Lasten ja aikuisten allergiat Sisältö Sivu Lasten ja aikuisten allergiat........................................................................................4 Allergiavasta-aineet (IgE)..........................................................................................5 Allerginen nuha (riniitti).............................................................................................6 Astma........................................................................................................................6 Silmän sidekalvotulehdus (konjunktiviitti)..................................................................6 Atooppinen ihottuma.................................................................................................7 Nokkosihottuma (urtikaria)........................................................................................7 Ruoansulatuskanavan oireet......................................................................................7 Piilevät allergeenit......................................................................................................8 Ristireaktiot................................................................................................................9 Ruoka-aineet, jotka voivat aiheuttaa allergiaa muistuttavia reaktioita (yliherkkyysreaktioita).........................................................10 Allergian diagnosointi..............................................................................................11 Allergian hoito..........................................................................................................12 Sanasto....................................................................................................................13 Hakemisto................................................................................................................14 -- Lasten ja aikuisten allergiat Yliherkkyydestä puhutaan, kun useimmille ihmisille täysin harmiton tekijä laukaisee elimistössä epänormaalin reaktion. Silloin, kun yliherkkyysreaktio syntyy puolustusjärjestelmän virheellisen toiminnan takia, on kyseessä allergia. Tavallisin allergia ja samalla yleisin yliherkkyys on atooppinen allergia. Se on usein perinnöllistä, mutta sen ilmenemismuoto riippuu myös potilaan iästä ja allergian laukaisevasta aineesta. Atooppisen allergian ilmenemismuotoja ovat allerginen nuha, astma ja atooppinen ihottuma (ekseema). Tutkimusten mukaan allergioiden esiintyvyys länsimaissa lisääntyy koko ajan. Atooppinen allergia puhkeaa yleensä jo varhaislapsuudessa, mutta voi ilmetä myös vasta aikuisiällä. Allergisia reaktioita aiheuttavia aineita nimitetään allergeeneiksi. Tavallisimpia allergeeneja ovat siitepölyt, eläinpölyt, ruokaaineet, pölypunkit ja homesienet. Imeväisiässä allergiaoireita aiheuttavat tavallisesti ruokaaineet, etenkin kananmuna ja maito. 50 Allergian yleisyys (%) 40 Oireet Ruoansulatuskanavan oireet Ihottuma Hengitystieoireet 30 20 10 0 1 Eri ikäkausille tyypilliset allergiaoireet Muutaman ikävuoden jälkeen useimmat lapset sietävät jo hyvin erilaisia ruoka-aineita, mutta alkavat saada oireita hengitysilman allergeeneista. Lapsi, joka imeväisiässä saa ihottumaa tai ruoansulatuskanavan oireita ruuista, sairastuu usein myöhemmällä iällä allergiseen nuhaan ja astmaan. 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Ikä (vuodet) Elimistö reagoi eri allergeeneille eri ikäkausina. Siksi myös allergikkoa vaivaavat oireet muuttuvat vuosien karttuessa. Allergiariskiin vaikuttavat allergeenialtistuksen lisäksi perimä ja elinympäristö. Merkittävimmin allergiariskiä suurentaa tupakansavu. Riski (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Perimän vaikutus allergiariskiin. Kukaan muu perheenjäsenistä ei ole allerginen 5-15% 0 -- Toinen sisaruksista allerginen 25-35% Toinen vanhemmista allerginen 20-40% Molemmat vanhemmat allergisia 40-60% Molemmat vanhemmat allergisia samoin oirein 50-70% Alla olevasta taulukosta käyvät ilmi tavallisimmat oireet eri ikäkausina ja oireita aiheuttavat allergeenit. Ikäkausi Imeväisikä Tavallisia oireita Tavallisia laukaisevia tekijöitä Atooppinen ihottuma Kananmuna, maito, tomaatti, mansikka,sitrushedelmät Maito, kananmuna,kotimaiset viljat Virusinfektiot Ruoansulatuskanavan reaktiot Infektioastma Atooppinen ihottuma Leikki-ikä Kouluikä Infektioastma Allerginen astma Allerginen nuha Tomaatti, mansikka,suklaa, sitrushedelmät, talviaika Virusinfektiot Eläinpöly, siitepölyt Eläinpöly, siitepölyt Allerginen astma Allerginen nuha Atooppinen ihottuma Eläinpöly, siitepölyt Siitepölyt, eläinpöly Talviaika,suklaa Allergiavasta-aineet (IgE) Ruotsalaiset ja amerikkalaiset tutkijat löysivät 1960-luvulla uuden vasta-aineluokan, immunoglobuliini E:n (IgE). Tämä vasta-aine osoittautui ratkaisevaksi allergisten reaktioiden muodostumisessa. Allergiaoireet syntyvät, kun kudoksissa, esimerkiksi limakalvoilla, olevat IgE-vasta-aineet reagoivat allergeenien kanssa. Allergeeni IgE vasta-aine Nykyään on olemassa erilaisia testejä, joiden avulla voidaan osoittaa, onko jollakulla allergiaa osoittavia IgE-vasta-aineita. Veressä kiertävät IgE-vasta-aineet voidaan mitata suoraan verinäytteestä ja ihossa olevat IgE-vasta-aineet voidaan osoittaa välillisesti ihopistokokeella. Syöttösolu -- Välittäjäaineiden vapautuminen (mm.histamiini) Allerginen nuha (riniitti) Allerginen nuha on yleinen sairaus, joka hoitamattomana aiheuttaa limakalvojen turvotusta, kirkasta nenävuotoa ja nenän kutinaa. Tukkoinen nenäkäytävä pakottaa usein hengittämään suun kautta. Noin 15 prosenttia koululaisista kärsii allergisesta nuhasta, joka on myös yleinen koulusta poissaolon syy. Joidenkin tutkimusten mukaan hoitamaton allerginen nuha vaikeuttaa jopa opetuksen seuraamista. n allergista nuhaa koskevan ohjeistuksen (ARIA) mukaisesti ajoittaiseksi tai jatkuvaksi ja oireiden vaikeusasteen perusteella lieväksi tai kohtalaiseksi/vaikeaksi. Moni lapsi, jolla on allergista nuhaa, kärsii myös muista allergiaoireista, kuten astmasta tai ihottumasta. Nykykäsityksen mukaan allergisessa nuhassa ja astmassa on kyse yhdestä ja samasta toisiinsa liittyvän limakalvon tulehdussairaudesta. Allergisen nuhan luokittelu (ARIA) Silloin kun nuha ei johdu allergiasta, vaan on seurausta ärsykkeiden, esimerkiksi kylmän ilman, aiheuttamasta nenän limakalvojen yliärtyvyydestä, puhutaan vasomotorisesta nuhasta. Tavallisimmin nuha, etenkin lapsilla, johtuu virusinfektiosta. Silloin kun nuha uusiutuu toistuvasti ja kestää pitkään, on syytä epäillä allergista nuhaa. Allerginen nuha jaotellaan nykyisin WHO: Ajoittainen Jatkuva Oireita - < 4 päivänä viikossa - tai < 4 viikkoa Oireita - > 4 päivänä viikossa - ja > 4 viikkoa Lievä Kohtalainen/Vaikea Kaikki seuraavat - normaali uni - ei häiriöitä päivittäisissä toiminnoissa,liikunnassa - ei häiriöitä työssä tai koulussa - ei vaikeita oireita Yksi tai useampia - epänormaali uni - häiriöitä päivittäisissä toiminnoissa,liikunnassa - häiriöitä työssä tai koulussa - vaikeita oireita Astma prosentilla. Keski-iästä lähtien sisäsyntyinen eli ei-allerginen astma on tavallinen. Allergisilla astmaatikoilla on IgE-vasta-aineita vähintään yhdelle allergeenille. Tavallisimmat allergeenit ovat eläinpöly, siitepöly, pölypunkit ja homesienet. Astman aiheuttanut tulehdus on samantyyppinen riippumatta siitä, onko allergiaa vai ei. Eosinofiilisten valkosolujen erittämät valkuaiset aiheuttavat limakalvoilla kudostuhoa astmaattisessa tulehduksessa. Tärkein näistä valkuaisista on ECP eli eosinofiilinen kationinen proteiini. Astmaa sairastavan alempien hengitysteiden limakalvojen tulehdus ahtauttaa keuhkoputkia, lisää keuhkojen limaneritystä ja sileälihaksen supistumisherkkyyttä ja vaikeuttaa siten hengitystä. Seurauksena on astmalle tyypillinen hengityksen vinkuminen ja yskä, joka usein ajoittuu aamuyöhön. Astmaattiseen tulehdukseen liittyy myös keuhkoputkien yliärtyvyys eli bronkiaalinen hyperreaktiviteetti. Tämän vuoksi astmaatikon hengitysteiden limakalvot ärtyvät herkemmin kuin terveen ihmisen. Oireet voi laukaista pelkästään kylmä ilma, voimakas tuoksu tai tupakansavu. Astmaoireet puhkeavat usein hengitystietulehduksen yhteydessä. Sekä allergista että ei-allergista astmaa hoidetaan inhaloitavilla eli hengitettävillä kortikosteroideilla, jotka hoitavat astmaattista tulehdusta. Astmaatikon vointia hoidon aikana voidaan tutkia keuhkojen toimintakokeiden avulla. Hoidon tehoa tulehduksen rauhoittamisessa voidaan seurata myös mittaamalla hengitysilmasta typpioksidia (NO) (ja verinäytteestä tai ysköksestä ECPvalkuaisaineen määrää). Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Noin 70 prosentilla astmaa sairastavista lapsista on myös allergia. Allergisten astmaatikkojen osuus vähenee iän myötä, ja aikuisikäisistä astmaatikoista allergiaa on vain 30 - 70 -- Silmän sidekalvotulehdus (konjunktiviitti) Silmän sidekalvotulehduksen voi aiheuttaa sekä infektio että allergia. Molempiin liittyy silmien vetistys ja punoitus. Allergiaa on syytä epäillä silloin, jos tulehdus on molemmissa silmissä, silmät kutiavat, mutta eivät rähmi. Usein suvussa on muillakin allergiaa tai atopiaa. Allergista silmätulehdusta on yleensä siitepölyaikaan tai eläinpölyaltistuksessa. Tulehduksen aiheuttavat allergeenit ovat tavallisesti samoja kuin allergisessa nuhassa. Atooppinen ihottuma Atooppinen ihottuma on yleinen ihosairaus erityisesti lapsilla, mutta tavallinen myös aikuisilla. Se puhkeaa useimmiten jo imeväisiällä. Ensioire on tavallisesti poskien kutiava ja punoittava ihottuma. Pikkulapsilla ihottuma ilmenee usein sekä kasvoissa että vartalolla. Varhainen ihottuma lievittyy usein 2 - 3 ikävuoden tienoilla. Esikoulu- ja kouluikäisillä atooppinen ihottuma ilmenee tavallisesti ylä- ja alaraajojen taipeissa. Aikuisiällä atooppinen ihottuma voi oireilla myös ylävartalolla. Hankala atooppinen ihottuma on kaikenikäisillä laaja-alainen vartalon ja raajojen ihottuma. Atooppisella iholla on voimakas synnynnäinen rakenteellinen kuivumistaipumus, joka erityisesti talviaikaan johtaa ihottuman eli ekseeman kehittymiseen. Kun kutisevaa ihoa raavitaan, ihottuma pahenee. Ihottuma voi muuttua vetistäväksi ja tulehtua. Atooppiseen ihottumaan voi liittyä allergiaa, useimmiten ruoka-aineita kohtaan. Ruokien syöminen voi pahentaa herkistyneiden ihottumaa. Ihottumaa voivat joskus pahentaa myös muut allergeenit, kuten huonepölypunkki tai ihon saprofyyttina kasvavat Malassezia suvun hiivan. Lapselle, jolla on ollut varhaisina ikävuosina atooppista ihottumaa, kehittyy normaalia useammin allergia jollekin hengitysilman allergeenille, esimerkiksi siitepölyille tai eläinepiteelille. Nokkosihottuma (urtikaria) Viidesosa kärsii jossain elämänsä vaiheessa nokkosihottumasta. Iho kutiaa ja punoittaa, nousee vaaleita, ihosta koholla olevia näppylöitä, jotka usein laajenevat laajoiksi paukamiksi. Nokkosihottuman muoto ja laajuus vaihtelevat muutamista näppylöistä yleistyneeseen koko vartalon ihottumaan. Nokkosihottuman kesto vaihtelee muutamasta minuutista kuukausiin, jopa vuosiin. Tavallisesti nokkosihottuma on ohimenevä, ja sen syy jää epäselväksi. Useimmiten akuutti nokkosihottuma on infektion laukaisema, mutta se voi joskus olla myös allergian tai muun sairauden oire. Nokkosihottumaa aiheuttavista ruokaaineista lapsilla ovat tavallisimpia kananmuna ja maito, aikuisilla äyriäiset ja kala. -- Ruoansulatuskanavan oireet Muutama sadasta lapsesta saa ensimmäisenä elinvuotenaan ruoansulatuskanavan allergiaoireita, ripulia ja oksentelua. Oireet johtuvat tavallisimmin allergiasta lehmänmaidon valkuaisaineille, joille pikkulapsi altistuu ensimmäisenä. Ruoansulatuskanavan oireita voivat aiheuttaa myös kananmunan valkuainen, kotimaiset viljat ja soija. Ruoansulatuskanavan oireita saava pikkulapsi herkistyy usein myöhemmin hengitysilman allergeeneille. Aikuisiässä ruoka-aineet aiheuttavat tavallisesti ihoreaktioita. Aikuisiän ruoansulatuskanavan oireiden aiheuttaja jää usein epäselväksi. Aikuispotilailla esiintyy oksentelua vain harvoin, mutta lievä ripuli on melko yleinen oire. Tavallisia laukaisevia allergeeneja ovat äyriäiset ja kala. Maito- ja vilja-allergiat häviävät yleensä iän myötä, ja ne ovatkin harvinaisia 2 - 3 ikävuoden jälkeen. Joidenkin ruoka-aineiden, kuten kalan, maapähkinän ja muiden pähkinöiden, aiheuttama allergia paranee harvemmin. Piilevät allergeenit Erityisen hankalia ruoka-allergikoille, varsinkin lapsille ja nuorille, ovat elintarvikkeiden piilevät allergeenit. Tällaisia piileviä allergeeneja on etenkin eineksissä, tavallisimmin muna- ja maitojauheissa. Tämän vuoksi on tärkeää lukea ja myös ymmärtää elintarvikkeiden pakkausmerkinnät. Valitettavasti harhaanjohtavia pakkausmerkintöjä ja puutteellisia tuoteselosteita on edelleen, erityisesti suoramyyntituotteissa. Esimerkkejä piilevistä allergeeneista: Eineksiin ja laitos- tai ravintolaruokiin voi myös jäädä allergeenijäämiä ja epäpuhtauksia ruoanvalmistuksessa käytettävistä työvälineistä. Ruoka-aineita, jotka herkimmin aiheuttavat ruoka-allergikolle vakavia reaktioita, ovat manteli, pähkinät, maito, kananmuna, kala ja äyriäiset. -- Allergeeni Ruoka-aine Pähkinät Maitoproteiinit Soija Anis Johanneksen- leipäpuunjauhe Guarkumi Arabikumi Leivinhiiva Muut mausteet Siitepölyt, mehiläisen ja ampiaisen valkuaiset Leivonnaiset, makeiset, jäätelö, myslit, viljahiutaleet Levitteet, makkarat, kalasäilykkeet, juusto, jauhelihaeinekset, maksapasteijat, sorbetti, kasvisruokaeinekset, äidinmaidonkorvikkeet, maitojauheet Hampurilaiset, valmisjauheliha Makeiset, alkoholijuomat, leivonnaiset Hedelmämehut, -marmeladit, -hyytelöt Salaattikastikkeet, hammastahna, jogurtti Makeiset Kotisima, kotikalja, leipomotuotteet Einekset, ravintolaruoka Hunaja Ristireaktiot Yhdelle aineelle allerginen voi reagoida myös muille aineille, jotka sisältävät samankaltaista valkuaisainetta. Tätä kutsutaan ristireaktioksi. Ristireaktioita esiintyy mm. erilaisten siementen, siitepölyjen ja ruoka-aineiden välillä. Koivun siitepölyn ja kivellisten hedelmien (omena, päärynä) ja juuresten (porkkana, selleri) välinen ristireaktio on yleisin ja parhaiten tunnettu. Hedelmien tai juuresten syönti voi saada koivuallergikon suun ja nielun kutisemaan ja huulet turpoamaan. Kaikki koivun siitepölylle allergiset eivät reagoi hedelmille ja juureksille, mutta koivuallergiaan liittyvä ruoka-allergia on silti aikuisten yleisin ruoka-allergia. Esimerkkejä ristireaktioista siitepölyn ja ruoka-aineiden välillä: Siitepöly Ruoka-aine Koivu Pujo Heinät Omena, päärynä, porkkana, selleri, raaka peruna, pähkinät, kastanja, persikka, aprikoosi, luumu, kirsikka, fenkoli, kiivi, manteli, viinirypäle, seesaminsiemenet, auringonkukansiemenet Selleri, mausteet (esim. anis, korianteri), fenkoli, persilja, porkkana, kamomilla, hunaja Vehnä, ohra, ruis, kaura, tomaatti, melonit, kiivi Muut Luonnonkumi Ananas, avokado, banaani, kastanja, kiivi, viikuna, nektariini, maapähkinä, papaija, mango, meloni, passiohedelmä Esimerkkejä ristireaktioista ruoka-aineiden ja muiden allergeenien välillä: Ruoka-aine Osoitettu ristireaktio Lehmänmaito Porkkana Pekaanipähkinä Persikka Riisi Katkarapu Viljat Valkosipuli Kananmuna Omena Herne -- Vuohenmaito, hevosenmaito Koivun siitepöly, anis, omena, ruis, vehnä, avokado, ananas, muut juurekset Saksanpähkinä Aprikoosi, luumu, banaani, guava Vehnä, ruis, ohra, kaura, maissi, rukiin siitepöly Taskurapu, hummeri, mustekala, jokirapu, pölypunkit Viljojen ja heinien siitepölyt Sipuli, parsa Lintuperäiset hengitystieallergeenit Koivun siitepöly, peruna, porkkana Soija, pavut, maapähkinä, linssi, fenkoli, guarkumi, johanneksenleipäpuu, kikherne, lakritsi Ruoka-aineet, jotka voivat laukaista allergiaa muistuttavia oireita (yliherkkyysreaktioita) Jotkut ruoka-aineet voivat laukaista allergiaa muistuttavan yliherkkyysreaktion. Osa ruuista sisältää eloperäisiä eli biogeenisiä amiineja, kuten histamiinia, jotka aiheuttavat allergian kaltaisia oireita. Osa ruuista puolestaan vapauttaa syöttösoluista suoraan histamiinia (ns. suorat histamiininvapauttajat) ja aiheuttavat yliherkkyysreaktion. Kun potilaalla on tällainen ruokayliherkkyys, IgE-määritykset antavat negatiivisen tuloksen. Histamiinia sisältävät ruoka-aineet voivat aiheuttaa allergiaoireiden lisäksi myös päänsärkyä. Tyramiini ja fenyylietyyliamiini voivat puolestaan laukaista migreenin. On huomattava, että yliherkkyysreaktioita aiheuttavat ruoka-aineet eivät aiheuta näitä reaktioita kaikilla. Esimerkiksi biogeenisten amiinien vaikutuksille tulee olla synnynnäinen herkkyys. Esimerkkejä yliherkkyysreaktioista: Ruoka-aine Aine (substanssi) Alkoholi Ananas Avokado Banaani Hirssi Juusto Kaakao (suklaa) Munanvalkuainen Kookospähkinä Lohi Maissi Salami Makrilli Mansikka Mehut Munakoiso Olut Paprika Papu Pinaatti Pähkinät Sianliha Silli Sipuli Sitrushedelmät Soija Tomaatti Tonnikala Äyriäiset Viini Viljat Histamiininvapauttaja Histamiininvapauttaja Vasoaktiiviset amiinit Serotoniini, histamiini Hometoksiinit Histamiini, tyramiini, fenyylietyyliamiini, hometoksiinit Histamiininvapauttaja, fenyylietyyliamiinit Histamiininvapauttaja Hometoksiinit Histamiini Hometoksiinit Histamiini, tyramiini, natriumnitraatti Histamiini Histamiinit, aromaattiset aineet, histamiininvapauttaja Tartratsiini Histamiini Tyramiini, sulfidit, histamiini Kapsaisiini Lektiinit Histamiini Hometoksiinit Histamiininvapauttaja Histamiini Haihtuvat öljyt Vasoaktiiviset amiinit, tyramiini Hometoksiinit Vasoaktiiviset amiinit Histamiini Histamiininvapauttaja Histamiini Histamiininvapauttaja, hometoksiinit Allergian diagnosointi allergiatesti on usein helpompi tehdä verinäytteestä. Laboratoriossa verinäytteestä mitataan IgE-vasta-ainepitoisuuksia. Allergiatestin, potilaan haastattelun ja hänen elinympäristöstä saatujen tietojen perusteella lääkäri pystyy usein osoittamaan yhden tai useamman allergeenin, joka todennäköisesti aiheuttaa oireet. Diagnoosin on oltava oikea, jotta allergiaa voitaisiin hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla. Allergian diagnosointi alkaa potilaan haastattelulla eli esitietojen ottamisella, anamneesilla, ja lääkärintutkimuksella. Jo haastattelu antaa lääkärille usein selvän viitteen siitä, onko kyseessä allergia, ja jos on, minkälainen allergia. Spesifinen allergia varmistetaan spesifisen IgE-testin tai ihopisto- (prick-) kokeen avulla. Ihopistokoe edellyttää tekijältään kokemusta ja taitoa. Perusterveydenhuollossa Esitietojen perusteella määritetään spesifiset IgE-vasta-aineet epäiltyjä allergeeneja kohtaan (S-AllIgE). IgE-testivalikoimassa on käytössä yli 500 allergeenia. - 10 - Jos atooppinen IgE-välitteinen allergia on epävarma, on parempi käyttää perusseulontatutkimusta (S-IgE-Ps). Perusseulontatutkimuksessa määritetään IgE-vasta-aineet kahdelle allergeeniryhmälle, hengitysallergeeniryhmälle (Phadiatop®) ja ruokaryhmälle (fx5). Perusseulontaryhmien sisältö ilmenee alla olevasta Phadiatop® Combi -kolmiosta. (S-IgE-Pse, tai Phadiatop® Combi). Tässä tutkimuksessa määritetään ensimmäisessä vaiheessa IgE-vasta-aineet hengitystieallergeeniryhmälle (Phadiatop®) ja ruokaryhmälle (fx5), ja mikäli ryhmätutkimukset ovat positiiviset, määritetään ryhmän sisältävien allergeenien IgE-vasta-aineet erikseen. Lisäksi on mahdollista käyttää erilaisia suunnattuja seulontatukimuksia (S-IgE-Ss) tai seulonta- ja erittelytutkimuksia (S-IgE-Sse). Vielä täydellisempi perustutkimus on perusseulonta- ja erittelytutkimus Näin etenet allergiatutkimuksissa: Esitiedot ja kliininen tutkimus Allergia todennäköinen Allergia epävarma Perrusseulonta (S-IgE-Ps) tai Perrusseulonta ja erittely (S-IgE-Pse) = Phadiatop® Combi Negat.tulos = Potilaalla ei todennäköisesti ole atooppista allergiaa Phadiatop® + fx5 Spesifinen allergiatesti (RAST, CAPRAST) (S-AllIgE) tai Suunnattu seulonta MULTICAP (S-IgE-Ss) Positiivinen Positiivinen Phadiatop® fx5 Spesifiset IgE-määritykset • Koivu (t3) • Timotei (g6) • Pujo (w6) • Kissa (e1) • Koira (e5) • Hevonen (e3) • D.pteronyssinus (d1) • Cladosporium herb.(m2) tai Suunnattu seulonta ja erittely (S-IgE-Sse) Spesifiset IgE-määritykset • Munanvalkuainen (f1) • Maito (f2) • Kaia (f3) • Vehnä (f4) • Maapähkinä (f13) • Soijapapu (f14) 100 90 80 70 Pölypunkki Kissa Koira % 60 50 40 30 20 10 Allergiaoireiden ilmentymisen todennäköisyys 0 0.35 0.7 Class (0) (1) - 11 - (2) 3.5 (3) 17.5 (4) 50 (5) 100 kU/l Luokka Sisäilma ja allergia Sisäilmaongelmia aiheuttavat nykyisin usein kosteusvauriot. Kosteudesta vaurioituneet rakennusliimat ja –tasoitteet aiheuttavat kaasumaisia epäpuhtauksia sisäilmaan. Kostuneissa rakennusmateriaaleissa voi esiintyä myös homekasvustoa. Home- ja kosteusvauriot voivat aiheuttaa limakalvoilla ärsytysoireita, kuten nuhaa, kurkkukipua tai yskää. Lisäksi voi esiintyä väsymystä tai päänsärkyä. Homeiden aiheuttamat IgE-välitteiset allergiat ovat harvinaisia. Sisäilmassa esiintyvät eläinpöly ja siitepöly aiheuttavat sen sijaan IgE-välitteistä allergiaa. Joskus tehtävät IgG-luokan vastaainemääritykset homeille kertovat ainoastaan homeille altistumisesta, mutta eivät kerro tai ennusta mitään oireiden kehittymisestä. Kosteusvauriot ovat rakennusteknisiä ongelmia, joiden ratkaisut ovat löydettävissä korjausrakentamisen keinoin. Hoito märtää niiden merkityksen. Vain tällä tavoin potilas voi välttää oireita aiheuttavia allergeeneja. On huomattava, että noin kolmasosa positiivisista allergiatestituloksista ilmaisee pelkkää herkistymistä ilman oireista allergiaa. Vastaavasti 10-15%:lla allergiatesteissä negatiivisista potilaista on oireinen allergia. Allergian hoito perustuu aina ensisijaisesti allergeenien välttämiseen, jos se vain on mahdollista. Jotta allergiaoireita voitaisiin hoitaa tehokkaasti, on tiedettävä, mitkä allergeenit vaivan aiheuttavat. Allergiatestien tulokset on aina käytävä perusteellisesti läpi, jotta potilas varmasti saa tiedon kaikista tuloksista ja ym- Allergeenien välttäminen Ruoka-aineet: Ruoka-aineallergian hoidoksi suositellaan kaikkien oireita aiheuttavien aineiden, mutta vain niiden, poistamista ruokavaliosta. Ruokavaliosta ei saa rajata pois ruokia, varsinkaan tärkeitä ravintoaineita, ilman lääkärin tekemää diagnoosia ja suositusta. Oikea diagnoosi on tärkeä vaikeiden allergiareaktioiden välttämiseksi ja myös riittävän monipuolisen ruokavalion varmistamiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi. Eläinpöly, siitepöly, pölypunkit ja homesienet: Näiden tavallisten allergeenien välttäminen omassa elinymäristössä voi olla hankalaa. Rakkaasta lemmikkieläimestä voi joutua luopumaan tai pysyttelemään sisätiloissa joinakin päivinä siitepölykaudella. Pölypunkeille altistumista voi vähentää tehokkaasti erikoisvuodevaatteiden avulla. Lääkehoidot Nykyään on saatavilla monia lääkkeitä allergian sekä yleiseen että paikalliseen hoitoon. Käytetyimmät lääkeaineet ovat antihistamiinit, tulehdusta rauhoittavat kortikosteroidit ja keuhkoputkia avaavat lyhyt- ja pitkävaikutteiset beeta2-sympatomimeetit. Anafylaktisen reaktion hoitona on adrenaliinipistos. Anafylaktisen reaktion saaneet tai sellaisen vaarassa olevat voivat saada omaan käyttöönsä autoinjektorin (EpiPen) adrenaliinin annostelemiseksi hätätilanteessa itse. - 12 - Sekä aikuisen että lapsen astmaa hoidetaan ensisijaisesti astmaattista tulehdusta rauhoittavilla inhaloitavilla kortikosteroideilla, joihin voidaan tarvittaessa liittää pitkävaikutteinen avaava lääke. Astman oireenmukaisena lääkkeenä ja esimerkiksi ennen fyysistä rasitusta käytetään lisäksi keuhkoputkia avaavia lääkkeitä. Allergisessa nuhassa ja silmätulehduksessa käytetään yleensä antihistamiinitabletteja ja paikallisia steroideja. Paikallisesti käytettäviä antihistamiinivalmisteita voidaan annostella tarvittaessa nenä- ja silmäoireissa. Myös lääkehoidon aikana on yritettävä mahdollisuuksien mukaan välttää allergiaa aiheuttavia aineita. Siedätyshoito Allergisessa astman, nuhan ja silmätulehduksen hoitoon voidaan antaa myös siedätyshoitoa eli hyposensibilisaatiota. Siedätyshoito on IgE-välitteisen allergian hoitoa ja diagnoosion varmistettava joko ihopistokokeilla tai seerumin IgE-määrityksillä. Siedätyshoitoa voidaan nykyisin antaa kahdessa eri muodossa: pistossiedätyshoitona ja kielenalussiedätyshoitona. Pistossiedätyshoidon aikana käsivarren ihon alle ruiskutetaan allergeenia noin kerran kuukaudessa enintään kolmen vuoden ajan. Kielenalussiedätyshoidossa potilas itse annostelee allergeenitabletin kielen alle kotona päivittäin. Näin kehittyy sietokyky (toleranssi) allergeenia kohtaan ja oireet lievittyvät tai häviävät jopa kokonaan. Siedätyshoito vaikuttaa allergisen tulehduksen taustalla oleviin immunologisiin perusmekanismeihin ja on siten syyn mukaista parantavaa hoitoa. Sanasto Allergeeni Konjunktiviitti Aine, joka voi aiheuttaa allergisen reaktion. Silmän sidekalvotulehdus. Anafylaktinen sokki Prick-testi Hengenvaarallinen allergiareaktio. Ihopistokoe. Anamneesi Proteiini Potilaan esitiedot. Valkuaisaine. Atopia Ristireaktio Taipumus sairastua IgE-välitteiseen allergiaan. Reaktio ainetta kohtaan, joka sisältää samaa tai samantyyppistä valkuaisainetta kuin allergeeni. ECP Eosinofiilinen kationinen proteiini. RAST-testi Ekseema Koe, jossa mitataan allergiavasta-aineita (IgE) verestä. Ihottuma. Hyperreaktiviteetti Riniitti, allerginen Hengitysteiden yliärtyvyys. Allerginen nuha, heinänuha. IgE Riniitti, vasomotorinen Immunoglobuliini E. Vasta-aine, joka tunnistaa allergeenin. Ei-allerginen pitkäaikaisnuha. Toksinen Immuunijärjestelmä Myrkyllinen. Elimistön spesifinen puolustusjärjestelmä. Toleranssi Inhaloida Sietokyky. Hengittää sisään. Urtikaria Intoleranssi Nokkosihottuma. Sietokyvyttömyys. Elimistön poikkeava reaktiotapa jotakin ainetta kohtaan. - 13 - Hakusanat A alkoholi allergeeni altistus piilevät välttäminen/ poistaminen allergia atooppinen diagnoosi kehittyminen maitoallergia ruoka-allergia vasta-aineet (IgE) allerginen nuha allerginen reaktio ampiainen anafylaktinen sokki anamneesi, ks. esitiedot antihistamiinit aromaattiset aineet astma atooppinen allergia B beeta2-sympatomimeetit D diagnoosi allergia 10 4 4 8 12 4 10 4 7 7 5 4, 6 4 8 12 10 12 10 4, 6 4 12 10 11 E ECP, ks. eosinofiilinen kationinen proteiini ekseema elinympäristö eläinpöly eosinofiilinen kationinen proteiini esitiedot F fenyylietyyliamiini H hampurilainen hammastahna hedelmät heinät hengitys vinkuva hengitystieallergeenit hengitystiesairaudet histamiini hoito allergia astma homesienet hunaja hyperreaktiviteetti, ks. yliärtyvyys hyposensibilisaatio, ks. siedätyshoito hyytelöt 6 4, 7 4 4, 6 6 10 10 8 8 8 9 4 6 11 6 10 12 12 6 4, 6 8 I ihopistokoe ihoreaktiot ihottuma allergiaoireet ikäryhmät immunoglobuliini E, IgE J jauheliha jogurtti juusto 5, 10 7 4, 5, 7 7, 10 5 5 8 8 10 K kaakao kala kananmuna kastanja koivu siitepölyallergia konjunktiviitti, ks. sidekalvotulehdus kortikosteroidit koululaiset L lehmänmaito valkuaisaineet leivinhiiva leivonnaiset lektiinit levitteet lisäaineet luonnonkumi lääkkeet M maissi maito maitoallergia makeiset makkara maksapasteija marmeladi mausteet mehiläinen mehut mysli 10 10 4, 7 9 9 9 6 12 6 4, 9 8 8 8 10 8 10 9 12 10 4, 8 7 8 10 8 8 8 8 10 8 N nokkosihottuma nuha allerginen kausiluontoinen vasomotorinen ympärivuotinen O oksentelu 7 4 4, 6 6 6 6 8 P pakkausmerkinnät perimä Phadiatop-testi prick-testi, ks. ihopistotesti proteiini, ks. valkuaisaine pujo pähkinät päänsärky pölypunkki vuodevaatteet R RAST ravintoaineet/ruoka-aineet riisi riniitti, ks. nuha ripuli ristireaktio ruoansulatuskanava allergiaoireet ruoka-ainepaneeli S salaattikastike salami serotoniini sianliha sidekalvotulehdus siedätyshoito siemenet sietokyky siitepöly silmät allergiaoireet sorbetti suklaa sulfidit T tartratsiini toleranssi, ks. sietokyky tupakansavu tyramiini V valkuaisaine vasoaktiiviset amiinit vasomotorinen, ks. nuha vasta-aine verikokeet viini viljat virusinfektio Y yliherkkyys yliärtyvyys yskä Ä 6 äidinmaidonkorvikkeet äyriäiset 13 8 Ö öljyt haihtuvat - 14 - 8 4 11 10 8 9 8, 10 10 4, 6 12 11 4, 9 9 6 80 9 4, 5 8 11 8 10 10 10 7 13 9 13 4, 6, 9 7 7 8 10 10 10 13 4 10 8 10 6 5 5 10 9, 10 6 4, 10 6 6 8 7, 10 10 10 Phadia verikokeet allergiaja astmatutkimuksiin ImmunoCAP® Phadiatop – atopiatesti, joka kertoo, onko potilaalla allerginen reaktiotaipumus. ImmunoCAP® fx5 – IgE-vasta-aineet tavallisimmille ruoka-aineille (maito, muna, kala, vehnä, soijapapu, maapähkinä). ImmunoCAP® Specific IgE – vasta-aineet yksittäiselle allergeenille. ImmunoCAP® ECP – kertoo tulehdussolujen aktivoitumisasteen astman yhteydessä. Kirjallisuus Haahtela-Hannuksela-Mäkelä-Terho (toim.), Allergologia, Kustannus Oy Duodecim. 2007 Internetosoitteita Allergia- ja astmaliitto ARIA Duodecim käypä hoito FILHA GARD GINA Hengitysliitto Heli Phadia – www.allergia.com – www.whiar.org – www.kaypahoito.fi – www.filha.fi - www.who.inf/gard/en/index.html – www.ginasthma.com – www.heli.fi - www.phadia.com - www.immunocapinvitrosight.com Phadia Oy, Rajatorpantie 41 c 01640 Vantaa Puh. (09) 8520 2560 Fax. (09) 8520 2565 www.phadia.com
© Copyright 2024