1. No category

1 Tamk/ Taokk, ammatillinen opettajakorkeakoulu, ​
Nanna Nurmala Opintokokonaisuus 3, kirjallisuusreferaatti Tykkää tästä! Opettajan ammattietiikka sosiaalisen median ajassa. Aiheeseen johdantona toinen kirjoittajista, Hannele Niemi, korostaa opettajan ammatissa tehtävistä lukuisista päätöksistä ja valinnoista. Nämä koskevat yleisesti oppilaita, kouluyhteisön jäseniä ja muita yhteiskumppaneita. Ammattiin liittyy siis vahva eettinen ulottuvuus, jolla opettaja vaikuttaa niin yksilöiden kuin yhteisöjen elämään. Useat opettajat ovat kokeneet uuden tietotekniikan myötä epävarmuutta siitä, miten toimia digitaalisessa maailmassa ja sen toimintakulttuurissa. OAJ perusti Opetusalan eettisen neuvottelukunnan vuonna 2000, jonka tarkoituksena on edistää opetusalan eettisten periaatteiden toteutumista koko opetusalalla. Usein suureksi kysymykseksi nousee periaatteellinen rajanveto työn ja yksityiselämän välille. Opettajat ovat kääntyneet neuvottelukunnan puoleen ja kyselleet opettajan tehtävästä ja roolista sosiaalisen median keskellä. Pääasiana pidetään, että opettajille annetaan ohjeistuksia omiin valintoihinsa ja he saavat perusteita omille valinnoilleen. Sukupolvien välinen kuilu Ennen teollista kautta opiskelijan osaaminen arviointiin jollakin muulla tapaa kuin numeroilla, tutkinnoilla tai koulutodistuksilla. Oppija ei ollut mitään ilman opettajaansa. Teollisen murroksen jälkeen siirryimme yhteiskuntaan, jonka vauraus alkoi perustua yhä enemmän tiedon keräämiseen, tuottamiseen, jalostamiseen ja siirtämiseen liittyvästä toiminnasta alkoi hiljalleen muodostua yhteiskunnan uusi ajuri. Nykypäivänä muutoksen keskimpisteenä on digiaalinen teknologia ja internet. (Arina, 86) Sosiaalinen media ja uusi teknologia on muuttanut yhteiskuntaamme ja tapaamme kommunikoida, tehdä työtä, hankkia informaatiota sekä rakentaa ja ylläpitää sosiaalisia suhteita (M. Mäntymäki, 12). Opettajan työssä se ei saa vallata liian suurta 2 roolia, mutta nykypäivänä uusien digitaalisten välineitä hyväksi käyttäen saavutetaan opetussuunnitelman tavoitteet ja opastetaan oppilaita mediataitoihin. Se, miten sosiaalisen median käytetään opetuksessa ja oppimisessa, varsinkin perus­ ja toisen asteen koulutuksen piirissä, vaihtelee oppijoiden sekä opettajien välillä suhteuttaen siihen miten suuret ovat heidän väliset ikäerot. On tutkittu, että syntymävuotemme määrää tapaamme käyttää tietotekniikkaa ja sosiaalista mediaa (Strauss & Howe 1991). Karkeassa jaottelussa puhutaan diginatiiveista, digitaalisista uudisraivaajista ja maahanmuuttajista. Sukupolvien väliset erot näyttäytyvät myös tavassa, jolla sosiaalisen median sukupolvi hankkii ja jalostaa tietoa. Sukupolvien välisten erojen ymmärtäminen on tärkeä osa sosiaalisen median lukutaitoa ja kasvatustyötä yleisemminkin (Mäntymäki, 12, 20). Nykyiset sosiaalisen median käyttäjät edustavat niin sanottua "minä" ­sukupolvea: mitä minä ajattelen juuri nyt, kuinka monta seuraajaa minulla on nyt ja esim. kuvat, jossa minä esiinnyn ­ selfiet (​
www.quora.com​
). Vääjäämättä uusi sukupolvi kasvaa hyvin erilaiseen media­ ja teknologiaympäristöön kuin aikaisempi yksisuuntaiseen mediaan tottunut sukupolvi. Oppimisympäristöltä vaaditaan enemmän responsiivisuutta ja interaktiivisuutta. Sosiaalisen median monimuotoisuus Sosiaalisen median kenttä on hyvin monimuotoinen, sillä se käsittää palveluita useisiin eri käyttötarkoituksiin aina blogeista virtuaalimaailmoihin. Palvelutarjonnan moninaisuus johtaa siihen, että on myöskin yhtä monta tapaa hyödyntää ja käyttää sosiaalista mediaa. Digitaalisesta maailmasta on kehittynyt nykyajan tapa viettää vapaa­aikaa ja virtuaalimaailma voidaan rinnastaa eräänlaisena kokoontumispaikkana, kylänraittina tai nuorisotalona (Mäntymäki, 18). Sosiaalinen media on integroitunut osaksi nuorten arkipäivää ja erityisenä piirteenä on ollut sen viimeaikainen, räjähdysmäinen kasvu. Järjestelmille tyypillisintä on että, osallistujat voivat tuottaa sisältöjä, muokata niitä, kommentoida, keskustella, jakaa aineistoja ja verkottua keskenään. Huomattava osa viestinnästä siis tapahtuu välittömästi ja julkisesti (Niemi, 23). 3 Sosiaalisen median työkalut tarjoavat runsaasti välineitä oppimisen ja opettamisen tueksi, vertaistuen antamiseen sekä erilaisten pedagogisten ideoiden jakamiseen. Se onkin kasvanut merkittäväksi foorumiksi ja välineeksi oppimistapahtumassa, niin koulussa kuin koulun ulkopuolella (Niemi, 24). Monet yhteisöpalvelut ja muut web 2.0 työkalut sekä lisenssi ­pohjaiset oppimisympäristöt ovat jo osa koulujen arkea, työtä sekä sisäistä viestintää. Erilaiset digitaaliset työkalut ovat tärkeä ja hyvä osa oppimisprosessia ­ emmehän ole enää opettelemassa tietotekniikkaa erillisenä osana opintoja vaan se on tukena oppimisessa (Niemi, 25). Sosiaalinen media kasvattajana ja työvälineenä Sosiaalinen media tulisi nähdä voimaannuttavana ja demokratisoivana prosessina, joka tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden osallistua itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Opettajan on tehtävä valintansa, mitä kanavia käyttäen oppilas, koti, opettaja itse ja koulu kommunikoivat. Opetushallitus valmistelee oppilaitoksille suosituksia ja pelisääntöjä sosiaalisen median käytöstä. Osana tulevaisuuden taitoja onkin erittäin tärkeää huomioida sosiaalisen median sekä mobiiliteknologian tuomat mahdollisuudet oppimisen apuvälineiksi kouluissa. Oppimista tapahtuu "rajattomassa ympäristössä" ajasta, paikasta ja ryhmästä riippuen. Tutkiva oppiminen johdattaa oppilaat etsimään tietoa eri lähteistä, kuten kirjallisuudesta, sähköisistä lähteistä, asiantuntijoiden haastatteluista, kokeiden tekemisestä ja tutkimusaineiston tekemisestä. Digitaaliseen aikaan syntyneinä oppilaat osaavat käyttää ja oppivat käyttämään sosiaalisen median ympäristöjä hyvin helposti. Keskeisessä asemassa ovat oppilaan itsensä asettamat ongelmat, hänen aikaisemmat tietonsa ja intuitiivisten teorioiden muodostamisessa syntyneet ongelmat (Niemi, 27). Opettajan kannalta keskeisintä sosiaalisen median käytössä on oma osaaminen, laitteet sekä olemassa oleva opetukseen soveltuva aineisto (Lahtinen & Haanpää, 45). Tiedon tulkinta ei ole koskaan suoraviivaista ja ennalta arvattavaa vaan hyvin yksilöllistä ja monimuotoista. Suodattimina toimivat oppilaan omat havainto­ ja tiedonkäsittelytaidot 4 sekä oma identiteetti ja maailmankuva (Mustonen, 54). Medialla on myös suuri valta määrätä sitä, mitä ajattelemme ja omaksumme; mitä teemoja otamme puheenaiheeksi ja käsiteltäväksi. Medialukutaidon opetusta tulee edistää, koska oppilaasta tulee myös median tuottaja. Hänellä tulee olla valmiuksia ja osaamista arvioida sekä omaa tiedon tuottamistaan sekä vastaanottamista. Mediakasvatus ei pysty tarjoamaan elämänviisautta, mutta järkeviä oikoteitä turvalliseen median käyttöön se voi tarjota. Median kenttä on niin laaja ettei opettajat voi hallita kaikkea, mutta jokainen voi tuoda oman aineensa sekä sen arviointiperusteita näkyviin ja ohjata oppilaita perusteiden ymmärtämiseen ja käyttäytymiseen. Koulun tehtävänä on ohjata oppilaita aktiivisiksi tiedon hankkijoiksi. Sosiaalinen media vaatii paljon enemmän tiedonhankinnan valmiuksia kuin rajatut ympäristöt (Niemi, 29). Koulun tehtävänä on opastaa kriittiseksi tiedon hankkijaksi. Yhteisöllisessä oppimisessa jokaisen jäsenen merkitys on tärkeä ja yhteistyötaidot kuuluvat osana elinikäiseen oppimiseen. Ryhmän ohjaajalla on myös suuri merkitys, koska yhteisön kannustavalla ilmapiirillä on suuri vaikutus oppimiseen. Kun oppilaat alkavat tuottamaan yhdessä, kyse on yhteistyöstä ja yhteisten päämäärien etsimisestä, asettamisesta ja saavuttamisesta. Tiedon jakamisen kulttuuri voi synnyttää oppilaissa asiantuntijuutta, jota arvostetaan omassa kaveripiirissä (Multisilta, 75). Oppilaiden toimiessa sosiaalisen median välineiden avulla tarvitaan myös sosiaalisia taitoja, joissa ryhmän jäsenet myös kuuntelevat toisiaan ja arvostavat muiden näkemyksiä sekä epäselvissä tilanteissa pystyvät kysymään neuvoa tai muiden mielipiteitä. Opettajan tai ohjaajan tulisi ottaa huomioon ryhmän dynamiikasta ja annettujen tehtävien edistymisestä sekä siitä, että kaikki ryhmän jäsenet ovat toiminnassa mukana. Sosiaalisen median maailmassa nuori ei välttämättä opi työelämän tai seuraelämän vaatimia perusedellytyksiä. Virtuaaliset kohtaamiset nettimaailmassa tarjoaa epärealistisia ihmissuhteiden hoitamisen tapoja ja reaalimaailman ihmissuhteet voivat alkaa tuntua entistä mutkikkaammilta (Mustonen, 58). Eettiset kysymykset 5 Mitä eettisiä kysymyksiä opettaja kohtaa sosiaalisen median ympäristössä? Tietotekniikka tarjoaa toimintakentän tiedon luomiselle, taitojen oppimiselle, kokemusten jakamista ja välineitä lukuisille muille ihmisten väliselle kanssakäymiselle. Oppilaasta tulee sosiaalisessa mediassa tiedon tuottajia, heillä pitää olla käsitys median eettisestä roolista. Nuorten kyky arvioida yksityisyyden ja julkisuuden rajoja ovat häilyvät. Opettajan tulisi voi ohjata oppilaitaan ymmärtämään heidän vastuunsa sosiaalisen median kentässä (Niemi, 30). Hänen tulee harkita toimintaansa yksilönä tai kansalaisena sähköisissä verkoissa. Tulisi muistaa, että opettaja on myös asiantuntija ja omakohtainen mukanaolo sosiaalisessa mediassa saa työn vahvan eettisen perustan julkisuusasteen vuoksi. Sosiaalinen media ei saa vaarantaa tai murentaa opettajan työhön liittyvää aikuisuuden tai vastuullisen auktoriteetin vaadetta. Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten virtuaalimaailma vaikuttaa mielen kypsymiseen. Emmekä myöskään tiedä sitä, miten todellisen inhimillisen vuorovaikutuksen myötä tapahtuva varhainen moraalikehitys muuttuu, kun lapsen kasvuun tulee mukaan yhä enemmän virtuaalista kommunikaatiota ja sosiaalisen median ihmissuhteita. (Tamminen, 70) Lähteet: Niemi, H.,Sarras, R; Tykkää tästä! Opettajan ammattietiikka sosiaalisen median ajassa. PS­kustannus. Bookwell Oy. 2012. Kirjaan on koottu seuraavien kirjoittajien artikkelit koskien sosiaalisen median käyttöä; Matti Mäntymäki ­ Lapset ja nuoret sosiaalisessa mediassa Hannele Niemi ­ Opettajan vastuun rajat ja rajattomuus sosiaalisen median keskellä Olli Luukkainen ­ Eettisyys on aina keskeinen osa opettajan ammattia Nina Lahtinen ja Sanna Haampää ­ Juridinen näkökulma opettajan toimintaan sosiaalisessa mediassa Anu Mustonen ­ Sosiaalinen media psykologisena kasvuympäristönä Tuula Tamminen ­ muuttaako sosiaalinen media lapsen todellisuudentajua ja moraalikehitystä? Jari Multisilta ­ Sosiaalinen media ja verkkovideot viihteessä ja oppimisessa Teemu Arina ­ Pilvioppiminen ja nuori sukupolvi verkossa www.edu.fi/tvt_opetuksessa 6 MoViE:n avulla oppilaat voivat luoda, koostaa ja jakaa videotarinoita. Taustalla on pedagoginen malli digitaalisesta tarinankerronnasta opetusmenetelmänä, joka aktivoi ja motivoi oppilaat osallistumaan sisällön tuottajina. Opettaja toimii ohjaajana >>​
http://cicero­movie.edu.helsinki.fi/