••
METSATEHON
KATSAUS
16/ 1968
KESÄN 1968 METSÄKONEUUTUKSIA
Kesä 1968 o n metsäkonerintamalla ollut suhteellisen vilkas. Uusia malleja vanho ista koneista on tullut run saasti, mutta myös useita varsinaisia uutuuksia on ilmestynyfkuvaan. Tässä katsauksessa py ritää n antamaan lyhyt selvi tys viimeisi.mm istä koneista ja laitteista, joilla voidaan katsoa olevan merkitystä puunkorjuutoiminnan kehittym iselle lähiaikoina. Toisaalta
katsauksessa esitellyt uutuud e t on käsitettävä esimerkeiksi tapahtuneesta kehityksestä. Täydellisen kuvan antam inen on tämän esityksen puitteissa mahdotonta.
Kuva 1. Keuruun Konepaja on keh ittänyt runkojen
juontoon tarkoitetun matsä traktorin lisävarusteen ,
juontopihdin. Laite on tarkoitettu esikasattujen runkonippujen juontoon , mutta toisaalta amerik kalaisiin
kokemuksi in perustuen sillä voidaan juontaa myös isoja, tukkipuun kokoisia runkoja hajaltaan kilpailukykyisesti tavanomaiseenjuontovarustukseen verrattuna.
Laite on vielä prototyyppiasteella, mutta alustavat kokemukset ovat olleet positiivisia. - Valok. Me tsäteho,
ellei toisin mainita.
Kuva 2.
Metsä-Marttiinin Valmet 865 LM ku ormaa kantavaan metsä trak toriin raken tam aan lava- j a
telirakenteeseen on ny t saatavissa lisälaite, vapaasti
pyö rivä ap urulla. Tämä n avulla saadaan teliraken teen
takirnmainen pyörä pari tarvittaessa vetäväksi. Rullan
teh tävänä on siis vä li ttää voima telin vetävie n etupyörien ulkokehältä takirnmaisten pyörien ulkokehäll e.
Kun rull a on su hteellisen suurikokoinen, on renk aan
ja sen väl inen kosketusp inta suurehk o, mistä lienee
etu a renk aiden kestävyydelle. Rulla voidaan tarvittaessa irrottaa hydrau lisesti vetoasennos ta, jolloin veto
tapahtuu vain telin etumaisilla pyörillä.
•
Kuva 3. Me tsä-Martt iini on äske ttäin esitelly t sivulle
kaatavan kippiratkaisun , joka voidaan ase ntaa sekä
Metsä-Marttiinin perävaunuih in että myös Valmet 865
LM -mal leil1in. Siinä on erikois ta se, että kuljettaja voi pudottaa nipun ohjaamosta käsin. Edelleen
kuorman painopiste säilyy renkaiden keskilinjojen sisä puolella siihen asti , kunnes kuorma putoaa. Myöskään kuorman pudotuksen jälkeen ei kuljettaja n tarvitse poistua ohjaamosta saadakseen lavan jälleen normaaliasentoon. Lavarakenteen asentaminen tarvittaessa myös muihin ajoneuvoihin lienee mahdollist a.
Kuva 4 . Peltosalmen Konepaja Oy on tuonut markkinoille sa rj avalm isteise n Farrnet-metsätraktorin. Traktori on tarkoitet:U sekä varsinaiseen metsäkäyttöön
että myös ns. j atkettuun lähikuljetukseen. Peruskoneena on Valm etin 90 hv:n teollisuustrak tori , josta
etupyörät on otettu pois. Ohj aus tapah tuu runko-ohjauk sell a, j a peräosan teli o n tehty vetäväksi renk aiden
pintakuvioihin sovi tetulla mekaanisella rull avedolla.
osturina on Oy Fiskars Ab:n valmistama tukkikurki.
Pankkorakenne mahdo llistaa tarvittaessa nippujen veteenpudo tuksen. - Valok. Peltosalme n Konepaja.
2
Kuva 5. Maastokone Tavela & Vuori on rakentanut
metsätraktoreiden lisävarusteeksi tarkoitetun hydraulitoimisen puristuspankon, joka kuvassa on asennettu
Valmetin kuormaa kantavan 865 BK -traktorin päälle. Pankon pinta-ala on noin 0.90 m2 maksimisuuruisena. Laitteelle löytynee käyttöä sekä karsittujen että karsimattomien runkojen juonnossa. Sitä käytettäessä ei tarvita apumiestä. Puristuspankko voidaan asentaa joko runkojuontotraktoreihin vintturin tilalle tai
myös useimpiin kuormaa kantaviin traktorimalleihin.
Runkojuontotraktoriasennuksen yh teydessä on suoritettava myös hydraulinosturin asennus. Kotimaiset
tutkimustulokset laitteen edullisuudesta puu !tuvat
toistaiseksi, mutta ulkomaisten kokemusten mukaan
(Kanada, Ruotsi ja Neuvostoliitto) näyttäa puristuspankko tietyissä olosuhteissa tulevan tavanomaisia
juontomenetelmiä edullisemmaksi. Palkkatason nousu
vaikuttaa myös menetelmän edullisuutta lisäävästi.
Kuva 6. Maastokone Tavela & Vuori on yhteistyössä
Valmetin metsä traktoreita valmistavan tehtaan kanssa
tuonut markkinoille Terra 865 Rysky -tyyppimerkinnällä varustetun, kuormaa kantavan 6-pyörävetoisen
metsätraktorin. Sen etuosa on sama kuin Valmet 865
BK:ssa,ja takaosana on Maastokoneen valmistama rullavetoinen Rysky-perävaunu. Traktori on lähinnä tarkoitettu metsäajoon, mutta myös lyhyet maantiekuljetukset ovat mahdollisia. Käyttö tarkoituksen mukaan
voi valita joko )aukaistavan tai kiinteä n pankkorakenteen.
Kuva 7. Lokomo Oy on esitellyt Lokkeri-nimisen
runkojuon totraktorin prototyypin. Sarj atuo tantokone
on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 1968 aikana. Erikoista tässä traktorissa on kuljettajan sijoitus moottorin etupuolelle, suljettavaan ohj aamoon, josta näkyvyys varsinkin ajosuuntaa.n ja sivuille on tavallista parempi. Moottorin teho on noin 130 hv, ja traktori on
varustettu turbiinikytkimellä ja power shift -vaihteistolla. Traktorissa on vaakatasossa kääntyvä keskinivel, kiinteä taka-akseli ja keinuetuakseli. Rakenteellisesti etu- ja taka-akseli ovat kuitenkin samanlaiset.
Traktori on varustettu kaksoisrumpuvintturilla. - Valok. Lokomo.
3
Kuva 8. Valmet Oy tuo vuoden 1968 aikana markkinoille uuden runkojuontotraktorimallin, jonka prototyyppi on jo pitkähkön ajan ollut koekäytössä.
Moottorin teho on 110 hv, ja moottori on Valmetin
Linnavuoren Tehtaan ahdettu 4-sylinterinen diesel.
Traktorissa on turbiini.kytkin ja power shift -vaihteisto. Keskinivel on kääntyvä-kiertyvä-tyyppinen. Kuljettajan sijoitus on tavanomainen. Ohjaamoon suljettava. Vintturiksi voidaan valita joko yksi- tai kaksirumpuinen malli.
Kuva 9. Ruotsalainen Logma AB on esitellyt palstalla liikkuvan, aukk ohakkuihin tarkoitetun Logma T 2
-karsima-niputuskoneen prototyypin. Kone perustuu
teleskooppinosturin käyttöön sekä runkojen karsinnassa että nipu tuksessa. Kone etenee takaperin palstalla käsitellen latva edellä suunnatusti kaadetut rungot noin 30 m:n levy iseltä viilulta kerrallaan. Puomin
ulottuvuus keskipisteestä on noin 12 m, ja suurin käsiteltävä rungon oksainen osa saa olla noin 14 ". Käsittelemistään rungoista kone katkaisee samalla latvan halutusta kohdasta. Koneen teho on tällä hetkellä noin yksi puu minuutissa tehotyöaikana. Keskimäärin pelkkä rungon käsittely kestää noin 45 sekuntia.
Siirrot ja muu hukka-aika alentavat kuitenkin keskimääräistä tuotosta. Prototyyppi on rakennettu Drivax-traktorin päälle, ja sarjakoneet tullaan rakentamaan Super-Drivax-traktorin päälle. On oletettavissa,
että sarjakoneiden tuotos tulee olemaan prototyypin
tuotosta suurempi.
Kuva 10. Karsintaeliminä käytetään Logmassa kahta
paria kaarevia veitsiä. Toinen pari on sijoitettu uloimman teleskoopin kärkeen ja toinen teleskoopin kiinteän osan kärkeen. Tähän on sijoitettu myös latvankatkaisuveitsi. Logma-karsima-niputuskoneen käyttö on
mahdollista sekä runkomenetelmässä että katkotun tavaran menetelmässä. Koneen tekemä t niput, joissa
runkojen tyvet ovat samalla tasalla, voidaan helposti käsitellä metsäkuljetuksessa yhtenäisinä yksiköinä ja täten alentaa ku lj etuskustannuksia. Toisaalta nämä niput voidaan tarvittaessa katkoa palstalla valmiiksi tavaralajeiksi, jolloin kouranosturin käyttö edelleenkuljetuksessa on mahdollista. Koska kone on erittäin
helppo siirtää työmaalta toiselle ja koska toisaalta koneen käyttäminen ei aiheuta vaikeita organisatorisia
ongelmia ja koska myös saavutetut kapasiteetit varsinkin järeissä metsissä ovat suhteellisen korkeat, on pidettävä mahdollisena, että koneella on myös Suomen
olosuhteissa taloudellisesti muita tähän asti markkinoilla olleita monitoimikoneita paremmat mahdollisuudet.
4
•
Kuva 11. Äskettäin esiteltiin Ru o tsissa uu si trak torin
prototyyppi, Kockum Brunett KL 836 -sarjan traktori ,
joka on varu stettu kahdella vetävällä telillä. E tum aisen telin ve to o n mekaaninen, ja vo imansiirto on normaali. T ak immainen teli o n varu ste ttu hydrau lisell a
voimansiirroll a. Hydraulim oottorit ova t nopeak ierroksisia ja ne sijaitsevat traktorin peräosan keskiva iheilla.
Voimansiirto hyd rau limootto reista teliin tapah tuu
ham mas- j a akseliväli tyksellä. Tehdystä rake nnera tkaisusta ja sen sallim asta pyörä nkoosta johtuu , ettei trakto ri suh teellise n raskaana koneena ole erity ise n sovelias pehm eikö ille. Toisaalta kahde n telin käy ttö antaa
sille mahdollisuud et nopeaan ja tasaisee n liik kumiseen
epä tasaisissa j a kaltevissa maas toissa. Esittelytilaisuudessa saadun vaikutelm an peru steell a oli k ~soisteli
aj o neuvon m aastoajonopeus tavallisee n Brunett-trakto riin verrattuna no in 1. 5-kertaine n koeradalla, j ossa
mäki syys ei rajo ittanu t nopeutta.
-
... -~. ... '
--~ -~~:
Kuva 12. Nord-Ve rk AB on rakentanut uu de n suurimpaan me tsä trak torilu okkaa n kuuluvan ku orm aa
kantavan me tsä trak t orin tyyp pi.merkil tää n 150 S.
Moottori on 160 hv:nen. Trak torissa on turbiinik ytk in
ja power shift -vaih teis to. Voim ansiirto teliin o n han1mas- ja akselivä lit te inen . Trak to rin ka ik ki pyörä t ovat
vetävä t, ja se on varu stettu keinutelillä j a ke inu etu akselilla. Kuo n11an tasa isen kulun ja kulj e ttajan aj omu kavuu den ka nnalt a tä ll ainen ra tka isu on edullinen. Aj onopeus maastossa tu lee tä ll aise ll a ajoneuvoll a suhteellisen suureksi. Maastokulun tasaisuu den kannalta ratkaisu on vä hi ntää n yh tä edullin en kuin kuvassa 11 esitelty, kal1dell a telillä ja kään tyvä-kiertyvä-tyyp pisellä
keskinivelellä va ru stettu trak tori.
Kuva 13. Ru otsalainen AB Intercon sult on rakentanut kuorm a-auton täysperävaunun ,joka rak enteellisesti poikkeaa hu oma ttavasti tavanomaisista ratkaisuista.
Perävaunu muistuttaa rakenteeltaan kahta peräpäistä
to isiinsa saranamaisella liitoksella kytke ttyä kaksiakselista täy sperävaunu a. Kesk immäin en akselipari , j oka
o n k iinteä, muodostaa täten te lin ja ul oimm at akselit,
jo tk a ovat kääntyviä, on yhdi stetty to isiinsa ristikkäin
ke tju ky tkennällä. Tä ten o n saa tu aikaan perävaunun
ohj aus, jonka seurauksena perävaunu ei 12.66 m :n pituudestaan hu olimatta o ik aise kää nteissä ve toau toa
enempää. Perävau nun su urin sallittu pain o on 36 to nnia, j a kuo n11an osuudeksi jää täll ö in no in 25 tonni a.
Perävaunu on Ru o tsissa hyväksy t ty liikenteesee n erikoisluvall a. Suomessa sen käy ttö edellyttää erivapauden saan1ista.
J aakko Ebeling
5
•
Metsä teho Review 16/ 1968
NEW FOREST MACHINES !N SUMMER 1968
Summer 1968 was a relatively busy season for forest machines. New models of old machines and several new makes
appeared on the marke t. The machines and equipment of northern make of importance for immediate development of
timber harvesting are reviewed brietly. They are selected as exan1ples; they do not cover the entire recent development.
METSÄTEHO
Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto
Rauhankatu 15, Helsinki 17