1. No category

SEPPÄLÄ
LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA
JA HULEVESITARKASTELU 24.6.2015
VSU maisema-arkkitehdit Oy,
Uusikatu 24 G 72, 90100 OULU
Aleksanterinkatu 28, 2. krs.,
00170 HELSINKI
[email protected]
0400-810 995
www.vsu.fi
Suunnitelmaselostus
Suunnitelmakartta 1:2000
Alueen Eteläosa 1:1000
Esimerkkikuvat
Valumakaavio
Hulevesiselostus
Suunnitelmaselostus
VSU maisema-arkkitehdit Oy on puitesopimuskonsulttina tutkinut ja
tarkastellut alueen mahdollisuuksia kehittyä nykyaikaisen ympäristörakentamisen kautta.
VSU Oy on laatinut kohteeseen lähiympäristösuunnitelman, jonka tavoitteena on ollut sovittaa
yhteen laajan kauppakeskuksen rakentaminen ja edellä mainitut hulevesiseikat sekä kevyen
liikenteen yhteydet.
Yllä: suunnittelualueen sijainti
Alla: Kevyen liikenteen päälähestymissuunnat Seppälän alueelle
Suunniteltavasta alueesta suuri osa jäämässä pysäköintialueiksi ja myös rakennukset valtaavat erittäin suuren pinta-alan (n.7000 kem2) koko suunnittelualeesta. Keskeinen näkökohta
suunnittelussa onkin ollut hulevesien viivyttäminen alueella, sillä ympäristön sadevesiviemärien kapasiteetti ei riitä uusilta pinnoitetuilta ja rakennetuilta alueilta syntyvien hulevesien välittömään poiskuljetukseen.Laajemmalta katsottuna Seppälän alueen hulevedet purkautuvat
etelään päin, Jyväsjärveen, hulevesien tarkkaa purkautumisreittiä ei tunneta.
Suunnittelutyön aloituksen yhteydessä alueen kehittämiselle asetettiin tärkeinä tavoitteina
seuraavanlaiset näkökohdat:
•
virkistysreittien toimivuus, kevyen liikenteen reitit Kankaalle, Lohikoskelle,
Kangaslammelle
•
hulevesien huomiointi ja käsittely tonteilla
•
mahdollinen vihertehokkuus (Green factor) -ajattelu kaupallisen alueen imagovalttina
•
pysäköintipaikkojen integroiminen rakenteisiin
•
innovatiivisten viivytysrakenteiden käyttö
Seppälän alueen suunnittelussa keskeisiä tavoitteita onkin ollut pyrkiä kehittämään perintei-sen pysäköintirakentamisen käytäntöjä. Pysäköintialueelle on suunnitelmassa osoitettu
laajaa kenttää jäsentäviä kasvillisuussaarekkeita ja suuria katupuita, jotka muodostavat pysäköinti-alueelle tilan tuntua. Lisäksi katupuut käyttävät suuria määriä vettä, jota pysäköintialueilla
voidaan imeyttää puiden kasvualustoille käytettäväksi. Kasvualustat pysäköintialueilla sekä
muilla päällystetyillä alueilla rakennetaan mahdollisuuksien mukaan kantavan kasvualustan
periaatteella, jolloin katupuiden kasvu on turvatumpaa ja näille on riittävät vesi- ja ravinnemäärät käytettävissä. Kantavan kasvualustan koko on 20-25 m3/puu.
VSU maisema-arkkitehdit Oy,
Uusikatu 24 G 72, 90100 OULU
[email protected]
0400-810 995
www.vsu.fi
Alueen toimijat ovat S-liike Keskimaa, Skanska, VR ja Jyväskylän kaupunki.
Tilaajana suunnittelun ohjauksessa ovat olleet kaavasuunnittelija Paula Tuomi ja kaavoitusarkkitehti Tapani Tommila.
24.6.2015
SEPPÄLÄN LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA
JA HULEVESITARKASTELU
Jyväskylän kaupungin Seppälän alueen kehittämisen tavoitteena on ollut kaupallisen alueen
halki kulkevan kevyen liikenteen laatukäytävän luominen ja kaupan rakennuksien lähiympäristön suunnittelu. Kevyen liikenteen pääväylä Seppälästä keskustaan tulee kulkemaan Kankaan alueen kautta suunnitteualueen vierestä. Erityishuomiota on kiinnitetty rakennettavien
ja pinnoitettavien alueiden hulevesien viivyttämisratkaisujen kehittämiseen tonteilla mahdollisuuksien mukaan niin, etteivät hulevedet rasita nykyistä sadevesiviemäriverkkoa.
Pysäköintialueiden valaistusta on pyritty muuttamaan perinteisestä pysäköintialuevalaistuksesta enemmän kaupunkimaisen valaistuksen suuntaan. Laajalle pysäköintikentälle on esitetty ratkaisua, jossa valaistus hoidetaan matalien pylväiden muodostaman tiheän valoruudukon
ja korkeampiin pylväisiin kiinnitettyjen vaijerivalojen avulla. Vaijeriin kiinnitettävien valaisimien
tarkoituksena on rikkoa ruutukaavamaisen pysäköinnin ilmettä.
Esimerkkikuva hulevesipainanteesta
Keskeisenä suunnittelutavoitteena kehitetty kevyen liikenteen laatukäytävät johtavat pohjoisesta ja etelästä kauppakeskusten yhteisille pääsisäänkäynneille. Laatukäytävät erotetaan
muusta suunnittelualueesta poikkeavalla, yhtenäisellä pintarakenteella. Laajan hulevesien viivytysalueen viereen laiturimainen puistoaukio. Nopean pyöräilyn väylä on turvallisuussyistä esitetty kiertämään Keskimaan tontti länsipuolitse, jolloin vältetään vaaratilanteet kaupan sisäänkäyntien kohdalla.
Suunnitelmassa esitetyt hulevesien keräys- ja viivytysalueet ovat monipuolisia, vaihdellen
laajasta, viheraluesaaren sisältävästä painanneaiheesta pitkänomaisiin painanteisiin ja ojiin.
Erityyppisten painanneratkaisujen ansiosta alueen hulevesijärjestelmä rikastuttaa ympäristöä
monipuolisuudellaan. Hulevesien määrää on suunnittelun edetessä tarkennettu liitteessä
olevasta Plaanan raportista poiketen siten, että 40 prosenttia alueella syntyvästä hulevedestä
viivytetään tonteille rakennettavilla kuivatusjärjestelmillä, 20 prosenttia ohjataan uuteen hulevesiputkistoon ja 40 prosenttia kulkeutuu olevan hulevesiputkiston lävitse.
Hulevesipainanteen periaatepoikkileikkaus:
Painanteessa puita ja pensaita
Alueen kehittämistyössä Jyväskylän kaupunki on ollut pioneerin roolissa kehittäessään
kaupunkimaista ympäristöä haastavassa suunnittelukohteessa. Merkittävässä osassa alueen
lopullisen muodostumisen kannalta on myös alueen rakennustapaohjeistuksen määrittely, jolla voidaan taata laadukas ympäristörakentaminen.
katupuita
Oulussa 24.6.2015
rakennettu reuna
ylivuotoputki
hulevesipainanne
Hulevesipainanteen periaatepoikkileikkaus:
Avoin viivytyspainanne
luomureuna
Tommi Heinonen
VSU maisema-arkkitehdit Oy
VSU maisema-arkkitehdit Oy,
Uusikatu 24 G 72, 90100 OULU
[email protected]
0400-810 995
www.vsu.fi
Suunnitelmassa alueelle on osoitettu useita viheralueita, joista suurimmissa on myös pai-nanteita hulevesien keräämistä ja viivyttämistä varten. Viheralueet, joille vesiä kerätään,
sijoittuvat tarkoituksenmukaisesti mahdollisimman etäälle rakennuksista, jolloin keräys- ja
viivytysjärjestelmä eivät rasita rakennusten kuivatusjärjestelmiä. Visuaalisesti tämä tontin
laitoja hyödyntävä viheralueiden sijainti on omiaan muodostamaan hyvää ympäristöä ja
kaupunkimaista tilaa. Rakennuksiin ja rakennelmiin suositellaan viherseiniä ja kattoja. Viherseinät voidaan toteuttaa esimerkiksi köynnösseinämänä.
24.6.2015
SEPPÄLÄN LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA
JA HULEVESITARKASTELU
Alueen pysäköintiratkaisussa on pyritty puistoparkkimaisten pysäköintialueiden lisäksi
rakennuksiin integroituun rakenteelliseen pysäköintiin. Tällöin alueen vihertehokkuus saatai-siin mahdollisimman korkeaksi, sillä rakenteellinen pysäköinti mahdollistaa laajemmat
viheralueet. Lisäksi rakenteellinen pysäköinti nostaa rakennetun ympäristön laatua luomalla
kaupunkitilaa rajaavia aiheita ja laajempia viheralueita. Alueen suunnitelmassa kumpaankin
rakennukseen on tulossa rakenteellista pysäköintiä. Prisman rakenteellinen pysäköinti rakennetaan varsinaisen kaupan rakentamisen jälkeen laajennusosana.
kylmäasema
ekopiste
mt
huolto
p-alue
897 ap
16
+94,65
valaisimet
vaijereissa
+94,66
PRISMA
118
6
valaisimet
vaijereissa
13
12
137
120
pp
P-alue
250 ap
121
7
KAUPPAKESKUS SEPPÄ
pp
Tärkeä kevyen
liikenteen yhteys
Luonnollisen polveileva rinne,
kaiteessa köynnös
imeytyspainanne
123
HULE
138
hulevesien
käsittely
VESIAL
LAS
kukkulan rinne
loivennetaan
Y
-viherköynnösseinä
-maanpinnan
nosto
-etelärinteen
kavennus
+91.2
"VIHER
Y
9
luonnollisesti
polveileva rinne
+93.5
huolto
viherseinä
(köynnös)
122
+92.2
+92.2
SEINÄ"
X
X
oleva puusto
säilytetään
Tärkeä kevyen
liikenteen yhteys
MUUNT
AMO
100
Tärkeä kevyen
liikenteen yhteys
P
LähiympäristösuunnitelmaMAS
SUUNNITELMAKARTTA 1:2000
Seppälän alue
Ahjokatu 7
40320 Jyväskylä
1:2 000
Uusikatu 24 G 72, 90100 OULU
Aleksanterinkatu 28, 2. krs, 00170 HELSINKI
+358 (0)400 810 995
[email protected] www.vsu.fi
Vastuullinen suunnittelija
Piirtäjä
Pvm
K.N. ja K.P.
24.6.2015
24.6.2015
SEPPÄLÄN LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA
JA HULEVESITARKASTELU
Tommi
Heinonen
VSU
maisema-arkkitehdit
Oy,
Uusikatu
24 G 72, 90100 OULU
M:\521_Seppälä JKL\L1\DWG\521_Seppälä_JKL_yleissuunnitelma_23062015.dwg
[email protected]
0400-810 995
www.vsu.fi
118
6
13
valaisimet
vaijereissa
12
137
120
pp
7
KAUPPAKESKUS SEPPÄ
Luonnollisen polveileva rinne,
kaiteessa köynnös
pp
Tärkeä kevyen
liikenteen yhteys
imeytyspainanne
123
HULE
138
hulevesien
käsittely
VESIA
LLAS
kukkulan rinne
loivennetaan
Y
"VIHER
Y
9
luonnollisesti
polveileva rinne
+93.5
huolto
viherseinä
(köynnös)
122
-viherköynnösseinä
-maanpinnan
nosto
-etelärinteen
kavennus
+91.2
+92.2
+92.2
SEINÄ
X
X
"
oleva puusto
säilytetään
Tärkeä kevyen
liikenteen yhteys
MUUN
TAMO
100
LähiympäristösuunnitelmaMAS
Seppälän alue
Ahjokatu 7
40320 Jyväskylä
Tärkeä kevyen
liikenteen yhteys
Uusikatu 24 G 72, 90100 OULU
Aleksanterinkatu 28, 2. krs, 00170 HELSINKI
+358 (0)400 810 995
[email protected] www.vsu.fi
P
ALUEEN ETELÄOSA 1:1000
1:1 000
Vastuullinen suunnittelija
Piirtäjä
Pvm
Tommi Heinonen
K.N. ja K.P.
24.6.2015
M:\521_Seppälä JKL\L1\DWG\521_Seppälä_JKL_yleissuunnitelma_23062015.dwg
VSU maisema-arkkitehdit Oy,
Uusikatu 24 G 72, 90100 OULU
[email protected]
0400-810 995
www.vsu.fi
121
SEPPÄLÄN LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA
JA HULEVESITARKASTELU
P-alue
250 ap
24.6.2015
Näkymä hulevesien viivytysaltaalle
Näkymä pysäköintialueelta
SEPPÄLÄN LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA
JA HULEVESITARKASTELU
VSU maisema-arkkitehdit Oy,
Uusikatu 24 G 72, 90100 OULU
[email protected]
0400-810 995
www.vsu.fi
24.6.2015
Nykyiset hulevesiputket ja sallitut tulevat hulevesivirtaamat
Suunnittelualueella on hulevesiputkia, liittekuvassa 1 (numeroin 1 – 9) (kts. s.9).
1.
Suunnittelualueen nykyinen tilanne
Suunnittelualue on Jyväskylässä Seppälän kaupunginosassa Seppälän keskuskortteli. Alueella
sijaitsevat Seppälän Prisma, VR-Yhtymä Oy ja Jyväskylän Terminaali Oy.
Suunnittelualue on rajattu Seppälän kaupunginosan Ahjokadun, Alasinkadun, Vasarakadun sekä
vanhan rautatien alueelle. Alueen pinta-ala on n. 16,5 hehtaaria.
Tutkitulla alueella pintakerrokset muodostavat pääosin nykyiset piha-alueiden rakennekerrokset.
Perusmaa näiden pintakerrosten alla on yläpinnastaan löyhää silttiä tai savista silttiä/savea.
Löyhän kerroksen paksuus vaihtelee välillä 0,5…8 m. Löyhän kerroksen yläreunaan sijoittuu
myös turvekerros, joka on jäänne alueella aiemmin sijainneista suomuodostumasta.
Paksuimmillaan löyhät kerrokset ovat Vasarakadun puoleisessa reunassa. Löyhän kerroksen alla
on keskitiivis/tiivis silttiä tai hiekkaista silttiä oleva kerros, joka ulottuu pohjamoreeniin saakka.
Pohjaveden pinta on Ahjokadun reunassa tasolla n + 89 m ja Vasarakadun puoleisessa reunassa
n + 88 m. Nykyiset tonttien maan-pinnankorkeudet vaihtelevat n 90 … 92 m.
2.
Mahdollisia purkupisteitä ovat 2, 4, 6 ja 7. Suunnittelualueelle tulee Alasinkadun pohjoispuolelta
500B rumpu nro 9.
murskekerros tai hulevesikasetit
hulevesipainanne
2
1
Valuma-alueiden nykyinen ja tuleva hulevesimäärä
Maankäytön muutosten vaikutusten arvioimiseksi alueen nykytilanne arvioitiin ilmakuvien ja kartta-aineiston perusteella. Tuleva tilanne laskettiin suunnitelman mukaisten rakennettavien pintojen
mukaan.
3
Tulevan alueen rakentamisen jälkeen hulevesimäärät eivät merkittävästi muutu, koska nykyisinkin alueella on jo rakennuksia ja pihat ovat asfalttipintaisia. Tiheästi rakennetuilla ja tiivispintaisilla
alueilla on ominaista, että valunta syntyy hyvin pian sateen alkamisen jälkeen.
3.Mitoitus
Suunnittelukohteessa laajat kovat pinnat, kuten pysäköintialueet ja rakennusten kattopinta-alat
tuottavat runsaasti hulevesiä.
Mitoitussateella on neljä määräävää ominaisuutta: sateen kesto, sateen rankkuus eli intensiteetti,
sademäärä ja toistuvuus eli todennäköisyys kyseisen sadetapahtuman esiintymiselle.
Taajamien hulevesien johtamisjärjestelmien päämitoitusperuste on rankkasade.
Luonnonmukaiset menetelmät ovat suurelta osin virtaamaa viivyttäviä ratkaisuja, jolloin niiden
mitoituksessa tulisi ottaa huomioon peräkkäisten sateiden mahdollisuus. Tällaisissa tilanteessa
menetelmät eivät ole vielä tyhjentyneet hulevedestä ennen seuraavaa sadetapahtumaa.
Rakennetuilla alueilla syntyvien hulevesien luonnonmukaisten hallintamenetelmien mitoituksessa
esitetään käytettäväksi kerran viidessä vuodessa toistuvaa 10 minuutin rankkasadetta
voimakkuudeltaan 160 l/s*ha. Menetelmien tarvitsema tilavuus on tällöin 1 m3 / 100 m2 läpäisemätöntä pinta-alaa kohden.
24.6.2015
VSU maisema-arkkitehdit Oy,
Uusikatu 24 G 72, 90100 OULU
[email protected]
0400-810 995
www.vsu.fi
4.
Hulevesien valumasuunnat alueella (kuva: VSU maisema-arkkitehdit Oy)
SEPPÄLÄN LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA
JA HULEVESITARKASTELU
Seppälän keskuskorttelin hulevesien käsittely, Jyväskylä
Hulevesien vähentäminen
Hulevesien vähentämisellä tarkoitetaan hulevesien muodostumisen ehkäisemistä sekä
muodostuneiden hulevesien määrän pienentämistä.
Hulevesien vähentämismenetelmillä tarkoitetaan rakenteellisia ratkaisuja, joilla ehkäistään hulevesien muodostumista tai vähennetään muodostuneiden hulevesien määrää.
Rakenteellisia toimenpiteitä voivat olla mm.
•
läpäisevät rakenteet
o
reikälaatta tai kiveys
okennosora
o
avoin asfaltti
Läpäisevät päällysteet vähentävät huleveden kokonaismäärää ja virtaamaa ja lisäävät
pohjavedenmuodostumista. Läpäisevä päällyste koostuu vettä läpäisevästä pintakerroksesta,
jonka alapuolella on karkeaa kiviainesta.
•
pidättävät rakenteet
okasvillisuus
oviherkatot
Monimuotoisella kasvillisuudella on luonnonmukaisessa hulevesien hallinnassa keskeinen
merkitys hulevesien muodostumisessa ja virtaamien hallinnassa, eroosion torjunnassa ja hulevesien puhdistamisessa.
Viherkatot vähentävät huleveden muodostumista pidättäessään ja haihduttaessaan suuren osan
sateista. Viherkatto vähentää noin 50 % muunlaisilta kattopinnoilta muodostuvasta valunnasta,
erityisesti huippuvaluntoja.
•imeytyskaivannot
o
louhe/sepeli rakenne
omuovirakenne
Imeytyskaivannot ovat avoimia tai maanalaisia kenno- tai kiviainesrakenteita, joilla on avoin
imeyttävä pinta.
•Imeytyspainanteet
Imeytyspainanteet ovat kasvillisuuspeitteisiä tai suodattavia hiekka- tai sorakerroksella täytettyjä
kiviainespintaisia ympäristöään alempana olevia painanteita. Vesi voi lammikoitua noin
vuorokaudeksi painanteeseen, josta se imeytyy maaperään.
•kosteikot
Kosteikot ovat rakennettuja tai luonnon muovaamia ainakin osan vuodesta veden peitossa
olevia alueita. Kosteikot toimivat veden suodattimina ja ravinnevarastoina.
•viivytyspainanteet
Viivytyspainanteet ovat kasvi- tai kiviainespeitteisiä alueita, jotka on varustettu muutaman
vuorokauden aikana tapahtuvaa tyhjentymistä varten purkuputkella tai padolla.
•
viivytyskaivannot ja säiliöt
Maanalaiset viivytyskaivannot/ -säiliöt on varustettu salaojituksella ja purkuputkistolla kaivannon/säiliön tyhjentämiseksi hulevesiverkostoon.
•biopidätysalueet
Biopidätysalue on ympäristöään alempana oleva kasvillisuuden peittämä alue, jossa hulevedet voidaan viivyttää ja käsitellä. Alue toimii hulevesiä suodattavana rakenteena samaan
tapaan kuin imeytyspainanteet, mutta kasvillisuuden merkitys on suurempi. Vesi voi lammikoitua muutamaksi vuorokaudeksi, jolloin se on kasvillisuuden käytettävissä.
24.6.2015
VSU maisema-arkkitehdit Oy,
Uusikatu 24 G 72, 90100 OULU
[email protected]
0400-810 995
www.vsu.fi
5.1.
5.2. Hulevesien viivyttäminen
Hulevesien viivytysmenetelmillä tarkoitetaan rakenteita, joilla hulevesivirtaamaa hidastetaan
ja pidätetään. Viivytysmenetelmien tarkoituksena on varastoida menetelmään johdettava
hulevesi tietyksi aikaa ja vapauttaa se vähitellen tulovirtaaman loppumisen jälkeen.
Viivytysmenetelmällä voidaan tehokkaasti pienentää hulevesivirtaamia menetelmän alapuolisilla purkureiteillä, vähentäen tulvariskiä ja eroosiota.
Rakenteellisia menetelmiä voivat olla mm.
•
lammikot ja rakennetut altaat
Lammikot ovat altaita, joissa on pysyvä avovesipintainen alue ja sen yläpuolella tilaa huleveden väliaikaista varastointia varten.
SEPPÄLÄN LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA
JA HULEVESITARKASTELU
5.Toteutusvaihtoehtoja
Jos Seppälän alueen hulevesimäärät koetaan aiheuttavan ongelmia tontin alueella tai alapuolisessa hulevesiverkossa, on syytä miettiä hulevesien käsittelyä joko viivyttämällä tai
mahdollisuuksien mukaan imeyttämällä niitä. Hulevesien hallinnan parantaminen vähentää tulvariskejä, ehkäisee laatuhaittoja, parantaa kaupunkiluonnon tilaa ja monimuotoisuutta sekä turvaa
pohjaveden laatua ja määrää.
•
Huleveden määrän vähentäminen:
Rakennettavilla alueilla suositellaan rakennettavaksi läpäisemättömiä pintoja mahdollisimman
vähän.
Rakennettavilla alueilla suositellaan säilytettäväksi tai istutettavaksi mahdollisimman paljon
kasvillisuuden ja puiden peittämiä viheralueita
•
Hulevesien kiinteistö- ja korttelikohtaiset hallintamenetelmät:
Poisjohdettavia hulevesiä tulee viivyttää kiinteistön alueella. Viivyttämiseen voidaan käyttää
viheralueille rakennettavia painanteita, altaita tai maanalaisia rakenteita.
Menetelmät on suositeltavaa toteuttaa niin, että hulevesien imeytyminen niistä on mahdollista.
•Tulvareitit:
Poikkeuksellisten sateiden aiheuttamia hulevesiä varten tulee toteuttaa tulvareitit, joita pitkin hulevedet ohjataan hallitusti alueen ulkopuolelle.
•Mitoitus:
Rakennetun alueen sisälle tulevien hulevesien luonnonmukaisten hallintamenetelmien
mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1 m3) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä
pintaneliötä (100 m2) kohden.
LIITE 1
1–9
A–D
Alueen nykyiset hulevesiputket
Hulevesien käsittelypaikat
24.6.2015
VSU maisema-arkkitehdit Oy,
Uusikatu 24 G 72, 90100 OULU
[email protected]
0400-810 995
www.vsu.fi
Hulevesien hallinnan huomioon ottaminen Seppälän alueen kaavoituksessa
SEPPÄLÄN LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA
JA HULEVESITARKASTELU
6.