1. No category

TUOTELUETTELO
1
TUOTELUETTELO 2016
SISÄLLYSLUETTELO
Kasvien menestymisvyöhykkeet
Merkkien selitykset
Aitataimet
Alppiruusut
Havut
Hedelmäpuut
Omenat
Kirsikat
Makeakirsikat
Luumut
Päärynät
Koristepensaat
Köynnöskasvit
Lehtipuut
Marjakasvit
Ruusut
Pensas- ja puistoruusut
Köynnösruusut
Peittoruusut
Ryhmäruusut
Toimitusehdot
Kartta sijainnistamme ja yhteystiedot
2
2
3
4
6
13
13
15
16
16
17
18
28
32
37
42
42
44
45
45
47
48
2
Merkkien selitykset:
Esim.
I-IV 1,5 m x 1 m A-Pv Kuiva-Kostea
I-IV kasvien menestymisvyöhykkeet (kartta ohessa)
I-IV(V) menestyy suojaisella kasvupaikalla myös vyöhykkeellä V
I-? menestyy vyöhykkeellä I, pohjoisinta menestymisvyöhykettä ei ole tiedossa.
I-III (?) menestyy vyöhykkeillä I-III, pohjoisinta menestymisvyöhykettä ei ole tiedossa.
1,5 m x 1 m = Kasvin korkeus x leveys täysikasvuisena (suunnilleen)
A-Pv = kasvupaikan valo-olosuhteet
A = Aurinkoinen Pv = Puolivarjoinen
V = Varjoinen
Kuiva- Kostea = Kasvualustan kosteusolosuhteet
Kuiva, Tuore, Kostea, Märkä
3
Tällä symbolilla merkityissä kasveissa kiinnitettynä värikuvaetiketti.
AITATAIMET
Koko
Amelanchier spicata
ISOTUOMIPIHLAJA Tiheäkasvuinen, kukat valkoiset ja muistuttavat tuomen kukkaa. Kukkii touko­kesäkuussa. Soveltuu 30­50
hyvin suoja­ ja aitakasviksi. Menestyy myös kuivalla paikalla. Tummansiniset miedon makuiset marjat 10 kpl/pkt
kypyvät heinäkuussa. Syysväri kellanoranssi. Leikattavaan aitaan tai suojaistutuksiin.
AT 1,5 L
I­VIII 4­5 m x 3,5 m A­Pv Kuiva­Tuore
1 kpl
Aronia x prunifolia
KORISTEARONIA Kasvutapa säännöllinen, lehdet kiiltävän tummanvihreät. Kukkii kesäkuussa, kukat valkoiset. Marjat kiiltävän mustia. Syysväri loistavan punainen. Leikattavaan aitaan tai aidanteeksi.
I­V(VI) 2­3 m x 2,5­3 m A­Pv Kuiva­Tuore
30­50
10 kpl/pkt
AT 1,5 L
1 kpl
Caragana arborescens
SIPERIANHERNEPENSAS Kasvutavaltaan pysty sirolehtinen pensas, keltainen pieni kukinto. Vaatimaton kasvupaikan suhteen.
Leikattavaan aitaan.
I­VIII 4­5 m x 2 m A­Pv Kuiva­Tuore
AT 1,5 L
1 kpl
Cotoneaster lucidus
KIILTOTUHKAPENSAS Tuuhea, hillittykasvuinen pensas. Lehdet soikeita ja kiiltopintaisia. Kukat punervan valkoiset, vaatimattomat. Marjat mustat, yleensä harvalukuiset. Sietää hyvin leikkausta ja kuivuutta. Syysväri hehkuvan punainen. Leikattavaan aitaan tai aidanteeksi. I­V 1,5­2 m x 1,5­2 m A­Pv Kuiva­Tuore
AT 1,5 L
1 kpl
Crataegus grayana
AITAORAPIHLAJA Lehdet liuskahampaiset. Kukinta valkoinen, marjat punaiset. Syysväri oranssinkeltainen. Perinteinen näyttävä aitakasvi leikattavaan aitaan. I­VII 4­5 m x 2,5 m A Kuiva
30­50
10 kpl/pkt
AT 1,5 L
1 kpl
Picea abies
AITAKUUSI
Kotoinen metsäkuusemme. Soveltuu aitoihin tai yksittäisistutuksiin. Kuusiaita kannattaa leikata joka vuosi ja aloittaa leikkaaminen jo taimien ollessa pieniä.
I­VIII 15­30 m x 4­6 m A­V Tuore­Kostea
30­50
AT 3 L
Syringa vulgaris
PIHASYREENI Kukat sinipunaiset, tuoksuvat; kukkii kesäkuulla. Multava, kalkkipitoinen, kosteahko maa. Leikattavaan 30­50
10 kpl/pkt
aitaan tai aidanteeksi.
I­VI 3­5 m x 2,5 m A­Pv Kuiva­Tuore
AT 1,5 L
1 kpl
4
ALPPIRUUSUT
Koko
Alppiruusut ovat ikivihreitä, jäykkäoksaisia pensaita. Kukkivat näyttävästi kesäkuussa.
Puistoalppiruusujen lehdet ovat suikeat, 10­12 cm pitkät ja hohtavan vihreät. Alppiruusut vaativat syvämultaisen, kuohkean, puolivarjoisan kasvupaikan.
Rhododendron 'CATAW. GRANDIFLORUM'
PUISTOALPPIRUUSU
Kukinta violetti. I­III 1,5­2 m x 1,5­2 m Pv­V Tuore­Kostea
30­40
50­60
Rhododendron 'CUNNINGHAMS WHITE'
VALKOALPPIRUUSU
Kukat valkoiset, auetessaan hieman vaaleanpunaiset. I­II 1 m x 1,5 m Pv­V Tuore
30­40
50­60
Rhododendron 'HAAGA'
ALPPIRUUSU HAAGA
Kukat tumman roosat, kukinto tiivis. Kotimainen lajke. I­IV 1,5­2 m x 1,5­2 m Pv­V Tuore­Kostea
30­40
Rhododendron 'HELSINGIN YLIOPISTO'
ALPPIRUUSU HELSINGIN YLIOPISTO
Kukat vaalean ruusunpunaiset, kukinto tiivis. Kotimainen lajke. I­IV 2­2,5 m x 1,5­2 m Pv­V Tuore­Kostea
30­40
Rhododendron 'NOVA ZEMBLA'
PUISTOALPPIRUUSU
Kukat loistavan punaiset. I­II 1,5­2 m x 1,5­2 m Pv­V Tuore­Kostea
30­40
50­60
Rhododendron 'PINK PURPLE DREAM'
PUISTOALPPIRUUSU
Kukat syvän vaaleanpunaiset. I­II 1­1,5 m x 1­1,5 m Pv­V Tuore­Kostea
30­40
Rhododendron 'POHJOLAN TYTÄR'
ALPPIRUUSU POHJOLAN TYTÄR
Kukat aluksi punavioletit, muuttuvat myöhemmin lähes valkoisiksi. Matala, leveä pensas. Kotimainen lajike. I­III 1 m x 1 m Pv­V Tuore­Kostea
30­40
Rhododendron 'P.J. MEZITT'
DAHURIANALPPIRUUSU
Puolikorkea alppiruusu, joka kukkii touko­ kesäkuussa violetinpunaisin kukin. Lehdet 3­5 cm, kiiltävät, 30­40 tervantuoksuiset. Hyvä talvenkestävyys. I­III 1,5­3 m x 1,5­3 m Pv­V Tuore­Kostea Rhododendron 'SCARLET WONDER'
LAMOALPPIRUUSU
Matala­ ja tiheäkasvuinen. Kukat torvimaiset, rubiininpunaiset, lehdet tummanvihreät. I­II 0,5 m x 1 m Pv­V Tuore­Kostea
25­30 5
Royal­sarjan alppiruusut UUTUUS
Royal­sarjan alppiruusut ovat tuloksena yli vuosikymmenen kestäneestä jalostustyöstä, jossa tavoitteena
oli saada aikaan talvenkestäviä, terveitä, tuuheakasvuisia, runsaasti kauniissa väreissä kukkivia lajikkeita. Jalostusohjelmassa käytettiin myös suomalaisia alppiruusulajikkeita.
Rhododendron 'ROYAL AMARANTH'
ALPPIRUUSU ROYAL AMARANTH
Haaga x Torero. Kukat täyteläisen vadelmanpunaiset, keskellä vaaleankeltainen silmä. Hillittykasvuinen lajike, melko pienet tummanvihreät lehdet.
I­IV(?) 1 m x 1 m Pv­V Tuore­Kostea
30­40 Rhododendron 'ROYAL BUTTERFLY'
ALPPIRUUSU ROYAL BUTTERFLY
Haaga x Kabarett. Kukat hennon vaaleanpunaiset, keskellä suuri verenpunainen silmä. Terälehdet poimuiset. Pysty­ ja voimakaskavuinen.
I­IV(?) 1,5­2 m x 1,5­2 m Pv­V Tuore­Kostea
30­40 Rhododendron 'ROYAL CANDY'
ALPPIRUUSU ROYAL CANDY
Schneewittchen x Cardinal. Karamellinpinkit, avoimen kellomaiset, pienehköt kukat. Runsas kukinta. 30­40 Hillittykasvuinen lajike.
I­IV(?) 1 m x 1 m Pv­V Tuore­Kostea
Rhododendron 'ROYAL RED'
ALPPIRUUSU ROYAL RED
Schneewittchen x Cardinal. Voimakkaan syvänpunaiset suuret kukat, hyvin näyttävä runsas kukinta. Tuuheakasvuinen puolikorkea lajike.
I­IV(?) 1,5 m x 1,5 m Pv­V Tuore­Kostea
30­40 Atsaleat
Atsaleat kuuluvat alppiruusujen sukuun, mutta pudottavat lehtensä talveksi. Runsas, näyttävä kukinta
touko­ kesäkuussa ennen lehtien kasvua. Lehdissä komea syysväri. Revontuliatsaleat ovat Yhdysvalloissa jalostettu talvenkestävä lajikeryhmä. Au­Pv Tuore­Kostea
Rhododendron 'NABUCCO'
ATSALEA PUNAINEN
Kukat ovat suuret ja loistavanpunaiset. I­III(IV) 1,2­1,5m x 1,5m 30­40
Rhododendron x '
GOLDEN LIGHTS'
REVONTULIATSALEA KELTAINEN
Kukat kullankeltaiset. I­III(?) 1m x 1m 30­40
Rhododendron x 'MANDARIN LIGHTS'
REVONTULIATSALEA ORANSSI
Kukat syvän oranssit. I­III(?) 1m x 1m 30­40
Rhododendron x 'NORTHERN HI­LIGHTS'
REVONTULIATSALEA VALK.KELT.
Kukkien pohjaväri valkoinen, ylemmissä terälehdissä iso keltainen laikku. I­III(?) 1,2­1,5m x 1,5m 30­40
Rhododendron x 'ROSY LIGHTS'
REVONTULIATSALEA PUNAINEN
Kukat vaaleanpunaiset. I­III(?) 1m x 1m
30­40
6
HAVUT
Koko
Abies balsamea PALSAMIPIHTA
Neulaset kampamaisesti sivulle haarottavia, kiiltävän tummanvihreitä, alta vaaleampia. 60­80
Kävyt siniharmaita. Kestävä ja melko vaatimaton kasvupaikan suhteen.
I­VII 15­20 m x 4­7 m A­Pv Tuore
Ei ennakkomyynnissä, saatavilla 11.5.2016 alkaen.
Abies balsamea 'NANA'
KÄÄPIÖPALSAMIPIHTA
Palsamipihdan kääpiömuoto. Nauriinmuotoinen, tiheä. Neulaset tummanvihreät. I­VI 0,3­0,5 m x 1 m A­Pv Tuore
25­30
Abies koreana
KOREANPIHTA
Hidas­ ja tiheäkasvuinen. Neulaset alapinnalta valkojuovaiset, päältä kiiltävän vihreät. Kävyt koristeellisia: pystyssä, nuorena violetteja, myöhemmin ruskeita. I­IV 5­10 m x 2­4 m A­Pv Tuore
80­100
Abies koreana 'SILBERLOCKE'
KÄÄPIÖKOREANPIHTA
Matala, hidaskavuinen pihta. Neulaset alta hopeanharmaat ja kääntyneet ylöspäin niin, että alapinta näkyy. I­IV 1,5­2 m x 1 m A­Pv Tuore
30­40
Abies sibirica
SIPERIANPIHTA
Neulaset pitkät, kapeat ja pehmeät; vaaleamman vihreät kuin muilla pihdoilla. Kapea­ ja 80­100
tiheäkasvuinen. I­VII 20­25 m x 4­6 m A­Pv Tuore
Ei ennakkomyynnissä, saatavilla 11.5.2016 alkaen.
Juniperus communis 'GREEN CARPET'
KÄÄPIÖKATAJA GREEN CARPET
Tiheäkasvuinen maanpeitekataja. Neulaset raikkaanvihreät. Maanpeitteeksi kuiville ja aurinkoisille kasvupaikoille.
I­V 0,15 m x 1,5 m A Kuiva­Tuore
30­40
Juniperus communis 'HORSTMAN'
”RIIPPAKATAJA”
Pystykasvuinen, riippuvaoksainen kataja. Kasvutavaltaan epäsäännöllinen: kasvattaa myös vaakasuoria oksia, joista sivuhaarat riippuvat pitkälle alaspäin. I­IV(V) 2­5 m x 1­3­ m A Kuiva­Tuore
100­125
Juniperus communis 'NORRBACK'
PILARIKATAJA
Kestävä, tiheäkasvuinen suomalainen kotikatajalajike. Pilarimainen, oksat pystyt, kärjistä nuokkuvat. I–VI 3–7 m x 1–3 m A Kuiva–Tuore
80­100
7
Juniperus communis 'REPANDA'
KÄÄPIÖKATAJA
Kasvutavaltaan maanmyötäinen. Neulaset kauniin tummanvihreät. Maanpeitteeksi kuiville ja aurinkoisille kasvupaikoille.
I­VI 0,2­0,3 m x 1,5 m A Kuiva­Tuore
30­40
Juniperus communis 'SENTINEL'
PIKKUPILARIKATAJA
Hidas­ ja tiheäkasvuinen pilarikatajan kääpiömuoto. Sopii erinomaisesti esim. kivikkoryhmiin. I­V? 1­2m x 0,5 m A Kuiva­Tuore
50­60
Juniperus communis 'SUECICA'
PILARIKATAJA
Kasvutavaltaan pilarimainen, tuuhea­ ja tiheäkasvuinen siniharmaa kotikatajalajike.
I­V 3­7 m x 1­3 m A Kuiva­Tuore
60­80
80­100
100­120
160­180
Juniperus horizontalis
LAAKAKATAJA
Maanmyötäsiä tai hieman kohoavia, talvenkestäviä. Osa neulasista suomumaisia. Neulasten väri vaihtelee lajikkeittain. Soveltuvat maanpeitteeksi tai havuryhmiin. A­Pv Kuiva
11,80
­ ­ 'ANDORRA COMPACT'
Kasvutavaltaan matala, tuuhea, hieman kohoava. Punertava talviväri. I­IV 0,3­0,5 m x 1,5­2 m A­Pv Kuiva
30­40
­ ­ 'BLUE CHIP'
SINILAAKAKATAJA
Matala­ ja tiheäkasvuinen. Neulaset siniharmaat. I­IV 0,3­0,4 m x 2 m A­Pv Kuiva
30­40
­ ­ '
GLAUCA'
SINILAAKAKATAJA
Täysin maanmyötäinen, tuuhea. Neulaset harmahtavan sinivihreät. I­IV 0,1 m x 2 m A­Pv Kuiva
30­40
Kasvutapa täysin maanmyötäinen, neulaset vihertävän kullankeltaiset. I­III? 0,1 m x 1 m A­Pv Kuiva
25­30
Väriltään kauniin kullankeltainen, kesää myöten muuttuu sitruunankeltaiseksi. Kasvutapa matala ja tuuhea, hieman kohoava. I­III 0,3­0,4 m x 1 m A­Pv Kuiva
25­30
­ ­ 'GOLDEN CARPET'
KELTALAAKAKATAJA
­ ­ 'LIME GLOW'
KELTALAAKAKATAJA
­ ­ '
PRINCE OF WALES'
Matala­ ja tiheäkasvuinen, neulaset tummanvihreät. I­IV 0,1 m x 2 m A­Pv Kuiva
30­40
Juniperus procumbens 'NANA'
HAROKATAJA
Matala, suikertava, hidas­ ja tiheän mätäsmäinen maanpeitekataja. Neulaset vaalean sinivihreät. I­II(?) 0,4 m x 1 m A­Pv Kuiva­Tuore
30­40
Juniperus sabina
ROHTOKATAJA
Kasvutavaltaan matala, tuuhea, pensasmainen. Neulaset tummanvihreät, lyhyet ja pehmeät, rikottuna 30­40
voimakastuoksuiset. I­III 0,6­1,2 m x 2 m A Kuiva­Tuore
8
Juniperus squamata (sinineulasinen)
SINIKATAJA
Hieman kohoavia tai puolikorkeita, soveltuvat havuryhmiin tai yksittäiskasveiksi, matalat myös maanpeitekasveiksi. Neulasten väri vaihtelee lajikkeittain sinisestä siniharmaaseen ja ­vihreään.
­ ­ 'BLUE CARPET'
LAMOSINIKATAJA
Maanmyötäinen sinikataja, haarat hieman kohenevat. Neulaset siniharmaat. I­IV 0,2­0,5 m x 1,5 m A­Pv Kuiva­Tuore
30­40
Tuuheakasvuinen, pystyhaarainen; neulaset siniharmaat.
I­? 0,5 m x 1 m A­Pv Kuiva­Tuore
30­40
Neulaset siniharmaat. Hidaskavuinen lähes pallomainen kääpiömuoto.
I­III(?) 0,3­0,5 m x 1 m A­Pv Kuiva­Tuore
20­25
Tiheäkasvuinen, epäsäännöllisen maljamainen; neulaset siniharmaat. I­III 0,5­1 m x 1,5 m A­Pv Kuiva­Tuore
30­40
­ ­ '
BLUE COMPACT'
­ ­ '
BLUE STAR'
KÄÄPIÖSINIKATAJA
­ ­ '
BLUE SWEDE'
­ ­ '
MEYERI'
Kasvutavaltaan tuuhea ja leveä. Neulaset siniset. Haarat pystyjä ja kärjistään nuokkuvia. 30­40
I­II 1­2 m x 1 m A­Pv Kuiva­Tuore
Juniperus virginiana 'BLUE ARROW'
SINIKYNÄKATAJA
Suora, kapea, voimakkaan pystykasvuinen sinivihreä kataja.
I 2­5 m x 0,5­1 m A Kuiva­Tuore
100­125
Juniperus x pfitzeriana 'MINT JULEP'
TARHAKATAJA
Leveäkasvuinen, kaartuvaoksainen havupensas. Neulaset raikkaanvihreät. I­III 0,5­1 m x 1,5 m A­Pv Kuiva­Tuore
30­40
Larix decidua 'KORNIK' EUROOPANLEHTIKUUSI KORNIK
Tiheä hidaskasvuinen pallomainen latvus. Raikkaanvihreät neulaset, syysväri keltainen. Vartettu 80 cm 80­
rungolle.
I­? 1,5 m x 1 m A­Pv Tuore
Larix decidua 'PULI' ”RIIPPALEHTIKUUSI” PULI
Euroopanlehtikuusen riippamuoto, vartettu 120 cm rungolle. Hennon omenanvihreiden neulasten koristamat oksat valuvat alas rungolta. I­? 1,5 m x 0,8 m A­Pv Tuore
120­
Larix kaempferi 'STIFF WEEPER' ”RIIPPALEHTIKUUSI” STIFF WEEPER
Japaninlehtikuusen riippamuoto, vartettu 120 cm rungolle. Koristeelliset hennon vihreät oksat riippuvat 120­
alas rungolta. Syysväri keltainen. I­IV 1,5 m x 1 m A­Pv Tuore
Larix sibirica
SIPERIANLEHTIKUUSI
Suorarunkoinen, pitkäoksainen puu. Neulaset keväällä hennon­, kesällä kirkkaanvihreät, varisevat talveksi. Syysväri keltainen. Soveltuu hyvin myös leikattavaksi aidaksi. I­VIII 15­30 m x 5­10 m A Tuore
125­150
9
Microbiota decussata
TUIVIO
Matala, peittävä havupensas. Neulaset vihreät, talviväri punaruskea. I­VI 0,3­0,6 m x 1,5 m A­V Kuiva­Tuore
30­40
60­70
Picea abies
KUUSI
80­100
Kotoinen metsäkuusemme. Soveltuu aitoihin tai yksittäisistutuksiin. I­VIII 15­30 m x 4­6 m A­V Tuore­Kostea 150­200
Isompi koko ei ennakkomyynnissä, saatavilla 11.5.2016 alkaen.
Picea abies 'INVERSA'
”RIIPPAKUUSI”
Kuusen riippuvaoksainen lähes latvaton muoto. Vanhat yksilöt näyttävät kekomaisilta. Alaoksat kasvavat usein maanpeitteenä puun ympärillä.
I­V(?) 2­3m x 1­2m A­V Tuore­Kostea. 80­100
19,50
Picea abies 'LITTLE GEM'
”PIKKUPESÄKUUSI”
Hidas­ ja tiheäkasvuinen pesäkuusi. Neulaset lyhyet, tummanvihreät. Soveltuu erinomaisesti esim. kivikkopuutarhaan. I­III(?) 0,3 m x 0,5 m A­V Tuore­Kostea
20­25
Picea abies 'NIDIFORMIS'
PESÄKUUSI
Leveän pallomainen, päältä kovera hidaskasvuinen havupensas. I­IV 0,8 x 1,3 m A­V Tuore­Kostea
30­40
Picea abies 'OHLENDORFFII'
”PALLOKUUSI”
Leveän kartiomainen, lähes pallomainen, hidas­ ja tiheäkasvuinen kääpiökuusi. Erittäin talvenkestävä, 40­50
sietää hyvin kevätaurinkoa. I­IV(?) 1,5­2 m x 1,5­2 m A­V Tuore­Kostea
Picea glauca 'CONICA'
KARTIOVALKOKUUSI
Kartiomainen, tasainen ja tuuhea kääpiövalkokuusi. Neulaset vaaleanvihreät. Talvenkestävä, mutta arka kevätauringolle. I­III 2 m x 1 m A­Pv Kuiva­Tuore
40­50
60­70
100­110
Picea glauca 'ECHINIFORMIS'
”SINISIILIKUUSI”
Kasvutavaltaan pallomainen, hidaskasvuinen kääpiömuoto. Neulaset sinivihreät. I­III 0,5 m x 0,8 m A­Pv Kuiva­Tuore
30­40
Picea glauca 'SANDERS BLUE'
”SININEN KARTIOVALKOKUUSI”
Kuten Picea glauca Conica, mutta neulaset sinivihreät. Kestävämpi kevätauringolle kuin Conica. I­III 2 m x 1 m A­Pv Kuiva­Tuore
40­50
Picea omorika
SERBIANKUUSI
Kasvutavaltaan kapea. Sietää hyvin ilmansaasteita. Neulaset päältä vihreät, alta vaalean sinertävät. Oksien kärjet ylöspäin taipuneet. Suomen eniten käytetty koristekuusi. I­V 10­25 m x 2­4 m A­Pv Tuore
80­100
100­125
125­150
150­175
10
Picea pungens 'GLAUCA'
HOPEAKUUSI
Kasvutavaltaan tukeva. Neulaset kauniin hopeansiniharmaat, pystyt ja jäykät. I­VI 8­15 m x 2,5­5 m A Tuore
80­100
125­150
Picea pungens 'GLAUCA GLOBOSA'
PALLOHOPEAKUUSI
Kasvutavaltaan pallomainen kääpiömuoto. Neulaset siniharmaat. I­IV 0,6­1,2 m x 0,8­1,5 m (latvajohteisena toisinaan jopa 2,0­3,0 m) A­Pv Kuiva­Tuore
30­40
40­50 rungol.
Pinus cembra
SEMBRAMÄNTY
Tuuhea, tanakkaoksainen viisineulasmänty. Neulaset pitkät, tummanvihreät. I­VI 10­15 m x 4­5 m A­Pv Tuore
60­80
Pinus mugo var. mughus
VUORIMÄNTY
Matala monirunkoinen havupensas. Neulaset tummanvihreät. I­VIII 1­3 m x 2­4 m A Kuiva­Tuore
25­30
30­40
40­50
8,50
7,20
Pinus mugo var. pumilio
KÄÄPIÖVUORIMÄNTY
Kasvutavaltaan matala, tuuhea ja pyöreä havupensas. Neulaset tummanvihreät. I­VIII 0,5­1,2 m x 1­2 m A Kuiva­Tuore
Pinus
Pinus peuce
Pinus
MAKEDONIANMÄNTY
25­30
30­40
40­50
Viisineulasmänty; neulaset pitkiä, pehmeitä, harmahtavan vihreitä. Kävyt suuria, pitkähköjä, riippuvia. 100­125
Hidaskasvuinen puu, latvus leveän kartiomainen. I­IV(V) 10­20 m x 4­7 m A­Pv Kuiva­Tuore
8,50
11,80
Pinus sylvestris
MÄNTY Kotoinen metsämäntymme. Suomen yleisin puulaji. I­VIII 15­30 m x 4­6 m A Kuiva­Tuore 80­100
150­175
Ei ennakkomyynnissä, saatavilla 11.5.2016 alkaen. Taxus baccata 'REPANDENS'
EUROOPANMARJAKUUSI
Matala­ ja leveäkasvuinen. Neulaset tummanvihreät, pehmeät. I­II 0,4­0,8 m x 3 m Pv­V Tuore
30­40
Taxus cuspidata
JAPANINMARJAKUUSI
Kasvutavaltaan leveä, pensasmainen, vanhempana runkojohteinen. Neulaset tummanvihreät, lyhyet. Sietää leikkausta ja muotoilua. Marjat punaiset, siemenet myrkyllisiä.
I­IV(V) 2­4 m x 1,5­3 m Pv­V Tuore
50­60
60­80
Taxus cuspidata 'NANA'
KÄÄPIÖJAPANINMARJAKUUSI
Japaninmarjakuusen kääpiömuoto. I­III 0,7­1 m x 0,7 m Pv­V Tuore
30­40
11
Taxus x media 'FARMEN'
KARTIOMARJAKUUSI
Leveä­ ja tiheäkasvuinen, neulaset raikkaan tummanvihreät. Kestävä. I­III 1,5­2 m x 1,5­2m Pv­V Tuore
40­50
Taxus x media 'HICKSII'
KARTIOMARJAKUUSI
Kasvutavaltaan leveän pylväsmäinen, neulaset tummanvihreät. I­III 2­4 m x 1­2 m Pv­V Tuore
60­80
80­100
Taxus x media 'HILLII'
KARTIOMARJAKUUSI
Pystympi sekä hidas­ ja tiheäkasvuisempi kuin Hicksii, kirkkaan vihreä, marjaton. I­III 3 m x 0,8 m Pv­V Tuore
40­50
Thuja occidentalis 'BRABANT'
KARTIOTUIJA
Nopeakasvuinen, kartiomainen, kauniin vihreä tuijalajike. Soveltuu yksittäispuuksi tai vieläkin paremmin leikattaviin aitoihin. I­V 5­8 m x 2 m Au­V Tuore­Kostea
80­100
100­120
120­140
140­160
180­200
200­225
59,00
Thuja occidentalis 'BRABANT' r
ungollinen
”PALLOPÄÄTUIJA”
Kartiotuijasta leikattu rungollinen pallo. Vaatii vuosittaisen leikkauksen muodon säilyttämiseksi. I­V 1,5 m x 1 m Pv­V Tuore­Kostea 80 cm rungolla
Thuja occidentalis 'COLUMNA'
PILARITUIJA
Nopeakasvuinen, lyhytoksainen, pilarimainen. Kestävä.
I­V 5­8 m x 1­1,5 m A­V Tuore­Kostea 100­
125
Thuja occidentalis 'DANICA'
KÄÄPIÖPALLOTUIJA
Hidas­ ja tiheäkasvuinen, säännöllisen pallomainen. Neulaset kirkkaanvihreät. I­IV 0,5 m x 0,5 m Au­V Tuore­Kostea
25­30
30­40
Thuja occidentalis 'HOLMSTRUP'
KARTIOTUIJA
Voimakkaasti kartiomainen, leveähkö, tuuhea, hillittykasvuinen. Väri harmaanvihreä.
I­IV 2­4 m x 1­2 m Au­V Tuore­Kostea
100­120
Thuja occidentalis 'MIRJAM'
KULTAPALLOTUIJA
Tiheäkasvuinen, hohtavan keltainen kääpiöpallotuijalajike. I­? 0,5­1,0 m x 0,5­1,0 m Au­V Tuore­Kostea
30­40
Thuja occidentalis 'MR BOWLING BALL'
PALLOTUIJA
Säännöllisen pallomainen, latvoista hennon pitsimäinen pallotuija. I­? 0,8­1,2 m x 0,8­1,2 m Au­V Tuore­Kostea
25­30
12
Thuja occidentalis 'SMARAGD'
TIMANTTITUIJA
Tuuhea­ ja hillittykasvuinen, erittäin suosittu ja monikäyttöinen havu. Kasvutapa kartiomainen. Väri hehkuvan kirkkaanvihreä. Soveltuu yksittäiskasviksi sekä leikattaviin ja vapaasti kasvaviin aitoihin. I­IV 2­4 m x 1­1,5 m Au­V Tuore­Kostea
60­80
80­100
100­120
120­140
140­160
160­180
180­200
200­250
Thuja occidentalis 'WOODWARDII'
PALLOTUIJA
Kasvutavaltaan pallomainen, voimakaskasvuinen. Soveltuu yksittäiskasviksi, mutta myös leikattavaksi 30­40
40­50
mataliin aitoihin. Sietää hyvin lumen painon ja palautuu muotoonsa nopeasti talven jälkeen. 60­70
I­IV(V) 1,5­2 m x 1,5­2 m Au­V Tuore­Kostea
Thuja occidentalis 'YELLOW RIBBON'
KULTATUIJA
Keltalehtinen tuijalajike. Kasvutapa leveän kartiomainen. Neulaset kellanvihreät, uusi kasvu hohtavan 100­120
kullankeltainen. Soveltuu havuryhmiin. I­III 2­4 m x 1­2 m Au­V Tuore­Kostea
Thujopsis dolobrata
HIBATUIJA
Kanadantuijaa muistuttava, mutta sitä paksulehtisempi ja leveäkasvuisempi tummanvihreä havupensas. 40­50
I­II 1­2 m x 1,5­2,5 m Pv Tuore­Kostea
Tsuga canadensis
KANADANHEMLOKKI
Kaunis kasvutapa; oksien kärjet ja latvat sirosti riippuvia. Neulaset hennonvihreät, alta vaaleammat. Vaatii suojaisen, varjoisen kasvupaikan. I­III 3­8 m x 1,5­4 m Pv­V Tuore 80­100
Tsuga canadensis'JEDDELOH'
PIKKUKANADANHEMLOKKI
Nauriinmuotoinen, hidas­ ja tiheäkasvuinen kääpiömuoto. Neulaset hennonvihreät, alta vaaleammat. I­III(?) 0,5­0,8 m x 1 m Pv­V Tuore 25­30
13
HEDELMÄPUUT
Omenat Malus domestica
Omenapuu on paitsi erittäin arvokas hedelmäpuu, myös kukkiessaan kaunis koristepuu. Istuta omenapuu aurinkoiselle paikalle, hyvin ojitettuun syvämultaiseen kasvupaikkaan. Valitse lajike käyttötarkoituksen ja kasvuvyöhykkeen mukaan. Omenapuut vaativat säännöllistä leikkausta. Pölytys kannattaa varmistaa hankkimalla vähintään kahta eri lajiketta.
Hillittykasvuiset omenat
Hillittykasvuisille eli kääpiöiville perusrungoille vartetut omenapuut jäävät mataliksi: erittäin kääpiöivää perusrunkoa käytettäessä puu kasvaa n. metrin mittaiseksi, puolikääpiöivää runkoa käytettäessä n. 2­4 m korkeaksi. Tässä mainittuihin puihin on käytetty enimmäkseen puolikääpiöiviä perusrunkoja. Hillittykasvuiset
puut ovat hyvin nuorina satoikäisiä. Leikkausta muutaman vuoden ikäinen puu ei tarvitse enää juuri lainkaan. Puu on tuettava hyvin istutettaessa, ja vaatii tuen myös vanhempana.
'PERHEOMENA'
Kolme eri omenalajiketta samaan runkoon vartettuina. Lajikkeet hyviä ja kestäviä; soveltuvat toistensa pölyttäjiksi. Lajikkeiden hedelmät kypsyvät eri aikaan, ja näin satokausi pitenee.
Lajikkeet: Afrodita, Pirja, Punakaneli, Sariola. Välirunkona Punakaneli tai Sariola. I­III(V)
Omenat ­ kesälajike
Kesäomenat kypsyvät elokuussa tai viimeistään syyskuun alussa ja säilyvät varastossa 2­3 viikkoa.
'BORGOVSKOJE'
Makea, lähes hapoton omena. Sato kypsyy elokuun lopussa. Hedelmät ovat keskikokoiset, pitkulaiset, keltapunaviiruiset. Erittäin talvenkestävä. I–V(VI).
'HUVITUS'
Sato varhainen ja runsas. Hedelmät pienehköjä, keltainen pohjaväri, punainen peiteväri. Maku mietohappoinen, malto murea ja mehukas. I­IV
Saatavana myös hillittykasvuisena.
'PIRJA'
Sato hyvin runsas, aikainen. Hedelmä keskikokoinen, punajuovikas, miellyttävän mietoarominen. Malto rapea ja kellanvalkea. I­V
Saatavana myös hillittykasvuisena.
'PUNAPOSKI' ('KRASNAJA RANNAJA')
15,80
Raikkaan happoinen kesäomena. Hedelmä keskikokoinen tai suurehko, punainen. Malto maukas, murea. Hyvin taudinkestävä. Immuuni omenaruvelle. I­III Saatavana myös hillittykasvuisena.
'SOKERIMIRON'
Hedelmät keskikokoisia, punaviiruisia. Maku makea ja hapoton. Hyvä pölyttäjä. I­V
'VALKEAKUULAS'
Sato hyvin runsas. Hedelmät isokokoisia, vaalean kellertäviä. Maku raikkaan hapahko, kypsänä hienoarominen. Malto mehevä, murea ja läpikuultava. Hyvä pölyttäjä. I­III
Saatavana myös hillittykasvuisena.
'VUOKKO'
Valkeakuulaan kaltainen, mutta paremmin käsittelyä kestävä kesäomena. Hedelmä keltainen, lievästi punertava. Kypsyy samanaikaisesti kuin Valkeakuulas. I­III (IV)
14
Omenat ­ syyslajike
Syysomenat kypsyvät syyskuussa, säilyvät varastossa 1­2 kuukautta.
'GRENMAN'
Pienehköt kellanruskeat, makeat hedelmät. Kestävä syysomena. I­V
'HETA'
Hedelmä kookas, punainen; malto mehukas ja kiinteä. Maku miedosti happoinen, miellyttävä. I­V
'JASPI'
Hedelmät lähes kauttaaltaan tummanpunaisia, suuria tai keskikokoisia. Maku miedosti happoinen ja mausteinen. Runsassatoinen herkkuomena. I­III(IV)
'KELTAKANELI'
Hedelmät keltaiset, punajuovaiset. Maku hieman mausteinen, kaneliarominen. I­V (VI)
Saatavana myös hillittykasvuisena.
'MOSKOVAN PÄÄRYNÄOMENA'
Hedelmä keskikokoinen, keltainen, hennot punaiset viirut. Raikkaan happoinen maku. I­IV
'PUNAINEN MELBA'
Runsassatoinen, aikainen lajike. Hedelmä keskikokoinen tai suuri; keltainen pohjaväri, punainen peiteväri. Maku mietohappoinen, makeahko; malto vaalea ja murea. Erinomainen pölyttäjä. I­III
Saatavana myös hillittykasvuisena.
'PUNAKANELI'
Hedelmä pieni tai keskikokoinen; keltainen pohjaväri, punainen peiteväri. Maku miedosti kaneliarominen, hienostunut. Malto mehukas ja tiivis. I­V
Saatavana myös hillittykasvuisena.
'SARIOLA'
Hedelmä pieni, kellertävä, punajuovainen. Maku makea, hienoarominen; malto tiivis ja mehukas.
Hyvä taudin­ ja talvenkestävyys. Vaatii ehdottomasti pölyttäjän. I­V
'SÄRSÖ'
Hedelmä suuri, kellertävä, oranssiviiruinen. Maku makeahko, hieman happoinen. Malto kiinteä. Taudinkestävä. I­IV Saatavana myös hillittykasvuisena.
'USLADA'
Maku herkullinen, lievästi vadelma­arominen. Hedelmä melko kookas, vihertävänkeltainen, punaviiruinen tai ­laikkuinen. Satoisa ja immuuni omenaruvelle. I­IV
Saatavana vain hillittykasvuisena.
Omenat ­ talvilajike
Talviomenat poimitaan syys­lokakuun vaihteessa, kypsyvät syötäviksi muutaman viikon varastoinnin jälkeen. Säilyvät hyvässä varastossa kevääseen asti. Omenalajikkeistamme maukkaimmat ovat talviomenia.
'AFRODITA'
Hohtavan punakeltainen, ruvenkestävä, suurehko talviomena. Malto rapea, raikas, miellyttävän happoinen. I­III Saatavana vain hillittykasvuisena.
'AMOROSA'
Satoisa, herkullinen, hedelmänviljelijöiden suosima. Hedelmät punaiset, säilyvät oikein varastoituina kevääseen. I­II(III) Saatavana myös hillittykasvuisena.
15
'AURINKOINEN' ('SOLNYSHKO')
Hohtavan punakeltainen, raikas, miellyttävän hapokas ruvenkestävä talviomena. I­III
Saatavana vain hillittykasvuisena.
'LOBO'
Hedelmät keskikokoisia tai isoja, punaisia. Maku makea, miedosti happoinen ja hienomausteinen. Malto mehukas, tiivis ja hienorakeinen. I­III
'ÅKERÖ'
Hedelmä keskikokoinen tai iso, keltainen pohjaväri, punainen peiteväri. Maku makea, hienomausteinen, miedosti happoinen. Malto tiivis, mehukas, toisinaan kuulakas. I­II
16,90
Pilariomenat
Nimensä mukaisesti lähes oksattomia omenapuita; omenat kasvat suoraan rungosta. Pilarimaisuutta voidaan ylläpitää poistamalla vaakasuoraan lähtevät oksat. Pilariomenia voidaan käyttää hyvin monipuolisesti viherrakentamisessa tai kotipihan koristeina. 'MEDOC'
Syysomena. Hedelmät suuret, keltaiset, hieman muhkuraiset. Malto rapea, aromikas, vähähappoinen ja makea. Ruvenkestävä. I­III 'PRESIDENT'
Myöhäinen kesälajike. Hedelmä makean hapokas, vihreä tai hieman värittynyt. Ruvenkestävä. I­III 'PUNAINEN HELMINAUHA' ('OSERELIJE MOSKAU')
Talviomena tai myöhäinen syysomena. Hedelmät suurehkot, tummanpunaiset, vahapeitteiset. Erittäin satoisa ja ruvenkestävä. I­III(IV) 'SENATOR'
Syysomena. Hedelmät vihreät, punaviiruiset, suuret ja liereät. Ruvenkestävä. I­II Kirsikat Prunus cerasus
Hapankirsikat ovat koristeellisia ja monikäyttöisiä pikkupuita. Runsas kukinta toukokuussa, marjat kypsyvät elokuussa. Kirsikkapuut leikataan heinä­elokuussa. Kasvupaikka syvämultainen, ravinteikas ja aurinkoinen. Pölytys kannattaa varmistaa hankkimalla kahta eri lajiketta.
'FANAL'
Erittäin satoisa. Marja melko iso, tummanpunainen, kirpeän hapan, hyvin mehukas. Itsepölytteinen. I­III
'HUVIMAJAN KIRSIKKA'
Kuulasmarjatyyppinen; marja melko suuri ja makeahko. Satoisa ja aikaisin satoikään tuleva. Itsepölytteinen. I­IV
'LATVIAN MATALA'
Marjat melko pieniä, maku kirpeän hapan. Matalakasvuinen pensaskirsikka, kasvukorkeus n. 2 m. Itsepölytteinen. I­III
'SIKKOLAN KIRSIKKA'
Hedelmä pienehkö, helakanpunainen, pienisiemeninen, makeahko. Sato kypsyy aikaisin. Itsepölytteinen. I­IV(V)
'SUKLAAKIRSIKKA'
Pensaskirsikka. Marjat tumman ruskeita, kypsinä makeahkoja, manteliin vivahtavia. Kestävä. Itsepölytteinen. I­IV(V)
'VARJOMORELLI'
Kaunis, tuuhea puu; lehdet kirkkaanvihreät, kiiltävät, kukat valkoiset. Sato kypsyy elokuussa.
Itsepölytteinen. I­III
16
Makeakirsikat Prunus avium
Talvenkestävimpiä makeakirsikkalajikkeita suositellaan kokeiltavaksi Etelä­Suomeen suojaisille kasvupaikoille. Makeakirsikat ovat menestyneet 2000­luvulla hyvin I­II ­vyöhykkeillä. Puut ovat suuria, 4­6 m, hillittykasvuisella perusrungolla 3­4 m. Kukinta varhain toukokuussa, makeat punaiset tai keltaiset marjat kypsyvät heinäkuussa. Tarvitsevat yleensä pölyttäjän.
'LENINGRADIN MUSTA'
Marjat tummanpunaisia, melkein mustia, keskikokoisia, makeita. Sato kypsyy heinäkuun puolivälissä. Tarvitsee pölyttäjän. I­III
'LIETTUAN KELTAINEN'
Keltamarjainen makeakirsikka. Hedelmät maukkaita, kypsyvät heinäkuussa. Keltainen marja ei kiinnosta rastaslintuja. Tarvitsee pölyttäjän. I­II
'MADISSONI ROOSA'
Madissonin kirsikat ovat suuria, pyöreitä ja helakanpunaisia. Niiden hedelmäliha on roosaan vivahtavaa. Maultaan kirsikat ovat makeita tai lievän hapokkaita. Marjat kypsyvät heinäkuun lopulla. Osittain itsepölyttyvä. Matalakasvuinen. I­II
Saatavana vain hillittykasvuisena.
'MEELIKA'
Marjat keskikokoisia tai suurehkoja, tummanpunaisia. Sato kypsyy aikaisin, jo heinäkuun alkupuolella. Tarvitsee
pölyttäjän. Hyvin Suomeen soveltuva makeakirsikka. I­II(?)
Luumut Prunus domestica
Luumupuut ovat jäykkäoksaisia, korkeudeltaan 3­5 m. Leikkaus heinäkuussa pitää puut tuottavina. Kotimaisten lajikkeiden ohella kannattaa kokeilla myös herkullisia vähemmän tunnettuja. Pölytys kannattaa varmistaa hankkimalla vähintään kahta eri lajiketta.
'EURAZIA'
Kestävä venäläinen lajike. Hedelmät kookkaita, mehukkaita ja makeita. Pohjaväri keltainen, peiteväri punainen. Tarvitsee pölyttäjän. I­III(IV)
'HARMONIJA'
Aikainen, sininen, pyöreä herkkuluumu. Pieni kivi irtoaa helposti. I­III. 'KUOKKALAN LUUMU'
Kotimainen, kestävä lajike. Suuret, sinipunaiset luumut kypsyvät elo­syyskuun vaihteessa. Tarvitsee pölyttäjän. I­IV
'LAATOKAN HELMI'
Erittäin talvenkestävä keltaluumu. Hyvänmakuinen tuore­ ja talousluumu. Itsepölyttävä, parempi sato toisen lajikkeen kanssa. I­IV
'PARIKKALAN TUMMALUUMU'
Hedelmä keskikokoinen, tummanpunainen, paksukuorinen. Maku aromikas. Itsepölytteinen. I­III(IV)
'SIIVOSEN KELTALUUMU'
Hedelmä keltainen, erittäin mehukas ja maukas. Sato kypsyy syyskuun loppupuolella. Tarvitsee pölyttäjän. I­III(IV)
'SINIKKA'
Hedelmä makea, pienehkö ja pyöreä, sininen. Sato runsas, kypsyy elokuun lopulla. Itsepölytteinen. I­III (IV)
'VICTORIA'
Sato runsas, kypsyy syyskuun lopussa. Makea, vähähappoinen, mehukas talousluumu. Hedelmässä keltainen pohjaväri ja täplikäs, punainen peiteväri. Itsepölytteinen. I­II
'ZARETSNAJA RANNAJA'
Satoisa ja aikainen lajike. Hedelmä suuri, tummanvioletti. Malto meripihkan värinen, mehukas ja makea. Tarvitsee pölyttäjän. I­II(III)
17
Päärynät Pyrus communis
Päärynäpuut ovat suuria, voimakaskasvuisia ja kiiltävälehtisiä. Tarvitsevat säännöllistä leikkausta. Kasvupaikan tulee olla aurinkoinen ja lämmin. Pölytys kannattaa varmistaa hankkimalla vähintään kahta eri lajiketta.
'AUNE'
Sato runsas, poimitaan yleensä syyskuussa. Makeahko tuorepäärynä. Suuri, kestävä puu. Itsepölytteinen. I­III
'MOSKOVSKAJA'
Vanha venäläinen lajike. Hedelmä vihertävän keltainen, keskikokoinen, kypsyy syyskuussa. Maku makea ja aromikas. I­III
'PEPI'
Talvenkestävä ja jo nuorena puuna satoisa. Hedelmät kypsänä pehmeitä, makeahkoja, kypsyvät syyskuussa. Itsepölytteinen. I­III
'TOHTORIN PÄÄRYNÄ'
Herkkulajike, joka kypsyy syyskuun alussa. Hedelmä on pieni–keskikokoinen, paksukuorinen, kypsänä kauniin
keltainen, auringon puolelta punertavakylkinen. Kypsänä se on pehmeähkö, makea ja voimakasarominen. Tanakkaoksainen puu on peräisin Ahtialan kartanosta. I­II(III)
18
KORISTEPENSAAT
Koko
Acer tataricum subsp. ginnala
MONGOLIANVAAHTERA
Voimakaskasvuinen, korkea, näyttävä pensas. Lehdet 3­liuskaiset, syksyllä kauniin hehkuvan punaiset. Sopii yksittäis­, ryhmä­ ja suojapensaaksi. I­VI 3­5 m x 3­4 m A­Pv Tuore
Amelanchier laevis
SIROTUOMIPIHLAJA
Kasvutapa siro, oksat ohuet. Lehdet puhjetessaan punertavat, kukat valkoiset ja tuoksuvat, marja sinisenmusta. Kukkii touko­ kesäkuussa. I­II(III) 3­4 m x 2,5 m A­Pv Kuiva­Tuore
Amelanchier spicata
ISOTUOMIPIHLAJA
Tiheäkasvuinen, kukat valkoiset ja muistuttavat tuomen kukkaa. Kukkii touko­kesäkuussa. Soveltuu hyvin suoja­ ja aitakasviksi. Menestyy myös kuivalla paikalla. Tummansiniset miedon makuiset marjat kypsyvät heinäkuulla. Syysväri kellanoranssi. I­VIII 4­5 m x 3,5 m A­Pv Kuiva­Tuore
Aronia x prunifolia
KORISTEARONIA
Kasvutapa säännöllinen, lehdet kiiltävän tummanvihreät. Kukkii kesäkuussa, kukat valkoiset. Marjat kiiltävän mustia. Syysväri loistavan punainen. I­V(VI) 2­3 m x 2,5­3 m A­Pv Kuiva­Tuore
Berberis thunbergii
JAPANINHAPPOMARJA
Tiheä, kaarevakasvuinen pensas. Lehdet pienet, pyöreät ja ehytlaitaiset. Kukat keltaiset, marjat punaiset. Syysväritys oranssi tai punainen. I­IV 1,2 x 1,5 m A Kuiva
Berberis thunbergii 'ATROPURPUREA'
PURPPURAHAPPOMARJA
Japaninhappomarjan tummanpunalehtinen muoto.
I­III 1 m x 1,3 m A Kuiva
Berberis thunbergii 'ATROPURPUREA NANA'
KÄÄPIÖPURPPURAHAPPOMARJA
Matala­ ja tiheäkasvinen; lehdet soikeat, tummanpunaiset. Soveltuu kivikko­ ja havuryhmiin. I­III 0,3 m x 0,3 m A Kuiva
Buddleja davidii 'FREE PETITE' SYYSSYREENI
Kukinnoiltaan syreeniä muistuttava, pitkälehtinen ja kapeakukintoinen koristepensas. Kukkii loppukesästä saman vuoden versoilla. Kylmänarka, mutta menestyy perennojen tavoin. Päiväperhosten suosiossa. Free Petite ­lajikkeet ovat matala­ ja tiheäkasvuisia ja pitkään kukkivia.
(I­II) 0,6 m x 0,6 m A Tuore 19
­ ­ '
BLUE HEAVEN'
Kukat siniset
­ ­ '
TUTTI FRUTTI'
Kukat punaiset
Buxus sempervirens
ISOPUKSIPUU
Ikivihreä, pienilehtinen pensas; kestää hyvin leikkausta. (I) 0,5 m x 0,5 m Pv Tuore
Caragana arborescens
SIPERIANHERNEPENSAS
Pysty sirolehtinen pensas, keltainen pieni kukinto. Vaatimaton kasvupaikan suhteen. Aitakasvi.
I­VIII 4­5 m x 2 m A­Pv Kuiva­Tuore
Cercidiphyllum japonicum
KATSURA
Lehdet sydämenmuotoiset, nuorena karmiininpunaiset, myöhemmin vihreät. Syysväri vaihtelee keltaisesta purppuranpunaiseen. I­II(III) 5­8 m x 3­6 m A­PV Tuore­Kostea
50­60
Chaenomeles japonica JAPANINRUUSUKVITTENI
Matala, tiheäkasvuinen pensas. Versot piikkiset. Kukat isokokoiset, loistavan oranssinpunaiset. Kukkii toukokuussa. Voimakasaromisia hedelmiä voidaan käyttää esim. soseena. I­III 0,5 m x 1 m A Kuiva
Cornus alba 'ARGENTEOMARGINATA'
LAIKKUKIRJOKANUKKA
Lehdet leveälti valkoreunaiset ja ­laikkuiset, oksat tummanpunaiset. I­IV(V) 2 m x 2,5 m A­Pv Tuore­Kostea
Cornus alba 'SIBIRICA'
KORALLIKANUKKA
Kookas, nopeakasvuinen pensas, jonka versot ovat korallinpunaiset. Lehdissä loistavan punainen syysväri. Talviasuisen puutarhan väriläiskä. I­VI 2,5­3m x 3 m A­V Tuore­Märkä
Corylus avellana
PÄHKINÄPENSAS
Kookas, pystyoksainen pensas. Lehdet pyöreähköjä, suippokärkisiä ja sahalaitaisia. Hedelmä syötäväksi kelpaava pähkinä. Vaatii kasvupaikakseen kalkkipitoisen maaperän. I­III 4­5 m x 3 m A­Pv Tuore
Corylus avellana 'CONTORTA'
PEIKONPÄHKINÄ
Pähkinäpensaan lajike, jonka lehdet ovat ryppyiset ja oksat korkkiruuvimaisesti kiertyneitä.
I (II) A­Pv Tuore
Cotoneaster lucidus
KIILTOTUHKAPENSAS
Tuuhea, hillittykasvuinen pensas. Lehdet soikeita ja kiiltopintaisia. Kukat punertavan valkoiset, vaatimattomat. Marjat mustat, yleensä harvalukuiset. Sietää hyvin leikkausta ja kuivuutta. Hyvä aitakasvi läpäisevälle kasvualustalle. Syysväri hehkuvan punainen. I­V 1,5­2 m x 1,5­2 m A­Pv Kuiva­Tuore
60­80
20
Cotoneaster 'SKOGHOLM'
LINNANTUHKAPENSAS
Osittain ikivihreä, kiiltävälehtinen maanpeitekasvi. Hyvin tiheä, pienilehtinen. Kukinta runsas, valkoinen. Oranssit marjat koristavat oksia pitkälle talveen. I­? 50 cm x 120 cm A­Pv Kuiva­Tuore
Crataegus grayana
AITAORAPIHLAJA
Tiheäkasvuinen, pitkäpiikkinen pensas. Lehdet liuskahampaiset. Kukinta valkoinen, marjat punaiset. Käytetään leikattavissa aidoissa. I­VII 4­5 m x 2,5 m A Kuiva
Cytisus decumbens
SUIKEROVIHMA
Matala, kasvutavaltaan suikertava laji; suositellaan kivikkoryhmiin ja lämpimälle, aurinkoiselle kasvupaikalle. Kukkii touko­kesäkuussa runsain kirkkaankeltaisin kukin. 0,2 m x 0,5 m I­IV A Kuiva Dasiphora fruticosa (Potentilla fruticosa) PENSASHANHIKKI
Monikäyttöisiä ja helppohoitoisia pensaita. Runsas kukinta heinäkuusta aina pitkälle syksyyn. Viihtyvät
parhaiten aurinkoisessa kasvupaikassa ja vettä läpäisevässä maaperässä. Sopivat piha­aidanteisiin, massa­
ryhmiin, liikenteen suojaistutuksiin yms.
­ ­ '
ABBOTSWOOD'
Valkoiset kukat, sinivihreät lehdet, leveähkö kasvutapa. I­IV 0,8 m x 1,2 m A Kuiva­Tuore
­ ­ '
GOLDFINGER'
Kestävä, tuuhea pensas. Lehdet pienet, nukkapeitteiset ja kukat isot, kullankeltaiset. Kukkii runsaasti kesäkuun lopusta syksyyn asti. I­V(VI) 1 m x 1,3 m A Kuiva­Tuore
­ ­ '
GOLDTEPPICH'
Helppohoitoinen pensas. Runsas kukinta heinäkuulta aina pitkälle syksyyn. Matala ja rentokasvuinen. Kukat suuret, kullankeltaiset. I­V 0,3­0,6 m x 1 m A Kuiva­Tuore
­ ­ '
KOBOLD'
Tuuhea, pallomainen pensas. Kukat kirkkaankeltaiset, kukinta­aika pitkä. I­III(IV) 0,5­0,8 m x 0,8 m A Kuiva­Tuore
­ ­ '
LOVELY PINK'
Lämpimän roosanväriset yksinkertaiset tai puolikerrotut kukat, joiden väri säilyy hyvin. Tuuheakasvuinen pensas, lehdet raikkaanvihreät. I­III 0,6­0,8 m x 0,8 m A Kuiva­Tuore
­ ­ '
RED ACE'
Matala, rentokasvuinen; kukat oranssit. I­II 0,3­0,5 m x 0,3 m A Kuiva­Tuore
­ ­ '
SANDVED'
Vanha, kestävä pensashanhikkilajike. Valkoiset isohkot kukat. Kukinta alkaa varhain ja jatkuu runsaana vielä heinä–elokuun vaihteessa. I–V 1,2 m x 1,5 m A–Pv Kuiva–Tuore
­ ­ '
TERVOLA'
Vihertyy aikaisin keväällä. Hyvin pystykasvuinen, korkea, keltakukkainen lajike. I­VII 1,5 m x 1,5 m A Kuiva­Tuore ­ ­ '
TILFORD CREAM'
Helppohoitoinen pensas. Runsas kukinta heinäkuusta aina pitkälle syksyyn. Kukat kerman­
valkoiset. Matala, leveäkasvuinen lajike. I­III 0,4­0,6 m x 0,7 m A Kuiva­Tuore 3,50
21
Diervilla sessifolia 'COOL SPLASH'
KIRJOVUOHENKUUSAMA
Lehdet pitkulaiset, valkolaikulliset, hieman kiertyvät. Kukat pienet, keltaiset. I­IV(?) 0,5­1 m x 1,3 m A­V Kuiva­Tuore
Diervilla x splendens
LAMOVUOHENKUUSAMA
Pitkulaiset lehdet ja tiheä, kauniin punaruskea lehdistö. Pienet keltaiset kukat. Erinomainen verhopensas. I­IV 0,5­1 m x 1,3 m A­V Kuiva­Tuore
Forsythia 'MALUCH'
PIKKUONNENPENSAS
Kääpiökasvuinen onnenpensaslajike. Kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista vaaleakeltaisin kukin. Tiheäkasvuinen. I­II 1 m x 1 m A­Pv Kuiva­Tuore
Forsythia x intermedia 'NORTHERN GOLD'
KOMEAONNENPENSAS
Leveä ja kasvutavaltaan hieman lamoava. Versot ovat kellanvihreät. Kukkii jo ennen lehtien puhkeamista toisen vuoden versoilla. Kukinnan edistämiseksi vanhoja versoja on hyvä poistaa.
I­III 1,5 m x 1,5 m A­Pv Kuiva­Tuore
Hydrangea arborescens 'ANNABELLE'
PALLOHORTENSIA
Näyttävä koristepensas, kukkii heinä­ elokuussa. Kukat kerrannaisia, kellertävän valkoisia, suurissa puolipyöreissä kukinnoissa. I­II(III) 1 m x 1,2 m Pv Tuore
Hydrangea paniculata
SYYSHORTENSIA
Pystykasvuisia puolikorkeita pensaita. Näyttävät kukinnot; kukat suurissa tertuissa. Vaatii lämpimän kasvupaikan ja hapahkon runsasravinteisen maan. Tarvitsee vuosittaisen leikkauksen. ­ ­ '
BOBO'
Matala­ ja tuuheakasvuinen, vahvaversoinen lajike; muodostaa kauniin pyöreän pensaan. Kartiomaiset suuret valkoiset kukinnot pysyvät pystyssä vahvojen versojen kärjissä. Kukinta hyvin runsas ja alkaa aikaisin.
I­? 0,7­0,9 m x 0,9­1,2 m A­Pv Tuore ­ ­ '
GRANDIFLORA'
Perinteinen, rento­oksainen syyshortensia. Suuret valkoiset kukinnot muuttuvat vähitellen punertaviksi.
I­IV 2­3 m x 2­3 m A­Pv Tuore
­ ­ '
EARLY SENSATION'
Kukinta alkaa aikaisin heinäkuulla ja jatkuu syyskuun alkuun. Kukat aluksi kermanvalkoisia, muuttuvat myöhemmin punertaviksi ja jopa vaalean purppuraisiksi. Loppukesästä samassa pensaassa on koristeellisesti sekä valkoisia että punertavia kukintoja.
I­III(IV) 1,5 m x 1,5 m A­Pv Tuore
22
­ ­ '
LIMELIGHT'
Voimakas­ ja pystykasvuinen, vahvaversoinen syyshortensia. Kukkii pitkälle syyskuulle vihertävän valkoisin, leveän kartiomaisin kukinnoin.
I­IV(?) 2­3 m x 1­2 m. A Pv Tuore ­ ­ '
MUSTILA'
MUSTILANHORTENSIA
Kukinnot ovat sirot, pitsimäiset, avoimet. Kukkii heinäkuulta syyskuulle. Leikkaustarve vähäinen.
I­V 2,5 m x 2,5 m A­V Tuore
­ ­ '
PRAECOX'
KUUTAMOHORTENSIA
Kukinto pienempi ja lyhyempi kuin Grandiflora­lajikkeella, ja laitakukkien terälehdet pidemmät
ja kapeammat. Kukkii heinä­ syyskuussa. Roteva pensas. Leikkaustarve vähäinen.
I­IV(V) 2,5 m x 2,5 m A­Pv Tuore
­ ­ '
VANILLE FRAISE'
Suuret, pitkät kukinnot ovat ensin hohtavan valkoiset ja muuttuvat myöhemmin viininpunaisiksi. Kukinta alkaa elokuussa ja jatkuu pitkälle syksyyn. Versot raikkaan punaiset.
I­III(?) 2­3m x 1­2 m A Pv Tuore
Laburnum alpinum
KULTASADE
Erittäin näyttävä pensas. Lehdet kolmisormiset, kukat keltaiset, 20­30 cm pitkissä riipputertuissa keskikesällä. Kasvupaikaksi valitaan suojaisa, lämmin paikka ja kalkkipitoinen hiekkamaa. Varsinkin siemenet myrkyllisiä. I­II 3­5 m x 2,5­3,5 m A Kuiva­Tuore
Lonicera caerulea
SINIKUUSAMA
Jäykkäoksainen, kestävä, tiheäkasvuinen ja pyöreä pensas. Lehdet ehytlaitaisia, ruodittomia ja vastakkaisia. Kukat pienet, kellanvalkoiset. Multava, ravinteikas maa. I­VII(VIII) 1,5 m x 1,5 m A­V Tuore
Mahonia aquifolium
MAHONIA
Ainavihanta pensas. Lehdet kiiltävät, piikkilaitaiset, tummanvihreät. Kukinto keltainen, terttumainen. Marjat sinisenmustat. I­IV 0,5 m x 0,5 m Pv ­V Tuore
Malus toringo var sargentii
MARJAOMENAPENSAS
Kasvutavaltaan leveä ja jäykkäoksainen pensas. Kukkii kesäkuussa runsaasti valkoisin kukin. Hedelmät pihlajanmarjan kokoisia, väriltään punaisia. Kalkkipitoinen, multava maa. I­II(III) 2 m x 2,5 m A Tuore
Philadelphus coronarius
PIHAJASMIKE
Pystykasvuinen, tuuhea pensas. Kukkii keskikesällä, kukat kermanvalkoiset, voimakastuoksuiset. Soveltuu pensasryhmiin ja yksittäispensaiksi. Puolivarjoisa, multava kasvualusta. I­IV 2­4 m x 1,5­2 m A­Pv Tuore­Kuiva
Philadelphus lewisii 'TÄHTISILMÄ'
LOISTOJASMIKE
Kukat puhtaanvalkoiset, heikosti tuoksuvat. Tiheäkasvuinen, kaarevaoksainen, terve pensas. Kukkii kesäkuun lopulta alkaen. I­V 2­3 m x 2­3 m A­Pv Tuore
23
Philadelphus x lemoinei 'ERECTUS'
PIKKUJASMIKE
Tiheäversoinen, matala pensas. Kukat valkoiset, viehättävästi metsämansikan tuoksuiset. Kukkii heinäkuussa. I­IV 1­1,5 m x 1­1,5 m A Tuore
Philadelphus x virginalis 'SNOWBELLE'
KAMELIAJASMIKE
Tiheä­ ja matalakasvuinen pensas. Kukinta hyvin runsas; kukat suuria (n. 6 cm), valkoisia, kerrottuja, tuoksuvia Lehdet kauniin tummanvihreät. I­II 1­1,2 m x 1­1,2 m A Tuore
Physocarpus opulifolius
HEISIANGERVO
Viljelyvarmat, terveet heisiangervot ovat monikäyttöisiä, näyttäviä pensaita. Lehtien väri vaihtelee lajikkeittain. Kukat valkoisia, kellanvalkoisia tai hieman punertavia. Koristeelliset siemenhuiskilot säilyvät pitkälle talveen. Viihtyvät parhaiten kostealla kasvupaikalla. Physocarpus opulifolius
LÄNNENHEISIANGERVO
Lehdistö vaaleanvihreä, kukat kellanvalkoiset.
I­V(VI) 2­3 m x 2,5 m A­V Kuiva­Kostea
­ ­ '
AMBER JUBILEE'
”RUSKAHEISIANGERVO”
Lehdet ja versot aluksi punertavan keltaoransseja, kirjavia, myöhemmin vihertyvät hieman. I­IV(V) 2 m x 1,5 m A­V Kuiva­Kostea
­ ­ '
DARTS GOLD'
KELTAHEISIANGERVO
Lehdet keväällä kullankeltaiset, myöhemmin raikkaan kellanvihreät. I­IV 1­1,5 m x 1 m A­V Kuiva­Kostea
­ ­ '
DIABOLO'
PURPPURAHEISIANGERVO
Lehdet nuoresta asti purppuranpunaiset.
I­IV(V) 1,5­3 m x 1­2 m A­V Kuiva­Kostea
­ ­ '
LADY IN R
ED'
PURPPURAHEISIANGERVO
Lehdet keväällä kuparisen oranssit, myöhemmin purppuraisen viinipunaiset. Kukat hennon vaaleanpunertavat.
I­IV(?) 1,2­1,5 m x 1­2 m A­V Kuiva­Kostea ­ ­ '
LITTLE DEVIL'
PURPPURAHEISIANGERVO
Matala­ ja hillittykasvuinen. Lehdet purppuranpunaiset. I­IV(V)(?) 1­1,2 m x 1­1,2 m A­V Kuiva­Kostea
­ ­ '
MINDIA'
”KUPARIHEISIANGERVO”
Lehdet puhjetessaan hohtavan kuparinpunaiset, tummuvat kasvukauden edetessä syvänpunaisiksi. I­IV(?) 1­2 m x 1­2 m A­V Kuiva­Kostea
­ ­ '
TILDEN PARK'
”LAMOHEISIANGERVO”
Tiheäkasvuinen maanpeittopensas. Lehdistö vaaleanvihreä, kukat valkoiset, siemenhuiskilot koristeelliset. I­V(VI) 0,5­1 m A­V Kuiva­Kostea Potentilla tridentata 'NUUK'
GRÖNLANNINHANHIKKI
Osittain ikivihreä maapeitehanhikki. Hyvin pienet lehdet saavat kauniin punaisen talvivärin. Kukat pienet ja valkoiset. I­V(VI) 0,15 m x 0,4 m A­Pv Tuore
24
Prunus pumila var. depressa
LAMOHIETAKIRSIKKA
Kapealehtinen, valkokukkainen maanpeitepensas. Marjat tummanpunaiset. Suosii läpäiseviä, kuivia kasvupaikkoja. I­IV 0,2­0,3 m x 1 m A Kuiva­Tuore
Prunus tenella 'FIRE HILL'
KÄÄPIÖMANTELI
Kukkii toukokuussa lähes lehdettömänä vaaleanpunaisin kukin. Kasvupaikka kalkkipitoinen, tuore hiekkamaa. I­IV 1 m x 1 m A Kuiva­Tuore
Ribes alpinum
TAIKINAMARJA
Pystykasvuinen, tummanvihreä, kiiltävälehtinen pensas. Soveltuu hyvin pensasryhmiin tai aitakasviksi. Hyvin vaatimaton kasvupaikan suhteen.
I­VI 1­1,5 m x 0,7­1,2 m A­V Kuiva­Tuore
Ribes aureum
KULTAHERUKKA
Voimakaskasvuinen pensas. Kukat keltaiset, tuoksuvat. Soveltuu hyvin suojaistutuksiin. I­VI 1,5 m x 1,5 m A­Pv Tuore
Ribes glandulosum
PIKKUHERUKKA (LAMOHERUKKA)
Maanmyötäisesti kasvava, pitkäversoinen. Voimakas­ ja tiheäkasvuinen; nopeasti peittävä. Erinomainen maanpeitekasvi erityisesti rinneistutuksiin. Vaaleanpunaiset kukat touko­ kesäkuun vaihteessa. Syysväri oranssin­ tai viininpunainen. I­VII 0,3­0,5 m A­V Tuore­Kostea
Rubus odoratus
TUOKSUVATUKKA
Pystykasvuinen, isolehtinen, erinomainen suojapensas. Kukat ruusunpunaiset ja hyväntuoksuiset. Kukkii kesä­elokuussa. Hyvä näkösuoja. I­VII 1,5­2,5 m x 2­2,5 m A­V Tuore
Salix alba var. sericea 'SIBIRICA'
HOPEASALAVA
Lehvästö kauniin hopeanhohtoinen. Soveltuu hyvin kosteille kasvupaikoille. Nopeakasvuinen. I­V 8­18 m x 4­8 m A­Pv Tuore­Märkä Salix fragilis 'BULLATA'
TERIJOENSALAVA
Suurikokoinen, pallomaisen pyöreäksi kasvava pensas. Varma, kestävä lajike. Sietää voimakastakin leikkausta.
I­VI 5­10 m x 10­12 m A Tuore­Märkä
Salix purpurea 'NANA'
KÄÄPIÖPUNAPAJU
Punapajun kääpiömuoto. Sopii hyvin mataliin pensasryhmiin tai varjoisille seinustoille. Käytetään myös aidanteisiin tai maanpeitteeksi. I­V 0,5­1 m x 0,8­1,2 m A­Pv Tuore­Kostea
Sorbaria sorbifolia VIITAPIHLAJA­ANGERVO
Tiheä, leveä pensas. Lehdet pihlajan lehtien muotoiset. Kukat suurissa kukinnoissa, väriltään kellanvalkoisia; kukkii heinä­ elokuussa. Kestävä ja helppohoitoinen. I­VIII 1,5­2 m x 2 m A­Pv Tuore­Kostea
25
Sorbaria sorbifolia 'SEM'
”PIKKUPIHLAJA­ANGERVO”
Matala­ ja tiheäkasvuinen pihlaja­angervolajike. Lehdet alkukesästä pronssinpunertavat, muuttuvat myöhemmin kellanvihreiksi. I­V? 1 m x 1 m A­Pv Tuore­Kostea
Spiraea beauverdiana 'LUMIKKI'
VERHOANGERVO
Tiheän mätäsmäinen, hidaskasvuinen. Lehdet pienet, pyöreät. Kukkii useita viikkoja kesäkuun lopusta lähtien.
Monikäyttöinen maanpeitekasvi.
I–VI 35 cm x 50 cm A–Pv Kuva­Tuore
Spiraea betulifolia
KOIVUANGERVO
Jäykkäversoinen, matalakasvuinen pensas. Kukat kellanvalkoiset, kukkii kesä­ heinäkuussa. Lehdet tummanvihreät, syysväri punainen. Erinomainen esim. ryhmäistutuksiin tai matalaksi aidaksi. I­VII 0,7­1 m x 1­1,3 m A­Pv Tuore
Spiraea chamaedryfolia
IDÄNVIRPIANGERVO
Kasvutavaltaan tuuhea, hyvin kestävä laji. Viheriöi varhain keväällä. Valkoiset kukat kesäkuussa. Sopii ryhmiin, aidanteeksi tai suojaistutuksiin. Voimakkaasti leviävä.
I­VII 1,5 m x 1,5 m A­Pv Kuiva­Tuore
Spiraea decumbens
LAMOPENSASANGERVO
Matala­ ja tiheäkasvuinen, erinomainen kuivien paikkojen maanpeitekasvi. Kukat valkoiset. I­III 0,2­0,3 m x 0,6 m A­Pv Tuore
Spiraea densiflora
RINNEANGERVO
Kestävä, kasvutavaltaan ja lehvästöltään koivuangervon kaltainen. Kukat vaaleanpunaiset. Kukkii kesä­ heinäkuussa. Syysväritys hehkuvan punainen. I­V 0,7­1 m x 1­1,5 m A­Pv Tuore
Spiraea 'GREFSHEIM'
NORJANANGERVO
Nuokkuvaversoinen, kukkii runsaasti valkein kukin toukokuussa. Viheriöi varhain keväällä. I­VI(VII) 1­1,5m x 1­1,5 m A Kuiva­Tuore
Spiraea japonica 'ALBIFLORA'
VALKORUUSUANGERVO
Matalakasvuinen pensas. Kapeat vaaleanvihreät lehdet ja valkoiset kukat. I­V 0,5­1 m x 0,5­1 m A­Pv Kuiva­Tuore
Spiraea japonica 'ANTHONY WATERER'
TUMMARUUSUANGERVO
Kukat loistavan punaiset, kukkii heinä­elokuussa. Hyötyy vuosittaisesta leikkauksesta.
I­II 0,5­1m x 1­1,2 m A­Pv Kuiva­Tuore
Spiraea japonica 'FROEBELII'
RUUSUANGERVO
Kukinta heinä­elokuussa, väri purppuranpunainen. Lehdet punertavat. Voidaan leikata vuosittain kukinnan siitä kärsimättä. I­IV 0,5­1 m x 1­1,5 m A­Pv Kuiva­Tuore
26
Spiraea japonica 'GOLDEN PRINCESS'
”KELTAKEIJUANGERVO”
Matala, tuuheakasvuinen, pallomainen pensas. Lehdet kirkkaankeltaiset, kukat vaaleanpunaiset. Sietää voimakastakin leikkausta.
I­III 0,5­1 m x 1­1,1 m A­Pv Kuiva­Tuore
Spiraea japonica 'LITTLE PRINCESS'
KEIJUANGERVO
Pienikokoinen, pallomainen pensas. Kukkii keskikesällä vaaleanpunaisin kukin. Sietää voimakasta leikkausta.
I­VI(VII) 0,5­0,8 m x 0,7­1 m A­Pv Kuiva­Tuore
Spiraea japonica 'MAGIC CARPET'
KELTAJAPANINANGERVO
Uusi kasvu kirkkaan oranssinpunainen, muuttuu myöhemmin kullanväriseksi ja edelleen kellanvihreäksi. Koko kesän näkyvillä myös punertavaa kasvua. Kukat purppuraiseen vivahtavan vaaleanpunaiset. Syysväri syvän ruskeanpunainen. Tiheäkasvuinen pensas.
I­? 0,4­0,6 m x 0,6 m A Kuiva­Tuore
Spiraea japonica 'MANON'
TUMMAKEIJUANGERVO
Muistuttaa keijuangervoa, mutta lehdet ja kukat ovat tummemmat ja kasvaa hieman korkeammaksi. Pitkä, näyttävä kukinta. Kaunis syysväritys. I­IV(V) 0,6­0,9 m x 0,8­1,1 m A­Pv Kuiva­Tuore
Spiraea japonica 'NANA'
PIKKUKEIJUANGERVO
Erittäin matala­ ja tiheäkasvuinen pensas. Kukat syvän vaaleanpunaiset, pienehköt.
I­III 0,3­0,4 m x 0,5 m A­Pv Kuiva­Tuore
Spiraea japonica 'ODENSALA'
LOISTOANGERVO
Voimakaskasvuinen, hieman rento­oksainen. Kukat suuret, violetinpunaiset. I­VII 0,8­1,2 m x 1,2 m. A­Pv Tuore
Spiraea x billardii
RUSOPAJUANGERVO
Kestävä, pystykasvuinen pensas. Kukkii heinäkuussa punaisin kukin, jotka ovat tiheissä, pystyissä, 10­30 cm:n pituisissa latvakukinnoissa. Sopii aitaistutuksiin. I­VII 1­1,5 m x 1­1,5 m A­Pv Tuore­Kostea
Stephanandra incisa 'CRISPA'
SEPPELVARPU
Matala ja tuuhea. Lehdet liuskaiset, koristeelliset. Voimakaskasvuinen maanpeite­ tai reunuskasvi. Syysväri hohtavan kellanoranssi.
I­IV 0,5 m x 1 m A­V Tuore
Symphoricarpos albus var laevigatus
VALKOLUMIMARJA
Nuokkuvaversoinen, kukkii runsaasti valkein kukin toukokuussa. Viheriöi varhain keväällä. Valkoiset marjat koristavat versoja vielä lehtien pudottua. I­VI(VII) 1­1,5m x 1­1,5 m A Kuiva­Tuore
Syringa josikaea 'ODEN'
UNKARINSYREENI
Pystykasvuinen pensas. Kukinnot pitkät, violetit; lehdet kiiltävän tummanvihreät. I­VII 2­3 m x 1,5­2 m A­Pv Kuiva­Tuore
27
Syringa meyeri 'PALIBIN'
PIKKUSYREENI
Tuuheakasvuinen pyöreä pensas. Lehdet pienet, tummanvihreät, pyöreähköt. Alkukesästä runsaasti vaalean punavioletteja kukkaterttuja; saattaa kukkia uudelleen loppukesällä. I­IV 1­1,2 m x 1­1,2 m A­Pv Tuore
Syringa reflexa
NUOKKUSYREENI
Kukinnot sirosti nuokkuvia, kapeita. Kukat ruusunpunaiset, sisältä valkoiset. Oksat aluksi pystykasvuisia, myöhemmin kaareutuvia. I­III 2­3 m x 2­2,5 m A­Pv Tuore
Syringa vulgaris
PIHASYREENI
Kukat sinipunaiset, tuoksuvat; kukkii kesäkuulla. Multava, kalkkipitoinen, kosteahko maa. I­VI 3­5 m x 2,5 m A­Pv Kuiva­Tuore
­ ­ '
ALBA'
VALKOINEN PIHASYREENI
Pihasyreenin valkokukkainen, hieman hillittykasvuisempi muoto. 3­4 m x 2,0 m
Syringa x henryi
PUISTOSYREENI
Pystykasvuinen, runsaan vehreä, lehdet ehytlaitaiset. Kukkatertut tumman punavioletit. Kukkii kesä­ heinäkuussa. Erinomainen suojaistutuksiin. I­VII 3­4 m x 3 m A­Pv Kuiva­Tuore
­ ­ '
TAMMELAN KAUNOTAR'
Kotimainen, kestävä, puhtaan valkokukkainen lajike. Hidaskasvuinen, lähes pallomainen pensas. I­VI 1­2 m x 1­2 m A­Pv Kuiva­ Tuore
­ ­ '
TAPANINSYREENI'
Kotimainen punakukkainen lajike. Rotevakasvuinen. I­IV(V) 1,5­2,5 x 1,5 ­ 2m Au­Pv Tuore Kuiva
Viburnum opulus 'COMPACTUM'
KÄÄPIÖKOIRANHEISI
Hidas­ ja tiheäkasvuinen. Valkoiset pitsimäiset kukinnot kesäkuussa; syksyllä runsaasti kirkkaanpunaisia marjoja,
jotka koristavat pensasta pitkälle talveen.
I­IV 0,5­1 m x 1 m Pv Tuore­Kostea
Viburnum opulus 'POHJAN NEITO'
LUMIPALLOHEISI
Kasvutavaltaan säännöllinen, reheväkasvuinen. Pallomainen, valkea kukinto; kukkii kesä­ heinäkuussa. Sopii yksittäiskasviksi tai ryhmiin. Multava maa. I­VI 2­4 m x 3 m A­Pv Tuore­Kostea
Weigela middendorffiana
KELTAKOTAKUUSAMA
Suuret, kellomaiset, keltaiset, sisältä tummanoranssipilkkuiset kukat. Aluksi pystykasvuinen, myöhemmin hieman lamoava pensas.
1,2­2,0 m x 1,0­1,5 m. I­IV(V) Au­PV. Kuiva­Tuore Weigela florida 'KOREA'
KOMEAKOTAKUUSAMA
Kukat suuret, kellomaiset, tumman ruusunpunaiset; kukinta kesäkuussa hyvin runsas. Kasvutavaltaan tuuhea ja leveä pensas. Lehdet tummanvihreät. I­II 1,5 m x 1,5 m Au­Pv Kuiva­Tuore 28
KÖYNNÖSKASVIT
Koko
Actinidia kolomikta
KIINANLAIKKUKÖYNNÖS
Reheväkasvuinen; lehdet koristeelliset, osin vaalealaikkuiset, myöhemmin punertavat. Syvämultainen, läpäisevä maa. I­III(IV) 3­5 m x 2 m A­Pv Tuore
Actinidia kolomikta 'DR SZYMANOWSKI'
MARJOVA KIINANLAIKKUKÖYNNÖS
Muuten kuten tavallinen kiinanlaikkuköynnös, mutta heteet ja emit samassa kasviyksilössä, ja hedelmä syötävä, karviaisen kokoinen, kiivi­hedelmää muistuttava. Talvenkestävyys hyvä. I­III(?)
Aristolochia macrophylla
PIIPPUKÖYNNÖS
Lehdet herttamaiset, vaaleanvihreät, läpimitaltaan jopa 25 cm. Vaatii ravinteikkaan, kalkkipitoisen, savensekaisen ja syvämultaisen maan. I­IV(V) 5 m x 2 m Pv Tuore
Celastrus orbiculatus
JAPANINKELASKÖYNNÖS
Nopeakasvuinen, rehevä köynnös. Lehdet pyöreähköt ja vaaleanvihreät. Koristeelliset oranssit marjat säilyvät versoissa pitkälle syksyyn. I­IV 4­8 m x 2 m A­Pv Tuore
Clematis ­ KÄRHÖT
­ alpina
ALPPIKÄRHÖ
Reheväkasvuinen. Kukat kellomaisia, nuokkuvia, väriltään vaalean sinipunaisia. Kukkii kesäkuussa, saattaa kukkia toiseen kertaan syyskesällä. Erittäin talvenkestävä. I­V(VI) 3­4 m Pv Tuore
­ alpina ssp. sibirica 'RIGA'
SIPERIANKÄRHÖ
Kukat kermanvalkoiset, hieman kerrotut. I­VI 3­4 m Pv Tuore
­ mandschurica
MANTSURIANKÄRHÖ
Helppohoitoinen perennakärhö. Ei kiipeile, mutta on tuuhean kasvutapansa vuoksi helppo tukea. Erittäin runsaasti pieniä, valkoisia, tähtimäisiä, hennosti tuoksuvia kukkia heinäkuulta pitkälle syyskuuhun. I­VI 1,5­2 m A­Pv Kuiva­Tuore
­ 'SUMMER SNOW'
LUMIKÄRHÖ
Pienikukkainen, kukat tähtimäiset, kermanvalkoiset; kukinta erittäin runsas. Suosittu, helppo­
hoitoinen peittävä köynnös.
I­IV 3­7 m x 2 m A­Pv Tuore
­ Texensis­ryhmä 'PRINCESS DIANA'
TARHALYHTYKÄRHÖ
Kukat vaikuttavat, tulppaaninmuotoiset, syvän pinkit, kooltaan n. 5­6 cm. Runsas kukinta keskikesältä syksyyn. I­III 2­2,5 m A­Pv Tuore
29
­ Atragene­Ryhmä
TARHA­ALPPIKÄRHÖT JA KRUUNUKÄRHÖT
­ ­ '
COLUMELLA' (Alpina­ryhmä )
Kukat purppuraisen vaaleanpunaiset, kellomaiset. I­IV
­ ­ '
FRANKIE' (Alpina­ryhmä )
Kukat siniset, kellomaiset; kukinta runsas. I­IV
­ ­ '
LEMON BEAUTY' (Alpina­ryhmä )
Kukat suuret, kellomaiset, vaalean sitruunankeltaiset. I­IV
­ ­ '
PAMELA JACKMAN' (Alpina­ryhmä )
Kukat siniset, kellomaiset. I­IV
­ ­ '
PINK FLAMINGO' (Alpina­ryhmä )
Kukat kellomaiset, vaaleanpunaiset, puolikerrotut; terälehdet keskeltä tummemmat. I­IV
­ ­ '
MARKHAMS PINK' (macropetala )
Kukat melko suuret, syvän vaaleanpunaiset, puolikerrotut. I­V(VI) ­ ­'PURPLE DREAM' (macropetala)
Kukat hyvin suuret, kerrotut, sumuisen purppuranpunaiset. I­V(VI)
­ ­ '
WHITE S
WAN' (macropetala )
Kukat melko suuret, valkoiset, puolikerrotut. I­V(VI) ­ integrifolia ja Integrifolia­ryhmä KELLOKÄRHÖT JA TARHAKELLOKÄRHÖT
Rentokasvuisia: eivät kiipeile, mutta voivat nojata tukeen. Voidaan käyttää myös maanpeitekasvina. Perennoja. Kukat pienet, kellomaiset; kukinta keskikesästä myöhään syksyyn. I­VI 1 m x 1 m A­Pv Tuore
­ integrifolia 'ALBA'
Kukat pienet, kellomaiset, valkoiset.
­ ­ '
ALJONUSHKA'
Kukat vaalean ruusunpunaiset, kellomaiset, nuokkuvat. ­ ­ '
ARABELLA'
Kukat loistavan siniset, keskikokoiset. ­ ­ 'BLUISH VIOLET'
Kukat pienet, kellomaiset, violetinsiniset.
­ ­ 'HANAJIMA'
Kukat pienet, kellomaiset, vaaleanpunaiset. ­ ­ 'LITTLE ARTIST'
”PIKKUKELLOKÄRHÖ”
Hillitty­ ja tuuheakasvuinen. Kukat pienet, kellomaiset, violetinsiniset. ­ tangutica
KIINANKELTAKÄRHÖ
Tiheäkasvuinen, jopa viiden metrin korkeuteen nouseva köynnös. Kukat keltaiset, kellomaiset. Kukinta kesäkuussa, usein toistamiseen syyskesästä. Siemenkodat hopeanhohtoiset. I­VI 3­5 m x 2 m A­Pv Kuiva­Tuore
­ ­ '
ANITA'
Kukat valkoiset. 30
­ Viticella­ryhmä
TARHAVIINIKÄRHÖ
Viinikärhöt ovat jalokärhöjä kestävämpiä ja vähemmän vaateliaita. Kukkivat runsaasti keskikokoisin kukin loppukesästä pitkälle syksyyn. Toipuvat hyvin pienistä pakkasvaurioista kukinnan siitä kärsimättä. Terälehtiä usein neljä. Kukat avoimet, hieman pienemmät kuin loistokärhöillä. I­IV 2­3 m x 1 m A­Pv Tuore
­ ­ '
ALBA LUXURIANS'
Kukat valkoiset, toisinaan terälehtien kärjessä pieni vihreä alue. Heteet syvän purppuranpunaiset. I­III ­ ­ '
KRAKOWIAK'
Kukan syvän vaaleanpunaiset, terälehtien keskellä punainen raita. ­ ­ '
POLISH SPIRIT'
Kukat syvän violetit, avoimet. Kaunis peittävä lehdistö. ­ ­ '
POLONEZ'
Kukat viininpunaiset, avoimet, heteet kellanvalkeat. ­ ­ '
PRINCE CHARLES'
Tiheäkasvuinen, kukat syvän vaaleansiniset. ­ Isokukkaisten kärhöjen ryhmä (Jackmanii­, Lanuginosa­ ja Patens­ryhmä)
LOISTOKÄRHÖT (JALOKÄRHÖT)
­ 'ASHVA'
Kukat punavioletit, terälehtien keskellä punainen raita. 1,5­2 m.
­ '
BLUE ANGEL'
Kukat laventelinsiniset, terälehtien reunat poimuiset. 3­4 m.
­ 'FUJIMUSUME'
Kukat safiirinsiniset, keskellä keltaiset heteet. 2­3 m.
­ '
GENERAL SIKORSKI'
Kukat taivaansiniset, heteet vaaleat. Kukinta hyvin runsas, alkaa heinäkuussa. 2­3 m.
­ '
JACKMANII'
Tummansiniset kukat, heteet vaaleat. 3­4 m.
­ '
JERZY POPIELUSZKO'
Suuret, jopa 13­15 cm, silkkisen valkoiset kukat, heteet kahvinruskeat. Matalakasvuinen. 1,2­1,5 m.
­ 'KARDYNAL WYSZYNSKI'
Kukat hohtavan karmiininpunaiset. 2­3 m.
­ 'MATKA U. LEDOCHOWSKA'
Kukat valkoiset, suuret; heteet ja emi tummanpunaiset. 2­3 m.
­ '
NELLY MOSER'
Kukat vaaleanpunaiset, malvanväriset; terälehtien keskellä tummempi raita. 2­3 m.
­ '
PIILU'
Kukat punertavan lilat, terälehdet keskeltä tummemmat, heteet keltaiset. Kukkii kesäkuussa puolikerrotuin kukin ja uudelleen syyskesästä yksinkertaisin kukin. Matalakasvuinen. 1,5 m. ­ 'ROUGE CARDINAL'
Kukat syvän punaiset, samettiset, heteet vaaleat. 2­3 m.
­ 'SNOW QUEEN'
Kukat suuret, valkoiset, keskellä punaiset heteet.
­ '
SOLIDARNOSC'
Kukat suuret, heleän punaiset, samettiset. Kukinta pitkä ja runsas. Matalakasvuinen lajike. 1,5 m
­ 'THE PRESIDENT'
Kukat suuret, sinivioletit. Kukkii varhain kesäkuussa ja uudelleen loppukesästä. 2­3 m.
­ '
VILLE DE LYON'
Terälehdet karmiininpunaiset, reunoilta tummemmat, heteet kullankeltaiset . 3­4 m.
­ '
WESTERPLATTE'
Kukat samettisen violetinpunaiset, alapuolelta vaaleajuovaiset. 3 m
,90
31
Humulus lupulus
HUMALA
Nopeakasvuinen, koristeellinen köynnös. Emiyksilöissä käpymäiset tähkät loppukesällä. I­VII 4­5 m x 1,5 m A­V Tuore­Kostea
Hydrangea anomala ssp. petiolaris
KÖYNNÖSHORTENSIA
Jäykkäoksainen köynnös. Kukkii valkoisin, littein kukinnoin heinä­elokuussa. Vaatii syvämultaisen, suojaisan kasvupaikan. I­III(IV) 5­10 m x 2 m Pv­V Tuore
Lonicera caprifolium
TUOKSUKÖYNNÖSKUUSAMA
Kukat voimakastuoksuiset, vaaleankeltaiset; lehdet tummanvihreät, alta sinivihreät. Kukkii runsaasti kesäkuussa. I­III 2­4 m x 1 m A­Pv Tuore
Lonicera periclymenum 'SEROTINA'
KOREAKÖYNNÖSKUUSAMA
Kukat torvimaiset, purppuranpunaiset, sisältä kermanvalkoiset. Koristeelliset punaiset siemenet. I­III 2­4 m x 1 m A­Pv Tuore
Menispermum davuricum
AASIANKILPIKIERTO
Nopeakasvuinen, peittävä köynnös. Lehdet kauniin vihreät, kilpimäiset. Talvenkestävä ja vaatimaton kasvupaikan suhteen. I­V 2­3 m x 1 m A­Pv Tuore
Parthenocissus inserta
SÄLEIKKÖVILLIVIINI
Peittävä, reheväkasvuinen. Lehdet viisisormiset, syysväri loistavan punainen. Vaatii tuen. Soveltuu myös muureille tai maanpeitteeksi. I­V 4­10 m x 2 m A­Pv Tuore
Parthenocissus quinquefolia 'ENGELMANNII'
IMUKÄRHIVILLIVIINI
Kaunis, hehkuvanpunainen syysväritys. Tarttuu seinään ilman tukemista. Vaatii lämpimän kasvupaikan. Hentokasvuisempi kuin säleikkövilliviini. I­V 4­10 m x 2 m A­Pv Tuore
Parthenocissus quinquefolia 'REDWALL'
IMUKÄRHIVILLIVIINI REDWALL
Kiiltävälehtinen, reheväkasvuinen imukärhivilliviini. Syysväri hohtavan punainen. I­III(?)
Schisandra chinensis 'SADOVA 1'
PALSAMIKÖYNNÖS
Lehdet soikeat, n. 5­10 cm, kiiltävän vaaleanvihreät. Kukat pienet, kermanvalkoiset. Marjat punaisia, viinirypälemäisissä tertuissa; syötäviä, runsaasti C­vitamiinia sisältäviä. Luontaisilla kasvualueillaan arvostettu marja­ ja lääkekasvi. Itsepölytteinen, marjova lajike. I­V(VI) 2­3 m x 1 m A­Pv Kuiva­Tuore
32
LEHTIPUUT
Koko
Acer platanoides
METSÄVAAHTERA
Suurikasvuinen, näyttävä puu. Lehdet suuret, sormiliuskaiset. Komea syysväritys. I­IV 15­20 m x 8 m A­Pv Kuiva­Tuore
150­200
­ ­ f
. pyramidalis
PILARIVAAHTERA
Metsävaahteran kapeakasvuinen muoto. 15­20 m x 2­3 m
150­200
­ ­'ROYAL RED'
HURMEVAAHTERA ROYAL RED
Lehdet mustanpunaiset, yläpinnalta kiiltävät. I­III 10­15 m x 6 m
200­250
Aesculus hippocastanum
HEVOSKASTANJA
Komea, varsinkin kukkiessaan näyttävä puu. Lehdet isot, 5­7 ­sormiset, 8­20 cm:n levyiset. Valkoiset kukat pystytertuissa. Hedelmät piikikkäät ja pyöreät. I­III 8­15 m x 6­10 m A Tuore
150­200
Alnus glutinosa
TERVALEPPÄ
Runko vahva, tumma, rosoinen. Lehdet tylppäkärkiset, tummanvihreät, kiiltävät. Kestää hyvin leikkausta 150­200
ja soveltuu myös aidaksi.
I­VI 15­20 m x 8­12 m Au­Pv Tuore­Märkä
Amelanchier 'HÄRKÄTIEN HERKKU'
MARJATUOMIPIHLAJA
Kotimainen lajike. Marjat soveltuvat sellaisenaan syötäviksi tai säilöntään, maku täyteläinen, makea. Lehdistö avautuessaan punaruskea, syksyllä punainen; kukat valkoiset. Marjat kypsyvät heinäkuussa. I­VI 3­5 m x 2 m A­Pv Kuiva­Tuore 150­200
Amelanchier laevis
SIROTUOMIPIHLAJA
Kasvutapa siro, oksat ohuet. Lehdet puhjetessaan punertavat, kukat valkoiset ja tuoksuvat, marja sinisenmusta. Kukkii touko ­kesäkuussa. I­III 3­4 m x 2 m A­Pv Kuiva­Tuore
150­200
Aronia 'VIKING'
MARJA­ARONIAPUU
Marja­aronia rungollisena pihlajalle vartettuna pikkupuuna. Lehdissä kaunis oranssinpunainen syysväri, ja suuret marjat näyttävästi esillä. I­IV 2­3 m x 2 m A Kuiva­Tuore
150­200
33
Betula pendula
RAUDUSKOIVU
Riippuvaoksainen, kotoiselta nimeltään riippakoivu. Viihtyy melko kuivillakin kasvupaikoilla. I­VIII 20­25 m x 7­12 m A Kuiva­Tuore
150­200
­ ­ 'DALECARLICA'
TAALAINKOIVU
Liuskalehtinen rauduskoivun muoto. Hieman rauduskoivua hentokasvuisempi. 150­200
­ ­ '
PURPUREA'
PURPPURAKOIVU
Hidaskasvuinen puu. Lehdet kiiltävät, purppuranpunaiset. I­III 8­12 m x 4 m
150­200
­ ­ '
YOUNGII'
KYYNELKOIVU
Rauduskoivun latvaton riippamuoto. I­V 3­6 m x 2­5­ m
150­
Caragana arborescens 'PENDULA'
RIIPPAHERNEPUU
Siperianhernepensaan rungollinen, riippuvaoksainen muoto. Kukkii siroin keltaisin kukin kesäkuussa. 120­
I­V 2­3 m x 2 m A­Pv Kuiva­Tuore
Crataegus douglasii
MUSTAMARJAORAPIHLAJA
Leveälatvuksinen, tukevaoksainen, piikikäs pikkupuu. Valkoiset kukinnot. Syksyllä mustat marjat ja tummanpunainen syysväri. I­V(VI) 6­8 m x 3­4 m A Kuiva­tuore 150­200
Crataegus x media 'PAUL'S SCARLET'
RUUSUORAPIHLAJA
Kukat kerrotut, ruusunpunaiset, hyvin näyttävät. Kukkii kesä­heinäkuussa.
I­II 3­4 m x 2 m A Kuiva­Tuore
150­200
Hydrangea paniculata 'GRANDIFLORA'
RUNGOLLINEN SYYSHORTENSIA
Rungolliseksi kasvatettu syyshortensia. I­III 2­3 m x 1,5­2m A­Pv Tuore
120­
Juglans mandshurica
MANTSURIAN JALOPÄHKINÄ
Kaunis, leveälatvuksinen puu. Lehdet suuret, päätöpariset, väriltään kellanvihreät. Hedelmät suurikokoisia. Sopii reheville, tuulensuojaisille kasvupaikoille yksittäispuuksi. I­III(IV) 6­10 m x 5­8 m A Tuore
150­
Laburnum alpinum 'PENDULUM'
RIIPPAKULTASADE
Riippuvaoksainen, näyttävä pikkupuu. Lehdet kolmisormiset; kukat keltaiset, 20­30 cm pitkissä riipputertuissa. Varsinkin siemenet myrkyllisiä. I­II 1,5­2 m x 1­1,5 m A Kuiva­Tuore
120­
Malus 'HYVINGIENSIS'
RAUTATIENOMENAPUU
Riippuvaoksainen leveälatvuksinen koristeomena. Kukat valkoiset, kukkii touko­kesäkuussa. Hedelmät 150­
keltaiset, 4­5 cm, soveltuvat hillottaviksi. I­V 2­4 m x 4­8 m A Tuore 34
Malus Prunifolia­Ryhmä
PARATIISIOMENAPUU
I­V 3­6 m x 3­5 m A Kuiva­Tuore
­ '
DOLGO'
Kukat valkoiset. Hedelmät n. 3 cm, kirkkaanpunaiset. Hillittykasvuinen puu. 150­200
­ '
ERSTAA'
Kukat valkoiset. Hedelmät keltaisia, punakylkisiä, 3­5 cm, maukkaita. 150­200
Malus Purpurea­Ryhmä
PURPPURAOMENAPUU
3­5 m x 2­4 m A Tuore
­ 'AAMURUSKO'
Kukat hennon vaaleanpunaiset, puolikerrannaiset. Kookas, sirolatvuksinen puu. I­III 3­5 m x 2­4 m A Tuore 150­200
­ 'MAKAMIK'
Kukkii runsain ruusunpunaisin kukin. Hedelmät vaaleanpunaiset. Lehtilapa puhjetessaan punertava, myöhemmin pronssinpunainen. I­IV 150­200
­ '
ROYAL BEAUTY'
Täysin riippuvaoksainen, purppuralehtinen koristeomena. Kukinta kesäkuussa tummanpunaisin kukin. Hedelmät pienet, punaiset. I­III 2 m x 1,5­2 m
150­
­ 'TUMMA KAUNOTAR'
Kukat voimakkaan tummanpunaiset, puolikerrannaiset, kukinta erittäin runsas. Lehdet tumman punavihreitä. Kookas, pystykasvuinen puu. I­III 150­200
Kukat vaaleanpunaiset, kukinta runsas. Lehdistö kiiltävä ja terve. I­V 150­200
­ '
WABISCAW'
Populus tremula 'ERECTA'
PYLVÄSHAAPA
Kapea, kestävä, pilarimainen koristepuu. Nopeakasvuinen. I­VI 10­15 m x 1­2 m A Tuore
150­200
Prunus cerasus 'RHEXII'
SCHALININKIRSIKKA
Matala ja leveälatvainen pikkupuu, kukkii touko–kesäkuussa. Näyttävät valkoiset, voimakkaasti kerrotut, 150­200
lähes nappimaiset kukat. Ei tee hedelmiä. I­III 4­5 m x 3­4 m A Tuore
Prunus maackii
TUOHITUOMI
Kukat valkoiset, lehdet tummanvihreät. Kuori kuparinruskea, kiiltävä, liuskoina irtoava. Marjat sinisen 150­200
mustat, voimakkaasti värjäävät. I­VI 5­8 m x 4­6 m A­Pv Tuore­Märkä
Prunus padus 'COLORATA'
PURPPURATUOMI
Tuomen lajike, jonka kukat vaaleanpunaiset ja lehtilapa punaruskea. I­VI 4­6 m A­Pv Tuore­Märkä 150­200
Prunus pensylvanica
PILVIKIRSIKKA
Kukat kermanvalkoiset, kukinta runsas. Kukkii kesäkuussa. Kuori tummanruskea. Nopeakasvuinen, suosittu koristepuu. Syysväri oranssinpunainen.
I­VI 5­10 m A­Pv Tuore
150­200
35
Prunus sargentii
RUSOKIRSIKKA
Upea kukinta keväällä lehtien puhkeamisen aikoihin. Lehdet nuorina kuparinruskeita, myöhemmin päältä vihreitä, syysväri punainen. Kukat ruusunpunaiset. I­II 4­8 m x 3­6 m A Tuore 150­200
Quercus robur
TAMMI
Paksurunkoinen, kasvutavaltaan epäsäännöllinen ja leveä. Oksat vankkoja ja koristeellisia. Viihtyy syvämultaisessa kasvupaikassa. I­III 15­20 m x 7­10 m A Tuore
150­200
Salix alba var. sericea 'SIBIRICA'
HOPEASALAVA
Lehvästö kauniin hopeanhohtoinen. Soveltuu hyvin kosteille kasvupaikoille. Nopeakasvuinen. I­V 8­18 m x 4­8 m A­Pv Tuore­Märkä
150­200
Salix caprea 'PENDULA'
RIIPPARAITA
Riippuvaoksainen paju. Kevättalvella oksia peittävät 'pajunkissat', myöhemmin keväällä kauniin keltaiset hedekukinnot.
I­III 2 m x 1,5­2 m A­Pv Tuore­Kostea
120­
Salix fragilis 'BULLATA'
TERIJOENSALAVA
Isokokoinen, kiiltävälehtinen puu. Muodostaa luonnostaan pyöreän, pallomaisen latvuksen. Sietää voimakastakin leikkausta.
I­VI 5­10 m x 10­12 m A Tuore­Märkä
150­200
Salix 'URAL 1'
KIERREPAJU
Oksat ja runko koristeellisen kierteiset. Lehdet kapeat, vaaleanvihreät. Soveltuu yksittäispuuksi pieniinkin pihoihin. Voimakaskasvuinen lajike. I­IV(V) 4­6 m x 2­4 m A­Pv Tuore­Kostea
150­200
Sorbus aucuparia
KOTIPIHLAJA
Kukkii valkein kukin kesäkuussa. Syyskesällä kauniit punaiset marjatertut. Vaatimaton kasvupaikan suhteen. I­VIII 4­12 m x 2­5 m A­Pv Kuiva­Tuore
150­200
­ ­ '
FASTIGIATA'
PYLVÄSPIHLAJA
Kotipihlajan kapeakasvuinen lajike. I­VI 4­12 m x 2­5 m
150­200
­ ­ '
PENDULA'
RIIPPAPIHLAJA
Kotipihlajan riippuvaoksainen muoto. I­V 2,5­4 m x 1,5­3 m
180­
Sorbus 'DODONG'
TUURENPIHLAJA
Suuret, raikkaanvihreät lehdet; loistava syvänpunaisesta kullankeltaiseen vaihteleva syysväri. Kukkatertut suuret ja valkoiset; marjat pisaranmuotoiset, punaiset. I­IV 5­10 m x 4­5 m A Tuore
150­200
Sorbus intermedia
RUOTSINPIHLAJA
Vankkaoksainen pyöreähkö puu. Lehdet hieman liuskoittuneet, ehyemmät kuin suomenpihlajalla. Marjat 150­200
punaruskeat. Sopii kuivahkoillekin kasvupaikoille. I­IV 4­10 m x 2­4 m A Kuiva­Tuore
36
Sorbus thuringiaca 'FASTIGIATA'
TAATANPIHLAJA
Kasvutavaltaan kartiomainen. Lehdet osittain liuskoittuneita kuten suomenpihlajalla. Kapeahko, kestävä puu; soveltuu erilaisille kasvupaikoille.
I­V 6­10 m x 3­4 m A Kuiva­Tuore
150­200
Sorbus 'WHITE SWAN'
”VALKOMARJAPIHLAJA”
Valkomarjainen pihlaja. Kukat valkoiset. Marjat kypsyvät elokuun lopulla, muuttuvat hennon vaaleanpunaisiksi. Lehdykät hieman sirommat ja kiiltävämmät kuin kotipihlajassa. I­?
150­200
Syringa josikaea 'ODEN'
UNKARINSYREENI
Pystykasvuinen puu. Kukinnot pitkät, violetit; lehdet kiiltävän tummanvihreät. I­VI 2­4 m x 1­2 m A­Pv Kuiva­Tuore 120­150
Syringa meyeri 'PALIBIN'
PIKKUSYREENI
Tuuheakasvuinen pyöreälatvuksinen pikkupuu. Lehdet pienet, tummanvihreät, pyöreähköt. Alkukesästä runsaasti vaalean punavioletteja kukkaterttuja. Saattaa kukkia uudelleen loppukesällä. I­IV 1,5­2,5 m x 1­1,2 m A­Pv Tuore 80­
Syringa x henryi 'TAMMELAN KAUNOTAR'
PUISTOSYREENI VALK.
Valkokukkainen, hidaskasvuinen puistosyreenilajike pikkupuuna. Runsas näyttävä kukinta. I­V 2­3 m x 1­2 m A­Pv Kuiva­Tuore
120­150
Syringa x henryi 'TAPANINSYREENI'
TAPANINSYREENI
Kotimainen tanakkakasvuinen puistosyreenilajike pikkupuuna. Kukinnot suuret, vaaleanpunaiset.
I­IV 2­3,5 m x 1­2 m A­Pv Kuiva­Tuore 120­150
Syringa Vulgaris­Ryhmä
JALOSYREENI
­'CHARLES JOLY'
Suuret, purppuranpunaiset kerrotut kukat. Kukkii kesä­heinäkuussa. I­II 2­3m A Tuore 120­150
­'MME LEMOINE'
Suuret, valkoiset kerrotut kukat. Kukkii kesä­heinäkuussa. I­II 2­3m A Tuore 120­150
­ 'MOSKOVAN KAUNOTAR'
Suuret voimakastuoksuiset kukat. Nuppuisena vaaleanpunainen, avauduttuaan kukat valkoiset ja kerrotut. I­III 2­3m A Tuore 120­150
Tilia x vulgaris
PUISTOLEHMUS
Kookas ja vehreä, puistoistutuksiin hyvin sopiva puu. Runko kuhmurainen, latvus kartiomainen. Sietää hyvin savua ja pölyä. Erinomainen katujen ja teiden vieruspuu. I­IV 10­15 m x 4­8 m A­Pv Tuore
175­200
Ulmus glabra
VUORIJALAVA
Rotevakasvuinen komea puu; oksat yläviistot. Lehdet soikeat, hammaslaitaiset, karkeapintaiset. I­V 15­25 m x 6­12 m A­Pv Tuore
150­200
Ulmus glabra 'CAMPERDOWNII'
SATEENVARJOJALAVA
Kaunis pyöreälatvuksinen, riippuvaoksainen jalavalajike.
I­II 2­3 m x 4­6 m A­Pv Tuore 180­
37
MARJAKASVIT
Koko
Actinidia
MINIKIIVIT UUTUUS
Köynnöstävät marjakasviuutuudet. Herkulliset C­vitamiinipitoiset kiivimarjat tuorekäyttöön.
­ arguta 'ANANASNAJA' emikasvi
Kiiltävälehtinen, peittävä köynnös. Hedelmä ovaalimainen, 3 cm, punaruskea. Maku makea, hunaja­arominen. Sato kypsyy lokakuun alussa. Vaatii suojaisen, lämpimän kasvupaikan. Pölyttäjäksi sopii Actinidia arguta Weiki.
I­? 3­5 m A Tuore
­ arguta 'WEIKI' hedekasvi Kiiltävälehtinen, peittävä köynnös; lehtiruodit punaiset. Hedekasvi, sopii Actinidia arguta ­lajikkeiden pölyttäjäksi.
I­? 3­5 m A Tuore
­ arguta 'SCARLET SEPTEMBER'
Punamarjainen, makea minikiivilajike. Marjat pyöreänpitkulaisia, 3,5 cm. Vaatii suojaisen lämpimän kasvupaikan. Marjat kypsyvät syyskuulla.
I­? 3­5 m A Tuore
­ kolomikta 'VITAKOLA' Satoisa tsekkiläinen uutuuslajike. Hedelmä pitkulainen, 4­4,5 cm, vihreänkeltainen. Aromikkaat
marjat kypsyvät elokuussa. Lehdet vaaleanvihreät. Pölyttäjäksi sopii Actinidia kolomikta Adam.
I­III(?) 3­4 m A Tuore
­ kolomikta 'ADAM' hedekasvi
KIINANLAIKKUKÖYNNÖS
Reheväkasvuinen; lehdet koristeelliset, osin vaalealaikkuiset, myöhemmin punertavat. Hedekasvi, sopii Actinidia kolomikta Vitakolan pölyttäjäksi.
I­III(IV) 3­5 m x A­Pv Tuore
Amelanchier 'HÄRKÄTIEN HERKKU'
MARJATUOMIPIHLAJA
Voimakaskasvuinen hieman riippuvaoksainen pensas. Marjat suuria; maku täyteläinen, makea ja herkullinen. Lehdistö avautuessaan punaruskea, syksyllä punainen. Valkoiset kukat lehtien puhjetessa. I­VI
Aronia 'VIKING'
MARJA­ ARONIA
Makeankitkerät, runsaasti kivennäisaineita, sokeria ja pektiiniä sisältävät marjat kypsyvät syyskuun lopulla. Sopii mehuksi, hilloksi ja marmeladiksi esim. omenan kera. I­IV
38
Hippophae rhamnoides
TYRNI
Harmaalehtinen, pystykasvuinen, usein piikkinen pensas. Juurinystyrät sitovat typpeä. Korkeus n. 2­3 m. I­V
Emikasvi
­ ­ '
PERSIKKATYRNI' (
'PERTSIK')
Hyvin harvapiikkinen venäläinen lajike. Marjat suuria, perällisiä, helposti poimittavia, maukkaita.
­ ­ '
TERHI'
Kotimainen lajike. Matalakasvuinen, tiheähaarainen, jonkin verran piikkinen pensas. Marjat oransseja, pitkulaisia, erittäin runsaasti C­vitamiinia sisältäviä. ­ ­ '
TYTTI'
Kotimainen lajike. Hillittykasvuinen, tiheähaarainen, jonkin verran piikkinen pensas. Marjat oransseja, pitkulaisia, erittäin runsaasti C­vitamiinia sisältäviä. Hedekasvi
­ ­'TARMO
Kotimainen lajike. Tiheähaarainen, jonkin verran piikkinen pensas. ­ ­ '
RUDOLF'
Kotimainen lajike. Hillittykasvuinen, niukkapiikkinen pensas. Lonicera caerulea var. kamtschatica
MAKEASINIKUUSAMA (”HUNAJAMARJA”)
Marjat tummansinisiä, usein pitkulaisia, n. 3 cm pitkiä, vahapeitteisiä. Hyvin C­vitamiinipitoinen sato valmistuu jo kesäkuun lopulla. Pensaat puolikorkeita, lehdistö tumman vihreä. Kukat keltaiset. Useita eri lajikkeita. I­VII 1,5 m x 1,5 m A­Pv Kuiva­Tuore
Lycium barbarum 'NEW BIG'
GOJIMARJA
Voimakaskasvuinen koisokasvien sukuun kuuluva pensas. 'New Big' ­lajikkeen marjat ovat kirkkaanpunaiset ja pitkulaiset, paljon villilajia suuremmat. Gojimarjaa pidetään ehkä kaikkein terveellisimpänä marjana. Kukat pienet, siniset. I­? 1­3 m x 1­2 m
Ribes nigrum MUSTAHERUKKA
­ ­ '
MELALAHTI'
Marjat suuret ja makeat. Suuri pystykasvuinen pensas. Aikainen ja melko runsassatoinen lajike. I­VI(VII)
­ ­ '
MIKAEL'
Pystykasvuinen, härmänkestävä lajike. Marjat paksukuorisia, maultaan miellyttävän makeita. I­VI ­ ­ '
MORTTI'
Pysty­ ja tukevaoksainen, härmänkestävä pensas. Runsassatoinen; marjat suuret, makeat ja aromikkaat. Melko myöhäinen. I­IV(V)
­ ­ '
POHJAN JÄTTI'
Erittäin suurimarjainen. Pystykasvuinen ja aikainen. I­IV
­ ­ '
STORKLAS'
Hyvin taudinkestävä, varsin satoisa ruotsalainen lajike. Marjat suuria, erittäin C­vitamiinipitoisia. I­V ­ ­ '
ÖJEBYN'
Kasvutavaltaan pysty, hieman rento­oksainen herukkapensas. Runsassatoinen, härmänkestävä lajike. Marjat suuret, maukkaat, hapahkot. I­V(VI)
39
Ribes nigrum 'VENNY'
VIHERHERUKKA
Hillittykasvuinen, pysty. Mustaherukan vihreämarjainen muunnos. Marjat kellanvihreitä, vahvakuorisia, makeita. Soveltuu tuorekäyttöön ja hillomarjaksi. Aikainen. I­IV(V)
Ribes nigrum 'VILMA'
VIHERHERUKKA
Hillittykasvuinen, pysty. Mustaherukan vihreämarjainen muunnos. Marjat kellanvihreitä, suuria, hyvin makeita. Soveltuu tuorekäyttöön ja hillomarjaksi. Aikainen. I­IV(V)
Ribes R
ubrum­Ryhmä
PUNAHERUKKA
­ ­ '
JONKHEER VAN TETS'
Sato runsas, melko aikainen. Marjat suuria, makeanhappamia, marjatertut pitkiä. I­V
­ ­ '
PUNAINEN HOLLANTILAINEN'
Reheväkasvuinen, tukevaoksainen pensas. Marjat happoiset. Runsas sato valmistuu elokuun alussa. I­V (VI)
Ribes R
ubrum­Ryhmä 'VALKOINEN HOLLANTILAINEN'
3,70
VALKOHERUKKA
Matala, leveä, hillittykasvuinen pensas. Makeahko, keskikokoinen marja. Sato valmistuu melko aikaisin. I­V
RUNGOLLISET HERUKAT
Rungollisia n. 100 cm:n korkuisia pensaita.
MUSTAHERUKKA
3,50
MUSTAHERUKKA 'MIKAEL'
VIHERHERUKKA 'VENNY'
PUNAHERUKKA
PUNAHERUKKA 'PUNAHILKKA'
VALKOHERUKKA 'LEPAAN VALKEA'
KARVIAINEN 'HINNONMÄEN KELTAINEN'
Ribes Uva­Crispa ­Ryhmä
KARVIAINEN
­ ­ '
HINNONMÄEN KELTAINEN'
Keskikokoinen, rentoversoinen pensas. Marjat suuria, makeita, pehmeitä ja ohutkuorisia, väriltään kellanvihreitä. Aikainen ja runsassatoinen lajike. I­V
­ ­ '
LEPAAN PUNAINEN'
Keskikokoinen, pystykasvuinen pensas. Makeahko, keskikokoinen ja ruskeanpunainen marja. Sato runsas, valmistuu melko aikaisin. Härmänkestävä lajike. I­V
14,
40
Rubus idaeus
VADELMA
Taimet 1,5 litran ruukuissa, 1 kpl/ruukku. Ruukut muovialustalla, 10 kpl/ alusta.
­ ­'GLEN AMPLE'
Pystykasvuinen, piikitön, rotevaversoinen skotlantilainen uutuuslajike, joka on kasvattanut suosiotaan marjanviljelyssä. Marjat hyvin suuria, kirkkaanpunaisia, käsittelynkestäviä. I­?
­ ­ '
GOLDEN QUEEN'
Keltamarjainen vadelmalajike. Maku mieto, makea, hunajainen. I­?
­ ­ '
MAURIN MAKEA'
Matala ja pensasmainen kasvutapa: ei tarvitse juurikaan tuentaa. Marjat suuria, makeita, helposti irtoavia. I­V
­ ­ '
MUSKOKA'
Rento, runsaasti versova lajike. Sato runsas ja aikainen. Marja hapahko, melko kiinteä, pyöreä ja tummanpunainen. I­V
­ ­ '
OTTAWA'
Tanakka­ ja niukkaversoinen, korkea pensas. Mieto, hieman hapahko, keskikokoinen tai suuri, kekomainen, kirkkaanpunainen marja. I­V
Rubus idaeus 'POLKA'
SYYSVADELMA
Tekee marjoja sekä ensimmäisen että toisen vuoden versoihin. Aikainen syysvadelma. Marjat suuria, maukkaita ja käsittelynkestäviä. I­III
Rubus 'THORNLESS EVERGREEN'
KARHUNVATUKKA
Hyvänmakuinen, satoisa ja terve lajike. Verso piikitön. Satoa voidaan korjata yleensä elokuun lopulta syyskuun puoliväliin. Vaatii lämpimän kasvupaikan tai muovihuoneen. I
Vaccinium Angustiflium­Ryhmä ja Vaccinium corymbosum
TARHAPENSASMUSTIKKA JA PENSASMUSTIKKA
Marjapensas, joka vaatii suojaisen kasvupaikan ja humuspitoisen, hapahkon maaperän. Kirkkaanvihreä lehdistö ja upea punainen syysväri lisäävät kasvin koristearvoa. Pölytys toisella lajikkeella nostaa satotasoa, kasvattaa marjojen kokoa ja aikaistaa sadon kypsymistä.
­ 'AINO'
Suomalainen lajike. Reheväkasvuinen, runsasversoinen, rotevahko. Marjat suuria ja makeita. Terve ja hyvä talvehtija. Itsepölytteinen, hyötyy ristipölytyksestä. I­IV ­ 'ALVAR'
Suomalainen lajike. Satoisa ja suurimarjainen; marjat makeita ja mietoja. Reheväkasvuinen, runsasversoinen ja korkeahko. Itsepölytteinen, hyötyy ristipölytyksestä. I­IV
­ 'ARTO'
Suomalainen lajike. Satoisa ja suurimarjainen; marjat makeita ja mietoja. Reheväkasvuinen ja korkeahko pensas. Itsepölytteinen, hyötyy ristipölytyksestä. Marjat kestävät hyvin varastointia. I­IV ­ 'NORTH BLUE'
Matalahko, tiheäkasvuinen. Satoisa; marjat suuria ja maukkaita. Itsepölytteinen, hyötyy ristipölytyksestä. I­IV
­ 'PINK LEMONADE'
Marjat kypsänä syvän ruusunpunaisia, suuria, miellyttävän mietoja ja makeita. Itsepölytteinen. Syysväri oranssinpunainen. I­III(IV) 3,50
41
Vitis VIINIKÖYNNÖKSET
Aitoviiniköynnös Vitis vinifera, jonka hedelmistä valmistetaan lähes kaikki maailman viinit ja samppanjat, on avomaalla Suomen olosuhteissa yleensä liian talvenarka ja myöhäinen. Hybridilajikkeet, joihin on saatu talvenkestävyyttä amerikkalaisista tai aasialaisista villilajeista, soveltuvat viljeltäväksi avomaalla erityisen lämpimillä ja suojaisilla kasvupaikoilla tai lämmittämättömissä muovihuoneissa. Rypäleet alkavat värittyä syyskuun
alussa, mutta sokeripitoisuus nousee vielä kolmisen viikkoa. Viiniköynnös leikataan aikaisin keväällä. Voimakas juuristo talvehtii yleensä hyvin, mutta sadon varmistamiseksi kannattaa versostoa suojata kovilta pakkasilta.
­ 'HAZAINE SLADKII'
Rypäleet sinisiä. Voimakaskasvuinen. Lajien Vitis vinifera (aitoviiniköynnös) ja Vitis amurensis (amurinviini) välinen risteymä.
­ 'JUBILEINAJA NOVGORODA'
Rypäleet kellanvihreitä, suuria ja makeita. Lajien Vitis vinifera (aitoviiniköynnös) ja Vitis amurensis (amurinviini) välinen risteymä.
­ 'RONDO'
Rypäleet melko suuria, sinisiä, maukkaita. Voimakaskasvuinen, suuret lehdet. Lajien Vitis vinifera (aitoviiniköynnös) ja Vitis amurensis (amurinviini) välinen risteymä.
­ '
ZILGA'
Rypäleet tummansinisiä, melko pieniä. Maku aromaattinen, mukana häivähdys mustikkaa.
Voimakaskasvuinen. Talvenkestävä avomaalla. I­V
42
RUUSUT
Koko
Pensas­ ja puistoruusut
Rosa 'BLANC DOUBLE DE COUBERT'
”VALKOINEN HANSARUUSU”
Kukat kerrotut, lumivalkoiset, voimakkaasti tuoksuvat. Kukkii kesäkuulta syksyyn. I­II 1,5 m x 1,5 m A Kuiva­Tuore
Rosa 'F.J.GROOTENDORST'
NEILIKKARUUSU
Kukat kirkkaanpunaisia, kerrannaisia, "ripsureunaisia"; muistuttavat neilikan kukkia. Kukinta runsas. Kukkii keskikesästä pitkälle syksyyn.
I­IV 1­1,5 m x 1­1,5 m A Tuore
Rosa foetida 'PERSIAN YELLOW'
PERSIANKELTARUUSU
Suurikokoinen pensasruusu. Kukat isot, kullankeltaiset, kerrotut. Kukkii runsaasti heinäkuussa. I­II 1­1,5 m x 1­1,5 m A Tuore
Rosa 'HANSA'
HANSARUUSU
Kerrottukukkainen; kukat karmiininpunaiset, tuoksuvat. Kestävä ja vaatimaton kasvupaikan suhteen. Kukkii heinäkuun alusta pitkälle syksyyn. Lähes marjaton.
I­VI 1,5 m x 1,5 m A Kuiva­Tuore
Rosa 'HANSALAND'
HANSALAND
Kukat puolikerrotut, syvän kirkkaanpunaiset, heikosti tuoksuvat. Tiheäkasvuinen pensas; lehdet kiiltävän vaaleanvihreät. Hyötyy leikkaamisesta.
I­III 1 m x 1 m A Tuore
Rosa 'LOUISE ODIER'
BOURBONRUUSU
Voimakaskasvuinen pensas, soveltuu myös köynnösruusuksi. Kukat erittäin kerrottuja, ruusunpunaisia, tuoksuvia. Kukkii heinäkuulta syksyyn; kukinta erittäin runsas. I­? 1­1,5 m x 1­1,5 m A­Pv Tuore
Rosa nitida
NUKKERUUSU
Pysty­ ja tiheäkasvuinen, runsaasti juurivesoja tekevä pensas. Kukkii kesä­ elokuussa yksinkertaisin, ruusunpunaisin kukin. Vaatimaton ja kestävä.
I­V 0,5­1 m x 0,5­1 m A­Pv Tuore­Kostea
Rosa pimpinellifolia 'PLENA'
KERROTTU JUHANNUSRUUSU
Kukat kerrotut, kermanvalkoiset, tuoksuvat. Kukkii keskikesällä. I­VIII 1,5 m x 2 m A­Pv Kuiva­Tuore
Rosa 'PINK GROOTENDORST'
NEILIKKARUUSU VAALEANPUNAINEN
Runsaskukkainen; kukat kerrannaiset, ”ripsureunaiset”, vaaleanpunaiset. Kukkii keskikesästä pitkälle syksyyn.
I­IV 1­1,2 m x 1 m A­Pv Tuore
43
Rosa 'ROBUSTA'
ROBUSTA­RUUSU
Voimakaskasvuinen, korkea, piikkinen. Kukat yksinkertaiset, syvän verenpunaiset, terälehdet poimuiset. Pitkä kukinta kesäkuulta alkaen. I­? 1­1,5 m x 1­1,5 m A Kuiva­Tuore
Rosa 'ROSA MUNDI'
KIRJOAPTEEKKARINRUUSU
Kukat puolikerrotut, kaksiväriset: epätasaisesti karmiininpunaisen ja valkoisen raidalliset. Kukkii heinäkuussa. I­III 0,5­1 m x 0,5­1 m A­Pv Kuiva­Tuore
Rosa rugosa
KURTTURUUSU
Kurttulehtinen, hyvin kestävä ruusu. Kukat yksinkertaiset, punaiset. Kukkii pitkään kesäkuun puolivälistä alkaen.
Marjat tiilenpunaisia, syötäviä. Kasvupaikan suhteen vaatimaton, talvenkestävä. Älä istuta 2 km lähemmäksi suojeltuja merenrantahietikoita. I­VIII 1­1,5 m x 1,5 m A­Pv Kuiva­Tuore ­ ­ 'ALBA'
VALKOINEN KURTTURUUSU
Kukat valkoiset.
Rosa rugosa 'MOJE HAMMARBERG'
”PIENI HANSARUUSU”
Kukat puolikerrotut, karmiininpunaiset. Muistuttaa hansaruusua, mutta on matalakasvuisempi ja kukat hieman
löyhemmin kerrotut. Lähes marjaton.
I­V(VI) 1­1,5 m x 1­1,5 m A­Pv Kuiva­Tuore
Rosa 'SPLENDENS'
VALAMONRUUSU
Perinteinen, tuoksuva pensasruusu. Kukat loistavanpunaiset ja puolikerrotut; kukinta hyvin runsas. Talvenkestävä. I­V(VI) 1,5­2 m x 2 m A­Pv Kuiva­Tuore
Rosa 'THERESE BUGNET'
TERESANRUUSU
Kukat kerrotut, leveät, vaaleanpunaiset. Lehdet vaaleanvihreät, versot kauniin ruskeanpunaiset. Talvenkestävä.
I­VI 1,5­2 m x 1­1,5 m A­Pv Kuiva­Tuore
44
Kanadalaiset pensas­ ja köynnösruusut
Rosa 'ADELAIDE HOODLESS'
Kukat punaiset, puolikerrotut, tuoksuvat. Hyvin runsaskukkainen ja kukinta­aika pitkä. Leveäkasvuinen pensas.
I­IV 1,0 m x 1,0 m A Tuore
Rosa 'ALEXANDER MACKENZIE'
Kukat syvänpunaiset, kerrotut, voimakkaasti tuoksuvat. Kukinta­aika pitkä. Pysty­ ja voimakaskasvuinen pensas. I­IV 1,2­1,5 m x 1,2–1,5 m A Tuore Rosa 'HENRY KELSEY'
KÖYNNÖSRUUSU (PUNAINEN)
Kukat punaiset, puolikerrotut, tuoksuvat; heteet keltaiset. Puoliköynnös: voi kasvattaa myös pensaana. Pitkä kukinta­aika. Talvenkestävyys hyvä. Korkeus n. 1,5­2 m. I­IV
Rosa 'JOHN CABOT'
KÖYNNÖSRUUSU (VAALEANPUNAINEN)
Kukat fuksianpunaiset, kerrotut, tuoksuvat. Kukkii heinäkuun alusta syyskuuhun. Puoliköynnös: voi kasvattaa myös pensaana. Erittäin hyvä talvenkestävyys. Korkeus n. 2 m. I­V
Rosa 'MORDEN CENTENNIAL'
Kanadalainen runsaasti kukkiva pensasruusu. Kukka kerrannainen, 8­9 cm leveä, vaaleanpunainen, miedosti tuoksuva. I­V 0,7­1,0 m x 0,7­1,0 m A Tuore
Köynnösruusut
Rosa 'FLAMMENTANZ'
KÖYNNÖSRUUSU (TUMMANPUNAINEN)
Koristeellinen, tuuhea, tanakkavartinen köynnösruusu. Kukat loistavan punaiset, suuret ja kerrotut. Kukkii toisen vuoden versoilla. Kukinta keskikesällä. Talvehtii suojattuna hyvin Suomessa. Korkeus n. 3­4 m.
Rosa 'NEW DAWN'
KÖYNNÖSRUUSU (VAALEANPUNAINEN)
Näyttävä köynnöstävä ruusu. Kukka kookas, väriltään vaalean ruusunpunainen. Runsas kukinta, kukkii heinäkuulta myöhäiseen syksyyn. Korkeus n. 2­3 m. Suojattava talveksi.
Rosa 'POHJANTÄHTI'
KÖYNNÖSRUUSU (VALKOINEN)
Kestävä, nopea­ ja reheväkasvuinen köynnösruusu. Valkoiset, pienet, puolikerrotut kukat suurissa tertuissa toisen vuoden versoissa. Korkeus 3­6 m. I­V
Rosa 'SYMPATHIE'
KÖYNNÖSRUUSU (TUMMANPUNAINEN)
Kukat sametinpunaiset, tiheään kerrannaiset, tuoksuvat. Pitkä kukinta­aika. Korkeus n. 3 m. Suojattava talveksi.
45
Peittoruusut
Rosa 'CHARMING COVER'
PEITTORUUSU (TULIPUNAINEN)
Tuuheakasvuinen, kirkkaan tulipunainen maanpeiteruusu. Kukinta erittäin runsas ja pitkään jatkuva. Korkeus n. 50 cm. Rosa 'LOVELY FAIRY'
PEITTORUUSU (TUMMA PINKKI)
Kukat pienet, tiheään kerrannaiset, tumman pinkit. Kukinta runsas ja pitkään jatkuva. Korkeus n. 50 cm.
Rosa 'SOMMERWIND'
PEITTORUUSU (VAALEANPUNAINEN)
Kukat vaaleanpunaiset, puolikerrotut, ”ripsureunaiset”. Korkeus n. 50 cm.
Rosa 'SWANY'
PEITTORUUSU (VALKOINEN)
Kukat valkoiset, tiheään kerrotut; kukinta erittäin runsas ja pitkään jatkuva. Korkeus n. 50 cm.
Rosa 'THE FAIRY'
PEITTORUUSU (VAALEANPUNAINEN)
Kukat pienet, tiheään kerrotut, koristeelliset ja vaaleanpunaiset. Kukinta runsas ja pitkään jatkuva. Erittäin sateenkestävä. Korkeus n. 50 cm.
Ryhmäruusut Ruukutettu 2 l:n ruusuruukkuun, 1 kpl/ruukku. Ruukut muovialustalla, 10 kpl/alusta.
Rosa 'AMSTERDAM'
TERTTURUUSU (ORANSSINPUNAINEN)
Lehdet syvän vihreät. Kukat tumman oranssinpunaiset, lähes yksinkertaiset. Terälehtien reunat aaltomaiset. Korkeus n. 60 cm.
Rosa 'BONICA'
TERTTURUUSU (VAALEANPUNAINEN)
Kukat vaaleanpunaiset, puolikerrotut, suurehkot. Kukinta runsas, hyvin säänkestävä, näyttävä. Korkeus n. 60 cm.
Rosa 'EUROPEANA'
TERTTURUUSU (TUMMANPUNAINEN)
Runsaskukkainen; kukat tiheään kerrannaisia, tummanpunaisia, tuoksuvia. Lehdet tummanvihreät. Hyvä talvenkestävyys. Korkeus n. 60 cm.
Rosa 'FRIESIA'
TERTTURUUSU (KELTAINEN)
Kukat keltaiset, isot, kerrotut, tuoksuvat. Lehdet kiiltäviä ja tummanvihreitä. Korkeus n. 80 cm.
Rosa 'GRÜSS AN BAYERN'
TERTTURUUSU (VERENPUNAINEN)
Kukat hehkuvan punaiset, puolikerrotut. Kukinta runsas. Korkeus n. 70 cm.
46
Rosa 'HANNE'
JALORUUSU (TUMMANPUNAINEN)
Kukat tummanpunaiset, tuoksuvat, lähes puolikerrannaiset. Lehdet kiiltävän tummanvihreät. Säänkestävä. Korkeus n. 80 cm.
Rosa 'NINA WEIBULL'
TERTTURUUSU (TULIPUNAINEN)
Runsaskukkainen, kukat kerrotut, tulipunaiset; lehdet tummanvihreät ja kiiltävät. Korkeus n. 70 cm.
Rosa 'PEACE'
JALORUUSU (KELTAINEN)
Pitkät, vahvat varret, joissa kussakin 1­5 suurta, keltaista, vaaleanpunareunaista, heikosti tuoksuvaa kukkaa. Sopii hyvin leikkokukaksi. Korkeus n. 100 cm.
Rosa 'QUEEN ELIZABETH'
JALORUUSU (VAALEANPUNAINEN)
Kukat suuret, vaaleanpunaiset, kerrotut, tuoksuvat. Korkeus n. 100 cm.
Rosa 'SCHNEEWITTCHEN'
TERTTURUUSU (VALKOINEN)
Suurehko, kasvutavaltaan pensasmainen tertturuusu. Kukat kerrotut, valkoiset. Korkeus n. 90 cm.
Rosa 'TOM TOM'
TERTTURUUSU (VAALEANPUNAINEN)
Kukat kerrotut, vaaleanpunaiset, tuoksuvat. Kukinta runsas. Korkeus n. 60 cm.
Hintoihin lisätään arvonlisävero
47
TOIMITUSEHDOT
Maisematukku Oy:n(myyjä) toimitusehdot taimitarhatuotteille.
-
Hinnat vapaasti taimitarhallamme Mäntsälässä.
Myyjä huolehtii taimien kuljettamisesta ostajan laskuun ja ostajan vastuulla, ellei muuta ole sovittu.
Toimitusaika sopimuksen mukaan.
Taimet pakataan häkkeihin tai lavoille, joista veloitamme: häkki 16 € / kpl ja lava 6 € / kpl (alv 0%).
Ostajan tulee ilmoittaa rahdin kuljettajalle ja myyjälle mahdollisista kuljetusvaurioista viiveettä.
Toimituksista veloitamme rahtia kustannusperusteisesti.
Hintoihin lisätään voimassa oleva arvonlisävero.
Pientoimituslisä alle 150 € toimituksista on 15 €.
Maksuehto 14 vrk netto, ellei muuta sovita.
Laskutuskulu 2,50 € / lasku (alv 0%)
Viivästyskorko 13%.
Säävahinkojen tai muun force majeure -esteen varalta pidätämme oikeuden toimitusmuutoksiin.
Hyvitämme kasvuun lähtemättömät taimierät. Yksittäisiä taimia emme korvaa.
Myyjän vastuu tuotteiden virheistä rajoittuu kauppahintaan. Myyjä ei vastaa välillisistä vahingoista tai
kuluista.
Hinnasto on voimassa toistaiseksi. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin.
48