Lue lehti.
UPONORIN ASIAKASLEHTI » Syksy 2015 » WEHOLITE-SÄILIÖ SOPII MONEEN KÄYTTÖÖN SIVU 6 VIPLINER-PÄTKÄSUJUTUS TAKAA NOPEAN SANEERAUKSEN SIVU 14 ECOFLEX-PUTKET ON SUUNNITELTU POHJOISIIN OLOSUHTEISIIN SIVU 22 Sujuvuutta ja säästöjä Ahvenanmaalle rakennetaan yksi Pohjoismaiden suurimmista kalanviljelylaitoksista. Putkistourakasta saatiin yksinkertaisempi ja edullisempi vaihtamalla alkuperäisten suunnitelmien paineputket Weholite-putkiin. SIVU 18 oana valmistajana Uponor Infralla on ain putkilleen esi Suomessa myös hulev NPM-laatumerkki. Projektipalvelut – myös Suomessa Uponor Infra Projektipalvelut toteuttaa räätälöityjä projekteja ympäri maailman. Yli 60 vuoden kokemuksemme vaativasta putkirakentamisesta on johtanut ainutlaatuiseen palvelukonseptiin, jossa tarjoamme asiakkaalle käyttövalmiin kokonaisratkaisun. Uponor tarjoaa korkealaatuista asiantuntemusta projektisi alusta loppuun, kestävän rakentamisen periaatteita noudattaen. Tarjoamme Ratkaisut Laskelmat ja simuloinnit Suunnitelmat ja piirrokset Työtapaselostukset Vakiomittaisten järjestelmien valmistuksen Räätälöityjen järjestelmien valmistuksen Asennuksen ja valvonnan työkohteessa Projektinhallinnan Avaimet käteen -ratkaisut Putkilinjojen vesistöasennukset Kaivosprojektit Kunnallistekniset erikoisprojektit Erikoisasennukset PE-kaivot ja prosessiputkistot teollisuuskäyttöön Weholite-matalapainesovellukset esim. vesivoimalaitoksiin Infra-tunnelit Hitsauspalvelut työkohteessa www.uponor.fi MISTÄ KASVUA JA KEHITYSTÄ? JOKAINEN MEISTÄ on viime aikoina haastettu yhteisiin talkoisiin. Tuntuu tietysti kurjalta, kun jaossa on pelkkää niukkuutta ja säästää pitäisi. Ajatukset tuppaavat kulkemaan vain samaa latua ja päät painuvat. Kengänkärkiä tuijotellessa ei kuitenkaan nähdä mahdollisuuksia. Nostettaisiinko päät ja katsottaisiin, mitä voitaisiin tehdä paremman ja toisenlaisen huomisen eteen? Tuumasta toimeen – tässä muutamia ehdotuksia rakkaan infrasektorimme kehittämiseksi. Onko yhteiskunnan tehtävä omistaa vesihuoltoverkostomme vai voitaisiinko vesihuoltoa avata yksityiselle kilpailulle? Miksi ei otettaisi yksityistä rahaa toiminnan kehittämiseen ja ylläpitämiseen? Yhteiskunnalle jäisi edelleen rooli toiminnan säätelijänä. Mitä tämä voisi tuoda kuluttajalle? Kenties parempaa palvelua? Kukaties muodostuisi entistä suurempia yksiköitä, jotka voisivat kehittää palvelujaan entisestään. Olisiko volyymien kasvaessa mahdollista odottaa edullisempia hintoja? Valinnan vapautta? Voisinko ostaa veteni mistä haluan, aivan kuten sähkönkin? Entä olisiko mahdollista luoda ”lähdevero” vedelle? Valtio keräisi veron, jota vesilaitokset maksaisivat putkiverkostoon syötetystä vedestä. Laskutetun ja syötetyn veden määrässä on nyt suuriakin vesilaitoskohtaisia eroja. Syötetystä vedestä ns. vuotovesien osuus voi olla yli kymmenenkin prosenttia. Syötetystä vedestä maksettu vero kannustaisi vesilaitoksia korjaamaan putkistonsa vuotojen karsimiseksi. Me käyttäjät maksaisimme lähdeveron vedenkäytöstä. Veden hinta on nykyisin niin alhainen, ettei se kannusta taloudelliseen vedenkäyttöön. Kun vedenkäyttöä tehostetaan, viemäriveden määrä vähenee. Tämä tehostaa jätevedenpuhdistusta ja alentaa siitä aiheutuvia kustannuksia ja investointitarpeita. Veden lähdevero olisi kulutusvero, jota jokainen voi kulutuksensa mukaan säädellä. Mielestäni vesi on niin arvokas asia, että sille on myös annettava sen ansaitsema arvo. Onhan sähkökin verotettua, miksei siis vesikin. Tämmöisiä pohtiessa, Juha Kainulainen syksy 2015 4 Lyhyesti 6 Säiliöt Asennusvalmiina toimitettavat Weholite-säiliöt voidaan mitoittaa ja varustella lukuisiin eri käyttötarkoituksiin. 10Maakaasu Skangas Oy rakennuttaa Suomen ensimmäisen LNG-terminaalin Poriin. Samaan aikaan terminaalin kanssa valmistuu myös Kaanaan teollisuusalueelle rakennettava maakaasun yhdysputki. 12Asiantuntija Nykyistä infran palvelutasoa ei pystytä tulevaisuudessa takaamaan, jollei sitä varten saada lisää resurs- seja, sanoo Jarkko Salmenoja YIT:ltä. 14Saneeraus Räätälöidyistä VipLiner-moduuleista löytyi ratkaisu betonisen viemärilinjan saneeraukseen. JULKAISIJA Uponor Infra Oy, www.uponor.fi, p. 020 129 211 TOIMITUSNEUVOSTO Marlene Fremleson-Ohlis, Juha Hietanen, Juha Kainulainen, Seppo Rautiainen, Teemu Saarinen, Teemu Salminen ja Petri Tuominen PÄÄTOIMITTAJA Juha Kainulainen TOIMITUS Viestintätoimisto Supliikki, Outi Järvelä p. 040 577 1844 KANNEN KUVA Uponor Infra PAINO Oy Fram Ab OSOITTEENMUUTOKSET [email protected] 16 Radonsaneeraus Radonkaivoilla sisäilman radonpitoisuutta voidaan laskea keskimäärin 75–95 prosenttia. Kaivon asennus vie vain muutaman päivän. 18 Teollisuusratkaisut Ahvenanmaalle rakennettavan kalanviljelylaitoksen putkistourakasta saatiin yksinkertaisempi ja edullisempi vaihtamalla alkuperäisen suunnitelman paineputket Weholite-putkiin. 20 Kaukolämpö Tallinnan suurimmassa kaupunginosassa Lasnamäessä uusitaan kaukolämpöverkkoa. Kokoa riittää reilusti myös asennettavilla putkilla. 22 Homma putkessa Eristettyjä Ecoflex-putkia on valmistettu Suomessa jo 30 vuoden ajan. LYHYESTI WWW.UPONOR.FI Uponor Infra rakentaa asiakkaan tarvitseman kokonaisuuden Uponor Infra tähtää yhä vahvemmin räätälöityjen ratkaisujen ja kokonaispalvelujen osaajaksi ja kehittäjäksi. Designed Solutions Sales -konsepti tarjoaa palvelut ja tuoteratkaisut, joilla voidaan rakentaa asiakkaan tarvitsema kokonaisuus. P yrimme jatkossa yhä laajemmin tarjoamaan asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöityjä ratkaisuja ja palveluja. Uponor Infran osaaminen ja pitkä kokemus on hyödynnettävissä yksittäisestä tuotteesta aina vaativiin, erikoiskohteiden avaimet käteen -toimituksiin. Designed Solutions Sales -konseptin osista voidaan rakentaa juuri asiakkaan tarvitsema kokonaisuus, sanoo Uponor Infran Suomen myyntiyksikön päällikkö Juha Kainulainen. – Hankkeisiin voidaan tarjota erikoistuotteiden lisäksi suunnittelu ja laskenta, tekninen tuki, projektijohto, yksityiskohtainen menetelmäohjeistus ja erilaisia kenttätöitä. Pisimmälle vietynä palveluna vastaamme vaativista erikoiskohteista kuten vesistöasennuksista avaimet käteen periaatteella. Tällöin myös kokonaisvastuu hankkeesta on selkeästi yhdellä taholla. Ratkaisu vaativiinkin kohteisiin. – Innovatiiviset, pitkälle räätälöidyt ratkaisut ovat Uponor Infran vahvaa osaamista, jolla myös erottaudumme selkeästi kilpailijoista, Kainulainen sanoo. Hän nostaa erityisesti Weholite-teknologiaan perustuvat mahdollisuudet tuotteiden valmistukseen. Kerrosrakenteisesta, PE- tai PP-profiilista kierresaumaamalla valmistetusta Weholiteputkesta voidaan rakentaa kokonaisia järjestelmiä ja hyvin erilaisia ratkaisuja. Tällaisia ovat muun muassa erikoiskaivot ja erilaiset säiliöratkaisut, kuten alkalointilaitokset sekä hulevesi- ja kemikaalisäiliöt. – Asennusvalmiina toimitettavat ratkaisut säästävät merkittävästi aikaa ja vaivaa työmaalla. Tämä näkyy selkeästi asennuskustannuksissa. Suunnittelu- ja laskentapalveluista Kainulainen ottaa esimerkiksi 3D-suunnittelun sekä virtaama-, elinikä- ja hydrauliset laskennat. Kenttätöistä Uponor Infra voi tarjota esimerkiksi hitsauspalvelut ja asennustöiden valvonnan. 4 – Uponor Infran laaja asiantuntemus takaa myös vahvan teknisen tuen kaikkiin hankkeisiin. Mukana jo suunnitteluvaiheessa. Uponor Infran tavoitteena on olla mukana hankkeissa jo niiden suunnitteluvaiheessa. – Mitä varhaisemmassa vaiheessa hanketta päästään yhdessä asiakkaan kanssa suunnittelemaan, sitä parempi lopputulos saadaan aikaiseksi, Kainulainen korostaa. Kainulainen toteaa, että Uponor Infra on muovialan asiantuntija, jolla on vahva kokemus myös rakentamisesta. – Muovin hyvillä ominaisuuksilla saadaan perinteiseen rakentamiseen uudenlaisia ratkaisuja ja asioita on mahdollista tehdä kustannustehokkaammin, nopeammin ja laadukkaammin. Usein asiakkaille voi tulla yllätyksenäkin, miten monipuolisesti muovista voidaan rakentaa. Meidän tavoitteenamme on saada asiakkaat näkemään muovi varteenotettavana vaihtoehtona perinteiselle betonille ja teräkselle. n NIMITYKSET Hulevesikaseteilla joustava ratkaisu viivytykseen ja varastointiin U ponor Infran uudet, helposti asennettavat hulevesikasetit ovat joustava ja kokonaistaloudellinen ratkaisu hulevesien imeyttämiseen ja varastointiin niiden syntypaikalla. Kevyet, neliön muotoiset moduulit painavat vain 8 kiloa, joten niiden asentaminen on vaivatonta ja nopeaa. Uponor Infra toimittaa asennusta varten myös yksityiskohtaiset asennus- ja kokoonpanokuvat. – Rakenteensa ansiosta moduulit voidaan kasata limittäin toistensa sisään, mikä säästää huomattavasti kuljetuskustannuksia, kertoo tuotehallintapäällikkö Teemu Salminen Uponor Infrasta. Järjestelmän huoltaminen, tarkastaminen ja puhdistaminen on erittäin helppoa, sillä huoltokaivot voidaan sijoittaa minne tahansa imeytyskentässä. Hulevesikasetit soveltuvat erilaisiin kuormitusolosuhteisiin, ja ne voidaan asentaa myös raskaan liikenteen alueelle. Kasetteja voidaan asentaa jopa 14 kerrokseen ja 5 metrin syvyyteen. – Kasettien imeytyskyky on korkea – kokonaistilavuudesta 96 prosenttia on varastointitilaa. Perinteiseen sepeli-imeytykseen verrattuna varastointitilaa on kolme kertaa enemmän. Maankaivutyötä on sepeli-imeytykseen verrattuna vain kolmannes. Uudet hulevesikasetit tulevat markkinoille alkuvuodesta. Laaja valikoima ratkaisuja erilaisiin kohteisiin. Salminen muistuttaa, että Uponor Infralla on laaja valikoima ratkaisuja niin pientalojen kuin suurten kohteiden hulevesien imeytykseen, varastointiin ja viivytykseen. Hulevesiratkaisujen lisäksi Uponor Infra valmistaa monipuolista valikoimaa kunnallisteknisiä kaivoja. Uponor IQ -hulevesjärjestelmällä ja Weholite-putkella räätälöitävillä ratkaisuilla hulevesijärjestelmän rakentaminen onnistuu joustavasti niin tavanomaisempiin kuin vaativiinkin kohteisiin. – Uponor IQ -hulevesijärjestelmä on tiivis, kestävä ja helposti asennettava järjestelmä kohteisiin, joissa ei tarvita erikoisratkaisuja. Weholitesta voidaan rakentaa koko järjestelmä huleveden viivytys- ja varastointisäiliöineen kohteisiin, joissa tarvitaan suurta kapasiteettia ja tavallista enemmän suunnittelua. – Uponor-hulevesitunneli puolestaan on erityisesti pieniin kohteisiin suunniteltu varastointi- ja imeytysratkaisu. – Tarjoamme kaikkiin hulevesijärjestelmiin mitoittamisen ja suunnittelun sekä Weholiteratkaisuihin myös asennus- ja hitsauspalvelut. Jatkossa panostamme yhä selkeämmin kokonaispalvelujen tarjoamiseen. n Rakenteensa ansiosta moduulit voidaan kasata limittäin toistensa sisään, mikä säästää huomattavasti kuljetuskustannuksia. Uponor Infra Jarmo Kyytsönen on 1.7. 2015 alkaen nimitetty saneerausosaston työnjohtajaksi. Hänen toimipaikkanaan on Tuusula ja päätoimialueenaan Etelä- ja Keski-Suomi. Tehtävässään Jarmo toimii yhteistyössä asiakkaiden ja asentajien kanssa, tukee myyntiä projekteissa, valvoo asennustyömaita sekä tiedottaa ja kouluttaa asiakkaita. Remontoijan palvelut laajenevat U ponor KOTI -remontoijan palvelut ovat täydentyneet Uponor KOTI -ilmanvaihtoremontilla. Muiden KOTI-remonttien tapaan ilmanvaihtoremontti toteutetaan avaimet käteen -periaatteella, joten se sisältää kaiken suunnittelusta käytönopastukseen. Suomessa on yli 400 000 pientaloa, joihin ilmanvaihdon peruskorjaus tulee lähivuosina ajankohtaiseksi. Koneellinen tulo-poistoilmanvaihto yleistyi rakentamisessa vasta 1990-luvun loppupuolella. Aiemmin rakennetuissa taloissa on yleensä vain koneellinen ilmanpoisto tai painovoimainen ilmanvaihto. Huonon ilmanvaihdon seurauksena sisäilma on usein tunkkaista, kylpytiloihin jää kosteutta ja ruuanlaitosta jää huoneistoon pitkäksi aikaa häiritsevä käry. Lämmön talteenotolla varustetulla tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmällä huoneistoon saadaan energiatehokkaasti puhdas ja raikas sisäilma. Yksi ilmanvaihdon tärkeimmistä tehtävistä on myös ylimääräisen kosteuden poistaminen. – Ilmanvaihtoremontti mielletään usein hankalaksi toteuttaa. Useimmiten remontti voidaan kuitenkin tehdä omakotitaloon noin viikossa. Uponorin esieristetyillä kanavilla remontti sujuu siististi ja ilman tulitöitä, sanoo palvelukonseptipäällikkö Terhi Klemetti Uponorilta. Klemetti kertoo, että Ilmanvaihtoremontin jälleenmyyjäverkostoa rakennetaan parhaillaan. – Tällä hetkellä palvelu on tarjolla jo PäijätHämeen, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Savon ja Keski-Suomen alueilla. n Lisätietoja: www.uponorkoti.fi 5 SÄILIÖT TEKSTI Matti Välimäki » KUVAT Kimmo Sjöman ja Uponor Infra » Kestävä ja kevyt Weholite-säiliö sopii moneen käyttöön Asennusvalmiina toimitettavat Weholite-säiliöt voidaan mitoittaa ja varustella yksilöllisesti lukuisiin eri käyttötarkoituksiin. Kestävästä ja kevyestä Weholite-putkesta valmistetaan muun muassa alavesi-, hulevesi- ja kemikaalisäiliöitä, alkalointilaitoksia sekä tasausaltaita. Rakenteen ansiosta Weholitesta on mahdollista valmistaa sisähalkaisijaltaan yli 3,5-metrisiä säiliöitä – ja pian tätäkin isompia. W eholitesta voidaan rakentaa kokonaisia putki- ja säiliöjärjestelmiä ja hyvin erilaisia räätälöityjä ratkaisuja. Weholiten ehdottomia vahvuuksia onkin sen monipuolisuus – siitä on helppo valmistaa juuri asiakkaan tarkoituksiin sopiva ratkaisu, tuotepäällikkö Anders Andtbacka Uponor Infrasta sanoo. Andtbacka huomauttaa, että Weholiten etuja ovat myös keveys, kestävyys ja joustavuus. Weholiten salaisuus on sen kerrosrakenne: putket valmistetaan polyeteeni- tai polypropeeniprofiilista kierresaumaamalla. – Rakenne kestää hyvin myös esimerkiksi maan siirtymisen tai painaumat. Maahan asennettuna Weholiten ennustettu käyttöikä on yli sata vuotta. Kerrosrakenne mahdollistaa myös huomattavan suuret säiliökoot. Tällä hetkellä suurimmat Weholite-säiliöt ovat sisähalkaisijaltaan 3,6 metriä. – Saataville on tulossa tätäkin isompia kokoja, Andtbacka kertoo. Weholite-säiliöt ovat täysin tiiviitä ja hygieenisiä. Säiliöt myös tiiviystestataan tehtaalla. – Weholite-säiliössä ei ole riskiä korroosiolle ja se kestää useimpia kemikaaleja. Säiliöitä onkin toimitettu paljon teollisuuskäyttöön. Säiliöistä itsestään ei liukene mitään ympäristöön tai säilytettävään aineeseen. 6 Asennus helppoa ja nopeaa Weholite on kevyt ja helppo käsitellä, mikä nopeuttaa asennusaikaa ja säiliön käyttöönottoa. – Säiliö voidaan toimittaa jo tehtaalla täysin valmiiksi varusteltuna, minkä ansiosta työmaalla säästyy paljon aikaa ja vaivaa. Andtbacka kertoo, että Weholite-säiliöt voidaan mitoittaa myös normaalista poikkeavaa kuormitusta varten. – Tietokoneohjelmilla voidaan etukäteen simuloida maahan asennettuun säiliöön kohdistuvaa rasitusta ja tarpeen vaatiessa vahvistaa säiliötä entisestään. Kolmikymppinen on nähnyt maailmaa Weholiten kehitystyö alkoi Suomessa 1980-luvun puolivälissä. Nykyisin käytössä on jo tuhansia Weholite-sovelluksia ympäri maailmaa. – Suosion yksi syy on ollut se, että Weholiten käyttömahdollisuudet ovat niin laajat. Hyviä käyttökokemuksia on kertynyt pitkältä ajalta ja palaute on ollut positiivista. Weholite-säiliöitä on toimitettu lähes kaikkialle Eurooppaan. Lisäksi säiliöitä valmistetaan Kanadassa Pohjois-Amerikan markkinoille. Weholite-säiliöitä valmistetaan lisenssillä myös esimerkiksi Brasiliassa, Chilessa, Japanissa, Malesiassa, Omanissa ja Etelä-Afrikassa. TURVALLINEN ALKALOINTILAITOS Weholite-säiliöiden yksi merkittävä käyttökohde ovat alkalointilaitokset. Veden alkaloinnissa raakaveden pH-arvoa nostetaan, sillä alhainen pH-arvo voi aiheuttaa vesijohtoverkostolle esimerkiksi korroosioongelmia tai lisätä pumppujen hydrauliikkaa häiritsevien epäpuhtauksien syntymistä. Suomessa pohjavesi on usein hapanta ja pehmeää, joten alkalointi on tarpeen. Weholite-säiliöissä alkalointiin käytetään turvallista kalkkiveä. Toisin kuin lipeään, kalkkikiveen ei liity yliannostusvaaraa. Kalkkikivialkalointi on myös toimintavarmaa ja helppohoitoista. Kalkkikivestä on helppo irrottaa epäpuhtaudet ilmalla tai vedellä huuhtelemalla. Weholite soveltuu juomavesikäyttöön, ja siitä ei liukene veteen hajua tai makua. WEHOLITE-SÄILIÖITÄ ON TOIMITETTU ERI PUOLILLE SUOMEA 2004 Lappajärven vesiosuuskunta 2004 Soinin kunta 2006 Saarijärven vesiosuuskunta 2006 Äänekoski/Konginkangas 2007 Alahärmän kunta 2007 Suomussalmen kunta 2007 Konneveden kunta 2008 Kauhavan kaupunki 2008 Napapiirin Vesi 2008 Joutsenon kaupunki 2008 Nurmon kunta 2008 Heinäveden kunta 2010 Kauhavan kunta 2010 Maalahden kunta 2011 Seinäjoen Vesi 2012 Kiimingin ajoharjoittelurata 2013 Ålands Vatten 2013Korpilahti 2014 Kuhmon kaupunki 2014 Takkusalmen vesiosuuskunta 2014 Mustasaaren kunta 2014 Lappajärvi 2014 Napapiirin vesi/ Rovaniemi 2014 Kemi 2015 Talvivaara 2015 Kajaani Alavesisäiliö 100 m3 Alavesisäiliö 80 m3 Alavesisäiliö 50 m3 Alavesisäiliö100 m3 Alavesisäiliö 100 m3 Alavesisäiliö 50 m3 Alavesisäiliö 100 m3 Lietteenvastaanottosäiliö 100 m3 Alkalointilaitos 3 kpl 86 m3 Alavesisäiliö 30 m3 ja alkalointisäiliö 60 m3 Alavesisäiliö 100 m3 Alavesisäiliö 50 m3 Alavesisäiliö 100 m3 Vesisäiliö 150 m3 Alavesisäiliö 120 m3 Alavesisäiliö Alavesisäiliö 150 m3 Ylävesisäiliö Alkalointilaitos ja alavesisäiliö Alavesisäiliö + alkalointilaitos Alavesisäiliö paineenkorotuksella 100 m3 Alavesisäiliö 100 m3 paineenkorotuksella Alavesisäiliö 100 m3 ja alkalointisäiliö 15 m3 Varosäiliö 20 m3 Säätösäiliö + etukaivo Alavesisäiliö 2 x 150 m3 u 7 Vettä riittää tulevaisuudessakin Pohjois-Pohjanmaalle, Vihannin Alpuanharjun Alangon vedenottamolle tehtiin kesällä 2015 uusi alkalointilaitos. Weholite-säiliön valttina oli nopea asennustyö. H ieman ennen juhannusta Raaheen kuuluvalla Vihannin Alpuanharjulla oli tiedossa muutaman tunnin nosturikeikka. Kone nosti paikalleen Weholite-alkalointisäiliön ja alavesisäiliön. – Se meni todella sutjakkaasti. Heinäkuun puoliväliin mennessä ulkopuoliset putkistot oli jo asennettu, jonka jälkeen jäljellä olivat pumppujen ja sisäpuolisten putkistojen asennukset sekä sähkö- ja automaatiotöitä, Vihannin Vesi Oy:n vesihuoltopäällikkö Jussi Kruus kertoo. Hän arvioi, että täydessä toiminnassa harjuun pengerretty laitos on loka–marraskuussa. Uusi alkalointisäiliö asennettiin betonisen, 1980-luvulla rakennetun alkalointilaitoksen viereen. Kruusin mukaan vihantilaiset eivät halunneet betonisen veteraanin rinnalle enää toista samanlaista, vaan valitsivat Weholiten ennen kaikkea nopean asennustyön vuoksi. – Uuden betonilaitoksen rakentaminen olisi tarkoittanut sitä, että kaivannot olisivat olleet auki useiden kuukausien ajan. Riskinä olisi ollut pohjaveden laadun heikkeneminen, jos sadevedet kuljettavat siihen kaivannoista maa-ainesta. Päätös taisi olla kaukonäköinen. Sateita on kesällä 2015 riittänyt niin Vihannissa kuin muuallakin Suomessa. – Nytkin, vaikka kaivanto oli auki vain hetken, seurasimme koko ajan näytteillä veden laatua. Uusi ja vanha rinnakkain Alpuanharjun Alangon uusi ja vanha alkalointilaitos toimivat jatkossa rinnakkain. Uusi 140 kuution Weholite-säiliö pystyy käsittelemään 8 vettä 1 700 kuutiota vuorokaudessa. Betoninen, 180 kuution laitos käsittelee vettä 2 100 kuutiota vuorokaudessa. – Uusi alkalointilaitos varmistaa vedentuotantokapasiteettimme myös tulevaisuudessa, Kruus toteaa. Vesihuoltoyhtiö Vihannin Vedellä on käytössään kymmenen vedenottamoa, joista Alpuanharjulla on kaikkiaan viisi. Yhtiö toimittaa vettä Raahen lisäksi ympäristökuntiin sekä yksityisille että teollisuudelle. Vihannin Veden vedentoimitusalueella asuu noin 50 000 henkeä. Suurimpiin teollisuusasiakkaisiin kuuluu UUSI ALKALOINTILAITOS TOIMII JATKOSSA RINNAKKAIN VANHAN BETONISEN LAITOKSEN KANSSA. Mummon muusistaan tunnettu Pohjolan Peruna Oy. Vihannin Vesi toimittaa vettä myös esimerkiksi Pyhäjoensuun Vesi Oy:lle. Mikäli Fennovoiman ydinvoimalahanke lopulta toteutuu, vedentarve Pyhäjoen Hanhikiven suunnassa kasvaa merkittävästi. – Yksityistalouksien vedenkäyttö on mel- ko ennakoitavissa, mutta teollisuuden vedenkäyttö vaihtelee alueellamme runsaasti päivittäinkin, Jussi Kruus kertoo. Helppokäyttöinen laitos Alangon alkalointilaitos on Vihannin Veden ensimmäinen Weholite-laitos. – Olin suunnitteluvaiheessa yhteydessä muihin vesilaitoksiin, muun muassa Lumijoelle ja Kuhmoon, ja kyselin heidän kokemuksistaan. Palaute oli oikein hyvää, joten se auttoi päätöksenteossa. Hyvää vettä huolettomasti Yksi Suomen ensimmäisistä Weholite-alkalointilaitoksista asennettiin vuonna 2008 Hirvensalmen Rehniönharjulle Etelä-Savoon. Käyttökokemuksia on nyt kertynyt jo kahdeksan vuoden ajalta. T Weholite-säiliö saadaan paikalleen muutamassa päivässä. avoitteenamme oli saada täysin automaattinen vesilaitos, joka toimii moitteetta eikä sido työvoimaa. Weholite-säiliö on täyttänyt nämä tavoitteet erittäin hyvin, toteaa Hirvensalmen tekninen johtaja Asko Viljanen. Hän huomauttaa, että valintakriteereissä painoi myös asennuksen helppous. – Säiliö toimitettiin asennusvalmiina ja osin varusteltunakin. Emme joutuneet tekemään isoja rakennelmia. Verrattuna siihen, että olisimme rakennuttaneet betonisen alkalointilaitoksen, säästyi työmaalla aikaa vähintään kolmannes, jopa puolet. varmistamme sen, että veden pH säilyy hyvänä tulevaisuudessakin. Asko Viljanen huomauttaa, että kalkkikivellä alkaloiminen on erittäin turvallista. – Laitoksessa ei käytetä lipeää eikä vastaavia aineita. Tämä lisää osaltaan käytön huolettomuutta. KALKKIKIVELLÄ ALKALOIMINEN ON TURVALLISTA, MIKÄ LISÄÄ KÄYTÖN HUOLETTOMUUTTA. Vettä kahteen suuntaan – Kokonaiskustannuksetkin olivat suhteellisen edulliset, Kruus lisää. Alpuanharjulla veden pH-arvo on ennen alkalointia noin 6,7. Alkaloinnin jälkeen arvoksi tulee noin 7,7. – Raakavesi on todella hyvää. Vedessä on äärimmäisen vähän rautaa ja mangaania ja nekin vähäiset määrät saostuvat kalkkikiven yhteyteen. Huuhtelutarve on vähäinen ja hoituu helposti kalkkikiven lisäyksen yhteydessä, Jussi Kruus toteaa. n Nyt kahdeksan vuotta käytössä ollut Weholite-alkalointilaitos sopi myös kapasiteetiltaan hyvin Hirvensalmen tarpeisiin. Laitos tuottaa vuorokaudessa 500 kuutiota vettä. Laitoksen erikoispiirre on se, että vettä pumpataan kahteen suuntaan. – Käytämme itse noin 300 kuutiota vuorokaudessa ja myymme Mikkelin Otavaan noin 200 kuutiota. Hirvensalmella käyttäjinä on noin 350–400 taloutta. Hirvensalmella raakaveden pH-arvo on 6,7. Alkaloinnin jälkeen lukema on 7,1. – Pohjavesi on erinomaista. Alkaloinnilla Hirvensalon alkalointilaitos on asennettu pengermään siten, että maan yläpuolelle näkyvät vain kannet. Käytettävä raakavesi ohjataan laitokselle muutaman kilometrin päästä. – Jos jotain tekisin nyt toisin, oikeastaan ainoa olisi, että tilaisin saman tien vähän isomman säiliön. Etukäteen kannattaa miettiä esimerkiksi sitä, että pumppujen ympärillä on ihan reilusti tilaa. – Kun halutaan kustannustehokas ja ylipäätään huoleton alkalointilaitos, on Weholite erittäin varteenotettava vaihtoehto, Asko Viljanen summaa. n 9 MAAKAASU TEKSTI Outi Järvelä » KUVAT Jussi Partanen ja Gasum » Eetu Väisänen Destialta (vas.) sekä Eero Isoranta ja VeliHeikki Niiranen Gasumilta ovat tyytyväisiä urakan etenemiseen. Suomen ensimmäinen LNG-terminaali valmistuu keväällä Maakaasun yhdysputki alittaa vesistöjä, teitä ja ratoja Suomen ensimmäisen nesteytetyn maakaasun eli LNG:n tuontiterminaalin rakennustyöt Porin Tahkoluodon öljy- ja kemikaalisatamassa etenevät rivakasti aikataulussa. Hyvään vauhtiin on päästy myös terminaalista Kaanaan teollisuusalueelle rakennettavan maakaasuputken urakoinnissa. Haasteita 12-kilometrisen yhdysputken reitille tuovat vaihteleva, paikoitellen pehmeä maasto sekä vesistö-, tie- ja rata-alitukset. G asumin tytäryhtiö Skangas Oy:n Poriin rakennuttama LNG-tuontiterminaali ja maakaasun yhdysputki valmistuvat keväällä 2016, jolloin alueella aloitetaan käyttöönottovalmistelut. Kaupallisen käytön on tarkoitus alkaa kesällä. LNG (Liqufied Natural Gas) on nestemäistä maakaasua, joka on jäähdytetty -162 asteeseen. Nestemäisenä kaasun tilavuus jää vain kuudessadasosaan normaaliolotilassa olevan kaasun tilavuudesta. LNG:stä höyrystetyllä kaasulla on polttoaineena samanlaiset ominaisuudet kuin maakaasulla. – LNG on energiatehokas ja puhdas polttoainevaihtoehto kaasuverkoston ulkopuoliselle teollisuudelle, meriliikenteelle ja raskaalle 10 maantieliikenteelle, toteaa kehityspäällikkö Veli-Heikki Niiranen Gasumilta. Tahkoluotoon valmistuvassa terminaalisäiliössä voidaan varastoida 30 000 m3 LNG:tä. Nestemäinen LNG kuljetetaan terminaalista asiakkaille rekoilla sekä tankkaus- eli bunkrausaluksilla laivojen polttoaineeksi tai edelleen kuljetettavaksi pienemmillä säiliöaluksilla. Terminaalista voidaan myös tankata LNG:tä suoraan laivojen polttoaineeksi. – Yhdysputkeen toimitettava kaasu on höyrystetty terminaalissa takaisin maakaasuksi. Kaanaan teollisuusalueelle johdettavan maakaasun suurin käyttäjä on Huntsman Pigments and Additives, joka valmistaa muun muassa maali- ja kosmetiikkateollisuudessa käytettävää titaanidioksidia. Kaasun toimittamisesta on hiljattain tehty sopimus myös alueen teollisuudelle ja Porin kaupungille energiaa tuottavan Porin Prosessivoima Oy:n kanssa. – Uusia käyttäjiä pyritään saamaan myös Mäntyluodossa sijaitsevasta M20-teollisuuspuistosta, jonne ollaan kaavoittamassa lisää teollisuustontteja. – Yhdysputkeen rakennetaan nyt liitäntä valmiiksi, joten myöhemmin jakeluun kytkeytyvien asiakkaiden tarvitsemat järjestelmät voidaan rakentaa nopeasti. Linja etenee vaihtelevassa maastossa Maakaasuputken pääurakoitsija on Destia, joka käyttää apunaan paikallisia aliurakoitsijoita. Destia on vastannut Porissa myös LNG-säiliön betonisen ulkokuoren rakennustöistä. Sekä yhdysputken että terminaalin urakointi on edennyt aikataulussa. – Terminaalialueella työskentelee tällä hetkellä noin 150 henkeä. Suorassa sopimussuhteessa on 10 urakoitsijaa, joiden kautta yli 80 suomalaista yritystä on mukana rakentamassa terminaalia. LNG fossiilisista polttoaineista puhtain Yhdysputken rakentaminen päästiin aloittamaan elokuun alussa. Linja etenee vaihtelevassa maastossa ja ennen ensimmäistä, noin 200 metrin pituista vesistöalitusta se alittaa kertaalleen Tahkoluodon radan ja Reposaaren maantien. – Syys–lokakuun vaihteessa valmistuva vesistöosuus kulkee Kappelinsuntin huviveneväylän alta. Maaosuuden jälkeen jatketaan seuraavalla, kolmen kilometrin pituisella vesistöosuudella. Putkilinja kulkee Reposaaren maantien suuntaisesti Eteläselällä ja alittaa Poriin menevän meriväylän Reposaaren läppäsillan kohdalla, kertoo työpäällikkö Eetu Väisänen Destialta. Ennen Kaanaan teollisuusalueelle pääsyä edessä on jälleen Tahkoluodon radanalitus ja useampi tien alitus. – Alituksia tehdään niin kaivamalla, tunkkaamalla kuin suuntaporaamallakin, Väisänen mainitsee. Oman haasteensa urakkaan tuo maaston pehmeys monin paikoin. – Pehmeässä maastossa ei päästä etenemään tavallisilla kaivinkoneilla, joten osassa linjaa tarvitaan joko kelluvia kaivinkoneita tai koneiden alla on käytettävä tuentalevyjä. Vesistöalitukset valmiiksi ennen talvea Molemmat vesistöosuudet on tarkoitus saada valmiiksi marraskuun loppuun mennessä. – Vesistöalituksia on mahdollista tehdä vain syksyllä – keväällä esteenä on lintujen pesimäaika, kesällä vesistön vapaa-ajan käyttö ja talvella jäiden tulo, huomauttaa projektipäällikkö Eero Isoranta Gasumilta. Eteläselän kolmen kilometrin vesistöalitusta varten 22-metriset putkisalot hitsataan aluksi 300 metrin pituisiksi putkiletkoiksi, jotka koeponnistetaan maalla. Asennuspaikkaan putket uitetaan valmiiksi painotettuina 600 metrin pituisina putkijaksoina, jotka hitsataan toisiinsa lautan päällä. Putki upotetaan merenpohjaan vähintään yhden metrin peittosyvyyteen. Eteläselän alue on Mäntyluodon sataman aallonmurtajan suojaama, mutta sääolosuhteet saattavat merellä nostaa vedenpintaa nopeasti jopa toista metriä. Ranta-alue on enimmäkseen myös hyvin matalaa. – Säätiedotuksia saadaan kyllä seurata tarkasti – syksylle toiveissa ovatkin mahdollisimman hyvät kelit, Eetu Väisänen naurahtaa. Sujuvat toimitukset Vaasasta Uponor Infra toimittaa työmaalle halkaisijaltaan 355-millisiä PE-maakaasuputkia aluksi kuormallisen eli reilun 800 metriä viikossa. Myöhemmin, kun pidempi vesistöasennus on meneillään, putkia tuodaan työmaalle kaksi kuormallista viikossa. – Putkien valmistus Vaasassa on logistiikan kannalta erinomainen asia, sillä toimituksista voidaan sopia joustavasti, Niiranen ja Isoranta toteavat. – Uponor Infra teki putkitoimituksista hyvän, kilpailukykyisen tarjouksen. Se myös pystyy toimittamaan putkisalot 22-metrisinä, jolloin hitsaustyön kustannuksia saadaan vähäisemmän saumamäärän vuoksi pienemmäksi. Kaasu johdetaan putkistossa 8 barin paineessa, joten jakelu pystytään hoitamaan polyeteeniputkella. – Siirtopaineen nostaminen sellaiseksi, että teräsputki olisi ollut järkevä, olisi tuonut huomattavasti lisäinvestointeja LNG-terminaaliin ja suurentanut käyttökustannuksia. Muoviputkella ei myöskään ole alueella olevista suurjännitelinjoista aiheutuvia hajavirtakorroosioriskejä, Niiranen sanoo. Porin terminaalihankkeen kokonaisinvestointi on 81 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt hankkeelle 23 miljoonaa euroa energiatukea. Rakentamisvaiheen työllistämisvaikutus on 250 henkilötyövuotta, valmistuttuaan terminaali työllistää suoraan 10 henkeä ja välillisesti noin 50 henkeä. – Porin Tahkoluoto on terminaalin sijoituspaikkana erinomainen. Kuljetuksia voidaan hoitaa sujuvasti koko länsirannikolle ja Satakunnassa on paljon merkittävää teollisuutta, jossa on potentiaalisia LNG:n käyttäjiä, Veli-Heikki Niiranen sanoo. Niiranen ja Isoranta näkevät päästövaatimusten tiukentuessa LNG:n merkittäväksi energiavaihtoehdoksi niin merenkululle, raskaalle liikenteelle kuin teollisuudellekin. – LNG on fossiilisista polttoaineista ehdottomasti puhtain ja vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 25 prosenttia raskaaseen polttoöljyyn verrattuna. LNG ei myöskään sisällä rikkiä tai raskasmetalleja eikä sen käytöstä synny haitallisia pienhiukkaspäästöjä. – Viime vuosina LNG:n hintakehitys on lisäksi ollut maltillisempaa kuin raskaan ja kevyen polttoöljyn. Niiranen huomauttaa, että energiakäytön lisäksi LNG:tä ja maakaasua voidaan käyttää raaka-aineina teollisuuden prosesseissa. Esimerkiksi nikkelimetallien ja -kemikaalien jalostaja Norilsk Nickelin Harjavallan tehtaalle LNG:tä toimitetaan tuotantoprosessissa käytetyn vedyn valmistukseen. n 11 ASIANTUNTIJA TEKSTI Kirsi Riipinen » KUVAIlkka Ranta-aho » Palvelutason säilyttämiseen tarvitaan lisäresursseja – Nykyistä infran palvelutasoa ei pystytä tulevaisuudessa takaamaan, jollei sitä varten saada lisää resursseja, sanoo infran hoidosta ja kunnossapidosta vastaavan yksikön johtaja Jarkko Salmenoja YIT:ltä. M iten rajusti suomalaisen infrastruktuurin annetaan rapistua ja kuinka mittavaksi korjausvelka saa kasvaa? Näitä kysymyksiä on pyöritelty viime vuosina ahkerasti, ja teema oli näyttävästi esillä myös hallitusneuvotteluiden aikana. Jarkko Salmenoja kiittää uutta hallitusta siitä, että se lupasi infran perusväylänpitoon lisämäärärahaa 600 miljoonaa euroa. – Nyt toivon jatkuvuutta. Olemme menneet monta vuotta eteenpäin supistuvilla määrärahoilla. Ongelma ei poistu ilman pitkäjänteistä panostusta. Kun suomalaista infraa vertaa muihin maihin, emme kuitenkaan ole pahimmasta päästä. Esimerkiksi tiet kestävät ainakin toistaiseksi vertailun eurooppalaiseen tasoon. Vesihuoltoinfran ylläpito on sen sijaan erityisen haastavaa väestömäärältään supistuvilla alueilla. – Vesihuoltoa rakennettiin merkittävästi 1960- ja 70-luvuilla. Se on nyt vanhentumassa, ja korjausinvestointeja tarvittaisiin runsaasti. 12 Väki vähenee muualla paitsi kasvukeskuksissa, ja samalla vähenee vedenkulutus. Verkosto on mitoitettu isommalle väestölle, ja kun vedenkulutus vähenee, viipymä putkessa kasvaa. Myös jätevesipuolelle tulee ongelmia. Kun kuorma vähenee, biologisen prosessin tehokkuus vaarantuu. – Nykyistä palvelutasoa ei jatkossa voida taata, jos määrärahat eivät kasva, Salmenoja huomauttaa. Suomessa joudutaan päättämään, investoidaanko rahaa lisää vai ryhdytäänkö palveluverkostoa karsimaan ja palvelutasosta tinkimään. Rajoitetaanko vesihuoltoinfran jakelua? Supistukset voivat näkyä myös tiestössä: alkavatko soratiet yleistyä ja muutetaanko julkisia väyliä yksityisteiksi? Avoimuutta alliansseissa Rakennusalan taantumasta huolimatta YIT:n tilauskanta on vahva. E18eli Hamina–Vaalimaa-moottoritien rakennustyöt alkoivat kesällä, ja Helsingin Keski-Pasilassa jatkuu mittavan Tripla-keskuksen urakka. YIT on mukana suunnittelemassa myös Tampereen läpi vievää, yli 20 kilometriä pitkää raitiotietä. Salmenoja sanoo, että infran rakentajat ovat selvinneet taantumasta kohtuullisesti, sen sijaan asuntojen ja toimitilojen rakentajilla on ollut hiljaisempaa. Hän kehuu rakennusalalle tulleita uusia kehittämishankkeita, joilla pyritään tuotantotehokkuuden kasvattamiseen esimerkiksi hyödyntämällä tietomallipohjaista tuotantoa. Esimerkillistä työtä tehdään myös silloin, kun koko tuotantoketju kehittää suunniteltavan hankkeen tuottavuutta yhdessä. Näistä Salmenoja mainitsee allianssihankkeet, tilaajan sekä yhden tai useamman toteuttajan yhteenliittymät. Niissä pyritään avoimuuteen, innovatiivisuuteen ja tehokkuuteen. – Ratkaisevaa näissä hankkeissa on aito luottamuksen ilmapiiri. Tilaaja, suunnittelija ja toteuttaja kuuluvat kaikki samaan organisaatioon. Tavoite on yhteinen, ja riskinjako tehdään oikeudenmukaisesti. Allianssimallia on ehditty varioidakin, mutta esimerkiksi Tampereen kaupunkiraitiotie on puhdasoppinen allianssihanke. Kun osapuolia on mukana paljon, puhdasoppinen malli toimii Salmenojan mielestä parhaiten. Pilkkomiset tietävät riskejä Alaa – ja etenkin tilaajia – on puhuttanut paljon myös rakentamisen nykyinen laatu, tai pikemminkin sen puute. Olisiko asenteissa ja alan kulttuurissa paljonkin korjattavaa? – Uskon, että alan yritykset ja ihmiset haluavat tehdä hyvää työtä. Osaaminen on pääosin korkealla tasolla. Toki on myös tiukasti kilpailutettuja hankkeita, joissa rakentajalle ei ole jäänyt riittävästi rahaa, aikaa tai halua tehdä työtä kunnolla. Huonoissa suhdanteissa on ylitarjontaa, jolloin joskus tehdään alihintaisia tarjouksia. Tämä ei ole kenenkään etu. Kun aikaa ja rahaa on vähän, saatetaan suunnittelusta tinkiä, mikä kostautuu myöhemmin ennakoitua suurempina kuluina. Mutta esimerkiksi Hamina–Vaalimaa-moottoritiehankkeessa on toimittu esimerkillisesti. – Liikennevirasto aloitti vuoropuhelun eri vaihtoehdoista kaksi vuotta ennen hankkeen aloitusta. Pääasialliset toteuttajat pääsivät vaikuttamaan toteutukseen. Rakentamisen kulttuuria rassaavat myös urakoiden äärimmäisyyksiin menevät pilkkomiset. – Niissä riskit kasvavat, eivätkä pilkkomiset ole kenenkään etu. Lukemattomien sopimussuhteiden yhteensovittamisesta ja valvonnasta tulee omat haasteensa, ja niihin joudutaan käyttämään aivan liikaa aikaa ja resursseja. Salmenoja on hyvillään siitä, että alalla etenkin isot tilaajat ovat osaavia ja haluavat markkinoilta tervettä toimintaa. Tosin riskinä julkisen talouden puolella on kiristyvä tehostaminen. – Tilaajienkin resurssit vähenevät, ja apuun palkataan tekijöitä ulkopuolelta. Vaarana on, että erittäin tärkeä perusorganisaatioiden tilaajaosaaminen vähenee. Alalle tarvitaan lisää osaajia Digitaalisuuden on sanottu vaikuttavan tulevaisuudessa kaikkeen, ja tämä pätee myös infraan. Hallitus puhuu digiloikasta ja satsaa älyliikenteeseen. Entä osaaminen? Onko sitä tarpeeksi? – YIT:lläkin tarvitaan lisää osaajia. Heistä on jatkuvasti pula, eikä alan koulutuksessa ole aloituspaikkoja tarpeeksi. YIT:llä tosin ei edes odoteta, että koulusta tulisi valmiita osaajia. Yritys kouluttaa uusia osaajia opintojen rinnalla tai niiden jälkeen. – Nyt on huolehdittava siitä, että ala on houkutteleva. Imagoa ja toimintakulttuuria on kehitettävä edelleen ja huolehdittava myös teknisestä kehityksestä. Salmenoja toivoo, että huomiota kiinnitettäisiin myös riskien jakamiseen nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. – Nykyisellään palveluntuottajien vastuulla on riskejä, joihin emme käytännössä itse pysty vaikuttamaan. Esimerkkinä hän mainitsee pohjatutkimukset. Palveluntuottajalle yritetään siirtää vastuu niistäkin alueista, joita se ei ole itse tutkinut. – On kaikkien etu, että tilanteeseen puututaan ja se korjataan tarkoituksenmukaiseksi. n TYÖTURVALLISUUS PARANTUNUT KIITETTÄVÄSTI Jarkko Salmenojalla on YIT:n leipätyönsä lisäksi luottamustoimia, joista yksi tärkeimmistä on Rakennusteollisuuteen kuuluvan Infra ry:n hallituksen jäsenyys. Lisäksi hän toimii MANK:n eli Maarakennusalan neuvottelukunnan varapuheenjohtajana. Infra ry:n tärkeimmät teemat ovat hyvinvointi, ympäristö, työturvallisuus sekä tuottavuus ja laatu. Kaikissa näissä on Salmenojan mielestä menty eteenpäin. Hän on toiminut alalla koko työuransa, 1990-luvun alusta asti. Diplomi-insinööriksi hän valmistui Otaniemestä 1998. Ensimmäisiä työkokemuksia tuli runsaasti jo tätä ennen, esimerkiksi kerrostalotyömailta aina 1980-luvun lopulta. – Olen jälkikäteen miettinyt, että tuohon aikaan rakennustyömaat ja toimintatavat olivat paikoin melkoista viidakkoa. Siellä olisi voinut sattua pahasti. Vaikka työturvallisuus on sittemmin parantunut, edelleen on ratkaisevaa, että jokainen pitää siitä osaltaan huolta. Ennen YIT:tä Salmenoja työskenteli Seinäjoen Vedellä ja Lakeuden Vesi Oy:ssä. Kaasujärjestelmät tulivat tutuiksi Sarlinilla ja rakennuttamistehtävät YTV:llä. Infran erilaiset ratkaisut eivät jätä rauhaan myöskään vapaalla. Vaimo on joutunut toisinaan huomauttamaan lomamatkan aikana, että anna jo olla. Mies on tuolloin jäänyt puolison mielestä liian pitkäksi aikaa infran ratkaisuja valokuvaamaan. 13 SANEERAUS TEKSTI Outi Järvelä » KUVAT Kimmo Sjöman » Räätälöity ratkaisu saneeraukseen Uponor Infran räätälöimästä VipLiner-moduulista löytyi ratkaisu Ylivieskan keskustan lähettyvillä saneerattuun betoniseen viemärilinjaan. Uuden halkaisijakoon lisäksi työmaata varten valmistettiin tavallista lyhyempiä moduuleja, joilla myös linjan jyrkästi kaartuva osuus saatiin ongelmitta läpi. Y livieskan kaupunki saneeraa 1960-70-luvuilla rakennettua betonista viemäriverkostoaan vuosittain noin 1–2 kilometrin verran. – Betonilinjoja on vielä saneeraamatta reilu kolmisen kilometriä. Viime vuosina saneerauksissa on keskitytty myös uusimaan muoviputkistoissa olevia betonikaivoja, kertoo projekti-insinööri Karoliina Mustonen Ylivieskan kaupungin kuntatekniikan yksiköstä. Lähes kaikki saneeraukset pyritään tekemään kaivamattomalla menetelmällä. Tämä oli lähtökohtana myös keskustaajaman lähettyvillä sijaitsevalla Vierimaantiellä, kun 1960-70-lukujen vaihteessa rakennetun runkolinjan saneerausta ryhdyttiin suunnittelemaan. Linjaan johdetaan jätevesiä läheisiltä Toivonpuiston ja Pyörreperän asuinalueilta, Puuhkalan teollisuus- 14 alueelta sekä osittain myös keskustan alueelta. – Nyt saneerattu, 890 metrin pituinen osuus kuvattiin ensimmäisen kerran jo muutama vuosi sitten. Linjassa johdettu vesimäärä oli todella suuri, joten tuolloin ryhdyttiin vähentämään vuotovesien määrää saneeraamalla linjaa sen yläosuudelta. Vuotoveden määrä saatiin päälinjassa vähennettyä noin kolmannekseen, jonka jälkeen putki kuvattiin uudelleen. – Kuvaukset osoittivat, että viemärilinja oli paikoin jo erittäin huonossa kunnossa, Karoliina Mustonen kertoo. Selkeää säästöä Vuotovesien määrän väheneminen mahdollisti kuitenkin sen, että 400-millisen betoniputken sisähalkaisijaa voitiin saneerauksessa pienentää. – Konsultin kanssa tehdyissä selvityksissä päädyttiin siihen, että halkaisijaa olisi mahdollista pienentää enintään 15 prosenttia. Toisaalta oli kuitenkin otettava huomioon maankäytön mahdollinen laajeneminen tulevaisuudessa, joten Uponor Infran tarjoama ratkaisu, halkaisijaltaan 375-millinen VipLiner-pätkäsujutusputki oli kohteeseen erinomainen. Saneerattavan putken sisähalkaisija pieneni tällä ratkaisulla vain viitisen prosenttia. – Myös kustannussäästöt olivat selkeät verrattuna esimerkiksi sukkasujutukseen. Pätkäsujuttamalla kaivantojen tekemiseltä vältyttiin ja linja oli käytössä koko saneerauksen ajan. Kaivannot olivat tarpeen ainoastaan kolmen piilokaivon kohdalla, kertoo hankkeen valvojana toiminut Asko Polvi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. VipLiner-pätkäsujutus tehdään moduuleilla kaivosta kaivoon, joten liikenteelle ja lähiympäristölle ei juurikaan aiheudu haittaa. keen olisi valmiina tuotteina ollut halkaisijaltaan 315- ja 355-milliset moduulit. Saneerattavan putken sisähalkaisija olisi kuitenkin pienentynyt liikaa. Uusi tuote kehitettiin ja testattiin Vaasan tehtaalla ja on nyt käytettävissä vastaavissa hankkeissa jatkossakin, kertoo myyntipäällikkö Kimmo Sjöman Uponor Infrasta. Paitsi moduulin halkaisijaa, myös sen pituutta räätälöitiin. Vakiokoon, 50-senttisen moduulin, lisäksi Uponor valmisti työmaata varten 25-senttisiä moduuleja. – Noin 40 metrin osuus saneerattavasta linjasta kaartoi sen verran, etteivät normaalipituiset moduulit olisi soveltuneet. Lyhyemmässä moduulissa saumat antavat pari astetta myöden, joten tuostakin kohdasta päästiin ongelmitta. Paikka olisi myös ollut erittäin hankala kaivaa. Sjöman pitääkin nyt tehtyä saneerausta erinomaisena esimerkkinä siitä, että haastavaankin kohteeseen on räätälöimällä löydettävissä sopiva ratkaisu. Urakan aikana vaihdettiin lisäksi 23 betonikaivoa muovisiin ja saneerattiin kolme piilokaivoa. – Kaivot rakennettiin paikan päällä polyeteeniaihioista hitsaamalla. Valmiskaivoja ei olisi saatu sopimaan vanhaan linjaan, sillä tarpeeksi tarkkoja kaivokortteja ei ollut saatavilla, Kimmo Sjöman kertoo. VipLiner-pätkäsujutus on Ylivieskassa tuttu menetelmä: sitä on käytetty saneerauksissa jo 20 vuoden ajan. Asko Polvi ja Karoliina Mustonen pitävät VipLinerin ehdottomana vahvuutena sitä, ettei ohipumppausta tarvitse suunnitella ja linja voidaan pitää käytössä koko saneerauksen ajan. – Putken rengasjäykkyys on myös riittävä, joten putkea ei tarvitse linjan heikoimmissakaan kohdissa tukea, Polvi huomauttaa. Saneeraus saatiin valmiiksi seitsemässä viikossa. Jäljellä ovat vielä linjan loppukuvaukset. – Nopeasti ja hyvin sujunut urakka, summaavat Mustonen ja Polvi. n Nopea ja sujuva urakka Vierimaantien saneeraus päästiin aloittamaan heinäkuun alussa. – Työt sujuivat nopeasti ja ongelmitta, vaikka saneerattava linja on iso ja myös haastava kohde. Linjan mutkaisinkin osuus ja yksi sortumakohta Savontien alituksessa saatiin kunnialla läpi. Yksi noin 30 metrin pituinen ojanalitus tehtiin erillisurakkana suuntaporaamalla, Asko Polvi kertoo. VIERIMAANTIEN JÄTEVESIVIEMÄRIN SANEERAUS Ratkaisuna uusi tuote VipLiner-putkimoduulit (DN 375), moduulien pituus 0,5 m ja 0,25 m saneeratun linjan pituus 890 m viemärin lisäksi uusittiin 23 kaivoa ja 3 piilokaivoa VipLiner-pätkäsujutus on helppo ja nopea tapa kunnostaa vanhat, vuotavat betoniviemärit. Saneerattavan putken sisään työnnetään toisiinsa lukittuvista 50 senttimetrin pituisista moduuleista koostuva uusi putki. Tarvittaessa vanhan ja uuden putken väliin jäävä tila täytetään vaahtobetonilla. Koska saneeraus tehdään moduuleilla kaivosta kaivoon, ei liikenteelle ja lähiympäristölle juurikaan aiheudu haittaa. Myöskään ohijuoksutuksia ei tarvita, vaan putkilinja voi olla toiminnassa koko saneerauksen ajan. VipLiner-moduuliin kehitettiin nyt uusi halkaisijakoko Uponor Infran Vaasan tehtaalla. – Tämän kokoluokan saneerattavaan put- 15 RADONSANEERAUS TEKSTI Marianna Salin » KUVAT Juha Tanhua » Radonsaneeraus sujuu nopeasti Sisäilman radonpitoisuus selviää vain mittaamalla, ja korkea pitoisuus laskee vain korjaamalla. Hollolalaisessa Canncolor Oy:ssä lukemat laskivat yhdellä radonkaivolla. T oimistotarvikkeita, ergonomiatuotteita ja liikelahjoja myyvän Canncolor Oy:n toimisto ja varasto sijaitsevat Hollolassa, joka tunnetaan korkeista radonpitoisuuksista. Siksi myös Canncolor tilasi Säteilyturvakeskuksesta eli Stukilta mittauspurkit, ja parin kuukauden jälkeen tulos oli selvä. Toimiston radonpitoisuus oli keskimäärin 870 becquereliä kuutiometrissä ilmaa, siis selvästi yli 400 Bq/m3:n rajan. – Olen itse toimistolla vain parina päivänä viikossa, mutta meillä on neljä työntekijää paikalla joka päivä, joten tilanteeseen oli puututtava, toteaa yksi Canncolorin omistajista, myyntijohtaja Jarmo Harkko. Kävi ilmi, että tilanne ei ratkeaisi räppänöitä lisäämällä, joten Harkko tarttui lahtelaisen maanrakennusyrityksen, Kepe Oy:n tarjoukseen. Huhtikuisena aamuna Kepen radonsaneeraajat tuli- 16 vat pihaan kaivureineen, ja seuraavana iltapäivänä he tasoittivat jo pihamaata. Uponorin radonkaivo jäi humisemaan hillitysti takapihalle, noin neljän metrin päähän toimiston seinästä. – Ennen saneerausta mittasin pikamittarilla lukeman 553, ja heti saneerauksen jälkeen lukemaksi tuli 70, kertoo Kepen toimitusjohtaja Tommi Kemppainen. Ensi talvena tulokset varmistetaan vielä pitkällä mittauksella. Yksi radonkaivo riitti Radonkaivon toimintaperiaate on yksinkertainen. Rakennuksen seinustan tuntumaan kaivetaan rakennuksen perustuksia syvempi kuoppa, jonka pohja täytetään karkealla soralla. Soran pinta tiivistetään pressulla, ja sen keskeltä nousee putki maan pinnalle. Putkeen asennetaan puhallin, joka imee sorakuoppaan alipaineen. Näin radonpitoinen ilma siirtyy rakennuksen alta Aki Limatius ja Tommi Kemppainen varmistavat saneerauksen tulokset ensi talvena tehtävällä pitkällä mittauksella. RADON LYHYESTI Radon on radioaktiivinen, näkymätön, hajuton ja mauton kaasu. Sitä syntyy kaikessa kiviaineksessa uraanin hajotessa. Ilmassa leijuvat radonin hajoamistuotteet kulkeutuvat hengityksen mukana keuhkoihin. Itse radonkaasu poistuu pääosin uloshengityksen mukana, mutta kiinteät hajoamistuotteet tarttuvat keuhkojen sisäpintaan. Noin puolet suomalaisten saamasta säteilyannoksesta on peräisin sisäilman radonista. Pitkäaikainen altistuminen radonille lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Se on merkittävin keuhkosyövän aiheuttaja tupakoinnin jälkeen. kaivoon sen sijaan, että se nousisi lattian raoista sisälle. Kaivosta ilma johdetaan poistoputkea pitkin parinpelkästään radonpitoisuuden takia. kymmenen metrin päähän. Lopputulos on iso kysymysmerkki, Kepe on asentanut runsaan viiHolmgren sanoo. den vuoden aikana pitkälti toistasataa Uudisrakennuksen rakentajalle radonkaivoa niin omakotitaloihin hänen neuvonsa on yksiselitteinen. kuin isompiinkin asuin- ja työpaikka– Kannattaa aina tiivistää alapohja rakennuksiin. ja asentaa valmiiksi radonputkistot. – Radonkaivon periaate on aina Radonpitoisuus on hyvä mitata heti (Lähde: Säteilyturvakeskus) sama, mutta isojen kiinteistöjen järensimmäisenä talvena. jestelmät ovat noin kolme kertaa Marraskuussa mittaamaan isompia kuin omakotitalojen järjestelmät, Kemppainen sanoo. Stukin mukaan radonpitoisuus kanHänen mukaansa yhdellä ison kiinteistön radonkaivolla voinattaa mitata marraskuun ja huhtikuun välillä. Tärkein syy tähän daan kattaa jopa 2 000 neliömetrin pohjapinta-ala. Canncolorin on se, että sisä- ja ulkolämpötilan suuri ero johtaa alipaineeseen, T:n muotoinen rakennus on vajaa tuhat neliötä, joten yksi kaivo joka saa radonin virtaamaan sisään. riitti siihen helposti. – Ei tarvitse odottaa routaa tai lunta, vaan kausi alkaa marraskuun alussa, Holmgren painottaa. Kerralla kuntoon Stukin mittauspurkki kerää tietoa tavallisesti parin kolmen kuukauden ajan ja tarjoaa tulokseksi keskiarvon. Holmgren koStukin mukaan radonkaivoilla on alennettu sisäilman radonrostaa, että asunnoissa arvojen päivittäiseen tai viikoittaiseen pitoisuutta keskimäärin 75–95 prosenttia. vaihteluun ei tarvitse kiinnittää huomiota, koska radon vaikuttaa – Luotamme tuotteeseen niin paljon, että annamme radonterveyteen nimenomaan pitkäaikaisen altistumisen eikä yksitsaneerauksille takuun, Kemppainen kertoo. täisten huippupitoisuuksien seurauksena. Sen sijaan työpaikoilla Saneerausten määrä on hänen mukaansa lisääntynyt joka voi osoittautua kannattavaksi selvittää radonpitoisuus työaikana, vuosi. Hän arvelee kasvavan suosion syyksi lisääntynyttä tiejos ilmanvaihtoa säädetään työaikojen mukaan. toisuutta radonin vaaroista ja toisaalta myös sitä, että tarjolla Täysin turvallista radonpitoisuutta ei ole olemassa, mutta on helppo, talon ulkopuolelle asennettava ratkaisu. viranomaisten mukaan keskimääräisen pitoisuuden olisi syytä Talon sisälle asennettavalla radonimurilla on päästy lähes olla vanhoissa rakennuksissa alle 400 Bq/m3, kun taas uudisrayhtä hyviin tuloksiin. Tosin Kemppaisen mukaan imuriasennus vaatii usein tarkkaa tiivistystyötä onnistuakseen. kennuksissa sen on alitettava 200 Bq/m3. Mittausten keskiarvo Mutta onko pakko asentaa kaivo tai imuri? Puhdistuisiko ilma on Suomessa 96 Bq/m3. pelkästään tiivistämällä rakenteita tai lisäämällä ilmanvaihtoa? Radonia kaikkialla Stukin tutkija Olli Holmgren on huomannut, että etenkin betonirakenteisessa rakennuksessa tiivistäminen voi auttaa Suomessa radonpitoisuus on suurimmillaan hyvin ilmaa läpäijoissakin tapauksissa, jos sen tekee erittäin huolellisesti. sevillä sora- ja hiekkaharjuilla Etelä-Suomessa sekä Pirkanmaan – Se voi olla hyvä vaihtoehto esimerkiksi muun peruskoralueella, mutta korkeita pitoisuuksia on mitattu jopa savimaalle jauksen yhteydessä. Yleensä kannattaa kuitenkin valita sellaiperustetuissa rakennuksissa. Holmgrenin mukaan radonia voi nen menetelmä, jolla pääsee suoraan mahdollisimman pieneen tulla savimaalle täytesorasta tai saven kiviaineksesta. pitoisuuteen. Siinä mielessä radonimuri tai radonkaivo on – Radonia voi olla missä tahansa, eivätkä alueen tilastot tai suositeltavin tapa, Holmgren toteaa. edes naapurin mittaukset auta päättelemään pitoisuutta omassa Ilmanvaihdon kohentamista hän kannattaa vain, jos se toirakennuksessa, Holmgren huomauttaa. mii huonosti. On kuitenkin kymmeniä kuntia, joissa viranomaiset pitävät – On helppoa asentaa puuttuvia korvausilmaventtiileitä, mutta riskiä suurempana kuin muilla alueilla ja niissä työnantajien on ei ole perusteita asentaa kymppitonnin tulo- ja poistoilmakonetta pakko selvittää työpaikkojen sisäilman radonpitoisuus. n 17 PIPING CONTRACT TEOLLISUUSRATKAISUT TEKSTI Johanna Haveri » KUVAT Uponor Infra » Weholite toi putkistourakkaan sujuvuutta ja säästöjä Ahvenanmaalainen Fifax Ab rakentaa parhaillaan yhtä Pohjoismaiden suurimmista kalanviljelylaitoksista Ahvenanmaan Eckeröhön. Täydellä kapasiteetilla toimiessaan maanpäällinen, noin 1,8 kilometrin etäisyydellä merestä sijaitseva laitos tuottaa vuosittain yli 3 200 tonnia kirjolohta Suomen ja Pohjoismaiden markkinoille. Laitoksen putkistourakasta saatiin yksinkertaisempi ja edullisempi vaihtamalla alkuperäisten suunnitelmien paineputket halkaisijaltaan 1 800-millisiin Weholite-putkiin. A hvenanmaalle rakenteilla oleva kuivan maan laitos on ympäristön kannalta yksi Pohjoismaiden edistyksellisimmistä kalanviljelylaitoksista. Se on Itämeren alueen ensimmäinen kalanviljelylaitos, joka kierrättää puhdistetun käyttövetensä yhä uudelleen, joten laitoksen vedet tai kalojen ravinteet eivät päädy mereen. Ekologisesti suunnitellussa, suljetulla kiertovesitekniikalla toimivassa laitoksessa kalat saavat ihanteelliset kasvuolosuhteet, eikä niiden kasvatuksessa tarvita esimerkiksi antibiootteja kuten luonnonvesissä kasvatettaessa. Kalojen ruokintaa on myös helpompi seurata, joten niiden yliruokkimiselta vältytään. Tämä säästää sekä ympäristöä että kustannuksia. 18 Noin 18 miljoonaa euroa maksavasta laitoksesta tulee yksi Pohjoismaiden suurimmista kuivan maan kalankasvattamoista. Laitos vastaa kalanviljelyn koko prosessista, kalanmunien tuotannosta valmiin kalan käsittelyyn asti. Noin 15 000 neliömetrin kokoisen hallin kolmelle allasalueelle rakennetaan yhteensä 36 halkaisijaltaan 12-metristä, 5 metriä syvää allasta. Laitoksen käyttämä vesi pumpataan 1,8 kilometrin etäisyydellä sijaitsevasta Ahvenanmerestä laitoksen kolmeen vedenpuhdistamoon. Omien vedenpuhdistamojen lisäksi alueelle rakennetaan biokaasulaitos, joka hyödyntää kalankäsittelyssä syntyvää eloperäistä jätettä. Sen tuottamaa kaasua käytetään laitoksen toiminnassa. – Halkaisijaltaan jopa 3,5-metrisistä Weholite-putkista voidaan valmistaa kokonaisia putki- ja säiliöjärjestelmiä sekä erilaisia räätälöityjä ratkaisuja, kertoo myyntipäällikkö Tom Karnela Uponor Infrasta. Kokemusta kannattaa hyödyntää Suunnitelmien muutoksilla säästöjä Uponor Infra on ollut mukana hankkeessa jo sen suunnitteluvaiheesta ja toteuttaa kalanviljelylaitoksen 36 erilaisen altaan vaatiman putkistourakan. Urakkaan kuuluvat suunnitteluapu sekä putkien toimitus ja asentaminen. Uponor Infran asiantuntijoiden suosituksesta putkistourakan alkuperäisiä suunnitelmia myös muutettiin kustannustehokkaamman ratkaisun saamiseksi. Hankkeen pohja- ja putkistotöistä vastaava konsultti Dan Engblom Deab Konsultista kertoo, että muutosten ansiosta kustannuksissa säästettiin alkuperäisiin suunnitelmiin verrattuna noin kolmannes. Laitoksen linjasto oli alun perin tarkoitus toteuttaa 630– 800 mm:n paineputkilla. – Uponor Infran ehdotuksesta putket vaihdettiin halkaisijaltaan 1 800-milliseen Weholite-matalapaineputkeen, joka kestää hyvin linjaston 0,5 barin paineen. Weholiten ansiosta alkuperäisen suunnitelman risteilevää putkistoa pystyttiin myös yksinkertaistamaan. Rakenteilla olevassa ratkaisussa kullakin laitoksen kolmesta erillisestä allasalueesta kiertovesitekniikka toteutetaan kahdella Weholite-putkella, joista on putkiliitännät kalatankeille. – Toteutustapa on nyt yksinkertaisempi, järkevämpi ja huomattavasti edullisempi, Dan Engblom toteaa. Kerrosrakenteiset, PE- tai PP-profiilista kierresaumaamalla valmistettavat Weholite-putket ovat kestäviä, joustavia ja keveitä. Kolmessa vaiheessa toteutettavat putkistoasennukset aloitettiin maalis–huhtikuun vaihteessa. Ensimmäisen vaiheen testauksia päästiin tekemään heinäkuun lopulla, minkä jälkeen kalanviljely on aloitettu asteittain. Koko putkiston asennusurakan odotetaan olevan valmis vuodenvaihteessa. Putkistotöiden valvonnasta vastaava Engblom on tyytyväinen töiden sujumiseen. – Putkistojen asennus on edennyt erittäin hyvin. Uponor on myös joustanut putkien toimituksissa, mikä on helpottanut töiden järjestämistä asennuspaikalla. Tom Karnelan mielestä hanke on hyvä esimerkki siitä, miksi Uponorin asiantuntijoita kannattaa käyttää jo projektien alkuvaiheessa. – Näin varmistamme, että asiakas saa parhaan hyödyn kokemuksestamme ja on tyytyväinen lopputulokseen. Uponor Infra toimittaa Fifaxin laitokseen yli 10 kilometriä erilaisia putkia ja muuta materiaalia. Tuotantolaitoksen toimittaa norjalainen AKVA Group, joka on maailman johtava vesiviljelyteknologian valmistaja. n KALANVILJELYLAITOS ECKERÖHÖN Tuottaa täydellä kapasiteetilla toimiessaan 3 200 tonnia kirjolohta vuosittain Ensimmäinen kiertovesitekniikalla toteutettu teollisen mittakaavan laitos Kiertovesitekniikka on nykyaikaisin, ympäristöystävällisin ja tehokkain kalankasvatusmenetelmä Laitoksen koko noin 15 000 m2 36 kasvatusallasta Uponor Infra on antanut suunnitteluapua sekä toimittaa putkistot ja vastaa niiden asennuksesta ja hitsauksesta Uponor Infra toimittaa laitokseen muun muassa n. 600 m Weholite ID/OD 1800/1950 -matalapaineputkea, kulmia, T-haaroja, läpivientejä n. 500 m PE 630 mm SDR 33 -putkea sekä kulmia ja muita osia n. 7 500 m PE 160 mm SDR 17 PN 10 -paineputkea merenrannan pumppaamoon PE 110 mm–315 mm SDR 17 PN 10 -putkea sekä osia Weholite 800/900 SN 4 -putkea erikoisosia 19 KAUKOLÄMPÖ TEKSTI Matti Välimäki » KUVAT Küte ja Ehitus AS » Järeää putkea Tallinnan kaukolämpöverkkoon Tallinnan suurimmassa kaupunginosassa Lasnamäessä on totuttu rakentamaan isossa mittakaavassa. Kun alueen kaukolämpöverkkoa nyt uusitaan, on putkillakin reilusti kokoa. Esieristettyjä, halkaisijaltaan DN 1 000 -putkia asennetaan alueelle kaikkiaan 1,1 kilometriä. L asnamäki on Tallinnan kahdeksasta kaupunginosasta suurin. Kaupungin itäosassa sijaitseva, reilun 118 000 tallinnalaisen asuinalue tunnetaan muun muassa suurista elementtitaloistaan, jotka rakennettiin neuvostoaikana 1980-luvulla. Lasnamäessä on totuttu ajattelemaan isossa mittakaavassa. Kun alueen kaukolämpöverkkoa nyt saneerataan, on putkillakin reilusti kokoa. Uponor Infra toimittaa Lasnamäkeen kaikkiaan 1,1 kilometriä halkaisijaltaan DN 1 000 -kaukolämpöputkia. Teräksiset putket on eristetty polyuretaanilla ja niissä on 1 200 mm:n muovisuojakuori. Tilaajana on Küte ja Ehitus AS ja loppuasiakas on kaukolämpöverkon omistaja AS Tallinna Küte. Vjatšeslav Kovaltšuk, Küte ja Ehitus AS:n kehitysosaston johtaja kertoo, että ihan Eestin ennätystä putkien koossa ei vielä tehdä, mutta aika lähellä ollaan. – Suurimmat Tallinnaan asennetut putket ovat kokoluokkaa DN 1 200. Niitä tarvittiin, kun 1970-luvun alussa kaupungin lähelle rakennettiin Irun voimalaitos, jonka piti silloin vastata koko kaupungin lämmityksestä. 20 Isoimmat kulmapalat ovat kooltaan jopa 4x2 metriä. – Nyt järjestelmät ovat nykyaikaisempia ja kaupunki ei tarvitse niin paljon energiaa. Kun kaukolämpöverkkoa nyt uusitaan, esieristetyt DN 1 000 -putket riittävät, Kovaltšuk kertoo. Kahdessa kohteessa samanaikaisesti Küte ja Ehitus AS uusii Lasnamäen kaukolämpöputkia kahdessa eri kohdassa. – Smuulin suunnalla putkia uusitaan, sillä alueelle rakennetaan uutta tienristeystä. Putkien päälinja on järkevää saneerata nyt samalla kertaa. Mikäli vanhojen putkien kanssa tulisi myöhemmin ongelmia, niiden korjaaminen olisi paljon työläämpää ja kalliimpaa. – Pietarin valtatien lähellä putket ovat jo niin huonossa kunnossa, että ne vaativat uusimista. Alueella on ollut viime aikoina useita putkirikkoja ja -vuotoja. Vuonna 1993 perustettu Küte ja Ehitus AS on Viron suurin lämpöenergia-alan infrastruktuurien sekä paloturvallisuusjärjestelmien suunnitteluun, rakentamiseen "IHAN EESTIN ja uudistamiseen erikoistunut insinööriyritys. Sen ENNÄTYSTÄ asiakkaita ovat pääasiassa energiayhtymät, teollisuusPUTKIEN KOOSSA laitokset ja suurrakennusten pääurakoitsijat. Yhtiö on suuntamassa toimintaansa myös ulkomaille. EI TEHDÄ, MUTTA Ensi vuoden alusta lähtien yrityksen nimi vaihtuu KE LÄHELLÄ OLLAAN." Infraksi. Takana jo paljon yhteistyötä Küte ja Ehitus valitsi urakkaan Uponor Infran putket aiempien hyvien kokemustensa perusteella. – Olemme tehneet Uponorin kanssa yhteistyötä jo pitkään. Pelkästään tänä vuonna Uponor on toimittanut meille putkia ja osia jo kahteentoista eri projektiin Tallinnassa, Vjatšeslav Kovaltšuk mainitsee. – Olemme olleet todella tyytyväisiä putkien laatuun. Myös hintataso on kilpailukykyinen. Kovaltšuk kertoo, että Lasnamäen urakoinnissa aikataulu on ollut erittäin tiukka. – Isojen putkien ja asennusosien valmistus ja kuljetus on ollut haastavaa. Kokenut projektitiimi ja Uponorin ammattilaiset ovat kuitenkin selvinneet tiukoista vaatimuksista, eikä laadusta tai aikataulusta ole tingitty. – Urakat on saatava valmiiksi kesäkauden aikana. Työt alkoivat heinäkuussa ja niiden on suunniteltu päättyvän viimeistään syyskuun lopussa, kun lämmityskausi alkaa. Logistiikassa mietittävää Projektipäällikkö Jan-Erik Svarvén Uponor Infran Teollisuus- ja Energialaitosmyynnistä kertoo, että teräsyhtiö SSAB toimittaa 16-metriset teräsputket Uponor Infran Vaasan tehtaalle, jossa ne eristetään. – Isojen putkien valmistuksessa tarvitaan merkittävästi nostokapasiteettia sekä vaahdotuskoneita, jotka pystyvät kerralla ruiskuttamaan tarvittavan, tavallista suuremman määrän uretaania. Kaikilla valmistajilla ei ole tähän valmiuksia, Svarvén kertoo. Uponor toimittaa Tallinnaan myös 44 kulmapalaa, joista isoimmat ovat kooltaan jopa 4x2 metriä. Suomenlahden yli matkaa myös esimerkiksi kaksi esieristettyä 3,6x2 metrin T-haaraosaa, joiden seinämien paksuus on 20 millimetriä. T-haaraosat yhdistävät Lasnamäen kaksi päälinjaa. – Kuljetuksissa on ollut paljon järjesteltävää, sillä yhteen autoon mahtuu vain kolme putkea tai neljä kulmaa. T-haaraosaa varten jouduimme rakentamaan erikoislavan, joka on leveämpi kuin tavallinen autonlava, Svarvén kuvailee. Lasnamäessä käytetään myös muun muassa esieristettyjä venttiilejä. – Olemme suunnitelleet venttiilit yhdessä asiakkaan ja venttiilitoimittajan kanssa. Haluamme varmistaa, että asiakas saa juuri sitä, mitä haluaa, Jan-Erik Svarvén korostaa. Smuulin suunnalla linjaan tehdään tavallisuudesta poikkeava ratkaisu: DN 1 000 -putki asennetaan sillan kohdalla betonikanavaan, koska paikalla ei ollut tilaa tehdä kaivutöitä. – Ratkaisua olivat kanssamme suunnittelemassa myös saksalaiset insinöörit, Kovaltšuk kertoo. Asennuksessa tarvitaan paljon tilaa Suurten putkien kaivu- ja asennustyöt vaativat luonnollisesti paljon tilaa. – Ajoittain on vaikea saada paikalliselta liikenneosastolta lupaa vilkkaasti liikennöitävien teiden sulkemiseen. Tällaisten töiden suunnitteluja valmisteluvaiheeseen menee huomattavan paljon aikaa. Kovaltšuk kertoo, että Lasnamäessä ei kuitenkaan yleensä kohdata samoja ongelmia kuin keskiaikaisessa vanhassakaupungissa: siellä museoviranomaiset keskeyttävät työt välittömästi, jos kaivutyöt paljastavat jotain historiallisesti mielenkiintoista. Tämä luonnollisesti viivyttää projekteja. – Ja kun kaupungissa operoidaan, tulee asukkailta aina silloin tällöin valituksia. Se on ymmärrettävää, sillä asennustyöt tuovat aina mukanaan jonkin verran melua. – Pyrimme kuitenkin löytämään kompromisseja, jotta töistä aiheutuisi ympäristölle mahdollisimman vähän häiriötä. n 21 HOMMA PUTKESSA TEKSTI Outi Järvelä » KUVAT Uponor » Kestävyyttä 30 vuoden kokemuksella Jo 30 vuoden ajan Suomessa valmistetut eristetyt Ecoflex-putket tarjoavat laajan valikoiman ratkaisuja lämmitys-, käyttö- ja jäähdytysveden jakeluun niin asuinrakennuksissa, kunnallistekniikassa kuin vaativissa teollisuuskohteissakin. Helposti asennettavien putkien liitosten tekoa nopeuttaa entisestään Uponor Quick & Easy -liitosjärjestelmä, joka on nyt käytettävissä myös Ecoflex-putkiin. K otimaisten Ecoflex-lämmitys- ja käyttövesiputkistojen sekä jäätymättömien vesijohtojen käyttökohteita ovat niin ympärivuotisessa käytössä olevat asuinrakennukset kuin loma-asunnotkin, julkiset rakennukset, kunnallistekniikka ja teollisuus. – Kattavasta valikoimasta löytyy sopiva ratkaisu jokaiseen kohteeseen. Putkistojärjestelmiin kuuluvat valmiit tarvikkeet kuten haaroituskaivot, kytkentä-, jatkos- ja haaroituspakkaukset sekä liittimet varmistavat vaivattoman asennuksen, toteaa tuotepäällikkö Marko Haljoki Uponorilta. Rakennusten väliseen lämmönsiirtoon suunniteltuja Ecoflex Thermo -putkia on valmistettu jo 30 vuoden ajan. Lähes yhtä pitkään valikoimissa ovat olleet lämpimän käyttöveden verkostoihin tarkoitetut Ecoflex Aqua -putket sekä neliputkinen Ecoflex Quattro, jossa on virtausputkistot sekä lämpöjohtokäyttöön että lämpimälle käyttövedelle. – Ecoflex Quattro on pienempiin kohteisiin hankinta- ja käyttökustannuksiltaan ehdottomasti edullisin vaihtoehto, Haljoki sanoo. Itsesäätyvällä lämpökaapelilla varustetut jäätymättömät Supra Plus -vesi- johdot tuotiin markkinoille 1990-luvun alussa. Supra-putkien tyypillisimpiä käyttökohteita ovat vapaa-ajan asunnot, omakotitalot, maatilat ja kunnalliset putkistot, joissa on vaara jäätymiselle. Lämpökaapeleilla varustetut putkistot soveltuvat myös paineviemäreiksi ja erilaisiin teollisuuden tarpeisiin. – Ecoflex-putkia on valmistettu jo kymmeniä tuhansia kilometrejä. Uponorin pitkä kokemus ja osaaminen takaavat kestävät ja luotettavat ratkaisut, joista on kertynyt käyttökokemuksia 20–30 vuoden ajalta, Haljoki toteaa. Ratkaisuja myös räätälöimällä Marko Haljoki muistuttaa, että laajan vakiotuotteiden valikoiman lisäksi ratkaisuja voidaan räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaan. – Esimerkiksi teollisuuskohteiden putkielementit voidaan varustaa erilaisilla teollisuuskaapeleilla tai jopa asiakkaan toimittamilla kaapeleilla. Myös kemikaalilinjat saattavat vaatia putkilta tai kaapeleilta ominaisuuksia, joihin tuotteita räätälöimällä voi löytyä ratkaisu. ECOFLEX-PUTKET ON KEHITETTY POHJOISMAISIIN OLOSUHTEISIIN. – Kotimainen valmistus Nastolassa takaa sen, että myös erikoistarpeisiin voidaan vastata lyhyellä aikajänteellä. 22 Helposti asennettavat ja kestävät PEX-a-virtausputkiin ja PEX-eristeeseen perustuvat putkielementit ovat pitkäikäisiä ja säilyttävät eristyskykynsä koko käyttöiän ajan. Ecoflex-putket ovat kerroksittaisen rakenteensa ja materiaaliensa ansiosta erittäin taipuisia, joten niiden asennus on helppoa ja nopeaa. – Rakenteen ansiosta putken kerrokset pääsevät taivutettaessakin liikkumaan joustavasti. Taipuisuutta lisää putken aallotettu, korrugoitu suojakuori, joka myös kestää hyvin maan painetta ja suojaa putkielementtiä ulkoisilta rasituksilta. PEX-a-virtausputkien etuja ovat muun muassa hyvä kemiallinen kesto sekä pienet painehäviöt varmistava ja kerrostumien riskiä vähentävä sileä sisäpinta. Eristeen ristisilloitetussa PEX-solumuovissa on umpisoluinen rakenne, mikä varmistaa, ettei eriste ime vettä. – PEX-solumuovilla on hyvä lämmöneristyskyky. Eristyskyky myös säilyy hyvänä putken koko käyttöiän ajan. Haljoki muistuttaa, että myös liitosten tekeminen on erittäin nopeaa, kun eriste ja virtausputki eivät ole kiinni toisissaan. – Eriste ja suojakuori ovat helposti poistettavissa liitosten tekoa varten. Liitosten tekemistä nopeuttaa entisestään Uponor Quick & Easy -liitosjärjestelmä, joka on nyt käytettävissä myös Ecoflex-putkiin. Q & E -liittimiä on jo pitkään käytetty pienemmissä PEXkäyttövesi-, patteri- ja lattialämmitysputkissa. Ecoflex-putkissa ne soveltuvat putkikokoon 50 mm asti. – Q & E -liitinjärjestelmää kehitetään edelleen ja sen käyttökohteet laajenevat tulevaisuudessa entisestään, Haljoki kertoo. n ERISTETYT ECOFLEX-PUTKET taipuisien putkien asentaminen on nopeaa ja helppoa jopa 200 metrin yhtenäinen asennus ilman liitoksia liitosten teko on vaivatonta ja nopeaa, käytettävissä myös Uponor Quick & Easy -liitosjärjestelmä kestävä materiaali takaa 50 vuoden käyttöiän kotimaisia tuotteita, valmistettu Suomessa vuodesta 1985 vakiotuotteiden lisäksi mahdollisuus räätälöityihin ratkaisuihin PARHAAN RATKAISUN ETSIMINEN ON JOUKKUEPELIÄ Terttu Hyytiäinen Uponorin tukku- ja LVI-urakoitsijamyynnistä korostaa, että yhdessä suunnittelemalla haastaviinkin kohteisiin löytyy paras mahdollinen, kustannustehokas ratkaisu. – Asiakkaan kuunteleminen ja hänen tarpeidensa aito ymmärtäminen on kaiken a ja o. – Hankkeiden eteenpäin vieminen on aina joukkuepeliä. Asiakkaan tukena ovat myyjän lisäksi myös Uponorin muu organisaatio tuotehallinnasta ja teknisestä tuesta tuotantoon. Yhdessä asiakkaan kanssa suunnittelemalla varmistetaan, että hän saa toimivan, kohteeseen soveltuvan ratkaisun – pelkkä tuotteiden tai teknisen tiedon esitteleminen ei koskaan riitä, sanoo Ecoflexputkistojärjestelmiä koko niiden markkinoilla oloajan myynyt Terttu Hyytiäinen. Uponorin laaja kokemus ja osaaminen takaavat, että haastaviinkin kohteisiin löytyy sopiva ratkaisu – monesti myös useampikin vaihtoehto. Hyytiäinen pitääkin tärkeänä, että asiakkaalle pystytään esittämään erilaisia vaihtoehtoja. – Vaihtoehtojen punnitseminen antaa myös asiakkaalle mahdollisuuden hyödyntää ammattitaitoaan ja oivaltaa itselleen sopivimman ratkaisun. Hyytiäinen korostaa, että pitkäaikaiset asiakassuhteet rakennetaan huolehtimalla asiakkaan tarpeista loppuun asti. – Olemme käytettävissä koko hankkeen ajan ja opastamme tarvittaessa niin tuotteiden teknisissä ominaisuuksissa kuin niiden käytössäkin. Kun syntyy positiivinen kierre, asiakkaista tulee kumppaneita, joiden kanssa koetaan niin haasteet kun onnistumisetkin. – Usein työ innostaakin niin paljon, ettei tätä oikein osaa edes työnä ajatella, Hyytiäinen naurahtaa. Ecoflexille oli tilausta Vuonna 1986 Uponor kertoi lehdessään tuoneensa markkinoille ”toisen sukupolven esieristetyn, kelatavarana toimitettavan muoviputkijärjestelmän, Ecoflexin”. – Putkien myynti ylitti kaikki odotukset, Hyytiäinen kertoo. Asiakkaat arvostivat tuolloin samaa kuin nytkin: – Helposti ja nopeasti asennettavat putket ja valmiit järjestelmät säästävät aikaa työmaalla, mikä näkyy kokonaiskustannuksissa. Laadukkaiden tuotteiden lisäksi luotettava valmistaja pystyy antamaan varmuuden myös tuotteiden saatavuudesta jatkossakin. Aluelämpökohteiden rakentaminen alkoi voimakkaasti ympäri Suomea 1980-luvulla. – Ecoflexin kaltaiselle, vaivattomasti asennettavalle ja kestävälle tuotteelle oli tarvetta. Käytössä olleisiin teräsputkiin verrattuna ruostumattoman, taipuisan muovirakenteen edut olivat selkeät. Sodankylän alue oli yksi ensimmäisistä suurista aluelämpökohteista, jonne Ecoflexputkia asennettiin. – Pohjavedet ovat alueella erittäin korkealla. Koska Ecoflex-putkilla ei ole korroosioriskiä, ne soveltuivat alueelle erittäin hyvin. Aluelämpökohteiden rakentaminen on Hyytiäisen mukaan taas vilkastumassa, sillä 40–50 vuotta sitten rakennettuja kaukolämpökohteita saneerataan nyt osittain aluelämmöksi. – Mutta toki uudiskohteitakin vielä urakoidaan. 23 www.uponor.fi
© Copyright 2024