1. No category

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq
Medlem af Naalakkersuisut for Fiskeri, Fangst og Landbrug
Per Rosing-Petersen
Inatsisartunut ilaasortaq
Inatsisartut
/MAANI
§ 37 nr. 2015-088-mut akissut
Inatsisartut Suleriaasianni § 37, imm. 1 naapertorlugu aalisarnermut tunngasunik
Naalakkersuisunut apeqquteqarputit. Apeqqutit uannut akisassanngortinneqarsimapput.
Apeqqutit:
1. Royal Greenland A/S Kalaallit Nunaata kitaata avannaani qaleralinnik 1.500
tonsinik ukiut tamaasa pisassinneqartassava?
2. Sooq aalisariutaatileqatigiiffik Royal Pelagic, Royal Greenland A/S-ip
piginneqataaffigisaa, ammassannik pisassinneqarsimava?
3. Royal Pelagic-ip, Royal Greenland A/S-ip piginneqataaffigisaata, kilisaataataa
inuit nerisassaannik tunisassiornissamut/uninngatitsinissamut
akuersissuteqanngikkaluarluni ammassannillu pisassiissutinik
pigisaqanngikkaluarluni ammassanik tulaasseriarsimanerigalua
akuersaarneqarsinnaava?
4. Kilisaatini Tuneq aamma Tasiilaq, Royal Pelagic-imit pigineqartuni, inuttat
akissarsiaasa allagartaat inuttanut Royal Pelagic tunniussisimanngila?
5. Royal Pelagic 2014-imi aalisartunik nunanit allamiunik inuttaqarnissamut sooq
immikkut akuerineqarsimava?
Akissut:
1 pillugu) Suliffinnik pilersitsinissamut 100 %-imik tulaassuisussaatitaanertalimmik 1.500
tonsinik qaleralittassanik Naalakkersuisut aalajangiimmata pisassiissutit Aalisarneq
pillugu
Siunnersuisoqatigiinnit
inassuteqartoqarneratigut
neqeroorutigineqarput.
Aalisarneq
pillugu
Siunnersuisartoqatigiit
suleqatigiissitaliorput
peqatigiillutillu
neqeroornissamut piumasaqaatit isumaqatigiissutigalugit.




Qinnuteqartup aalisakkerivimmut tunitsivissaqarneranut uppernarsaat
Qalerallit aalisakkerivimmut sorlermut tunineqarneri pillugu paasissutissiineq
Qinnuteqartup pisariaqartinneqartumik piginnaasaqartumik angallateqarneranut
uppernarsaat
Suliffiit qassit pilersinneqarnerat aamma qinnuteqartup sunik tunisassiornissaa
pilluugu paasitissiineq
Royal Greenlandip piumasaqaatit tamaasa naammassivai qinnuteqartunilu 1.500
tonsinit qaleralinnit suliffinnik amerlanerpaanik pilersitsisinnaasutut missiliuilluni.
Eqqarsaasersuutigalugu suliat assigiipput, kisiannili aalisakkeriviit tunisassiarisaanni
sulinerup qanoq ingerlanneqarnerani aamma qaleralik qanoq annertutigisoq
tunisassiarineqarnerani suut tunisassiarineqarnerini assigiinngitsoqarluni. Aamma
1
14-04-2015
Sags nr. 2015-113289
Dok. nr. 1929985
Postboks 269
3900 Nuuk
Tlf. (+299) 34 50 00
Fax (+299) 34 63 55
E-mail: [email protected]
www.naalakkersuisut.gl
taamaattumik qinnuteqartut suliffinnik qassinik pilersitsiniarlutik oqaatigisaanni
assigiinngitsoqarpoq. Royal Greenland allappoq ukiumut suliffinnik 30-nik
pilersitsisinnaallutik, tamannalu qinnuteqartunit tamanit qaffasinnersaalluni.
Naalakkersuisunut
pingaarsimavoq
suliffiit
neriorsuutigineqartut
aamma
pilersinneqarnerisa
qulakkeerneqarnissaat,
taamaattumik
tunniussinissamut
piumasaqaatigineqarluni aalisarnissamut pilersaarusiaq akuerineqassasoq kiisalu suliffiit
pilersinneqartut nalilersorneqassasut. Royal Greenlandip aalisarnissamut pilersaarutini
Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmit akueritippaa
aamma suliffiit pillugit nalilersuinini Naalakkersuisunut tunniullugu tassani
inerniliisoqarluni aallaqqaammut missiliorneqartunit suliffinnik amerlanerusunik Royal
Greenlandi
pilersitsisimasoq,
ilaatigut
tunisassiornermi
allannguisoqarnera
pissutigalugu.
Salliutitsisoqanngilaq, Royal Greenlandili qinnuteqartunit piumasaqaatinik tamanik
naammassisuuvoq suliffissanillu amerlanerpaanik pilersitsisinnaalluni.
Pisassiissutit maannakkut Baffin Bugtimi pisassiissutinut nalinginnaasunut ilaalerput
taamaallaalli 100 %-imik tulaassuisussaasoqarluni, Kalaallit Nunaata Kitaata Avannaani
qaleralittassiissutini allani tamanna 25 %-iulluni.
Avataasiorluni aalisarnermi pisassiissutit aallaaviatigut aalisarnissamut akuersissutit
pisassiissutillu pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 9, 17. juli 2014meersumi § 3, imm. 3 aallaavigineqarpoq, imatut oqaasertaqartoq: ”Imm. 3. Imm. 1
malillugu akuersissut inunnut imaluunniit suliffeqarfinnut ukiup siuliani taamaaqataanik
akuersissummik pigisaqarsimasumut qinnuteqartoqarneratigut tunniunneqassaaq.” § 3
imm. 3 aallaavigalugu tunngaviit uku malillugit pisassiissutit agguarneqarput:
1. Pisassiissutit siullermik umiarsuaatileqatigiiffinnut ukiup siuliani taamatut
pisassiissuteqarsimasunut agguarneqassapput.
2. Pisassiissutit sinneqassappata pisassiissutit siullermik umiarsuaatileqatigiiffinnut
pioreersunut allanut pisassiissutit ilaneqarnissaannik pisariaqartitsisinnaasunut
agguarneqassapput.
3. Qulaani
allassimasut
naapertorlugit
pisassiissutinik
agguaassinermi
pisassiissutit nalingi aallaavigineqassapput aamma umiarsuaatileqatigiit
aningaasaqarnikkut napasinnaanerat siullermik qulakkeerneqarnissaa, kiisalu
umiarsuaatileqatigiiffiit
pioreersut
akornanni
nalit
assigiinnerusumik
agguaanneqarnissaat eqqarsaatigalugu.
4. Umiarsuaatileqatigiiffinnut
nutaarluinnarnut
pisassiissutinik
tunniussisoqassanngilaq
taakku
ukioq
naallugu
aningaasarsiornikkut
aalisarnermik napatitsisinnaasumik qulakkeerunneqanngippata.
Tamanna tunngavigalugu pisassiissutit ukiorpassuarni agguaanneqartarsimapput.
Ukiorpassuarni
pisassiissutinik
agguaassinermi
tunngavigisanik
akerliusumik
Naalakkersuisut siunertaqanngillat imaluunniit Maniitsumi Royal Greenlandip
suliffissuani
sulisut
suliffiinik
arsaarniarneqarnatik.
Ingerlatseqatigiiffik
alla
aalisakkerivimmi isumalluutinik annertuunik aningaasaliisimappat immikkoortumilu
annertuumik suliffissaaleqiffiusumi suliffinnik pilersitsisimappat Naalakkersuisut
soorunami
taakku
pisassiissutaannik
arsaassanngilaat,
taakku
suliffinnik
qulakkeerinnimmata. Pingaarpoq ingerlatseqatigiiffiutigut tamarmik aningaasarsiornikkut
napasinnaanerat, taamaalillutik inuiaqatigiinni aningaasaliisinnaallutik siuariartornermillu
aamma suliffinnik pilersitsillutik.
2
2 pillugu) Kalaallit Nunaat immikkoortumi Tunumi – Island – Jan Mayenimi
ammassannut naalagaaffiuvoq sinerialik. Ammassat ikerinnarsiortuupput, piffissami
sivikitsuinnarmi uumasartut, ammassallu annertussusaat ukiumiit ukiumut
allanngorarsinnaallutik. Qangaanilli pisassiissutit EU-mi angallatinit kiisalu Polar
Pelagici-imit annertuumik aalisarneqartarput. Aalisarneq pillugu EU-mik isumaqatigiissut
naapertorlugu EU kalaallit nunaannut pisassiissutit 70 %-iinik neqeroorfigineqassaaq.
EU-li islandip imartaani ammassanniarsinnaanngilaq taamaattumillu aasaanerinnaani
ammassanniarsinnaalluni, taakku Kalaallit Nunaaniinneranni. 2014/2015-mi pisut
tassaasimapput pisassiissutit allanut naleqqiullutik qaffasissimallutik, EU-lu 2014-mi
aasaanerani pisassiissutini tamaasa aalisarnissai angumerinngitsoorlugit.
Nalinginnaasumik ileqquuvoq EU-mut pisassiissutit aalisarneqanngitsoortut Polar
Pelagicimut tunniunneqartarlutik. Royal Greenland Pelagicimiit pisassiissutit
aalisarneqanngitsoortut ilaannik pissarsiniarluni qinnuteqartoqarneratigut suliaq
Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup Kalaallit Nunaanni
Inuussutissarsiortunut tusarniutigalugu nassiuppaa. Taamaalilluni inuussutissarsiortut
isumasioreerlugit Royal Greenland Pelagic 2014/2015-mut ammassattassiissutit ilaannik
pissarsivoq.
3 pillugu) Islandimi inatsisit naapertorlugit nunat allamiut angallataat, islandip imartaani
aalisartut, angallammi tunisassioqqusaanngillat. Aalisarnermut, Piniarnermut
Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup uppernarsarsinnaavaa Royal Greenland
Pelagicip angallatai angallammi aalisakkanik qerisunik useqarsimasut, tamannalu
islandimi oqartussanit inatsisinik unioqqutitsinertut isigineqarluni. Taamaalilluni islandimi
inatsisinik unioqqutitsisoqarmat islandimi oqartussanik suliaq malersorneqarpoq.
Inatsisinik unioqqutitsineq Naalakkersuisunit assut ajuusaarutigineqarpoq, kisiannili
suliamut iserusunnani, tassa tamanna islandip suliassarimmagu.
Erseqqissaatigineqassaaq angallat pineqartoq ammassannik nerisassiarineqartussanik
tulaassinissamut akuersissuteqanngimmat.
4 pillugu) Ilumuunngilaq Royal Greenland Pelagicip kilisaatit TUNEQ aamma
TASIILAQmi inuttanut akissarsiat allagartaannik tunniussinngitsoorsimanera.
5 pillugu) 2014-mi ikerinnarsiorluni aalisarnermi inuttat pillugit maleruagassaniit
immikkut akuersisoqarpoq. Immikkulli akuersinissamut tunngaviusussaavoq immikkut
akuersinissamik nalunaaruteqarnissaq sioqqullugu ilinniartitsinissamut pilersaarutinik
nassiussisoqassasoq, tassani takuneqarsinnaalluni inuttanik ilinniartitsineq qanoq
qulakkeerneqassanersoq.
Immikkut akuersinerit ingerlatseqatigiiffinnit pingasunik qinnuteqaatit tunuliaqutaralugit
tunniunneqarput, taakku allallutik ikerinnarsiorluni aalisarnerup iluani piginnaasanik
pisariaqartunik inuttanik sulisussarsinissaq ajornartorsiutigineqartoq. Taamaattoqarpoq
naak allagarsiisoqaraluartoq. Tassunga atasumik oqaatigineqassaaq avaleraasartuunik
aalisarnerup kingunerisaani inuussutissarsiummi nukinnik atuineq annertusineqarmat,
aamma qalorsuit ikerinnarsiutit passunneqarneri aaqqissuunnerilu aalisarnerni allani
qalorsuarnik atuinermiit allaanerulluni. Tamanna pissutigalugu Kalaallit Nunaanni inuit
ikitsuararsuit taamatut atortunik pisariaqartutigut misilittagaqarput. Ingerlatseqatigiiffinnit
marluk ilinniartitaanissamut pilersaarutinik tunniussipput tamannalu tunuliaqutaralugu
immikkut akuerineqarlutik. Ingerlatseqatigiiffiit taakku tassaapput Royal Greenland
Pelagic aamma Arctic Prime Fisheries.
3
Taakku saniatigut oqaatigineqassaaq 2015-mi inuttat pillugit maleruagassaniit immikkut
akuersisoqanngimmat.
Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga
Karl-Kristian Kruse
4