Matti Semi eduskuntaan
TYÖMIES Matti Semi 2 TYÖMIES Julkkis vai työmies eduskuntaan Eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa 2015. Kansa saa jälleen kerran äänestää, kenet se valitsee päättämään asioistaan. Äänestysprosentin kutistuessa kansanedustajiksi on valikoitunut yhä useammin julkkiksia tai aikaisemmin jostain yhteydestä tunnettuja henkilöitä riippumatta siitä, millaiset kyvyt asianosaisella on hoitaa koko kansan asioita. Joskus tuntuu siltä, että pelkkä tuttujen kasvojen tunnistaminen listoilta on riittänyt. Toisena merkille pantavana ryhmänä, vaalivoittajien joukossa, ovat kovalla rahalla itsensä markkinoineet henkilöt. Tosin aina rahakaan ei ole kantanut eduskuntaan saakka. Täysin käsittämättömältä tuntuu, kuinka suomalaiset eivät arvosta vapaata kansanvaalia. Kateellisena voimme vain katsoa uutisista niitä maita, joissa väkijoukot jonottavat ja ryntäävät vaaliuurnille. Äänioikeudesta on tullut meille itsestäänselvyys ja vapaaehtoisuus, jota ei ole pakko käyttää. Ovatko kansakuntamme kaikki ihmiset jo niin turvassa ja hyvinvoivia, että meille on muodostunut ylimielinen käsitys ” ihan sama, kuka siellä on päättämässä”. Rohkenen epäillä tuota hyvinvoinnin jakautumista kaikkiin kansan kerroksiin. Rakkaassa Suomessamme on vielä runsaasti tekemistä ja parannettavaa. Rikkaiden rikastuminen ja köyhien köyhtyminen ovat jo nyt todistettuja tosiasioita. Markkinatalouden viitta heitetään jokaisen kansaa koskevan taloudellisen päätöksen ylle. Ikään kuin tuo suuri ja mahtava markkinatalous olisi jokin todellinen hahmo platinatorninsa kultakamarissa jakelemassa käskyjä ja määräyksiä, kuinka meidän on tehtävä. Ehkä osittain näin onkin, jos ajattelemme markkinatalouden olevan sama kuin maksimi tuottoa odottava osakkeen omista tai voittoa himoitse pääomasijoittaja . Me unohdamme ja meidän halutaankin unohtavan, että jokaisen kansaa koskevan päätöksen takana ovat ihmiset eli meidän omat kansanedustajamme tai näin ainakin tulisi olla. Siksi ensi kevään vaalit ovat hyvin merkitykselliset. Tarvitsemme vahvoja ehdokkaita, joilla on tietoa todellisuudesta. Vasemmistoliiton Varkauden kunnallisjärjestö asetti eduskuntavaaliehdokkaaksi Matti Semin. Miksi Matti? Lapsuudestaan Matti Semi ei saanut paksua materiaalista massia. Sen sijaan hän sai jotain muuta ja pysyvämpää perinnökseen. Seitsemän veljeksen kasvualusta kasvatti jo pienestä pitäen yhteisöllisyyteen ja pitämään toisesta huolta. Sitä periaatetta Matti onkin vaalinut koko aikuisiän. Sitkeys on myös yksi ominaisuus, josta Matti tunnetaan. Työttömyyden olles- sa suurimmillaan Matti on vastuullisesti ja määrätietoisesti hoitanut niin yksilöiden kuin suurempienkin joukkojen työllistämismahdollisuuksia ja heikoimmilla olevan etuja. Hän on se, joka on valmis kääntämään kivet ja kannot, että ihmisille saataisiin toimeentuloa ja työtä. Hänestä löytyy myös sitä sitkeyttä, avarakatseisuutta, jämäkkyyttä ja älyä, joita koko Itä-Suomi tulee jatkossa tarvitsemaan edunvalvonnassaan. Me itäsuomalaiset haluamme, että meidän tiedetään olevan olemassa. Olemme tärkeä osa Suomea niin bruttokansantuotteen, luontoarvojen kuin koulutuksenkin kannalta tarkasteltuna. Jokaisella meillä pitää olla ihmisarvoinen elämä vaikka emme asuisikaan kehä kolmosen sisäpuolella. Todettakoon lopuksi, että hyvin monissa poliittisissa tehtävissään, yt-neuvotteluissa, työsopimusneuvotteluissa Matti Semi on karaistu hoitamaan jatkossa kansanedustajan vaativaa tehtävää. Valitsimme lehtemme nimeksi Työmies, koska se kertoo jo asettamamme ehdokkaan tämän hetkisestä asemasta ja asenteesta paljon. Sanan Työmies eteen olisimme voineet mainiosti lisät vielä sanat kova ja hyvä. Hyvää syksyn ja talven aikaa toivottaen !Tutkikaa tulevien vaalien ehdokkaiden ajatuksia talven pimeinä iltoina ja käykää ihmeessä aikanaan äänestämässä! Leena Salo Matti Semin tukiryhmän vetäjä Me tuemme Matti Semiä LEPPÄVIRTA Jorma Rajakannas Leppävirran urheilijat pj SUONENJOKI Osmo Rautiainen uinninvalvoja Sidorow Pirkko toimistotyöntekijä Härkönen Riitta eläkeläinen Jalkanen Yrjö maalari Huuskonen Pentti Heiskanen Väinö www.mattisemi.fi SIILINJÄRVI Anja Turunen ravitsemustyöntekijä Leskinen Pertti Järvinen Nina Yara os. 43 puheenjohtaja JUANKOSKI Seppo Niemeläinen korjausmies Hartikainen Riitta pääluottamusmies IISALMI Kumpulainen Jukka valimotyöntekijä Heikki Hiltunen plm Bonsse Oy www.mattisemi.fi Miksi Semi? Työtä vähäosaisten puolesta Monet heikoimmassa asemassa olevat eivät näe yhteyttä oman äänen ja poliittisten päätösten välillä. Monien ajatuksissa on, ettei äänestäminen muuta mitään eikä ehdokkaat ole ääneni arvoisia. Tämä on iso haaste Vasemmistolle. Vasemmisto ei puhu rahan voimalla. Vasemmisto on historiallisesti ollut ja tulee olemaan edelleen niiden ihmisten asialla, jotka eivät ilman poliittista osallistumista saa ääntään kuuluviin. Äänestämällä voi vaikuttaa, kyse on kansalaisten demokraattisista oikeuksista vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. siksi juuri Vasemmisto on tehnyt työtä sen eteen, että ihmisille palaa usko äänestämiseen. Raha ei saa ratkaista eduskuntapaikkajakoa. Me Vasemmistossa olemme joutuneet liian usein yksin puolustamaan tavallisten suomalaisten oikeuksia hallituksen kovia esityksiä vastaan. Palkansaajan ääni on kuuluttava Taantuman maksajina ovat olleet vähäosaiset, nyt olisi rikkaiden vuoro. Eduskuntaan ehdolla olevien pitää pystyä selkeästi tuomaan esille näkemyksensä työelämän kehittämisestä. Lainsäädännöllä tulee turvata työntekijöiden jaksaminen työelämässä säädettyyn eläkeikään asti sekä heidän tulee kertoa kuinka työntekijöiden oikeudet turvataan. Eläkeiän alarajan noston myötä työnantajien sekä valtion panostuksia työelämän sekä työolojen parantamiseen tulee korostaa. Isoimpia tämän hetken haasteita on työttömyys. Työttömyyden taittamiseen tarvitaan päätöksiä tekemään asiantuntijoita työelämästä. Nykyisellä hallituksella tähän ei tahtoa ole löytynyt. Hallituksen tavoiteasettelu työttömyyden leikkaamisesta näyttää olevan saavuttamaton nykyisillä toimenpiteillä. Tulevan eduskunnan päätavoitteena tulee olla työlli- syyden ja hyvinvoinnin turvaaminen. Yhteiskunnan hyvinvointirakenteita ei ilman työpaikkoja kyetä turvaamaan. Tarvitaan veronmaksajia sekä oikeudenmukaista verojakaumaa. Työelämää rotan lailla syövä harmaan talouden lisäksi työelämään on kasautunut muitakin ongelmia. Vuokraja pätkätöiden lisääntyminen ovat johtaneet työtä tekevien köyhyyden lisääntymiseen. Yhä useampi työssäkäyvä joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Työpaikan varmuus on yhä harvemman etuoikeus. Yhteiskunnalliset rikkaudet jakautuvat epätasaisesti. Kansa haluaisi kehittä valtiota nimeltä Suomi, mutta samanaikaisesti isänmaaton pääoma vie tuotantoaan ja rikkauksiaan pois Suomesta. Työnantajien tavoitteena on ollut murskata Ay- liikkeelle tärkeitä tukijalkoja kuten lakko-oikeus, kolmikantainen neuvottelu- ja sopimustoiminta, työttömyysturvajärjestelmä ja ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistaminen. Ay-liikkeelle nämä ovat asioita joista ei tingitä. Palkansaajilta tarvitaan vahva näyttö tulevissa vaaleissa yhteisrintamasta. Siksi Semi Näihin ajatuksiin Semi on oikea ihminen tuomaan osaamista pitkän poliittisen toiminnan sekä Ay liikeestä saaman kokemuksensa vuoksi. Terho Ihalainen Sopimusasiantuntija Metallityöväen Liitto ry www.mattisemi.fi 3 TYöMIES Itä-Suomi elinvoimaiseksi Alueemme väestörakenne on muuttunut yhä enemmän vanhusvoittoiseksi. Yksi selkein syy tähän muutokseen ovat työpaikkojen menetykset, joista koko Itä-Suomen alue on viimeisen kymmenen vuoden aikana kärsinyt. Suuret määrät työkykyisiä ihmisiä on jäänyt työttömäksi ja nuoremmat ovat muuttaneet työn perässä alueeltamme pois. Tähän asiaan on saatava muutos. Itä-Suomi tarvitsee uutta nostetta ja valtion taloudellisia sijoituksia, mitkä tukevat itäsuomalaista yrityselämää ja asukkaiden hyvinvointia Infra kuntoon ja Itä-Suomen työpaikkamahdollisuudet nousuun Jotta Itä-Suomeen saataisiin työpaikkoja lisää, tarvitaan valtion tukea ja panostuksia alueellemme.Työpaik kamahdollisuuksia täällä on paljon. Meillä on täällä teollisuutta ja kauniita matkailukohteita. Niiden kasvumahdollisuudet tarvitsevat kuitenkin alueemme tiestön korjausta ja yleisen infran kunnossapidon tason nostoa. On vastuuntunnotonta jättää huolehtimatta koko Itä-Suomen infran kunnosta. Sillä hyvät liikenneyhteydet ovat tärkeä osa alueemme matkailuyrityksien, teollisuuden ja muun elinkeinotoiminnan kilpailukykyä. Hyvät ja monipuoliset liikenneyhteydet tukevat myös yritys- markkinoinnin imagoa. Merkille pantavaa on alueemme teiden tasojen muutokset, mitä syrjemmäksi ja sivummalle pääväyliltä siirrytään, sitä kurjemmalta matkanteko tuntuu. Nämä kärrytiet hankaloittavat matkailuyrityksien löytymistä ja estävät pienteollisuuden kasvumahdollisuuksia. Periaatteessa huonot kulkuyhteydet takaavat kylien autioitumisen ja näin palvelualan työpaikat siirtyvät ostoskeskuksiin. Nehän ovat jo siirtyneet pääteiden varsille, lähemmäs suuria asutuskeskuksia. Ennen kaikkea meidän itäsuomalainen metsäteollisuutemme on tiestön kunnon vuoksi haasteiden edessä. Raskaat rekkakuormat laittavat sivutiet kovalle koetukselle. Raaka-aineen saannin turvaaminen on tärkeä osa metsäteollisuutemme tulevaisuutta. Hyvä ja kestävä tieverkosto on elinvoiman lähde monipuoliselle yritystoiminnalle. Siksi tieverkoston kunnossapitoon tarvitaan selkeä linjamuutos, jotta pystymme turvaamaan alueemme vetovoiman sekä kilpailukyvyn. Hyvin hoidettu ja kattava tieverkosto on hyvä keino saada yrityksille menestysmahdollisuuksia. Koulutuksella työvoimaa yrityksiin Työssä, hyvä ammattitaito on tuloksen kannalta tärkein laaduntekijä. Siinä koulutuksen ja kokemuksen yhteensovittaminen ovat erittäin merkittäviä asioita. Nuorille pitää rakentaa hyvän ammattitaidon saamiseksi, opinpolku ammattiin ja työhön. Oppisopimustyösuhde ammattikoulun jälkeen on mainio keino kasvattaa ammattitaitoa yhdessä kokeneiden työntekijöiden kanssa. Asia on nyt ajankohtainen, sillä uusien työntekijöiden kasvattaminen ja palkkaaminen ikääntyvien tilalle on välttämätöntä. Yrityksien lisäksi myös kuntien ja kaupunkien tulee olla oppisopimuksiin perustuvien työsuhteiden solmimisessa erittäin aktiivisia. Tilastojen mukaan erityisesti kuntien palveluksessa, palkkasuhteessa, toimivia ihmisiä jää paljon eläkkeelle lähitulevaisuudessa. Heidän tilalleen on nyt järkevää palkata uutta nuorta työvoimaa kehittymään ammatissaan. Kuntatalouden heikosta tilanteesta huolimatta. Tämä kaikki siksi, etteivät työttömät nuoret ”äänestä jaloillaan” ja muuta Etelä-Suomen suuriin kasvukeskuksiin. Suomen itäinen osa tarvitsee nyt nuoria, jotta koko Itä-Suomi säilyisi virkeänä ja elinvoimaisena. Pitkäaikaistyöttömyys on katkaistava Itä-Suomi on maamme synkimpiä alueita työttömyystilastoissa. Se näkyy täällä kuntien taloudessa verotulojen kasvun heikkoutena, toimeentulomenoerän kasvuna ja suurentuneena valtionosuuksien takaisin perintänä. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien oma fyysinen ja henkinen hyvinvointi ovat koetuksella, kun säännöllinen toimeentulo ja työrytmi puuttuvat. Näissä on riittävästi syitä, miksi kunnilla on oltava selkeämpi rooli pitkäaikaistyöttömyyden katkaisussa. Työllistäminen on ainoa ja tepsivä lääke, joka puree työttömyyteen. Työsuhteiden tulee olla vähintään puolivuotta, jotta työllistetty ihminen saa ansaittua itselleen työllä hankitun sosiaaliturvan edes pariksi vuodeksi eteenpäin. Työ lisää itsetuntoa ja halua yrittää eteenpäin. Työllistetystä pitkäaikaistyöttömästä tulee veronmaksaja, jolla on edes jonkin verran enemmän rahaa jokapäiväiseen elämään. Kulutuksellaan hän luo uutta elinvoimaa alueelleen, tämä osaltaan vaikuttaa palvelualan työllisyyteen. Samalla kunta saa työllisyystukena valtiolta tuhansia euroja yhtä työllistettyä kohden palkanmaksua varten. Lisäksi kunnalta valtiolle palautettava valtionosuussum- ma vähenee useiksi vuosiksi. Senkin vaikutus kuntatalouteen on tuhansia euroja/ vuosi/pitkäaikaistyötön. Ja mikä tärkeintä, kunta on saanut työllistetystä veronmaksajan. Nämä kaikki edellä kertomani asiat ovat sellaisia, millä minä uskon alueemme elinvoiman kasvavan ja tuovan hyvinvointia. Meillä pitää olla kykyä huolehtia niistä ihmistä, jotka tarvitsevat yhteisillä verovaroilla maksettuja julkisia palveluita. Matti Semi kansanedustajaehdokas/ työmies Me tuemme Matti Semiä Varkaus Lappi Juha Kirvesmies am. os. pj Pärnänen Kai Stora Enso pääluottamusmies Häkkinen Ari paperimies, luottamusmies Paukkonen Esko Liikuntaneuvos Pirkko Vokkolainen Eklund Risto työsuojeluvaltuutettu Airaksinen Reijo työsuojeluvaltuutettu Kolehmainen Hannu kirvesmies Semi Martti kirvesmies Anttila Pia Sopanen Ilkka paperimies Pyhäjärvi Risto Levyseppä Huotari Esa www.mattisemi.fi Keinänen Susanna rakennustyöntekijä Lapp Seppo autoasentaja Halttunen Pentti panostaja Voutilainen Kerttu eläkeläinen Janhunen Raija keittiöapulainen Heikkinen Raimo eläkeläinen Matilainen Reino eläkeläinen Suurholma Raimo työvalmentaja Anttila Ilmari lähihoitaja/eläkeläinen Puumalainen Raija myyntisiht./eläkeläinen Thure Marko vesi- ja viemäriasentaja Semi Seija Ruokapalvelutyöntekijä Okker Ismo www.mattisemi.fi Markkanen Isto Luottamusmies Toivanen Pekka rotaatiopainaja Pirinen Raimo eläkeläinen Pesonen Heli lähihoitaja Tuomela Eine pankkityöntekijä Iivarinen Leila PLM Jhl 167 Venäläinen Suvi Rahkonen Jorma autoasentaja Leppälehti Jorma Salo Leena Salo Olli pj/PLM JHL os. 18 Piitulainen Eeva Miettinen-Räisänen Mari www.mattisemi.fi 4 TYÖMIES Nuoret ja Itä-Suomi Suomalainen yhteiskunta on kokenut viimeisten vuosikymmenten aikana rajuja rakenteellisia muutoksia. On puhuttu hyvinvointiyhteiskunnan rappeutumisesta, kasvavista tuloeroista ja alueellisista muutoksista. Sen lisäksi myös asenteet heikoimmissa asemissa olevia kohtaan ovat koventuneet. Kaikki nämä muutokset ovat vaikuttaneet myös nuorten elämään. Esimerkiksi vuonna 1987 Suomeen syntyi maailman tervein ikäluokka, joka myöhemmin on kärsinyt merkittävissä määrin hyvinvointiongelmista. Nousukauden huumassa syntyneet lapset varttuivat 1990-luvun laman aikana, jolloin tehdyt poliittiset päätökset näkyvät vielä tänäkin päivänä. Siksi se millaisia yhteiskunnallisia ratkaisuja tehdään nyt, ei kosketa pelkästään tätä hetkeä. Lasten ja nuorten kautta vaikutukset tuntuvat pitkälle vuosikymmenten päähän. liian huonosti. Suomalaisista nuorista valtaosa on tyytyväisiä elämäänsä. Yleisesti ottaen voikin sanoa, että suurimalla osalla nuorista menee vähintäänkin kohtalaisesti. Siitä huolimatta pahoinvoivien nuorten määrä ei ole pelkästään lisääntynyt vaan myös heidän ongelmansa ovat moninaistuneet. Monesti lääkkeeksi nuorten ongelmiin tarjotaan positiivista “tsemppimieltä” ja muuta unelmahöttöä. Jokaisen tulisi siten oltava vastuussa itsestään ja vain itsestään. Tällainen ajattelutapa siirtää yhteiskunnalliset ongelmat yksilöiden omiksi ongelmiksi. Ne keillä menee heikosti, ovat itse syypäitä omaan kohtaloonsa. Edes vahingossakaan ei tule mieleen, että itäsuomalaisen mielenterveysongelmista kärsivän työttömän nuoren asema olisi seurausta yhteiskunnallisista rakenteista. Kyse ei ole yksinomaan nuorten ongelmien kasvusta sinänsä vaan myös niiden alueellisesta jakautumisesta. Jos tilastoihin on uskomista, nuorten asema Itä-Suomessa on huono. Esimerkiksi ItäSuomen maakunnissa on keskimääräistä enemmän pitkäaikaistyöttömiä ja mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevia. Vastaavia indikaattoreja on muitakin, mutta jo ilman niitä viesti on selvä: liian monella nuorella menee Kenties liian usein nuorten ongelmia on pyritty ratkaisemaan työnteon eetoksella. Vaikka hyvin monet nykynuorista ovat jossain vaiheessa elämäänsä työttöminä, hetkittäinen työttömyys ei ole yhtä suuri tragedia kuin menneille suku- polville. Syy on lopulta yksinkertainen: nykynuoret eivät rakenna omaa identiteettiään enää työelämän varaan vaan vapaa-ajan ja ihmissuhteiden kautta. Työtä toki tehdään, mutta työ ei ole enää arvo sinänsä. Itä-Suomen tulevaisuus on viime kädessä sidottu lapsiin ja nuoriin. Tulevaisuusnäkymiin vaikuttaa myös nuorten poismuutto. Vaikka lahjakkuuspotentiaalia karkaa muualle Suomeen, tilanne ei ole kuitenkaan niin lohduton kuin usein annetaan ymmärtää. Itä-Suomeen muuttaa lahjakkaita nuoria, jotka lopulta jäävät tänne asumaan. Syrjäkylien tyhjeneminen on myös liioiteltua: osa nuorista jää asumaan autioituville kylille, ja ne ketkä eivät jää, vierailevat siellä ainakin mökkeilyn merkeissä. Surkuttelun sijaan katseen voisikin siirtää mahdol- lisuuksiin. Entä jos kaukana keskuksista sijaitsevat peräkylät ovatkin todellisuudessa uusien innovaatioiden hautomoita? Paikkoja joissa uusi sukupolvi keksii jotain täysin uutta kopioimisen ja monistamisen sijaan. FT Jussi Semi Ympäristöpolitiikan yliopistolehtori, Itä-Suomen Yliopisto, Joensuu Kelpaisiko Ruotsin malli meille? Vaalien jälkeinen hallitus, johon vaikuttajien tulee pyrkiä, tekee suunnitelman työllisyyden parantamiseksi, maan tasaiseksi kehittämiseksi sekä tulevaisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi. ”Myötämöykkynä” tulee ihmisten paraneva mahdollisuus käydä työssä ja valita asuinpaikkansa. Nykyisin Suomi käyttää vuosittain 0,6 – 0,7 miljardia liikennejärjestelmän investointeihin, siis uusiin hankkeisiin, joilla ihmisten, tavaroiden ja palveluiden liikkumista tehostetaan. Hallituksen kehyspäätös linjaa tulevien vuosien tavoitteeksi 0,38 miljardin euron käytön. Mistä on kysymys? Tehokkaan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen sekä kestävän liikennejärjestelmän varmistamisesta. Aivan pelkillä puheilla se ei tapahdu. Tarvitaan kovia päätöksiä, jotka tuntuvat haaveilta, mutta ovatkin mahdollisia. Tämän osoittaa Ruotsin esimerkki, joka selviää Pellervon taloustutkimuksen kesäkuisesta vertailusta. Siinä tutkitaan Suomen ja Ruotsin väyläpolitiikkaa. Rahat käytetään pääasiassa Euroopan laajuisen tieverkon (TEN) kehittämiseen. Niin käyttää Ruotsikin, mutta aivan eri mittakaavassa. Ruotsin valtion investointien toteuma on noin 2 miljardia vuodessa ja seuraavien kymmenen vuoden suunnitelmassa valtion osuus on 2,3 miljardia vuodessa. www.mattisemi.fi Perusväylänpitoon, siis olemassa olevan liikenneverkoston korjaamiseen ja huoltoon, käytetään meillä vuosittain 0,9 miljardia euroa. Tämä vajaan miljardin budjettierä on myös valtiolle lompakko, josta voi tarpeen tullen siirtää rahaa muualle. Esimerkiksi ensi vuoden väylärahoista lähti viime kevään budjettikikoilla sadan miljoonan potti ilman, että monikaan huomasi. Alun alkaen perusväylänpitoon piti tulla sata miljoonaa lisää. Rahojen häipymisestä kärsivät eniten päällysteet, jotka jo nyt heikkenevät koko ajan. Kantatien päällysteen uusiminen maksaa noin 70.000 euroa kilometriltä. Tämä arvio on korkea, mutta ei minimitasoa. Sadan miljoonan euron vähennys tarkoittaa siis 1400 kilometriä uusimatonta päällystettä, mikäli koko leikkaus kohwww.mattisemi.fi distetaan asfalttitöihin. Niin ikään alemman tieverkoston päällystäminen loppuu ja sorateiden korjaukset jääväät minimiin. parantaa myös työntekijöiden asemaa ja neuvotteluvoimaa, joten riski naapurimaan tyylin omaksumisessa ei ole kovin suuri. Investointilukujen erot Ruotsin ja Suomen välillä kertovat, että väyläverkoston laadullinen parantaminen on mahdollista. Toisaalta myös perusväylänpidon rahoitus on Ruotsissa 30 % suurempi. Lukemassa on huomioitu Ruotsin suurempi kuljetusten määrä. Meille on viime aikoina kaupattu Ruotsin mallia etenkin työmarkkinapolitiikassa. Asiaa kannattaa harkita, kun otamme koko paketin. Onhan myös työpaikkojen luominen työmarkkinapolitiikkaa. Siinä Ruotsi on paljon meitä parempi. Työllisyyden paraneminen Matti Harjuniemi Rakennusliiton puheenjohtaja www.mattisemi.fi 5 TYöMIES Merja painaa parlamentissa pitkää päivää Vasemmistoliiton meppi Merja Kyllösen kausi Euroopan parlamentissa on alkanut vauhdilla, mutta vaalityöhön hän aikoo ehtiä mukaan Viime keväänä Euroopan parlamenttiin valittu Merja Kyllönen on saanut paiskia koko syksyn hartiavoimin töitä. Siihen hän on tottunut. Vasemmistoliiton hallituksesta lähtöön päättynyt kausi liikenneministerinä vaihtui viime keväänä tiiviiseen vaalikiertueeseen, ja koko kesän Kyllönen reissasi Brysselissä viikottain. Kesäkauden neuvottelut tuottivat tulosta: syksyn istuntokauden käynnistyessä Merjan ei enää tarvinnut ”harjoitella” uutta työtään. Ryhmän tavat olivat jo tulleet tutuiksi, konttori on pystyssä ja kakkoskotikin Brysselistä löytynyt. kauden meppi toimii ryhmänsä koordinaattorina, kuten Merja liikenteen asioissa GUE/NGL-ryhmässä. Stubbin hallitus on ottanut selvästi jyrkän kaarteen oikealle. Vasemmiston on oltava tälle kehitykselle vastavoima. Meidän on pidettävä heikoimpien puolta, nostettava esiin sosiaalista eriarvoisuutta ja puolustettava hyvinvointivaltiota. Kyllöselle osuneet työtehtävät ovat kantajalleen selvästi mieluisia. GUE/NGL -ryhmän koordinaattorin pesti parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunnassa on unelmahomma, vaikka työllistääkin kiitettävästi, Kyllönen hymyilee. Työsarka parlamentissa keskittyy liikenteeseen, energiakysymyksiin ja ympäristöasioihin. Pohjoisen nainen ei ole antanut parlamentin tunteenpurkausten itseänsä säikyttää, vaan onnistui neuvottelemaan itselleen juuri parhaiten soveltuvia tehtäviä. Harva ensimmäisen Liikennevaliokunnan lisäksi Merja on jäsen parlamentin Venäjä-valtuuskunnassa, ja varajäsen Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa sekä suhteista Semin Matti www.mattisemi.fi Viime kevään eurovaalikampanjassa onnistuimme puhaltamaan yhteen hiileen, nyt olisi taas iskettävä joukkueena, Merja sanoo. Tavallaan tämä järjestelmä on selkeä: kaikille on selvää mitä itsekukin haluaa. Seinäkukkaseksi minusta ei ole, joten pyrin määrätietoisesti niihin asemiin joista olin kiinnostunut. Toki ministeritaustalla oli ryhmän sisäisissä neuvotteluissa varmasti oma painoarvonsa. Kuten ”Europolitics”-lehti kesällä kirjoitti, ryhmän koordinaattorin pesti saattaa antaa yksittäiselle mepille enemmän valtaa kuin koko parlamentin varapuheenjohtajuus. Nyt on aika äänestää työläisperheen poika eduskuntaan pitämään arjen äänen kunniassa ja kuulolla päätöksenteon pääkallonpaikalla. Matti on rakennusalan ammattilainen, joka on elämässään oppinut rakentamaan ja raivaamaan, rikkomisen ja repiminen sijasta. Tämä liikunnallinen mies ei jää sammaloitumaan eduskunnan käytäville, vaan uskaltaa ajaa ihmisten etua kuntavaalikampanjassa. ja pitää huoli siitä, että äänestäjän elämästä tiedetään myös siellä, missä isot päätökset tehdään. Matti on koiraihmisiä ja vuosien kokemuksella voi sanoa, että eläinten ystävä ei ole koskaan pienille paha. Semin Matista saat kansanedustajan armaan, voi äänestäjä luottaa mieheen varmaan! Japaniin vastaavassa valtuuskunnassa. Joulukuussa hän on osallistumassa myös Perun Limassa järjestettävään YK:n ilmastokonferenssiin GUE/ NGL-ryhmän edustajana. Todella kiinnostava työmaa tällä hetkellä on energiaturvallisuutta koskevan ENVIvaliokunnan mietinnön raportöörin tehtävä. Saan siis olla keskeisesti koordinoi- massa ympäristövaliokunnan kantaa Euroopan energiaturvallisuusstrategiaan. Energiaomavaraisuus ja energiatehokkuus ovat minulle tärkeitä teemoja, joten tämän syksyn ja talven työtehtävät ovat erityisen mielekkäitä. Yhdessä vaalivoittoon - Hetki sitten kaikki puolueet olivat muka työväen asialla, nyt sitä ei enää edes teeskennellä. Politiikan pintakiiltoon ei pidä uskoa: tämä ”kauniiden ja rohkeiden” hallitus vie maamme entistä syvempään eriarvoistumiseen ja myös maakunnalliseen jakaantumiseen. Puhuuko kukaan syrjäseutujen tai pienten paikkakuntien puolesta? Kuka pitää tavallisen duunarin puolta? Meidän vasemmistossa on se tehtävä. Sarianne Hartonen MEP Merja Kyllösen kotimaan avustaja 040-6631866 Parlamenttikiireistä huolimatta Merja aikoo olla mukana Vasemmistoliiton edus- Me tuemme Matti Semiä TUUSNIEMI Hassinen Kaija pääluottamusmies Martikainen Pekka levyseppähitsaaja Hyvärinen Hannu VIEREMÄ Vimpari Helena Vimpari Matti pääluottamusmies KAAVI Toivanen Jouko Halonen Tuula Kaavin kunnalliset työn- tekijät JHL pj KIURUVESI Haataja Helena kodinhoitaja Laaksorinne Maarit JHL Ylä-Savon Sote pj VARPAISJÄRVI Halonen Juha toimittaja KUOPIO Kaikkonen Outi Veikko Kumpulainen kiinteistöhoitaja Heikki Kumpulainen laitosasentaja Merja Kyllönen Sarianne Hartonen www.mattisemi.fi www.mattisemi.fi 6 TYÖMIES Matti Semi eduskuntaan Julkiset palvelut ovat hyvinvoinnin ja tasa-arvon perusta Kunnat kantavat päävastuun julkisten ja hyvinvointipalvelujen tuottamisesta. Kuntapalveluilla on valtava rooli kansalaisten hyvinvoinnin sekä elämänlaadun yhdenvertaisuuden ja tasaarvon perustana – kun tässä onnistutaan, niin tuloksena on myös Suomen kaltainen taloudellisesti kilpailukykyinen kansantalous. Hyvinvointiyhteiskuntam alliin yritetään ujuttaa salakavalasti ja pikkuhiljaa elementtejä, joilla pyritään lisäämään eriarvoisuutta yhteiskunnassamme. Nämä elementit naamioidaan usein valeasukäsitteisiin, kuten valinnanvapauden lisääminen. Tuloerojen kasvua pyritään lanseeraamaan välttämättömänä ja jopa hyvänä asiana. Suomalaiset kannattavat laajasti nykyistä hyvinvointivaltiota. Uusimmassa (2014) EVA:n arvo- ja asenneraportissa peräti 76 % on sitä mieltä, että ”vaikka hyvän sosiaaliturvan ja muiden julkisten palvelujen ylläpitäminen maksaa paljon, suomalainen hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen”. Eri mieltä oli vain 11 % suomalaisista. EVA:n vuoden 2013 raportissa suomalaisten arvoista ja asenteista julkisten palvelujen ulkoistaminen yksityisille tahoille on huonommassa huudossa kuin koskaan ennen. Vain yksi seitsemästä (14 %) on sitä mieltä, että maamme julkisista palveluista suuri osa tulisi ulkoistaa yksityisten palveluntuottajien hoidettavaksi. Reilut kaksi kolmasosaa (68 %) karttaisi suurimittaista ulkoistamista. Suomalaiset uskovat myös, että palveluiden tuottamisessa lähtökohtainen pyrkimys ”yhteiseen hyvään” on turvallisempi vaihtoehto kuin taloudellisen hyödyn tavoittelu. Julkisten palvelujen rahoitus perustuu yhteisvastuullisuuteen, joka toteutetaan verotuksen avulla. Koska julkisten palvelujen luonne on täyttää ihmisten perustarpeita ja hyvinvointia, niiden tuottamiseen ei sovi voitontavoittelu ja hyväksikäyttö. Kunnallisen palvelutuotannon kehittäminen on välttämätöntä Julkisen sektorin oma palvelutuotanto on myös avoimempaa ja läpinäkyvämpää kuin yksityinen palvelutuotanto, jolloin kansalaisten mahdollisuudet valvoa palvelutuotantoa ja vaikut- taa siihen demokratian suomin keinoin ovat paremmat. Tästä oli kysymys syksyllä 2014 Helsingin kaupungin liikelaitoksen Palmian osakeyhtiöittämistapauksessakin. Valitettavasti niukka valtuutettujen enemmistö kokoomuksen ja vihreiden johdolla päätti yhtiöittää Palmian tietäen, että ratkaisu vie palvelut pois demokraattisesta valvonnasta sekä johtaa ennemmin tai myöhemmin Palmian peruspalvelujen kilpailuttamiseen ja henkilökunnan palkkojen ja muiden työehtojen heikentymiseen. Hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen kannalta kunnallisen palvelutuotannon kehittäminen on välttämätöntä, koska kunnat Suomessa pääsääntöisesti vastaavat hyvinvointipalvelujen järjestämisestä. Olennainen kysymys on: mistä lähtökohdista palvelutuotantoa uudistetaan ja mitä uudistamisella tavoitellaan? Julkista palvelutuotantoa ohjaavina arvoina ovat oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Kansalaisten tahdon ja näkemyksen hyvinvoinnin olemuksesta tulee ohjata julkista palveluntuotantoa, ei markkinoiden välittämät viestit optimaalisista tuotto-odotuksista. Ulkoistaminen ei ole kehittämistä Liian usein kunnissa on sivuutettu mahdollisuudet kehittää omaa tuotanto-organisaatiota entistä laadukkaammaksi, jotta se kykenee vastaamaan laajentuneisiin palveluodotuksiin. Kilpailuttaminen ja ulkoistaminen eivät ole palvelujen kehittämistä, vaan usein käy päinvastoin: kustannussäästöt saadaan palveluiden laatua heikentämällä. Muutokset eivät tällöin ole kuntalaisten etujen mukaisia. Järkevintä on etsiä ratkaisuja omien toimintatapojen muutoksista ja kuntien välistä yhteistyötä lisäämällä. Kunnallisen työn tu- loksellisuutta ja laatua kyetään varmimmin parantamaan ottamalla henkilöstö mukaan kehittämistyöhön. Henkilöstöllä on koulutuksen ja pitkän kokemuksen mukanaan tuoma tieto ja taito sekä läheinen kosketus kuntalaisten tarpeisiin ja odotuksiin. Tarvitaan johdon ja henkilöstön yhteistä sitoutumista oman kilpailukyvyn nostamiseen. Oman henkilöstönsä voimavaraa kunnat eivät saa jättää käyttämättä! Suomen eduskuntaan tarvitaan kansanedustajia, jotka ymmärtävät yhteiskunnan ja kansalaisten kokonaisedun, sellainen on hyvin tuntemani Matti Semi. Teija Asara-Laaksonen toimialajohtaja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Me tuemme Matti Semiä SAK Huutola Matti varapuheenjohtaja Miettinen Hannu aluejohtaja Rakennusliitto Harjuniemi Matti puheenjohtaja Suokas Kyösti varapuheenjohtaja Asikainen Jukka järjestösihteeri Ruuskanen Juha Leinonen Matti toimitsija www.mattisemi.fi Metallityöväen liitto ry Mäkelä Matti liiton sihteeri Ihalainen Terho sopimusasiantuntija Paperiliitto ry Timo Byman sihteeri Julkisten ja hyvinvointialojenliitto JHL ry Asara-Laaksonen Teija toimialajohtaja Salminen Hannu sopimustoimitsija www.mattisemi.fi Hyttinen Urpo työympäristötoimitsija Kerttula Seppo Auto- ja Kuljetusalan ammattiliitto ry Pasanen Harri 2 varapuheenjohtaja Koivunen Jussi www.mattisemi.fi 7 TYöMIES ONNISTUUKO TYÖURIEN PIDENTÄMINEN? Syksyllä tehdyllä eläkeratkaisulla tavoiteltiin työurien pidentämistä ja Suomen talouden kestävyysvajeen paikkaamista. Työurien pituuteen vaikuttaa, missä vaiheessa tullaan työelämään, kuinka yhtenäiseksi työura muodostuu ja missä vaiheessa keskimäärin jäädään tai joudutaan eläkkeelle. Tällä hetkellä ennen virallista eläkeikää yli kaksikymmentätuhatta suomalaista siirtyy keskimäärin 52vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle, kun terveys ja toimintakyky eivät enää riitä työelämän vaatimuksiin. Monien reitti kulkee työttömäksi syrjäyttämisen kautta työkyvyttömyyseläkkeelle. Tavallisimpina syinä työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiseen ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä masennus. Nämä sairaudet kehittyvät usein vähitellen vuosien aikana. SAK:n luottamusmiespaneelissa kysyttiin pari vuotta sitten, onko työpaikalla mahdollisuuksia muokata työtä, jos työntekijän työkyky on heikentynyt esimerkiksi sairauden vuoksi. Muokkaaminen voi tarkoittaa työn keventämistä, työmenetelmien muuttamista, apuvälineiden käyttöä, työaikojen muokkaamiselle tai muita työjärjestelyjä vastaamaan paremmin työntekijän voimavaroja selviytyä työssä. Tähän liittyy läheisesti työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa työhönsä. Kaksi kolmasosaa vastanneista katsoi tähän olevan mahdollisuuksia. Käytännössä näin tapahtuu vain osalla työpaikoista. Monella työpaikalla pyritään päinvastoin mahdollisimman pian eroon työntekijöistä, jotka eivät kykene 110-prosenttiseen työntekoon. Tämä johtaa vajaatyökykyisten työttömyyteen ja saattaa nämä henkilöt sosiaalisesti, terveydellisesti ja taloudellisesti usein hankalaan tilanteeseen, koska heidän on vaikeam- www.mattisemi.fi pi työllistyä kuin terveiden ja lisäksi pitkittynyt työttömyys on usein terveydelle haitallisempaa kuin työssä oleminen. Suomesta kuitenkin löytyy myös esimerkkejä toisenlaisista työpaikoista. Joillakin valveutuneilla työpaikoilla on aidosti panostettu henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimiseen. On panostettu ennaltaehkäisyyn, työkyvyn tukemiseen ja edistämiseen. On ymmärretty miettiä niitä toimia, joilla ehkäistään sairastumista työuran aikana. Näillä työpaikoilla on pohdittu yhdessä keinoja parantaa työssä jaksamista ja työhyvinvointia. On mietitty työn muokkaamisen mahdollisuuksia ja myös toimittu mahdollisuuksien mukaan. Samoin on huolehdittu oikea-aikaisesta sairauksien hoidosta ja kuntoutuksesta työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon sekä kuntouttajatahojen kanssa. Lopputulemana on yleensä ollut merkittävä henkilöstön työhyvinvoinnin paraneminen ja samalla myös taloudellinen tulos on parantunut. Työkyvyn tukemiseen ja työhyvinvointiin satsattu euro on tullut monikertaisena takaisin erilaisina säästöinä. Samalla entistä useampi työntekijä on päässyt vanhuuseläkkeelle joutumatta ennenaikaisesti sairaana ja työkyvyttömänä työelämän ulkopuolelle. Näillä työpaikoilla työurat ovat pidentyneet useilla vuosilla työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyöllä. Vastaukset voit palauttaa 19.4.2015 mennessä osoitteella: Työmies/Leena Salo, Kivimiehentie 3 , 78310 VARKAUS Vastanneiden kesken arvomme kaksi 20 €:n lahjakorttia. Me tuemme Matti Semiä NILSIÄ Erkki Selkinmäki Hämäläinen Jorma KEITELE Sinikka Kaukonen taksinkuljettja PIELAVESI Nuutinen Jari kirvesmies Pennanen Timo pääluottamusmies Rautavaara Korhonen Teuvo TYÖMIES Kari Haring Sak:n asiantuntija lääkäri Julkaisija: VasemmistoliitonVarkaudenkunnallisjärjestö Jakelu: 15.000 kpl Toimitus: Leena Salo Taitto: Jan Rikberg Paino: Savon Paino Oy www.mattisemi.fi www.mattisemi.fi 8 TYÖMIES Kenellä on vastuu Muutama vuosi sitten korostettiin voimakkaasti yritysten yhteiskuntavastuuta, eli huolen kantamista työstä ja tuloksista kotimaan hyväksi sen sijaan, että yrityksiä siirrettäisiin ulkomaille paremman tuloksen perässä. Miten puhe ja toive on toteutunut, vai onko se kantautunut kuuroille korville? Kyseessä on kuitenkin oman maamme ja sen kansalaisten hyvinvointi. Toivoa voi ja puhua vielä enemmän, mutta kun puhe ja toivo lakkaa, niin onko asia silloin hoidettu, vai onko se vaan unohdettu? Suuntaus tuntuu olevan samanlainen, oli kyse sitten isommasta tai pienemmästä mittakaavasta. Vastuuta on vuosien mittaan peräänkuulutettu myös kuntien osalta. Tosin sillä erotuksella, että vastuu, eli pallo on vain heitetty kunnille samantien. Ilman pitkiä puheita tai toiveita. Sen kanssa on sitten pakko kamppailla kuntatasolla, oli resursseja tai ei. Varmuuden vakuudeksi voi myös laatia lain asian turvaamiseksi. Vastuu on siten kuin ulkoistettu pois valtiolta. Sillä on puhtaat paperit ja valtiollisella tasolla pärjätään hienosti pisteytettäessä maailman parhaita maita. Samaan aikaan kun kuntia yhdistetään ja eri palvelupiirejä laajennetaan suuremmiksi kustannusten pienenemisen toivossa, niin vastuuta kasataan huomaamatta yhä pienemmille yksiköille tai yksittäisille ihmisille. Kenellä on vastuu, kun resurssit ja voimat eivät riitä? Kuka on lainrikkoja? sen kokemuksen, kun hoito-osastoa laajennetaan ja siihen yhdistetään erilaisia palveluja säästösyistä. Pitkäaikaisosastoon integroidaan intervalliosasto, jolla on tarkoitus toimia lyhytaikaisena “lomitushoitopaikkana” potilaille, jotka muuten ovat omaishoitajien vastuulla. Yksilön vastuuko? Ajatus varmaan on alunperin ollu loistava ainakin sille instanssille, joka Kun siirrytään yksilötasolle, niin kenen syy on, jos vaikkapa terveyden- ja sairaanhoito ei toimi? Onko syy ja vastuu valtion, kunnan, terveydenhuoltopiirin vaiko yksittäisen, esimerkiksi sairaalan tai hoitokodin osastosta vastaavan hoitajan? Itse olen vastaavana sairaanhoitajana käynyt läpi on miettynyt säästökohteita. Pakataan yhteen ja niputetaan, niin säästöjä syntyy. Johtaja kutsuu kunnan edustajat osastolle tutustumaan ja esittelee ylpeänä kuinka hienosti kaikki on onnistunut. Vierailu tapahtuu tietenkin silloin, kun osastolla on “hiljainen hetki”, eli lopen uupunut sairaanhoita- ja ei ole paikalla. Hoitaja, joka on kuukausikaupalla yksin huolehtinut osastojen muuton ja sen jälkeen yrittänyt tehdä valehtelematta viiden ihmisen työt. On toiminut osastonhoitajana, sairaanhoitajana, sihteerinä, lähihoitajana ja puhelinvastaajana. Hoitaja on tullut aamuvuoroonsa jo kello viisi ammulla, koska ei ole pystynyt yötään nukkumaan laskiessaan seuraavan päivän töitä ja tajutessaan, ettei kahdeksan tuntia riitä. Sama hoitaja on jatkanut työtä pari kolme tuntia vielä vuoron päätyttyä, koska ketään ei ole iltavuorossa jatkamassa pakollisia tehtäviä. Laskemattakin on selvää, että tunteja ja voimia kuluu enemmän kuin laki sallisi. Säästösyistä ylityökorvauksia ei makseta ja ylityötunnit velvoitetaan pitämään kahden viikon sisään kertymisestä, tai muuten ne nollautuvat. Ainut tuki ja ohje hoitajalle on johtajan sanat, että nyt olet vain sellainen “kunnon vanhanajan hoitaja”, joka hoitaa homman topakasti. Saatesanoiksi tulee vielä, että sinun kuuluu olla hiljaa ja valittamatta sekä unohtaa poliittinen taustasi tässä asi- assa. Työnantajaa vastaan ei ole asiallista kritisoida. Voin kertoa, että kaikki ylityötunnit ovat nollautuneet. Työnantaja painosti minua eroamaan tehtävästäni, jos en jaksa sitä hoitaa. Sen verran pidin puoliani, että irtisanoin itseni vasta silloin, kun katsoin ajankohdan sopivaksi. Nyt voin hyvällä omallatunnolla kritisoida entistä työnantajaa, kuntaa, valtiota tai ketä tahansa, sillä olen ollut työkyvyttömyyseläkkeellä tämän vuoden alusta. Nyt voin ja jaksan jo halutessani miettiä, että kenellä on vastuu missäkin asiassa. Kenen syytä mikäkin asia on ja kuka on rikkonut lakia? Kikka Räty-Nevalainen, entinen sairaanhoitaja VANHUSTEN ON KOROTETTAVA ÄÄNENSÄ Eläkeläisyhdistyksissäm me kokoonnutaan erilaisten harrastusten pariin viikoittain. On jumppa-, tanssi-, musiikki-, käsityö-, ja ohjelmakerhoja sekä lukuisia muita mitkä kokoavat ikäihmisiä yhteen. Nämä yhdessäolot ehkäisevät parhaiten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, ylläpitävät vireyttä ja toimintakykyä. Edunvalvonta kuuluu myös järjestömme päätehtäviin ja yhdessä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa www.mattisemi.fi EETUN:n kautta vaikutamme eduskuntaan ja muihin tahoihin. Eläkeläiset ry on myös ainoana eläkeläisjärjestönä aloittanut monikulttuurisen toiminnan ikääntyneiden maahanmuuttajien parissa.Tätä toimintaa maassamme on ainakin kuudella paikkakunnalla yhtenä niistä on Kuopio. Tänä päivänä halutaan, niin kunnissa kuin valtakunnallisestikin, että ikäihmiset asuisivat mahdollisimman pitkään kotona. Riittäväkö kuntien resurssit, jaksavatko omaishoitajat? Tulevaisuuden haaste! ”Niin kauan kuin jalka liikkuu oppii jotain uutta” Jos et pysty asumaan kotona, niin yhteiskunnan on tultava apuun. Kuinka? Tässä on teidän tulevien kansanedustajien ymmärrys ja lainsäädäntöapu tarpeen. EETU saa ensi kevääksi valmiiksi laaja selvityksen vanhusneuvostojen käyttöön. Tulkaa juttelemaan www.mattisemi.fi meidän kerhoihimme. Järjestömme pj. ministeri Kalevi Kivistö kirjoittaa tuoreessa Eläkeläinen lehdessä, että palveluja tuottavat kuntien ohella yhä enemmän yksityiset tuottajat. Valvonnan on toimittava. Me voimme olla näitä valvojia, ja meidän tulee olla näitä valvojia. Vetoamme teihin eläkeläisystävät – annetaan äänemme kuulua tulevissa eduskuntavaaleissa - joko ennak- koon tai huhtikuun 19 päivänä. ”Jos sinne saakka mennään” - saas kattoo. Meissä on joukovoimaa. Haaste kaikille ikäihmisille – kyllä ne tilastonikkarit laskevat miten mikin ikäryhmä äänestää. Yllätetään media – jooko! Sirkka Jeulonen, Eläkeläiset ry;n Savon Aluejärjestön pj. ja Raija Puumalainen, Varkauden Eläkeläiset ry:n sihteeri. www.mattisemi.fi
© Copyright 2024