1. No category

HUMPPILAN KUNTA
HUMPPILAN-URJALAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA
Kaavoittajan vastine kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin.
3.3.2015
Ehdotusvaiheen kuuleminen 8.9. – 8.10.2014
KOOSTE LAUSUNNOSTA / MUISTUTUKSESTA
1.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto (10.9.2014)
a)
Tuulivoimaloiden sijoittelussa tärkeää noudattaa
suunnitteluohjearvoja. Jos ohjearvot ylittyvät, on terveys- tai viihtyvyyshaittojen aiheutuminen mahdollista. Lopullisia voimaloita valittaessa tulee ottaa huomioon, millä äänitehotasolla selvitykset on toteutettu. Asuntojen sisätiloissa noudatettava asumisterveyden mukaisia sisämelun ohjearvoja.
KAAVOITTAJAN VASTINE
Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla ja tuulivoimakaavan suunnittelussa on
käytetty ympäristöministeriön antamaa ohjeistusta ja
suunnitteluohjearvoja.
Tuulivoimaloiden kaavamääräystä (tv-1) on tarkennettu
melun osalta seuraavaan muotoon:
"…Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemusten liitteenä
tulee olla melu- ja varjostusselvitykset valitulla voimalatyypillä. Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön
suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja
yöaikaan 35 dB)…"
b) Kaavamääräyksiin on tarpeen lisätä mihin asetukseen
viitataan melun ohjearvojen osalta.
Ks. edellinen.
c)
Tuulivoimaloiden lähialueilla on pysyvää ja lomaasutusta, joille voi aiheutua naapuruussuhdelaissa
tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Näin ollen kyseiselle tuulivoimahankkeelle ympäristölupavelvollisuus
täyttyy. Ympäristöluvassa olisi mm. mahdollista antaa ehdot voimaloiden säätämisestä melu- ja välkevaikutusten vähentämiseksi.
Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät.
Osayleiskaava on suunniteltu niin, ettei ympäristölupaa
tarvittaisi.
Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimalat 20 ja
21 on poistettu.
2.
Forssan kaupunki (3.11.2014)
a)
Melu- ja välkeselvitysten mukaiset tuulivoimalan
maksimilähtömelutasot esitettävä kaavassa, jotta
varmistetaan etteivät, selvityksissä esitetyt arvot ylity. Tällä varmistetaan, etteivät kielteiset vaikutukset
ulotu Forssan kaupungin alueelle.
b) Humppilan logistiikka- ja lentokenttäalue on seudullisesti merkittävä hanke. Yllä selostettujen seikkojen
perusteella kaavaselostuksessa tulisi ottaa kantaa siihen, miten tuulivoiman ja logistiikka- ja lentoliikenteen alueet toimivat keskenään. Tärkeintä on arvioida, rajoittaako tuulivoiman toteuttaminen esimerkiksi lentoliikenteen kehittämistä Humppilan alueella.
Kaavan yleismääräyksiä melusta on tarkennettu seuraavaan muotoon:
"Uusia asuin- ja loma-asuinrakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joille
voi aiheutua ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, lomaasuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35 dB)."
Tuulivoimaloiden ääni ja välke eivät ulotu Forssan kaupungin alueelle.
Logistiikka- ja lentokenttäalueesta ei ole vielä tarkempaa suunnitelmaa. Kaavatyön yhteydessä on selvitetty
Humppilan logistiikka- ja lentokenttäalueen lentoaseman esterajapintoja sekä kiitoradan sijoitusvaihtoehtoja
(Humppila-Urjalan tuulivoimapuisto. Humppilan lentoaseman esterajapintojen tarkastelu (Ramboll Finland Oy
21.3.2014). Selvityksen mukaan kiitorata on mahdollista
toteuttaa siten, etteivät suunnitellut tuulivoimalat läpäise lentoaseman läheisiä esterajoituspintoja.
Täydennetään kaavaselostusta ja lisätään laadittu selvitys kaavaselostuksen liitteeksi.
3.
Hämeen ELY-keskus (31.10.2014)
a)
Hankkeesta on tehty YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi, ja sen yhteydessä tehdyt selvitykset ovat kaavoitustyön pohjana. Yksityiskohtien
osalta Hämeen ELY-keskus viittaa YVA-selostuksesta
annettuun lausuntoon.
Lausunto todetaan.
b) Tuulivoimapuiston näkyvyys ja maisemavaikutukset
Venäjän-Myllynkulman alueen suuntaan ovat voimakkaat, ja se on tuotu selkeästi esiin maisemavaikutusten arvioinnissa näkyvyysanalyysin ja valokuvasovitusten avulla. Maisema-alueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Venäjän kartanon rakennettu
kulttuuriympäristö, jonka alueelle voimalat eivät havainnekuvien mukaan näy.
Lausunto todetaan.
c)
Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät.
Osayleiskaava on suunniteltu niin, että ympäristölupa ei
ole tarpeen.
Tuulivoimaloiden kaavamääräystä (tv-1) on tarkennettu
melun osalta seuraavaan muotoon:
Tuulivoimalat tulisi lähtökohtaisesti sijoittaa niin
kauas asutuksesta tai muusta häiriintyvästä kohteesta, ettei ympäristölupa ole tarpeen. Kaavaehdotuksessa ei ole muutettu voimaloiden sijaintia, ainoastaan tarkennettu kaavamerkintää ja -määräystä melu- ja välkevaikutuksien huomioimisen osalta. Toimenpiteet haittojen vähentämiseksi jäävät siten ratkaistavaksi rakennusluvan ja mahdollisen ympäristöluvan yhteydessä, mitä ELY-keskus pitää epätoivottavana.
"…Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemusten liitteenä
tulee olla melu- ja varjostusselvitykset valitulla voimalatyypillä. Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön
suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja
yöaikaan 35 dB)…"
d) Tuulivoimapuiston 110 kV liityntäjohdon suunnittelussa hankevastaavan tulee olla erikseen yhteydessä
Uudenmaan ELY-keskukseen.
Lausunto todetaan.
e) Erikoiskuljetusluvat tulee hakea Pirkanmaan ELYkeskukselta. Lupakäsittelyyn kannattaa varata riittävästi aikaa.
Lausunto todetaan.
f)
Kaavassa ei ole osoitettu uutta asumista tai lomaasumista, vaan nykyiset olemassa olevat.
Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaava-alueen
rajausta on pienennetty siten, että kaavan ulkopuolelle
on rajattu alueet, joiden maankäyttöä ei ole tarkoituksenmukaista ohjata kaavalla, jonka päätarkoitus on
ohjata tuulivoimarakentamista. Valtateiden varressa
olleet yksittäiset asunnot ja loma-asunnot rajautuivat
kaava-alueen ulkopuolelle.
Kaavaan ei voi osoittaa loma-asumista tai asumista
valtatien 2 melualueelle. Melualueella sijaitsevia rakennuksia ei tule laajentaa.
Valtatien 2 läheisyydessä Tourunkulmantien ja Tottamussuontien risteyksen tuntumassa oleva asuntoalue
(A) on asemakaavoitettu.
g)
Tuulivoimaosayleiskaavassa tulee harkita kriittisesti
onko yksittäisiä rakennuspaikkoja syytä merkitä
osayleiskaavaan A-merkinnällä, kun kyseessä ei ole
asuinalue vaan yksittäinen haja-asutuspaikka.
h) Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset liikenteelliset vaikutukset ovat lähialueen asukkaille ja kesäasukkaille merkittävät (mm. Tourunkulmantien, Tottamussuontien ja Kangasniementien varren asukkail-
Ks. edellinen kohta.
Tuulivoimaloiden rakentamiseen tai huoltokäynteihin ei
tarvitse käyttää Tourunkulmantietä muuta kuin poikkeustilanteissa. Mikäli tietä tarvitaan, neuvotellaan siitä
erikseen.
le). Rakentamisen aikainen raskaan liikenteen määrä
on huomattava ja se tulee edellyttämään yksityisteiden parantamista.
Tourunkulmantietä mt 13581 voidaan käyttää huolto- ja rakennustienä vain poikkeustilanteissa. Tourunkulmantie on tällä hetkellä huonokuntoinen SOPtie, jonka varressa on asutusta. Tien nykyinen pinta ja
rakenne eivät kestä raskaanliikenteen lisäystä.
Hankkeen toimijoiden tulee osallistua Tourunkulmantien kunnostuksiin, mikäli sitä tullaan käyttämään raskaisiin rakennus- ja huoltokuljetuksiin.
Teiden parantamisesta sovitaan tuulivoimayhtiön ja
tiehoitokuntien kesken.
Liikenteen aiheuttamia haittoja ja riskejä yleiselle
liikenteelle (vt2, vt9, Tourunkulmantie) voidaan vähentää ajoittamalla erikoiskuljetukset ja raskasliikenne sellaisiin aikoihin, jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Poikkeuksellisista kuljetusaikatauluista on syytä informoida alueen asukkaita ennakkoon.
Lausunto todetaan.
j)
Mikäli maantien liittymissä tarvitaan tuulivoimapuiston rakentamisen aikana väliaikaista leventämistä
tms., tulee ne toteuttaa hankkeesta vastaavan kustannuksella. Tarvittavista toimenpiteistä ja niiden
vaatimista luvista tulee olla erikseen yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen liikennevastuualueen aluevastaavaan (Henri Aaltonen).
Lausunto todetaan.
k)
Maantie 13581 ei ole seututie vaan yhdystie yt/kk.
Maantien 13581 merkintä tulee muuttaa vastaamaan
nykytilannetta yt/kk.
Korjataan kaavakartan merkintä st (seututie) merkinnäksi yt (yhdystie).
l)
Valtatien 9 teoreettinen melualue kulkee liitekartan
mukaisesti jättäen alleen valtatien 9 varteen osoitetun RA-alueen, Uudenmaan ELY-keskus ei voi sallia
asutus- tai loma-asutus merkintää maantien melualueelle. Olemassa olevaa rakennusta voidaan kuitenkin korjata paikallaan.
Ks. kohta f.
4.
Hämeen Liitto (6.10.2014)
i)
Osayleiskaavaselostukseen olisi hyvä liittää laadittu
tarkastelu Humppilan lentoaseman läheisten esterajoituspinnoista suhteessa tuulipuiston hankealueeseen.
Hämeen liitto puoltaa osayleiskaavan hyväksymistä.
Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimalat 20 ja
21 sekä niille johtanut huoltotieyhteys (Kangasniementien osuus Kaitaluhdantiestä pohjoiseen) on poistettu.
Rakentamisen ja huollon aikaisten kuljetusten ajoitusta
ei ratkaista osayleiskaavalla.
Logistiikka- ja lentokenttäalueesta ei ole vielä tarkempaa suunnitelmaa. Kaavatyön yhteydessä on selvitetty
Humppilan logistiikka- ja lentokenttäalueen lentoaseman esterajapintoja sekä kiitoradan sijoitusvaihtoehtoja
(Humppila-Urjalan tuulivoimapuisto. Humppilan lentoaseman esterajapintojen tarkastelu (Ramboll Finland Oy
21.3.2014). Selvityksen mukaan kiitorata on mahdollista
toteuttaa siten, etteivät suunnitellut tuulivoimalat läpäise lentoaseman läheisiä esterajoituspintoja.
Täydennetään kaavaselostusta ja lisätään laadittu selvitys kaavaselostuksen liitteeksi.
5.
Länsi-Suomen Sotilasläänin esikunta (17.9.2014)
a)
Esitetty kaavamääräys riittää puolustusvoimien etujen turvaamisen. Määräystä ei muuteta pelkäksi lausuntopyyntövelvoitteeksi, koska se ei riittävästi turvaa puolustusvoimien etuja.
b) Tuulivoimasuunnitelmien tarkennuttua (voimaloiden
määrä, korkeus, sijoittuminen), tulee Pääesikunnalta
pyytää lausunto tuulivoimaloiden hyväksyttävyydestä
ja mahdollisista selvitystarpeista. Arvio tutkaselvityksen tarpeesta tekee Pääesikunta saatuaan tarkemmat tiedot suunnitelluista tuulivoimaloista.
Puolustusvoimien virallisen kannan tuulivoimarakentamisesta antaa Pääesikunnan operatiivinen osasto.
Lausunto todetaan.
Tutkaselvitystarpeen osalta on saatu Pääesikunnan lausunto (3644/73/2011), jonka mukaan kyseisellä kaavaalueella ei ole tarvetta tutkaselvitykseen. Lausunnossa
lähtökohtana oli aluekuvaus hankkeesta, jossa alue oli
laajempi kuin nykyiset kaava-alueet.
Voimaloiden lopullisten sijaintien vahvistuttua ollaan
yhteydessä Pääesikuntaan ja varmistetaan, etteivät ne
aiheuta haittaa.
Tiedot on toimitettu Pääesikunnan operatiiviselle osastolle.
c)
Jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat
puolustusvoimien kaapelilinjat ja niiden sijainti tulee
selvittää hyvissä ajoin ennen rakennussuunnitelmien
valmistumista ja rakentamista.
Selvitetään puolustusvoimien kaapelilinjat tuulipuiston
sisäisen sähköverkon suunnittelun yhteydessä.
d) Kunnan rakennusjärjestyksiin ja tarvittavilta osin
muihin yleiskaavoihin lisättäväksi:
"Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella.
Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu Puolustusvoimien vakituisessa
käytössä oleviin alueisiin."
6. Museovirasto (3.10.2014)
Lausunto todetaan.
a)
Hämeen ELY-keskus on todennut lausunnossaan, että
tuulivoimapuiston näkyvyys ja maisemavaikutukset Venäjän-Myllynkulman alueen suuntaan ovat voimakkaat, ja se
on tuotu selkeästi esiin maisemavaikutusten arvioinnissa
näkyvyysanalyysin ja valokuvasovitusten avulla. Maisemaalueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Venäjän kartanon rakennettu kulttuuriympäristö, jonka alueelle voimalat eivät havainnekuvien mukaan näy.
Maisemavaikutusten arvioinnissa on todettu, että
Humppilan voimalat (1, 3, 4, 5 , 6, 7 ja 8) nousevat
korkeina harjun ylle, korostuvat näkymässä ja tuovat
maisemarakenteeseen uuden elementin, jota ei voi
maisemoida. Erityisen voimakkaasti voimalat näkyvät
ja muuttavat Venäjän kartanon RKY-alueen laajan
peltomaiseman kokemista.
Merkittävät maisemavaikutukset tulevat havainnekuvissa ja mallinnuksissa todennetuiksi, mutta ne eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet maisemavaikutusten
vähentämiseen kaavaehdotuksessa.
b) Arkeologisesta kulttuuriperinnöstä ei huomautettava.
7.
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri (8.10.2014)
a)
Tuulivoimarakentaminen pitäisi ohjata rakennettuihin ympäristöihin tai edes niiden lähituntumaan, liikenneväylien ja voimalinjojen varteen.
Lausunto todetaan.
Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimalat 20 ja 21
on poistettu. Samalla kaava-alueen rajausta on pienennetty pohjoisessa, jolloin kaavassa olleet muinaismuistokohteet Lapinkalma ja Peuhkuri ovat jääneet kaavaalueen ulkopuolelle.
Tuulivoimapuiston sijainti perustuu tuuliolosuhteisiin.
Tuulivoimalat pyritään sijoittamaan alueille, joissa ei ole
asutusta, kuten esim. valtatien 9 varressa olisi. Tieviranomaiset rajoittavat kuinka lähelle valtatietä voidaan sijoittaa. Tuulivoimalat tarvitsevat tilaa ympärilleen, rakennetussa ympäristössä on harvoin riittävästi tilaa.
Osayleiskaava on voimassa olevan maakuntakaavan mu-
kainen. Alue on osoitettu voimassa olevassa KantaHämeen 1. vaihemaakuntakaavassa mahdollisen tuulivoimapuiston alueeksi (se-1).
Hämeen liitossa valmisteltavassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä 26.1. – 27.2.2015) alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv).
b) Kaavaehdotuksessa ei ole riittävästi otettu huomioon
niitä korjauksia ja muita seikkoja, joita ELY-keskus
edellytti lausunnossaan YVA-selostuksesta. Kaavaehdotusta tulee muokata vielä ennen hyväksymistä.
Kaavan lähtötietoja ja vaikutusten arviointia on täydennetty kaavaprosessin aikana yhteysviranomaisen YVA:sta
antaman lausunnon sekä kaavasta saatujen viranomaislausuntojen ja osallisten palautteiden perusteella.
Kaavamerkintöjä ja -määräyksiä on tarkennettu vielä
kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen ja kaksi pohjoisinta voimalaa (nro:t 20 ja 21) sekä niille johtaneet
huoltotieyhteydet on poistettu kaavasta. Kaavan vaikutusten arviointia on täydennetty mm. linnustovaikutusten
osalta.
c)
Humppilaan suunnitellut voimalat eivät muodosta estettä
Natura-alueen ja suoalueiden väliin. Humppilaan suunniteltu voimala nro 12 sijoittuu lähelle Kaitasuota. Naturaalueelle etäisyyttä on noin 1,5 km.
Tuulivoimaloille suunnitellut huoltotiet noudattavat pääosin jo olemassa olevia metsäautotielinjauksia, joten tiestöllä ei rikota metsäaluetta nykytilanteeseen verrattuna.
Kaavan yhteydessä on selvitetty ja arvioitu vaikutuksia
luontoon, luonnonsuojeluun, soiden ekologiaan ja ekologisiin yhteyksiin sekä linnustoon. Vaikutusten arviointia on
täydennetty kaavaehdotuksen jälkeen mm. linnuston ja
ekologisien yhteyksien osalta.
Kaitasuolle on Urjalan kunnan alueella kaavaehdotusvaiheen jälkeen myönnetty ympäristölupa turpeen ottoon
(KHO 13.10.2014). Alue tulee tämän ratkaisun jälkeen
menettämään luontoarvonsa. Koska ekologinen yhteysmerkitys Kaakkosuon ja Kaitasuon välillä tulee tehdyn
turvetuotantoratkaisun myötä heikkenemään, kasvaa
suokokonaisuuden eheyden näkökulmasta yhteyden merkitys Kaakkosuolta länteen kaava-alueiden ulkopuolella.
Voimalat Kaitasuon etelä- ja pohjoisosan välisellä
kannaksella sekä Kaitasuon ja Kakkosuon-Kivijärven
Natura 2000 -alueen välissä ovat edelleen mukana,
mikä esim. lintunäkökulmasta pirstoo hienoa suokokonaisuutta pahoin.
Osayleiskaava on voimassa olevan Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan ja vireillä olevan 2. vaihemaakuntakaavan mukainen. Ks. kohta a.
d) Kaitasuon Sälikkösaaressa sijaitseva kalasääksen pesä
tarvitsee ympärilleen kunnon suojavyöhykkeen (ELYkeskusken lausunnossa mainittu suositus 1,1 km).
Tämä tarkoittaisi ainakin voimala nro 12 siirtämistä.
Vaikka kalasääksen pesää ei Suomen Luontotieto
Oy:n kartoituksissa löytynytkään, emme näe syytä
epäillä ELY-keskuksen havaintoa.
Kalasääsken osalta tehtiin Suomen Luontotieto Oy:n toimesta tarkistuskartoitus (2013), josta keskeisimmät havainnot on kuvattu kaavaselostuksessa. Ennen selvitystä
haastateltiin kalasääskihavainnon tehnyttä ELY:n asiantuntijaa. ELY:n asiantuntija kertoi nähneensä Kaitasuolla
ääntelevän kalasääksen ja epäilevänsä että laji pesisi alueella. Nyt rauhoitusmerkillä merkityllä alueella ei laji kuitenkaan ole pesinyt eikä myöskään alueella olevassa tekopesän pohjarakenteessa.
Helsingin Yliopiston eläinmuseon seurantojen mukaan
kalasääksi on pesinyt Humppilan kunnan alueella viimeksi
vuonna 2002 ja vuodesta 1998 jatkuneiden seurantojen
perusteella alueella on ollut ainoastaan yksi pesä vuosittain. Vuoden 2002 jälkeen ei Humppilassa ole rengastettu
yhtään kalasääskeä.
Lisätään Suomen Luontotieto Oy:n raportti kaavaselostuksen liitteeksi.
e) Voimalat 12, 13, 14, 16 ja 17 siirrettävä siten, etteivät
ne osu arvokkaiden soiden väliin. ELY-keskuskin otti
käytännössä kantaa tällaisen ratkaisun puolesta YVAselostuslausunnossaan. Vaihtoehtoinen sijoituspaikka voisi olla esim. TakalanmäenHeinivehmaankaankaan alue, jossa Heinivehmaankankaalle on jo merkitty kaksi tuulivoimalan rakennuspaikkaa (15 ja 18). Natura 2000 –alueen rajalle jätettävä riittävä suojavyöhyke.
Ks. kohdat b ja c.
f)
Voimalat 20 ja 21 siirrettävä kauemmaksi Kitusuon
laidasta ja voimala 9 kauemmaksi Tottamussuon laidasta suoluonnon, erityisesti linnuston turvaamiseksi.
Voimalat 20 ja 21 on poistettu kaavasta kaavaehdotuksen
nähtävilläolon jälkeen.
Lähimmäksi Tottamussuota sijoittuvalta tuulivoimalalta
nro 9 on vähimmilläänkin yli 200 metrin etäisyys avosuoalueelle, eikä rakentamisesta siten arvioida kohdistuvan
vaikutuksia suon hydrologiaan.
Suoalueiden ekologisia yhteyksiä on tarkasteltu huomioiden sekä Humppilaan että Urjalaan suunnitellut voimalat.
Vaikutusten arviointi on kuvattu kaavaselostuksessa.
Tottamussuon alue on osoitettu kaavassa merkinnällä luo1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä
alue. Merkinnällä osoitetaan luonnon monimuotoisuuden
kannalta erityisen tärkeä alue; luonnontilainen suo. Alueen luonnontilaa muuttavat toimenpiteet ovat kiellettyjä.
Alueen läheisyyteen sijoittuvalla rakentamisella ei saa
aiheuttaa suoalueen vesitasapainoon kohdistuvia vaikutuksia. Alueella ei saa ryhtyä toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen luontoarvoja. Alueella on voimassa
MRL 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.
Osayleiskaava on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Alue on osoitettu voimassa olevassa KantaHämeen 1. vaihemaakuntakaavassa mahdollisen tuulivoimapuiston alueeksi (se-1).
Hämeen liitossa valmisteltavassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä 26.1. – 27.2.2015) alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv).
g)
Voimaloiden rakentaminen pirstoo kokonaisuutta
enemmän kuin kaavaselostuksessa annetaan ymmärtää, jonka vuoksi voimaloiden siirtoesitykset otettava
vakavasti.
Ks. aiemmat vastineet.
Voimalat 13, 14, 16 ja 17 sekä voimalat 15 ja 18 sijaitsevat
Urjalan kunnan alueella ja siten Urjalan osayleiskaavoitettavalla alueella.
Suojelualueille ja Natura-alueille ei ole määritelty ns. puskurialueita tai suojavyöhykkeitä. Voimaloiden ja suojelualueiden välisten etäisyyksien määrittämiseen voidaan
käyttää esim. meluarvoja.
Valtioneuvoston päätöksen (VNP1992) mukaan virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40
dB, ja että yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.
Koska kyseistä aluetta ei käytetä yleisesti oleskeluun eikä
luonnon havainnointiin yöllä, ei alueella sovelleta yöajan
ohjearvoja.
Melumallinnuksen mukaan 45 dB:n melualue ei ulotu
luonnonsuojelualueelle tai Natura-alueelle.
Vaikutusten arviointia on täydennetty mm. ekologisien
yhteyksien osalta. Arvioinnissa on huomioitu Urjalan puoleinen Kaitasuon turpeenottoalue.
8.
Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys (26.10.2014)
a)
Tuulivoimapuistot sijoitettava rakennetun ympäristön lähelle. Tällä hetkellä tuulivoimapuistoja suunnitellaan syrjäseuduille, joilla on usein merkittäviä
luonnonarvoja, kuten Humppilan-Urjalan tuulivoimaosayleiskaavan alueella.
Tuulivoimapuiston sijainti perustuu tuuliolosuhteisiin.
Tuulivoimalat pyritään sijoittamaan alueille, joissa ei ole
asutusta, kuten esim. valtatien 9 varressa olisi. Tieviranomaiset rajoittavat kuinka lähelle valtatietä voidaan sijoittaa. Tuulivoimalat tarvitsevat tilaa ympärilleen, rakennetussa ympäristössä on harvoin riittävästi tilaa.
Alueen luontoarvot on huomioitu kaavan valmistelussa
sekä kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä. Vaikutukset
luontoon ja luonnonsuojeluun on kuvattu kaavaselostuksessa.
Tuulivoimaloita tai huoltoteitä ei ole suunniteltu luonnonarvoiltaan arvokkaille alueille.
Alue on osoitettu voimassa olevassa Kanta-Hämeen 1.
vaihemaakuntakaavassa mahdollisen tuulivoimapuiston
alueeksi (se-1).
Hämeen liitossa valmisteltavassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä 26.1. – 27.2.2015) osayleiskaavan alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv).
b) Alueen välittömässä läheisyydessä on erittäin arvokas suojelualue, ja puisto sijaitsee osittain hyvin erämaisen, laajan ja yhtenäisen metsän alueella.
Tuulivoimapuisto suunniteltu yhtenäiselle rakentamattomalle metsäalueelle.
Tiestön ja tuulivoimaloiden haitalliset vaikutukset
luontoon. Tiestö rikkoo yhtenäistä metsäaluetta.
Tiestö tulee rakentaa luontoa säästäen, mm. rakentamisen ajoitus.
Ks. edellinen vastine.
c)
Tuulivoimala nro 17 sijaitsee Urjalan kunnan puolella ja
siten Urjalan puoleisen osayleiskaavan alueella.
Suojelualueen ja sen puskurialueen sekä yhtenäisen
metsäluonnon turvaamiseksi tuulivoimala nro 17 siirrettävä lounaaseen.
d) Tuulimyllyjen potkurivaikutukset on arvioitu puutteellisesti. Potkurien vaikutuksia eliöstöön ei voida
ennustaa tarkoin. Kaavaa tehtäessä ja rakennuslupia
myöntäessä tulee huomioida:
-
-
Tuulivoimaloiden käyttöä voidaan tarpeen tullen
rajoittaa luontoarvojen vaarantumisen takia.
Voimalaitosyhtiö tulee velvoittaa seuraamaan
lintujen muuttoa ja pysäyttämään potkurit huomattavan lintumuuton suuntautuessa tuulivoimapuiston läheisyydestä.
Jotta potkurien vaikutuksista eliöihin saataisiin
riittävästi tietoa, voimalaitosyhtiö pitäisi velvoittaa kartoittamaan potkureihin kuolleiden selkärankaisten eläinten määrät.
e) Tuulimyllyjen turvallisuusseikkojen huolellinen selvittäminen turvallisuusseikkojen ja ympäristövaikutusten (melu, maisema) tuulivoimaloiden vaikutusalueiden osalta (MRL 9§).
Melumallien arvojen tarkistaminen siten, että voimakkaan alailmakehän inversiotilanteiden vaikutukset melun siirtymiseen huomioidaan.
Kaavassa Humppilaan esitetään 11 kpl tuulivoimaloita n.
14,7 km² alueelle. Alueesta suurin on osoitettu kaavassa
maa- ja metsätalousalueeksi, joten alue säilyy edelleen
maa- ja metsätalousvaltaisena. Kaava-alueen pinta-alasta
alle 1 % muuttuu.
Tuulivoimaloille suunnitellut huoltotiet noudattavat pääosin jo olemassa olevia metsäautotielinjauksia, joten tiestöllä ei rikota metsäaluetta nykytilanteeseen verrattuna.
Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimalat 20 ja 21
sekä niille johtaneet huoltotieyhteydet on poistettu.
Ympäristövaikutusten arviointiprosessisessa (YVA) ja kaavassa on arvioitu vaikutuksia eläimistöön ja linnustoon.
Kaavaehdotuksen jälkeen on täydennetty vaikutusten
arviointia mm. linnuston osalta. Arvion mukaan hankkeen
vaikutus linnustoon ei ole merkittävä.
Roottorin lavan alimman pyörimiskohdan ja maanpinnan
väliin jää tilaa vajaa 70 metriä. Paikasta toiseen siirtyvät
linnut nousevat usein jonkin verran puiden latvustojen
yläpuolelle tai pysyvät metsän suojassa. Latvuston ja tuulivoimalan lapojen väliin jää 30-40 metriä vapaata lentotilaa ja tarvittaessa linnut väistävät tuulivoimalaitosrakennetta.
Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut,
että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät.
Kaavan yhteydessä on selvitetty ja arvioitu tuulivoimaloiden melu- ja maisemavaikutuksia ja vaikutusten arviointia
on täydennetty kaavaprosessin aikana. Vaikutusten arviointi on kuvattu kaavaselostuksessa.
Melumallinnukset on tehty YM:n viimeisimpien ohjeiden
mukaisesti ja haittojen arvioinnissa huomioitu suunnitteluohjearvot. Kaavassa osoitetut voimalat ovat toteutettavissa siten, että ympäristöministeriön tuulivoimaloiden
melulle määrittelemät suunnitteluohjearvot eivät ylity.
Melumallinnuksen periaatteet on kuvattu meluselvityksessä, joka on kaavaselostuksen liitteenä.
9.
Trafi (1.10.2014)
Kaavaehdotuksessa on huomioitu aiemman lausunnon asiat.
Kaavaselostuksen kohdassa 7.7. viidenteen kappaleeseen kommenttina, tuulivoimaloiden lentoestemerkinnät ja valot toteutetaan Trafin ohjeen "Ohje
tuulivoimaloiden päivämerkintään, lentoestevaloihin
sekä valojen ryhmitykseen, 12.11.2013 mukaisesti".
10.
11.
12.
13.
14.
15.
16.
17.
18.
19.
20.
21.
Korjataan tieto kaavaselostukseen.
Akaa (7.10.2014)
Fingrid (6.10.2014)
Jokioinen (15.9.2014)
Loimaa (6.10.2014)
Metsäahallitus (30.9.2014)
Punkalaidun (6.10.2014)
Sastamala (7.10.2014)
Satakuntaliitto (26.9.2014)
Tukes (8.10.2014)
Urjalan kunta (5.11.2014)
Varsinais-Suomen liitto (22.9.2014)
Ypäjä (23.9.2014)
Ei huomautettavaa tai ei lausuttavaa.
Satakuntaliitto haluaa kuitenkin korostaa yhteisvaikutusten arvioinnin merkitystä tuulivoimapuistojen
suunnittelussa ja toteaa, että suunnittelualueen lähistöllä on vireillä useita tuulivoimapuistoja. Nämä
yhteisvaikutukset tulee tarkastella osana kaavaprosessia.
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys (24.10.2014)
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys on antanut Urjalan puoleisesta kaavasta lausunnon ja toimittanut
lausunnon jälkeen siihen lisäyksen, jossa todetaan,
että yhdistys on saanut petolintumiehiltä tiedon siitä,
että kaavaillun tuulivoimalan nro 20 paikalla on mehiläishaukan pesä eli tuulivoimala rakennettaisiin
suoraan pesän päälle.
Tuulivoimala 21 on liian lähellä, jotta mehiläishaukka
voisi pesiä paikalla.
Tällaiset tiedot olisi pitänyt käydä ilmi tehdystä linnustoselvityksestä.
Voimalat 20 ja 21 on päätetty poistaa Humppilan puoleisesta tuulivoimaosayleiskaavasta.
22. Marja Vehmaa, 120 allekirjoittanutta (8.10.2014)
Allekirjoittaneista n. 60 kpl on Humppilan kunnan puolella
asuvia tai loma-asukkaita. Suurin osa allekirjoittaneista on
Tourunkulman alueelta ja Tourunkulmantien varresta.
a)
Asukkaiden kuulemisesta
-
Mielipiteillä ja lausunnoilla ei ole ollut vaikutusta
kaavaluonnoksen edetessä ehdotusasteelle
Voimaloiden lukumäärä on suunnilleen entisellään, etäisyydet ja tornikorkeudet eivät ole
muuttuneet.
-
Pirkanmaan ELY yhteysviranomaisena kehotti
lausunnossaan harkitsemaan voimaloiden vähentämistä, sijoittelua ja näkyvyyttä.
-
Kunnanhallitus hyväksyi vastineet, jossa asukkaiden mielipiteet tyrmättiin ilman perusteluja esitetyllä vastakkaisella mielipiteellä.
b) Kiinteistöjen arvon aleneminen
-
Maailmalta löytyy useita tutkimuksia, joiden tulokset osoittavat kiinteistöjen arvon alenevan,
esim. 11–12 % kahden km etäisyydellä voimaloista, pienempiä arvomuutoksia 14 km asti / 515 % alle 1,6 km etäisyydellä / kolmannes km:n
säteellä.
Kunta toimii kuntalaisten edun vastaisesti laatiessaan
ja hyväksyessään sellaisen osayleiskaavan, josta voi
seurata huomattavia taloudellisia menetyksiä suurelle joukolle kiinteistön omistajia.
c)
Meluongelman ratkaisu ei ole voimaloiden säädöissä.
Haitalliset vaikutukset YM ohjeen mukaan estettävä
ensisijassa suunnittelulla. Olisi pitänyt laatia toinen
vaihtoehto, jossa säätötoimenpiteitä ei tarvittaisi.
Olisi pitänyt suunnitella niin, ettei melu ylity yhdenkään rakennuksen kohdalla. Etäisyydet asutuksen välillä eivät ole riittävät.
Todellisia melutasoja mahdoton selvittää ilman pitkäaikaisia mittauksia.
Melunormien ylityksiä ei asukas tai viranomainen
pysty seuraamaan ja valvomaan tai jälkikäteen todistamaan.
Rajoitukset pienentävät sähköntuottoa ja siten
myyntituloa ja valtion maksamaa syöttötariffitukea.
Voimaloiden ohjaus ja huolto on yleensä ulkomaisella
laitetoimittajalla.
Suunnitelmaa tarkistettiin luonnosvaiheessa saatujen
lausuntojen ja mielipiteiden sekä yhteysviranomaisen
lausunnon ja tehtyjen lisäselvityksien perusteella
osayleiskaavaehdotukseksi. Tehdyt muutokset on kuvattu
kaavaselostuksen kohdassa 5.5 Kaavaehdotus. Mm. kaavamerkintöjä ja -määräyksiä täsmennettiin, selvityksiä ja
vaikutusten arviointeja täydennettiin.
Jokainen asukkaan palaute käsiteltiin ja siihen annettiin
vastine.
Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut,
että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät
MRL 39 §:n mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta
haittaa. Kaavassa osoitetut tuulivoimalat eivät rajoita
vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä eivätkä aiheuta kohtuutonta haittaa nykyiselle maankäytölle.
Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. Melumallinnukset on tehty YM:n viimeisimpien ohjeiden
mukaisesti ja haittojen arvioinnissa huomioitu suunnitteluohjearvot.
Tehtyjen melumallinnuksien mukaan suunniteltujen voimaloiden osalta kaikkien asuntojen ja loma-asuntojen
kohdalla täyttyvät päiväajan meluohjearvot. Yöaikaan
säätämistä tarvitaan joidenkin voimaloiden osalta.
Ramboll oy ja EMD International A/S ovat selvittäneet
olemassa olevien toista vuotta kestäneiden tuulimittausten ja pitkän ajan tuulitilastojen avulla Humppila-Urjalan
tuulivoimakaavan alueen tuuliolosuhteet ja vallitsevan
tuulen nopeuksien vaikutusta äänen syntyyn. Tuulivoimalat eivät aiheuta päiväsaikaan alueella tilannetta, jossa
asuttujen rakennusten tuntumassa äänitaso ylittäisi 40
dB. Yöaikaan (kello 22 -7) osaa voimaloista saatetaan
joutua käyttämään hiljaisimmissa moodeissa (toimintatiloissa), jotta raja-arvoissa pysytään. Vuositasolla yöajan
(klo 22 – 07) yhteensä 3 285 tunnista saattaa esiintyä 300
– 600 tunnin aikana tilanteita, joissa hiljaisempaa moodia
pitää käyttää koko suunnitellun tuulivoimapuiston alueella. Säätämisellä varmistetaan suunnitteluohjeiden äänirajoissa pysyminen. Vaimennettavat jaksot kestävät kerralla
muutamasta kymmenestä minuutista muutamaan tuntiin.
Tuulivoimalan valmistaja takaa voimalan äänitason eri
tuuliolosuhteissa ja eri sähköntuotantotilanteissa.
Mikäli rakennetut voimalat aiheuttavat kohtuutonta haittaa, voi asiaan puuttua naapuruussuhdelain mukaisilla
menettelyillä.
d) Melumallinnus, etäisyydet ja kielteiset vaikutukset
kiinteistöihin
Meluselvitys on tehty yhdellä voimalaitostyypillä. Mikäli lopullinen malli on sellainen jossa lähtömeluarvo
on suurempi, eivät aiemmat melumallinnukset päde.
Kun ulkomeluarvot ylitetään, myös Asumisterveysohjeen sisämeluarvot ylittyvät.
Voimalan tehon kasvaessa ääniteho siirtyy matalampia taajuuksia kohti ja näin ääni tunkeutuu paremmin
talojen rakenteiden läpi, ja myös sisämeluarvot ylittyvät.
Käytännöstä tiedetään, että melumallinnukset antavat aiheutuvasta melusta liian alhaisia arvoja ja etäisyydet jäävät liian lyhyeksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön suosittelema 2 km on
minimietäisyys tämän kokoluokan voimaloissa
Muutamat kunnat ovat jo päättäneet, että asuntojen
ja voimaloiden välisen etäisyyden täytyy olla vähintään 2 km.
Ks. edellinen vastine.
Kaavaan on lisätty määräys, jonka mukaan tuulivoimalan
rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melu- ja varjostusmallinnus valitulla voimalatyypillä ja tuulivoimaloiden
melua koskevat määräykset on tarkennettu siten, että jo
määräyksestä käy ilmi ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot.
Tuulivoimaloiden kaavamääräystä (tv-1) on tarkennettu
melun osalta seuraavaan muotoon:
"…Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemusten liitteenä
tulee olla melu- ja varjostusselvitykset valitulla voimalatyypillä. Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB,
loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35
dB)…"
e) Tilalla Katajisto 1:104 voimalan nro 5 melu aiheuttaisi
rakentamiskiellon, mikä laskisi tilan myyntiarvoa.
Melumäärän ylittäessä 40 dB ei muillekaan kiinteistöille hankealueella tai sen läheisyydessä voitaisi
myöntää rakennuslupaa sellaisille rakennuksille, jotka on tarkoitettu asumiskäyttöön.
Tila Katajisto 1:104 on noin 9,4 ha suuruinen metsätila,
josta on noin 250 – 550 m metriä voimalalle nro 5.
Osayleiskaavassa tila on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jossa on sallittu maa- ja metsätaloutta
palveleva rakentamien. Siten kaava ei ole maanomistajalle
kohtuuton.
f)
Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. Välkevaikutukset on arvioitu kaavan yhteydessä ja vaikutusten arviointia on täsmennetty kaavaratkaisun muuttumisen eli voimaloiden vähenemisen myötä. Välkevaikutukset
on arvioitu kaavaselostuksessa.
Liialliset välkemäärät
Liiallinen varjovälkemäärä on naapurussuhdelain 17
§:n tarkoittamaa rasitusta.
Hankealueella 47 kiinteistöä on liiallisen välkevaikutuksen alueella.
Välkevaikutuksia on tarkoitus estää voimaloiden pysäytyksillä. Vähentämiskeinona on mainittu myös
puustovyöhykkeen säilyttäminen tai kasvattaminen.
Huomioitava, että monen kiinteistön pihapiiriin näkyy usean voimalan välke peräkkäin.
Asukkaiden ja viranomaisten on mahdotonta valoa,
miten ja milloin yhtiö todellisuudessa toteuttaa rajoittamista pysäyttämällä voimaloita.
Maanomistajia ei voi vaatia kasvattamaan sopivia
puustovyöhykkeitä tai pidättäytymään hakkuista.
Voimalat tulee sijoittaa siten, etteivät ne aiheuta liiallista välkettä alueille. Matalammilla voimaloilla ja
pienemmillä roottoreilla välkevaikutuksia saisi vähennettyä.
g)
Häiriöt puhelin, mobiilidata ja tv-yhteyksiin. Ongelmien välttämiseksi voimaloiden vaikutus viestintäyhteyksiin tulee selvittää etukäteen eikä vasta asukasvalitusten jälkeen.
Humppilan tuulivoimapuisto ei aiheuta häiritsevää välkettä asuin- ja lomarakennuksien alueille.
Laskennallisesti välkemäärät voisivat ylittyä joidenkin
kiinteistöjen kohdalla, sillä välkemallinnus ei huomioi
metsän tai rakennusten rajoittavaa vaikutusta. Todellisten
vaikutusten havainnollistamiseksi välkemallinnus ja näkyvyysanalyysikartta laitettiin päällekkäin. Jos tuulivoimalat
eivät ole nähtävissä esim. pihapiiristä, eivät ne myöskään
aiheuta välkevaikutuksia.
Puuston ollessa lähellä tarkastelupistettä ei korkeata
voimalaa havaitse katselukulmasta johtuen. Silloin, kun
voimala ei näy, ei siitä aiheudu välkettäkään.
Digitan mukaan mahdollinen häiriö antenni-TVvastaanottoon on todennettavissa vasta tuulivoimalaitosten ollessa tuotannossa. Mahdollinen häiriö on poistettavissa sijoittamalla välivahvistin uuteen paikkaan ja suuntaamalla antennit siihen. Vahvistimen siirrosta sovitaan
Digitan ja tuulivoimatoimijan kesken.
Samalla periaatteella toimitaan puhelin ja mobiilidatayhteyksien osalta. Mikäli häiriötä aiheutuu, se korjataan.
h) Voimala 20 pohjavesialueella, voimala poistettava
suunnitelmasta.
Voimala nro 20 on poistettu kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen.
i)
Ympäristölupa tarvitaan voimaloille näin lähellä asutusta
Kaavaehdotuksessa ei ole huomioitu yhteysviranomaisen lausuntoa siitä, että muodostuuko ympäristölupaa edellyttäviä alueita ja mitkä ovat tällaisten
alueiden rakentamiselle vaihtoehtoiset alueet.
Vaihtoehtoja pitäisi olla käytettävissä, koska ympäristösuojelulain mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toimintona on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä.
Ympäristölupa on oltava ympäristön pilaantumiseen
vaaraa aiheuttavaan toimintaan, toimintaan, josta
saattaa aiheutua naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Melu- ja välkehaitta voivat estää lisärakentamisen vuosikymmeniksi ja näin rajoittaa asukkaiden omien kiinteistöjen
käyttöoikeutta.
Ehdotetun hankkeen toteuttaminen edellyttää laissa
säädetyn ympäristöluvan hakemista. Tässä tapauksessa kahden kunnan ollessa kyseessä lupa tulee
saada aluehallintovirastolta.
Ympäristöministeriön ohjeen (4/2012) mukaan tuulivoimarakentamisen yhtenä pääperiaatteena on voimaloiden sijoittaminen niin kauas asutuksesta, ettei
ympäristölupa olisi tarpeen.
j)
k)
Ks. kohta a.
Kaavan lähtökohtana on ollut tehty YVA, jossa on tutkittu
vaihtoehtoja tuulivoimapuiston toteuttamiseksi. Tutkitut
vaihtoehdot on kuvattu kaavaselostuksessa ja tarkemmin
YVA-ohjelmassa.
Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät.
Osayleiskaava on suunniteltu niin, ettei ympäristölupaa
tarvittaisi.
Kaavassa osoitetut tuulivoimalat eivät rajoita vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä eivätkä aiheuta kohtuutonta
haittaa nykyiselle maankäytölle.
Voimaloiden vaikutus maisemaan ja esteet liikkumiselle voimaloiden lähellä
- voimalat 1,3, 4, 5, 6, 7 ja 8 korostuvat ja niillä olisi voimakas vaikutus maisemaan.
- Voimala 20 sijoittuisi aivan lähelle Tourunkulman
ja Myllynkulman kyliä yhdistävää perinteikästä
Kangasniementietä, jota käyttävät paikalliset
asuintilojen ja alueella olvein loma-asuntojen
omistajat
- Voimala 21 sijoittuisi harjulle suunnitellun kauniin maisema- ja kulttuuripolun sekä historiallisen Lapinkalman muistomerkin lähelle.
Voimaloiden sijainti ei ole maisemallisesti eikä muutenkaan hyväksyttävissä.
Laitevalmistajat edellyttävät tarpeettoman liikkumisen välttämistä voimaloiden lähellä. Liikkumiseen
Kangasniementiellä tulisi rajoitus, voimalan 21 lähellä
kuten muidenkin voimaloiden lähellä.
Siivistä sinkoavat jäät rajoittavat liikkumista kaikkien
voimaloiden ympäristössä. Täydellisesti toimivan
jään tunnistusjärjestelmää ei tutkimuksen mukaan
vielä ole.
ELY-keskuksen lausunnon 8.11. mukaan hankealueen
pirstoutuminen ja maisemamuutoksen lisäksi tulisi
voida arvioida kokonaisvaikutuksena metsäalan pysyvää määrällistä muutosta vaihtoehdoittain. Tällaisia kokonaismäärätietoja ei kaavaselostuksesta kuitenkaan löydy.
Vaikutukset maisemaan on arvioitu kaavaselostuksessa.
Vaihtoehtojen muodostaminen
Kaavan lähtökohtana on ollut tehty YVA, jossa on tutkittu
vaihtoehtoja tuulivoimapuiston toteuttamiseksi. YVA:n
Kaavassa valmistelussa vain yksi suunnitelma, jossa
Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimalat 20 ja 21
sekä niille johtanut huoltotieyhteys (Kangasniementien
osuus Kaitaluhdantiestä pohjoiseen) on poistettu.
Kokemuksien mukaan (Muukko, Lappeenranta) jäävaaraalue on noin 80 metriä tuulivoimalasta, joka on suunnilleen tuulivoimalan rakentamiseen tarvittava alue. Jää ei
lennä kauemmaksi, koska voimalat pyörivät huonosti
silloin kun jäätä on siivissä.
ELY-keskuksen lausunto 8.11.2013 on Pirkanmaan ELYkeskuksen YVA:sta antama lausunto. YVA:ssa tutkitut
vaihtoehdot ja hankealueen pieneneminen YVA-prosessin
aikana on kuvattu kaavaselostuksessa.
l)
Humppilan osalta ainakin 36 asuinrakennusta olisi
vaarassa altistua liialliselle melulle ja yhteensä 47
asuntoa altistuisi liialliselle välkkeelle.
Pienempää hankevaihtoehtoa, jota voisi verrata esitettyyn 21 voimalan puistoon, ei ole tehty eikä sitä
ole kaavaselostuksessa mainittu yhteysviranomaisen
edellyttämien toimenpiteiden listalla. Yhteysviranomaisen lausunnossa todettiin, että senkin kokoisena
hankkeen sijaintiin on ihmisiin kohdistuvien vaikutuksien kannalta hankala.
Vaihtoehtojen muodostaminen oli em. lausunnon
tärkeimpiä kohtia, mutta se on kokonaan sivuutettu
kaavaa laadittaessa. Jos suunnitelmaa on supistettu
21:stä yhdellä voimalla 20:een, ei se ole viranomaisen tarkoittama pienempi hankevaihtoehto. Hankevaihtoehdon olisi pitänyt olla sellainen, että mitään
voimaloiden säätötoimenpiteitä ei tarvita. Oletettavaa onkin, että toimijalle vaihtoehdon laatiminen on
osoittautunut vaikeaksi, koska kyseinen alue on kokonaisuudessaan liian ahdas tuulivoimahankkeen toteuttamiseen.
aikana tutkitut vaihtoehdot on kuvattu kaavaselostuksessa ja tarkemmin YVA-selostuksessa. Kaavaprosessin eteneminen on kuvattu kaavaselostuksessa.
YVA-ohjelmavaiheessa laajimmassa vaihtoehdossa ja
kaavan aloitusvaiheessa (OAS-vaiheessa) Humppilaan oli
suunniteltu 15 voimalaa.
Valmisteltu kaavaehdotus ei perustu riittäviin selvityksiin eikä ole siten hyväksymiskelpoinen. Kunnanvaltuuston tulee päättää, että sitä ei hyväksytä.
Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla ja tuulivoimakaavan suunnittelussa on käytetty ympäristöministeriön antamaa ohjeistusta ja suunnitteluohjearvoja.
YVA:n edetessä ohjelmavaiheesta selostusvaiheeseen
Humppilaan esitettiin 13 voimalaa.
Kaavaluonnoksessa ja kaavaehdotuksessa Humppilaan
esitettiin 13 voimalaa. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon
jälkeen voimaloiden määrää vähennettiin vielä kahdella.
Humppilaan esitetään nyt hyväksyttävässä kaavassa 11
tuulivoimalaa.
YVA-ohjelmavaiheen laajimmassa vaihtoehdossa Humppilan ja Urjalan alueelle oli suunniteltu yhteensä noin 40
voimalaa. Nyt Urjalan kunnanvaltuuston 16.2.2015 hyväksymässä kaavassa Urjalaan on osoitettu 6 voimalaa ja
Humppilaan esitetään 11 voimalaa eli yhteensä HumppilaUrjalan alueelle esitetään enintään 17 voimalaa.
Kaavan selvityksiä on täydennetty läpi kaavaprosessin.
Selvityksiä ja vaikutusten arviointia on täydennetty kaavaehdotuksen jälkeen.
23. Virpi Hautala (12.9.2014)
a)
Sosiaali- ja terveysministeriön suosittama vähintään
2 km turvaväli teollisen kokoluokan voimaloihin ei toteudu.
b) Tuulivoimapuistolla tuhotaan luonto ja luonnon rauha.
Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut,
että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät.
Tuulivoimalat voidaan toteuttaa niin, että melun ohjearvot eivät ylity yhdenkään kiinteistön kohdalla.
Alueen luontoarvot on huomioitu kaavan valmistelussa
sekä kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä. Vaikutukset
luontoon ja luonnonsuojeluun on kuvattu kaavaselostuksessa.
Tuulivoimaloita tai huoltoteitä ei ole suunniteltu luonnonarvoiltaan arvokkaille alueille.
Kaavassa Humppilaan esitetään 11 kpl tuulivoimaloita n.
14,7 km² alueelle. Alueesta suurin on osoitettu kaavassa
maa- ja metsätalousalueeksi, joten alue säilyy edelleen
maa- ja metsätalousvaltaisena. Kaava-alueen pinta-alasta
alle 1% muuttuu. Alueella on edelleen voimassa jokamiehenoikeudet, joten aluetta voidaan edelleen käyttää virkistykseen, marjastukseen ja sienestykseen.
c)
Arviointiselostuksessa on esitetty ainoastaan lyhyt
yleispiirteinen kuvaus koskien tuulivoimaloiden rakennusluvan hakua eikä asiallista suunnitelmaa
Humppilan tuulipuiston rakentamiseksi. Hankeen ja
yksittäisten voimalapaikkojen suunnittelussa ei ole
noudatettu riittävästi Ympäristöministeriön ohjetta
(4/2012) melun ja välkkeen riskien hallinnasta.
YVA-menettely on päättynyt yhteysviranomaisen antaessa
siitä lausunnon 8.11.2013.
Yhteysviranomaisen antama lausunto on otettu huomioon laadittaessa kaavaehdotusta. Yhteysviranomaisen
lausunnon perusteella tehdyt täydennykset ja muutokset
on kuvattu kaavaselostuksessa.
Kaavaselostusta täydennettiin YVA-menettelyn päättymisen jälkeen. Kaavaselostuksessa on kuvattu tuulivoimahankkeen toteuttaminen ja ajoitus sisältäen hankkeeseen
liittyvät mahdolliset lupamenettelyt.
Laadittava osayleiskaava on rakennusluvan myöntämisen
perusteena, ei ympäristövaikutusten arviointiselostus.
YVA-selostuksen jälkeisessä suunnittelussa eli kaavan
laadinnassa tarkastelun lähtökohtana on käytetty Ympäristöministeriön ohjeen (4/2012) ohjearvoja. Melu- ja
välkemallinnukset päivitettiin YVA-menettelyn jälkeen
kaavaehdotusvaiheessa.
d) Tuulivoimalat tuli lähtökohtaisesti sijoittaa siten,
ettei ympäristölupa ole tarpeen. Tuli arvioida, muodostuuko esitetyillä vaihtoehdoilla ympäristölupaa
edellyttäviä alueita, ja mitkä ovat tällaisten alueiden
rakentamiselle vaihtoehtoiset toteutustavat. Arviointiselostuksessa nyt esitetystä suunnitelmasta ja voimaloiden sijoittelusta voi arviointitulosten mukaan
aiheutua melu- ja välkevaikutuksia siten, että ne
edellyttävät ympäristöluvat.
Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät.
Osayleiskaava on suunniteltu niin, ettei ympäristölupaa
tarvittaisi.
Tuulivoimaloiden kaavamääräystä (tv-1) on tarkennettu
melun osalta seuraavaan muotoon:
e) Maakunnallisesti arvokas Venäjän-Myllykulman kulttuurimaisema-alue on osittain hankealueen sisällä, ja
lisäksi parannettava tieyhteys ja liittymä ovat maisema-alueella. Tämä maisema on osa arvioitua tarkastelua Venäjän kartanon maisemaa, mikä tulee ottaa
huomioon. Ympäristöministeriön ohjetta (4/2012, s.
11) ei ole noudatettu suunnittelussa.
Ks. kohta c.
f)
Voimala nro 20 ja sähköasema on edelleen Kangasniemen pohjavesialueella eikä pohjavesitutkimuksia
ko. paikoista ole tehty. Sähköaseman/muuntamon
käytönaikaista riskiä pohjavedelle ei ole arvioitu. Yhteysviranomaisen lausuntoa ei ole noudatettu.
Kaavaehdotuksessa ei alueelle oltu esitetty sähköasemaa.
Sähkönsiirtoa varten rakennettava sähköasema on suunniteltu sijoitettavan kaava-alueen ulkopuolelle lähelle
nykyistä voimalinjaa.
Kaavassa on pohjavesialueella (pv) määräys:" Alueella ei
saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat aiheuttaa riskinpohjaveden laadulle tai määrälle. "
Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimalat 20 ja 21
sekä niille johtaneet huoltotieyhteydet on poistettu.
g)
Useita voimaloita 16,18, 25, 26 suunnitellaan nauhana Natura-alueen viereen. Voimalat 12, 13, 16 ja 17
muodostavat ryhmänä esteen Kaitasuon ja Naturaalueen Kaakkosuon välille.
Voimalat 13, 16, 17, 18 ja 26 ovat Urjalan puolella ja siten
Urjalan kaava-alueella. Voimalat 25 ja 26 on poistettu
Urjalan kaavasta.
Kaavan yhteydessä on selvitetty ja arvioitu vaikutuksia
Naturaan, luontoon, luonnonsuojeluun, soiden ekologiaan
ja ekologisiin yhteyksiin sekä linnustoon. Vaikutusten
arviointia on kaavaselostuksessa täydennetty kaavaprosessin aikana, viimeksi vielä ehdotusvaiheen jälkeen.
"…Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemusten liitteenä
tulee olla melu- ja varjostusselvitykset valitulla voimalatyypillä. Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB,
loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35
dB)…"
Maisemaselvitystä ja maisemavaikutusten arviointia kulttuurimaisemiin täydennettiin kaavaehdotusvaiheessa.
Asiat on kuvattu kaavaselostuksessa.
Hämeen ELY-keskus on todennut lausunnossaan, että
tuulivoimapuiston näkyvyys ja maisemavaikutukset Venäjän-Myllynkulman alueen suuntaan ovat voimakkaat, ja se
on tuotu selkeästi esiin maisemavaikutusten arvioinnissa
näkyvyysanalyysin ja valokuvasovitusten avulla. Maisemaalueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Venäjän kartanon rakennettu kulttuuriympäristö, jonka alueelle voimalat eivät havainnekuvien mukaan näy.
Kaitasuolle on Urjalan puolella kaavaehdotusvaiheen
jälkeen myönnetty ympäristölupa turpeen ottoon (KHO
13.10.2014). Alue tulee tämän ratkaisun jälkeen menettämään arvonsa. Koska ekologinen yhteysmerkitys Kaakkosuon ja Kaitasuon välillä tulee tehdyn turvetuotantoratkaisun myötä heikkenemään, kasvaa suokokonaisuuden
eheyden näkökulmasta yhteyden merkitys Kaakkosuolta
länteen.
h) Voimalat 12 ja 13 ja kaapelireitit ovat ristiriidassa
Kaitasuon uuden valtakunnallisen suoluonnon inventoinnin tulosten ja johtopäätösten kanssa.
Ks. edellinen vastine.
Viimeisimpien tietojen mukaan Kaitasuo on jäämässä
soidensuojelun täydennysohjelman ulkopuolelle.
Osayleiskaava on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Alue on osoitettu voimassa olevassa KantaHämeen 1. vaihemaakuntakaavassa mahdollisen tuulivoimapuiston alueeksi (se-1).
Hämeen liitossa valmisteltavassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä 26.1. – 27.2.2015) alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv).
i)
Vaikutuksia suoluonnon monimuotoisuuteen, kuten
suoelinympäristöjen ja ekologisten yhteyksien pirstoutumiseen ja alueiden eristymiseen, ei ole arvioitu,
kuten yhteysviranomaisen lausunnossa on edellytetty.
Ks. kohta g.
j)
Voimaloiden määrä ja sijoittuminen sekä huoltoteiden sijoitussuunnitelma ovat tarkentuneet arviointimenettelyn aikana. Tietoja ei kuitenkaan ole esitetty
kaikilta osin riittävästi. Muun muassa kiinteisiin muinaismuistoihin kohdistuvien vaikutusten arviointi ei
ole riittävä.
Kaavaehdotus laadittiin yhteysviranomaisen antaman
lausunnon jälkeen ja kaavaehdotuskartta oli viimeisimmän suunnitelman mukainen.
Kaavaselostusta on täydennetty kaavaprosessin aikana.
YVA-menettelyn päättymisen jälkeen sekä kaavaprosessin
aikana tehdyt muutokset on kuvattu kaavaselostuksessa.
Huoltotieyhteydet on osoitettu kaavassa ohjeellisina.
Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen voimalat 20 ja
21 sekä niille johtaneet huoltotieyhteydet on poistettu.
Vaikutusten arviointia täydennettiin kaavaehdotusvaiheessa muinaismuistojen osalta. Täydennykset koskivat
lähinnä Urjalassa olevia voimaloita ja muinaismuistoja.
Urjalan puolella voimalaa 14 siirrettiin kauemmaksi muinaismuistosta. Humppilan kaava-alueella sijoitettavilla
voimaloilla ei ole vaikutuksia muinaismuistoihin, asia on
kuvattu kaavaselostuksessa.
Kaavamääräykseen lisättiin kaavaehdotusvaiheessa: "
Rakennusluvassa tulee määrätä suojelukohde merkittäväksi maastoon, mikäli rakentamistoimenpiteet voivat
vaarantaa sen säilymisen."
Museovirastolla ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta arkeologian osalta. Ks. Museoviraston lausunto
kohdassa 6.
k)
Arviointiselostuksessa tuli kuvata, miten arvioinnin
lähtökohtien kannalta olennaiset tiedot tarkentuvat
aikataulullisesti suhteessa arviointimenettelyyn mukaan lukien rinnalla etenevät yleiskaavoitukset.
YVA-menettely on päättynyt yhteysviranomaisen antaessa
siitä lausunnon 8.11.2013.
Humppilan ja Urjalan kaavaehdotusaineistoja täydennettiin yhteysviranomaisen lausunnon perusteella. Kaavaselostuksessa on kuvattu YVA- ja kaava-prosessien eteneminen, prosessien aikana tutkitut vaihtoehdot. Kaavaselostuksissa on kuvattu mm. YVA:n ja kaavojen kytkeytyminen toisiinsa ja miten yhteysviranomaisen lausunto
on huomioitu kaavoissa.
Ks. edellinen vastine.
l)
Arviointiselostuksen arvioinnit kuten havainnekuvat
vastaavat ainoastaan putkimallista tyyppiä. ELYkeskukselle toimitetusta liiteraportista ilmenee, ettei
laskennan lähtökohtana käytetty äänitehotaso oktaavikaistoittain vastaa mitään tiettyä tuulivoimalaitosmallia.
Meluselvitystä on päivitetty YVA:n päättymisen jälkeen.
Koska kaavaa laadittaessa ei vielä ole varmuutta siitä,
mikä voimalaitosmalli tulisi olemaan toteutusvaiheessa,
valittiin tarkasteltavaksi laitosmalliksi sellainen malli, jolla
hanke on mahdollista toteuttaa siten että meluvaikutukset ovat hallittavissa.
Kaavassa tuulivoimaloiden tv-1 –määräykseen on lisätty:
"…Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemustenliitteenä
tulee olla melu- ja varjostusselvitykset valitulla voimalatyypillä."
m) Arviointiselostukseen tuli arvioida yhteisvaikutuksia
muiden tuulivoimahankkeiden kanssa, mm. kaavoissa
osoitetut soveltuvat tuulivoima-alueet sekä suunnitteilla olevat hankkeet. Suunnitteilla on hankkeita,
joilla voi olla olennaisia yhteisvaikutuksia eri maakuntien arvoalueisiin.
Arviointia on tarpeen päivittää yhteystyössä Museoviraston ja maakunnan museoiden kanssa.
Melu- ja välkemallinnuksissa on huomioitu voimaloiden
yhteysvaikutukset olettaen, että sekä Humppilaan että
Urjalaan suunnitellut voimalat toteutuvat.
Punkalaitumen valtakunnallisesti arvokkaalle alueelle voi
näkyä samanaikaisesti Humppila-Urjala ja Punkalaitumen
hankkeet. Humppila-Urjalan tuulivoimapuiston alueelle
on kuitenkin etäisyyttä 10-15 km, joten voidaan arvioida,
ettei yhteisvaikutus ole merkittävä. Punkalaitumen suunnasta on havainnekuva nro 25 (kaavaselostuksen liitteenä).
Muille alueille ei maisemallisia yhteisvaikutuksia synny,
koska suunnitellut tuulivoimahankkeet eivät ole samaan
aikaan näkyvissä valtakunnallisesti arvokkaille alueille.
Kaavaselostukseen on lisätty kartta lähialueiden suunnitteilla olevista tuulivoimahankkeista sekä arvokkaista alueista.
Linnustovaikutusten arviointia on täydennetty kaavaselostukseen. mm. muuttolintujen osalta päämuuttoreittejä
kuvaavalla kartalla ja arvioinnilla suhteessa laajempaan
kokonaisuuteen eli huomioiden muut tuulivoimahankkeet.
n) Arviointiselostuksesta puuttuu tiedot väestön ikärakenteesta, työpaikoista, työssäkäynnistä, mikä vaikuttaa heikentävästi hankealueen sisällä ilmenevien
ympäristövaikutusten ja niiden merkittävyyden arviointiin.
Hanke- ja vaikutusalueella olevia elinkeinoja, kuten
matkailu, mökkien vuokraus, ratsutallit, eläin tuotanto eikä kyläasutusta, paikallisia virkistysreittejä ja kevyenliikenteen käyttämiä reittejä suhteessa kuljetusreitteihin sekä vapaa-ajan ja vakituiseen asutukseen
ei ole havainnollistettu karttapohjilla.
Tietoja on täydennetty kaavaselostuksessa. Väestön ikärakennetta ei ole kuvattu, koska on katsottu, että tuulivoimaloiden vaikutusten merkittävyys ei ole riippuvainen
väestön ikärakenteesta.
o) Meluarvioinnissa ei ole melun merkittävyyden arvioinnissa tarkasteltu hankkeen aiheuttamia muutoksia
nykyiseen melu- ja hiljaisuustilanteeseen.
Melumallinnus on tehty YM:n ohjeiden mukaan. Mallinnuksen periaatteet on kuvattu meluselvityksessä, joka on
kaavaselostuksen liitteessä.
Osayleiskaava on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Alue on osoitettu voimassa olevassa KantaHämeen 1. vaihemaakuntakaavassa mahdollisen tuulivoimapuiston alueeksi (se-1).
Hämeen liitossa valmisteltavassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä 26.1. – 27.2.2015) osayleiskaavan alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv).
p) Arviointiselostuksessa ei ole kerrottu montako lomaasuntoa ja asuntoa ja päivä- ja yö-aikaisten ohjearvojen ylittäville melualueille.
Tulosten perusteella tuulivoimaloiden toiminta edellyttää ympäristölupaa.
Melumallinnukset on tehty YM:n viimeisimpien ohjeiden
mukaisesti ja haittojen arvioinnissa huomioitu suunnitteluohjearvot. Kaavassa osoitetut voimalat ovat toteutettavissa siten, että ympäristöministeriön tuulivoimaloiden
melulle määrittelemät suunnitteluohjearvot eivät ylity.
q) Liiteraportin liite 6 sivun 5 johtopäätöksissä on todettu, että tuulensuunnan vaikutus hankealueen keskel-
Ks. edellinen vastine.
Kaavakartalla on loma-asunnot osoitettu merkinnöillä RA
ja ra, olemassa olevat asunnot merkinnällä A, maatilojen
talouskeskukset merkinnällä AM. Kaavakartalla on omilla
merkinnöillä osoitettu huoltotiet sekä alueen läpikulkeva
maakuntakaavassakin osoitettu virkistyreitti.
Kaavalla ei ole vaikutusta alueen elinkeinojen harjoittamiseen.
Lukumäärät, joissa meluarvot ilman säädettävyyttä ylittyisivät, on kerrottu kaavaselostuksessa sekä kaavaselostuksen liitteenä olevassa meluselvityksessä.
Melumallinnuksen periaatteet on kuvattu kaavaselostuk-
lä oleviin loma-asuntoihin on vähäisempi kuin hankealueen reunamilla. Arviointiselostuksesta ei ilmene,
että tämä erityinen tilanne olisi otettu huomioon
haittojen estämisessä tai lieventämisessä. Erityisesti
matalataajuisesa melusta on havaittu aiheutuvan
haittaa ihmisten hyvinvoinnille ja sen torjuntaan on
kiinnitettävä erityistä huomiota. Arviointiselostuksessa on teoreettisesti tarkasteltu yleisellä tasolla matalataajuisen melun vaikutusta ympäristössä.
sessa ja kaavaselostuksen liitteenä olevassa meluselvityksessä.
r)
Arviointiohjelman ihmisiin kohdistuvien vaikutusten
arviointiin tuli lisätä terveysvaikutusten arviointi. Arviointiselostuksessa esitetään, että tuulivoimahankkeesta ei aiheudu terveyshaittaa. Arviointiselostukseen ei ole liitetty epävarmuustarkasteluja. Arvioinnin lähtökohdista puuttuu Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohje. Ohje on mainittu liitteen meluraportissa, mutta arviointiselostuksesta ei ilmene,
että ohjetta olisi käytetty arvioinneissa.
Vaikutusten arviointia on täydennetty kaavaehdotusvaiheessa.
Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut,
että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät
s)
Arviointitulosten mukaan melu ylittää merkittävällä
tavalla tuulivoiman suunnitteluohjearvot.
YVA-selostuksen meluselvityksestä puuttuu tarkastelu pienitaajuisesta melusta asuin- ja lomaasuntoalueille.
Hankkeen haitallisia vaikutuksia ei ole arvioitu käyttäen riittävää asiantuntemusta, mikä on havaittavissa
väärien arviointikriteerien käyttönä ja haitallisten
vaikutusten merkittävyyden virheellisinä arvioina ja
edelleen virheellisinä johtopäätöksinä terveyshaittojen merkittävyydestä ja nyt esitetyn hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta.
Arviointiselostuksen havainnekuvissa tai mallinnustuloksissa ei ole esitetty, miten tietyn tai tiettyjen voimaloiden pysäyttämisellä ja /tai säädöillä voidaan
saavuttaa ulkomelun suunnitteluohjearvot.
Arviointiselostuksen johtopäätökset terveyshaitoista
eivät ole käyttökelpoisia osayleiskaavojen laadinnassa ja rakennuslupien perusteena eivätkä tule tavoitteena ollutta YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamista.
Meluselvitystä ja vaikutusten arviointia on täydennetty
ympäristövaikutusten arviointiselostuksen jälkeisessä
suunnittelussa. Tarkastelun lähtökohtana on käytetty
ympäristöministeriön ohjearvoja. Päivitetty meluselvitys
on kaavaselostuksen liitteenä ja keskeisimmät meluvaikutukset on kuvattu kaavaselostuksessa.
Matalataajuinen melu on arvioitu YM:n ohjeiden mukaan.
Melumallinnukset on tehty YM:n viimeisimpien ohjeiden
mukaisesti ja haittojen arvioinnissa huomioitu suunnitteluohjearvot.
Matalataajuinen melu on arvioitu tämän hetkisten YM:n
ohjeiden mukaan. Meluvyöhykemallinnus on tehty YM:n
mallinnusohjeen mukaisesti oktaavikaistoittain Apainotettuna ja pienitaajuisen melun laskenta terssikaistoittain taajuuspainottamattomana (lineaarisena).
Kaavaan on lisätty määräys, jonka mukaan tuulivoimalan
rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melu- ja varjostusmallinnus valitulla voimalatyypillä ja tuulivoimaloiden
melua koskevat määräykset on tarkennettu siten, että jo
määräyksestä käy ilmi ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot.
Tuulivoimaloiden kaavamääräystä (tv-1) on tarkennettu
melun osalta seuraavaan muotoon:
"…Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemusten liitteenä
tulee olla melu- ja varjostusselvitykset valitulla voimalatyypillä. Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB,
loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35
dB)…"
t)
Tuulivoimarakentamisen melun ulkomelusuunnitteluohjearvot ylittyvät.
Arvioinnista puuttuu yhteysviranomaisen edellyttämä altistuvien määrä.
u) Arviointiselostuksessa ei ole käsitelty ja arvioitu vaikutuksia kotieläimiin mm. tärinän osalta. Arviointi on
suppea ja perustuu vain yhteen lähteeseen.
Vaikutukset tuotantoeläimiin ja muihin hyöty- ja kotieläimiin?
Ks. edelliset vastineet.
Lukumäärät on kuvattu kaavaselostuksessa.
Tuulivoimalat eivät aiheuta eläimiä häiritsevää tärinää ja
melua. Mikäli kotieläimet kuulevat voimaloiden äänen,
tottuvat ne siihen nopeasti.
v)
Hankealueella ja sen lähistöllä sijaitsevat Sammakkolammin luonnonsuojelualue ja Kaakkosuo-Kivijärven
Natura-alue. Kaakkosuon pohjoisosa (Palkkisuo) kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. Hankealueella havaintoja valtakunnallisesti
uhanalaisista eliölajeista. Hankealueen ympäristössä
on havaintoja liito-oravista, joten todennäköisesti niitä elää myös hankealueella.
Kaavan yhteydessä on arvioitu vaikutukset Natruaan ja
luonnonsuojelualueisiin sekä selvitetty suoalueiden ekologiset yhteydet. Vaikutusten arviointi on kuvattu kaavaselostuksessa.
Alueelta on selvitetty uhanalaiset lajit ja liito-orava. Alueelta ei tehty havaintoja liito-oravista.
Sammakkolammia lähimpänä olleet voimalat on poistettu
sekä Humppilan että Urjalan osayleiskaavoista.
w) Arviointiselostuksesta puuttuu havainnekuvat hankealuseen sisältä.
Havainnemateriaalia täydennettiin kaavaehdotukseen
lisäkuvasovitteilla, videokuvasovitteilla ja virtuaalimallilla.
Aineistoa on myös kaava-alueen sisältä
Havaintokuvat on esitetty kaavaselostuksen liitteenä.
Virtuaalimalli ja videokuvasovitteet ovat olleet nähtävillä
kuntien kotisivujen kautta.
Kaava-aineistossa on näkyvyysanalyysikartta, jossa on
kuvattu alueet, jonne voimalat tai niiden osia on havaittavissa.
x)
Muinaisjäännökset voimaloiden 14 ja 16 sekä huoltotien lähellä. Arviointiselostuksessa ei ole riittävästi
tarkasteltu havainnekuvien avulla voimaloiden vaikutusta näihin kiinteisiin muinaisjäännöksiin kuten voimalan ja huoltotien sijaintia.
Voimalat 14 ja 16 sijaitsevat Urjalan kunnan puolella ja
siten Urjalan kaavan alueella.
Urjalan kaavaehdotukseen voimalaa 14 siirrettiin. Urjalan
puolta käsittelevän kaavan selostukseen täydennettiin
vaikutusten arviointia ja kuva-aineistoa. Vaikutukset on
kuvattu Urjalan kaavaselostuksessa.
y)
Voimaloiden sijoittamista pohjavesialueille tai sen
välittömään läheisyyteen tuli välttää ja esittää vaihtoehtoisia paikkoja. Arviointiselostukseen ei näyttäisi
olevan arvioitu pohjavesivaikutuksia, kuten yhteysviranomaisen lausunnossa edellytettiin.
Pohjavesialueelle sijoittuvien voimalarakenteiden
kohdalla tuli tehdä pohjatutkimukset ja tulosten perusteella tuli arvioida, miten rakenteen sijoittuvat
pohjaveden pintaan nähden ja mitä haitallisia vaikutuksia sillä voisi olla pohjaveden laadulle tai määrälle.
Yhteysviranomaisen lausuntoa ei ole noudatettu.
Vaikutukset pohjaveteen on arvioitu kaavaselostuksessa.
z)
Arviointimenettelyssä tavoitteena oli, että vertailussa
tuotettavan tiedon tulee olla käyttökelpoista kahden
kunnan erillisten osayleiskaavojen valmistelussa ja
hyväksymisessä. Tietoa tuli tuottaa siten, että se on
ymmärrettävissä ja tulkittavissa myös kuntakohtaisesti. Useilla eri kuntien kaava-alueille osoitettavilla
tuulivoimaloilla on useita vaikutuksia naapurikuntaan. Tällaisista voimaloista voi olla tarpeen esittää
lisäksi oma vertailu. Vertailussa tuli ilmetä vaikutusten yksilöity kohdistaminen tuulivoimaloittain ja
voimalaryhmittäin, koska vaikutusten kohdistumisessa on olennaisia eroja. Yhteysviranomaisen lausuntoa
ei ole noudatettu. Vertailu on puutteellinen.
Osayleiskaavat on laadittu erillisinä Humppilan ja Urjalan
kunnille. Kummankin alueen kaavaselostuksessa on keskitytty sen alueen kaavaan, mutta kuvattu myös toisen
kaava-alueen lähtötietoja. Vaikutuksia on arvioitu sekä
erikseen että yhdessä molempien alueiden osalta. Vaikutukset on arvioitu tuulivoimaloiden vaikutusalueella riippumatta kuntarajoista.
å)
Tuulivoimapuistoa varten kaadetaan Humppilassa
metsää rajuin ottein ja levennetään metsätietä. toivottavasti hanke ei pääse tekemään enempää tuhoa
Humppilan luonnolle.
Tuulivoimaloille suunnitellut huoltotiet noudattavat pääosin jo olemassa olevia metsäautotielinjauksia, joten tiestöllä ei rikota metsäaluetta nykytilanteeseen verrattuna.
Kaavassa Humppilaan esitetään 11 kpl tuulivoimaloita n.
14,7 km² alueelle. Alueesta suurin on osoitettu kaavassa
maa- ja metsätalousalueeksi, joten alue säilyy edelleen
maa- ja metsätalousvaltaisena. Kaava-alueen pinta-alasta
alle 1 % muuttuu.
Pohjavesialueella sijainnut voimala 20 on poistettu suunnitelmasta.
24. Oili Jokinen ja Reijo Jokinen sekä Tiina Jokinen ja Vesa-Matti Lindroos (6.10.2014)
a)
Suunniteltujen tuulivoimaloiden koko, teho ja lukumäärä ovat liian suuria alueen kokoon nähden.
b) Osa voimaloista Natura-alueen rajalla ja merkittävän
muinaismuistomerkin (Lapinkalman) välittömässä läheisyydessä.
Tuulivoimapuiston sijainti perustuu mm. tuuliolosuhteisiin.
Suunniteltua tuulivoimahanketta on supistettu alkuperäisestä mm. alueen luontoarvojen ja asukkailta saadun
palautteen vuoksi.
Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimalat nro 20
ja nro 21 ja niille johtaneet huoltotieyhteydet on poistettu.
Kaavassa Humppilaan esitetään 11 kpl tuulivoimaloita n.
14,7 km² alueelle. Alueesta suurin on osoitettu kaavassa
maa- ja metsätalousalueeksi, joten alue säilyy edelleen
maa- ja metsätalousvaltaisena. Kaava-alueen pinta-alasta
alle 1 % muuttuu.
Osayleiskaava on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Alue on osoitettu voimassa olevassa KantaHämeen 1. vaihemaakuntakaavassa mahdollisen tuulivoimapuiston alueeksi (se-1).
Hämeen liitossa valmisteltavassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä 26.1. – 27.2.2015) osayleiskaavan alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv).
Hankkeen vaikutuksia Natura-alueiden luontoarvoihin ja
muinaisjäännöksiin on arvioitu YVA:ssa ja kaavaselostuksessa. Naturalla suojeltuihin luontoarvoihin ja muinaisjäännöksiin ei arvion mukaan ole haitallisia vaikutuksia.
Lähimmästä Humppilaan suunnitellusta voimalasta on
Natura-alueen rajaan etäisyyttä noin 1,5 km.
Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaksi pohjoisinta
voimalaa (20, 21) ja niille johtaneet huoltotieyhteydet on
poistettu ja samalla kaava-alueen rajausta on supistettu
siten, että Lapinkalman muinaismuisto jää kaava-alueen
ulkopuolelle.
Kaavassa on arvioitu vaikutukset muinaismuistoihin. Tuulipuistosuunnitelma ei uhkaa tunnettujen muinaisjäännöskohteiden säilymistä, suunnitellut tuulivoimaloiden
rakennuspaikat sijaitsevat etäällä niistä. Voimalasta 10 on
etäisyyttä Lapinkalman muinaismuistoon n. 1,7 km.
c)
Sosiaali- ja terveysviranomaisten suositus tuulivoimaloiden ja asutuksen väliin vähintään 2km. Lyhyemmällä etäisyydellä, tulisi tuulivoimaloiden terveyshaitat arvioida erittäin tarkasti.
Kaavassa lähin etäisyys asutukseen n. 600 metriä,
mikä on melu- ja maisemahaitat huomioiden liian
vähän.
Etukäteen tehty melumallinnus ei varmastikaan ole
kaikilta osin voimaloiden todellista melua osoittava.
Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut,
että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät.
Muistutuksessa olleen osoitetiedon mukaan muistutuksen
jättäneitä (Oili ja Reijo Jokinen) on lähimpänä Humppilan
kaavassa osoitetuista voimaloista voimala nro 10, joka on
n. 2,8 km etäisyydellä.
Kaavaan on lisätty määräys, jonka mukaan tuulivoimalan
rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melu- ja varjostusmallinnus valitulla voimalatyypillä ja tuulivoimaloiden
melua koskevat määräykset on tarkennettu siten, että jo
määräyksestä käy ilmi ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot.
Tuulivoimaloiden kaavamääräystä (tv-1) on tarkennettu
melun osalta seuraavaan muotoon:
"…Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemusten liitteenä
tulee olla melu- ja varjostusselvitykset valitulla voimalatyypillä. Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön suun-
nitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB,
loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35
dB)…"
Tuulivoimalan valmistaja takaa voimalan äänitason eri
tuuliolosuhteissa ja eri sähköntuotantotilanteissa.
d) Alue on liian pieni ja taajaan asuttu kaavassa ehdotetuille tuulivoimaloille. Tuulivoimaloista aiheutuu alueen asukkaille sekä kesäasukkaille kohtuutonta haittaa.
Alueesta suurin on osoitettu kaavassa maa- ja metsätalousalueeksi, joten alue säilyy edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena. Kaavassa Humppilaan esitetään 11 kpl tuulivoimaloita n. 14,7 km² alueelle. Kaava-alueen pinta-alasta
alle 1 % muuttuu.
Tehtyjen melumallinnuksien mukaan suunniteltujen voimaloiden osalta kaikkien asuntojen ja loma-asuntojen
kohdalla täyttyvät päiväajan meluohjearvot. Yöaikaan
säätämistä tarvitaan joidenkin voimaloiden osalta.
e) Rakentamisen ehtona tulisi olla todellisen äänitason
mittaus voimalan valmistuttua ennen käyttöluvan
myöntämistä epäluotettavien ja epätarkkojen melumallinnusten sijasta.
Ks. kohta c ja d.
f)
Muistutuksessa olleen osoitetiedon mukaan muistutuksen
jättäneitä (Oili ja Reijo Jokinen) on lähimpänä Humppilan
kaavassa osoitetuista voimaloista voimala nro 10, joka on
n. 2,8 km etäisyydellä.
Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut,
että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. MRL 39 §:n mukaan yleiskaava ei saa
aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle
kohtuutonta haittaa.
Kaavassa osoitetut tuulivoimalat eivät rajoita vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä eivätkä aiheuta kohtuutonta
haittaa nykyiselle maankäytölle.
Alueella ja sen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen
ja tilakokonaisuuksien arvon aleneminen.
Aktian laillistetun kiinteistövälittäjän mukaan kiinteistöjen arvo alenee kolmen kilometrin säteellä tuulivoimateollisuusalueesta noin kolmanneksella.
g)
Kuvamallinnusten puutteet
-
ei huomioitu huoltoteiden maisemallisia muutoksia (etenkin rakennusvaiheessa)
tuulivoimalat vaativat ympärilleen tyhjää tilaa,
puustoa on hakattava voimakkaasti tuulivoimaloiden ympäriltä, vaikutukset maisemaan
h) Tuulivoimateollisuusalueet pilaavat merkittäviä kulttuurimaisemia (Humppilassa Venäjän kartano, Urjalassa Nuutajärven kylä ja Nuutajärven kartano). Muutokset kulttuurimaisemiin eivät käy riittävällä tavalla
ilmi kuvamallinnuksista.
Mikäli rakennetut voimalat aiheuttavat kohtuutonta haittaa, voi asiaan puuttua naapuruussuhdelain mukaisilla
menettelyillä.
Tuulivoimaloille suunnitellut huoltotiet noudattavat pääosin jo olemassa olevia metsäautotielinjauksia.
Kuvasovitteista on laadittu myös ns. rautalankamalleja,
joissa on havainnollistettu voimaloiden näkyminen, mikäli
kasvillisuutta ei olisi ollenkaan.
Kaavassa on arvioitu vaikutukset kulttuurimaisemiin ja
kulttuurimaisema-alueilta on kuvasovitteet, joista ilmenee
voimaloiden näkyminen alueille.
Kaavassa on arvioitu vaikutukset kulttuurimaisemiin ja
kulttuurimaisema-alueilta on kuvasovitteet, joista ilmenee
voimaloiden näkyminen alueelle.
Kuvasovitteita on Nuutajärven lasikylän suunnalta useita.
Nuutajärven lasitehtaan valtakunnallisesti merkittävälle
rakennetun kulttuuriympäristön alueelle ei suunnitelluilla
tuulivoimaloilla ole maisemallista vaikutusta. Voimalat
voivat hyvin vähäisesti näkyä Nuutajärven kartanon länsipuolella olevalle peltoaukealle, mutta Nuutajärven tieltä
katsottaessa voimalat jäävät puuston taakse.
Hämeen ELY-keskus on todennut lausunnossaan, että
tuulivoimapuiston näkyvyys ja maisemavaikutukset Venäjän-Myllynkulman alueen suuntaan ovat voimakkaat, ja se
on tuotu selkeästi esiin maisemavaikutusten arvioinnissa
näkyvyysanalyysin ja valokuvasovitusten avulla. Maisema-
alueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Venäjän kartanon rakennettu kulttuuriympäristö, jonka alueelle voimalat eivät havainnekuvien mukaan näy.
i)
Vaikutukset virkistyskäyttöön tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen.
Rakentaminen edellyttää hakkuita, suositusten mukaan tuulivoimateollisuusalueella tapahtuvaa ylimääräistä liikkumista on vältettävä, alueella on riskejä,
esim. lavoista putoava jää.
Kaavoitettava alue on kooltaan noin 14,7 km² ja alueelle
on voimaloiden 20 ja 21 poistamisen jälkeen suunniteltu
yhteensä 11 voimalaa. Kaava-alueen pinta-alasta alle 1 %
muuttuu. Alueen pääkäyttötarkoitus säilyy edelleen maaja metsätalousvaltaisena ja alueella on voimassa jokamiehen oikeudet, joten vapaata liikkumistilaa alueelle jää
edelleen runsaasti.
Kokemuksien mukaan (Muukko, Lappeenranta) jäävaaraalue on noin 80 metriä tuulivoimalasta, joka on suunnilleen tuulivoimalan rakentamiseen tarvittava alue.
j)
Tarkennuksia vaikutuksista alueen linnustoon, selvitykset eivät ole riittävät. Esim. kurjet ja joutsenet
käyttävät muuttomatkallaan levähdyspaikkana Samallakkolammin suoalueita, joten lintujen muuttokorkeus alueella ei voi yltää myllyjen korkeutta.
Kaavaehdotuksen jälkeen on täydennetty vaikutusten
arviointia mm. linnuston osalta.
Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen Sammakkolammia lähimpänä olleet voimalat 20 ja 21 on poistettu.
k)
Asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä ei huomioitu
riittävästi. Asukkaiden antama palaute, joka kohdistui
alueen kokoon, voimaloiden tehoon ja etäisyyksiin ei
ole vaikuttanut alueen suunnitteluun tai kaavan etenemiseen.
Kaavan lähtökohtana on ollut tehty YVA, jossa on tutkittu
vaihtoehtoja tuulivoimapuiston toteuttamiseksi. Tutkitut
vaihtoehdot on kuvattu kaavaselostuksessa ja tarkemmin
YVA:ssa.
Kaavan lähtötietoja ja vaikutusten arviointia on täydennetty kaavaprosessin aikana yhteysviranomaisen YVA:sta
antaman lausunnon sekä kaavasta saatujen viranomaislausuntojen ja osallisten palautteiden perusteella.
YVA-ohjelmavaiheessa laajimmassa vaihtoehdossa ja
kaavan aloitusvaiheessa (OAS-vaiheessa) Humppilaan oli
suunniteltu 15 voimalaa.
YVA:n edetessä ohjelmavaiheesta selostusvaiheeseen
Humppilaan esitettiin 13 voimalaa.
Kaavaluonnoksessa ja kaavaehdotuksessa Humppilaan
esitettiin 13 voimalaa. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon
jälkeen voimaloiden määrää vähennettiin vielä kahdella.
Humppilaan esitetään nyt hyväksyttävässä kaavassa 11
tuulivoimalaa.
YVA-ohjelmavaiheen laajimmassa vaihtoehdossa Humppilan ja Urjalan alueelle oli suunniteltu yhteensä noin 40
voimalaa. Nyt Urjalan kunnanvaltuuston 16.2.2015 hyväksymässä kaavassa Urjalaan on osoitettu 6 voimalaa ja
Humppilaan esitetään 11 voimalaa eli yhteensä HumppilaUrjalan alueelle esitetään enintään 17 voimalaa.
l)
Suunnittelussa ei ole huomioitu esim. Pirkanmaan
ELY-keskuksen esittämiä puutteita, jotka alueen
suunnittelussa tuli korjata ennen sen toteuttamista.
ELY-keskustelta ja asukkailta voisi alueen suunnittelussa saada hyödyllisiä näkökantoja, jotka ehkäisisivät myöhemmät ongelmat alueen toiminnassa.
m) Suunnitellut tuulivoimateollisuusalueet pilaavat alueen luonnonrauhan ja aiheuttavat kohtuutonta haittaa vakituisille ja loma-asukkaille. Kumpikaan esillä
ollut kaavaluonnos ei ole toteuttamiskelpoinen.
Ks. edellinen vastine.
Kaavan eri vaiheissa on pyydetty lausunto Hämeen ELYkeskukselta, joka on Humppilan puolella kaavoitusta ohjaava viranomainen.
Kaava-aineistoja, selvityksiä, vaikutusten arviointeja yms.
täydennettiin ennen kaavaluonnosta ja ennen kaavaehdotusta. Vaikutusten arviointia on täydennetty vielä kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen.
Ks. edelliset vastineet.
Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut,
että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät.
Kaavassa on arvioitu vaikutukset vakituiseen ja loma-
asutukseen sekä luontoon.
Kaavassa osoitetut tuulivoimalat eivät rajoita vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä eivätkä aiheuta kohtuutonta
haittaa nykyiselle maankäytölle.
Osayleiskaava on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Alue on osoitettu voimassa olevassa KantaHämeen 1. vaihemaakuntakaavassa mahdollisen tuulivoimapuiston alueeksi (se-1).
Hämeen liitossa valmisteltavassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä 26.1. – 27.2.2015) osayleiskaavan alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv).
25. Minna Järvinen (7.10.2014)
a)
Voimalat 20 ja 21 poistettava niiden lähellä oleville
kiinteistöille aiheuttaman melu- ja valohaitan takia.
Voimalat sijaitsevat alle 1 km päässä kiinteistöstä, joka on luokiteltu vakituiseen asuinkäyttöön, mutta
käytetään loma-asuntona.
b) Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman selvityksen
(Tuulivoimaa edistämään, L. Tarasti 2012) mukaan
tuulivoimaloiden sijoittamisen kriittinen raja lomaasutuksen suhteen kulkee hieman alle 2km etäisyydellä. Tuulivoimakaavoituksessa on otettava huomioon mm. asutuksen asettamat rajoitukset. Suunniteltujen voimaloiden sijaitessa alle kilometrin päässä ne
eivät ole suosituksen mukaiset ja voivat aiheuttaa
vakavia melu- ja äänihaittoja sekä näin ollen laskea
asumis- ja lomailumukavuutta sekä kiinteistöjen arvoa.
Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimalat 20 ja 21
sekä niille johtaneet huoltotieyhteydet on poistettu.
Ks. edellinen vastine.
Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut,
että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät.
26. Kalle Kankaanpää, Annika Virtanen, Mikko Rajala, Minna Moisander ja Ville-Pekka Kankaanpää (saap.
7.10.2014)
a)
Voimalat 3 ja 4 sijaitsevat liian lähellä asuintalojamme. Koska voimaloista tulevasta melusta aiheutuvia
terveyshaittoja ei tunneta tarkkaan, on sosiaali- ja
terveysministeriö suositellut minimietäisyydeksi
asuinrakennukseen 2 km (10 x voimalan napakorkeus)
Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut,
että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät.
Kaavaan on lisätty määräys, jonka mukaan tuulivoimalan
rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melu- ja varjostusmallinnus valitulla voimalatyypillä ja tuulivoimaloiden
melua koskevat määräykset on tarkennettu siten, että jo
määräyksestä käy ilmi ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot.
Tuulivoimaloiden kaavamääräystä (tv-1) on tarkennettu
melun osalta seuraavaan muotoon:
"…Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemusten liitteenä
tulee olla melu- ja varjostusselvitykset valitulla voimalatyypillä. Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB,
loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35
dB)…"
b) Tuulivoimaloiden lapoihin muodostuva jää voi lentää
n. 600–800 metrin päähän. Etäisyys voimalasta
asuinrakennukseen on noin 650 metriä.
Kokemuksien mukaan (Muukko, Lappeenranta) jäävaaraalue on noin 80 metriä tuulivoimalasta. Siten turvetuotantoalueelle ei muodostu merkittävää työturvallisuusriskiä.
c)
Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut,
Tutkimuksissa on todettu tuulivoimaloiden läheisyyden laskevan kiinteistöjen arvoa. Kuka korvaa kiin-
teistöillemme aiheutuvan arvon alennuksen?
että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät
MRL 39 §:n mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta
haittaa. Kaavassa osoitetut tuulivoimalat eivät rajoita
vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä eivätkä aiheuta kohtuutonta haittaa nykyiselle maankäytölle.
27. Esko Koskinen, Eva Lähteenmäki (7.10.2014)
a)
MRL:n mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajille tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta
haittaa.
Kaavassa osoitetut tuulivoimalat eivät rajoita vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä eivätkä aiheuta kohtuutonta
haittaa nykyiselle maankäytölle.
b) Tuulivoimala 21 liian lähellä Kaitalan kiinteistöä, joka
on ympäri vuoden asuttu.
Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimalat 20 ja 21
sekä niille johtaneet huoltotieyhteydet on poistettu.
Ympäristöministeriön suositusetäisyys voimalan ja
kiinteistön välille on 2 km ja tätä on jo muualla Suomessa alettu noudattamaan, esim. Kemiönsaaren
Gräsbölessä 1,5 km etäisyys, Mustasaaressa 2 km.
Toivottavasti Humppilan kunta tekisi vastaavan päätöksen, koska liian lähelle asutusta kaavoitettu tuulivoimala tulee varmasti poikimaan valituksia korkeinta hallinto-oikeutta myöten eikä hanke etene ennen
kuin valitus on käsitelty. Kunnolla suunniteltu ja kaikki huomioiva kaava helpottaa asiaa ja nopeuttaa prosessia. Suojaetäisyysasiassa on huomioitava myös
tuulivoimalan tulipalon sekä rakenteiden pettämisestä johtuvan osien sinkoamisen mahdollisuus.
c)
Tuulivoimalat 10 ja 20 liian lähellä Pakokopin kiinteistöä.
Tuulivoimalat 3 ja 4 liian lähellä hankealueen ulkopuolella sijaitsevia Kyrönperän ja Lepiston kiinteistöjä.
Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimalat 20 ja 21
sekä niille johtaneet huoltotieyhteydet on poistettu. Samalla kaava-alueen rajausta on supistettu siten, että Pakokopin kiinteistö jäi kaava-alueen ulkopuolelle. Tuulivoimaosayleiskaavalla ei ole vaikutusta Pakokopin kiinteistön maankäyttöön eikä kaava ole kiinteistölle kohtuuton. Pakokoppin kiinteistöstä on etäisyyttä voimalaan nro
10 n. 650 – 850 m
Kyrönperän ja Lepistön kiinteistöistä on voimaloihin 3 ja 4
etäisyyttä noin 700 m. Melumallinnusten mukaan tuulivoimalat voidaan rakentaa niin, että suunnitteluohjearvot
eivät ylity. Voimalat eivät ole nähtävissä talojen pihapiiristä.
Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut,
että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät.
Kaavaan on lisätty määräys, jonka mukaan tuulivoimalan
rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melu- ja varjostusmallinnus valitulla voimalatyypillä ja tuulivoimaloiden
melua koskevat määräykset on tarkennettu siten, että jo
määräyksestä käy ilmi ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot. Tuulivoimaloiden kaavamääräystä (tv-1) on
tarkennettu melun osalta seuraavaan muotoon:
"…Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemusten liitteenä
tulee olla melu- ja varjostusselvitykset valitulla voimalatyypillä. Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB,
loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35
dB)…"
d) Kaavassa huomioitava riski, että tuulivoimayhtiö
tekee konkurssin tai myy voimalat muulle taholle, joka laiminlyö velvollisuutensa purkaa tuulivoimalat
niiden käytön loputtua tai huoltaa siten, että ne toimivat turvallisesti. Mikäli näin käy, vastaa maanomistaja tontilla sijaitsevasta voimalasta omalla kustannuksellaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti.
Tuulivoimalat rakentava yhtiö on veloitettava tallentamaan kunnalle vakuussumma, joka kattaa tuulivoimalan purun siinä tapauksessa, että yhtiö osoittautuu maksukyvyttömäksi tai poistuu kuvioista.
Onko Humppilan kunnalla varaa säilyttää tällaista
taakkaa kuntalaisten veronmaksajien kannettavaksi
ilman, että asiaan on varauduttu? Ks. MRL 39 §, jonka mukaan yhdyskuntarakenteen toimivuus ja taloudellisuus on otettava huomioon. Onko toisen maalle
hylätty useamman sadan tonnin rautaromukuorman
käsittely taloudellista tai toimivaa?
Kaavamerkinnöillä ja –määräyksillä on pyritty varmistamaan, että alueelle toteutettavat voimalat ovat ominaisuuksiltaan sellaiset, etteivät mm. melun ohjearvot ylity
riippumatta tuulivoimapuiston toteuttajasta ja laitetoimittajasta. Ks. edellinen vastine.
e) Kaavassa on edellytettävä, että jokaisesta tuulivoimalasta tehdään sammutus- ja pelastussuunnitelma
paikallisen palolaitoksen kanssa, jossa otetaan kantaa
siihen, miten asia hoidetaan, jos tuulivoimala syttyy
tuleen.
Kaavaan on lisätty määräys:
Saksassa tuulivoimaloita palaa noin 5 kpl vuodessa.
Sikäläisten ohjeiden mukaan tulipalon syttyessä tuulen alapuolella saa olla 500 metrin päässä ja yläpuolella varajana on 1 km. Voimalan syttyessä ei sammutustöihin pääse helikopterillakaan. Käytännössä joudutaan siis odottamaan, että tuulivoimalapalo sammuu itsekseen.
Suomessa on miljoonia hehtaareita rutikuivaa metsää, peltoa ja turvesuota, jonne tuulivoimalan tulipalo voi edetä yli 100 m korkeudesta. Onko kunnanhallitus valmis ottamaan riskin metsäpalosta muutaman
veroeuron tähden? MRL 39 §:n mukaan ympäristöhaittojen vähentäminen on otettava kaavoituksessa
huomioon.
f)
Humppilan kunta ei voi tehdä päätöstä tuulivoimakaavasta perustuslain vastaisesti (PL 20 § "Julkisen
vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön") , jos on olemassa riski, että
tuulivoimakaava aiheuttaa terveysriskejä.
Kaavamääräyksen mukaan:
"Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä tuulivoimatoimijan on
purettava voimalat rakennusvalvonnan määräämässä
kohtuullisessa ajassa ja rakennuspaikka ympäristöineen
on ennallistettava suunnitelman mukaisesti."
Kunnalla ei ole mahdollisuuksia periä takuusummia.
MRL:n mukaan kiinteistön omistaja vastaa maillaan olevista rakenteista. Maanomistajan tulee sopia asiasta vuokrasopimuksessa tuulivoimatoimijan kanssa.
"Tuulivoimaloita koskevan rakennuslupahakemuksen
yhteydessä on laadittava turvallisuusselvitys. rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää pelastusviranomaisen lausunto."
Näin ollen rakennuslupavaiheessa pelastusviranomainen
voi ottaa kantaa paloturvallisuusasioiden riittävyyteen.
Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut,
että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät.
Humppilan kunta laatii kaavaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti noudattaen valtioneuvoston asettamia
valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.
28. Juha Kukkonen, Virve Kukkonen (6.10.2014)
a)
Aiemmin annettu mielipide on jätetty kunnan ja
kaavoittajan osalta täysin huomioitta. Saatu vastaus
epäkohtiin voimaloiden sijoittelusta ja niiden aiheuttamista haitoista, on lähinnä yleisluontoista selittelyä, ilman että yksityisten ihmisten mielipiteellä ja
huolella oman lähiympäristön säilymisestä olisi mitään vaikutusta.
Kaavaluonnoksesta esitettyihin mielipiteisiin on annettu
vastineet ja vastineet on hyväksytty kunnanhallituksessa.
Saatujen palautteiden perusteella kaavaratkaisua on muutettu, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä tarkennettu sekä
vaikutusten arviointia täydennetty.
b) Sosiaali- ja terveysministeriön suositus suojaetäisyydestä 2 km, näin suurten tuulivoimaloiden ollessa kyseessä, alittuu kohdallamme kuuden tuulivoimalan
osalta, jonka edelleen katsomme aiheuttavan meille
kohtuutonta haittaa.
Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut,
että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät.
Sosiaali- ja terveysministeriö ei tee maankäytön suunnitteluohjeita. Kyseessä on ministeriön maakuntakaavoitusta
koskeva lausunto.
Mikäli tuulivoimaloiden haitata terveydelle ja asumisviihtyvyydelle olisivat niin olemattomia kuin kaavoittajan vastauksista voisi päätellä, miksi jatkuvasti
lehdissä on kertomuksia siitä kuinka rakennetut tuulivoimapuistot haittaavat ja häiritsevät melullaan lähialueidensa ihmisten yöunta ja normaalia elämää…
Järkevämpää olisi suunnitella tuulivoimapuistot alueille, joissa asutusta ei ole näin lähellä eikä kenenkään takapihoilla.
c)
Metsäpalstallemme tuulivoimala 20 on suunniteltu
osaksi maallemme ottamatta meihin yhteyttä.
Tuulivoimalalle 21 suunniteltu tielinjaus ei noudata
Ritamäentietä, kuten aiemmassa kartassa, vaan erkanee metsämme kohdalta erilliseksi uudeksi tieksi.
Tämä vaihtoehto pirstoo pienen metsäpalstamme.
Tätä linjausta emme hyväksy.
Kaavasta on järjestetty lainmukaiset kuulemismenettelyt.
Kaavan kuulemiset ja osallistumismahdollisuudet on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sekä kaavaselostuksessa.
Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimalat 20 ja 21
sekä niille johtaneet huoltotieyhteydet on poistettu.
Samalla kaava-alueen rajausta pohjoisessa on supistettu.
d) Metsäpalstallemme suunniteltu eläkemökki on kaavoittajan vastauksen mukaan mahdollista rakentaa
tuulivoimalan melualueen ulkopuolelle, tällaista aluetta pienelle metsäpalstallemme ei jää.
Ks. edellinen vastine.
e) Vastustamme tuulivoimapuiston rakentamista suunnitellulla kaavaehdotuksella. Kunnanhallituksen ei tule hyväksyä esitettyä kaavaehdotusta.
Muistutus todetaan.
29. Antti Laine (2.10.2014)
a)
Kiinteistö 103-401-1-376 sijaitsee voimalan 20 naapurissa. Voimalan alueen raja kulkee kiinteistön rajan
päällä.
Asiasta ei ole oltu etukäteen yhteydessä. Ainakin
kahden omistajan tontin rajan yli on piirretty voimalan tontin rajat ilman yhteydenottoa.
Kaavasta on järjestetty lainmukaiset kuulemismenettelyt.
Kaavan kuulemiset ja osallistumismahdollisuudet on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sekä kaavaselostuksessa.
Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen voimalat 20 ja 21
sekä niille johtaneet huoltotieyhteydet on poistettu. Samalla kaava-alueen rajausta pohjoisessa on supistettu.
b) Pohjavesialueelle rakennetaan betoniperusta, kooltaan useita satoja kuutiometrejä. Alueella tehdään lisäksi soiden tutkimusta koskien soiden luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.
Ks. edellinen vastine. Pohjavesialueelle ei ole osoitettu
tuulivoimaloita.
c)
Voimalan 20 sijoittaminen yleisen tien välittömään
läheisyyteen. AVI:sta puhelimitse saadun vastauksen
mukaan nykyistä etäisyyttä pidettiin pienenä.
Ks. kohta a.
d) Voimalan läheisyys estäisi suunnitelman kiinteistöllä
sijaitsevien lampien ja niiden ympäristön raivaamista
mökkikäyttöön. Voimalan läheisyys myös romahduttaisi kiinteistön arvon.
Vapaa-ajan toiminnan rajoittaminen on yksi keskeisiä
syitä, miksi naapureihin on oltava yhteydessä ja tätä
ei ole tehty.
Ks. kohta a.
e) Olen valmis valittamaan asiasta myös EUviranomaisille, koska hankkeen valmistelijat ovat
mielestäni toimineet asiantuntemattomasti ja ammattitaidottomasti koskien alueen kiinteistöjen omistajien perusoikeuksia.
YVA:n ja kaavan osalta on hoidettu lain mukaiset kuulemismenettelyt. Kaavan kuulemiset ja osallistumismahdollisuudet on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sekä kaavaselostuksessa. YVA:n kuulemisesta on todettu myös kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.
Voimaloiden 20 ja 21 poistamisen jälkeen kiinteistöä lähimpänä on voimala nro 10, kiinteistön rajasta n. 750
metrin päässä.
Osayleiskaavaprosessia on ollut mahdollista ottaa kantaa
antamalla palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (20.8. – 20.9.2012) ja kaavaluonnoksesta (20.6. –
12.9.2013) ja kaavaehdotuksesta (8.9. – 8.10.2014). Lisäksi on järjestetty kaksi julkista ja avointa yleisötilaisuutta
(30.8. ja 14.8.2014) sekä kaavoittajan vastaanottopäivä
17.9.2014.
Kaavojen nähtävilläoloista, palautteen antomahdollisuuk-
sista ja yleisötilaisuuksista on tiedotettu niin kuin kunnallisista ilmoituksista tiedotetaan. Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta tiedotettiin lisäksi kirjeitse kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvia ulkopaikkakuntalaisia maanomistajia.
YVA-prosessissa on ollut mahdollista antaa palautetta
YVA-ohjelmavaiheessa (16.8.–28.9.2012) ja YVAselostusvaiheessa (20.6.–12.9.2013).
Sopimusasioista kuuleminen yms. eivät ole kaavamenettelyllä ratkaistavia asioita.
30. Jaana Niemi ja Juha Niemi (7.10.2014)
31. Simo Tuominen ja Pekka Saha
32. Anne Pelto-Huikko ja Pertti Pelto-Huikko
a)
Kunnalta ei ole tullut yhteydenottoa/tiedotetta
Humppilan tuulivoimapuiston kaavoituksen nähtävillä olosta ja kirjallisen muistutuksen jättöajasta. Miksi
kunta ei ole lähettänyt tiedotetta kaikille asianosaisille maanomistajille?
Urjalan kunnalta kirje tuli molemmille maanomistajille ja siinä myös muistutuksen jättöaika on pidempi.
Kaavan nähtävilläoloista ja palautteen antomahdollisuuksista on tiedotettu niin kuin kunnallisista ilmoituksista
tiedotetaan. Kuulutukset ovat olleet Forssan lehdessä,
kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla.
Kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotettiin lisäksi kirjeitse kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvia ulkopaikkakuntalaisia maanomistajia sekä kaavaluonnoksesta
mielipiteen jättäneitä.
Humppilan osalta kaavaehdotus oli nähtävillä 8.9. –
8.10.2014 ja tuona aikana kaavasta tuli antaa palaute
(muistutus.) Nähtävilläoloaika on ollut MRA 19 §:n mukainen.
Urjalassa kaavaehdotus asetettiin nähtäville myöhemmin,
jolloin muistutuksen viimeinen jättöpäivä oli myös myöhemmin (26.9. – 29.10.2014).
b) Kaavan tullessa lainvoimaiseksi, se kohtelee maanomistajia epätasa-arvoisesti toisiaan kohtaan ja varsinkin tuulivoimayrittäjiin nähden.
Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut,
että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät.
Kaavassa osoitetut tuulivoimalat eivät rajoita vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä eivätkä aiheuta kohtuutonta
haittaa nykyiselle maankäytölle.
c)
Kiinteistömme sijaitsevat osittain hankealueella,
minkä johdosta näihin kohdistuvat haitat tulee huomioida vakavasti terveyteen, asumiseen ja olemiseen
kohdistuvina heikennyksinä. Kiinteistöjen arvon aleneminen ja osittainenkin käytön rajoitus ovat omistusoikeuden rajoitteita, joita emme hyväksy miltään
osin.
Kaavassa on arvioitu vaikutukset myös kaava-alueen ulkopuolelle.
Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät.
Ks. edellinen vastine.
d) Avoimet peltomaisemat on maakuntakaavassa luokiteltu arvokkaaksi perinnemaisemaksi. Tuulivoimalat
hävittää maiseman kauneuden ja loukkaa paikallisten
asukkaiden oikeutta nauttia maaseutumaisista arvoista. Haluamme säilyttää maisemamme ilman tuulivoimaloita.
Osayleiskaava on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Alue on osoitettu voimassa olevassa KantaHämeen 1. vaihemaakuntakaavassa mahdollisen tuulivoimapuiston alueeksi (se-1).
Hämeen liitossa valmisteltavassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä 26.1. – 27.2.2015) alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv).
Hämeen ELY-keskus on todennut lausunnossaan, että
tuulivoimapuiston näkyvyys ja maisemavaikutukset Venäjän-Myllynkulman alueen suuntaan ovat voimakkaat, ja se
on tuotu selkeästi esiin maisemavaikutusten arvioinnissa
näkyvyysanalyysin ja valokuvasovitusten avulla. Maisemaalueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Venäjän kartanon rakennettu kulttuuriympäristö, jonka alueelle voimalat eivät havainnekuvien mukaan näy.
e) Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu tuulivoimaloiden tuottaman melun synnyttävän ongelmia
ihmisen terveydelle, mm. unettomuus, stressi, päänsärky, pahoinvointi, sydän- ja verisuonitautiriskin.
Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut,
että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät.
Tuulivoimamelun pitkäaikaisvaikutuksista ei ole vielä
riittävästi tutkimustietoa. Tähänastisissa tutkimuksissa on tultu siihen arvioon, ettei isoja voimaloita pidä
sijoittaa ainakaan alle 2 km etäisyydelle lähimmästä
asunnosta.
Sosiaali- ja terveysministeriön suositus etäisyydeksi 2
km.
STM:n asumisterveysasetuksen mukaan sisämelun
taso saa olla yöaikaan enintään 25-30 dB. Tehdyt melumallinnukset osoittavat korkeammat 35 dB melutason ylittyvän osassa alueen rakennuskantaa.
Työterveyslaitoksen raportin mukaan tuulivoimaloiden äänen häiritsevyys on suurempi kuin muilla ympäristömelun lähetillä, kuten lentomelulla.
Ei tuulivoimaloita alle kansainvälisten tutkimusten ja
STM:n asumisterveysasetuksen suosituksia. Taloudelliset tavoitteet eivät saa mennä ihmisten terveyden
edelle.
Ks. edellinen vastine.
Voimaloiden välke voi ulottua jopa kolmeen kilometriin. Välke on tuhoisaa alueen asumiselle ja virkistyskäytölle. Lentoestevalo häiritsee vilkkuessaan asuinympäristöä.
Välkevaikutukset on arvioitu kaavan yhteydessä ja vaikutusten arviointia on täsmennetty kaavaratkaisun muuttumisen eli voimaloiden vähenemisen myötä.
h) Metsän hävittäminen on laissa kielletty. Voimaloiden
tieltä joudutaan poistamaan metsämaata talous- ja
virkistyskäytöstä. Mahdollisessa vauriotapauksessa
voimalan hydrauliikkaöljyt saattavat joutua pohjaveteen sekä aiheuttaa metsäpalon. Paikallisilla pelastuslaitoksilla tuskin löytyy kalustoa turbiinipalon
sammutukseen.
Kaavassa Humppilaan esitetään 11 kpl tuulivoimaloita n.
14,7 km² alueelle. Alueesta suurin on osoitettu kaavassa
maa- ja metsätalousalueeksi, joten alue säilyy edelleen
maa- ja metsätalousvaltaisena. Kaava-alueen pinta-alasta
alle 1 % muuttuu.
Tuulivoimaloita ei ole osoitettu pohjavesialueelle. Pohjavesialueella kaavaehdotuksessa ollut voimala nro 20 on
poistettu.
Paloturvallisuusasiat tulee selvittää ennen voimaloiden
toteuttamista.
Kaavaan on lisätty määräys:
f)
g)
Voimalat eivät saa yöaikaan ylittää asetuksessa määrättyä
meluarvoa. Tämä on turvattu voimaloiden säädettävyydellä.
Kaavaan on lisätty määräys, jonka mukaan tuulivoimalan
rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melu- ja varjostusmallinnus valitulla voimalatyypillä ja tuulivoimaloiden
melua koskevat määräykset on tarkennettu siten, että jo
määräyksestä käy ilmi ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot.
Tuulivoimaloiden kaavamääräystä (tv-1) on tarkennettu
melun osalta seuraavaan muotoon:
"…Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemusten liitteenä
tulee olla melu- ja varjostusselvitykset valitulla voimalatyypillä. Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB,
loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35
dB)…"
Humppilan tuulivoimapuisto ei aiheuta häiritsevää välkettä asuin- ja lomarakennuksien alueille.
Laskennallisesti välkemäärät voisivat ylittyä joidenkin
kiinteistöjen kohdalla, sillä välkemallinnus ei huomioi
metsän tai rakennusten rajoittavaa vaikutusta. Todellisten
vaikutusten havainnollistamiseksi välkemallinnus ja näkyvyysanalyysikartta laitettiin päällekkäin. Jos tuulivoimalat
eivät ole nähtävissä esim. pihapiiristä, eivät ne myöskään
aiheuta välkevaikutuksia.
Puuston ollessa lähellä tarkastelupistettä ei korkeata
voimalaa havaitse katselukulmasta johtuen. Silloin, kun
voimala ei näy, ei siitä aiheudu välkettäkään.
"Tuulivoimaloita koskevan rakennuslupahakemuksen
yhteydessä on laadittava turvallisuusselvitys. rakennuslu-
pahakemuksesta tulee pyytää pelastusviranomaisen lausunto."
Näin ollen rakennuslupavaiheessa pelastusviranomainen
voi ottaa kantaa paloturvallisuusasioiden riittävyyteen.
i)
Tuulivoimaloiden siivistä saattaa irrota jääpaloja
kohtalokkain seurauksin. Miten tällainen toiminta
voidaan sallia, ja kuka vastaa mahdollisen onnettomuuden seurauksista? Pirkanmaan ELY, Humppilan
kunnanhallitus, tuulivoimayhtiö vai voimalan tekijä?
Humppilan kunnanhallituksen tulee selvittää lupaviranomaisena jääongelman aiheuttaman vaarat ja
vastuut ennen mahdollista rakennusluvan myöntämistä.
Kokemuksien mukaan (Muukko, Lappeenranta) jäävaaraalue on noin 80 metriä tuulivoimalasta, joka on suunnilleen tuulivoimalan rakentamiseen tarvittava alue.
Kaavassa Humppilaan esitetään 11 kpl tuulivoimaloita n.
14,7 km² alueelle. Alueesta suurin on osoitettu kaavassa
maa- ja metsätalousalueeksi, joten alue säilyy edelleen
maa- ja metsätalousvaltaisena. Kaava-alueen pinta-alasta
alle 1% muuttuu. Alueelle jää edelleen runsaasti vapaata
liikkumistilaa.
j)
Tuulivoimaloiden vaikutus alueen linnustoon saattaa
olla hyvin tuhoisaa.
Ympäristövaikutusten arviointiprosessisessa (YVA) ja kaavassa on arvioitu vaikutuksia eläimistöön ja linnustoon.
Kaavaehdotuksen jälkeen on täydennetty vaikutusten
arviointia mm. linnuston osalta. Arvion mukaan hankkeen
vaikutus linnustoon ei ole merkittävä.
Roottorin lavan alimman pyörimiskohdan ja maanpinnan
väliin jää tilaa vajaa 70 metriä. Paikasta toiseen siirtyvät
linnut nousevat usein jonkin verran puiden latvustojen
yläpuolelle tai pysyvät metsän suojassa. Latvuston ja tuulivoimalan lapojen väliin jää 30-40 metriä vapaata lentotilaa ja tarvittaessa linnut väistävät tuulivoimalaitosrakennetta.
k)
l)
Tuulivoimahanketta perusteltu kotimaisella tuulivoimateknologialla. Kotimaisen teollisuuden puuttuessa
tuulivoimalat joudutaan tilamaan ulkomailta ja se
merkitsee yhteyskunnan tuulivoimalalle varatun panostuksen päätyvän ulkomaisten tavarantoimittajien
ja rahoittajien hyväksy.
Tuulivoimatuotanto on Suomen oloissa aina kannattamatonta ja vaatii jatkossakin toimiakseen veronmaksajien tuen.
Tuulivoimapuiston sijainti perustuu tuuliolosuhteisiin.
Vaadimme, ettei tuulivoimaloita sijoiteta Humppilaan
suunnitellulle alueelle.
Ks. edellinen.
Kaavahanke vastaa osaltaan valtioneuvoston energiapoliittisen selonteon tavoitteisiin koskien Suomen energiatuotannon tulevia linjauksia. Selonteossa tavoitteena on
lisätä uusiutuvia energiamuotoja 20 % vuoteen 2020
mennessä. Suomessa tuulivoimatuotannon kapasiteetti
oli 448 MW (12/2013) ja tavoitetasoksi vuonna 2020 on
asetettu 2000 MW. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää
vuositasolla voimakasta lisärakentamista (150–200
MW/vuosi).
Osayleiskaava on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Alue on osoitettu voimassa olevassa KantaHämeen 1. vaihemaakuntakaavassa mahdollisen tuulivoimapuiston alueeksi (se-1).
Hämeen liitossa valmisteltavassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä 26.1. – 27.2.2015) alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv).
33. Mika Mäkilä (6.10.2014)
eok-merkinnällä osoitettu Rasinmäen kalliokiviaineksen ottoalue olisi perustellumpi osoittaa kaavassa
merkinnällä eok-1, sillä alue sisältyy Kanta-Hämeen
maakuntakaavaan aluevarauksena nro 190 ja EOkmerkinnällä kallioaineksen louhintaan.
Rasinmäen kalliokiviaineksen ottoalue on rajattu kaavaalueen ulkopuolelle. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon
jälkeen kaava-alueen rajausta on pienennetty etelä- ja
pohjoisosassa rajaamalla pois alueet, joiden maankäyttöä
ei ole tarkoituksenmukaista ohjata tuulivoimaosayleiskaavalla.
34. Minna ja Timo Peuhkuri (5.10.2014)
a)
Hankealueen sisällä olevan mökkimme lähiympäristöön on suunniteltu neljä tuulivoimalaa. Sosiaali- ja
terveysministeriö suosittelee kahden kilometrin turvaetäisyyttä. Tämä suositus ei täyty.
Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut,
että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät.
Tuulivoimalat voidaan toteuttaa niin, että melun ohjear-
vot eivät ylity yhdenkään kiinteistön kohdalla.
b) Millä perusteella kaavoittaja toteaa, että jäätämisongelmat ovat vain 2-3 viikkoa vuodesta? Laitevalmistajat suosittelevat liikkumisrajoituksia voimaloiden läheisyydessä kokoajan. Tämä rajoittaisi huomattavasti
mökkimme ympärillä liikkumista.
Arvio jäätämisongelmasta perustuu sääolosuhteisiin ja
säähavaintoihin alueella sekä lisäksi Suomessa ja Euroopassa tehtyihin tutkimuksiin. Tällä alueella on 2-3 viikkoa
vuodessa, jolloin jäätämisriski on olemassa. Jään muodostusta ja irtoavan jään aiheuttamaa riskiä voidaan vähentää lapojen sulatuksella ja tarpeen mukaisella voimalan pysäytyksellä.
Kokemuksien mukaan (Muukko, Lappeenranta) jäävaaraalue on noin 80 metriä tuulivoimalasta, joka on suunnilleen tuulivoimalan rakentamiseen tarvittava alue.
c)
Maisema muuttuu huomattavasti ja eläinten elinolosuhteet muuttuvat ratkaisevasti. Kaavoittajan vastine oli, että vaikutusten arviointia on täydennetty,
emme pidä sitä kuitenkaan riittävänä.
Maiseman muutos on arvioitu kaavaselostuksessa ja kaavaselostuksen liitteenä olevissa kuvasovitteissa..
d) Maa-ainesten siirrosta, louhinnasta ja liikenteestä
aiheutuvat haitat kohdistuvat kaavoittajan mielestä
vain metsäisille alueille. Juuri tämä onkin ongelma
metsäneläinten ja ihmisten virkistystoiminnan kannalta. Luultavasti suuret rekat, kaivurit ja poralaitteet
kulkevat myös yleisillä teillä.
Rakentamisen aiheuttama häiriö on lyhytaikaista ja päivisin tapahtuvaa.
e) Melu- ja välkemallinnukset eivät ole tarpeeksi selkeitä, jotta niiden perusteella voitaisiin varmasti sanoa,
miten melu ja välke ihmisiin ja eläimiin vaikuttaa.
Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät.
f)
Vaikutusten arviointia on täydennetty olemassa
olevan tiedon perusteella, miten voimalat vaikuttavat
hyöty- ja kotieläimiin. Minkä tiedon perusteella se on
tehty? Kaavoittaja kertoo vain, että voimalat eivät
aiheuta kohtuutonta haittaa. Mikä on kohtuuton ja
mikä kohtuus?
Lunastus ja korvausvelvollisuudesta säädetään mm. MRL
101§:ssä.
Tuulivoimahanketta ei tule toteuttaa tässä mittakaavassa ennen kuin kaikki haittavaikutukset on tarkemmin pystytty tutkimaan. Ihmiset, jotka asuvat
alueella toivovat, että meitä kuullaan. Koska me kärsimme mahdollisista haittavaikutuksista emmekä kuitenkaan saa ostaa yhtään halvempaa sähköä. Hienoa
olisi, että Suomessa pystyttäisiin tuottamaan puhdasta sähköä, mutta voisimmeko viedä suuret myllyt teollisuusalueille tai teiden varsiin. Ei koskemattomaan
luontoon.
Ks. kohta a.
g)
Eläimet tottuvat tuulivoimaloiden aiheuttamaan ääneen.
Kaavaan on lisätty määräys, jonka mukaan tuulivoimalan
rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melu- ja varjostusmallinnus valitulla voimalatyypillä ja tuulivoimaloiden
melua koskevat määräykset on tarkennettu siten, että jo
määräyksestä käy ilmi ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot.
Tuulivoimaloiden kaavamääräystä (tv-1) on tarkennettu
melun osalta seuraavaan muotoon:
"…Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemusten liitteenä
tulee olla melu- ja varjostusselvitykset valitulla voimalatyypillä. Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB,
loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35
dB)…"
Osayleiskaava on suunniteltu niin , ettei kohtuutonta
haitaa muodostu.
Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla ja tuulivoimakaavan suunnittelussa on käytetty ympäristöministeriön antamaa ohjeistusta ja suunnitteluohjearvoja.
Alue on osoitettu voimassa olevassa Kanta-Hämeen 1.
vaihemaakuntakaavassa mahdollisen tuulivoimapuiston
alueeksi (se-1).
Hämeen liitossa valmisteltavassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä 26.1. – 27.2.2015) osayleiskaavan alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv).
h) Tietävätkö kunnanhallituksen jäsenet, miten suurta
ihmisjoukkoa tämä hanke koskettaa läheltä!
Kaavoitus on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksestä.
Kunta toimii kaavoittajana ja ostaa kaavan laatijan asiantuntijapalvelun tuulivoimaosayleiskaavan osalta konsultilta.
Päätösvalta kaavan tavoitteista, kaavan laatimisesta, kaavan sisällöstä ja hyväksymisestä on kunnalla, joka vastaa
kaavan hallinnollisista käsittelyistä.
Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla ja tuulivoimakaavan suunnittelussa on käytetty ympäristöministeriön antamaa ohjeistusta ja suunnitteluohjearvoja.
35. Juhani Simola (Metsäyhtymä Simoja Juhani ja Simola Päivi puolesta (24.9.2014)
a)
Humppilan kunnan kaavoittaja laatii kaavoitusta
olettamuksien pohjalta. Emme ole mukana tuulivoimahankkeessa eikä meillä ole sopimusta eikä neuvotteluja Voimamylly Oy:n tai Ramboll Finland Oy:n
kanssa.
Tuulivoimayhtiön (Voimamylly Oy) teettämä ympäristövaikutusten arviointi (YVA) perusselvityksineen on lähtötietona kaavan laadinnassa. Yhteysviranomaisena ELYkeskus valvoo YVA- menettelyn lainmukaisuutta.
Kaavoitus on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksestä.
Kunta toimii kaavoittajana ja ostaa kaavan laatijan asiantuntijapalvelun tuulivoimaosayleiskaavan osalta Ramboll
Oy:ltä.
Päätösvalta kaavan tavoitteista, kaavan laatimisesta, kaavan sisällöstä ja hyväksymisestä on kunnalla, joka vastaa
kaavan hallinnollisista käsittelyistä. Kunnan kaavoitusta
ohjaa ja valvoo ELY-keskus.
Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla ja tuulivoimakaavan suunnittelussa on käytetty ympäristöministeriön antamaa ohjeistusta ja suunnitteluohjearvoja.
Ympäristöviranomaisten suositus on, että YVA-menettely
ja kaavaprosessi sovitetaan mahdollisimman hyvin yhteen. Saman toimiston asiantuntemuksen vuorovaikutteinen käyttö molemmissa töissä tukee tätä tavoitetta.
YVA:n ja kaavan osalta on hoidettu lain mukaiset kuulemismenettelyt. Kaavan kuulemiset ja osallistumismahdollisuudet on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sekä kaavaselostuksessa. YVA:n kuulemisesta on todettu myös kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.
b) Tuulivoimala nro 1 loukkaa oikeuksiamme. Tuulivoimalan mahdollinen rakennusalue on siirrettävä kokonaan pois metsäkiinteistöltämme (103-406-1-321).
Voimalaa voi siirtää länteen päin, jolloin se mahtuu
kokonaan kiinteistölle, jolle se on kaavoitettu. Mikäli
siirto ei onnistu, on voimala poistettava.
Tuulivoimalaa nro 1 on siirretty länteen siten, ettei sen
aluevarauksia ulotu enää palautteen antaneen kiinteistölle.
c)
Tottamussuonetien alkupäätä ei ole osoitettu parannettavaksi eikä Tottamussuontien varteen ole osoitettu maakaapelia koko matkalla vaan suunnitellusta voimalasta nro
1 pohjoiseen.
Kaavaluonnoksesta annettu palaute, jossa ei hyväksytä Tottamussuontien levennystä kiinteistön kohdalla eikä maakaapelia metsäkiinteistön alueelle. Kaavoittajan vastineen mukaan: "Tottamussuontien varrelle ei ole suunniteltu eikä kaavassakaan osoitettu
maakaapelia eikä Tottamussuontietä ole osoitettu
kaavassa merkittävästi parannettavana."
Kaavoittajan vastaus on ristiriitainen, koska karttaan
on merkitty uusi tai merkittävästi parannettava tielinjaus, joka kulkee metsäkiinteistömme läpi.
Emme hyväksy levennystä metsäkiinteistömme alueella emmekä maakaapelin kaivamista tai yleensäkään sen sijoittamista metsäkiinteistömme alueelle.
36. Elina ja Ervo Touru, Eila Järvinen (29.9.2014)
a)
Kaitalan kiinteistöä lähinnä oleva (750 m) voimala
poistettava koska kiinteistö on muuttumassa lomaasunnoksi ja silloin matkan on oltava pidempi.
Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kiinteistöä lähimpänä olleet voimalat 20 ja 21 on poistettu.
b) Tv, radio, puhelin ja nettiyhteydet tulevat heikkenemään, näissä on ollut muualla ongelmia.
Digitan mukaan mahdollinen häiriö antenni-TVvastaanottoon on todennettavissa vasta tuulivoimalaitosten ollessa tuotannossa. Mahdollinen häiriö on poistettavissa sijoittamalla välivahvistin uuteen paikkaan ja suuntaamalla antennit siihen. Vahvistimen siirrosta sovitaan
Digitan ja tuulivoimatoimijan kesken.
Samalla periaatteella toimitaan puhelin ja mobiilidatayhteyksien osalta. Mikäli häiriötä aiheutuu, se korjataan.
c)
Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut,
että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät
MRL 39 §:n mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta
haittaa. Kaavassa osoitetut tuulivoimalat eivät rajoita
vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä eivätkä aiheuta kohtuutonta haittaa nykyiselle maankäytölle.
Kiinteistön arvo alenee, koska rauhallinen paikka
muuttuu, myllyn melu ja välkytys tekee paikasta rauhattoman ja loma-asunnoksi sopimattoman. Miten
kunta toimii, poistetaanko esimerkiksi kiinteistövero.
37. Ilpo ja Marja-Leena Vehmaa (8.10.2014)
a)
Alue on lähellä natura- ja luonnonsuojelualuetta eikä
sovellu suureksi tuulivoima-alueeksi.
Humppilaan suunnitelluista voimaloista nro 12 sijoittuu
lähimmäksi Natura-aluetta, noin 1,5 km päähän.
Sammakkolammin suojelualuetta lähimpänä olleet voimalat on poistettu sekä Humppilan että Urjalan osayleiskaavoista. Sammakkolammia lähimpänä on voimala nro 12,
yli 2 km päässä.
Osayleiskaava on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Alue on osoitettu voimassa olevassa KantaHämeen 1. vaihemaakuntakaavassa mahdollisen tuulivoimapuiston alueeksi (se-1).
Hämeen liitossa valmisteltavassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä 26.1. – 27.2.2015) osayleiskaavan alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (tv).
b) Alueella olevat ihmiset ovat ostaneet vapaa-ajan
kiinteistöjä maaseudun rauhan maiseman vuoksi,
tuulivoimalat pilaavat näiden käytön ko tarkoitukseen ja vaikuttaa kiinteistöjen hintaan ja myyntimahdollisuuksiin.
Ks. edellinen vastine.
Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut,
että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät
MRL 39 §:n mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta
haittaa. Kaavassa osoitetut tuulivoimalat eivät rajoita
vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä eivätkä aiheuta kohtuutonta haittaa nykyiselle maankäytölle.
c)
Kaavaan on lisätty määräys:
Paloturvallisuus. Iso metsäalue on vaarallinen ja
palavan voimalan sammuttaminen mahdotonta.
"Tuulivoimaloita koskevan rakennuslupahakemuksen
yhteydessä on laadittava turvallisuusselvitys. rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää pelastusviranomaisen lausunto."
Näin ollen rakennuslupavaiheessa pelastusviranomainen
voi ottaa kantaa paloturvallisuusasioiden riittävyyteen.
Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut,
että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät.
d) Alueen linnustolle voimalat ovat vaarallisia, koska ne
eivät osaa lapoja varoa.
Ympäristövaikutusten arviointiprosessisessa (YVA) ja kaavassa on arvioitu vaikutuksia eläimistöön ja linnustoon.
Kaavaehdotuksen jälkeen on täydennetty vaikutusten
arviointia mm. linnuston osalta. Arvion mukaan hankkeen
vaikutus linnustoon ei ole merkittävä.
Roottorin lavan alimman pyörimiskohdan ja maanpinnan
väliin jää tilaa vajaa 70 metriä. Paikasta toiseen siirtyvät
linnut nousevat usein jonkin verran puiden latvustojen
yläpuolelle tai pysyvät metsän suojassa. Latvuston ja tuulivoimalan lapojen väliin jää 30-40 metriä vapaata lentotilaa ja tarvittaessa linnut väistävät tuulivoimalaitosrakennetta.
e) Alue tulee vaaralliseksi liikkua ja tehdä metsätöitä,
samoin marjastus ja sienestys kärsii.
Kaavassa Humppilaan esitetään 11 kpl tuulivoimaloita n.
14,7 km² alueelle. Alueesta suurin on osoitettu kaavassa
maa- ja metsätalousalueeksi, joten alue säilyy edelleen
maa- ja metsätalousvaltaisena. Kaava-alueen pinta-alasta
alle 1 % muuttuu. Alueen pääkäyttötarkoitus säilyy edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena ja alueella on voimassa jokamiehen oikeudet, joten vapaata liikkumistilaa alueelle jää edelleen runsaasti.
f)
Häiriöt tv-, laajakaista- ja puhelin ongelmia.
Digitan mukaan mahdollinen häiriö antenni-TVvastaanottoon on todennettavissa vasta tuulivoimalaitosten ollessa tuotannossa. Mahdollinen häiriö on poistettavissa sijoittamalla välivahvistin uuteen paikkaan ja suuntaamalla antennit siihen. Vahvistimen siirrosta sovitaan
Digitan ja tuulivoimatoimijan kesken.
Samalla periaatteella toimitaan puhelin ja mobiilidatayhteyksien osalta. Mikäli häiriötä aiheutuu, se korjataan.
g)
Välke häiritsee, koska voimalat ovat korkeampia kuin
muualla.
Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. Välkevaikutukset on arvioitu kaavan yhteydessä ja vaikutusten arviointia on täsmennetty kaavaratkaisun muuttumisen eli voimaloiden vähenemisen myötä.
Humppilan tuulivoimapuisto ei aiheuta häiritsevää välkettä asuin- ja lomarakennuksien alueille.
Laskennallisesti välkemäärät voisivat ylittyä joidenkin
kiinteistöjen kohdalla, sillä välkemallinnus ei huomioi
metsän tai rakennusten rajoittavaa vaikutusta. Todellisten
vaikutusten havainnollistamiseksi välkemallinnus ja näkyvyysanalyysikartta laitettiin päällekkäin. Jos tuulivoimalat
eivät ole nähtävissä esim. pihapiiristä, eivät ne myöskään
aiheuta välkevaikutuksia.
Puuston ollessa lähellä tarkastelupistettä ei korkeata
voimalaa havaitse katselukulmasta johtuen. Silloin, kun
voimala ei näy, ei siitä aiheudu välkettäkään.
h) Terveydelliset haitat tulevat näkyviin vasta myöhemmin näin mittavien laitosten lähellä. Meluhaittoja on tullut ilmi vasta rakentamisen jälkeen, vaikka
kyse on ollut pienemmistä voimaloista. Voimalat sopivat parhaiten rannikolle ja teollisuusalueille, joissa
melu hukkuu jo olevana taustameluun.
Ks. edellinen.
i)
Ks. edelliset
Koska alueella ei voida toteuttaa sosiaali- ja terveysministeriön suosittelemaa 2 km:n suojaetäisyyttä, ei
kaavaa tule hyväksyä.
Mikäli rakennetut voimalat aiheuttavat kohtuutonta haittaa, voi asiaan puuttua naapuruussuhdelain mukaisilla
menettelyillä.
Viipurin Turve ja Multatehdas Oy (sähköpostilla 26.12.2014)
Humppilan kunta on saanut kaavan nähtävilläolon
jälkeen tiedon Viipurin Turve ja Multatehdas Oy:ltä,
että se hakee lupaa turvetuotannolle Kaitasuolle
Humppilassa. Lupahakemus on parhaillaan vireillä,
päätöstä siitä ei ole vielä saatu, mutta Hämeen liiton
ja Hämeen ELY-keskuksen antamien lausuntojen mukaan Kaitasuo on jäämässä soidensuojelun ulkopuolelle, eikä turvetuotannon ympäristöluvan saannille
ole esteitä.
Kaavaehdotuksessa Kaitasuon alue on osoitettu luo1-alueeksi. Viipurin Turve ja Multatehdas Oy esittää,
että merkintä tulee poistaa Humppilan puoleiselta
Kaitasuon osalta ennen tuulivoimaosayleiskaavan lopullista vahvistamista. luo-1-merkinnät eivät ole
lainmukaisia.
Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen on päätetty
poistaa Kaitasuon luo-1-merkintä.
Kaitasuo on ollut ehdolla soidensuojelu täydennysohjelmaan, mutta viimeisimpien tietojen mukaan Kaitasuo ei
ole mukana täydennysohjelmassa. Hämeen liitossa valmisteltavassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä 26.1. – 27.2.2015) osayleiskaavan alue on osoitettu
tuulivoimaloiden alueeksi (tv).
Kaavassa osoitettu M (maa- ja metsätalousvaltainen alue)
ei estä alueen käyttöä turvetuotantoon.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt alueella
turvetuotannolle ympäristöluvan 26.2.2015 (ESAVI/119/04.08/2014). Lupa koskee noin 85 ha:n aluetta,
josta tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin
41 ha. Päätös ei ole vielä lainvoimainen eikä toimintaa
saa aloittaa ennen kuin päätös on saanut lainvoiman.
Päätöksen valitusaika päättyy 30.3.2015.