
Suomalaiset sanovat kyllä
työelämän muutokselle
Suurin osa suomalaisista työssäkäyvistä on
valmis oppimaan uutta edistääkseen työelämän muutosta. Muutoksen tueksi kaivataan
parempaa johtamista ja yhteisöllisyyttä.
Tukea halutaan etenkin lähiesimieheltä
ja yritysjohdolta, mutta myös työtovereilta
ja ammattiliitoilta. Naisten vastauksissa korostuivat yhdessä tekeminen ja työilmapiiri.
Miehet painottivat enemmän yrityksen ylimmän johdon roolia.
4
Yt-lait mahdollistavat
pelolla johtamisen
Yhteistoimintalainsäädäntö tarjoaa tuoreen väitöstutkimuksen mukaan sellaisia lähtökohtia, jotka mahdollistavat uhkien luomisen
sekä niiden hyödyntämisen ja siten pelolla johtamisen.
Anu Pynnönen on tutkinut Jyväskylän yliopistoon tekemässään väitöskirjassa huonoa johtamista, josta tutkijan mukaan usein
vaietaan.
– Huonosta johtamisesta ei juuri puhuta, vaan johtamista koskeva kritiikki voidaan jopa aktiivisesti vaientaa.
Usein lähtöoletuksena on tutkijan mukaan se, että johtajat ovat
hyviä. Pynnösen mukaan usein syytä etsitään erilaisista johtamisympäristötekijöistä, jopa johdettavista.
Huonoista johtajista ja huonosta johtamisesta vaikeneminen on
Pynnösen mukaan valinta, mutta myös riski.
Eräänä huonon johtamisen muotona tutkimus nostaa esiin pelolla johtaminen, jonka esiintymistä Pynnönen tarkastelee suhteessa yhteistoimintaneuvotteluihin irtisanomis- ja lomautustilanteissa.
– Pelolla johtaminen on yksi huonon johtamisen ilmenemismuoto. Medialla puolestaan on tärkeä rooli siinä, miten pelkoa
johdetaan. Ironista sinänsä on se, että yhteistoimintalainsäädäntö
tarjoaa sellaisia lähtökohtia, jotka mahdollistavat uhkien luomisen,
hyödyntämisen ja siten pelolla johtamisen.
BITTIKATTAUS
Palkansaajien järjestäytymisaste
suurin teollisuudessa
vonnan piirissä
olevia oli 1 514 000
jäsentä ja järjestäytymisaste 65 prosenttia. Varsinaisen
edunvalvonnan ulkopuolella oli jäsenistä 30
prosenttia, lähinnä eläkeläisiä, opiskelijoita ja yrittäjiä.
Selvityksen on tehnyt Työsuojelurahaston tuella tutkija Lasse Ahtiainen. Tutkimuksen aineisto on
kerätty vuoden 2013 lopulla keskusjärjestöjen jäsenliitoille suunnatulla kyselyllä. Palkansaajien
järjestäytymistä on aiemmin
tutkittu vastaavalla tavalla
viisi kertaa.
Jouni Matilainen
Työ- ja elinkeinoministeriön
uudesta raportista Palkansaajien
järjestäytyminen Suomessa vuonna
2013 selviää, että teollisuudessa palkansaajien järjestäytymisaste on
suurin 81 prosenttia, julkisilla palvelualoilla 76 prosenttia ja yksityisillä palvelualoilla 52 prosenttia.
Naiset ovat järjestäytyneet
useammin kuin miehet. Naisten
järjestäytymisaste oli 70 prosenttia
ja miesten 60 prosenttia. Erityisen
vähäistä järjestäytyminen on ollut
nuorilla, jotka ovat lisäksi entistä
harvemmin myös työttömyyskassojen jäseninä.
Kaikkiaan ammattiliitoissa oli
2 157 000 jäsentä, joista edunval-
Työssäjaksaminen askaruttaa
Kaikki vastaajat tunnistivat Mekaanisen musiikin museon.
Museovisan voittajat on arvottu
Kesäkuun Insinööri-lehdessä julkaistu museovisa osoittautui hieman kimurantiksi. Visassa tunnistettiin vihjeiden perusteella
kymmenen tekniikkaan, teollisuuteen tai työntekoon liittyvää museota.
Osallistujista vain seitsemän
prosenttia vastasi kaikkiin kysymyksiin oikein. Heidän kesken arvottiin 150 euron arvoinen Verkkokauppa.com-lahjakortti, jonka sai
Anne Tiinu Kauniaisista.
Lisäksi arvottiin viisi tuotepalkintoa kaikkien vastanneiden kesken. Onnekkaita olivat Jere Jukka
Vaajakoskelta, Annaleena Leppälä
Hikiältä, Janne Pekkarinen Tampereelta, Tapani Tukiainen Hankasalmelta ja Mikko Tuomivirta
Helsingistä.
Oikeat vastaukset visan kysymyksiin ovat verkkolehdessä osoitteessa www.insinoori-lehti.fi/osallistu-museovisaan.
Kevan ja Telan selvityksen mukaan lähes puolet
työikäisistä suomalaisista miettii, miten jaksaa
työssä eläkeikään saakka. Erityisen paljon kysymystä pohtivat maatalousyrittäjät ja 30-39-vuotiaat. Suomalaiset pohtivat, riittääkö työtä ja
jaksaako sitä tehdä. Naiset pohtivat työssä jaksamistaan hieman useammin kuin miehet.
Toisaalta kolme neljästä tuntee työssään innostusta ja iloa. Nuoremmat nauttivat työstään
hieman vanhempia enemmän.
– Erot ikäryhmien ajatuksissa ovat yllättävän
pieniä. Kaiken ikäisiä huolestuttaa terveys, jaksaminen ja työn riittäminen. Vanhempien vähäisempi työn ilo tai leipääntyminen on näkynyt jo
aikaisemmissa selvityksissä, summaa Kevan työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma.
– Varsin yleisesti puhutaan ikäjohtamisesta,
mutta työpaikalla ei aina räätälöidä työtä varttuneemmille eikä osoiteta arvostusta heidän osaamiselleen, Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes sanoo.
Siimeksen mukaan tuloksista ilmi käyvät epävarmuus omasta jaksamisesta ja työn ilon puute
antavat aihetta ajatella myös jokaisen vastuuta
omasta työstään ja urastaan.
– Kannattaa pohtia, mitä vaihtoehtoja minulla
on. Miten ylläpidän vireyttäni ja osaamistani elämän eri vaiheissa? Tai uskaltaisinko vaihtaa työpaikkaa tai alaa vielä aikuisemmassakin iässä?
Jaksamisepäilyä ja nuorempien vähäisempää
työn iloa selittävät talouden huonot ajat ja työmarkkinoiden tilanne. Ne vähentävät myös todellisia mahdollisuuksia pidentää työuria.
5
BITTIKATTAUS
Laivatilaukset nostivat
teollisuuden tilaukset kasvuun
MIKON
PALSTA
Mikko Wikstedt
Järjestöjohtaja
Onko meillä malttia
keskustella?
T
eollisuustuotanto laskee, vienti ei vedä,
miljardien kipeät säästöt pitää panna täytäntöön, yhteiskuntasopimus pitäisi solmia
ja Kreikka vielä sotkee avainministereiden
ajatukset ja aikataulut. Kaiken lisäksi Microsoft
päätti kesken kesälomien räjäyttää pommin ja
aloittaa käytännössä tuotekehitystoimintojensa
alasajon Suomessa. On helppo ennustaa, että hallituksella on edessään vaikeat ajat.
Olemme jo Kreikka-keskustelun yhteydessä saaneet esimakua asioiden salailusta. Ymmärrän salailun neuvottelutaktisista syistä, mutta näin jälkikäteen
arvioituna, mikä oli se taktiikka, mikä piti salata?
Mahdollisuus meneillään olevien muutosten kommentointiin on kansalaisyhteiskunnalle elintärkeää.
Jos oikeaa tietoa ei ole saatavissa, alkaa spekulaatioiden vyöry, josta on vain haittaa.
Pääministeri Matti Vanhanen kehotti aikoinaan
ministereitään olemaan puhumatta keskeneräisistä
asioista julkisuudessa. Eivätpä tainneet paljoa puhua
keskenäänkään. Valmistelun avoimuus ja sen altistaminen laajalle keskustelulle edustaa yhtä lailla ja
jopa paremmin vahvaa johtajuutta kuin tehokas kyky
tehdä päätöksiä ja toimeenpanna niitä. Yksimielisyys
ei ole sitä, että ennalta määritellään yhteinen hyvä,
johon kaikki mielipiteet sovitetaan. Päätöksenteossa
on tunnistettava eri ryhmien erilaiset mielipiteet ja
ottaa ne huomioon yhteisen suunnan luomisessa.
Yhteiskuntasopimus on niin vaativa ja kaikkia
koskettava harjoitus, että siitä on pystyttävä käymään
laaja kansalaiskeskustelu. Iterointi on käynnissä ja
hallitus odottaa työelämän osapuolten sitoutuvan
kattavasti sopimukseen. Keskusjärjestöjohtajat ovat
tässä vain keskustelukumppaneita, koska yhteiskuntasopimuksessa halutaan sopia myös asioista, joista
päätetään työnantaja- ja palkansaajaliittojen välisissä
alakohtaisissa työehtosopimuksissa. Yhtälössä on siis
edelleen monta muuttujaa.
6
Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen
mukaan vuoden 2015 kesäkuussa 54 prosenttia suurempi
kuin vuotta aikaisemmin. Voimakas kasvu selittyy muutamalla suurella metalliteollisuuden tilauksella. Tammikesäkuun aikana tilaukset nousivat yhdeksän prosenttia
edellisvuodesta.
Teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat voimakkaasti kesäkuussa. Kasvu oli voimakkainta metalliteollisuudessa,
jossa tilausten arvo oli peräti 83 prosenttia edellisvuotta
suurempi. Metalliteollisuudessa tilauksia kasvatti erityisesti
telakkateollisuuden isot uudet tilaukset.
Paperin sekä paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla tilaukset kasvoivat 15 prosenttia edellisestä
vuodesta. Kemianteollisuudessa tilaukset vähenivät kuusi
prosenttia edellisestä vuodesta ja tekstiiliteollisuudessa neljä
prosenttia
Tilastoa tulkittaessa on muistettava, että voimakkaat heilahtelut ovat kuukausitasolla tyypillisiä. Arvoltaan suuriakaan uusia tilauksia ei jaeta pidemmälle ajanjaksolle, vaan
ne kohdistetaan tilastoitavalle kuukaudelle sellaisenaan.
Teollisuuden uudet tilaukset -indeksi kuvaa yritysten
uusien tilausten arvon kehitystä niiden hyödykkeiden ja
palveluiden osalta, joiden tuotannon on tarkoitettu tapahtuvan Suomessa sijaitsevalla toimipaikalla.
Indeksipistelukuja ja vuosimuutosprosentteja julkaistaan kuukausittain viideltä toimialalta. Aikasarjat alkavat
tammikuusta 2005 ja aikasarjojen perusvuotena on 2010
(2010=100). Indeksiluvut voivat muuttua hieman aineiston kertymisen ja yritysten ilmoittaminen tietojen muutosten vuoksi.
T
Inssigolf 2015 kisataan syyskuussa
Hämeenlinnan Insinöörit sekä Hämeen ja Keski-Suomen piiri
järjestävät yhteistyössä Inssigolf 2015 -kilpailun sunnuntaina
6. syyskuuta kello 11 alkaen Hämeenlinnan Aulanko Golﬁssa.
Inssigolf on avoin kaikille Insinööriliiton jäsenyhdistysten
jäsenille. Ilmoittautuminen päättyy 28. elokuuta.
Tarkemmat tiedot ilmoittautumisesta, paikasta ja osallistumismaksusta on julkaistu Hämeenlinnan Insinöörien nettisivulla
osoitteessa www.hameenlinnan.insinoori.ﬁ.
BITTIKATTAUS
B
ITTIKATTAUS
Konecranes ja Terex yhteen
Nostolainekonserni Konecranes ja sen kilpailija
Terex yhdistyvät. Uuden yhtiön toimitusjohtaja
tulee Terexistä. Yhtiön nimeksi tulee Konecranes Terex Oyj.
Yhtiöiden mukaan niiden liiketoiminnot täydentävät hyvin toisiaan. Uusi yhtiö tarjoaa nostoratkaisuja ja materiaalinkäsittelypalveluja.
Yhtiöiden viime vuoden yhdistetty liikevaihto
oli 7,5 miljardia euroa.
Konecranes Terex rekisteröidään Suomeen,
ja sen päätoimipaikat sijaitsevat Hyvinkäällä ja
Westportissa, Connecticutissa Yhdysvalloissa.
Konecranesin nykyisestä hallituksen puheenjohtajasta tulee Konecranes Terex:n hallituksen
puheenjohtaja ja Terex:n toimitusjohtajasta tulee
Konecranes Terex:n toimitusjohtaja.
Yritysjärjestely odotetaan saatettavan loppuun vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, jonka jälkeen Terex:n osakkeenomistajat
omistavat noin 60 prosenttia ja Konecranesin
osakkeenomistajat noin 40 prosenttia yhdistetyn
yhtiön osakkeista.
Konecranesin tuotteita on käytössä
muun muassa Kanadassa.
Palkkasumma kasvoi
eniten rakennusalalla
Tilastokeskuksen tietojen mukaan koko talouden
palkkasumma oli huhti-kesäkuussa 1,5 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa suurempi.
Pelkästään kesäkuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 1,1 prosenttia vuodentakaisesta. Vuosi
sitten huhti-kesäkuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 0,5 prosenttia.
Palkkasumma kasvoi vuoden toisella neljänneksellä lähes kaikilla päätoimialoilla. Voimakkaimmin
palkkasumma kasvoi rakentamisessa.
Yksityisellä sektorilla maksettujen palkkojen
summa oli huhti-kesäkuussa 2,2 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Julkisen sektorin palkkasumma kasvoi samaan aikaan 0,3 prosenttia vuoden takaisesta.
Pelkästään kesäkuussa yksityisen sektorin palkkasumma kasvoi 1,7 prosenttia. Sen sijaan julkisen
sektorin palkkasumma oli kesäkuussa samalla tasolla kuin edellisvuonna. Vuosi sitten huhti-kesäkuussa palkkasumma nousi yksityisellä sektorilla
1,2 prosenttia ja laski julkisella sektorilla 0,5 prosenttia edellisvuodesta.
Palkkasumma on työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summa ilman optioita.
Palkkasummaan vaikuttavat työllisyydessä ja palkansaajien ansiotasossa tapahtuvat muutokset.
Insinöörit harrastavat paljon
Usein sanotaan, että syksy on suosituin vuodenaika aloittaa uusia harrastuksia. Insinööriliiton elokuun uutiskirjeessä kysyttiin lukijoilta, kuinka moni todella
aloittaa jotain uutta. Vastaajista vain kuusi prosenttia ilmoitti aloittavansa joka
syksy uuden harrastuksen. Vastaajista 17 prosenttia aikoo tutustua pitkästä aikaa johonkin uuteen rientoon.
Yli puolet 1 327 vastaajasta oli sitä mieltä, että heillä on jo ennestään riittävästi
harrastuksia. Noin neljännes ei ehdi tai jaksa harrastaa, koska työt, opiskelut tai
perhe vievät kaiken ajan.
kyllä,
aloitan joka
syksy
6%
53 %
17 %
en, harrastuksia
on ennestään jo
riittävästi
kyllä, pitkästä
aikaa
15 %
en, sillä työja perhe-elämä
vie kaikki voimat enkä
jaksa harrastaa mitään
9%
en, sillä en ehdi
työ- tai opiskelukiireiden
takia harrastamaan
7
ILMOITUS
PERTIN
PALSTA
Pertti Porokari / Puheenjohtaja
Kilpailukykyyn vaikuttavat monet tekijät
M
aamme tarvitsee yhteiskuntasopimuksen eli laajan
työmarkkinaratkaisun, jossa
sovitaan keskitetysti palkoista ja keskeisistä työelämän
ratkaisuista tasapuolisesti.
Yhteiskuntasopimusta vielä enemmän maamme tarvitsee yli vaalikauden mittaista kokonaisvaltaista teollisuuspoliittista ohjelmaa sekä
teknologia- ja innovaatioministerin.
Yhteiskuntasopimusta kannattaa yrittää
saada maaliin, jos sillä aidosti saavutetaan talouden tervehdytystä. Talouden pitkäjänteinen
piristyminen edellyttää monia toimia, mutta
niiden on oltava tasapuolisia. Edes talousviisaat eivät ole yksimielisiä talouden tervehdyttämisen keinoista. Monilla yrityksillä menee
ihan kohtuullisesti jo nyt ja finanssisektorilla
jopa todella hyvin.
Suomen valtiolla ja kunnilla on kassassa
negatiivinen virtaus ja se pitäisi saada käännettyä. Verotulot pitää siis saada kasvuun. Paras lääke tähän on työllisyyden parantaminen,
sillä pääosan verotaakasta kantavat palkansaajat. Työttömyysturvan heikentäminen ei ole
työllisyyden hoitoa. Yritysten pitää investoida
tutkimus- ja tuotekehitykseen ja henkilöstön
osaamiseen ja työhyvinvointiin. Nämä ovat
yritysten menestyksen avaimia.
Suomi on vientiteollisuudesta riippuvainen
kansantalous, mutta pitää muistaa myös sisämarkkinoiden merkitys. Säästöt ja leikkaukset
väistämättä heikentävät kotimaista kysyntää ja
pahentavat taantumaa.
Yrityksillä on kaksi mahdollisuutta pärjätä
niin globaaleilla kuin kotimarkkinoillakin;
tuotteita voi myydä joko erittäin halvalla tai ne
ovat niin hyviä, että niistä saa paremman hinnan. Hintakilpailussa länsimaat eivät voi kilpailla halvan kustannustason maiden kanssa,
joissa hintataso muodostuu joko ihmisiä, eläimiä, ympäristöä tai kaikki näitä riistämällä.
Tuotteemme on siis oltava niin ylivoimaisia,
että asiakkaat ovat valmiita maksamaan niistä
paremman hinnan.
Saksan autoteollisuus oli vähällä hävitä
kilpailun aasialaisille yrityksille, mutta siellä
onnistuttiin tekemään paikallisia sopimuksia,
joissa työnantajat ja työntekijät sitoutuivat yhdessä sopien määräaikaisilla sopimuksilla tervehdyttämään yritysten kilpailukyvyn. Työpäivää lyhennettiin ja yritys sitoutui investoimaan
yritykseen. Lopputulos on historiaa.
Yhteiskuntasopimuksessa on sovittava työhyvinvointihankkeista ja työaikapankeista Saksan mallin mukaisesti. Myös harmaan talouden torjuntaan on panostettava huomattavasti
enemmän ja säätää liitoille kanneoikeus. Julkisen sektorin vastuut on rohkeasti perattava ja
hyödynnettävä tehokkaammin tietotekniikkaa.
En usko, että palkansaajilta leikkaamalla
syntyy mitään muuta tulosta kuin syvennetään
lamaa ja pidennetään heikon talouskasvun
kestoa.
9
Ranskalainen
viihtyy luovien
insinöörien
maassa
TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVAT: Jyrki Luukkonen
Suomessa on korkeatasoista
insinööriosaamista, kielitaitoisia
kansalaisia sekä tasokas
koulutusjärjestelmä. Suomalainen
johtamiskulttuuri kaipaa kuitenkin
vahvistamista ja tuotteet
näkyvämpää markkinointia. Näin
kiteyttää ranskalainen Nicolas
Evrard kokemuksiaan Suomesta. ››
10
Nicolas Evrardin mukaan
Tampereen tehtaalla
tuotetaan suodatinmateriaalia
rullatavarana asiakkaille, jotka
valmistavat itse suodattimia.
11
Nicolas Evrard nauttii
työn teosta ja hyvästä
työilmapiiristä. Vapaaajalla syntyy usein uusia
ideoita ja ratkaisuja.
A
hlströmin Tampereen tehtaan
johtajana työskentelevä ranskalainen Nicolas Evrard kehuu
vuolaasti Suomea. Turvallinen
ja puhdas maa höystettynä
kauniilla järvimaisemilla ja
lumisella talvella on tehnyt häneen vaikutuksen. Neljä ja puoli vuotta Suomessa asunut ja
työskennellyt Evrard arvostaa suomalaisten
rehellisyyttä ja ystävällisyyttä.
Ennen Suomeen muuttoaan Evrard työskenteli Ahlströmin palveluksessa Ranskan
Brignoundissa ja vastasi useassa eri maassa toimivien yksiköiden tuotannon, laadun, turvallisuuden ja ympäristön johtamisesta.
Työ oli mielenkiintoista ja sisälsi paljon ulkomaan matkoja. Vaikka työmatkustaminen
tarjosi tilaisuuden tutustua eri kulttuureihin, se
kävi ajoittain raskaaksi pienen lapsen isälle.
Saatuaan työtarjouksen Tampereen tehtaan johtajan paikasta hänen oli helppo tarttua
tilaisuuteen ja muuttaa perheensä kanssa Suomeen. Työn ja ihmissuhteen kautta suomalainen kulttuuri oli tullut hänelle tutuksi.
KIELITAITOISIA ALAISIA
Yksi Ahlströmin ydinliiketoiminnoista on
suodatinmateriaalin valmistaminen, joiden kysyntä on kasvanut muun muassa luonnonvarojen niukkenemisen takia. Suodatinmateriaalien
12
avulla voidaan tehostaa energiankäyttöä sekä
parantaa ihmisten elämänlaatua puhtaamman
veden ja ilman myötä.
Tampereen tehtaalla tuotetaan ilman- ja
vedensuodatinmateriaaleja, joiden valmistamisessa yhtiö on markkinajohtaja.
Ahlström työllistää maailmanlaajuisesti
noin 3 400 työntekijää, joista vain kymmenen
prosenttia työskentelee Suomessa. Tampereen tehtaalla työskentelee noin 65 työntekijää, joista reilulla kymmenellä on amk- tai
diplomi-insinöörin koulutus.
Evrard kehuu insinöörien hyvää koulutusta,
englannin kielen taitoa sekä kykyä analysoida
ja omaksua uusia asioita. Hänen mukaansa
Tampereen tehtaan menestyksekästä toimintaa
kuvastaa hyvä työilmapiiri sekä innovatiivinen
että joustava työskentely.
– Tehtaalla vallitsee hyvän tekemisen meininki ja asioihin tartutaan heti eikä huomenna.
Tampereen tehtaalla reagoidaan nopeasti muutoksiin sekä kehitetään ja tuotetaan uusi tuotteita asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin.
Johtajana ja esimiehenä Evrard haluaa tukea
alaistensa osaamisen kehittämistä ja uralla
etenemistä.
– Kannustan alaisia ottamaan askeleen kohti
epämukavuusaluetta, sillä haasteelliset tehtävät
mahdollistavat uuden oppimista ja itsensä
kehittämistä.
KEHITYSKOHTEITA TYÖELÄMÄSSÄ
EROJA MAIDEN VÄLILLÄ
Evrardin mielestä suomalaisilla insinööreillä
on hyvät tekniset tiedot ja osaamista prosessijohtamisessa. Sen sijaan ihmisten johtamisessa
on vielä paljon opittavaa niin insinööreillä
kuin muillakin ammattikunnilla.
– Koneita on helppo johtaa, ihmisiä ei. Johtajan on tiedettävä, miten kannustaa alaisiaan
hyviin suorituksiin. Samalla on myös muistettava, että jokainen ihminen on ainutlaatuinen
yksilö.
Evrard arvioi, että suomalaisilla yrityksillä
on paljon tuotekehitysosaamista, mutta se ei
yksistään riitä kilpaillessa maailmanlaajuisilla
markkinoilla.
– Hyvä tuote jää huonomman varjoon, jos
siitä ei tiedetä mitään. Tuote tarvitsee ostajia.
Hän muistuttaa, että suomalaisten yritysten pitäisi panostaa enemmän brändinsä hallintaan ja kehittämiseen. Kansainvälistyvillä
markkinoilla menestyminen edellyttää vahvempaa ja jopa aggressiivisempaa markkinointia. Omasta tuotteesta on pidettävä riittävän
isoa ääntä.
Evrard kertoo havainneensa, että Suomessa
yritysten johdon ja työntekijöiden näkemykset
ovat usein liian kaukana toisistaan, mikä vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista.
– Yrityksen menestymisen kannalta yhteisen tavoitteen pitää olla kristallinkirkas kaikille
osapuolille.
Evrardin mielestä suomalainen koulutusjärjestelmä on laadukas kaikilla eri asteilla. Insinöörikoulutuksen tasokkuus näkyy hänen mielestä
analyyttisyydessä, vahvassa asiantuntijuudessa
ja palkoissa.
Suomalainen ja ranskalainen työelämä
poikkeavat jossain määrin toisistaan. Esimerkkinä eroavuuksista Evrard mainitsee, että
ranskalaisten työpäivä alkaa hieman suomalaisia myöhemmin, mutta jatkuu pitempään
illalla. Suomessa työpalaverit sujuvat ripeästi ja
päätökset tehdään nopeasti. Ranskassa asioista
keskustellaan pitempään.
Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen
on Suomessa helpompaa kuin Ranskassa. Evrard arvostaa suomalaista yhteiskuntajärjestelmää, joka tukee niin naisten kuin miesten
työssäkäyntiä, sillä työelämä tarvitsee molempia sukupuolia.
”Tuote tarvitsee
näkyvyyttä.”
Tuotekehityksessä
työskentelevä insinööri
Outi Soikkeli ja Nicolas
Evrard esittelevät
aktiivihiilituotteita
valmistavaa tuotantokonetta.
13
Antti Hallian mielestä
opintotuen riittävyys on
opintotukijärjestelmän
heikkouksia.
Suomalaisopiskelija
pärjää kohtuullisesti
TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen
Asiantuntija
suosittelee, että
opiskelija tarttuu
alusta asti opintoihin
ja nostaa opintotuen
siihen kuuluvine
lainoineen.
14
O
pintotuen tarkoitus
on turvata opiskelijan
toimeentulo opiskelun
aikana. Opintotukeen
kuuluvat opintoraha,
asumislisä ja opintolainan valtiontakaus.
– Ammattikorkeakouluopiskelijat
tulevat toimeen opintotuella. Toimeentulo on niukkaa, mutta mitään
suurta ongelmaa ei ole, sanoo asiantuntija Antti Hallia Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKista.
Hallian mielestä suomalaisen
opintotukijärjestelmän vahvuus on
sen universaalius; tukea maksetaan
kaikille.
– Opintotuki ei ole köyhäinapua,
vaikka se on harkinnanvaraista.
Lisäksi järjestelmä mahdollistaa
työskentelyn kohtuullisen joustavasti,
päinvastoin kuin monet muut järjestelmät. Heikkoutena opintotukijärjestelmässä on sen monimutkaisuus sekä
rahamuotoisen tuen pienuus, jos ei
nosta opintolainaa.
Hallia muistuttaa, että pohjoismaiset opintotukijärjestelmät ovat Euroopan parhaita; suomalainen järjestelmä on ehkä niistä huonoin tuen tason
kannalta.
– Vaikka muuallakin järjestelmissä on hyviä puolia, ne eivät kokonaisuuksina ole yhtä hyviä kuin
Pohjolassa.
KOLUMNI
Sanni Grahn-Laasonen
opetus- ja kulttuuriministeri
ASUMISEN KALLEUS TAAKKANA
Hallia näkee asumisen tuen tason keskeisenä ongelmana. Asumislisää on muutettu viimeksi vuonna
2005, jolloin nostettiin vuokrakattoa. Opiskelijoiden
menoista suurin yksittäinen erä kertyy asumisesta.
Sen kalleus on myös suurin yksittäinen syy opiskelijoiden työssäkäyntiin lukukausien aikana.
Toimeentulon takia tehdystä työstä opiskelijat
harvemmin saavat hyödyllistä työkokemusta ja
monessa tapauksessa ne merkitsevät opintojen
hidastumista.
Hallia kannustaa opiskelijoita ottamaan kaiken
irti opintotukijärjestelmästä. Laina kannattaa nostaa,
sillä se on edullista rahaa.
– Ei ole mitään järkeä kituuttaa koko opiskeluaikaa, jos valmistumisen jälkeen mennään duuniin
ja nostetaan esimerkiksi autoa varten kallis laina.
Hallia korostaa, että opiskelu on investointi
itseensä.
– Jos vaikka valmistuu vuoden nopeammin lainan
avulla, jää paljon voiton puolelle.
OPISKELIJA YHTEISKUNNALLE SIJOITUS
Suomen opintotukibudjetti on noin 900 miljoonaa
euroa vuositasolla. Yhteiskunta investoi opiskelijaan
opiskeluvaiheessa, jotta tämä pystyy opiskelemaan
mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Myöhemmin investointi kerätään pois muun muassa veroina.
– Yhteiskunnalla on intressi siihen, että opiskelija valmistuu ja pärjää hyvin työelämässä, jotta
voi tuottaa hyvää yhteiskunnalle. Sen takia opintotukijärjestelmää halutaan pitää yllä, Hallia
selventää.
Uuden hallituksen ohjelmassa on kaavailuja erilaisista muutoksista opintotukijärjestelmään. Kehityspaineet herättävät Halliassa huolta, esimerkiksi
kysymys siitä, miten tuen kesto suhteutuu jatkossa
opintojen kestoon.
Todennäköisesti tuen lainapainotteinen osuus
nousee ja rahallinen vastaavasti laskee. Vielä ei
ole tiedossa toteuttamistapaa, mutta Hallia uskoo,
että lainamuotoisen osuus nousee merkittävästi.
Kauhukuvana on lainamuotoisen osuuden nousu
60–80 prosenttiin tuesta.
Hallian näkemyksen mukaan turvaelementtien
lisääminen on ehdoton edellytys, jotta opintotukijärjestelmä voi toimia. Elementtejä tarvitaan muun
muassa silloin, jos vastavalmistunut ei työllistykään heti.
Maa, jossa tekee mieli
oppia koko ajan uutta
Y
hteiskunnan kova muutosvauhti näkyy myös
insinöörien työssä. Työnkuvat muuttuvat.
Alalle syntyy uusia, lisää luovuutta ja erilaista osaamista vaativia töitä.
Digiaika edellyttää yritysten ja prosessien digitalisointia, teollinen internet tarvitsee osaajia. Herääminen ilmastonmuutokseen taas edellyttää yhä
puhtaampia keinoja energiantuotantoon ja kasvava
jäteongelma moderneja kiertotalousratkaisuja.
Näiden alojen osaaminen on Suomessa maailman huippua. Menestystarinoiden lomassa olemme
saaneet kokea myös raskaita uutisia, viimeisimpänä
Microsoftin heinäkuinen päätös irtisanoa Suomessa
yhteensä 2 300 työntekijää. Pitkittyneen taantuman
keskellä, Suomen uudistumiskyky punnitaan.
Insinöörialojen kehittyminen edellyttää korkeakoulutuksen päivittämistä tähän päivään. Kouluttautuminen on edelleen paras tae työllistyä ja paras
keino vähentää riskiä joutua työttömäksi.
Hallitus panostaa osaamiseen useilla kärkihankkeilla. Korkeakoulujen pääomittamisella vahvistetaan
yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaedellytyksiä. Opintoja vauhditetaan mahdollistamalla ympärivuotinen opiskelu korkeakoulussa ja uudistamalla
valintakoemenettelyjä. Korkeakoulujen profiloitumista ja selkeämpää työnjakoa vauhditetaan.
Jäykkiä rakenteita on murrettava. Opiskelijoilla on
oltava joustavammat mahdollisuudet liikkua alalta
alalle, korkeakoulusta ja korkeakoulusektorilta toiselle. Digitalisaatiota on tässäkin hyödynnettävä nykyistä paremmin. Aikaisemmin saavutettu osaaminen on tunnistettava ja tunnustettava paremmin.
Monimutkaistuva maailma tarvitsee moniosaajia;
koulutuksen rakenteiden on taivuttava siihen. Jatkossa myös insinöörityössä korostuu yhä enemmän
luovuus, ongelmanratkaisutaidot ja kyky yhdistellä
eri alojen osaamista. Kouluttautumisesta mahdollisimman monipuolisesti ei ole haittaa, päinvastoin
opintoyhdistelmissä kannattaa olla ennakkoluuloton.
Hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta kymmenessä vuodessa maa, jossa tekee mieli oppia koko
ajan uutta. Eiköhän aloiteta jo tänään.
15
Natalie Azoulay arvostaa
Neste Jacobsilla käytössä
olevaa liukuvaa työaikaa,
joka helpottaa arjen
sujumista.
Työn imu vie
insinööriä
TEKSTI ja KUVAT: Päivi-Maria Isokääntä
Kiinnostus matematiikkaa ja fysiikkaa
kohtaan innosti Natalie Azoulayn
opiskelemaan sähköinsinööriksi.
Neste Jacobsilla hän nauttii hyvästä
työilmapiiristä ja kentällä tapahtuvasta
sähkösuunnittelusta.
16
”Hyvä
sopeutumiskyky
tukee uraa.”
T
eknologia- ja suunnitteluyhtiö Neste Jacobsin
pääkonttorilla Porvoon
Kilpilahdessa työskentelevä Natalie Azoulay on
saapunut töihin yrityksen
kustantamalla bussivuorolla. Neste
Jacobs tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden kulkea työmatkansa järjestetyllä bussikuljetuksella Espoosta,
Helsingistä sekä Porvoosta pääkonttorilleen Kilpilahteen.
Yrityksen tarjoama etu helpottaa
monen työssäkäyntiä sekä takaa turvallisen työmatkan sujumisen. Juuri
tätä työmatkustamisen helpottua, turvallisuutta sekä ekologisuutta Azoulay
arvostaa. Turvallisen työn tekemistä
korostetaan myös yrityksen arvoissa.
Azoulayn tie sähkösuunnittelijan
tehtäviin Neste Jacobsille on kulkenut
monivaiheista reittiä pitkin. Torniossa
syntynyt ja varttunut Azoulay asui lapsena useita vuosia Israelissa. Kesälomat hän vietti aina perheensä kanssa
Torniossa. Teini-ikäisenä hän muutti
perheensä kanssa pysyvästi Suomeen.
Azoulay kertoo olleensa aina kiinnostunut matematiikasta ja fysiikasta,
joten lukion jälkeen päätös hakea
opiskelemaan sähköinsinööriksi oli
luonteva valinta. Insinöörin opinnot
hän aloitti kotikonnuillaan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Kahden
vuoden opintojen jälkeen hän siirtyi
opiskelemaan Tampereen ammattikorkeakouluun, josta valmistui sähkövoimatekniikan insinööriksi toukokuussa
2012.
TYÖELÄMÄÄ ISRAELISSA
Azoulay kertoo jo opiskeluaikoinaan
halunneensa töihin teollisuuteen tekemään sähkösuunnittelua. Kesätöistä
karttui kokemusta sähköalalta ja valmistumisen jälkeen hän työskenteli
Työn vastapainoksi Natalie
Azoulay harrastaa liikuntaa
ja tapaa ystäviään.
parin vuoden ajan sähköinsinöörin
tehtävissä pääkaupunkiseudulla ennen
muuttoaan Israeliin. Suomesta hankitusta sähköinsinöörin koulutuksesta
ja työkokemuksesta oli hänelle apua
työpaikan haussa Israelissa. Maassa
arvostetaan niin sähköalan osaamista
kuin insinöörin tutkintoa. Suomalaisuudesta oli myös hänelle konkreettista hyötyä, sillä hänet palkanneella
yrityksellä oli paljon asiakkaita
Pohjoismaissa.
Israelissa normaali työpäivän pituus on yhdeksän tuntia ja tahti on
kiivas. Työnantaja järjestää kuljetuksen kotoa työpaikalle ja takaisin, mikäli töihin ei pääse julkisilla liikennevälineillä. Sairastuessaan Azoulay
sai apua israelilaisilta työkavereiltaan,
jotka toivat hänelle kotiin keittoa
lounastunnillaan.
– Kokemus asumisesta ja työskentelystä kahdessa hyvin erilaisessa
maassa tukee sopeutumista erilaisiin
työtilanteisiin ja työskentelyyn erimaalaisten ihmisten kanssa. Kansainvälistyvässä työelämässä hyvästä
sopeutumiskyvystä on hyötyä, arvioi
Azoulay.
Kansainvälinen kokemus auttaa
myös ymmärtämään erilaisia kulttuureita ja tapoja.
– Ei ole yhtä oikeaa ajattelutapaa,
on vain erilaisia mielipiteitä. Kulttuuri
vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen ja
ajatteluun, mikä on tärkeä huomioida
kaikessa kanssakäymisessä.
TÖIHIN NESTE JACOBSILLE
Vuoden vaihteessa Azoulay muutti
takaisin Suomeen. Muuttopäätöstä
tehdessään hänellä ei ollut vielä tietoa
työpaikasta, mutta asiat etenivät vauhdilla. Työhaastattelukutsu Neste Jacobsille tuli peräti ennen Suomeen muuttoa ja työt alkoivat heti tammikuussa.
Azoulay muistuttaa, että Neste
Jacobs on palkannut runsaasti uusia
työntekijöitä viime vuosina. Tällä hetkellä yritys työllistää globaalisti peräti
1 300 työntekijää, joista suurin osa on
Suomessa.
Puolisen vuotta Neste Jacobsilla
työskennellyt Azoulay kertoo viihtyvänsä sähkösuunnittelua tekevässä
tiimissä ja arvostavansa monipuolisia
työtehtäviään. Erityisen paljon hän
nauttii siitä, kun pääsee myös kentälle
tekemään sähkösuunnittelua.
Sähkösuunnittelua tekevässä tiimissä vanhimmilla työntekijöillä on
runsaasti alan työkokemusta ja nuorimmilla on puolestaan tuoreinta
tietoa. Osa tiimiläisistä työskentelee
Porvoossa, osa Kotkassa ja Turussa.
Erilaisten osaamisten ja taustojen yhdistäminen tukee tiimin onnistumista.
Azoulay muistuttaa, että sähköala
kehittyy koko ajan, standardit muuttuvat ja työssä menestyminen edellyttää
uuden oppimista. Eteenpäin suuntautuvana työntekijänä Azoulay suunnittelee hakevansa opiskelemaan ylempää
ammattikorkeakoulututkintoa heti
kun aika on siihen sopiva.
17
– TToimintani
oim
imint
i ani opiskelijaaktiivina
aktiiv
akt
ktiiv
iii iina
na vaikutti
va tt valintaani
kesätyöpa
öpa
paikk
pa
aikkaan
ikk
k aa , veikkaa
kk
veik
e kaa
kesätyöpaikkaan,
Kuo
opio
pion
i n Insinööriopiskelijat
Insinöö
nsiinöö
ö rio
riopis
p kel
pis
elija
j t
Kuopion
K
KIN
RA ha
RAn
allllilitu
ttuk
uukkses
essssaa oleva
ole
l va
KINRAn
hallituksessa
TTee
eemuu Karttunen.
Kar
Ka
Kar
arttu
ttunnen
neeenn.
n.
Teemu
Opiskelijan
työura
kehittyy
kesä kesältä
TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen
Näytteiden ottoa Suomen
kolmanneksi suurimman
kaupungin puhtaasta
vedestä ja pohjaveden
pintojen mittaamista.
Näidenkin asioiden parissa
kului insinööriopiskelija
Teemu Karttusen kesä.
18
”Aktiivinen
kesätyön
hakija
palkitaan.”
K
uopiossa ympäristötekniikkaa opiskeleva
Teemu Karttunen koki
heti opintojen alussa,
että vesihuoltotekniikka
on hänelle sopiva ala.
– Olen tyytyväinen valintaani,
sillä puhdasta vettä tarvitaan joka
paikassa ja jätevettä täytyy huoltaa,
opiskelija sanoo.
Hän suuntaa alalle määrätietoisesti, sillä heti ensimmäisen lukuvuoden opintojen jälkeen hän oli
kesätöissä Kuopion kupeessa sijaitsevassa Karttulan vesiosuuskunnassa.
Työtehtävät olivat moninaisia kuten
gps-mittauksia, asennuksia ja toimistotöitä. Erilaisten tehtävien myötä
sai kunnon katsauksen ruohonjuuritasoon.
Karttunen arvostaa, että vesiosuuskunnassa otettiin huomioon
vasta ensimmäisen vuoden insinööriopiskelijan näkemyksiä esimerkiksi
putkien sijoittelussa.
– Se lisäsi intoa alaan.
EHDOTTOMASTI OMAN ALAN TÖIHIN
Alkuvuodesta käynnistyi haku toisen
kesän töihin. Karttusella oli vahva
tahto saada oman alan paikka, jossa
olisi edellistä kesää vaativampaa
työtä; hän haki noin 50 työpaikkaan
sekä julkiselle että yksityiselle
sektorille.
– Opiskeluvaiheessa saatu työkokemus on niin korvaamatonta.
Hakemukset suuntautuivat tällä
kertaa Tampereen seudulle lähinnä
kahdesta syystä. Kuopiossa koulutetaan alan insinöörejä, joten ympäristökunnista on vaikeampi saada töitä.
Toisaalta Tampereella oli asunto valmiina, sillä tyttöystävä asui siellä.
Karttunen kävi yhtenä keväisenä
perjantaina Tampereen Veden haastattelussa. Seuraavana maanantaina
soitettiin ja pyydettiin hommiin.
– Sen jälkeen ainakin kaksi
viikkoa olin tosi fiiliksissä, kun
sain oman alan kesätöitä isosta
organisaatiosta.
Hakijoita oli 1 600 ja töihin otettiin runsas 30 opiskelijaa.
Insinööriopiskelija arvelee valinnassa painaneen sen, että hän oli
lähettänyt sähköisen rekrytointijärjestelmän kautta lähetettävän hakemuksen lisäksi henkilökohtaisen
hakemuksen. Hänellä oli myös työssä
tarvittavat, Valviran myöntämät vesityökortit suoritettuna.
AJOA VESIPISTEIDEN
A
VESIPISTEIDEN VÄLILLÄ
Tampereen Vesi on aloittanut toimintansa miltei 120 vuotta sitten.
Nykyään liikelaitoksena toimiva
Tampereen Vesi toimii yhteistyössä eri asioissa Kangasalan,
Nokian, Pirkkalan ja Ylöjärven
kanssa. Tämä tarkoittaa, että
Karttunen kävi eri tehtävissä
myös kyseisissä kunnissa.
– Ajelin eri pisteissä ottamassa vesinäytteitä, tar-
kistin klooripitoisuuksia ja toimitin
esimerkiksi bakteeri- ja pH-näytteitä
laboratorioon jatkotutkimuksiin.
Kesän aikana Karttunen vieraili
myös eri jätevedenpuhdistamoilla ja
vesilaitoksilla.
– Hienoin paikka oli Kaupinojan
saneerauksessa oleva vesilaitos. Seurasin projektia tiivisti vierestä, sillä
kävin siellä viikoittain.
Tampereen Vesi valvoo veden laatua aktiivisesti, joten osa näytteistä
otetaan päivittäin. Loppukevään
Karttunen työskenteli virkaa vakituisesti hoitavan kanssa parina, mutta
kun vakituinen jäi lomille juhannuksen jälkeen, työ jatkui itsenäisesti.
Vaikka kesätyöntekijä ei ollutkaan
paikkakuntalainen, reitit jäivät mieleen kuukaudessa.
Karttusen kesätyöpaikkaa kuvaavat luvut ovat isoja. Esimerkiksi
Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen läpi
kulkee valtava vesimäärä, enimmillään 2 300 kuutiota tunnissa. Vesijohtoverkostoa on noin 750 kilometriä
ja viemäriverkoston pituus on vajaa
1 200 kilometriä.
KESÄTÖISTÄ INTOA OPINTOIHIN
Neljän kuukauden kesäpestin jälkeen
Karttunen palasi Kuopioon jatkamaan opintoja. Ensi kesänä työt ovat
todennäköisesti jossain muualla päin
Suomea, sillä Karttunen haluaa kokemuksia ja kontakteja eri puolilta
maata. Ne auttavat työllistymään,
kun insinööritutkinto on valmis.
– Tampereen Vesi on hyvä ponnahduslauta. Isossa organisaatiossa
työskentely näyttää ansioluettelossa
hyvältä.
Karttusen suunnitelmissa on valmistumisen jälkeen lähteä Savosta:
yksi vaihtoehto on Tampere.
– Vaikka on nuo hämäläiset savolaiselle vähän sellaisia, ei niistä oikein
tiedä, opiskelija naurahtaa.
19
20
Edelläkävijänä
uuden
teknologian
murroksessa
TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Rami Marjamäki
Tamturbon suurnopeusteknologiaan
perustuvat turbokompressorit ovat
aloittaneet maailmanvalloituksen.
Yrityksellä on jo useita kumppaneita
joka mantereella. ››
Timo Pulkki (vas.) ja Henry
Lintusaari keskustelevat
turbokompressorin äärellä.
21
Y
löjärveläisen kompressorialan yrityksen
Tamturbon tavoitteena
on saavuttaa kuudessa
vuodessa sadan miljoonan euron liikevaihto.
Toimitusjohtaja Timo Pulkin mukaan
arvio perustuu yhtiöön muutaman
viime vuosien aikana tekemään aktiiviseen myynti- ja markkinointityöhön.
– Maailmassa on suunnilleen
40–50 meille potentiaalista kumppania, jotka tunnemme kaikki. Olemme
olleet neuvotteluissa jo useiden kanssa
ja ensimmäisiä sopimuksia laaditaan
parhaillaan.
Kokeneet ammattilaiset perustivat
yrityksen vuonna 2010, ja tänä vuonna
Tamturbo toimittaa ensimmäisiä ydinteknologiakomponentteja asiakkaille.
– Kilpailutilanne on tällä hetkellä
meille tosi suosiollinen. Olemme herättäneet koko kompressorimaailman
huomion, Pulkki sanoo.
PUHTAALLE PAINEILMALLE TARVETTA
Tamturbon kehittämä tuote on öljytön
turbokompressori, joka tuottaa paineilmaa teollisuuden käyttöön. Nykyisin
suurin osa valmistetaan kilpailevalla
teknologialla eli öljyttömällä kuivaruuvilla, jossa on paljon kallista huoltoa
vaativia mekaanisia osia. Hyötysuhde
heikkenee nopeasti.
– Tamturbon teknologia on suurnopeussähkömoottoriin perustuva
suoravetoinen turbokompressori,
Pulkki hämmästelee itsekin pitkää
määritelmää.
Verrattuna nykyiseen valtateknologiaan turbokompressoriteknologia
tuo merkittävät säästöt elinkaarensa
aikana. Ne koostuvat pääosin sähkön,
kunnossapidon ja huollon säästöistä.
Tuote on myös pienempi kooltaan, joten se säästää tilaakin.
– Eikä tarvitse hävittää öljyjätettä
eikä öljynsuodattimia, Pulkki listaa
hyötyjä.
– Kaikki tarkoittavat viime kädessä
sekä rahallista että ympäristöllistä
säästöä, kun pienemmillä resursseilla
tehdään enemmän.
Tamturbo myy kokonaisia kompressoripaketteja omalla brändillä
Skandinaviassa ja muissa lähimaissa
suoraan loppuasiakkaille. Suomessa
ison osan asiakkaista muodostaa pa22
peri- sekä ruoka- ja juomateollisuus,
sillä ne tarvitsevat paineilmaa.
Pulkin arvion mukaan muualla
maailmassa isoin osa yrityksen liikevaihdosta koostuu ydinteknologiakomponenttien myynnistä muille
kompressorivalmistajille, jotka rakentavat kompressoripaketin ympärille
ja myyvät omilla brändeillään loppuasiakkailleen.
Ylipäätään yrityksen koko liikevaihdosta yli 95 prosenttia tulee jatkossa viennistä.
OMA VÄKI TÄYSILLÄ MUKANA
Tamturbolla on 49 omistajaa ja koko
henkilökunta on sitoutunut yhtiöön
sijoittamalla siihen. Julkiset rahoittajat ovat mukana, esimerkiksi Tekes ja
ely-keskus ovat alusta asti rahoittaneet
yhtiötä. Taustalla on myös bisnesenkeleitä.
– Meillä on tavoitteena rakentaa
merkittävästi uusia, pysyviä työpaikkoja Suomeen, Pulkki kertoo.
Henkilökuntaa on 12 tällä hetkellä.
Vuoden 2021 tavoite on vähintään 100
työpaikkaa suoraan Tamturbossa ja
saman verran eri alihankkijoilla ja yhteistyökumppaneilla.
Yksi uusimpia työntekijöitä on
määräaikaisena työskentelevä tuotekehitysharjoittelija Henry Lintusaari,
joka aloitti alkuvuodesta insinöörityön
”Paineilmaa
käytetään
jokaisessa
teollisuuslaitoksessa.”
Kun turbosiipi pyörii kovaa
vauhtia, se tekee paineilman.
tekijänä. Mielenkiinto heräsi yritykseen viime vuonna ja hän kävi syksyllä
energiamessuilla Tamturbon ständillä
kysymässä opinnäytetyön tekoa. Yrityksessä ilahduttiin aktiivisuudesta.
– Firmasta ehdotettiin aihetta eli
suurnopeusmoottorin tyyppi- ja rutiinitestauksen suunnittelua.
Lintusaari teki opinnäytetyötä ammattikorkeakoululla, kotona ja työpaikalla. Säännölliset tapaamiset työpaikalla ja koululla rytmittävät tekoa.
Viime kevät oli kiireinen: kolmosja nelosvuoden kurssit, opinnäytetyö
sekä tuntitöitä parin päivää viikossa,
aikataulun sallimassa määrässä Tamturbolle. Kolmosvuoden kursseja oli
jäänyt rästiin, kun hän oli edellisenä
keväänä vaihto-opiskeliljana Thaimaassa.
KENTÄLLÄ JA KONTTORISSA
Toukokuussa tuore insinööri aloitti kesätöissä Tamturbossa. Hän on viihtynyt hyvin talon nuorekkaassa, mutta
kokeneessa ilmapiirissä.
– Töitä tehdä porukalla ja apua saa
tarvittaessa.
Lintusaari toivoo saavansa jatkaa
työskentelyä yrityksessä. Hänen ihannetehtäväkuvassa yhdistyvät tuotekehitys ja suunnittelu kotimaassa sekä
käyttöönotot ja koulutukset maailmalla asiakkaiden luona.
Työttömäksi jäävälle
parempaa palvelua
TEKSTI: Aku Karjalainen /YTN
Akavalaiset liitot, TEtoimistot sekä työ- ja
elinkeinoministeriö
tekevät yhdessä töitä,
jotta työtöntä voidaan
palvella paremmin.
T
yöttömäksi jäävän jäsenen palveluja kehitetään
keväällä käynnistetyssä
pilottihankkeessa. Työja elinkeinoministeriö
(TEM), viisi TE-toimistoa sekä yhdeksän akavalaista liittoa
ovat kumppaneina vuoden loppuun
kestävässä pilotissa.
Tavoitteena on parantaa työttömille
suunnattuja palveluja nimenomaan
korkeasti koulutettujen näkökulmasta.
Uudenlaisille lähestymistavoille ja
olemassa olevien toimintojen jalostamiselle on tarvetta, sillä korkeasti koulutettujen työttömyys on kasvussa.
Toukokuun lopussa korkeasti koulutettuja työttömiä oli noin 45 000 ja
työttömyys on kasvanut 15 prosentin
vuosivauhdilla. Myös pitkäaikaistyöttömyys on yleistynyt.
Hankkeessa varmistetaan, että
työttömäksi jäävä korkeakoulutettu
pääsee sujuvammin hänelle sopivien
palvelujen ääreen niin TE-toimistossa
kuin omassa liitossaan. Pilotissa on jo
kerätty tyypillisiä ongelmakohtia, ja
pilotin aikana koostetaan myös tietoa
palvelutarpeista. Kokemukset ja kehitysehdotukset raportoidaan loppuvuodesta.
ENSIN YHTEYS OMAAN LIITTOON
TE-toimistot ovat vähentäneet viime
vuosina henkilökohtaista asiakas-
palvelua ja siirtyneet yhä enemmän
sähköiseen asiointiin. Tämä vaatii
työttömäksi jäävältä perusteellisempaa
etukäteisvalmistautumista, kun omaa
palvelutarvetta ja urasuunnitelmia
kartoitetaan jo työttömäksi ilmoittautumisen yhteydessä monisivuisella
lomakkeella.
Huolellisesti ja ajatukselle täytetty
lomake nopeuttaa TE-palvelujen
työtä.
– Merkittävä osa pilottihanketta
onkin tiedotusta ja opastusta. Kaikki
mukana olevat liitot auttavat jäseniään työttömäksi ilmoittautumisen
byrokratian selkeyttämisessä, kertoo
Insinööriliiton urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen.
– Tavoitteena on, että työtön tiedostaisi paremmin, mitä palveluja
tarvitsee ja osaisi hyödyntää työllistymistään edistäviä palveluja niin
omassa liitossaan kuin TE-palveluissa, Utriainen jatkaa.
– Osa mukana olevista liitoista
tarjoaa jäsenilleen lisäksi henkilö-
kohtaista tai ryhmissä toteutettavaa valmennusta tukemaan uuden
työpaikan ja uran löytymistä, kertoo
yksi pilotin suunnittelijoista Sari
Taukojärvi Tekniikan akateemiset
TEKistä.
Omaan liittoon kannattaa siis olla
yhteydessä jo ennen TE-toimistoon
ilmoittautumista.
Akavalaisista liitoista mukana
ovat Agronomiliitto, Insinööriliitto,
Suomen Ekonomit, Tekniikan akateemiset TEK ja Tradenomiliitto
sekä Akavan Erityisalat, Luonnontieteiden Akateemisten Liitto, Myynnin
ja markkinoinnin ammattilaiset sekä
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut.
Oletko työttömyysuhan alla?
Ota yhteyttä mahdollisimman pian
Insinööriliiton asiakaspalveluun p. 0201
801 801 tai asiakaspalvelu@ilry.ﬁ.
23
Työnhakuvalmennusta
ympäri maata
TEKSTI: Kirsi Tamminen
Eri puolella maata toimii aktiivisesti kolme
yhdistystä, jotka tarjoavat muun muassa
koulutuksia työnhaussa oleville teknisten ja
kaupallisten alojen korkeakoulutetuille.
U
udellamaalla toimivien Työnhakuveturin
ja Työnhakuboosterin
taustalla on Omaehtoisen työllistymisen tuki
OTTY. Sen toiminta
jakaantuu kahteen pääryhmään.
– Työnhakuveturin nimissä järjestämme kuukausittain työnhakuaiheisiin painottuvia asiantuntijaluentoja. Toinen toimintamuotomme ovat
työllistymistavoitteiset vertaisryhmät
Työnhakuboosteri-hankkeessa, ker-
24
Toiminta on myös erittäin tuloksellista; mukana olleista yli 60 prosenttia
on löytänyt ratkaisun työttömyytensä
päättämiseen keskimäärin kolmen
kuukaudessa ryhmäntoiminnan päättymisen jälkeen.
OSAAMINEN EI SAA JÄÄDÄ PIILOON
too projektipäällikkö Risto Säynäväjärvi.
10-henkiset ryhmät kootaan ilmoittautuneista, joilla on muun
muassa mahdollisimman monipuolinen koulutus- ja työkokemustausta
sekä eripituisia työttömyysjaksoja.
Ryhmien tavoitteena on kirkastaa jokaiselle oman osaamisen keihäänkärjet, joita käyttää työnhaussa.
– Ryhmätoiminta etenee ennätysvauhdilla ja suosio kasvaa, Säynäväjärvi sanoo.
Työnhakuveturin asiantuntijaluennoista
suosituimmat ovat olleet Osaaminen
näkyväksi ja Työnantajien rekrytointipaneeli. Luennoille osallistuu noin
1 100 henkeä vuosittain ja pienryhmiin
noin 200.
Uudellamaalla yrittäjyys on ollut
vakio-ohjelmassa. Syksyllä yhteistyökumppanina aloittaa Suomen Yrittäjät.
– Piilotyöpaikat ja sosiaalisen
median hyödyntäminen työnhaussa
saavat myös lisää painotusta ohjelmassamme, Säynäväjärvi esittelee.
”Työnhakua
kannattaa
opetella.”
Insinööriliiton
palveluja
työnhakijalle
Urapalvelujen koulutukset ja henkilökohtainen ohjaus ovat kaikkien liiton
jäsenten käytettävissä. Tarvetta palvelujen käyttöön voi olla opiskeluvaiheessa, vastavalmistuneena, työttömyyden
uhatessa, työttömyyden aikana tai kehittymistarpeiden lisääntyessä.
Jäsenille kohdennettuja maksuttomia työnhakukanavia ovat Työpaikkatori
ja Kesäduunitori.
Liiton jäsensivuille on koottu ohjeita ja käytännön vinkkejä muun muassa
työhakemuksiin ja haastattelutilanteisiin liittyen. Rekrystudiossa voi harjoitella videotyöhaastattelun tekemistä.
LUE LISÄÄ:
www.ilry.ﬁ
www.uranoste.ﬁ
www.uratehdas.ﬁ
www.otty.tek.ﬁ
REKRYTAPAHTUMA KIINNOSTAA
Pirkanmaalla Uratehdas tarjoaa muun
muassa koulutuksia muutaman kerran
viikossa, vertaisryhmiä, yksilöohjausta
sekä erilaisia tapahtumia. Keväällä
eniten työnhakijoita keräsi Walk For
Jobs -rekrytointitapahtuma, jossa oli
mukana parikymmentä yritystä.
– Seuraava rekrytapahtuma on 9.
syyskuuta Pyynikin urheilukentällä,
kertoo yhteyspäällikkö Maija Heino.
Hän toivottaa tervetulleeksi työnhakijat, rekrytoivat yritykset sekä muut
yhteistyökumppanit.
Lokakuussa Uratehdas järjestää
yhteistyökumppanien kanssa keskus-
telutilaisuuden, jossa tehdään näkyväksi työelämän muutoksia. Tilaisuudessa alustajana on muun muassa
kansanedustaja Arto Satonen. Aiheen
täsmennys jatkuu oman osaamisen
tuotteistamisen valmennus kokonaisuudella.
Viime vuonna Uratehtaalla oli osallistujia 760. Heistä työllistyi 220. Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen
kuukauden aikana on 440 osallistujaa.
POHJOISESSA PALJON KÄVIJÖITÄ
Uranoste tarjoaa työnhakutaitoja ja
työelämäosaamista kohottavia koulutuksia sekä muita palveluja Pohjois-
Suomessa. Vuosittain tilaisuuksissa on
vähintään toista tuhatta kävijää.
– Suosituin tilaisuutemme ovat CVvalokuvaukset, jotka vetävät aina pirtin
täyteen, kertoo projektipäällikkö Sami
Lopakka.
Hänen mukaansa Uranosteen kouluttajat ovat alojensa huippuasiantuntijoita.
Koulutussisällöt on mietitty puoli- tai
kokopäiväisiksi täsmäkoulutuksiksi, joihin on helppo tulla pidempienkin matkojen takaa.
Syyskauden uutuuksina on tulossa
muun muassa koko Pohjois-Suomen
kattavia webinaareja sekä Uranostajatvertaisryhmiä.
25
Raskas prosessi
matkapuhelinalalla
TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Mikko Stig /Lehtikuva
Luottamusmies kannustaa Microsoftin
henkilöstöä katsomaan tulevaisuuteen,
vaikka parhaillaan on vaikeat ajat.
H
einäkuussa kesken lomakauden Microsoft ilmoitti maailmanlaajuisista,
lähes 8 000 työntekijän
irtisanomisista. Suomeen
irtisanomisia on yhtiön
mukaan tulossa noin 2 300 henkilön
verran. Syiksi on ilmoitettu puhelinliiketoiminnan kannattamattomuus sekä
strategiamuutos, jonka mukaan yhtiö
keskittyy jatkossa Windows-ekosysteemin kehittämiseen.
Microsoft aikoo lopettaa Salon toiminnot ja siirtää osan työtehtävistä
Espooseen ja Tampereelle. Insinööriliiton asiamies Hannu Takala yllättyi ytneuvotteluista.
– Odotukset olivat toisenlaiset etenkin Salossa. Suomalainen tuotekehitys ja
vahva osaaminen ovat täällä ja töitä tuntui riittävän, Takala sanoo.
Hän ihmettelee yhtiön ratkaisua senkin tähden, ettei Yhdysvalloissa kustannustaso poikkea merkittävästi Suomen
vastaavasta.
Myös Salon ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Mika Paukkeri
sanoo, ettei kukaan osannut odottaa
Microsoftin ratkaisua, jotain vähennyksiä tai leikkauksia korkeintaan.
– Alkushokki lamaannutti henkilöstön täysin muutamaksi päiväksi, Paukkeri kertoo.
Koska toiminnan lakkauttaminen
koskettaa kaikkia työntekijöitä, he saivat keskustelutukea toisiltaan. Vertaistuki onkin luottamusmiehen mielestä
ainoa hyvä asia. Henkilöstöllä heräsi heti
26
paljon kysymyksiä ja niitä on edelleen
ilmassa.
Keskikesällä alkaneet yhteistoimintaneuvottelut ovat päättymässä elokuun
loppupuolella. Salossa odotetaan lopputulosta, kenelle tarjotaan jatkoa. Salon
tuotekehitysyksikössä työskentelee noin
1 100 ihmistä.
RIPPEET JÄLJELLÄ
Matkapuhelinala on todella kuihtunut Suomessa. Enimmillään se työllisti
noin 17 000 henkilöä. Microsoftin vähennysten jälkeen alalla jää väestä vain
kuutisen prosenttia jäljelle.
”Osaaminen ei
katoa irtisanomisen
yhteydessä.”
Microsoftilla on nyt Suomessa noin
3 200 työntekijää, jotka työskentelevät pääosin puhelinliiketoiminnoissa.
Myös Espoosta ja Tampereelta vähennetään työpaikkoja ja niihin tullee
merkittäviä muutoksia, vaikka työnantaja lupaa salolaisille avoimia paikkoja
muista pisteistä.
Paukkerin mielestä jokaisen pitää
pohtia tarkoin, millainen ratkaisu
sopii omaan elämäntilanteeseen. Jos
työtä tarjotaan muualta, onnistuuko
matkustaminen.
– Toivoa sopii, että Microsoft
kompensoi esimerkiksi Espooseen
siirtyvien työntekijöiden työmatkoja.
Siirtyvien määrää ei tiedetä, tuskin
kuitenkaan on kyse useista sadoista,
Takala arvioi.
Salossa Microsoftilla työskentelevät eivät todennäköisesti enää työllisty omalle alalleen. Jos muutto työn
perässä ei ole mahdollista, vaihtoehdoiksi jäävät ammatinvaihto tai
yrittäjyys.
– Tähän ei kannata jäädä murehtimaan, vaan pitää etsiä uusia mahdollisuuksia, Paukkeri korostaa.
Microsoft on järjestämässä henkilöstölle tukitoimia kuten koulutusta,
jotta työllistyminen helpottuisi.
Paukkeri odottaa kiinnostuneena,
minkälaisia ponnahduslautoja
esimerkiksi valtio ja EU-rahastot
tulevat tarjoamaan.
– Kannattaisiko valtion markkinoida osaamistamme maailmalla ja
houkutella yrityksiä tänne, luottamusmies aprikoi.
Insinööriliitto tarjoaa jäsenilleen
urapalveluja, jotka auttavat vaihtoehtojen pohtimisessa.
– Vaikka työsuhteelle kävisi huonosti, jäsenyys säilyy ja tuki sekä palvelut ovat käytössä, Takala painottaa.
Microsoft-paikkakunnilla järjestetään työttömyysturvainfoja, joissa on
mukana muun muassa liiton asiamiehiä ja urahallinta-asiantuntijoita.
YTN MIcrosoftilla
đƫ Salossa 25.8.
đƫ Espoossa 27.8.
đƫ Tampereella 1.9.
Työmiehet asensivat Microsoftin
valomainoksen Nokian vanhan
pääkonttorin seinään Espoon
Keilaniemessä huhtikuussa 2014.
27
Henkilöstövähennykset
kuormittavat
luottamusmiehiä
TEKSTI: Katariina Kivistö
Heikko työllisyystilanne ja lisääntynyt
korkeakoulutettujen työttömyys näkyvät
akavalaisten luottamusmiesten arjessa.
Y
hteistoimintaneuvottelujen puutteet lisäävät
luottamusmiesten paineita. Varsinkin heikko
tiedonsaanti kaihertaa.
– Työntekijöiden
edustajille annetaan vain minimitiedot ja nekin vasta väännön jälkeen,
yksi luottamusmies purkautuu Akavan kyselytutkimuksessa.
Akava toteutti luottamusmiesten
kokemuksia ja näkemyksiä kartoitta-
28
van barometrin ensimmäistä kertaa.
Tulokset antavat aihetta pohtia yt-lain
remontointia.
Luottamusmiesbarometri osoittaa, että yli puolet yksityisen sektorin
luottamusmiehistä joutuu hoitamaan
irtisanomis- ja lomautustilanteita.
Valtion ja kuntien luottamusmiehille on tuttua, että väki vähenee,
kun eläkkeelle jäävien tilalle ei
palkata ketään eikä määräaikaisia
vakinaisteta.
Akavan johtaja Maria Löfgren
yllättyi yksityisen sektorin irtisanomistilanteiden yleisyydestä. Tutkimus
näytti, että akavalaisten luottamusmiesten edustamiin aloihin ja työntekijöihin kohdistuu irtisanomisia
ounasteltuakin enemmän. Luottamusmiesten mahdollisuudet vaikuttaa
irtisanomisten vaihtoehtoihin ja henkilöstön asemaan liittyvään suunnitteluun ovat puutteelliset.
– Jos henkilöstöedustaja otettaisiin
kaikilla aloilla, myös sopimuksettomilla, vakavasti mukaan yhteistoimintaan, irtisanomiset eivät olisi yhtä yleisiä, Löfgren sanoo.
Löfgren ennakoi, ettei julkinen sektorikaan välty irtisanomisaalloilta.
Suunnitelmista
laistetaan
$0!%/0+%)%*0(%*ƫ)1'*ƫ05®,%'+%((ƫ+*ƫ
( %002ƫ21+/%00%*ƫ$!*'%(®/0®ġƫ&ƫ'+1(1ġ
01//11**%0!()0ċƫ'2*ƫ(1+00)1/)%!/ġ
.+)!0.%/0ƫ%()!*!!Čƫ!00Aƫ(%*ƫ20%)1/ƫ
!%ƫ0+0!1 1ƫ(A$!/'AA*ƫ%*ċ
110!00ƫ!%ƫ/+2%ƫ2A$A0!((AČƫ/%((Aƫ/11*ġ
*%00!(1ƫ100%/%ƫ$!*'%(®/0®Aƫ,%0A)AA*ƫ5((Aƫ
&ƫ/52!*0A)AA*ƫ))00%0%0+ċƫA%*ƫ2A(ġ
0!00A%/%%*ƫ0%(*0!%0Čƫ&+%//ƫ/)*ƫ%'*ƫ
(%0!0*ƫ2A'!Aƫ1(+/ƫ&ƫ.!'.50+% *ƫ11/%ƫ
05®*0!'%&®%0Aċƫƫ
č*ƫ,AA/%$0!!.%ƫTeemu Hankamäkiƫ
1/'++Čƫ!00Aƫ$52%*ƫ$+% !01((ƫ'+1(101/ġƫ&ƫ
$!*'%(®/0®/11**%00!(1((ƫ2+%0%/%%*ƫ2A$!*ġ
0AAƫ01+0**+((%/ġ0(+1 !((%/0!*ƫ50ġ*!12+0ġ
0!(1% !*ƫ0.2!00ċƫ
'2*ƫ&+$0&ƫMaria Löfgreninƫ)1ġ
'*ƫ$!*'%(®/0®ġƫ&ƫ'+1(101//11**%0!()%ġ
!*ƫ(%)%*(5®*0%%*ƫ+*ƫ)%!0%005ƫ/*'0%+%0ċƫ!ƫ
/+,%20ƫ'1%0!*'%*ƫ$1+*+/0%ƫ5$0!%/0+%)%*ġ
**ƫ$!*'!!*ċƫ
%*'%*ƫ.0%/*+)%/0%(*0!%//ƫ2+%0%/%%*ƫ
/%(0%ƫ.2%+% Čƫ+*'+ƫ$!*'%(®/0®ġƫ&ƫ'+1(101/ġ
/11**%0!()0ƫ0!$05ƫ/%*)1'%/!/0%ċƫ
+/ƫ*!ƫ
!%2A0ƫ'11(1ƫ05®,%'*ƫ*+.)(%%*ƫ0+%)%*ġ
0*Čƫ50ġ*!12+00!(1% !*ƫ'!/0+ƫ2+%0%/%%*ƫ
,% !*0AAċ
– Pahoin pelkään, että julkisella
sektorilla on nähty vasta alku. Irtisanomiset lisääntyvät sielläkin.
SANELU EI OLE YHTEISTOIMINTAA
Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n pääsihteeri Teemu Hankamäki kiinnittää
huomion siihen, että luottamushenkilöt ovat tyytymättömiä neuvotteluprosessiin. Hänestä tapa toteuttaa
tuotannollis-taloudellisia yhteistoimintaneuvotteluja on lähtökohtaisesti
epätasapainoinen.
– Yt-neuvottelut ovat nyt enimmäkseen yksipuolista sanelua. Ei se ole yhteistoimintaa, Hankamäki kiteyttää.
YTN:n pääsihteeri tarkastelee yhteistoiminnan toteutumista myös
paikallisen sopimisen näkökulmasta.
Paikallinen neuvottelu ja sopiminen
ovat välineitä, joilla voitaisiin parantaa yritysten elinkelpoisuutta ja tuottavuutta. Mutta huonosti toteutetut
tuotannollis-taloudelliset yt-neuvottelut rasittavat paikallisen sopimisen
mahdollisuuksia.
Hankamäen mielestä yt-laki olisi
remontin tarpeessa.
– Neuvottelumekanismeja pitäisi
muokata niin, että ne edistäisivät neuvottelutasapainoa ja aitoa neuvottelua.
YMMÄRRYSTÄ NEUVOTTELUPÖYTIIN
Hankamäki peräänkuuluttaa lisää ymmärrystä neuvottelupöydän molemmille puolille. Eikä kyse ole vain tietopohjasta. Työlain tuntemus ei riitä.
Tarvitaan kykyä neuvotella ja ymmärtää neuvotteluprosessia.
”Luottamusmiehet
saavat tietoa vain
tivaamalla ”
– Neuvottelutasapainon ja luottamuksen kannalta on oleellista, että
luottamusmies ja henkilöstö ymmärtävät asioiden taustat ja sen, mihin tulisi
pyrkiä ja miksi.
Yksi konkreettinen ongelma on,
että luottamusmiehet saattavat edustavaa jopa satoja työntekijöitä, jotka
vielä työskentelevät eri työpaikoilla.
Tilanne on mahdoton pelkästään ajankäytön kannalta, kun ylempien toimihenkilöiden luottamusmies hoitaa
tehtävää oman toimen ohella.
– Monet mittarit näyttävät, että
luottamusmiesten kuormitus on
ainakin ajoittain liian suuri. Jossain
kulkee raja, kuinka monta henkilöä
voi edustaa.
Hankamäkeä ei yllätä, että yksityisen ja julkisen sektorin luottamusmiehet painiskelevat erilaisten kysymysten
kanssa, sillä yritysten ja julkishallinnon lähtökohdat ja pyrkimykset
eroavat. Julkinen sektori yrittää pitää
henkilöstökulut aisoissa säästöpaineiden vuoksi. Yritykset puolestaan reagoivat globaaliin talouskehitykseen ja
kulutuskysyntää.
– Olisi kaikkien etu, että vienti lähtisi liikkeelle. Viennin kasvu kohentaisi muitakin kuin vientialoja.
Akavan luottamusmiesbarometri
đƫ 5/!(5ƫ'2(%/%((!ƫ
(1+00)1/)%!$%((!
đƫ 5/!(5ƫ0!$0%%*ƫ('121+**ƫĂĀāĆ
đƫ A$'®%*!*ƫ'5/!(5ƫ0+%)%0!00%%*ƫƫ
ĂƫāăĊƫ2/0*+00&((!
đƫ /0*+00&0ƫ! 1/020ƫ*+%*ƫƫ
āćĉƫăĀĀƫ$!*'%(®A
đƫ 5/!(55*ƫ2/0/%ƫƫ
ĉăĆƫ(1+00)1/)%!/0Aƫ
ĂĊ
OIKEUTTA
TEKSTI: Viivi Mäkinen, työsuhdelakimies PIIRROS: Markku Haapaniemi
Taukoa
töistä
Moni haaveilee ainakin joskus
vuosilomaa pidemmästä
tauosta työelämästä. Syynä
voi olla raskas ja stressaava
työ, yksityiselämän kiireet tai
toive opiskella esimerkiksi
uusi ammatti työelämän
muutoksia silmällä pitäen.
T
auon pitämiseen työntekijällä voi olla vaihtoehtoina
palkaton vapaa, opintovapaa tai vuorotteluvapaa.
Työntekijä ja työnantaja
voivat halutessaan sopia
palkattomasta vapaasta. Kun sopii
palkattomasta poissaolosta, on syytä
huomioida mahdolliset vaikutukset
työttömyysturvaan. Jos työntekijä on
yli kuusi kuukautta poissa töistä ilman
hyväksyttävää perustetta, hänelle ei
makseta ansiopäivärahaa, ennen kuin
hän on täyttänyt tämän jälkeen uudelleen työssäoloehdon kassan jäsenenä.
Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö
on työskennellyt vähintään 18 tuntia
viikossa 26 työttömyyttä edeltävää
viikkoa 28 kuukauden tarkasteluajan
sisällä.
Esimerkiksi matkustelu ei ole hyväksyttävä peruste, joten puoli vuotta
kestävä palkaton vapaa voi siis johtaa
työttömyysturvan menettämiseen,
jos työntekijä irtisanottaisiin vapaan
jälkeen ennen kuin hän on täyttänyt
työssäoloehdon uudelleen. Muutoinkin on hyvä selvittää oman työssäoloehdon täyttyminen ennen kuin
sopii tällaisesta vapaasta.
Jos työntekijä pitää yksittäisiä palkattomia vapaapäiviä eri viikoilla siten,
30
että 18 tunnin viikkotyöaika täyttyy,
nämä viikot luetaan työssäoloehtoon,
mutta kyseisiltä viikoilta saatu pienempi palkka voi vaikuttaa ansiopäivärahan suuruuteen.
Lisäksi palkatonta vapaata suunnittelevan kannattaa huomioida vaikutukset vuosiloman kertymiseen.
Yleensä vuosilomaa kertyy, kun kuukaudessa on 14 työpäivää. Jos 14 työpäivää ei täyty, kyseiseltä kuukaudelta
ei kerry vuosilomapäiviä lainkaan,
mikä näkyy seuraavan vuoden lomien
määrässä.
OMAEHTOISESTI OPISKELEMAAN
Työntekijä on opintovapaan aikana vapautettu työtehtävistään koulutusta tai
opiskelua varten, ja työsuhde jatkuu,
vaikka työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät. Opintovapaa perustuu aina
työntekijän hakemukseen, eikä opintovapaata ole työnantajan määräyksestä
tapahtuva koulutus tai opiskelu.
Kun työntekijän päätoiminen työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa
vähintään vuoden, hänellä on oikeus
saada opintovapaata saman työnantajan palveluksessa viiden vuoden aikana yhteensä enintään kaksi vuotta.
Vapaan voi käyttää joko kerralla
tai useammassa opintovapaajaksossa,
mutta työntekijällä ei ole ehdotonta
oikeutta esimerkiksi sellaiseen järjestelyyn, jossa hän palaisi töihin kesäkuukausiksi ja jatkaisi syksyllä opintovapaata. Tällaisesta kesätyöstä voi
kuitenkin pyrkiä sopimaan työnantajan kanssa.
Kaikki julkisen valvonnan alainen
opiskelu tai koulutus oikeuttaa opintovapaaseen, samoin tällaiseen rinnastettavat ulkomailla tehtävät opinnot.
OIKEUS OPINTOIHIN VAPAALLA
Työnantajan on lähtökohtaisesti
myönnettävä opintovapaata, jos haettu
opintovapaa täyttää lain asettamat
edellytykset opiskelun tai koulutuksen sisällölle. Jos vapaan myöntäminen kuitenkin haettuna ajankohtana
tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan
toiminnalle, opintovapaan ajankohtaa
voidaan siirtää.
Vapaan alkua saadaan siirtää
rtää myös
silloin, jos työntekijän aiemmasta
masta
opintovapaasta on kulunut alle kuusi
kuukautta eikä vapaan aikana
na ole
tarkoitus saattaa päätökseen
n
aikaisemman opintovapaan
aikana aloitettua koulutusta
tai opiskelua.
Jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti
vähintään viisi työntekijää,
ta
työnantaja voi siirtää vapaata
enintään kaksi kertaa peräk-käin. Työntekijä voi siirtää yli
n
viideksi päiväksi myönnetyn
li
opintovapaan käyttöä, mikäli
siitä ei aiheudu työnantajallee tuntyksin
tuvaa haittaa. Tietyin edellytyksin
keyttää.
opintovapaan voi myös keskeyttää.
en ei
Opintovapaan käyttäminen
elle.
saa olla peruste irtisanomiselle.
va
Toisaalta opintovapaalla oleva
suotyöntekijä ei ole irtisanomissuon
jan piirissä, eli hänet voidaan
rusirtisanoa laissa säädetyin perustein, jolloin irtisanomisaika kuluu
tovaopintovapaan aikana. Opintovaeytpaan voi tällöin pyrkiä keskeyttämään, jotta irtisanomisajalta saisi palkan.
Opintovapaan ajalle
voi saada opintotukea
Kelasta tai aikuiskoulutustukea Koulutusrahastolta.
TYÖTTÖMÄLLE VUOROSTAAN TÖITÄ
ÖITÄ
Vuorotteluvapaa on järjestely,
ly,
jossa työntekijä määräaikaisesti
sesti
vapautetaan palvelussuhteeseen
seen
kuuluvien tehtävien suorittamisesta
amisesta
ja jossa työnantaja vastaavaksi
ksi ajaksi
a aksi
aj
palkkaa työvoimatoimistossaa työttömänä työnhakijana olevan henkilön.
Vuorotteluvapaan aikanaa työntekijän työsuhde on siis lepotilassa.
assa. Työntekijä voi lähtökohtaisesti käyttää
äyttää vuorotteluvapaan haluamallaan tavalla,
mutta sen aikana ei kuitenkaan saa
tehdä toista kokoaikatyötä tai harjoittaa päätoimista yritystoimintaa.
Vuorotteluvapaan vähimmäiskesto
on 100 päivää ja enimmäiskesto 360
päivää, ja sen ajalta voi saada vuorottelukorvausta, jota maksaa työttömyyskassa. Vuorotteluvapaa perustuu
Lue lisää:
www.ilry.ﬁ > Edut ja palvelut >
Työelämäoppaat
www.koulutusrahasto.ﬁ/ﬁ/
aikuiskoulutustuen-hakijoille
vapaaehtoisuuteen, joten työntekijällä
ei ole siihen ehdotonta oikeutta. Työnantajan on kuitenkin pyrittävä työntekijöiden tasapuoliseen kohteluun.
Vuorotteluvapaan edellytyksiä kiristettiin viime vuonna. Muun muassa
työhistoriavaatimus nostettiin 16
vuoteen. Yläikärajaa alennettiin siten,
ettei vuorotteluvapaata voi aloittaa sen
kalenterikuukauden päättymisen jälkeen, jonka aikana vuorottelija täyttää
iän, joka vastaa työntekijän eläkelain
mukaista vanhuuseläkkeen alkamisen alaikärajaa vähennettynä kolmella
vuodella.
Vapaalta ei siis voi enää jäädä suoraan eläkkeelle. Ikäraja ei kuitenkaan
koske ennen vuotta 1957 syntyneitä
Uusi hallitus on jälleen tiukentamassa vuorotteluvapaan ehtoja ja
harkitsee myös koko vuorotteluvapaajärjestelmästä luopumista. Päätöksiä
ei ole tehty, eikä muutosten sisällöstä
ja aikataulusta ole vielä tietoa. Vuorotteluvapaalle mielivän kannattanee
ryhtyä toimeen vapaasta sopimiseksi
mahdollisimman pian.
31
TUTKITTUA
TEKSTI: Jenni Larjomaa, tutkimusasiamies
Vastavalmistuneiden
työllistymisessä
ei kohenemisen merkkejä
Viime vuonna valmistuneet insinöörit ovat
työllistyneet aiempaa heikommin. Vuonna
2014 valmistuneista insinööreitä työttömänä
keväällä 2015 oli peräti 16 prosenttia.
V
astavalmistuneiden
insinöörien työttömyys
on korkeammalla kuin
kertaakaan 2000-luvun
aikana. Vuonna 2013
valmistuneista insinööreistä 15 prosenttia oli työttömänä
seuraavan vuoden keväällä. 2000-luvun puolivälin tienoilla vastaava osuus
oli tavallisesti noin viidestä seitsemään
prosenttiin edellisen vuoden aikana
valmistuneista.
Myös vakituiseen työsuhteeseen
työllistyneiden osuus on laskusuunnassa. Vakituisen, koulutusta vastaavan työpaikan valmistumista seuraavaan kevääseen mennessä oli saanut
hieman yli puolet vuonna 2014 valmistuneista insinööreistä.
Tiedot ilmenevät Insinööriliiton
toteuttamasta vastavalmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimuksesta.
Työn saaminen koettiin vaikeaksi.
Vastaajista puolet piti työpaikan saantia melko vaikeana ja erittäin vaikeana
työpaikan saantia piti liki joka viides.
Työnsaannin hankaluus johtui vastavalmistuneiden mielestä eniten tämän
hetken työmarkkinatilanteesta.
Myös oman työkokemuksen vähäisyyttä ja vähäisiä suhdeverkostoja pidettiin merkittävinä syinä työllistymis
vaikeuksille.
listyivät teollisuuteen. Työssäkäyvistä vastavalmistuneista noin kolmannes työskenteli teollisuudessa.
Insinööri-, suunnittelu- tai konsulttitoimistoissa työskenteli hieman alle
joka viides vastavalmistunut.
Vastavalmistuneiden yleisimmät
työtehtävät olivat erilaisia suunnittelutehtäviä, joita teki joka neljäs
työssäkäyvä vastavalmistunut. Myös
käyttö- ja ylläpitotehtävät sekä ohjelmointitehtävät olivat yleisiä. Näitä
teki noin joka kymmenes vastavalmistunut.
Työura aloitetaan useimmiten asiantuntijatason tehtävistä. Asiantuntijana työskenteli noin kaksi kolmesta
vastavalmistuneesta.
Vastavalmistuneet joutuvat varsinkin huonommassa taloussuhdanteessa
ottamaan vastaan sellaisia työtehtäviä, jotka eivät ole vaativuustasolta
insinöörikoulutusta vastaavia. Vuonna
2014 valmistuneista joka neljäs koki,
että nykyinen työ ei vastannut saatua
koulutusta.
Vastavalmistuneet pitivät tärkeimpinä asioina työelämässä työilmapiiriä,
työssä jaksamista ja mahdollisuuksia kehittyä. Kansainväliset tehtävät,
urakierto tai tasa-arvoasiat taas olivat
vähemmän tärkeitä.
TYYTYMÄTTÖMYYS KOULUTUKSEEN
USEIN TYÖPAIKKA TEOLLISUUDESSA
Yleisimmin vastavalmistuneet työl32
Hankala työllisyystilanne näkyy koulutukseen tyytyväisyydessä. Vastaval-
mistuneista insinööreistä 70 prosenttia
oli koulutukseensa täysin tai melko
tyytyväinen. Tyytyväisten osuus on
laskenut edellisestä vuodesta, sillä
vuonna 2013 valmistuneista tyytyväisten osuus oli 74 prosenttia.
Rakennusalan koulutusohjelmista
valmistuneet olivat koulutukseensa
kaikkein tyytyväisimpiä. Heistä koulutukseen tyytyväisten osuus oli 80
prosenttia.
Valmistuneet arvioivat koulutuksen
antaneen valmiuksia varsinkin ryhmätyöskentelyyn, äidinkieliseen viestintään ja tietotekniikan käyttöön.
Heikoiten koulutuksessa oli valmistuneiden mielestä onnistuttu markkinointiosaamisen, esimiesvalmiuksien
ja neuvottelutaidon osalta. Markkinointiosaamista tosin pidettiin kaikista koulutuksen antamista valmiuksista vähiten tärkeänä.
VASTAVALMISTUNEIDEN PALKKATASO
Kaikkien työssäkäyvien vastavalmistuneiden mediaanipalkkataso on
noussut viime vuodesta 43 eurolla.
Mediaanipalkka kokopäiväisesti
työskentelevillä oli 2 693 euroa.
Aiemmalla oman alan työkokemuksella on selvä vaikutus valmistumisen jälkeiseen palkkatasoon. Niillä
vastavalmistuneilla insinööreillä, joilla
aiempaa oman alan työkokemusta oli
kaksi vuotta tai enemmän, mediaanipalkkataso oli valmistuessa 2 900
euroa kuussa.
Jos työkokemusta oli vähemmän
kuin kuusi kuukautta, mediaanipalkkataso oli 2 500 euroa kuukaudessa.
Myös koulutusalalla oli merkitystä,
korkein mediaanipalkkataso oli rakentamisalaa opiskelleilla, 2 800 euroa
kuussa.
Vuosina 2010–2014 valmistuneiden insinöörien tilanne valmistumista seuraavana keväänä
2014
valmistuneet
52
2013
valmistuneet
58
2012
valmistuneet
16
20
22
62
2011
valmistuneet
2010
valmistuneet
40
Vakituinen kokopäivätyö
12
24
20
60
Määräaikainen kokopäivätyö
7
1 4
21
64
0
15
23
66
2
12
7
1 4
6
1 5
80
Työtön
100 %
Jatkan opintoja
Muu tilanne
Työllistymisen vaikeuteen vaikuttaneet tekijät,
jonkin verran tai paljon vaikutusta työllistymiseen
Heikko työmarkkinatilanne
86
Työkokemuksen puute
83
Suhdeverkostojen puute
75
Epätietoisuus omasta osaamisesta
49
Tutkinto ja opintosuunta
43
Epätietoisuus omista tavoitteista
En löytänyt / ole löytänyt itseäni
kiinnostavaa työtä
Puutteelliset työnhakutaidot
17
Insinööriliitto toteuttaa joka kevät sijoittumistutkimuksen edellisen vuoden
aikana valmistuneille insinööreille. Tänä
vuonna sijoittumistutkimukseen vastasi 779 vuonna 2014 valmistunutta insinööriä. Tutkimustulokset kerättiin viime maalis-huhtikuussa. Vuosittaisen
tutkimuksen tavoitteena on selvittää
valmistumisen jälkeistä työhön sijoittumista, työpaikan saantia ja palkkatasoa. Siinä kysytään myös insinöörityöstä
sekä koulutuksen antamista työelämävalmiuksista. Tutkimusraportti ilmestyy
Insinööriliiton nettisivuille alkusyksystä.
38
31
28
Valmistumisajankohta
Perheeseen tai muuhun
11 elämäntilanteeseen liittyvä syy
7 Sukupuoli
0
20
40
60
80 %
33
OPISKELIJAT
TEKSTI: Heini Ristell KUVA: Jaana Kuorelahti
Kesätöissä
työmaalla
Minna Kurittu toimii vastaavana työnjohtajana linjasaneeraustyömaalla.
Työelämätaitoja ei opita
koulun penkillä vaan
työpaikoilla.
V
astavalmistuneiden
insinöörien sijoittumistutkimuksista käy vuosittain hyvin selväksi,
että opiskeluaikaisella
työnteolla on suuri
merkitys valmistumisen jälkeiseen
työuraan.
Mitä enemmän jo opiskeluvaiheessa
on saanut tehtyä omaa koulutusalaa
vastaavia töitä ja mitä vaativampiin
työtehtäviin jo opiskeluaikana on kiivennyt, sitä nopeammin valmistunut
insinööri sijoittuu koulutustaan vastaaviin työtehtäviin.
Jyväskylän ammattikorkeakoulussa
rakennustekniikkaa opiskeleva Minna
Kurittu vietti kesän töissä Are Oy:llä.
– Kuulin paikasta viime vuoden
työnantajan kautta ja soitin nykyiselle
työnantajalleni. Heillä oli vapaana harjoittelupaikka kolmannen vuoden opiskelijalle, joten suoritin ensin harjoittelujakson ja sen jälkeen sain kesätöitä.
34
Niin tulevan työuran kuin tämän
hetkenkin kannalta on tärkeää, että
opiskeluaikana tehdään töitä. Työelämätaitoja ei opita koulun penkillä
vaan työpaikoilla.
HAASTA ITSESI KESÄTÖISSÄ
Insinööriopiskelija tarvitsee monipuolista työkokemusta jo opiskeluajaltaan. Nousujohteinen työura
kannattaa pitää mielessä harjoitteluja kesätyöpaikkoja hakiessa. Jokaisena
kesänä on hyvä hakea hieman
haastavampia ja vastuullisempia
työtehtäviä.
Viime kesänä Kurittu oli työmaalla
hoitamassa maalaus-, tasoitus- ja
apumiehen tehtäviä. Tämän vuoden
kesätöissä hän saikin lisää vastuuta ja
toimi työmaalla työnjohdossa tuuraamassa vastaavaa työnjohtajaa.
Kurittu työskentelee linjasaneeraustyömaalla, jossa hän vastaa kiireellisistä muutoksista, käy keskustelua rakennuttajan ja valvojan kanssa.
Lisäksi hänen vastuulle kuuluvat
tavaran tilaukset työmaalle ja uusien
työntekijöiden perehdytys.
– Teen myös jonkin verran asiakaspalvelutyötä eli sovin osakkaiden kanssa remontin kulusta heidän
huoneistoissaan sekä vastaan heidän
kysymyksiinsä koskien remonttia,
Kurittu kertoo.
– Katson päivittäin, missä vaiheessa remontti etenee ja varmistan,
että aikataulu pitää.
VALMISTUMINEN HÄÄMÖTTÄÄ
Syksyllä Kurittu aloittaa neljännen ja
samalla viimeisen vuotensa rakennustekniikan opintoja. Kun opinnot on
saatu päätökseen, hänellä on vakituisen työpaikan etsintä edessä.
– Toivon pääseväni tekemään samantyyppisiä töitä mitä tällä hetkellä
kesätöissäni teen. Juuri nyt työnjohto
kiinnostaa minua eniten, Kurittu
pohtii.
Kesätöiden saaminen Jyväskylässä
on yleensä haastavaa; Kurittu ja monet
luokkakaverit ovat saaneet kesätöitä
harjoittelujaksojen ansiosta.
– Edellisvuosien työt ovat auttaneet työnhaussa paljon sekä myös oma
asenne ratkaisee.
Ensimmäinen opiskeluvuosi
askarruttaa
Insinöörilakki eli
tuttavallisemmin imppulakki
Joka syksy joukko tulevia insinöörejä aloittaa taipaleensa
ammattikorkeakouluissa. Uuden kouluympäristön lisäksi
edessä saattaa olla myös muutto aivan uuteen kaupunkiin,
mikä tuo lisähaasteita ja luo erityistä stressiä ensimmäiselle
opiskeluvuodelle.
Yhden jos toisenkin aloittavan opiskelijan mielessä varmasti pyörii kysymys siitä, miten selvitä hengissä tulevasta
syksystä.
Lilli Uusimaa aloitti liikennealan opintonsa Hämeen
ammattikorkeakoulussa Riihimäellä viime
vuoden elokuussa. Hän muisteli kokeneensa perinteistä koulun aloituksen
aiheuttamaa jännitystä sekä miettineensä muun muassa sitä, millaisia ihmisiä omalla luokalla tulisi
olemaan.
Eniten koulun aloittamisessa
kuitenkin mietitytti paikkakunnan
vaihtuminen Helsingistä Riihimäkeen. Opiskelijakulttuuri ja sen erilaisiin
rientoihin osallistuminen kuitenkin helpottivat uuteen kaupunkiin sopeutumista.
Uusimaan kanssa samaan aikaan opintonsa aloittanut
Toni Hanka pohti koulun alkaessa, miten
aikuisena sopeutuu nuorten joukkoon
– edessä oli paluu koulun penkille yli
10 vuoden tauon jälkeen. Myöhemmin ilmeni, että pelko oli turha.
Hanka kokee rohkean ja ennakkoluulottoman uusiin ihmisiin
ja luokkakavereihin tutustumisen
auttaneen hänen sopeutumistaan
tum
mis
ista
taan
ta
an
uuteen rytmiin ja paikkakuntaan
kaku
ka
kunt
ku
n aa
nt
aan
n
hyvin.
Sekä Hanka että Uusimaa suosittelevat aloittaville
vil
i le
l opiskeopi
pisk
skkelijoille tutustumista oman paikkakuntansa aktiivitoimintaan.
toi
oimi
m nt
mi
ntaa
aan
aa
n..
Esimerkiksi Riihimäellä oma paikallisyhdistys
ys jä
järjestää
ärj
rjes
estä
es
täää
tervetuliaistoivotuksen saunaillan muodossa aloittaville
tttavvilllee opisopi
pispis
kelijoille. Tapahtuma onkin oivallinen tapa tutustua
ussttua uusiin
uus
u iiiin
opiskelijatovereihin rennoissa merkeissä.
Mikäli kipinä aktiivitoimintaan syttyy, paikallisyhdistykliisyyhd
h is
isty
tyyksellä ja Insinööriopiskelijaliitolla on tarjota aktiviteettejä
vite
vi
itteeeettte
tejä
jä jjaa
koulutuksia tasapainottamaan monen tunnin ko
koulupäioul
ulup
lup
upäi
äiäi
äiviä sekä antamaan eväitä tulevaan työelämään.
Ei tiennyt Silvánin Heikki, minkä suosion hänen suunnittelemansa lakki tulisi saamaan, kun hän sitä opiskeluvuosinaan
1969 suunnitteli, mutta saattoi ehkä toivoa.
Tämä violetti, samettinen, kahdeksankulmainen tupsulakki on nykyään todellisen insinöörin tai insinööriopiskelijan vakiovaruste, heti ensimmäisen opiskeluvuoden vapusta
lähtien. Lakkia voi käyttää kaikissa insinöörimäisissä tilaisuuksissa, eli käytännössä kaikkialla.
Insinöörilakkia voi pitää joka päässä tai vasemmalla olalla,
jolloin naisetkin voivat tekaista tahtomansa juhlakampauksen sen menemättä pilalle. Olalla roikkuva lakki on mahdollista kiinnittää vuorista hakaneulalla puvun takin olkapäähän
tai hyödyntää hiuspinnejä ja kiinnittää se lakin kuminauhasta takin kaulukseen, jolloin lakki kestää suurempiakin
kevätjuhlaliikkeitä.
Jututin muutamaa imppulakin onnellista omistajaa, joilla
kaikilla on vähän eri historia lakin kanssa. Tuorein lakin
omistaja löytyi Keski-Pohjanmaalta: kokkolalainen Minttu
Raudasoja hankki lakin viime keväänä. Hän kertoi hankinnan syyksi ammattiylpeyden ja toivoi tuovansa lakille näkyvyyttä omassa koulussaan.
Insinöörilakin voi saada myös jäsenkampanjoiden avulla
maksutta, pientä vaivannäköä vastaan. Rovaniemellä opiskeleva Ilkka Rautio onnistui siinä keväällä 2014; siitä lähtien
hän on käyttänyt lakkia aktiivisesti. Raution mukaan imppulakki on hyvä keino erottua muiden alojen opiskelijoista,
varsinkin jos useilla on samanvärisiä haalareita.
Kun lakki on aina mukana, tuppaa sen kanssa ja/tai sille
tapahtumaan kaikenlaista; osa tarinoista jää elämään pitkäksi aikaa. Jokaisella lakilla on oma tarinansa, joten käyttäkää sitä lakkia, jos sellainen kaapista löytyy ja olkaa ylpeästi
insinöörejä.
in
nsi
sinö
n
nö
j
TEKSTI:
TEK
T
K S TI: Elena
Elena
len
e a Kiuru,
K iur
urr u,
u , IOL:n
IO
OL:
L n kulttuurivastaava
k ult
ltt tuu
uu
u riv
rivast
ass aav
ast
va
TEKSTI: Elina Kuivinen, IOL:n viestintävastaava
IOL:n viestintäkanavat
Facebook: Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
Twitter: @IOLry
Instagram: @insinooriopiskelijaliitto
Hallituksen ajankohtaisblogi: http://www.teamkorso.blogspot.ﬁ
35
OPISKELIJAT
TEKSTI
TEKST
TEK
STII ja
ST
ja KUVA:
KUVA
UVA:: Heini
UV
H ein
inii Ristell
in
Rist
i ell
N
ikl
iklas
klas
a D
ahlin
ahl
in koodaaman
koodddaaaaaaman
mann
Niklas
Dahlin
sovelluksen
sov
ovvelluks
u en
uk
e avullaa pe
ppelin
elinn
tie
etojen
toj
ojen
e käsitt
t ely he
elpo
p ttui.
tietojen
käsittely
helpottui.
Insinöörityön aihe
löytyi peliyhteisöstä
Niklas Dahl koodasi
sovellusta vapaa-ajalla
runsaan kuukauden ajan.
O
pinnäyte- eli insinöörityön tarkoituksena
on kehittää ja osoittaa
opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan
ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvissä käytännön
asiantuntijatehtävissä.
Onnistunut insinöörityö helpottaa
opiskelijan sijoittumista työelämään.
Pitkällä tähtäimellä insinöörityön suurin hyöty on, että se opettaa opiskelijalle tieteellistä ajattelua, projektityöskentelyä, itsenäistä tiedon hankintaa ja
tutkimustulosten kirjallista esittämistä.
Metropolia Ammattikorkeakoulusta keväällä mediatekniikan insinööriksi valmistunut Niklas Dahl yhdisti
insinöörityössään huvin ja hyödyn tekemällä ammatillista osaamista laajalti
hyödyntävän verkkosovelluksen.
– Aihe löytyi, kun eräässä internetin peliyhteisössäni ilmeni hankalia ja
36
pitkäkestoisia ulkoisia työskentelyprosesseja erääseen peliin liittyen. Pohdimme pulmia yhteisössä ja teimme
päätöksen uudistaa pelin avustavia
työkaluja, Dahl kertoo.
VERKKOSOVELLUS PELIN TUEKSI
Työn tuloksena syntyi islantilaisen peliyhtiön EVE Online -peliin läheisesti
liittyvä verkkosovellus. Pelissä lennetään avaruusaluksilla, taistellaan, käydään kauppaa, rakennetaan ja tehdään
tutkimusmatkoja. Sovellus on tehty
laajan peliyhteisön käyttöön.
– Sovellus hyödyntää peliyhtiön
tarjoamaa sovellusrajapintaa. Se pitää
sisällään hallinnointityökalut ja hakutoiminnallisuudet käyttäjien ja pelissä
olevien resurssien, kuumineraalien,
hallinnointiin, Dahl selittää.
Sovelluksen pääasiallisina käyttäjinä ovat ylläpitäjät, jotka jakavat
pelimaailmassa olevien kuiden käyttöoikeuksia pelaajille. Pystyäkseen
tehokkaasti selvittämään mitä kuita
on vapaana uusien reaktioparien
muodostamiseksi, verkkosovelluksen
käytön täytyy olla yksinkertaista. Van-
halla sovelluksella ylläpitäjät joutuivat
tekemään työn manuaalisesti.
Dahl koodasi sovelluksen taustalle
verkostoanalyysiä suorittavan algoritmin, jolle voi antaa erinäisen määrän hakuehtoja. Tulokset pisteytetään
annettujen hakuehtojen perusteella ja
annetaan ylläpitäjälle paremmuusjärjestyksessä, josta tämä voi lukita haluamansa ehdotuksen käyttäjälle.
KOODAUSTA TYÖN OHELLA
Sovelluksen suunnittelu tehtiin peliyhteisön kesken virtuaalisesti; Dahl koodasi sovellusta töiden ohella iltaisin ja
viikonloppuisin reilun kuukauden ajan.
– Keskustelimme peliyhteisön
kuista vastaavien ylläpitäjien kanssa
syvällisesti niin suunnitteluvaiheessa
kuin työskentelyn aikana, Dahl kertoo.
Insinöörityön aihe voi löytyä yrityksien lisäksi myös omien harrastuksien parista. Vielä insinöörityön
aihetta etsiville Dahl antaa vinkin:
– Valitkaa itseänne kiinnostava aihe, huvin ja hyödyn yhdistäminen tekee työn tekemisestä
mielekkäämpää.
Syksy täynnä tapahtumia
Jokaisella paikkakunnalla, jossa järjestetään insinöörikoulusta, toimii Insinööriopiskelijaliiton paikallisyhdistys. Yhdistykset järjestävät vuoden aikana erinäisiä tapahtumia omien perinteiden mukaan.
Uudet insinööriopiskelijat pääsevät nauttimaan opiskelijatapahtumista heti elokuun lopussa ensimmäisistä päivistä lähtien.
Turun Insinööriopiskelijat TIO järjestää syksyllä tapahtumia
melkein viikoittain eikä kaupungissa ole muutenkaan pulaa tapahtumista. Tarjolla on rastikierroksia, bileitä, sitsejä sekä risteilyjä.
Juhlien lisäksi tarjolla on muitakin tapahtumia. Turussa insinööri- ja tradenomiopiskelijat pitävät yhdessä liikuntavuoroa,
jossa opiskelijat pääsevät kerran viikossa kokeilemaan ja pelailemaan hyvässä hengessä.
– Liikuntavuorojen lisäksi järjestämme kerran kuukaudessa lajikokeiluja, joissa voi päästä kokeilemaan esimerkiksi joogaa, taekwondoa tai vaikka kiipeilyä, kertoo TIO:n puheenjohtaja Henna
Reponen.
Lahden Insinööriopiskelijat Liro järjestää opiskelijabileet kerran kuukaudessa. Illan aikana on aina ohjelmaa, esimerkiksi jokin
kilpailu. Lahden syksyn tapahtumien erikoisin tapaus on GetAway
Lahti, jossa kuusi bussilastillista opiskelijoita kiertää kuusi eri baaria; aikaa on kuusi tuntia.
– Maakuntamatkailua parhaimmillaan, arvioi Liron tapahtumavastaava Alexandra Vainio.
Insinööriopiskelijoiden syksyn kohokohtana toimii syyskuun
lopussa järjestettävä ASTin-risteily. Noin 2 000 aloittavaa ja aloittavanmielistä tekniikan opiskelijaa ympäri Suomea lastataan Turusta
lähtevään laivaan seilaamaan Tukholmaan ja takaisin.
TEKSTI: Heini Ristell
Kysy omalta paikallisyhdistykseltäsi tapahtumista ja lähde mukaan
toimintaan.
Pysy menossa mukana
Insinööriopiskelijaliitto aloittaa tuttuun tapaan kierroksensa insinööriopetusta tarjoavissa ammattikorkeakouluissa syyslukukauden alussa.
Liittohallituksenkin jäsenet jalkautuvat vastuupaikkakunnillensa
mahdollisimman usein. Hallituksen jäseniin ja liiton asiamiehiin
tutustuu parhaiten suunnistamalla liiton ständille aina, kun se koululle pystytetään.
Pidä siis silmät ja korvat auki, valmistele muutama kiperä kysymys ja suuntaa violetin lipun osoittamaan suuntaan.
Helpoiten pysyy menossa mukana ja liiton touhuista kärryillä,
kun seuraa Insinööriopiskelijaliittoa sosiaalisessa mediassa. Kanavien avulla pääsee myös kurkistamaan, miltä muiden paikkakuntien opiskelijatoiminta näyttää, mitkä asiat ovat liitossamme ajankohtaisia ja millaisiin koulutuspoliittisiin kysymyksiin haluamme
vaikuttaa.
Ennen kaikkea pääset tutustumaan liittoyhteisöömme sekä ihmisiin, jotka toimintaamme pyörittävät. Mitä siis vielä odotat?
Voit myös ottaa Insinööriopiskelijaliiton hallitukseen yhteyttä
suoraan sähköpostitse [email protected]. Hallituksen jäsenten henkilökohtaiset yhteystiedot ja vastuualuejaot ovat osoitteesta www.iol.fi.
IOL:n
ÄÄNI
Henna Hartikainen
puheenjohtaja
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
Kyky – motivaatio – asenne
K
esä alkaa olla lopuillaan ja syksy kolkuttelee ovia. Kesällä on ollut aikaa
kerätä uusia kokemuksia, hankkia
kokemusta ja oppia uusia taitoja,
joiden avulla on hyvä jatkaa taas eteenpäin.
Toivottavasti myös rentoutuminen mahdollisten kesätöiden ja pääsykokeiden ohella
on kuulunut kesäaikaan.
Syksyn tullen edessä puhaltaa taas uudet
tuulet ja niiden mukanaan tuomat haasteet.
Haasteet tekevät elämästä mielenkiintoisen
ja niistä selviäminen siitä merkityksellisen.
Haluan onnitella kaikkia insinööriopintonsa nyt aloittavia sekä niitä jatkavia, olette
osoittaneet kykynne valitsemalla koulutuksen, joka on sekä kansallisesti että kansainvälisesti arvostettua ja laadukasta.
Olette valinneet tien, joka antaa paljon,
kunhan sen eteen on valmis tekemään lujasti
töitä.
Opiskeluaika ei aina valitettavasti ole
helppoa. Motivaatiolla ja asenteella pääsee pitkälle, mutta opiskeluaikana varsinkin
työelämään liittyvissä asioissa saattaa eteen
tulla muuttujia. Myös monet koulutukseen
liittyvät asiat saattavat muuttua ammattikorkeakoulun sisällä tai koulutusjärjestelmässä
koko yhteiskunnassa. Näissä tilanteissa Insinööriopiskelijaliitto ja Insinööriliitto ovat
tukenanne.
Meidän tehtävämme liittona on teidän
etujenne ja oikeuksienne valvominen, puolustaminen ja turvaaminen niin opiskelun
kuin työelämänkin aikana.
Yhdessä ihmisessä on voimaa, mutta
massassa on voimaa enemmän. Yhdessä teidän avustuksellanne ja tuoreilla ideoillanne
voimme kehittää ja kasvattaa liittoamme.
Muistakaa, ettei kukaan ole valmis
yhdessä yössä ja antakaa aikaa myös
itsellenne.
TEKSTI: Elina Kuivinen, IOL:n viestintävastaava
37
Liitto on edunvalvoja
ja jäsentensä tukija
TEKSTI: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö
Jäsenet toivovat liitolta
urapalveluja ja ammatillisia
valmiuksia parantavaa
koulutusta.
J
äsenten näkemyksiä Insinööriliiton toiminnasta ja
toivomuksia kehityssuunnasta tutkittiin keväällä
Järjestötutkimuksen avulla.
Liiton nykyinen toiminta on tutkimustulosten perusteella
suurimmaksi osaksi ihan kohdallaan,
perustavaa laatua olevia muutoksia
ei kaivata. Yksilöllisiin palveluihin,
esimerkiksi urapalveluihin ja ammattitaidon kehittämiseen voisi panostaa
enemmän. Välineinä voisi jäsenten
mielestä käyttää nykyistä enemmän
sosiaalista mediaa ja yhteiskunnallista
vaikuttamista.
Insinööriliitto merkitsee jäsenilleen ennen kaikkea edunvalvojaa ja
jäsenten tukea. Toiminnassa arvostetaan asiantuntemusta ja jäsenpalvelutarjontaa. Myös sähköiset palvelut on
löydetty. Jäsenpalvelutarjonnasta liitto
sai aiempaa paremmat arviot; kokemukset neuvontapalveluista ovat olleet
yleensä varsin myönteisiä.
38
Liitossa onkin tehty näkyviä panostuksia jäsenpalveluihin ja niiden
saavutettavuuteen muun muassa asiakaspalvelukeskuksen perustamisen
myötä.
Tärkeimmät syyt jäsenyyteen ovat
edelleenkin ansiosidonnainen työttömyysturva, apu työsuhteen ongelmatilanteissa ja muu työmarkkinatoiminta
eli vaikuttaminen työehtoihin ja työelämän kehitykseen.
TARVE TYÖSSÄJAKSAMISEN TUELLE
Liiton tärkeimmät tehtävät ovat siis
jäsenten mielestä entisenlaiset. Kehittämistä on työllisyyden turvaamisessa
ja työssäjaksamisen tukemisessa. Myös
työsuhteen ehtoja pitää jäsenten mielestä kehittää edelleen paremmiksi ja
ammatin arvostusta olisi hyvä
vahvistaa.
Palvelutarjonnassa kehittämisen
painopisteen pitäisi jäsenten mielestä
olla urapalveluissa ja ammatillisten
valmiuksien parantamiseen tähtäävässä koulutuksessa. Nuoret jäsenet
arvostaisivat niiden lisäksi koulutuspoliittisen ja elinkeinopoliittisen
edunvalvonnan vahvistamista.
Monen vastaajan mielestä nykyiset
palvelut riittävät, kunhan ne toimivat
hyvin.
Liiton viestintään jäsenet ovat varsin tyytyväisiä; kehittämistoiveet liittyivät pääosin sähköiseen viestintään.
Etenkin sosiaalisen median käyttöä
viestinnässä voisi jäsenten mielestä
kehittää. Myös medianäkyvyyttä voisi
olla nykyistä enemmän.
Kriittisiäkin näkemyksiä toki vastausten joukkoon mahtui. Etenkin liiton
hallinnollisten päättäjien näkemykset
olivat selvästi aiempaa kriittisempiä.
Huomiota vaatii myös päättäjien ja
etenkin nuorten jäsenten ajatusmaailmojen erilaisuus.
Avoimesta palautteesta kävi ilmi,
että jäsenyyttä punnitaan aktiivisesti.
Liiton on siis lunastettava toiminnallaan ja palvelukyvyllään jäsenten
luottamus yhä uudelleen ja uudelleen. Samoin on pysyttävä hereillä
siitä, mitä jäsenet liitoltaan odottavat – siihen järjestötutkimus on yksi
hyvä väline.
Järjestötutkimuksen toteutti tutkimustalo Onway maalis–huhtikuussa.
Siihen vastasi 1 223 liiton jäsentä.
Insinöörit ja tekniikan
ammattilaiset koolla
ympäri maata
1.
2.
3.
5.
Suomea kiertäneen Kesäkaravaani-brunssien
lisäksi paikalliset jäsenjärjestöt järjestivät
omia brunssitilaisuuksiaan kesätapahtumien
yhteydessä. Insinööri-yhteisön jäsenet olivat
liikkellä aveceineen. Karavaanista ovat jäljellä vielä Turnajaisbrunssi Hämeenlinnassa ja
Kitarabrunssi Oulussa.
Lue lisää osoitteessa www.insinoori-lehti.ﬁ.
1.-2. Keskikesällä Jazzbrunssi keräsi yhteen
paikallisten insinöörien lisäksi musiikin ystäviä joka puolelta Suomea. Paikka oli monille
tuttu jo aiemmilta kesiltä: Insinööriliiton LänsiSuomen aluetoimisto Porissa.
3.-4. Kesäkaravaani käynnistyi kesäkuun alussa koko perheen Museobrunssilla Helsingissä.
Paikalla oli väkeä vauvasta vaariin ja insinöörejäkin kahdessa sukupolvessa. Tekniikan museoon tutustumisen lisäksi osallistujia hemmoteltiin herkuilla, musiikilla ja auringonpaisteella.
5. Työväen musiikkitapahtuman yhteydessä
kokoonnuttiin Valkeakosken Insinöörien järjestämälle brunssille. Isäntinä toimivat Jani-Petri
Semi (vas.), Mikko Soipio ja Eero Heiskanen.
6. Turussa Kesäkaravaanin brunssilla vieraillut
Riikka Sihvonen vietti kesällä kuuden viikon
loman Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Hän kertoi osallistuvansa aktiivisesti liiton järjestämiin
tapahtumiin.
7. Kipparibrunssilla osallistujat nauttivat tarjoilujen lisäksi aurinkoisesta säästä.
8.-9. Ilosaarirock houkuttelee Joensuuhun porukkaa ympäri Suomea. Rockbrunssilla tavataan uusia ja vanhoja tuttuja. Tunnelma lämmitti niin paikkakuntalaisia kuin kauempaakin
tulleita.
6.
7.
8.
KUVAT: Olli Backman, Päivi-Maria Isokääntä,
Jari Rauhamäki, Minna Virolainen
4.
9.
39
PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO
Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa
numerot ovat korvanneet kirjaimet.
Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista
1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata
lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai
siitä vasemmalle.
Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat
harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa
ruuduissa.
Tiukka trio
1. Lasertulostimiinkin täytyy vaihtaa väriainekasetteja. Mikä rooli lasersäteellä on
lasertulostimessa?
2. Ihminen kävi maapallon merien syvimmässä
kohdassa ensimmäisen kerran jo vuonna 1960.
Kuka kävi ensimmäisenä yksin Mariaanien haudan pohjalla?
Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.ﬁ
40
3. Kymmennumeroiseen lukuun pätevät seuraavat säännöt: Kaikki numerot 0–9 esiintyvät luvussa, mutta kukin vain yhden kerran.
Luvun ensimmäinen luku on jaollinen luvulla 1.
Kahden ensimmäisen luvun muodostama luku
on jaollinen luvulla 2. Kolmeen, neljään, viiteen
jne. lukuun pätee sama ja lopulta kymmenen
numeron luku on jaollinen luvulla 10. Mikä luku
on kyseessä?
Insinööriliittoon
uutta väkeä
K
oulutus- ja tutkimusyksikössä on
aloittanut kaksi
määräaikaista nuorjäsentoiminnan asiamiestä,
Mika Kiviharju ja Ilkka
Rautio.
Heidän työtehtäviään
ovat muun muassa opiskelijajäsenten hankinta, opiskelijoiden paikallisyhdistysten
avustaminen sekä jäsenetujen ja -tilaisuuksien mainostaminen jäsenille.
Kumpikin opiskelee työn
ohessa insinööriksi ja molemmilla on taustaa opiskelijatoiminnasta omassa
paikallisyhdistyksessään.
Kiviharjun tietotekniikan
opinnot Riihimäellä ovat
loppusuoralla. Rautio opiskelee rakennustekniikan
insinööriksi Rovaniemellä;
opinnot ovat puolessa välin.
Stipendejä insinööreille
Insinöörisäätiön hallitus jakaa stipendejä,
joita voivat hakea valmiit, jo opintonsa
suorittaneet insinöörit. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena
on tukea insinööritutkintoa täydentävää
koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä.
Mika Kiviharju
Toiseen tutkintoon (esim. DI tai maisterin tutkinto) tähtäävää koulutusta ei ole
säätiön puitteissa mahdollista tukea.
Stipendihakijan on oltava Insinööriliiton
jäsenyhdistyksen jäsen.
Stipendin saajien on stipendin myöntämisen jälkeen toimitettava säätiölle
todistus suoritetusta opinnäytteestä,
laaditusta raportista tai tutkimusselosteesta sen valmistuttua Älä lähetä todistusta vielä hakemuksen mukana.
Ilkka Rautio
Säätiön hallitus käsittelee hakemukset kerran vuodessa marraskuussa.
Myönnetyistä stipendeistä tiedotetaan
Insinööri-lehdessä.
Hakemuksen on oltava enintään yhden
sivun mittainen ilman liitteitä ja siinä
pitää olla seuraavat tiedot:
– stipendin tarkoitus
– henkilön täydellinen nimi
– henkilötunnus
– osoite
– puhelinnumero tai sähköpostiosoite
– jäsenyhdistys
– pankkiyhteys
ILMOITUS
Stipendihakemukset osoitetaan Insinöörisäätiön hallitukselle 31.10. mennessä
joko osoitteeseen Ratavartijankatu 2,
*GNUKPMKVCKKNMMCWWUKVCNQ"KNT[Ƃ
Lisätietoja Insinöörisäätiön hallituksen
jäsen Hannu Saarikankaalta osoitteessa
JCPPWUCCTKMCPICU"KNT[Ƃ
41
JÄSENPISTE
TEKIJÄ: Jani Huhtamella, koulutusasiamies
Opiskele mieli valoisaksi
Kun syksy saapuu ja illat pimenevät,
on aika siirtyä sisätiloihin ja valaista
mieltä sivistyksen keinoin.
Insinööriliiton jäsenistöllä mahdollisuudet tähän ovat jälleen erityisen
hyvät, sillä liiton järjestämät koulutukset jatkuvat heti syyskuun alussa
eri puolilla Suomea – myös verkkokoulutuksina.
Ohjelmassa on paljon sekä tuttuja
koulutuksia että uusia mielenkiintoisia kursseja. Uusi koulutus on esi-
merkiksi Ammatilliset tiedot ja taidot
-koulutuskokonaisuuteen sijoittuva
Revive your English -day. Sen pilottikoulutus järjestetään 10. lokakuuta
Helsingissä.
Toinen, samaan koulutuskokonaisuuteen sijoittuva uusi, isompi koulutuskokeilu on lokakuun alussa alkaen
verkkokoulutuksena toteutettava
Asiantuntijan esimieskoulu. Esimieskoulu Bosnetin kanssa asiantuntijoille
räätälöity koulutus on kestoltaan 10
Insinööriliitto IL
Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki
toimisto avoinna arkisin klo 9–16
Toiminnan johto
Puheenjohtaja
Pertti Porokari, 0201 801 810
1. varapuheenjohtaja
Pekka Liimatainen, 040 052 4191
varapuheenjohtaja
Matti Häkkinen, 040 152 2500
varapuheenjohtaja
Raimo Sillanpää, 050 334 1191
johdon assistentti
Teija Hyvärinen, 0201 801 811
Järjestö- ja kenttäyksikkö
järjestöjohtaja
Mikko Wikstedt, 0201 801 872
assistentti
Mervi Kinnunen, 0201 801 823
Järjestötoiminta
koulutusasiamies
Jani Huhtamella, 0201 801 835
asiamies
Erik Sartorisio, 0201 801 824
asiamies
Marja Riihimäki, 0201 801 865
toimistoemäntä
Seija Welling, 0201 801 868
Asiakaspalvelu
0201 801 801
asiamiehet
Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Heini
Kauravaara, Atte Lepistö, Afsaneh
Palomäki, Tuuli Salonen, Petri Toropainen
Talous ja jäsentietopalvelut
kehittämispäällikkö
Paula Utriainen, 0201 801 862
Jäsensihteerit
Susanna Aintila, Tuula Bodman,
Tarja Mörsky
talousasiainhoitaja
Anneli Lohva, 0201 801 866
kehitysasiantuntija
Tarja Salmi, 0201 801 837
jäsenrekisteriasiantuntija
Jarkko Ursin, 0201 801 879
pääkirjanpitäjä
Ilkka Uusitalo, 0201 801 867
42
Tietohallinto
tietohallintopäällikkö
Kari Malinen, 0201 801 825
järjestelmäasiantuntija
Aleksi Eteläharju, 0201 801 818
järjestelmäasiantuntija
Tuire Siitonen, 0201 801 816
Viestintä
viestintäpäällikkö
Jari Rauhamäki, 0201 801 847
tiedottaja
Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 822
toimittaja
Kirsi Tamminen, 0201 801 819
verkkotiedottaja
Minna Virolainen, 0201 801 827
Alueasiamiehet
Etelä-Suomi
alueasiamies
Minna Anttonen, 0201 801 886
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
Häme ja Keski-Suomi
alueasiamies
Olli Backman, 0201 801 845
Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä
Itä- ja Kaakkois-Suomi
alueasiamies
Marjo Nykänen, 0201 801 836
Microkatu 1, 70210 Kuopio
Länsi-Suomi
kenttäpäällikkö
Timo Ruoko, 0201 801 856
Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori
Pohjois-Suomi
alueasiamies
Anu Kaniin, 0201 801 859
Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu
Koulutus- ja tutkimusyksikkö
johtaja
Hannu Saarikangas, 0201 801 820
Urapalvelut
urahallinta-asiamies Petra Bedda,
0201 801 876
kuukautta ja epäviralliselta laajuudeltaan noin 10 opintopistettä.
Näiden lisäksi tarjonnassa on myös
uusia omien asiantuntijoidemme kehittämiä kursseja, kuten syyskuun
alussa avattava Hyvinvoiva arki
-verkkokoulutus.
Lue lisää koulutuksista osoitteessa
www.ilry.ﬁ/koulutukset.
Asiakaspalvelu
0201 801 801
avoinna arkisin klo 9-16
urahallinta-asiamies
Anu Kaasalainen, 0201 801 871
urahallinta-asiantuntija
Seija Utriainen, 0201 801 821
Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta
tutkimuspäällikkö
Aila Tähtitanner, 0201 801 828
tutkimusasiamies
Jenni Larjomaa, 0201 801 870
tutkimusassistentti
Varpu Multisilta, 0201 801 877
Nuorjäsentoiminta
asiamies
Heini Ristell, 0201 801 858
projektiasiamies
Tero Rinne, 0201 801 832
nuorjäsenasiamiehet
Mika Kiviharju, 0201 801 801
Jaana Kuorelahti, 0201 801 873
Ilkka Rautio, 0201 801 801
assistentti
Vassa Honkanen, 0201 801 834
Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö
johtaja
Ismo Kokko, 0201 801 840
assistentti
Pia Haveneth, 0201 801 851
elinkeinopoliittinen asiamies
Petteri Oksa, 0201 801 839
Asiamiestiimi
edunvalvontapäällikkö
Jouko Malinen, 0201 801 817
assistentti
Tea Tähkäpää, 0201 801 874
Asiamiehet
Elina Das Bhowmik, 0201 801 844
Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803
Tapio Soltin, 0201 801 855
Juha Särkkä, 0201 801 843
Hannu Takala, 0201 801 809
[email protected]
www.ilry.fi
Projektitiimi
projektipäällikkö
Tommi Grönholm, 0201 801 801
projektiasiamiehet
Saara Eriksson, 0201 801 842
Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875
Mikko Sormunen, 0201 801 778
assistentti
Paula Tapani-Alidemaj, 0201 801 805
Työsuhdeneuvonta
Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä
asiakaspalvelun kautta 0201 801 801
johtava lakimies Kati Hallikainen
assistentti Paula Tapani-Alidemaj
Työsuhdelakimiehet
Maria Jauhiainen, Tiina Kauppila, Eeva
Salmi, Jukka Siurua, Niina Suvanto, Satu
Tähkäpää, Joel Uusi-Oukari
Työsuhdeneuvojat
Matti Andström, Paavo Honkanen
Jäsenjärjestöt
Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi
valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa
jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen
nettisivuille www.ilry.fi/jarjestot.
Insinööri-lehden toimitusneuvosto
Mika Paukkeri
toimitusneuvoston puheenjohtaja
Lounais-Suomen Insinöörit
Milla Pennanen
Tietoalan toimihenkilöt
Niina Salmi
Ala-Kymen Insinöörit
Jani-Petri Semi
Valkeakosken Insinöörit
Jari Vihervirta
Porin Insinöörit
Elina Kuivinen
Insinööriopiskelijaliitto
LUUPPI
TEKSTI: Minna Virolainen KUVAT: Tuomas Koivurova
Salamakoneen tuotokset
näyttävät paremmilta
talvella kuin pohjoisen
kesäisessä valossa.
Salama iskee insinöörin käskystä
Musiikin tahdissa sähköpurkauksia sylkevä teslakäämi
syntyi insinööriopiskelijan
vapaa-ajan projektina.
R
ovaniemeläisen Tuomas Koivurovan rakentama teslakäämi
on ainoa laatuaan Suomessa.
Asiaan vihkiytymättömälle
tekijä selventää, että kyseessä on suurjännitegeneraattori. Kyseisen laitteen
ainoa käyttötarkoitus on tuottaa
korkeajännitteitä, jotka purkautuvat
ilmaan salamoina eli näkyvinä sähköpurkauksina.
Elektroniikasta innostunut Koivurova pitää teslakäämiä kiehtovana,
koska siinä järeän elektroniikan ja vaativan mekaniikan ympärille yhdistyy
kiinnostavia sähköfysiikan ilmiöitä.
– Ja sitten on vielä ne huikean
hienot yli viisi metriä pitkät sähköpurkaukset.
Laitteen rakentaminen vei kaiken
kaikkiaan noin kolme vuotta. Koivurovan mielestä teslakäämissä ei ole
sinänsä mitään kovin mullistavaa tekniikkaa. Se nojaa hyvin tunnettuihin
teknisiin ratkaisuihin, joskin niitä ei
yleensä käytetä tällaisissa laitteissa.
Insinööriopiskelija on suunnitellut
laitteen elektroniikan ja mekaniikan
osalta kokonaan itse mukaillen kanssaharrastajien julkaisemia kytkentä
kaavioita.
– Jos olen ollut jostain epävarma,
niin kansainvälinen harrastajaporukka
on ollut tukena, hän kiittelee.
Koivurova tunnustaa, että hänen
rakentamassaan teslakäämissä on mukana tarpeettoman monimutkaista
mekaniikka. Konepuolen
onepuolen ihmisenä hän halusi haastaa itsensä
erilaisten toteutusten
tusten suhteen.
HALU OPPIA JA KOKEILLA
Yhdysvalloissa vastaavanlaisia koneita on
n käytetty erikoisefekteinä
kteinä
musiikkifestareilla.
illa.
Täkäläinen käämi
mi
on myös herättänyt
änyt
jonkin verran kiinnostusta, mutta mitään konkreettista
sta
käyttöä laitteellee ei
toistaiseksi ole löy-
tynyt. Tapahtumajärjestäjiä luultavasti
mietityttävät melu- ja turvallisuusseikat. Kesätapahtumia ajatellen salamakone ei oikein ole parhaimmillaan
Rovaniemen valoisissa öissä.
– En laittaisi vastaan, jos joku tilaisuus käämin hyödyntämiseen ilmaantuisi. Alun perin rakensin laitteen ihan
vain omaksi huvikseni.
Koivurova kertoo aloittaneensa
elektroniikan harrastamisen jo yläkouluiässä. Melko nopeasti tavalliset
radion rakennussarjat ja ovikellot saivat väistyä suurjännitekokeiden tieltä.
Osaamisen karttuessa myös projektit
ovat kasvaneet.
Ennen nykyistä
projektia innokas
y y
muun muassa
oppija on rakentanut
raken
audiovahvistimia ja
tehokkaita au
induktiokuumentimia. Myös rikkiinduktiokuum
laitteiden korjaaminen on
näisten laittei
lähellä tulevan insinöörin sydäntä.
Hän kertoo
kerto olevansa tuttu näky
työ- ja opiskelupaikkakuntiensa romuttamoilla.
Insinööriopinnoissaan
In
Tuomas Koivurova on
Tuo
suuntautunut koneausuu
tomaatioon ja valmistutom
minen Oulun
mi
AmmattikorkeakouAm
lusta on edessä
lus
lähitulevaisuudessa.
läh
43
-QWNWVWMUGVUVCTVVCCXCVU[[UMWWUUC
MA
TI
31
KE
1
2
Kouvola
7
8
Turku
14
Pori
Hämeenlinna
Tampere
28
Jyväskylä
2
3
12
18
19
1
Vaasa
Jyväskylä
17
Kajaani
3
23
Kuopio
24
2
Ylivieska
25
26
3
Turku
Valkeakoski 3
29
30
Mikkeli
11
2
22
Seinäjoki
5
3
Lahti
10
16
Rovaniemi
21
4
Jyväskylä
9
15
Helsinki
1
LA
1
Helsinki
Oulu
3
Tampere
Helsinki
PE
TO
3
Joensuu
Helsinki
1
3
2
3
Urakoulutukset ja henkilökohtaisen
edunvalvonnan koulutukset syyskuussa
Osaaminen esille!
CV-työpaja
Laki-ilta
Työnhaun
peruselementit
Somen työhaku
ja LinkedIn
Työelämän
pelisäännöt 1, 2 ja 3
Ammatilliset tiedot ja taidot -koulutuksia
Kaiken kaikkiaan syyskaudella
järjestetään yhteensä yli 80 koulutusta
ympäri maata ja verkossa.
Tutustu tarjontaan ja ilmoittaudu
mukaan YYYKNT[ƂMQWNWVWMUGV
1.10.
1.10.
10.10.
Esimiesvalmennus
Asiantuntijan esimieskoulutus
Presentations in English -kielikurssi
verkkokurssi
Koulutuksia verkossa
1.9.
21.9.
1.10.
26.10.
Hyvinvoiva arki
Miten neuvottelen palkasta?
Tavoitteet todeksi
Työsopimus pähkinänkuoressa
verkkokurssi
webinaari
verkkokurssi
webinaari
Varmuutta valintoihin
Insinööriliiton koulutuksilla
YYYKNT[Ƃ