Sivistysosaston toimintakertomus 2014
Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Kemijärven kaupunki Sivistysosasto Toimintakertomus 2014 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 1 Johdanto Joku on sanonut, että ei voi tietää, minne on menossa, jos ei tiedä mistä on tulossa. Historian tunteminen on avain tulevan suunnitteluun ja ennakointiin. Näillä ajatuksilla aloitamme tämän sivistysosaston toimintakertomuksen vuodelta 2014. Sen avulla voidaan tarkastella viime vuoden toimintaa ja sen valossa voidaan arvioida tulevaisuutta. Vuosi oli vaiherikas ja työntäyteinen. Esimerkiksi kaupungin tavoiteorganisaatiotyö ja ammatillisen koulutuksen siirtymiseen liittyvät neuvottelut veivät paljon aikaa ja energiaa. Ylimääräistä resurssia suunnittelu- ja kehittämistyöhön ei ole ollut vuosiin, kun on jouduttu vähentämään ja säästämään henkilöstömenoja. Lisäksi arki oli hoidettava, sekin säästeliäästi. Osaston henkilöstö teki hyvää työtä, parhaansa ja sai toteutettua vaikeitakin tavoitteita sekä vastasi hyvin jokapäiväisiin haasteisiin, jotka eivät helpottuneet. Siitä on annettava rehellinen kiitos ja tunnustus jokaiselle työntekijälle. Sivistystoimessa on perinteisesti korostettu koulutuksen resurssien tärkeyttä, koska ne ovat satsausta lapsiin ja nuoriin ja siten tulevaisuuteen. Se on oikea periaate ja tavoite jatkossakin. Aika usein kaipaa myös sitä, että tulevaisuuteen satsattaisiin myös kehittämistyön ja suunnittelutyön riittävillä resursseilla. Arjen pyörittäminen vie niin paljon aikaa, ettei tulevaan ehditä aina paneutua riittävällä ja rauhallisella tavalla. Kun kaupungin on sopeutettava toimintaansa, niin olennaista on sisäisen hallinnon vähentäminen, työn tehostaminen ja toimintojen yksinkertaistaminen. Työntekijöiden vastuuta, oikeuksia ja luottamusta tulee uskaltaa lisätä, valvonnan, kontrollin ja monimutkaisten päätös- ja valmisteluketjujen sijaan. Kaikissa asioissa kokemus on opettaja. Sivistysosasto on edelleen tukemassa hyvän huomisen rakentamista. Kiitos menneestä vuodesta osaston työntekijöille, luottamushenkilöille, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. 1 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO ............................................................................................................... 1 2 SISÄLLYSLUETTELO ................................................................................................... 2 3 SIVISTYSOSASTO ...................................................................................................... 7 3.1 TULOSALUEET ................................................................................................................. 7 3.2 ORGANISAATIOKAAVIO ..................................................................................................... 8 3.3 HENKILÖSTÖMÄÄRÄT/TÄYDENNETTY VERSIO TUODAAN KOKOUKSEEN......................................... 9 3.4 OSASTON TALOUS .......................................................................................................... 10 3.5 SIVISTYSLAUTAKUNTA ..................................................................................................... 11 4 HALLINTO-, TUKIPALVELUT JA PROJEKTIT................................................................. 12 5 VARHAISKASVATUS ................................................................................................. 13 6 5.1 JYVÄLÄNPUISTON PÄIVÄKOTI ............................................................................................ 13 5.2 KALLAAN PÄIVÄKOTI ....................................................................................................... 13 5.3 PEURAKADUN PÄIVÄKOTI................................................................................................. 14 5.4 SÄRKELÄN PÄIVÄKOTI ..................................................................................................... 14 ESIOPETUS .............................................................................................................. 15 6.1 6.1.1 Esiopetussuunnitelman toteutuminen ........................................................................................... 15 6.1.2 Yhteistyö koulun kanssa ................................................................................................................. 15 6.1.3 Erityistä .......................................................................................................................................... 16 6.2 KESKUSTAN ALUE ........................................................................................................... 16 6.2.1 Esiopetussuunnitelman toteutuminen ........................................................................................... 16 6.2.2 Yhteistyö koulun kanssa ................................................................................................................. 17 6.3 7 KALLAA-ISOKYLÄN ALUE .................................................................................................. 15 SÄRKIKANKAAN ALUE ...................................................................................................... 17 6.3.1 Esiopetussuunnitelman toteutuminen ........................................................................................... 17 6.3.2 Yhteistyö koulun, vanhempien ja muiden sidosryhmien kanssa .................................................... 17 PERUSOPETUS ......................................................................................................... 19 7.1 OPPILASMÄÄRÄN KEHITYS ............................................................................................... 19 7.2 OPPILASMÄÄRÄT 20.9.2014 .......................................................................................... 19 2 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 7.3 SÄRKELÄN KOULU .......................................................................................................... 20 7.3.1 Opetussuunnitelman toteutuminen ............................................................................................... 20 7.3.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö .................................................................................................. 21 7.3.3 Muuta toimintaa vuoden aikana ................................................................................................... 21 7.3.4 Oppilashuolto ................................................................................................................................. 23 7.4 ISOKYLÄN KOULU ........................................................................................................... 23 7.4.1 Opetussuunnitelman toteutuminen ............................................................................................... 23 7.4.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö .................................................................................................. 24 7.4.3 Oppilashuolto ................................................................................................................................. 25 7.4.4 Erityistä .......................................................................................................................................... 26 7.5 HILLATIEN KOULU .......................................................................................................... 27 7.5.1 Opetussuunnitelman toteutuminen ............................................................................................... 27 7.5.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö .................................................................................................. 28 7.5.3 Oppilashuolto ................................................................................................................................. 28 7.5.4 Erityistä .......................................................................................................................................... 29 7.6 8 SEPÄNMÄEN KOULU ....................................................................................................... 29 7.6.1 Opetussuunnitelman toteutuminen ............................................................................................... 29 7.6.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö .................................................................................................. 30 7.6.3 Oppilashuolto ................................................................................................................................. 30 7.6.4 Erityistä .......................................................................................................................................... 31 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA (APIP) ............................................ 32 8.1 KALLAA-ISOKYLÄN ALUE .................................................................................................. 32 8.2 KESKUSTAN ALUE ........................................................................................................... 32 8.3 SÄRKIKANKAAN ALUE ...................................................................................................... 32 9 ESI- JA PERUSOPETUKSEN HANKKEET TÄMÄ TARKISTAA .......................................... 33 10 KEMIJÄRVEN LUKIO ............................................................................................. 34 10.1 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN ........................................................................... 34 10.2 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ ............................................................................... 36 10.3 OPISKELIJAHUOLTORYHMÄN TOIMINTA .............................................................................. 36 10.4 ERITYISTÄ ..................................................................................................................... 37 11 ITÄ-LAPIN AMMATTIOPISTO (ILO) ........................................................................ 38 11.1 HALLINTO .................................................................................................................... 38 11.1.1 Toiminta..................................................................................................................................... 39 3 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 11.1.2 Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon muutostyö ............................................................ 41 11.1.3 Talous ........................................................................................................................................ 41 11.2 PERUSTUTKINTOKOULUTUS .............................................................................................. 42 11.2.1 Toisen asteen perustutkintokoulutus palvelualoilla .................................................................. 42 11.2.2 Toisen asteen perustutkintokoulutus tuotantoaloilla ................................................................ 44 11.2.3 Perustutkintokoulutuksen kehittäminen ................................................................................... 45 11.2.4 Yrittäjyyskoulu ........................................................................................................................... 48 11.3 AIKUISKOULUTUS ........................................................................................................... 48 11.3.1 Aikuisten ammatillisen koulutuksen toteuttaminen ja kehittäminen ........................................ 48 11.3.2 Näyttötutkintoon tai osatutkintoon johtavat perus- ja lisäkoulutukset .................................... 49 11.3.3 Muu aikuiskoulutus ................................................................................................................... 49 11.4 OPPISOPIMUSKOULUTUS ................................................................................................. 50 11.5 YHTEISET PALVELUT ........................................................................................................ 53 11.5.1 ILO-verkko .................................................................................................................................. 53 11.5.2 Markkinointi .............................................................................................................................. 53 11.5.3 Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän hoitaminen (TYKE 2012 JA 2013) .......................... 54 11.5.4 Asuntolatoiminta ....................................................................................................................... 55 11.6 TYHY–TOIMINTA .......................................................................................................... 55 12 VAPAA-AJAN TOIMINNOT .................................................................................... 56 12.1 KIRJASTO ..................................................................................................................... 56 12.1.1 Yleistä ........................................................................................................................................ 56 12.1.2 Kirjaston yhteiskuntavastuu ...................................................................................................... 56 12.1.3 Uusi asiakasverkkoliittymä ........................................................................................................ 57 12.1.4 Hanke Ikäihmiset ja tietotekniikka ............................................................................................ 57 12.1.5 Henkilöstö .................................................................................................................................. 57 12.1.6 Kirjastoauton hankinta .............................................................................................................. 57 12.1.7 Tapahtumia ............................................................................................................................... 58 12.2 KULTTUURITOIMI ........................................................................................................... 58 12.2.1 Yleistä ........................................................................................................................................ 58 12.2.2 Henkilöstö .................................................................................................................................. 58 12.2.3 Avustukset, apurahat ja kulttuuripalkinto ................................................................................. 58 12.2.4 Elokuvalaitteiston uusiminen..................................................................................................... 59 12.2.5 Lasten kulttuuritoiminta Taikalamppu-verkostossa .................................................................. 59 12.2.6 Poimintoja muusta toiminnasta ................................................................................................ 59 12.3 LIIKUNTATOIMI.............................................................................................................. 61 12.3.1 Henkilöstö .................................................................................................................................. 61 4 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 12.3.2 Kylpylä-uimahalli Poukama ....................................................................................................... 62 12.3.3 Liikuntahalli ............................................................................................................................... 62 12.3.4 Muu toiminta ............................................................................................................................. 63 12.4 NUORISOTOIMI ............................................................................................................. 63 13 12.4.1 Yleistä ........................................................................................................................................ 63 12.4.2 Henkilöstö .................................................................................................................................. 63 12.4.3 Nuorisotilat ................................................................................................................................ 63 12.4.4 Hankkeet.................................................................................................................................... 64 12.4.5 Nuorisoneuvosto ........................................................................................................................ 65 12.4.6 Nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien toiminnan tukeminen ................................... 66 12.4.7 Nuorisotapahtumat ................................................................................................................... 66 12.4.8 Kansainvälinen toiminta ............................................................................................................ 67 KEMIJÄRVEN KANSALAISOPISTO .......................................................................... 67 13.1 YLEISTÄ........................................................................................................................ 67 13.2 MÄÄRÄLLINEN KEHITYS ................................................................................................... 67 13.3 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN ........................................................................... 68 13.4 TILAT........................................................................................................................... 69 13.5 YHTEISTYÖ ERI SIDOSRYHMIEN KANSSA ............................................................................... 70 13.6 LAATU- JA HANKETOIMINTA ............................................................................................. 70 13.7 HENKILÖSTÖ ................................................................................................................. 71 13.8 TALOUS ....................................................................................................................... 71 13.9 MUUTA ....................................................................................................................... 71 14 KOILLIS-LAPIN MUSIIKKIOPISTO ........................................................................... 72 14.1 YLEISTÄ........................................................................................................................ 72 14.2 TOIMINTA .................................................................................................................... 73 14.3 OPETUSSUUNNITELMA .................................................................................................... 73 14.4 HANKKEET .................................................................................................................... 74 14.5 KONSERTIT JA MUUT PROJEKTIT ........................................................................................ 75 14.6 KILPAILUT..................................................................................................................... 76 14.7 HENKILÖSTÖ ................................................................................................................. 76 14.8 TALOUS ....................................................................................................................... 76 14.9 YHTEISTYÖ.................................................................................................................... 77 15 RUOKAPALVELU ................................................................................................... 77 5 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 15.1 TULOSALUEEN KUVAUS ................................................................................................... 77 15.1.1 Aluekeittiö 1............................................................................................................................... 78 15.1.2 Aluekeittiö 2............................................................................................................................... 78 15.1.3 Puistolan palvelukeskus ............................................................................................................. 79 15.2 TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN ......................................................................................... 79 6 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 3 Sivistysosasto 3.1 Tulosalueet Sivistysosasto jakautuu yhdeksään (9) tulosalueeseen, jotka ovat: Talous- ja henkilöstöpalvelut Varhaiskasvatus - Lasten päivähoito Perusopetus - Esiopetus - Perusopetus - Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (APIP) Lukio Itä-Lapin Ammattiopisto (ILO) - Yhteiset palvelut - Tuotantoalojen koulutusyksikkö - Palvelualojen koulutusyksikkö Kansalaisopisto - Kemijärvi - Pelkosenniemi - Savukoski Musiikkiopisto - Kemijärvi - Pelkosenniemi - Savukoski - Salla Vapaa-aika - Kirjasto - Kulttuuritoimi - Liikuntatoimi - Nuorisotoimi Ruokapalvelu 7 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 8 3.2 Organisaatiokaavio Sivistyslautakunta Sivistysosasto Sivistysjohtaja Juha Narkilahti Hallinto- ja tukipalvelut Talouspäällikkö Merja Maijala Varhaiskasvatus Perusopetus Päivähoidon johtaja Kaisa Pekkala Sivistysjohtaja Juha Narkilahti Lukio Rehtori Saana Ruotsala Itä-Lapin ammattiopisto Vapaa-aika Rehtori Sirkka Pikkuvirta Kansalaisopisto Musiikkiopisto Rehtori Tapio Kostamo Rehtori Pirkko PaananenVitikka Pelkosenniemi Pelkosenniemi Kirjasto Kirjastonjohtaja Inkeri Kulpakko Jyvälänpuiston päiväkoti Hillatien koulu Rehtori Marita Varrio Yhteiset palvelut Koulutusjohtaja Isokylän koulu Rehtori Heidi Laukkanen Tuotantoalat Koulutusjohtaja Ilkka Korkalo Savukoski Savukoski Nuoriso Nuorisosihteeri Kaisu Kilpeläinen Peurakadun päiväkoti Särkelän koulu Koulunjohtaja Ilpo Tervonen Sepänmäen koulu Koulunjohtaja Tuija Ahokas Valmistuskeittiö Hoivakoti Salla Palvelualat Koulutusjohtaja Tuula Häyrinen Liikunta Liikuntasihteeri Kari Koskenranta Särkelän päiväkoti Ruokapalvelupäällikkö Outi Paavola Aluekeittiöt Ammattiopisto Lapponia Kulttuuri Kulttuurisihteeri Helena Junttila Kallaan päiväkoti Ruokapalvelu Palvelukeittiöt Halmetie Myllylammentie Hillatien koulu Isokylän koulu Jyvälänpuiston päiväkoti Sivistysosaston toimintakertomus 2014 3.3 Henkilöstömäärät Sivistysosaston palveluksessa oli 31.12.2014 yhteensä 314 henkilöä, joista vakinaisessa palvelussuhteessa 226 henkilöä. Henkilöstön lukumäärät tulosalueittain 2010–2014 Tulosalue Hallinto- ja tukipalvelut Varhaiskasvatus (1.9.2013 alk.) Perusopetus Lukio ILO Vapaa-aika Kansalaisopisto Musiikkiopisto Ruokapalvelu Projektit Yhteensä 2010 3 2011 3 2012 4 96 12 77 21 46 24 29 12 320 90 11 72 22 58 22 31 11 320 93 13 65 23 38 22 29 8 295 2013 3 45 89 13 58 22 39 21 27 3 320 2014 3 48 72 11 44 24 60 25 27 314 Henkilöstön lukumäärät tulosalueittain 31.12.2014 Tulosalue Hallinto Varhaiskasvatus Perusopetus Lukio ILO Vapaa-aika Kansalaisopisto sivut. tuntiop. Musiikkiopisto sivut. tuntiop. Ruokapalvelu Yhteensä Vakinainen Määräaikainen Yhteensä 3 3 46 2 48 61 11 72 10 1 11 39 5 44 18 6 24 5 5 55 55 17 1 18 7 7 27 27 226 88 314 Vakinaisten lukumäärässä on mukana kaikki, joilla oli vakinainen palvelussuhde sivistysosastolla 31.12.2014, työaika voi olla myös osa-aikainen. Henkilöllä joilla on useampi voimassa oleva palvelussuhde Kemijärven kaupunkiin 31.12.2014, on laskettu yhteen kertaan. Määräaikaisten luvussa on avoimen viran/toimen hoitajat ja tilapäinen työvoima. 9 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 10 Avoimeksi tulevien tehtävien täyttöä kontrolloidaan ns. täyttölupamenettelyllä. Ennen täyttöluvan myöntämistä selvitetään muut keinot tehtävien järjestämiseksi. 3.4 Osaston talous Vuoden 2014 ja vuoden 2013 tilinpäätös ei ole vertailukelpoinen koska varhaiskasvatus on siirtynyt sivistysosa Vuoden 2014 sivistysosaston käyttötalouden toteuma oli seuraava (1000€) TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 -21 432 -21 876 -20 600 -22 815 4 880 5 114 4 726 -16 552 -16 762 -15 873 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate TP 2014 Poikkeama Tot. % -22 471 338 98,5 3 937 4 128 190 104,8 -18 878 -18 343 529 97,2 Sivistysosaston toimintakate alitti vuoden 2014 talousarvion 0,5 milj. eurolla. Vuoden 2014 toimintatulojen toteuma oli noin 598 699 € alhaisempi, kuin vuoden 2013 toteuma. Toimintamenojen toteuma oli noin. 1 875 954 € korkeampi, kuin vuoden 2013 toteuma. Toimintatuloja kertyi 190 862 € eli 4,8 % budjetoitua enemmän. Toimintamenot alittuivat 338 866 € eli 1,5 % talousarvioon verrattuna. Toteuma tulosalueittain Hallinto ja projektit TP 2011 -289 764 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama -309 132 -323 294 -359 000 -289 734 69 266 -1 764 957 -1 940 646 -1 869 000 -2 055 741 -186 741 -7 195 685 -7 300 274 -6 727 230 -6 990 000 -6 934 582 55 418 -1 025 960 -1 019 802 -1 001 400 -990 000 -970 974 19 026 -501 110 -527 818 -548 171 -555 000 -534 258 20 742 -588 960 -614 478 -644 699 -669 000 -679 708 -10 708 -2 094 955 -2 242 321 -2 269 824 -2 446 000 -2 283 875 162 125 -4 926 535 -4 471 224 -4 579 506 -5 000 000 -4 549 722 450 278 70 933 -7 380 -16 762 430 220 506 -15 873 619 0 -18 878 000 -44 437 -18 343 031 -44 437 Varhaiskasvatus Perusopetus Lukio Kansalaisopisto Musiikkiopisto Vapaa-aika Ammatillinen koulutus Ruokapalvelu Sivistysosasto teensä yh-16 522 036 534 969 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 3.5 Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta kokoontui vuoden 2014 aikana 10 kertaa. Varsinainen jäsen: Varajäsen: Suvi Nampajärvi, puheenjohtaja Helena Poikolainen Janne Jussila, varapuheenjohtaja Juha Kunnari Helena Alatarvas Jasmin Tuovila Ilkka Haapalinna Sanna Sipovaara Onni Juujärvi Kaarlo Jankkila Veikko Niemelä Teuvo Alaloukusa Tiina Niemimuukko Jaana Hannola Antero Ylätalo Matti Jokiniemi Paula Suorsa-Varrio Rainer Wahlsten Kaupunginhallituksen edustajat: Olli-Pekka Salminen, kaupunginjohtaja/ Tuula Kuvaja, vt. kaupunginjohtaja Arto Ojala, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Sipovaara, kaupunginhallituksen edustaja Kauko Jaakkola Kansalaisopiston ja musiikkiopiston asioissa Pelkosenniemen kunnan edustaja: Marjukka Parviainen Arto Keto-Tokoi Savukosken kunnan edustaja: Tanja Kilpelä Marja-Liisa Kelloniemi Sallan kunnan edustaja musiikkiopiston asioissa: Päivi Virkkula Tapani Niskala Nuorisoneuvoston edustaja: Kaisa Alaräisänen Soile Imponen 11 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 4 Hallinto-, tukipalvelut ja projektit Hallinto- ja tukipalvelujen tulosalue antaa sivistysosaston toimintoja tukevia palveluja muille tulosalueille. Toiminnassaan tulosalue ylläpitää ja kehittää oppilaitosten ja sivistystoimen muiden yksiköiden toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä. Vuonna 2014 hallinnossa oli henkilökuntaa sivistysjohtajan lisäksi talouspäällikkö ja toimistosihteeri. Talouspäällikkö siirtyi hallinto-osastolle 1.9.2014. Toimistotehtävät järjestettiin uudelleen kun talouspäällikkö siirtyi hallinto-osastolle. Syksyn 2014 siirtymäkauden ajaksi siirrettiin Itä-Lapin ammattiopistosta määräaikaisessa työsuhteessa ollut projektisihteeri hoitamaan sivistysosaston (myös ammattiopiston) projekti- ja talousasioita. Loppuvuonna 2014 tehtiin päätös, että varhaiskasvatuksesta siirtyy sisäisesti henkilö toimistosihteerin tehtäviin vuoden 2015 alusta ja tällöin tehtäväkuvaan tulivat myös varhaiskasvatuksen toimistotehtävät ja osa sivistysosaston talouspuolen toimistotehtävistä. Perusopetuksessa, vapaa-aika toimialueella, kansalaisopistossa ja musiikkiopistossa oli käynnissä OKM:n ja OPH:n rahoittamia hankkeita yli 20. Tämän lisäksi Itä-Lapin ammattiopistossa oli OPH:n, Lapin Ely-keskuksen ja EU:n rahoittamia hankkeita käynnissä lähes 20. Vuonna 2013 valmistunut osaston Kehittämissuunnitelma (KESU) jäi kaupunginhallituksessa pöydälle jatkotoimenpiteitä varten. Sen konkretisointi tapahtui samaan aikaan kun kaupunkitasoista tavoiteorganisaatiota laadittiin vuonna 2014. Kemijärven kaupungin talous huononi olennaisesti vuoden 2013 aikana ja sen vuoksi osastolta osallistuttiin kahteen valtuustotasoiseen talousseminaariin keväällä ja syksyllä. Näihin valmisteltiin sivistysosaston osalta sekä lyhyen aikavälin että pitkän aikavälin säästötavoitteita. Lisäksi noudatettiin kaupungin keskushallinnon ohjeistuksia talouden tasapainottamiseen. Osaston johtoryhmä kokoontui keskimäärin kahden viikon välein lukuun ottamatta kesäkautta. Koulunjohtajat kokoontuivat niin ikään keskimäärin kahden viikon välein lukuvuoden aikana. 12 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 5 Varhaiskasvatus 5.1 Jyvälänpuiston päiväkoti Jyvälänpuiston päiväkodissa oli varhaiskasvatuksen piirissä n. 60 lasta. Alle 3-vuotiaiden määrä laski, 3 – 5-vuotiaden määrä sen sijaan kasvoi merkittävästi. Jokaiselle lapselle laadittiin yhteistyössä vanhempien kanssa henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, joka yhdessä Kemijärven kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman kanssa muodostaa perustan yksikön toiminnalle. Toiminnassa leikki ja liikunta ovat edelleen olleet tärkeitä kasvun ja oppimisen menetelmiä. Lasten sosiaaliset - ja vuorovaikutustaidot sekä myös kognitiiviset taidot osittain kehittyivät arjen luonnollisissa tilanteissa. Lapsia tuettiin ja kannustettiin liikkumaan, leikkimään ulkona ja sisällä päiväkotiympäristöä muuntelemalla. Uimahalli Poukaman peilisali on edelleen ollut viikoittain päiväkodin käytössä. Retket monipuoliseen lähiympäristöön, kirjastoon ja erilaisiin tapahtumiin kuljettiin jalan. Syyskaudella osallistuttiin kahden viikon ajan valtakunnalliseen liikuntatapahtumaan järjestämällä erilaisia liikuntatuokioita sisällä ja ulkona sekä lähiympäristössä. Koko perheen liikuntaseikkailu järjestettiin keväällä. Viisivuotiaat retkeilivät Oinaan koululla, jossa heillä oli mahdollisuus osallistua teatteripajatyöskentelyyn. 5.2 Kallaan päiväkoti Kallaan päiväkodissa toteutetaan Kemijärven kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman mukaista päivähoitoa. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä lapsen vanhempien kanssa oma henkilökohtainen suunnitelma, jossa seurataan lapsen kehitystä vuoden aikana. Luonto ja liikunta ovat lähellä päiväkodin toimintoja erilaisten retkien muodossa. Päiväkoti käyttää ahkerasti kirjastoauton palveluja ja lapset saavat lainata mieluisiaan kirjoja ja kuunnella satutunteja. Päivähoito on tehnyt hyvää yhteistyötä Kemijärven kirjaston kanssa osallistumalla sen järjestämiin teatteriesityksiin ja työpajoihin Oinaan vanhalla koululla ja kulttuurikämpällä. Kallaan päiväkodissa, kuten koko päivähoidossa on perinteeksi muodostunut Kalevalan päivän juhla, johon lasten isovanhemmat kutsutaan. Teemme yhteistyötä vuosittain Kemijärven seurakunnan, hammashoitolan ja poliisin sekä pelastuslaitoksen kanssa lapsille suunnatun opetuksen ja valistuksen muodossa. 13 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Kaupunkimme päivähoidon erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevat lapset ovat integroituneina päiväkotien lapsiryhmissä. Heille tarjottava kuntoutus järjestetään pääosin päivähoitopäivän aikana. Kallaan päiväkodin yhteistyö Lks:n, Kolpeneen, eri terapeuttien ja kuntoutusohjaajien kanssa on tiivistä. 5.3 Peurakadun päiväkoti Peurakadun päiväkoti oli 22-paikkainen päiväkoti. Alle 3-vuotiaita lapsia oli 14 ja 3 – 4vuotiaita oli 8. Toiminnassa painotettiin pienryhmätoimintaa. Pienryhmissä kasvua, kehitystä ja oppimista tuettiin monipuolisten ohjattujen toiminnallisten tuokioiden kautta. Vapaaleikin ja ohjatun leikin merkitystä korostettiin. Lähiympäristöön, rakennettuun ja rakentamattomaan, tehtiin retkiä sekä sydäntalvella että keväällä. Päiväkodin arjessa kiinnitettiin huomiota turvallisuuteen ja lasten ja aikuisten välisen vuorovaikutuksen sujumiseen. Kevään 2014 aikana Särkikankaalle alettiin rakentaa uutta päiväkotia entiseen oppilasasuntolaan, jonne myös Peurakadun lapset aikanaan siirtyvät. Peurakadun päiväkoti lakkautettiin 31.5.2014. Lapset siirtyivät Särkelän päiväkotiin. 5.4 Särkelän päiväkoti Kaikille päiväkotiin tuleville lapsille laaditaan yhdessä vanhempien kanssa henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, jota jatkossa päivitetään aina uuden toimintakauden alkaessa. Toiminnan suunnittelussa on näiden varhaiskasvatussuunnitelmien ohella käytössä Kemijärven kaupungin päivähoidon yhteinen varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen yksilölliset tarpeet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Päiväkodissa on myös kuntouttavaa päivähoitoa sitä tarvitseville lapsille. Yhteistyö vanhempien kanssa on päivittäistä ja tapahtuu lasta tuotaessa ja haettaessa. Lapsen päivä koostuu monipuolisesta toiminnasta yhdessä toisten lasten ja ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa. Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon lasten toiveet ja tarpeet. Lapsen oppimisessa keskeisiä toimintamuotoja ovat leikki ja liikunta, joille pyritään järjestämään aikaa ja tilaa päivittäisessä toiminnassa. Monipuolisimmat liikuntamuodot on mahdollista toteuttaa liikuntahallissa, jonka tilat ovat päiväkodin käytössä kerran viikossa. Elokuussa 2014 Peurakadun päiväkodin lapset siirtyivät Särkelän päiväkotiin, jonka jälkeen 1-5-vuotiaita lapsia oli kirjoilla 45. 14 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Syksyn aikana on seurattu uuden päiväkodin saneerauksen valmistumista viereiseen rakennukseen. 6 Esiopetus Perusopetuslain mukaan esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lapsen oppimisedellytyksiä. Keskeistä on lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon tukeminen. Myönteisiä oppimiskokemuksia tarjotaan kannustavassa ilmapiirissä. Toiminta pohjautuu Kemijärven esiopetussuunnitelmaan ja esioppilaille laaditaan henkilökohtaiset esiopetussuunnitelmat yhdessä vanhempien kanssa. 6.1 Kallaa-Isokylän alue 6.1.1 Esiopetussuunnitelman toteutuminen Kevätkaudella 2014 Kallaan esiopetuksessa oli 10 lasta. Syyskaudella esikoulunsa aloitti 19 lasta. Yksi lapsi siirtyi syksyn aikana Särkelän esiopetukseen ja lasten lukumääräksi vakiintui 18. Esiopetuksen toiminta oli suunnitelmallista ja tavoitteellista. Toimintaa ohjasi Kallaan päiväkodin esiopetussuunnitelma, joka on laadittu Kemijärven kaupungin esiopetussuunnitelman pohjalta. Jokaiselle esikoululaiselle laadittiin yhdessä vanhempien kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Tarvittaessa esikoululaisille laadittiin pedagogisia arvioita tehostetun oppimissuunnitelman tekemistä varten. 6.1.2 Yhteistyö koulun kanssa Esikoululaiset kävivät kevätkaudella kaksi koulujaksoa: toinen kahden viikon ja toinen viikon mittainen jakso. Haastavien sääolosuhteiden vuoksi esikoululaiset eivät päässeet hyödyntämään koulun luistelukenttää eivätkä koulun piha-aluetta. Koulujakson yhteydessä toukokuussa esikoululaiset saivat tutustua tulevaan luokanopettajaansa ja vierailivat hänen luonaan parin tunnin verran. Särkelän päiväkodissa esiopetustaan käyvä lapsi, jonka lähikoulu on Isokylän koulu, pääsi näin tutustumaan tulevan opettajan lisäksi tuleviin luokkakavereihinsa. 15 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Syyskaudella koulujaksolla esikoululaiset jäivät myös päivähoitoon Isokylän koululle. Järjestely toimi hyvin ja jokaisen lapsen/perheen tarpeisiin pyrittiin vastaamaan yksilöllisellä tavalla. Lasten edestakainen liikkuminen koulun ja päiväkodin välillä väheni. Lapsille jäi enemmän aikaa leikkimiseen koulun toimintaympäristössä ja piha-alueellakin. 6.1.3 Erityistä Esiopetuksessa painotettiin sosiaalisia taitoja sekä ryhmässä toimimista. Näitä taitoja harjoiteltiin erityisesti leikissä, niin vapaassa kuin ohjatussakin leikissä. Leikki itsessään koettiin tärkeäksi lapsen arkielämässä. Esioppilaiden liikkumiseen on kiinnitetty huomiota ja liikuntaa on pyritty aktiivisesti lisäämään. Esikoululaiset ovat olleet mukana Varpaat vauhtiin – liikuntakampanjoissa. 6.2 Keskustan alue 6.2.1 Esiopetussuunnitelman toteutuminen Esiopetus järjestettiin Jyvälänpuiston päiväkodilla. Kevätlukukaudella lapsia oli 9 ja syksyllä 13. Yhdessä vanhempien kanssa laadittu esioppilaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma ja Kemijärven kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma ovat olleet toiminnan perustana. Leikki on ollut tärkein opetusmenetelmä. Tärkeimpiä tavoitteita ovat olleet sosiaalisten- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen sekä ryhmässä toimiminen. Lasten liikkuminen ja liikunnalliset taidot ovat edelleen olleet keskeisessä asemassa toiminnassa. Sisäliikuntaa on järjestetty sekä päiväkodilla että uimahallin tiloissa. Talvella päiväkodin takapihalla oli hiihtolatu jokapäiväisessä käytössä. Pidempiä hiihtoretkiä tehtiin Pöyliöjärvellä. Lähellä oleva luonto sekä rakennetut käyntikohteet ovat olleet kävelymatkan päässä. Syksyllä esioppilaat osallistuivat kahden viikon varpaat vauhtiin liikuntatempaukseen ja keväällä koko perheen liikuntaseikkailutapahtumaan. Esikoululaiset kävivät kevätretkellä Oinaan koululla, jossa heille oli mahdollisuus osallistua teatterin tekemiseen työpajoissa prinsessa Homssantomssan kanssa. 16 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 6.2.2 Yhteistyö koulun kanssa Yhteistyötä Hillatien koulun kanssa tehtiin keväällä ja syksyllä. Koulujaksoja oli keväällä ja syksyllä. Opettajat tapasivat toisensa keväällä siirtopalaverissa ja syksyllä toiminnan suunnittelupalaverissa. 6.3 Särkikankaan alue 6.3.1 Esiopetussuunnitelman toteutuminen Särkelän esiopetuksen toiminnassa on painottunut toiminnallinen oppiminen, vuorovaikutustaitojen tukeminen, ohjattu- ja vapaaleikki, yhdessä toimiminen ja tutkiminen, taideaineet sekä yhteistyö. Koulun liikuntatilat, ladut ja luistinrata sekä liikuntahallin läheisyys mahdollistavat monipuolisen liikunnan harjoittamisen. Keväällä 2014 esiopetusta sai 16 lasta, joista yksi lapsi oli Esi2-oppilas. Ryhmä toimi Särkelän koulun esiopetusluokassa ja toiminnasta vastasi lastentarhanopettaja ja Esi2-oppilaalla oli henkilö-kohtainen avustaja. Syksyllä 2014 esiopetusikäisiä esikoululaisia oli 23, joista yksi oli Esi2 oppilas. Esioppilaat jaettiin kahteen ryhmään ja esiopetuspaikkana oli Särkelän koulun kaksi esiopetusluokkaa. Toiminnasta vastasi kaksi lastentarhanopettajaa. Työparina toisessa ryhmässä oli aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja ja Esi2 oppilaalla oli henkilökohtainen avustaja. 6.3.2 Yhteistyö koulun, vanhempien ja muiden sidosryhmien kanssa Särkikankaan alueen esi- ja alkuopetuksen yhteistyö on toiminut hyvin. Esikoululaiset ja alku-opetuksen oppilaat jaettiin pienryhmiin. Näissä pienryhmissä järjestettiin opettajien johdolla keväällä kuukausittain ja syksyllä jonkin verran harvemmin erimuotoisia toiminnallisia oppimis- ja toimintatapahtumia kuten paja-, liikunta- ja retkipäiviä sekä leikki- ja pelipäiviä. Yhteistoiminnassa on painottunut toiminnallinen oppiminen, yhdessä tekeminen ja leikin ilo. Yhteistyötä lasten vanhempien kanssa toteutettiin keskusteluilla, viikoittaisilla viikkotiedotteilla reissuvihkon muodossa sekä puhelimitse. Myös isovanhemmat on huomioitu esikoulussa muistamalla heitä erityisesti Kalevalan päivän isovanhempien juhlalla. 17 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Seurakunnan ja kaupungin kulttuuritoimen kanssa yhteistyö on edelleen toiminut hyvin. Erilaiset vierailut, retket, teatterit ja kirkossa käynnit sekä jouluna että keväällä ovat piristäneet esikoululaisten arkea. 18 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 7 Perusopetus 7.1 Oppilasmäärän kehitys Oppilasmäärän kehitys 800 712 660 700 622 613 600 568 549 2012-2013 2013-2014 500 400 300 200 100 0 2008-2009 2009-2010 2010-2011 2011-2012 7.2 Oppilasmäärät 20.9.2014 Hillatien koulu • Oppilasmäärä 231 Isokylän koulu • Oppilasmäärä 172 Särkelän koulu • Oppilasmäärä 97 Sepänmäen koulu • Oppilasmäärä 20 19 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 7.3 Särkelän koulu 7.3.1 Opetussuunnitelman toteutuminen Koulun opetus pohjautuu opetussuunnitelmaan, jota opettajat opetuksessaan noudattavat. Yksittäisten oppituntien ja koko koulun yhteisten tapahtumien toteuttamisessa on noudatettu opetussuunnitelman määräyksiä ja tavoitteita. Perinteisen luokkahuoneopetuksen lisäksi lukuisilla erilaisilla tempauksilla, tapahtumilla, teemapäivillä ja retkillä olemme pyrkineet siihen, että määrätyt tavoitteet on täytetty. Kevätlukukauden 2014 omana tavoitteenamme oli äidinkielen ja kirjallisuuden, erityisesti lukemisen korostaminen vuoden mittaan. Tämän tavoitteen tiimoilta järjestettiin mm. lukukampanja, kirjavinkkausta kaikille luokille sekä PopUp –kirjasto koululle. Lisäksi kirjastoauton, pääkirjaston sekä koulun oppilaskirjaston käyttö on ollut aktiivista. Tämän lisäksi tavoitteenamme oli Liikkuva koulu –hankkeen toteutus koulussamme. Hanke toi liikuntaa merkittävästi koulupäiviimme kevätlukukaudella 2014 ja oli kiinteä osa arkeamme. Hankkeen puitteissa järjestimme useita liikunnallisia tapahtumia kevätlukukauden aikana. Syyslukukauden 2014 tavoitteitamme ovat yhteisöllisyyden edistäminen, laadukkaan opetuksen järjestäminen, liikkuva koulu –hankkeen toteutus ja jatkojalostus sekä vastuullisuuden korostaminen lasten koulunkäynnissä. Näistä tavoitteista liikkuva koulun toimintoja on järjestetty useita jo syyslukukauden aikana, mm. välituntimaraton, ulkoilupäivä, puolukkaretki sekä välituntisalibandyturnaus luokille 3-4. Yhteisöllisyyttä olemme pyrkineet edistämään toiminnoilla, joissa oppilaat pääsevät toimimaan yhdessä yli luokkarajojen. Kun kaikki oppilaat esikoulusta kuudenteen luokkaan ovat tuttuja keskenään, on kiusaaminenkin vaikeampaa. Tätä tavoitetta olemme toteuttaneet mm. sekaryhmien ulkoilupäivän muodossa, jolloin kaikki oppilaat jaettiin sekaryhmiin ja ryhmät toimivat koko päivän yhdessä. Ryhmät suunnittelivat itselleen ryhmätunnukseksi rintamerkin, valmistivat sen ja tämän jälkeen ryhmät kiersivät pihalla olleen kuudesta liikuntarastista koostuneen rastiradan läpi. Vastaavia teemapäiviä on tulossa kevätlukukaudella kaksi lisää. Yhteisöllisyyden merkeissä koululle perustettiin syyslukukaudella myös oppilaskunta, jonka tehtävänä on mm. pyrkiä kehit- 20 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 tämään oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia koulussa sekä järjestää oppilaille pienimuotoisia koulun toimintaa tukevia tempauksia. Sekä kevät- että syyslukukaudella 2014 tavoitteenamme on ollut myös jatkuva ja tiivis yhteistyö esiopetuksen kanssa. Tämä tavoite on toteutunut kiitettävästi, sillä Särkelän päiväkodin esiopetusryhmä on toiminut Särkelän koulun yhteydessä ja he ovat osallistuneet koulumme toimintoihin kiinteästi. Lisäksi esi- ja alkuopetuksessa on järjestetty kalenterivuoden mittaan useita yhteisiä pajapäiviä mm. jouluaskartelujen muodossa. 7.3.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun välistä yhteistyötä on toteutettu monessa muodossa. Puhelinkeskustelut, Wilma-viestit, vanhempainvartit ja vanhempainillat ovat kiinteä osa koulun arkea. Kevätlukukaudella järjestettiin kauneimmat koululaulut –tilaisuus, jossa huoltajia ja muita kaupunkilaisia kutsuttiin laulamaan vanhoja koululauluja juhlasaliin. Syyslukukaudella järjestettiin vanhempainilta sekä kodin ja koulun jalkapalloilta, jossa huoltajia kutsuttiin pelaamaan jalkapalloa koulun pihalle yhdessä lasten kanssa. Lisäksi joulujuhla kokosi juhlasalin täyteen juhlakansaa joulukuussa 2014. Koulullamme toimii vanhempainneuvosto, joka kokoontuu sekä syys- että kevätlukukaudella. Vanhempainneuvosto osallistuu koulun toiminnan suunnitteluun ja joskus myös toteutukseen. 7.3.3 Muuta toimintaa vuoden aikana Kevätlukukausi 2014: -23.1.2014 PopUp-kirjasto koululla. Kirjavinkkausta kaikille luokille. -Tammi-helmikuu: välituntisalibandyturnaus 3-4 –luokille -20.2.2014 Läksynä liikkua –päivä, eli kaikilla oppilailla läksynä liikkua reippaasti illan aikana 45 minuuttia. Tempaus on osa Liikkuva koulu –hanketta. -20.2. Liikkuva koulu –hankkeeseen liittyvät olympialaiset kaikille Särkelän koulun oppilaille. -Tammi-helmikuu: lukukampanja kaikille oppilaille. Luetuista kirjoita oppilaat täyttivät lumihiutaleen muotoisen palautelapun, jotka koottiin aulan seinälle. 21 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 -Viikot 11, 12 ja 13: Liikkuva koulu –hankkeeseen liittyvä KouluFinlandia -hiihto koulun pihalla olevalla ladulla. -3.4. Liikkuva koulu –hankkeeseen liittyvä Freestyle –päivä kaikille oppilaille koulun pihalla. Mika Fält opetti halukkaita hyppäämään pihalle rakennetusta hyppyristä. -9.4. Koulupoliisi Pentti Savolainen vieraili koululla. Poliisi piti tunnin kaikille luokille ja pihalla oli tutustuttavana poliisiauto. -10.4. Koko koulu hiihtoretkellä Peurakankaalla. -Viikko 16: koko koulun perinteinen kuvataiteen tuntien töiden kevätnäyttely Kulttuurikeskuksen aulassa. -16.4. Musiikkiopiston soitinesittely luokille 1-3. -7.5. Kuudes luokka yleisurheilun joukkuekilpailussa (Hese-kisat) Rovaniemellä. -12-14.5. kuudennen luokan leirikoulu Syötekeskuksessa Pudasjärvellä. Syyslukukausi 2014: -8.9. Liikkuva koulu –hankkeeseen liittyvä välituntimaraton alkaa ja kestää kolme viikkoa. -16.9. Liikkuva koulu –hankkeeseen liittyvä puolukkaretki. Pienimmät oppilaat puolukassa Puustellin seudulla ja isommat oppilaat pyöräilivät Pöyliönperälle. -23.9. koko koulun vanhempainilta. -30.9. Liikkuva koulu –hankkeeseen liittyvä vanhempien ja lasten yhteinen jalkapalloilta koulun kentällä. -1.10. Liikkuva koulu –hankkeen tiimoilta järjestetty koko koulun liikuntapäivä koulun pihalla. Oppilaat jaettiin sekaryhmiin, jotka askartelivat itselleen ryhmämerkin ja sen jälkeen ryhmät kiersivät pihalle valmistetun kuuden rastin mittaisen rastiradan läpi. -Viikko 43: Oppilaskunnan perustaminen Särkelän kouluun. Joka luokalta valittiin kaksi edustajaa oppilaskuntaan. -28.11. Seurakunnan kanssa yhteistyössä toteutettu adventtiajan aamunavaus koululla. Mukaan kutsuttiin vanhempia ja muita kaupunkilaisia. -2.12. Liikkuva koulu –hankkeeseen liittyvä Läksynä liikkua –päivä, eli kaikilla oppilailla läksynä liikkua reippaasti illan aikana 45 minuuttia. -5.12. itsenäisyyspäivän lipunnosto yhdessä Sepänmäen koulun oppilaiden kanssa. -17.12. koulun joulujuhla juhlasalissa. -19.12. koko koulun joululauluhetki salissa. 22 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 7.3.4 Oppilashuolto Oppilashuoltoryhmän kokoontumisia on koulullamme säännöllisesti. Ryhmään kuuluvat koulunjohtaja, erityisopettaja, luokanopettaja, koulukuraattori sekä kouluterveydenhoitaja. Terveydenhoitaja on tavattavissa koululla kerran viikossa, koulukuraattori useammin, koska hänen työhuoneensa sijaitsee koululla. Koulukuljetukset järjestetään joko taksilla tai paikallisbussien vakiovuoroilla. Olemme jo vuosia panostaneet kuljetusten valvontaan, eli koulunkäynninohjaaja valvoo kuljetuksiin lähdön, jotta autoon nouseminen oli turvallista ja kuljetukset pääsisivät matkaan ajoissa. Tämä työllistää koulunkäynninohjaajia, mutta se helpottaa valtavasti kuljetusten sujuvuutta ja lisää turvallisuutta. Olemme saaneet tästä positiivista palautetta mm. kuljetusyrittäjiltä. Kuljetukset toteutetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti yhteistyössä Sepänmäen ja Hillatien koulujen kanssa. Kouluruokailun toteutumiseen kiinnitämme huomiota päivittäin. Jokaiselle varmistetaan riittävä aika ruokailuun. Lisäksi huolehdimme siitä, että jokaisen oppilaan ruoka-annos on riittävän kokoinen ja se sisältää myös salaattia. 7.4 Isokylän koulu 7.4.1 Opetussuunnitelman toteutuminen Opettajat ovat toteuttaneet opetusta opetussuunnitelman mukaisesti eri opetusmenetelmiä käyttäen. Toimintavuoden teemana ovat olleet edelleen tapakasvatus ja hyvät tavat. Kasvatuksessa on pyritty erityisesti hyvään käytökseen ja toisen ihmisen huomioon ottamiseen ja myönteiseen suhtautumiseen. Tavoitteeseen edetään askel kerrallaan aktiivisesti puuttumalla. 23 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Erityisopetusresurssia on käytetty oppimis- ja keskittymisvaikeuksista kärsivien oppilaiden opetukseen. Erityisopetuksen tavoitteisiin pääseminen on parantunut kahden erityisopettajan työmäärällä, mutta erityisopetuksen pienryhmätarve on akuutti. Syksystä lähtien koulullamme on toiminut joustavan perusopetuksen ryhmä JOPO, jossa opiskelee Hillatien koulun ja Isokylän koulun kahdeksas ja yhdeksäsluokkalaisia. Opetustyö on toteutettu alakoululaisten osalta 2-jaksojärjestelmän ja yläkoululaisten 5jaksojärjestelmän avulla oppiaineita jaksottamatta, mahdollisimman pienin lukujärjestysmuutoksin. Tämä ratkaisu on koulussamme todettu hyväksi niin oppimisessa kuin opettajien työmäärän tasaisessa jakautumisessa koko lukuvuodelle. Oppilaat ovat saaneet välitodistuksen ja lukuvuositodistuksen, Wilmajärjestelmän käyttö koetulosten kirjaamisessa on korvannut aikaisemmin käytössä olleen arviointikortin. Tuntikehys on luonut puitteet, jonka mukaan on käytännössä toteutettu opetusjärjestelyt. Alaluokilla jakotunteja on käytetty äidinkielen, matematiikan, englannin opetuksessa sekä suurissa musiikkiryhmissä. Työtä riittää niin eritasoisten oppilaiden oppimisen huomioimisessa kuin koulunkäynnissä ongelmia omaavien oppilaiden tukemisessakin. Koulunkäynninohjaajat ovat olleet tärkeä apu opetuksen toteuttamisessa. 7.4.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Isokylän koulun vanhempainneuvosto kokoontui kevätlukukaudella 4 kertaa ja syyslukukaudella kolme kertaa. Tavoitteena on ollut kokoontua vähintään kaksi kertaa lukukaudessa. Vanhempainneuvosto keskusteli kokouksissa monista koulun toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista. Kevätlukukaudella vanhempainyhdistys järjesti ”Kevättohinat”, joihin osallistui noin 300 henkilöä. Kevättohinoiden yhteydessä kerätyistä vanhempainneuvoston varoista jaettiin kevätlukukauden päättäjäisissä jokaisen luokka-asteen yhdelle oppilaalle 20 euron stipendi, ns. hyvä tyyppi – stipendi. Syksyllä vanhempainneuvosto osallistui Kodin ja koulun päivän järjestämiseen. 24 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Wilman käyttöönotto on monipuolistanut koulun ja kodin yhteistyötä. Oppilaiden aloitteesta kaikilla yläkoulun oppilailla on oikeudet Wilma -järjestelmään. Oppilailla on mahdollisuus katsoa lukujärjestys, kokeet, koetulokset, tuntimerkinnät ja viestittää opettajien kanssa Wilmassa. Luokkiin sijoitetut opettajien tietokoneet ovat edesauttaneet opettajien aktiivista yhteydenpitoa. Koteihin on tiedotettu Wilman lisäksi puhelimen, kirjeen sekä sähköpostin avulla. Vanhemmat ovat aktiivisesti ottaneet yhteyttä koulun rehtoriin ja opettajiin koulutyöhön ja oppilaisiin liittyvissä asioissa. Syystiedotteen mukana koteihin jaettiin päivitetyt koulun järjestyssäännöt. Jokaisella luokkatasolla on ollut vähintään yksi vanhempainilta. Lisäksi luokanvalvojat ovat järjestäneet omille luokilleen luokkakohtaisia vanhempien tapaamisia ja vanhempainvartteja. Näissä tilaisuuksissa on keskusteltu tavanomaisten opiskeluun ja oppilaan valintoihin liittyvien asioiden lisäksi kodin ja koulun yhteisistä kasvatustavoitteista ja koulun toimintatavoista. Syksyn lauantaityöpäivään yhdistimme Kodin ja koulunpäivän. Päivä aloitettiin rehtorin kahveilla ja ”vanhempainillalla”, jossa aiheina olivat uusi oppilashuoltolaki, OPS2016 sekä kouluverkko. Päivän aikana vanhemmat saivat osallistua lasten oppitunneille sekä yläluokkien ja yhteistyökumppaneiden järjestämille toimintarasteille. Päivä huipentui haastejalkapallootteluun. 7.4.3 Oppilashuolto Keväällä oppilashuoltoryhmä, johon kuului rehtori, vararehtori, erityisopettaja, kuraattori ja terveydenhoitaja sekä yläkoulun osalta opinto-ohjaaja, kokoontui kerran viikossa. Oppilashuoltoryhmän palavereissa on paneuduttu koulussa esiintyviin työrauha- ja käyttäytymisongelmiin, oppilaiden poissaoloihin ja kiusaamistapauksiin. Kevätlukukaudella tehtiin oppilaille ns. huolikartoituksia. Luokanvalvoja tai luokanopettaja oli läsnä oppilashuoltoryhmässä, kartoituksen tuloksia ja tarvittavia jatkotoimenpiteitä läpikäytäessä. Kotiin oltiin yhteydessä jokaisen oppilaan osalta – oli huolta tai ei. Syyslukukauden alussa 1.8.2014 astui voimaan uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Sen myötä koulumme oppilashuoltoryhmän työskentely muuttui. Oppilashuoltoryhmän nimeksi vaihdettiin koulukohtainen oppilashuoltoryhmä. Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä oli vastata oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta 25 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 ja arvioinnista. Koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä ei enää käsitelty oppilaskohtaisia asioita, vaan niitä varten perustettiin oppilaskohtaisesti monialainen asiantuntijaryhmä yhdessä huoltajan kanssa. Syyslukukauden aikana on Kemijärven kaupungissa työstetty perusopetuksen koulujen yhteistä oppilashuoltosuunnitelmaa. Suunnitelman työstämistä varten perustettiin työryhmä, jossa olivat koulultamme mukana vararehtori, terveydenhoitaja ja kuraattori. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain myötä luovuttiin ns. huolikartoituksista. Koulukuljetukset järjestetään pääsääntöisesti paikallisbussien vakiovuoroilla ja takseilla. Koulukuljetuksissa liikennöitsijän aikataulu on aiheuttanut haasteita lukujärjestyksen laatimiseen. Olemme kuitenkin pystyneet vähentämään taksikuljetuksia kiinnittämällä huomiota lukujärjestysteknisiin seikkoihin. Terveydenhoitajan ja kuraattorin palvelujen lisääntymisen myötä on koulullamme pystytty entistä paremmin vastaamaan oppilaiden tarpeisiin. Kuraattori on oppilaskohtaisen työn lisäksi vieraillut luokissa sekä ohjannut Friends-ohjelmaa 6. lk:lle yhdessä etsivä nuorisotyöntekijän kanssa. Kouluruoka on hyvää ja sitä on ollut riittävästi. Ruokailu ruokalassa toimii hyvin kahdessa vuorossa. 7.4.4 Erityistä Arkista koulutyötä ovat virkistäneet teemapäivät ja vierailut, erilaiset asiantuntijaesitykset koulussa, työelämään tutustumisjaksot sekä yhteiset retket ja opettajien ja oppilaiden väliset haasteottelut. Koulutyötä ovat hankaloittaneet huonot nettiyhteydet ja puutteellinen TVT-välineistö. Nettiyhteyksiä on hiukan saatu parannettua mokkuloilla, mutta oppilaiden käytössä on edelleen vajaa määrä laitteistoa. Koulullamme on kokeiltu jo uuden opetussuunnitelman mukaista koodausta kummituntien yhteydessä. Esikoululaiset ovat totuttaneet koulujaksot ja tutustuneet kummioppilaiden ja opettajien avustuksella kouluun kahdella kahden viikon kestoisella koulujaksolla. Yhteistyö esikoululaisten kanssa on koettu hyväksi harjoitteluksi kouluun tutustumisen kannalta. Koulun kevätjuhlaan osallistui oppilaiden ja henkilökunnan lisäksi yhdeksäsluokkalaisten vanhempia, 26 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 sekä useita alakoululaisten vanhempia. Kuusijuhla järjestettiin parittomien luokkien oppilaiden, opettajien ja ohjaajien yhteistyöllä. Kevään talviliikuntapäivän osallistumisvaihtoehtoina olivat lumirieha Pöyliövaaran kentällä, laskettelu- ja hiihtoretki Pyhätunturille sekä hiihtoretki Peurakankaalle. Päivä oli kaikin osin onnistunut. Syksyllä järjestettiin liikunnallinen iltapäivä lähimaastoon pyöräilyn ja ulkoilun merkeissä. Koulupäivän jälkeen muutamat oppilaat ovat vielä jääneet jatkamaan päivää kerhoilun merkeissä; liikunta-, salibandy-, jalkapallo-, tekstiilityö- ja askartelukerhoissa. Piha-alue on edelleen todettu toimivaksi ja se on aktiivisesti käytössä, peliareena kesällä ja kaukalo talvella. Oppilaat ovat viihtyneet koulun pihalla niin vapaa-aikana kuin välitunneillakin. Välitunnit ovat sujuneet hyvin yhdessä pienten ja isojen kanssa. Liikkuva koulu – hankkeen myötä on välituntitoimintaan saatu mm. välkkärit liikuttamaan oppilaita, lisää välituntivälineitä sekä erilaisia välituntitempauksia. Koulun yhteistyökumppaneina ovat toimineet monet paikalliset seurat ja yhdistykset, jotka ovat antaneet oppilaille tunnustuspalkintoja mm. hyvästä käyttäytymisestä ja palkinneet metsävisan parhaita oppilaita. Yhteistyö niin eri koulujen kuin muiden koulun kanssa yhteistyötä tekevien tahojenkin kanssa on sujunut hyvin. Oppilaat ovat mm. saaneet vaikuttaa Kansalaisraadin kautta heitä askarruttaviin asioihin. 7.5 Hillatien koulu 7.5.1 Opetussuunnitelman toteutuminen Opettajat ovat edenneet opetuksessaan opetussuunnitelman mukaisesti. Keskeiset kasvatus- ja oppimistavoitteet on saatu toteutettua kaikissa oppiaineissa. Lähes kaikki opettajamme ovat muodollisesti päteviä. Koulussamme toimi keväällä kolme ja syksyllä kaksi muodollisesti epäpätevää opettajaa. 27 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Erityisopetusta ja tukiopetusta on pyritty kohdentamaan mahdollisimman hyvin niiden tarvitsijoiden kesken. Suunnitelmallinen toiminta, mutta tarvittaessa nopea reagoiminen muuttuvissa tilanteissa on toteutunut, jotta jokainen saa tarvitsemansa tuen. Opiskeleminen joustavan perusopetuksen ryhmässä on mahdollistanut jokaiselle ikäluokan oppilaalle päättötodistuksen, joita viime keväänä annettiin 7 oppilaalle. 7.5.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Vanhempainiltoja oli sekä keväällä että syksyllä kaikille luokka-asteille. Yhdeksänsille luokille oli koko kaupungin yhteinen vanhempainilta kulttuurikämpällä. Wilma on tärkein yhteydenpidon väline kodin ja koulun välillä. Syyslukukauden alussa järjestettiin perinteiset ”uskalla sanoa ei” – leirit 7-luokkalaisille. Vanhempainyhdistystä käynnisteltiin taas toimintaan pienen tauon jälkeen, mutta siihen ei ollut innokkuutta vanhempien keskuudessa. 7.5.3 Oppilashuolto Koulukuljetuksessa oli keväällä 54 ja syksyllä 68 oppilasta. Lukujärjestyksen laadinnassa kuljetusten määrän minimoiminen on saatu onnistumaan yhdessä muiden koulujen kanssa. Oppilaille tulee odotustunteja kuljetuksista johtuen, mutta määrä/oppilas on saatu pysymään enintään kolmena tuntina viikossa. Yhdenkään oppilaan koulumatkaan käytetyn ajan pituus odotustunteineen ei ole ylittänyt lain määräämää aikaa (1-6 lk 2,5h ja 7-9lk 3,5h) Ruokailu on järjestetty kahdessa vuorossa, klo 10.45 ja 11.45 ja ruokailut sujuivat ahtaudesta huolimatta hyvin. Ruokalistaan on lisätty lähiruokaa, syksyllä uutena oli erinomainen porokiusaus ja keväällä 2014 on tullut paikallinen kalaruoka maistuu myös oppilaille. Elokuussa tuli voimaan uusi opiskelijahuoltolaki, jonka vuoksi syksyn ajan työryhmä on työstänyt paikallista oppilashuoltosuunnitelmaa. Uuden lain tuomat muutokset on otettu käytäntöön niiltä osin, kuin se on ollut mahdollista jo syksyllä. Tavoite, varhainen välittäminen ongelmien kasvamisen välttämiseksi, on saavutettu hyvin. Oppimisen tuen ryhmässä päätettiin tarpeellisista tukitoimista niitä tarvitseville oppilaille sekä seurattiin niiden vaikuttavuutta. Keväällä ja syksyllä kokoontui laajennettu oppilashuoltoryhmä, jossa mukana olivat edustajat lastensuojelusta, perhe- ja mielenterveystoimistosta, terveydenhuollosta, nuorisotoimesta sekä koulujen edustajat. 28 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 7.5.4 Erityistä Oppilaskunta ja tukioppilaat ovat toimineet aktiivisesti kouluviihtyvyyden ja yhteisöllisyyden rakentamiseksi. 9-luokkalaiset ovat mm. pitäneet kahvilaa kaksi kertaa viikossa. Koulussamme toimi viikoittain tyttöjen koripallo- ja liikuntakerho, jalkapallo-, sähly-, näytelmä- sekä shakkikerho. Teknisentyönkerho toimi koko lukuvuoden ajan. Kerhojen toiminta mahdollistui opetushallituksen kerhoihin kohdistetulla hankerahoituksella. Koulumme oli mukana kahdessa hankkeessa. Liikkuva koulu-hanke, jonka ansiosta olemme voineet kehittää välituntiliikuntaa uusien liikuntavälineiden avulla sekä ”Vitostie verkossa” hanke, joka on lukion kanssa yhteinen. Erilaisia retkiä järjestettiin toimintasuunnitelman mukaisesti. Opinto-ohjaajamme johdolla 9 luokkalaiset pääsivät tutustumaan Kemijärven sekä Rovaniemen ammattiopistoihin, Kemijärven lukioon sekä 4H-yhdistyksen järjestämälle yritysvierailulle Kuusamon Pölkky Oy:hyn. 7.6 Sepänmäen koulu 7.6.1 Opetussuunnitelman toteutuminen Opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet on saavutettu hyvin. Kaikki oppilaamme kuuluvat erityisen tuen piiriin ja siten opiskelevat HOJKSn mukaan, jolloin yksilöllisiin tarpeisiin pystytään vastaamaan niin oppimäärissä kuin – sisällöissäkin sekä opetusjärjestelyissä. Koulun ulkopuolinen toiminta on jälleen ollut runsasta. Näin on pystytty tarjoamaan oppilaille kasvun ja kehityksen kannalta merkittäviä tapahtumia niin liikunnan (yleisurheilukilpailut) kuin kulttuurinkin (paikkakunnalla järjestetyt koululaiskonsertit, teatteriesitykset) saralla. Yhteistyö Särkelän koulun kanssa on jatkunut tiiviinä. Uimahallikäyntejä on ollut noin kerran kuukaudessa. Lisäksi luokkakohtaisilla retkillä on tutustuttu paikallisiin museoihin ja taidenäyttelyihin. Yläasteen oppilaat ovat suorittaneet TET-jakson viikon mittaisena sekä kevät- että syyslukukaudella. Lisäksi 29 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 on pidetty erilaisia teemapäiviä, esim. aikakausilehtien parissa sekä osallistuttu Taksvärkkipäivään. 7.6.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun välinen yhteistyö on ollut lähes päivittäistä reissuvihkojen, puheluiden ja tapaamisten muodossa. Myös Wilman käyttö on tehostunut yhteistyön välineenä. Vanhemmat ovat osallistuneet lapsiensa HOJKSien laadintaan ja niiden vuosittaisiin tarkistusneuvotteluihin. Lisäksi vanhemmat ovat kutsuttuina osallistuneet järjestettyihin juhliin ja tapahtumiin. Vanhempainiltoja on syksyllä 2014 järjestetty useita kouluverkkoasian tiimoilta: 22.9. esiteltiin kouluverkkosuunnitelma vanhemmille, 4.11. yhteistyössä ELO:n (erityislasten omaiset) kanssa teemana ”Vertaistuki epävarmuudessa” ja 1.12. oli kuulemistilaisuus koulumme lakkauttamisesta. 7.6.3 Oppilashuolto Oppilashuoltoryhmä on kokoontunut kuukausittain. Oppilashuoltoryhmässä on opeteltu uuden oppilashuoltolain mukaista työskentelyä hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi ja ennaltaehkäisevänä toimintana. Lisäksi on kutsuttu monialainen asiantuntijaryhmä käsittelemään yksittäisen oppilaan asioita. Kouluterveydenhoitajan vastaanotto koululla on ollut kerran viikossa. Laaja terveystarkastus, jossa myös koululääkäri on mukana, on tehty viides- ja kahdeksasluokkalaisille. Koulukuljetukset on järjestetty mahdollisimman kustannustehokkaasti yhteistyössä muiden koulujen, varsinkin Särkelän koulun kanssa. Oppilaista n. 80 % kuuluu koulukuljetuksen piiriin, näistä kuudella on päätös erityiskuljetuksesta yksilöllisen tarpeen (vammaisuus, terveydentila, muu toimintarajoite) perusteella. Kouluruokailu järjestetään aluekeittiö 1:n ruokalassa. Järjestely toimii hyvin, ruoka on maukasta, lämmintä ja sitä on riittävästi. Oppilaat ovat kovasti nauttineet lounastaukoon kuuluvasta liikunnasta, kun siirrymme koululta ruokalaan. 30 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 7.6.4 Erityistä KiVaKoulu – toiminta on jatkunut aktiivisena koko koulussa. Olemme myös mukana Liikkuva koulu –hankkeessa, jolla edistetään oppilaiden liikkumista niin koulupäivän aikana välitunneilla kuin myös vapaa-aikana. Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on jatkunut saumattomasti tukien ja rikastuttaen toimintaamme. Seurakunnan työntekijät ovat vierailleet kahdesti kuukaudessa aamunavauksen merkeissä sekä pitäneet rippikouluikäisille oppilaillemme info-tilaisuuksia. MLL tarjosi meille toukokuussa mukavan nukketeatteripäivän ja nuorisotoimen mahtavaa ”Kemppa tsemppaa”-päivää vietettiin ennen syyslomaa. Fantasiaseikkailuun oppilaamme osallistuivat jälleen teeman mukaisin piirustuksin. Yhteistyö päivähoidon ja ammattiopiston kanssa on luonteva osa oppilaidemme kasvun ja kehityksen tukemista. Koulumme on tarjonnut monelle lähihoitajakoulutuksen ja muun hoiva-alan koulutuksen opiskelijalle harjoittelupaikan. Työpaikkakokouksia on pidetty säännöllisesti, n. kerran kuukaudessa. Aamu- ja iltapäivähoitoa tarvitsevien oppilaittemme hoito on järjestetty koululla, syyslukukaudella iltapäivähoito on toteutettu Särkelän koululla. Toiminnasta ovat vastanneet koulunkäynninohjaajamme. Tähän on satsattu yhden ohjaajan työpanos aamulla ja iltapäivällä tarpeen mukaan. Toimintaamme arvioimme oman jaksamisemme, työhyvinvoinnin ja HOJKSien toteutumisen kautta. Arviointivälineenä käytössämme on myös laatukriteerit, joiden toteutumista arvioimme vuosittain. Asioihin pyritään vaikuttamaan välittömästi arjen käytäntöjä kehittämällä ja pieniin asioihin puuttumalla. Koulussamme toimii oppilaskunta, jossa on edustaja jokaisesta perusopetusryhmästä niin ala- kuin yläluokiltakin. Oppilaskunnan toiminta on painottunut yhteisten tapahtumien järjestämiseen. 31 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 8 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (APIP) 8.1 Kallaa-Isokylän alue Kallaan aamu – ja iltapäivätoiminta on tapahtunut Isokylän koululla. Tärkeinä asioina pidetään turvallisuutta ja tapakasvatusta. Koululaiset ovat olleet innokkaita erilaisista liikuntaleikeistä ja peleistä sekä ulkona että liikuntasalissa. Erilaiset omaehtoiset leikit sekä kädentaidot ovat kiinnostaneet luovaan toimintaan. Yhteistyötä kodin kanssa on tehty keskustellen, puhelimitse sekä reissuvihkojen välityksellä. Koulun henkilökunnan kanssa on tehty hyvää ja tiivistä yhteistyötä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan 10 v. juhlavuotta on juhlittu retkien merkeissä. Keväällä teimme retken Oinaan koululle. Syksyllä kävimme Kemijärven liikuntahallilla, jossa oli mukavia liikuntarasteja ja leikkejä. Juhlimme siellä kakkujen ja herkkujen kera. Molemmista retkistä tehtiin jutut lehteen. 8.2 Keskustan alue Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestettiin kevätkaudella siten, että lapset olivat aamuisin Jyvälänpuiston päiväkodilla ja iltapäivällä Kuumaniemen Elinkaaritalossa. Syyskaudella apip-toiminta järjestettiin Hillatien koululla. Toiminta on ollut vapaamuotoista. lasten toiveisiin perustuvaa kuten leikkiä, pelaamista, askartelua ja liikuntaa. Keväällä tehtiin retki Oinaan koululle. Syksyllä vietettiin API- toiminnan 10- vuotisjuhlaa liikuntahallilla. Juhla oli liikuntapainotteinen. 8.3 Särkikankaan alue Särkelän aamu- ja iltapäivätoiminta on toiminut Särkelän koulun tiloissa. Toiminta on ollut lapsilähtöistä, eli on toimittu lasten jaksamisen ja mielenkiinnon mukaan. Liikuntasalia on käytetty mahdollisuuksien mukaan ja liikuntahallivuoro on kerran viikossa. Värittäminen, piirtäminen ja rakentelu on ollut myös mielekästä puuhaa. Lepoonkin on ollut mahdollisuus sitä kaipaavalle. Keväällä teimme retken Oinaan vanhalle koululle, tutustuen vanhanajan koulunkäyntiin. Loppuvuodesta juhlistimme apip-toiminnan 10-vuotisjuhlaa liikuntahallilla, erilaisten liikuntarastien ja herkuttelun merkeissä. 32 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Yhteistyötä olemme tehneet Särkelän koulun, esikoulun, Sepänmäen koulun ja Särkelän päiväkodin kanssa. Vanhempien kanssa on pidetty yhteyttä puhelimitse ja reissuvihkon kautta. 9 Esi- ja perusopetuksen hankkeet Alla on esi- ja perusopetuksen vuoden 2014 aikana meneillään olleet, päättyneet ja alkaneet hankkeet. Opetushallitus Tehostettuaja erityistä tukea tarvisevan oppilaan opetuksen kehittäminen KELPO Kerhotoiminnan kehittäminen Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan alueelliset verkostot ELY-keskus Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen (12.8.2013 alkaen) 33 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 10 Kemijärven lukio Toiminta-ajatus: ”Tietoa, taitoa, sivistystä – lukiosta eväät hyvään elämään!” 10.1 Opetussuunnitelman toteutuminen Vuonna 2014 Kemijärven lukiossa noudatettiin ns. seutuopetussuunnitelmaa. Lukiokoulutuksen keskimääräinen opiskelijamäärä (sekä kevään että syksyn opiskelijamäärät huomioon ottaen) oli 78 nuorta sekä 2 yli 18-vuotiaana lukiokoulutuksen aloittanutta. Opiskelijamäärän muutos vuonna 2014 edelliseen kalenterivuoteen verrattuna oli raju eli -17 %. Luokkaopetusta järjestettiin 161,17 kurssia (lv 2013-2014) ja 138,17 kurssia (lv 2014-2015) eli keskimäärin 151,6 kurssia (muutosta edellisen kalenterivuoden keskiarvoon -11 %). Opiskelijoiden valinnat pystyttiin hyvin toteuttamaan järjestämällä kursseja vuorovuosin ja turvaamaan opiskelijoiden jatko-opintokelpoisuus laajentamalla kurssitarjontaa vierailla kielillä (saksa, ranska, venäjä, espanja) sekä abikursseilla. Kahden tutkinnon suorittajien määrä on kuluvana lukuvuonna 21 1.-4. vuositason opiskelijaa, kun määrä edellisenä lukuvuonna oli sama. Kahden tutkinnon opiskelu tapahtuu pääosin jaksovaihteluna. Lukion opiskelijat ovat suorittaneet mm. Kemijärven kansalaisopistossa, Koillis-Lapin musiikkiopistossa ja Itä-Lapin autokoulussa lukion soveltaviksi kursseiksi laskettavia kursseja. Lukio on aloittanut v. 2014 aikana yhteistyön Eiran aikuislukion (espanjan verkko-opetus) sekä Janakkalan lukion (venäjän, uskonnon, kemian ja elämänkatsomustiedon verkko-opetus) kanssa. Lisäksi lukio on jatkanut v. 2013 alkanutta yhteistyötä Mattlidens gymnasiumin kanssa yhteisten kurssien (eräkurssi ja kulttuurikurssi) muodossa. Ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet suoritti hyväksytysti vuonna 2014 keväällä 30 ja syksyllä 4 eli yhteensä 33 kokelasta. Uusia ylioppilaita (yllämainittujen kokeiden lisäksi myös lukion tai ammatillisen koulutuksen päättötodistus suoritettuna) julistettiin keväällä 28 ja syksyllä 3. Keväällä 2014 ylioppilaskokeiden suorittaneiden neljän pakollisen kokeen keskimääräinen tulos oli 17,75 valtakunnallisen keskiarvon ollessa 17,20. Tavoitteeseen sijoittua keskitason yläpuolelle siis päästiin mainiosti. 34 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Lukion sisäänotossa on syksystä 2014 alkaen ollut opiskelijoiden lukuaineiden keskiarvon alaraja 7,0. Lukion syksyllä 2014 aloittaneiden keskimääräinen peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli 8,49 eli lähes sama kuin edellisenä syksynä. Koulun toimintaa on arvioitu myös kokouksissa ja palavereissa sekä erilaisin kyselyin. Vuoden 2014 aikana koulun toiminta on sujunut normaalisti sääntöjen ja asetusten mukaisesti. Lukion kaikki toiminta liikunnanopetusta lukuun ottamatta on vuonna 2014 toiminut osoitteessa Lepistöntie 1. Lukiolaisten ruokailu tapahtuu Lepistöntien opetustilojen viereisessä rakennuksessa. Ylioppilaskirjoitukset järjestettiin keväällä monitoimitilassa sekä syksyllä luokassa 233. Lukion opiskelijakunta on toiminut jälleen aktiivisesti kalenterivuoden 2014 aikana ja järjestänyt mm. seuraavia tapahtumia: 13.2. Penkinpainajaiset, 14.2. Wanhojen tanssit, 30.4. teemapäivä, 14.5. kevätkokous, 30.5. ylimääräinen yleiskokous, 30.5. tutorkoulutus, 31.5. Mäkärä-lehden julkaisu, 20.8. ryhmäytyminen ja liikuntailtapäivä, 17.9. syyskokous, 10.10. Tyttöjen päivä, 23.10. Koulukuvaus, 31.10. Taksvärkki, 7.11. Päivä på svenska, 24.11. rehtorin läksiäiset, 26.-27.11. ja 4.12. 9. luokkalaisten lukiovierailut, 5.12. Itsenäisyyden iloinen vartti, 12.12. Poikien päivä sekä 19.12. joulujuhla. Henkilökuntaan kuului 31.12.2014 rehtori, 7 lukion lehtoria, 1 päätoiminen tuntiopettaja, 2 määräaikaista sivutoimista tuntiopettajaa, 5 perusopetuksen lehtoria/ammattiopiston lehtoria sekä osa-aikainen kanslisti/PC-tukihenkilö. 35 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 10.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kaikkien lukio-opiskelijoiden ja kaksoistutkintolaisten huoltajille pidettiin yhteinen vanhempainilta 16.9. Peruskoulun 9. luokan oppilaiden huoltajille järjestettiin Itä-Lapin ammattiopiston kanssa yhteinen tiedotustilaisuus 2. asteen opinnoista 22.10. Opettajat ovat tarvittaessa ottaneet yhteyttä huoltajiin esim. poissaolojen takia. Myös kodeista on oltu yhteydessä koululle. Wilma on lukion pääasiallinen viestintäväline ja nopeuttaa siten kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä opettajien ja opiskelijoiden välistä tiedonkulkua. 10.3 Opiskelijahuoltoryhmän toiminta Lukion opiskelijahuoltoryhmä kokoontui keväällä kolme kertaa: 15.1., 23.4. ja 14.5. Syksyllä kokoontumisia oli myös kolme: 15.8., 4.9. ja 5.11. Opiskelijahuoltoryhmässä on käyty läpi yleisiä opiskelijahuollollisia asioita sekä paneuduttu yksittäisten opiskelijoiden tilanteisiin siten, että lukuvuoden aikana tulee opiskelijahuoltoryhmän jäsenille jokainen lukion opiskelija tutuksi. Lukion opiskeluhuoltosuunnitelma päivitettiin uuden opiskeluhuoltolain (1.8.2014 alkaen) mukaiseksi opiskeluhuoltoryhmässä. Suunnitelma käytettiin myös opiskelijakunnan hallituksella. 36 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 10.4 Erityistä Syksyllä 2012 käynnistynyttä OPH:n avustamaa hanketta koskien tieto- ja viestintätekniikan edistämistä lukio-opetuksessa toteutettiin onnistuneesti koko kalenterivuoden 2014 aikana. Hanke päättyi 19.11.2014. Hanke sisälsi tietoteknisiä hankintoja ja henkilöstökoulutuksia. Hankintoihin on sisältynyt 3D-tulostin, tabletteja, tehotyöasemia lisävarusteina kosketusnäytöt, webkamerat, neuvottelumikrofonit ja mikrofonikuulokkeet sekä erilaisia opetusohjelmistoja. Yllä mainittujen tietoteknisten hankkeiden myötä lukio on vuonna 2014 jatkanut v. 2013 alkanutta etäkoulupäiväkäytäntöä. Lukiossa järjestettiin myös keväällä 2014 sähköinen koeviikko. Opettajat ovat jatkaneet omatoimisesti sähköisten kokeiden laadintaa syksyllä 2014. Opetushallitus (OPH) myönsi kesällä 2013 lukiolle ja perusasteelle yhteisesti 22 000 € valtionavustusta digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen opetuksessa. Hanke on yhteinen Sodankylän ja Pelkosenniemen kanssa. Hankkeen suunnittelu käynnistettiin elokuussa 2013 ja hankkeen toteutuminen käynnistyi tämän jälkeen välittömästi. Hankkeeseen on syksyllä 2013 sisältynyt Microsoft Lyncin käyttöä oppituntien tallennuksessa ja reaaliaikaisessa etäopetuksessa sekä oppimisympäristö Optiman käyttöä lähiopetuksen monipuolistamiseen sekä verkko-opetukseen. Sekä Lyncin että Optiman käyttöönottoon on sisältynyt runsaasti opetushenkilökunnan täydennyskoulutusta. Lisäksi lukiolle on ostettu hankevaroin Microsoft Surface RT –tabletteja. Opintoseteli á 200 € (abiturientit) ja á 100 € (2. vuositaso) on ollut opiskelijoiden haettavissa kalenterivuoden 2014 aikana. Syksyllä 2014 aloittaneiden opiskelijoiden opintoseteliraha jyvitettiin kannettavien tietokoneiden vuosittaiseen hankintaan vastauksena ylioppilaskirjoitusten sähköistymiseen. Kemijärven lukio osallistui Euroopan unionin Euroscola-tapahtumaan Strasbourgissa. 18 nuorta ja 2 opettajaa matkasi Pariisiin, Strasbourgiin ja Frankfurtiin 25.-30.11. Matkan rahoitti suurimmaksi osaksi Euroopan unioni, lisärahoituksen keräsivät opiskelijat itse mm. 37 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 kahvituksilla ja myyjäisillä. Euroscola-matkan raportointi ja oheistoiminta jatkuu keväällä 2015. Euroscola-ryhmä 11 Itä-Lapin ammattiopisto (ILO) Missio: Itä-Lapin ammattiopisto on avoin ja verkottunut, yksilöllistä elinikäistä kasvua tukeva, alueen luonnonläheiseen kulttuuriin juurtunut ja uusimpia tekniikoita hyödyntävä oppimisympäristö. Visio 2020: Itä-Lapin ammattiopisto on elinkeinoelämän muutoksia ennakoiva asiantuntijaorganisaatio ja ammatillisen kehittymisen suunnannäyttäjä. Toiminta-ajatus: Itä-Lapin ammattiopisto on yksilöllistä elinikäistä oppimista tukeva ammattitaidon edistäjä. Motto: Opiksi ja Iloksi 11.1 Hallinto Itä-Lapin ammattiopisto oli Kemijärven kaupungin sivistyslautakunnan ja sivistysosaston alainen ammatillisen koulutuksen tulosalue. Toiminnallisesti tulosalue on jaettu palvelualo- 38 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 jen ja tuotanto-alojen koulutusyksiköihin sekä yhteisten palvelujen yksikköön, jonka sisäisenä yksikkönä toimii oppisopimustoimisto. ILOn tulosalueesta on vastannut rehtori Sirkka Pikkuvirta. Tuotantoalojen koulutusjohtajana on ollut Ilkka Korkalo kevätlukukauden, palvelualojen koulutusjohtajana Tuula Häyrinen ja hänen vastuullaan on ollut lokakuusta lähtien myös tuotantoalat. Yhteisistä palveluista on vastannut rehtori. Oppisopimustoiminnasta on vastannut koulutustarkastaja Jorma Raappana, työelämän kehittämis- ja palvelutehtävästä rehtori. - ILOn johtoryhmään kuuluivat rehtori (pj), koulutusjohtajat ja koulutustarkastaja. - ILOn neuvottelukunnassa kehittivät ja ohjasivat toimintaa Itä-Lapin kunnanjohtajat, sekä yritysten, työvoimahallinnon, kuntayhtymän, kaupungin sivistyshallinnon ja koulutuksen edustajat. - ILOssa kutsuttiin koolle kokoussuunnitelman mukaan henkilöstön ja opettajakunnan kokoukset, lisäksi järjestettiin kuulemistilaisuuksia oppilaitosrakenteen muutosasiassa. - Koulutusjohtajat ja rehtori kutsuivat koolle koulutusalakohtaiset ja työyksikkökohtaiset kokoukset. 11.1.1 Toiminta Itä-Lapin ammattiopisto tulosyksikköineen on tuottanut ammatillisen koulutuksen palveluja Itä-Lapin seutukunnan väestölle, yrityksille ja julkiselle palvelulle. ILO on vastannut Itä-Lapin elinkeinoelämän muuttuviin työvoimatarpeisiin tarjoamalla nuorten ja aikuisten ammatillista perustutkintokoulutusta, lisäkoulutuksena aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin johtavaa koulutusta ja muuta täydennyskoulutusta. Koulutussuunnittelussa, tarjonnassa ja toteutuksessa on otettu huomioon ennakointitieto ja muutokset toimintaympäristön rakenteessa sekä yksilölliset ja yritys- ja työpaikkakohtaiset tarpeet. Määrällisesti maksullinen palvelutoiminta on vähentynyt edellisistä vuosista. ILO on arvioinut ja kehittänyt omaa toimintakykyä erilaisten kehittämishankkeiden avulla ja tarjonnut erilaisia, ajantasaisia ja tarpeen mukaisia koulutuskokonaisuuksia ja – järjestelyjä. Työelämän ja opiskelijoiden vaatimuksiin on vastattu kehittämällä nykyistä koulutusta joustavaksi ja tarjoamalla uusia koulutustuotteita asiakaslähtöisesti. Vuoden aikana on työstetty 39 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 edelleen toimintakäsikirjaa ja tehty toimintaprosessien kuvauksia. ILO on ollut myös mukana Lapin muiden ammatillisten koulutuksen järjestäjien yhteisessä, Laatua ammatilliseen koulutukseen pohjoisessa (LAMPPU) – hankkeessa. Ammattiopistossa toisen asteen valtionosuuspohjaisessa perustutkintokoulutuksessa opiskeli tammikuun ja syyskuun laskentapäivien painotetun keskiarvon mukaan yhteensä 238.9 opiskelijaa. Oppisopimusopiskelijoiden laskentapäivien keskiarvo oli 99, opiskelijoiden määrä oli yhteensä 131. Työvoimapoliittisissa perustutkintokoulutuksissa, työvoimapoliittisissa, työnantajien kustantamissa ja omaehtoisissa lisäkoulutuksissa sekä täydennyskoulutuksissa opiskelijatyöpäiviä kertyi yhteensä 5 087, mikä tarkoittaa 26.8 opiskelijatyövuotta. Siten ammattiopiston opiskelijoiden laskennallinen kokonaismäärä oli 364.7 Ammattiopiston opetus- ja tukitoimintaa on hoitanut keskimäärin 50 työntekijää. Luvussa ovat vaki-naiset työntekijät, määräaikaiset opettajat ja työnohjaajat sekä projektihenkilöt. Lisäksi on palkattu lyhytaikaisiin tarpeisiin tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä sekä hankeasiantuntijoita. Henkilöstön osaamisen kehittämisen apuna ovat olleet kehityskeskustelut, joilla haettiin suuntaa henkilöstön täydennyskoulutukselle. Henkilöstö osallistui ammattitaitoa täydentäviin koulutustilaisuuksiin esitettyjen ja todettujen tarpeiden mukaan. Yksi opettaja osallistui pedagogisiin opintoihin ja valmistui toukokuussa. Opetushenkilöstö osallistui myös ammattialojensa liittyviin täydennyskoulutuksiin mm. opetushallituksen järjestämiin kehittämispäiviin sekä useisiin valtakunnallisten ja lappilaisten hankkeiden koulutuspäiviin. Oppilaitoksessa järjestettiin kokousten yhteyteen informatiivista koulutusta seminaari-palautteiden avulla. ILO:n rehtori ja työyksiköiden johtajat osallistuivat Kemijärvi kohti uuden ajan toimintamallia – organisaation uudistaminen ja toimintamallien kehittäminen, työkokouksiin. Samoin he osallistuivat myös kaupungin järjestämiin esimiesvalmennustilaisuuksiin. 40 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 11.1.2 Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon muutostyö Kemijärven kaupungin sivistyslautakunta on vuoden 2013 syyskuun kokouksessaan päättänyt, että Kemijärven kaupunki aloittaa viralliset neuvottelut ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellisesta kehittämisestä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kanssa. Toimintavuoden aikana ammattiopiston edustajat ovat olleet mukana neuvotteluissa, työkokouksissa ja valmistelutyössä ammattiopiston liittämiseksi Rovaniemen koulutuskuntayhtymään 1.1.2015 alkaen. Valmistelutyö on kattanut koulutustehtävään ja järjestämissopimuksiin liittyvät hakemukset ministeriöön, opetus-tarjontaan, opetuksen käytännön järjestämiseen liittyvät tehtävät, opiskelijoihin, henkilöstöön ja talouteen sekä kiinteistöihin, ruokapalveluun ja tietohallintoon liittyvät asiat. Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyi liittymisen marraskuussa 2014, jonka jälkeen on varmisteltu koulutuskuntayhtymälle tehtyjä sopimuksia ja talousarviota. Itä-Lapin ammattiopisto tulee olemaan Rovaniemen koulutuskuntayhtymän Kemijärven toimipiste ja se sisältää Lapin ammattiopiston ja Lapin matkailuopiston koulutusalat ja niiden mukaiset toiminnat esimiesvastuineen. 11.1.3 Talous Itä-Lapin ammattiopiston toimintatuotot olivat n. 1.1 m€, mitkä olivat budjetoitujen tulojen mukaiset. Toimintakulut olivat n. 5.4 m€ ja alittuivat n. 0.7 m€ budjetoiduista menoista ja n. 1.1 m€ edellis-vuodesta. Toteutunut toimintakate oli n. 4.4 m€. Henkilöstömenot olivat n. 2.7 m€ ja alittuivat budjetoidusta n. 0.4 m€ ja edellisvuodesta 0.9 m€. Palvelujen ostot olivat n. 0.8 m€ ja alittuivat n. 0.1 m€ ja vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna n. 0.2 m€. Vuosikate alittui budjetoidusta n. 0,5 m€. Menojen vähentyminen johtuu henkilöstön vähentymisestä ja yhden asuntolarakennuksen käytöstä luopumisesta. Maksullisena palvelutoimintaa järjestetty koulutus ei toteutunut työvoimakoulutuksen osalta suunnitellusti ja tulot toteutuivat vain 43 %. Vastaavasti ko. koulutuksiin suunnitellut menot henkilöstömenoina ja koulu- ja opetustarvikemenoina ja muun materiaalin menoina jäivät alle 50 % suunnitelluista menoista. 41 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 1.1 m€ tulorahoituksesta n. 40 % tuli opiskelijatyötuloista ja muista myyntituloista, n. 30 % maksullisena palvelutoimintana järjestetystä aikuiskoulutuksesta, n. 21 % kehittämishankkeiden ESR, EAKR sekä OPH hankerahoituksina ja n. 9 % , vuokra- ym. toimintatuotoista. Toimintakuluista henkilöstömenot olivat 50 %, palvelujen ostot 16 %, avustukset sisältäen kaikki vuokramenot 30 % ja aineet ja tarvikkeet 4 %. 11.2 Perustutkintokoulutus Ammatillisten perustutkintojen valtakunnallisten perusteiden pohjalta oppilaitoskohtaistettu koulutus käynnistyi kaikilla yhteisvalinnassa tarjotuilla koulutusaloilla toimintavuoden aikana. Perustutkinnot muodostuvat tutkinnon osista, jotka ovat aiempaa laajempia kokonaisuuksia ja kuvaavat työelämälähtöistä osaamista. Tutkintojen tavoitteiden saavuttamisen osoittamisessa ovat keskeisessä roolissa työssäoppimisjaksojen aikana suoritettavat ammattiosaamisen näytöt, jotka pää-sääntöisesti suoritetaan työpaikoilla. Työssäoppiminen onkin vakiinnuttanut paikkansa tärkeänä oppimisympäristönä. Työpaikkojen vastuuhenkilöitä on koulutettu työssäoppimisen ohjaukseen sekä arviointiin oppilaitoksessa järjestettävissä koulutuksissa sekä opettajien ohjauskäyntien yhteydessä. Työssäoppimispaikkojen hankkiminen on osa opiskelijalle asetettua tavoitetta, jolloin opiskelija vastaa siitä tarvittaessa opettajan ohjauksella. 11.2.1 Toisen asteen perustutkintokoulutus palvelualoilla • Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, merkonomi • Matkailuala, matkailupalvelujen tuottaja/ matkailuvirkailija • Hotelli-, ravintola- ja cateringala, kokki • Sosiaali- ja terveysala, lähihoitaja • Hiusala, parturi-kampaaja • Luonto- ja ympäristöala, luonnonvaratuottaja Muu nuorten koulutus • Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmentava koulutus, ammattistartti 42 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Syksyllä 2014 opintonsa aloittaneiden uusien opiskelijoiden määrä oli lähihoitajien tutkintoon johtavassa koulutuksessa määrällisesti suurin (22 opiskelijaa). Muilla koulutusaloilla ryhmät jäivät tavoitetta pienemmiksi, joten kaikissa mahdollisissa opinnoissa ryhmien opetusta on yhdistetty. Hiusalalle ei enää otettu uusia opiskelijoita, sillä alan koulutus loppuu Kemijärvellä toukokuussa 2016. Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto/luonnonvaratuottaja – koulutuksessa jatkettiin tavoitetyö–mallin kehittämistä. Tiivis yhteistyö työelämän kanssa kehitti opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia tuotteistamisen ja tuotteiden valmistuksen osalta. Kuluneen vuoden aikana osaamista päästiin testaamaan niin tuotteiden kuin palveluidenkin kanssa useissa erilaisissa tapahtumissa. Tapahtumia olivat mm. Yöttömän Yön Soudussa, Pellon maaseutunäyttelyssä sekä HEINU14 – harjoituksessa. Kuva: HEINU14 – harjoituksessa opetettiin osallistujille mm. erilaisten yrttien käyttöä maasto-olosuhteissa ja kuinka voidaan antaa esim. ensiapua nyrjähtäneelle nilkalle. Hotelli- ja ravintola-alan kokkiopiskelijat pitivät Peräkammarin lounasravintolaa, mikä on ollut merkittävä toimintamuoto sekä pedagogisesti että taloudellisesti. Hiusalan opetushenkilöstö on osallistunut hiusalan työelämäjaoston toimintaan yhdessä Lapin ammattiopiston kanssa 43 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Sosiaali- ja terveysalan lähihoitajaopiskelijat ovat osallistuneet erilaisiin lapsille (lystilauantai, fantasiaseikkailu), nuorille, ja vanhuksille järjestettyihin tilaisuuksiin. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon käytänteistä järjestettiin koulutusta työpaikkaohjaajille - ja arvioijille keväällä 2014. 11.2.2 Toisen asteen perustutkintokoulutus tuotantoaloilla • Tekniikan ja liikenteen ala: levyseppä-hitsaaja, talonrakentaja, elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja ja sähköasentaja • Luonnonvara- ja ympäristöala: metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Syksyllä 2014 aloittaneiden opiskelijamäärä oli ilahduttavin luonnonvara-alalla. Muihin tutkintoon johtaviin koulutusaloihin emme valitettavasti saaneet ryhmiä täyteen. Kuluneen toimintavuoden aikana opiskelu on siirtynyt entistä käytännön läheisemmäksi. Opiskelu on ollut käytäntöpainotteista etenkin luonnonvara-, talonrakennus-, ja metallialoilla. Konkreettisesti opiskelun käytännön toteutus ilmenee asiakkaille suoritettuina metsänkorjuu-, talonrakennus sekä metallitöinä. Metallialan perustutkintoa suorittava Antti Heikkilä sijoittui toiseksi Lahdessa pidetyssä Taitaja- kilpailussa. 44 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Kuva: Antti Heikkilä ja Taitajan kilpailutehtävänä ollut grilli Kahden tutkinnon suorittaminen Kahden tutkinnon suorittajina -ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto – johtavassa koulutuksessa kaikkiaan ovat olleet 24 opiskelijaa lähes kaikilta opintolinjoilta. Erityisopetuksen tehostaminen Erityisopetuksen ja tehostetun / erityisen tuen tarpeen tunnistamista tukevat osaltaan äidinkielen ja matematiikan lähtötaso-testit, jotka järjestettiin ensimmäisen vuoden opiskelijoille heti lukuvuoden alussa. Syyskuussa määräaikainen erityisopettaja tutustui testituloksiin ja teki uusille tehostettua tukea tarvitseville opiskelijoille henkilökohtaiset opiskelun järjestämissuunnitelmat. HOJKSit. Yhteistyössä LUOVIn kanssa on päivitetty erityisopetuksen prosessia ja toimintaohjetta. 11.2.3 Perustutkintokoulutuksen kehittäminen Opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseksi ja opiskelun keskeytysten vähentämiseksi oppilaitoksessa kehitettiin toimintamalleja erilaisissa hankkeissa, joiden toteuttamiseksi on saatu hankerahoitusta. Vuonna 2011 aloittanut läpäisyn tehostamishanke, LÄPSY, sai jatkoa vuodelle 2014. Hankkeen tavoitteena on ollut ennaltaehkäistä opintojen keskeytymistä ja siitä johtuvaa mahdollista syrjäytymistä. Hankkeen resurssein on haettu keinoja myös siihen, miten tutkintoon valmistuminen tapahtuu joustavasti. Yksi painopiste syksyllä 2014 on ollut ryhmäytyminen sekä opiskelijaryhmässä että asuntolassa. Ryhmäytymisen tarkoituksena kiinnittää opiskelijoiden huomio sen, että he ovat osa ryhmää ja miten ryhmädynamiikalla voidaan parantaa opiskelua ja saada vertaistukea sekä estetään kiusaamista. LÄPSYn vaikutus tutkintojen suorittamiseen tavoiteajassa on ollut positiivinen. Negatiivinen keskeyttäminen on vähentynyt mm. yhdessä lukion kanssa toteutetulla työjärjestyk-ellä ja hankkeessa pidettyjen rästipajojen vaikutuksesta. Lisäksi Wilman käyttöön otto on vahvistanut vanhempien osallistumista opiskelijan opiskelun tukemiseen, jolla on myös ollut merkittävä vaikutus opintojen suorittamisessa. 45 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Opetushenkilöstö osallistui Lapin kesäyliopiston järjestämiin ECVET- koulutuksiin, joiden sisältönä on ammatillisten perustutkintojen uudistus 1.8.2015. Koulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä Kemijärvellä kolme ja lisäksi opettajat osallistuivat ilinkin kautta sekä opetushallituksen että kesä-yliopiston järjestämiin luentoihin. Osaava ammatillinen opetushenkilö -hankkeessa opettajat ovat saaneet täydennyskoulutusta TVT - taitoihinsa mm. verkko-opetuksen, sosiaalisen median hyödyntämisessä opetusja oppimis-prosesseissa sekä mobiiliteknologian käytössä. OHOS- hankkeessa ammattiopistolle laadittiin ESR- rahoituksella yhteistyössä muiden Lapin ammatillisten oppilaitosten kanssa hyvinvointisuunnitelma, joka on samalla opiskeluhuollon suunnitelma. Suunnitelma vastaa 1.8.2014 voimaan astuneeseen opiskeluhuoltolakiin. ItäLapin ammattiopiston työryhmään kuuluivat opiskeluhuollosta vastaavat henkilöt ja etsivää nuorisotyötä tekevä henkilö. Keväällä 2014 kaikki opettajat osallistuivat; Eväitä arkeen - Mitä jokaisen opettajan tulisi tietää erityisopetuksesta - koulutukseen, jonka järjestimme yhteistyössä Pekka Laakkonen LUOVIsta kanssa. Kolmen päivän koulutuksen sisältö: • Mitä on ammatillinen erityisopetus- miten se näkyy oppilaitoksen arjessa? • Erityiset oppimisvaikeudet. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet. • Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kohtaaminen - keinoja ja menetelmiä arkeen • Työparityöskentely yhteistyön muotona • HOJKS/ HOPS • Mukauttaminen ja mukautettu arviointi. Mukautettujen tavoitteiden laadinta. Koulutuksessa perehdyttiin myös omassa oppilaitoksessa tarjolla oleviin opiskeluhuoltopalveluihin. Vuonna 2014 oppilaitoksesta keskeyttäneiden määrä pieneni. Tähän positiiviseen seikkaan voidaan mainita vaikuttaneen kaksi tekijää 1) erityisopetuksen keskittäminen tarvittaviin ATTO- aineiden suorittamiseen mm. rinnakkaisopetuksella sekä 2) läpäisyn tehostamis- 46 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 hankkeen avulla järjestetyt rästipajat, joissa opiskelijoille annettiin vielä lisäksi yksilöllistä opetusta. Lisäksi yksittäisille opettajille annettiin työnohjausta erilaisen oppijan kohtaamiseen. Luonnonvaratuottaja-opiskelijoiden koulutusta on kehitetty ammattiopiston Luonnontuotteita Itä-Lapista ryhmäkoulutushankkeen, joka päättyi 31.8.2014, avulla. Yhteistyötä muiden hankkeiden, kuten Lappi Luo -työohjelman ja sen sateenvarjohankkeiden kanssa jatkettiin tiiviisti. Luonnonvara-tuottajien toinen 14.1.2013 aloittanut ryhmä valmistuu 18.12.2014. ILOA LUONNOSTA -hankkeen rahoituksella (EAKR), on tavoitteena rakentaa uusi oppimisympäristö hyvinvointituotteiden suunnittelu- ja valmistusprosessia varten. Oppimisympäristö on valmis 30.4.2015 mennessä. Vuonna 2014 jatkui hiusalalla ja syksyllä myös lähihoitajaopiskelijat osallistuivat valtakunnalliseen TopLaaja – hankkeeseen, jonka tavoitteena on ollut laajentaa työssäoppimista viemällä työpaikoille ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, kuten äidinkielen, matematiikan ja englannin opintoja. Lisäksi on opastettu opettajia ja opiskelijoita käyttämään mobiilipalvelujen ja sosiaalisen median käyttöä ohjausmenetelmänä mm. blogit ja kyvyt5.fi. työssäoppimisen ohjauksen ja työssäoppimisen tukena. Yhdessä Lapin ammattiopiston ja Lapin sairaanhoitopiirin kanssa Itä-Lapin sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavissa yksiköissä toteutetun C&Q- ohjelmalla työelämän lisä- ja täydennyskoulutarpeiden kartoituksen tulokset esiteltiin syksyllä 2014. Oppilaitos sai analysoitua tietoa vasta valmistuneiden lähihoitajien osaamiskuilusta, joka tullaan ottamaan huomioon tutkinnon osien opetussuunnitelmissa. Koulupoliisin turvallisuustunti järjestettiin kaikille opiskelijoille 21.10.14. Koulupoliisi keskittyi liikennekulttuuriin, päihteiden ja tupakan käyttöön, kiusaamiseen sekä käyttäytymiseen sosiaalisessa mediassa. Poliisin turvallisuustunnin alussa pidettiin opiskelijoille infotilaisuus, jossa rehtori Sirkka Pikkuvirta kertoi opiskelijoille koulutuksen järjestäjämuutoksesta ja siitä, ettei opiskelijoiden 47 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 arkeen muutoksella ole vaikutusta. Lisäksi rehtori esitteli oppilaitoksen tulevan toimipistejohtaja Tapani Kähkösen. 11.2.4 Yrittäjyyskoulu Keväällä 2014 päättyneessä nuorten yrittäjyyskoulussa oli kolme ryhmää. Vuonna 2011 aloittaneiden ryhmässä on neljä nuorta eri linjoilta, jotka tekivät liiketoimintasuunnitelmat ja antoivat yhteisen näytön keväällä 2014. Vuonna 2012 parturi-kampaajien yrittäjyyskouluryhmän muodostaa kymmenen opiskelijaa. He tekevät jokainen oman liiketoimintasuunnitelmansa. Vuonna 2013 aloitti uusi parturi – kampaajaopiskelijoiden yrittäjyyskouluryhmä, heitäkin on saman verran. He tuotteistavat omaa osaamistaan. Yrittäjyyskoululaiset osallistuivat Taitaja – kisojen Lapin semifinaaleihin. Koululaiset tekivät yritysvierailuja, kävivät opintomatkalla tutustumassa eri alojen yrityksiin sekä järjestivät yhteistyössä eri tutkintojen kanssa yleisötilaisuuksia. 11.3 Aikuiskoulutus 11.3.1 Aikuisten ammatillisen koulutuksen toteuttaminen ja kehittäminen Ammattiopisto järjestää näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta sekä lisä- ja täydennyskoulutusta päivä- ja monimuotokoulutuksena. Ammattiopistolla on tutkinnon järjestämisoikeudet kone- ja me-tallialan, puualan, rakennusalan, luonto- ja ympäristöalan, luonnonvaratuottajien, sosiaali- ja terveysalan ja matkailualan perustutkintoihin sekä matkailualan ammattitutkintoon. Muiden tutkintojen järjestämisessä on tehty yhteistyötä Lapin, Oulun seudun ja Kuusamon ammatillisten oppilaitosten kanssa. Lisäksi erityisosaamista on ostettu ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Yhteistyö oman oppilaitoksen toimialojen asiantuntijoiden välillä on mahdollistanut opiskelijoille monipuolisen ja mielenkiintoisen koulutustarjonnan. Ammattiopisto oli mukana Lappian koordinoimassa ”Näyttötutkintojen järjestämisen työkalut Lapissa” -hankkeessa. Yhteishankkeen tavoitteena on tuottaa aikuisten näyttötutkintojen järjestämiseen, ohjaamiseen ja suorittamiseen liittyvät pikaoppaat ja laajemmat oppaat verkkoversioineen. Oppaat suunnataan tutkinnon suorittajille, työpaikoille, arvioijille ja oppilaitoksen toimijoille. Tavoitteena on myös vahvistaa koulutuksen järjestäjien ja työelämän 48 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 välistä alueellista yhteistyötä näyttötutkintojen järjestämisessä ja näin lisätä vaikuttavuutta näyttötutkintojen lisääntyessä. 11.3.2 Näyttötutkintoon tai osatutkintoon johtavat perus- ja lisäkoulutukset Aikuisopiskelijoita on mukana yksittäisinä opiskelijoina nuorten joukossa eri ammatilliseen perus-tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Aikuiskoulutusryhmiä vuonna 2014 on ollut seuraavasti: Sosiaali- ja terveysala perustutkinto (pt), lähihoitaja Luonto- ja ympäristöala perustutkinto (pt), luonnonvaratuottaja Matkailualan perustutkinto (pt), matkailupalvelujen tuottaja/matkailuvirkailija Avustavaa hoitotyötä tekevien koulutus, joka koostuu Kotityöpalvelun at:n (1 tutkinnon osa) ja sosiaali- ja terveysalan pt:n (1 tutkinnon osa) tutkinnon osista. Tutkinnon osien valinnasta kuultiin työ-elämän tarpeita. 11.3.3 Muu aikuiskoulutus Metsä- ja ympäristöalan töihin valmentava koulutus järjestettiin huhti-toukokuussa. Koulutuksen tilaajana oli Sallan metsänhoitoyhdistyksen, Sallan kunnan sekä Itä- Lapin työ- ja elinkeinotoimiston kanssa yhdessä toteutettava Sallan metsä- ja ympäristöhanke. Viiden viikon koulutuksen tavoitteena oli lisätä valmiuksia siirtyä metsä- ja ympäristöalan töihin päivittämällä työskentelytapoihin, työturvallisuuteen sekä metsien käsittelyyn liittyvää tietämystä. Suomen Hitsausteknillisen Yhdistyksen oppilaitokselle myöntämä sertifikaatti IW- hitsauksen koulutuksen järjestämiseksi hyödynnettiin toimintavuoden aikana siten, että kone- ja metallialan koulutuksessa suoritettiin 4 kansainvälisen IW- pienahitsauksen osatutkintoa. IW -hitsauksen koulutus-toimintaa on kehitetty toimintavuoden aikana: kone- ja metallialan työnohjaaja on suorittanut kansainvälisen hitsausneuvojan (IWS) koulutuksen. Työelämälle tarjottu kortti- ja täydennyskoulutus: • Vanhusten lääkehoidon ja EA -päivityskoulutus Tunturilan henkilöstölle 49 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 • Hygieniapassi • Anniskelupassi • Tulityökurssit • Työturvallisuuskortti 11.4 Oppisopimuskoulutus Itä-Lapin oppisopimuskoulutusta hallinnoi Kemijärven oppisopimustoimisto. Oppisopimuskoulutus on työelämälähtöinen ja työsuhdeperustainen ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa oppiminen tapahtuu pääosin opiskelijan omalla työpaikalla tai yrityksessä. Oppisopimuskoulutuksessa oli vuoden 2014 aikana 131 opiskelijaa, jotka opiskelivat 41 eri tutkintoon. Perustutkintojen määrä lisääntyi hieman vuodesta 2013, mutta lisäkoulutuksen määrä laski, kun koulutus keskitettiin tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Uusia oppisopimuksia solmittiin 82 kpl. Taantuman vaikutus näkyy rekrytoivien oppisopimusten vähäisenä määränä. Oppisopimukseen olisi tulijoita huomattavasti enemmän, kuin on oppisopimustyöpaikkoja. Uudelleen- ja jatkokoulutus, varsinkin kuntasektorilla, on edelleen vetovoimaista. Edellisten vuosien tapaan eniten opiskelijoita oli sosiaali- ja terveysalan sekä kaupan ja hallinnon alan koulutuksissa. Oppisopimuskoulutuksessa suurin osa koulutuksesta toteutetaan työympäristössä. Työnantajan sitoutuminen työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja osaamisen kehittämiseen on keskeinen tekijä siinä, miten koulutus vastaa työpaikan tarpeisiin. Oppisopimuskoulutusta järjestettiin yhteistyössä 43 työnantajan kanssa. Työnantajia ja suurempien työnantajien yksikköjä oli yhteensä 92 kpl. Lapin oppisopimuskeskus ja Kemijärven oppisopimustoimisto yhdistetään vuoden 2015 alussa. Henkilöstö kokoontui marraskuussa Rovaniemelle suunnittelemaan vuoden 2015 toimintaa teemalla ”Oppiksen tulevaisuussavotta”. Päivillä sovittiin toiminnan yhteisistä linjauksista ja suunniteltiin henkilöstön tehtäväjakoa. 50 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Työssäoppimisen suunnitelma, TOS – moduuli, on ajettu sisään ja tällä hetkellä n. 70 % opiskelijoita käyttää sitä. Käyttöastetta on tarkoitus nostaa yli 80 %:n. TOS aloitetaan alkukartoituksella ja sen jälkeen opiskelijat ja työpaikkakouluttajat laativat sähköisessä ympäristössä työssäoppimisen suunnitelma tutkinnon osittain. Suunnitelmaa päivitetään opintojen edetessä. Verutum Oy:n kanssa yhteistyössä järjestettävä Johtamisen erikoisammattitutkintokoulutus käynnistyi tammikuussa. Kuntasektorille suunnattuun koulutukseen osallistuu 17 opiskelijaa neljästä eri kunnasta. Sallan Rajakievarissa käynnistettiin tammikuussa matkailu- ja palvelualalle suunniteltu Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto. Koulutukseen osallistuu Sallan matkailu- ja kaupan alan yrittäjiä ja työntekijöitä. 15 opiskelijan ryhmässä on myös mukana muutama Sallan kunnan työntekijä. 16 kuukautta kestävän koulutuksen aikana osallistujat ideoivat ja vievät käytäntöön uusia palveluratkaisuja asiakkaille sekä kehittävät nykyisiä palveluita vastaamaan paremmin asiakkaidensa tarpeisiin. Kuva: Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisalaopintoja opiskelevat lähihoitajat aloittivat opintonsa syyskuussa. Opintonsa päättäneistä opiskelijoista 82 % on suorittanut tutkinnon. Prosentti nousee vielä jonkin verran, kun vuoden lopussa tutkintonsa suorittaneet saavat tutkintotodistuksensa. Oppisopimus-koulutuksen kautta rekrytoituja oppisopimusopiskelijoita oli vähän. Suurin osa heistä työllistyi heti oppisopimuskoulutuksen päättymisen jälkeen. 51 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Koulutuksen keskeyttämisprosentti (9 %) oli selkeästi normaalia suurempi. Yrityskauppojen, toiminnan supistamisen ja paikkakunnalta muuton vuoksi koulutuksen keskeytti 12 opiskelijaa. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista tukeva tietopuolinen koulutus ja tutkinnot hankittiin ammatillisista oppilaitoksista ympäri Suomea. Yhteistyöoppilaitoksia oli kaikkiaan 26. ItäLapin ammattiopistosta hankittiin sosiaali- ja terveysalan sekä metallialan koulutuksia. Oppisopimusopiskelijat kunnittain kunta 2013 2014 Muut kunnat 5 12 Savukoski 4 6 Pelkosenniemi 8 8 Posio 10 22 Salla 39 33 Kemijärvi 78 51 144 132 Oppisopimusopiskelijat kunnittain Kemijärvi Salla Posio Pelkosenniemi Savukoski Muut kunnat 0 10 20 30 2014 40 2013 50 60 70 80 52 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 11.5 Yhteiset palvelut Hallinto- ja yhteisten palvelujen yksikön henkilöstövahvuus rehtorin lisäksi oli 9 henkilötyövuotta 31.12. tilanteessa. Oppisopimuskoulutuksen koulutustarkastaja ja opiskelijakuraattori kuuluivat yhteisten palvelujen henkilöstöön. Opintotoimistojen asiakaspalveluissa oli 2 henkilöä ja taloushallinnon ja hankehallinnon tehtävistä vastasi 1 henkilö 10 kuukautta kokoaikaisesti ja 2 kuukautta osa-aikaisesti. Asuntolassa on ollut 1 asuntolanohjaaja ja hänen lisäksi 1 asuntolanohjaajan vapaapäivien hoitaja keskimäärin 1 päivän viikossa. ILO -verkosta vastasi pääsääntöisesti 1 henkilö. Varasto- ja kuljetuspalvelut toteutettiin 2 henkilön voimin. 11.5.1 ILO-verkko Verkon kehitystyö tapahtui palvelinympäristön ja verkon ja verkkoyhteyksien kehittämisenä. ILO:n atk-verkkopalvelut ylläpitivät verkko- ja palvelinympäristöä aiempien vuosien tapaan myös kaupungin muiden koulujen, musiikkiopiston, kansalaisopiston sekä vapaaaikatoimen sekä lähikuntien Sallan, Pelkosenniemen ja Savukosken koulutoimelle. Työasemia verkossa oli vuoden lopussa 770. ILO -verkon toiminta jatkuu vielä kevätkauden 2015 11.5.2 Markkinointi Ammatillisen koulutuksen markkinoin vetovastuu oli oppilaitoksen markkinointityöryhmällä. ILO oli mukana koulutusmessuilla mm. Oulussa ja Rovaniemellä. Lisäksi opinto-ohjaaja, opettajia ja tutor-opiskelijat vierailivat Pohjois- ja Itä-Lapin peruskouluissa esittelemässä ILO:n opetustarjontaa ja ammatillista koulutusta samoin vanhempainilloissa Ivalossa/ Inarissa. Lähialueen yhdeksäsluokkalaiset Kemijärveltä, Sallasta, ja Pelkosenniemeltä ja Savukoskelta ovat käyneet ohjatusti tutustumassa ILO:n opintolinjoille. Yhteistyötä on tehty peruskoulujen opinto-ohjaajien kanssa tiiviisti. Koulun markkinointiin kuuluivat lisäksi myös v. 2014 aikana lehti-ilmoittelut ja erilaiset markkinointimateriaalit. ILO:n Avoimet ovet pidettiin 21.2. Koulutusalojen opiskelijat ja henkilöstö esittelivät oppimisympäristönsä erilaisten työnäytöksien ja kilpailujen avulla. Päivän aikana esiteltiin myös ILO:n hanketoimintaa esittelemällä luonnontuotteiden tuotteistamismahdollisuuksia maistiaisin sekä matkailualan ohjelmapalveluita. 53 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Kevään 2015 yhteishakuun liittyen pidettiin vanhempainilta 22.10 Kemijärven kulttuurikeskuksessa. Tilaisuudessa kerrottiin myös ammattiopiston liittymisestä Rovaniemen koulutuskuntayhtymään. Samasta asiasta on kerrottu myös 10.12. ilmestyneessä Koti-Lappi lehdessä. 11.5.3 Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän hoitaminen (TYKE 2012 JA 2013) Itä-Lapin ammattiopisto on saanut rahoituksen työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää varten Pohjois-Pohjanmaan Ely – keskukselta. Taustayhteisönä on Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU:n koordinoima oppilaitosverkosto työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa varten. Itä-Lapin ammattiopiston toiminta sijoittuu hankkeessa Palvelut, hyvinvointi ja kulttuuriklusteriin ja tavoitteena on ollut kehittää Itä-Lapin PK-sektorin yritystoimintaa, pääosin luonnontuotealaa, matkailualaa ja niihin läheisesti liittyviä hyvinvointipalveluja. Tässä toiminnassa yhteistyökumppanina on ollut Saamelaisalueen koulutuskeskus, mikä on huomioitu myös rahoituspäätöksessä. Tältä osin tavoitteena on ollut Itä-Lapin luonnontuotealan toimijoiden verkostoitumista, osaamista ja yhteistyötä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa. Toiminnan lähtökohtana on ollut tavoitteellinen ja tarvelähtöinen verkostojen rakentaminen. Mukana yhteistyössä olivat maakunnallinen Luonnontuote- ja elintarviketoimialojen klusteriohjelma – LappiLuo sekä ohjelmaa toteuttavia muita hankkeita, esim. erikoiskasvien viljelyyn, luomusertifiointiin, hyvinvointituotteiden kehitykseen liittyviä kehittämistoimen- 54 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 piteitä toteuttavia. Verkostomainen toimintatapa sai arvostusta ja toimintamuodolle yrittäjien taholta tuli positiivinen palaute. Hankkeen avulla jatkettiin edelleen yritysten osaamiskartoituksia ja tehtiin yrityskyselyjä luonnon-vara-aloihin liittyvien koulutusteemojen esille saamiseksi. Myös yrityskyselyjä suunnattiin eri toimi-aloilla toimiville yrittäjille. Saatujen tietojen perusteella testattiin erilaisia yrittäjille suunnattuja työpaja- ja koulutusmalleja. Työpajojen jälkeen luonnonraaka-aineet ja etenkin villiyrtit otettiin käyttöön useammassa ravintolassa ja ohjelmapalveluyrityksessä. Yritykset ja yrittäjät kiinnostuivat sekä sisäisten että ulkoisten hyvinvointituotteiden hyödyntämisestä. Yhteistyökumppanin, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen, työpajat liittyivät poronnahkamuokkaamon toiminnan kehittämiseen etenkin poronkoipiraaka-aineen hyödyntämiseen sekä sisnanahan tuotteistamiseen. Yritysten ja yrittäjien tieto-taito luonnonvara-asioihin heräsi ja koulutustarpeita tuli esiin täydennyskoulutusta varten. Hankkeen aikana on saatu kokemuksia tavoitetyömallista, jolla paikataan alueella esiintyvää työssäoppimispaikkavajetta. Tavoitetyömallin toteuttaminen toi myös selkeästi esille yritysten jatkuvan tuotekehitysaputarpeen. 11.5.4 Asuntolatoiminta Asuntolapalveluissa ohjaus- ja valvontatoimintaa hoiti yksi asuntolanohjaaja ja hänen lisäksi keskimäärin 1 työpäivän viikossa asuntolanohjaajan vapaapäivien tuuraaja. Yövalvonta on ulkoistettu turvapalveluyritykselle. Asuntolatoiminnan koordinaatio- ja kehittämisvastuussa toimi ammattiopiston kuraattori. Asuntolatoiminnan kehittämiseen ideointia tuli opiskelijoiden muodostamalta asuntolaneuvostolta. Asuntolaviihtyvyyteen panostettiin hankkimalla asuntolaan kuntoilulaitteita ja erilaisia pelejä. Liikuntahallilla on ollut asuntolassa asuville oma salivuoro. 11.6 TYHY–toiminta ILO:n henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua henkilökohtaiseen kunnonkohennusohjelmaan luku-vuoden aikana. Työhyvinvointiin myönnettyä rahaa käytettiin virkistysiltapäivien 55 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 järjestelyihin. Yhteisten palvelujen henkilöstö teki retken Oulangan kansallispuistoon kesäkuun alussa. Syyskuussa järjestettiin koko henkilöstölle virkistysiltapäivä Honkakankaan tulistelupaikan maastoon. Ohjelmassa tutustuttiin erilaisiin liikunnallisiin harrastuksiin leikkimielisesti kilpailevina joukkueina. Ohjelmassa oli mm. frisbeegolfia, ilmakivääriammuntaa, jousiammuntaa, tikanheittoa sokkona, suopunginheittoa ja kuivanmaan hiihtoa. Iltapäivä sisälsi myös tietoiskun siitä, miten ukkosenilmalla tulee toimia maastossa. Laavulla nautitut nokipannukahvit makkaranpaistoineen ja kilpailujen palkinnonjako saivat aikaan ansaittua virkistystä. 12 Vapaa-ajan toiminnot 12.1 Kirjasto 12.1.1 Yleistä Kemijärven kirjastolaitokseen kuuluu pääkirjasto ja kirjastoauto/yhteispalveluauto Kulkuri. Kirjasto palvelee kemijärveläisiä ja Kemijärvellä vierailevia asiakkaita. Kemijärven kirjasto kuuluu Lapin kirjasto –ryhmään, jolla on ollut jo pitkään yhteinen kirjastojärjestelmä ja asiakasverkkoliittymä. Lisäksi kaikkia maakunnan kirjastoja yhdistää kuljetuspalvelu, jota koordinoi Rovaniemen kaupunginkirjasto. Yhteistyö näkyy ensisijassa siinä, että, asiakkaat saavat helposti ja edullisesti käyttöönsä muiden maakunnan kirjastojen aineistoja. Asiakas voi tehdä itse verkossa hyllyvarauksia Lapin kirjasto -ryhmän kirjastoista. Muista kirjastoista varaukset tehdään kirjastosta käsin. Kirjaston palveluja käyttävät eri-ikäiset ihmiset eri elämän vaiheessa. Kemijärven kirjastossa oli vuonna 2014 55 000 asiakaskäyntiä. Tarkemmat tilastot kirjaston käytöstä 2014 ovat nähtävissä yleisten kirjastojen valtakunnallisessa tilastotietokannassa alkuvuonna 2015 http://tilastot.kirjastot.fi/ 12.1.2 Kirjaston yhteiskuntavastuu Kirjasto kantaa osaltaan yhteiskuntavastuuta ottamalla töihin harjoittelijoita ja työllistettäviä. Vuoden aikana kirjastossa on ollut peruskoululaisia TET-harjoitteluissa, Työ- ja elinkeinotoimiston sekä Lapin Kuntoutus Oy:n asiakkaita työkokeiluissa. Itä-Lapin Työhönvalmennussäätiön ja kaupungin sosiaali- ja terveysosaston kanssa järjestettiin myös kuntouttavan 56 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 työtoiminnan mahdollisuus yhdelle asiakkaalle. Lisäksi kirjastossa on ollut yksi yhdyskuntapalvelun suorittaja. 12.1.3 Uusi asiakasverkkoliittymä Lapin kirjasto –ryhmä otti käyttöön uuden asiakasverkkoliittymän 7. helmikuuta 2014. Muutoksesta tiedotettiin asiakkaille eri medioiden kautta sekä maakunnallisesti että paikallisesti. Lapin kirjastot uusivat samalla myös visuaalista ilmettään. Verkkopalvelun uusi grafiikka on nähtävissä mm. uusissa kirjastokorteissa, jotka otettiin käyttöön muutoksen yhteydessä. Asiakkaille järjestettiin opastusta verkkopalvelun käytössä erityisesti käyttöönottopäivänä ja Lainan päivänä 8.2.2014. Tuolloin asiakkaat saivat myös vaihtaa kirjastokorttinsa uuteen veloituksetta, mikä houkutteli kirjastoon normaalia enemmän asiakkaita. 12.1.4 Hanke Ikäihmiset ja tietotekniikka Kirjasto sai hankerahoituksen Lapin AVI:n kautta Ikäihmiset ja tietotekniikka –hankkeelle, jonka puitteissa järjestettiin tablettiopastuksia asiakkaille. Hankkeessa tehtiin myös kotipalvelukokeilu, johon saivat osallistua sellaiset asiakkaat, jotka eivät voi osallistua tietotekniikkakursseille esimerkiksi liikuntarajoitteen takia. Hankerahoituksen avulla hankittiin kirjastolle tablettilaitteita ja henkilökunta osallistui tietotekniikkakoulutuksiin. Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä Kemijärven kansalaisopiston kanssa ja hanke jatkuu vielä vuoden 2015 puolelle tablettityöpajoin. 12.1.5 Henkilöstö Kirjastonjohtaja teki helmikuusta lähtien kulttuurisihteerin tehtäviä oman työnsä ohella kulttuurisihteerin ollessa ensin virkavapaalla ja jäädessä myöhemmin eläkkeelle. Kirjaston ja kulttuuritoimen henkilökunta piti yhteisen TYHY-päivän 19.9.2014 ja kävi retkeilemässä Auttikönkäällä. Päivään kuului myös tutustuminen Lea Viidan galleriaan Luusuassa 12.1.6 Kirjastoauton hankinta Uuden kirjastoauton hankintaprosessi käynnistettiin tammikuussa 2014. Hankintaan saatiin valtionapu. Kirjastoauton suunnittelussa otettiin huomioon mahdolliset monipalvelumahdollisuudet. Tarjouskilpailutuksen perusteella alustan toimittajaksi valittiin Volvo Ab ja korityön toimittajaksi Kiitokori Oy. Uusi auto saatiin Kemijärvelle vuodenvaihteessa ja se otetaan käyttöön alkuvuonna 2015. 57 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Kirjastossa kerättiin uudelle autolle nimiehdotuksia, joista lautakunta syksyllä valitsi nimen syksyllä. Ehdotuksia pyydettiin toukokuussa kaikilta kouluilta, ja kesän aikana muut kuntalaiset ja kirjaston asiakkaat saivat osallistua nimienkeruuseen. Nimi julkistetaan kirjastoauton käyttöönottojuhlan yhteydessä. 12.1.7 Tapahtumia Kirjastossa oli pitkin vuotta erilaisia tilaisuuksia, kirjailijavierailuja, runoiltoja ja musiikkihetkiä. Näistä mainittakoon Valma Mikkolan runotilaisuus (20.8.2014), joka keräsi ennätysmäärän yleisöä. Paikalla oli n. 70 henkeä kuulemassa lausuntaa. Esikoiskirjailija Sari Pöyliön kirjanjulkaisuun liittyvä kirjailta järjestettiin 20.3.2014 yhteistyössä Atena-kustantamon kanssa. Kesällä kirjasto oli mukana vesihyppyrin avajaistapahtumassa, jonka järjestämiseen osallistui niin yrittäjiä, järjestöjä kuin kaupungin muita yksiköitä. Tapahtuman aikana kirjastossa järjestettiin tablettiopastusta, ulko-ovella oli poistomyynti. 12.2 Kulttuuritoimi 12.2.1 Yleistä Kulttuuritoimi tuottaa kulttuuripalveluja Kemijärven kaupungille yhteistyössä eri tahojen kanssa ja tukee kulttuurityötä tekeviä yhdistyksiä. Kulttuuritoimeen kuuluu myös mediapajatoiminta, joka tuottaa kuvaus- ja muita AV-palveluita kaupungille ja yksityisille toimijoille. 12.2.2 Henkilöstö Kulttuuritoimessa työskentelee 3 vakinaista työntekijää. Kulttuurisihteerin jäi alkuvuonna 2014 virkavapaalle ja myöhemmin eläkkeelle. Kirjastonjohtaja teki kulttuurisihteerin tehtäviä oman työnsä ohella helmikuun lopusta lähtien koko vuoden. Kesällä oli koululaisia näyttelyvalvojina kulttuurikeskuksessa neljä kesätyöntekijää ja Puustellin näyttelyhallin sekä juhlahuoneiston valvojina viisi kesätyöntekijää. Kotikiekerön ylläpitämälle Kotiseutumuseolle palkattiin lisäksi kaksi kesätyöntekijää. 12.2.3 Avustukset, apurahat ja kulttuuripalkinto Kulttuuritoimi jakoi perinteiseen tapaan avustuksia kulttuurityötä tekeville yhdistyksille 14 000 €, josta Kemijärven Kotikiekerö ry:n osuus 8000 € myönnettiin kotiseutumuseon 58 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 käyttökuluihin. Loput 6000 € jaettiin kohdeavustuksina kahdeksalle (8) yhdistykselle. Taiteilija-apurahaa yksityisille taiteenharjoittajille jaettiin 1100 €. Kulttuuripalkinto myönnettiin Helena Poikolaiselle tunnustuksena aktiivisesta kotiseututyöstä Kemijärvellä. 12.2.4 Elokuvalaitteiston uusiminen Kulttuurikeskuksen saliin hankittiin uusi elokuva- ja äänilaitteisto vuonna 2014. Myös valkokangas uusittiin. Hankintaan saatiin rahoitusta Suomen Elokuvasäätiöltä. Uusi laitteisto mahdollistaa digitaalisten elokuvien esittämisen, myös 3D-elokuvia on nyt mahdollista esittää. Elokuvaesityksissä yhteistyö Movie Company Alatalon kanssa jatkuu edelleen. Myös elokuvakerho Kinoksen kanssa järjestettiin yhteistyössä elokuvatoimintaa, mm. uutta elokuvalaitteistoa juhlistettiin järjestämällä koko kulttuurikeskuksen yhteinen elokuvaviikonloppu 17.–19.10.2014. 12.2.5 Lasten kulttuuritoiminta Taikalamppu-verkostossa Kulttuuritoimi oli edelleen mukana Lapin lasten taikalamppu –verkostossa, joka järjestää kulttuuritapahtumia lapsille ja nuorille Opetusministeriön tukemana. Kemijärven saama tukisumma vuonna 2014 oli 2469 € ja kuntaosuus 5000 €. Nuorisotoimi ja kirjasto osallistuivat Taikalamppu-toimintaan järjestämällä lapsille toimintaa mm. Kemijärvi-päivien yhteydessä ja hankkimalla kirjastomateriaalia. Vuoden aikana Taikalampun puitteissa järjestettiin Rovaniemen teatterin Karhukirjeitä Karhumäestä -esitys, Kultuurirakka-hankkeen tuottamia osallistavia esityksiä/työpajoja päiväkotien kevätretkille, Tanssiteatteri Rimpparemmin Ankkalampi- ja YOLO –esitykset sekä Ruska Swing –teemaoppitunti koululaisille. 12.2.6 Poimintoja muusta toiminnasta Vuosi alkoi Taivaantulet –sarjan jäähyväisjuhlalla 1.1.2014. Kulttuurisalissa esitettiin suorana lähetyksenä valkokankaalta sarjan viimeinen jakso. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä sarjan tuotannon ja kaupungin kanssa. Pekka Heikkinen, joka oli yksi Taivaantulet-sarjan näyttelijöistä, esitti oman monologinsa; Näillä mennään helmikuussa kulttuurisalissa. 59 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Huhtikuussa vietettiin osuustoiminnan perustajan Hannes Gebhardin syntymäpäivää juhlahuoneisto Puustellissa, joka oli aikanaan Gebhardin lapsuudenkoti. Gebhardin syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta. Paikalliset näyttämötaiteen harrastajat käyttivät kulttuurikeskuksen tiloja ahkerasti harjoituksiin ja esityksiin. Kemijärven Lausujat valmistivat mm. Matkalla maailmassa -esityksen ja Kemppateatterilla oli ohjelmistossa Neitilä Oy –näytelmä, joka sai toukokuussa ensi-iltansa ja jatkui kesäteatterina vielä kesällä. Kumpaakin ryhmää ohjasi teatteriohjaaja Erja Kärkkäinen. Kemijärven Lausujat menestyivät keväällä Posion Teatterihelinöillä ja syksyllä Kittilässä järjestetyillä Staalon teatterifesteillä, jossa he voittivat esityksellään harrastajateatteripalkinnon. Kaupunki palkitsi Kemijärven lausujat näistä saavutuksista lokakuussa valtuuston kokouksen alussa. Rovaniemen teatteri kävi kiertueillaan esittämässä Mielensäpahoittaja-näytelmän Kemijärven kulttuurisalissa kaksi kertaa vuoden aikana. Kulttuurisalissa sai ensi-iltansa marraskuussa sodankyläläisen Tiinaliisa Multamäen Halurako-esitys. Multamäki käytti rahoituksena joukkorahoitusta, mikä on uusi yleisöä osallistava, rahoitustapa kulttuurikentällä. Kemijärvi-päivät järjestettiin yhteistyössä Kemijärven Kehityksen kanssa. Monipuolista ohjelmaa oli viikon aikana pääasiassa Taivaan tulien aukiolla. Myös Kotiseutumuseolla ja Kemijärven VPK:lla oli ohjelmaa. Kemijärvi-päivien yhteydessä järjestettiin myös Norja-Suomi – seuran kulttuuripäivät Kemijärvellä yhteistyössä matkailuyritys Fintravelin kanssa. Norjalaisille vieraille tarjottiin Kulttuurikeskuksessa tilaisuus, jossa Pekka Iivari luennoi suomalaisten muutosta Norjaan ja muusikko Leila Linnove tarjosi paikallista historiaa kuvaavan esityksen. Vieraat osallistuivat myös samana päivänä järjestettyyn vesihyppyritapahtumaan Pöyliöjärven rannalla. Vuoden aikana järjestettiin perinteiseen tapaan Kansallisen veteraanipäivän juhla ja itsenäisyyspäiväjuhla yhteistyössä Kemijärven seurakunnan kanssa. Kulttuurisalissa konsertteja järjestivät vuoden aikana säännöllisesti Kemijärven musiikkiyhdistys ja Koillis-Lapin musiikkiopisto. Kulttuurikeskuksen näyttelytiloissa oli vuoden aikana 12 eri näyttelyä, joista mai- 60 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 nittakoon lokakuussa järjestetty Lapin taiteilijaseuran Hallaa-näyttely. Kahviota varattiin yhdistysten ja organisaatioiden tilaisuuksiin. Vuonna 2014 kulttuurikeskuksen ja kulttuuritoimen muualla järjestämissä tilaisuuksissa oli osallistujia 29 420. Puustellissa oli vuoden aikana 12 varausta. Vuosi 2014 SALI KAHVIO NÄYTTELYKÄVIJÄT MUUT TILAI- YHT. (arvio) SUUDET Tammikuu 1449 686 5 2140 Helmikuu 1285 847 0 2132 Maaliskuu 758 904 0 1662 Huhtikuu 1543 754 488 2785 Toukokuu 2154 717 38 2909 Kesäkuu 389 86 1116 1591 Heinäkuu 0 0 903 903 Elokuu 211 20 12 243 Syyskuu 1647 823 90 2560 Lokakuu 962 1000 43 2005 Marraskuu 1414 850 10 2274 Joulukuu 1580 625 11 2216 Yhteensä 13392 7312 2716 29 420 6000 12.3 Liikuntatoimi 12.3.1 Henkilöstö Liikuntatoimen henkilöstömäärä oli edellisvuosien mukainen. Kylpylä–uimahalli Poukaman palveluista vastasi kaksi kassatyöntekijää, kaksi uinninvalvoja-opettajaa, uinninopettaja ja erityisryhmien liikunnanohjaaja. Hallinnosta ja Kemijärven Jäähalli Oy:n toimitusjohtajan tehtävistä vastasi liikuntasihteeri. 61 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 12.3.2 Kylpylä-uimahalli Poukama Poukaman kävijämäärä nousi hieman edellisvuodesta, käyntikertoja kertyi 69 889 kpl (v. 2013 68 372 kpl, v. 2012 69 873). Vilkkain kuukausi oli tammikuu, jolloin käyntikertoja kertyi 8 187 kpl (v. 2013 tammikuu 7 867 kpl). Kylpylä–uimahalli Poukama oli avoinna seitsemänä päivänä viikossa ja oli suljettu lomien ja vuosikunnostuksen vuoksi 7.-20.7. välisen ajan. Edellisenä vuonna halli oli suljettuna yhtäjaksoisesti viisi viikkoa. Poukamassa järjestettiin lapsille 12 uimakoulua (v. 2013 13 kpl), joista kaksi Savukosken kunnan nuorille ja yksi Pelkosenniemen päiväkotilapsille ja niihin osallistui yht. 104 henkilöä (v. 2013 124 henkilöä). Kemijärven kaupungin alakoulun oppilaat osallistuivat viime vuoden tapaan uinninopetukseen; 1-2 luokat 8 kertaa, 3-4 luokat 6 kertaa ja 5-6 luokat 4 kertaa, mitkä ovat myös SUH:n suositusten mukaiset määrät opetuskertoja lukuvuoden aikana. Uinninopetusta annettiin lisäksi Pelkosenniemen, Posion, Sallan ja Savukosken oppilaille, yht. 560 käyntiä (v. 2013 360 käyntikertaa). Poukama osallistui edellisvuosien mukaisesti keväiseen ”ui kesäksi kuntoon”-kampanjaan maaliskuun ajan ja siihen osallistui hieman yli kaksisataa kuntouimaria. Poukama sijoittui kolmanneksi keskisuurten hallien sarjassa. Erityisryhmien liikunnanohjaajan ja uinninopettajan ryhmäkuntoutuksista kertyi 6 170 käyntikertaa (v. 2013 6 970 kpl), liikunnanohjaajan ryhmät 5 450 ja uimaopettajan naisten vesijumpparyhmät 720 käyntikertaa. Pelkosenniemen ja Savukosken kunta ostivat asukkailleen erityisryhmien kuntoutusta kerran viikossa tammi-toukokuun ja syys-joulukuun aikana edellisvuoden mukaisesti. 12.3.3 Liikuntahalli Liikuntahalli monipuolisena urheilu– ja kuntoilupaikkana oli avoinna yleisölle viitenä päivänä viikossa ma - pe klo 8-21. Viikonloppuisin hallia käyttivät muutamat urheiluseurat/erillistapahtumat. Halli oli suljettuna yleiseltä käytöltä toukokuun lopusta syyskuun alkupuolelle. Liikuntahallin käyttötuntimäärä (varatut vuorot, erillistilaisuudet ja koulukäyttö) laski edellisvuodesta jonkin verran, käyttötunteja kertyi 3 000 kpl (v. 2013 3 550 kpl). Liikun- 62 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 tahallin iltavalvontapalvelu ma-pe klo 16-21.15 ostettiin edellisvuosien tapaan kemijärveläisiltä urheiluseuralta 10 €:n tuntihintaan (nuorisotilan ollessa avoinna 15 €/tunti). Valvontaan osallistui kuusi urheiluseuraa (v. 2013 9 kpl). Nuorisotoimi perusti syyskuussa 2013 hallin kahvioon Särkikankaan nuorisotilan ja se oli avoinna kahtena päivänä viikossa yht. 10 tuntia. 12.3.4 Muu toiminta Urheiluseurojen perusavustusta sai neljätoista seuraa yht. 10 000 € (v. 2013 14 seuraa/14 000 €). Kemijärven Jäähalli Oy:lle myönnettiin toiminta-avustusta 125 000 € (v. 2013 115 000 €). Sivistyslautakunta myönsi Anniina Lahdelle 670 €:n urheilustipendin. Anniina voitti SM-kultaa naisten sarjan kumpare- ja parikumparelaskussa Rukalla. Itä-Lapin kuntayhtymän vetämä KolaSport-hanke päättyi heinäkuussa. Hanke alkoi v. 2011 ja sen tavoitteena oli kehittää urheilu- ja vapaa-ajan toimintoja kohdealueilla ja lisätä harrastajien ja osallistujien määrää tapahtumissa. Hankkeessa olivat mukana Kemijärven kaupunki ja Sallan kunta Suomen puolelta sekä Kantalahden, Poljarnye Zorin ja Kirovskin kaupungit Venäjältä. 12.4 Nuorisotoimi 12.4.1 Yleistä Nuorisotyön tavoitteena on tukea lasten nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Kärkitavoitteena vv. 2012 – 2015 osallisuus, yhdenvertaisuus ja arjenhallinta. 12.4.2 Henkilöstö Nuorisotoimen henkilöstöön kuuluivat edellisen vuoden mukaisesti, nuorisosihteeri, nuoriso-ohjaaja sekä etsivä nuorisotyöntekijä. Lisäksi määräaikaisessa työsuhteessa toinen etsivä nuorisotyöntekijä ja kerho-ohjaaja/nuorisotilavalvoja. Kaupungin kesätyöllistämisohjelman kautta oli palkattuna kaksi nuoriso-ohjaajaa kesäkuun ajan. 12.4.3 Nuorisotilat Kulttuurikeskuksen nuorisotila ”Kämppä” oli avoinna kouluvuoden aikansa viitenä iltana viikossa. Aukioloajat ke-to klo 15–20, pe-la klo 15-21 ja su klo 15-20. Kesäkuussa nuoriso- 63 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 työn painopiste oli leiri- ja retkitoiminnassa ja silloin nuorisotila oli muusta käytöstä suljettuna. Heinäkuussa tila oli kiinni vuosilomien vuoksi. Kävijöitä oli vuoden aikana 4 665, keskimäärin 25 kävijää illassa. Kämpällä järjestettiin nuorisotilatoiminnan lisäksi teemoitettuja discoja, LANI – pelitapahtumia, peliturnauksia, kerhotoimintaa, askartelupajoja sekä talvi- ja kesäleiritoimintaa. Nuorisotilalla kokoontuivat säännöllisesti Perhekahvila tiistaisin ja keskiviikkoisin Kemijärven Perhokalastajat. Liikuntahallin nuorisotila oli avoinna kahtena iltana viikossa, ma-ti klo 15 – 20. Suljettuna nuorisotila oli kesä-, heinä- ja elokuun. Kävijöitä oli vuoden aikana 1 106, keskimäärin 15 kävijää päivässä. Kallaanvaaran ”Kutteria” on pidetty vapaaehtoisvoimin avoinna jo neljän vuoden ajan. Kävijöitä oli vuoden 2014 aikana 1 200 Kävijöiden ikähaarukka 7 –vuodesta 65 -vuoteen. Tökärin bänditilan kävijämäärä oli 555. Bänditilaa voivat musiikin harrastajat käyttää maksutta. Nuorisotoimi on hankkinut tilaan perus bändisoittimet. 12.4.4 Hankkeet Etsivä nuorisotyö käynnistyi Kemijärvellä 15.8.2011 ja jatkuu edelleen opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain myöntämän erityisavustuksen tuella. Erityisavustusta on voitu käyttää mm. kahden etsivän nuorisotyöntekijän palkkaukseen. Etsivä nuorisotyön päällimmäisenä tavoitteena on tukea alle 29- vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella ja tarvitsevat yksilöllistä tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tavoitti vuoden 2014 aikana 36 nuorta, joiden ikäjakauma oli 13 – 25 – vuotta. Toimiva verkostoyhteistyö ja yhteiset toimintamallit mahdollistavat nopean avun saamisen nuorelle ja nuoren yksilöllisen ohjauksen ja tukemisen tarvittavien palvelujen piiriin. Etsivä nuorisotyö teki lisäksi kouluyhteistyötä mm. osallistumalla koulujen toimintapäiviin sekä järjestämällä ryhmäyttämistoimintaa luokille. Etsivä nuorisotyö osallistui myös nuorisotoimen järjestämiin leireihin ja tapahtumiin. 64 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Art –takomo –hankkeen tavoitteena oli edistää nuorten omatoimista harrastamista ja tekemistä. Hankkeessa 15 – 18 vuotiaat nuoret ideoivat, suunnittelivat ja toteuttivat ammattilaisen ohjauksessa asuinkuntansa nuorille suunnatun tapahtuman. Kemijärvellä nuoret toteuttivat YOLO –tietoiskupäivän päihteistä, tupakasta ja sosiaalisesta mediasta peruskoulun kahdeksasluokkalaisille. Päivän lopuksi nuoret järjestivät vielä disco-illan VPK:n talolla. Päivä oli onnistunut ja asiapitoinen. Hanke päättyi 30.4.2014. KemppaTsemppaa –hankkeella halutaan taide-, seikkailu- ja draamapedagogiikan keinoin saada lapset ja erityisesti pojat osalliseksi kulttuurisesta nuorisotyöstä. Hankkeen kohderyhmänä ovat 9-12 –vuotiaat lapset. Hankkeen ohjaajina toimivat ko. alan ammattilaiset. Hanke on toteutettu yhteistyössä nuorisotoimen, kansalaisopiston sekä alueen peruskoulujen kanssa. Hanke aloitettiin tyttöjen ja poikien kesäleireillä. Syksyn 2014 aikana toteutettiin 3. ja 6. luokkalaisille koulupäivien aikana KemppaTsemppaa – työpajapäivät. Vapaaajalle järjestettiin samoille luokille Meidän kaupunki –yöleirit. Hankkeeseen saatiin Lapin Aluehallintovirastolta avustusta 11 000 euroa. Hanke päättyy 31.12.2015. 12.4.5 Nuorisoneuvosto Nuorisoneuvoston yhdestoista toimintakausi päättyi 15. lokakuuta 2014. Nuorisoneuvoston tarkoituksena on sääntöjen mukaan tarjota Kemijärveläisille nuorille: - mahdollisuus olla mukana kunnallisessa päätöksenteossa - edistää nuorten osallistumis-, vaikuttamis- ja toimintamahdollisuuksia Kemijärvellä - olla nuorten vaikuttamiskanava heitä koskevissa asioissa kaupungin päätöksenteossa - kannustaa nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin. Nuorisoneuvosto kokoontui keskimäärin kerran kuukaudessa kouluvuoden aikana. Kemijärven nuorisopassi toteutettiin kahdeksannen kerran. Passilla sai alennuksia paikallisiin liikkeisiin, elokuva- ja uimahallikäynteihin. Uutena toimintana nuorisoneuvosto järjesti kilpailun, jossa nuoria pyydettiin ideoimaan noin 2000 euroa maksava tapahtuma nuorille. Kilpailu pääpalkinto jakaantui kahden idean kesken ja molemmille ideoijille myönnettiin 50 euron lahjakortti. Kilpailun ideat yhdistettiin ja ideoista järjestettiin AmazingRacing – 65 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 rastitapahtuma. Tapahtumaan osallistui 11 kahden hengen joukkuetta. Nuorisoneuvostolla on edustus sivistyslautakunnassa, sosiaali- ja terveys-, sekä teknisessä lautakunnassa puheja läsnäolo-oikeudella. 12.4.6 Nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien toiminnan tukeminen Talousarvioon varattu avustusmääräraha 8 000 € jakautui kolmen nuorisoyhdistyksen; Kemijärven Tunturitytöt ja –pojat ry., Kostamon nuorisoseura ry, Kemijärven Perhokalastajat ry/nuorisojaosto ja kuuden toimintaryhmän kesken; Sessio ry., Lukion oppilaskunta, Amazing race –team, R3bels –bändi, Konnakopla, MLL:n Perhekahvitoiminta. 12.4.7 Nuorisotapahtumat Vuoden aikana järjestettiin 43 kpl lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia tai tilaisuuksia, nuorisotoimen omana tapahtumana tai yhteistyössä eri nuorten parissa toimivien tahojen kanssa. Ystävänpäivän discot (2 kpl) 7.2. järjestettiin ensimmäisen kerran kirjastossa. Discopaikkana kirjasto toimi aivan mukavasti. Mukana oli yhteensä reilut 180 discoilijaa. LANI –yöpelitapahtumia järjestettiin vuoden aikana 5 kpl. Pelitapahtumiin oli K16 ikäraja ja osallistujia 6 – 21 kpl /tapahtuma. Nuorten kansalaisraati järjestettiin toisen kerran. Raadin aiheena vuonna 2014 oli harrastustoiminta. Raadissa nuoret toivat esille toiveita ja epäkohtia harrastuspaikoista sekä – toiminnasta. Raadissa olivat edustettuna yläkoulut, lukio ja ammattiopisto. Nuorten laatima julkilausuma luovutettiin valtuutetuille ja päättäjille. Nuorten kansalaisraati kokoontuu jälleen vuonna 2015. Nuorisotoimi osti Kemijärven Pallo -55 ry:ltä salibandykerhotoiminnan järjestämisen. Kerhoja toimi Isokylän-, Hillatien-, ja Särkelän koululla sekä liikuntahallilla, yhteensä kahdeksan ker- 66 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 hoa. Kerhot osallistuivat Lappi-Cup –turnauksiin Rovaniemellä, Kittilässä, Kemissä ja Sodankylässä. Lisäksi Isokylän koululla kokoontui nuorten pallopelikerho ja nuorisotoimen ja MLL:n nuorten naisten perjantain salibandypelikerho liikuntahallilla. Leirejä, joiden järjestelyissä nuorisotoimi oli mukana, pidettiin vuoden aikana 10; Uskalla sanoa ei –leirit uusille 7- luokkalaisille Ailangassa (4kpl), Yöleirit 3. ja 6. luokkalaisille Kämpällä, Oivanki –leiri nuorille, tyttöjen ja poikien kesäleirit Kämpällä, Nuori ja koira –leiri Kostamossa. 12.4.8 Kansainvälinen toiminta Nuorisotoimen suunnitelma toimia EVS –nuorten vastaanottavana tahona ei toteutunut v. 2014. Sobetsu 2015 –ryhmä aloitti maaliskuussa 2014 matkakassan kartuttamisen syyslomalla 2015 tehtävää Sobetsun matkaa varten. Nuorisotoimi toimii ryhmän koollekutsujana. 13 Kemijärven kansalaisopisto 13.1 Yleistä Kemijärven kansalaisopisto on kunnallista palvelua toteuttava vapaan sivistystyön aikuisoppilaitos, joka tarjoaa kuntalaisille tietoja, taitoja ja virikkeitä yksilön omaehtoiseen persoonallisuuden kehittämiseen ja toimimiseen yhteiskunnan jäsenenä. Kansalaisopisto toteuttaa myös taiteen perusopetusta, tarvittaessa avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun opetusta, hanketoimintaa sekä rajoitetusti maksupalvelukoulutusta. Kansalaisopiston toimintaalue on Kemijärven kaupunki sekä Pelkosenniemen ja Savukosken kunnat. 13.2 Määrällinen kehitys 67 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Vuonna 2014 toteutui yhteensä 8480 opetustuntia, mikä on ennakoitua jonkin verran vähemmän. Toteutuneita kursseja tai luentotilaisuuksia oli yhteensä 362. Kemijärvellä pidettiin 6794 opetustuntia 287 kurssilla, Pelkosenniemellä 1179 opetustuntia 48 kurssilla ja Savukoskella 489 opetustuntia 27 kurssilla. Kemijärvellä taiteen perusopetuksessa toteutui 88 opetustuntia (syksystä lähtien yhdessä ryhmässä). Koko opiston kurssi-opiskelijamäärä yhteensä 4217 oli keskimääräisellä tasolla. Kemijärvellä opiskeli 3604 (miehiä 903), Pelkosenniemellä 381 (miehiä 112) ja Savukoskella 232 (miehiä 62). Rekisteröityjä opiskelijoita oli 1902 (henkilö kerran laskettuna), joista Kemijärvellä 1571, Pelkosenniemellä 200 ja Savukoskella 131. Miesten osuus rekisteröidyistä opiskelijoista oli 29 %. 13.3 Opetussuunnitelman toteutuminen Opetussuunnitelma toteutui pääpiirteittäin ennakoidusti. Peruuntuneita kursseja oli kaikissa osastoissa. Keskeisin aineryhmä oli käden taidot (3349 opetustuntia / 810 opiskelijaa), sitten tanssi ja liikunta (1370 / 1409), kuvataiteet ja muotoilu (1245 / 485), musiikki (613 / 247), kielet (505 / 213), tietotekniikka (305 / 179), esittävä taide ja kirjallisuus (321 /88). Näissä kaikissa oli jonkin verran laskua paitsi käden taidoissa jossa tuntimäärä nousi. Lisäystä oli jonkin verran kuvataiteissa ja esittävässä taiteessa, vastaavasti vähennystä kielissä ja tietotekniikassa. Suosituin kieli oli perinteisesti englanti, seuraavina olivat venäjä (jossa reilusti vähennystä edellisvuoteen) ja espanja. Liikuntaryhmien jatkuvaa suosiota kuvaa se että niiden osuus kaikista opetustunneista oli vain 16 %, mutta opiskelijoista jo 33 %. 68 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Avoimen yliopiston erityismuodossa Ikääntyvien yliopistossa järjestettiin Kemijärvellä yhteensä 9 luentokertaa (joista 3 videoluentoa), joissa oli yhteensä 155 opiskelijaa, Pelkosenniemen 5 videoluennolla oli yhteensä 18 osallistujaa ja Savukoskella 4 videoluennolla 11 osallistujaa. Ikäihmisille ja erityisryhmille suunnattuun koulutustarjontaan kiinnitettiin edelleen erityistä huomiota, josta esimerkkeinä Kemijärvellä kurssit elinkaaritalon, palvelukeskusten sekä laitoshoidon asiakkaille. Hyvinvointia ja terveyttä painotettiin myös edelleen opetustarjonnassa, josta mainittakoon Christer Sundqvistin ravinto- ja terveysluennot. Mielen kuntokoulussa järjestettiin 4 luentokertaa yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa. 13.4 Tilat Opetusta annettiin 59 eri toimipaikassa. Pääosa opetustunneista oli toimivilla kouluilla ja Kemijärvellä oli paljon tunteja myös Vapaudenkadun toimitalolla. Vuokrattuja tiloja oli joka kunnassa. Opintoryhmät jatkoivat Kemijärvellä lakkautetuista kouluista Tohmossa, Soppelassa (keväällä), Kostamossa, Levärannalla, Lehtolassa, Luusuassa. Pelkosenniemellä alakoululla ja Savukoskella Martilla (keväällä). Opetustoimintaa toteutettiin kylissä, jos tilat ja opettaja saatiin järjestettyä. Lakkautettujen koulujen lisäksi toimintaa oli joka kunnassa kyläseurojen (esim. Juujärvi, Kairala ja Tanhua), taloyhtiöiden yms. tai yksityisten tiloissa. 69 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 13.5 Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa Kurssisuunnittelussa ja –toteutuksessa on tehty yhteistyötä alueen eri yhdistysten, kylätoimikuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa (esim. Työnhakijoiden yhdistys, Koillis-Lapin Mielenterveysseura, SPR, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Tunturila, Kemijärven taideyhdistys, Itä-Lapin työhönvalmennussäätiö, Taiteilijaresidenssi, eläkeläisyhdistykset ja kyläyhdistykset, Kemijärven riistanhoitoyhdistys ry). Ikääntyvien yliopisto –yhteistyötä on tehty Lapin yliopiston avoimen yliopiston ja Lapin kesäyliopiston kanssa. Yhteistyö alueen oppilaitosten ja muun sivistystoimen kanssa (kuten kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja kirjastotoimet) on ollut luontevaa ja toimivaa. Kansalaisopiston kursseja on osin voitu käyttää myös toisen asteen valinnaisina kursseina. Yhteistyötä on tehty myös eri hankkeiden kanssa, esim. Polku II-, Paikallisuus- ja Askel-hankkeet. Opettajien koulutuksessa korostui yhteistyö Lapin opistopiirin kanssa. Tikas- verkostoyhteistyötä hyödynnettiin erityisesti tietotekniikan selkokielisessä opetuksessa. Verkostoitunut toimintatapa ja opetustoiminnan toteuttaminen lähellä ihmisiä on ollut keskeinen osa toimintaa. Työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla olevat saivat edelleen 50 %:n alennuksen kurssimaksuista. 13.6 Laatu- ja hanketoiminta Kansalaisopiston omaan laatu- ja kehittämishankkeeseen ei saatu kalenterivuonna opetushallituksen erityisavustusta. Syksyllä valmistauduttiin uuteen hakukierrokseen. Opisto on ollut mukana Ranuan kunnan vetämässä Troikka Osaa- koulutushankkeessa (mm. asiakaslähtöisyyskoulutus) sekä Rovaniemen kansalaisopiston vetämässä TVT-koulutushankkeessa, Kemijärven kirjaston Ikäihmiset ja tietotekniikka –hankkeessa sekä nuorisotoimen Kemppa Tsemppaa -hankkeessa. Lisäksi rehtori on toiminut tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelutoimijoiden (TNO) Itä-Lapin alueryhmän puheenjohtajana. Opintosetelihankkeessa jaettiin 10 euron opintoseteleitä hankkeen kohderyhmäläisten (lähinnä työttömät ja eläkeikäiset) kurssimaksujen alentamiseen. Opintoseteleitä käytettiin yhteensä 511, joista Kemijärvellä 427, Pelkosenniemellä 51 ja Savukoskella 33. Opiston omaa Caf-laatuarviointia päivitettiin ja esiin nostettiin kehittämisalueita. 70 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Tuntiopettajatyytyväisyysarviointi toteutettiin sähköisenä arviointikyselynä keväällä 2014, yleisarvio oli keskimäärin erinomaista tasoa. Opiskelijatyytyväisyysarviointi toteutettiin marras-joulukuussa otostyyppisenä pääosin sähköisenä arviointikyselynä, tulokset koostetaan alkuvuodesta 2015. 13.7 Henkilöstö Kansalaisopistolla oli päätoimista henkilökuntaa 1.8.2014 lähtien 5 henkilöä. Tekstiilityön opettaja jäi tuolloin eläkkeelle virastaan, jota ei täytetty. Tehtävät jaettiin taito- ja taideaineitten opettajalle ja tuntiopettajille. Tuntiopettajia ja luennoitsijoita oli yhteensä 84. Tuntiopettajien tunnit mukaan lukien ja henkilötyövuosiksi muutettuna opistossa työskenteli yhteensä noin 14 työntekijää. Päätoimista henkilöstöä ja osa tuntiopettajista on osallistunut omaan työalaansa liittyviin koulutuksiin, joita ovat järjestäneet kansalaisopisto sekä lähinnä Lapin opistopiiri ja sen jäsenopistot Osaava-hankkeillaan. Opettajat ovat voineet myös osallistua opiston ensiapu- ja tietotekniikkakoulutuksiin. Kemijärven Uitonpirtillä toteutettuun henkilöstön koulutus- ja virkistyspäivään kesäkuun alussa osallistui 30 henkilöä. 13.8 Talous Varsinaisen toiminnan valtionosuutta saatiin 7514 opetustuntiin. Tätä kirjoitettaessa lopulliset talousluvut eivät ole vielä tiedossa. Annetuissa talousraameissa pysyttiin. Asukasmäärään suhteutettuna opetusta toteutettiin eniten Pelkosenniemellä. 13.9 Muuta Kansalaisopisto näkösillä- päivien kevätnäyttely (27.-29.4.2014) ja opintoryhmät esiintyvät – iltapäivän (27.4.) kaksi näytöskertaa Kemijärven kulttuurikeskuksessa vetivät jälleen laajalti 71 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 yleisöä. Kävijämääräksi arvioitiin yli 1000. Näkösillä –päivät järjestettiin Kemijärven, Pelkosenniemen ja Savukosken osastojen yhteisenä tapahtumana. Kemppateatterin Neitilä –esitykset saivat hyvän vastaanoton, lisäksi näytelmä on valittu Työväen Näyttämöpäiville Mikkeliin tammikuun lopussa 2015. Kemijärven Lausujat –ryhmä menestyi hyvin sekä Posion Teatterihelinöissä että Levin Staalon teatterifesteillä Levillä. Lukuvuoden aikana eri opintoryhmät järjestivät lisäksi omia näyttelyitä, konsertteja ja näytöksiä. Syksyn valtakunnallisen aikuisopiskelijaviikon teemana oli Innostu oppimaan, jonka puitteissa kuntalaisilla oli viikolla 22.-26.9.2014 mahdollisuus kurkistaa eri kursseille. 14 Koillis-Lapin musiikkiopisto 14.1 Yleistä Koillis-Lapin musiikkiopisto on yleissivistäviin oppilaitoksiin kuuluva musiikkioppilaitos, joka järjestää taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta toiminta-alueellaan. Opetuksen tavoitteena on kehittää valmiuksia luovaan ja monipuoliseen musiikin harrastamiseen ja esittämiseen ja antaa valmiudet alan ammattiopintoihin. Musiikkiopisto hyväksyttiin lakisääteisen valtionosuuden piiriin vuonna 1987. Opetusministeriön myöntämän järjestämisluvan mukaisesti kunnat, joissa opetusta järjestetään, ovat Kemijärven kaupunki sekä Pelkosenniemen, Sallan ja Savukosken kunnat. Kuntien välinen uusi sopimus tuli voimaan 1.1.2014. 72 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 14.2 Toiminta Vuoden 2014 aikana annettiin musiikkiopiston perustasolla, opistotasolla sekä musiikin varhais-kasvatuksessa ja tanssissa yhteensä 9477 tuntia opetusta, joka on edellistä vuotta hieman vähemmän. Kemijärvellä opetustunteja pidettiin yhteensä 6579,33 tuntia. Pelkosenniemellä toteutui 651,33 tuntia, Sallassa 1648,67 tuntia ja Savukoskella 597,67 tuntia. Kokonaistuntimäärän toteutumiseen ovat vaikuttaneet taloudelliset tekijät, oppilaaksi pyrkineiden määrä sekä opetushenkilöstön saatavuus. Opiston oppilasmäärä oli 292, eli hieman edellisvuotta pienempi. Musiikin perus- ja opistotasolla oli opiskelijoita 195, musiikkileikkikoulussa, tanssissa ja muissa opetusryhmissä 97. Kemijärvellä oppilaita oli 217, Pelkosenniemellä 14 + 1 tanssissa, Sallassa 41 + 3 tanssissa ja Savukoskella 16. 14.3 Opetussuunnitelma Opetusta annettiin opetussuunnitelman mukaisesti musiikkileikkikoulussa ja soitinvalmennuksessa, musiikin perus- ja opistotasolla solistisessa pääaineessa, tanssissa, musiikin perusteissa sekä yhteismusisoinnissa, kuten kuoroissa, puhallinorkesterissa ja yhtyeissä sekä musiikkiteknologiassa. Opetusta annettiin lapsille, nuorille ja aikuisopiskelijoille. Syksyllä starttasi musiikin perusteiden johdantotason ryhmä ensimmäistä kertaa. Esiintymis- ja kuuntelukasvatusta toteutettiin konserttien ja musiikkitilaisuuksien yhteydessä. Etäopetusta käytettiin tarvittaessa. Opetustoiminnassa kiinnitettiin erityistä huomiota opetusohjelman ja -menetelmien monipuolisuuteen. Opetusta annettiin 16 instrumentissa: laulu, piano, vapaa säestys, kirkkourut, harmonikka, kitara, viulu, alttoviulu, sello, huilu, nokkahuilu, klarinetti, saksofoni, trumpetti, sähkökitara, sähköbasso ja lyömäsoittimet. Musiikkivalmennus toteutettiin Soitinkarusellimuotoisena. Laajaan oppiainejakaumaan vaikuttaa osaltaan lainattavien soittimien hyvä valikoima. Soittimia on hankittu Opetushallituksen hankerahoitusten avulla. Myös Kemijärven Musiikkiyhdistys on lahjoittanut soittimia opiston oppilaiden käyttöön. Uudet oppimisympäristöt ja uudet pedagogiset menetelmät, monipuolisen soitinvalikoiman säilyttäminen, yhteismusisointi ja konserttitoiminta ovat tärkeitä painopistealueita opiston 73 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 toiminnassa. Konsertteja ja musiikkitilaisuuksia oli toimintavuoden aikana 43. Lisäksi opisto antoi ohjelma-apua lukuisiin eri tilaisuuksiin toiminta-alueellaan. Tutkintoja solistisessa pääaineessa ja musiikin perusteissa suoritettiin yhteensä 67. Päättötodistuksen musiikkiopiston perustasolta sai 3 opiskelijaa ja opistoasteen päättötodistuksen sai 1 opiskelija. Kurssikorvaavuuksia toteutettiin yhteistyössä toiminta-alueen kuntien toisen asteen oppilaitosten kanssa: musiikkiopiston suoritukset korvaavat seutukunnan lukioiden musiikin kursseja. 14.4 Hankkeet Opetushallituksen rahoituksen (7000 €) tuella syksyllä 2012 käynnistyneessä Virvatuli – oppilaitoksen itsearviointi 2012-2014 -hankkeessa itsearviointi on toteutettu yhteistyössä Lapin ja Länsi-Pohjan musiikkiopistojen kanssa vuosina 2012-2014. Virvatuli on valtakunnallinen taiteen perusopetukselle spesifi arviointimalli, jonka kehittely aloitettiin 2010 taiteen perusopetuksen kentän kanssa. KLMO:n opettajien osaamiskartoitus toteutettiin 2014. Hanke päättyi 31.12.2014 ja toimintamalli vakiintuu osaksi laatukäytäntöä. Opetushallituksen rahoittamassa (8000 €) Soitinlähtöinen ja luova MUPE 2013-2014hankkeessa on kehitetty musiikin perusteiden pedagogiikkaa valtakunnallisen OPS:in mukaisesti lisäämällä toiminnallisuutta, soitinlähtöisyyttä, luovuutta ja uusien oppimisympäristöjen käyttöä. Hankkeessa on toiminut pilottiryhmä, jonka oppilailta on kerätty palaute. Kokemukset ovat olleet myönteisiä. Musiikin perusteiden opettajille on järjestetty 2014 täydennyskoulutusta musiikkiteknologisten oppimisympäristöjen ja soitinlähtöisten työtapojen käytössä. Hankkeen oppilaspalautteen tulokset on julkaistu valtakunnallisella mupesivustolla http://www.mutesry.com/pdf/2014/koillislapin-musiikkiopisto.pdf kuten myös hankkeen ops http://www.mutesry.com/pdf/2014/Mupe-tuntikuvaukset.pdf. 74 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Opetushallitus myönsi 11.6.2014 rahoitusta kahdelle uudelle hankkeelle: iPad-ympäristö mupe- ja soitinopinnoissa 2014-2015–hankkeen (OPH, 11 000 €) tavoitteena on hyödyntää oppilaslähtöisiä ja innovatiivisia työtapoja iPad-laitteiden ja –sovellusten avulla musiikin perusteissa ja soitinopinnoissa koko toiminta-alueella. Hankerahan turvin on saatu hankittua oppilasryhmiä varten laitteistoa ja sovelluksia, ja opettajille täydennyskoulutustapahtumia ja pienryhmäohjausta iPadin perus- ja pedagogisessa käytössä. Soitinhuolto- ja hankinta 2014-2015 -hankerahan (OPH, 6500 €) turvin on huollettu musiikkiopiston jousisoittimistoa ja puupuhaltimia, hankittu niihin tarvittavia uusia osia, sekä täydennetty lyömäsoittimistoa. 14.5 Konsertit ja muut projektit Teemakonserteista ensimmäinen oli 25.2.2014 Runon ja musiikin ilta yhteistyössä Kemijärven Lausujien kanssa. Huilujen barokkikonsertti järjestettiin 16.4.2015 ja Trion kokoillan konsertti 29.4.2014. Maailman harmonikan päivää vietettiin 6.5.2014 yhteistyössä kansalaisopiston kanssa Kemijärven Kulttuurisalissa. Sähköinen ilta järjestettiin musiikkiopiston Akola-salissa 13.5.2014: yli puolet sähköisen konsertin ohjelmanumeroista oli oppilaiden omia sävellyksiä. Laulu-kitara-piano –tuokio järjestettiin 6.5.2014. Opettajat konsertoivat 27.4. Sallan kirkossa. Laudus-kuoro konsertoi 22.2.2014 Sodankylän kirkossa ja 25.5.2014 Sallan kirkossa. Perinteisessä vappumatineassa esiintyivät oppilaat ja opettajat erilaisin kokoonpanoin. Perinteiset lastenkonsertit järjestettiin 21.3.2014 ja 31.10.2014 ja sotaveteraanien kahvikonsertti 27.4.2014. Kouluille ja esikoululaisille esiteltiin soittimia huhtitoukokuussa. Lukuvuoden päätöskonsertteja oli toiminta-alueella 4 kpl. Kemijärven päätöskonsertissa 27.5.2014 luovutettiin päästötodistusten ja stipendien lisäksi SML:n ansiomerkkejä henkilöstölle. Kalenterivuoden lopulla järjestettiin joulukonsertteja toiminta-alueella 5 kpl. Lisäksi Laudus-kuoro, puhallinorkesteri ja musiikkiopiston oppilaat järjestivät vierailukonsertit joulun alla Tunturilan palvelutalossa. Konsertteja ja musiikki-iltoja järjestettiin Kemijärvellä 19, Pelkosenniemellä 3, Sallassa 5 ja Savukoskella 3. Muut musiikkitilaisuudet ja ohjelmapyynnöt (13) mukaan lukien esiintymistapahtumia oli kaikkiaan 43. 75 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 14.6 Kilpailut KLMO:n oppilaita osallistui valtakunnallisiin kilpailuihin harmonikassa (Minä soitan harmonikkaa 2014, Nivala) ja huilussa (Gluck-huilukilpailu 2014, Espoo). Tanssioppilaita osallistui Pohjois-Suomen alueen tanssikilpailuihin (Nuori Kulttuuri 2014, Rovaniemi; Kaikki Areenalle 2014, Sodankylä) keväällä ja syksyllä 2014. 14.7 Henkilöstö Musiikkiopiston henkilöstön kokonaismäärä oli 22, josta päätoimisia oli 12 ja sivutoimisia 10. Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi laskettuna oli 12,4 josta virkasuhteisia oli 8 ja tuntiopettajia 4,4. Kemijärven osuus on noin 7,7 ja yhteistyökuntien 4,7 Sivutoimisten tuntiopettajien tuntimäärä oli noin 23 % koko opiston opetustuntimäärästä. 14.8 Talous Varsinaiseen toimintaan vuodelle 2014 saatiin opetustuntiperusteista valtionosuutta 439 648 euroa, joka muodostaa 57% tuloista. Muut tulot muodostuvat lukukausimaksuista, kuntaosuuksista ja hankerahoituksista. Lukukausimaksuja korotettiin 1.8.2014. Valtionosuus jakautui kunnille toteutuneiden opetustuntien mukaisessa suhteessa seuraavasti: Kemijärvi 305 203,64 euroa, Salla 76 498,75 euroa, Pelkosenniemi 30 203,82 euroa ja Savukoski 27 741,79 euroa. Kuntien netto-osuudet alustavan arviolaskelman mukaan ovat seuraavat: Kemijärvi 132 444 euroa, sisäiset vuokramenot ja vyörytyserät huomioituna 238 350 euroa, Pelkosenniemi 23 882 euroa, Salla 33 485 euroa ja Savukoski 12 433 euroa. Alustavan laskelman mukaan opetustunnin nettohinnaksi (toimintatuotot ja valtionosuus vähennettynä) tuli 32,52 euroa. Alustavan laskelman mukaan asukasta kohden musiikkiopisto maksoi 22,48 euroa. 76 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 14.9 Yhteistyö Musiikkiopisto toimii hyvässä yhteistyössä opiston toiminta-alueen kuntien hallinnon ja oppilaitosten kanssa. Koulujen ja esiopetuksen kanssa yhteistyön muotoja ovat mm. esikoulu- ja kouluvierailut, soitinesittelyt, sekä opintojen hyödyntäminen mm. lukio-opinnoissa. Musiikkiopisto järjestää esiintyjiä toiminta-alueensa kuntien ja järjestöjen tilaisuuksiin ja palvelutaloille. Yhteistyötä tehdään myös Länsi-Pohjan, Lapin ja Kuusamon musiikkiopistojen kanssa. Kemijärven Musiikkiyhdistys ry on tukenut musiikkiopiston toimintaa usean vuosikymmenen ajan soitinlahjoituksin, ilmaiskonsertein ja vuosittaisin stipendilahjoituksin. Myös Savukosken Musiikin Ystävät ry tukee kuntansa oppilaita stipendilahjoituksin vuosittain, ja Pelkosenniemellä oppilaiden vanhemmat järjestävät oppilasiltoihin säännöllisesti kahvituksen, jonka tuotto käytetään kunnan oppilaiden stipendeihin. 15 Ruokapalvelu 15.1 Tulosalueen kuvaus Tulosalue liittyy kiinteästi kuntalaisten peruspalveluihin: päivähoito-, koulutus-, sairaanhoito- sekä vanhus- ja vammaispalveluihin. Se on joko lainsäädännöllisesti tai erillisin sopimuksin säädeltyä. Asiakkaille tarjottujen aterioiden on täytettävä tietyt vaatimustasot: niiden on oltava myös malli terveellisesti kokoonpannusta ateriakokonaisuudesta. Ruokapalvelu on merkittävä osa kunnan terveyden edistämistyötä ja kuntalaisten hyvinvointia. Ruokapalveluiden tulosalueen muodostavat keskusta-alueen kaksi (2 ) aluekeittiötä, viisi (5) palvelu- eli jakelukeittiötä ja yksi (1 ) valmistuskeittiötä. Tulosalue myy ruokapalveluitaan eri hallintokunnille ja niiden toimintayksiköille. 77 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Kemijärven kaupungin ruokapalvelu on rakenteeltaan seuraava: 15.1.1 Aluekeittiö 1. Aluekeittiöllä valmistetaan lounasateriat arkipäivisin. Aluekeittiön ruokasalissa aterioi peruskoululaisia, ammattiopiston, ja lukion oppilaita sekä kaupungin henkilöstöä. Keittiöiltä lähtee aterioita myös palvelukeittiöille. Koululaisten lomien aikana keittiö on suljettu. Ammattiopiston myllylammentie toimipiste siirtyi vuoden 2014 alusta ruokapalvelun alaisuuteen henkilökuntineen. Hillatien koululle toimitettiin syksystä lähtien ruoat Aluekeittiö 1:ltä. Toimipiste Aluekeittiö 1, ammattiopisto Palvelukeittiö Halmetie Myllytupa, toimintakeskus Myllylammentie Yhteensä Henkilökunta 6 Asiakkaita 452 1 80 (60-120) 35 60 627 7 15.1.2 Aluekeittiö 2. Aluekeittiö 2:lla valmistetaan päivittäin kolme ateriaa sairaalan asiakkaille. Henkilökunnalla on mahdollisuus ruokailla pääaterioilla päivittäin. Koululaisille lähetetään arkipäivisin lounaat ja välipalat. Päiväkodeille menee arkipäivisin aamupala, lounas ja välipala tarvikkeet. Vanhusaterioita pakataan noin 90 vanhukselle ja heille lähtee kaksi kertaa viikossa ateria lähetykset. Toimipiste Aluekeittiö 2, Sairaala Lapponia Palvelukeittiöt Hillatie Jyvälänpuiston päiväkoti Isokylä Kotipalvelu Vanhusateriat Päiväkodit Kallaan PK Hammashoitola Arvoyksikkö Karpalokoti Yhteensä Henkilökunta Asiakkaita 12 potilaita 85 / henkilökuntaa 45 1,25 0,75 1 231 45 177 70 15 50 2 4 15 724 78 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 15.1.3 Puistolan palvelukeskus Hoivakodin valmistuskeittiö palvelee hoivakodin kokopäivähoidon kuutta (6) osastoa sekä ainola-kodin ja jokirannan ryhmäkodin asukkaita viikon jokaisena päivä. Asiakkaille valmistetaan kolme ateriaa päivässä, aamupala, lounas ja päivällinen. Lisäksi päivittäin lähetetään päiväkahvi ja iltapala osastoille. Toimipiste Hoivakoti Ainola-koti Jokiranta ryhmäkoti Henkilökunta Yhteensä Henkilökunta 5 5 Asiakkaita 75 13 12 10 110 15.2 Tavoitteet ja kehittäminen Jokaisen työyksikön tavoitteena on palvelun laadun parantaminen, taloudellinen ja kustannuksia säästävä toiminta. Toiminnallisissa tavoitteissa vuodelle 2014 oli myös palaverikäytäntöjen kehittäminen. Esimiesten palaverit ovat kerran viikossa ja koko henkilöstön palaverit kerran kuukaudessa. Näiden tarkoituksena on parantaa tiedottamista ja viestintää ruokapalveluiden sisäisessä toiminnassa. Henkilöstön ammatillista kasvua on tuettu järjestämällä ammatillista koulutusta tavaran toimittajien toimesta ja omana koulutuksena. Henkilökunnan jaksamista on tuettu järjestämällä ohjattua jumppaa ja uintia 1 x vko. Olemme osallistuneet koulutuksiin, luentoihin ja teatteriesityksiin. Itsearvioinnissa tarkastelimme ja päivitimme yhteisiä pelisääntöjä ja toimintamme tavoitteita. Ruokapalvelupäällikkö on asettanut talousarvioon liittyvät toiminnalliset tavoitteet ruokapalvelulle. Suoritimme asiakastyytyväisyyskyselyn, jonka myötä uudistimme ruokalistaa. Teemme suunnitellusti tuotekehitystä ruokaohjeiden kehittämiseksi. Kehittämistiimit työstivät oman kehittämisosa-alueen parannuskohteita ja yksiköissä järjestettiin suunnitellusti tiimipalavereita. 79 Sivistysosaston toimintakertomus 2014 Ruokapalvelun toimintojen kehittämiseksi ja uudistumiseksi suoritettiin ulkopuolisen toimijan toteutuksena prosessiselvitystyö, missä kartoitettiin nykytilanne ja esitettiin mahdollisia kehittämistarpeita. Selvityksen ehdotukset otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä ja päätöksissä. 80
© Copyright 2025