Tampella avautuu

Tampellan historia
Tammerkosken
itärannan
ensimmäinen
teollisuuslaitos oli 1844 toimintansa käynnistänyt Tampereen masuuni, jossa jalostettiin
Viljakkalan Haverin kaivoksesta tuotua rautamalmia. Toiminta kehittyi omistajanvaihdoksen
myötä 1856, jolloin masuunin yhteyteen
perustettiin
konepaja.
Samaan
aikaan
viereisellä tontilla aloitti pellavakehräämö,
ja 1861 nämä yhdistyivät Tampereen Pellavaja Rautateollisuus Osake-Yhtiöksi, jonka kutsumanimeksi vakiintui Tampella.
TA M P E R E E N K A U P U N G I N K U LT T U U R I PA LV E L U I D E N R A I T I T
Tampellassa tekstiiliteollisuuden vaikeudet
alkoivat keinokuitujen ja painokankaiden yleistymisen myötä, ja pellavan tuotanto Tampellan
alueella loppui jo 1977. Metalliteollisuuden puolella Tampella pilkottiin ja myytiin 1990-luvun
laman seurauksena. Tampellan tehdasalue
muuttui
2000-luvun
alkua
henkiväksi
kaupunginosaksi,
jossa
kosken
rannan
teollisuusrakennukset säilytettiin. Nykyään vanhassa rakennuskannassa korostuvat tehtaan
1900-luvun taitteen voimakkaan kasvuvaiheen
teollisuusrakennukset.
Tampella avautuu
Tampellasta kehittyi monialayritys, joka valmisti
tuotteita aseteollisuudesta kansainvälisesti palkittuihin designtekstiileihin ja höyryvetureista
keittiöpyyhkeisiin. Pellavateollisuus oli alkuun
tuotantoaloista menestyksekkäämpi, mutta
toisen maailmansodan aikainen aseteollisuus
sekä sotakorvaukset nostivat metalliteollisuuden Tampellan veturiksi.
Tampellan alue Tammerkosken ja Näsijärven
välissä käsitti tehdas- ja konttorirakennusten
ja tehtaanmyymälän lisäksi tehtaan johdon asuinalueen Herrainmäellä ja työväen asuinalueen
Massunmäellä. Tampella huolehti työväestään
kokonaisvaltaisesti. Alueella sijaitsivat myös
mm. juhlatalo, tehtaan konepajakoulu, työntekijöiden lasten koulu, liikuntatalo ja kasvihuoneet.
Myös tehdasalueen ulkopuolella oli tehtaan
työntekijöille tarkoitettuja asuntoja ja kesänviettopaikkoja. Tehtaan väki piti kiinteästi yhtä
yhteisten harrastusten muodossa, ja monissa
perheissä oltiin tampellalaisia useammassa
sukupolvessa.
Tampellan kutomo 1950-luvulla.
Kuva: Veikko Kanninen.
TAMPEREEN KAUPUNGIN
K U LT T U U R I P A LV E L U T
PUUTARHAKATU 11
P. 03 5656 6137
TAMPERE.FI/KULTTUURIPALVELUT
Tampellan pääportti 1954. Kuva: Veikko Kanninen.
Tampella avautuu -raitin ovat tehneet kulttuuriluotsit ja Pirkanmaan maakuntamuseo. Raitilla
tutustutaan Tampellan alueeseen ennen ja nyt.
Kulttuuri- ja liikuntaluotsit ovat Tampereen
kaupungin vapaaehtoisia. Osa heistä on osallistunut Tampellan alueella tehtävään kulttuuriympäristötyöhön vuoden 2014 aikana. Luotsit ovat
haastatelleet lukuisia henkilöitä, jotka ovat
aikanaan työskennelleet Tampellassa tai jotka
nykyään asuvat tai työskentelevät Tampellan
alueella. Raitin suunnittelussa on käytetty
apuna luotsien tekemiä haastatteluita.
Luotsit lähtevät maksutta täysi-ikäisten henkilöiden kaveriksi liikkumaan ja kulttuurin pariin.
Luotsia voi pyytää kaveriksi esimerkiksi kulttuurikävelylle Tampellaan soittamalla numeroon
040 806 3910. Kulttuuriympäristöyksikkö TAITE
koordinoi luotsitoimintaa.
Ruokatunnilla käytiin uimassa Näsijärvessä.
Toivekonsertti Tampellan Juhlatalossa 1950-luvulla. Kuva: Veikko Kanninen.
Lähteitä:
Akseli – Pirkanmaan teollisuushistoriaa
www.akseli.tampere.fi
Aulis Aarnio: Lain ja oikeuden tähden –
Tampereen raastuvan- ja käräjäoikeus vuosina
1830–2010 (2012).
Timo Johansson ja Leena Ekroos: Massunmäki –
Tampellan kylä kaupungissa (2005).
Koskesta voimaa -sivusto
www.historia.tampere.fi
Siiri-tietokanta siiri.tampere.fi
Seppälä, Raimo: Koskesta syntynyt. Tampella 125 (1981).
Tekstiilejä Tampereelta -sivusto
www.tampere.fi/ekstrat/vapriikki/tekstiilejatampereelta
Tampella - Metallin aika ja taika (2008).
Tampellan alueen muistitiedon keruuprojektin haastattelut 2014.
Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto.
Tampereen Pellava ja Rauta Teollisuus
osakeyhtiö 1856–1931 (1931).
Timonen, Pirkko: Dora Jung. Tekstiilitaiteilija –
taidekäsityöläinen – teollinen muotoilija (2008).
Urbans, Runar: Tampereen Pellava- ja
Rauta-Teollisuus Osakeyhtiö 1856–1956 (1956).
Teksti: Kulttuuriluotsit, Pirkanmaan maakuntamuseo ja
Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE
Kuvat: Vapriikin kuva-arkisto
Taitto: Niklas Pedersen
Raittiesitteet digitaalisena osoitteessa:
tampere.fi/kulttuuriraitit
1. Tehtaanmyymälä ja pääkonttori
Tehtaanmyymälä–pääkonttorirakennus
valmistui 1884. Tehtaanmyymälä oli suosittu, ja uusien tuotteiden ilmestyessä
myymälään muodostui jonoja. Tampellan
pellavatuotteet edustivat korkeata,
kansainvälisesti palkittua laatua.
Myymälä oli tehdasalueen ainoa rakennus,
johon oli kulku tehtaan portin ulkopuolelta ja
johon kaikki tamperelaiset pääsivät.
Kuva. V. Kanninen.
Tulin ensimmäisen kerran työnhakuun
Tampellaan 14-vuotiaana. Työhaastattelu
oli heti kelloportin kohdalta sisään. Työt
alkoivat seuraavana maanantaina.
Dora Jungin Tampellalle suunnittelemat
pellavatekstiilit toivat kansainvälisen designin
tamperelaisiin koteihin.
Oikeustalon vihkiäisissä 1996
Laamanni Reko Vilpas totesi: ”Se
polku, joka on johtanut meidät tähän
komeaan oikeustaloon Tammerkosken äärelle, kansallismaisemaksi
arvostettuun kulttuuriympäristöön, on
ollut pitkä ja vaiheikas”.
Kuva: Reetta Tervakangas.
3. Kutomo
2. Miljoona-aukio
Miljoona-aukio avautuu Tampellan portilta.
Aukiota ympäröivät pääkonttori, lankavarasto, kehräämö ja karstaamo, valkaisulaitos, kelloportti, kutomo sekä portinvartijan
koppi. Keskelle on sijoitettu Tampellan
perustajien Gustaf August Wasastjernan ja
Adolf Törngrenin rintakuvat, joiden mukaan
aukio on nimetty. Molempien omistajuus
Tampellassa päättyi miljoonaluokan
konkurssiin.
Aukiolla sijaitsevat nykyään Pirkanmaan
käräjäoikeus sekä Syyttäjänvirasto.
Kuva: Kelloportti 1930-luvulla
Pitkä kutomorakennus on rakennettu
kolmessa vaiheessa 1891–1912.
Yläkerrassa valmisteltiin loimet ja
kuteet, alakerrassa olivat kutomakoneet. Kutomo siirtyi Lapinniemeen
1977. Rakennuksen eteläpäädyssä on
toiminut huoltokonttori.
Huoltokonttori hoiti kaikki raha-asiat,
tilipussi tuli käteen ja osa vietiin
säästöön. Huoltokonttori hoiti myös
sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä
asioita. Tehtaalla oli oma lääkäri, jolla
piti käydä. Poliklinikka sijaitsi Juhlatalossa.
4. Alasverstas
Alaverstaana tunnetut verstas- ja
koneistushallit on rakennettu
useassa vaiheessa 1897–1928.
Siellä on valmistettu mm. vesiturbiineja, lentokoneenmoottoreita,
aseita ja paperikoneiden osia.
Nykyisin Tampellan alaverstaan
tiloissa toimii museokeskus
Vapriikki.
Tampellan alaverstas 1950-luvulla.
Kuva: V. Kanninen
Tampellan naisten myyjäiset
Juhlatalossa 60-luvulla.
Omatekoisten tuotteiden
myyntituloilla oli tarkoitus
lentää elämän ensimmäiselle
aurinkolomalle. Loppujen
lopuksi vain kaksi henkilöä
pystyi järjestämään itsensä
matkalle.
11. Tampellan juhlatalo
Tampellan juhlatalon suunnitteli Tampereen Raatihuoneen arkkitehti Georg
Schreck. Rakennus valmistui 1898. Juhlatalo oli ahkerassa käytössä: tiloihin
asettuivat heti henkilökunnan lauluseura, torvisoittokunta, raittiusseura ja ruokala.
Myöhemmin ruokalan muutettua pois tilalle tuli poliklinikka, kuntosali, urheiluseuroja, lisää soittokuntia, raittiusseuroja ja muita harrastusryhmiä. Tilassa järjestettiin
myös joulu- ja äitienpäiväjuhlat, myyjäisiä ja muita tapahtumia, ja myös ulkopuoliset saivat vuokrata juhlataloa vaikkapa perhejuhlien viettoon. Tampellan käytössä
talo pysyi vuoteen 1994, jolloin tiloihin asettui Komediateatteri.
Ensimmäinen Suomessa valmistettu veturi nro 315 ajettiin ulos
Tampellan veturihallista vuonna 1900.
5. Veturi ”Pikku-Rusko” ja Veturihalli
Kotimainen veturituotanto sai alkusykäyksen 1898,
jolloin VR tilasi Tampellalta 40 höyryveturia. Veturiteollisuus muodosti suuren osan Tampellan tuotannosta
1900-luvun alussa sekä sotakorvaustuotannon myötä
1950-luvulla. Viimeinen höyryveturi lähti tehtaalta
1957. Siihen mennessä Tampellassa oli valmistettu yli
900 veturia.
8. Porrastasanne
Herrainmäen alla on luolasto, jonka eturakennus on vuodelta
1941. Siellä valmistettiin sotatarviketeollisuuden tuotteita. Nykyisin rakennuksessa on mm. toimistoja ja parkkitilaa. Tasanteelta
näkyy Tampellan piippu (99 m) ja sen takana Lapinniemen
puuvillatehdas, joka siirtyi Tampellan omistukseen 1934.
Vesiturbiinien valmistus aloitettiin Tampellassa jo 1856, ja niitä
valmistettiin Tampellan toiminnan loppuun asti. Valtaosa
Suomessa yhä käytössä olevista turbiineista on
Tampellan valmistamia. Kuva. V. Kanninen.
Yksi Herrainmäellä sijaitseva huvila, Ryselinin huvila,
on saanut nimensä huvilan ensimmäisen asukkaan
insinööri Verner Ryselinin mukaan.
10. Liinatehtaanpuisto
Tehdasalueelta purettujen varastorakennusten paikalle on
muodostunut aukio, jota reunustavat Tampellan pellavantuotantoon liittyvät varastomakasiini, häkilärakennus ja kutomo.
Häkilöinti on yksi pellavan käsittelyvaihe. Häkilä ja kutomo
edustavat 1890-luvun koristeellista teollisuusarkkitehtuuria.
Suunnittelussa on maksimoitu valon saanti teollisuussaleihin. Aukion keskellä sijaitsee vesiturbiinin juoksupyörä.
1950-luvulla Suomessa alkoi voimakas vesivoimalaitosten
rakennuskausi. Sähkövirtaa tarvittiin. Tampella teki voimalaitoksiin kaikki juoksupyörät ja turbiineihin tarvittavat
laitteet. Tampellan asennusporukalle tulivat tutuiksi voimalaitostyömaat Suomessa, Norjassa ja Neuvostoliitossa.
Reissutöissä olot olivat välillä karuja, mutta työskentelyilmapiiri Tampellassa oli tosi kotoista ja huumori kukki.
7. Herrainmäki
9. Pellavantori
Pellavantorin tilalla oli aiemmin tehdasrakennuksia. Nyt torin keskellä on Hans-Christian
Bergin veistos Valonkehrä, joka on pystytetty
Tampere-päivänä 2010. Teos koostuu valoa
heijastavista alumiiniprofiileista, LED-lampuista
ja kahdesta erilaisesta valo-ohjelmasta. Suunnittelun lähtökohtana on voima ja energia, jotka
yhdistyvät mielikuvaan koskesta ja ympäristön
teollisuudesta.
Kuva: Tampellan tehdasalue 1950-luvun lopussa.
Herrainmäki on Tampellan ylimmän johdon
entinen asuinalue. Taloista neljä on arkkitehti
Birger Federleyn suunnittelemia, ja ne
valmistuivat 1899–1916. Viides, tiiliverhoiltu
talo valmistui 1963, ja sen suunnitteli Jaakko
Tähtinen. Nykyään mäellä on yksityisasuntoja, toimistoja ja yleinen puisto.
Herrainmäki koettiin hyvin yksityiseksi alueeksi.
Tehtaan työntekijät eivät päässeet sinne kuin
kutsuttuina tai toimittaessaan alueelle tavaroita
tai palveluja.
Veturihallin vieressä sijainneessa puutalossa toimi
järjestelyosasto, jossa suunniteltiin korteille kaikki
tehtaan tuotannon työvaiheet. Rakennus purettiin
1950–60-luvulla.
6. Masuuni
Tällä paikalla sijaitsi vuosina 1843–84 masuuni,
joka oli Tampellan metalliteollisuuden alkupiste.
Teollisuuden muutettua pois kosken rannasta
tehdasmiljöö on korvattu puistolla, joka on
nimetty Tampellassa kutojana työskennelleen
Aleksandra Siltasen mukaan.