1. No category

Destia jämäköittää Porvoon ja
Raaseporin vedenjakelun
turvallisuutta.
VESI
TOR
NIS
SA
teksti ilkka pernu | kuvat rami lappalainen
4 | via
5
2/2014
www.destia.fi
via | 5
Santeri Willgren.
R
6 | via
Marraskuussa
2012 Jyväskylän
Kangasvuoren
vesitorni romahti.
Onnettomuus­
paikka muistutti
sotatannerta.
Pystyyn jäi vain
vesitornin jalkaosa.
Santeri Willgren
(etualalla) piikkaa
ja Erkka Lehto hioo
Raaseporin vesitornin
jalan yläosan
betonipintaa.
Puhdistusmies
Janne Pettinen
vesipiikkaa
Porvoon vesitornin
vesibetonipintaa.
Raaseporin
vesitorni
ASRISK VID VATTEN­
TORNET! OBEHÖRIG
VISTELSE FÖRBJUDEN!
VESITORNIN ROMAHDUS­
VAARA! ASIATON
OLESKELU KIELLETTY!
na 1977 ensimmäisen salpausselän päälle, ja sen
ansiosta Tammisaaren asukkaat saivat puhdasta talousvettä.
Kaikki muuttui 3. päivä marraskuuta vuonna
2012. Silloin betonielementtivesitorni Jyväskylän
Kangasvuoressa romahti yllättäen. Se oli täsmälleen samanlainen kuin Tammisaaren torni.
Raaseporin Tammisaaressa sijaitsevaan vesitorniin ei tee mieli kivuta. Varoituskyltin perusteella ei huvita mennä edes likelle. Yli 30 metriä korkea torni on kuorrutettu korkeuksiin kohoavilla rakennustelineillä ja tuulessa lepattavalla pressulla.
Ylhäältä vesisäiliön suunnasta kuuluu, kuinka työmiehet Erkka Lehto ja Santeri Willgren hiovat ja
piikkaavat vinopalkkeja. Hiontapöly leijuu tuulen
mukana Dragsvikin varuskunnan suuntaan.
Nyt telineillä vuorattu vesitorni erottuu ympäristöstä, mutta normaalisti se piiloutuu maastoon.
Se on kuin yksi niistä korkeista männyistä, jotka
sitä ympäröi.
Meneillään on vesitornin korjaus- ja vahvistustyö – noin puolen vuoden mittainen Destian johtama saneerausurakka. Vesitorni rakennettiin vuon-
sinä lauantaiaamuna kello 6.07 Kangasvuoren asukkaat heräsivät jyrähdykseen. Kun vesitornin ylävesisäiliö putosi maahan, 2000 kuutiometriä eli kaksi miljoonaa litraa vettä levisi Jyväskylän
maastoon. Onnettomuuspaikka muistutti sotatannerta. Pystyyn jäi ainoastaan vesitornin jalkaosa.
Myöhemmin samana päivänä Raaseporissa vesilaitoksen päällikkö Tom Törnroos istui kotonaan
syömässä. Hän keskeytti syömisen, kun kuuli televisiossa kerrottavan Jyväskylän onnettomuudesta:
Heillähän on täsmälleen samanlainen elementeistä
rakennettu iso betonivesitorni!
– Laskimme heti vesimäärää kahdesta tuhannesta kuutiosta viiteen sataan, Törnroos muistelee.
Tarkastajat suosittelivat tekemään kuntotutkimuksen kaikille samanlaisille vesitorneille. Nii2/2014
tä on Raaseporin lisäksi Porvoossa ja Iisalmessa, ja
niitä kutsutaan MJ-torneiksi niiden suunnittelijan,
diplomi-insinööri Matti Janhusen mukaan. Hänen ideansa oli rakentaa sekä tornin jalka että ylävesisäiliö betonielementeistä, mikä oli aikanaan
1970-luvulla jopa kansainvälisesti ainutlaatuista.
Ylävesisäiliö, johon kohdistuu eniten painetta, saatiin kestäväksi asentamalla alarenkaan sisälle jänneteräkset, jotka jälkijännitettiin työn lopuksi.
Tom Törnroos oli nopeasti yhteydessä sekä Porvoon että Iisalmen vesilaitoksiin. Päätettiin tehdä yhteistyötä. Kenelläkään ei ollut aiempaa kokemusta vesitornien saneerauksista.
onnettomuuden jälkeen talvella selvisi,
että romahdus johtui betonielementtien sisässä
olevien jälkijännitettyjen jänneterästen pettämisestä. Yhteen sellaiseen oli tullut kriittinen vetymurtuma.
– Jos yksikin jänne hajoaa, kaikki elementit
­tulevat alas, kiteyttää rakennusinsinööri Tommi
Mutanen.
Hän on Porvoon Hamarin vesitornin kunnostuksen suunnittelija Finnmap Consulting Oy:sta. 5
www.destia.fi
via | 7
Vesilaitokset valitsivat yrityksen saneerauksen
suunnittelijaksi, koska sillä oli aiempaa tornikokemusta. Iso ja iskukykyinen Destia valittiin johtamaan vaativaa korjausurakkaa.
– Lopulta ainoastaan laatu ratkaisee, Porvoon
veden toimitusjohtaja Risto Saarinen sanoo.
Jänneteräksen huonoa kuntoa ei ollut aiemmin havaittu, koska jänneteräkseen on lähes
mahdoton päästä käsiksi. Kesällä 2013 Tammisaaren ja Porvoon vesitorneille tehtiin perusteellinen kuntotarkastus. Lopputulos: vesitornit
pitäisi kunnostaa huolella. Kevyttä vesitornisaneerausta tosin ei ole olemassakaan.
– Päätimme tehdä riittävää jälkeä lapsenlapsille, Saarinen sanoo.
Porvoon vesitorni olisi romahtanut todennäköisesti seuraavaksi. Laskelmien mukaan meren
läheisyys on edesauttanut korroosiota.
Finnmap Consultingin Mutanen tutustui Jyväskylän tornista tehtyihin satasivuisiin laskelmiin ja teki niiden pohjalta oman ehdotuksensa:
Porvoossa hajoamisvaarassa olevan betonirenkaan ympärille pitäisi tehdä vahvikerengas. Jos
alkuperäinen rengas joskus pettäisi, uusi kestävämpi rengas ottaisi paineen vastaan.
– Jos vyö alkaa hapertua, laitetaan toinen vyö.
Muut vaihtoehdot olisivat olleet henkseleitä,
Porvoon veden Risto Saarinen toteaa.
oranssiin kokohaalariin pukeutunut työmies Janne Pettinen laskeutuu telineiltä alas ja
pyyhkii hikeä otsaltaan. Hän hengittää syvään.
Hamarin vesitornissa Porvoossa on meneillään
pesubetonipinnan vesipiikkaus. 2800 barin paineella poistetaan kaikki huono betoni. Perinteinen
käsipiikkaus vesitornissa, jota uhkaa sortuminen,
ei olisi edes mahdollista. Vesipiikkauskin tehdään
turvallisuusriskin takia vain metrin pätkissä.
Porvoon vesitornista paljastui yksi erittäin
huonokuntoinen betonielementti. Vesi irrotti betonia yli viiden sentin syvyydestä. Tämä yksi elementti korjataan kahdeksassa osassa, jotta ei
vaaranneta koko elementin kantavuutta. Destian
työpäällikkö Mauri Ketonen arvelee, että kyseessä on valmistusvika, sillä kaikki muut betonipinnat ovat hyväkuntoiset.
Pettinen on läkähtynyt. Vesipiikkaus itsessään
on rankkaa, mutta lisähaastetta tuo työmaa, joka
sijaitsee 30 metrin korkeudessa. Sinne on noustava rakennustelineitä pitkin.
– Se on oma helvettinsä. Letkutkin putoilevat telineiden väleihin, puhdistusmies Mikael
­Bergvall sanoo, mutta näkee myös positiivisen
puolen: – No, ainakin jalat pysyvät kunnossa.
Ja näkymä tornin huipulta merelle sekä Sahasaarille on upea.
Betonipintojen puhdistus ei suinkaan ollut
ensimmäinen työvaihe. Kun työt vapun jälkeen
alkoivat, paikalle kuljetettiin ensimmäiseksi noin
60 000 kiloa rakennustelineitä. Kaikkien yllätykseksi tornin katto oli täynnä teleoperaattorien
antenneja. Tornien yläosan kasaus viivästyi, koska työpäällikkö Ketonen kielsi työmiehiään menemästä liian lähelle tehokkaita antenneja.
– Niiden lähellä tuntuu kuin pää olisi
mikroaaltouunissa, Mauri Ketonen sanoo.
5
Kun miehet vihdoin pääsivät hommiin,
8 | via
Destian Oskari
Väänänen
tarkistaa työmaata
kolmenkymmenen
metrin korkeudessa.
2/2014
www.destia.fi
via | 9
Suomalaisia vesitorneja
Vedenpumppaustekniikka on kehittynyt, joten viime vuosina on rakennettu enemmän
alavesisäiliöitä kuin perinteisiä vesitorneja. Silti merkittävin syy vesitornien rakentamisen
hiipumiseen 1990-luvun jälkeen on yksinkertaisesti se, että veden kulutus on vähentynyt.
Porvoon vesitornin
huipulta on komeat
näkymät.
JALALLINEN, PYÖREÄ
VESILINNA
JALALLINEN LIERIÖ
JALATON LIERIÖ
JALALLINEN KARTIO
n Raahe,
valmistumisvuosi 1979
n Riihimäki,
valmistumisvuosi 1952
n Porvoon Hamari,
valmistui 1977-1978
n Vaasa,
valmistumisvuosi 1915
n Helsingin Roihuvuori,
valmistui 1976-1977
Muoto on yleinen pienissä vesitorneissa, joissa vesitilavuus on alle
1000 m3. Raahen Honkapalon kolme vesitornia valmistettiin aikanaan imagosyistä paikallisesta Rautaruukin
raudasta, eikä rautakuorta eristetty.
Arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema
vesitornin ja näköalatornin yhdistelmä on hyvässä kunnossa ja yhä
käytössä. Vesilinnoiksi kutsutaan sellaisia vesitorneja, joissa on vesisäiliön lisäksi myös muita toimintoja.
Kuntotarkastus tehtiin
vuonna 2012 pian sen
jälkeen, kun vastaavanlainen vesitorni romahti
Jyväskylän Kangasvuoressa. Syyksi paljastui
sadeveden aiheuttama
vetymurtuma. Nyt tehtävän saneerauksen jälkeen normaalikäytössä.
J. & T. Paatelan suunnittelema, vanhin Suomessa käytössä oleva
vesitorni kunnostettiin
vuonna 2007. Yleisin
malli ennen toista maailmansotaa. Jugend-tyylinen torni on matkailijoiden ja kiipeilijöiden
suosima kohde.
Kunto kohtalainen. Suurissa torneissa käytetään usein kartiota, koska veden pinnan korkeusvaihtelut ovat
maltilliset ja paine tasainen. Roihuvuoressa erikoista on lämpöeristyksen puuttuminen. Suunnittelija: Simo Lumme.
TIILI
n Lars Sonckin suunnittelema
Pietarsaaren vesitorni vuodelta 1930 on tiiliverhoiltu. Tiiltä
käytettiin vesitorneissa paljon
ennen toista maailmansotaa.
10 | via
BETONI
TERÄS
MJ-ELEMENTTI
n Vantaan Hiekkaharjun torni valmistui elementtirakenteisesta betonista vuonna 1962,
suunnittelija oli V. Vuorinen.
Vantaalla on 7 vesitornia.
n Parkanossa on teräsrakenteinen vesitorni vuodelta 1970.
Suomen lämpötilavaihteluiden
vuoksi teräsrakenteisia vesitorneja on tehty vähän.
n Nurmijärven tornin arkkitehti oli Michele Merckling. Torni
rakennettiin vuonna 1972 tekniikalla, jonka kehitti Matti Janhunen, mistä nimitys MJ.
2/2014
a­ lettiin kunnostaa betonipintoja. Ensin pinta hiekkapuhallettiin ja korjauskäsiteltiin ruostuneet harjateräkset. Betonipinnoille tehtiin kolmeen kertaan inhibiittorikäsittely. Inhibiittoriaine imeytyi betoniin, ja vesipesulla varmistettiin, että aine
työntyi mahdollisimman syvälle. Jos betonissa olisi ollut halkeamia, ne olisi pitänyt korjata injektoimalla, mutta Porvoossa ja Raaseporissa sellaiselle
ei ollut vielä tarvetta.
Betonin kuivumisen jälkeen tehdään laastilla
ylitasoitus ja pinnoitus kahteen-kolmeen kertaan.
Myös saumaukset uusitaan.
Kaikkein kriittisimmät ja vaikeimmat korjaushommat löytyvät yli 20 metrin korkeudesta. Ylävesisäiliön suojana olevan betonirenkaan kunnostus
on äärimmäisen tarkkaa puuhaa.
Vanhan jännitetyn betonirenkaan ympärille rakennetaan teräsbetoninen vahvikerengas, jonka sisään upotetaan 22 000 kiloa harjaterästä ja 60
kuutiota betonia s­ tyroksia, jotta renkaan painoa
saadaan pienemmäksi.
Lopuksi vesikatto puretaan ja tilalle rakennetaan uusi. Torni tarvitsee sadetakin.
vesitornit ovat tärkeitä vedenjakeluverkoston osia, mutta myös rakkaita maamerkkejä. Korkealla kukkulalla sijaitseva betonisieni kertoo ohikulkijalle, että hän on tullut taajamaan.
Vesitorneja kuvataan postikortteihin, ja niistä on tullut monissa paikoissa tärkeitä matkailukohteita. Esimerkiksi Tammisaaren vanha, vuonna
1931 rakennettu vesitorni, on tärkeä osa kaupunkikuvaa. Monet vesitornit on jopa rakennussuojeltu.
Suomen ensimmäinen vesitorni rakennettiin
Hankoon vuonna 1910, mutta vesitornien rakentaminen yleistyi vasta 1970-luvulla, kun vedenkulutus kasvoi. Vesitornit toimivat puskureina – ne estävät veden loppumisen, vaikka sitä kulutettaisiin
epäsäännöllisesti. Vesitorni myös takaa luonnostaan riittävän vedenpaineen, jos muualla vedenjakelussa tulee häiriöitä.
Suomessa on yli neljä sataa vesitornia. Niistä
suuri osa on rakennettu 1960–70-luvulla. Sen jälwww.destia.fi
keen tahti on hidastunut radikaalisti. 2000-luvulla
vesitorneja on kohonnut vain muutama.
Selitys on ymmärrettävä: vedenkulutus ei ole
kasvanut, ennemminkin laskenut. Esimerkiksi uudet pesukoneet käyttävät huomattavasti vähemmän vettä kuin aiemmin. Myös teollisuudessa on
onnistuttu pienentämään vedenkulutusta.
Raaseporissa jopa pohdittiin, kannattaisiko
huonokuntoinen torni purkaa kokonaan. Vesilaitoksen päällikön Tom Törnroosin mukaan oli kuitenkin tärkeä säilyttää vanha vesitorni, vaikka
myöhemmin rakennettaisiinkin alavesisäiliö.
Samaa pohdittiin myös Porvoossa, mutta purkamissuunnitelmista luovuttiin sielläkin, yksimielisesti. Torni on vedenjakelun turva.
Ja vesitornin pitää olla myös turvallinen.
– tämä ei ole mikään harjoittelupaikka,
työpäällikkö Mauri Ketonen sanoo.
Hän on rakentanut ja korjannut lähes koko elämänsä siltoja – aiemmin Skanskalla, viimeiset neljä vuotta Destialla. Vaikka betonivesitornin saneerauksessa on samat työvaiheet kuin sillankorjauksessa, työ vaatii erityistä otetta.
– Muuallakin tehdään tarkkaa työtä, mutta täällä ei ole mahdollisuutta lipsua yhtään mistään.
Työntekijöiden pitää tietää millilleen, mihin
saakka voi porata. Erikoista moniin muihin työmaihin verrattuna on myös se, että työskentelypaikat ovat ahtaita ja työvälineiden sekä työntekijöiden siirtely vie aikaa. Työturvallisuuteen on
kiinnitettävä erityistä huomiota: jos joku piikkaa
ylhäällä, kukaan ei saa mennä alapuolelle. Putoava
esine osuu maahan yli 40 kilometrin tuntivauhtia.
Myös Porvoon vesilaitoksen toimitusjohtajan
Risto Saarisen mukaan saneerauksessa on ennen
kaikkea kyse turvallisuudesta.
– Emme voi ottaa riskiä, että joku kuolee.
Vesitornien kunnostuksia tulee lähitulevaisuudessa lisää. Ennen Jyväskylän onnettomuutta kenellekään ei tullut edes mieleen, että vesitorni voisi romahtaa.
Nyt kukaan ei halua, että se toistuu.
via | 11