järvenpään kävelykeskusta katulämmityksen uusinta lvi

1 (42)
ESPOO 13.05.2015
JÄRVENPÄÄN KÄVELYKESKUSTA
KATULÄMMITYKSEN UUSINTA
LVI-TYÖSELITYS
Ins.tsto EnTalCon Oy
2 (42)
Sisällys
0.
LVI-TÖIDEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET ............................................................... 4
01.1
TIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA .......................................................................... 4
01.12
Rakennuskohde ja sijainti .................................................................................... 4
01.13
Urakkajako ........................................................................................................... 5
01.4
RAKENNUSTARVIKKEET ................................................................................... 6
01.5
KOKEET JA RAKENNUSAIKAINEN KÄYTTÖ ..................................................... 7
01.6
VARAUKSET ....................................................................................................... 7
01.7
TARKASTUKSET JA KÄYTTÖÖNOTTO ............................................................. 7
1.
LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT ........................................................................................... 9
1.0
LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET............................ 9
2 LÄMMÖNKEHITYSLAITTEET ........................................................................................... 10
2.1
LÄMMÖNJAKOKESKUKSET JA LÄMMÖNSIIRTIMET .............................................. 10
2.11
Lämmönjakokeskukset ...................................................................................... 10
2.12
Lämmönsiirtimet................................................................................................. 10
3 PAISUNTA- JA VAROLAITTEET ....................................................................................... 10
4 LÄMMITYSVERKOSTOT .................................................................................................. 10
4.011
Putkien liittäminen .............................................................................................. 10
4.020
Putkien asennus, yleistä .................................................................................... 10
4.021
Putkien kiinnitys, ripustus ................................................................................... 10
4.022
Läpiviennit .......................................................................................................... 11
4.023
Putkien lämpölaajenemisen tasaaminen ............................................................ 11
4.024
Tyhjennys ja ilmaus............................................................................................ 11
4.025
Huuhtelu ............................................................................................................ 11
4.1 KATULÄMMITYSVERKOSTOT ..................................................................................... 12
4.11
Putket ................................................................................................................ 12
4.12
Pumput .............................................................................................................. 12
4.13
Venttiilit .............................................................................................................. 12
4.14
Putkistovarusteet ............................................................................................... 13
5 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN VASTAANOTTOMENETTELY ............................................ 14
5.1
RAKENTEELLISET TARKASTUKSET ....................................................................... 14
5.11
Tiiviys- ja painekokeet ........................................................................................ 14
5.2
SÄÄTÖ JA MITTAUKSET ....................................................................................... 14
5.3
KÄYTÖN OPASTUS ............................................................................................... 14
6 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT ................................................................................. 14
6.0
VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄN YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET .............. 14
7 TALOUSVESIVERKOSTOT .............................................................................................. 14
7.0......................................................................................................................................... 14
7.011
Putkien liittäminen .............................................................................................. 14
7.020
Putkien asennus, yleistä .................................................................................... 14
7.021
Putkien kiinnitys, ripustus ................................................................................... 15
7.022
Läpiviennit .......................................................................................................... 15
7.024
Tyhjennys ja ilmaus............................................................................................ 15
7.025
Huuhtelu ............................................................................................................ 15
7.1
PUTKET ..................................................................................................................... 16
7.2
VENTTIILIT ................................................................................................................ 16
7.21
Sulkuventtiilit ...................................................................................................... 16
7.23
Yksisuuntaventtiilit.............................................................................................. 16
7.3
PUTKISTOVARUSTEET ............................................................................................ 16
7.32
Painemittarit ....................................................................................................... 16
7.34
Lianerottimet ...................................................................................................... 16
7.4
VESIMITTARIT .......................................................................................................... 16
7.41
Päävesimittari .................................................................................................... 16
7.5
VERKOSTON MERKINTÄ ......................................................................................... 16
8 VIEMÄRIVERKOSTOT ...................................................................................................... 16
3 (42)
8.0
YLEISET VAATIMUKSET .......................................................................................... 16
9 VESI- JA VIEMÄRIKALUSTEET ........................................................................................ 17
9.0
YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET ........................................................................ 17
9.01
Tasapohja-altaat ................................................................................................. 17
10
VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄN VASTAANOTTOMENETTELY ............................ 17
10.1
RAKENTEELLISET TARKASTUKSET ................................................................... 17
10.11
Tiiviys- ja painekokeet ......................................................................................... 17
10.12
Asennustapa- ja laitetarkastukset ....................................................................... 17
10.2
KOEKÄYTTÖ ......................................................................................................... 17
10.3
KÄYTÖN OPASTUS ............................................................................................... 17
11
ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT ................................................................................... 18
12
SÄÄTÖ- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄT ..................................................................... 18
12.0
YLEISTÄ................................................................................................................. 18
12.1
Säätöjärjestelmät .................................................................................................... 18
12.2
Säätölaitekeskuskotelot ja säätimet ........................................................................ 18
12.3
Anturit ja mittarit ..................................................................................................... 19
12.4
Toimilaitteet ja säätöelimet ..................................................................................... 19
12.5
Viestin siirto ............................................................................................................ 20
12.6
Keskitetyn valvontajärjestelmän järjestelmäkuvaus ................................................ 20
12.7
Kaukovalvontayhteys .............................................................................................. 20
12.8
Hälytysjärjestelmät, hälytys-, ohjaus- ja mittausjärjestelmät ................................... 21
12.9
DDC-säätö- ja valvontajärjestelmät ........................................................................ 21
12.10
Toiminnot ja ohjelmistot .......................................................................................... 22
12.11
Valvomolaitteet .................................................................................................. 23
13
LVI-ERISTYKSET .......................................................................................................... 25
13.0
YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET .................................................................... 25
13.013
Paloturvallisuusvaatimukset ............................................................................ 25
13.02
Eristysmateriaalit ................................................................................................. 25
13.03
Eristystyö ............................................................................................................ 25
13.04
Eristämättä jätettävät putkiston osat, laitteet ja varusteet. ................................... 26
14
LÄMMITYS-, VESI- JA VIEMÄRILAITTEIDEN ERISTYKSET ........................................ 27
14.0
YLEISTÄ, KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT ............................................................ 27
14.1
ERISTYSKOHTEET, -TYYPIT JA -PAKSUUDET ................................................... 27
15
LVI-ERISTYSTEN TARKASTAMINEN .......................................................................... 28
LIITE 1. LÄMMITYSVERKOSTON TASAPAINOTUS ............................................................... 29
4 (42)
0. LVI-TÖIDEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET
01.1
01.12
TIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA
Rakennuskohde ja sijainti
Katulämmityksen uusinta ja laajennus
Osoite: Tupalantie ja Sibeliuksenkatu
Rakennuskohde käsittää katulämmityksen siirtimen (varusteineen ja toiminnan tarvitsemin
varustein) siirron uuteen tilaan, katulämmityksen Tupalantielle Kyläkujan ja Sibeliuksenkadun
välille sekä katulämmityksen uusinnan Sibeliuksenkadulla korttelin osalla
RAKENNUTTAJA
Järvenpään kaupunki
Tekninen toimi Kunnallistekniikan suunnittelu
Seulantie 12, 04400 Järvenpää
P.
09-27191(keskus)
PÄÄSUUNNITTELU Sito Oy
Taina Kuparinen
Åkerlundinkatu 11 A, 33100 TAMPERE
P.
020 747 6000
GSM. 040 450 1655
s.posti: : [email protected]
LVI-SUUNNITTELU Insinööritoimisto Entalcon Oy
Aki Kurronen
Hevosenkenkä 3 (Panorama Tower), PL 22, 02601 Espoo
P.
09-8946 710
GSM 050-554 5070
s.posti: etunimi.sukunimi@entalcon. fi
SÄHKÖSUUNN.
Elbox Oy
Ari Arvola
Teknobulevardi 3-5, 01530 Vantaa
020 791 2910
5 (42)
01.13
Urakkajako
Putkiurakka (PU), johon sisältyy säätölaiteurakka (AU), alistetaan rakennusurakkaan. Kaikki
LVI-piirustuksissa ja tässä työselityksessä esitetyt työt kuuluvat putkiurakkaan, ellei muuta ole
mainittu. Putkiurakoitsijasta käytetään työselityksessä myös yleisnimitystä LVI-urakoitsija.
01.132
Urakkaan sisältyvät laitevalinnat ja piirustukset
01.1320 Yleistä
Urakkatarjouksen yhteydessä on tehtävä huomautus, jos urakoitsija ei voi toimittaa laitteita
piirustusten ja työselityksen mukaisesti tai urakoitsija haluaa käyttää omaa laitetta tai
menetelmää tai jos urakoitsijalla on toivomuksia suunniteltuihin tilavarauksiin nähden.
Viimeistään urakkatarjouksessa on esitettävä perustelut muutos- ja lisäehdotuksiin.
Ellei huomautuksia tehdä, katsotaan urakoitsijoiden muistutuksitta hyväksyneen suunnitelman
ja sovitun siitä, että erimielisyyksien sattuessa työselityksen ja suunnitelman laatijan tulkinta on
määräävä.
Urakoitsijan tulee hyväksyttää laite-erittely rakennuttajalla ja suunnittelijalla kuukauden
kuluessa urakkasopimuksen allekirjoituksesta.
Rakennuttaja on oikeutettu hyvitykseen niistä alkuperäiseen ohjelmaan mahdollisesti tehtävistä
muutoksista, jotka vaikuttavat urakoitsijan kustannuksiin alentavasti.
Lisä- ja muutostöistä on sovittava aina etukäteen kirjallisesti. Ne käsitellään
työmaakokouksissa.
Lisä- ja muutostyöt tulee eritellä ja hinnoitella tarvikkeittain ja niissä tulee näkyä työn osuus ja
yleiskustannuslisät eriteltyinä. Lomakkeena käytetään Putkiurakan muutostöiden kustannuslaskelma RT-80246 ja 80247 lomakkeita.
Veloituksien ja hyvityksien tulee noudattaa Putkiurakan muutostöiden hinnoitteluperusteita
RT-16-10416.
6 (42)
01.1322 Piirustukset
Suunnittelijan piirustukset toimitetaan seuraavasti:
-
Putkiurakoitsijalle:
3 srj. LVIA-piirustuksia
1 srj. sähköpiirustuksia
-
Sähköurakoitsijalle:
1 srj. LVIA-piirustuksia
-
Rakennusurakoitsijalle:
3 srj. LVIA-piirustuksia
Urakoitsijan piirustukset seuraavasti:
LVI-suunnittelijan laatimat reikäpiirustukset toimitetaan urakoitsijoille tarkastettavaksi.
Urakoitsijan laatimat tarkepiirustukset liitetään luovutusasiakirjoihin kahtena sarjana.
Reikäpiirustuksista toimitetaan 2-sarjaa kopioita LVIS-urakoitsijalle rakennuttajan
kustannuksella.
01.4
01.401
RAKENNUSTARVIKKEET
Yleiset vaatimukset
Työselityksessä ja piirustuksissa käytetyt tarvikenumerot viittaavat LVI-tarvikeluetteloon tai
valmistajien tuoteluetteloihin.
Tarvikkeiden on täytettävä asiakirjoissa niille asetetut laatuvaatimukset.
01.402
Tyyppihyväksytyt ja standardinmukaisuusmerkinnällä varustetut tarvikkeet
Tarvikevalinnoissa on pyrittävä käyttämään tyyppihyväksyttyjä ja standardinmukaisuusmerkinnällä varustettuja tarvikkeita.
Kaikkien laitteiden varaosia tulee saada kotimaasta ja varastoinnin tulee olla taattu. Urakoitsija
huolehtii siitä, että kaikki käytettävät laitteet ja asennusosat täyttävät viranomaisten
vaatimukset ja määräykset sekä esittää tarvittavista rakenneosista viranomaisten vaatimat
katsastustodistukset.
01.403
Peittyvät työsuoritukset
Urakoitsija ilmoittaa rakennuttajalle rakenne-, laite- ja asennustapatarkastuksien ajankohdan,
jolloin käytettävien materiaalien laatu ja eri työvaiheiden oikea suoritustapa voidaan todeta
ennen peittämistä.
01.404
Selvitykset
Urakoitsija selvittää työn suoritukseen vaikuttavien putkistojen ja kaapelien täsmällisen sijainnin
ennen töihin ryhtymistä.
01.405
Asennustapa ja työolosuhteet
Työt suoritetaan asiakirjojen mukaan hyviä työtapoja ja valmistajan ohjeita noudattaen täysin
käyttökelpoiseen kuntoon.
LVI-urakoitsija sitoutuu työn suorituksessa noudattamaan
-
Suomen lakeja ja asetuksia
Suomen rakentamismääräyskokoelman ohjeita ja määräyksiä
SFS-standardeja
LVI-RYL:a (LVI-rakentamisen yleiset laatuvaatimukset)
eri julkisten laitosten antamia ohjeita ja määräyksiä
työselitystä ja piirustuksia
01.5
01.52
7 (42)
KOKEET JA RAKENNUSAIKAINEN KÄYTTÖ
Rakennusaikainen käyttö
Katulämmitystä ei käytetä rakennusaikana.
01.6
VARAUKSET
01.61
Reiät ja syvennykset
Urakoitsijat tarkistavat reikäpiirustukset ja vastaavat niiden oikeellisuudesta.
.
01.64
Tartunnat, kiinnikkeet, kannakkeet
Kiinnitystarvikkeiden yms. koon, lujuuden, lukumäärän ja muiden ominaisuuksien on oltava
sellaisia, että ne kestävät niihin kohdistuvat rasitukset.
Kiinnitystarvikkeiden hankinta ja asennus kuuluvat ao. urakoitsijalle.
01.7
01.70
TARKASTUKSET JA KÄYTTÖÖNOTTO
Yleistä
Kukin urakoitsija nimeää asetusten mukaiset pätevyysvaatimukset täyttävän työnjohtajan
rakennuskohteeseen. Työnjohtaja osallistuu työmaalla pidettäviin työmaakokouksiin ja
tarkastuksiin.
01.71
01.711
Tarkastukset
Tiiviys- ja painekokeet
Painekokeen ajankohta sovitaan valvojan kanssa ennen koetta. Kokeiden aikana on liitosten
oltava näkyvissä. Paine- tai tiiviyskokeissa on putkien pintojen oltava kuivia, jotta vuodot
voidaan paikallistaa helposti.
Painekokeen tulokset kirjataan työmaapäiväkirjaan.
01.712
Asennustapa- ja laitetarkastukset
Tarkastukset suoritetaan rakentajan edustajan läsnäollessa työn etenemisen mukaisesti. Niissä
todetaan asennettujen laitteiden ja asennustyön laatu.
Tarkastuksissa otetaan huomioon laitteiden huoltomahdollisuudet ja työturvallisuuden
vaatimukset.
01.713
Viranomaistarkastukset
Rakentajan puolesta yleisvalvontaa suorittaa ao. suunnittelija ja valvoja.
LVI-urakoitsijan tulee hoitaa oma-aloitteisesti yhteydenpito rakentamiseen liittyvissä
kysymyksissä viranomaisiin ja suunnittelijoihin.
8 (42)
01.714
Säätö ja mittaukset
Urakoitsija suorittaa kaikki mittaus- ja säätötyöt ja laatii niistä pöytäkirjat, jotka liitetään
työmaapöytäkirjaan. Tarkistusmittauksia suoritetaan pistokokeina rakentajan, yhtiön edustajan
ja suunnittelijan läsnäollessa.
01.715
Koekäyttö
Urakoitsija varaa itselleeen riittävän ajan toimintakokeiden ja koekäyttöjen suorittamiselle.
01.716
Luovutusasiakirjat
Urakoitsijat toimittavat seuraavat asiapaperit yms. tilaajan edustajalle lopputarkastustilaisuuden
yhteydessä:
PUTKIURAKOITSIJA
1.
Kaksi sarjaa arkistopiirustuksia kansioihin nidottuna, sisältäen urakoitsijan laatimat
tarkepiirustukset ulkopuolisista putkista ja viemäreistä
2.
Vesilaitoksen ja energialaitoksen tarkastustodistukset
3.
Laitteiden huolto- ja hoito-ohjekirjat (2 sarjaa) muovikansioissa, lämmönjakokeskuksen
seinälle kiinnitettävään säilytyskoteloon.
4.
Laminoidut kytkentäkaaviot lämmönjakokeskuksen seinälle.
5.
Todistus katulämmitysverkoston alustavan perussäädön suorittamisesta ja urakkaan
sisältyvien säätölaitteiden virityspöytäkirjat.
6.
Konekortit rengaskansioon taitettuna.
7.
Säätölaitteiden virityspöytäkirjat ja laminoidut säätölaitekaaviot ko. laitteiden välittömään
läheisyyteen.
01.72
01.721
Käyttöönotto
Kiinteistökohtaiset käyttö- ja huolto-ohjeet
Urakoitsija laatii koneiden ja laitteiden huolto-ohjeet.
01.73
Käytön opastus
Urakoitsija antaa kiinteistönhoitohenkilökunnalle järjestelmän käyttämisen ja huollon
teoreettista- ja käytännön opetusta (suunnittelija määrittelee laajuuden).
9 (42)
01.74
Vastaanottotarkastus
LVI-urakoitsijoiden ko. kohteen työnjohtajan tai hänen nimeämänsä edustajan on oltava
paikalla vastaanottotarkastuksessa.
LVI-urakoitsijoilla tulee olla tarvittavat mittalaitteet, jotta laitoksen toiminta ja suoritetut säätötyöt
voidaan tarkistaa.
Vastaanottotarkastuksessa havaitut viat ja puutteet tulee urakoitsijoiden korjata
jälkitarkastukseen mennessä. Mikäli urakoitsijasta johtuvista syistä joudutaan suorittamaan
useampia jälkitarkastuksia kuin yksi, vastaa näiden tarkastusten kustannuksista ko. urakoitsija
urakkaohjelman mukaisesti.
01.75
Takuuajan toimenpiteet
Takuuaikana havaitut puutteet, viat ja virheet on maksutta korjattava samoin toimittamissaan
laitteissa esiintyvät virheellisyydet, jotka johtuvat huonoista aineista, ala-arvoisesta työstä tai
virheellisestä asennuksesta.
LVI-urakoitsijat vastaavat vahingoista ja suoranaisista tai välillisistä kustannuksista, jotka edellä
mainitut virheellisyydet ovat takuuaikana tai sitä ennen todistettavasti aiheuttaneet
rakennukselle, rakennuttajalle tai toiselle henkilölle. Korvausvelvollisuutta ei ole sellaisesta
vahingosta tai kustannuksesta, joka on aiheutunut viallisen rakennustyön, tapaturmien,
huolimattoman hoidon ja luonnollisen kulumisen johdosta.
Urakoitsija antaa työlle ja laitteille kahden (2) vuoden takuun YSE 1998:n mukaan.
1. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT
1.0
LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET
Rakennus liitetään energialaitoksen kaukolämpöverkostoon alakeskuksen välityksellä. On
huomioitava, että kaukolämmitys liitetään kolmella putkella: ensisijaisesti syöttönä käytetään
paluuvettä, jota voidaan tarvittaessa priimata menovedellä.
Kaukolämmön talojohdon sekä alakeskuksen mittauslaitteet hankkii ja asentaa energialaitos.
Tilattaessa on mainittava mittarin liittymisestä DDC-järjestelmään. Asennusrajana on
energialaitoksen asentamat mittauskeskuksen liittimet lämmönjakohuoneessa piirustusten
mukaisesti.
Lämmitysverkoston mitoituslämpötilat ja -paineet
ensiö
toisio
45/34 °C; 1,6 MPa
35/20 °C; 1,6 MPa
10 (42)
2 LÄMMÖNKEHITYSLAITTEET
2.1
2.11
LÄMMÖNJAKOKESKUKSET JA LÄMMÖNSIIRTIMET
Lämmönjakokeskukset
Vanha alakeskus on varustettu lämmönsiirrinjärjestelmällä, jonka tekniset mitoitustiedot on
ilmoitettu kytkentäkaaviossa. Kaikkien kaukolämpöjärjestelmään liittyvien varusteiden ja
putkistojen tulee täyttää kaikilta osiltaan sähkölaitoksen vaatimukset ja sen mahdollisesti
esittämät lisäohjeet.
2.12
Lämmönsiirtimet
Sähköurakoitsija suorittaa sähköjohtojen liitokset keskuksessa oleviin riviliittimiin.
Lämmönjakokeskuksen nykyiset automatiikkalaitteet liitetään uuteen valvonnan
alakeskukseen. Osa antureista on uusia. Automatiikkakeskuksen toimittaa
automatiikkaurakoitsija (sisältyy putkiurakkaan). Anturitaskut kuuluvat putkiurakkaan (rst).
3 PAISUNTA- JA VAROLAITTEET
Lämmitysverkostot on varustettu paisunta-astialla, varoventtiileillä ja hälytyspainemittareilla.
4 LÄMMITYSVERKOSTOT
4.011
Putkien liittäminen
Putkiliitoksien periaatteet on esitetty LVI-RYL:ssä ao. kohdassa.
4.020
Putkien asennus, yleistä
Katkaisu tehdään kohtisuorasti ja siten, että putken pää jää tasaiseksi. Katkaisussa syntyneet
putken pään epätasaisuudet ja jäysteet on poistettava.
Taivutettaessa taivutus ei saa kohdistua putken muhviin. Taivutuskohtaan on vältettävä reiän
tekoa. Taivutus tehdään siten, ettei putken poikkileikkaus pienene enempää kuin 10 %.
Taivutus rypyttämällä on kielletty.
Avoimet putkenpäät peitetään suojatulpalla välittömästi asennuksen jälkeen.
4.021
Putkien kiinnitys, ripustus
Kiinnitys- ja kiintopisteiden sekä ohjauslaitteiden on pidettävä putket suunnitellussa asennossa.
Putkien on pysyttävä yhdensuuntaisina. Kannakkeet eivät saa aiheuttaa putken kulumista tai
ääntä.
Lämpöjohdot kiinnitetään tehdasvalmisteisia putkipidikkeitä ja kannakkeita käyttäen.
Kannatusvälit tehdään LVI-RYL taulukon 12T4 mukaisesti.
DN 25 ja pienemmät putket kiinnitetään äänieristetyin kaksoispidikkein 322 2202-208
(pystynousut).
Muut putket kiinnitetään kierrekannakkeilla 32 11/32 53 ja putkenpitimillä 322 3410-.
Putkenpitimien väliin asennetaan äänenvaimennusnauha.
11 (42)
Useamman putken ryhmät kiinnitetään teräskiskoihin 323 1004 ja 323 1014. Katulämmityksen
putket kiinnitetään sinkittyyn lattateräskiskoon (30x3 mm) noin yhden metrin välin. Kisko
sisältyy putkiurakkaan.
Näkyviin jäävien kannattimien ja tartuntojen siistiin asennustekniikkaan on kiinnitettävä erityistä
huomiota.
Yksittäisissä kattoon näkyviin asennettavissa putkissa voidaan käyttää kiilapulttikiinnitystä
katosta.
4.022
Läpiviennit
Rakenteiden putkilävistyksissä huomioidaan RakMK C6 ohjeet.
Putkien seinäläpivienneissä käytetään Armaflex AF-eristeestä tehtyjä läpi-vientikappaleita.
4.023
Putkien lämpölaajenemisen tasaaminen
Putkijohdot asennetaan kaikkialla siten, että ne pääsevät laajenemaan vapaasti ääniä
synnyttämättä.
Rakennus- ja putkiurakoitsija varmistuvat yhdessä siitä, että lävistysreikien yhteydessä tehtävä
paikkaus tehdään siten, että putket jäävät irti rakenteista.
4.024
Tyhjennys ja ilmaus
Mikäli putkijohdoista ei saada ilmaa poistetuksi, asennetaan tarpeellisiin kohtiin helposti
hoidettavat ilmakellot ilmanpoistohanoineen. Urakkaan sisältyy tyhjiöilmanpoistimen
toimitus kahden kuukauden ajaksi järjestelmän käyttöönottovaiheessa.
4.025
Huuhtelu
Urakoitsija suorittaa lämpöjohtoverkoston huuhtelun ennen sen käyttöönottoa. Toimenpiteestä
tehdään merkintä työmaapäiväkirjaan.
12 (42)
4.11
4.1 KATULÄMMITYSVERKOSTOT
Putket
Piirustuksissa on putket mitoitettu nimellissuuruuksia käyttäen. Putken sisämitan tulee olla
vähintään ilmoitetun DN-mitan suuruinen.
4.111
Teräsputket
Ensiöpuolen putket tehdään saumallisista teräsputkista 0404 tai 0405.
Ilmanpoisto-, tyhjennys- ja mittareiden liitosjohdot tehdään kierteitettävistä teräsputkista 04 00.
Toisiopuolen lämpöjohdot tehdään lämmönjakotilassa (ja kaivojen yhteydessä) kierteitettävistä
teräsputkista 0400 (koossa DN 10-50) ja isommat hitsattavista teräsputkista 0404 hitsaus- tai
laippaliitoksin. Putket eristetään tämän työselityksen kohdan 5 mukaisesti. Katulämmityksen
runkoputket ovat PEH-putkea hitsausliitoksin, lämmityslenkit Pexep –putkea 25 x 2,3.
4.12
Pumput
Lämpöjohtopumput ovat entisiä.
4.13
4.131
Sulkuventtiilit
Venttiilit
Sulkuventtiilit
DN 10-50, 37 10
Sulkuventtiilit ovat putkikokoa ja ne asennetaan siten, että niitä on helppo huoltaa. Ellei
venttiileitä asenneta näkyviin, niiden paikat ilmoitetaan selvällä merkinnällä.
Sulkuventtiili asennetaan putkeen ensisijaisesti avattavin liittimin (yhdistäjä).
4.132
Kertasäätöventtiilit
Paluujohto siirtimelle varustetaan kertasäätöventtiilillä esim. Vexve tai TA.
Linjasäätöventtiilit esim. Oras säädetään piirustusmerkintöjen mukaisiin säätöarvoihin.
Säätötyö tehdään paine-eromittareita käyttäen.
13 (42)
4.133
Yksisuuntaventtiilit
Yksisuuntaventtiili 3911.
4.134
Lämmitysverkoston täyttöventtiilit
Lämpöjohtoverkoston täyttöventtiili 401 2204.
4.135
Varoventtiilit
Varoventtiili 39 41.
4.136
Mudanerotin
Lämmitysverkoston paluujohtoon asennetaan mudanerotin Circo Zyclone (IMI).
4.14
4.141
Putkistovarusteet
Lämpömittarit
Lämpömittari L 200 mm, 45 11056. Mittausalue 0...+130 °C.
Lämpömittari L 300 mm, 45 11062. Mittausalue 0...+120 °C.
4.142
Painemittarit
Painemittari ø 100 mm, 45 31034. Mittausalue 0...1,6 MPa.
Painemittari ø 100 mm, 45 31120. Mittausalue 0...0,6 MPa, sähköhälytyskoskettimin (AU).
4.144
Ilmanpoistimet
Ilmanpoistimet ovat rakenteeltaan putken laajennuksia. Ne varustetaan sulullisella
ilmanpoistoventtiilillä. Laajennusosan halkaisija on 1,5 x putken halkaisija ja pituus 3 x
laajennusosan halkaisija. Voidaan käyttää myös tehdasvalmisteisia ilmanpoistimia.
Lämmitysverkoston korkeimpiin kohtiin asennetaan ilmanpoistimet, mikäli ilmaa ei muutoin
voida poistaa.
4.145
Merkinnät
Linjasäätöventtiileihin kiinnitetään kaiverretut muoviset merkintäkilvet, joihin merkitään
linjanumero, kunkin venttiilin virtaama, painehäviö ja säätöarvo.
Näkyviin jääviin putkistoihin asennetaan virtaussuuntanuolia.
14 (42)
5 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN VASTAANOTTOMENETTELY
5.1
5.11
RAKENTEELLISET TARKASTUKSET
Tiiviys- ja painekokeet
Asennustyön valmistuttua, mutta ennen putkien eristämistä, koepainetaan lämpöjohtoverkosto
kohdan 01.911 mukaisesti 0,4 MPa:n vesipaineella lämmönjakohuoneessa mitattuna. Koeaika
on puoli tuntia.
5.2
SÄÄTÖ JA MITTAUKSET
Työn valmistuttua koeajetaan laitos putkiurakoitsijan toimesta. Tällöin suoritetaan
lämpöjohtoverkoston ja moottoriventtiilien säätö. Urakkaan sisältyy koko
katulämmitysverkoston (myös alueet, joita ei muuteta) mittaus ja säätö.
Tasapainotustyöstä toimittaa urakoitsija LVI-suunnittelijalle mittauspöytäkirjan, josta selviävät
linjasäätöventtiilien vesivirrat ja säätöarvot. Mittauspöytäkirjat toimitetaan tarkastusmerkinnöin
varustettuna tilaajalle.
5.3
KÄYTÖN OPASTUS
LV-urakoitsija antaa käytön opastuksen rakennuttajan nimeämälle henkilölle (kohta 1.93).
6 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT
6.0
VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄN YLEISET TEKNISET
VAATIMUKSET
Rakennus liitetään järvenpään vesijohtoverkostoon. Vesilaitos asentaa tonttijohdon ja
päävesimittarin. Lämmönjakotilan viemäröinti liitetään rakennettavan asuinrakennuksen
viemäriin.
Vesijohdot ja viemärit tehdään noudattaen RakMK D1 ja Vesi- ja viemärilaitoksen määräyksiä
ja ohjeita sekä tätä työselitystä ja piirustuksia.
7 TALOUSVESIVERKOSTOT
7.011
7.0
Putkien liittäminen
Putkien liitostavat on esitetty LVI:RYL:ssä ao. kohdassa.
7.020
Putkien asennus, yleistä
Putkistoja ja laitteita asennettaessa on kiinnitettävä riittävää huomiota niiden äänettömään
toimintaan.
Kaikkien varusteiden tulee olla täysin ensiluokkaista rakennetta.
15 (42)
Kaikki siistin ja asiallisen asennustyön aikaansaamiseksi tarvittavat helat, peitelevyt ja ruuvit
kuuluvat toimitukseen ilman eri mainintaa. Kalusteiden kiinnityksessä käytettävät ruuvit ovat
kromioituja tai sinkittyjä.
7.021
Putkien kiinnitys, ripustus
Putkikannakkeiden tulee olla sellaiset, etteivät putket pääse niissä värähtelemään paineiskujen
vaikutuksesta.
Vesijohdot kiinnitetään putkipitimiä ja ripustimia käyttäen, kannatusvälit LVI-RYL 92 taulukon
21T6 mukaisesti.
Altaalle kylmä- ja lämminvesijohdot asennetaan vaihdettavina. Näkyviin jäävät johtohaarat ja
liittimet kiinnitetään seinään kromioiduilla muovipidikkeillä. Pidikkeiden keskinäinen etäisyys on
600 mm siten, että pidikkeen tulee aina sijaita myös kulmakohdan läheisyydessä.
Putkipitimet ovat LVI-RYL 92 osan 2, kohdan 21.121 mukaisesti.
Kannatusten ja ripustusten rakenteissa noudatetaan standardeja SFS 4046...SFS 4069.
7.022
Läpiviennit
Seinien ja palkkien lävistys tehdään siten, ettei lävistyskohta estä putkien vapaata liikettä.
Kantavien rakenteiden lävistäminen on suunniteltava ja tehtävä yhteistyössä
rakennesuunnittelijan kanssa.
7.024
Tyhjennys ja ilmaus
Putket ja laitteet, joita ei voida muuten tyhjentää, varustetaan alimpaan kohtaan sijoitetulla
tyhjennyshanalla, jossa on letkuliitin.
Vesijohdot asennetaan siten, että ilma voi poistua niistä veden virtauksen mukana. Laitteet,
joita ei voida muuten ilmata, varustetaan ylimpään kohtaan sijoitetulla ilmanpoistimella.
Tyhjennysventtiilit ja ilmanpoistimet sijoitetaan eristeen ulkopuolelle ja helposti
luoksepäästävään paikkaan.
7.025
Huuhtelu
Urakoitsija huuhtelee vesijohtoverkostot ennen käyttöönottoa poresuuttimet irrotettuna
(huuhtelusta merkintä työmaapöytäkirjaan).
16 (42)
7.1
PUTKET
Vesijohdot tehdään komposiittiputkista järjestelmään kuuluvin liitososin. Komposiittiputkien
liitoksissa käytetään puristusliittimiä, RTM-liittimiä tai suurimmissa putkissa RS-liittimiä.
Puristusliittimet ovat valmistettu PPSU-muovista, messinkisiä ei saa käyttää
vesijohtoverkostossa. RS-liitinjärjestelmää voidaan käyttää runkolinjojen asennuksessa. RTMliittimiä voidaan myös käyttää, se ei sovellu kuitenkaan kromatun komposiittiputken liitoksiin.
Maassa putket PEL/PEM –putkea.
Putket eristetään tämän työselityksen kohdan 5 mukaisesti.
7.21
7.2
VENTTIILIT
Sulkuventtiilit
Sulkuventtiilit asennetaan putkiin avattavin liittimin sekä sellaisiin paikkoihin, että niitä voi
helposti huoltaa.Sulkuventtiilit DN 10-50, 37 10, 1 MPa.
Sulkuventtiilit DN 65..., 38 11, 1 MPa.
Kalustekohtaisina sulkuventtiileinä käytetään palloventtiilejä tai sulkuyhdistäjiä.
7.23
Yksisuuntaventtiilit
Yksisuuntaventtiili 39 11, 1 MPa.
7.3
7.32
PUTKISTOVARUSTEET
Painemittarit
Painemittarit ø 100 mm, 453 1034. Mittausalue 0...1,0 MPa.
7.34
Lianerottimet
Lianerottimet 392 1106-116.
7.41
7.4
VESIMITTARIT
Päävesimittari
Lämmönjakotilan päävesimittarin sulkuventtiileineen toimittaa ja asentaa kunnan vesi- ja
viemärilaitos. Tilattaessa on mainittava mittarin liittämisestä DDC-järjestelmään
(impulssilaittein).
7.5
VERKOSTON MERKINTÄ
Näkyviin jääviin putkistoihin asennetaan virtaussuuntanuolia.
8 VIEMÄRIVERKOSTOT
8.0
YLEISET VAATIMUKSET
Jätevesiviemärit sisältyvät asuinrakennuksen urakkaan.
17 (42)
9 VESI- JA VIEMÄRIKALUSTEET
9.0
YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET
Kaikkien laitteiden tulee olla yleisesti käytössä olevaa vakiolaatua.
Vesikalusteet varustetaan kalustekohtaisilla sulullisilla liittimillä tai kuulasulkuventtiileillä
piirustusmerkintöjen mukaisesti.
Kaikki letkuliitteiset hanat on varustettava hyväksytyillä takaisinimusuojilla.
Pohjaventtiilien ketjut ovat krom. helmiketjuja.
9.01
Tasapohja-altaat
-
Allas Franke Osma
Hana Oras 180
Vesilukko 597 3024
Lämmönjakohuone:
-
Seinäteline 293 0720 + 13 mm x 10 m tyhjennysletku letkuliittimin (LJ-verkostoon)
10
VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄN
VASTAANOTTOMENETTELY
10.1
RAKENTEELLISET TARKASTUKSET
10.11 Tiiviys- ja painekokeet
Vesijohdot koepainetaan rakennuttajan edustajan tai vesilaitoksen tarkastajan läsnäollessa
koko verkoston tai osan siitä ollessa tarkastettavissa 1,0 MPa vesipaineella. Koeaika on
vähintään puoli tuntia.
Vesijohdoissa on oltava verkoston normaali vesipaine päällä ennen painekoetta.
10.12 Asennustapa- ja laitetarkastukset
Putkisto- ja laiteasennuksista tulee pitää asennustapatarkastukset rakennuttajan edustajien
kanssa ensimmäisen valmistuneen huonetilan osalta.
Em. tarkastusten suorittamisesta tehdään merkintä työmaapäiväkirjaan.
10.2
KOEKÄYTTÖ
LV-urakoitsija suorittaa kaikkien hankkimiensa laitosten ja laitteiden säädön ja koekäytön sekä
huolehtii, että ne ovat luovutettaessa täydellisessä ja moitteettomassa käyttökunnossa.
Lämpimän käyttövesiverkoston tasapainotus laitteen mukaan.
10.3
KÄYTÖN OPASTUS
LV-urakoitsija antaa käytön opastuksen rakennuttajan nimeämälle henkilölle kohdan 01.93
mukaisesti.
18 (42)
11
ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT
Tilan ilmanvaihto sisältyy asuinrakennuksen ilmanvaihtourakkaan.
12
12.0
SÄÄTÖ- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄT
YLEISTÄ
Automatiikkaurakka (AU) sisältyy putkiurakkaan. Kiinteistön säätö- ja valvontajärjestelmä
varustetaan kaukovalvontayhteydellä. Automatiikkaurakoitsija toimittaa koko säätö- ja
valvontajärjestelmän lukuun ottamatta nykyistä lämmönjakokeskuksen sisäistä automatiikka
kaavion mukaan. Kiinteistön säätö-, ohjaus- ja valvontatoimintoja ohjataan Internet-pohjaisen
rakennusautomaation avulla. Järjestelmä liitetään Internetin kiinteän laajakaista-verkon
(PCP/IP) välityksellä. Tarvittavat protokollamuuntimet, IP-modeemi ja palomuuri sisältyvät
urakkaan. Etäkäyttö tapahtuu web-selainohjelmistolla. Näytössä tulee olla nähtävillä ns. elävä
kuva. Valvomo-ohjelmisto toimitetaan suunnitelmien mukaisena ja nähtävissä tulee olla ns.
elävä kuva. Valvonnan alakeskuksia on yksi: lämmönjakohuoneessa.
Säätötoimintojen kokonaistarkkuusvaatimukset ovat:
- ilman lämpötila ± 2°C
- lämmitysveden lämpötila ± 2°C
Paikallisten osoittavien mittareiden tarkkuus ± 2%.
Osoitinkojeisiin tehdään raja- ja asetusarvomerkinnät.
Mittausantureiden ja termostaattien suojakoteloiden tiiviysluokan on oltava vähintään IP34.
Elektroniikkaa sisältävien laitekaappien tiiviysluokan on oltava vähintään IP44.
Syöttöjännite on 230 V. Kaikki sähkölaitteet on oltava 5-johdinjärjestelmään sopivia.
Alakeskuksissa varaudutaan vähintään 10 % pistejakautuman mukaiseen
kapasiteettilaajennukseen.
Kapillaariputkien, kaapeleiden yms. läpiviennit suojataan ja tiivistetään.
12.1
Säätöjärjestelmät
LVI-laitteiden säätö toteutetaan kiinteästi asennettavalla suoralla hajautetulla numeerisella
säätö- ja valvontajärjestelmällä (DDC). Säädöissä noudatetaan LVI-RYL -92 ohjeita ja
selostuksia.
12.2
Säätölaitekeskuskotelot ja säätimet
Säätöohjelmilla toteutetaan kojeiden suora digitaalinen säätö (DDC). Säätötoiminnot on esitetty
LVI-toimintakaavioissa ja niiden toimintaselostuksissa.
Järjestelmässä tulee olla käytettävissä kaikki yleisimmät ja erityisesti tähän hankintaan
tarvittavat seuraavat säätö- ja ohjusfunktio-ohjelmat ja toiminnot:
- kompensointisäädöt
- minimi- ja maksimirajoitustoiminnot
- lepovälyksen muodostus kaksiasento-ohjauksessa
- asetusarvon siirto, säädettävä eroalue säätöportaiden välillä
- mittausten keskiarvot ja minimi/maksimi -valinnat
- aikafunktiot ja viiveet
- päivä- ja yösiirrot, asetusarvojen automaattinen siirto lämmitysprosesseissa
19 (42)
Säätöviestin tulee olla 0....10 VDC ja sillä tulee voida suoraan ohjata sähköisiä peltien ja
venttiileiden toimilaitteita. Toimilaitteita käsitellään tarkemmin kohdassa "Toimilaitteet".
Säätöjen on tapahduttava alakeskuksen prosessoreissa. Yhteyden katkeaminen alakeskusten
tai valvomon välillä ei saa keskeyttää toimintaa.
12.3
Anturit ja mittarit
Automaatiourakoitsija hankkii ja asentaa kaikki piirustuksissa esitettyjen mittauspisteiden
anturit ellei toisin ole mainittu.
Suojataskut kuuluvat putkiurakkaan.
Käyttöveden mittausanturien suojataskujen on oltava haponkestävää terästä. Vesiantureiden
suojataskut täytetään hyvin lämpöä johtavalla väliaineella.
Mittausantureiden rakenteiden ja tarkkuuden tulee olla ko. asennusolosuhteisiin soveltuvia.
Lämpötilan mittausantureiden tarkkuuden tulee olla koko mittausalueella parempi kuin 0,5°C
sisältäen kaapeloinnin ja mittausmuunnoksen aiheuttamat virheet. Antureiden pitkäaikaisen
stabilisuuden tulee olla parempi kuin 0,5°C. Mittausalueet tulee valita säätökaavioiden
perusteella siten, että saavutetaan mahdollisimman suuri mittaustarkkuus, mutta kuitenkin
riittävä mittausalue.
Suojakoteloiden tulee olla sijoituspaikkaansa sopivia.
Mittarit
Lämpö- ja painemittarit kuuluvat putkistojen osalta putkiurakkaan. Paikallisina lämpömittareina
käytetään parimetallimittareita. Taulun läpimitan tulee olla 100mm ja tarkkuuden vähintään
2%. Mittausalueen kattavien astekkojen tulee olla kanavamittareilla joko -30...+30°C tai
0...+60°C. Painemittarien taulujen tulee olla halkaisijaltaan vähintään 100 mm ja putkiurakoitsija
varustaa mittarit sulkuventtiilillä.
12.4
Toimilaitteet ja säätöelimet
Säätöventtiilit
2- ja 3-tieventtiileiden säätöhaarojen säätökäyriä on oltava logaritmisia ja säätöventtiilien
säätösuhteen on oltava vähintään 1:30.
Venttiilipesien tulee olla pallografiittivalurautaa tai valuterästä ja sulkupintojen ruostumatonta
terästä tai käyttöarvoltaan sitä vastaavaa.
Toimilaitteet
Toimilaitteiden nopeus on valittava säädön nopeusvaatimusten ja säätöpiirien
stabiilisuusehtojen perusteella.
Toimilaitteissa ja/tai venttiileissä ja säätöpelleissä on oltava asennon osoittimet.
Säätöventtiileiden toimilaitteet
Säätöventtiilit varustetaan toimilaitteilla siten, että sulkuvoimat riittävät suurimmilla mahdollisilla
sulkupaineilla. Toimilaitteisiin tulee kuulua tarvittavat nivelet, kiinnikkeet ja asennustarvikkeet.
Toimilaitteet on varustettava käsiohjauksella.
20 (42)
12.5
Viestin siirto
Mittaus-, hälytys-, indikointi- ja ohjauskaapeleiden hankinta ja asennus kuuluvat sähköurakkaan
ohjaus- ja hälytysrunkojohtokaavion mukaisesti. Sähköurakoitsija kytkee sähköurakkaan
kuuluvien ryhmäkeskuksien kaikki kaapelit. Automaatiourakoitsija kytkee valvontajärjestelmän
alakeskuksen kaikki kaapelit.
Kaikkien kaapeleiden kaikkien johtimien päät on tuotava riviliittimille asti, mikä on huomioitava
riviliitinmäärissä. Mittaus-, hälytys-, indikointi- ja säätökojeiden kytkennät suorittaa
automaatiourakoitsija lukuun ottamatta ryhmäkeskuksien kytkentöjä.
Järjestelmän johdotuksista ja kytkennöistä laativat automaatio- ja sähköurakoitsija
yksityiskohtaiset laite- ja toimintakohtaisesti tarkistetut kaaviot sekä riviliitinpiirustukset ja
hyväksyttävät ne rakennuttajalla.
LVI-kojeiden ohjauslaitteet sekä niihin liittyvät vikailmoituskoskettimet ovat yleensä
jakokeskuksissa ja tarjotaan niiden yhteydessä.
LVI-laitteissa olevat ohjauselimet sekä niihin liittyvät vikailmoitus- ja mittausanturit toimittaa ja
asentaa paikoilleen LVI- ja sähköurakoitsijat.
Järjestelmään liitettävät laitteet ja niille asennettavat johdot käyvät selville oheisista luetteloista
ja kaavioista.
Järjestelmään liittyvät laitteet, kojeet ja riviliittimet merkitään rakennuttajan ja järjestelmän
toimittajan ohjeita noudattaen.
12.6
Keskitetyn valvontajärjestelmän järjestelmäkuvaus
Lämpökeskus varustetaan keskitetyllä säätö- ja valvontajärjestelmällä, joka koostuu
ohjelmistosta, valvonnan alakeskuksesta (lämmönjakohuoneessa), antureista ja toimilaitteista
sekä modeemista oheislaitteineen. Rakennuksessa sijaitsevan valvomolaitteiston ja valvomoohjelmiston hankinta sisältyy toimitukseen. Etäkäyttö tapahtuu Internetin laajakaistayhteyden ja
selainohjelman avulla.
Lisäksi järjestelmän tulee sisältää RS-232C-liityntäportin, jonka kautta voidaan kysellä ja ohjata
järjestelmän kaikkia toimintoja.
12.7
Kaukovalvontayhteys
Kiinteistönvalvontajärjestelmä voidaan liittää laajakaistaverkon kautta myöhemmin
määriteltävään valvomoon.
Kaukovalvomosta käsin on voitava saada kaikki alla luetellut tiedot ja voitava ohjata ja muuttaa
tehtyjä asetuksia selainohjelman avulla.
-
voimassaolevien hälytysten tiedoston taltiointi ja lähetys kaukovalvomoon pyydettäessä.
Hälytystiedot on varustettava kellonajalla ja päivämäärällä.
-
ohjaustoiminnot kaukovalvomosta käsin
-
käyntitilatietojen lähetys kaukovalvomoon pyydettäessä
-
mittaustietojen lähetys kaukovalvomoon pyydettäessä
-
kulutusmittausten keruu- ja talletustoiminnot sekä lähetys kaukovalvomoon pyydettäessä.
Tallennus on tehtävä 10 minuutin aikavälein taulukkoon, johon on tallennettu kuluvan ja
edellisen vuorokauden kulutustiedot.
21 (42)
12.8
Hälytysjärjestelmät, hälytys-, ohjaus- ja mittausjärjestelmät
Järjestelmällä valvottavia tai ohjattavia kohteita ovat mm.
-
LVIS-laitteet
-
vesimittaus ja energiamittaus
Valvottavista kohteista on yksityiskohtaiset tiedot toimintakaavioissa ja valvontapisteluettelossa.
Kaikki kaaviossa esitetyt valvontapisteet ja toimintaselostuksen mukainen toiminta sisältyvät
urakkaan.
Järjestelmä varustetaan robottipuhelimella kortteineen, joka lähettää hälytystiedot tarvittaessa
huoltomiehen matkapuhelimeen.
12.9
DDC-säätö- ja valvontajärjestelmät
Järjestelmän tiedonsiirron tulee tapahtua digitaalimuodossa runkokaapelia pitkin. Tiedonsiirron
on oltava sekä aktiivinen että jatkuvasti valvottu. Tiedonsiirtokatkoksesta on saatava
hälytystieto käyttöhenkilökunnalle välittömästi katkoksen ilmaannuttua.
Järjestelmän käyttö on voitava estää asiattomalta käytöltä salasana- tms. menettelyllä.
Järjestelmästä on haluttaessa saatava hälytys- ym. tiedot selväkielisinä RS-232C-portin kautta
tyhmälle päätteelle tai vastaavalle.
Järjestelmän avulla suoritetaan kojeiden käynnistyksiä ja pysäytyksiä aika- ja erikoisohjelmien
mukaisesti. Määrätyn kojeiston aikaohjaus tulee voida tilapäisesti muuttaa käsiohjauksella ja
palauttaa normaalitoiminnan mukaiseksi tarpeen niin vaatiessa.
Järjestelmään liitettävät pisteet liitetään alakeskuksiin tämän työselityksen ja piirustusten
mukaisesti.
Laitteistojen säädöt ja ohjaustoiminnot toteutetaan säätökaaviopiirustusten ja kojeluetteloiden
mukaisesti. Järjestelmän mittausantureiden ja toimilaitteiden paikat on esitetty suuntaa
antavasti piirustuksissa ja säätökaavioissa. Lopulliset paikat määrätään yhteistyössä muiden
urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden kanssa.
Kaikki lisäykset ja laajennukset järjestelmään tulee voida tehdä normaalia käyttöä
keskeyttämättä.
LVI-laitteiden säätö sekä laitteistojen ohjaus ja valvonta toteutetaan yhteisellä, vapaasti
ohjelmoitavalla DDC-säätötavalla.
Järjestelmän tulee sisältää itsediagnostiikka, jonka perusteella ilmaistaan laitteistoon,
tiedonsiirtoon tai ohjelmistoon tulleen vian laatu ja sijainti. Havaitut viat ja käyttöhäiriöt
ilmaistaan hälytyksenä käyttäjälle ja selväkielisenä tulostuksena kirjoittimella.
Urakoitsija laatii ohjeet koko järjestelmästä ja ohjelmoi laitteiston rakennuttajan ja suunnittelijan
antamien toiminta-aikojen ja parametrien mukaisesti.
Järjestelmään ohjelmoitujen ohjelmien muuttaminen, uusien ohjelmien ohjelmointi, pisteiden
muuttaminen, lisääminen tai poistaminen, säätötoimintojen asettelut sekä käyttöohjelmien
kellonaika- ja parametrimuutokset on voitava suorittaa RS-232C-porttiin liitettävän päätteen
tms. kautta. Päätettä varten on oltava oma liitin, ei siis paikallisvalvonnan kanssa yhteinen.
Ohjelmistojen kehittyessä tulee uuden ohjelmaversion olla helposti ladattavissa
valvontajärjestelmän muistiin.
22 (42)
Automaatiotoimittajan tulee luovuttaa tilaajalle kaikki järjestelmän käyntiinajossa tarvittavat
ohjelmistot CD-levyillä. Näitä ovat mm. käyttöjärjestelmä, varusohjelmisto, sovellusohjelmat,
säätöohjelmat, grafiikkaohjelmistot ja konfigurointiohjelma. Ohjelmistopäivitykset ja muutokset
tulee voida tehdä massamuistivälineeltä (mikro tms.) ilman pitkäaikaista toiminnan keskeytystä.
Lisäksi alakeskusten kellonajan ja päivämäärän päivityksen suorituksen tulee tapahtua
valvomosta suoritettavalla yhdellä komennolla.
12.10
Toiminnot ja ohjelmistot
Ohjelmiston tulee sisältää säätö-, valvonta- ja ohjaustoiminnot.
Tarvittavia valvonta- ja ohjaustoimintoja ovat mm:
-
erillishälytys
Erillishälytykset indikoidaan jännitteettömiltä koskettimilta. Hälytykset on voitava
indikoida sekä avautuvilla että sulkeutuvilla koskettimilla.
-
ristiriitahälytys
Ristiriitahälytys antaa hälytyksen siitä, että pisteen käyttötila ei vastaa järjestelmän
lähettämää viimeistä ohjauskäskyä. Hälytys luokitellaan normaaliksi hälytykseksi.
-
käyttötilan valvonta:
Käyttötilavalvonta ilmaisee kojeen tms. todellisen käyttötilan. Tilatiedot indikoidaan
potentiaalivaipalta kontaktoreiden apukoskettimilta.
-
analogiamittaus:
Järjestelmän on voitava suorittaa mittauksia kaikista analogisista suureista, kuten
lämpötila, paine, jännite, kosteus, virtausmäärä, virtausnopeus, teho, pinnankorkeus
jne. Mittauksia suoritetaan sekä järjestelmän omilla antureilla (esim. lämpötilat), että
ulkopuolisilla stadardiviestiä käyttävillä lähettimillä.
-
mittausten raja-arvovalvonta:
Raja-arvovalvonnassa verrataan mittausarvoa ohelmoituun raja-arvoon. Raja-arvon
saavuttaminen ilmaistaan hälytyksenä ja/tai toimintakäskynä lukitus- ja
käyttöohjelmiin. Kullekin mittauspisteelle on voitava ohjelmoida ylä- ja
alarajahälytysarvot.
-
käyttötilaohjaukset:
Järjestelmällä on voitava suorittaa ainakin seuraavia ohjauksia: käyntiin/seis, nopea/hidas/seis,
nopea/hidas/seis/prioriteetiltaan edelliset ohittava paikallisohjaus (esim. ilmastoinnin
paikallisohjaukset huonetiloista).
-
lukitus- ja pakko-ohjaukset:
Järjestelmässä on oltava ohjelmoitava logiikka, jolla suoritetaan kahden tai useamman
digitaalisen tiedon tai analogisen raja-arvohälytyksen perusteella käynnistys- ja
pysäytystoimintoja. Toiminnot on tarkemmin määritelty kojeluetteloissa ja säätökaavioissa.
23 (42)
Hälytysten kiireellisyysluokat
-
kiireellinen hälytys (A):
Esim. pumppujen käyntitilahälytykset
-
vikahälytys (B)
Esim. ristiriitahälytykset ja suurin osa lämpötilojen raja-arvoylityksistä.
-
huoltohälytys (C)
-
kaksi hälytysluokkaa varalle
Hälytysten kiireellisyysluokat tulee voida myöhemmin muuttaa käyttäjän toimesta.
Määrätyille hälytyskohteille tulee voida ohjelmoida haluttu hidastus.
Tarvittaessa tulee hälytyksiä voida lukita kojeiden käyntitiloihin tarpeettomien hälytysten
välttämiseksi.
Hälytysten tulee kirjaantua lokiin. Lisäksi kaikista voimassa olevista hälytyksistä tulee saada
pyydettäessä raportti.
Hälytysten siirto
Järjestelmässä tulee olla kaikille hälytysluokille potentiaalivapaille koskettimilla varustettu rele.
12.11
Valvomolaitteet
Paikallisvalvomo varustetaan työasemalla (tai näyttötaululla ja näppäimistöllä).
Mahdollisesti myöhemmin liitetystä valvomosta tulee saada seuraavat tiedot:
- hälytykset toimintaohjeilla varustettuina ja paluut normaalitilaan
- mittausten raja-arvojen ylitykset ja paluut normaalitilaan
- viat järjestelmän omassa toiminnassa ja paluut normaalitilaan
Pyydettäessä voidaan tulostaa
- järjestelmän perustiedot
- ryhmän pistetiedot
- raportit
Järjestelmän pistekohtaisen tiedon tekstityksen tulee muodostua vähintään seuraavista osista:
-
pistetunnus (vähintään 8 merkkiä pitkä)
tilatieto (hälytys, normaali jne.)
laatuyksikkö (C, A, käy jne.)
hälytysten toimintaohjeet (teksti vähintään 40 merkkiä, sovitaan käyttäjän kanssa)
päivämäärä ja kellonaika
Tulostus paperille tulee saada yksinkertaisella menettelyllä.
24 (42)
Käyttöpäätteen toiminnot
Alakeskuksen tulee sallia, että valvontakeskuksesta voidaan tehdä mm:
- optimoidun käynnistysajan laskentaohjelmat
- seisonta-ajan olosuhdevalvontaohjelmat
- jaksottaisen käytön ohjelmat
- aikaohjelmien aikojen asetukset
- ohjauspisteiden liittäminen aikaohjelmiin ja niiden muutokset ohjelmalta toiselle
- käyttötilojen asettelut ja muutokset
- raja-arvojen asettelut ja muutokset
- asetusarvojen asettelut ja muutokset
- kirjoittimen tulostuspyynnöt
- manuaaliset ohjaukset
- mittausarvojen kyselyt
- kellonajan ja päivämäärän muutokset
- käyntitilojen kyselyt
- käyntiaikalaskennan arvojen alkuarvoasettelut
yksittäisten pisteiden kyselyt
Järjestelmään tulee ohjelmoida asemapiirros, tasokuvat sekä kaikki kaaviot, joista on
kiinteistövalvontaan tai säätöjärjestelmiin liittyviä pisteitä. Kaavioissa mittauspisteistä näkyy
senhetkinen mittaustieto, ns. elävä kuva.
Toiminta sähkökatkoksen aikana
Järjestelmä tulee varustaa akustoilla, jotka säilyttävät järjestelmän ohjelmat muistissa
sähkökatkoksen sattuessa vähintään 24 tuntia. Sähkökatkoksen päättyessä järjestelmän tulee
palata normaalitoimintaan ja estää turhat sähkökatkoksesta aiheutuvat hälytykset.
Keskukset
Keskuskoteloiden tulee täyttää sähköturvallisuusmääräykset. Keskuskoteloiden tulee olla
kaappi-mallisia ja rakenteeltaan roiskevedeltä suojattuja. Putkitus- ja kaapeliläpiviennit tulee
varustaa suomalaisten standardien mukaisilla kaapelitiivisteillä. Tiivisteet mitoitetaan
kaapelikokoja vastaaviksi.
Koteloiden ovien tulee olla saranoituja ja irroitettavilla avaimilla lukittavia. Oviin tehdään taskut
piirustuskansioita varten. Koteloiden koot tulee tarkistuttaa asennuspaikkakohtaisesti siten, että
tarpeettomilta tilanahtauksilta vältytään.
Säätimet, erillis-, varo- ja apulaitteet tulee ryhmitellä keskuksiin järjestelmällisesti siten, että
laitoksen käyttö ja tarkkailu tulee selkeäksi. Laitteet tulee asentaa riittävän väljästi, jotta
kytkennät ja huoltopisteet voidaan suorittaa vaivatta.
Keskuksissa on oltava riviliittimet kaikkia keskukseen liittyviä johtimia varten. Käytettävien
riviliittimien on oltava numeroituja, johdinkokoja vastaavia ja asennettu kojeittain ryhmiteltyinä
riviliitinkiskoon. Ainakin ryhmäkeskuksiin liittyville johdoille asennetaan katkaistut riviliittimet.
Johtimet tulee asentaa keskuksissa johtokouruihin. Tarvittaessa seinä- ja lattia-asennukset
kuuluvat toimitukseen.
25 (42)
13
LVI-ERISTYKSET
13.0
YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET
Eristykset on kauttaaltaan tehtävä ensiluokkaisesti. Näkyviin jäävien eristysten pinta-käsittelyyn
ja viimeistelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Eristys- ja putkiurakoitsijat sopivat hyvissä
ajoin siitä, että eristettäville kohteille jää riittävät tilat ja, että eristeiden ja putkiasennusten
kannalta saavutetaan tarkoituksenmukainen lopputulos.
13.013 Paloturvallisuusvaatimukset
13.0131 Materiaalit
Eristysmateriaaleihin ja asennuksiin nähden noudatetaan voimassa olevia palomääräyksiä,
niiden sovellutuksia ja standardia SFS 3976.
13.014
Maalaus ja pintakäsittely
Mikäli eristepintoja maalataan, kuuluvat pohjustustyöt eristyksissä eristysurakoitsijalle.
13.015
Kooditusjärjestelmän käyttö
Eristyskoodi muodostuu seuraavasti:
*
Iso kirjan määrittelee eristeen pääryhmän ja sitä seuraava pieni
kirjain tarkentaa sen
*
Päällysteen päätyypin määrää numero. Numeron perässä olevalla
K-kirjaimella määrätään eristeelle höyrysulku.
13.02 Eristysmateriaalit
13.021
Eristeet
Aa
Mineraalivillakouru PV-E tai KK. Käyrät tehdään käyräkappaleista,
kouruista leikatuista välikappaleista tai DN 50:een asti irtovillasta sullomalla, mikäli
eriste päällystetään metallilevyillä.
Ac
Alumiinikartongilla tehtaalla päällystetty mineraalivillakouru PV-AE tai
KK-Al. Käyrät tehdään käyräkappaleista ja päällystetään erikseen tai kouruista
leikatuista välikappaleista.
Bb
Vuorivillaverkkomatto PV-80-VM, tiheys 80 kg/m³.
Cc
Muovipinnoitettu putki.
13.022
6
10
Päällysteet
Paloluokiteltu PVC-levy
Kuumasinkitty teräslevy (myös merkintä P)
13.03 Eristystyö
13.031
Eristeiden asennus
Aa Villakouru, ulkohalkaisija enintään 400 mm, kiinnitetään ø0,9 mm:n
sinkityllä teräslangalla. Kouru, ulkohalkaisija yli 400 mm, sidotaan 12 mm:n
nailonvanteella, joka kiinnitetään soljilla. Mikäli putken lämpötila on yli +200°C,
käytetään teräsvannetta. Sidontatiheys 300 mm ja vähintään yksi sidos/osa.
Ac
Näkyvissä oleva lämpimän ja kylmän putken kouru kiinnitetään
kuumasaumaamalla tai 25 mm:n alumiinipaperiteipillä. Ei-näkyvän paikan
lämpimän putken kouru kiinnitetään ø 0,9 mm:n sinkityllä teräslangalla.
Sidontatiheys 300 mm ja vähintään yksi sidos/osa.
13.032
26 (42)
Päällysteiden asennus
6
Muovipäällyste kiinnitetään muovisilla pistoniiteillä, jako noin 150 mm.
Sekä pituus- että poikkisaumat limitetään noin 20 mm.
T-haara tehdään leikkaamalla haaraputken päällyste tiiviisti pääputkeen sopivaksi.
Käyrä päällystetään tarkoitukseen tehdyllä osalla. Jos päällystettävään käyrään ei
ole saatavissa valmista osaa, tehdään päällystys 0,7 mm paksusta PVC-levystä
siksatuin kulmakappalein tai kietomalla tasoitettu eristys päällysteen värisellä
PVC-nauhalla. Eristysläpimitan muutokset ja päätteet heloitetaan päätehelalla.
10 (P)
13.033
Sinkitty pelti (konesaumattu)
Venttiileiden eristys
Muhvillinen ja hitsattava venttiili eristetään loveamalla sen vaatima tila eristyskouruun niin, että
putken eristys jatkuu venttiilin yli. Laipallisia venttiilejä ei eristetä.
Mudanerottimet ym. vastaavat osat eristetään kuten venttiilit.
13.035
Putkien eristys rakenteiden läpimenokohdissa
Eristetyn putken lävistäessä rakenteen viedään eriste katkaisematta myös rakenteen läpi. Jos
seinien jälkipaikkaus tehdään ennen varsinaista putkieristystyötä, on lävistyskohdat eristettävä
erillisinä. Kun putken eristeelle on määrätty höyrytiiviys, on eriste suojattava vastaavasti.
Putkiston kulkiessa osastoivan seinän tai välipohjan läpi tulee palava eriste katkaista
palamattomalla eristeellä.
13.036
Höyrysulku
K
Höyrysulku aikaansaadaan tiivistämällä päällystetyyppien 6 ja 10 saumat
pehmeällä värittömällä PVC-teipillä tai sulkemalla eristetyyppien Ac ja Ba
päällysteiden saumat kuumasaumaamalla tai alumiinpaperiteipillä.
Päätteet, kannakereiät ja muut lävistykset tiivistetään silikonikitillä siten, että
päällyste kokonaisuudessaan muodostaa höyrysulun.
Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös umpisolurakenteisia vastaavan
lämpöeristyskyvyn omaavia kondenssitiiviitä eristeitä. Eristeet vedetään ehjänä
putkien ja käyrien päälle ennen asennusta.
7K
Kourujen saumat sidotaan yhteen teollisuusteipillä siten, että kaikki pituusja poikkisaumat sulkeutuvat lähes hermeettisesti.
13.04 Eristämättä jätettävät putkiston osat, laitteet ja varusteet.
-
Kylmävesiputkistossa näkyviin jäävät kalusteiden kytkentäjohdot sekä
pinta-asenteiset jakojohdot (kasteluvesijohto eristetään aina).
-
Varoventtiilin ulospuhallusjohto
-
Tyhjennys-, ilmanpoisto- ja painemittareiden kytkentäjohdot sekä
27 (42)
-
paisuntajärjestelmä
-
Säiliön ja laitteen arvokilpi
-
Lämmitysjärjestelmän täyttöjohto ja katulämmitysverkoston paluuputki
-
Paisunta-astia
-
Linjasäätö- ja sulkuventtiilit (lämpimissä tiloissa)
-
Pumput
-
katulämmitysputket lämmönjakotilan ulkopuolella
Piirustuksiin tehtävillä merkinnöillä voidaan työselityksen määräyksiä täsmentää.
14
14.0
LÄMMITYS-, VESI- JA VIEMÄRILAITTEIDEN ERISTYKSET
YLEISTÄ, KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT
Näkyvä eristys
Näkyvällä tilalla tarkoitetaan eristyksen paikkaa, joka on rakennuksen valmistuttua siellä
toimivien henkilöiden nähtävissä. Kyseisiä ovat kellaritilat, yhdyskäytävät ja muut tilat, joissa
putkia ei ole rakenteilla peitetty.
Ei näkyvä eristys
Näkymättömällä tilalla tarkoitetaan eristyksen paikkaa, jossa tapahtuu käyntejä vain
poikkeuksellisesti tai jossa putket on kiinteästi rakenteilla peitetty, esim. putkitunneli, alustatila,
käyttämätön tai kylmä ullakko, hormi, roilo ja alakatto sekä erilliset kanavat.
Huonetilan käyttötarkoitusta selvitettäessä käytetään arkkitehdin nimitystä tai sen puuttuessa
huonetilan ilmeisen ja pääasiallisen käytön mukaista nimitystä. Epäselvissä tapauksissa
huonetilannumerointia.
14.1
ERISTYSKOHTEET, -TYYPIT JA -PAKSUUDET
Putkisto osa
Eristesarja
tai paksuus Tyyppi
Päällyste
Paikka,
huomautuksia
Kaukolämpöputki,
venttiili
24
Aa
6
LJH
Lämmitysputki, meno
22
Aa
6
näkyvä
Kylmävesiputki
22
Aa
6K
näkyvä
1)
1)
Lämpimät laipalliset venttiilit ja armatuurit eristetään.
Siirrettävän lämmönjakopaketin putket eristetään muita putkistoja vastaavalla tavalla.
Eristyspaksuudet ja asennusvälit
Vuorivillakourua käytettäessä on seuraavassa taulukossa esitetty eri sarjojen mitat
28 (42)
millimetreinä.
s
a
b
Putki
DN
10-40
50-80
10-40
50-80
100-150
200-300
350-700
15
= eristyspaksuus
= kahden eristettävän putken väli
= eristyskohteen ja kiinteän rakenteen väli
sarja 22
a
s
110
130
110
130
150
170
230
b
30 70
40 80
30 70
40 80
50 90
60 100
80 120
sarja 23
a
s
b
130
40 80
150
50 90
130
40 80
150
50 90
170
60 100
210
80 120
260 100 140
sarja 24
a
s
b
150 50 90
170 60 100
150 50 90
170 60 100
210 80 120
260 100 140
300 120 160
sarja 25
a
s
b
sarja 26
a
s
b
170 60
210 80
260 100
310 120
340 140
100
120
140
170
190
210
250
300
340
380
120
140
170
190
210
80
100
120
140
160
LVI-ERISTYSTEN TARKASTAMINEN
Tarkastuksessa todetaan eristysaine, -paksuus, kiinnitys, saumojen tiiviys ym. Päällysteiden
tarkastuksessa huomioidaan materiaali ja ulkonäkö sekä kylmäeristyksissä pintojen
höyrytiiviys. Tarkastus ei saa kohtuuttomasti hidastaa tai vaikeuttaa eristystyön suoritusta.
Espoossa 13.05.2015
DI Aki Kurronen
Insinööritoimisto Entalcon Oy
Liite nro 1
LIITE 1. LÄMMITYSVERKOSTON TASAPAINOTUS
Lämmitysjärjestelmän automatiikan tulee toimia ja esisäätöarvojen tulee olla asetettu
ennen säädön aloittamista.
Lämmitysjärjestelmän tasapainotuksen edellytyksenä on, että laitteet on asennettu
hyväksyttävästi toimintakuntoon ja kytketty lämmönlähteeseen. Uusi putkisto
huuhdellaan ennen täyttämistä valvojan läsnäollessa. Myös lianerotin puhdistetaan.
Tämän jälkeen urakoitsijan on suoritettava lämmityslaitoksen tasapainotus seuraavasti:
1. Verkosto täytetään siten, että ensin täytetään ja ilmataan runkojohto, minkä jälkeen
järjestelmällisesti jokainen piiri täytetään ja ilmataan.
2. Varsinainen ilmaustyö tulee suorittaa jakotukkikohtaisesti.
3. Täytön ja patterikohtaisen ilmauksen jälkeen lämpötila nostetaan vähintään 40°C:seen
kiertopumpun käydessä. Lämpötilan noustua tavoitearvoon annetaan kiertopumpun
käydä n. 4 tuntia, jonka jälkeen se pysäytetään ja verkoston olosuhteiden annetaan
tasaantua esim. yön yli, jonka jälkeen jakotukit ilmataan uudelleen.
4. Jakotukki- ja linjasäätöventtiilit asetetaan piirustusten mukaisiin esisäätöarvoihin.
5. Linjasäätöventtiileiden virtaamat ja painehäviöt mitataan ja mittausarvot lisätään
mittauspöytäkirjaan. Mittauspöytäkirja toimitetaan suunnittelijalle asianmukaisesti
täytettynä mittauksen jälkeen, kuitenkin vähintään viikkoa ennen sovittua
vastaanottotarkastuspäivää.
6. Suunnittelija tarkastaa mittauspöytäkirjan ja hyväksyy mittaustulokset. Mikäli mittaustulokset eivät vastaa suunnittelijan arvoja ja todetaan, että väärät mittaustulokset ovat
aiheutuneet asennustyöstä, suunnittelija antaa ohjeet jatkotoimenpiteistä. Urakoitsija on
tällöin velvollinen uusimaan mittaukset suunnittelijan edellyttämässä laajuudessa. Mikäli
mittaustulokset edellyttävät muutoksia suunnitteluasiakirjoihin ja siten uusien säätöarvojen asettelemista ja mittauksia, sisältyy yksi lisämittauskierros urakkaan. Valvojalle
annetaan mahdollisuus tarkistusmittauksen suorittamiseen urakoitsijan laitteilla.
7. Urakoitsijan ja suunnittelijan allekirjoittama mittauspöytäkirja liitetään kohteen
luovutuskansioihin.
8. Mahdolliset muutokset säätöarvoihin tehdään suunnittelijan ohjeen mukaan.
9. Urakoitsijan tulee merkitä linjan tunnus, säätöarvo ja koko linjaventtiilin yhteyteen.
10. Tyhjiöilmanpoistin kiinnitetään järjestelmään 2 kk:n ajaksi.