1. No category

Matematiikka – osa 3:
pedagoginen arviointityö
Tammikuu 2015
Pirjo Aunio
Erityispedagogiikka
Pedagogisesta arvioinnista yleisesti
 Perehdytään

Taitojen kehitykseen

Oppimisen edistymiseen (spontaani ja tuettu)

Oppimisen suunnittelun, toteutuksen, kehittämisen tuki
 Käytössä monipuoliset tiedonhankinnan menetelmät
 Pedagoginen arviointityö tallennetaan pedagogisen
arvioinnin ja selvityksen dokumentteihin
Pirjo Aunio
7.1.2015
2
Pedagoginen arviointityö - määrittely
 Viittaa useimmiten opettajien tekemään lapsen ja nuoren
oppimisen arviointiin, joka liittyy tiukasti opetuksen
suunnitteluun ja toteutukseen
 Suomalaiseen opetuksen
3
Pirjo
Aunio

Erityisopetuksen strategian (2007)

Perusopetuslain muutosten myötä (06/2010)

Pedagogisen arviointityötä ohjeistaa myös Opetushallituksen
esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien muutokset
(1/2011).

Kiinteä osa kolmiportaisen tuen mallia (yleinen, tehostettu ja
erityinen tuki), jota tarjotaan lapsille oppimisen tueksi
7.1.2015
Pedagoginen arviointityö - määrittely
 Käytetään ainakin kahdessa eri merkityksessä:

Laajasti:
- opettajan tekemään arviointityöhön, minkä avulla
opettaja seuraa opetusryhmänsä lasten oppimista
- tavoitteena usein myös löytää lisätuen tarpeessa olevat
lapset, jotta voi tukea näiden kehitystä

Kapeimmillaan:
- perusopetuslaissa sekä esi- ja perusopetuksen
opetussuunnitelman perusteissa, tehostetun tuen
yhteydessä koskemaan lapsen tilanteen ja tuen tarpeen
arvioinnin tuloksena syntyvää dokumenttia
Pirjo Aunio
4
7.1.2015
Oppimisvaikeudet ja arviointi -toimijat
Vanhemmat
Ryhmän/luokan opettaja
Erityisopettaja
Oppilashuolto
(psykologi, rehtori,
terveydenhoitaja,
kuraattori)
Pirjo Aunio
7.1.2015
5
erityisopettaja
ryhmän
opettaja
vanhemmat
Pirjo Aunio
oppilashuollon
ammattilaiset
Oppimisvaikeuksien
arviointityö
lapsi/nuori
7.1.2015
6
Erityispedagogisen ajattelun pilarit
Oppimisen/kehityksen
ymmärtäminen
Oppimiseen/kehitykseen
puuttuminen (interventio)
Oppimisen/kehityksen
arviointi (heikkojen
löytäminen)
7
Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan?
matemaattiset
oppimisvaikeudet
dyskalkulia
matemaattisesti heikot
laskemiskyvyn häiriö
tavallisesti + erittäin
hyvin osaavat
10-15 %
ICD-10:5-7%
10 persentiili
20 persentiili
Harjoituksen intensiteetti, tarkkuus ja ajallinen pituus kasvaa
Berch & Mazzocco (2007) Why is math so hard for some children? The nature and origins of mathematical learning difficulties and disabilities.
Geary (2013) Learning Disabilities in Mathematics. Recent advances. In Swanson H.L., Harris, K. & Graham, S. Handbook of Learning Disabilities. Guilford
Press, New York. pp.239-255.
8
Tiedonkeruutapoja pedagogisessa
arviointityössä
Taitojen kehitys
(kehityspsykologia
pohjaiset)
OPS-pohjaiset
Yhdistelmä
oppimisen,
opetukseen,
kehitykseen ja
oppimisympäristö
ön liittyvää tietoa
testi
formatiiviset
arviointitehtävät
haastattelut ja
kyselyt
seula
summatiiviset
arviointitehtävät
havainnointi
tarkastuslista ja
arviointiasteikko
portfolio
reissuvihot
kts. Esim. Layton, C.A & Lock, R.H. (2008). Assessing students with special needs to produce quality outcomes. Pearson, New Jersey.
Pirjo Aunio
7.1.2015
9
Testit
 Testillä tarkoitetaan jonkin ominaisuuden, soveltuvuuden
tai kyvyn selville saamiseksi suoritettavaa
tehtäväkokonaisuutta.
 Testi voi olla:
10

Normiperusteisissa testeissä suoritusta verrataan
vertailuaineistoon ja katsotaan, miten yksilö suoriutuu
esimerkiksi omaan ikäryhmäänsä nähden.

Kriteeriperusteisessa arvioinnissa käytetään etukäteen
päätettyjä arviointiperusteita ja yksilön suoritusta arvioidaan
niiden pohjalta.
7.1.2015
Pirjo
Testit
Edut
 Testejä on helppo käyttää ja tulkita, koska testien käsikirjat
ohjaavat toimintaa.
 Testeillä on vahva teoreettinen ja tutkimuksellinen tausta.
Haasteet
 Testejä ei ole kehitetty kaikille osaamisen alueille ja
ikäryhmille.
 Hinta voi estää testin hankkimisen.
Esimerkkejä
 Matematiikassa: Lukukäsitetesti, Banuca
11
7.1.2015
Pirjo
Seula
 pyritään löytämään kaikki sellaiset yksilöt, joiden jotakin
piirrettä, esimerkiksi osaamista, tulee arvioida ja seurata
tarkemmin
 tulokset ovat testejä epätarkempia:

etsitään kaikkia henkilöitä, joilla on tai saattaa olla
tarkasteltava ominaisuus, seulaan jää myös sellaisia, joilla ei
sitä todellisuudessa ole.
 etsitään yksilöitä tarkempaa, esimerkiksi testeillä tehtävää
arviointia varten
 normiperusteisia tai kriteeriperusteisia
12
7.1.2015
Pirjo
Seula
Edut
 Seulontatutkimuksia on helppo käyttää ja tulkita, koska
käsikirjat ohjaavat toimintaa.
 Seuloissa on teoreettinen ja tutkimuksellinen tausta.
Haasteet
 Seuloja ei ole kehitetty kaikille osaamisen alueille ja
ikäryhmille.
 Joskus voi olla vaikea määritellä, ketkä jäävät seulassa
kiinni ja ketkä pääsevät läpi (ns. huolen raja).
Esimerkkejä
 Matematiikassa: LukiMat-ryhmäarviointivälineet
Pirjo Aunio
13
7.1.2015
Tarkistuslistat ja arviointiasteikot
 taitoja, edistymistä tai esimerkiksi käyttäytymistä verrataan
ennalta sovittuihin standardeihin
 voidaan tunnistaa esimerkiksi riskilapsia
Edut:




Tarkistuslistat ja asteikot ovat nopeita täyttää ja pisteyttää.
Käyttäminen ei vaadi pitkää koulutusta.
Taidoista saadaan kokonaiskuva.
Edistymisen laajuus ja syvyys saadaan hyvin esille,
seuraaminen ja tavoitteiden arviointi helpottuvat.
 Tarkistuslistojen ja arviointiasteikkojen avulla voidaan
esimerkiksi seurata oppilaan edistymistä tavoitteisiinsa
nähden.
14
7.1.2015
Pirjo
Tarkistuslistat ja arviointiasteikot
Haasteet:
 Tekninen sopivuus voi olla kyseenalaista; miten
varmistetaan esimerkiksi arvioitsijoiden välisten arviointien
vertailtavuus?
 Tulokset voivat jäädä vajaiksi tai riittämättömiksi, jos
arvioitavaa asiaa kuvataan epäselvästi tai liian yleisellä
tasolla.
 Laatiminen ja tulkitsemisen ohjeistaminen vaativat hyvää
perehtyneisyyttä aiheeseen.
 Arvioitsijan subjektiiviset arviot voivat vääristää tulosta
(annetaan esimerkiksi pisteitä vaikka lapsi ei oikeasti
hallitse asiaa).
 Joidenkin lasten taitoja voidaan joutua arvioimaan lisäksi
muillakin välineillä.
15
7.1.2015
Pirjo
Esimerkki:
Matematiikan tarkistuslista
matemaattinen
suhdetaito
Osaa hyvin
Osaa jonkin verran
Ei hallitse
Luokittelu (eniten,
vähiten)
Sarjoittaminen (koon
mukaan)
Vertailu (enemmän,
vähemmän)
16
7.1.2015
Pirjo
Opetussuunnitelmapohjainen
formatiivinen arviointi
 seurataan oppimisen edistymistä vaikka päivittäin.
 käytetään yleensä opettajan tekemiä standardoimattomia
tehtäviä
 kuinka hyvin lapset ovat oppineet juuri opetetun pienen
opetuskokonaisuuden
Etuja
 saadun palautteen avulla suunnitellaan opetusta ja
täsmennetään opetustavoitteita (arviointitieto ohjaa
opetuksen suunnittelua)
 voidaan selvittää lähtötaso, johon oppimista myöhemmin
verrataan
 edistymisen seuraaminen on erityisen tärkeää silloin, jos
oppiminen on puutteellista tai hidasta
17
7.1.2015
Pirjo Aunio
Opetussuunnitelmapohjainen formatiivinen
arviointi
Haittoja
 Oppiaineen opetussuunnitelman hyvä ymmärtäminen on
välttämätöntä ennen arvosteluperusteiden luomista.
 Arviointiprosessista voi tulla opetussuunnitelma, mikä ei
ole tarkoitus.
 Tämä arviointitapa korostaa tuloksia, ei prosessia, joten
siitä ei saada tietoa lapsen taidosta yleistää oppimaansa
(transfer)
Esimerkkejä:
Oppikirjojen materiaalissa mukana olevat arviointitehtävät.
18
7.1.2015
Pirjo
Opetussuunnitelmapohjainen
summatiivinen arviointi
 tehdään sarja tehtäviä, joiden tuloksista nähdään
edistyminen tietyissä taitokokonaisuuksissa
 yleisten opetussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden
saavuttaminen.
Edut
 on yleensä teknisesti vahva arviointimenetelmä
 tulokset ovat informatiivisia opettajille, jolla pitkä kokemus
 Arvioinnista käy ilmi, miten lapsi, opetus ja
oppimisympäristö sopivat opetuksellisesti yhteen.
 Summatiivisen arvioinnin pohjalta voidaan arvioida
esimerkiksi sitä, riittääkö lapselle yleisopetuksen ryhmän
tuki.
19
7.1.2015
Pirjo
Opetussuunnitelmapohjainen summatiivinen
arviointi
Haitat
 Taitoja arvioidaan erillään oppimisprosessista.
 Summatiivinen arviointi ei anna tietoa siitä, minkä
tyyppinen opetuksen muuttaminen olisi hyödyllisintä.
 Käyttö vaatii paljon harjaannusta ja tietoa siitä, kuinka
hyvin kohteena oleva ikäryhmä osaa arvioitavat asiat.
 Summapistemääriin perustuvat arviointivälineet eivät tuo
kovin hyvin esille edistymistä yksittäisissä osataidoissa.
Esimerkki
 Matematiikka: Makeko
20
7.1.2015
Pirjo
Haastattelut ja kyselyt
 ovat tilannesidonnaisia tiedonkeruumenetelmiä, joilla
selvitetään eri ihmisten käsityksiä lapsen vahvuuksista ja
tarpeista
 Haastattelut ovat keskusteluja, joiden tarkoituksena on
ymmärtää lasta ja hänen oppimistilannettaan.
 Kyselyt ovat kokoelma eri ihmisiltä (esim. vanhemmilta tai
päiväkodin asiantuntijoilta) saatuja kirjallisia vastauksia
lasta koskeviin kysymyksiin.
21
7.1.2015
Pirjo
Haastattelut ja kyselyt
Edut
 tarjoavat paljon monipuolista tietoa eri näkökulmista ja lähteistä.
 Tietoa voidaan käyttää



historiallisen ja kehityksellisen tiedon keräämisessä lapsen
aikaisemmista vaiheista
oppimisvaikeuden määrittelyn tarkkuuden parantamisessa
mietittäessä arviointia ja tukitoimia.
 Opettaja saa tietoa lapsen elämästä koulun ulkopuolella.
 Muista lähteistä saadun tiedon arviointi tulee helpommaksi.
Haasteet
 Kaikki vastaajat eivät osaa riittävän tehokkaasti ilmaista itseään
kirjallisesti.
 Luottamuksellisen tiedon täytyy pysyä salassa.
 Haastatteluiden tekeminen ja analysointi vie aikaa ja vaatii
osaamista.
22
7.1.2015
Pirjo
Havainnointi
 Havainnoinnissa seurataan lapsen toimintaa ja kirjataan
havainnot muistiin.
 Havainnointi on systemaattista, ja siinä kerätään tietoa
lapsesta hänen omassa oppimisympäristössään.
 Tieto voi olla määrällistä tai laadullista (kuvailevaa).
 strukturoitua tai strukturoimatonta.
23

Strukturoidussa havainnoinnissa seurataan ennalta
päätettyjä asioita ja arvioidaan lapsen toimintaa esimerkiksi
asteikolla ”osaa taidon I – ei osaa taitoa 0”

Strukturoimattomassa havainnoinnissa ei ole etukäteen
päätetty, mitä piirteitä tarkkaillaan, vaan lapsesta kootaan
kuvailevaa tietoa.
7.1.2015
Pirjo
Havainnointi
Edut
 voidaan keskittää siihen taitoon tai toimintatapaan, jossa
tarvitaan muutosta.
 Lapsen tehtäväsuuntautunut toiminta ja suoriutuminen erilaisissa
tilanteissa ovat tärkeitä tietoja opettajalle.
 Havainnointi antaa opettajalle tietoa lapsen valmiuksista sekä
ohjaa tavoitteiden asettamista.
 Jos havainnoitsijoita on useampia, saadaan tietoa eri
näkökulmista ja eri ympäristöistä.
Haasteet
 Lapset voivat käyttäytyä havainnoijan lähettyvillä eri tavoin kuin
normaalisti, ja arvioitsijan täytyy osata ottaa tämä huomioon.
 Havainnoijan täytyy olla tietoinen eri arviointitekniikoista ja
asioista, jotka vaikuttavat arvioinnin luotettavuuteen sekä siitä,
mikä tieto on hyödyllistä oppilaan tavoitteiden asettamisen
kannalta.
24
7.1.2015
Pirjo
Portfolio
 kokoelma lapsen tai opettajan arvioimia töitä, joiden avulla
nähdään lapsen suoriutuminen ja saavutukset.
 saadaan käsitys lapsen taitojen tasosta sekä siitä, mitä
mieltä lapsi on omista taidoistaan.
Etuja
 joustava ja yksilöllinen tapa dokumentoida ja seurata
edistymistä.




25
suora yhteys opetettuun ja opittuun asiaan.
arviointi on jatkuvaa.
suoriutumista voi arvioida eri näkökulmista.
lisäävät lapsen itsetuntemusta ja rohkaisevat osallistumaan.
7.1.2015
Pirjo
Portfolio
Haittoja
 riittämätön suunnittelu johtaa kaaokseen
 niitä ei voi käyttää ainoana menetelmänä

26
Kehityksen dokumentoimiseksi siihen täytyy yhdistää muuta
arviointiaineistoa.
7.1.2015
Pirjo
Reissuvihkot ja päiväkirjat
 ovat eri ihmisten kirjoitettuja keskusteluja lasten
oppimisesta, käyttäytymisestä ja toiminnasta.
 Selostuksia kirjoitetaan päivittäin päivittäisistä
toiminnoista, lisäksi pannaan muistiin ajatuksia ja
reflektointia.
 Kirjoittaminen on päiväkirjatyyppistä.
 Lapset kirjoittavat tunteistaan, oppimisestaan,
luokkatyöskentelystään ja päivän tapahtumista.
 Myös vanhemmat ja muut voivat osallistua päiväkirjojen
kirjoittamiseen ja kirjoittaa omista huolenaiheistaan ja
näkemästään edistymisestä.
27
7.1.2015
Pirjo
Reissuvihkot ja päiväkirjat
Edut
 saa tietoa lapsen omista tunteista, tuntemuksista ja mielipiteistä.
 Ajatusten ja tuntemusten kirjaaminen säännöllisesti tarjoaa tietoa
siitä, miten koulussa tapahtuva työskentely vaikuttaa kotona.
 Tietoa saadaan vähemmän strukturoidussa muodossa ja eri
näkökulmista.
Haittoja
 merkitsevät laajaa laadullisen aineiston keräämistä ja järjestämistä:
metodi voi olla aikaa vievä ja työläs.
 Vaarana on kirjoitusten tulkitseminen eri tavalla kuin kirjoittaja on
ajatellut. Yleensä kasvotusten keskusteleminen ohjaa tulkinnat
oikeanlaisiksi.
 Vapaata kirjoittamista ei voi käyttää ainoana arviointitapana, vaan
kehittymisen dokumentoimiseksi siihen täytyy yhdistää muuta
arviointiaineistoa.
28
7.1.2015
Pirjo
Tiedonkeruuvälineet lähtötilanteessa ja
seuranssa
Alkutilanne
OPSpohjaiset
kokeet +
seulat
Testit +
observointi +
haastattelu
Portfoliot,
päiväkirjat
Mikä?
Kehityksen
seuranta
OPSpohjaiset
kokeet
observointi
+
haastattelu
testit
Portfoliot,
päiväkirjat
Miten?
Pirjo Aunio
7.1.2015
29
LukiMat – oppimisen arviointi
Tietopalvelusta löytyy tietoa lapsen oppimisen arvioinnista.
 Tietopalvelussa kuvataan arvioinnin periaatteita, tavoitteita ja
menetelmiä.
 Taustaa –osiossa kuvataan lyhyesti kolmiportaista tuen mallia,
erityisopetuksen kehitykseen viime vuosikymmenen aikana
vaikuttaneita linjauksia sekä RTI (Response to intervention)
Materiaalit osiosta löytyvät LukiMat-palvelun oppimisen arvioinnin
välineet sekä käsikirjat välineiden käyttöä ja tulosten tulkintaa
varten.
 Välineet on laadittu lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan tuen
tarpeen tunnistamiseen, taitojen tarkempaan arviointiin sekä
oppimisen seurantaan.
 Lukemisen ja kirjoittamisen arviointivälineet on tarkoitettu
perusopetuksen luokille 1 ja 2.
 Matematiikan arviointivälineet on tarkoitettu puolestaan sekä
esiopetukseen että perusopetuksen luokille 1 ja 2.
30
7.1.2015
Pirjo
Pedagogisen arviointityön (osaaminen)
ajatusjatkumo
Ryhmässä
osaaminen
Pirjo Aunio
Heikon
osaamisen
tarkempi
arviointi
• Pienryhmä
• yksilö
Oppimisen
edistymisen
seuraaminen
• ”ilman
interventiota”
• Intervention
aikana ja jälkeen
• Saavuttaako
ikätoverit/
edistyykö?
7.1.2015
31
Ensi havainnosta
oppimisen tukeen
Ensi havainto
Lapsen
osaamisen kartoitus
Tukiresurssien
kartoitus
Tuen suunnittelu
Tuen toteutus
Lapsen kehityksen
seuraaminen
Kts myös Paananen, M., Aro, T., Kultti-Lavikainen & Ahonen, T. (2005) Oppimisvaikeuksien arviointi: psykologin, opettajien ja vanhempien…NMI
Pirjo Aunio
7.1.2015
32
Ensi havainto
 Vanhemmat vertaavat

sisaruksiin

saman ikäisiin kavereihin
 Ryhmän opettajat vertaavat

ryhmän osaamiseen

uuden ryhmän taitojen kartoitus
Kts myös www.lukimat.fi
Pirjo Aunio
7.1.2015
33
Ensi havainto – esikoulu kevät
Lukujen
luettelu
LKM
Käsitteet
Pirjo Aunio
• Eteenpäin 10 asti
• Luvun ja lukumäärän yhdistäminen pienellä lukualueella 1-5
• Anna kaksi haarukkaa
• Missä kuvassa on kolme oravaa?
• Käsitteet: eteenpäin ja taaksepäin
• ”Mene kaksi askelta eteenpäin, Mene yksi askel taaksepäin”
• Vertailukäsitteet enemmän ja vähemmän, eniten, vähiten
7.1.2015
34
Ensi havainto – 1lk:n kevät
Lukujen
luettelu
• Eteenpäin 20 asti
• Luvun ja lukumäärän yhdistäminen lukualueella 1-10
LKM
• Yhteen- ja vähennyslasku yksikertaiset suulliset tehtävät pienellä lukualueella
• Jukalla on 3 omenaa ja hän saa 2 lisää. Kuinka monta omenaa Jukalla on nyt,
Suullinen
• Kaisalla on 4 tarraa ja hän antaa niistä 2 kaverilleen. Kuinka monta tarraa Kaisalle jää?
aritmetiikka
Symboli
aritmetiikka
Pirjo Aunio
• Numeroin esitetyt yhteenlaskut lukualueella 1-10
7.1.2015
35
Ensi havainto – 2lk:n kevät
Yhteenlasku
• Numeroin esitetyt yhteenlaskut
lukualueella 1-20
Vähennyslasku
• Numeroin esitetyt
vähennyslaskut lukualueella 120
Pirjo Aunio
7.1.2015
36
Tehtävien vaikeus riippuu:
 Lukualueesta
 Onko tukimateriaalia käytössä vai ei?
 Millainen tukimateriaali on käytössä?
 Jos lapsi ei osaa, voi samasta tehtävästä tehdä
helpomman version (l. tehtävissä perääntyminen)
 Aikapaineesta

sujuvuuden mittaamisessa järkevä
 Aikarajoite
 kun halutaan saada mahtumaan tehtäväsetti
esimerkiksi yhteen oppituntiin
Pirjo Aunio
7.1.2015
37
Keskeisten taitojen
tutkiminen –
opettajien mittareita
 Lukukäsitetesti (Van Luit, Van de Rijt & Aunio, 2006
www.psykologienkustannus.fi)
 Banuca (Räsänen 2005) (NMI/Julkaisut/Matematiikka-testit)
 RMAT (Räsänen 2004) (NMI/Julkaisut/Matematiikka-testit)
 KTLT (Räsänen & Leino, 2005) (NMI/Julkaisut/Matematiikka-testit)
 MAVALKA 1 ja 2 (Lampinen, Ikäheimo & Dräger, 2007 www.opperi.fi)
 Makeko (Ikäheimo et al. www.opperi.fi)
Pirjo Aunio
7.1.2015
38
Lukukäsitetesti
 Hollaninkielestä suomeksi
 Normi aineistossa 1029 lasta ympäri Suomea
 sisältää 40 tehtävää.
 Tehtävät on jaettu 8 alueeseen, joissa kussakin on 5
tehtävää.
 on yksilötesti (testausaika max 30 min)
 4 v 7 kk - 7v 6 kk ikäisille lapsille
Pirjo Aunio
7.1.2015
39
Lukukäsitetestin osat 1-2
1. Vertaileminen
Lasta pyydetään tekemään vertailuja erilaisissa
kardinaali, ordinaali ja määrä konteksteissa. Tässä
mitataan sitä, miten lapsi hallitsee sellaisia käsitteitä,
jotka esiintyvät usein vertailtaessa ja myöhemmin
matematiikan opetuksessa. Esimerkiksi: eniten, vähiten,
korkeampi.
Esimerkki tehtävä: Tässä näet puita. Näytä puista se,
joka on korkeampi kuin tämä talo
2. Luokitteleminen
Lasta pyydetään ryhmittelemään esineitä tiettyjen
kriteerien mukaan. Näissä tehtävissä tutkitaan osaavatko
lapset samankaltaisuuden tai erilaisuuden perusteella
tehdä eron esineiden välillä ja ryhmittää ne.
Esimerkki tehtävä: Katso näitä kuvioita. Näytä se kuvio,
jossa on kuusi ympyrää, mutta ei yhtään neliötä.
Pirjo Aunio
7.1.2015
40
Lukukäsitetestin osat 3-4
3. Vastaavuus
Tämä osio sisältää tehtäviä, jotka mittaavat lapsen kykyä
ymmärtää yksi-yhteen vastaavuus samaan aikaan
esitettävistä esineistä.
Esimerkki tehtävä (KJ antaa lapselle 12 palikkaa). Minä
olen heittänyt kahta noppaa ja saanut nämä silmäluvut.
Pane sinä nyt pöydälle yhtä monta palikkaa (Kj. näyttää
kahden nopan kuvaa, joiden silmäluvut ovat 3 ja 4)
4. Järjestäminen
Tässä osiossa tehtävät edellyttävät, että lapsi kykenee
järjestämään esineitä annettavien kriteerin mukaan.
Esimerkki tehtävä (KJ antaa lapselle tehtäväpaperin ja
lyijykynän) Tässä näet kissan. Jokainen kissa löytää
hiiren. Suuri kissa löytää suuren hiiren ja pieni kissa löytää
pienen hiiren. Vedä viivat kissoista oikeisiin hiiriin.
Pirjo Aunio
7.1.2015
41
Lukukäsitetestin osat 5-6
5. Lukusanojen käyttäminen
Tässä osiossa mitataan lapsen kykyä käyttää lukusanoja
1-20. Lukujonossa on kyettävä liikkumaan sekä eteenettä taaksepäin.
Esimerkki tehtävä: Näytä lapselle kuvaa ja sano: Näytä
kuva, jossa on yhdeksän pistettä.
6. Samanaikainen ja lyhentynyt laskeminen
Tämän osion tehtävissä lasta pyydetään laskemaan
esineitä joko jonoon järjestettyinä tai epäjärjestyksessä
pöydällä. Lasta pyydetään osoittamaan ja numeroimaan
esineitä samanaikaisesti.
Esimerkki tehtävä: (Kj asettaa 15 palikkaa ilman
järjestystä pöydälle niin, että palikoiden väliin jää vähän
tilaa) Laske palikat (Lapsi voi osoittaa palikoita ja/tai ottaa
ne pois ja laskea samalla.)
Pirjo Aunio
7.1.2015
42
Lukukäsitetestin osat 7-8
7. Tuloksen laskeminen
Tässä osiossa mitataan onnistuneeseen laskemiseen ja viimeinen-sana (last
word) vastaukseen. Tässä osiossa lapsi ei saa osoittaa laskettavia esineitä.
Yleensä kysymykset ovat muotoa: Kuinka monta X tässä on?.
Esimerkki tehtävä (Kj asettaa 18 palikkaa kolmeen kuuden palikan jonoon niin,
että palikoiden väliin jää vähän tilaa) Kuinka monta palikkaa tässä on? (Lapsi
ei saa osoittaa palikoita.)
8. Lukujen tuntemisen soveltaminen
Tässä osiossa mitataan lapsen kykyä käyttää lukusysteemiä avukseen, kun
hänen tulee ratkaista arkeen liittyviä pulmia. Nämä tilanteet on esitetty kuvina.
Esimerkki tehtävä (Kj. näyttää kuviota, jossa on 7 kuulaa) Sinulla on
seitsemän kuulaa. Kadotat niistä kaksi Kuinka monta kuulaa sinulla on vielä
jäljellä?. Näytä se kuvio, jossa on oikea vastaus. (Kj näyttää alinna olevaa
kuvioriviä).
Pirjo Aunio
7.1.2015
43
Banuca (Räsänen 2005)
Lukukäsitteen ja laskutaidon hallinnan testi
 7-9 vuotiaille
 Yksilö tai ryhmä
 ei kielellistä tuottamista tai kirjaimin kirjoitetun tekstin
lukutaitoa vaativia tehtäviä
 Psykologien ja erityisopettajien käyttöön
 Enimmillään 40 min (20-40 min)
Pirjo Aunio
7.1.2015
44
Banucan tehtävät ja
taitovaatimukset (1)
Tehtävä (1-4)
Taidot
Vertailu: määrä
Käsitteet enemmän – vähemmän
Visuaalinen arviointi
Laskeminen: yhteenlasku
Luetteleminen 0-20
Yhteenlaskun käsite
Arabialaiset numerot
Vastaavuus: määrä ja luku
Luetteleminen 0-20
Arabialaiset numerot
Yksi yhteen -vastaavuus
Laskeminen: vähennyslasku
Luetteleminen 0-20
Arabialaiset numerot
Yhteenlaskun käsite
Pirjo Aunio
7.1.2015
45
Banucan tehtävät ja
taitovaatimukset (2)
Tehtävä (5-9)
Taidot
Lukujono
Arabialaiset numerot
Lukujen luetteleminen (lukualue yli 20)
Kymmenjärjestelmä
Vertailu: luvut
Arabialaiset numerot
Kymmenjärjestelmä
Visuaalinen tarkkaavaisuus ja muisti
Vastaavuus: sanottu ja luku
Kielellinen ymmärtäminen
Kielellinen muisti
Kymmenjärjestelmä
Laskeminen: luvut
Sujuva laskutaito yksinumeroisilla
luvuilla
Kymmenjärjestelmä
Laskualgoritmit
Aritmeettinen päättely
Päättelykyky
Sujuva laskutaito
Pirjo Aunio
7.1.2015
46
Banucan 3 tehtävä kokonaisuutta
(3)
NO
Tehtävä
Koko
testi
Lyhyt:
Lukukäsite
1
Vertailu: määrä
x
x
2
Laskeminen: yhteenlasku
x
x
3
Vastaavuus: määrä ja luku
X
X
X
4
Laskeminen: vähennyslasku
X
X
X
5
Lukujono
X
X
6
Vertailu: luvut
X
7
Vastaavuus: sanottu ja luku
X
8
Laskeminen: luvut
X
9
Aritmeettinen päättely
X
Pirjo Aunio
Lyhyt:
Laskutaito
X
x
7.1.2015
47
Milloin käyttää Banucan eri versioita?
Tehtäväkokonaisuus
Käytä kun
Lyhytversio: Lukukäsite
• Lapsi on käynyt alle 2 vuotta koulua
• Vanhemman lapsen yleinen älyllinen kehitystaso on
alhainen
• Vanhemmalla lapsella on neurologisia häiriöitä tai
havaintotoimintojen (näkö, kuulo) häiriöitä, jotka ovat
voineet viivästyttää kognitiivista kehitystä
Lyhytversio: Laskutaito
• Lapsi on käynyt vähintään 2 vuotta koulua
• Lapsen älyllinen kehitystaso on normaalin rajoissa
• Tehtävien tekoaika ei riitä koko testin
suoriutumiseen.
Koko testi
• Lapsi on käynyt vähintään 2 vuotta koulua
• Lapsen älyllinen kehitystaso on normaalin rajoissa
• Tehtävien tekoaika riittää koko testin
suoriutumiseen.
Pirjo Aunio
7.1.2015
48
RMAT- Laskutaidon testi 9-12 -vuotiaille
 Psykologien ja erityisopettajien käyttöön
 Kohteena lapset, joilla epäillään olevan laskutaidossa
viivettä luokkatasoon tai saatu opetus huomioiden
 Ryhmässä tai yksilö – 10 minuuttia
Pirjo Aunio
7.1.2015
49
KTLT-Laskutaidon testi
 Yksilö- tai ryhmämuotoista arviointia varten
 Psykologi ja erityisopettaja
 Peruslaskujen hallinta ja soveltaminen
 7-9 luokka + ammatilliset koulut
 normiperustainen seula
 40 minuuttia
Pirjo Aunio
7.1.2015
50
Mavalka 1 ja 2
Lapsen matematiikan valmiudet
 Lukukäsite
 Lukujonot
 Lukumäärän säilyvyys
MAVALKA 1
* esiopetuksen erityisryhmille ja starttiluokan oppilaille
* lukuvuoden alussa ja puolivälissä
* noin 10–20 minuuttia
MAVALKA 2
*esiopetuksen alussa ja puolivälissä sekä 1. luokan
alussa ja erityisopetuksessa
* kesto noin 25 minuuttia
Pirjo Aunio
7.1.2015
51
Makeko E/1
 mitä oppilas osaa ja mitä hän ei osaa keskeisistä
matematiikan sisällöistä
 esiopetuksen alussa ja lopussa sekä 1. luokan alussa
 Ryhmätesti
 Tekoaika noin 30-45 minuuttia
Pirjo Aunio
7.1.2015
52
Arviointivälineiden hintoja
 Lukukäsitetesti 135,50 euroa
 Banuca 100 euroa
 Mavalka 146,60 euroa
 Makeko – hinta riippuvainen kunnan koulujen ja
oppilaiden lukumäärästä
Pirjo Aunio
7.1.2015
53