1. No category

12092000
TURUN URHEILUKALASTAJAT - ÅBO SPORTFISKARE ry
1951 - 2005
PERUSTAMISVAIHEET
Urheilukalastusseuran perustamista Turkuun oli varmasti moni kalamies pohtinut jo ennen seuramme perustamista. Urheilukalastusharrastuksen lisääntyessä voimakkaasti sotien jälkeisinä vuosina alettiin kaivata kiinteämpää yhteydenpitoa. Urheilukalastusseuran
perustamisen välttämättömyyden merkitys kalamiesten yhteisten asioiden ajajana ymmärrettiin. Järjestäytyminen seuratoiminnan piiriin tulisi myös merkitsemään kalastuskulttuurin ja kalavesienhoitoharrastuksen kohottamista oikeaan asemaansa. Elinkelpoisen urheilukalastusseuran perustaminen ei ollut mikään yksinkertainen ja helppo asia. Pelkkä innostus ei riittänyt. Innostuksen lisäksi tarvittaisiin rahaa. Rahakaan ei pelkästään riittäisi
luomaan seuraa, vaan tarvittaisiin ennen kaikkea epäitsekästä työtä ja vahvaa tulevaisuuden uskoa sekä oikean urheilukalastushengen omaksumista.
Kaikista edellä esitetyistä asioista olivat varmasti selvillä myöskin Einari Nisula ja Martti
Kröger päättäessään laittaa ilmoituksen Turun Sanomiin 20.3.1951.
Kutsua oli noudattanut ainoastaan 11 innokasta kalamiestä, joten alku ei näyttänyt erikoisen lupaavalta. Kokouksen osanottajat eivät epäilleet hetkeäkään, vaan asettivat toimikunnan hoitamaan perustamistoimenpiteitä: Einari Nisula(puh.joht.), Elias Fleming (sihteeri), Martti Kröger, Jorma Rautsi ja Eino Harva. Heti tehtiin selväksi, ettei urheilukalastuksella ja politiikalla ole mitään tekemistä keskenään ja siitä periaatteesta on myöhemminkin aina pidetty tiukasti kiinni.
Kokouksessa asetettu toimikunta katsoi ensimmäiseksi tehtäväkseen sääntöehdotuksen
laatimisen seuralle. Tätä tarkoitusta varten toimikuntaa laajennettiin, mukaan tulivat lisäksi mm. myöhemmin seuran toiminnassa ansioituneet jäsenet: Tauno Ceder, Nils
Gråhn, Pentti Salonen ja Bror Storm. Seuran ensimmäiset säännöt ovatkin pääosiltaan
Tauno Cederin laatimat. Toimikunta saikin seuran perustamistoimenpiteet sääntöehdotuksineen valmiiksi siten, että kokouksessaan 3.4.1951 voitiin allekirjoittaa seuran perustamista koskeva sopimuskirja ja siihen sisältyvät säännöt.
Koska seuran viralliset perustamistoimenpiteet oli näin suoritettu, päätti toimikunta kutsua koolle seuran yleisen kokouksen huhtikuun 19 pnä 1951.
Seuran olemassaolo oli jo huomattu, sillä yleisessä kokouksessa oli läsnä 35 jäsenluetteloon merkittyä jäsentä. Henki kokouksessa oli korkealla. Se lupasi jatkossa vain hyvää.
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tauno Ceder ja sihteeriksi Jorma Rautsi. Sopimuskirja ja siihen sisältyvät säännöt hyväksyttiin yksimielisesti. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Jorma Rautsi, joka siitä lähtien hoiti erittäin tarmokkaasti ja taitavasti puheenjohtajan tehtäviä yli kolmen vuosikymmenen ajan. Ottaessaan vastaan puheenjohtajan tehtävät oli hänen luotava kaikki alusta, etsittävä käyttökelpoiset toimintamuodot ja koottava voimat seuramme rakentamiseen. Me voimme nyt yksimielisesti kiitollisuudella todeta hänen onnistuneen tehtävässään erittäin hyvin. Ensimmäisen puheenjohtajamme henkilökohtainen pätevyys johti moniin merkittäviin ratkaisuihin, joille seuramme toiminta rakentui tulevaisuudessakin.
2
Johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin: Helge Tauri (varapuh.joht.), Tauno Ceder,
Eino Harva (sihteeri), Einari Nisula, Nils Gråhn (rahastonhoitaja), ja Voldemar Sarlin
sekä varajäseniksi Matti Gröger, Runar Holmström ja Erkki Latumaa. Seura perustettiin
alusta alkaen suomen ja ruotsinkieliseksi, mikä mm. ilmenee seuran nimestäkin. Tärkeä
periaate seuramme toiminnassa on ollut: Kalastus ei tunne kielirajoja!
VOIMAKKAAN KEHITYKSEN VUODET 1951-62
Perustamistoimenpiteiden jälkeen alkoi seuramme toiminnassa voimakas kehityksen kausi. Heti alusta alkaen tahdottiin toimintamuodot ja -tavat luoda ja kehittää täysin omaperäisesti ja ennakkoluulottomasti. Yksimielisyydestä ja oikeasta kalamieshengestä on kaikessa toiminnassa pidetty tiukasti kiinni.
Näinä vuosina hankittiin suurin osa seuran maa- ja vesialueista. ensin hankittiin Maskinnamon pohjoispuolelta maa- ja vesialue (Virveli), jonne myös rakennettiin
ensimmäinen kalamaja. 60-luvun vaihteessa hankittiin Velkuan alueet useassa erässä
(Haspeli).
1951
Perustamisvuotta 1951 voitaisiin nimittää suuntaa hakevaksi ja pohjan luomiseksi vastaiselle toiminnalle.
Vanhoista pöytäkirjoista ilmenee, että seuran johtokunta katsoi päätehtäväkseen kalavesien hankkimisen jäsentensä käyttöön.
Kilpailu- ja kalaretkitoiminta kalamiesiltoineen aloitettiin myös ensimmäisestä toimintavuodesta alkaen.
Kalavesien hoitoharrastus eri muodoissaan on alusta alkaen ollut seurallemme läheinen ja
rakas asia.
Vuonna 1951 ei vuokrattu seuralle kalavesiä.
1952
Vuotta 1952 voidaan pitää seuramme toiminnassa läpilyöntivuotena. Seuramme toiminta
alkoi kiinnittää yhä laajempien urheilukalastajapiirien huomiota. Talviongintatoiminta
aloitettiin täydessä laajuudessaan.
Oikeusministeriö hyväksyi seuran säännöt. Seura merkittiin yhdysrekisteriin 22.11.52.
Ulkonaiseksi olemassaolon ja yhteenkuuluvaisuuden merkiksi valmistettiin seuralle taiteilija Torpon ehdotuksen pohjalla onnistunut merkki, joka näkyy mm. seuramme jäsenmerkissä ja veneviirissä.
Vuonna 1952 vuokrattiin seuralle Maanpään, Ajolan, Maskinnamon, Kalsaaren ja Ruotsalaisten vesialueet. Ruotsalaisten vesialueet olivat seuran käytössä noin 30 vuotta.
3
1953
Jo "Seurahuoneen kokouksesta" alkaen oli asetettu tavoitteeksi oman kalamajan saaminen Turun saaristoon. Se oli rohkea unelma nuorelle seuralle. Sopivan paikan löytämiseksi oli suoritettu monia toimenpiteitä. 22.5.53 ostettiin sitten seuralle Maskinnamon
saaresta n. 8.000 m2 ranta-alue tilanomistaja Hemming Enebergiltä sekä alueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva vanha kalastajamökki. Kaupanteon jälkeen kunnostettiin
mökki tarkoitustaan vastaavaksi. Mökki ja ranta-alue olivat jo ensimmäisenä kesänä erittäin vilkkaassa käytössä.
Seuramme tekemästä aloitteesta saatiin Turun kaupungin omistamat vesialueet kuntalaisten vapaaseen urheilukalastuskäyttöön.
Seuran jäsenmäärä kohosi yli 100, ollen vuoden lopussa 109.
1954
Vuonna 1954 päätettiin laajentaa yhteis- ja kilpailutoimintaa myös talvionginnan merkeissä. Raumalaisilla on sama yhteinen rakkaus kuin meillä turkulaisillakin, nimittäin
meri. Urheilukalastusseura Siimaajat ry Raumalta haastettiin ensimmäiseen seuraotteluun
13.3.54, jatkuen siitä lähtien vuosittain säännöllisesti kuten kolmikaupunkiottelukin.
Kesäisiä kalaretkiä tehtiin kaksi, toinen Kuivaan Kalsaareen mukana 20 venekuntaa ja
toinen syksyllä Maskinnamoon. Myrsky käännytti pienimmät veneet takaisin.
Keväällä istutettiin ensimmäiset hauenpoikaset seuran vesialueille ja istutuksia jatketaan
vuosittain mahdollisuuksien mukaan.
1955
Alettiin tutkia vakavassa mielessä liittymistä valtakunnalliseen keskusjärjestöön. Suomen
Kalamiesten Keskusliiton ja Suomen Urheilukalastajien Liiton taholta oli näissä merkeissä otettu monta kertaa yhteyksiä seuraamme. Johtokunta tekikin kokouksessaan 29.3.55
periaatepäätöksen liittymisestä jäseneksi Suomen Kalamiesten Keskusliittoon ja valtakunnallisten urheilukalastusasioiden hoidossa. Nuorison urheilukalastustoiminta ja kasvatus otettiin ohjelmaan.
Maskinnamon rantapalstan erottamistoimituksen yhteydessä tuli ilmi sellaisia rasitteita,
että siitä katsottiin parhaaksi luopua ja suorittaa vaihtokauppa. Niinpä siirtyi Maskinnamon edustalla oleva Rövarholmarna niminen saariryhmä (1,11 ha) vesialueineen
(78,47 ha) seuramme omistukseen. Erottamistoimituksessa kastettiin saaret Virveliksi ja vesialue Turoksi. Vanha kalastajamökki jäi lisäksi paikoilleen entisin ehdoin.
Kalastustukikohta-ajatuksemme oli näin astunut aimo askeleen eteenpäin.
Vuokrattiin Sandholmin ja Ominaisten vesialueet.
1956
Vuoden 1956 alussa aloitettiin kalamajan suunnittelu Virveliin. Yhteisen suunnitelman pohjalta tarjoutui seuramme jäsen, Pentti Eintola ystävällisesti laatimaan ne piirustukset, joiden perusteella sitten lopullinen rakennustyö suoritettiin. Kustannus-arvio pysähtyi n. 2,4 milj. markan kohdalle. Seuran kassassa oli sillä hetkellä rahaa n. 100.000
mk. Ulkopuoliset puristivat päätään: "Ei tule mitään pojat". Johtokunta ei kuitenkaan
4
epäillyt hetkeäkään lähtiessään toteuttamaan rakennushanketta. Laatiessaan 3-vaiheisen
rakennusohjelman teki johtokunta rohkean päätöksen ja otti itselleen todella kovan urakan. Johtokunnan työn lisäksi rakennushankkeen toteuttaminen vaati jokaiselta jäseneltä
taloudellisia uhrauksia. Kalamajan merkitys seurallemme ymmärrettiin. Niinpä vuosikokous tekikin yksimielisen päätöksen majan rakentamisesta ja antoi johtokunnalle valtuudet esitetyn suunnitelman läpiviemiseen. Marraskuun loppuun mennessä saatiinkin jo
sokkeli valettua.
Uusia kalavesialueitakin saatiin seuralle vuokrattua, nimittäin Kirveskarin ja Majholman
vesialueet.
1957
Kalamaja Virvelin II-rakennusvaihetta tutkittiin perusteellisesti. 29.11.57 allekirjoitettiin urakkasopimus majan veistämisestä kirvesmies Viljo Mäkelän kanssa pyöreistä hirsistä Hirvensalon Pikisaaressa, mistä rakennelma aikanaan siirrettäisiin vesiteitse Virveliin. Joulukuun aikana ajettiin rakennuspaikalle jo yli 1.000 jm hirttä.
Vaikka johtokunta tekikin jo v. 1955 periaatteellisen päätöksen seuran liittymisestä Suomen Kalamiesten Keskusliittoon, niin se toteutettiin käytännössä tänä vuonna.
Kalavesialueemme laajentuivat käsittämään myös Pähkinäisten ja muutamien pienempien
lähisaarten vesialueet ja jouduttiin luopumaan Ominaisten ja Kirveskarin alueista.
1958
Seuramme antamaa esimerkkiä noudattaen oli syntynyt uusia urheilukalastusseuroja eri
puolille maakuntaamme. Nämä seurat kaipasivat kiinteämpää yhteistoimintaa. Perustettiin
Varsinais-Suomen Kalamiespiiri maakunnalliseksi yhdyssiteeksi eri seurojen ja keskusliiton välille.
Monista vaikeuksista huolimatta saatiin kalamaja Virveli vesikattovaiheeseen.
Seuralle saatiin keväällä vuokrattua oma satama (15 venepaikkaa) Aurajoesta teatteritalon alapuolelta.
1959
Vuosi 1959. Kalamajan rakentamista jatkettiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.
III-rakennusvaihe saatiin melkein päätökseen, lukuunottamatta saunan ja välikaton viimeistelytöitä. Tämä kaikki vaati paljon rahaa. Niinpä järjestettiin mm. yleiset vapun- ja
uudenvuoden vastaanottajaiset ravintola Maakunnassa.
Toukokuussa pidettiin Studentkårenissa ja Puolalan kansakoululla 3-päiväiset urheilukalastuskurssit nuorisolle. Ulkopuolisena luennoitsijana oli kurssilla ruotsinmaalainen
urheilukalastusekspertti Rune Stenberg.
Uutena kalavetenä saatiin vuokrattua jäsenten käyttöön Stenskärin vesialue, joka olikin
käytössämme pienin muutoksin aina vuoteen 1996.
5
1960
Tärkein kaikista vuoden tapahtumista oli kalamaja Virvelin valmistuminen. Majan vihkiäisjuhlallisuudet pidettiin 5.-6.6. suuren kutsuvieras- ja jäsenjoukon läsnäollessa.
Virvelin vihkimisen tarkoitukseensa suoritti seuramme puheenjohtaja Jorma Rautsi.
”Seurallamme on alusta alkaen ollut takanaan vankka, oikean kalamieshengen elävöittämä ja yksimielinen Pyhän Pietarin veljeskunta sekä suuri joukko ystäviä työmme vilpittömiä tukijoita. Ilman Teitä, hyvät kalakaverit, tämä päivä ei olisi tänään todellisuutta.
Ilman Teitä ja Teidän työtänne ja horjumatonta tulevaisuuden uskoanne ei tämä tukikohta
ja maja olisi noussut tänne omille pikkusaarille oman kalaveden ympäröimänä. Vihin nyt
kalastustukikohta Virvelin majoineen, johon myös kuuluu ns. vanha maja Maskinnamon
puolella, palvelemaan seuramme jaloja tarkoitusperiä. Luovutan nämä kaikki Teidän
käyttöönne. Asukoon tässä majassa ja näillä saarilla aina rehti kalamieshenki.''
Tänä vuonna liittyi seuraamme 30 uutta jäsentä ja saavutettiin 150 jäsenraja Jäseniä oli
vuoden lopussa 167.
Seuran talviongintamestaruuskilpailut 7. 2. Rymättylän Ajolassa voitti Jorma Valli.
Seuraottelu Rauman Siimaajia vastaan pilkittiin Ruissalon vesillä seuramme ollessa tyly
isäntä..
1961
Vuosi 1961 oli juhlavuosi, seura täytti 10 vuotta..
Juhlavuoden kunniaksi seura sai ensimmäisenä urheilukalastusseurana oman lipun.
Lipun naulaus suoritettiin 23.3. Naulausjärjestys oli seuraava: 1. Einari Nisula, 2. Martti Kröger, 3. Jorma Rautsi, 4. Reijo Lainto, 5. Tauno Ceder, 6. Pentti Salonen, 7. Martin
Toivola, 8. Urho Korenius, 9. Gunnar Rinne, 10. Johan Koskinen ja 11. Erkki Färm (ammattikalastajien edustaja). Lipun vihkimisen seuran 10-vuotisjuhlassa Hotelli Maakunnassa suoritti Suomen Kalamiesten Keskusliiton toiminnanjohtaja, ev.luutn. Kalle Koski.
Juhlavuoden kunniaksi seura teki rohkeita maa- ja vesialueiden kauppoja Velkualle. Ensiksi ostettiin Muusluoto ja Muusluodon karit-nimiset viisi saarta (10,44 ha) sekä
niiden ympärillä oleva vesialue (21,18 ha). Alueelle annettiin nimeksi Haspeli. Toinen
suuri kauppa oli Ristiluodon maa- (9,2 ha) ja vesialueen osto (32,44 ha).
1962
Vuonna 1962 kaupat jatkuivat. Seura osti Velkualta aikaisemmin ostettujen maa- ja
vesialueiden läheisyydestä Järviluodon ja Koivukarit (27,385 ha) sekä niihin liittyvät vesialueet (33,720 ha).
Lisäksi saatiin vuokrattua seuralle Velkuan Martinmaan itäpuolinen vesialue. Näin oli
syntynyt toinen huomattava kalastustukikohta Virvelin lisäksi Velkualle. Alueella on hyvät satama- ja telttapaikat sekä ympärillä hienot kalavedet.
6
TASAISEN KEHITYKSEN VUODET 1963 - 81
Näinä vuosina jäsenmäärä yli kaksinkertaistui. Onnistuttiin hankkimaan kaksi uutta saarialuetta kalavesineen sekä yksi vesitila ja saatiin vuokrattua kaupungilta telakka-alue.
Järjestettiin ensimmäiset Turun avoimet pilkkimestaruuskilpailut.
1963
Edellisellä jaksolla suoritettu kiivas rakentamiskausi laittoi seuran lujille, alkoi tehtyjen
velkojen maksaminen. Toiminta jatkui entiseen tapaan, tosin nyt paljon entistä laajemmilla maa- ja vesialueilla, kun jäsenistön käyttöön saatiin Taivassalon Omenasaaren vesialue,
Lemun Matalluodon alue ja Sauvon Paddaisista alue
1964
Pilkin SM-kilpailuissa Helsingin edustalla oltiin mukana suurella joukkueella. Tuloksista
mainittakoon jäsenemme Kalle Hauhian kunniakas toinen sija yleisessä sarjassa.
20.9. Turku-seura antoi meille TURUN PÄIVÄN yhteydessä suoritettavan Aurajoen kalastuskilpailujen järjestämisen. Nuoria ja vanhoja onkimiehiä oli Aurajoen rannat täynnä.
Kalojakin saatiin.
1965
Jäsenten rouvat ovat alusta alkaen olleet mukana seuramme toiminnassa ja rakentamisessa. Naiset järjestäytyivät virallisesti naistoimikunnaksi 28.10. ja alkoivat kokoontua säännöllisesti.
Menestyminen pilkin SM-kilpailuissa jatkui melkein yhtä hyvänä kuin edellisenäkin
vuonna. Kilpailut pidettiin Mikkelin seudulla 28.3. Tällä kertaa selviytyi seuramme jäsen
Uuno Johansson kolmanneksi yleisessä sarjassa ja joukkueemme seitsemänneksi seurasarjassa.
1966
15-vuotisjuhlia vietettiin Hotelli Seurahuoneella juhlavissa puitteissa. Juhlassa kutsuttiin
seuran perustajajäsenet Einari Nisula ja Martti Kröger seuran kunniajäseniksi.
Pilkin SM-kilpailuissa Tampereen seudulla 27.3. oltiin taas mukana. Tulos oli tälläkin
kerralla hyvä. Piirimme voitti piirisarjan.
Naistoimikunta piti 21 kerhoiltaa valmistaen käsitöitä myyjäisiä varten. Puheenjohtajana
toimi Tellervo Laine, sihteerinä Salme Johansson ja rahavaroja hoiti Mirja Rainti.
V-S Kalamiespiirin mestaruuskilpailuissa 20. 2. Taalintehtaalla voitimme joukkuekilpailun. Henkilökohtaisen mestaruuden voitti Pentti Raittio.
1967
Virvelissä pidettiin talkoot. Majalla suoritettiin huomattavia kunnostustöitä. Velkualla
rakennettiin siltoja yhdistämään Muusluodon karit toisiinsa.
Maskinnamossa vuokramaalla oleva mökki myytiin.
7
1968
Johtokunta valmisteli uuden sääntöluonnosehdotuksen, joka yksimielisesti hyväksyttiin.
Oikeusministeriö vahvisti sääntömuutosehdotuksen 14.11.1968
Kolmiseuraottelu Turku-Parainen-Somero käytiin Karunan vesillä 14. 1. Joukkueena
seuramme oli ylivoimainen. Parhaana palkittiin Leo Finnholm.
V-S Kalamiespiirin kesäretki Velkualle 20. – 21. 7. Heittokalastuskilpailun voitti Uuno
Johansson, pilkkikalastuskilpailun voittaja oli Eino Niemi, nuorten pilkki- ja heittokalastuskilpailun voitti Jarmo Rahkonen.
1969
Johtokunta pyysi vuosikokoukselta valtuuksia lähteä tutkimaan uuden maa- ja vesialueen
ostamista seuralle. Sopivan alueen löytämiseksi ryhdyttiinkin heti toimiin. Puheenjohtaja
ja johtokunnan jäsenet tekivät useita tutkimusmatkoja eri puolille Turun saaristoa. Seuralle sopivaa aluetta ei kuitenkaan vuoden aikana löydetty.
.
V-S Kalamiespiirin mestaruuskilpailut 23. 2. Ruissalon vesillä. Joukkuekilpailussa tulimme toiseksi, nuorten sarjassa Atso Raittio oli toinen.
Johtokunta katsoi aiheelliseksi järjestää taas kaksipäiväiset urheilukalastuskurssit 21.22.4. Osanottajia oli runsaasti.
Seuramme järjesti 12.10. vuorollaan piirin mestaruuskilpailut Kupittaalla uistimen pituus- ja tarkkuusheitossa. Samassa yhteydessä pidettiin viralliset kansalliset kilpailut.
Kesäretkiä tehtiin kolme: juhannusretki, elokuunretki Virveliin sekä Varsinai-Suomen
Kalamiespiirin retki Linsörin saarille Airistolla.
1970
Johtokunta jatkoi ponnekkaasti toimenpiteitä uuden alueen löytämiseksi seuralle. Iniön
kunnan Keistiön kylästä löytyi lopulta aivan loistava, n. 8,5 hehtaarin suuruinen
niemi Inipett-nimisestä saaresta, johon liittyy osuus suureen jakamattomaan vesialueeseen.
1971
Seuran 20-vuotisjuhlia vietettiin 20.3.1971 hotelli Seurahuoneella varsin juhlavissa merkeissä. Tilaisuudessa oli läsnä SKL:n liittohallituksen puheenjohtaja Toivo Koivisto. Juhlavuoden kunniaksi painettiin 20-vuotisjuhlajulkaisu, joka jaettiin jäsenistölle.
Tänä juhlavuonna seuraan liittyi 63 uutta jäsentä ja erosi 6 jäsentä, jäsenmäärä ylitti 250.
SM-pilkkikilpailuissa Säkylän Pyhäjärvellä veteraanisarjan mestariksi ylsi Matti Huhtaniemi.
1972
Vuoden 1972aikana laajennettiin Kansainvälistä yhteistoimintaa Göteborgin suuntaan.
Seuramme edustajat Jorma Rautsi, Pentti Salonen ja Urho Korenius osallistuivat keväällä
KA-REn järjestämälle kalastusretkelle Oslovuonon suulle. Tästä matkasta syntyi vilkas
yhteistoiminta ja Turun välille.
8
1973
Taas haluttiin ostaa seuralle lisää omia saari- ja vesialueita. Puheenjohtajamme Rautsin
taitavien neuvottelujen kautta löytyi uusi alue Korppoon Alskäristä (8,27 ha:n maaalue ja 51,31 ha:n vesialue). Alue on mitä kauneinta ulkosaaristoa.
Haspelin alue Velkualla oli jäsenistön ahkerassa käyttössä. Niinpä päätettiin rakentaa
toinen kalamaja Muusluotoon. Hirsikehikko ostettiin valmiina ja siirrettiin vesikuljetuksena paikalle. Rakentaminen tapahtui sitten talkoovoimin. Työt aloitettiin heti keväällä
ja maja saatiin syksyllä vesikattoon.
Aivan vuoden loppupuolella saatiin seuralle vuokrattua Turun kaupungilta telakointialue
Hirvensalosta Pikisaaresta.
1974
Kalamajan rakentamista jatkettiin Muusluodossa niin pitkälle, että se oli jo kesällä jäsenistön käytössä. Monet kipakat löylyt siellä onkin otettu kalaretkien välissä ja jälkeen.
Telakointialueen kunnostusta Hirvensalon Pikisaaressa jatkettiin, mm. ajoimme suuret
määrät täytemaata, jotta saatiin nostettua maan pintaa n. 70 cm.
Seuramme jäsenmäärä ylitti 300.
1975
Kalamaja Muusluodossa saatiin lopullisesti kuntoon. Samoin saatiin telakointialue valmiiksi. Ryhmä seuran jäseniä rakensi talkoovoimin verkkoaidan alueen ympärille ja näin
oli oma telakointialue valmiina ottamaan veneitä talviteloille.
Huonoista jääolosuhteista johtuen pilkkikilpailuja ei voitu suorittaa ennalta laaditun ohjelman mukaisesti
1976
Helmikuussa pidimme pilkin 25-vuotisjuhlakilpailut, jolloin vieraanamme oli 16miehinen ryhmä Ka-Re-seurasta Göteborgista. Pääjuhla pidettiin 27.3. Hotel Marina Palacessa varsin arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnäollessa.
TUK:n 25-vuotisjuhlamestaruuskilpailuissa Rymättylän Ajolassa 14. 2 mestariksi tuli
Esko Huhtaniemi, toiseksi Lauri Huhtaniemi ja kolmanneksi Nils Bäclund. Ikämiessarjan
voitti Jorma Valli
Pohjanmeren kalastusretki oli 20 – 24.5. Henkilökohtaisessa kilpailussa suurimman kilomäärän sai Keijo Kilpeläinen. Turska-Urho-kiertopalkinnon suurimmasta kalasta sai
Pentti Salonen turskalla, joka painoi 5,1 kg.
1977
Kalastossamme havaittiin varsinkin hauen kohdalla selvää vähentymistä. Haukikannan
pelastamiseksi olisi ensi tilassa saatava aikaan hauen kuturauhoitus, hauen pyyntikieltoja,
hauen saalisrajoituksia, hauenpoikasistutuksia yms.
9
1978
Itämeren suolapitoisuuden noustessa saimme tavallaan uuden kalan, nimittäin turskan,
joka tuli runsain määrin lähemmäksi rannikkoamme.
Kalamiespiirin mestaruuskilpailuissa Taivassalossa suurimman ahvenen sai Allan Viitanen. Painoa köriläällä oli 345g.
Seuran mestaruuskilpailut pidettiin Lemlahdessa Peimarilla. Yleisen sarjan ja seuran
mestariksi tuli Lauri Huhtaniemi, naisten sarjan voitti A. Finnholm, nuorten sarjan voitti
Markku Viitanen. Kilpailun suurimman ahvenen sai Pentti Raittio.
1979
Seura otti kilpailuohjelmaansa ongintakilpailut rannalta.
Oli jälleen kalanistutusten vuosi, jolloin veimme meritaimenenpoikasia Velkuan vesille
yhteensä 5000 kappaletta. Näistä istutuksista monet jäsenet ovat saaneet mukavia saaliita.
Istutimme lisäksi hauenpoikasia omille seuran vesille lähes 30.000 kappaletta.
Uusi kalastuslaki, joka pitää sisällään mm. pilkkikalastusoikeuden laajentamisen, on joutunut vaikeuksiin. Monien kompromissien jälkeen hallitus antoi uudesta kalastuslaista
esityksen eduskunnalle.
Seuran johto on koko seuran olemassaoloajan asettanut tärkeimmäksi tavoitteekseen kalavesien hankinnan jäsenistölleen. Ostettiin noin 60 hehtaarin suuruinen vesialue Virvelin läheltä.
Seuralla oli käytössä omaa maa-aluetta noin 65 hehtaaria, omaa vesialuetta noin 260 hehtaaria ja vuokrattua vesialuetta noin 2500 hehtaaria.
Seuran järjestämät ensimmäiset Turun avoimet pilkkimestaruuskilpailut pidettiin
10.2. kovan pakkassään vallitessa Ruissalon vesillä. Kilpailun voitti Esko Huhtaniemi
ja toiseksi tuli Lauri Huhtaniemi.
Seuran pilkkimestarit sarjoittain olivat Leo Finnholm (y), Pentti Raittio (v), Kristiina
Raittio (n) ja Simo Karvonen (nu).
Ensimmäisen kerran seuramme historiassa vuoden suurimman kalan sai nainen Leena
Johansson.
1981
Seuramme 30 vuoteen sisältyy paljon erilaisia tapahtumia ja toimeliasta työtä. Mikä on
ollut oleellisinta seuramme toiminnassa? Vastaus on perin yksinkertainen: yksimielisyydelle rakentuva sinnikäs työ kalastusmahdollisuuksien hankkimiseksi ja kehittämiseksi
jäsenistölle. On ostettu omia saari- ja vesialueita sekä vuokrattu kalavesiä urheilukalastuskäyttöön. Kiitos tästä kuuluu kaikille niille jäsenille, jotka vuosien saatossa ovat voimiaan säästämättä olleet valmiit rakentamaan seuraamme. Tämän rakennustyön on jatkuttava tulevinakin vuosikymmeninä.
Erityisesti olemme halunneet tukea kalakantojen ja niiden hoidon kehitystä voimavarojemme mukaan.
Seuran omistuksessa olevien saarien ja majojen käyttö vilkastui varhaisesta keväästä
myöhäiseen syksyyn.
.
10
Esko Huhtaniemi valittiin Suomen 9-miehiseen kisajoukkueeseen edustamaan maatamme
Pohjoismaisissa Pilkkimestaruuskilpailuissa Oslossa. Esko hoiti tehtävänsä hyvin voittaen Pohjoismaiden mestaruuden n. 6,5 kg:n saaliillaan.
1982
Seura toimi isäntänä Varsinais-Suomen Kalamiespiirin kesäretkellä 24-25.7 Velkualla.
Muistoksi tapahtuneesta on Haspelissa juuri tätä tilaisuutta varten talkootyönä tehty tanssilava, jolle on löytynyt käyttöä myöhemminkin.
Seuran sihteeri vaihtui, sillä Pentti Salonen luovutti sihteerin tehtävät Allan Viitaselle.
Suurimpana valtakunnallisena tapahtumana voidaan pitää uuden kalastuslain ja asetuksen säätämistä. Laki asetuksineen astui voimaan vuoden 1983 alusta. Uutta siinä oli
vapaa-ajan kalastajan kannalta ns. pilkkipykälä, joka laajensi jokamiehen oikeuksia matoonginnan lisäksi koskemaan myös pilkkimistä talvella ja kesällä läänikohtaista pilkkikorttia vastaan. Lisäksi jokaisen kalastukseen osallistuvan pitää lunastaa kalastuskortti.
Toiminta jatkui ripeänä koko talven. Turun avoimissa pilkkimestaruuskilpailuissa järjestävän seuran jäsen, Atso Raittio, voitti Turun pilkkimestaruuden. Seuran mestaruuskilpailujen tulokset olivat sarjoittain seuraavat Leo Finnholm (y), Lauri Rahkonen (v), Kristiina Raittio (n) ja Toni Bäcklund (nu).
1983
Seuran puheenjohtajuus vaihtui. Jorma Rautsi päätti pitkän puheenjohtajuutensa seuran
perustamisesta vuoteen 1982 ja luovutti seuran peräsimen Keijo Koskiselle. Jorma Rautsi
valittiin seuran kunniapuheenjohtajaksi.
Talkoohenki oli edelleen hyvä seuran majojen ja alueitten kunnostuksessa ja siivouksessa.
Hauenpoikasia istutettiin 9000 kpl Velkuan vesialueelle. Osallistuimme myös meritaimenten poikasistutuksiin.
Näinä vuosina seuran johtokunnassa tapahtui ns. sukupolvenvaihdos, kun lähes puolet
johtokunnan pitkäaikaisista jäsenistä vaihtui. Vuonna 1982 puheenjohtaja Jorma Rautsi,
ja pitkäaikainen kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Taisto Virtanen jättivät tehtävänsä
nuoremmille. Vuonna 1983 Johan Koskinen (1959-83), Reijo Lainto (1952-71 ja 197683) ja Pentti Salonen (1952-83) jättivät paikkansa johtokunnassa.
1984
Toimintasuunnitelman ulkopuolelta löytyy yllättävänä tapahtumana Aurajokionkikilpailu. Kilpailu käytiin 14. 6. iltakilpailuna ja ulkopuolisten liikelaitosten avustamana. Kilpailun kalansaaliista päätellen voidaan todeta kotikaupungin halki virtaavan
Aurajoen veden olevan suhteellisen puhdasta, koska kalaa lyhyen kilpailuajan jälkeen
tuotiin punnitukseen yli 24 kg. Vuosi 1984 oli toinen uudistetun kalastuslainsäädännön
toteuttamisvuosi. Virkistyskalastajien kannalta oli melko mukavasti päästy liikkeelle.
Kalastuslain uudistaminen vapautti pilkkimisen talvella jokamiehen oikeudeksi ilman
kalaveden omistajan lupaa. Tosin vapauttaminen tiesi rahanmenoa pilkkimiehille.
11
1985
Talven SM-pilkkikilpailussa Erkki Niemelä ylti kolmanneksi veteraanien sarjassa.
Seuran mestaruuskilpailussa Kustavin Merimotellin vesillä 30 kilpailijaa toi punnitukseen
yhteensä valtavat166 kg kalaa.
Kesäretket veneilijöitten kesken seuran alueille olivat suosittuja. Veneilijät myös toivat
piirin kesäretkeltä seuralle piirimestaruustason mitaleja sekä venepilkinnässä 1. Nils-Erik
Bäcklund ja 2. Juhani Kuningas, tarkkuusheitossa ICF-9 1. Ernst Adel,heittokalastuksessa
2. Pertti Luukkonen ja naisten onginnassa 2. Tuula Bäcklund 3. Pirkko Luukkonen ja
6.Raili Adel.
1986
35. toimintavuotena tapahtui melkoisesti uudistuksia ja hankintoja.
Seuran käyttöön saatiin vuokrattua kellarihuoneisto, joka sai nimekseen Sumppu.
Sumppu toimii johtokunnan kokoushuoneistona ja arkistona sekä tarvikkeiden säilytystilana.
Seuran säännöt uudistettiin nykyvaatimuksia vastaaviksi. Tästä johtuen syyskokous oli
myös yhdistyksemme vaalikokous yleisen käytännön mukaan.
Seuralle hankittiin uusi maa-alue, Haukilahti. Alue kuuluu Lokalahden kuntaan ja
on pinta-alaltaan 8,9 ha ja siihen kuuluu osuus 88 ha:n jakamattomaan vesialueeseen.
Kiinteistötoimikunta suunnitteli saunarakennuksen hankkimista Haukilahteen. Toimikunta hankki ja pystytti Velkuan ja Storholmenin alueille useita käymälöitä.
1987
Seuran puheenjohtajaksi Teuvo Vuorio.
Vuosi 1987 oli merkittävä siksi, että seuralle ei löytynyt jäsenistön keskuudesta sihteeriä, jonka vuoksi puheenjohtaja Teuvo Vuorio toimi myös sihteerinä.
1988
Tämä vuosi oli nuorisotoiminnan ja rakentamisen vuosi. SKK:n Nuoriso kalastaa-teema
otti yhteyttä kouluihin vieden kalastusharrastuksesta tietoa peruskoulun 7. luokkalaisille.
Seuramme jäsenet Lauri Huhtaniemi, Seppo Maikola ja Hanna Maikola olivat mukana
25 oppitunnilla eri kouluissa kertomassa onginnan niksejä. Vierailun päätteeksi seuramme toimesta järjestettiin koulujen väliset onkikilpailut viisihenkisin joukkuein.
Haukilahden saunan perustus valettiin elokuun lopulla ja vajaa kuukausi myöhemmin oli
saunan pystytys. Jäsenet osallistuivat talkoihin erittäin kiitettävästi ja toimeliaasti. Varsinkin saunan pystytys Haukilahteen sujui ripeästi, sillä 11 tunnin aherruksen jälkeen oli
saunarakennus harjannostovaiheessa.
Uusi veneily- ja telakkatoimikunta aloitti ripeästi. Toimikunnan tehtävänä on telakoinnin
ja veneilyn kehittäminen seurassa. Tärkeimmäksi tavoitteekseen toimikunta asetti telakka-alueen laajentamisen ja veneiden nosto- ja laskupaikan rakentamisen.
12
1989
Virveliin ja Haukilahteen on saatu porakaivot.
Seuramme järjesti yhdessä Neste Oy:n Urheilijoiden Kalastuskerhon kanssa V-S Kalamiespiirin kesäpäivät Nesteen Nikoluodossa. Kesäpäivät oli onnistunut tapahtuma kilpailuineen ja illanviettoineen.
Elokuun retki Velkualle houkuttelee joka vuosi veneileviä jäseniämme osallistumaan
sekä kilpailuihin että tansseihin.
Velkuan Muusluotoon valmistui uusi laituri sopivaan aikaan, sillä taimenen uistelukalastus sai runsaasti harrastajia myös Urheilukalastajien parista. Uusi laituri on turvallinen
kiinnityspaikka syksyisillä retkillä.
Aurajoki-onginta järjestettiin yleisenä iltakilpailuna, osanottajia oli 85 ja parhaan saaliin
onki naisten sarjan Vuokko Sirkiä.
1990
Kiinteistöpuolella on tavoitteena saada pieni saunamökki Alskäriin.
Telakkatoimikunta hankki käyttöönsä ponttonin kuljetuksia varten. Huvitoimikunta elvytti syksyn Kalamiesillan ja sai melkoisen suosion osakseen.
Kesäkausi avattiin 5.5.1990 seuran ensimmäisillä vetouistelukilpailuilla. Velkualla kilpailuihin osallistui 14 venekuntaa.
Kesäonginnan piirinmestaruuskilpailuissa jäseniemme menestys
oli hyvä: naiset 1. Stina Maikola, yleinen 2. Lauri Huhtaniemi, veteraanit 3. Pentti Raittio ja nuoret 2. Tuomas Loponen.
1991
Kevään aikana vietettiin 40-vuotisjuhlallisuuksia monin tavoin.
Johtokunta kävi kunnioittamassa perustajajäsenen Martti Krögerin ja Einari Nisulan
muistoa laskemalla seppeleet heidän haudoilleen. Iltapäivällä johtokunta kokoontui pitämään juhlakokoustaan, jonka jälkeen oli vuorossa onnittelujen vastaanotto ravintola Alabamassa.
Kilpailutoiminta talven jäillä ja kesäisillä vesillä on ollut vilkasta. Vetouistelukisat ovat
tulleet jäädäkseen seuran toimintaan.
Monien mutkien jälkeen on vihdoinkin saatu Alskärin saunahanke loppusuoralle. Korppoon kunta myönsi seuralle rakennusluvan. Saunahanke voidaan saattaa loppuun tulevana
toimintakautena.
Seuran jäsenmäärä 472 alkoi laskea.
Elokuun retki järjestettiin 17. - 18.8. Haspelissa. Tilaisuus on saavuttanut vankan suosion
ja nytkin mukana oli noin 60 venekuntaa . Tarkkuutta heitti 78 osallistujaa ja kalasaalista
tuli kaikkiaan 72 kg.
Aurajoki-onkikilpailut järjestettiin ensimmäisen kerran Kirkko- ja Auransillan välissä.
Kilpailu oli avoin kaikille onkijoille.
13
1992
Kauan vireillä ollut Alskärin sauna valmistui juhannukseksi saunomiskuntoon.
Vuoden 1992 aikana kokeiltiin uutta jäsenpalvelua, kun johtokunnan jäsenet päivystivät
Sumpussa viikottain.
Kilpailutoiminta talven jäillä ja kesäisillä vesillä on ollut vilkasta. Uutena kilpailuna seuramme ohjelmaan tuli vetouisteluottelu Saaristomeren Uistelijoita vastaan.
Toimikunta järjesti onkikurssin 21. - 22.4. Sumpussa. Paikalla oli parikymmentä onkimisesta kiinnostunutta miestä, naista ja nuorta. Tietojaan jakoivat Lauri Huhtaniemi ja Seppo Maikola. Kurssia jatkettiin teorian jälkeen käytännön harjoittelulla Raisionjoessa.
1993
1993 oli tiukan talouden vuosi. Olimme kovilla, mutta selvisimme kuitenkin kunnialla.
Seuran talous perustuu suurelta osin jäsenmaksutuloihin. Laman vaikutus oli selvästi nähtävissä jäsenmaksujen suorittamisessa. Toimintakauden aikana jäsenmaksuja jäi turhan
paljon saamatta.
Toimintakauden aikana perustettiin tai herätettiin henkiin kaksi uutta toimikuntaa. Perustettiinhan kunniapuheenjohtajan esityksestä Senioriklubi sekä aktiivisten naisten toimesta
herätettiin henkiin naistoimikunta, jonka vetäjiksi valittiin Kristiina Raittio ja Dilber Peltonen.
Kuluneena vuotena kahdeksan seuran jäsentä kävi Turun raastuvanoikeudessa vannomassa kalastuksenvalvojan valan. Toivotaan, että laillistettujen kalastuksen valvojien toiminta
seuran hallitsemilla vesialueilla tuo hyvän tuloksen ja pystymme estämään salakalastukset
seuramme vesialueilla.
Toimikunnan toimesta, Reijo Jokiojan johdolla, kevään ja alkukesän aikana rakennettiin
komeat sillat Muusluodon karien välille. Siltojen myötä rannalta kalastaminen kareilla
paranee huomattavasti.
1994
Tiukasta taloudesta huolimatta toiminta on pyörinyt hyvin. Perinteiset onki-, pilkki- ja
uistelukilpailut on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Osanottajia on ollut mukavasti ja
naistoimikunta on auttanut järjestelyissä.
Toimintavuoden korjaustoiminta keskittyi Virveliin. Maja sai uuden katteen päälleen ja
uuden takan sisälleen.
Haukilahteen saatiin juhannukseksi valmiiksi laituri, johon mahtuu 6 - 8 venettä. Laituri
on tarpeeseen, koska Haukilahden venepaikat olivat rajalliset.
Naistoimikunnan ensimmäinen toimintavuosi uudelleen henkiinherätetyllä toimikunnalla
oli vireä ja toimelias.
1995
Laman myötä on jäsenmäärämme ollut laskusuunnassa. Pyritään siihen, että jäsenmäärä
pystyttäisiin pitämään nykyisellä tasolla ja mahdollisesti hieman lisäämäänkin.
Toimintakauden päätteeksi johtokunta päätti ottaa käyttöön uuden ohjesäännön. Uudessa
ohjesäännössä on tehty tarkennuksia ja muotomuutoksia. Suuria oleellisia muutoksia ei
14
tehty. Kalastetaan ja otetaan kalaa vain sen verran kuin tarvitaan. Ohjesääntöuudistukseen
liittyen verkkokalastus on sallittua Alskärin, Virvelin ja Inipetin vesialueilla verkkokalastusohjeen mukaisesti.
Aloitettiin Inipetin alueen kehittämisen suunnittelu. Tarkoituksena on rakentaa Inipettiin
hyvät kiinnityspaikat ja saunamaja. Tuleva vuosi näyttää, millä aikataululla Inipetin kehittäminen tulee etenemään.
Naistoimikunnan toimesta on hankittu mm. lasten keinut sekä koripallotelineet palloineen
Haukilahteen ja Haspeliin. Lisäksi on saatu lahjoituksena lasten kiipeilyverkko, joka on
sijoitettu Haspeliin.
1996
Syyskokous myönsi hallitukselle luvan hankkia seuralle uusi maa-alue autotien päästä
merenrannalta. Näin kaikilla jäsenillä olisi mahdollisuus harrastaa vapaa-ajankalastusta
seuran mailla ja vesillä. Jäsenhankinnan kannalta merkittävää oli myös syyskokouksen
päätös alentaa liittymismaksua.
Kiinteistötoimikunta on keskittynyt Inipetin alueen kehittämiseen ja parantamiseen. Kevään aikana hankittiin paaluja ja aloitettiin laituriarkkujen teko seuran telakalla Pikisaaressa. Talkooväki oli ahkeraa ja arkut valmistuivat ripeästi. Alkukesästä Toivi Pesonen
kävi noutamassa arkut telakalta tehden samalla veneväylän telakan rantaan. Kesän aikana
talkoita jatkettiin Inipetissä, jonne valmistui komea laituri. Laiturityömaata jatkettiin koko kesän Kalevi Kaartovuoren johdolla.
1997
Jäsenistö vähenee vuositasolla noin 15 - 20 maksavaa jäsentä. Uusia jäseniä liittyy seuraan pääasiassa nuorisojäsenyyden kautta, mitä on pidettävä hyvänä asiana.
Toimintakauden aikana aikaansaatiin kaksi merkittävää vuokrasopimusta. Telakka-alueen
vuokrausta jatkettiin Turun kaupungin kanssa tehdyllä vuokrasopimuksella 15 vuotta.
Turun kaupungin kanssa aikaan saatiin uuden kerhohuoneen vuokrausta koskeva sopimus. Uusi Sumppu Sepänkadulla on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi.
Seuramme järjestämissä Varsinais-Suomen Kalamiespiirin vetouistelumestaruuskisoissa
1998
Talkootyö on edelleenkin voimissaan seurassamme. Tästä on hyvänä osoituksena Virveliin rakennettu uusi laituri. Muillakin alueilla talkootyö ja omatoimisuus ovat tuottaneet
seuran kannalta hyviä tuloksia.
Toimintavuoden aikana seura vuokrasi Turun kaupungilta Kustavin Rahista Kalttinimisen saaren, joka on autotien päässä. Alue ei ole kovin suuri, mutta rantaviivaa löytyy
ja viehekortin kanssa voi virvelöidä rannalta.
Toimintavuoden aikana turkulaiset veneilyseurat perustivat veneilyasiainneuvottelutoimikunnan ajamaan pienveneilijöiden etuja. Seuramme on ollut myös mukana tässä toiminnassa.
27.9.1998 järjestettiin seuramme toimesta laituripilkin PM-kisat Aurajoessa vierasvenesatamassa. Kisoissa oli runsas osanotto, mukana 77 pilkkijää.
15
1999
Nopeiden päätösten jälkeen kevään ja kesän aikana myytiin Ristiluodon pohjoispään
maa-alueet. Saatu raha tullaan käyttämään kokonaisuudessaan uuden, autotien päässä
olevan alueen hankintaan.
Kovatasoinen seuranmestaruuspilkki pidettiin Taivassalon Hakkenpäässä, mukana oli 28
pilkkijää. Seuran mestaruuden voitti Leo Finnholm, toisena Kalle Hakala (nu) ja kolmantena oli Jukka Luostarinen (y). Kokonaissaalis oli 116 kg ahvenia.
Seuramme toimesta järjestettiin 17. - 18.7. Varsinais-Suomen Kalamiespiirin kesäpäivät
Velkuan Muusluodossa. Mukaan oli tullut kolmisenkymmentä venekuntaa innokkaita
kalastajia.
2000
Toimintavuosi 2000 on ollut monella tavalla seuratoiminnan kannalta merkityksellinen.
Onhan tämä vuosi ollut seuramme 50. toimintavuosi. 2001 keväällä vietämme 50vuotisjuhlia.Juhlajärjestelyt ovat jo pitkällä ja kymmenen vuoden takainen päätös historiikin valmistamisesta 50-vuotisjuhliin on toteutumassa. Historiikki on saanut muotonsa
ja sisältönsä, se on valmis painettavaksi.
Toimintavuonna 2000 seuramme hankki käyttöönsä uuden alueen; autotien päästä; Vehmaan Nuhjalasta Kesäniemen tilan. Alue on kooltaan 11,6 ha rakentamaton metsämaa.
Rantaviivaa alueella on n. 600 m.
Vuoden vaihteessa luovuttiin Kaltin vuokra-alueesta.
2001
Toimintavuosi on ollut seuramme 50-vuotisjuhlavuosi. Tämän merkittävän ajanjakson
täyttymistä on juhlittu monella tavoin. Juhlatanssit helmikuussa. Historiikin julkaiseminen kevätkokouksessa. Historiikkia painettiin 550 kpl, numeroituja 75 kpl. Huhtikuun 7.
päivänä varsinainen 50-vuotisjuhlapäivä monine juhlallisuuksineen (seppeleen lasku
kunniajäsenten haudalle, hallituksen juhlakokous, tervehdysten vastaanotto ja kahvitilaisuus, 50-v päiväjuhla).
Kesärantaan saatiin rakennuslupa saunarakennukselle ja alueen tie on valmistunut. Metsää kaadettu myytäväksi ja rakennuspuutavaraksi.
Saarikohteissa kunnossapito- ja parannustöitä.
Seuran syyskokouksessa tehtiin päätös luopua kaikista vuokravesialueista.
2002
Toimintavuosi 2002 on ollut rakentamisen aikaa. Kesärannassa rakennus on pystyssä ja
lämpö päällä.
Kevätkokouksen valtuuttamana myytiin Inipetistä n. 2 ha:n suuruinen määräala.
Toimintakauden aikana on suoritettu saarialueilla olevien rakennusten korjaus- ja huoltotöitä tarpeen mukaan. Haspeliin saatu ”katuvalot” laiturilta saunalle.ja Alskäriin on tehty
porakaivo.
16
2003
Seuramme 53:s toimintavuosi. Menneen vuoden aikana seuramme jäsenistönsä avulla sai
aikaan monia pieniä mutta merkittäviä asioita.
Yksi ehkä huomattavia oli Muusluodon uuden laiturin rakentaminen. Laiturin pituus on
65 m ja leveys 2,3 m.
Kesärannan saunarakennus on melkein valmis. Kaivo on myös valmis.
Muillakin saarillamme on suoritettu kunnostustöitä ja erilaisia parannuksia jäsentemme
viihtyvyyden parantamiseksi.
2004
2005
Eri alueilla kunnostukset ovat jatkuneet alueitten isäntien toimesta, apunaan talkoohenkisiä jäseniä.
Alskärissä on parannettu ”terassia” ja kunnostettu kävelyteitä venerannasta saunalle.
Haukilahteen on hankittu kaksi poijua.
Kesärannassa alueen kehitystyöt ja metsän perkaustyöt jatkuvat.
2006
17