Keskusvaalilautakunnan tehtävät
1 EDUSKUNTAVAALIT 2015 VAALIOHJEET Kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät O i keusm i ni st er i ö 19.12.2014 OM 36/51/2014 VAALIOHJEET VUONNA 2015 TOIMITETTAVIA EDUSKUNTAVAALEJA VARTEN Oikeusministeriö antaa vaalilain (714/1998) 10 §:n nojalla asianomaisille vaaliviranomaisille seuraavat vaaliohjeet 19.4.2015 toimitettavia eduskuntavaaleja varten. Vaaliohjeet ovat voimassa 1.1.– 30.4.2015. Vaaliohjeet Nro 1: Nro 2: Nro 3: Nro 4: Nro 5: Nro 6: Nro 7: Nro 8: Kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät Vaalilautakunnan tehtävät Ennakkoäänestys laitoksessa Ennakkoäänestys kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa Kotiäänestys Ennakkoäänestys ulkomailla Maistraatin tehtävät Vaalipiirilautakunnan tehtävät Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2014 Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen Ylitarkastaja Heini Huotarinen Käyntiosoite Eteläesplanadi 10 HELSINKI Postiosoite PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 02951 6001 Faksi 09 1606 7730 Sähköpostiosoite [email protected] ii iii Sisällys: 1. Yleistä eduskuntavaaleista .................................................... 1 2. Kunnan keskusvaalilautakunta ............................................. 4 3. Valmistavat tehtävät .............................................................. 9 3.1. Tiedottaminen ......................................................................... 9 3.2. Kunnan vaaliviranomaisten kouluttaminen ................................. 11 3.3. Vaalimateriaalin ja kalusteiden toimittaminen ............................ 12 3.3.1. Vaaliasiakirjat ja niiden jakelu keskusvaalilautakunnalle ... 12 3.3.2. Vaalitarvikkeet ja kalusteet ............................................ 17 3.3.3. Keskusvaalilautakunnan itsensä tarvitsema materiaali ..... 20 3.4. Vaalitietojärjestelmän käyttöönotto ........................................... 21 3.5. Vaalipäivän äänestyksen valmistelut.......................................... 25 3.5.1. Vaalipäivän äänestyspaikan määrääminen ...................... 25 3.5.2. Äänestyspaikan esteettömyydestä huolehtiminen ............ 26 3.5.3. Vaaliavustajien ja muiden vaalilautakuntaa avustavien henkilöiden nimeäminen ......................................................... 28 3.5.4. Vaalimateriaalin toimittaminen äänestyspaikkaan ............ 28 3.6. Yleisen ennakkoäänestyksen valmistelut ................................... 30 3.6.1. Ennakkoäänestystilan määrääminen ja sen järjestäminen ................................................................... 30 3.6.2. Ennakkoäänestyspaikan esteettömyydestä huolehtiminen ........................................................................ 31 3.6.3. Vaalitoimitsijoiden määrääminen .................................... 31 3.6.4. Keskusvaalilautakunnan määräykset ja ohjeet vaalitoimitsijoille ..................................................................... 33 iv 3.6.5. Vaalimateriaalin, kalusteiden ja laitteiden toimittaminen ennakkoäänestyspaikkaan .................................. 33 3.6.6. Ennakkoäänestyspaikoista tiedottaminen ja opastuksen järjestäminen ....................................................... 34 3.7. Laitosäänestyksen valmistelut ................................................... 35 3.8. Kotiäänestyksen valmistelut...................................................... 36 3.8.1. Kuka saa äänestää kotiäänestyksessä? ........................... 36 3.8.2. Kotiäänestyslomakkeiden saatavuudesta huolehtiminen... 37 3.8.3. Kotiäänestykseen ilmoittautuminen ja ilmoitusten käsittely keskusvaalilautakunnassa .......................................... 38 3.8.4. Kotiäänestyksen toimittamisen valmistelut ...................... 41 3.8.5. Kotiäänestyksessä tarvittavan vaalimateriaalin jakaminen .............................................................................. 44 4. Vaaliluettelot ja niiden jakelu................................................ 46 4.1. Yleistä ..................................................................................... 46 4.2. Vaaliluetteloiden toimittaminen Manner-Suomen keskusvaalilautakunnille .................................................................. 47 4.3. Vaaliluetteloiden toimittaminen Ahvenanmaan maakunnan keskusvaalilautakunnille .................................................................. 48 5. Ennakkoäänestysasiakirjojen käsittely................................. 50 5.1. Yleistä ..................................................................................... 50 5.2. Ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastaminen .............................. 56 Vaihe 1: Saapuneiden lähetekuorten osoitekentän tarkastaminen ........................................................................ 56 Vaihe 2: Lähetekuorten lajittelu äänestysalueittain.................... 59 v Vaihe 3: Lähetekuoren avaaminen ja sen sisällä olevien lähetekirjeen ja vaalikuoren tarkastus ...................................... 60 Vaihe 4: Ennakkoäänestyksen hyväksyminen tai jättäminen huomioon ottamatta............................................... 65 Vaihe 5: Hyväksyttyjen ennakkoäänestysten merkitseminen äänioikeusrekisteriin ja vaaliluetteloihin .................................... 67 Vaihe 6: Hyväksyttyjen vaalikuorten ja lähetekirjeiden käsittely ................................................................................. 71 Vaihe 7: Määräajan jälkeen saapuneiden lähetekuorten käsittely ................................................................................. 75 6. Alustavan ääntenlaskennan tiedotus .................................... 76 6.1. Manner-Suomen kunnat ........................................................... 76 6.2. Ahvenanmaan maakunnan kunnat ............................................ 77 7. Vaalien jälkitoimenpiteet ....................................................... 78 7.1. Asiakirjojen arkistointi ja hävittäminen ...................................... 78 7.2. Käyttämättömien asiakirjojen sekä tarvikkeiden ja kalusteiden säilyttäminen ................................................................ 79 7.3. Ilmoitus mahdollisista pikakirjeistä Itellalle ................................ 79 7.4. Tilastokeskuksen tilastolomakkeiden täyttäminen Ahvenanmaan keskusvaalilautakunnissa .......................................... 80 8. Pieniin äänestysalueisiin liittyvät tehtävät .......................... 81 8.1. Yleistä. .................................................................................... 81 8.2. Pienten äänestysalueiden äänestyslippujen yhdistäminen ........... 83 8.2.1. Yhden äänestysalueen ennakkoäänten ja vaalipäivän äänten yhdistäminen............................................................... 83 8.2.2. Kahden tai useamman äänestysalueen äänestyslippujen yhdistäminen.......................................................................... 83 9. Muita ohjeita........................................................................... 89 vi Liitteet: LIITE 1: Vaalilaki (714/1998) .......................................................... 91 I osa: Yhteiset säännökset ............................................................ 91 1 luku: Yleiset säännökset ...................................................... 91 2 luku: Vaaliviranomaiset ........................................................ 94 3 luku: Äänioikeusrekisteri ...................................................... 96 4 luku: Ehdokasasettelun viranomaistehtävät ........................... 100 5 luku: Ennakkoäänestys ........................................................ 103 6 luku: Vaalipäivän äänestys ................................................... 109 7 luku: Vaalien tuloksen laskenta ja vahvistaminen ................... 113 8 luku: Muutoksenhaku .......................................................... 116 II osa: Vaalikohtaiset säännökset................................................... 117 9 luku: Eduskuntavaalit .......................................................... 117 10 luku: Presidentinvaali ......................................................... 121 11 luku: Kunnallisvaalit ........................................................... 121 12 luku: Europarlamenttivaalit ................................................ 121 III osa: Erinäiset säännökset ......................................................... 122 13 luku: Täydentävät säännökset ............................................ 122 14 luku: Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset ............................ 124 LIITE 2a: Vaaliluettelon kansilehti.................................................... 125 LIITE 2b: Vaaliluettelon laskelmasivu ............................................... 126 LIITE 2c: Vaaliluettelosivu ............................................................... 127 LIITE 3: Äänestyslippu .................................................................... 128 LIITE 4a: Ilmoituskortti 3s .............................................................. 129 LIITE 4b: Ilmoituskortti 3u .............................................................. 130 LIITE 5a: Lähetekirjelomake (kuittausmerkintä) ............................... 131 LIITE 5b: Lähetekirjelomake (ilman kuittausmerkintää)..................... 132 LIITE 6: Kotiäänestyksen lähetekirjelomake ..................................... 133 LIITE 7: Luettelo ennakolta äänestäneistä........................................ 134 LIITE 8a: Lähetekuorten kuittauslista -lomake .................................. 136 LIITE 8b: Pikakirjeen seurantatarra ................................................. 137 LIITE 9: Kotiäänestyslomake ........................................................... 138 LIITE 10: Vaalipöytäkirjalomake ...................................................... 140 LIITE 11: Oikeusministeriön ohje äänestäjälle äänestysmerkinnän tekemisestä ................................................................................... 144 LIITE 12: Tarkistuslista kunnan vaaliviranomaisten tarvitsemasta materiaalista .................................................................................. 145 LIITE 13: Tarkistuslista äänestyspaikan esteettömyydestä ................ 148 LIITE 14: Eräitä määräaikoja ........................................................... 149 1. YLEISTÄ EDUSKUNTAVAALEISTA Vuoden 2015 eduskuntavaalit Suomessa toimitetaan eduskuntavaalit sunnuntaina 19 päivänä huhtikuuta 2015. Eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen ajanjakso on kotimaassa 8. – 14.4.2015 ja ulkomailla 8. – 11.4.2015. Ulkomailla olevassa suomalaisessa laivassa ennakkoäänestys voidaan kuitenkin aloittaa jo 1.4.2015. Eduskuntavaalien vaalipäivä on virallinen liputuspäivä. Eduskuntavaaleissa noudatettavat säädökset Eduskuntavaalien toimittamisesta säädetään perustuslaissa ja vaalilaissa (714/1998, liite 1) Lisäksi eduskuntavaaleissa sovelletaan ehdokkaan vaalirahoituksesta annettua lakia (273/2009) ja puoluelakia (10/1969). Vaaleihin liittyvistä rikoksista (vaalirikos, vaalilahjonta, vilpillinen äänestäminen ja vaalituloksen vääristäminen) säädetään rikoslain 14 luvun 1–4 §:ssä (578/1995). Äänioikeus ja vaalikelpoisuus sekä äänioikeusrekisteri Äänioikeus ja vaalikelpoisuus Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänioikeutettu on asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Äänioikeutettuja ovat siten 19.4.1997 ja sitä aikaisemmin syntyneet Suomen kansalaiset. Vaalikelpoinen eli kelpoinen olemaan ehdokkaana eduskuntavaaleissa on jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen. Kansanedustajaksi ei kuitenkaan voida valita sotilasvirassa olevaa henkilöä. Äänioikeusrekisteri ja ilmoituskortti Väestörekisterikeskus perustaa viimeistään keskiviikkona 4.3.2015 äänioikeusrekisterin, johon otetaan ne henkilöt, jotka ovat äänioikeutettuja 19.4.2015 toimitettavissa eduskuntavaaleissa. Jokaisesta äänioikeutetusta otetaan äänioikeusrekisteriin vaalilain 18 §:ssä luetellut tiedot, sellaisina kuin ne ovat väestötietojärjestelmässä perjantaina 27.2.2015 kello 24. 2 Väestörekisterikeskus laatii jokaiselle äänioikeusrekisteriin otetulle henkilölle ilmoituskortin ja lähettää sen viimeistään torstaina 26.3.2015 niille äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa.1 Ilmoituskorttiin liitetään luettelo äänioikeutetun omassa vaalipiirissä olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista sekä niiden osoitteista ja aukioloajoista. Äänioikeusrekisterin tiedot ovat henkilötunnuksia ja väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 36 §:ssä tarkoitetun turvakiellon alaisia tietoja lukuun ottamatta nähtävillä ja maksutta saatavissa maistraateissa virka-aikana maanantaista 9.3.2015 lukien. Joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty äänioikeusrekisteristä pois tai että häntä koskeva merkintä siinä on virheellinen, voi tehdä äänioikeusrekisteriä koskevan oikaisuvaatimuksen maistraatille viimeistään tiistaina 7.4.2015.2 Maistraatti ratkaisee oikaisuvaatimukset, minkä jälkeen äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi tiistaina 7.4.2015. Äänioikeusrekisterissä olevat tiedot ovat henkilötunnuksia ja turvakiellon kohteena olevia tietoja lukuun ottamatta julkisia. Äänioikeusrekisterissä ja siitä tulostetuissa vaaliluetteloissa olevat äänestämistä koskevat merkinnät tulevat julkisiksi kuitenkin vasta sen jälkeen kun vaalipäivän äänestys on päättynyt. Vaaliluettelot eivät kuitenkaan ole julkisia niiden henkilöiden osalta, joiden kohdalle vaaliluetteloon on tulostettu merkintä T osoittamaan sitä, että henkilölle on merkitty äänioikeusrekisteriin tieto turvakiellosta. Äänestäminen Äänioikeutettu voi äänestää valintansa mukaan joko ennakkoon tai vaalipäivänä. Ennakkoon äänioikeutettu voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla, mutta vaalipäivänä vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty hänelle saapuneeseen ilmoituskorttiin. Äänioikeutta ei saa käyttää asiamiehen välityksellä. 1 Ilmoituskortti on suomenkielinen (vaalilomake nro 3s), jos väestötietojärjestelmään on henkilön äidinkieleksi tai asiointikieleksi merkitty suomi, ja ruotsinkielinen (vaalilomake nro 3r), jos henkilön äidinkieleksi tai asiointikieleksi on merkitty ruotsi, norja, islanti tai tanska. Jos äidinkieli tai asiointikieli on muu kuin edellä oleva, kortti kirjoitetaan yksikielisessä kunnassa kunnan kielellä ja kaksikielisessä kunnassa kunnan enemmistön kielellä. Ahvenanmaalla vakinaisesti asuville lähetetään ruotsinkielinen kortti ja ulkomailla vakinaisesti asuville kaksikielinen kortti (vaalilomake nro 3u). 2 Oikaisuvaatimuksen tekemisen määräaika siirtyy perjantaista (3.4.) tiistaihin (7.4.) pääsiäisen takia VaaliL 189 §:n 2 momentin nojalla. 3 Ennakkoäänestyspaikat Jokainen äänioikeutettu saa äänestää ennakkoon yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa, joita ovat: 1) kotimaassa kunnanhallituksen määräämät yleiset ennakkoäänestyspaikat; sekä 2) ulkomailla valtioneuvoston asetuksella säädetyt Suomen edustustot ja niiden toimipaikat. Luettelo yleisistä ennakkoäänestyspaikoista julkaistaan oikeusministeriön vaalisivuilla www.vaalit.fi. Erityisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat: 3) sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut kunnanhallituksen määräämät sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset (laitokset), joissa voivat äänestää niissä olevat tai niihin otetut äänioikeutetut; ja 4) ennakkoäänestyksen aikana ulkomailla olevat suomalaiset laivat, joissa voi äänestää laivan henkilökunta. Lisäksi ennakkoäänestys voidaan tietyin edellytyksin järjestää: 5) äänestäjän kotona (kotiäänestys) silloin kun äänioikeutetun kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestystai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Kotiäänestyksen yhteydessä voi säädettyjen edellytysten täyttyessä äänestää myös kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoitaja. Vaalipäivän äänestyspaikat Vaalipäivänä sunnuntaina 19.4.2015 äänestys toimitetaan kello 9-20 jokaisessa kunnassa äänestysalueittain. Äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestysalueessa (äänestyspaikassa), joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen ja joka mainitaan äänestäjälle postitetussa ilmoituskortissa. Äänioikeutettu voi tarvittaessa tiedustella vaalipäivän äänestyspaikkaansa maistraatista. 4 2. KUNNAN KESKUSVAALILAUTAKUNTA Yleistä Vuoden 2015 eduskuntavaalien toimittamisesta kunnassa huolehtii valtuuston vuonna 2013 asettama, vaalilain 13 §:ssa tarkoitettu kunnan keskusvaalilautakunta (jatkossa keskusvaalilautakunta). Päätösvaltaisuus Keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Jos keskusvaalilautakunnan varajäsen on kuollut taikka estynyt tai esteellinen, saa kunnanhallitus tarvittaessa määrätä väliaikaisen varajäsenen. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että lautakunta on kokouksissaan aina päätösvaltainen. Vaaliviranomaisen vastuu Vaalilain 185 §:ssä säädetään, että jos vaalipiirilautakunnan, kunnan keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan jäsen tai vaalitoimitsija taikka muu henkilö tässä laissa tarkoitettuna vaaliviranomaisena toimiessaan laiminlyö velvollisuutensa, häntä rangaistaan niin kuin virkamiestä virkarikoksesta. Vaaliviranomaisen esteellisyydestä Mitä esteellisyys tarkoittaa? Esteellisyys tarkoittaa tilannetta, jossa käsittelyn puolueettomuus saattaa vaarantua asiaa viranomaisessa käsittelevän henkilön ja käsiteltävän asian tai sen asianosaisen välisen suhteen vuoksi. Esteellinen henkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä asiaa käsiteltäessä. Esteellisen henkilön on ensisijaisesti itse ilmoitettava esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä päättää asianomainen toimielin. Esteellisen tilalle on viipymättä määrättävä esteetön henkilö. Kunnan vaaliviranomaisten kelpoisuusrajoitukset Esteellisyystilanteiden välttämiseksi on vaalilaissa nimenomaisesti rajoitettu ehdokkaan ja vaaliasiamiehen kelpoisuutta toimia vaaliviranomaisena ja äänestäjän avustajana. Rajoitukset kunnan vaaliviranomaisten osalta ovat eduskuntavaaleissa seuraavat: 5 1) Eduskuntavaaleissa ehdokkaana oleva ei voi olla -vaalitoimikunnan jäsenenä tai varajäsenenä (vaalilaki 15 § 2 momentti), -yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijana tai kotiäänestyksen vaalitoimitsijana (vaalilaki 17 § 4 momentti), -vaaliavustajana eikä myöskään äänestäjän valitsemana avustajana (vaalilaki 73 § 4 momentti); ja 2) Puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamies tai hänen varamiehensä ei saa olla - kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenenä (vaalilaki 120 § 2 momentti). Ehdokkaan ja vaaliasiamiehen lisäksi esteellisyystilanteet koskevat lähtökohtaisesti myös heidän läheisiään, jotka toimivat kunnan vaaliviranomaisena. Ehdokkaiden ja läheisten toimimisesta kunnan vaaliviranomaisessa Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ehdokkaina olevien ja heidän läheistensä toimimisesta kunnan vaaliviranomaisissa voidaan kokoavasti todeta seuraavaa: Keskusvaalilautakunta. Koska keskusvaalilautakunta ei eduskuntavaaleissa käsittele ehdokashakemuksia eikä osallistu ääntenlaskentaan, sen toiminnassa ei käytännössä synny ehdokkuuteen liittyviä esteellisyystilanteita. Ehdokas ja ehdokkaan läheinen voivat toimia keskusvaalilautakunnan jäseninä ja varajäseninä. Vaalilautakunnat. Korkein hallinto-oikeus linjasi 20.6.2013 antamassaan vuosikirjapäätöksessä (KHO:2013:112) kunnallisvaaleissa ehdokkaina olevien ja heidän läheistensä esteellisyyttä ja kelpoisuutta näiden toimiessa vaalilautakuntien jäseninä ja varajäseninä. Korkein hallinto-oikeus totesi seuraavaa: ”Kun otetaan huomioon vaalilautakunnan asema ja sille vaalilaissa säädetyt tehtävät sekä vielä se, että äänestäneiden ja äänestyslippujen määrän välillä ei ole ristiriitaa, se, että vaalilautakunnassa on toiminut ehdokkaina olleita henkilöitä ja heidän läheisiään, ei muodosta vaalilain 103 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainvastaisuutta”. Tätä linjausta voidaan soveltaa myös vaalilautakuntien työskentelyyn eduskuntavaaleissa. Vaalitoimikunnat ja vaalitoimitsijat. Ehdokas ei saa toimia vaalitoimikunnan jäsenenä tai varajäsenenä eikä myöskään yleisen ennakkoäänestyspaikan tai kotiäänestyksen vaalitoimitsijana. Vaalilaissa ei ole nimenomaisesti kielletty ehdokkaan läheistä toimimasta sanotuissa 6 tehtävissä. Tältä osin oikeusministeriö suosittelee asiassa tapauskohtaista harkintaa vaalien luotettavuuden ja mahdollisimman neutraalin äänestämistilanteen näkökulmasta. Läheisen ei kuitenkaan tulisi toimia ainakaan äänestäjän avustajana. Vaaliavustajat. Vaalilain 74 §:n 1 momentissa tarkoitettuna vaalipäivän äänestyksen vaaliavustajana ei saa toimia ehdokas. Vaalilaissa ei ole nimenomaisesti kielletty ehdokkaan läheistä toimimasta tässä tehtävässä. Tältä osin oikeusministeriö kuitenkin suosittelee, että läheiset eivät toimisi vaaliavustajina. Keskusvaalilautakunnan jäsenten ja henkilöstön toimimisesta kunnan muuna vaaliviranomaisena Keskusvaalilautakunnan jäsenen tai sihteerin ei ole suositeltavaa toimia yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijana eikä vaalitoimikunnan jäsenenä. Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on vaalilain 63 §:n mukaisesti tarkastaa keskusvaalilautakuntaan saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat. Vaalitoimitsijana tai vaalitoimikunnan jäsenenä ollut keskusvaalilautakunnan jäsen tai sihteeri on keskusvaalilautakunnassa esteellinen osallistumaan oman toimintansa laillisuuden arviointiin. Läsnäolo-oikeus keskusvaalilautakunnan kokouksissa Keskusvaalilautakunta päättää muiden kuin sen kokouksiin vaalilaissa tarkoitettujen tehtäviensä vuoksi osallistumaan oikeutettujen henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta kokouksissaan. Keskusvaalilautakuntaan ei sovelleta kuntalaissa tarkoitetun hallintosäännön määräyksiä kunnanhallituksen edustajan ja kunnanjohtajan läsnäolo- ja puheoikeudesta kokouksissa eikä oikeudesta ottaa asia ylemmän toimielimen käsiteltäväksi. Vaalilain 184 §:n 1 momentissa säädetään vaaliasiamiesten läsnäolooikeudesta vaaliviranomaisten kokouksissa. Eduskuntavaaleissa kyseinen sääntely koskee keskusvaalilautakuntaa vain, jos se laskee pienten äänestysalueiden alustavan tuloksen (ks. s. 84-86 ja 88). Vaalitarkkailijoiden läsnäolo-oikeus Vaalilain 184 §:n 2 momentin mukaan oikeusministeriö voi valtuuttaa kotimaisen tai ulkomaisen vaalitarkkailijan koko maan alueelle ja kunnan keskusvaalilautakunta kunnan alueelle. Vaalitarkkailijalla on oikeus olla läsnä silloin kun vaaliviranomainen suorittaa tehtäviään. Läsnäolo-oikeus koskee siten paitsi kokouksia myös vaaliviranomaisen kaikkea muutakin toimintaa. 7 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:n n alainen Office for Democratic Institutions and Human Rights (ODIHR) on tehnyt Suomeen tarvearviointimission vuoden 2007 eduskuntavaaleissa sekä tarvearviointimission ja arviointimission vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Mikäli ETYJ tekee näissäkin eduskuntavaaleissa Suomeen tarvearvioinnin lisäksi jonkin muun mission, oikeusministeriö ilmoittaa siitä kunnille erikseen. Ministeriö myös toivoo, että mikäli keskusvaalilautakunta itse valtuuttaa vaalitarkkailijoita kunnan alueelle, se ilmoittaisi siitä ministeriölle.3 Tehtävät Keskusvaalilautakunnalla on eduskuntavaaleissa seuraavat tehtäväkokonaisuudet: x x x x Valmistavat tehtävät vaaleja varten (=> luku 3), Vaaliluetteloihin liittyvät tehtävät (=> luku 4), Ennakkoäänestysasiakirjojen käsittely (=> luku 5), Alustavan ääntenlaskennan tiedotukseen liittyvät tehtävät (=> luku 6), x Vaalien jälkitoimenpiteet (=> luku 7) sekä, x Jos kunnassa on vaalilain 82 §:ssä tarkoitettuja pieniä äänestysalueita, niihin liittyvät tehtävät (=> luku 8) Tässä ohjeessa ei käsitellä niitä keskusvaalilautakunnan tehtäviä jotka on tullut tehdä jo ennen tämän vaaliohjeen ilmestymistä (ks. oikeusministeriön kirje 1.10.2014 OM 27/51/2014, www.vaalit.fi/14687.htm). Muiden kuin vaalien toimittamiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta Keskusvaalilautakunnan tulee suorittaa sen hoidettavaksi vaalilaissa säädetyt viranomaistehtävät, jotka mainitaan oikeusministeriön vaaliohjeissa ja vaalitietojärjestelmän käyttöohjeissa. Keskusvaalilautakunnan ei lähtökohtaisesti tule huolehtia muista kuin näistä vaalien toimittamiseen liittyvistä tehtävistä. Keskusvaalilautakunnan ei esimerkiksi tule osallistua ehdokkaiden ja puolueiden vaalikampanjoihin liittyviin tehtäviin. Ehdokkaiden vaalirahoituksesta annetun lain 4 §:n 3 momentin (684/2010) mukaan ehdokas, ehdokkaan tukiryhmä ja muu yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimiva yhteisö eivät saa vastaanottaa tukea vaalikampanjaan kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta säännök3 Erilaiset kunnan kansainväliset ja kotimaiset vieraat eivät ole vaalitarkkailijoita. Vieraat voivat esimerkiksi seurata vaalipäivän äänestystä ilman valtuutuksiakin edellyttäen, että vierailu ei häiritse vaalilautakunnan työskentelyä. 8 sessä mainitulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä tavanomaista vieraanvaraisuutta lukuunottamatta. Puoluelain 8 b §:n 4 momentin (683/2010) mukaan puolue, puolueyhdistys ja puolueen lähiyhteisö eivät saa vastaanottaa tukea kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta säännöksessä mainitulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä toimitilojen käyttöä ja tavanomaista vieraanvaraisuutta lukuun ottamatta. Hallintolain 6 §:n ja puoluelain 10 §:n mukaisesti kunnan viranomaisten on kohdeltava kaikkia puolueita ja ehdokkaita asettaneita ryhmiä tasapuolisesti ja yhdenmukaisia perusteita noudattaen.4 Jotkut kunnat ovat järjestäneet äänestysaktiivisuuden kohottamistarkoituksessa esimerkiksi erilaisia arpajaisia tai vastaavia. Asiallisten arpajaisten toimittaminen vaalien yhteydessä ei sinänsä liene kiellettyä, mutta vaaliviranomaisten, sen enempää keskusvaalilautakunnan kuin muidenkaan vaaliviranomaisten, tehtäviin arpajaiset eivät kuulu. Keskusvaalilautakunnan tulee huolehtia siitä, että arpajaiset eivät millään lailla häiritse ennakkoäänestys- tai äänestystoimitusta.5 4 Eduskunnan apulaisoikeusasiamies piti kanteluun antamassaan ratkaisussa (1.2.2011, dnro 3629/4/09) kaupungin menettelyä antaa vaalitukea joillekin kansanedustajille tai heidän tukiryhmilleen virheellisenä. Apulaisoikeusasiamies totesi, että kunnalla on perustuslain mukaan velvollisuus kohdella asukkaitaan ja hallinnossaan asioivia yhdenvertaisesti sekä edistää yksilöiden osallistumisoikeutta. 5 Eduskunnan oikeusasiamies katsoi kanteluun antamassaan ratkaisussa (25.5.2004, dnro 694/4/03), että arpajaisiin liittyvät tehtävät eivät kuulu vaaliviranomaisille eikä niihin liittyviä toimenpiteitä saa suorittaa äänestystilassa. 9 3. VALMISTAVAT TEHTÄVÄT Eduskuntavaalien valmistavia tehtäviä ovat: x Tiedottaminen (luku 3.1) x Kunnan muiden vaaliviranomaisten kouluttaminen (luku 3.2) x Vaalimateriaalin ja kalusteiden toimittaminen (luku 3.3) x Vaalitietojärjestelmän käyttöönotto (luku 3.4) x Vaalipäivän äänestyksen valmistelut (luku 3.5) x Yleisen ennakkoäänestyksen valmistelut (luku 3.6) x Laitosäänestyksen valmistelut (luku 3.7) x Kotiäänestyksen valmistelut (luku 3.8) 3.1. Tiedottaminen x Laadi kuulutus o vaalipäivän äänestyspaikoista, o yleisistä ennakkoäänestyspaikoista, o kotiäänestykseen ilmoittautumisesta sekä o harkintasi mukaan myös muista vaalien toimittamiseen liittyvistä asioista Keskusvaalilautakunnan on hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkamista tiedotettava, sillä tavoin kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi, seuraavat asiat: 1) eduskuntavaalien vaalipäivä (sunnuntai 19.4.2015) sekä äänestysalueiden äänestyspaikkojen - nimet, - käyntiosoitteet ja - äänestysaika (klo 9-20); ja 2) Ennakkoäänestysajanjakso (8.–14.4.2015) sekä kunnan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen - nimet, - käyntiosoitteet sekä - aukiolopäivät ja - päivittäiset aukioloajat. Sanotut tiedot on koottu oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän äänestyspaikkarekisteriin (Pohjatietojärjestelmä), jonne keskusvaalilautakunnan on tullut merkitä ne viimeistään 23.1.2015 oikeusministeriön kirjeessä 1.10.2014 ohjeistetulla tavalla. Rekisterissä olevia tietoja käytetään äänioikeutetuille toimitettavien ilmoituskorttien valmistamisessa ja niiden perusteella laaditaan myös oikeusministeriön vaalisivuilla www.vaalit.fi julkaistava luettelo yleisistä ennakkoäänestyspaikoista. 10 Keskusvaalilautakunta voi lisäksi harkintansa mukaan kuuluttaa kotiäänestyksen järjestämisestä ja siihen ilmoittautumisesta sekä muista vaalien toimittamiseen liittyvistä asioista. Yksi tiedotettava muu asia voi olla esimerkiksi, että jos äänioikeutetulla ei ole äänestyksessä tarvittavaa henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa, poliisi myöntää hänelle maksutta väliaikaisen henkilökortin äänestämistä varten. Väliaikaista henkilökorttia haettaessa hakijalla on oltava mukana kaksi poliisin ohjeiden mukaista passivalokuvaa. Virallisten kuulutusten lisäksi ennakkoäänestyspaikat osoitteineen ja aukioloaikoineen on hyvä julkaista myös kunnan kotisivuilla. Muita sopivia tiedottamiskeinoja ovat mahdolliset kunnan omat julisteet ulkomainostelineissä, kirjastoissa, kunnan palvelupisteessä ja muissa näkyvissä paikoissa. 11 3.2. Kunnan vaaliviranomaisten kouluttaminen x Kouluta, opasta ja neuvo kunnan muita vaaliviranomaisia Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että - vaalilautakuntien jäsenet ja varajäsenet, - vaalitoimikuntien jäsenet ja varajäsenet sekä - yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijat ovat tietoisia tehtävistään ja vastuistaan. Tätä varten keskusvaalilautakunnan tai sen henkilöstön tulee: 1) jakaa hyvissä ajoin ennen vaaleja asianomaisille viranomaisille oikeusministeriön laatimat seuraavat vaaliohjeet ja VAT-ohjeet: - vaalilautakunnille a) vaaliohje nro 2 (Vaalilautakunnan tehtävät) sekä b) VAT-ohje nro 4d (Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet vaalilautakunnalle), mikäli vaalilautakunta käyttää äänoikeustietojärjestelmää; - vaalitoimikunnille vaaliohje nro 3 (Ennakkoäänestys laitoksessa); - yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille6 a) vaaliohje nro 4 (Ennakkoäänestys kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa) ja b) VAT-ohje nro 4c (Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet kotimaan yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijalle); - kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille vaaliohje nro 5 (Kotiäänestys). 2) kouluttaa mainitut kunnan muut vaaliviranomaiset tehtäviinsä. Koulutuksessa on hyvä käydä havainnollisesti läpi eri äänestysmenettelyt ja keskustella niiden yksityiskohdista. Edellä mainittuja vaaliohjeita ja VAT-ohjeita voidaan käyttää apuna koulutuksessa. Oikeusministeriö ja oikeusrekisterikeskus ovat lisäksi julkaisseet videoita, joita voi hyödyntää äänioikeustietojärjestelmän käytön itseopiskelussa ja koulutettaessa vaalilautakuntia ja vaalitoimitsijoita äänioikeustietojärjestelmän käyttöön. Linkit videoihin löytyvät osoitteesta: http://www.vaalit.fi/uploads/vat.htm. 3) olla koko vaalien ajan kunnan muiden vaaliviranomaisten tavoitettavissa näiden kysymyksiä varten. 6 Ennakkoäänestyspostien vaalitoimitsijoille keskusvaalilautakuntien ei tarvitse jakaa ohjeita, koska oikeusministeriö toimittaa ne suoraan posteihin. 12 3.3. Vaalimateriaalin ja kalusteiden toimittaminen x Ota vastaan oikeusministeriön jakamat vaaliasiakirjat ja tarvikkeet x Tarkasta vaalileimasinten, vaaliuurnien ja äänestyskoppien kunto x Tilaa tarvittaessa leimasimia Helsingin Leimasintehtaalta ja vaaliuurnia oikeusministeriöstä. Valmistuta tarvittaessa lisää äänestyskoppeja. x Huolehdi siitä, että yleisiin ennakkoäänestyspaikkoihin, vaalitoimikunnille, kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille sekä vaalipäivän äänestyspaikkoihin toimitetaan tarvittavat vaaliasiakirjat, tarvikkeet ja kalusteet (ks. luvut 3.5. - 3.8.) Kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava, että - vaalilautakunnilla, - vaalitoimikunnilla, - yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoilla sekä - kotiäänestyksen vaalitoimitsijoilla on käytössään kaikki tarvittavat vaaliasiakirjat, vaalileimasimet, äänestyskopit, vaaliuurnat, sinetöimisvälineet sekä kynät ja muut tarvikkeet. Kunnan eri vaaliviranomaisten tarvitsemat materiaalit ja tarvikkeet sekä niiden jakelu selostetaan tarkemmin luvuissa 3.5. – 3.8. 3.3.1. Vaaliasiakirjat ja niiden jakelu keskusvaalilautakunnalle 3.3.1.1. Mitä vaaliasiakirjoja käytetään? Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa keskusvaalilautakunnat käyttävät seuraavia vaaliasiakirjoja: A. Oikeusministeriön laatimat vaaliasiakirjat: 1) eduskuntavaalien äänestyslippu (liite 3), 2) lähetekirjelomake (vaalilomake nro 5; liite 5). 3) kotiäänestyksen lähetekirjelomake (vaalilomake nro 5K; liite 6), 4) vaalikuori (vaalilomake nro 4), 5) lähetekuori (vaalilomake nro 6), 6) luettelo ennakolta äänestäneistä (”Äänestäjistä pidettävä luettelo”; vaalilomake nro 7; liite 7), 7) kotiäänestyslomake (vaalilomake nro 14; liite 9), 8) lähetekuorten kuittauslista –lomake (liite 8a), 9) vaalipöytäkirja (vaalilomake nro 8; liite 10), 10a) ennakkoäänestyksen tiedotusjuliste, 13 10b) vaalipäivän äänestyksen tiedotusjuliste, 11a) oikeusministeriön ohje äänestäjälle äänestysmerkinnän tekemisestä, suomi-ruotsi (liite 11), 11b) oikeusministeriön ohje äänestäjälle äänestysmerkinnän tekemisestä, suomi-saame; B. Vaalipiirilautakuntien laatima vaaliasiakirja: 12) kunkin vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmä; C. Oikeusministeriön laatimat tuloslaskentalomakkeet: 13) Ennakkoon äänestäneiden lukumäärä (laskentalomake 1)7, 14) Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä, alustava tieto (laskentalomake 2), 15) Vaalipäivän äänet, alustava laskenta (laskentalomake 3), 16) Vaalipöytäkirjan liite (laskentalomake 4); D. Vaaliluettelot: 17) Oikeusministeriön äänioikeusrekisteristä tulostamat vaaliluettelot. 3.3.1.2. Vaaliasiakirjojen jakelu keskusvaalilautakunnille Oikeusministeriön laatimien vaaliasiakirjojen jakelu 1. Postitse jaettavat vaaliasiakirjat Oikeusministeriön toimeksiannosta Edita Prima Oy (jäljempänä Edita) jakaa keskusvaalilautakunnalle 16.2. – 16.3.2015 välisenä ajanjaksona vaaliasiakirjalähetyksen, joka sisältää edellä kohdassa A 1-10a luetellut vaalilautakuntien, vaalitoimikuntien ja vaalitoimitsijoiden tarvitsemat vaaliasiakirjat. Jakelussa on huomioitava seuraavaa: 1) Äänestysliput on pakattu 100 kappaleen nippuihin, 2) Kotiäänestyslomakkeita ja lähetekuorten kuittauslistoja toimitetaan kumpaakin viisi kappaletta. Keskusvaalilautakunnan on kopioitava näitä lomakkeita tarpeellinen määrä, 3) Ennakkoäänestyspostien vaalitoimitsijoiden tarvitsemat vaaliasiakirjat Edita toimittaa suoraan posteihin. 7 Kunnassa, jossa ei käytetä vaalitietojärjestelmän äänioikeustietojärjestelmää eikä laskentajärjestelmää, käytetään laskentalomakkeiden 1 ja 2 sijasta manuaalikuntien laskentalomakkeita 1B ja 2B. 14 2. Sähköpostitse jaettavat vaaliasiakirjat Oikeusministeriö lähettää keskusvaalilautakunnille sähköpostin liitetiedostona hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkamista: - ennakkoäänestyksen tiedotusjulisteen (kohta A 10a), - vaalipäivän äänestyksen tiedotusjulisteen (kohta A 10b), - ohjeen äänestäjälle äänestysmerkinnän tekemisestä (kohta A 11a-b). Keskusvaalilautakunnan tulee tulostaa ohjetta äänestysmerkinnän tekemisestä (A 11a-b) tarpeellinen määrä siten, että se asetetaan sekä ennakkoäänestyksessä että vaalipäivän äänestyksessä kaikkiin äänestyskoppeihin ja pidetään muutoin äänestäjien nähtävillä laitos- ja kotiäänestyksessä. Jos keskusvaalilautakunta laati tästä ohjeesta omia versioitaan jo vuoden 2012 kunnallisvaaleissa tai vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa, se voi halutessaan käyttää niitä myös eduskuntavaaleissa, koska ohje ei ole muuttunut. Ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen tiedotusjulisteita keskusvaalilautakunta voi tulostaa ja käyttää harkintansa mukaan. 3. Internetistä ladattavat lomakkeet Kunkin keskusvaalilautakunnan on itse ladattava (ja tulostettava) vaalien tuloslaskennassa käytettävät laskentalomakkeet 1-4 (kohdat C 1316) Internet-osoitteesta http://www.vaalit.fi/uploads/vat.htm. Lomakkeet tulevat ladattaviksi 8.4.2015. Oikeusrekisterikeskuksen vaalituki antaa asiasta tarkempia ohjeita. 4. Vaaliluetteloiden jakelu Oikeusministeriön äänioikeusrekisteristä tulostamien vaaliluetteloiden (kohta D) jakelua selostetaan luvussa 4. Ehdokaslistojen yhdistelmän jakelu Kukin vaalipiirilautakunta vahvistaa vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmän torstaina 19.3.2015 ja huolehtii sen jakelusta itse ja/tai muiden vaalipiirilautakuntien välityksellä kaikkien kuntien keskusvaalilautakunnille. Keskusvaalilautakunnalla tulee olla jokaisen 13 vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmä käytettäväksi yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa ja laitosäänestyksessä sekä oman vaalipiirin yhdistelmä käytettäväksi kotiäänestyksessä ja vaalipäivän äänestyksessä. 15 3.3.1.3. Vaaliasiakirjoista huomioitavaa Voiko edellisten vaalien käyttämättömiä asiakirjoja käyttää? Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa saa pääsääntöisesti käyttää ainoastaan tätä vaalia varten lähetettäviä asiakirjoja. Niiden lisäksi voidaan kuitenkin käyttää 1) Vuosien 1999–2014 vaaleja varten jaettuja -lähetekirjelomakkeita, -luettelo ennakolta äänestäneistä -lomakkeita, -vaalipöytäkirjalomakkeita sekä -vuonna 2011 vahvistettua uutta kotiäänestyslomaketta (vaalilomake nro 14); ja 2) Vuoden 2012 kunnallisvaaleja ja vuoden 2014 europarlamenttivaaleja varten lähetettyjä -lähetekuoria, jotka tunnistaa mustavalkokuvioidusta sisuspaperista; ja -vaalikuoria. Muita edellisten vaalien käyttämättömiä asiakirjoja ei saa käyttää, vaan ne on viipymättä hävitettävä. Vaaliasiakirjojen lisätilaukset Keskusvaalilautakunta huolehtii vaaliasiakirjojen lisätilausten tekemisestä vaalilautakuntien, vaalitoimikuntien ja vaalitoimitsijoiden puolesta. Ennakkoäänestyspostin osalta voidaan kuitenkin sopia Postin tai Ahvenanmaalla Ahvenanmaan postin (jäljempänä Posti) kanssa muistakin menettelyistä, esimerkiksi niin, että Postin vaalitoimitsija tilaa asiakirjat suoraan Editasta. Keskusvaalilautakunnan on seurattava äänestyslippujen ja muiden vaaliasiakirjojen määriä ennakkoäänestyksen kuluessa ja sen päätyttyä. Mahdolliset lisätilaukset vaalipäivää varten on tehtävä viimeistään maanantaina 13.4.2015 kello 12, jotta tilattavat asiakirjat ehditään toimittaa keskusvaalilautakunnalle vaalipäivää edeltävänä perjantaina. Vaaliasiakirjojen lisätilaukset ja jakelutiedustelut: sähköposti [email protected], puhelin kello 11-15 välisenä aikana 020 450 011. Vaaliasiakirjojen kopiointi Seuraavia asiakirjoja ei välttämättä tarvitse tilata lisää, vaan niitä voidaan myös kopioida: 16 - lähetekirjelomake, kotiäänestyksen lähetekirjelomake, luettelo ennakolta äänestäneistä, vaalipöytäkirjalomake, kotiäänestyslomake ja lähetekuorten kuittauslista –lomake. Kopioiden tulee kuitenkin olla hyvälaatuisia.8 Muita vaaliasiakirjoja ei saa kopioida, vaan niitä on hankittava lisää. Vaaliasiakirjojen säilyttäminen ja käsittely keskusvaalilautakunnassa Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava, että kukaan ulkopuolinen ei voi saada vaaliasiakirjoja haltuunsa. Vaaliasiakirjoja on säilytettävä lukitussa tilassa. Vastaanotettuaan vaaliasiakirjat keskusvaalilautakunnan on: 1. Tarkistettava heti lähetyksen saavuttua lähetyslistaan vertaamalla, että lähetyksessä on listan mukainen määrä kaikkia asiakirjoja; 2. Tarkistettava pistokokein, että asiakirjat, erityisesti äänestysliput, ovat painoasultaan virheettömiä; 3. Jaettava asiakirjat edelleen vaalilautakunnille, vaalitoimikunnille sekä yleisten ennakkoäänestyspaikkojen ja kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille (ei kuitenkaan ennakkoäänestysposteihin). Jakelua selostetaan luvuissa 3.5. – 3.8; 4. Pidettävä mahdollisuuksien mukaan kirjaa siitä, kuinka paljon ja milloin asiakirjoja on millekin vaaliviranomaiselle jaettu, sekä siitä, kuinka paljon keskusvaalilautakunnalla kunkin jakelun jälkeen on vielä jakamattomia asiakirjoja; ja 5. Otettava vastaan ennakkoäänestyksen päätyttyä kunnan alueella olevien yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoiden, kotiäänestyksen vaalitoimitsijoiden sekä vaalitoimikuntien palauttamat käyttämättä jääneet asiakirjat ja pidettävä mahdollisuuksien mukaan myös näistä palautuksista kirjaa. Ennakkoäänestyspostien kanssa on sovittava, palauttaako ennakkoäänestysposti käyttämättä jääneet asiakirjat keskusvaalilautakunnalle vai Editan varastoon; sekä 6. Huolehdittava siitä, että kotiäänestyslomakkeita on painettuina tai monistettuina kotiäänestystä haluavien äänestäjien saatavina kes- 8 Viimeisimmissä vaaleissa joillakin ulkomailla Suomen edustustoissa äänestävillä henkilöillä on ollut mukanaan ilmoituskortti, joka on tulostettu kuvanlukijalla eli skannerilla kuvatiedostoksi muunnetusta asiakirjasta. Tulostettua ilmoituskorttia voidaan käyttää lähetekirjeenä, mikäli kysymys on äänestäjän omasta vuoden 2015 eduskuntavaalien ilmoituskortista ja tuloste on niin hyvälaatuinen, että ilmoituskortin etusivun teksti on kokonaan selkeästi luettavissa. 17 kusvaalilautakunnassa. Lomake on saatavissa myös oikeusministeriön vaalisivuilta osoitteessa www.vaalit.fi/53108.htm. 3.3.2. Vaalitarvikkeet ja kalusteet Vaalileimasimet Äänestysliput niin ennakkoäänestyksessä kuin vaalipäivän äänestyksessäkin leimataan vaalileimasimilla, joiden säilyttämisestä vastaa keskusvaalilautakunta. Vaalileima, joka on vahvistettu oikeusministeriön päätöksellä (23.7.1996), on väriltään sinipunainen ja seuraavanlainen: Keskusvaalilautakunnan tulee hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestystä ehdottomasti tarkistaa, että vaalileimasimet ovat käyttökunnossa ja että niissä on tarpeeksi leimasinväriä. Epäkuntoisella leimasimella leimatut äänestysliput ovat vaalilain 85 §:n perusteella mitättömiä, jos leimaus on niin puutteellinen, ettei voida varmistua siitä, että se on tehty vaalileimasimella. Mikäli leimasimia on rikkoutunut tai muuten tullut käyttökelvottomaksi, keskusvaalilautakunnan tulee viipymättä tilata uusia leimasimia. Mikäli leimasinväriaine on loppunut, sitä on tilattava lisää Helsingin Leimasintehtaasta. Tilaukset osoitetaan: Helsingin Leimasintehdas Oy sähköposti: [email protected], faksi (09) 692 7644 Tiedustelut: puhelin (09) 687 7350. Vaalileimasimet toimitetaan keskusvaalilautakunnalle maksutta. Keskusvaalilautakunnan on toimitettava vaalileimasimet hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkamista yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille, kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille sekä vaalitoimikunnille. Nämä palauttavat leimasimet takaisin keskusvaalilautakunnalle ennakkoäänestyksen päätyttyä. Keskusvaalilautakunnan on tarkastettava, että palautetut leimasimet ovat kunnossa. Sen jälkeen keskusvaalilautakunta toimittaa vaalileima- 18 simet vaalilautakunnille vaalipäivän äänestystä varten. Vaalilautakunnat palauttavat vaalileimasimet vaalitoimituksen päätyttyä takaisin keskusvaalilautakunnalle. Vaalitoimitsijoille, vaalitoimikunnille ja vaalilautakunnille on hyvä toimittaa leimasimia myös varalle. Keskusvaalilautakuntien on säilytettävä hallussaan olevia vaalileimasimia varmassa tallessa siten, että asiattomien pääsy niiden säilytyspaikkaan estetään. Sinetöimisvälineet Oikeusministeriö huolehtii vaalilautakuntien tarvitsemien sinetöimisnauhojen toimittamisesta keskusvaalilautakunnalle samassa lähetyksessä vaaliasiakirjojen kanssa. Keskusvaalilautakunnan tulee jakaa sinetöimisnauhat vaalilautakunnille vaalipäivän äänestystä varten. Sinetöimisnauha on väriltään punaista ja siihen on painettu tunnuskuva ja teksti Vaalisinetti - Valsigill. Nauhapakkauksessa on käyttöohjeet. Mahdollisten katkaisulaitteiden hankkimisesta ja säilyttämisestä vastaa keskusvaalilautakunta. Äänestyskopit ja liikuntaesteisten apuvälineet Äänestyskoppien, joissa äänestysmerkintä tehdään, hankkimisesta ja niistä aiheutuvista kustannuksista vastaa kunta. Äänestyskoppien tulee olla sellaiset, että vaalisalaisuuden säilyminen turvataan. Äänestyspaikalla tulisi olla myös pyörillä varustettuja apuvälineitä, kuten rollaattoria tai pyörätuolia käyttäville soveltuva äänestyskoppi tai, jos esteetöntä äänestyskoppia ei ole saatavilla, pöytä, joka on varustettu sellaisin suojuksin, että äänestäjä voi tehdä äänestysmerkintänsä vaalisalaisuuden säilyttäen. Äänestyskoppien toimittamisesta ennakkoäänestyspaikkaan vastaa keskusvaalilautakunta. Vaalitoimitsijan tai vaalitoimikunnan on sovittava hyvissä ajoin keskusvaalilautakunnan kanssa äänestyskopin tai koppien lainaamisesta, kuljetuksesta ja muista seikoista. Lainatut äänestyskopit on palautettava keskusvaalilautakunnalle heti ennakkoäänestyksen päätyttyä. Keskusvaalilautakunnan on hyvissä ajoin ennen vaalipäivää toimitettava äänestyskopit vaalipäivän äänestyspaikkoihin. Tarpeellisista liikuntaesteisten apuvälineistä huolehtivat yhteistyössä kunnan keskusvaalilautakunnan kanssa ennakkoäänestyspaikoissa vaalitoimitsija tai vaalitoimikunta ja vaalipäivän äänestyspaikoissa vaalilautakunta. 19 Vaaliuurnat Keskusvaalilautakunta huolehtii siitä, että jokaisessa vaalipäivän äänestyspaikassa on vaaliuurna, johon äänestysliput pudotetaan. Keskusvaalilautakunnan tulee hyvissä ajoin tarkistaa, että kaikki sen hallussa olevat vaaliuurnat ovat käyttökelpoisia ja että niiden avaimet ovat tallessa. Jos keskusvaalilautakunta tarvitsee uusia vaaliuurnia, sen on ilmoitettava niiden lisätarpeesta oikeusministeriölle sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Uudet vaaliuurnat toimitetaan keskusvaalilautakunnille maksutta. Myös yleisessä ennakkoäänestyspaikassa on suositeltavaa käyttää vaaliuurnaa tai vastaavaa suljettavaa laatikkoa9. Vaaliuurnaan pudotetaan valmiit lähetekuoret. Uurna luonnollisesti avataan silloin kun kuoria aletaan toimittaa ennakkoäänestyspaikasta keskusvaalilautakunnille. Uurnan käyttäminen lähetekuorten säilyttämisessä saattaa kuitenkin lisätä äänestäjien luottamusta ennakkoäänestyksen järjestelyjä kohtaan. Jos vaaliuurnaa käytetään ennakkoäänestyspaikassa, vaalitoimitsija sopii keskusvaalilautakunnan kanssa uurnien lainaamisesta ennakkoäänestyspaikkaan ja niiden palauttamisesta. Vaaliuurnaa tai muuta suljettavaa laatikkoa voidaan vastaavalla tavalla käyttää myös laitosäänestyksessä, jos se on tarkoituksenmukaista. Tunnisteet vaalivirkailijoille Keskusvaalilautakunnan on laadittava vaalilautakunnille, vaalitoimikunnille ja vaalitoimitsijoille rinnassa pidettäviä tunnisteita (esimerkiksi rintamerkki tai vastaavia), joista äänestäjät voivat tunnistaa vaaliviranomaiset. Tunnisteisiin merkitään virkailijan tehtävä eli - vaalilautakunta: Vaalilautakunnan jäsen, kaksikielisessä kunnassa Vaalilautakunnan jäsen - Medlem av valnämnden; - vaalitoimikunta: Vaalitoimikunnan jäsen, kaksikielisessä kunnassa Vaalitoimikunnan jäsen – Medlem av valbestyrelse. - vaalitoimitsijat: Vaalitoimitsija tai kaksikielisessä kunnassa Vaalitoimitsija - Valförrättare. Tunnisteisiin voidaan merkitä myös virkailijan nimi. Vaalipäivän äänestyksen vaaliavustajalla tulee olla tunnisteena rintamerkki tai käsivarsinauha, jossa on sana Vaaliavustaja, kaksikielisessä kunnassa Vaaliavustaja – Valbiträde. ETYJ/ODIHR suositteli Suomen vuoden 2011 eduskuntavaaleja koskevassa arviointiraportissaan (21.7.2011) muun ohella, että lähetekuorten käsittelyn turvallisuuteen tulisi kiinnittää huomiota erityisesti niin, että myös ennakkoäänestyspaikoilla käytettäisiin suljettuja vaaliuurnia (sealed ballot boxes). Vaaliuurnien käyttöä ovat myös eräät kansalaiset lehtikirjoituksissa toivoneet. 9 20 Jäljennös vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan asettamispäätöksestä Keskusvaalilautakunnan tulee huolehtia siitä, että vaalilautakunnalle toimitetaan vaalihuoneistossa nähtäville pantavaksi jäljennös kunnanhallituksen päätöksestä, jolla vaalilautakunta on asetettu tai muu asiakirja, josta vaalilautakunnan kokoonpano käy ilmi. Vaalilautakunnan jäsenen yhteystietoja ei äänestyspaikalle nähtäville pantavassa luettelossa kuitenkaan saa olla. Myös vaalitoimikunnalle on hyvä toimittaa vastaava asiakirja. Kynät ja paperitarvikkeet Keskusvaalilautakunta huolehtii myös siitä, että vaalilautakunnilla, vaalitoimikunnilla ja yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoilla on käytössään kynät ja muut vaalitoimituksessa tarvittavat kirjoitustarvikkeet. Kynät, joilla äänestäjä tekee äänestysmerkinnän äänestyslippuun, voivat periaatteessa olla minkälajisia tahansa, esimerkiksi kuivamustekyniä tai lyijykyniä. Viimeisimpien vaalien aikana julkisuudessa on kuitenkin joskus esitetty, että jotkut äänioikeutetut epäilevät lyijykynällä tehdyn äänestysmerkinnän helposti mahdollistavan vaalivilpin. Vaikka epäily on sinänsä aiheeton, vaalien yleisen luotettavuuden turvaamiseksi äänestäjille on suositeltavampaa varata kuivamustekynä tai vastaava kynä äänestysmerkinnän tekemistä varten. Joka tapauksessa keskusvaalilautakunnan on varmistauduttava, että käytetään sellaisia kyniä, että äänestysmerkintä ei näy äänestyslipun läpi. Esimerkiksi tussikynät eivät ole sopivia äänestysmerkinnän tekemiseen. Kyniä on hankittava riittävästi varalle ottaen huomioon, että eräiden vaalilautakuntien kokemusten mukaan kuivamustekynät lakkaavat toimimasta jopa lyijykyniä helpommin. Lisäksi vaaliviranomaisten käytettävissä tulee olla tarpeen mukaan esimerkiksi kopiopaperia, muistiinpanopaperia, kirjekuoria, käärepaperia, narua tai paketointiteippiä. 3.3.3. Keskusvaalilautakunnan itsensä tarvitsema materiaali Keskusvaalilautakunta tarvitsee omaan käyttöönsä ainakin seuraavan vaalimateriaalin: 1) kotiäänestysten järjestelyitä varten kotiäänestyslomakkeita (vaalilomake nro 14; liite 9), 2) tuloslaskentaa varten laskentalomakkeet 1-3 sekä 3) sinetöimisvälineitä. 21 3.4. Vaalitietojärjestelmän käyttöönotto x Päätä, missä laajuudessa vaalitietojärjestelmää käytetään kunnassa x Järjestä tietoliikenneyhteydet vaalitietojärjestelmään x Huolehdi, että vaalitietojärjestelmän käyttäjät hankkivat järjestelmään kirjautumisessa tarvittavan henkilökortin tai verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen x Ota vastaan, lue ja jaa muille vaaliviranomaisille oikeusministeriön lähettämät VAT-ohjeet x Harjoittele vaalitietojärjestelmän käyttöä ja osallistu kenraaliharjoituksiin Vaalitietojärjestelmän käyttäminen kunnassa Oikeusministeriön vaalitietojärjestelmä (VAT) on keskeinen väline yleisten vaalien toimittamisessa. Vaalitietojärjestelmää hallinnoi oikeusministeriön toimeksiannosta Oikeusrekisterikeskus (ORK). Järjestelmä toimii Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen (VALTORI) ja sen alihankkijana toimivan Tieto Oyj:n keskitetysti hallinnoimilla laitteistoilla. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa kunnissa käytetään seuraavia vaalitietojärjestelmän osajärjestelmiä: - pohjatietojärjestelmä (vaalilain 9 §:n 4 momentissa tarkoitettu äänestyspaikkarekisteri); - äänioikeustietojärjestelmä (vaalilain 60 §:n 2 momentissa ja 77 §:n 2 momentissa tarkoitettu äänioikeusrekisteri); - tuloslaskentajärjestelmä. Äänioikeustietojärjestelmän käytöstä huomioitavaa Äänioikeustietojärjestelmää voivat kunnassa käyttää keskusvaalilautakunnan lisäksi yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijat ja vaalipäivän äänestyksessä vaalilautakunta. Keskusvaalilautakunta päättää siitä, missä laajuudessa äänioikeustietojärjestelmää kunnassa käytetään. Ennakkoäänestys. Suositeltavaa on, että järjestelmää käytetään mahdollisimman monessa kunnan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa. 22 Vaalipäivän äänestys. Äänioikeustietojärjestelmää voidaan käyttää myös vaalipäivän äänestyksessä yhdellä tai useammalla äänestysalueella niissä kunnissa, joissa järjestelmää käytettiin jo vuosien 20112014 vaaleissa, mutta muissa kunnissa enintään yhdellä äänestysalueella. Äänioikeustietojärjestelmää voidaan käyttää joko paperisen vaaliluettelon sijasta tai sen rinnalla niin, että vaaliluetteloon tehdyt merkinnät ovat ensisijaisia. On syytä korostaa, että äänioikeustietojärjestelmän käyttäminen vaalipäivän äänestyksessä on kunnalle täysin vapaaehtoista10. ORK:n Vaalituki antaa erikseen tarkemmat ohjeet ja määräykset äänioikeustietojärjestelmän käytöstä vaalipäivän äänestyksessä. Laskentajärjestelmän käytöstä huomioitavaa Tuloslaskentajärjestelmää eduskuntavaalien alustavassa laskennassa käyttää keskusvaalilautakunta. Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa neljässä kaupungissa (Jyväskylä, Oulu, Pori ja Tampere) alustavan laskennan tuloksia tallennettiin laskentajärjestelmään osittain myös suoraan äänestysalueilta. Kaupunkien kokemukset tästä olivat myönteisiä. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa myös muut kunnat voivat ilmoittaa vaalituelle kiinnostuksensa sanottuun menettelyyn. Muut kuin edellä mainitut neljä kuntaa voivat tulla mukaan eduskuntavaaleissa enintään yhdellä äänestysalueella. Vaalituki antaa tästä erikseen tarkemmat ohjeet ja määräykset. Vaalitietojärjestelmän käyttöohjeet Oikeusministeriö on vahvistanut vuoden 2015 eduskuntavaaleja varten seuraavat vaalitietojärjestelmän käyttöohjeet (VAT-ohjeet): 1: Vaalitietojärjestelmän tekninen ohje 2a: Pohjatietojärjestelmän käyttöohjeet vaalipiirilautakunnalle 2b: Pohjatietojärjestelmän käyttöohjeet kunnan keskusvaalilautakunnalle 2c: Pohjatietojärjestelmän käyttöohjeet maistraatille 2d: Pohjatietojärjestelmän käyttöohjeet ulkoasiainministeriölle 3a: Ehdokastietojärjestelmän käyttöohjeet vaalipiirilautakunnalle 4a: Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet maistraatille 4b: Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet kunnan keskusvaalilautakunnalle Oikeusministeriö ei edellytä äänioikeustietojärjestelmän käyttöä vaalipäivän äänestyksessä. Äänestysalueita ei tule lakkauttaa sillä perusteella, että äänestyspaikoilla ei ole järjestelmän käyttöön tarvittavia tietoliikenneyhteyksiä. 10 23 4c: Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet kotimaan yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijalle 4d: Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet vaalilautakunnalle (niille äänestysalueiden vaalilautakunnille, jotka käyttävät äänioikeusrekisteriä vaalipäivän äänestyspaikalla) 5a: Tuloslaskentajärjestelmän käyttöohjeet vaalipiirilautakunnalle 5b: Tuloslaskentajärjestelmän käyttöohjeet kunnan keskusvaalilautakunnalle. Oikeusministeriö on jakanut keskusvaalilautakunnille VAT-ohjeet kahdessa erässä, ensin joulukuussa 2014 VAT-ohjeet nro 1 ja nro 2b ja helmikuussa 2015 muut kunnan vaaliviranomaisia koskevat ohjeet. Keskusvaalilautakunnan tulee edelleen jakaa VAT-ohje nro 4c niihin yleisiin ennakkoäänestyspaikkoihin, joissa käytetään äänioikeusrekisteriä, ennakkoäänestysposteja lukuun ottamatta, sekä VAT-ohje 4d niille vaalilautakunnille, jotka vaalipäivänä käyttävät äänioikeustietojärjestelmää. Mitä vaalitietojärjestelmän käyttämiseksi tarvitaan? Vaalitietojärjestelmän käyttämiseen kunnassa tarvitaan: - tietoliikenneyhteydet, jotka on järjestettävä siten kuin VAT-ohjeessa nro 1 selostetaan; - tarvittava määrä työasemia ja varatyöasemia ja niihin liitettäviä kortinlukijoita (jollei laitteessa itsessään ole kortinlukijaa); - viivakoodinlukijoita ohjelmistoineen, mikäli viivakoodinlukijoita käytetään. Kunta vastaa hankkimiensa viivakoodinlukijoiden toimivuudesta; - tunnistautumisvälineet ja lisäksi - yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa: tulostimia kuittausmerkintöjen tekemistä varten; sekä - niissä vaalipäivän äänestyspaikoissa, joissa käytetään äänioikeusrekisteriä: tulostimia mahdollista raporttien, vaaliluettelon ja lokitietojen tulostamista varten. Yksityiskohtaiset ohjeet tarvittavista laitteista ovat VAT-ohjeessa nro 1. Vaalitietojärjestelmän käyttäjähallinnasta Vaalitietojärjestelmässä käytetään julkishallinnon yhteiseen verkkotunnistamisen ja –maksamisen palveluun (VETUMA) perustuvaa vahvaa tunnistautumista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vaalitietojärjestelmän osajärjestelmiin kirjauduttaessa käyttäjän henkilöllisyys todetaan ja sitä varten kirjautumisessa tarvitaan joko - poliisin myöntämä sirullinen henkilökortti tai - pankin myöntämät henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset (myös tiliin sitomattomat verkkopankkitunnukset käyvät) tai - teleoperaattorin myöntämä mobiilivarmenne. 24 Keskusvaalilautakunnan tulee hyvissä ajoin ennen vaaleja huolehtia siitä, että kunnan jokaisella vaalitietojärjestelmän käyttäjällä on joku edellä mainituista tunnistautumisvälineistä ja verkkopankkitunnusten kyseessä ollessa myös riittävä määrä kirjautumisessa tarvittavia tunnuslukuja. Keskusvaalilautakunnan on tarvittaessa annettava käyttäjälle opastus siitä, miten tunnistautumisväline hankitaan. Tunnistautumisvälineiden hankkimisesta ja niistä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta on tarkemmat ohjeet VAT-ohjeessa nro 1. Vaalitietojärjestelmän käytön omatoiminen harjoittelu Äänioikeustietojärjestelmän ja laskentajärjestelmän koulutus- ja harjoitteluympäristöt ovat avoinna 2.2.2015 lukien ja - ennakkoäänestysten kirjaamisen osalta 7.4.2015 saakka, - vaalilautakunnan suorittamaa vaalipäivän äänestysten kirjaamista varten 18.4.2015 saakka ja - laskentajärjestelmän osalta 16.4.2015 saakka. Koulutus- ja harjoitteluympäristössä voi ja tulee harjoitella omatoimisesti esimerkiksi äänioikeuskyselyjen tekemistä, äänioikeuden käytön merkitsemisiä ja ehdokkaiden saamien äänten tallennusta. Itseopiskelussa voidaan käyttää VAT-ohjeiden lisäksi apuna osoitteessa http://www.vaalit.fi/uploads/vat.htm julkaistuja koulutusvideoita. Harjoittelua varten keskusvaalilautakunnan on varattava käyttäjien käyttöön tarvittavat laitteet ja tietoliikenneyhteydet. Keskusvaalilautakunnan tulee myös huolehtia siitä, että vaalitietojärjestelmän käyttäjät hankkivat tunnistautumisvälineet jo harjoittelua varten. Kenraaliharjoitukset Keskusvaalilautakunnan on osallistuttava ennakkoäänestyksen kenraaliharjoitukseen maanantaina 23.3.2015 sekä laskennan kenraaliharjoitukseen torstaina 26.3.2015 vaalituen myöhemmin antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti. Samana päivänä laskennan kenraaliharjoituksen kanssa järjestetään myös äänioikeusrekisterin vaalipäivän käytön kenraaliharjoitus, johon osallistuvat niiden vaalilautakuntien käyttäjät, jotka käyttävät äänioikeustietojärjestelmää vaalipäivän äänestyksessä. Keskusvaalilautakunnan on ennen kenraalia annettava heille tarvittava järjestelmän käyttökoulutus. Koulutuksen yhteydessä keskusvaalilautakunnan on varmistauduttava, että vaalilautakuntien käyttäjät ennalta perehtyvät VATohjeeseen nro 4d ja ovat kykeneviä äänioikeustietojärjestelmää käyttämään. 25 3.5. Vaalipäivän äänestyksen valmistelut x Huolehdi siitä, että äänestyspaikka on käytettävissä ja että siellä on tarvittava kalustus x Huolehdi äänestyspaikan esteettömyydestä x Huolehdi yhdessä vaalilautakunnan kanssa vaaliavustajien ja mahdollisten järjestysmiesten tai muiden avustajien hankinnasta x Kouluta, opasta ja neuvo vaalilautakunnan jäseniä ja vaaliavustajia (ks. luku 3.2.) x Huolehdi sitä, että vaalilautakunnalle jaetaan tarvittavat vaaliasiakirjat, tarvikkeet, kalusteet, vaaliohjeet sekä, jos äänioikeustietojärjestelmää (tai laskentajärjestelmää) käytetään, IT-laitteet ja tarvikkeet Vaalipäivän äänestyksen toimittamisesta äänestysalueen äänestyspaikassa huolehtii kunnanhallituksen asettama vaalilautakunta. Kunnanhallituksen on ilmoitettava vaalilautakunnan jäsenten nimet sekä vähintään puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan yhteystiedot keskusvaalilautakunnalle. 3.5.1. Vaalipäivän äänestyspaikan määrääminen Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että vaalipäivän äänestystä varten kullakin äänestysalueella on kunnan tähän tarkoitukseen käytettäväksi antama asianmukainen äänestystila (äänestyspaikka) ja tarvittava kalusto. Äänestyspaikkaa valittaessa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: 1) Äänestyspaikan tulee pääsääntöisesti olla äänestysalueella, mutta erityisistä syistä se voidaan sijoittaa äänestysalueen tai kunnankin ulkopuolelle, jollei siitä aiheudu äänestäjille kohtuutonta haittaa; 2) Varsinaisen äänestyshuoneen lisäksi äänestyspaikassa tulee olla odotustilaa. Jollei erillistä odotushuonetta ole käytettävissä, on erityinen paikka äänestyshuoneen vieressä sopivalla tavalla erotettava niin, että äänestäjät voivat siitä suoraan siirtyä äänestyshuoneeseen. Tämä paikka on voitava sulkea siten, että pääsy sinne estetään muilta kuin niiltä äänestäjiltä, jotka ovat saapuneet ennen kello 20; 26 3) Eduskunnan oikeusasiamies katsoi ratkaisussaan 3.3.1999 (dnro 2009/4/96), että äänestyspaikkana käytettävän huoneiston sopivuutta harkittaessa tulisi yhtenä näkökohtana ottaa huomioon myös huoneiston aatteellinen luonne ja käyttötarkoitus. Kansalaisten yhdenvertaisuuden ja julkisen vallan puolueettomuuden näkökulmasta tulisi olla pyrkimyksenä, että vaalihuoneistot ovat aatteellisilta kytkennöiltään mahdollisimman neutraaleja. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies puolestaan totesi ratkaisussaan 30.10.2013 (dnro 4607/4/12), että demokratian asianmukainen toteutuminen edellyttää, että äänestäjät voivat vaalipäivänä käyttää äänioikeuttaan mahdollisimman puolueettomassa tilassa. Merkittävää painoarvoa ei kuitenkaan tulisi antaa sille seikalle, mikä taho omistaa äänestystilan. Merkittävämpänä perusteena on pidettävä tilan sopivuutta arvioitaessa sen käyttötarkoitusta ja varustelua. 3.5.2. Äänestyspaikan esteettömyydestä huolehtiminen Keskusvaalilautakunnan tulee huolehtia esteettömyydestä ja saavutettavuudesta vaalijärjestelyissä. Liikuntavammaisten ja muiden liikuntaesteisten mahdollisuuksiin äänestää oman alueensa äänestyspaikassa tai ennakkoäänestyspaikoissa on kiinnitettävä huomiota. Mahdollisuuksien mukaan olisi esimerkiksi vammaisten käyttämille kulkuvälineille pyrittävä varaamaan pysäköintitilaa äänestyspaikan välittömässä läheisyydessä ja järjestämään heidän avustamisensa äänestyspaikan ulko- ja sisäpuolella. Äänestystilan tulee sijaita rakennuksessa niin, että sinne pääsevät kulkemaan myös ne henkilöt, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Äänestyspaikalla mahdollisesti olevien kynnysten ja portaiden on oltava varustettuja esimerkiksi sellaisella luiskalla11, että rollaattoria tai sähkökäyttöistä pyörätuolia käyttävä pääsee esteettä äänestystilaan. Äänestäjä ei ollut päässyt sähkökäyttöisellä pyörätuolilla äänestyspaikkaan, koska äänestyspaikkana toimineella nuorisotalolla oli noin kahdeksan senttimetriä korkea kynnys. Eduskunnan oikeusasiamies piti kanteluun antamassaan ratkaisussa (29.4.2004) perusoikeusnäkökulmasta epätyydyttävänä, että keskusvaalilautakunnan aloitteesta ja kaupunginhallituksen päätöksellä äänestyspaikaksi oli hyväksytty tila, johon liikuntavammaiselle ei ollut järjestetty esteetöntä pääsyä. Pyörätuolia käyttäviä varten tulee jokaisessa äänestyspaikassa olla sellainen äänestyskoppi, johon pyörätuoli mahtuu tai irrallinen kirjoiKs. ympäristöministeriön asetus esteettömästä rakennuksesta 1.10.2004, Suomen rakentamismääräyskokoelma F1 Esteetön rakennus, määräykset ja ohjeet 2005. 11 27 tusalusta varustettuna suojuksella, jonka turvin äänestäjä voi muiden katseilta suojattuna täyttää äänestyslippunsa. Kuvaesimerkki: Eduskunnan oikeusasiamies totesi kanteluun antamassaan ratkaisussa (6.5.2004), että kaupungin keskusvaalilautakunnan olisi tullut huolehtia siitä, että ennakkoäänestyspaikka olisi ollut asianmukaisesti varusteltu pyörätuolia käyttävää henkilöä varten. Liikuntarajoitteisten vaalisalaisuuden varmistaminen (esimerkiksi soveltuvilla kirjoitusalustoilla tai näkösuojilla) on perustuslain 6 §:ssä turvatun yhdenvertaisen kohtelun sekä perustuslain 14 §:ssä tarkoitetun osallistumisoikeuden aineellista turvaamista. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi mietinnössään (PeVM 3/2013 vp.) muun ohella, että äänestyspaikalla on aina ensisijaisesti pyrittävä järjestämään äänestyskoppiin pääseminen mahdollisimman esteettömäksi. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies totesi kanteluun antamassaan ratkaisussa (19.11.2013), että kaupungin keskusvaalilautakunta laiminlöi sille lain mukaan kuuluvan velvollisuuden huolehtia asianmukaisen esteettömän äänestystilan järjestämisestä ja vaalisalaisuuden säilymisestä ennakkoäänestyspaikalla ja antoi keskusvaalilautakunnalle huomautuksen vastaisen varalle. Vuoden 2012 kunnallisvaalien ennakkoäänestyspaikassa pyörätuolia käyttäneet äänestäjät joutuivat äänestämään siten, että heidän syliinsä asetettiin irrallinen kirjoitusalusta, jota vaalivirkailija kannatteli. Keskusvaalilautakunta myönsi selvityksessään, ettei ennakkoäänestyspaikassa (marketin aulatila) ollut riittävästi väljyyttä asianmukaisen esteettömyyden toteuttamiseksi. Invalidiliitto ry on laatinut äänestyspaikan esteettömyyden tarkistuslistan (liite 13), jota tulee käyttää tarkoituksenmukaisella tavalla apuna arvioitaessa äänestystilan asianmukaisuutta. 28 3.5.3. Vaaliavustajien ja muiden vaalilautakuntaa avustavien henkilöiden nimeäminen Keskusvaalilautakunnan tulee yhteistyössä vaalilautakuntien kanssa huolehtia siitä, että jokaiselle äänestyspaikalle hankitaan ainakin yksi vaaliavustaja, joka on äänestyspaikalla saapuvilla ja äänestäjän pyynnöstä avustaa häntä merkinnän tekemisessä äänestyslippuun. Kaksikielisillä paikkakunnilla on kiinnitettävä huomiota vaaliavustajan riittävään kielitaitoon. Vaaliavustajan on käytettävä rintamerkkiä tai käsivarsinauhaa, johon merkitään sana Vaaliavustaja, kaksikielisissä kunnissa Vaaliavustaja – Valbiträde. Keskusvaalilautakunta voi yhdessä vaalilautakuntien ja kunnan muiden viranomaisten kanssa hankkia äänestyspaikalle tarvittaessa myös järjestyshenkilöitä, jotka voivat esimerkiksi opastaa äänestäjiä vaalihuoneistoon, huolehtia jonojen muodostamisesta ja valvoa, että äänioikeuttaan jo käyttäneet poistuvat vaalihuoneistosta. Mikäli vaalilautakunta voi kuitenkin itse huolehtia myös näistä tehtävistä, järjestyshenkilöitä ei tarvita. Keskusvaalilautakunnan on lisäksi hankittava vaalilautakunnan käyttöön vaalilain 16 §:n 2 momentissa tarkoitettua avustavaa henkilöstöä, jos sellaiselle on tarvetta. Avustava henkilöstö voi avustaa lautakunnan jäseniä äänestyslippujen laskennassa ja järjestämisessä sekä, jos äänestysalueella käytetään äänioikeustietojärjestelmää tai laskentajärjestelmää, niiden teknisessä käyttämisessä. Avustavan henkilöstön tulee toimia tehtävissään tarkasti vaalilautakunnan jäsenten osoitusten mukaisesti. Vastuu äänioikeusrekisteriin tehtävistä merkinnöistä ja alustavan ääntenlaskennan suorittamisesta on vaalilautakunnalla. 3.5.4. Vaalimateriaalin toimittaminen äänestyspaikkaan Mitä vaalipäivän äänestyspaikalla tulee olla? Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava, että vaalilautakunnalla on käytössään kaikki sen tarvitsemat asiakirjat, välineet ja kalusteet. Tämän ohjeen liitteenä 12 on tarkistuslista kunnan vaaliviranomaisten tarvitsemasta materiaalista. Vaalimateriaalin jakelu Jakaessaan vaaliasiakirjoja ja vaalileimasimia vaalilautakunnille keskusvaalilautakunnan tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että jakelu tapahtuu luotettavalla tavalla ja että ei synny mahdollisuutta väärinkäytöksiin. Luovutettaessa vaalimateriaalia keskusvaalilautakunnan edustajan on todettava vaalilautakunnan edustajien henkilöl- 29 lisyys. Vähintään kahden vaalilautakunnan jäsenen tulisi olla samanaikaisesti paikalla, kun keskusvaalilautakunta luovuttaa vaalimateriaalin vaalilautakunnalle. Yksi hyvä tapa huolehtia jakelun turvallisuudesta on, että keskusvaalilautakunta pakkaa vaalilautakunnalle annettavat äänestysliput yhteen (tai useampaan) pakettiin ja sulkee paketin teipillä, jonka päälle keskusvaalilautakunnan edustaja tai edustajat merkitsevät allekirjoituksensa. Allekirjoituksen sijasta teippi voidaan myös leimata jollain kunnan virallisella leimasimella, mutta ei kuitenkaan vaalileimasimella. Teippinä ei tule käyttää varsinaista vaalien sinetöintiteippiä, jota jaetaan vaalilautakunnalle samassa yhteydessä. Saatuaan materiaalin vaalilautakunnan on huolehdittava, että materiaali säilytetään yön yli varmassa tallessa, esimerkiksi äänestyspaikassa olevassa lukitussa tilassa. Keskusvaalilautakunnan on mahdollisuuksien mukaan osoitettava vaalilautakunnille äänestyspaikoilta tällaiset tilat. Vaalilautakunta avaa äänestyslippuja sisältävät paketit vasta samalla hetkellä kun vaalipäivän äänestystoimitus kello 9 aloitetaan siten, että ensimmäiselle äänestäjälle näytetään, että uurna on tyhjä. Sitä ennen kaikkien paikalla olevien vaalilautakunnan jäsenten on todettava, että äänestyslippupakettien teippaukset ovat ehjät. Keskusvaalilautakunnan harkinnan mukaan äänestysliput ja muu materiaali voidaan jakaa vaalilautakunnille myös muulla luotettavalla tavalla siten, että mahdollisuutta väärinkäytöksiin ei synny. 30 3.6. Yleisen ennakkoäänestyksen valmistelut x Huolehdi siitä, että ennakkoäänestyspaikka on käytettävissä ja että siellä on tarvittava kalusto ja tietoliikenneyhteydet (jos äänioikeustietojärjestelmää käytetään) x Huolehdi ennakkoäänestyspaikan esteettömyydestä x Määrää vaalitoimitsijat tehtäviinsä, kouluta heidät sekä huolehdi heidän neuvonnastaan ja opastamisestaan koko ennakkoäänestysajanjakson ajan (ks. luku 3.2.) x Huolehdi sitä, että vaalitoimitsijoille jaetaan tarvittavat vaaliasiakirjat, tarvikkeet, kalusteet, vaaliohjeet sekä, jos äänioikeustietojärjestelmää käytetään, IT-laitteet ja tarvikkeet x Huolehdi siitä, että jokaisella vaalitoimitsijalla on äänioikeusrekisteriin kirjauduttaessa tarvittavat verkkopankkitunnukset taikka muu tunnistautumisväline x Tiedota tehokkaasti ennakkoäänestyspaikoista 3.6.1. Ennakkoäänestystilan määrääminen ja sen järjestäminen Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että kaikissa kunnanhallituksen päätöksellä yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi määrätyissä paikoissa on ennakkoäänestystä varten asianmukainen ennakkoäänestystila ja tarvittava kalusto. Oikeusministeriö on 1.10.2014 päivätyssä kirjeessään (dnro OM 27/51/2014) antanut kunnille yleisten ennakkoäänestyspaikkojen määräämistä koskevia ohjeita. Ennakkoäänestystilan tulee olla riittävän suuri, jotta äänestys voidaan toimittaa sujuvasti ja luotettavasti eli vaalisalaisuus, vaalivapaus ja vaalirauha turvaten. Tilaan tulee voida sijoittaa tarpeellinen määrä äänestäjän henkilöllisyyden tarkastus- ja äänestyslipun antopisteitä, äänestyskoppeja sekä äänestyksen vastaanottopisteitä. Tilan tulee olla siten järjestetty, että ruuhkaa ja jonoja syntyy mahdollisimman vähän. Ruuhkat eivät välttämättä johdu siitä, että ennakkoäänestyspaikkoja sinänsä on kunnassa liian vähän, vaan siitä, että ennakkoäänestyspaikat on sijoitettu sellaisiin tiloihin, joihin mahtuu liian vähän äänestyskoppeja ja äänestyksen vastaanottopisteitä ja / tai siitä, että ennakkoäänestyspaikassa on muista syistä liian vähän vaalitoimitsijoita nimenomaan äänestyksen vastaanottopisteissä. Äänestystoimi- 31 tuksessa aikaa ei yleensä vie äänestäjän äänestyskopissa käynti, vaan sen jälkeinen vaalitoimitsijan kanssa asiointi. Siltä varalta, että jonoja ennakkoäänestyspaikassa kuitenkin syntyisi, ennakkoäänestystilassa tulee olla riittävästi tilaa myös niitä äänestäjiä varten, jotka odottavat vuoroaan päästäkseen äänestämään. Ennakkoäänestyspaikka on sijoitettava rakennuksessa niin, että rakennuksen poistumistiet pidetään esteettöminä. Poistumisteiden opasteita ei saa peittää. Järjestelyjen asianmukaisuus on syytä tarvittaessa varmistaa etukäteen alueelliselta pelastusviranomaiselta. 3.6.2. Ennakkoäänestyspaikan esteettömyydestä huolehtiminen Keskusvaalilautakunnan tulee huolehtia ennakkoäänestyspaikkojen esteettömyydestä. Tältä osin ohjeistus on sama kuin mitä vaalipäivän äänestyspaikkojen osalta edellä todettiin (ks. s. 26-27). 3.6.3. Vaalitoimitsijoiden määrääminen Keskusvaalilautakunta määrää kirjallisesti vaalitoimitsijat yleisiin ennakkoäänestyspaikkoihin. Vaalitoimitsijat on määrättävä ajoissa niin, että heille jää riittävästi aikaa ennakolta tutustua ennakkoäänestystä koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin sekä ryhtyä heille kuuluviin ennakkoäänestyksen järjestämiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin. Vaalitoimitsijoiden lukumäärä Ennakkoäänestystä kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa toimitettaessa vähintään kahden vaalitoimitsijan on oltava yhtä aikaa saapuvilla koko se aika, jolloin ennakkoäänestyspaikka on äänestystä varten avoinna. Ennakkoäänestyspaikkaan on sen vuoksi määrättävä riittävän monta vaalitoimitsijaa. Määrää arvioitaessa on otettava huomioon mahdolliset työvuorojärjestelyt ja lisäksi on varauduttava esimerkiksi sairaustapauksista ja muista vastaavista syistä johtuviin poissaoloihin. Vaalitoimitsijalle kuuluvien tehtävien suorittamista ei saa antaa muulle kuin vaalitoimitsijaksi määrätylle henkilölle. Vaalitoimitsijoiden kelpoisuusvaatimukset Vaalitoimitsijalle ei ole vaalilaissa säädetty erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Vaalitoimitsijaksi voidaan siten määrätä tehtävään kykenevä 18 vuotta täyttänyt henkilö. Asianomaisissa vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei kuitenkaan saa olla vaalitoimitsijana. Vaalitoimitsijoiden määräämisessä on myös syytä ottaa huomioon, mitä viranomaisen esteellisyydestä on voimassa (ks. s. 4-6). 32 Keskusvaalilautakunnan tulee erityisesti varmistua vaalitoimitsijoiden riittävästä kielitaidosta ottaen huomioon kielilain (423/2003) ja saamelaisten kotiseutualueella myös Saamen kielilain (1086/2003) kielellisiä oikeuksia koskevat säännökset. Kaksikielisen kunnan ennakkoäänestyspaikassa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Tällaisessa kunnassa keskusvaalilautakunnan on huolehdittava, että ennakkoäänestyspaikassa on aina paikalla vähintään yksi suomea ja yksi ruotsia puhuva vaalitoimitsija ja että muut ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijat hänet tietävät. Mikäli ennakkoäänestyspaikan kaikki vaalitoimitsijat eivät osaa ruotsia tai suomea, on hyvä laatia äänestäjien opastamiseksi kyltti tai vastaava opaste (esimerkiksi ”Jag talar också svenska” tai ”Minä puhun myös suomea”) niin, että äänioikeutettu voi tarvittaessa valita tällä perusteella vaalitoimitsijan, jonka kanssa asioi. Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien keskusvaalilautakuntien on vastaavasti huolehdittava, että yleisessä ennakkoäänestyspaikassa asioiva voi käyttää valintansa mukaan joko suomen tai saamen kieltä. Vaalitoimitsijoiden määrääminen ennakkoäänestysposteihin Mikäli kunta on tehnyt sopimuksen ennakkoäänestyksen järjestämisestä Posti Oy:n tai Ahvenanmaan postin (jatkossa Posti) kanssa, keskusvaalilautakunta määrää vaalitoimitsijat ennakkoäänestyspostiin. Käytännössä Posti tekee keskusvaalilautakunnalle ehdotuksen vaalitoimitsijoiksi, joiden kelpoisuudesta ja kielitaidosta keskusvaalilautakunnan on edellä olevan mukaisesti varmistauduttava. Vaalitoimitsijoiden estetilanteet Mikäli vaalitoimitsija on estynyt toimittamasta tehtäviään, esimerkiksi sairauden takia, hänen on välittömästi ilmoitettava siitä ennakkoäänestyspaikan toiselle vaalitoimitsijalle ja keskusvaalilautakunnan sihteerille. Keskusvaalilautakunnan sihteeri määrää viivytyksettä ennakkoäänestyspaikkaan jonkun varalla olevan vaalitoimitsijan. Keskusvaalilautakunta ja Posti voivat sopia, että estetapauksissa ennakkoäänestyspostin vaalitoimitsijat keskenään sopivat ennakkoäänestyspaikan työjärjestelyistä. Myös tällöin äänestäjien mahdollisuus käyttää omaa kieltään ennakkoäänestyksessä on varmistettava. 33 3.6.4. Keskusvaalilautakunnan määräykset ja ohjeet vaalitoimitsijoille Keskusvaalilautakunnan on koulutettava vaalitoimitsijat tehtäviinsä sekä neuvottava ja opastettava heitä ongelmatilanteissa. Neuvontaa ja opastusta varten vähintään keskusvaalilautakunnan sihteerin tulee olla vaalitoimitsijoiden tavoitettavissa koko ennakkoäänestysajanjakson ajan. Keskusvaalilautakunnan on myös määrättävä, miten sille toimitetaan sille itselleen osoitetut lähetekuoret kunnan alueella olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista (omalle kunnalle osoitetut lähetekuoret). Käytännössä asiasta on sovittava vaalitoimitsijoiden kanssa. Eri toimittamistavat on selostettu luvussa 5.1. 3.6.5. Vaalimateriaalin, kalusteiden ja laitteiden toimittaminen ennakkoäänestyspaikkaan Mitä ennakkoäänestyspaikalla tulee olla? Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava, että vaalitoimitsijoilla on käytössään kaikki sen tarvitsemat asiakirjat, välineet ja kalusteet. Tämän ohjeen liitteenä 12 on tarkistuslista kunnan vaaliviranomaisten tarvitsemasta materiaalista. Vaalimateriaalin jakelu Ennakkoäänestyspaikkoihin vaaliasiakirjoja ja vaalileimasimia jakaessaan keskusvaalilautakunnan tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että jakelu tapahtuu luotettavalla tavalla ja että ei synny mahdollisuutta väärinkäytöksiin. Ennakkoäänestysposteihin vaaliasiakirjat, vaaliohjeet ja VAT-ohjeet jaetaan suoraan Editan varastosta. Keskusvaalilautakunta toimittaa vaalileimasimet, äänestyskopit sekä vaaliuurnat ennakkoäänestysposteihin sekä myös huolehtii niiden palautuksista ennakkoäänestyksen päätyttyä. Keskusvaalilautakunnan on mahdollisuuksien mukaan osoitettava vaalitoimitsijoille sellainen lukittu tila, jossa nämä voivat säilyttää vaaliasiakirjoja ja vaalileimasinta yön yli. 34 3.6.6. Ennakkoäänestyspaikoista tiedottaminen ja opastuksen järjestäminen Äänioikeutetulle lähetettävään ilmoituskorttiin on liitetty luettelo hänen oman lähialueensa (vaalipiirinsä) yleisistä ennakkoäänestyspaikoista. Luettelo yleisistä ennakkoäänestyspaikoista julkaistaan myös oikeusministeriön Internet-sivuilla www.vaalit.fi. Kunnan on tehokkaasti tiedotettava kunnan alueella olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloajoista. Käytännössä asian voi hoitaa kuulutuksin, julisteilla kadunvarsimainostelineissä, sanomalehti-ilmoittelulla, koteihin jaettavalla tiedotteella, kunnan kotisivuilla jne. Paikallisille tiedotusvälineille tulisi lähettää luettelo ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloajoista. Kaksikielisessä kunnassa tiedottamisessa on käytettävä suomen ja ruotsin kieltä. Opastus tulee järjestää selkeästi esimerkiksi ulkona kadunvarsitauluin ja viitoituksin. Myös sisälle ennakkoäänestyspaikkaan on järjestettävä tarpeellinen opastus. Kaksikielisessä kunnassa kilpien ja muiden yleisölle suunnattujen opasteiden on oltava suomen- ja ruotsinkielisiä. Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa ilmoitukset, kuulutukset julkipanot sekä muut yleisölle annettavat tiedotteet sekä opasteet on laadittava myös saamen kielellä. 35 3.7. Laitosäänestyksen valmistelut x Kouluta, opasta ja neuvo vaalitoimikunnan jäseniä (ks. luku 3.2.) x Huolehdi sitä, että vaalitoimikunnalle jaetaan vaaliasiakirjat, tarvikkeet ja vaaliohjeet Laitosäänestys Ennakkoäänestyksen järjestämisestä laitoksessa (laitosäänestys) huolehtii kunnanhallituksen hyvissä ajoin ennen vaaleja asettama vaalitoimikunta. Vaalitoimikuntia voidaan tarvittaessa asettaa useampia. Kunnanhallituksen on ilmoitettava keskusvaalilautakunnalle vaalitoimikunnan jäsenten nimet sekä vähintään puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan yhteystiedot. Ennakkoäänestys laitoksessa toimitetaan vähintään yhtenä ja enintään kahtena ennakkoäänestysajanjaksoon sattuvana päivänä vaalitoimikunnan määrääminä aikoina. Laitosäänestyksessä tarvittavan vaalimateriaalin jakelu Mitä materiaalia vaalitoimikunta tarvitsee? Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava, että vaalitoimikunnalla on käytössään kaikki sen tarvitsemat asiakirjat, välineet ja kalusteet. Tämän ohjeen liitteenä 12 on tarkistuslista kunnan vaaliviranomaisten tarvitsemasta materiaalista. Vaalimateriaalin jakelu Jakaessaan vaaliasiakirjoja ja vaalileimasimia vaalitoimikunnille keskusvaalilautakunnan tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että jakelu tapahtuu luotettavalla tavalla ja että kellään ei synny mahdollisuutta väärinkäytöksiin. 36 3.8. Kotiäänestyksen valmistelut x Määrää vaalitoimitsijat kotiäänestystä varten x Kouluta, opasta ja neuvo vaalitoimitsijoita (ks. luku 3.2.) x Huolehdi sitä, että kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille jaetaan vaaliasiakirjat, tarvikkeet ja vaaliohjeet x Lähetä kotiäänestyslomakkeita edellisissä vaaleissa kotonaan äänestäneille x Ota vastaan ilmoittautumiset kotiäänestykseen x Järjestä kotiäänestysten toimittaminen 3.8.1. Kuka saa äänestää kotiäänestyksessä? Kotiäänestykseen oikeutettu henkilö Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kotikunnakseen. Kotiäänestäjän tulee määräajassa ilmoittautua keskusvaalilautakunnalle. Jos äänestäjä on muuttanut toiseen kuntaan perjantain 27.2.2015 jälkeen (äänioikeusrekisterissä olevan kotikunnan määräytymispäivä), ei hän voi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestää kotiäänestyksessä. Mikäli henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on rajoittunut, voi mennä yleiseen ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivän äänestyspaikkaan omin neuvoin taikka muitten kuljettamana tai muuten avustamana, hän ei kuulu kotiäänestykseen oikeutettujen piiriin. Äänestäjän on siis ensisijaisesti käytettävä tavanomaista äänestysmuotoa. Se raja, milloin kotiäänestyksen järjestäminen voi tulla kysymykseen äänestys- tai ennakkoäänestyspaikalle menemisen sijasta, on kohtuuttomien vaikeuksien aiheutuminen äänestäjälle. Tämän määrittelyssä tulee ottaa huomioon muun muassa - ne tosiasialliset edellytykset, joita äänestäjällä kussakin yksittäistapauksessa olisi äänestää varsinaisella äänestyspaikalla tai yleisessä ennakkoäänestyspaikassa avustettuna; 37 - ne terveydelliset haitat, joita kodista poistuminen voisi äänestäjälle mahdollisesti aiheuttaa; sekä - kuljetuksen vaatimat erityistoimenpiteet ja -kustannukset. Edellyttää ei voitane, että esimerkiksi vammaisen tai sairaan tulisi järjestää itselleen muuta kuljetusta kuin mitä normaalisti vammaisen käytettävissä olevat kuljetuspalvelut tarjoavat. Mikäli äänioikeutettu on hoidettavana laitoksessa, jossa järjestetään ennakkoäänestys, hän ei kuulu kotiäänestyksen piiriin. Omaishoitaja voi äänestää kotiäänestyksen yhteydessä Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja, jos kyseinen kunta on merkitty äänioikeusrekisterissä hänen kotikunnakseen.13 Muu äänioikeutetun perheenjäsen ei voi äänestää kotiäänestyksen yhteydessä. Kotiäänestyksen yhteydessä voi siten äänestää omaishoitaja, joka on 1) tehnyt kunnan kanssa omaishoitosopimuksen; 2) asuu samassa taloudessa kuin hoidettavansa; ja 3) on äänioikeutettu samassa kunnassa kuin hoidettavansa. 3.8.2. Kotiäänestyslomakkeiden saatavuudesta huolehtiminen Keskusvaalilautakunnan tulee hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestysajanjakson alkamista lähettää kotiäänestyslomake (liite 9) niille äänioikeutetuille, jotka edellisissä yleisissä vaaleissa ovat äänestäneet kotiäänestyksessä. Keskusvaalilautakunnalla on tiedot näistä äänestäjistä aiempien vaalien kotiäänestyslomakkeissa. Vanhat lomakkeet tulee kuitenkin käydä läpi siten, että varmistaudutaan siitä, että edellisissä vaaleissa kotona äänestänyt henkilö on äänioikeusrekisterissä näissäkin vaaleissa. Keskusvaalilautakunnan tulee muutoinkin huolehtia siitä, että kotiäänestyslomakkeita on painettuna tai monistettuna äänioikeutettujen saatavissa. Lomake löytyy oikeusministeriön Internet-osoitteesta www.vaalit.fi/53108.htm. Yksi hyvä tapa huolehtia saatavuudesta on linkittää lomake kunnan kotisivuille.14 13 Kotiäänestyksen yhteydessä voi mainittujen edellytysten täyttyessä äänestää myös omaishoidontuesta annetun lain 4 a §:ssä tarkoitettu sijaishoitaja. 14 Oikeusministeriö on vahvistanut kotiäänestyslomakkeen kaavan myös saamenkielisenä. 38 3.8.3. Kotiäänestykseen ilmoittautuminen ja ilmoitusten käsittely keskusvaalilautakunnassa Kotiäänestykseen ilmoittautuminen Henkilön, joka haluaa äänestää ennakolta kotonaan, on ilmoitettava siitä kotikuntansa keskusvaalilautakunnalle. Ilmoituksen voi myös tehdä äänestäjän puolesta tämän valitsema henkilö. Jos samassa taloudessa asuva omaishoitaja aikoo äänestää kotiäänestyksen yhteydessä, se on mainittava ilmoituksessa. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään tiistaina 7.4.2015 ennen kello 16. Ilmoituksen sisältö Ilmoituksessa on mainittava: 1) äänestäjän täydellinen nimi, henkilötunnus, osoite, kotikunta ja puhelinnumero sekä, milloin ilmoituksen tekee äänestäjän valitsema henkilö, myös tämän nimi ja yhteystiedot; 2) että äänestäjän kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän ilman kohtuuttomia vaikeuksia pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ja että hän tämän vuoksi haluaa äänestää ennakolta kotonaan; ja 3) voiko äänestäjä itse huolehtia siitä, että kotiäänestyksessä on läsnä VaaliL 54 §:ssä tarkoitettu äänestäjän valitsema henkilö; sekä 4) kotiäänestäjän omaishoitajan täydellinen nimi, henkilötunnus ja puhelinnumero sekä tieto omaishoitosopimuksen voimassaoloajasta, jos myös omaishoitaja haluaa äänestää kotiäänestyksessä. Ilmoituksen mukaiset tiedot ovat tarpeen muun muassa - henkilön äänioikeuden toteamiseksi ja sen varmistamiseksi, että henkilön koti on asianomaisessa kunnassa ja että kunta on myös äänioikeusrekisterissä henkilön kotikunta; - jotta kotiäänestystä toimittava vaalitoimitsija vaivattomasti löytää äänestäjän kodin ja saa häneen tarvittaessa yhteyden puhelimitse; - jotta äänestäjä kiinnittäisi huomiota siihen, että hän ei pyydä aiheettomasti kotiäänestyksen toimittamista. Ilmoituksessa ei tarvitse mainita, mikä syy aiheuttaa rajoittuneen kyvyn liikkua tai toimia. Esimerkiksi vammasta tai sairaudesta ei tarvitse esittää lääkärintodistusta. Äänestäjän ei myöskään tarvitse enemmälti perustella tai todistella kohtuuttomien vaikeuksien syntymistä. 39 Kirjallinen ilmoitus Kirjallinen ilmoitus voidaan tehdä joko vapaamuotoisesti tai käyttäen oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaista kotiäänestyslomaketta (vaalilomake nro 14; liite 9). Ilmoittautujan on allekirjoitettava kirjallinen ilmoitus. Mikäli ilmoituksen tekee äänestäjän puolesta hänen valitsemansa henkilö, myös tämä voi allekirjoittaa ilmoituksen. Ilmoittautumisen voi lähettää keskusvaalilautakunnalle postitse taikka faksina tai sähköpostina, jolloin sen käsittelyssä noudatetaan lakia sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003). Puhelimitse ilmoittaminen Kun ilmoitus tehdään puhelimitse tai kun äänestäjän puolesta ilmoituksen tekee puhelimitse äänestäjän valitsema henkilö, saadut tiedot kirjataan keskusvaalilautakunnassa kotiäänestyslomakkeelle. Tarvittaessa on varmistettava, että ilmoituksen on todella tehnyt äänestäjä tai tämän valitsema henkilö. Tällainen varmistaminen voi yleensä tapahtua esimerkiksi ottamalla puhelimitse yhteyttä äänestäjään. Varmistaminen tulee tehdä vain silloin, kun jostain syystä epäillään ilmoituksen aitoutta. Keskusvaalilautakunnan on järjestettävä henkilökuntaa ottamaan vastaan puheluita. Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että puheluihin vastataan ainakin virka-aikana ja että jos äänestäjä soittaa numeroon virka-ajan ulkopuolella, hän saa esimerkiksi nauhalta selvän opastuksen siitä, milloin ilmoitus voidaan tehdä. Tiistaina 7.4.2015 puheluihin on vastattava kello 16:een saakka. Jos puhelinnumeroon liittyy puheposti tai vastaava järjestely, keskusvaalilautakunnan on käytävä läpi siihen mahdollisesti jätetyt ilmoittautumiset. Koska kotiäänestysmahdollisuudesta ja siihen ilmoittautumisen menettelystä kerrotaan ilmoituskortin kääntöpuolella, on oletettavissa, että puhelinsoitot asiasta tulevat pääsääntöisesti siihen numeroon, joka on tulostettu ilmoituskortin etupuolelle keskusvaalilautakunnan yhteystiedoksi. Keskusvaalilautakunnan tulee ottaa tämä käytännön seikka huomioon merkitessään vaalitietojärjestelmään omat yhteystietonsa (ilmoituskortille tulostetaan järjestelmään merkitty yleisöpuhelinnumero). Puutteellisen ilmoituksen täydentäminen Keskusvaalilautakunnan on tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan täydennettävä puutteellinen ilmoitus viran puolesta ja varmistettava, 40 että ilmoituksen on tehnyt siinä mainittu äänestäjä tai tämän valitsema henkilö. Ilmoitus voi olla puutteellinen esimerkiksi sen vuoksi, että siinä äänestäjän nimi ei ole täydellinen tai siitä puuttuu maininta äänestäjän kotikunnasta taikka puhelinnumerosta. Jos kirjallinen ilmoitus on saapunut allekirjoituksetta, on ilmoituksen tekijään pyrittävä ottamaan yhteyttä, kiireellisissä tapauksissa puhelimitse. Jos kirjallisessa ilmoituksessa ei ole mainittu, että äänestäjän kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän ilman kohtuuttomia vaikeuksia pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ja että hän tämän vuoksi haluaa äänestää ennakolta kotonaan, keskusvaalilautakunnan on otettava yhteyttä ilmoituksen tekijään, jotta tämä voi täydentää ilmoituksen tältä osin. Väärälle viranomaiselle tehty ilmoitus Jos ilmoitus on tehty väärälle viranomaiselle, tämän on siirrettävä ilmoitus oikealle viranomaiselle hallintolain (434/2003) edellyttämällä tavalla. Ilmoittaminen äänestäjälle siitä, että kotiäänestystä ei toimiteta Jos kotiäänestystä ei toimiteta, on tästä pyrittävä ilmoittamaan äänestäjälle mahdollisimman pian, että hänelle jäisi vielä tilaisuus käydä ennakkoäänestyspaikalla äänestämässä. Ilmoitus voidaan toimittaa myös sille, joka on tehnyt ilmoituksen äänestäjän puolesta. Ilmoitus on ensisijaisesti toimitettava kirjallisesti postilähetyksenä. Kiireellisissä tapauksissa ja muutoinkin, milloin se on tarkoituksenmukaista, ilmoitus voidaan antaa myös puhelimitse taikka sähköpostitse, jos ilmoittautuminen on tehty sähköpostilla. Ilmoituksessa on mainittava syy siihen, miksi kotiäänestystä ei toimiteta. Kotiäänestystä ei toimiteta, jos 1) ilmoitusta ei ole voitu jälkeenpäinkään täydentää tiedolla, että äänestäjän kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän ilman kohtuuttomia vaikeuksia pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ja että hän tämän vuoksi haluaa äänestää ennakolta kotonaan, 2) äänestäjän osoitetta ei ole voitu jälkeenpäinkään täydentää, 3) ilmenee, että ilmoitus on tehty äänestäjän suostumuksetta, 4) äänestäjän henkilöllisyyden selvittäminen ei ylipäätänsäkään ole mahdollista ilmoituksen perusteella, 5) ilmoitus on tehty säädetyn määräajan jälkeen tai 6) äänestäjä ei ole äänioikeutettu kyseisessä kunnassa tai hänen kotinsa ei ole siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kotikunnakseen. 41 Vain sellainen ilmoituksessa oleva puutteellisuus, joka vaikuttaa kotiäänestyksen toimittamiseen ja jota ei ole voitu jälkeenpäinkään poistaa, muodostaa esteen kotiäänestykselle. Esimerkiksi se, että ilmoitus on jäänyt puutteelliseksi puhelinnumeron tai äänestäjän täydellisen nimen osalta, ei estä kotiäänestystä. Kun kotiäänestystä ei toimiteta, asianomaisen kotiäänestyslomakkeen kohtaan "Lisätietoja" on merkittävä tieto tästä ja syy siihen, sekä myös tiedot siitä, koska ja miten asiasta on äänestäjälle ilmoitettu. 3.8.4. Kotiäänestyksen toimittamisen valmistelut Kotiäänestyksen vaalitoimitsija Ennakkoäänestyksen järjestämisestä äänestäjän kotona (kotiäänestys) huolehtii kunnan keskusvaalilautakunnan määräämä vaalitoimitsija. Keskusvaalilautakunta voi määrätä kotiäänestyksen vaalitoimitsijat samassa yhteydessä kuin se määrää yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijat. Tarkoitus on, että keskusvaalilautakunta määrää tietyn määrän henkilöitä kotiäänestyksen vaalitoimitsijoiksi, minkä jälkeen keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja sitten jäljempänä selostetun mukaisesti määrää näistä henkilöistä vaalitoimitsijat kunkin yksittäisen kotiäänestyksen suorittamiseen. Kotiäänestyksen vaalitoimitsijan kelpoisuudesta on voimassa sama, mitä yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijasta (ks. s. 31). Ennen vuonna 2013 tehtyä vaalilain muutosta (496/2013) vaalitoimitsijoiksi voitiin määrätä vain vaalitoimikunnan jäseniä tai varajäseniä. Estettä ei ole sille, että keskusvaalilautakunta määrää heitä edelleenkin tähän tehtävään. Milloin kotiäänestys toimitetaan? Kotiäänestys toimitetaan jonakin kotimaan ennakkoäänestyksen ajanjaksoon sattuvana päivänä äänestäjälle erikseen ilmoitettuna, kello 9:n ja 20:n välisenä aikana. Kotiäänestys voidaan siis toimittaa joko arkipäivänä tai sunnuntaina. Kuka vaalitoimitsija toimittaa yksittäisen kotiäänestyksen? Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan on määrättävä kotiäänestyksen vaalitoimitsijoista ne, jotka kussakin yksittäistapauksessa huolehtivat vaalitoimitsijoina kotiäänestyksen toimittamisesta äänestäjän luona. 42 Kunkin kotiäänestyksen toimittamisesta huolehtii yksi vaalitoimitsija. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja määrää, kenen äänestäjän luokse kukin vaalitoimitsija menee. Vaalitoimitsijat eivät voi tästä keskenään sopia. Sen jälkeen kun kotiäänestykseen ilmoittautumisaika on päättynyt, tulee keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan laatia yksityiskohtainen suunnitelma kotiäänestyksen toimittamisesta. Puheenjohtaja voi jo etukäteen määrätä vaalitoimitsijoille henkilökohtaiset varamiehet muun muassa estyneisyystapauksia varten. Kotiäänestyksessä ei saa kotiäänestyksen vaalitoimitsijan ominaisuudessa olla paikalla muita henkilöitä. Kotiäänestyksessä läsnä olevan henkilön hankkiminen Kotiäänestyksessä on oltava läsnä vaalitoimitsijan lisäksi äänestäjän valitsema tai hyväksymä 18 vuotta täyttänyt henkilö. Läsnä olevana henkilönä ei kuitenkaan voi toimia vaaleissa ehdokkaana oleva. Muita kelpoisuusehtoja hänelle ei ole asetettu. Siten esimerkiksi äänestäjän puoliso tai muu lähiomainen taikka omaishoitaja voi olla tällaisena henkilönä. Mikäli jostain syystä äänestäjällä ei ole tilaisuutta tai hän ei halua valita läsnä olevaa henkilöä, hänen on mainittava tästä ilmoittautuessaan kotiäänestykseen. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan asiana on tällöin huolehtia siitä, että tällainen henkilö hankitaan kotiäänestyksen toimittamiseen. Läsnä oleva henkilö voi olla esimerkiksi joku toinen keskusvaalilautakunnan kotiäänestyksen vaalitoimitsijaksi määräämä henkilö. Tällöin hän ei kuitenkaan toimi vaaliviranomaisen ominaisuudessa. Ilmoittaminen äänestäjälle kotiäänestyksen toimittamisesta Jos kotiäänestys toimitetaan, keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että äänestäjälle annetaan tieto äänestyksen ajankohdasta ainakin kahden tunnin tarkkuudella. Tieto on annettava hyvissä ajoin ennen kyseistä ajankohtaa. Samalla on mainittava vaaliviranomaisen puhelinnumero, jotta äänestäjä voi tarvittaessa ottaa tähän yhteyttä esimerkiksi siinä tarkoituksessa, että kotiäänestyksen ajankohtaa muutettaisiin. Ilmoitus kotiäänestyksestä voidaan toimittaa myös sille, joka on tehnyt ilmoituksen äänestäjän puolesta. Ilmoitus voidaan tehdä joko - kirjallisesti postilähetyksenä, 43 - puhelimitse taikka - sähköpostitse, jos ilmoittautuminen on tehty sähköpostilla. Oleellista on, että tieto kotiäänestyksen järjestämisestä tavoittaa äänioikeutetun varmasti ja hyvissä ajoin ennen äänestyksen ajankohtaa. Ilmoitusten antamisesta on keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan huolehdittava esimerkiksi määräämällä sopiva henkilö antamaan ilmoituksia puheenjohtajan osoitusten mukaisesti. Ilmoittaminen äänestäjälle mahdollisista estetilanteista Käytännössä voi esiintyä lukuisia erilaisia tilanteita, joissa kotiäänestyksen toimittaminen ei suju ennalta laaditun suunnitelman mukaan. Tällaisia tilanteita voivat olla muun muassa seuraavat: - vaalitoimitsija ei löydä äänestäjän luokse, koska esimerkiksi osoite on virheellinen, - vaalitoimitsija ei tapaa äänestäjää tämän osoitteesta, - äänestäjä ei haluakaan äänestää kotiäänestysmenettelyssä tai - syntyy vaikeuksia löytää läsnä olevaa henkilöä, jonka äänestäjä hyväksyy. Milloin vaalitoimitsija on estynyt saapumasta ilmoitettuna ajankohtana, on estyneisyydestä ja uuden käynnin ajankohdasta viipymättä ilmoitettava äänestäjälle. Yhteys äänestäjään on otettava esimerkiksi puhelimitse. Äänestäjälle on annettava tilaisuus äänestää jonakin toisena ajankohtajana. Jos kotiäänestystä ei voida lainkaan toimittaa kulkuyhteyksien katkeamisen tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi, on myös siitä viipymättä ilmoitettava äänestäjälle. Ensisijaisesti ja useimmissa tapauksissa ilmoituksen voi tehdä asianomainen vaalitoimitsija. Mutta esimerkiksi sairastumisen johdosta sen voi joutua tekemään muukin vaaliviranomainen. Mikäli vaalitoimitsija pystyy itse hoitamaan myöhemmin kysymyksessä olevan äänestäjän kotiäänestyksen, voi hän päättää ja ilmoittaa uudesta ajankohdasta. Mikäli kotiäänestyksen toimittaminen siirtyy toiselle vaalitoimitsijalle, on keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan tehtävä tästä päätös ja huolehdittava myös siitä, että asiasta ilmoitetaan äänestäjälle. Vaalitoimitsijat eivät saa keskenään sopia siitä, kenen äänestäjän luokse kukin vaalitoimitsija menee, ellei keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja ole etukäteen määrännyt henkilökohtaisia varajäseniä muun muassa estyneisyystapauksia varten. Esteestä ilmoittamisesta ja kotiäänestyksen uudesta ajasta sekä vaalitoimitsijan mahdollisesta vaihtumisesta ja tämän nimestä on tehtävä merkintä kotiäänestyslomakkeen kohtaan "Lisätietoja". 44 Kotiäänestyksistä pidettävä luettelo (kotiäänestyslomakkeet) Keskusvaalilautakunnassa tarkastetaan, että sinne saapuneissa kotiäänestyslomakkeilla tehdyissä ilmoituksissa ja puhelimessa vastaanotetuista ilmoituksista laadituissa lomakkeissa on kaikki ilmoituksessa edellytetyt tiedot. Näistä lomakkeista muodostuu kotiäänestysilmoituksista pidettävä luettelo, kun lomaketta täydennetään seuraavilla tiedoilla: - kotiäänestykselle määrätty päivä ja kellonaika sekä tehtävään määrätty vaalitoimitsija ja - merkintä siitä, miten äänestysajankohdasta on äänestäjälle ilmoitettu. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja vastaa luettelon pitämisestä. Vaalitoimitsijan tulee ottaa kaikkien niiden äänestäjien lomakkeet mukaansa, joiden luona hänen tehdyn suunnitelman mukaan tulee kunakin päivänä käydä. Siitä huolimatta, että osa lomakkeista on ennakkoäänestyspäivinä vaalitoimitsijoiden mukana, keskusvaalilautakunnan tulee kaikkina ennakkoäänestyspäivinä voida selvittää, ketkä ovat ilmoittautuneet kotiäänestykseen ja kenen vaalitoimitsijan tehtäväksi kukin kotiäänestys on määrätty. Tämän vuoksi keskusvaalilautakunnan tulee esimerkiksi kopioida luettelo tai laatia niistä muunlainen kunnan olosuhteet huomioon ottaen sopiva luettelo. Vaalitoimitsijoiden palauttamat lomakkeet säilytetään. Seuraavissa yleisissä vaaleissa keskusvaalilautakunta lähettää kotiäänestykseen oikeutetuille kotiäänestyslomakkeen kotiäänestykseen ilmoittautumista varten. 3.8.5. Kotiäänestyksessä tarvittavan vaalimateriaalin jakaminen Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava, että kotiäänestyksen vaalitoimitsijalla on käytössään kaikki tarvittavat asiakirjat ja tarvikkeet. Tämän ohjeen liitteenä 12 on tarkistuslista kunnan vaaliviranomaisten tarvitsemasta materiaalista. Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että vaalimateriaali jaetaan kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille luotettavalla tavalla niin, ettei synny mahdollisuutta väärinkäytöksiin. Kotiäänestyksessä käytettävästä lähetekirjeestä huomioitavaa Kotiäänestyksessä kotiäänestäjän lähetekirjeenä on aina käytettävä kotiäänestyksen lähetekirjelomaketta (vaalilomake nro 5K, liite 6). Kotiäänestyksen lähetekirjelomake on erikseen täytettävä silloinkin, kun äänestäjä luovuttaa saamansa ilmoituskortin vaalitoimitsijalle. 45 Mikäli kotiäänestyksen yhteydessä äänestää kotiäänestykseen oikeutetun lisäksi myös tämän kanssa samassa taloudessa asuva omaishoitaja, hänen lähetekirjeenään ei käytetä kotiäänestyksen lähetekirjelomaketta, vaan omaishoitajan omaa ilmoituskorttia tai lähetekirjelomaketta (vaalilomake nro 5). 46 4. VAALILUETTELOT JA NIIDEN JAKELU x Kuittaa oikeusministeriön lähettämien vaaliluetteloiden saapuminen tekemällä merkintä vaalitietojärjestelmään x Tee vaaliluetteloihin tarvittavat merkinnät ennakkoäänestyksistä, joita ei ole merkitty äänioikeusrekisteriin ennen vaaliluettelon tulostamista x Jaa vaaliluettelot vaalilautakunnille vaalipäivää varten 4.1. Yleistä Oikeusministeriö huolehtii vaaliluetteloiden tulostamisesta äänioikeustietojärjestelmästä (äänioikeusrekisteristä) ja niiden toimittamisesta keskusvaalilautakunnille. Tulostuksen suorittaa keskitetysti Tieto Oyj alihankkijoineen. Vaaliluettelot tulostetaan äänestysalueittain. Vaaliluettelossa on kansisivu, laskelmasivu sekä varsinaiset sivut, joissa on enintään 30 äänioikeutettua kussakin (liite 2). Jokaisen äänestysalueen äänioikeutetut ovat vaaliluettelossa sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Jokaisesta vaaliluetteloon otetusta äänioikeutusta on vaaliluetteloon merkitty täydellinen nimi ja henkilötunnus. Vaaliluettelossa on sarake E, johon tehdään äänestäjän kohdalle merkintä ennakkoon äänestämistä sekä sarake V, johon tehdään merkintä vaalipäivänä äänestämisestä. Vaaliluettelot toimitetaan keskusvaalilautakunnalle ennakkoäänestyksen päätyttyä. Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että vaaliluettelot ovat ennen vaalitoimituksen alkamista vaalilautakuntien käytettävissä. Vaaliluetteloiden julkisuudesta Vaaliluettelot ja äänestämistä koskevat merkinnät tulevat julkisiksi sitten, kun vaalipäivän äänestys on sunnuntaina 19.4.2015 kello 20 päättynyt, seuraavaa poikkeusta lukuun ottamatta. Mikäli äänioikeutetulla on äänioikeusrekisterissä merkintä väestötietojärjestelmästä annetun lain (661/2009) 36 §:ssä tarkoitetusta turvakiellosta, on vaaliluetteloon tulostettu hänen kohdalleen Huomautuksia sarakkeeseen iso T-kirjain merkitsemään turvakieltoa. Tieto tällaisen henkilön asumisesta eli kuulumisesta tietyn kunnan tiettyyn ää- 47 nestysalueeseen, mikä siis ilmenee suoraan vaaliluettelosta, on salassa pidettävä vaalilain 71 § 4 momentin mukaisesti. Vaaliviranomaisten ja myöhemmin vaaliluetteloiden tultua muuten julkiseksi kunnan viranomaisten on huolehdittava, ettei vaaliluettelosta ilmenevää tietoa turvakiellon omaavan henkilön kotikunnasta ja äänestysalueesta anneta sivulliselle. Merkinnän tarkoituksena on siis estää turvakiellon suojaamien asuinpaikkatietojen selvittäminen muuten julkisista vaaliluetteloista. 4.2. Vaaliluetteloiden toimittaminen Manner-Suomen keskusvaalilautakunnille Vaaliluettelon tulostaminen ja jakelu keskusvaalilautakunnille Vaaliluettelot tulostetaan keskiviikkona 15.4.2015. Tulostamisesta johtuen äänioikeustietojärjestelmän käyttö keskeytyy tuolloin noin tunnin ajaksi kello 18 alkaen. Espoon, Helsingin, Jyväskylän, Kauniaisten, Tampereen ja Vantaan kaupunkien vaaliluettelot tulostetaan torstaina 16.4.2015 kello 18 alkaen, jolloin äänioikeustietojärjestelmän käyttö keskeytyy myös noin tunnin ajaksi kello 18 alkaen. Vaaliluettelot lähetetään keskusvaalilautakunnille siten, että ne ovat perillä keskusvaalilautakunnissa viimeistään perjantaina 17.4.2015 kello 14. Vaaliluetteloihin on merkitty vain kunkin äänestysalueen ne äänioikeutetut, jotka eivät äänestäneet ennakkoon tai joiden ennakkoon äänestämistä ei ole merkitty äänioikeustietojärjestelmään vaaliluetteloiden tulostushetkellä. Vaaliluetteloiden mukana keskusvaalilautakunnalle toimitetaan myös luettelo ennakkoon äänestäneistä, joka on tarkoitettu lähinnä apuluetteloksi. Vaaliluettelo ja luettelo ennakkoon äänestäneistä yhdessä sisältävät äänestysalueen kaikki äänioikeutetut. Vaaliluetteloiden tarkastaminen ja niiden saapumisen kuittaaminen Keskusvaalilautakunnan tulee välittömästi vaaliluettelot saatuaan tarkastaa, että se on saanut kaikkien äänestysalueiden vaaliluettelot ja että ne ovat painoasultaan virheettömiä ja että niistä ei puutu sivuja. Kun keskusvaalilautakunta on tarkastanut ja hyväksynyt luettelon, sen on kuitattava vaaliluettelot saapuneiksi äänioikeustietojärjestelmään välittömästi ja viimeistään perjantaina 17.4.2015 kello 15. 48 Jos yhteys äänioikeustietojärjestelmään on tilapäisesti poikki, vaaliluettelon saapumisesta on samassa määräajassa ilmoitettava vaalituelle puhelimitse (029 566 5609) tai sähköpostitse ([email protected]). Tarkemmat ohjeet vaaliluetteloiden saapumisen kuittaamisesta ovat VAT-ohjeessa nro 4b. Kuittaus vaaliluettelon saapumisesta on ehdottomasti tehtävä, siis myös silloin, jos saapuneet vaaliluettelot ovat kaikilta osiltaan kunnossa. Äänioikeustietojärjestelmässä voi ainoastaan kuitata, että vaaliluettelo on tullut perille. Jos vaaliluetteloissa on puutteita (esimerkiksi sivuja puuttuu tai ne ovat tulostuneet virheellisesti) tai vaaliluetteloita ei määräajassa toimiteta keskusvaalilautakunnalle, tulee keskusvaalilautakunnan välittömästi ilmoittaa puutteista vaalituelle joko puhelimitse (029 566 5609) tai sähköpostitse ([email protected]). Keskusvaalilautakunnan tekemän ilmoituksen perusteella a) vaalituki toimittaa tarkoituksenmukaisella tavalla keskusvaalilautakunnalle tarvittavat uudet vaaliluettelot tai uudet sivut; tai b) vaalituki ja keskusvaalilautakunta sopivat, että keskusvaalilautakunta itse tulostaa äänioikeusrekisteristä uudet vaaliluettelot tai uudet sivut. Merkintöjen tekeminen vaaliluetteloon Ennen vaaliluetteloiden toimittamista vaalilautakunnille keskusvaalilautakunnan on tarvittaessa tehtävä vaaliluetteloihin luvussa 5.2., Vaihe 5 tarkemmin selostettavat merkinnät. 4.3. Vaaliluetteloiden toimittaminen Ahvenanmaan keskusvaalilautakunnalle Niille Ahvenanmaan keskusvaalilautakunnille, jotka käyttävät äänioikeustietojärjestelmää, vaaliluettelot toimitetaan kuten edellä kohdassa 4.2. Niille keskusvaalilautakunnille, jotka eivät käytä äänioikeustietojärjestelmää, tulostetaan ja toimitetaan vaaliluettelot tiistaina 7.4.2015 siten, että ne ovat perillä keskusvaalilautakunnissa viimeistään torstaina 9.4.2015 kello 12. Vaaliluetteloihin on merkitty kaikki äänestysalueissa äänioikeutetut henkilöt. 49 Keskusvaalilautakunnan tulee välittömästi vaaliluettelot saatuaan tarkistaa, että se on saanut kaikkien äänestysalueiden vaaliluettelot ja että ne ovat painoasultaan virheettömiä ja että niistä ei puutu sivuja. Keskusvaalilautakunnan tulee kuitata vaaliluetteloiden saapuminen sähköpostitse ([email protected]) tai puhelimitse (029 566 5609). Kuittaus on aina ehdottomasti tehtävä, siis myös silloin, jos saapuneet vaaliluettelot ovat kaikilta osiltaan kunnossa. Mahdollisista puutteista on samalla ilmoitettava. Ilmoituksen perusteella keskusvaalilautakunnalle toimitetaan erikseen ilmoitettavalla tavalla uudet vaaliluetteloiden sivut tai uudet vaaliluettelot. Hyväksyttyjen ennakkoäänestysten merkitseminen vaaliluetteloihin selostetaan luvussa 5.2., Vaihe 5 (v). 50 5. ENNAKKOÄÄNESTYSASIAKIRJOJEN KÄSITTELY 5.1. Yleistä Tarkastettavat ennakkoäänestysasiakirjat Keskusvaalilautakunnalle saapuvat ennakkoäänestysasiakirjat ovat: 1) lähetekuori - etupuolen väriltään alaosasta valkoinen ja muutoin keltainen; koko C5; osoiteikkuna oikealla ja kuittausmerkintäikkuna ylhäällä vasemmalla; sekä 2) lähetekuoren sisällä olevat 2a) lähetekirje, joka on joko - lähetekirjelomake tai - ilmoituskortti; ja 2b) vaalikuori (jonka sisään on suljettu äänestyslippu). - väriltään ruskea; koko C6; ikkunaton. 51 Tarkastusmenettelystä Keskusvaalilautakuntaan saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat tarkastetaan vaalikuoria avaamatta kokouksissa, jotka on pidettävä siten, että perjantaina 17.4.2015 ennen klo 19 saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat ehditään niissä käsitellä. Kaikki määräaikaan mennessä saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat on ehdittävä käsitellä. Keskusvaalilautakunnan on tämän mukaisesti päätettävä kokousaikataulustaan. Keskusvaalilautakunnan harkintaan jää, miten se käytännössä suorittaa ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastamisen. Keskusvaalilautakunnan on päätettävä mahdollisista valmistavista toimenpiteistä ennen kaikkea sen perusteella, kuinka paljon ja minkä tyyppisiä ennakkoäänestysasiakirjoja keskusvaalilautakuntaan saapuu. Jos tarkastettavia ennakkoäänestysasiakirjoja on odotettavissa vähän, voi päätösvaltainen keskusvaalilautakunta itse tarkastaa kaikki asiakirjat yhdessä tai useammassa kokouksessa. Jos taas tarkastettavia ennakkoäänestysasiakirjoja tulee runsaasti, keskusvaalilautakunta voi päättää, että keskusvaalilautakunnan sihteeri yhdessä avustavan henkilökunnan kanssa suorittaa ennakkoäänestysasiakirjojen valmistavan tarkastamisen keskusvaalilautakunnan käsittelyä varten lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Keskusvaalilautakunnan on tällöin huolehdittava tarpeellisen valvonnan järjestämisestä. Vähintään kahden henkilön on oltava samanaikaisesti paikalla aina kun ennakkoäänestysasiakirjoja käsitellään. Tarkastamiseen liittyvät ratkaisut, kuten kaikki huomioon ottamatta jättämiset, keskusvaalilautakunnan on tehtävä päätösvaltaisessa kokoonpanossa. Keskusvaalilautakunnan kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa. Saapuneiden lähetekuorten säilyttäminen Keskusvaalilautakuntaan saapuneet (ja sille osoitetut) lähetekuoret sisältöineen on säilytettävä varmassa tallessa niin, että asiattomien pääsy niiden säilytyspaikkaan estetään. Vaalikuorten ja lähetekirjeiden säilyttäminen on turvattava jo siitä alkaen, kun ennakkoäänestysasiakirjoja alkaa saapua keskusvaalilautakuntaan. 52 Mistä lähetekuoria saapuu keskusvaalilautakunnalle? Ennakkoäänestyksen lähetekuoret saapuvat keskusvaalilautakunnalle: - kotimaan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista, - vaalitoimikunnilta, - kotiäänestyksen vaalitoimitsijoilta sekä - ulkoasiainministeriön välityksellä Suomen edustustoista ja suomalaisista laivoista. Kotimaan yleisestä ennakkoäänestyspaikasta saapuvat lähetekuoret Vaalitoimitsijat lajittelevat lähetekuoret ennakkoäänestyspaikassa kahteen ryhmään: - oman kunnan keskusvaalilautakunnalle osoitetut lähetekuoret ja - muiden kuntien keskusvaalilautakunnille osoitetut lähetekuoret. Lähetekuoret toimitetaan oman kunnan keskusvaalilautakunnalle siten kuin keskusvaalilautakunta määrää. Keskusvaalilautakunnan on ilmoitettava vaalitoimitsijalle, mitä toimittamistapaa käytetään. Silloin kun ennakkoäänestyspaikkana on ennakkoäänestysposti, toimittamistapoja ovat seuraavat: 1) vaalitoimitsija toimittaa lähetekuoret keskusvaalilautakunnalle postitse; tai 2) keskusvaalilautakunnan edustaja hakee lähetekuoret ennakkoäänestyspaikasta jokaisen ennakkoäänestyspäivän päätteeksi tai muina sovittavina aikoina; tai 3) vaalitoimitsija toimittaa lähetekuoret keskusvaalilautakunnalle Postin kuriirikuljetuksena. Silloin kun ennakkoäänestyspaikkana on joku muu kuin ennakkoäänestysposti, toimittamistapoja ovat seuraavat: 1) vaalitoimitsija tuo henkilökohtaisesti lähetekuoret keskusvaalilautakunnalle jokaisen ennakkoäänestyspäivän päätteeksi; tai 2) keskusvaalilautakunnan edustaja hakee lähetekuoret ennakkoäänestyspaikasta jokaisen ennakkoäänestyspäivän päätteeksi tai muina sovittavina aikoina; tai 3) vain painavista syistä, esimerkiksi pitkien etäisyyksien vuoksi: vaalitoimitsija toimittaa lähetekuoret keskusvaalilautakunnalle postitse. Lähetekuorten toimittaminen postinjakelun yhteydessä Mikäli omalle keskusvaalilautakunnalle osoitetut lähetekuoret toimitetaan normaalin postinjakelun yhteydessä, toimitus tapahtuu 1. luokan kirjeinä ja sillä jakelutavalla, jota kunta tavanomaisestikin käyttää. Jos 53 kunta on postilokeroasiakas, kunta yleensä noutaa itse saapuvan postinsa postikonttorista, jolloin lähetekuoret luovutetaan kunnalle tässä yhteydessä. Postin tuote-ehtojen mukaan 1. luokan kirje jaetaan perusjakelussa 80 %:n varmuudella postitusta seuraavana työpäivänä ja loput viimeistään sitä seuraavana työpäivänä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että keskiviikkona ennen asianomaisen Postin myymälän tai myyntipisteen viimeistä jättöaikaa postin kuljetettavaksi jätettävä lähetekuori jaetaan keskusvaalilautakunnalle muun postin mukana viimeistään perjantain jakelussa. Keskusvaalilautakunta hakee lähetekuoret Jos keskusvaalilautakunnan edustaja hakee sovittuina ajankohtina kertyneet lähetekuoret oman kunnan ennakkoäänestyspaikasta, vaalitoimitsijan on otettava häneltä vapaamuotoinen kuittaus lähetekuorten vastaanottamisesta. Kuittaukseen on merkittävä luovutettavien lähetekuorten lukumäärä, päiväys, kellonaika, ennakkoäänestyspaikan nimi sekä vaalitoimitsijan ja lähetekuorten hakijan allekirjoitukset. Vaalitoimitsijan on tarvittaessa pyydettävä lähetekuorten hakijaa selvittämään henkilöllisyytensä. Lähetekuorten toimittaminen Postin kuriirikuljetuksina Tätä toimittamistapaa voidaan käyttää vain, jos kunta sopii asiasta Postin kanssa erikseen. Jos kunnassa ei ole ennakkoäänestysposteja, tätä tapaa ei voi käyttää. Keskusvaalilautakunta voi sopia Postin kanssa, että lähetekuoret toimitetaan päivittäisinä kuriirikuljetuksina. Esimerkiksi jos kunnassa on useita ennakkoäänestysposteja, Posti voi kerätä torstai-aamuna jokaisesta ennakkoäänestyspostista kaikki niihin keskiviikkona kertyneet lähetekuoret ja toimittaa ne yhteiskuljetuksella suoraan keskusvaalilautakunnalle. Kunta maksaa itse kuriirikuljetukset. Vaalitoimitsija tuo lähetekuoret Jos vaalitoimitsija tuo jokaisen ennakkoäänestyspäivän päätteeksi päivän aikana kertyneet lähetekuoret omalle keskusvaalilautakunnalle, vaalitoimitsijan on otettava keskusvaalilautakunnan edustajalta kuittaus lähetekuorten vastaanottamisesta. Kuittauksessa on mainittava luovutettavien lähetekuorten lukumäärä sekä päiväys, kellonaika ja ennakkoäänestyspaikan nimi ja allekirjoitukset. 54 Vaalitoimikunnalta saapuvat lähetekuoret Myös vaalitoimikunnat jaottelevat haltuunsa kertyneet lähetekuoret kahteen ryhmään: - oman kunnan keskusvaalilautakunnalle osoitetut lähetekuoret ja - muiden kuntien keskusvaalilautakunnille osoitetut lähetekuoret. Myös vaalitoimikunnan tulee toimittaa omalle keskusvaalilautakunnalle osoitetut lähetekuoret keskusvaalilautakunnalle sen määräämällä tavalla. Soveltuvin tapa on, että vaalitoimikunta vie nämä lähetekuoret laitosäänestyspäivän päätteeksi suoraan keskusvaalilautakunnalle. Keskusvaalilautakunnan on annettava vaalitoimikunnalle kuittaus lähetekuorten vastaanottamisesta. Kuittauksessa on mainittava vastaanotettujen lähetekuorten lukumäärä sekä päivämäärä ja kellonaika. Vaalitoimikunta saa antaa omalle keskusvaalilautakunnalle osoitetut lähetekuoret postin kuljetettaviksi vain painavista syistä, jollaisena pidetään lähinnä vain pitkiä etäisyyksiä. Kotiäänestyksen vaalitoimitsijoilta saapuvat lähetekuoret Kotiäänestyksen vaalitoimitsijat tuovat kunkin äänestyskierroksen jälkeen lähetekuoret viipymättä oman kunnan keskusvaalilautakunnalle. Ainoastaan silloin, jos tämä ei ole (esimerkiksi pitkien ja hankalien kulkuyhteyksien takia) mahdollista, vaalitoimitsija voi lähettää lähetekuoret postitse. Ulkomaan ennakkoäänestyspaikasta saapuvat lähetekuoret Edustustojen ja laivojen vaalitoimitsijat toimittavat lähetekuoret ulkoasiainministeriölle, joka puolestaan postittaa ne edelleen asianomaisen kunnan keskusvaalilautakunnalle. Koska lähetekuorten kulku ennakkoäänestyspaikasta ulkoasiainministeriölle saattaa kestää kauankin, tulee keskusvaalilautakunnassa varautua siihen, että erityisesti näitä lähetekuoria saattaa saapua vasta vaalipäivää edeltävänä torstaina tai perjantaina tai jopa tämän jälkeen. Ennakkoäänestys ulkomailla olevassa suomalaisessa laivassa voidaan aloittaa jo keskiviikkona 1.4.2015 eli viikkoa aiemmin kuin muissa ennakkoäänestyspaikoissa. Näin ollen keskusvaalilautakuntaan saattaa saapua lähetekuoria jo ennen ensimmäistä kotimaan ennakkoäänestyspäivää (8.4.2015). Näitä lähetekuoria ei kuitenkaan saa avata ja tarkastaa ennen kuin vasta 8.4.2015 lukien. 55 Muulle keskusvaalilautakunnalle toimitettavat lähetekuoret Yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsija ja vaalitoimikunta saattavat toimittaa oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle muille keskusvaalilautakunnille osoitettuja lähetekuoria. Keskusvaalilautakunnan on viipymättä postitettava kyseiset lähetekuoret eteenpäin. Postittamisessa on noudatettava, mitä jäljempänä luvussa 5.2., Vaihe 1 selostetaan. 56 5.2. Ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastaminen Ennakkoäänestysasiakirjojen käsittelyssä on seuraavat vaiheet: Vaihe 1: Vaihe 2: Vaihe 3: Vaihe 4: Vaihe 5: Vaihe 6: Vaihe 7: Lähetekuoren osoitekentän tarkastaminen Lähetekuoren lajittelu äänestysalueittain Lähetekuoren avaaminen ja sen sisällä olevien lähetekirjeen ja vaalikuoren tarkastaminen Ennakkoäänestyksen hyväksyminen tai jättäminen huomioon ottamatta Hyväksyttyjen ennakkoäänestysten merkitseminen tarvittaessa äänioikeusrekisteriin ja/tai vaaliluetteloihin Hyväksyttyjen vaalikuorten ja lähetekirjeiden käsittely Määräajan jälkeen saapuneiden lähetekuorten käsittely Vaihe 1: Saapuneiden lähetekuorten osoitekentän tarkastaminen x Tarkista aina ensimmäiseksi, että saapunut lähetekuori on osoitettu nimenomaan Sinun kuntasi keskusvaalilautakunnalle Keskusvaalilautakunnan tulee heti lähetekuoren saatuaan ennen sen avaamista ehdottomasti tarkistaa lähetekuoren osoitekentästä, että lähetekuori on sille osoitettu. Vaihe 1A: Väärään paikkaan saapuneen lähetekuoren edelleen toimittaminen Mikäli jokin lähetekuori on saapunut väärään paikkaan (jos vastaanottajaksi on merkitty jonkun muun kunnan keskusvaalilautakunta), on se avaamattomana viipymättä toimitettava lähetekuorten kuittauslistalomaketta (liite 8a) käyttäen lähimpään postitoimipaikkaan tai asiamiespostiin oikealle vastaanottajalle edelleen lähetettäväksi. Lähetekuoria ei siis saa laittaa suoraan kirjelaatikoihin. Tällainen väärään paikkaan erehdyksessä saapunut lähetekuori on siirrettävä oikealle vastaanottajalle (keskusvaalilautakunnalle) kunnasta riippumatta koko maan alueella. Kunnan keskusvaalilautakunta totesi ennakkoääniä tarkastaessaan, että sille oli saapunut postin lajitteluvirheen vuoksi 19 lähetekuorta, jotka olisivat kuuluneet muiden kuntien keskusvaalilautakunnille. Lähetekuoret ja niiden sisältämät vaalikuoret eivät olleet enää yhdistet- 57 tävissä, koska ne olivat keskusvaalilautakunnassa tarkastuksen valmistelussa erotettu toisistaan ja vaalikuoret olivat sekaantuneet keskenään. Keskusvaalilautakunta katsoi, että ennakkoäänten tarkastuksessa löydetyt ja hylätyt yhdeksän kunnan ehdokkaiden äänestysnumeroita suurempaa äänestysnumeroa olivat kuuluneet näihin 19 lähetekuoreen, joten 10 ääntä jäi virheellisesti vaikuttamaan kunnallisvaalien lopputulokseen. Lisäksi kuntaan oli äänioikeusrekisterin mukaan jäänyt saapumatta kaksi ennakkoäänestyksessä annettua ääntä. Lääninoikeus katsoi, ettei yhdeksän hylätyn äänestyslipun yhteyttä kuntaan kuulumattomiin äänestyslippuihin voitu selvittää ja että kunnan vaalien tulokseen saattoi jäädä vaikuttamaan kaikki 19 kuntaan kuulumatonta ääntä. Lisäksi keskusvaalilautakunnalle oli jäänyt toimittamatta kaksi ennakkoääntä. Vaaliviranomaisten toimet olivat olleet lainvastaisia ja vaalit oli toimitettu virheellisessä järjestyksessä. Kun neljä ehdokasta oli jäänyt yhden äänen päähän valtuustopaikasta, virheellisyydet olivat ilmeisesti saattaneet vaikuttaa kunnallisvaalien tulokseen. Lääninoikeus kumosi vaalit ja määräsi kunnassa toimitettaviksi uudet vaalit. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei kahden keskusvaalilautakuntaan saapumatta jääneen ennakkoäänen huomioon ottamatta jättämisen osalta vaaleissa ollut menetelty virheellisesti tai lainvastaisesti. Muilta osin korkein hallinto-oikeus pysytti lääninoikeuden päätöksen lopputuloksen. (KHO:1997:34) Pikakirjemenettely Keskusvaalilautakunnan edelleen postittama lähetekuori kulkee 1. luokan kirjeen nopeudella. Tämä nopeus ei kuitenkaan ole riittävä, jos lähetekuoria postitetaan ajanjaksolla, joka alkaa keskiviikkona 15.4.2015 asianomaisen postitoimipaikan viimeisen jättöajan päättyessä, ja jatkuu torstaihin 16.4.2015 kyseisen postitoimipaikan ilmoitettuun viimeiseen jättöaikaan saakka. Sanotun ajanjakson aikana postitettavat lähetekuoret on postitettava pikakirjeinä. Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että jokaiseen tuolloin lähetettävään lähetekuoreen kiinnitetään pikakirjeen seurantatarra (liite 8b). Käytännössä tämä tapahtuu siten, että lähetekuoria postin kuljetettavaksi jättävän henkilön on pyydettävä Postin edustajalta lähetekuoria varten pikakirjetarrat ja liimattava tarrat kuoriin. Lisäksi näitäkin lähetekuoria postiin jätettäessä on käytettävä lähetekuorten kuittauslistaa. Kuittauslistaan merkitään näiden lähetekuorten osalta asianomaisen päivän kohdalle maininta ”pikakirjeitä” ja se, kuinka monta pikakirjettä postitettiin. 58 Kaikki pikakirjeenä lähetettävät lähetekuoret on ehdottomasti ehdittävä jättää postin kuljetettavaksi viimeistään torstaina 16.4.2015 ennen asianomaisen postitoimipaikan viimeistä jättöaikaa. Sen jälkeen postitettava lähetekuori ei ehdi vaalilain 63 §:ssä säädetyssä määräajassa perille edes pikakirjeenä. Oikeusministeriö toimittaa keskusvaalilautakunnille 1.4.2015 mennessä luettelon, johon on koottu kaikkien Postin myymälöiden ja myyntipisteiden viimeiset jättöajat kunnittain. Keskusvaalilautakunnan on kopioitava ja jaettava luettelo vaalitoimikunnille ja yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijoille. Pikakirjelähetysten lisämaksu veloitetaan keskitetysti oikeusministeriöltä lähetekuorten kuittauslistojen perusteella. Sitä varten keskusvaalilautakunnan tulee viimeistään maanantaina 27.4.2015 lähettää sähköpostitse tieto kunnasta postitettujen pikakirjeiden lukumäärästä osoitteeseen [email protected]. Mikäli kunnan muut vaaliviranomaiset ovat mainittuna aikana postittaneet itse lähetekuoria pikakirjeenä, keskusvaalilautakunnan on annettava lukumäärätiedot tieto myös näistä. Jos kunta ei ole lähettänyt pikakirjeitä, sähköpostiilmoitusta ei tarvitse tehdä. 59 Vaihe 2: Lähetekuorten lajittelu äänestysalueittain x Lajittele lähetekuoret äänestysalueittain ja pidä myös jatkossa lähetekuorten sisältämät asiakirjat äänestysalueittain lajiteltuina Keskusvaalilautakunnalle osoitetut lähetekuoret tulee ehdottomasti lajitella äänestysalueittain kuoren oikealla puolella olevasta ikkunasta näkyvän äänestysalueen numeron (esimerkiksi 011) mukaisesti. Lähetekuoren ikkunasta näkyy myös kunnan numerotunnus, joten esimerkiksi Espoon äänestysalueelle nro 11 kuuluvassa lähetekuoressa näkyy keskusvaalilautakunnan nimen yläpuolella numerosarja 049 011. Lähetekuorten äänestysalueittainen lajittelu on välttämätöntä siksi, että ennakkoäänet lasketaan äänestysalueittain. Jos kunnan numerotunnusta ja äänestysalueen numeroa ei lähetekuoren ikkunasta näy, se tarkoittaa, että lähetekirjeenä on käytetty erillistä lähetekirjelomaketta ja että äänestystä ei ole merkitty äänioikeusrekisteriin ennakkoäänestyspaikassa. Tällöin lähetekuori on avattava ja äänestäneen äänestysalue selvitettävä, ennen kuin lajittelu voidaan suorittaa. Asiakirjojen äänestysalueittaisessa lajittelussa on oleellista se, että ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastuksen päätteeksi kaikki hyväksytyt vaalikuoret ovat lajiteltuina äänestysalueittain. 60 Vaihe 3: Lähetekuoren avaaminen ja sen sisällä olevien lähetekirjeen ja vaalikuoren tarkastus x Jos lähetekirjeessä on kuittausmerkintä: Avaa lähetekuori ja tarkasta vaalikuori ja lähetekirjeen allekirjoitukset x Jos lähetekirjeessä ei ole kuittausmerkintää: Avaa lähetekuori, tarkasta vaalikuori sekä se, kuka henkilö on äänestänyt ja että tämä henkilö kuuluu kunnan äänioikeusrekisteriin/vaaliluetteloon x Jos lähetekirje on osoitettu virheellisesti: siirrä asiakirjat oikealle keskusvaalilautakunnalle x Jos vaalikuori on avonainen: Sulje se vaalisalaisuus säilyttäen 3 (i) Lähetekuorten avaaminen Kaikki määräaikaan mennessä saapuneet lähetekuoret on avattava siten, ettei niiden sisältö vahingoitu. Vielä tässä avaamisvaiheessa lähetekuoressa olevia lähetekirjettä ja vaalikuorta ei saa erottaa toisistaan. Erottelu tehdään vasta sitten, kun lähetekirje ja vaalikuori jäljempänä selostetun mukaisesti voidaan hyväksyä. 3 (ii) Lähetekirjeen ja vaalikuoren tarkastus Keskusvaalilautakunnalle saapuu kahdenlaisia lähetekuoria: 1) niitä, joiden vasemmanpuoleisesta ikkunasta näkyy, että lähetekirjeeseen on tehty kuittausmerkintä ja 61 2) niitä, joiden vasemmanpuoleisesta ikkunasta näkyy, että lähetekirjeeseen ei ole tehty kuittausmerkintää. 3 (ii/a) Kuittausmerkinnällä varustetut lähetekirjeet Mitä tarkastetaan? Kuittausmerkinnällä varustetut lähetekuoret avataan ja ennakkoäänestysasiakirjat tarkastetaan seuraavasti: 1) Tarkastetaan, että vaalikuori on suljettu ja että siihen ei ole tehty äänestäjää tai ehdokasta koskevaa tai muuta asiatonta merkintää; ja 2) Tarkastetaan, että lähetekirjeessä on äänestäjän allekirjoitus ja vaalitoimitsijan allekirjoitus. Mikä on kuittausmerkintä? Ennakkoäänestyspaikassa, jossa äänioikeustietojärjestelmä (äänioikeusrekisteri) on käytössä, vaalitoimitsija tulostaa lähetekirjelomakkeen vasempaan yläreunaan kuittausmerkinnän osoittamaan sitä, että äänestys on merkitty äänioikeusrekisteriin jo ennakkoäänestyspaikassa. Ennakkoäänestyksen lähetekirjeenä on käytettävä lähetekirjelomaketta aina silloin, kun äänioikeuden käyttäminen merkitään ennakkoäänestyspaikassa äänioikeusrekisteriin. Ilmoituskortille kuittausmerkintää ei voi tulostaa. Ilmoituskortissa olevaa lähetekirjeosaa voidaan siten käyttää lähetekirjeenä vain silloin, kun äänestys vastaanotetaan manuaalisesti merkitsemättä sitä äänioikeusrekisteriin. 62 Kuittausmerkinnät ovat seuraavantyyppisiä: a) Ennakkoäänestyspostissa lähetekirjelomakkeeseen tulostettu kuittausmerkintä: *** 14.4.2015 02700 Kauniainen *** b) Kunnan muussa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa lähetekirjelomakkeeseen tulostettu kuittausmerkintä: *** 13.4.2015 049E3 Espoo *** Kuittausmerkinnässä tarkoittaa - päiväys (esim. 14.4.2015) päivää, jolloin ennakkoäänestys tapahtui; - postitoimipaikan postinumero (esim. 02700) ja nimi sitä ennakkoäänestyspostia, jossa äänestäminen tapahtui; ja - numero-kirjain -yhdistelmä ja kunnan nimi (esim. 049E3 Espoo) sitä kunnan yleistä ennakkoäänestyspaikkaa, jossa äänestäminen tapahtui (049 = kunnan kuntanumero; E1, E2, E3 ja niin edelleen = kunnan ennakkoäänestyspaikkojen koodit). Kuittausmerkintä näkyy lähetekuoren vasemmalla puolella olevasta ikkunasta. Kuittausmerkinnän lisäksi lähetekirjelomakkeelle tulostuvat äänioikeustietojärjestelmästä muihin kohtiin äänestäjän sukunimi ja etunimet, äänestäjän henkilötunnus, äänestäjän äänioikeuskunnan kuntanumero ja äänestysalueen numero sekä keskusvaalilautakunnan yhteystiedot. 3 (ii/b) Ilman kuittausmerkintää olevat lähetekirjeet Mitä tarkastetaan? Ilman kuittausmerkintää olevat lähetekuoret avataan ja ennakkoäänestysasiakirjat tarkastetaan seuraavasti: 1) Tarkastetaan, että vaalikuori on suljettu ja että siihen ei ole tehty äänestäjää tai ehdokasta koskevaa tai muuta asiatonta merkintää; ja 2) Tarkastetaan, että lähetekirjeessä on äänestäjän nimi, henkilötunnus tai syntymäaika, osoite ja allekirjoitus sekä ennakkoäänestyspaikan nimi tai (laitos- ja kotiäänestyksessä) asianomaisen kunnan nimi, päiväys ja vaalitoimitsijan allekirjoitus; sekä 3) Tarkastetaan äänioikeusrekisteristä tai vaaliluettelosta, että äänestäjä on merkitty äänioikeutetuksi kyseisen kunnan johonkin äänestysalueeseen. 63 Miksi lähetekirjeessä ei ole kuittausmerkintää? Jos äänioikeusrekisteri ei ennakkoäänestyspaikassa ole lainkaan käytössä tai on väliaikaisesti poissa käytöstä, lähetekirjeeseen ei tehdä kuittausmerkintää. Kuittausmerkinnän puuttuminen lähetekirjeestä (ja siten myös lähetekuoren vasemmanpuoleisesta ikkunasta) osoittaakin sen, että ennakkoäänestystä ei ole merkitty äänioikeusrekisteriin ennakkoäänestyspaikassa. Näitä ns. manuaalisia ennakkoäänestyksiä saapuu keskusvaalilautakunnalle: - edustustoista, - laivoista, - oman kunnan ja muiden kuntien vaalitoimikunnilta (laitosäänestykset), - oman kunnan kotiäänestyksen vaalitoimitsijoilta (kotiäänestykset) ja - niistä kotimaan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista, joissa äänioikeusrekisteriä ei tilapäisesti tai ei lainkaan käytetä. 3 (iii) Keskusvaalilautakunnan toimenpiteet eräissä tapauksissa Virheellisesti osoitetut lähetekirjeet Ennakkoäänestysasiakirjoja tarkastaessaan keskusvaalilautakunta saattaa havaita, että lähetekuoressa oleva lähetekirje on kyllä osoitettu sille, mutta äänestäjä ei äänioikeusrekisterin mukaan kuulu kyseiseen kuntaan, vaan on äänioikeutettu muussa kunnassa. Lähetekirje on siten virheellisesti osoitettu. Tällaiset ovat mahdollisia vain niissä tapauksissa, joissa lähetekirjeenä on käytetty erillistä lähetekirjelomaketta ja se on täytetty käsin. Jos virheellisesti osoitetussa lähetekirjeessä mainittu äänestäjä on äänioikeutettu jossain toisessa saman vaalipiirin kunnassa, lähetekirje ja vaalikuori toimitetaan viipymättä tuon toisen (eli oikean) kunnan keskusvaalilautakunnalle. Lähetekirjeen osoitekenttään merkitään oikean keskusvaalilautakunnan nimi ja osoite. Näin korjattu lähetekirje ja vaalikuori suljetaan uuteen lähetekuoreen ja jätetään lähimpään postitoimipaikkaan tai asiamiespostiin noudattaen, mitä sivuilla 56–58 selostetaan keskusvaalilautakunnan suorittamasta lähetekuorten postittamisesta. Jos taas virheellisesti osoitetussa lähetekirjeessä mainittu äänestäjä on äänioikeutettu jonkin toisen vaalipiirin kunnassa, lähetekirjettä ja vaalikuorta ei siirretä eteenpäin, koska oletetaan, että lähetekirjeen virheellisesti osoittanut äänestäjä on myös virheellisesti äänestänyt väärän vaalipiirin ehdokasta. Nämä äänestykset jätetään ottamatta huomioon. 64 On syytä korostaa, että tässä tarkoitettu menettely (virheellisesti osoitettu lähetekuori) ja vaiheessa 1 (s. 56) tarkoitettu menettely (väärään paikkaan saapunut lähetekuori) ovat eri asioita ja niissä toimitaan eri tavoin. Avonaisen vaalikuoren sulkeminen Jos vaalikuori on avonainen, keskusvaalilautakunnan on suljettava se vaalisalaisuus säilyttäen. Jos vaalikuoren liimaus ei jostain syystä pidä, kuori voidaan sulkea sinettinauhalla. 65 Vaihe 4: Ennakkoäänestyksen hyväksyminen tai jättäminen huomioon ottamatta x Tee päätös siitä, hyväksytäänkö ennakkoäänestys vai jätetäänkö se ottamatta huomioon x Erota hyväksytty vaalikuori lähetekirjeestä x Jos ennakkoäänestys jätetään ottamatta huomioon, siitä tehdään merkintä keskusvaalilautakunnan kokouksessa pidettävään pöytäkirjaan, mutta äänioikeusrekisteriin/vaaliluetteloon ei tehdä mitään merkintää 4 (i) Ennakkoäänestyksen huomioon ottamatta jättämisen perusteet Ennakkoäänestys on jätettävä ottamatta huomioon, jos: 1) Ennakkoon äänestänyttä henkilöä ei ole otettu äänioikeusrekisteriin; 2) Vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva tai muu asiaton merkintä; 3) Lähetekirje on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida vakuuttua, onko äänestys tapahtunut laissa säädetyin tavoin, tai päätellä, kuka on äänestänyt; Jokin huomaamattomuudesta johtuva vähäinen tahi epäolennainen puutteellisuus tai epäselvyys lähetekirjeessä ei yleensä aiheuta ennakkoäänestyksen huomioon ottamatta jättämistä. Keskusvaalilautakunnalle kuuluu lähetekirjeessä (ja kotiäänestyksessä siihen mahdollisesti liitetyssä ilmoituskortissa) olevien tietojen ja mahdollisen muun saatavissa olevan selvityksen perusteella kussakin yksittäistapauksessa ratkaista asia. Keskusvaalilautakunta voi viran puolesta itse hankkia lisäselvitystä ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijoilta tai vaalitoimikunnan jäseniltä taikka myös itse äänestäjältä, jos tämä on lähetekirjeestä selvitettävissä ja tavoitettavissa. Jos lähetekirjeeseen on tehty kuittausmerkintä, voidaan sen perusteella selvittää äänioikeustietojärjestelmästä äänestämisen tarkka ajankohta ja kirjauksen järjestelmään tehnyt vaalitoimitsija. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa keskusvaalilautakunta oli jättänyt kolme äänestystä huomioon ottamatta. Ensimmäisessä lähetekirjeessä ei ollut ilmoituksen äänioikeudesta saaneen henkilön omaa allekirjoitusta 66 ja toisesta ja kolmannesta lähetekirjeestä puuttuivat sekä äänestäjän että vaaliviranomaisen allekirjoitukset. Hallinto-oikeus katsoi, että lähetekirjeet olivat olleet niin puutteellisia tai epäselviä, ettei varmasti voida vakuuttua, onko äänestys tapahtunut laissa säädetyin tavoin, tai päätellä, kuka on äänestänyt. Keskusvaalilautakunnan oli näin ollen tullut jättää kyseiset äänestykset huomioon ottamatta. (Vaasan HAO 22.12.2008 08/0817/3). Ratkaisu jäi lainvoimaiseksi. 4) Kotiäänestys on kohdissa 1-3 mainittujen syiden lisäksi jätettävä huomioon ottamatta, jos lähetekirjeestä puuttuu äänestyksessä läsnä olleen 18 vuotta täyttäneen henkilön nimikirjoitus. 4 (ii) Ennakkoäänestyksen hyväksyminen Jos edellä mainitut huomioon ottamatta jättämisen perusteet eivät täyty, ennakkoäänestys on hyväksyttävä. Hyväksytty vaalikuori on erotettava lähetekirjeestä. Vaalikuoret on säilytettävä äänestysalueittain ryhmiteltyinä. Hyväksyttyihin vaalikuoriin ei saa tehdä mitään merkintöjä. 4 (iii) Huomioon ottamatta jättämisestä aiheutuvat toimenpiteet Kun äänestys jätetään ottamatta huomioon, on siitä tehtävä merkintä keskusvaalilautakunnan kokouksessa pidettävään pöytäkirjaan. Vaalikuorta ei saa avata. Huomioon ottamatta jätetty avaamaton vaalikuori on lähetekirjeineen ja -kuorineen liitettävä pöytäkirjaan. Vaalikuoren avonaisuus ei ole huomioon ottamatta jättämisen peruste, mutta jos vaalikuori muusta syystä jätetään ottamatta huomioon ja se on avonainen, se on suljettava vaalisalaisuus säilyttäen. Kun äänestys jätetään ottamatta huomioon, äänioikeusrekisteriin tai vaaliluetteloon ei tehdä minkäänlaista merkintää. 67 Vaihe 5: Hyväksyttyjen ennakkoäänestysten merkitseminen äänioikeusrekisteriin ja vaaliluetteloihin x Merkitse äänioikeusrekisteriin ne hyväksyt ennakkoäänestykset, joita ei ole merkitty rekisteriin jo ennakkoäänestyspaikassa x Jos teet merkintöjä vaaliluetteloiden tulostusajankohdan jälkeen (ks. luku 4), tee ne sekä äänioikeusrekisteriin että vaaliluetteloihin x Tee viipymättä äänioikeusrekisteriin ja vaaliluetteloihin mahdolliset vaalitoimitsijan ilmoittamat korjausmerkinnät Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että vaalilautakunnille toimitetuista vaaliluetteloista käy selvästi ja luotettavasti ilmi, ketkä äänioikeutetut ovat käyttäneet äänioikeutensa jo ennakkoäänestyksessä ja keillä se on vielä käyttämättä vaalipäivän äänestyksessä. 5 (i) Mitkä ennakkoäänestykset merkitään äänioikeusrekisteriin keskusvaalilautakunnassa? Keskusvaalilautakunnan on merkittävä äänioikeusrekisteriin kaikki ne hyväksytyt ennakkoäänestykset, joita ei ole merkitty äänioikeusrekisteriin ennakkoäänestyspaikassa. Tällaisten ennakkoäänestysten lähetekirjeessä ei ole edellä mainittua kuittausmerkintää. Tyypillisiä tällaisia ennakkoäänestyksiä ovat ulkomailla edustustoissa ja laivoissa annetut äänet sekä laitos- ja kotiäänestykset. Jos lähetekirjeessä on kuittausmerkintä, se tarkoittaa sitä, että äänestys on merkitty rekisteriin jo ennakkoäänestyspaikassa, eikä merkintää siis tehdä enää keskusvaalilautakunnassa. 5 (ii) Miten merkinnät tehdään? Merkintöjen tekninen tekeminen äänioikeusrekisteriin on yksityiskohtaisesti selostettu keskusvaalilautakunnille jaetussa VAT-ohjeessa nro 4b (Äänioikeustietojärjestelmän käyttöohjeet kunnan keskusvaalilautakunnalle). Ennen rekisterimerkintöjen tekemistä keskusvaalilautakunnan kannattaa lajitella ennakkoäänestysasiakirjat ennakkoäänestystyypin mukaan seuraavasti: - kotiäänestykset ja kotiäänestysten yhteydessä toimitetut omaishoitajien äänestykset, - laitosäänestykset, 68 - ulkomailla laivoissa tapahtuneet äänestykset, - ulkomailla edustustoissa tapahtuneet äänestykset ja - kotimaan yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa tapahtuneet äänestykset. Jos lähetekirjeestä ei selvästi ilmene, missä ennakkoäänestyspaikassa hyväksytty ennakkoäänestys on tapahtunut (esimerkiksi laitoksessa vai yleisessä ennakkoäänestyspaikassa), keskusvaalilautakunnan tulee kussakin yksittäistapauksessa ratkaista asia ja merkitä äänestys äänioikeusrekisteriin jonakin ennakkoäänestystyyppinä. Merkinnällä on tilastollinen merkitys. 5 (iii) Milloin merkinnät tehdään sekä äänioikeusrekisteriin että vaaliluetteloon? Keskusvaalilautakunnan tulee pyrkiä siihen, että merkinnät äänioikeusrekisteriin tehdään mahdollisimman kattavasti ennen keskiviikkoa 15.4.2015 klo 18, jolloin oikeusministeriö aloittaa vaaliluettelojen keskitetyn tulostuksen äänioikeusrekisteristä (ks. edellä luku 4).16 Mikäli ilman kuittausmerkintää olevia hyväksyttäviä ennakkoäänestyksiä kuitenkin saapuu keskusvaalilautakunnalle edellä sanotun määräajan jälkeen, keskusvaalilautakunnan tulee huolehtia siitä, että äänioikeuden käyttäminen merkitään sekä äänioikeusrekisteriin että paperimuotoisiin vaaliluetteloihin. Vaaliluetteloihin on otettu ne äänioikeutetut, joiden ennakkoon äänestämistä ei ole merkitty äänioikeusrekisteriin ennen kuin niiden tulostus aloitettiin. Merkintä vaaliluetteloon tehdään siten, että merkitään rasti (X) tai kenoviiva (/) ennakolta äänestäneen henkilön nimen kohdalle sarakkeeseen E (Ennakkoäänestys).17 Vaaliluettelot ovat äänioikeutettujen sukunimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Aakkostuksessa kirjainten keskinäinen järjestys on suomen kielen mukainen, v ja w –kirjaimet on erotettu toisistaan. Etuliitteelliset sukunimet on aakkostettu etuliitteen mukaan, esimerkiksi henkilö nimeltä ”von Taffelsson Bror-Erik” löytyy vaaliluettelosta v-kirjaimella alkavien sukunimien joukosta. Tyhjä merkki sijoittuu ennen muita merkkejä, esimerkiksi henkilö ”Ek Liisa” on vaaliluettelossa ennen henkilöä ”Eka Liisa”. Väliviiva on aakkostettu kuten tyhjä merkki, esimerkiksi henkilö ”Ek-Roine Liisa” on vaaliluettelossa ennen henkilöä ”Eko Liisa”. Useimmat tarkkeet jätetään huomiotta, esimerkiksi é on aakkostettu kuten e, mutta poikkeuksen muodostaa ü, joka on aakkostettu kuten y. Espoon, Helsingin, Jyväskylän, Kauniaisten, Tampereen ja Vantaan vaaliluetteloiden tulostaminen alkaa torstaina 16.4.2015 kello 18. 17 Vaaliluettelon sarakkeeseen V merkitään vaalipäivänä äänestäneet. 16 69 Merkintöjen tekemisen jälkeen tehdään myös vastaavat lukumäärämuutokset (vähennykset) vaaliluetteloiden kansilehden laskelmasivun sarakkeeseen "Tilanne 2". 5 (iv) Merkintöjen tekeminen Ahvenanmaan keskusvaalilautakunnissa Ahvenanmaan keskusvaalilautakunta, joka käyttää äänioikeustietojärjestelmää ja jolle vaaliluettelot toimitetaan ennakkoäänestyksen päättymisen jälkeen, tekee merkinnät äänioikeustietojärjestelmään ja vaaliluetteloihin kuten edellä kohdissa 5 (i) – 5 (iii) selostetaan. Keskusvaalilautakunnan, joka ei käytä äänioikeusrekisteriä ja jolle vaaliluettelot on toimitettu heti äänioikeusrekisterin lainvoimaiseksi tulon jälkeen eli ennen ennakkoäänestystä (ks. luku 4), on merkittävä vaaliluetteloihin kaikki sille saapuneet ja hyväksytyt ennakkoäänestykset riippumatta siitä, onko ennakkoäänestys merkitty äänioikeusrekisteriin ennakkoäänestyspaikassa vai ei. Merkintä vaaliluetteloon tehdään siten, että merkitään rasti (X) tai kenoviiva (/) ennakolta äänestäneen henkilön nimen kohdalle sarakkeeseen E (Ennakkoäänestys). (Vaaliluettelon sarakkeeseen V merkitään vaalipäivänä äänestäneet). Vaaliluettelossa äänioikeutetut ovat äänioikeutettujen sukunimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä (ks. edellä). Ennakkoon äänestäneiden kokonaislukumäärä merkitään vaaliluettelon kansilehden laskelmasivun sarakkeeseen "Tilanne 2". Saraketta "Tilanne 1" ei täytetä. 5 (v) Korjausmerkintöjen tekeminen eräissä tapauksissa Jos yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsija merkitsee ennakkoäänestyksen äänioikeusrekisteriin väärän henkilön kohdalle tai muutoin virheellisesti ja havaitsee virheensä vasta hyväksyttyään näyttöruudun, hänen on a) merkittävä äänestys uudelleen oikean henkilön kohdalle sekä b) viipymättä pyydettävä (joko sähköpostilla, faksilla tai puhelimitse) asianomaista keskusvaalilautakuntaa poistamaan edellinen virheellinen äänestysmerkintä äänioikeusrekisteristä. Keskusvaalilautakunnan on tällöin viipymättä poistettava äänestysmerkintä sen äänestäjän kohdalta, jonka vaalitoimitsija oli virheellisesti merkinnyt äänestäneeksi. Mikäli äänestysmerkinnän poisto tehdään vaaliluetteloiden tulostusajankohdan jälkeen (ks. edellä), sama korjaus on tehtävä myös paperimuotoisiin vaaliluetteloihin lisäämällä henkilön nimi vaaliluetteloon. 70 Korjausmerkintöjen tekemistä äänioikeusrekisteriin on selostettu VATohjeessa nro 4b. Keskusvaalilautakunnan on merkittävä äänioikeusrekisteriin poiston syy ja tarkentava selvitys, miksi äänestysmerkintä poistetaan (järjestelmässä kohdat ”Poiston syy” ja ”Poiston selite”). Keskusvaalilautakunnan, joka ei käytä äänioikeusrekisteriä, on pyydettävä viipymättä maistraattia poistamaan äänestysmerkintä äänioikeusrekisteristä sen äänestäjän kohdalta, jonka vaalitoimitsija oli virheellisesti merkinnyt äänestäneeksi. 71 Vaihe 6: Hyväksyttyjen vaalikuorten ja lähetekirjeiden käsittely x Laske hyväksyttyjen vaalikuorten lukumäärät äänestysalueittain ja merkitse luvut pöytäkirjaan x Merkitse hyväksyttyjen vaalikuorten lukumäärät äänestysalueittain tuloslaskentajärjestelmään ja vaaliluetteloihin x Lähetä hyväksytyt vaalikuoret äänestysalueittain lajiteltuina vaalipiirilautakunnalle sen määräämällä tavalla x Säilytä mahdollisia tarkistuksia varten lähetekirjeet äänestysalueittain lajiteltuina henkilöiden sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä 6 (i) Vaalikuorten lukumäärän laskeminen kussakin äänestysalueessa Keskusvaalilautakunnan on laskettava hyväksyttyjen vaalikuorten lukumäärä kussakin äänestysalueessa ja todettava äänioikeusrekisteriin (tai vaaliluetteloihin) äänestäneiksi merkittyjen lukumäärä kussakin äänestysalueessa sekä merkittävä saadut luvut keskusvaalilautakunnan pöytäkirjaan. Mikäli hyväksyttyjen vaalikuorien määrät ja äänestäneiksi merkittyjen määrät poikkeavat toisistaan, laskenta on suoritettava uudelleen. Jos uudenkin laskennan jälkeen luvuissa on eroja, erotuksen syy on selvitettävä ja merkittävä pöytäkirjaan. Mikäli äänioikeusrekisteristä saatavat luvut ovat suurempia kuin vaalikuorten luvut, saattaa syynä olla esimerkiksi se, että keskusvaalilautakunta on jättänyt joitakin rekisteriin merkittyjä ennakkoäänestyksiä huomioon ottamatta (ks. edellä) tai se, ettei postitse ennakkoäänestyspaikasta lähetetty lähetekuori ole saapunut ajoissa keskusvaalilautakunnalle. 6 (ii) Vaalikuorten lukumäärien merkitseminen äänestysalueittain tuloslaskentajärjestelmään ja vaaliluetteloihin Keskusvaalilautakunnan on merkittävä tuloslaskentajärjestelmän asianomaiseen kohtaan hyväksyttyjen vaalikuorten lukumäärä eli ennakkoon äänestäneiden lukumäärä kussakin äänestysalueessa. Tuloslaskentajärjestelmässä ennakkoon äänestäneiden lukumäärä äänestysalueessa on siis yhtä kuin hyväksyttyjen vaalikuorten lukumäärä äänestysalueessa. 72 Hyväksyttyjen vaalikuorten lukumäärät voidaan merkitä tuloslaskentajärjestelmään aikaisintaan perjantaina 17.4.2015 klo 12 jälkeen. Merkinnät on tehtävä viimeistään seuraavana päivänä lauantaina 18.4.2015 ennen klo 17. Hyväksyttyjen vaalikuorten lukumääriä vastaavat äänestäneiden lukumäärät on lisäksi merkittävä kunkin äänestysalueen vaaliluettelon kansilehden laskelmasivun asianomaisiin kohtiin. Vaalikuorten lukumäärien tallennus tuloslaskentajärjestelmään selostetaan tarkemmin VAT-ohjeessa nro 5b (Tuloslaskentajärjestelmän käyttöohjeet kunnan keskusvaalilautakunnalle). Pienten äänestysalueiden käsittely laskentajärjestelmässä Pienten äänestysalueiden (ks. luku 8) osalta ennakkoon ja vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärät tallennetaan erikseen, mutta kaikki äänet tallennetaan vaalipäivän ääninä. Seuraavassa esimerkkinä tilanne, jossa äänestysalueella on hyväksyttyjä vaalikuoria (ennakkoääniä) 35 kpl ja vaalipäivänä käy 30 äänestäjää. Merkinnät laskentajärjestelmään tehdään seuraavasti: 1) Keskusvaalilautakunta tallentaa ennakkoon äänestäneiden määräksi 35. 2) Vaalipäivän alustavassa laskennassa keskusvaalilautakunta tallentaa: - vaalipäivänä äänestäneiden määräksi 30, - vaalipäivän ääniksi ennakkoäänien ja vaalipäivänä annettujen äänien yhteismäärän 65 (35+30). Mikäli arvioidaan, että äänestysalueella ennakkoon ja vaalipäivänä äänestää yhteensä vähemmän kuin 50 äänioikeutettua, äänestysalueen ennakko- ja vaalipäivän äänet yhdistetään jonkun toisen äänestysalueen ääniin. Tällöin toimitaan seuraavan esimerkin mukaisesti. Äänestysalue 002 arvioidaan pieneksi äänestysalueeksi ja se yhdistetään äänestysalueeseen 001. Äänestysalueella 001 on 70 kpl ennakkoääniä ja 90 kpl vaalipäivän ääniä. Äänestysalueella 002 on 15 kpl ennakkoääniä ja 20 kpl vaalipäivän ääniä. Merkinnät laskentajärjestelmään tehdään seuraavasti: 1) Keskusvaalilautakunta ilmoittaa vaalipiirilautakunnalle, että äänestysalue 002 yhdistetään äänestysalueeseen 001. Vaalipiirilautakunta merkitsee yhdistämisen laskentajärjestelmään; 2) Keskusvaalilautakunta merkitsee laskentajärjestelmään ennakkoon äänestäneiden määräksi 70 äänestysalueelle 001 ja 15 äänestysalueelle 002; 73 3) Vaalipäivän alustavassa laskennassa keskusvaalilautakunta tallentaa: - vaalipäivänä äänestäneiden määräksi 90 äänestysalueelle 001 ja 20 äänestysalueelle 002 ja - vaalipäivän ääniksi molempien äänestysalueiden ennakkoäänien ja vaalipäivänä annettujen äänien yhteismäärä 195 (70+15+90+20). 6 (iii) Vaalikuorten lukumäärän merkitseminen Ahvenanmaan keskusvaalilautakunnassa Ahvenanmaan keskusvaalilautakunta, joka käyttää tuloslaskentajärjestelmää, toimii kuten kohdassa 6 (ii) selostetaan. Keskusvaalilautakunnan, joka ei käytä tuloslaskentajärjestelmää, on merkittävä vaaliluettelon kansilehden laskelmasivun asianomaisiin kohtiin ennakkoon äänestäneiden lukumäärä (miehet, naiset, yhteensä). Ennakkoon äänestäneiden määrä yhteensä on sama kuin hyväksyttyjen vaalikuorten lukumäärä äänestysalueessa. Keskusvaalilautakunnan on ilmoitettava hyväksyttyjen vaalikuorten lukumäärät ja äänestäneiden (miehet, naiset, yhteensä) lukumäärät vaalipiirilautakunnalle samassa yhteydessä kun se toimittaa vaalipiirilautakunnalle vaalikuoret. Yksi tapa huolehtia lukumäärien ilmoittamisesta on, että keskusvaalilautakunta kopioi vaaliluetteloiden laskelmasivut, merkitsee kopioihin äänestysalueen numeron ja liittää ne vaalikuoret sisältävään lähetykseen. 6 (iv) Vaalikuorten lähettäminen vaalipiirilautakunnalle Vaalikuoret on lähetekirjeistä erotettuina ja äänestysalueittain jaoteltuina säilytettävä avaamattomina varmassa tallessa siihen asti kun ne toimitetaan vaalipiirilautakunnalle laskentaa varten. Ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastuksen päätyttyä keskusvaalilautakunnan on pakattava hyväksytyt vaalikuoret äänestysalueittain jaoteltuina kestävään päällykseen, joita voi olla yksi tai useampia. Kunkin äänestysalueen vaalikuoret on pakattava erikseen nippuihin siten, ettei sekoittumisvaaraa muiden äänestysalueiden vaalikuoriin ole. Jokaiseen nippuun on merkittävä äänestysalueen numero ja vaalikuorten lukumäärä. Päällys on suljettava huolellisesti ja siihen on merkittävä - vaalipiirilautakunnan osoite; - päällykseen pakattujen vaalikuorien lukumäärä kussakin äänestysalueessa; ja - lähettäjä (keskusvaalilautakunnan nimi). 74 Lähetys on sinetöitävä keskusvaalilautakunnalle toimitetulla sinetöintinauhalla ja se on toimitettava kiireellisesti vaalipiirilautakunnalle sen määräämällä tavalla. Jos jossakin äänestysalueessa on paljon vaalikuoria, vaalipiirilautakunta voi määrätä sen äänestysalueen vaalikuoret niputtaviksi esimerkiksi 500:n kappaleen nippuihin. Lähetyksen on ehdottomasti oltava vaalipiirilautakunnan hallussa viimeistään sunnuntaina 19.4.2015 klo 12, jolloin niiden laskeminen aikaisintaan voidaan aloittaa. Jos keskusvaalilautakunnalle ei ole toimitettu vaalikuoria, jotka olisi lähetettävä edelleen vaalipiirilautakunnalle, on siitä vaalipiirilautakunnalle ilmoitettava. Jos keskusvaalilautakunta päättää vaalilain 82 §:n 1 momentin mukaisesti, että jonkun äänestysalueen ennakkoäänet lasketaan yhdessä saman äänestysalueen vaalipäivän äänten kanssa tai vaalilain 82 §:n 2 momentin mukaisesti, että kahden tai useamman äänestysalueen äänestysliput yhdistetään, sen on viipymättä ilmoitettava tästä vaalipiirilautakunnalle. Näitä pieniä äänestysalueita koskevia toimenpiteitä selostetaan tarkemmin luvussa 8. 6 (v) Lähetekirjeiden säilyttäminen keskusvaalilautakunnassa Keskusvaalilautakunnan on säilytettävä lähetekirjeet äänestysalueittain lajiteltuna henkilöiden sukunimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä tai muutoin siten, että asianomainen lähetekirje on tarvittaessa helposti löydettävissä. 75 Vaihe 7: Määräajan jälkeen saapuneiden lähetekuorten käsittely x Jätä määräajan jälkeen saapuneet lähetekuoret huomioon ottamatta ja arkistoi ne avaamattomina Lähetekuoret, jotka ovat saapuneet keskusvaalilautakuntaan edellä mainitun määräajan (perjantai 17.4.2015 ennen kello 19) jälkeen, jätetään avaamattomina huomioon ottamatta. Jokaiseen tällaiseen avaamattomaan lähetekuoreen on tehtävä merkintä siitä, minä päivänä ja mihin kellonaikaan kuori on saapunut keskusvaalilautakuntaan. Kuoret arkistoidaan luvussa 7 mainitulla tavalla. 76 6. ALUSTAVAN ÄÄNTENLASKENNAN TIEDOTUS 6.1. Manner-Suomen kunnat Eduskuntavaalien alustavan ääntenlaskennan tiedotusta varten keskusvaalilautakunnan on perustettava ilmoituskeskus, jos kunnassa on vähintään kaksi äänestysaluetta. Valmistavat toimenpiteet Keskusvaalilautakunnan on: 1) Osallistuttava laskennan kenraaliharjoitukseen 26.3.2015 vaalituen antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti; 2) Ilmoitettava vaalipiirilautakunnalle mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään vaalipäivää edeltävänä lauantaina kello 12: - ne yksittäiset äänestysalueet, joiden ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet keskusvaalilautakunta laskee yhdessä vaalilain 82 §:n 1 momentin mukaisesti; ja - ne yhdistettävät äänestysalueet, joiden ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet keskusvaalilautakunta laskee yhdessä vaalilain 82 §:n 2 momentin mukaisesti; 3) Ilmoitettava vaalipiirilautakunnalle hyvissä ajoin tuloslaskennan ja tiedotuksen vastuuhenkilöiden nimet ja yhteystiedot; 4) Ladattava osoitteesta http://www.vaalit.fi/uploads/vat.htm tuloslaskentalomakkeet 1-4 ja jaettava niistä vaalilautakunnille lomakkeet 2, 3 ja 4; 5) Annettava tarvittaessa vaalilautakunnille ohjeet siitä, miten tulostiedot ilmoitetaan tai toimitetaan vaalilautakunnasta keskusvaalilautakunnalle. Alustavan ääntenlaskennan tiedotus Ilmoituskeskus/keskusvaalilautakunta suorittaa seuraavat tehtävät: 1) Kokoaa äänestysalueittain - vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärän klo 20.45 mennessä ja - vaalipäivän äänestyksen alustavan tuloksen klo 22.00 mennessä; ja 2) yhdistää tiedot koko kunnan tulokseksi; sekä 77 3) tallentaa tiedot tuloslaskentaohjelmistoon seuraavasti: - vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä klo 21.00 mennessä ja - vaalipäivän äänestyksen alustava tulos klo 22.30 mennessä. Alustavan ääntenlaskennan tiedotuksessa ei ole syytä tuhlata aikaa vähäisten virheiden selvittämiseen. Keskusvaalilautakunnan on kuitenkin syytä verrata äänestysalueilta saamiaan lopputuloksia aiemmin vastaanotettuun äänestäneiden lukumäärään ja ryhtyä tarvittaessa selvittämään virheitä. Keskusvaalilautakunnan on myös syytä verrata ehdokkaiden hyväksi annettuja äänimääriä kunnan eri äänestysalueilla. Suuret erot saattavat olla kirjoitusvirheitä tai äänet on saatettu merkitä erehdyksessä tiedotuslomakkeen väärään kohtaan. Oikeusministeriö antaa tarvittaessa ääntenlaskennan tiedotuksesta tarkempia ohjeita. 6.2. Ahvenanmaan maakunnan kunnat Ahvenanmaan maakunnan keskusvaalilautakunnat toimittavat vaalien tulostiedot Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin vaalipiirilautakunnalle sen määräämällä tavalla kohdassa 6.1 selostettua menettelyä ja aikataulua soveltaen. Jos keskusvaalilautakunta käyttää tuloslaskentajärjestelmää, se voi toimia kuten kohdassa 6.1 selostetaan. Jos keskusvaalilautakunta ei käytä tuloslaskentajärjestelmää, vaalipiirilautakunta lataa tuloslaskentalomakkeet sen puolesta ja toimittaa lomakkeet sille hyvissä ajoin ennen vaalipäivää. 78 7. VAALIEN JÄLKITOIMENPITEET 7.1. Asiakirjojen arkistointi ja hävittäminen Arkistointi Valtiollisten ja kunnallisten vaalien ja kansanäänestysten asiakirjojen säilytysajat on vahvistettu Valtionarkiston (nyttemmin Kansallisarkisto) päätöksellä 13.5.1994 (n:o VA S 41/94) ja oikeusministeriön määräyksellä 10.10.1994 (n:o 989/610/94 OM). Nämä päätökset ja määräykset ovat edelleen voimassa. Asiakirjojen säilyttämisestä ja hävittämisestä vastaa keskusvaalilautakunta seuraavien säilytysaikojen puitteissa. Kohdan 2 säilytysaika on vähimmäissäilytysaika, joten keskusvaalilautakunta voi halutessaan säilyttää asiakirjoja kauemminkin. 1) Pysyvästi säilytetään: - vaaliluettelot ja - äänioikeusrekisteriä käyttävälle keskusvaalilautakunnalle vaaliluettelon yhteydessä toimitettu luettelo ennakkoon äänestäneistä sekä, - jos vaalipäivän äänestykset on vaaliluettelon sijasta merkitty äänioikeustietojärjestelmään, siitä tulostettu luettelo vaalipäivänä äänestäneistä (ks. tarkemmin VAT-ohje nro 4b), - keskusvaalilautakunnan pöytäkirjat ja niiden muut kuin alla mainitut liitteet. 2) Kun seuraavat eduskuntavaalit (vuonna 2019) on toimitettu, voidaan hävittää: - (täytetyt) äänestysliput, - keskusvaalilautakunnan pöytäkirjaan liitetyt huomioon ottamatta jätetyt vaalikuoret lähetekirjeineen ja lähetekuorineen, - huomioon ottamatta jätetyt avaamattomat lähetekuoret, jotka ovat saapuneet keskusvaalilautakunnalle säädetyn määräajan jälkeen, - keskusvaalilautakunnan lähettämien kirjeiden toisteet, - keskusvaalilautakunnalle saapuneet kirjeet ja muut asiakirjat; sekä - keskusvaalilautakunnalle mahdollisesti annetut valtakirjat, - kotiäänestyslomakkeet sekä - vaalilautakuntien vaalipöytäkirjat. Hävittäminen 1) Vaalitoimituksen päättymisen jälkeen on hävitettävä: - käytetyt lähetekuoret - käytetyt vaalikuoret - käyttämättömät äänestysliput. 79 ) Eduskuntavaalien tuloksen tultua lainvoimaiseksi asianomaisessa vaalipiirissä tulee hävittää, esimerkiksi polttamalla: - käytetyt ennakkoäänestyksen lähetekirjeet (lähetekirjelomakkeet ja ilmoituskortit) - ennakolta äänestäneiden luettelot (vaalilomake nro 7), jotka vaalitoimitsijat ja vaalitoimikunnat ovat palauttaneet keskusvaalilautakunnalle, - paperille tulostetut lokitiedostot, jotka äänioikeusrekisteriä käyttäneet vaalilautakunnat ovat palauttaneet keskusvaalilautakunnalle (ks. VAT – ohje nro 4d), - käytetyt lähetekuorten kuittauslistat, - kuulutusten toisteet, - alustavan ääntenlaskennan tiedotuslomakkeet. Ahvenanmaan keskusvaalilautakunta, joka ei käytä äänioikeustietojärjestelmää, saa kuitenkin hävittää lähetekirjeet ja luettelot ennakolta äänestäneistä vasta kun se on täyttänyt Tilastokeskuksen tilastolomakkeet (ks. luku 7.4.). 7.2. Käyttämättömien asiakirjojen sekä tarvikkeiden ja kalusteiden säilyttäminen Keskusvaalilautakunnan tulee säilyttää seuraavia yleisiä vaaleja (kunnallisvaalit 2017) varten seuraavat eduskuntavaaleihin jaetut - lähetekuoret - vaalikuoret, - lähetekirjelomakkeet ja - vaalipöytäkirjalomakkeet. Keskusvaalilautakunnan tulee säilyttää myös - sinetöimisnauhat ja katkaisulaitteet, - vaalileimasimet, - vaaliuurnat ja - äänestyskopit. 7.3. Ilmoitus mahdollisista pikakirjeistä Itellalle Keskusvaalilautakunnan on viimeistään maanantaina 27.4.2015 ilmoitettava Itellalle sähköpostiosoitteeseen [email protected] kunnan vaaliviranomaisten lähettämien pikakirjeiden lukumäärä (ks. s. 58). 80 7.4. Tilastokeskuksen tilastolomakkeiden täyttäminen Ahvenanmaan keskusvaalilautakunnissa Tilastokeskus laatii Suomen virallisen vaalitilaston vaalitietojärjestelmän tietojen pohjalta. Niille Ahvenanmaan keskusvaalilautakunnille, jotka eivät käytä vaalitietojärjestelmää Tilastokeskus lähettää vaalien jälkeen tilastolomakkeet täytettäväksi. 81 8. PIENIIN ÄÄNESTYSALUEISIN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT 8.1. Yleistä Vaalisalaisuuden turvaamiseksi keskusvaalilautakunnan on määrättävä, että pienissä äänestysalueissa annetut äänestysliput on laskettava joko yhdessä saman äänestysalueen ennakkoäänten kanssa tai yhdessä kunnan jonkin muun äänestysalueen taikka joidenkin muiden äänestysalueiden äänestyslippujen kanssa. Mikä äänestysalue on pieni äänestysalue? Äänestysalue on pieni äänestysalue jos 1) äänestysalueessa on vähemmän kuin 50 hyväksyttyä vaalikuorta tai 2) keskusvaalilautakunta perustellusti arvioi ennen vaalipäivää, että äänestysalueella käy vaalipäivänä vähemmän kuin 50 äänestäjää tai 3) keskusvaalilautakunta perustellusti arvioi ennen vaalipäivää, että äänestysalueella käyttää äänioikeuttaan ennakkoon ja vaalipäivänä yhteensä vähemmän kuin 50 äänestäjää tai että vaalisalaisuuden turvaaminen muutoin edellyttää, että äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet yhdistetään jonkun toisen tai joidenkin toisten äänestysalueiden äänestyslippujen kanssa. Äänestysalueen määrääminen pieneksi äänestysalueeksi Hyväksyttyjä vaalikuoria vähemmän kuin 50 Keskusvaalilautakunta tarkastaa sille saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat vaalipäivää edeltävänä perjantaina klo 19 aloitettavassa kokouksessa. Mikäli keskusvaalilautakunta havaitsee, että jossakin äänestysalueessa on vähemmän kuin 50 hyväksyttyä vaalikuorta, sen on päätettävä, että kyseisen äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet lasketaan yhdessä. Arvio siitä, että äänestysalueella käy vaalipäivänä vähemmän kuin 50 äänestäjää Jos perustellusti voidaan arvioida, että äänestysalueella äänestää vaalipäivänä vähemmän kuin 50 henkilöä, keskusvaalilautakunnan tulee päättää, että kyseisen äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet lasketaan yhdessä. Tällöin merkitystä ei ole sillä, kuinka monta hyväksyttyä vaalikuorta (ennakkoääntä) äänestysalueessa on. Vaikka vaalikuoria olisi esimerkiksi 100, mutta kyseisenlainen arvio tehdään, ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet lasketaan yhdessä. 82 Arvio vaalipäivänä äänestävien lukumäärästä voidaan tehdä jo ennakkoäänestyksen päättyä vaalipäivää edeltävänä tiistaina ja on viimeistään tehtävä vaalipäivää edeltävänä perjantaina 17.4.2015. Koska kyseessä on arvio, merkitystä ei ole sillä, että loppujen lopuksi äänestysalueella todettaisiinkin äänestäneen vaalipäivänä 50 henkilöä tai tätä enemmän. Samasta syystä merkitystä ei myöskään ole sillä, että vastoin arviota jollakin äänestysalueella äänestääkin vähemmän kuin 50 henkilöä. Tämähän selviää vasta vaalitoimituksen päätyttyä, jolloin tässä pykälässä tarkoitettuja yhdistämisiä ei enää voida tehdä. Kahden tai useamman äänestysalueen ennakkoäänten ja vaalipäivän äänten yhdistäminen Jos perustellusti voidaan arvioida, että äänestysalueella äänestää ennakkoon ja vaalipäivänä yhteensä vähemmän kuin 50 henkilöä, keskusvaalilautakunnan on määrättävä, että tällaisen äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet on laskettava yhdessä jonkun toisen äänestysalueen ennakkoäänten ja vaalipäivän äänten kanssa. Keskusvaalilautakunnan tulee päättää, minkä toisen äänestysalueen äänestyslippuihin pienen äänestysalueen äänestysliput yhdistetään. Täksi toiseksi äänestysalueeksi on syytä valita muu pieni äänestysalue, jotta laskettavien äänestyslippujen yhteismäärä ei muodostu kovin suureksi. Kahden tai useamman pienen äänestysalueen äänestysliput voidaan yhdistää keskenään. Keskusvaalilautakunta voi perustellusta syystä arvioida myös, että vaalisalaisuuden turvaaminen muutoin edellyttää sitä, että kahden tai useamman äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet tulee laskea yhdessä. Keskusvaalilautakunnan on tällöin määrättävä, mitkä äänestysalueet yhdistetään. 83 8.2. Pienten äänestysalueiden äänestyslippujen yhdistäminen Tämä luku on jaettu osiin seuraavasti: - luvussa 8.2.1. käsitellään niitä tilanteita, jossa yhden äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet yhdistetään keskenään. - luvussa 8.2.2. käsitellään tilanteita, jossa kahden tai useamman äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet yhdistetään keskenään. 8.2.1. Yhden äänestysalueen ennakkoäänten ja vaalipäivän äänten yhdistäminen x Määrää äänestysalue pieneksi äänestysalueeksi, jos hyväksyttyjen vaalikuorten lukumäärä on alle 50 tai jos arvioit, että vaalipäivänä äänestysalueessa käy vähemmän kuin 50 äänestäjää ja ilmoita nämä äänestysalueet vaalipiirilautakunnalle x Päätä ja ilmoita asianomaisille vaalilautakunnille, kummalla tavalla toimitaan: tuoko vaalilautakunta äänestysliput keskusvaalilautatunnalle vai viekö keskusvaalilautakunta vaalikuoret äänestysalueen vaaliuurnaan x Vaihtoehto 1: Saatuasi vaalipäivän iltana vaalilautakunnan tuomat äänestysliput, yhdistä ne äänestysalueen ennakkoääniin, suorita alustava laskenta ja toimita äänestysliput vaalipiirilautakunnalle x Vaihtoehto 2: Vie vaalipäivän äänestyksen aikana vaalikuoret äänestysalueelle ja vaalilautakunnan nähden avaa vaalikuoret ja pudota äänestysliput vaaliuurnaan vaalisalaisuus säilyttäen Vaalilain 82 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa eli silloin, jos yhden äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet lasketaan yhdessä, keskusvaalilautakunnan on päätettävä siitä, miten yhdistäminen suoritetaan. Vaihtoehtoja on kaksi: 1) vaalilautakunta vie vaalipäivän äänestysliput keskusvaalilautakunnalle ja äänestyslippujen yhdistämisen ja alustavan laskennan suorittaa keskusvaalilautakunta tai 2) keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen vievät ennakkoäänet vaalipäivänä äänestysalueen vaaliuurnaan, jolloin äänestysalueen kaikkien äänestyslippujen laskennasta vastaa vaalilautakunta normaalin vaalipäivän äänestyksen alustavan laskennan yhteydessä. 84 8.2.1.1. VAIHTOEHTO 1: Vaalilautakunta tuo äänestysliput keskusvaalilautakunnalle Keskusvaalilautakunnan valmistavat toimenpiteet Keskusvaalilautakunnan on 1) ilmoitettava mahdollisimman pian, viimeistään lauantaina 18.4.2015 kello 12 vaalipiirilautakunnalle, että kyseisen äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet lasketaan yhdessä; 2) määrättävä, että kyseisen äänestysalueen vaalilautakunta ei suorita vaalipäivän äänten alustavaa laskentaa, vaan toimittaa äänestysliput keskusvaalilautakunnalle; sekä 3) vaalipäivän äänestysliput saatuaan yhdistettävä ne äänestysalueen vaalikuorissa oleviin äänestyslippuihin (ennakkoääniin) ja suoritettava tämän äänestyslippukokonaisuuden alustava laskenta. Vaalilautakunnan tehtävät vaalipäivänä Kun vaalipäivän äänestys on päättynyt, on pieneksi äänestysalueeksi määrätyn äänestysalueen vaalilautakunnassa äänestysliput vaalisalaisuus säilyttäen otettava vaaliuurnasta ja niiden lukumäärä laskettava ja merkittävä vaalipöytäkirjaan. Laskennassa äänestysliput on pidettävä kokoon taitettuina. Äänestysliput on tämän jälkeen suljettava kestävään päällykseen ja sinetöitävä siten, ettei päällystä voi avata sinetöimisnauhaa rikkomatta. Vaalipöytäkirja ja vaaliluettelo suljetaan ja sinetöidään kumpikin eri päällykseen. Päällyksiin merkitään kunnan keskusvaalilautakunnan osoite sekä lähetysten sisältö ja lähettäjä. Vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja yhden muun jäsenen on viipymättä vietävä lähetykset keskusvaalilautakunnalle. Keskusvaalilautakunta voi määrätä näiden lähetysten muunlaisesta toimittamistavasta, esimerkiksi siten, että lähetykset viedään eri äänestysalueista yhteiskuljetuksella keskusvaalilautakunnalle. Äänestyslippujen alustava laskenta keskusvaalilautakunnassa Keskusvaalilautakunta suorittaa pienen äänestysalueen äänestyslippujen alustavan laskennan kokouksessa, jonka se pitää heti saatuaan äänestysliput haltuunsa. Kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Keskusvaalilautakunta avaa äänestysalueen vaalikuoret ja yhdistää niissä olevat äänestysliput vaalipäivän äänestyslippuihin ja suorittaa tämän äänestyslippukokonaisuuden alustavan laskennan. Pienessä äänestysalueessa ei muodostu lainkaan ennakkoäänestyksen tulosta, vaan ainoastaan vaalipäivän äänestyksen tulos. Tuloslaskenta- 85 järjestelmässä ja tilastoissa pienten äänestysalueiden kaikki äänet merkitään vaalipäivän ääniksi. Ne äänestysliput, joista puuttuu leima tai jotka muutoin on katsottava mitättömiksi, erotetaan eri ryhmäksi. Mitättömiksi ehdotettujen äänestyslippujen lukumäärä lasketaan ja merkitään pöytäkirjaan. Äänestyslippu on mitätön, jos 1) vaalikuoressa on useampi tai muutakin kuin yksi äänestyslippu; 2) vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä; 3) äänestyslippuna on käytetty muuta kuin oikeusministeriön painattamaa äänestyslippua; 4) äänestyslippua ei ole leimattu; 5) ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa; sekä 6) äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä. Asiattomana ei pidetä äänestyslippuun tehtyä merkintää, joka ainoastaan selventää, ketä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut äänestää. Milloin äänestyslippuja tarkastettaessa ei ole täysin selvää, että äänestyslippu voidaan lukea jonkin ehdokkaan hyväksi, se tulee sijoittaa mitättömäksi ehdotettavien äänestyslippujen ryhmään. Äänestyslippujen lajittelu ja laskenta Hyväksyttäviksi ehdotetut äänestysliput järjestetään siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput ovat eri ryhmänä. Kunkin ehdokkaan äänimäärä ja hyväksyttäviksi ehdotettujen lippujen kokonaismäärä lasketaan ja merkitään pöytäkirjaan. Tämän jälkeen lasketaan mitättömiksi ehdotettujen äänestyslippujen ja hyväksyttäviksi ehdotettujen äänestyslippujen lukumäärä yhteen ja summa merkitään pöytäkirjaan. Summan tulee olla sama kuin äänestysalueen hyväksyttyjen vaalikuorten lukumäärä lisättynä vaalilautakunnan vaalipöytäkirjasta ilmenevällä vaalipäivän äänestyksessä annettujen äänestyslippujen lukumäärällä. Äänestyslippuja käsitellessään keskusvaalilautakunta ei saa tehdä niiden sisä- eikä ulkopuolelle mitään merkintöjä. Äänestyslippujen käsittely on myös järjestettävä siten, ettei kenelläkään ole mahdollisuutta väärinkäytöksiin. 86 Sen jälkeen kun äänestysliput on edellä selostetulla tavalla järjestetty ja laskettu, pannaan hyväksyttäviksi ehdotetut äänestysliput nippuihin ehdokkaan numeron osoittamassa järjestyksessä. Kunkin ehdokkaan hyväksi annetut äänestysliput pannaan omiksi nipuikseen. Omaksi nipukseen pannaan myös mitättömiksi ehdotetut äänestysliput. Alustavan ääntenlaskennan tiedotus Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että myös pienten äänestysalueiden alustavan laskennan tulokset merkitään laskentajärjestelmään niin pian kuin se on mahdollista. Äänestyslippujen ja pöytäkirjojen toimittaminen vaalipiirilautakunnalle Keskusvaalilautakunnan on toimitettava viipymättä laskemansa äänestysliput vaalipiirilautakunnalle tarkastuslaskentaa varten. Äänestyslippuja sisältävät niput suljetaan kestävään päällykseen, joka sidotaan huolellisesti narulla tai paketointiteipillä. Päällys sinetöidään niin, ettei sitä voi avata sinetöimisnauhaa rikkomatta. Sen jälkeen päällykseen merkitään - vaalipiirilautakunnan nimi ja osoite, - lähetyksen sisältämien äänestyslippujen lukumäärä ja asianomaisen äänestysalueen numero tai äänestysalueiden numerot (esimerkiksi: 40 ennakkoääntä + 127 vaalipäivän ääntä Vihdin äänestysalueessa nro 008) sekä - lähettäjä (keskusvaalilautakunta). Päivä ja kellonaika, jolloin äänestyslippuja sisältävä päällys sinetöitiin, on merkittävä pöytäkirjaan. Tämä pöytäkirja on liitettävä yhteen vaalilautakunnan vaalipöytäkirjan kanssa ja pantava kuoreen, joka on sinetöitävä sinetöintiteipillä. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja jonkun sen muista jäsenistä on yhdessä vietävä äänestysliput sekä edellä tarkoitetut pöytäkirjat sisältävät lähetykset viipymättä vaalipiirilautakunnalle. Vaalipiirilautakunta voi kuitenkin määrätä myös sille osoitettujen lähetysten muunkinlaisesta toimittamisesta. 87 8.2.1.2. VAIHTOEHTO 2: Keskusvaalilautakunta vie äänestysliput äänestysalueen vaaliuurnaan Keskusvaalilautakunnan valmistavat toimenpiteet Keskusvaalilautakunnan on 1) ilmoitettava mahdollisimman pian, viimeistään lauantaina 18.4.2015 kello 12 ilmoitettava vaalipiirilautakunnalle, että kyseisen äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet lasketaan yhdessä; 2) ilmoitettava äänestysalueen vaalilautakunnalle se kellonaika vaalipäivänä, jolloin keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä yksi muu jäsen tuovat vaalikuoret äänestysalueelle. Vaalikuorten toimittaminen äänestysalueelle Keskusvaalilautakuntakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan sekä yhden muun jäsenen on vaalipäivän äänestyksen aikana eli kello 9:n ja 20:n välillä vietävä äänestysalueen hyväksytyt vaalikuoret äänestysalueen äänestyspaikkaan. Siellä heidän on vaalilautakunnan nähden avattava kuoret ja vaalisalaisuus säilyttäen otettava äänestysliput vaalikuorista ja pudotettava ne vaaliuurnaan. Vaalikuorten tuojien on tarvittaessa selvitettävä vaalilautakunnalle henkilöllisyytensä. Vaalilautakunnan on merkittävä vaalipöytäkirjaan toimituksen kellonaika, vaalikuorten lukumäärä sekä vaalikuoret tuoneiden henkilöiden nimet. Näiden toimenpiteiden tuloksena kyseisessä äänestysalueessa ei muodostu lainkaan ennakkoäänestyksen tulosta, vaan ainoastaan vaalipäivän äänestyksen tulos. Tuloslaskentajärjestelmässä ja tilastoissa äänestysalueen kaikki äänet merkitään vaalipäivän ääniksi. 88 8.2.2. Kahden tai useamman äänestysalueen äänestyslippujen yhdistäminen x Jos arvioit, että äänestysalueella käyttää äänioikeuttaan yhteensä (sekä ennakkoon että vaalipäivänä) vähemmän kuin 50 henkilöä tai jos vaalisalaisuuden turvaaminen sitä muutoin edellyttää, määrää, että äänestysalueen äänestysliput yhdistetään jonkun toisen tai joidenkin toisten äänestysalueiden äänestyslippujen kanssa ja ilmoita nämä äänestysalueet vaalipiirilautakunnalle x Ilmoita kyseisille vaalilautakunnille, että niiden on toimitettava vaali- päivän äänestysliput niitä laskematta keskusvaalilautakuntaan x Yhdistä äänestysalueiden ennakkoäänet äänestysalueiden vaalipäivän ääniin, suorita tämän äänestyslippukokonaisuuden alustava laskenta ja toimita äänestysliput vaalipiirilautakunnalle Vaalilain 82 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa eli silloin, jos keskusvaalilautakunta päättää, että kahden tai useamman äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet yhdistetään laskennassa toisiinsa, keskusvaalilautakunnan tulee hyvissä ajoin, viimeistään lauantaina 18.4.2015 ilmoittaa vaalipiirilautakunnalle nämä äänestysalueet ja suorittaa soveltuvin osin samat toimenpiteet, jotka on selostettu luvussa 8.2.1.1. VAIHTOEHTO 1: Vaalilautakunta tuo äänestysliput keskusvaalilautakunnalle. Näissä tapauksissa vaalilautakunnat siis tuovat aina vaalipäivän äänestysliput keskusvaalilautakunnalle. Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että myös pienten äänestysalueiden alustavan laskennan tulokset merkitään laskentajärjestelmään niin pian kuin se on mahdollista. Yhdistetyissä äänestysalueissa ei muodostu lainkaan ennakkoäänestyksen tulosta, vaan ainoastaan yksi vaalipäivän äänestyksen tulos. Tuloslaskentajärjestelmässä ja tilastoissa yhdistettyjen äänestysalueiden kaikki äänet merkitään vaalipäivän ääniksi. 89 9. MUITA OHJEITA Vaalien ulkomainonnasta Vaalien ulkomainonta on hyväksi todettu keino lisätä vaalien näkyvyyttä ja antaa kuntalaisille tietoa ehdokkaista. Kunnalla ei kuitenkaan ole lakisääteistä velvollisuutta osallistua vaalimainonnan järjestämiseen. Suomen Kuntaliitto suosittelee, että eduskuntavaalien ulkomainonta kunnan hallinnassa ja määräysvallassa olevilla alueilla aloitettaisiin viikkoa ennen ennakkoäänestyksen aloittamista eli keskiviikkona 1.4.2015. Mahdollisia ulkomainospaikkoja jaettaessa on ehdokkaan asettaneita puolueita ja valitsijayhdistyksiä kohdeltava tasapuolisesti. Vaalikustannukset Vaalikustannusten jaosta eri vaaliviranomaisten kesken säädetään vaalilain 188 §:ssä. Muissa vaaleissa kuin kunnallisvaaleissa oikeusministeriö suorittaa kunnalle kertakorvauksena ministeriön vahvistaman euromäärän jokaiselta kyseisissä vaaleissa äänioikeutetulta kunnan asukkaalta. Vuoden 2015 eduskuntavaalien korvaus maksetaan syksyllä 2015. Väestörekisterikeskuksen äänioikeusrekisteriä koskeva päivystys Väestörekisterikeskus päivystää vaaliviranomaisten äänioikeusrekisteriä koskevia kyselyjä varten numerossa 0295 535 530 seuraavasti: 1) Ennakkoäänestyksen aikana - arkipäivisin kello 8-20 sekä - lauantaina ja sunnuntaina kello 9-18; 2) ennakkoäänestyksen jälkeisinä päivinä - keskiviikkona ja torstaina kello 9-19; sekä perjantaina kello 9-21 ja lauantaina kello 10-17 3) Vaalipäivänä sunnuntaina kello 9-20. Soittajan tulee kertoa päivystykseen sen henkilön henkilötunnus, jonka tietoja halutaan selvittää. Henkilötunnuksen perusteella Väestörekisterikeskuksesta kerrotaan kysyjälle henkilön nimi, jolloin saadaan varmistetuksi, että käsillä on juuri keskusvaalilautakunnan tarkoittaman henkilön tiedot. Henkilötunnus on hyvä hakea esille asiapapereista jo ennen soittoa Väestörekisterikeskukseen. 90 Jos henkilötunnusta ei tiedetä, on kysyttävä henkilön nimellä. Tämä on huomattavasti hitaampaa, koska äänioikeusrekisterissä on lukuisia samannimisiä henkilöitä. Nimellä kysyttäessä on varauduttava kertomaan henkilöstä lisätietoja, esim. syntymäaika, kotikunta jne. Oikeusministeriön palvelunumero äänestäjille Oikeusministeriöllä on äänestäjiä varten maksuton palvelunumero 0800 9 4770 (suomenkielisille) ja 0800 9 4771 (ruotsinkielisille). Tarkoitus on, että äänestäjä voi tiedustella numerosta ennakkoäänestyspaikkojen osoitteita ja aukioloaikoja. Numerossa annetaan äänestäjän kysyessä myös keskeisimmät äänestysohjeet (henkilöllisyystodistus mukaan, ilmoituskortti mukaan jne.). Palvelu on tarkoitettu äänestäjille. Vaaliviranomaisen ei tule soittaa numeroon muutoin kuin poikkeustapauksissa. Oikeusministeriön vaalisivut Oikeusministeriön vaalisivuilla www.vaalit.fi on muun muassa yleistietoa vaaleista, ohjeita äänestämisestä ja vaaliviranomaisten yhteystiedot. Oikeusministeriön yhteystiedot - Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, puh. 02951 50128; sähköposti: [email protected]; - Neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen, puh. 02951 50560; sähköposti: [email protected]; - Ylitarkastaja Heini Huotarinen, puh. 02951 50127; sähköposti [email protected]; - Osastosihteeri Terttu Tuomi, puh. 02951 50206; sähköposti: [email protected]. Vaalitietojärjestelmää (VAT) koskevat asiat: - Vaalituki, puh. 02956 65609 (suomeksi) ja 02956 65610 (ruotsiksi): sähköposti [email protected]. Vaalituessa vastaavat ylitarkastaja Jukka Leino, sovellussuunnittelija, vaalitietojärjestelmän pääkäyttäjä Anniina Tjurin, sovellussuunnittelija, pääkäyttäjän varahenkilö Marita Kolehmainen ja IT-suunnittelija Otto Palmu. Ulkoasiainministeriön yhteystiedot - Osastosihteeri Karita Tammi-Kortelainen, puh. 02953 51060; faksi (09) 1605 5755; Sähköposti: [email protected]. LIITE 1 91 VAALILAKI 2.10.1998/714 (eduskuntavaaleja koskevat säännökset) I OSA YHTEISET SÄÄNNÖKSET 1 luku unionin tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa tai tällaisen henkilön perheenjäsen, jos hän asuu Suomessa ja hänen tietonsa on talletettu väestötietojärjestelmään väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009) säädetyllä tavalla. Äänioikeutettu Suomessa ei kuitenkaan ole henkilö, joka on menettänyt äänioikeutensa yksittäistä siviili- tai rikosasiaa koskevan päätöksen vuoksi siinä valtiossa, jonka kansalainen hän on (kotivaltio). (30.12.2013/1213) Äänioikeudesta kunnallisvaaleissa säädetään perustuslaissa ja kuntalaissa. Yleiset säännökset Äänioikeutta ei saa käyttää asiamiehen välityksellä. 1§ 3§ Lain soveltamisala Vaalikelpoisuus Tässä laissa säädetään sen lisäksi, mitä perustuslaissa ja kuntalaissa (365/1995) vaaleista säädetään, miten toimitetaan: Vaalikelpoisuudesta eduskuntavaaleissa ja kelpoisuudesta tasavallan presidentiksi säädetään perustuslaissa sekä vaalikelpoisuudesta kunnallisvaaleissa kuntalaissa. Vaalikelpoisuudesta europarlamenttivaaleissa on voimassa, mitä 164 §:ssä säädetään. 1) kansanedustajien vaalit (eduskuntavaalit); 2) tasavallan presidentin vaali (presidentinvaali); 3) kunnallisvaalit; ja 4) Suomesta valittavien Euroopan parlamentin jäsenten vaalit (europarlamenttivaalit). Kunnallisvaaleista Ahvenanmaan maakunnassa säädetään maakunnan lainsäädännössä. 4 § (5.4.2002/247) Vaalitoimitus Vaalit toimitetaan järjestämällä ennakkoäänestys ja vaalipäivän äänestys. Ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen järjestämisestä kotimaassa vastaa kunta sekä ennakkoäänestyksen järjestämisestä ulkomailla ulkoasiainministeriö. 2§ Äänioikeus Eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa on äänioikeutettu jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Presidentinvaalissa äänioikeusikä tulee saavuttaa viimeistään ensimmäisen vaalin vaalipäivänä. Europarlamenttivaaleissa on äänioikeutettu myös Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jolla on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa taikka joka on Euroopan 5 § (12.4.2013/271) Vaalipiirit eduskuntavaaleissa Eduskuntavaaleja varten maa on jaettu maakuntajaon pohjalta seuraaviin vaalipiireihin: 1) Helsingin vaalipiiri, johon kuuluu Helsingin kaupunki; 2) Uudenmaan vaalipiiri, johon kuuluvat Askolan, Espoon, Hangon, Hyvinkään, Inkoon, Järvenpään, Karkkilan, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Lapinjärven, Lohjan, Loviisan, Myrskylän, Mänt- 92 sälän, Nurmijärven, Pornaisten, Porvoon, Pukkilan, Raaseporin, Sipoon, Siuntion, Tuusulan, Vantaan sekä Vihdin kunnat; 3) Varsinais-Suomen vaalipiiri, johon kuuluvat Auran, Kaarinan, Kemiönsaaren, Koski Tl:n, Kustavin, Laitilan, Liedon, Loimaan, Marttilan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Oripään, Paimion, Paraisten, Pyhärannan, Pöytyän, Raision, Ruskon, Salon, Sauvon, Someron, Taivassalon, Tarvasjoen, Turun, Uudenkaupungin sekä Vehmaan kunnat; 4) Satakunnan vaalipiiri, johon kuuluvat Euran, Eurajoen, Harjavallan, Honkajoen, Huittisten, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Kokemäen, Köyliön, Lavian, Luvian, Merikarvian, Nakkilan, Pomarkun, Porin, Rauman, Siikaisten, Säkylän sekä Ulvilan kunnat; 5) Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri, johon kuuluvat Brändön, Eckerön, Finströmin, Föglön, Getan, Hammarlandin, Jomalan, Kumlingen, Kökarin, Lemlandin, Lumparlandin, Maarianhaminan, Saltvikin, Sottungan, Sundin sekä Vårdön kunnat; 6) Hämeen vaalipiiri, johon kuuluvat Asikkalan, Forssan, Hartolan, Hattulan, Hausjärven, Heinolan, Hollolan, Humppilan, Hämeenkosken, Hämeenlinnan, Janakkalan, Jokioisten, Kärkölän, Lahden, Lopen, Nastolan, Orimattilan, Padasjoen, Riihimäen, Sysmän, Tammelan sekä Ypäjän kunnat; 7) Pirkanmaan vaalipiiri, johon kuuluvat Akaan, Hämeenkyrön, Ikaalisten, Juupajoen, Kangasalan, Kihniön, Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Nokian, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Punkalaitumen, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan, Tampereen, Urjalan, Valkeakosken, Vesilahden, Virtain sekä Ylöjärven kunnat; 8) Kaakkois-Suomen vaalipiiri, johon kuuluvat Enonkosken, Haminan, Heinäveden, Hirvensalmen, Iitin, Imatran, Joroisten, Juvan, Kangasniemen, Kotkan, Kouvolan, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Miehikkälän, Mikkelin, Mäntyharjun, Parikkalan, Pertunmaan, Pieksämäen, Puumalan, Pyhtään, Rantasalmen, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen, Savonlinnan, Sulkavan, Taipalsaaren sekä Virolahden kunnat; 9) Savo-Karjalan vaalipiiri, johon kuuluvat Iisalmen, Ilomantsin, Joensuun, Juankosken, Juuan, Kaavin, Keiteleen, Kiteen, Kiuruveden, Kontiolahden, Kuopion, Lapinlahden, Leppävirran, Lieksan, Liperin, Maaningan, Nurmeksen, Outokummun, Pielaveden, Polvijärven, Rautalammin, Rautavaaran, Rääkkylän, Siilinjärven, Sonkajärven, Suonenjoen, Tervon, Tohmajärven, Tuusniemen, Valtimon, Varkauden, Vesannon sekä Vieremän kunnat; 10) Vaasan vaalipiiri, johon kuuluvat Alajärven, Alavuden, Evijärven, Halsuan, Ilmajoen, Isojoen, Isokyrön, Jalasjärven, Kannuksen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kauhavan, Kaustisen, Kokkolan, Korsnäsin, Kristiinankaupungin, Kruunupyyn, Kuortaneen, Kurikan, Laihian, Lappajärven, Lapuan, Lestijärven, Luodon, Maalahden, Mustasaaren, Närpiön, Pedersören kunnan, Perhon, Pietarsaaren, Seinäjoen, Soinin, Teuvan, Toholammin, Uusikaarlepyyn, Vaasan, Vetelin, Vimpelin, Vöyrin sekä Ähtärin kunnat; 11) Keski-Suomen vaalipiiri, johon kuuluvat Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Jämsän, Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Kinnulan, Kivijärven, Konneveden, Kuhmoisten, Kyyjärven, Laukaan, Luhangan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Pihtiputaan, Saarijärven, Toivakan, Uuraisten, Viitasaaren sekä Äänekosken kunnat; 12) Oulun vaalipiiri, johon kuuluvat Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Hailuodon, Hyrynsalmen, Iin, Kajaanin, Kalajoen, Kempeleen, Kuhmon, Kuusamon, Kärsämäen, Limingan, Lumijoen, Merijärven, Muhoksen, Nivalan, Oulaisten, Oulun, Paltamon, Pudasjärven, Puolangan, Pyhäjoen, Pyhäjärven, Pyhännän, Raahen, Reisjärven, Ristijärven, Sievin, Siikajoen, Siikalatvan, Sotkamon, Suomussalmen, Taivalkosken, Tyrnävän, Utajärven, Vaalan sekä Ylivieskan kunnat; 13) Lapin vaalipiiri, johon kuuluvat Enontekiön, Inarin, Kemin, Kemijärven, Keminmaan, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Ranuan, Rovaniemen, Sallan, Savukosken, Simon, Sodankylän, Tervolan, Tornion, Utsjoen sekä Ylitornion kunnat. 6§ Kansanedustajien paikkojen jako vaalipiirien kesken 93 Muissa vaalipiireissä kuin Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä valitaan suhteellisilla vaaleilla yhteensä 199 kansanedustajaa. Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä valitaan yksi kansanedustaja sillä tavoin kuin siitä jäljempänä säädetään. Kansanedustajien paikkojen jako vaalipiirien kesken Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiriä lukuun ottamatta toimitetaan niiden Suomen kansalaisten lukumäärän perusteella, joilla väestötietojärjestelmän tietojen mukaan on ollut kotikunta Suomessa asianomaisessa vaalipiirissä kuudennen vaalipäivää edeltävän kalenterikuukauden viimeisenä päivänä. Jako, jossa otetaan huomioon vaalivuoden alussa voimaan tulevat kuntajaon muutokset, toimitetaan jakamalla kunkin vaalipiirin Suomen kansalaisten lukumäärä vaalipiirien yhteenlasketulla Suomen kansalaisten lukumäärällä ja kertomalla saatu luku luvulla 199. Kuhunkin vaalipiiriin tulee laskutoimituksen osoittamaa kokonaislukua vastaava paikkamäärä. Jos kaikki paikat eivät tule näin jaetuiksi, loput paikat jaetaan vaalipiirien kesken laskutoimituksen osoittamien lukujen desimaaliosien suuruuden mukaisessa järjestyksessä. (21.12.2007/1263) Jaon toimittaa valtioneuvosto hyvissä ajoin ennen eduskuntavaaleja antamallaan päätöksellä, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. VNA kansanedustajien paikkojen jaosta vaalipiirien kesken 13.11.2014/935 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään vaalilain (714/1998) 6 §:n 3 momentin nojalla: 1§ Eduskuntavaaleissa, jotka toimitetaan 19 päivänä huhtikuuta 2015, valitaan vaalipiireissä seuraavat määrät kansanedustajia: Helsingin vaalipiirissä ..................................................... Uudenmaan vaalipiirissä .................................................. Varsinais-Suomen vaalipiirissä ....................................... Satakunnan vaalipiirissä .................................................. Hämeen vaalipiirissä ....................................................... Pirkanmaan vaalipiirissä .................................................. Kaakkois-Suomen vaalipiirissä ....................................... Savo-Karjalan vaalipiirissä .............................................. Vaasan vaalipiirissä ......................................................... Keski-Suomen vaalipiirissä ............................................. Oulun vaalipiirissä ........................................................... Lapin vaalipiirissä ........................................................... 2§ Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä valitaan vaalilain (714/1998) mukaisesti yksi kansanedustaja. 22 35 17 8 14 19 17 16 16 10 18 7 3§ Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2014 ja on voimassa 30 päivään huhtikuuta 2015. 7§ Vaalipiirit muissa vaaleissa -----------------------------------------------------------8§ Äänestysalueet Äänestysalueena on kunta, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen. Äänestysalueista päättää valtuusto. Päätöstä tehtäessä on otettava huomioon seuraavan kalenterivuoden alusta voimaan tulevat kuntajaon muutokset. Valtuuston on myös määrättävä, mihin äänestysalueeseen kuuluvat ne henkilöt, joita ei ole väestötietojärjestelmässä merkitty minkään kiinteistön kohdalle. Päätös äänestysalueista tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta, jos päätös tehdään ja päätöksestä ilmoitetaan maistraatille sen määräämällä tavalla viimeistään saman vuoden huhtikuussa. Myöhemmin tehty tai maistraatille ilmoitettu päätös tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta seuraavana vuonna. (5.4.2002/247) Jos päätös kuntajaon muuttamisesta on tehty äänestysalueista tehdyn päätöksen jälkeen, valtuuston tai, jos muutoksesta on päättänyt ministeriö, kunnanhallituksen on viipymättä tarkistettava äänestysaluejako. Äänestysalueista tehtyä päätöstä, josta on ilmoitettu maistraatille, noudatetaan hallinto-oikeudelle tehdystä valituksesta huolimatta, kunnes valitusasia on ratkaistu, jollei hallinto-oikeus toisin määrää. Hallinto-oikeuden valituksesta antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. (5.4.2002/247) 9§ Ennakkoäänestyspaikat ja vaalipäivän äänestyspaikat Ennakkoäänestyspaikkoja ovat: 1) ne kotimaan yleiset ennakkoäänestyspaikat, joiden lukumäärästä ja sijainnista kunnanhallitus 94 päättää ja joita on oltava, jollei erityisestä syystä muuta johdu, jokaisessa kunnassa vähintään yksi; (5.4.2002/247) 2 luku 2) valtioneuvoston asetuksella säädettävät Suomen edustustot ja niiden toimipaikat sekä valtioneuvoston asetuksella säädettävät kunnallisvaalien yleiset ennakkoäänestyspaikat Ahvenanmaan maakunnassa; (21.12.2007/1263) 10 § 3) sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut, kunnanhallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset (laitos); (5.4.2002/247) 4) suomalaiset laivat, jotka ovat ulkomailla, kun ennakkoäänestys toimitetaan. (24.10.2003/868) Lisäksi ennakkoäänestys voidaan jäljempänä säädetyin edellytyksin järjestää äänestäjän kotona (kotiäänestys). Jokaisella äänestysalueella on kunnanhallituksen päätöksellä määrätty vaalipäivän äänestyspaikka. Erityisistä syistä äänestyspaikka voidaan sijoittaa äänestysalueen tai kunnankin ulkopuolelle, jollei siitä aiheudu äänestäjille kohtuutonta haittaa. (5.4.2002/247) Kunnanhallituksen on huolehdittava siitä, että Väestörekisterikeskuksen ylläpitämään äänestyspaikkarekisteriin viipymättä merkitään Väestörekisterikeskuksen määräämällä tavalla jokaisen kunnassa olevan yleisen ennakkoäänestyspaikan nimi, käyntiosoite, aukiolopäivät ja päivittäiset aukioloajat sekä vaalipäivän äänestyspaikan nimi ja käyntiosoite sekä muut oikeusministeriön määräämät tiedot. Ne kotimaan yleiset ennakkoäänestyspaikat ja vaalipäivän äänestyspaikat, jotka ovat äänestyspaikkarekisterissä 51. päivänä ennen vaalipäivää päivän päättyessä, ovat vaaleissa äänestyspaikkoina, vaikka tässä pykälässä tarkoitetusta kunnanhallituksen päätöksestä tehtyä oikaisuvaatimusta ei ole käsitelty ja vaikka hallintooikeudelle tehtyä kunnallisvalitusta, jolla oikaisuvaatimuksesta tehtyyn päätökseen on haettu muutosta, ei ole ratkaistu. Kunnanhallitukselle tehty oikaisuvaatimus ja kunnanhallituksen päätöksestä tehty kunnallisvalitus on käsiteltävä kiireellisesti. Hallinto-oikeuden valituksesta antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. (5.4.2002/247) Vaaliviranomaiset Vaaliasioiden käsittely valtioneuvostossa Valtioneuvostossa oikeusministeriö toimii ylimpänä vaaliviranomaisena. 2 momentti on kumottu L:lla 5.4.2002/247. 11 § (12.4.2013/271) Vaalipiirilautakunta Aluehallintoviraston on hyvissä ajoin ennen eduskuntavaaleja asetettava jokaiseen 5 §:ssä tarkoitettuun vaalipiiriin vaalipiirilautakunta. Sen toimikausi kestää, kunnes uusi lautakunta on valittu. Lautakunnan asettaa se aluehallintovirasto, jonka alueella lautakunnan kokouspaikka on. Vaalipiirilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä neljä varajäsentä. Sekä jäsenten että varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Jäsen tai varajäsen, joka lautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua lautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa. Helsingin vaalipiirilautakunta ja Uudenmaan vaalipiirilautakunta pitävät kokouksensa Helsingissä, Varsinais-Suomen vaalipiirilautakunta Turussa, Satakunnan vaalipiirilautakunta Porissa, Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirilautakunta Maarianhaminassa, Hämeen vaalipiirilautakunta Hämeenlinnassa, Pirkanmaan vaalipiirilautakunta Tampereella, Kaakkois-Suomen vaalipiirilautakunta Mikkelissä, Savo-Karjalan vaalipiirilautakunta Kuopiossa, Vaasan vaalipiirilautakunta Vaasassa, Keski-Suomen vaalipiirilautakunta Jyväskylässä, Oulun vaalipiirilautakunta Oulussa ja Lapin vaalipiirilautakunta Rovaniemellä. 95 12 § 14 § Vaalipiirilautakunnan työskentely Kunnan keskusvaalilautakunnan työskentely Vaalipiirilautakunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Jos jäsen tai varajäsen on kuollut tai saanut vapautuksen toimestaan, on hänen sijaansa jäljellä olevaksi toimikaudeksi valittava uusi jäsen tai varajäsen. Kunnan keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Jos varajäsen on kuollut taikka estynyt tai esteellinen, saa kunnanhallitus tarvittaessa määrätä väliaikaisen varajäsenen. Vaalipiirilautakunta ottaa itselleen sihteerin ja muun tarvittavan henkilöstön. Se päättää muiden kuin sen kokouksiin tässä laissa tarkoitettujen tehtäviensä vuoksi osallistumaan oikeutettujen henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta kokouksissaan. Kunnan keskusvaalilautakunta ottaa itselleen sihteerin ja muun tarvittavan henkilöstön. Se päättää muiden kuin sen kokouksiin tässä laissa tarkoitettujen tehtäviensä vuoksi osallistumaan oikeutettujen henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta kokouksissaan. 13 § Kunnan keskusvaalilautakuntaan ei sovelleta kuntalain 50 §:ssä tarkoitetun hallintosäännön määräyksiä kunnanhallituksen edustajan ja kunnanjohtajan läsnäolo- ja puheoikeudesta kokouksissa eikä oikeudesta ottaa asia ylemmän toimielimen käsiteltäväksi. Kunnan keskusvaalilautakunta 15 § (28.6.2013/496) Valtuuston on asetettava kuntaan toimikaudekseen kunnan keskusvaalilautakunta. Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta Vaalipiirilautakunnan kokouksissa pidetään pöytäkirjaa. Pöytäkirjan ja lautakunnan toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Kunnan keskusvaalilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään viisi. Varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Sekä jäsenten että varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa kunnassa edellisissä kunnallisvaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Jäsen tai varajäsen, joka keskusvaalilautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa. Ahvenanmaan maakunnassa toimii kussakin kunnassa kunnan keskusvaalilautakuntana eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa maakunnassa toimitettavia kunnallisvaaleja varten asetettu lautakunta, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnan keskusvaalilautakunnasta tässä laissa säädetään. Kunnan keskusvaalilautakunnan on ilmoitettava yhteystietonsa Väestörekisterikeskukselle sen määräämällä tavalla. (5.4.2002/247) Kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava: 1) kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme; sekä 2) laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, joihin kuhunkin kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Sekä vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäsenten että niiden varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa asianomaisessa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Kunnallisvaaleissa jäsenten ja varajäsenten tulee kuitenkin vastaavasti edustaa kunnassa edellisissä kunnallisvaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Vaalilautakunnan varajäsenet ja vaalitoimikunnan varajäsenet laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. 96 Vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. 2) suomalaisessa laivassa sen päällikkö tai hänen määräämänsä laivassa palveleva henkilö. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle. Ennakkoäänestystä kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa toimitettaessa vähintään kahden vaalitoimitsijan on oltava yhtä aikaa saapuvilla. Muissa ennakkoäänestyspaikoissa, joihin vaalitoimitsijoita on nimetty tai määrätty kaksi tai useampia, riittää, että ennakkoäänestystä toimitettaessa on saapuvilla yksi vaalitoimitsija. Kunkin yksittäisen kotiäänestyksen toimittamisesta huolehtii yksi vaalitoimitsija. 16 § (28.6.2013/496) Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan työskentely Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta ovat päätösvaltaisia kolmijäsenisinä. Vaalilautakunta nimeää vaalipäivän äänestystä varten yhden tai useamman vaaliavustajan. Vaaliavustajasta säädetään tarkemmin 73 §:ssä. Vaalilautakunta voi ottaa avustavaa henkilöstöä äänestyslippujen laskemista ja järjestämistä varten sekä 77 §:ssä tarkoitettua äänioikeusrekisterin ja muiden oikeusministeriön tietojärjestelmien käyttämistä varten. Vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan ei sovelleta kuntalain 50 §:ssä tarkoitetun hallintosäännön määräyksiä pöytäkirjan laatimisesta, tarkastamisesta ja nähtävänä pitämisestä, asian jatkokokoukseen siirtämisestä, kunnanhallituksen edustajan ja kunnanjohtajan läsnäolo- ja puheoikeudesta kokouksissa, viranhaltijaesittelystä, oikeudesta ottaa asia ylemmän toimielimen käsiteltäväksi eikä kunnan taloudesta. 17 § (28.6.2013/496) Vaalitoimitsijat Ennakkoäänestyksestä kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa, Suomen edustustossa ja suomalaisessa laivassa sekä kotiäänestyksestä huolehtivat vaalitoimitsijat. Kussakin kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa on oltava ainakin kaksi vaalitoimitsijaa. Muissakin ennakkoäänestyspaikoissa vaalitoimitsijoita voi tarvittaessa olla kaksi tai useampia. Vaalitoimitsijat kotimaan yleiseen ennakkoäänestyspaikkaan ja kotiäänestykseen määrää kunnan keskusvaalilautakunta. Muutoin vaalitoimitsijoina ovat: 1) Suomen edustustossa sen päällikkö tai hänen nimeämänsä henkilö; Asianomaisissa vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei voi olla vaalitoimitsijana. 3 luku Äänioikeusrekisteri 18 § (28.6.2013/496) Äänioikeusrekisterin perustaminen ja tiedot Väestörekisterikeskus perustaa viimeistään 46. päivänä ennen vaalipäivää rekisterin, johon otetaan jokainen väestötietojärjestelmän tietojen mukaan tulevissa vaaleissa äänioikeutettu (äänioikeusrekisteri). Jokaisesta äänioikeutetusta otetaan äänioikeusrekisteriin seuraavat tiedot sellaisina kuin ne ovat väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää kello 24: 1) henkilötunnus; 2) täydellinen nimi; 3) muissa kuin kunnallisvaaleissa 5 §:ssä tarkoitettu vaalipiiri; 4) kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa; 5) äänestysalue; 6) äänestyspaikka vaalipäivänä ja sen osoite; 7) äidinkieli, jos se on islanti, norja, ruotsi tai tanska; 97 8) muissa kuin kunnallisvaaleissa asuinvaltio, jollei se ole Suomi; 20 § 9) maistraatti, jonka virka-alueella kotikunta on; Presidentinvaalin äänioikeusrekisterin käyttäminen 10) rekisteriin ottamisen päivämäärä; ------------------------------------------------------------ 11) väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 36 §:ssä tarkoitettu turvakielto. 21 § Jollei äänioikeutetulla ole kotikuntaa Suomessa 51. päivänä ennen vaalipäivää, kotikunnan sijasta äänioikeusrekisteriin merkitään kotikuntalain mukainen väestökirjanpitokunta. Jollei tämä kunta enää kuulu Suomen alueeseen, merkitään sen sijasta Helsingin kaupunki. Jollei europarlamenttivaaleissa äänioikeutetulla Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalaisella ole kotikuntaa Suomessa, kotikunnan sijasta äänioikeusrekisteriin merkitään äänioikeuskunta. Äänioikeutettu kuuluu näissä tapauksissa äänestysalueeseen, jonka valtuusto on 8 §:n 1 momentin nojalla määrännyt niitä äänioikeutettuja varten, joita ei ole väestötietojärjestelmässä merkitty minkään kiinteistön kohdalle. (30.12.2013/1213) Väestörekisterikeskus laatii jokaisesta äänioikeusrekisteriin otetusta ilmoituskortin, jossa ovat: Äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen äänioikeutetun kohdalle rekisteriin merkitään: 1) kuolintieto, jos äänioikeutettu on kuollut; 2) jos henkilö on merkitty 26 §:ssä säädetyllä tavalla äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, tieto siitä; 3) tiedot mahdollisesta oikaisuvaatimuksesta ja siihen annetuista päätöksistä; 4) tieto siitä, onko äänioikeutettu käyttänyt äänioikeuttaan; -----------------------------------------------------------19 § Äänioikeusrekisteriin merkittävät lisätiedot kunnallisvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa ------------------------------------------------------------ Ilmoituskortti 1) 18 §:n 2 momentin 2, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetut tiedot; 2) äänioikeutetun se osoite, joka on väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää kello 24; 3) tieto siitä, missä vaaleissa ja missä vaalipiirissä tai kunnassa kortin vastaanottajalla on äänioikeus; 4) tiedot vaalipäivästä ja ennakkoäänestyksen ajanjaksosta; 5) kortin lähettäjäksi merkityn maistraatin sekä kunnan keskusvaalilautakunnan yhteystiedot; 6) tieto rekisteristä tai tietojärjestelmästä, johon kortissa olevat tiedot perustuvat; sekä 7) oikeusministeriön laatimat ohjeet kortin käyttämisestä ja menettelystä äänestettäessä. (21.12.2007/1263) Ilmoituskortissa voi lisäksi olla optisesti luettavassa muodossa 18 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut tiedot tarpeellisin osin. Ilmoituskortti laaditaan siten, että sitä voidaan käyttää lähetekirjeenä muussa ennakkoäänestyksessä kuin kotiäänestyksessä. Ilmoituskorttiin voidaan liittää oikeusministeriön laatimaa tietoa äänestysmenettelystä ja vaaleissa valittavasta toimielimestä. (21.12.2007/1263) Väestörekisterikeskus huolehtii siitä, että ilmoituskortit lähetetään viimeistään 24. päivänä ennen vaalipäivää niille äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa. --------------------------------------------------------------------------------------------------------- 98 22 § Tiedottaminen Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalaisille kunnallisvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa -----------------------------------------------------------23 § (28.6.2013/496) Äänioikeusrekisterin tietojen tarkastaminen Äänioikeusrekisteriin 18 §:n 2 ja 3 momentin sekä 19 §:n nojalla merkityt tiedot lukuun ottamatta henkilötunnuksia ovat tarkastusta varten nähtävillä maistraateissa tai puhelimitse maksutta saatavissa niistä ja, sen mukaan kuin Väestörekisterikeskus määrää, myös muissa paikoissa arkipäivinä virka-aikana 41. päivästä ennen vaalipäivää. Maistraatit voivat antaa äänioikeusrekisteristä otteita. Ote annetaan maksutta sille, josta otteessa on tietoja, ja tässä laissa tarkoitetulle viranomaiselle. Väestörekisterikeskus tiedottaa virallisessa lehdessä ja muulla sopivaksi katsomallaan tavalla äänioikeusrekisterin tietojen saatavillapidosta sekä siitä, miten oikaisuvaatimus tehdään. Jos äänioikeusrekisteriin on merkitty henkilön kohdalle 18 §:n 2 momentin 11 kohdassa tai 4 momentin 5 kohdassa tarkoitettu tieto turvakiellosta, äänioikeusrekisterissä olevista henkilötiedoista voidaan pitää tarkastusta varten nähtävinä vain 18 §:n 2 momentin 2, 7 ja 10 kohdassa tarkoitetut tiedot. Jos äänioikeutetun kotikuntalaissa tarkoitettu muuttoilmoitus saapuu maistraatille myöhemmin kuin 51. päivänä ennen vaalipäivää, äänioikeutettu ei tämän muuttoilmoituksen perusteella voi vaatia oikaisua äänioikeusrekisterissä oleviin häntä koskeviin 18 §:n 2 momentin 3–6 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin. Oikaisuvaatimus voidaan tehdä käyttäen tarkoitusta varten laadittua lomaketta. Väestörekisterikeskuksen on huolehdittava, että lomakkeita on painettuina tai monistettuina maistraateissa ja muissa paikoissa, joissa äänioikeusrekisterin tiedot ovat nähtävillä. 25 § Maistraatin päätös Maistraatin on ratkaistava oikaisuvaatimus viimeistään 13. päivänä ennen vaalipäivää ja tehtävä ratkaisusta mahdollisesti aiheutuvat muutokset äänioikeusrekisteriin viimeistään 12. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 12. Maistraatin on viipymättä annettava päätös tiedoksi oikaisuvaatimuksen tehneelle. Päätös on lähetettävä postitse kirjattuna lähetyksenä, mutta se voidaan toimittaa muullakin todistettavalla tavalla, jos se ei aiheuta viivytystä. Jos päätös sisältää sen, että henkilö otetaan äänioikeusrekisteriin, maistraatin on samalla toimitettava hänelle ilmoituskortti. Jollei vastaanottajan postiosoitetta tunneta, päätös on julkaistava virallisessa lehdessä. 26 § 24 § Itseoikaisu Oikaisuvaatimus Jos Väestörekisterikeskus tai maistraatti katsoo, että joku on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä tai oikeudettomasti otettu siihen taikka että jotakuta koskeva merkintä äänioikeusrekisterissä on virheellinen, sillä on viran puolesta oikeus lisätä henkilö äänioikeusrekisteriin tai merkitä hänet äänioikeutta vailla olevaksi taikka korjata häntä koskeva virheellinen merkintä. Muutokset on tehtävä viimeistään 12. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 12. Joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeusrekisteristä tai että häntä koskeva merkintä siinä on virheellinen, voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen maistraatille viimeistään 16. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16. Oikaisuvaatimus voidaan perustaa myös sellaisiin äänioikeuteen vaikuttaviin seikkoihin, jotka ovat sattuneet äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen. Merkittäessä henkilö äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi on siitä tehtävä kirjallinen päätös ja annettava se tiedoksi asianomaiselle 99 henkilölle siten kuin 25 §:n 2 momentissa säädetään. Kirjallista päätöstä ei kuitenkaan tehdä, jos henkilö on kuollut tai julistettu kuolleeksi äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen. Lisättäessä henkilö äänioikeusrekisteriin hänelle on viipymättä lähetettävä ilmoituskortti. Korjattaessa äänioikeusrekisterissä oleva henkilöä koskeva virheellinen merkintä on korjauksesta viipymättä ilmoitettava asianomaiselle henkilölle, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta. 28 § (28.6.2013/496) Äänioikeusrekisterin lainvoimaisuus Äänioikeusrekisteri on lainvoimainen 12. päivänä ennen vaalipäivää kello 12 lukien. Lainvoimaista äänioikeusrekisteriä on vaaleissa noudatettava muuttamattomana. Äänioikeusrekisteriä pidetään lainvoimaisena sen estämättä, että hallinto-oikeus ei ole ennen äänioikeusrekisterin tulemista lainvoimaiseksi antanut päätöstä sille tehtyyn valitukseen. -----------------------------------------------------------27 § (8.5.2009/300) Valitus hallinto-oikeuteen Maistraatin päätöksestä, jolla oikaisuvaatimus on hylätty tai jätetty tutkimatta, ja Väestörekisterikeskuksen tai maistraatin 26 §:n 2 momentissa tarkoitetusta päätöksestä saa valittaa hallintooikeuteen. Valitus on tehtävä viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jona asianosainen on saanut päätöksen tiedoksi tai päätös on julkaistu virallisessa lehdessä. Hallinto-oikeudelle osoitetun valituskirjelmän voi valitusajan kuluessa toimittaa maistraatille edelleen hallinto-oikeudelle toimitettavaksi. Valituksen tekemiseen sovelletaan muutoin, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden on viipymättä annettava päätöksestään tieto valittajalle ja maistraatille. Jos päätös sisältää sen, että joku on otettava äänioikeusrekisteriin tai että jotakuta koskevia tietoja on muutettava, hallinto-oikeuden on lisäksi viipymättä ilmoitettava päätöksestä Väestörekisterikeskukselle, jonka on tehtävä äänioikeusrekisteriin tarvittavat muutokset. Jos hallinto-oikeus antaa tällaisen päätöksensä myöhemmin kuin 4. päivänä ennen vaalipäivää kello 19, sen on viipymättä toimitettava päätös myös asianomaisen kunnan keskusvaalilautakunnalle, joka liittää sen 71 §:ssä tarkoitettuun vaaliluetteloon. Jos valitus on hylätty tai jätetty tutkimatta, hallinto-oikeuden on ilmoitettava siitä Väestörekisterikeskukselle, jonka on tehtävä äänioikeusrekisteriin siitä merkintä. Hallinto-oikeuden tässä pykälässä tarkoitettuun päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta. Jos joku on ilmeisen virheellisesti 26 §:n 1 tai 5 momentin nojalla merkitty äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, Väestörekisterikeskus voi poistaa merkinnän lainvoimaisesta äänioikeusrekisteristä. Sen, joka esittää vaalilautakunnalle vaalipäivänä hallinto-oikeuden tai korkeimman hallintooikeuden päätöksen, jonka mukaan hän on äänioikeutettu, on annettava äänestää. Hän on velvollinen luovuttamaan päätöksen tai sen jäljennöksen vaalilautakunnalle. 29 § Äänioikeusrekisterin käyttö Äänioikeusrekisteriin merkitään sen mukaan kuin 5 ja 6 luvussa säädetään, milloin ja missä äänioikeutettu on äänestänyt. Merkinnän voi tehdä kotimaassa olevan yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsija tai vaalitoimikunnan puheenjohtaja taikka vaalilautakunta tai kunnan keskusvaalilautakunta tai keskusvaalilautakunnan pyynnöstä maistraatti. Jos merkintä havaitaan virheelliseksi, sen voi korjata vain kunnan keskusvaalilautakunta tai sen pyynnöstä maistraatti. Äänestämistä koskevat merkinnät eivät ole julkisia, ennen kuin vaalipäivän äänestys on päättynyt. Jos presidentinvaalissa toimitetaan toinen vaali, ensimmäisen vaalin äänestämistä koskevat merkinnät ovat julkisia vasta toisen vaalin vaalipäivän äänestyksen päätyttyä. (5.4.2002/247) Sen jälkeen kun vaalien tulos on saanut lainvoiman, äänioikeusrekisteristä otetaan oikeusministeriön määräämät arkistotulosteet. Tämän jälkeen Väestörekisterikeskus hävittää rekisterissä olevat tiedot. 100 Ehdokasasettelun viranomaistehtävät vänä, vaalipäivän jälkeisenä päivänä ja 3. päivänä vaalipäivän jälkeen sekä muulloin, jos asiain käsittely sitä vaatii. 30 § 34 § (21.5.2010/431) Ehdokasasettelu Asiakirjojen jättämisestä määrääminen ja kuuluttaminen Puoluerekisteriin merkittyjen puolueiden (puolue) ja äänioikeutettujen perustamien valitsijayhdistysten ehdokkaiden asettamisesta sekä hakemuksesta ehdokaslistan julkaisemiseksi ehdokaslistojen yhdistelmässä ja hakemuksesta ehdokkaan ottamiseksi presidentinvaalin ehdokasluetteloon (ehdokashakemukset) ja hakemusten toimittamisesta ehdokashakemukset käsittelevälle viranomaiselle säädetään II osassa. Ehdokashakemukset käsittelevä viranomainen määrää viimeistään 55. päivänä ennen presidentinvaalin vaalipäivää ja 48. päivänä ennen muiden vaalien vaalipäivää pidettävässä kokouksessaan, kenelle, minä päivinä ja kellonaikoina sekä missä sille tarkoitetut ehdokashakemukset ja muut ehdokkaiden asettamista koskevat asiakirjat on annettava. 4 luku 31 § Ehdokashakemukset käsittelevä viranomainen Ehdokashakemukset käsittelee: 1) eduskuntavaaleissa vaalipiirilautakunta; -----------------------------------------------------------32 § (21.5.2010/431) Puolueita koskevat ilmoitukset Oikeusministeriön on viimeistään 55. päivänä ennen presidentinvaalin vaalipäivää ja 48. päivänä ennen muiden vaalien vaalipäivää ilmoitettava ehdokashakemukset käsitteleville viranomaisille, lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirilautakuntaa, ne puolueet, jotka on merkitty puoluerekisteriin, ja ne henkilöt, jotka ovat oikeutettuja kirjoittamaan puolueen nimen. 33 § (21.5.2010/431) Viranomaisen lakimääräiset kokoukset Ehdokashakemukset käsittelevä viranomainen kokoontuu puheenjohtajan kutsusta hyvissä ajoin, viimeistään 55. päivänä ennen presidentinvaalin vaalipäivää ja 48. päivänä ennen muiden vaalien vaalipäivää, ja sen jälkeen, jos asioita on käsiteltävinä, 47., 41., 39. ja 38. päivänä ennen presidentinvaalin vaalipäivää sekä 40., 34., 32. ja 31. päivänä ennen muiden vaalien vaalipäivää, vaalipäi- Määräyksestä on laadittava kuulutus, joka on annettava tiedoksi puolueiden ilmoittamille vaaliasiamiehille ja pantava nähtäväksi viranomaisen kokoushuoneistossa sekä julkaistava kunnallisvaaleissa sillä tavalla kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi ja muissa vaaleissa virallisessa lehdessä. 35 § Velvollisuus asiakirjojen tarkastamiseen Ehdokashakemukset käsittelevän viranomaisen on tutkittava, onko ehdokashakemukset ja ilmoitukset vaaliliitosta ja yhteislistasta jätetty sille laissa säädetyssä määräajassa ja onko asiakirjat laadittu laissa tai sen nojalla säädetyin tai määrätyin muodoin sekä ovatko ehdokkaat vaalikelpoisia ja onko heidän ehdokkuudelleen muutoin laissa säädettyä estettä. Ehdokashakemukset käsittelevän viranomaisen asiana ei ole tutkia, miten jäsenäänestys ja ehdokkaiden asettaminen siihen liittyvine menettelyineen puolueessa taikka sen piiri-, perus- tai muussa järjestössä taikka puolueen jäseniä kunnassa edustavassa yhdistyksessä on toimitettu. 36 § (21.5.2010/431) Ehdokashakemusten käsittely ja huomautukset Ehdokashakemukset niihin liitettyine asiakirjoineen tarkastetaan 41. päivänä ennen presidentinvaalin vaalipäivää ja 34. päivänä ennen muiden vaalien vaalipäivää pidettävässä kokouksessa. 101 Jos ehdokashakemusta taikka ilmoitusta vaaliliitosta tai yhteislistasta ei ole annettu viranomaiselle määräaikana, se jätetään tutkimatta. Puolueen, yhteislistan tai yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehelle on viipymättä huomautettava, jos: 1) ehdokashakemusta taikka ilmoitusta vaaliliitosta tai yhteislistasta ei ole tehty tämän lain tai sen nojalla annettujen määräysten mukaisesti taikka ehdokashakemukseen ei ole liitetty tässä laissa edellytettyjä asiakirjoja; 2) ehdokashakemusasiakirjoja ei muusta kuin 1 kohdassa mainitusta syystä voida pitää lainmukaisina; taikka 3) ehdokkaaksi on asetettu henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen tai joka on asetettu samoissa vaaleissa ehdokkaaksi kahdella tai useammalla listalla. 37 § Ehdokkaiden järjestyksen määrääminen Edellä 36 §:ssä tarkoitetussa kokouksessa määrätään puolueiden, yhteislistojen ja valitsijayhdistysten keskinäinen järjestys ehdokaslistojen yhdistelmää varten sekä presidentinvaalin ehdokkaiden keskinäinen järjestys ehdokasluetteloa varten. Vaaliasiamiehillä, joille huomautuksia on tehty, on oikeus viimeistään 39. päivänä ennen presidentinvaalin vaalipäivää ja 32. päivänä ennen muiden vaalien vaalipäivää ennen kello 16 tehdä huomautuksista johtuvat oikaisut sekä täydentää ehdokashakemusta ja siihen liitettyjä asiakirjoja. Saman ajan kuluessa vaaliasiamiehillä on oikeus tehdä tarvittavia ehdokkaan nimeä, arvoa, ammattia tai tointa taikka kotikuntaa koskevia tarkistuksia. Jos huomautus koskee ilmoitusta vaaliliitosta, puolueiden vaaliasiamiehillä on oikeus antaa yhteinen kirjallinen ehdotuksensa ilmoituksen oikaisemiseksi. Jos huomautus on tehty 36 §:n 3 momentin 3 kohdassa mainitusta syystä, vaaliasiamiehellä on oikeus tämän pykälän 1 momentissa säädetyn ajan kuluessa poistaa ensin mainitussa lainkohdassa tarkoitettu ehdokas. 39 § (21.5.2010/431) Ehdokashakemusten ratkaiseminen Määräaikana saapuneet ehdokashakemukset niihin liitettyine asiakirjoineen käsitellään uudelleen 39. päivänä ennen presidentinvaalin ja 32. päivänä ennen muiden vaalien vaalipäivää pidettävässä kokouksessa. Samalla tehdään päätökset ehdokashakemusten sekä vaaliliittoa ja yhteislistaa koskevien ilmoitusten johdosta. Eduskuntavaaleissa, kunnallisvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa arvotaan: Ne määräaikana perille toimitetut ehdokashakemukset sekä ilmoitukset vaaliliitosta ja yhteislistasta, joita vastaan huomautuksia ei ole tehty, on hyväksyttävä. 1) vaaliliittoon kuulumattomien puolueiden ja vaaliliittojen keskinäinen järjestys; 40 § (21.5.2010/431) 2) vaaliliitossa sen muodostaneiden puolueiden keskinäinen järjestys; sekä Ehdokashakemusten tehtävät päätökset 3) yhteislistojen keskinäinen järjestys. Jos 38 §:n 2 momentissa tarkoitettu huomautus on tehty ja hyväksyttävää ilmoitusta oikaisusta ei ole annettu tai ilmoitusta kyseisen ehdokkaan poistamisesta tehty määräajassa taikka jos ehdokas on kuollut, ehdokasta ei oteta ehdokaslistojen yhdistelmään tai presidentinvaalin ehdokasluetteloon. Puolueen, valitsijayhdistyksen tai yhteislistan vaaliasiamies on velvollinen viipymättä ilmoittamaan ehdokkaan kuolemasta ehdokashakemukset käsittelevälle viranomaiselle. Yhteislistaan kuulumattomat valitsijayhdistykset järjestetään aakkosjärjestykseen. -----------------------------------------------------------38 § (21.5.2010/431) Vaaliasiamiesten toimenpiteet huomautusten johdosta ratkaisemisen jälkeen 102 Puolueella tai valitsijayhdistyksellä, jonka ilmoitusta vaaliliittoon tai yhteislistaan liittymisestä ei ole hyväksytty, on oikeus peruuttaa ehdokashakemuksensa. Puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehen on tehtävä peruutus kirjallisesti ehdokashakemukset käsittelevälle viranomaiselle viimeistään 31. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 12. Ehdokashakemuksen hyväksymistä koskeva asia on peruutuksen johdosta käsiteltävä uudelleen. Päätökset tässä pykälässä tarkoitetuissa asioissa tehdään 38. päivänä ennen presidentinvaalin vaalipäivää ja 31. päivänä ennen muiden vaalien vaalipäivää pidettävässä kokouksessa ennen presidentinvaalin ehdokasluettelon tai ehdokaslistojen yhdistelmän laatimista. 41 § (28.6.2013/496) Ehdokaslistojen yhdistelmän laatiminen Ehdokashakemukset käsittelevän viranomaisen on laadittava 31. päivänä ennen vaalipäivää viimeistään kello 16 aloitettavassa kokouksessaan ehdokaslistojen yhdistelmä, jossa on samalle puolelle lehteä painettuna: 1) yhteinen otsikko sen selvittämiseksi, mitä vaaleja varten yhdistelmä on laadittu; sekä 2) puolueiden ehdokaslistat, yhteislistat ja yhteislistaan kuulumattomien valitsijayhdistysten ehdokaslistat. Vaaliliittoon kuulumattomien ja vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokaslistat sekä yhteislistat ja yhteislistaan kuulumattomien valitsijayhdistysten ehdokaslistat sijoitetaan 37 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuun järjestykseen siten, että ensin ovat puolueiden ehdokaslistat ryhmiteltyinä vasemmalta oikealle, sitten yhteislistat vastaavalla tavalla ryhmiteltyinä ja lopuksi yhteislistaan kuulumattomien valitsijayhdistysten ehdokaslistat aakkosjärjestyksessä allekkain. Ehdokkaille annetaan tässä järjestyksessä numerot alkaen numerosta 2. Jos puolueita, vaaliliittoja tai yhteislistoja on niin paljon, että niiden ryhmittely vasemmalta oikealle oleellisesti haittaisi yhdistelmän luettavuutta, ne tai osa niistä voidaan ryhmitellä yhdistelmään arvonnan mukaista järjestystä noudattaen myös allekkain. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokaslistat erotetaan riittävän selkeästi vaaliliittoon kuulumattomien puolueiden ehdokaslistoista. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokaslistojen alapuolelle tehdään merkintä siitä, että kyseiset puolueet ovat vaaliliitossa. Puolueiden ja yhteislistojen ehdokkaiden tiedot merkitään asianomaisen puolueen nimen tai yhteislistan nimityksen alle ryhmiteltyinä yhdelle tai useammalle palstalle ylhäältä alaspäin. Yhteislistaan kuulumattomien ehdokkaiden tiedot merkitään äärimmäiseksi oikealle allekkain numerojärjestyksessä erotettuina selvästi toisistaan. Jokaisesta ehdokkaasta merkitään yhdistelmään numero, nimi ja arvo, ammatti tai toimi enintään kahta ilmaisua käyttäen sekä muissa kuin kunnallisvaaleissa kotikunta. Ehdokkaan etunimen rinnalla tai sen sijasta voidaan käyttää ehdokkaan yleisesti tunnettua puhuttelunimeä tai etunimeä lyhennettynä. Muita tietoja ehdokkaasta ei saa merkitä, paitsi jos ne ovat tarpeen henkilöllisyyden täsmentämiseksi. Yhdistelmään ei merkitä henkilötunnuksia. Puolueiden nimet merkitään yhdistelmään noudattaen puoluelain (10/1969) 4 §:n ja yhdistyslain (503/1989) 9 §:n 2 momentin säännöksiä. Yhteislistalle merkitään sille ehdotettu nimitys tai, jos se ei huomautuksen jälkeenkään ole sen mukainen kuin siitä II osassa säädetään tai jos ehdotusta ei ole tehty, ehdokashakemukset käsittelevä viranomainen määrää nimityksen, joka ilmaisee vain yhteislistan järjestyksen yhdistelmässä muihin yhteislistoihin nähden. Yhteislistaan kuulumattomalle valitsijayhdistykselle ei merkitä nimitystä. 42 § (21.5.2010/431) Presidentinvaalin ehdokasluettelot -----------------------------------------------------------43 § (28.6.2013/496) Valtakunnallinen ehdokasrekisteri Oikeusministeriö perustaa rekisterin, johon otetaan kaikki koko maassa asianomaisissa vaaleissa ehdokaslistojen yhdistelmiin tai presidentinvaalin ehdokasluetteloon otetut ehdokkaat (valtakunnallinen ehdokasrekisteri). 103 Ehdokashakemukset käsittelevän viranomaisen on 38. päivänä ennen presidentinvaalin vaalipäivää ja 31. päivänä ennen muiden vaalien vaalipäivää huolehdittava siitä, että valtakunnalliseen ehdokasrekisteriin merkitään jokaisesta ehdokkaasta ehdokaslistojen yhdistelmässä tai presidentinvaalin ehdokasluettelossa olevat tiedot, ikä vaalipäivänä sekä henkilötunnus. Ehdokasrekisteristä annetaan maksutta tietoja ehdokkaalle, ehdokkaan asettaneelle puolueelle ja yhteislistalle sekä tässä laissa tarkoitetuille viranomaisille. Oikeusministeriö laatii tarvittaessa valtakunnallisesta ehdokasrekisteristä tulosteen, johon otetaan vaalipiireittäin tai kunnittain kunkin ehdokkaan ehdokaslistojen yhdistelmässä olevat tiedot. Ministeriö huolehtii siitä, että tulostetta toimitetaan tarpeellinen määrä kuntien keskusvaalilautakunnille, vaalitoimikunnille ja kotimaan ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille sekä ulkoasiainministeriölle jaettavaksi edelleen ennakkoäänestyspaikkoina oleviin Suomen edustustoihin ja suomalaisiin laivoihin. 44 § Ehdokaslistojen yhdistelmän ja presidentinvaalin ehdokasluettelon jakelu ja tiedoksisaattaminen Vaalipiirilautakunnan tulee toimittaa eduskuntavaalien ehdokaslistojen yhdistelmiä tarpeellinen määrä: 1) vaalipiirin kuntien keskusvaalilautakunnille jaettavaksi edelleen vaalilautakunnille, vaalitoimikunnille ja vaalitoimitsijoille sekä vaalipiiriin kuuluvien kuntien kunnanhallituksille; 2) muille vaalipiirilautakunnille jaettaviksi edelleen näiden vaalipiirien kuntien keskusvaalilautakunnille, vaalitoimikunnille ja kotimaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille; 3) vaalipiirissä ehdokkaita asettaneiden puolueiden, yhteislistojen ja yhteislistaan kuulumattomien valitsijayhdistysten vaaliasiamiehille; sekä 4) oikeusministeriölle ja ulkoasiainministeriölle jaettavaksi ulkomailla olevien ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille. Yhdistelmiä on myös pidettävä yleisön saatavana. -----------------------------------------------------------45 § Muutoksenhakukielto Tässä luvussa tarkoitettuun viranomaisen päätökseen, lukuun ottamatta ehdokasrekisteristä annettavia tietoja koskevaa päätöstä, ei saa hakea erikseen muutosta. 5 luku Ennakkoäänestys 46 § (21.5.2010/431) Ennakkoäänestysoikeus Jokainen äänioikeutettu saa äänestää ennakolta kotimaan yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa ja ulkomailla Suomen edustustoissa. Äänioikeutettu, joka on hoidettavana sairaalassa, ympärivuorokautista hoitoa antavassa tai muussa kunnanhallituksen ennakkoäänestyspaikaksi määräämässä sosiaalihuollon toimintayksikössä taikka joka on otettu rangaistuslaitokseen, saa äänestää ennakolta kyseisessä laitoksessa. Suomalaisen laivan henkilökuntaan kuuluva äänioikeutettu saa äänestää ennakolta laivassa sen ollessa ulkomailla. Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestyseikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa, sen mukaisesti kuin 55 §:ssä säädetään, äänestää ennakolta kotonaan Suomessa siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kotikunnakseen. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja, jos kyseinen kunta on merkitty äänioikeusrekisterissä hänen kotikunnakseen. 47 § (5.4.2002/247) Ennakkoäänestyksen ajanjakso 104 Ennakkoäänestys aloitetaan 11. päivänä ennen vaalipäivää sekä lopetetaan ulkomailla 8. päivänä ja kotimaassa 5. päivänä ennen vaalipäivää. Suomalaisessa laivassa ennakkoäänestys voidaan, presidentinvaalin toista vaalia lukuun ottamatta, kuitenkin aloittaa jo 18. päivänä ennen vaalipäivää. Äänioikeutettu, joka 1 momentissa tarkoitettuna aikana on saapunut asianomaiseen ennakkoäänestyspaikkaan, mutta ei ole voinut käyttää äänioikeuttaan vielä tuona aikana, saa äänestää sanotun ajan päätyttyäkin. Kotimaan yleinen ennakkoäänestyspaikka on ennakkoäänestystä varten avoinna kaikkina päivinä 1 momentissa tarkoitettuna ajanjaksona, jollei kunnanhallituksen päätöksellä erityisistä syistä toisin määrätä. Ennakkoäänestystila Suomen edustustoissa ja niiden toimipaikoissa ennakkoäänestyksen ajanjakso voi, sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään, olla lyhyempi kuin 1 momentissa säädetään. 48 a § (5.4.2002/247) Kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että kaikissa kunnanhallituksen päätöksellä kotimaan yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi määrätyissä paikoissa on ennakkoäänestystä varten asianmukainen ennakkoäänestystila ja tarvittava kalusto. 48 § (28.6.2013/496) Ennakkoäänestystilassa tulee olla riittävästi tilaa myös niitä äänestäjiä varten, jotka odottavat vuoroaan päästäkseen äänestämään. Ennakkoäänestysajat 49 § Ennakkoäänestys toimitetaan ennakkoäänestyksen ajanjaksona: Ennakkoäänestyksestä tiedottaminen 1) kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kunnanhallituksen päätöksellä määrättynä aikana, joka ei saa olla arkipäivisin ennen kello 8:aa eikä kello 20:n jälkeen eikä lauantaisin ja sunnuntaisin ennen kello 9:ää eikä kello 18:n jälkeen; 2) Suomen edustustossa jokaisena päivänä edustuston päällikön määrääminä aikoina, ei kuitenkaan pitkäperjantaina, ensimmäisenä pääsiäispäivänä, helluntaipäivänä, juhannuspäivänä, jouluaattona eikä ensimmäisenä tai toisena joulupäivänä; 3) laitoksessa vähintään yhtenä ja enintään kahtena päivänä vaalitoimikunnan määrääminä aikoina; 4) suomalaisessa laivassa vähintään yhtenä päivänä laivan päällikön määrääminä aikoina; 5) kotiäänestyksessä äänestäjälle erikseen ilmoitettuna, kello 9:n ja 20:n välisenä aikana. Sen lisäksi, mitä 1 momentin 1 kohdassa säädetään, ennakkoäänestystä ei toimiteta uudenvuodenaattona tai -päivänä, loppiaisena, ensimmäisenä pääsiäispäivänä, vapunaattona tai -päivänä, helatorstaina, helluntaipäivänä, juhannusaattona tai -päivänä, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona eikä ensimmäisenä tai toisena joulupäivänä. Kunnan keskusvaalilautakunnan on tiedotettava kunnan alueella olevista kotimaan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja äänestysajoista niissä sillä tavalla kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi. Vaalitoimitsijoiden ja vaalitoimikunnan on huolehdittava siitä, että äänestysajoista ja ennakkoäänestyksen tarkemmasta järjestelystä tiedotetaan ennakkoäänestyspaikalla julkipantavin kuulutuksin ja tarvittaessa muullakin sopivalla tavalla. (5.4.2002/247) Oikeusministeriön on riittävällä ja sopivalla tavalla tiedotettava yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja äänestysajoista niissä. (5.4.2002/247) 50 § Ennakkoäänestysasiakirjat Ennakkoäänestyksessä on käytettävä äänestyslippua, vaalikuorta, lähetekirjettä ja lähetekuorta (ennakkoäänestysasiakirjat), jotka oikeusministeriö valmistuttaa. Lähetekirjeenä käytetään joko 21 §:ssä tarkoitettua ilmoituskorttia tai erillistä lähetekirjelomaket- 105 ta. Kotiäänestyksessä lähetekirjeenä on kuitenkin käytettävä erillistä kotiäänestyksen lähetekirjelomaketta. 51 § (8.5.2009/300) Äänestyslippu Vaaleissa käytettävä äänestyslippu on painettava valkealle paperille, jollei 3 momentista muuta johdu. Äänestyslipusta on käytävä selvästi ilmi, miten se taitetaan kokoon, ja sen on turvattava vaalisalaisuuden säilyminen. Äänestyslipun on oltava vakiokokoa 148 x 210 mm, ja sen sisäpuolelle on painettava otsikko, jossa mainitaan, missä vaaleissa sitä käytetään, sekä lisäksi ympyrä, joka on halkaisijaltaan 90 mm ja joka lippua kokoon taitettaessa jää taittamattomaksi. Keskellä ympyrää tulee olla selvästi havaittava merkintä N:o sen ehdokkaan numeron merkitsemistä varten, jonka hyväksi äänestäjä tahtoo antaa äänensä. Mitään muita merkintöjä äänestyslipussa ei saa olla. Jos säännönmukaisesti toimitettavien vaalien yhteydessä toimitetaan samanaikaisesti jotkin toiset vaalit, oikeusministeriö päättää näissä toisissa vaaleissa käytettävän äänestyslipun väristä. nestyspaikkoina oleville Suomen edustustoille ja suomalaisten laivojen päälliköille. Kunnan keskusvaalilautakunnan on toimitettava vaalileimasimia kunnassa olevien kotimaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille sekä vaalitoimikunnille. Helsingin kaupungin keskusvaalilautakunnan on lisäksi toimitettava niitä ulkoasiainministeriölle lähetettäviksi edelleen edustustoille ja laivojen päälliköille. Laivan päällikön tulee tilata ennakkoäänestysasiakirjat, lomakkeet äänestäjistä pidettäviä luetteloja varten ja vaalileimasin ulkoasiainministeriöltä tai Suomen edustustolta. 54 § Kotiäänestyksessä läsnä oleva henkilö Kotiäänestyksen vaalitoimitsijan on huolehdittava, että hänen lisäkseen kotiäänestyksessä on läsnä äänestäjän valitsema tai hyväksymä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka tässä tehtävässään ei toimi vaaliviranomaisen ominaisuudessa. Asianomaisissa vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei voi toimia tässä tehtävässä. 55 § (21.5.2010/431) 52 § Kotiäänestyksen valmistavat toimenpiteet Vaalileimasimet Kotiäänestykseen oikeutetun on kirjallisesti tai puhelimitse ilmoitettava halukkuudestaan äänestää ennakolta kotonaan viimeistään 12. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16 kotikuntansa keskusvaalilautakunnalle. Ilmoituksen voi äänestäjän puolesta tehdä tämän valitsema henkilö. Kirjallinen ilmoitus, joka on allekirjoitettava, voidaan tehdä käyttäen tarkoitusta varten laadittua lomaketta. Äänestysliput leimataan vaalileimalla, joka on samanlainen kaikissa ennakkoäänestys- ja äänestyspaikoissa. Oikeusministeriö vahvistaa vaalileiman sekä valmistuttaa vaalileimasimet ja antaa kuntien keskusvaalilautakunnille ohjeet niiden hankkimisesta ja säilyttämisestä. 53 § Ilmoituksessa on mainittava: Asiakirjojen ja vaalileimasimien toimittaminen Oikeusministeriön on hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestyksen alkamista tarpeellisin ohjein varustettuina lähetettävä ennakkoäänestysasiakirjoja ja lomakkeita äänestäjistä pidettäviä luetteloja varten kotimaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille sekä kuntien keskusvaalilautakunnille toimitettaviksi vaalitoimikunnille. Näitä asiakirjoja ja lomakkeita on lähetettävä myös ulkoasiainministeriölle toimitettaviksi ennakkoää- 1) äänestäjän täydellinen nimi, henkilötunnus, osoite, kotikunta ja puhelinnumero sekä, jos ilmoituksen tekee äänestäjän valitsema henkilö, myös tämän nimi ja yhteystiedot; 2) että äänestäjän kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän ilman kohtuuttomia vaikeuksia pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan ja että hän tämän vuoksi haluaa äänestää ennakolta kotonaan; 106 3) voiko äänestäjä itse huolehtia siitä, että kotiäänestyksessä on läsnä 54 §:ssä tarkoitettu henkilö; sekä 4) 46 §:n 3 momentissa tarkoitetun kotiäänestäjän omaishoitajan täydellinen nimi, henkilötunnus ja puhelinnumero sekä tieto omaishoitosopimuksen voimassaoloajasta, jos myös omaishoitaja haluaa äänestää kotiäänestyksessä. Vaaliviranomaisen on, jos se on mahdollista, tarvittaessa poistettava ilmoituksessa oleva puutteellisuus ja varmistettava, että ilmoituksen on tehnyt siinä mainittu äänestäjä tai tämän valitsema henkilö. Kunnan keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että äänestäjälle annetaan viipymättä kirjallisesti tai puhelimitse tieto ainakin kahden tunnin tarkkuudella siitä ajankohdasta, jolloin vaalitoimitsija saapuu hänen luokseen. Samalla on mainittava vaaliviranomaisen puhelinnumero mahdollista yhteydenottoa varten. Jos vaalitoimitsija on estynyt saapumasta ilmoitettuna ajankohtana, estyneisyydestä ja uuden käynnin ajankohdasta on viipymättä ilmoitettava äänestäjälle. Jollei äänestyksen toimittamiseen vaikuttavaa, ilmoituksessa olevaa puutteellisuutta ole voitu poistaa tai jos ilmoitus kunnan keskusvaalilautakunnalle on tehty säädetyn määräajan jälkeen taikka jos kotiäänestystä ei voida lainkaan toimittaa kulkuyhteyksien katkeamisen tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi, äänestäjälle on annettava 4 momentissa säädetyin tavoin tieto siitä, ettei kotiäänestystä toimiteta. 56 § Järjestys ennakkoäänestyspaikassa Ennakkoäänestyspaikassa tai sen välittömässä läheisyydessä ei saa äänestysaikana pitää puheita, julkipanna tai jakaa painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia eikä muutoinkaan vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa äänestäjien vaalivapauteen. (5.4.2002/247) Äänestys ennakkoäänestyspaikassa on järjestettävä siten, että vaalisalaisuus säilyy. Saapuvilla olevien on noudatettava vaalitoimitsijan tai vaalitoimikunnan järjestyksen ylläpitämiseksi ja äänes- tyksen häiriöttömän kulun turvaamiseksi antamia määräyksiä. Jos äänestäjän vaalivapautta tai äänestyksen häiriötöntä kulkua ei kotiäänestyksessä voida turvata, vaalitoimitsijan on keskeytettävä äänestys. Keskeyttämisestä ja, jos äänestystä ei voida jatkaa, myös sen lopettamisesta on tehtävä merkintä kotiäänestyksistä pidettävään luetteloon. 57 § Ennakkoäänestyksen aloittaminen ennakkoäänestyspaikassa Äänioikeutetun, joka haluaa äänestää ennakolta, on ilmoittauduttava ennakkoäänestyspaikassa vaalitoimitsijalle tai vaalitoimikunnalle. Laitoksessa ennakkoäänestys on tarvittaessa järjestettävä myös eri osastoissa ja potilashuoneissa. Äänestäjä on velvollinen esittämään vaalitoimitsijalle tai vaalitoimikunnalle selvityksen henkilöllisyydestään. Tämän jälkeen hänelle annetaan äänestyslippu, vaalikuori ja lähetekuori sekä tarvittaessa lähetekirjelomake. Äänestäjälle on varattava tilaisuus tutustua asianomaista vaalia varten laadittuun vaalipiirinsä tai kuntansa ehdokaslistojen yhdistelmään, europarlamenttivaalien ehdokaslistojen yhdistelmään tai presidentinvaalin ehdokasluetteloon taikka valtakunnalliseen ehdokasrekisteriin tai siitä laadittuun tulosteeseen. 58 § Äänestäminen ennakkoäänestyksessä Äänestäjällä on oikeus äänestää eduskuntavaaleissa ja kunnallisvaaleissa sen vaalipiirin tai kunnan ehdokaslistojen yhdistelmässä olevaa ehdokasta, jossa äänestäjä on asianomaisissa vaaleissa merkitty äänioikeutetuksi, europarlamenttivaaleissa ehdokaslistojen yhdistelmässä olevaa ehdokasta ja presidentinvaalissa ehdokasluettelossa olevaa ehdokasta. Äänestäjän on niin selvästi merkittävä äänestyslippuun sen ehdokkaan numero, jonka hyväksi hän antaa äänensä, ettei voi syntyä epätietoisuutta siitä, ketä ehdokasta hän tarkoittaa. Merkintä on tehtävä äänestyskopissa tai muutoin siten, että vaalisalaisuus säilyy. 107 Äänestäjän pyynnöstä on vaalitoimitsijan tai vaalitoimikunnan jäsenen avustettava häntä äänestämisessä. Henkilö, jonka kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, saa käyttää äänestyksessä apuna valitsemaansa avustajaa. Avustajana ei kuitenkaan saa käyttää vaaleissa ehdokkaana olevaa henkilöä. Avustaja on velvollinen tunnollisesti täyttämään äänestäjän osoitukset sekä pitämään salassa äänestyksen yhteydessä saamansa tiedot. 59 § (28.6.2013/496) Lähetekirje Lähetekirje on osoitettava sen kunnan keskusvaalilautakunnalle, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin äänestäjän kohdalle. Lähetekirjeessä on oltava äänestäjästä seuraavat tiedot: 1) täydellinen nimi; 2) henkilötunnus, jos lähetekirjeeseen tehdään 60 §:n 2 momentissa tarkoitettu lähetekirjeen kuittausmerkintä; 3) henkilötunnus tai syntymäaika ja nykyinen osoite, jos lähetekirjeenä käytetään erillistä lähetekirjelomaketta tai kotiäänestyksen lähetekirjelomaketta, johon ei tehdä lähetekirjeen kuittausmerkintää. den vaalikuoreen. Suljettu vaalikuori, johon ei saa tehdä mitään merkintöjä, ja allekirjoitettu lähetekirje on tämän jälkeen annettava vaalitoimitsijalle tai vaalitoimikunnalle. Silloin kun äänioikeusrekisteri on käytössä ennakkoäänestyspaikassa, vaalitoimitsija tai vaalitoimikunnan puheenjohtaja: 1) tarkastaa rekisteristä, että äänestäjä on äänioikeutettu; 2) tekee rekisteriin merkinnän siitä, että äänestäjä on käyttänyt äänioikeuttaan; sekä 3) tekee lähetekirjeeseen oikeusministeriön määräämällä tavalla merkinnän siitä, että rekisteriin on tehty 2 kohdassa tarkoitettu merkintä (lähetekirjeen kuittausmerkintä), jolloin jos äänestys on toimitettu laitoksessa, laitoksen nimi ei saa ilmetä lähetekirjeen kuittausmerkinnästä. Silloin kun äänioikeusrekisteri ei ole käytössä ennakkoäänestyspaikassa, äänestäjistä on pidettävä luetteloa. 61 § (5.4.2002/247) Vaaliviranomaisen toimet ennakkoäänestyksen lopuksi 60 § Vaalitoimitsijan tai vaalitoimikunnan puheenjohtajan on allekirjoitettava lähetekirjeeseen todistus siitä, että äänestys on toimitettu laissa säädetyin tavoin ja, jos lähetekirjeeseen ei tehdä lähetekirjeen kuittausmerkintää, merkittävä siihen myös päiväys ja ennakkoäänestyspaikan nimi tai, jos ennakkoäänestys on toimitettu laitoksessa tai kotiäänestyksenä, sen kunnan nimi, jossa äänestys on toimitettu. Kotiäänestyksen vaalitoimitsijan on lisäksi huolehdittava siitä, että 54 §:ssä tarkoitettu kotiäänestyksessä läsnä oleva henkilö merkitsee lähetekirjeeseen nimikirjoituksensa. Vaalikuori ja lähetekirje on tämän jälkeen suljettava lähetekuoreen. Vaalitoimitsijan ja vaalitoimikunnan on säilytettävä hallussaan olevia lähetekuoria huolellisesti ja luotettavalla tavalla. Ennakkoäänestyksen päättämistoimet 62 § Äänestäjän on esitettävä äänestyslippu taitettuna vaalitoimitsijalle tai laitoksessa vaalitoimikunnalle leimattavaksi ja, kun äänestyslippu on leimattu, suljettava se välittömästi vaaliviranomaisen näh- Lähetekuorten toimittaminen kunnan keskusvaalilautakunnalle Äänestäjän on allekirjoitettava lähetekirjeessä oleva vakuutus siitä, että hän itse vaalisalaisuuden säilyttäen on täyttänyt äänestyslipun ja sulkenut sen leimattuna vaalikuoreen. Kotiäänestyksessä äänestäjän on lisäksi allekirjoitettava kotiäänestyksen lähetekirjelomakkeessa oleva vakuutus siitä, että hänen kykynsä liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. 108 Kotimaan yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijan ja vaalitoimikunnan on viipymättä huolehdittava siitä, että oman kunnan keskusvaalilautakunnalle osoitetut lähetekuoret toimitetaan keskusvaalilautakunnalle sen määräämällä tavalla sekä siitä, että muiden kuntien keskusvaalilautakunnille osoitetut lähetekuoret toimitetaan keskusvaalilautakunnille postitse tai muulla luotettavalla tavalla. Vaalitoimitsijan ja vaalitoimikunnan on otettava kuittaus lähetekuorten vastaanottamisesta siltä, jolle kuoret luovutetaan. (5.4.2002/247) Suomalaisen laivan vaalitoimitsijan on toimitettava lähetekuori viivytyksettä ulkoasiainministeriölle tai Suomen edustustolle siinä maassa, jonka satamassa laiva on tai johon se ensiksi saapuu. Suomen edustuston vaalitoimitsijan tai, jos edustusto ei ole ennakkoäänestyspaikkana, edustuston päällikön on huolehdittava siitä, että siellä annettu tai sinne saapunut lähetekuori toimitetaan ulkoasiainministeriölle sen määräämällä tavalla. Ministeriö huolehtii lähetekuoren toimittamisesta viipymättä asianomaiselle kunnan keskusvaalilautakunnalle noudattaen soveltuvin osin, mitä 1 momentissa säädetään. 63 § Ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastaminen Kunnan keskusvaalilautakuntaan saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat tarkastetaan vaalikuoria avaamatta kokouksissa, jotka on pidettävä siten, että vaalipäivää edeltävänä perjantaina ennen kello 19 saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat ehditään niissä käsitellä. Määräajan jälkeen saapuneet lähetekuoret jätetään niitä avaamatta huomioon ottamatta. Äänestys on jätettävä huomioon ottamatta, jos: 1) ennakkoon äänestänyttä henkilöä ei ole otettu äänioikeusrekisteriin; 2) vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä; (5.4.2002/247) 3) lähetekirje on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida vakuuttua, onko äänestys tapahtunut laissa säädetyin tavoin, tai päätellä, kuka on äänestänyt; taikka 4) kotiäänestyksen lähetekirjeestä puuttuu 54 §:ssä tarkoitetun henkilön nimikirjoitus. Äänestyksen huomioon ottamatta jättämisestä on tehtävä merkintä kokouksessa pidettävään pöytäkirjaan, johon on liitettävä huomioon ottamatta jätetty vaalikuori lähetekirjeineen ja -kuorineen. Jos lähetekirje, jossa ei ole lähetekirjeen kuittausmerkintää, ja siihen liitetty vaalikuori voidaan hyväksyä, äänioikeusrekisteriin merkitään, että lähetekirjeessä mainittu henkilö on käyttänyt äänioikeuttaan. Jos hyväksyminen tapahtuu myöhemmin kuin 4. päivänä ennen vaalipäivää kello 19, merkintä lähetekirjeessä mainitun henkilön äänestämisestä tehdään oikeusministeriön määräämällä tavalla lisäksi vaaliluetteloon. Jos kunnan keskusvaalilautakunnalle on 71 §:n 3 momentin mukaisesti erityisestä syystä toimitettu äänioikeusrekisteristä heti sen tultua lainvoimaiseksi tulostetut vaaliluettelot, merkintä tehdään ainoastaan vaaliluetteloon. Sen jälkeen kun ennakkoäänestysasiakirjat on tarkastettu, kunnan keskusvaalilautakunnan on lajiteltava hyväksytyt vaalikuoret äänestysalueittain sekä laskettava vaalikuorten lukumäärä äänestysalueittain ja merkittävä lukumäärät pöytäkirjaan. Hyväksytyt vaalikuoret on äänestysalueittain lajiteltuina ja lähetekirjeistä erotettuina säilytettävä avaamattomina varmassa tallessa. (5.4.2002/247) 64 § (5.4.2002/247) Vaalikuorten kunnalle toimittaminen vaalipiirilauta- Muissa kuin kunnallisvaaleissa kunnan keskusvaalilautakunnan on suljettava vaalikuoret kestävään päällykseen äänestysalueittain lajiteltuina. Lähetykseen liitetään tiedot vaalikuorten lukumäärästä kussakin ryhmässä, johon ne on lajiteltu. Lähetys sinetöidään, ja sen päällykseen merkitään vaalipiirilautakunnan osoite ja lähettäjä. Lähetys toimitetaan kiireellisesti vaalipiirilautakunnalle sen määräämällä tavalla. Jos kunnan keskusvaalilautakunta 82 §:n mukaisesti määrää, että jonkin äänestysalueen ennakkoäänet lasketaan yhdessä saman äänestysalueen vaalipäivän äänien kanssa, sen on viipymättä ilmoitettava tästä vaalipiirilautakunnalle. Tällöin 109 kyseisen äänestysalueen vaalikuoria ei toimiteta vaalipiirilautakunnalle. Vaalipäivän äänestys aloitetaan kello 9, ja sitä jatketaan yhtäjaksoisesti kello 20:een. 65 § Kaikilla niillä äänestäjillä, jotka ovat ennen kello 20:tä tulleet saapuville odottamaan äänestysvuoroaan, on oikeus äänestää. Odotustila on suljettava kello 20. Sulkemisesta on sitä ennen ilmoitettava saapuville tulleille äänestäjille. Vaalileimasimien palauttaminen Ennakkoäänestyksen päätyttyä vaalileimasimet palautetaan kunnassa olevista ennakkoäänestyspaikoista kunnan keskusvaalilautakunnalle. Ulkomailla olevien ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoiden käytössä olleet vaalileimasimet palautetaan ulkoasiainministeriölle, joka toimittaa ne Helsingin kaupungin keskusvaalilautakunnalle. 66 § Muutoksenhakukielto ennakkoäänestystä koskevassa asiassa Tässä luvussa tarkoitettuun vaaliviranomaisen päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta. 69 § Äänestystila (5.4.2002/247) Kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että vaalipäivän äänestystä varten kullakin äänestysalueella on kunnan tähän tarkoitukseen käytettäväksi antama asianmukainen äänestystila ja tarvittava kalusto. (5.4.2002/247) Äänestyspaikalla tulee olla riittävästi tilaa myös niitä äänestäjiä varten, jotka odottavat vuoroaan päästäkseen vaalihuoneeseen äänestämään. 70 § 6 luku Valmistavat toimenpiteet Vaalipäivän äänestys Kunnan keskusvaalilautakunnan on ryhdyttävä kaikkiin vaalipäivän äänestyksen toimittamista varten tarpeellisiin toimenpiteisiin ja siinä tarkoituksessa muun ohella huolehdittava siitä, että jokaisella vaalilautakunnalla on äänestyspaikalla käytettävänään: 67 § Vaalipäivän äänestyksen toimittaminen Vaalipäivän äänestys toimitetaan yhtäaikaisesti jokaisessa kunnassa äänestysalueittain. Äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestysalueessa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen. Äänestyksen järjestämisestä kullakin äänestysalueella huolehtii vaalilautakunta. Kunnan keskusvaalilautakunnan on saatettava vaalipäivä ja äänestysalueiden äänestyspaikat tiedoksi sillä tavalla kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi. Vaalipäivästä säädetään II osassa. 68 § Äänestysaika 1) sellaiset äänestyskopit äänestysmerkinnän tekemistä varten, jotka turvaavat vaalisalaisuuden säilymisen; 2) tarpeellinen määrä 51 §:ssä tarkoitettuja äänestyslippuja, 52 §:ssä tarkoitettuja vaalileimasimia ja lomakkeita 79 §:ssä tarkoitettua vaalipöytäkirjaa varten; 3) ehdokaslistojen yhdistelmiä tai presidentinvaalin ehdokasluetteloita, jotka asetetaan nähtäviksi vaalihuoneeseen, odotustilaan ja jokaiseen äänestyskoppiin; 4) sinetöimisvälineet; 5) vaaliluettelo; sekä 6) vaaliuurna. 110 Oikeusministeriö huolehtii äänestyslippujen, vaalipöytäkirjaa varten tarvittavien lomakkeiden, sinetöimisvälineiden ja tarvittaessa myös vaaliuurnien toimittamisesta vaalilautakunnille. kilöiden osalta, joiden kohdalle on tulostettu 2 momentissa tarkoitettu merkintä turvakiellosta. 71 § (28.6.2013/496) Järjestys äänestyspaikalla Vaaliluettelot ja niiden toimittaminen Äänestyspaikalla taikka sen välittömässä läheisyydessä ei saa äänestysaikana pitää puheita, julkipanna tai jakaa painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia eikä muutoinkaan vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa äänestäjien vaalivapauteen. Ennakkoäänestyksen päätyttyä oikeusministeriö huolehtii siitä, että äänioikeusrekisteristä tulostetaan alkaen 4. päivänä ennen vaalipäivää kello 19 vaaliluettelot äänestysalueittain ja että luettelot toimitetaan kuntien keskusvaalilautakunnille hyvissä ajoin ennen vaalipäivää. Ministeriö voi määrätä, että keskusvaalilautakunta tulostaa vaaliluettelot kunnan äänestysalueiden osalta. Ministeriö voi myös määrätä, että vaaliluetteloissa olevat tiedot toimitetaan keskusvaalilautakunnalle konekielisinä. Vaaliluetteloihin otetaan vain ne henkilöt, jotka äänioikeusrekisteriin tehtyjen merkintöjen mukaan eivät ole käyttäneet äänioikeuttaan ennakkoäänestyksessä. Vaaliluettelot tulostetaan äänestysalueittain henkilöiden nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä tai oikeusministeriön määräämällä tavalla. Vaaliluetteloissa ovat otsikkotietoina eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa vaalipiiri ja kaikissa vaaleissa kunta ja äänestysalue sekä jokaisesta henkilöstä hänen täydellinen nimensä ja henkilötunnuksensa. Jos äänioikeusrekisteriin on merkitty henkilön kohdalle 18 §:n 2 momentin 11 kohdassa tai 4 momentin 5 kohdassa tarkoitettu tieto turvakiellosta, myös vaaliluetteloon tulostetaan merkintä siitä. Oikeusministeriö voi tarvittaessa erityisestä syystä määrätä, että vaaliluettelot tulostetaan äänioikeusrekisteristä heti rekisterin tultua lainvoimaiseksi ja että ne viipymättä toimitetaan asianomaiselle kunnan keskusvaalilautakunnalle. Kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että vaaliluettelot ovat ennen vaalipäivän äänestyksen alkamista vaalilautakuntien käytettävissä. Vaaliluettelot eivät ole julkisia, ennen kuin vaalipäivän äänestys on päättynyt. Jos presidentinvaalissa toimitetaan toinen vaali, ensimmäisen vaalin vaaliluettelot ovat julkisia vasta toisen vaalin vaalipäivän äänestyksen päätyttyä. Vaaliluettelon tiedot eivät kuitenkaan ole julkisia niiden hen- 72 § Äänestys on järjestettävä siten, että vaalisalaisuus säilyy. Saapuvilla olevien on noudatettava vaalilautakunnan järjestyksen ylläpitämiseksi ja äänestyksen häiriöttömän kulun turvaamiseksi antamia määräyksiä. 73 § Avustaja Jokaisella äänestyspaikalla tulee olla saapuvilla vaalilautakunnan nimeämä, asianmukaisin tunnusmerkein tai -merkinnöin osoitettu vaaliavustaja, joka äänestäjän pyynnöstä avustaa häntä merkinnän tekemisessä äänestyslippuun. Äänestäjällä, joka haluaa käyttää vaalilautakunnan jäsentä avustajana äänestysmerkinnän tekemisessä, on siihen oikeus, jollei se viivytä äänestystä. Henkilö, jonka kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, saa käyttää äänestysmerkinnän tekemisessä apuna valitsemaansa avustajaa. Henkilö, joka on ehdokkaana asianomaisissa vaa- leissa, ei saa olla vaaliavustajana eikä äänestäjän valitsemana avustajana. Avustaja on velvollinen tunnollisesti täyttämään äänestäjän osoitukset sekä pitämään salassa äänestyksen yhteydessä saamansa tiedot. 74 § Vaalipäivän äänestyksen aloittaminen Vaalipäivän äänestyksen alkaessa vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan on näytettävä läsnä oleville äänestäjille, että vaali- 111 uurna on tyhjä, sekä sen jälkeen suljettava uurna oikeusministeriön määräämällä tavalla ja avattava päällys, jossa vaalilautakunnalle lähetetyt äänestysliput ovat. Vaaliuurnaa ei saa avata sen jälkeen, kun se on vaalipäivän äänestyksen alkaessa suljettu ennen kuin äänestyksen päätyttyä ryhdytään laskemaan ääniä. Merkintä tehdään kuitenkin äänioikeusrekisteriin silloin, kun se on vaalilautakunnan käytettävissä. 75 § Vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan julistettua vaalipäivän äänestyksen päättyneeksi otetaan äänestysliput viipymättä vaaliuurnasta ja lasketaan niiden lukumäärä. Samoin lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluetteloon tai äänioikeusrekisteriin tehtyjen merkintöjen mukaan ovat käyttäneet äänioikeuttaan vaalipäivänä. Äänestämään ilmoittautuminen Äänestäjän on ilmoittauduttava äänestysalueensa äänestyspaikassa vaalilautakunnalle, jonka tulee huolehtia siitä, ettei äänestäjä saa äänestää ennen kuin hänet on todettu äänioikeutetuksi. Äänestäjä on velvollinen esittämään vaalilautakunnalle selvityksen henkilöllisyydestään. 76 § (28.6.2013/496) Äänestäminen vaalipäivänä Äänestäjällä on oikeus äänestää eduskuntavaaleissa ja kunnallisvaaleissa sen vaalipiirin tai kunnan ehdokaslistojen yhdistelmässä olevaa ehdokasta, jossa äänestäjä on asianomaisissa vaaleissa merkitty äänioikeutetuksi, europarlamenttivaaleissa ehdokaslistojen yhdistelmässä olevaa ehdokasta ja presidentinvaalissa ehdokasluettelossa olevaa ehdokasta. Äänestäjän on niin selvästi merkittävä äänestyslippuun sen ehdokkaan numero, jonka hyväksi hän antaa äänensä, ettei voi syntyä epätietoisuutta siitä, ketä ehdokasta hän tarkoittaa. Merkintä on tehtävä äänestyskopissa tai, jos se ei ole mahdollista ilman äänestäjälle aiheutuvaa kohtuutonta haittaa, muutoin siten, että vaalisalaisuus säilyy. 78 § Vaalipäivän äänestyksen päättäminen ja alustava ääntenlaskenta Kun äänestyslippujen lukumäärä on laskettu, vaalilautakunta tarkastaa äänestysliput. Ne äänestysliput, jotka on katsottava mitättömiksi, erotetaan eri ryhmäksi. Jäljellä olevat liput jaotellaan siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput ovat omana ryhmänään. Kussakin ryhmässä olevien äänestyslippujen lukumäärä lasketaan (alustava ääntenlaskenta). Vaalilautakunnan on suoritettava äänestyslippujen jaotteleminen ja laskeminen keskeytyksettä loppuun. Sen jälkeen kun alustava ääntenlaskenta on suoritettu, laitetaan äänestysliput, jaoteltuina 2 momentin mukaisesti, kestävään päällykseen, joka suljetaan huolellisesti sinetöimällä se oikeusministeriön määräämällä tavalla. Päällykseen merkitään 81 §:n 1 momentissa tarkoitetun vastaanottajan osoite, lähetyksen sisältö ja lähettäjä. 79 § Vaalipöytäkirja 77 § Äänestämisen päättämistoimet Äänestäjän, joka on tehnyt merkintänsä äänestyslippuun, on annettava äänestyslippu taitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi. Leima on lyötävä keskelle taitetun äänestyslipun kääntöpuolta. Äänestäjän on sen jälkeen pantava äänestyslippu vaaliuurnaan. Vaalilautakunta tekee vaaliluetteloon merkinnän siitä, että äänestäjä on käyttänyt äänioikeuttaan. Vaalilautakunnan on määrättävä yksi jäsenistään pitämään vaalipöytäkirjaa, johon merkitään: 1) päivä sekä kellonajat, jolloin vaalipäivän äänestys alkoi ja julistettiin päättyneeksi; 2) läsnä olleet vaalilautakunnan jäsenet; 3) vaaliavustajat ja äänestäjien itsensä valitsemat avustajat; 112 4) äänestäneiden lukumäärä; 5) annettujen äänestyslippujen kokonaismäärä ja niiden lukumäärä kussakin ryhmässä, joihin ne 78 §:n 2 momentin mukaisesti on jaoteltu; 6) päivä ja kellonaika, jolloin äänestysliput suljettiin päällykseen; (2.4.2004/218) 7) äänestyslippuja jaoteltaessa ja laskettaessa saapuvilla olleet puolueiden, valitsijayhdistysten ja yhteislistojen vaaliasiamiehet tai heidän valtuuttamansa henkilöt sekä muut läsnä olleet henkilöt, joilla on ollut siihen oikeus; (2.4.2004/218) 8) pienillä äänestysalueilla, joilla 5 kohdassa mainittuja tietoja ei merkitä, tiedot vaalisalaisuuden turvaamisesta johtuvasta 82 §:n mukaisesta menettelystä. (2.4.2004/218) Pöytäkirjaan merkitään myös ne kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenet, jotka ovat tuoneet äänestyspaikkaan vaalikuoret sen mukaisesti kuin 82 §:ssä säädetään, sekä heidän tuomiensa vaaliuurnaan pantujen äänestyslippujen lukumäärä. (2.4.2004/218) Pöytäkirjaan on liitettävä vaalilautakunnalle annetut 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettujen vaaliasiamiesten valtuuttamien henkilöiden valtakirjat. Lopuksi pöytäkirja luetaan julki, tarkastetaan ja varustetaan vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään yhden muun jäsenen allekirjoituksin sekä suljetaan liitteineen päällykseen, johon merkitään 81 §:n 1 momentissa tai 82 §:n 2 momentissa tarkoitetun vastaanottajan osoite, lähetyksen sisältö ja lähettäjä. 80 § Tiedottaminen tuloksesta alustavan ääntenlaskennan Vaalipiirilautakunnat ja kunnan keskusvaalilautakunnat ja vaalilautakunnat tiedottavat alustavan ääntenlaskennan tuloksesta oikeusministeriön määräämällä tavalla. 81 § Äänestyslippujen ja vaalipöytäkirjan toimittaminen vaalilautakunnista Vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja yhden muun jäsenen on yhdessä viipymättä vietävä äänestysliput sisältävä lähetys ja vaalipöytäkirjan sisältävä lähetys kunnallisvaaleissa kunnan keskusvaalilautakunnalle ja muissa vaaleissa vaalipiirilautakunnalle. Vaalipiirilautakunta ja kunnan keskusvaalilautakunta voivat määrätä myös lähetysten muunlaisesta toimittamisesta. 82 § (5.4.2002/247) Vaalisalaisuuden turvaaminen pienillä äänestysalueilla Jos äänestysalueella on 63 §:n mukaisesti hyväksyttyjä vaalikuoria vähemmän kuin 50 tai jos voidaan perustellusti arvioida, että äänestysalueella äänestää vaalipäivänä vähemmän kuin 50 henkilöä, kunnan keskusvaalilautakunnan on määrättävä, että äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet lasketaan yhdessä. Tällöin äänestysalueen vaalilautakunta ei suorita vaalipäivän äänten alustavaa laskentaa, vaan toimittaa äänestysliput alustavaa laskentaa varten keskusvaalilautakunnalle. Jos voidaan perustellusti arvioida, että äänestysalueella äänestää ennakkoon ja vaalipäivänä yhteensä vähemmän kuin 50 henkilöä tai jos perustellusta syystä vaalisalaisuuden turvaaminen muutoin sitä edellyttää, kunnan keskusvaalilautakunnan on hyvissä ajoin ennen vaalipäivää määrättävä ja muissa kuin kunnallisvaaleissa vaalipiirilautakunnalle ilmoitettava, että äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet sekä jonkin toisen äänestysalueen tai joidenkin toisten äänestysalueiden ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet lasketaan yhdessä. Tällöin kyseisten äänestysalueiden vaalilautakunnat eivät suorita vaalipäivän äänten alustavaa laskentaa, vaan toimittavat äänestysliput alustavaa laskentaa varten keskusvaalilautakunnalle. (2.4.2004/218) Edellä 1 momentissa tarkoitetun äänestysalueen vaalilautakunnan ja 2 momentissa tarkoitettujen äänestysalueiden vaalilautakuntien on sen jälkeen, kun äänestysliput vaalisalaisuus säilyttäen on otettu vaaliuurnasta ja niiden lukumäärä laskettu, suljettava äänestysliput kestävään päällykseen oikeusministeriön määräämällä tavalla. Päällykseen merkitään kunnan keskusvaalilautakunnan osoite, lähetyksen sisältö ja lähettäjä. Lähetys 113 toimitetaan viipymättä keskusvaalilautakunnalle. (2.4.2004/218) Kunnan keskusvaalilautakunnan on avattava 1 momentissa tarkoitetun äänestysalueen ja 2 momentissa tarkoitettujen äänestysalueiden vaalikuoret sekä yhdistettävä niissä olevat äänestysliput äänestysalueissa vaalipäivänä annettuihin äänestyslippuihin ja lisäksi 2 momentissa tarkoitettujen äänestysalueiden äänestysliput keskenään. Keskusvaalilautakunta suorittaa näiden äänestyslippujen alustavan ääntenlaskennan noudattaen soveltuvin osin, mitä 78 §:ssä säädetään. Muissa kuin kunnallisvaaleissa keskusvaalilautakunta toimittaa sen jälkeen äänestysliput, keskusvaalilautakunnan kokouksesta laaditun pöytäkirjan sekä vaalilautakuntien vaalipöytäkirjat vaalipiirilautakunnalle noudattaen soveltuvin osin, mitä 64 §:n 1 momentissa säädetään. Edellä 1 momentissa tarkoitetun äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet voidaan kunnan keskusvaalilautakunnan niin päättäessä vaihtoehtoisesti siitä poiketen, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, laskea yhdessä siten, että keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen vievät vaalipäivänä ennen vaalitoimituksen päättymistä ennakkoäänet sisältävät hyväksytyt vaalikuoret kyseisen äänestysalueen äänestyspaikkaan ja vaalilautakunnan läsnä ollessa avaavat ne ja pudottavat äänestysliput vaalisalaisuus säilyttäen vaaliuurnaan. (2.4.2004/218) 83 § Muutoksenhakukielto vaaliviranomaisen päätökseen Tässä luvussa tarkoitettuun vaaliviranomaisen päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta. Ennakkoäänestyksessä annettujen äänestyslippujen laskennasta ja vaalipäivän äänestyksessä annettujen äänestyslippujen tarkastuslaskennasta huolehtii kokouksissaan: 1) eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa vaalipiirilautakunta; -----------------------------------------------------------85 § Äänestyslipun mitättömyys Äänestyslippu on mitätön, jos: 1) vaalikuoressa on useampi tai muutakin kuin yksi äänestyslippu; 2) vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä; (5.4.2002/247) 3) äänestyslippuna on käytetty muuta kuin oikeusministeriön painattamaa äänestyslippua; 4) äänestyslippua ei ole leimattu; 5) ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa; 6) äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä; taikka 7) äänestyslipulla on eduskuntavaaleissa äänestetty ehdokasta, joka on asetettu ehdokkaaksi kahdessa tai useammassa vaalipiirissä. Asiattomana ei pidetä äänestyslippuun tehtyä merkintää, joka ainoastaan selventää, ketä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut äänestää. 7 luku 86 § Vaalien tuloksen laskenta ja vahvistaminen Ennakkoäänten laskenta 84 § Tuloksen laskennasta vastaavat viranomaiset Ennakkoäänestyksessä annettujen vaalikuorissa olevien äänestyslippujen tarkastaminen voidaan aloittaa vaalipäivänä aikaisintaan kello 15 tai erityisestä syystä lautakunnan harkinnan mukaan aikaisemminkin, kuitenkin aikaisintaan kello 12. Mitättömät äänestysliput erotetaan eri ryhmäksi. 114 Muut äänestysliput jaotellaan siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput ovat omana ryhmänään. Kussakin ryhmässä olevien äänestyslippujen lukumäärä lasketaan. Ennakkoäänestyksen tulos lasketaan kunnan kultakin äänestysalueelta erikseen, lukuun ottamatta 82 §:ssä tarkoitettuja tapauksia. (5.4.2002/247) Ennakkoäänten laskennasta tiedotetaan oikeusministeriön määräämällä tavalla. (5.4.2002/247) 87 § (28.6.2013/496) Äänten tarkastuslaskenta Vaalipäivää seuraavana maanantaina viimeistään kello 12 on ryhdyttävä tarkastamaan vaalipäivän äänestyksessä annettuja äänestyslippuja sekä vaalilautakuntien ja 82 §:n 4 momentissa tarkoitettuja kuntien keskusvaalilautakuntien laskelmia. Tarkastuslaskennassa on päätettävä, mitkä äänestysliput luetaan ehdokkaiden hyväksi ja mitkä jätetään mitättöminä huomioon ottamatta. Kunkin ehdokkaan hyväksi ennakkoäänestyksessä ja vaalipäivän äänestyksessä annetut hyväksytyt äänet on laskettava yhteen. 88 § Ehdokkaiden saamien äänimäärien laskeminen yhteen Ehdokkaiden saamat äänimäärät lasketaan yhteen siten, että samaan vaaliliittoon kuuluvien puolueiden ehdokkaiden äänimäärät tulevat vaaliliiton hyväksi, vaaliliittoon kuulumattoman puolueen ehdokkaiden äänimäärät puolueen hyväksi ja yhteislistaan kuuluvien valitsijayhdistysten ehdokkaiden äänimäärät yhteislistan hyväksi. Jos käy ilmi, että ehdokas ei ole vaalikelpoinen tai on kuollut taikka on europarlamenttivaaleissa asetettu ehdokkaaksi samoissa vaaleissa myös muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, tulevat sellaisen ehdokkaan saamat äänet kuitenkin sen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan hyväksi, johon ehdokas kuuluu. Vaaliliittoon kuulumattomaan puolueeseen ja kuhunkin yhteislistaan kuuluvien ehdokkaiden keskinäinen järjestys puolueessa tai yhteislistassa määräytyy heidän saamiensa henkilökohtaisten äänimäärien mukaan. Tässä järjestyksessä ehdokkaille annetaan vertausluvut siten, että kunkin puolueen tai yhteislistan ensimmäinen ehdokas saa vertausluvukseen puolueen tai yhteislistan hyväksi annettujen äänten koko lukumäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen, neljäs neljänneksen ja niin edelleen. Vaaliliittoon kuuluvien puolueiden ehdokkaiden keskinäinen järjestys määräytyy puolueesta riippumatta heidän saamiensa henkilökohtaisten äänimäärien mukaan. Tässä järjestyksessä ehdokkaille annetaan vertausluvut siten, että ensimmäinen ehdokas saa vertausluvukseen vaaliliiton hyväksi annettujen äänten koko lukumäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen, neljäs neljänneksen ja niin edelleen. Yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen ehdokkaan vertauslukuna on hänen saamansa äänimäärä. 90 § Arvan käyttö Jos äänimäärät tai vertausluvut ovat yhtä suuret, niiden keskinäinen järjestys ratkaistaan arpomalla. 91 § Vaalien tuloksen määrääminen eduskuntavaaleissa ja kunnallisvaaleissa Vaalien tuloksen määräämiseksi eduskuntavaaleissa ja kunnallisvaaleissa kirjoitetaan kaikkien ehdokkaiden nimet heidän vertauslukujensa suuruuden mukaiseen järjestykseen ja kunkin ehdokkaan nimen kohdalle merkitään hänen vertauslukunsa. Tästä nimisarjasta valitaan sarjan alusta alkaen niin monta ehdokasta kuin vaalipiirissä on valittava edustajia tai kunnassa valtuutettuja. 92 § Kansanedustajien varaedustajat 89 § Vaalien tuloksen laskentatapa Kansanedustajan varaedustaja määrätään siten, että varaedustajaksi tulee ensimmäinen valitsematta jäänyt ehdokas siitä puolueesta tai yhteislis- 115 tasta taikka, jos on muodostettu vaaliliitto, ensimmäinen valitsematta jäänyt ehdokas siitä vaaliliitosta, johon valittu kuului. Jollei edustajalle muutoin saada varaedustajaa, varaedustajaksi tulee se valitsematta jäänyt ehdokas, jonka nimi on ensimmäisenä 91 §:ssä tarkoitetussa nimisarjassa. 95 § (28.6.2013/496) Kunnallisvaalien tuloksen vahvistaminen ja julkaiseminen sekä tuloksesta tiedottaminen -----------------------------------------------------------96 § Jos varaedustaja tulee edustajaksi tai muutoin poistuu, vaalipiirilautakunnan tulee määrätä edustajalle uusi varaedustaja noudattaen, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään. Presidentinvaalia ja europarlamenttivaaleja koskevat säännökset Jos Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä edustajanpaikka tulee avoimeksi eikä 1 tai 2 momentissa tarkoitettua varaedustajaa ole, vaalipiirissä on viipymättä toimitettava uudet eduskuntavaalit. Oikeusministeriö määrää vaalien ajan ja kuuluttaa sen. Ennakkoäänestys toimitetaan vain Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä. 97 § 93 § Varavaltuutetut -----------------------------------------------------------94 § (28.6.2013/496) Eduskuntavaalien tuloksen vahvistaminen ja julkaiseminen sekä tuloksesta tiedottaminen Vaalipiirilautakunta vahvistaa vaalien tuloksen 3. päivänä vaalipäivän jälkeen viimeistään kello 18 aloitettavassa kokouksessa. Vaalipiirilautakunnan on julkaistava vaalien tulos valitusosoituksineen tiedoksipanolla lautakunnassa ja ilmoitettava tiedoksipanossaan myös, kuka on kunkin valitun varaedustaja, sekä laadittava viipymättä kullekin valitulle valtakirja ja toimitettava valtakirjat viipymättä eduskuntaan annettaviksi valituille. Vaalipiirilautakunnan tulee heti antaa tieto vaalin tuloksesta oikeusministeriölle sen määräämällä tavalla sekä lisäksi vaalipiirin kuntien keskusvaalilautakunnille sekä ilmoitettava tulos ja valittujen vertausluvut ja äänimäärät niitä puolueita edustavissa, vaalipiirissä eniten leviävissä sanomalehdissä, joista ehdokkaita on valittu. ------------------------------------------------------------ Europarlamentin jäsenen varajäsen -----------------------------------------------------------98 § Vaalien tuloksen merkitseminen pöytäkirjaan Kun vaalien tulos on vahvistettu, tuloksen vahvistavan viranomaisen on pöytäkirjassa mainittava sekä valitut henkilöt että ne, jotka edustajanpaikan joutuessa avoimeksi varaedustajina tulevat valittujen tilalle tai jotka on valittu varavaltuutetuiksi. Kukin valittu merkitään pöytäkirjaan ilmoittamalla hänen nimensä ja arvonsa, ammattinsa tai toimensa sekä, kunnallisvaaleja lukuun ottamatta, kotikuntansa samoin kuin hänen saamansa vertausluku ja äänimäärä. 99 § (22.12.2009/1404) Asiakirjojen ja tarvikkeiden säilyttäminen Jos äänestyslippujen laskenta tai käsittely keskeytetään, kaikki äänestysliput ja laskelmat on säilytettävä siten, ettei kukaan ulkopuolinen saa niitä käsiinsä. Vaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen äänestysliput ja kappale ehdokaslistojen yhdistelmää tai presidentinvaalin ehdokasluetteloa on pantava päällykseen, joka sinetöidään oikeusministeriön määräämällä tavalla. Ne on säilytettävä, kunnes lähinnä seuraavat vastaavat vaalit on toimitettu. Laskelmat on säilytettävä pöytäkirjan liitteenä. Hallussaan olevat asiakirjat ja vaaleissa käytetyt 116 tarvikkeet vaalipiirilautakunnan on luovutettava aluehallintovirastolle säilytettäviksi. Valitus on käsiteltävä kiireellisesti. 103 § Valitusviranomaisen päätös 8 luku Muutoksenhaku 100 § Valituksen kohde Päätökseen, jolla vaalien tulos on vahvistettu, saa hakea muutosta valittamalla sen mukaan kuin tässä luvussa säädetään. -----------------------------------------------------------101 § Valitusoikeus ja valitusperusteet Valitusoikeus on sillä, jonka etua tai oikeutta päätös loukkaa, sekä jokaisella vaaleissa ehdokkaana olleella henkilöllä ja ehdokashakemuksen antaneella puolueella ja yhteislistalla sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Lisäksi saavat päätöksestä valittaa sillä perusteella, että vaalit on toimitettu virheellisessä järjestyksessä ja että se on saattanut vaikuttaa vaalien tulokseen: 1) jokainen asianomaisessa vaalipiirissä tai kunnassa äänioikeutettu henkilö; ja -----------------------------------------------------------102 § (8.5.2009/300) Valituksen tekeminen ja käsittely Valitus tehdään toimivaltaiselle hallintooikeudelle 14 päivän kuluessa siitä, kun vaalien tulos on julkaistu. Europarlamenttivaaleissa valitus tehdään kuitenkin aina Helsingin hallintooikeudelle. Valitusmenettelyyn ja valituksen käsittelyyn sovelletaan muutoin, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään. Jos vaaliviranomaisen päätös tai toimenpide on ollut lainvastainen ja lainvastaisuus on ilmeisesti saattanut vaikuttaa vaalien tulokseen, vaalit on määrättävä uusittaviksi asianomaisessa vaalipiirissä tai kunnassa taikka europarlamenttivaaleissa koko maassa, jollei vaalien tulos ole oikaistavissa. Jos vaalipiirilautakunta tai kunnan keskusvaalilautakunta on vaalien tulosta laskiessaan tai vahvistaessaan menetellyt lainvastaisesti ja lainvastaisuus on vaikuttanut vaalien tulokseen, vaalien tulosta on oikaistava. 104 § (8.5.2009/300) Päätöksen tiedoksianto Eduskuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa hallinto-oikeuden päätöksestä on annettava tieto valittajalle, asianomaiselle vaalipiirilautakunnalle, puolueiden ja yhteislistojen vaaliasiamiehille sekä oikeusministeriölle. Lisäksi päätöksestä on viipymättä kuulutettava yleisradiotoimintaa harjoittavan laitoksen lähetyksessä, jos päätöksellä on määrätty vaalien tulos oikaistavaksi tai vaalit uusittaviksi. -----------------------------------------------------------105 § (8.5.2009/300) Jatkovalitus Hallinto-oikeuden päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Jos päätöksellä on määrätty vaalien tulos oikaistavaksi tai vaalit uusittaviksi, valitusoikeus on 101 §:ssä mainituilla sekä kunnallisvaaleissa myös kunnanhallituksella. Niiden, jotka eivät ole saaneet päätöstä erikseen tiedoksi, katsotaan saaneen päätöksestä tiedon silloin, kun päätöksestä ensimmäistä kertaa kuulutettiin yleisradiotoimintaa harjoittavan laitoksen lähetyksessä tai kun päätös asetettiin nähtäväksi kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululle. 117 Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksi antamiseen ja kuuluttamiseen sovelletaan, mitä hallinto-oikeuden päätöksestä 104 §:ssä säädetään. II OSA VAALIKOHTAISET SÄÄNNÖKSET 106 § Valituksen johdosta uusittavat vaalit Jos vaalit valituksen johdosta määrätään uusittaviksi, on uusittavien vaalien vaalipäivä: 1) eduskuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa ensimmäisenä sunnuntaina 50 päivän kuluttua siitä, kun valitusviranomaisen päätös on saanut lainvoiman; 9 luku Eduskuntavaalit Eduskuntavaalien ajankohta 107 § (21.5.2010/431) Vaalipäivä 2) kunnallisvaaleissa kunnan keskusvaalilautakunnan määräämänä sunnuntaina. Eduskuntavaalien vaalipäivä on huhtikuun kolmas sunnuntai. Uusittavien vaalien toimittamisesta huolehtivat samat vaaliviranomaiset kuin kumotuissa vaaleissa. Jos kunnan keskusvaalilautakunnan toimikausi on kuitenkin jo päättynyt, vaalien toimittamisesta huolehtii sen sijaan tullut keskusvaalilautakunta. Jos tasavallan presidentti on määrännyt toimitettaviksi uudet eduskuntavaalit, näiden vaalien vaalipäivä on, sen mukaan kuin presidentti määrää, aikaisintaan ensimmäisenä sunnuntaina 50 päivän kuluttua ja viimeistään ensimmäisenä sunnuntaina 75 päivän kuluttua siitä, kun määräys uusien vaalien toimittamisesta julkaistiin. Uusittavissa vaaleissa noudatetaan samaa äänestysaluejakoa sekä käytetään samaa lainvoimaista äänioikeusrekisteriä ja samaa ehdokaslistojen yhdistelmää kuin kumotuissa vaaleissa, jollei valitusviranomainen päätöksessään toisin määrää. Väestörekisterikeskus huolehtii siitä, että äänioikeusrekisteriin otetuille lähetetään uusi ilmoituskortti. Ennakkoäänestys toimitetaan vain siinä vaalipiirissä tai kunnassa, jota määräys vaalien uusimisesta koskee. Uusittavien vaalien toimittamisesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä varsinaisista vaaleista säädetään. Kun tasavallan presidentti on antanut määräyksen uusien vaalien toimittamisesta, siitä on viipymättä tiedotettava sen lisäksi, mitä 67 §:n 3 momentissa säädetään, ainakin Suomen diplomaattisissa ja lähetetyn konsulin johtamissa edustustoissa julkipantavin ilmoituksin ja tarvittaessa muullakin sopivalla tavalla. Ehdokasasettelua koskevat yleiset säännökset 108 § Kumotuissa vaaleissa valituiksi tulleet edustajat tai valtuutetut pysyvät toimissaan, kunnes uusittavien vaalien tulos on vahvistettu. Oikeus asettaa ehdokkaita Eduskuntavaaleissa voivat ehdokkaita asettaa: Uusittavien eduskuntavaalien tuloksesta on heti ilmoitettava eduskunnalle ja uusittavien kunnallisvaalien tuloksesta asianomaisen kunnan valtuustolle. 1) puolueet; 2) äänioikeutetut, jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen. Ehdokkaita asetettaessa kahdella tai useammalla puolueella on oikeus yhtyä vaaliliitoksi sopimalla siitä keskenään. Kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus vastaavalla tavalla muodostaa yhteislista. 118 109 § Ehdokkaiden enimmäismäärä Puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla voi olla kussakin vaalipiirissä enintään 14 ehdokasta kansanedustajiksi. Jos vaalipiiristä valitaan enemmän kuin 14 kansanedustajaa, ehdokkaita voi kuitenkin olla enintään niin monta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia. 110 § Ehdokkaiden asettaminen ja enimmäismäärä Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä on valitsijayhdistyksellä, jonka vähintään 30 vaalipiirin äänioikeutettua on seuraavia eduskuntavaaleja varten perustanut, oikeus asettaa ehdokas kansanedustajaksi. Kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus muodostaa yhteislista. Yhteislistan ehdokkaita saa olla enintään neljä. Muutoin on Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä valitsijayhdistyksen perustamisesta, valitsijayhdistyksen ehdokashakemuksesta, yhteislistan muodostamisesta ja ilmoituksen antamisesta yhteislistasta sekä ehdokasasetteluun liittyvistä viranomaistehtävistä soveltuvin osin voimassa, mitä näistä asioista tässä laissa säädetään. 111 § Kielto olla ehdokkaana useammalla listalla Jäsenäänestys ei kuitenkaan ole pakollinen, jos siihen on nimetty enintään niin monta henkilöä kuin puolueella on oikeus asettaa ehdokkaita vaalipiirissä. 113 § Puolueen sääntöjen soveltaminen jäsenäänestyksessä Jäsenäänestys on toimitettava ja ehdokkaat asetettava puolueen sääntöjen mukaisesti. Siltä osin kuin puolueen säännöissä ei ole määräyksiä jäsenäänestyksestä tai ehdokkaiden asettamisesta, niistä on voimassa, mitä tässä laissa säädetään. 114 § Henkilöiden nimeäminen jäsenäänestykseen Oikeus nimetä henkilöitä jäsenäänestykseen on vaalipiirissä toimivalla puolueeseen kuuluvalla yhdistyksellä, jossa on vain henkilöjäseniä (perusjärjestö). Päätöksen nimeämisestä tekee perusjärjestön päätösvaltaa käyttävä toimielin tai sen valtuuttamana perusjärjestön hallitus. Jäsenäänestykseen on myös otettava henkilö, jonka vähintään 15 vaalipiirin alueella toimivaan samaan perusjärjestöön kuuluvaa jäsentä on siihen kirjallisesti nimennyt. Henkilön voi nimetä myös vähintään 30 jäsentä, jotka saavat kuulua vaalipiirin alueella toimiviin eri perusjärjestöihin. Perusjärjestön jäsen voi yhtyä vain yhteen tässä momentissa tarkoitettuun esitykseen. Sama henkilö saadaan samoissa vaaleissa asettaa vain yhden puolueen tai yhden valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi ja ainoastaan yhdessä vaalipiirissä. Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole antanut siihen kirjallista suostumustaan. Puolueiden ehdokkaiden asettaminen Äänioikeus jäsenäänestyksessä 112 § Äänioikeus jäsenäänestyksessä on puolueen ja sen perusjärjestön jäsenillä, jotka viimeistään vaalipäivänä täyttävät 18 vuotta. Jäsenäänestys Ehdokkaiden asettamista varten puolueen on toimitettava vaalipiirissä salainen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuva jäsenäänestys, johon ovat oikeutetut ottamaan osaa vaalipiirissä asuvat puolueen ja sen perusjärjestöjen henkilöjäsenet. 115 § Perusjärjestön jäsen saa äänestää vain yhden yhdistyksen jäsenenä. 119 116 § Päätös ehdokkaiden lukumäärästä ja asettamisesta Ehdokkaiden lukumäärästä ja asettamisesta päättää puolueen piirijärjestönä vaalipiirissä toimiva yhdistys (piirijärjestö). Päätöksen tekee piirijärjestön päätösvaltaa käyttävä toimielin tai sen valtuuttamana piirijärjestön hallitus. Ehdokkaiksi on asetettava jäsenäänestyksessä eniten ääniä saaneet henkilöt. Jollei jäsenäänestystä 112 §:n 2 momentissa mainitusta syystä ole toimitettu, ehdokkaiksi on asetettava jäsenäänestykseen nimetyt henkilöt tai osa heistä. 117 § Muutosoikeus Jäsenäänestyksen tuloksesta saadaan puolueen hallituksen suostumuksella poiketa enintään yhdellä neljäsosalla niiden henkilöiden määrästä, jotka puolue asettaa ehdokkaikseen (muutosoikeus). Tällöinkin on vähintään puolet puolueen ehdokkaista asetettava jäsenäänestyksessä eniten ääniä saaneista henkilöistä. Valitsijayhdistyksen perustamiseen ehdokkaan asettamiseksi eduskuntavaaleja varten tarvitaan vähintään 100 saman vaalipiirin äänioikeutettua henkilöä. Valitsijayhdistys perustetaan laatimalla päivätty ja allekirjoitettu perustamisasiakirja, jossa on oltava seuraavat tiedot: 1) maininta siitä, mitkä eduskuntavaalit ovat kyseessä; 2) ehdokkaan nimi ja arvo, ammatti tai toimi enintään kahta ilmaisua käyttäen sekä kotikunta; 3) jokaisen jäsenen nimi, syntymäaika ja osoite; 4) jokaisen jäsenen allekirjoittama vakuutus siitä, että hän on kysymyksessä olevissa vaaleissa asianomaisessa vaalipiirissä äänioikeutettu; 5) valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehen ja hänen varamiehensä nimi ja yhteystiedot. Äänioikeutettu voi olla jäsenenä vain yhdessä valitsijayhdistyksessä. Jos hän on jäsenenä kahdessa tai useammassa valitsijayhdistyksessä, vaalipiirilautakunnan on poistettava hänen nimensä kaikista perustamisasiakirjoista. Muutosoikeutta käytettäessä jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden puuttumisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi. Ehdokashakemus eduskuntavaaleissa 118 § Vaaliasiamiehet Jäsenäänestyksestä sopiminen piirijärjestöjen kesken Kullakin ehdokkaita asettavalla puolueella ja ehdokkaan asettavalla valitsijayhdistyksellä tulee olla vaalipiirissä vaaliasiamies (puolueen vaaliasiamies ja valitsijayhdistyksen vaaliasiamies) ja jokaisella vaaliasiamiehellä varamies. Lisäksi yhteislistan muodostaneitten valitsijayhdistysten on valtuutettava jonkin valitsijayhdistyksen vaaliasiamies toimimaan yhteislistan vaaliasiamiehenä ja toinen hänen varamiehenään. Jos puolueessa on kaksi tai useampia piirijärjestöjä samassa vaalipiirissä, niiden on sovittava, miten jäsenäänestys tai jäsenäänestykset vaalipiirissä toimitetaan ja puolueen ehdokkaat asetetaan. Jos piirijärjestöt eivät voi sopia asiasta, puolueen hallitus ratkaisee asian. Valitsijayhdistyksen perustaminen 119 § Valitsijayhdistyksen jäsenten määrä ja perustamisasiakirjan laatiminen 120 § (28.6.2013/496) Puolueen tai yhteislistan vaaliasiamies ei saa olla toisen puolueen tai yhteislistan vaaliasiamiehenä. Valitsijayhdistyksen vaaliasiamies ei saa olla puolueen vaaliasiamiehenä eikä muun yhteislistan vaaliasiamiehenä kuin mihin hänen valitsijayhdistyksensä kuuluu eikä toisen valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehenä. Puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamies ei saa olla vaalipiirilautakunnan 120 eikä kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä. 123 § Ilmoitus vaaliliitosta Vaaliasiamiehen puolesta saa tässä laissa tarkoitetun hakemuksen, ilmoituksen tai oikaisun tehdä hänen kirjallisesti valtuuttamansa henkilö. Mitä tässä laissa säädetään puolueen, yhteislistan tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehestä, on soveltuvin osin voimassa hänen varamiehestään. Puolueen on viimeistään 48. päivänä ennen vaalipäivää ilmoitettava vaalipiirilautakunnalle puolueen vaaliasiamiehen ja hänen varamiehensä nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot. Jos puolueet ovat sopineet yhtymisestä vaaliliitoksi, siitä on laadittava yhteinen ilmoitus, jossa luetellaan vaaliliittoon yhtyvät puolueet ja joka kaikkien vaaliliittoon yhtyvien puolueiden vaaliasiamiesten on allekirjoitettava. Vaaliliittoon yhtyneen puolueen vaaliasiamiehen on annettava ilmoitus vaalipiirilautakunnalle samanaikaisesti puolueen ehdokashakemuksen kanssa. 124 § (28.6.2013/496) 121 § Valitsijayhdistyksen ehdokashakemus Ehdokashakemuksen jättäminen Valitsijayhdistyksen liitettävä: Puolueen, yhteislistan tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehen on annettava ehdokashakemus vaalipiirilautakunnalle viimeistään 40. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16. 122 § Puolueen ehdokashakemus Puolueen ehdokashakemukseen on liitettävä: 1) ehdotus puolueen ehdokaslistaksi, jossa on mainittava siinä järjestyksessä kuin ehdokkaat ehdokaslistojen yhdistelmässä asetetaan, kunkin ehdokkaan nimi ja arvo, ammatti tai toimi enintään kahta ilmaisua käyttäen sekä kotikunta; Etunimen rinnalla tai sen sijasta voidaan käyttää yleisesti tunnettua ehdokkaan puhuttelunimeä tai etunimeä lyhennettynä; Ehdokaslistassa ei saa olla muita merkintöjä, paitsi jos ne ovat tarpeen ehdokkaan henkilöllisyyden täsmentämiseksi; ja 2) kunkin ehdokkaan allekirjoittama ja hänen henkilötunnuksellaan varustettu suostumus hänet asettaneen puolueen ehdokkaaksi ja suostumus ottaa vastaan edustajantoimi sekä vakuutus, ettei hän ole samoissa vaaleissa suostunut toisen puolueen eikä valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi eikä ehdokkaaksi toisessa vaalipiirissä. Puolueen vaaliasiamiehen on päivättävä ja allekirjoitettava ehdokashakemus ja vakuutettava siinä, että ehdokkaat ovat vaalikelpoisia. ehdokashakemukseen on 1) ehdotus valitsijayhdistyksen ehdokaslistaksi, jossa ehdokkaasta on 122 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tiedot; 2) ehdokkaan allekirjoittama ja hänen henkilötunnuksellaan varustettu suostumus hänet asettaneen valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi ja suostumus ottaa vastaan edustajantoimi sekä vakuutus, ettei hän ole samoissa vaaleissa suostunut toisen valitsijayhdistyksen eikä puolueen ehdokkaaksi eikä ehdokkaaksi toisessa vaalipiirissä; ja 3) valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja. Valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehen on päivättävä ja allekirjoitettava ehdokashakemus, merkittävä siihen henkilötunnuksensa sekä vakuutettava siinä, että ehdokas on vaalikelpoinen ja että valitsijayhdistyksen jäsenet ovat itse allekirjoittaneet perustamisasiakirjan. 125 § Ilmoitus yhteislistasta Jos valitsijayhdistys on sopinut yhteislistasta yhden tai useamman muun valitsijayhdistyksen kanssa, ilmoitus yhteislistasta ja siihen kuuluvista valitsijayhdistyksistä sekä niiden ehdokkaista siinä järjestyksessä kuin ehdokkaat ehdokaslistojen yhdistelmässä asetetaan on annettava samanaikaisesti valitsijayhdistyksen ehdokashakemuksen kanssa. Ilmoituksen allekirjoittavat yhteislis- 121 tan muodostaneiden liasiamiehet. valitsijayhdistysten vaa- Ilmoituksessa on lisäksi mainittava yhteislistan vaaliasiamiehen ja hänen varamiehensä nimi ja yhteystiedot. Ilmoituksessa voidaan ehdottaa ehdokaslistojen yhdistelmään otettavaksi yhteislistan nimitys, johon tulee sisältyä sana "yhteislista". Nimitys ei saa olla sopimaton eikä merkitykseltään yleistävästi tai muutoin harhaanjohtava. Nimitykseen voi aina sisältyä yhdistysrekisteriin merkitty nimi, jonka käyttämiseen yhteislistan muodostaneet valitsijayhdistykset ovat saaneet yhdistykseltä todisteellisesti luvan. Nimitykseen ei kuitenkaan saa sisältyä puoluerekisteriin merkityn puolueen nimeä. Kansanedustajan valtakirja 126 § Valtakirjan kaava Kansanedustajan valtakirja on näin kuuluva: "Eduskuntavaaleissa, jotka . . . päivänä . . . kuuta . . . toimitettiin . . . vaalipiirissä, on . . . asuva – – valittu olemaan edustajana valtiopäivillä tästä päivästä alkaen, kunnes seuraavat eduskuntavaalit on toimitettu. Tämä todistus on edustajan valtakirjana." Paikka ja aika. Jos edustajanpaikka on joutunut avoimeksi, vaalipiirilautakunta antaa valtakirjan sille, joka 92 §:n mukaan tulee pois jääneen edustajan tilalle. Tässä tapauksessa valtakirja on näin kuuluva: "Sitten kun . . . päivänä . . . kuuta . . . . . . vaalipiirissä toimitetuissa eduskuntavaaleissa – – on valittu olemaan edustajana valtiopäivillä . . . päivästä . . . kuuta . . . alkaen, kunnes seuraavat eduskuntavaalit toimitettaisiin, mutta edustajanpaikka hänen jälkeensä on tullut avoimeksi, tulee vaalilain mukaan . . . asuva – – hänen sijaansa eduskunnan jäseneksi. Tämä todistus on edustajan valtakirjana." Paikka ja aika. Jos edustaja on valittu jäseneksi Euroopan parlamenttiin, vaalipiirilautakunta antaa valtakirjan sille, joka perustuslain mukaan tulee viimeksi mainitun toimen hoitamisen ajaksi edustajan tilalle edustajantointa hoitamaan. Tämä valtakirja kuuluu seuraavasti: "Sitten kun . . . päivänä . . . kuuta . . . . . . vaalipiirissä toimitetuissa eduskuntavaaleissa – – on valittu olemaan edustajana valtiopäivillä . . . päivästä . . . kuuta . . . alkaen, kunnes seuraavat eduskuntavaalit toimitettaisiin, ja kun hänet on . . . päivänä . . . kuuta . . . Suomessa toimitetuissa europarlamenttivaaleissa valittu toimimaan jäsenenä Euroopan parlamentissa ja hänen edustajantoimensa hoitaminen tämän johdosta keskeytyy, tulee perustuslain ja vaalilain mukaan . . . asuva – – hänen varaedustajanaan hänen sijaansa edustajantointa hoitamaan siksi ajaksi kun edustaja hoitaa tointaan jäsenenä Euroopan parlamentissa. Tämä todistus on edustajan varaedustajan valtakirjana." Paikka ja aika. 10 luku Presidentinvaali ------------------------------------------------------11 luku Kunnallisvaalit ------------------------------------------------------12 luku Europarlamenttivaalit ------------------------------------------------------- 122 III OSA ERINÄISET SÄÄNNÖKSET saan laiminlyö velvollisuutensa, häntä rangaistaan niin kuin virkamiestä virkarikoksesta. 186 § Rikokset vaaleissa 13 luku Täydentävät säännökset Rangaistus vaalirikoksesta, vaalilahjonnasta, vilpillisestä äänestämisestä ja vaalituloksen vääristämisestä säädetään rikoslain 14 luvun 1–4 §:ssä. 183 § 187 § (28.6.2013/496) Kielto hakea muutosta puolueen päätökseen Otteen tai jäljennöksen antaminen Yhdistyslain säännöksiä yhdistyksen päätöksen mitättömyydestä tai moittimisesta ei sovelleta puolueen tai sen piiri-, perus- tai muun järjestön päätökseen, joka koskee ehdokkaiden asettamista vaaleihin siihen liittyvine menettelyineen tai ehdokashakemusta. 184 § (28.6.2013/496) Vaaliasiamiesten ja vaalitarkkailijoiden läsnäolo-oikeus Vaalilautakunnan, kunnan keskusvaalilautakunnan ja vaalipiirilautakunnan kokouksissa, jotka pidetään ehdokkaiden numeroiden määräämistä, äänestyslippujen järjestämistä tai laskemista taikka vaalien tuloksen määräämistä varten, puolueiden ja yhteislistojen sekä yhteislistaan kuulumattomien valitsijayhdistysten vaaliasiamiehillä taikka heidän kutakin vaaliviranomaista varten erikseen kirjallisesti valtuuttamillaan henkilöillä on oikeus olla läsnä. Oikeusministeriö voi valtuuttaa kotimaisen tai ulkomaisen vaalitarkkailijan koko maan alueelle ja kunnan keskusvaalilautakunta kunnan alueelle. Vaalitarkkailijalla on oikeus olla läsnä silloin kun tässä laissa tarkoitettu vaaliviranomainen suorittaa tehtäviään. 185 § Vaaliviranomaisen rikosoikeudellinen vastuu Jos vaalipiirilautakunnan, kunnan keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan jäsen tai vaalitoimitsija taikka muu henkilö tässä laissa tarkoitettuna vaaliviranomaisena toimies- Jos tässä laissa tarkoitetusta asiakirjasta annetaan ote tai jäljennös muulle kuin sille, jota asiakirja koskee, taikka tässä laissa tarkoitettuja tai siitä johtuvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle, siitä on jätettävä henkilötunnus pois. Tietojen massaluovutuksesta säädetään erikseen. 188 § Kustannusten jako vaaliviranomaisten välillä (5.4.2002/247) Oikeusministeriö vastaa: 1) äänioikeusrekisterin, valtakunnallisen ehdokasrekisterin ja äänestyspaikkarekisterin sekä muiden vaaleissa käytettävien oikeusministeriön tietojärjestelmien ja tuloslaskentaohjelmistojen kustannuksista; 2) ilmoituskorttien laatimisesta ja niiden lähettämisestä äänioikeutetuille aiheutuneista kustannuksista; 3) äänestyslippujen, vaaliluetteloiden ja muiden vaaliasiakirjojen sekä vaalileimasinten, sinetöimisvälineiden ja vaaliuurnien valmistamisesta sekä niiden lähettämisestä kuntien keskusvaalilautakunnille aiheutuneista kustannuksista; 4) 62 §:ssä tarkoitettujen ennakkoäänestyksen lähetekuorten postittamisesta aiheutuneista kustannuksista; 5) ennakkoäänestyksen järjestämisestä ulkomailla aiheutuvista kustannuksista; 123 6) vaalipiirilautakuntien kuluista. 190 § (5.4.2002/247) Vammaisten kuljetuspalvelut Kunta vastaa kunnan keskusvaalilautakunnan, vaalilautakuntien, vaalitoimikuntien, yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoiden ja kotiäänestyksen vaalitoimitsijoiden toiminnasta aiheutuneista sekä muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista vaalien toimittamisesta aiheutuneista kustannuksista. Muissa kuin kunnallisvaaleissa oikeusministeriö suorittaa kunnalle kertakorvauksena ministeriön vahvistaman euromäärän jokaiselta vaaleissa äänioikeutetulta kunnan asukkaalta. (5.4.2002/247) Vammaisten äänestäjien kuljetuksesta äänestystai ennakkoäänestyspaikalle on voimassa, mitä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987) säädetään kuljetuspalveluista. 191 § Jäsenjärjestösuhteessa olevat puolueet Muu viranomainen vastaa sille kuuluvien tehtävien suorittamisesta aiheutuvista muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista kustannuksista. Jos jotkin oikeusministeriössä pidettävään puoluerekisteriin merkityistä puolueista ovat toisiinsa sellaisessa suhteessa kuin puoluelain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetaan, niitä pidetään tätä lakia sovellettaessa yhtenä puolueena. 189 § (28.6.2013/496) 192 § (22.12.2009/1404) Vaalipäivän ja määräpäivän siirtyminen Rekisterihallinnon paikallisviranomainen Ahvenanmaan maakunnassa Jos vaalipäivä sattuu uudenvuodenaatoksi tai päiväksi, loppiaiseksi, vapunaatoksi tai -päiväksi, helluntaipäiväksi, itsenäisyyspäiväksi, jouluaatoksi tai ensimmäiseksi tai toiseksi joulupäiväksi, vaalipäivän äänestys järjestetään seuraavana sunnuntaina. Jos vaalipäivä sattuu pääsiäispäiväksi tai pääsiäispäivän jälkeiseksi sunnuntaiksi, vaalipäivän äänestys järjestetään pääsiäispäivää edeltävänä sunnuntaina. Europarlamenttivaalien vaalipäivän määräytymiseen sovelletaan kuitenkin, mitä 160 §:n 2 momentissa säädetään. Jos määräpäivä, joka on säädetty tai määrätty muuta kuin vaalipäivän äänestystä, ennakkoäänestyksen aloittamista tai lopettamista, vaaleja toimittamatta valittavien valtuutettujen valituksi julistamista tai vaalien tuloksen vahvistamista varten, sattuu pyhäpäiväksi tai arkilauantaiksi taikka juhannus- tai jouluaatoksi, pidetään seuraavaa arkipäivää määräpäivänä. Oikeusministeriöllä on tarvittaessa oikeus siirtää tällainen määräpäivä lähinnä soveliaaksi päiväksi, jos vaalit on valituksen johdosta määrätty uusittaviksi tai jos on määrätty toimitettaviksi uudet eduskuntavaalit tai valtuutettujen täydennysvaalit taikka jos presidentinvaali on määrätty aloitettavaksi uudelleen tai valtuutettujen vaalit toimitettaviksi uutena aikana. Ahvenanmaan maakunnassa hoitaa maistraatille tämän lain mukaan eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa kuuluvat tehtävät rekisterihallinnon paikallisviranomaisena Ahvenanmaan valtionvirasto. 193 § Kaavat Oikeusministeriö vahvistaa tarvittavat kaavat vaaleissa käytettäville asiakirjoille ja lomakkeille sekä antaa tarkemmat ohjeet ehdokaslistojen yhdistelmän ja presidentinvaalin ehdokasluettelon muodosta. 194 § Ehdokasasettelun aikataulu poikkeuksellisena aikana toimitettavissa vaaleissa Tasavallan presidentin määrättyä toimitettavaksi ennenaikaiset eduskuntavaalit vaalien ehdokasasettelussa ja siihen liittyvissä viranomaistehtävissä noudatetaan tässä laissa 48., 40., 34., 32., ja 31. päiväksi ennen vaalipäivää säädettyjen määräpäivien sijasta vastaavasti määräpäiviä 39., 31., 27., 24. ja 23. päivää ennen vaalipäivää. 124 Jos on ryhdyttävä toimenpiteisiin presidentin valitsemiseksi sen johdosta, että presidentti, presidentiksi valittu tai presidenttiehdokas on tullut pysyvästi estyneeksi tai kuollut, valtioneuvoston 127 §:n 3 momentissa tarkoitetussa päätöksessä säädetään ehdokasasettelusta ja siihen liittyvien viranomaistehtävien aikataulusta. 195 § (21.12.2007/1263) Tarkemmat säännökset Tarkempia säännöksiä tässä laissa tarkoitettujen vaaliviranomaisten tehtävistä annetaan tarvittaessa oikeusministeriön asetuksella. 14 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 196 § Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 8 päivänä lokakuuta 1998. Tällä lailla kumotaan seuraavat lait niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: 1) kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesäkuuta 1969 annettu laki (391/1969); 2) tasavallan presidentin vaalista 22 päivänä heinäkuuta 1991 annettu laki (1076/1991); 3) 12 päivänä toukokuuta 1972 annettu kunnallisvaalilaki (361/1972); sekä 4) Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien edustajien vaaleista 3 päivänä maaliskuuta 1995 annettu laki (272/1995). Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 197 § Siirtymäsäännökset ------------------------------------------------------------ 125 LIITE 2a 126 LIITE 2b 127 LIITE 2c 128 LIITE 3 129 LIITE 4a 130 LIITE 4b 131 LIITE 5a 132 LIITE 5b 133 LIITE 6 134 LIITE 7 135 136 LIITE 8a 137 LIITE 8b 138 LIITE 9 139 140 LIITE 10 141 142 143 144 LIITE 11 OHJE ÄÄNESTÄJÄLLE Kirjoittakaa äänestyslipussa olevaan ympyrään ehdokkaanne numero, ei mitään muuta! Numeroesimerkit: Jos äänestyslippunne menee pilalle väärän tai sotkuisen merkinnän takia, voitte pyytää vaalivirkailijalta uuden äänestyslipun. Pilalle mennyt äänestyslippu revitään vaalivirkailijan nähden. Oikeusministeriö INSTRUKTIONER TILL VÄLJAREN Skriv i cirkeln på röstsedeln numret på Er kandidat, inget annat! Siffermallar: Om Er röstsedel förstörs på grund av felaktig eller suddig anteckning, kan Ni få en ny röstsedel av valfunktionären. Den förstörda röstsedeln ska rivas i valfunktionärens närvaro. Justitieministeriet 145 LIITE 12 146 147 148 LIITE 13 149 LIITE 14 150 151 152 153 154 155 EDUSKUNTAVAALIT 2015 19.4.2015 Ennakkoäänestys: Suomessa 8. –1 4.4.2015 Ulkomailla 8. – 11.4.2015 Oi k eus m i n i s t e r i ö
© Copyright 2024