Tampellan historia Tammerkosken itärannan ensimmäinen teollisuuslaitos oli 1844 toimintansa käynnistänyt Tampereen masuuni, jossa jalostettiin Viljakkalan Haverin kaivoksesta tuotua rautamalmia. Toiminta kehittyi omistajanvaihdoksen myötä 1856, jolloin masuunin yhteyteen perustettiin konepaja. Samaan aikaan viereisellä tontilla aloitti pellavakehräämö, ja 1861 nämä yhdistyivät Tampereen Pellavaja Rautateollisuus Osake-Yhtiöksi, jonka kutsumanimeksi vakiintui Tampella. TA M P E R E E N K A U P U N G I N K U LT T U U R I PA LV E L U I D E N R A I T I T Tampellassa tekstiiliteollisuuden vaikeudet alkoivat keinokuitujen ja painokankaiden yleistymisen myötä, ja pellavan tuotanto Tampellan alueella loppui jo 1977. Metalliteollisuuden puolella Tampella pilkottiin ja myytiin 1990-luvun laman seurauksena. Tampellan tehdasalue muuttui 2000-luvun alkua henkiväksi kaupunginosaksi, jossa kosken rannan teollisuusrakennukset säilytettiin. Nykyään vanhassa rakennuskannassa korostuvat tehtaan 1900-luvun taitteen voimakkaan kasvuvaiheen teollisuusrakennukset. Tampella avautuu Tampellasta kehittyi monialayritys, joka valmisti tuotteita aseteollisuudesta kansainvälisesti palkittuihin designtekstiileihin ja höyryvetureista keittiöpyyhkeisiin. Pellavateollisuus oli alkuun tuotantoaloista menestyksekkäämpi, mutta toisen maailmansodan aikainen aseteollisuus sekä sotakorvaukset nostivat metalliteollisuuden Tampellan veturiksi. Tampellan alue Tammerkosken ja Näsijärven välissä käsitti tehdas- ja konttorirakennusten ja tehtaanmyymälän lisäksi tehtaan johdon asuinalueen Herrainmäellä ja työväen asuinalueen Massunmäellä. Tampella huolehti työväestään kokonaisvaltaisesti. Alueella sijaitsivat myös mm. juhlatalo, tehtaan konepajakoulu, työntekijöiden lasten koulu, liikuntatalo ja kasvihuoneet. Myös tehdasalueen ulkopuolella oli tehtaan työntekijöille tarkoitettuja asuntoja ja kesänviettopaikkoja. Tehtaan väki piti kiinteästi yhtä yhteisten harrastusten muodossa, ja monissa perheissä oltiin tampellalaisia useammassa sukupolvessa. Tampellan kutomo 1950-luvulla. Kuva: Veikko Kanninen. TAMPEREEN KAUPUNGIN K U LT T U U R I P A LV E L U T PUUTARHAKATU 11 P. 03 5656 6137 TAMPERE.FI/KULTTUURIPALVELUT Tampellan pääportti 1954. Kuva: Veikko Kanninen. Tampella avautuu -raitin ovat tehneet kulttuuriluotsit ja Pirkanmaan maakuntamuseo. Raitilla tutustutaan Tampellan alueeseen ennen ja nyt. Kulttuuri- ja liikuntaluotsit ovat Tampereen kaupungin vapaaehtoisia. Osa heistä on osallistunut Tampellan alueella tehtävään kulttuuriympäristötyöhön vuoden 2014 aikana. Luotsit ovat haastatelleet lukuisia henkilöitä, jotka ovat aikanaan työskennelleet Tampellassa tai jotka nykyään asuvat tai työskentelevät Tampellan alueella. Raitin suunnittelussa on käytetty apuna luotsien tekemiä haastatteluita. Luotsit lähtevät maksutta täysi-ikäisten henkilöiden kaveriksi liikkumaan ja kulttuurin pariin. Luotsia voi pyytää kaveriksi esimerkiksi kulttuurikävelylle Tampellaan soittamalla numeroon 040 806 3910. Kulttuuriympäristöyksikkö TAITE koordinoi luotsitoimintaa. Ruokatunnilla käytiin uimassa Näsijärvessä. Toivekonsertti Tampellan Juhlatalossa 1950-luvulla. Kuva: Veikko Kanninen. Lähteitä: Akseli – Pirkanmaan teollisuushistoriaa www.akseli.tampere.fi Aulis Aarnio: Lain ja oikeuden tähden – Tampereen raastuvan- ja käräjäoikeus vuosina 1830–2010 (2012). Timo Johansson ja Leena Ekroos: Massunmäki – Tampellan kylä kaupungissa (2005). Koskesta voimaa -sivusto www.historia.tampere.fi Siiri-tietokanta siiri.tampere.fi Seppälä, Raimo: Koskesta syntynyt. Tampella 125 (1981). Tekstiilejä Tampereelta -sivusto www.tampere.fi/ekstrat/vapriikki/tekstiilejatampereelta Tampella - Metallin aika ja taika (2008). Tampellan alueen muistitiedon keruuprojektin haastattelut 2014. Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto. Tampereen Pellava ja Rauta Teollisuus osakeyhtiö 1856–1931 (1931). Timonen, Pirkko: Dora Jung. Tekstiilitaiteilija – taidekäsityöläinen – teollinen muotoilija (2008). Urbans, Runar: Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osakeyhtiö 1856–1956 (1956). Teksti: Kulttuuriluotsit, Pirkanmaan maakuntamuseo ja Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE Kuvat: Vapriikin kuva-arkisto Taitto: Niklas Pedersen Raittiesitteet digitaalisena osoitteessa: tampere.fi/kulttuuriraitit 1. Tehtaanmyymälä ja pääkonttori Tehtaanmyymälä–pääkonttorirakennus valmistui 1884. Tehtaanmyymälä oli suosittu, ja uusien tuotteiden ilmestyessä myymälään muodostui jonoja. Tampellan pellavatuotteet edustivat korkeata, kansainvälisesti palkittua laatua. Myymälä oli tehdasalueen ainoa rakennus, johon oli kulku tehtaan portin ulkopuolelta ja johon kaikki tamperelaiset pääsivät. Kuva. V. Kanninen. Tulin ensimmäisen kerran työnhakuun Tampellaan 14-vuotiaana. Työhaastattelu oli heti kelloportin kohdalta sisään. Työt alkoivat seuraavana maanantaina. Dora Jungin Tampellalle suunnittelemat pellavatekstiilit toivat kansainvälisen designin tamperelaisiin koteihin. Oikeustalon vihkiäisissä 1996 Laamanni Reko Vilpas totesi: ”Se polku, joka on johtanut meidät tähän komeaan oikeustaloon Tammerkosken äärelle, kansallismaisemaksi arvostettuun kulttuuriympäristöön, on ollut pitkä ja vaiheikas”. Kuva: Reetta Tervakangas. 3. Kutomo 2. Miljoona-aukio Miljoona-aukio avautuu Tampellan portilta. Aukiota ympäröivät pääkonttori, lankavarasto, kehräämö ja karstaamo, valkaisulaitos, kelloportti, kutomo sekä portinvartijan koppi. Keskelle on sijoitettu Tampellan perustajien Gustaf August Wasastjernan ja Adolf Törngrenin rintakuvat, joiden mukaan aukio on nimetty. Molempien omistajuus Tampellassa päättyi miljoonaluokan konkurssiin. Aukiolla sijaitsevat nykyään Pirkanmaan käräjäoikeus sekä Syyttäjänvirasto. Kuva: Kelloportti 1930-luvulla Pitkä kutomorakennus on rakennettu kolmessa vaiheessa 1891–1912. Yläkerrassa valmisteltiin loimet ja kuteet, alakerrassa olivat kutomakoneet. Kutomo siirtyi Lapinniemeen 1977. Rakennuksen eteläpäädyssä on toiminut huoltokonttori. Huoltokonttori hoiti kaikki raha-asiat, tilipussi tuli käteen ja osa vietiin säästöön. Huoltokonttori hoiti myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä asioita. Tehtaalla oli oma lääkäri, jolla piti käydä. Poliklinikka sijaitsi Juhlatalossa. 4. Alasverstas Alaverstaana tunnetut verstas- ja koneistushallit on rakennettu useassa vaiheessa 1897–1928. Siellä on valmistettu mm. vesiturbiineja, lentokoneenmoottoreita, aseita ja paperikoneiden osia. Nykyisin Tampellan alaverstaan tiloissa toimii museokeskus Vapriikki. Tampellan alaverstas 1950-luvulla. Kuva: V. Kanninen Tampellan naisten myyjäiset Juhlatalossa 60-luvulla. Omatekoisten tuotteiden myyntituloilla oli tarkoitus lentää elämän ensimmäiselle aurinkolomalle. Loppujen lopuksi vain kaksi henkilöä pystyi järjestämään itsensä matkalle. 11. Tampellan juhlatalo Tampellan juhlatalon suunnitteli Tampereen Raatihuoneen arkkitehti Georg Schreck. Rakennus valmistui 1898. Juhlatalo oli ahkerassa käytössä: tiloihin asettuivat heti henkilökunnan lauluseura, torvisoittokunta, raittiusseura ja ruokala. Myöhemmin ruokalan muutettua pois tilalle tuli poliklinikka, kuntosali, urheiluseuroja, lisää soittokuntia, raittiusseuroja ja muita harrastusryhmiä. Tilassa järjestettiin myös joulu- ja äitienpäiväjuhlat, myyjäisiä ja muita tapahtumia, ja myös ulkopuoliset saivat vuokrata juhlataloa vaikkapa perhejuhlien viettoon. Tampellan käytössä talo pysyi vuoteen 1994, jolloin tiloihin asettui Komediateatteri. Ensimmäinen Suomessa valmistettu veturi nro 315 ajettiin ulos Tampellan veturihallista vuonna 1900. 5. Veturi ”Pikku-Rusko” ja Veturihalli Kotimainen veturituotanto sai alkusykäyksen 1898, jolloin VR tilasi Tampellalta 40 höyryveturia. Veturiteollisuus muodosti suuren osan Tampellan tuotannosta 1900-luvun alussa sekä sotakorvaustuotannon myötä 1950-luvulla. Viimeinen höyryveturi lähti tehtaalta 1957. Siihen mennessä Tampellassa oli valmistettu yli 900 veturia. 8. Porrastasanne Herrainmäen alla on luolasto, jonka eturakennus on vuodelta 1941. Siellä valmistettiin sotatarviketeollisuuden tuotteita. Nykyisin rakennuksessa on mm. toimistoja ja parkkitilaa. Tasanteelta näkyy Tampellan piippu (99 m) ja sen takana Lapinniemen puuvillatehdas, joka siirtyi Tampellan omistukseen 1934. Vesiturbiinien valmistus aloitettiin Tampellassa jo 1856, ja niitä valmistettiin Tampellan toiminnan loppuun asti. Valtaosa Suomessa yhä käytössä olevista turbiineista on Tampellan valmistamia. Kuva. V. Kanninen. Yksi Herrainmäellä sijaitseva huvila, Ryselinin huvila, on saanut nimensä huvilan ensimmäisen asukkaan insinööri Verner Ryselinin mukaan. 10. Liinatehtaanpuisto Tehdasalueelta purettujen varastorakennusten paikalle on muodostunut aukio, jota reunustavat Tampellan pellavantuotantoon liittyvät varastomakasiini, häkilärakennus ja kutomo. Häkilöinti on yksi pellavan käsittelyvaihe. Häkilä ja kutomo edustavat 1890-luvun koristeellista teollisuusarkkitehtuuria. Suunnittelussa on maksimoitu valon saanti teollisuussaleihin. Aukion keskellä sijaitsee vesiturbiinin juoksupyörä. 1950-luvulla Suomessa alkoi voimakas vesivoimalaitosten rakennuskausi. Sähkövirtaa tarvittiin. Tampella teki voimalaitoksiin kaikki juoksupyörät ja turbiineihin tarvittavat laitteet. Tampellan asennusporukalle tulivat tutuiksi voimalaitostyömaat Suomessa, Norjassa ja Neuvostoliitossa. Reissutöissä olot olivat välillä karuja, mutta työskentelyilmapiiri Tampellassa oli tosi kotoista ja huumori kukki. 7. Herrainmäki 9. Pellavantori Pellavantorin tilalla oli aiemmin tehdasrakennuksia. Nyt torin keskellä on Hans-Christian Bergin veistos Valonkehrä, joka on pystytetty Tampere-päivänä 2010. Teos koostuu valoa heijastavista alumiiniprofiileista, LED-lampuista ja kahdesta erilaisesta valo-ohjelmasta. Suunnittelun lähtökohtana on voima ja energia, jotka yhdistyvät mielikuvaan koskesta ja ympäristön teollisuudesta. Kuva: Tampellan tehdasalue 1950-luvun lopussa. Herrainmäki on Tampellan ylimmän johdon entinen asuinalue. Taloista neljä on arkkitehti Birger Federleyn suunnittelemia, ja ne valmistuivat 1899–1916. Viides, tiiliverhoiltu talo valmistui 1963, ja sen suunnitteli Jaakko Tähtinen. Nykyään mäellä on yksityisasuntoja, toimistoja ja yleinen puisto. Herrainmäki koettiin hyvin yksityiseksi alueeksi. Tehtaan työntekijät eivät päässeet sinne kuin kutsuttuina tai toimittaessaan alueelle tavaroita tai palveluja. Veturihallin vieressä sijainneessa puutalossa toimi järjestelyosasto, jossa suunniteltiin korteille kaikki tehtaan tuotannon työvaiheet. Rakennus purettiin 1950–60-luvulla. 6. Masuuni Tällä paikalla sijaitsi vuosina 1843–84 masuuni, joka oli Tampellan metalliteollisuuden alkupiste. Teollisuuden muutettua pois kosken rannasta tehdasmiljöö on korvattu puistolla, joka on nimetty Tampellassa kutojana työskennelleen Aleksandra Siltasen mukaan.
© Copyright 2024