silmähoitaja115-kevyt (1)

Suomen Silmähoitajat ry – Finlands Ögonskötare rf
1/2015
www.suomensilmahoitajat.fi
Kehitä
osaamistasi
– hae
apurahaa!
Lasiaispistos
hoitaa
ikärappeumaa
Miten tulla
työyhteisötaituriksi?
Teemana
diabetes
”Tyypin 1 diabetesta sairastavien hoito ei vastaa nykyajan mahdollisuuksia.
Tulosten parantamiseksi diabeteksen vaativa hoito tulee keskittää moniammatillisiin ja
erikoistuneisiin keskuksiin ja verkostoihin.” Sivu 5
Kuivasilmäisyys
on vihdoinkin
kukistettavissa!
Dia�noosi
huippuluokan
mittausvälineillä
OCULUS KERATOGRAPH®5M
Kyynelnesteen vakauden ja pysyvyyden
määrittely nykyaikaisen teknologian avulla.
Hoitoa
luonnonmukaisten
ratkaisujen avulla
KUIVAN SILMÄN OMEGA
Tutkimuksissa ja käytännön kokeissa
kuivasilmäisyyden avuksi on osoittautunut
tyrnimarjasta puristetun öljyn ja
mustikkauutteesta saatavan antosyaanin
yhdistelmä.
WWW.OPTIIKKAJUURINEN.COM
2 Silmähoitaja
Diabetesliitto tarjoaa
vertaistukea................................4
Monimuotoinen
diabeettinen retinopatia...........7
Seulontakamera kiertää
Etelä-Pohjanmaalla.................10
Hyvää hoitoa
diabetekseen............................13
Lähde Ouluun
silmähoitajapäiville.................15
Silmäasema
näkemisen asialla.....................16
Mitä ovat hyvät
työyhteisötaidot?.....................18
Silmänpohjan ikärappeuma yleistyy...................20
Päivä Tampereen
MR-poliklinikalla...................20
Apurahavinkit.........................23
Opintoapurahat 2015............24
Hallitus 2015..........................27
U
usi hallituskausi on saatu alkuun ja hallituksen järjestäytymiskokous on
pidetty. Saimme hallituksesta poisjääneiden tilalle kaksi uutta jäsentä,
yhden varsinaisen ja yhden varajäsenen. Muilta osin hallitus jatkaa samalla jäsenistöllä kuin viime vuonna.
Kaudella 2015 jäsensihteerinä toimii Riitta-Liisa Alm. Häneen voi olla yhteydessä kaikissa jäsenyyteen liittyvissä asioissa. Rahastonhoitajana jatkaa Erja
Malvalehto-Inkerö, joka hoitaa lisäksi varapuheenjohtajan tehtäviä. Erja hoitaa
yhdistyksen ja jäsenten laskutusasiat.
Sihteerinä jatkaa Johanna Alaloukusa. Jaana Hakola hoitaa edelleen nettisivujen päivityksiä. Lehden päätoimittajana jatkaa Merja Korhonen.
Silmähoitajayhdistyksellä on juhlavuosi. Joulukuussa 1990 Tampereella perustettu yhdistys täyttää 25 vuotta. Perustamisvuonna yhdistyksessä oli noin 200
jäsentä. 25-vuotiaan yhdistyksen jäsenmäärä on reilut 700. Yhdistys on jatkuvasti kasvattanut jäsenmääräänsä, mikä kertonee siitä, että sen toiminta koetaan
edelleen tärkeäksi.
Yhdistyksen tavoitteena on ollut ja on kehittää silmäpotilaiden hoitotyötä,
kannustaa jäsenistöä kehittämään itseään ja työtään sekä lisätä jäsenten ammatillista osaamista. Kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen on aina vain
tärkeämmässä roolissa.
Tavoitteenamme on saada yhdistyksen jäseniksi kaikki, jotka osallistuvat silmähoitotyöhön tai kehittävät silmäpotilaiden hoitoa. Näiden tavoitteiden mukaan
istuva hallitus jatkaa toimintaansa.
Juhlavuoden Silmähoitajapäivät pidetään Oulussa 13.–14.11.2015, jolloin juhlistetaan 25-vuotista yhdistystä.
Päivien suunnittelu on jo hyvässä vaiheessa. Yhdistyksen nettisivuilta voitte seurata Silmähoitajapäiviin liittyvää ilmoittelua.
Muistakaamme nauttia keväisistä päivistä, lisääntyvästä
valosta, auringon pilkahduksista ja luonnon heräämisestä!
Puheenjohtajalta
Sisältö
Silmähoitajayhdistys
25 vuotta
KATI NIEMINEN
puheenjohtaja
Palstat
Puheenjohtajalta.......................3
Päätoimittajalta.........................4
Hallituksen päätöksiä.............26
Silmähoitaja on Suomen Silmähoitajat ry:n
valtakunnallinen jäsenlehti, joka postitetaan
osoitteellisena kaikille yhdistyksen jäsenille.
Jakelu kattaa yliopistolliset sairaalat, keskus- ja
aluesairaalat, terveydenhuoltoalan oppilaitokset sekä lukuisat yksityiset terveydenhuollon
toimipisteet. Lehti sisältyy jäsenetuna yhdistyksen jäsenmaksuun.
JULKAISIJA Suomen Silmähoitajat ry –
Finlands Ögonskötare rf PÄÄTOIMITTAJA
Merja Korhonen, Supantie 7, 16610 Kärkölä, [email protected], puh. 050 347
8818 TOIMITUS JA ILMOITUKSET Viestintä-Karttimo, Kiviniemen rantatie 9, 90810
Kiviniemi, puh. 040 526 4880, ella@karttimo.
fi ULKOASU Mari Lähteenmaa TOIMITUSNEUVOSTO Johanna Alaloukusa, Sari Juvonen, Merja Korhonen, Erja Malvalehto-Inkerö,
Kati Nieminen, Kirsti Rantala, Irmeli Stenroos
PAINOPAIKKA Oy Fram Ab, Vaasa KANSI
Pauli Kurunmäki, Huittisten Näkökeskus
AIKATAULU 2015
numero aineistot ilmestyy
2/2015 24.8.
3/2015 23.11.
21.9.
14.12.
Silmähoitaja 3
Päätoimittajalta
Kolme numeroa
vuodessa
E
nsimmäinen vuosi Silmähoitajalehden päätoimittajana ja hallituksen jäsenenä on takana. Olemme
tehneet neljä hyvää lehteä yhdessä. Töitä on
riittänyt lehden parissa ja paljon olen oppi-
Diabetesliitto
diabeetikoiden
nut päätoimittajan työstä sekä päässyt tekemään mahtavaa lehteä teidän kanssanne. Toivon, että aiheet ovat olleet mielenkiintoisia
ja monipuolisia.
Päätoimittajan työ on ollut antoisaa ja mielenkiintoista. Olen tutustunut uusiin kollegoihin ja eri silmäklinikoihin ympäri Suomea. Olemme käyneet hallituksen jäsenien
kanssa Eiran sairaalassa Helsingissä, Lapin
keskussairaalassa Rovaniemellä ja Satakunnan keskussairaalassa Porin silmäklinikassa
tutustumiskäynneillä.
Yhdistyksemme täyttää tänä vuonna on
25 vuotta. Uudistamme myös lehteämme:
hallitus päätti vuosikokouksessa, että lehti
julkaistaan tänä vuonna kolme kertaa, koska
kulut ovat jatkuvasti kasvaneet.
Tämän vuoden lehtien teemoina ovat diabetes, sarveiskalvosairaudet ja takaosakirurgia.
Ensi vuonna lehtemme täyttää 25 vuotta, joten
juhlimmekin kaksi vuotta peräkkäin.
Nettisivuillamme osoitteessa www.suomensilmahoitajat.fi on palautelinkki, johon toivomme vinkkejä yhdistyksen jäseniltä, mitä
aiheita haluaisitte lehdestämme lukea sekä
muuta palautetta yhdistyksemme asioista.
Ja muistutuksena vielä: yhdistyksemme
maksaa pienen kirjoituspalkkion artikkelin
kirjoittamisesta.
Mukavaa kevään odotusta
Merja KORHONEN
päätoimittaja
4 Silmähoitaja
Moni diabetesta sairastava
läheisineen kaipaa tuekseen
ihmisiä, jotka todella tietävät,
millaista on elää diabeteksen
kanssa. Diabeetikoiden
oma järjestö, Diabetesliitto
paikallisyhdistyksineen, on jo
60 vuoden ajan voinut tarjota
yhteisön, jossa tämä tarve
toteutuu.
aalisessa mediassa.
Internet on avannut mahdollisuuden tavoittaa ennen kokemattomalla
tavalla diabeteksen kanssa eläviä ihmisiä ja ammattilaisia eri puolilta maata. Verkon kautta on myös mahdollisuus saada palautetta, jonka avulla
toimintaa voidaan suunnata tarpeiden mukaisesti.
ertaistuki, luotettavan tiedon
jakaminen ja diabeteksen
hyvän hoidon edellytysten
turvaaminen ovat aina olleet liiton
keskeistä toimintaa.
Diabetestietoa on nykyisin tarjolla
monessa eri kanavassa sekä diabeetikoille että diabetesalan ammattilaisille. Diabetesliitto pitää edelleen tärkeänä tehtävänään tuottaa luotettavaa ja
puolueetonta tietoa diabeteksesta ja
sen hoidosta.
Diabetes-lehti ilmestyy sekä painettuna että verkkolehtenä, Diabetes
ja lääkäri -lehteä Diabeteshoitaja-palstoineen voi lukea sekä paperisena että
verkossa. Inspis-verkkolehti on julkaisu nuorille. Diabetesliitto kustantaa
edelleen perinteisiä hoito-oppaita ja
keittokirjoja. Valikoimassa on muun
muassa Diabetes ja silmänpohjamuutokset -lehtinen.
Diabetes.fi-verkkopalvelusta saa
tietoa diabeteksesta, Diabetesliiton ja
yhdistysten toiminnasta, Diabeteskeskuksessa järjestettävästä kuntoutuksesta
sekä ammattilaisille suunnatusta koulutuksesta. Verkkopalvelussa on liiton
julkaiseman materiaalin D-kauppa.
Paikallisen yhdistystoiminnan rinnalle on syntynyt verkkoon monenlaisia vertaistukea tarjoavia diabetesyhteisöjä. Myös liitto tarjoaa diabetes.
fi-sivujensa Kohtauspaikalla avoimen
keskustelufoorumin sekä toimii sosi-
Suomalainen DPS-tutkimus osoitti tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn mahdolliseksi. Valtakunnallisen diabetesohjelman Dehkon osana toteutettu ehkäisyn
D2D-toimeenpanohanke näytti, että
ehkäisevä työ on käytännössä mahdollista. Tyypin 2 diabeteksen riskitesti on
nykyisin laajasti käytössä, ja se löytyy
myös liiton verkkosivuilta.
Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeiden kautta
liitto jatkaa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn liittyvää työtä sekä edistää
kaikkien suomalaisten terveyttä ja
hyvinvointia. Yksi elämä -diabeteshankkeet kehittävät myös uusia vertaistuen muotoja, esimerkkeinä nuorten Ykkösklubitoiminta ja deeblogi.fi-sivusto. Tietoa
Yksi elämä -hankkeista ja niiden materiaaleista saa yksielama.fi-verkkosivuston kautta.
V
Tyypin 2 diabetes
on ehkäistävissä
Parempaa hoitoa
osaamiskeskuksissa
Diabetesliitto vaikuttaa aktiivisesti
diabeetikoita koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Keskeisiä
vaikuttamisen kohteita ovat lääkekorvaukset sekä muut sosiaaliturvaan liittyvät asiat ja hoidon järjestelyt.
Liitto työskentelee myös hoidon laadun seurantajärjestelmän saamiseksi
diabeteksen hoidon kehittämisen avuksi.
Tänä keväänä ajankohtaista on edis-
D
e
iab
tes
– 60 vuotta
TARJA SAMPO
puolella
”Vaativan diabeteksen hoito
tulee keskittää moniammatillisiin,
diabeteksen hoitoon
erikoistuneisiin keskuksiin ja
verkostoihin”, toiminnanjohtaja
Janne Juvakka painottaa.
”Diabetes on yksilöllinen sairaus,
jonka luonteen ja vaiheen
mukaan hoidossa painottuvat
eri tavoin elintavat ja niiden
yhteensovittaminen lääkehoitoihin
ja insuliinihoitoon”, Pirjo IlanneParikka sanoo.
tää hoito- ja kuntoutussuunnitelmien
laatimista kaikille diabeetikoille sekä
vaikuttaa tuleviin poliittisiin päättäjiin
eduskuntavaalien yhteydessä.
Diabetesliiton toiminnanjohtaja
Janne Juvakka muistuttaa, että diabetes on yksi nopeimmin yleistyvistä
tarttumattomista sairauksista.
Tällä hetkellä lähes 500 000 suo-
malaista sairastaa diabetesta, osa tietämättään. Kela-korvauksella diabeteslääkkeitä ostaneiden määrä oli
342 000 henkilöä vuonna 2013, kun
10 vuotta aiemmin vastaava luku oli
182 000.
Diabeteksen ja sen aiheuttaminen lisäsairauksien hoitoon kuluu jo
10 prosenttia terveydenhuolloin me-
noista. Sairastuvien määrä voi jopa
kaksinkertaistua 10 vuodessa, jolloin
terveydenhuollon kulut kasvavat merkittävästi.
”Kehitys on pysäytettävä. Se on
inhimillisesti sekä kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti välttämätöntä.
Ehdottoman tärkeää on myös hoitaa
diabetekseen jo sairastuneet nykyistäkin paremmin. Taloudellisesti vaikeina aikoina ratkaisua on etsittävä
ensisijaisesti muilla tavoilla kuin vain
kasvattamalla palveluita määrällisesti”,
Juvakka tähdentää.
”Erityisesti tyypin 1 diabetesta
sairastavien hoito ei vastaa nykyajan
mahdollisuuksia. Hoitotulosten parantamiseksi vaativan diabeteksen hoito
tulee keskittää moniammatillisiin,
diabeteksen hoitoon erikoistuneisiin
keskuksiin ja verkostoihin.”
Tavoitteena
hyvä elämä
Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo IlanneParikka korostaa, että diabeteksen
hoidon tavoitteena on jokapäiväinen
hyvinvointi. Arjen tulisi sujua ilman liiallisia rajoituksia. Tähtäimessä on myös
terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn
turvaaminen tuleviksi vuosiksi.
Diabetesliitto toimii
Diabeteskeskuksessa
Tampereen Aitolahdessa.
Silmähoitaja 5
Diabetesliitto
• Diabetesliittoon kuuluu jäsenyhdistysten kautta noin 57 000 ihmistä.
• Yhdistysten lisäksi liitossa on neljä ammatillista jäsenjärjestöä: Diabeteshoitajat
ry, Suomen Diabetestutkijat ja Diabetologit ry, Suomen Diabetes Education Study
Group (Desg) ry sekä Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto ry.
• Diabetesliitto on osa Tarttumattomat sairaudet -verkostoa (NCD) ja
kansainvälisen Diabetesliiton, IDF:n jäsen.
• Diabetesliiton toiminta jakautuu kansalaisjärjestö- ja palvelutoimintaan.
• Rahoitus perustuu RAY:n avustuksiin, oman toiminnan tuottoon ja
varainhankintaan.
• Diabeteskeskuksessa Tampereella työskentelee noin 60 henkeä.
Diabeteksen omahoito on diabetesta sairastavan tai hänen läheistensä
vastuulla. Omahoito koostuu lukuisista
pienistä päivittäisistä päätöksistä ja teoista. Ajan ja kokemuksen myötä dia-
6 Silmähoitaja
betesta sairastava oppii ymmärtämään,
miten eri asiat vaikuttavat aineenvaihduntaan ja hoidon tuloksiin.
Oppimiseen tarvitaan verensokerin, painon ja verenpaineen omaseu-
rantaa sekä hoitopaikan seurantatutkimuksia.
Pirjo Ilanne-Parikka muistuttaa,
että vaikka diabetesta sairastava on
oman arkipäivänsä ja elintapojensa
asiantuntija, hän tarvitsee tuekseen
osaavia ja kannustavia terveydenhuollon ammattilaisia. Neutraali, syyllistämätön ja kunnioittava suhtautuminen
edistää hoitoyhteistyötä.
Hoito- ja kuntoutussuunnitelmista
tulee ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikan
mukaan muodostua yhteinen työkalu,
joka kokoaa ja tiivistää hoitoon liittyvät linjaukset, hoidon järjestämisen ja
seurannan.
Tarja Sampo on Diabetesliiton
viestintäpäällikkö
Lisätietoa: www.diabetes.fi
D
e
iab
tes
PAULA SUMMANEN
Diabeettinen
retinopatia
– yleinen vaan ei väistämätön
Tyypin 2 diabetes on
maailmanlaajuinen pandemia.
Suomessa se on diagnosoitu
250 000:lla ja noin 200 000 sairastaa
sitä tietämättään. Tyypin 1 diabetes
on noin 50 000:lla.
L
apsena ja nuorena tyypin 1 diabetekseen
sairastuminen on Suomessa yleisempää
kuin missään muualla: yli 60 vuodessa
100 000 alle 15-vuotiasta kohti. Sairastavuus
on kaksinkertaistunut runsaan 20 vuoden aikana. Kasvu on ollut suurinta nuorimmassa
ikäluokassa eli 0–5-vuotiailla.
Diabetes on merkittävä valtimotaudin riskitekijä. Se lisää myös vaaraa saada silmänpohjaan akuutteja verenkiertohäiriöitä eli
verkkokalvon valtimo- ja laskimotukoksia.
Määrällisesti merkittävämpää on kuitenkin
verkkokalvon pienimpien suonten eli hiussuonten vaurioitumisesta alkava diabeettinen
retinopatia (DR).
Monimuotoinen
retinopatia
Diabeettisen retinopatian kliinisiä ilmenemismuotoja ovat
• hiussuonten pullistumat eli mikroaneurysmat
• verkkokalvon sisäiset verenvuodot
• verkkokalvon turvotus ja turvotuksen hävitessä jäljelle jäävät lipidikertymät
• verkkokalvon mikroinfarktit
• hiussuonten pullistumia laaja-alaisempi
hiussuonivaurio eli IRMA (intraretinaalinen mikroangiopatia)
• diabeettinen venopatia eli laskimojen seinämän helminauhamaisuus ja uudissuonet
verkkokalvolla, näköhermon nystyssä ja
jopa silmän etuosassa värikalvolla ja kammiokulmassa.
Muutokset ovat seurausta suonten tukkeutumisesta ja valikoivan läpäisevyyden
häiriöstä eli suonten tihkumisesta. Verkkokalvolla, kuten aivoissa, on niin sanottu veri-verkkokalvo-este, josta vastaavat suonten
sisäpinnan solut, endoteelisolut, ja verkkokalvon pigmenttiepiteeli.
Häiriötilassa plasmaa tai koko verta pääsee ympäröivään kudokseen, jolloin verkkokalvo, jossa solujen ulkoista tilaa on vähän,
paksunee ja tulee epätasaiseksi eli turpoaa.
Vuodot verkkokalvolla estävät valon pääsyn
valoaistinsoluille.
Muutokset tarkan näkemisen alueella eli
makulassa uhkaavat keskeistä näköä, ja diabeettinen makulaturvotus on merkittävä näkövammaisuuden syy.
Jo yksittäisen mikroaneurysman on esitetty olevan seurausta ympäristön hiussuonten
tukkeutumisesta. Mikroaneurysmien tiheys
kuvaa retinopatian vaikeusastetta ja ennustaa
retinopatian etenemistä. Muutama yksittäinen mikroaneurysma voi kuitenkin olla palautuva muutos eli retinopatia voi hävitä ja
eteneminen pysähtyä.
Laaja-alaisen palautumattoman hiussuonivaurion merkkejä ovat suuret, syvät
verkkokalvon verenvuodot, IRMA-muutos
ja venopatia, joiden on osoitettu enteilevän
uudissuonten ilmaantumista. Tilaa kutsutaan
vaikeaksi taustaretinopatiaksi (aikaisemmin
preproliferatiivinen retinopatia).
Uudissuonet
uhkaavat näköä
Uudissuonet kasvavat IRMA-alueen hiussuonista tai laskimoista, kun proteolyyttiset
entsyymit ovat tuhonneet paikallisesti tyvikalvon sekä endoteelisolut jakautuneet ja
muodostaneet uusia verisuoniputkia kohti
hapenpuutteesta kärsivää ja kasvutekijöitä
tuottavaa aluetta.
Uudissuonet verkkokalvolla – proliferatiivisen retinopatian keskeisin muutos – eivät
ole hyödyllisiä kuten uudisverisuonet vaikkapa sydänlihaksessa, sillä ne eivät kuljeta
hapekasta verta ja ne kasvavat verkkokalvon
pinnalla. Lisäksi uudissuonista puuttuvat
verkkokalvon verisuonten endoteelisolujen
väliset tiiviit liitokset, joten ne tihkuvat ja
vuotavat herkästi.
Uudissuonten tueksi kasvaa myös arpikudosta, joka kiinnittyy lasiaisen takapintaan nuorilla, joilla lasiainen ei ole ehtinyt
irrota. Tämä tapahtuu yleensä 50–60 vuoden iässä.
Verenvuodot verkkokalvon pinnalle ja lasiaistilaan sekä verisuoniarpikalvojen verkkokalvoon kohdistama veto lasiaisen alkaessa
irrota verkkokalvosta tihkumisen seurauksena, voivat uhata näköä.
Vaikea iskemia, joka johtuu verkkokalvon
laaja-alaisesta suonten tukkeutumisesta tai
verkkokalvon irtaumasta, saa aikaan runsaan
uudissuonikasvua edistävien kasvutekijöiden
muodostuksen. Kasvutekijät kulkeutuvat lasiaistilassa myös silmän etuosaan.
Uudissuonia kasvaa myös värikalvon
pinnalle ja kammiokulmaan, jossa uudissuoniarpikalvo kutistuessaan sulkee kamSilmähoitaja 7
tes
iab
e
D
Yleinen mutta
ei väistämätön
Lapsena tyypin 1 diabetekseen sairastuneilla ei ole retinopatiaa ennen murrosiän alkua, mutta siitä alkaen voi ilmaantua lieviä
taustaretinopatiamuutoksia; hoitoa vaativia
muutoksia ei kuitenkaan yleensä todeta ennen 20–25-vuoden ikää.
Kaiken kaikkiaan jotain retinopatiaa kehittyy lähes kaikille. Proliferatiivista retinopatiaa
on 20 vuoden takaisissa poikkileikkaustutkimuksissa alle 30-vuotiaana sairastuneilla vajaalla puolella, kun sairaus on kestänyt 20–30
vuotta. Kliinisesti merkittävää makulopatiaa
on noin viidesosalla. Nuorena tyypin 1 diabetekseen sairastuneet ovat alttiimpia saamaan
uudissuonia, vanhempana sairastuneet puolestaan makulamuutoksia.
Silmänpohjamuutosten riskitekijöitä ovat
epätyydyttävän verensokeritason lisäksi koholla oleva verenpaine, nefropatia, anemia ja
metobolinen oireyhtymä eli keskivartalolihavuus. Raskaus voi lisätä muutosten ilmaantumista ohimenevästi.
Muutosten ilmaantumisessa esiintyy familiaarisuutta eli perheenjäsenillä on samanlainen taipumus retinopatiaan. Tämä liittynee sekä tapaan suhtautua itse diabeteksen
hoitoon, ravitsemustottumuksiin ja muihin
elämäntapoihin että perimään.
Vuonna 1993 julkaistussa Diabetes Cont8 Silmähoitaja
Kuvat: HUS/HYKS pää- ja kaulakeskus, silmäklinikka
miokulman ja johtaa vaikeahoitoiseen uudissuoniglaukoomaan.
Lieviä retinopatiamuutoksia eli muutamia mikroaneurysmia voi olla keski-ikäisillä ja iäkkäillä myös ilman diabetesta. Lisäksi
mikroaneurysmia, verenvuotoja ja lipidieksudaatteja voi esiintyä verenpainetautiin liittyen
arterioloskleroottisten valtimomuutosten ja
niistä aiheutuneiden laskimomuutosten kanssa (hypertensiivinen retinopatia).
Vaikka retinopatiamuutokset eivät ole
diabetekselle patognomonisia, ne kuitenkin
muodostavat varsin tyypillisen taudinkuvan eli
eriasteisen taustaretinopatian, makulopatian
ja proliferatiivisen retinopatian komplikaatioineen. Esimerkiksi laskimoverenkiertohäiriöistä ja kaulasuonten ahtaumasta johtuvat
verkkokalvon verenvuodot poikkeavat tyypillisesti sijainniltaan, muodoltaan ja kooltaan.
Sen sijaan monista eri syistä johtuva uudissuonikasvu verkkokalvolle tai näköhermon
nystyyn ei ole kliinisesti poikkeava.
Iäkkään proliferatiivinen retinopatia ei
aina johdukaan diabeettisesta retinopatiasta,
vaan se voi olla merkki kaulavaltimotaudista, jota tulee epäillä varsinkin, kun tila on
toispuoleinen.
Makulaturvotus: suonet tihkuvat laaja-alaisesti ja nesteen takaisin imeytymistä on
vain ylänasaalisesti. Hoitosuunnitelmaan kuuluu ja tavoite parantaa verensokeri- ja
verenpainetasoa. Tarvittaessa aloitetaan lasiaispistoshoito.
rol and Complication -tutkimuksessa osoitettiin ensi kertaa, että hyvä verensokeritasapaino vähentää sekä muutosten ilmaantumista
että etenemistä. Nykyinen monipistohoito
muistuttaa tutkimuksen tehostetun ryhmän
hoitoa, mutta aina ei ole helppoa saavuttaa
pumppuhoidossakaan tavoitetasoja.
Tyypin 2 diabeteksen toteamisen aikaan
todettiin retinopatiaa parikymmentä vuotta
sitten jopa 20–30 prosentilla. Tuolloin todettiin diagnoosin viivästyneen yleisesti jopa 5–7
vuotta, onhan sairaus tyypin 1 diabetekseen
verrattuna vähäoireinen. Diagnoosin aikaistuminen on vähentänyt diagnoosivaiheen retinopatian esiintymistä. Tyypin 2 diabeteksen
puhkeamisen siirtyminen vähentää kaikkien
elinmuutosten ilmaantumista.
Suomalainen Diabetes Prevention -tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että
liikunnan lisääminen ja ruokavaliomuutokset
eli kuidun ja hyvälaatuisten rasvojen käytön
lisääminen estävät tai siirtävät tyypin 2 diabeteksen alkua myöhemmäksi.
Retinopatiamuutosten yleisyys riippuu
tyypin 2 diabeteksen vaikeusasteesta. Jos ei
tarvita insuliinia, retinopatiaa on puolella ja
proliferatiivinen retinopatia on hyvin harvinaista. Jos tarvitaan insuliinihoitoa, muutok-
set on yleensä esitetty 30-vuotiaana tai sitä
vanhempana tyypin 1 diabetekseen sairastuneiden kanssa yhdistettynä: retinopatiaa
on 70–80 prosentilla ja proliferatiivista retinopatiaa 10–20 prosentilla, kun sairaus on
kestänyt 20–30 vuotta.
Osalla potilaista tyypin 2 diabeteksena alkanut sairaus muuttuu vuosien ja vuosikymmenien mittaan haiman toiminnan hiivuttua
tyypin 1 diabetekseksi. Kliinisesti merkittävää
makulaturvotusta on viime mainitussa ryhmässä noin 20 prosentilla, ensin mainitulla
10–15 prosentilla.
Seulonta
ja seuranta
Diabeettinen retinopatia täyttää kaikki seulottavalle tilalle asetetut vaatimukset eli
kohderyhmä on rajattu, taudinkuva ja sen
luonnollinen kulku tunnetaan, käytössä on
kustannustehokas menetelmä ja muutoksiin
on olemassa tehokas hoito.
Seulonta ja todettujen muutosten seuranta
hoitoa vaativien muutosten toteamiseksi on
tehokkainta toteuttaa silmänpohjakuvauksin.
Kuva on pysyvä dokumentti ja arvokas osa
lähetettä. ”Yksi kuva puhuu enemmän kuin
tuhat sanaa”, pitää paikkansa.
Murrosiässä tai sitä vanhempana tyypin
1 diabetekseen sairastuneiden ensimmäinen seulontakuvaus on suositeltavaa tehdä
ensimmäisen vuoden aikana, lapsena sairastuneiden silmänpohjakuvaus aloitetaan
vasta 10-vuoden iässä.
Nykysuosituksen mukaan kuvaus toistetaan
joka toinen vuosi, kunnes todetaan muutoksia, jolloin kuvaukset tehdään vuoden välein.
Yksilöllistä harkintaa voi noudattaa, mikäli
kuvausmenetelmä on herkkä, muutokset ovat
vähäisiä, riskitekijät ovat hallinnassa ja seuranta säännöllistä.
Tyypin 2 diabetesta sairastavien kuvausväli voi olla kolme vuotta, ellei todeta retinopatiaa, ja lievissä muutoksissa kaksi vuotta.
Jos todetaan kohtalaista tai sitä runsaampaa
retinopatiaa, kuvausväli on vuosi.
Mykiön sameneminen iän myötä heikentää näkyvyyttä silmänpohjaan. Ikääntyviltä
tuleekin tiedustella näöstä ja tutkia näöntarkkuus, että vältytään turhalta kuvausyritykseltä. Ikääntyneiden kuvaus voi johtaa myös
monen muun kuin diabeettisen retinopatian
jäljille. Glaukooman aiheuttamat papillivauriot ja makulan kostean ikärappeuma eivät
ole harvinaisia.
Diabeettisen
retinopatian hoito
Lievä ja kohtalainen taustaretinopatia ei ole
silmään kohdistuvan hoidon aihe. Tarkkaa
luokittelua käyttäen hyvin lievästä kohtalaisen vaikeaan, jopa vaikeaan taustaretinopatiaan asti tilaa voidaan seurata.
Makulamuutokset ovat yleisiä ja niiden
hoitoaiheeksi on tutkimusten perusteella
rajattu niin sanottu kliinisesti merkittävä
makulaturvotus, jolloin turvotus ulottuu jo
tarkan näkemisen alueen keskiosaan tai uhkaa sitä eli on hyvin lähellä eli enintään 500
mikronin päässä.
Makulamuutoksella on sekä hyvä paranemistaipumus että taipumus muuttua pitkäkestoiseksi, jolloin se vaurioittaa verkkokalvoa
ja sen alaista pigmenttiepiteeliä.
Diabeettisen retinopatian näköä uhkaavien
muutosten eli uudissuonikasvua enteilevän
vaikean taustaretinopatian, proliferatiivisen
retinopatian ja kliinisesti merkittävän makulaturvotuksen hoidon kulmakivi on edelleen
silmänpohjan laservalopolttohoito.
Sen teho ja turvallisuus on osoitettu maailman ensimmäisestä etenevästä, satunnaistetusta monikeskustutkimuksesta alkaen
ensin proliferatiivisessa retinopatiassa 1970luvulla ja makulaturvotuksessa 1980-luvun
puolivälissä.
Laserhoidolla pyritään joko tukkimaan
tihkuvia mikroaneurysmia tai laajempaa suonialuetta pienin 50 mikrometrin suuruisin
poltoin tai estämään tai pysäyttämään uudissuonikasvu tekemällä suurehkoja eli 300–500
mikronin suuria polttoja verkkokalvon iskemiasta kärsiville alueille.
Ensin mainittu, niin sanottu paikallinen
suora tai epäsuora laserhoito annetaan makulaan ja sen ympäristöön keskeistä aluetta
lukuun ottamatta. Niin sanottu hajahoito
annetaan makulan ulkopuolelle ja ulotetaan
tarvittaessa silmän ekvaattoritasoon tai verkkokalvon etureunaan asti. Polttojen määrä
vaihtelee muutamasta tuhansiin ja on aina
yksilöllinen.
Lähellä tarkannäkemisen alueen keskipistettä sijaitsevia makulaturvotusta aiheuttavia
tihkumiskohtia ei voi hoitaa perinteisellä laserilla. Näissä tilanteissa uudet hoitomuodot
eli lasiaiseen ruiskutettavat verisuonikasvutekijän estäjät tai glukokortikoidit ovat avanneet uusia mahdollisuuksia.
Verisuonikasvutekijä on suonten tihkumista
ja endoteelisolujen jakautumista edistävä tekijä, joka tehoaa kahdella kolmesta potilaasta
makulaturvotukseen. Teho kestää noin kuukauden, joten lääke on annettava useamman
kerran. Steroideista on käytössä myös istutteita, joista lääkeaine vapautuu hitaasti ja teho
kestää 2–3 kuukautta. Verisuonikasvutekijän
estäjät kuten myös glukokortikoidit vaikuttavat myönteisesti myös yleisesti retinopatiaan.
Retinopatian patogeneesissä inflammaatiolla
on iskemian ohella keskeinen rooli.
Diabetes lisää
näkövamman riskiä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Näkövammarekisterin mukaan vuonna
2013 Suomessa oli 1 000 diabeettisen retinopatian vuoksi näkövammautunutta. Kaiken
kaikkiaan 2 000:lla rekisteriin ilmoitetulla oli
diabetes eli puolet diabetesta sairastavien näkövammaisuudesta aiheutuu diabeteksen aiheuttamista silmänpohjamuutoksista, puolet
muista sairauksista.
Diabetes ei suojaa silmänpohjan ikärappeumalta, glaukoomalta tai akuuteilta verkkokalvon verenkiertohäiriöiltä. Päinvastoin,
diabetes yhtenä tärkeänä sydän- ja verisuonisairauksien syytekijänä sekä diabetesta
sairastavilla yleiset keskivartalolihavuus,
verenpainetauti ja epäedulliset muutokset
veren rasvoissa lisäävät muitakin näköä uhkaavia sairauksia.
Paula Summanen, LKT, silmätautiopin
dosentti, osastonylilääkäri, HUS/HYKS
pää- ja kaulakeskus, silmäklinikka
Vaikea proliferatiivinen retinopatia: laskimot helminauhamaiset, paikoitellen
kahdentuneet ja uudissuonikasvua näköhermon nystyssä verkkokalvon laaja-alaisen
suonten tukkeutumisen seurauksena. Panretinaalinen laserhoito aloitetaan viiveettä.
Silmähoitaja 9
tes
iab
e
D
Seulontaa
ja seurantaa
EEVA ORHANEN
kiertävän kameran avulla
Diabeettisen retinopatian seulonta
ja seuranta hoidetaan EteläPohjanmaan sairaanhoitopiirissä
keskitetyn kuvausjärjestelmän
avulla. Kuvaustehtäviin
hakeutuneet silmähoitajat ovat
olleet innostuneita monipuolisesta
työstään. Myös potilaat arvostavat
eri puolilla maakuntaa tarjottavaa
kuvauspalvelua.
V
uoteen 1999 asti eteläpohjalaisten diabeetikoiden silmänpohjien
seuranta oli pääsääntöisesti perussairautta hoitavien sisätauti-, terveyskeskusja työterveyslääkäreiden suoran oftaloskopian
varassa. Harva diabeetikko pääsi optimaaliseen seulontaan.
Kaikki alueen jäsenkunnat olivat samassa
veneessä, joten yhteiselle hankkeelle oli motivaatiota. Syksyllä 1999 aloitettiin silmä- ja
sisätautien sekä terveyskeskusten diabeetikoista vastaavien lääkäreiden ja diabeteshoitajien
yhteisponnistuksena nykyinen keskitetty järjestelmä diabeettisen retinopatian seulontaan
ja havaitun retinopatian seurantaan.
Laskettiin, että välimatkat sairaanhoitopiirin sisällä eivät ole kohtuuttoman suuret
– pisimmillään Seinäjoelta noin 100 kilometriä, ja että on mielekästä hankkia yksi korkeatasoinen järjestelmä, jonka käyttöön on
kunnolla perehtynyt miehitys.
Eteläpohjalaisessa mallissa kuvauskalusto
kiertää maakunnan eri toimipisteissä. Kuntien
10 Silmähoitaja
Kaavio 1. Kelan erityiskorvattavat lääkitys / kuvaukset (103)
vuosina 2000–2014 EPSHP:n alueella.
Kaavio 2. Kuvausten määrä vuosittain / sairaanhoitajien tulkinnat
diabeteshoitajat kutsuvat potilaat kuvauksiin
ja usein samalla vuosikontrolliin.
Silmäpoliklinikan sairaanhoitaja kuvaa potilaat, kuvat arkistoidaan ja tulkitaan erikoissairaanhoidossa. Tarvittavat lisätutkimukset
ja laserhoito ohjelmoidaan tulkintatilanteessa suoraan. Terveyskeskuslääkärin ei tarvitse
tehdä erillistä lähetettä. Kuva-arkistoa säilytetään keskitetysti.
Tavoitteena näkökyvyn säilyminen
Näkökyvyn säilyttämiseksi on ensiarvoisen
tärkeää löytää diabeettiset retinopatiamuutokset varhaisvaiheessa ja tiivistää seurantaa
tarvittaessa niin, että hoidot voidaan tehdä
oikea-aikaisesti.
Kuvaustilanteessa potilaat arvostavat sairaanhoitajan työpanosta. Kuvaavien hoitajien diabetestietämystä pidetään ajan tasalla
täydennyskoulutuksella.
Kuvauksen yhteydessä kartoitettavista
riskitekijöistä (mm. pitkäsokeri, verenpaine,
tupakointi) keskustellaan potilaan kanssa. Tavoitteena on diabeteksen hoitomotivaation
parantaminen kokonaisvaltaisesti.
Kattavuus yli
90 prosenttia
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin väestöpohja on vajaat 200 000 asukasta. Diabeetikkojen määrä on kasvanut nopeasti.
Kaaviossa 1 on Kelan diabeteslääkkeiden
erityskorvattavuuteen oikeutettujen henkilöiden määrä EPSHP:ssä vuoden lopussa sinisi-
Kiertävään kalustokokonaisuuteen kuuluu digitaalinen kamera pöytineen, potilastuoli,
kuvaajan satulatuoli ja kannettava tietokone. Kalustoa kuljettaa terveyskeskuksesta
toiseen tavarakuriiri.
nä pylväinä, punaiset pylväät osoittavat vuotuisten seulontakuvausten määrän.
Vuodesta 2000 (6 727 diabeetikkoa) vuoteen 2014 (14 168 diabeetikkoa) sairastavien
määrä on yli kaksinkertaistunut.
Toiminta on onnistuttu toistaiseksi toteuttamaan kierrättämällä maakunnassa yhtä kuvauskalustoa. Kesällä 2013 kamera uusittiin
kolmannen kerran. Kalusto on kestänyt hyvin
kuljetusta, ja kamera on pyritty uusimaan aina
ennen sen hajoamista. Aina on saatu teknologialtaan toimivampi versio työkaluksi.
Mikäli retinopatiamuutosten seuranta
edellyttää lyhempää kuvausväliä kuin yksi
vuosi, potilaat ohjataan kuvauksiin keskussairaalaan. Siellä on diabeetikoista seurannassa tai hoidoissa kerrallaan 500–1 000
potilasta, ja lisäksi ne diabeetikot, joiden
silmänpohjan seuraaminen kuvaamalla ei
luotettavasti onnistu.
Viime vuosina on maakunnissa kuvattu
jokaisena arkipäivänä ympäri vuoden lukuun ottamatta heinäkuuta. Kuvauksia päi-
vässä on 35–45, jopa yli 60. Erityisesti etäisimmissä kohteissa työajan joustava käyttö
on mielekästä. Yksi kuvaava sairaanhoitaja
kiertää kuvaamassa, ja samaan aikaan joku
kuvaavista hoitajista tulkitsee materiaalia
sairaalassa.
Täysin kattavaan kuvausjärjestelmään
lienee mahdoton päästä, mutta arvioimme,
että seulonnan kattavuus on reilusti yli 90
prosenttia.
Kuvanlaatu
ja tulkinnat
Kuvanlaatu parani merkittävästi, kun kuvaavia hoitajia alettiin perehdyttää ensivaiheen
tulkitsijoiksi. Hoitajat ottavat nykyisin kahden
kuvan – makula- ja papillakeskeinen – lisäksi
lisäprojektioita, jos löydöksiä silmänpohjassa
näkyy runsaammin.
Merkittävä etu potilaan kannalta on myös
se, että kuvaaja toimittaa tiedon hyvin ongelmallisen näköisistä kuvista viiveettä tulkitseville silmälääkäreille.
Silmähoitaja 11
tes
iab
e
D
Seulaan jääneille
erikoissairaanhoitoa
Sairaanhoitaja Eija Haapoja työssään Alajärvellä.
Tulkintojen yhteydessä erikoissairaanhoitoon ohjataan laserhoitoa tai lisäselvittelyä
silmätautien poliklinikalla tarvitsevat potilaat sekä sellaiset retinopatialöydökset, joiden kuvaseurannassa tarvitaan lyhempää
kuin vuoden väliä.
Kaaviossa 3 näkyy erikoissairaanhoitoon
ohjattujen potilaiden määrä: sininen palkki
merkitsee lisätutkimuksia tai tihennettyä kuvaseurannassa ja punainen pätkä edustaa laserhoitoa. Pientä heilahtelua on ollut toisen
vaiheen tulkitsijan kokeneisuudesta johtuen.
Merkittävin muutos lähettämiskäytännöissä
on 2009 vuoden jälkeen, kun diabeettista makulopatiaa alettiin myönteisin tuloksin hoitaa
lasiaispistoksin. Lähes kaikki varteenotettavat
makulopatiapotilaat on parin vuoden ajan
ohjattu silmäpoliklinikalle OCT-tutkimuksiin. Laserhoidoissa (punaiset palkinpätkät)
näkyy hienoista laskua.
Sujuvuutta tietojärjestelmiin
Diabeetikoiden näön säilyminen mahdollisimman pitkään mahdollisimman hyvänä on
toiminnan tärkein tavoite. Yhteisenä toiveena
perusterveyshuollon kanssa on saada sähköinen sairauskertomusjärjestelmä toimimaan
mutkattomammin.
Tällä hetkellä kiperin ongelma on kutsujärjestelmien kangertelu eri organisaatioiden
välillä. Henkilöstöresurssien niukkuus kasvavan potilasryhmän hoidossa on haasteellista, joten sujuvasti toimivat tietojärjestelmät
olisivat välttämättömiä.
Innostava
työkenttä
Kaavio 3. Silmäpoliklinikalle lisätutkimuksiin / suoraan laserhoitoon ohjatut.
Ensivaiheen tulkinta: jos retinopatian
osalta on kyseessä puhdas löydös tai lievät
taustaretinopatiamuutokset, kuvaava hoitaja tulkitsee löydökset ja määrää seurantakuvauksen.
Toisen vaiheen tulkinnat: vaikeampiasteiset ja epäselvät löydökset ohjataan silmäpoliklinikan lääkäreille tulkittavaksi.
Kuvausmäärä
kasvaa tasaisesti
Kuvausten määrä on kasvanut tasaisesti. Kaaviossa 2 näkyy kuvausmäärien kasvu ja hoitajien tulkintojen määrän hieno nousu! Pieni notkahdus määrässä johtuu uranuurtajan,
osastonhoitaja Kaarina Kosolan eläkkeelle
12 Silmähoitaja
siirtymisestä sekä uuden kuvaustoiminnasta vastaavan sairaanhoitajan Eija Haapojan
perehdytysvaiheesta.
Resurssien riittävyyden perustana on se,
että seurantavälien määrittelyssä pidättäydytään Käypähoitosuosituksen ohjeistuksessa.
Ilolla otimme vastaan tuoreessa päivityksessä
muuttuneen väljemmän aikataulun. Se koski
hoidettua, stabiiliksi osoittautunutta retinopatiaa, jonka seurantaväli piteni.
Vuoden 2014 kuvausmäärien pieneneminen on tilastoharhaa, kun tietojärjestelmien
päivitys kunnissa on aiheuttanut joidenkin
potilaiden putoamisen järjestelmästä. Asia on
tiedostettu ja tilanteen korjautuminen näkynee vuoden 2015 kuvausmäärissä.
Kuvaustehtäviin hakeutuneet silmähoitajat
ovat olleet innostuneita työkentästään. Työ
on monipuolista: kuvaamista, liikkumista
maakunnassa, vahvaa potilasvuorovaikutusta ja toisaalta rauhallista keskittymistä
tulkintoihin.
Yksi sairaanhoitajista vastaa päätoimisesti organisoinnista ja aikataulutuksesta. Neljä muuta sairaanhoitajaa ovat työnkierrossa
mukana tässä toiminnassa.
Potilaat arvostavat kuvauspalvelua ja kuvauksissa käydään tunnollisesti. Potilaan
kohtaaminen koetaan merkittäväksi hoitotapahtumaksi teknisen kuvaussuorituksen ohessa.
Eeva Orhanen toimii ylilääkärinä
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin
Silmäkeskuksessa.
MATTI SEPPÄNEN
Diabeteksen
hyvä
hoito
ehkäisee verkkokalvosairautta
Hyvä hoitotasapaino on paras keino
diabeteksen verkkokalvosairauden
ehkäisemiseksi. Jokaisen diabeetikon
silmänpohjat tulee tarkistaa
säännöllisesti, jotta alkava
diabeettinen retinopatia saadaan
hoidettua mahdollisimman hyvin.
D
iabetes on Suomessa varsin yleinen
sairaus. Diabetes voidaan jakaa useaan eri alatyyppiin. Päätyypit diabeteksesta ovat tyypin 1 diabetes eli niin sanottu
nuoruustyypin ja tyypin 2 diabetes.
Tyypin 1 diabetekseen vaikuttaa perintötekijät, mutta vieläkään ei tiedetä, mikä lopulta
aiheuttaa sairauden puhkeamisen. Tyypin 1
diabeteksessa haiman solut eivät toimi normaalilla tavalla, eikä haima pysty tuottamaan
insuliinia. Hoitona tarvitaan sairauden alusta
alkaen insuliinipistoksia.
Tyypin 2 diabetes kehittyy usein hitaasti,
ja elintavoilla on merkittävä vaikutus taudin
syntyyn. Myös tyypin 2 diabeteksessa perintötekijöillä on vahva osuus, mutta taudin puhkeamista voi lykätä säännöllisellä liikunnalla
ja terveellä ruokavaliolla.
Keski-ikä ja yli 15 kilon ylipaino kohottaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen yli
10-kertaiseksi. Suomessa on arvioitu olevan
noin 500 000 diabeetikkoa, joista yli 375 000
sairastaa tyypin 2 diabetesta ja noin 35 000–
40 000 tyypin 1 diabetesta. Lisäksi tunnetaan
myös muita diabeteksen alatyyppejä.
Sokerirasite
Diabeteksen kulkuun liittyy usein lisäsairauksia. Nämä kehittyvät vähitellen vuosien kuluessa. Lisäsairauksien syntymisen taustalla
on useimpien elimissä ilmenevien oireiden
osalta suurentuneen verensokeripitoisuuden
aiheuttamista haitallisista muutoksista. Jos
sokeritasapaino on mahdollisimman hyvä,
hidastaa se lisäsairauksien tuloa.
Suuret verensokeripitoisuudet ovat haitallisia elimistön pienille vierisuonille. Silmä on
erityisen herkkä diabeteksen lisäsairauksille
juuri pienten verisuonten takia.
Silmänpohjassa verkkokalvon toiminta on
riippuvainen pienten verisuonten toiminnasta. Jos diabeteksen vuoksi näiden pienten verisuonten toiminta häiriintyy, voi lisäsairautena olla diabeteksen verkkokalvosairaus eli
diabeettinen retinopatia.
Liiallinen sokerimäärä veressä vaikuttaa
verisuonten valkuaisaineisiin ja seurauksena
on verenvuoto pienten verisuonten seinämien läpi verkkokalvon eri kerroksiin ja joissain
tapauksissa myös lasiaistilaan. Lisäksi runsas
verensokeri voi vaikuttaa myös silmän hermoston rakenteeseen haitallisesti.
Tupakointi, kohonnut verenpaine ja ylipaino lisäävät diabeteksessa vaaraa sairastua
verkkokalvosairauteen
Tehokkaampaa hoitoa
Noin 50 Prosenttia kaikista tyypin 1 diabeetikoista sairastaa diabeettista retinopatiaa
vähintään lieväasteisena. Tyypin 2 diabeetikoilla vastaavasti joka neljännellä on diabeettisen retinopatian muutoksia. Diabetekseen
liittyvä verkkokalvosairaus on harvinainen
alle 10-vuotiailla.
Kun diabetes on kestänyt yli 20 vuotta, tyypin 1 diabeetikoista 90 prosentilla on
verkkokalvomuutoksia ja noin 40 prosentilla
hoitoa vaativa silmänpohjan sairaus. Diabeteksen hoito on nykyisin tehokkaampaa kuin
muutama kymmenen vuotta sitten; tulevina
vuosina sairastavuusluvut ovat todennäköisesti pienempiä.
Tyypin 2 diabeetikoilla löydetään silmänpohjan muutoksia jopa 30 prosentilla heti siinä vaiheessa, kun diabetes todetaan. Vaikka
tyypin 2 diabeetikoilla voidaan todeta muutoksia jo alkuvaiheessa, ei heillä kehity niin
usein vakavaa verkkokalvosairautta kuin tyypin 1 diabeetikoilla.
Jos diabetesta sairastava suunnittelee lasten
hankkimista tai on raskaana, on silmänpohjien tilanteen seuranta tärkeää. Raskaus voi
muuttaa silmänpohjan tilannetta, ja mahdollisia silmänpohjan muutoksia on hyvä päästä
hoitamaan riittävän ajoissa.
Murrosiässä kasvu, elämän muutokset ja
itsenäistyminen voivat vaikeuttaa hyvän hoitotasapainon ylläpitoa. Myös tällöin diabeteksen ja silmänpohjan tilanteen tehostettu
seuranta on suositeltavaa. Mahdolliset silmänpohjamuutokset herättävät usein hyvän
hoitomotivaation, ja tehostetulla diabeteksen
hoidolla voidaan vielä jarruttaa verkkokalvon muutoksia.
Seulontakuvauksia
Diabetekseen liittyvä verkkokalvon sairaus voi
hoitamattomana johtaa merkittävään näön heikentymiseen. Tästä syystä jokaisen diabeetikon
silmänpohjien tilannetta tulee seurata säännöllisesti. Muutokset silmänpohjissa kehittyvät
vähitellen ja ovat pitkään oireettomia.
Diabeetikoille on järjestetty säännölliset
silmänpohjan seulontakuvaukset. Niiden ansiosta tarvittava silmänpohjan hoito päästään
aloittamaan jo ennen kuin näkökyky on lähtenyt heikentymään.
Diabeettista retinopatiaa voidaan usein
hoitaa tehokkaasti. Laserhoito on usein keskeisin hoitomuoto. Hoitona käytetään myös
silmän sisäisiä lääkehoitoja, kuten kasvutekijäestäjiä, jotka hidastavat haitallisten uudisverisuonten muodostumista.
Oikein ajoitettu hoito vähentää näön heikkenemisen vaaraa. Ennen kaikkea kuitenkin
diabeteksen hyvä hoitotasapaino vähentää
verkkokalvosairauden syntymisen riskiä.
Diabetekseen liittyvä verkkokalvosairaus on alkuvaiheessa usein oireeton. Jos diabeetikko ei jostain syystä käy säännöllisissä
silmänpohjakuvauksissa, voi tämä hidastaa
riittävän varhaisen verkkokalvosairauden
toteamisen.
Silmähoitaja 13
tes
iab
e
D
Mikäli kuvissa havaitaan muutoksia, ohjataan potilas tarvittaessa silmälääkärin lisätutkimuksiin
Edetessään diabeettinen retinopatia heikentää näköä verkkokalvon vaurion vuoksi.
Verenvuodot lasiaistilaan voivat heikentää näköä äkisti. Sitkeä lasiaisen verenvuoto saattaa
heikentää näköä pitkäksikin aikaa.
Usein lasiaisverenvuotoa seurataan 2–3
kuukautta säännöllisin ultraäänitutkimuksin
verkkokalvon irtauman poissulkemiseksi. Jos
vuoto ei lähde kirkastumaan, voidaan tarvita
lasiaiskirurgista leikkausta.
Näkömuutoksia
Pienemmät silmänpohjan vuodot voivat aiheuttaa turvotusta verkkokalvolle ja näön sumentumista. Usein potilaat huomaavat tämän
ensin kauas näkemisen vaikeutena.
Viivojen vääristyminen tai häiriöt värien
näkemisessä voivat olla merkkinä verkkokalvon muutoksia. Repaleinen näkökenttä
voi ilmoittaa lasiaisen verenvuodosta tai silmänpohjan muutoksista. Yhtenäinen musta
näkökenttäpuutos voi olla merkki verkkokalvon irtaumasta.
Jos näkökyvyssä tapahtuu selkeitä muutoksia ennen sovittuja silmänpohjakuvauksia
tai lääkärikontrolleja, on diabeetikon syytä
hakeutua silmälääkärin tarkistukseen jo aikaisemmin. Näön alenemisen äkillisyys ja
oireiden vakavuus määrittelevät tarkistuksen
kiireellisyysasteen.
Puhelinsoitto omalle lääkärille tai oman
alueen silmätautien poliklinikalle voi auttaa
arvioitaessa käynnin kiireellisyyttä.
Taudin alkuvaiheessa verkkokalvolle tulee
pieniä, pistemäisiä vuotoja ja verisuonimuutoksia. Jos vuodot lisääntyvät, ne voivat aiheuttaa turvotusta verkkokalvon eri kerroksiin.
Verkkokalvolle voi tulla kovia eksudaatteja
eli haitallisista vuodoista peräisin olevaa kiteytynyttä rasvaa.
Seurantaa
Lieväasteista retinopatiaa ei välttämättä tarvitse
vielä hoitaa. Seurantaa kuitenkin tehostetaan.
Jos muutokset etenevät, silmänpohjan hoito
on aiheellista, usein ensisijaisesti silmänpohjan laseroinnilla. Lisäksi diabeteksen hoidon
tehostaminen kaikin mahdollisin keinoin on
tärkeä osa hoitoa.
Pidemmälle edenneessä retinopatiassa
verkkokalvolla esiintyy uudissuonia sekä
usein niiden aiheuttamia vuotoja verkkokalvolle tai lasiaiseen. Runsaat vuodot ja uudissuonten muodostuminen voivat aiheuttaa
vetoa verkkokalvolle ja jopa aiheuttaa verkkokalvoirtauman.
Hoitoina verkkokalvon laserhoito sekä
mahdolliset lasiaiseen ja verkkokalvoon kohdistuvat kirurgiset toimenpiteet.
14 Silmähoitaja
Diabeettinen makulopatia tarkoittaa verkkokalvon tarkan näön eli makulan alueen
muutoksia. Jos potilaalla todetaan diabeettinen
makulopatia, voidaan sen kehittymistä usein
hidastaa laserhoidoilla tai lasiaiseen injektoitavien kasvutekijäestohoitojen avulla.
Itsehoitoa
Diabetesta sairastava potilas voi itse vähentää
merkittävästi riskiään saada näköä uhkaava
silmänpohjan sairaus. Hyvä diabeteksen hoitotasapaino on avaintekijä.
Potilaan motivoinnin kannalta on myös
edullista, jos silmätautien yksikössä diabetesta hoitavien lääkäreiden työparina voi
toimia diabeteksen ohjaukseen ja hoitoon
perehtynyt hoitaja.
Hoitavan lääkärin ohjeiden mukaan voidaan
käyttää myös suun kautta otettavia kipulääkkeitä ennen ja jälkeen toimenpiteen.
Jos silmässä todetaan vakava diabeettinen
retinopatia, laser on vain yksi osa hoitoa. Ainoana hoitona se ei aina riitä pitkällä tähtäimellä.
Yhtä tärkeä osa hoitoa on mahdollisimman
hyvä diabeteksen hoitotasapaino.
Laserhoito antaa usein lisäaikaa näkökyvyn
säilymiselle, mutta silmänpohjan muutokset
diabeteksessä ovat hälytysmerkki samanlaisista
verisuonimuutoksista eri puolilla kehoa.
Liikunnan lisääminen, useammin tehdyt
verensokerimittaukset ja oikein ajoitetut ja
annostellut diabeteslääkitykset yhdessä laserhoitojen kanssa voivat vähentää näön alenemisen riskiä.
Hyvää hoitoa
Potilaan motivoinnin
kannalta on myös edullista,
jos silmätautien yksikössä
diabetesta hoitavien
lääkäreiden työparina
voi toimia diabeteksen
ohjaukseen ja hoitoon
perehtynyt hoitaja.
Tupakoinnin lopettaminen vähentää merkittävästi vakavan silmänpohjasairauden etenemisriskiä. Korkean verenpaineen tiedetään
pahentavan etenkin diabeettista makulopatiaa. Tästä syystä verenpaineen hoidossa tulisi pyrkiä mahdollisimman hyvään tasoon,
jos potilaalla todetaan diabeettinen verkkokalvosairaus.
Hyvä diabeteksen hoitotasapaino luo edellytykset myös mahdollisen laserhoidon tai
kirurgisen hoidon onnistumiseen.
Laserkäsittelyä
Ensimmäinen diabeettisen retinopatian hoitotoimenpide on usein silmänpohjan laserhoito.
Yleensä silmänpohja käsitellään useammalla eri kerralla. Silmänpohjan laserhoidosta
käytetään nimitystä panfotokoagulaatio, kun
silmänpohjan muita kuin keskeisiä eli perifeerisiä osia käsitellään kattavasti.
Laserkäsittelyn tavoitteena on estää uudissuonten lisääntymistä ja ehkäistä haitallisia
vuotoja verkkokalvoon ja lasiaiseen. Ennen
hoitoa silmä puudutetaan useimmiten paikallispuudutustipoilla. Pidemmillä hoitokerroilla voidaan harkita myös silmän ympäristön
puudutusta eli retrobulbaaripuudutusta.
Joskus joudutaan myös tekemään lasiais- ja
verkkokalvokirurgisia toimenpiteitä. Jos tarkan
näön alueella on irtauman riski, silmäleikkaus
joudutaan tekemään nopeasti. Tällöin pyritään vähentämään verkkokalvoon kohdistuvaa vetoa sekä poistamaan mahdollisia verija nestekertymiä verkkokalvon alta.
Myös lasiaiseen ruiskutettavia lääkeaineina voidaan käyttää itsenäisinä hoitoina tai
yhdistettynä laserhoitoihin. Silmän sisäisinä
lääkehoitoina voidaan käyttää kortikosteroidi-valmisteita ja verisuonten kasvutekijöiden
estäjiä. Jos käytetään kortiskosteroidivalmisteita, ne lisäävät kaihiriskiä ja usein myös
nostavat silmänpainetta.
Diabeteksen hyvä hoitotasapaino on paras keino diabeteksen verkkokalvosairauden
ehkäisemiseksi. Verenpainetaudin hoito ja
tarvittaessa painon pudotus vähentävät riskiä sairastua diabeettiseen silmänpohjan sairauteen. Tupakoinnin välttäminen on myös
erittäin tärkeää.
Jokaisen diabeetikon silmänpohjat tulee tarkistaa säännöllisesti, jotta alkava silmänpohjan diabeettinen verkkokalvosairaus
saadaan hoidettua mahdollisimman hyvin.
Näillä keinoin voidaan ehkäistä usean potilaan kohdalla merkittävän näön aleneman uhka.
Matti Seppänen,
silmätautien erikoislääkäri
Lähteitä:
www.terveyskirjasto.fi: Diabeteksen
silmäsairaus (diabeettinen retinopatia),
Lääkärikirja Duodecim, Pertti Mustajoki
Diabetes (sokeritauti), Lääkärikirja
Duodecim, Pertti Mustajoki
Valtakunnallisen Käypä hoito -suositus,
Diabeettinen retinopatia
Diabeettinen retinopatia, Lääkärin
käsikirja, L. Laatikainen, P. Summanen
Kiitos!
Onnensa etsijä
Silmähoitajayhdistyksen hallitus muisti minua viime syksynä täyttäessäni 70 vuotta.
Sain lahjaksi Gummeruksen toimittaman runokirjan ”Sydämeni laulut” – kokoelman
kauneimpia suomalaisia runoja. Mukana tulleessa kortissa toivottiin kauniiden runojen
ilahduttavan minua.
Upea kirja, jossa on omaan koulu- ja kasvuaikaani liittyviä tärkeitä runoja. Kiitokset
muistamisesta!
Marraskuussa koulutuspäivien aikaan aloin järjestellä juhlavuotena saamaani kirjapinoa.
Alimmaisena oli riemuylioppilasvuoteeni liittyvä julkaisu, 262-sivuinen kirja: Tyrvään
yhteislyseon oppilaan maailma 1956–1964. Kirja kertoo kouluajan tapahtumista, siis ajasta yli
50 vuotta sitten ja siitä, miten koulu valmisti meitä elämään.
Seuraavaan Ifolor-kirjaan olen koonnut juhlapäivänä 31.5.2014 otettuja kuvia koulun
juhlasta ja iltapäivän iloisista tapaamisista. Muistoja muisteltaviksi.
Sitten tuli Riitun poika – Kalle Päätalon kirja äidistään. Kirjan takakannessa sanotaan,
että Riitu kasvoi paikoillaan ollen, niin kuin muutkin kotona elämänsä eläneet äidit. Minusta
meidän on tänä päivänä erittäin tärkeää kiittäen muistaa, miten äitimme ja isoäitimme
tarttuivat kaikkeen työhön.
Edelleen pinossa oli näkyvissä 70 kulunutta vuotta: oli Kotimaan kalenteri vuodelta 1944,
Rukouksia Agricolan Rukouskirjasta sekä kotiseutuni Karkun ja Satakunnan historiaa.
Kiitollisena elämässäni kuluneesta ajasta, mutta myös haikeana syksyn ikävistä uutisista,
entisen työtoverini Jounin kuolemasta, tartuin päällimmäiseen, viimeksi tulleeseen.
Luin ruusukortista Jounin kirjoittamat toivotukset – luin toisenkin kerran ja mietteissäni
selasin kirjaa, tuttua ja uutta, kunnes ihan lopussa sattui silmiini runo ”Onnensa etsijä”.
Tekijää en heti nähnyt, viides värssy oli seuraavalla sivulla ja sen alla Kaarlo Kramsu.
Mietin silloin lukiessani runon viestiä ja mietin sitä edelleen tätä kirjoittaessani.
On etäällä etsitty onni
ja kaukana toiveiden pää.
Sitä kohden mun rientää täytyy,
ei aikani suo levähtää.
Lyhyt aikani tääll' on, sen tiedän,
ja pitkä on matkani tää;
niin kivinen mentävä polku,
ja myrskyinen elämän sää.
Mut kaukana viel' on onni,
en suojaa etsiä saa,
ja onneans kohden kaikki
mun kanssani kiiruhtaa.
Mut sinne ei kenkään ehdi,
se riento vain turhaa on;
puol' tiehen päästyä tuskin
jo nukkuvat kuolohon.
Mut kiiruhtaa mun täytyy,
En jouda ma lepäämään:
ken lepohon itsensä heittää,
on kuollut jo eläissään.
Silmähoitajayhdistyksen hallitusta ja silmähoitajia kiittäen sekä hyvää alkanutta työvuotta toivottaen
Riitta Lindelöf
Suomen Silmähoitajat ry:n kunniajäsen
Silmähoitajapäivät
© Oulun kaupunki
Oulussa 13.–14.11.2015
Seuraa ilmoittelua yhdistyksen nettisivuilla.
Tapaamisiin Oulussa!
Silmähoitaja 15
Silmäasema
– näkemisen asialla
Silmäasema Fennica Oy:n
11:s Silmäsairaala avattiin
Seinäjoella syksyllä 2014.
Toiminta-ajatuksena on
tarjota kaikenikäisille
asiakkaille monipuolisia
silmien näkemiseen ja
terveyteen liittyviä palveluita,
pientoimenpiteitä ja leikkauksia.
J
o ennestään paikkakunnalla tuttu Silmäaseman toiminta jatkuu
Seinäjoen kaupungin ydinkeskustassa uudessa osoitteessa ja täysin
remontoidussa kiinteistössä Silmäsairaalan palveluilla täydennettynä.
Lääkärien vastaanottotoiminta siirtyi
myymälän yhteydestä sairaalan puolelle
jo viime kesänä, ja leikkaukset saatiin
alkamaan viime syksynä.
Silmäaseman ja Silmäsairaalaan
pääovesta sisään tultaessa oikeassa
siivessä sijaitsevat avara myymälätila
ja optikoiden vastaanottohuoneet. Vasemmassa siivessä ovat Silmäsairaalan
vastaanotto-, ajanvaraus-, neuvonta- ja
kassapalvelut, asiakkaiden odotustila,
neljä lääkärien vastaanottohuonetta,
kaksi leikkaussalia, leikkauspotilaiden lepohuone, tutkimushuone ja välinehuoltotila.
Silmäsairaalan aukioloajat ovat
joustavat. Toimintaa on maanantaista perjantaihin ja vaihtelevasti lauantaisin. Omalla autolla saapuva löytää
16 Silmähoitaja
runsaasti parkkeeraustilaa lähiympäristöstä.
Junalla Seinäjoelle matkustava kävelee rautatieasemalta viidessä minuutissa sairaalaan. Paikallisliikenteen
linja-autot pysähtyvät aivan sairaalan
vieressä. Liikuntarajoitteisille on järjestetty sairaalaan esteetön kulkureitti
sisäpihan kautta.
Monipuolinen
hoitovalikoima
Silmätautien erikoislääkärien vastaanottopalvelun lisäksi sairaalassa tehdään
silmätutkimuksia, pientoimenpiteitä ja
leikkauksia. Topografia- ja näkökenttätutkimusten rinnalla aloitetaan lähiaikoina OCT-tutkimukset. Pientoimenpiteitä ovat muun muassa
jälkikaihin ja glaukooman laserhoidot
sekä näppyjen ja ompeleiden poistot.
Sairaalan leikkausvalikoimaan kuuluvat tällä hetkellä Femtolasik-laserleikkaus, kaihi-, linssi- ja ICL-leikkaukset,
silmien yläluomileikkaus ja kyynelteiden letkutus.
Silmäaseman optikko tekee laserleikkausten hoitoarvioita ja esitutkimuksia yhteistyössä leikkaavan lääkärin kanssa.
Ammattitaitoinen
henkilökunta
Seinäjoen Silmäsairaalan vastaanottavina silmälääkäreinä toimivat erikoislääkärit Jyrki Mäki, Janne Järvenpää,
Piia Nurmenniemi, Sinikka Oino-
AULIKKI MÄKI-JOUPPILA
nen ja Merja Raumanni-Mäkynen.
Heistä osa tekee pientoimenpiteitä ja
leikkauksia kuten myös silmäkirurgi
Juha Hagman.
Sairaanhoitajia eli silmähoitajia on
kaksi. Molemmat heistä ovat erikoistuneet leikkaus-anestesiahoitotyöhön
ja etenkin silmäkirurgiaan.
Palvelupäällikkö ja sairaanhoitaja
Paula Koskinen organisoi Seinäjoen
Silmäsairaalan toimintaa. Esimiestehtävien lisäksi hänen työnkuvaansa kuuluu silmähoitajan polikliiniset tehtävät,
potilaiden leikkaushoito, asiakaspalvelu
ja tarvittaessa välinehuolto.
Työkokemusta Paulalle on karttunut erilaisista sairaanhoitajan tehtävistä Suomesta ja Ruotsista. Ruotsinkielen taitoisena hän voi palvella
asiakkaita tarvittaessa heidän omalla
äidinkielellään.
Paula työskenteli pitkään anestesiahoitajana Vaasan keskussairaalassa
sekä sairaanhoitajan tehtävissä silmäyksikössä ja silmäleikkauksissa. Työnsä
ohessa hän on suorittanut Oftalmologi för sjuksköterskor -erikoistumistutkinnon Tukholman Karoliinisessa
Instituutissa.
Takaisin
lakeuksille
Sairaanhoitaja Aulikki Mäki-Jouppila
työskentelee Seinäjoen Silmäsairaalassa osa-aikaisesti. Työhön kuuluu
leikkaushoito, silmätutkimusten ja
-mittausten tekeminen, välinehuolto,
Seinäjoen Silmäsairaalan henkilökuntaa.
Vasemmalta Tarja Ala-Panula, palvelupäällikkö Paula Koskinen
sekä silmätautien erikoislääkäri ja silmäkirurgi Jyrki Mäki.
Seinäjoen Silmäaseman myymälätyöntekijä
Emmi Reinilä.
Välinehuoltaja Mirjam Tolkki.
asiakaspalvelu, kassapalvelu ja tarvittaessa keikkatyö Suomen muissa Silmäsairaaloissa. Työkokemusta silmähoitotyöstä ja silmäkirurgiasta hänelle
on kertynyt yli 20 vuotta.
Tarja Ala-Panulan vastuulla on
Seinäjoen Silmäsairaalan vastaanotto-,
ajanvaraus-, neuvonta -ja kassapalvelut
erilaisine toimistotöineen sekä lääkärien vastaanottotoiminnasta huolehtiminen. Hän tekee myös silmämittauksia
ja osallistuu tarvittaessa leikkauspotilaiden kotiutukseen.
Välinehuoltaja Mirjam Tolkki saapuu tarvittaessa leikkaustiimin avuksi. Hän vastaa leikkausinstrumenttien
pesemisestä, pakkaamisesta ja steri-
loimisesta sekä huolehtii leikkaussalien siivouksesta.
Kiireisinä leikkauspäivinä potilaiden
hoitoon osallistuu myös keikkasairaanhoitaja, joka avustaa leikkaussalissa ja
potilaiden kotiutuksessa.
Toiveikkaana
tulevaisuuteen
Uusittu Seinäjoen Silmäaseman myymälä ja Silmäsairaala on otettu koko
maakunnassa suurella mielenkiinnolla
vastaan. Paikallisissa lehdissä, etenkin
Ilkassa, on sairaalan toimintaa mainostettu runsaasti.
Sairaalan työilmapiiri on kehittynyt
toimivaksi ja toinen toistaan auttavaksi.
Työtä tehdään ammattitaitoisella otteella huumoria unohtamatta. Asiakkaat
ja potilaat ovat tämän huomanneet ja
aistineet, sillä henkilökunnan saama
palaute on ollut positiivista, kiittävää
ja kannustavaa.
Seinäjoen Silmäsairaalan silmähoitotyön asiantuntijoista koostuva tiimi
haluaa myös jatkossa tarjota kaiken
osaamisensa silmien hyvinvointiin
ja hoitoon.
Lämpimät kiitokset Paulalle, Tarjalle, Mirkulle ja Päivi Tuomistolle
avusta ja tekstin oikoluvusta.
Aulikki Mäki-Jouppila on Seinäjoen
Silmäsairaalan työntekijä.
Silmähoitaja 17
Työyhteisötaidot kun
Työelämä on jatkuvassa murroksessa.
Työsuhteet ovat muuttuneet
epävarmemmiksi sekä työajat
ja työnkuvat pirstaloituneet ja
muuttuneet monimuotoisiksi.
T
yöporukka muuttuu ja mahdollisesti tekijät vähenevät. Ikärakenteen
muuttuessa myös odotukset työstä
ja johtamisesta muuttuvat. Tekemistä työssä
olevilla on enemmän kuin tarpeeksi. Arjessa
olisi muistettava olla kiitollinen työpaikasta,
työyhteisöstä ja esimiehistä.
Työ rytmittää ja antaa sisältöä elämään sekä
antaa yhteisön, johon kuulua. Työ voi myös
viedä ajasta ja energiasta leijonan osan. Työstä
irrottautuminen on myös henkisesti tärkeää,
jotta voimavarat voivat palautua.
Työelämässä työntekijältä odotetaan omaaloitteisuutta ja aktiivisuutta, osaamisen päivittämistä sekä kykyä ja intoa oppia uutta.
Laaja-alainen osaaminen ja innovatiivisuus
ovat hyvä työsuhdeturva muuttuvassa ympäristössä.
Henkilöstön osaaminen ei yksin riitä.
Työyhteisöissä tarvitaan halua ja asennetta
saavuttaa yhteisiä tavoitteita sekä kehittää
yhteistä osaamista. Yhteinen kehittäminen
ja hyvä yhteistyö perustuvat luottamukseen,
toistaan tukevaan ilmapiiriin ja yhdessä ideoimiseen.
Ideoimisen lisäksi aikaa tulisi olla myös
uusien ideoiden jalostamiseen ja yhdessä
testaamiseen. Kehittämisen toteuttaminen
vaatii kysymyksiä ja oikeaa asennetta: ”Voiko tämän tehdä toisin? Kannattaako tätä kokeilla? Saako epäonnistua?”
Pyrkimys hyviin
tavoitteisiin riittää
Työnantaja arvostaa osaavaa ja monipuolista ammattilaista, jolla on hyvät sosiaaliset
taidot ja ongelmien ratkaisukykyä. Työntekijältä odotetaan osaamista, jota pystyy
jalostamaan tilanteen vaatimusten mukaan
sekä halua oppia uutta, mutta myös omaaloitteisuutta, aktiivisuutta ja yhteistyökykyä.
Tarvitaan myös itsensä ja työnsä johtamisen
taitoa, tiimityötaitoa, asiakaspalvelu- ja neuvottelutaitoja. Kielitaito ja atk-osaaminen ovat
aina arvossaan.
”Ihmistaitoihin” kuuluvat rehellisyys,
huolellisuus, taloudellisuus ja vastuullisuus.
Arvostettava työntekijä ei mustamaalaa työ18 Silmähoitaja
Miten oppia työyhte
isötaituriksi?
• keskity perusteht
äväsi parempaan to
teuttamiseen
• kuuntele ja ole läs
nä
• tee yhteistyötä
• ajattele myöntei
sesti
• tunnista vahvuu
tesi ja kehittämisen
kohteet
• ole avoin uuden
oppimiselle
• ole valmis tekem
ään työssäsi muuto
ksia ja kehittämään
• ole luotettava, av
työstäsi
oin ja rehellinen,
• huolehdi omasta
hyvinvoinnistasi my
ös työn ulkopuolel
• arvosta työkaveria
la
ja esimiestäsi ja tu
e
heitä heidän työsä
• ota vastaan palau
än
tetta ja kiitä siitä
• kiinnitä huomiot
a siihen mitä sano
t ja miten sanot
• anna rakentavaa
palautetta mutta älä
loukkaa
• jos loukkaat toist
a, pyydä anteeksi
• arvioi omaa toim
intaasi työyhteisössä
rehellisesti
• ole aloitteellinen
mutta älä loukkaann
u ellei kaikki toteu
• kerro esimiehell
du heti
esi työn keskeisistä
asioista ja kehittäm
sekä omista tavoit
isk
ohteista
teistasi ja tarpeistas
i
yhteisöään eikä työkaveriaan. Hyvä työntekijä suostuu inhimillisiin joustoihin sekä informoi työtovereitaan ja esimiestään työssä
olennaisista asioista.
Laajoja asioita ja monitahoisia vaatimuksia, joihin on mahdoton kaikkiin vastata täydellisesti. Herää kysymys: mikä riittää?” Jo
pyrkimys näihin hyviin tavoitteisiin riittää.
Työn arki on joka päivä näihin tavoitteisiin
pyrkimistä.
Positiivinen, mutta rakentava asenne
auttaa. Työn kehittämisessä monesti paras
tavoite ja samalla onnistumisen mittari olisi
sujuva arki. Pyrkimys työn tekemiseen niin
kuin se parhaiten ja tuloksellisesti sujuu yhteistyössä.
Jokainen haluaa
olla tarpeellinen
Mitä työntekijät arvostavat työssään tai työpaikassa? Kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen
luo tunteen oman panoksen arvokkuudesta
ja siitä, että on tarpeellinen yhteisölle. Meistä
jokainen haluaisi olla tarpeellinen ja tärkeä
jollekin tai joissakin asioissa.
Oma mahdollisuus vaikuttaa työtehtävien määrään ja työn sisältöön sekä työyhteisössä saatu tuki, perehdytys ja kouluttautu-
mismahdollisuus parantavat työn hallinnan
tunnetta, joka taas kasvattaa työhyvinvoinnin
tuntemusta ja lisää sitoutumista.
Työyhteisön, työn sisällön ja omien arvojen tulisi olla yhteneväiset. Aito tunnustus
hyvin tehdystä työstä antaa kummasti energiaa ja hyvää mieltä. Työntekijät arvostavat
myös hyvää kohtelua. Hyvällä fiiliksellä ja
yhteistyöllä tehdään paljon haastavissakin
olosuhteissa. Huonossa ilmapiirissä ei jaksa
pienempääkään työkuormaa.
Erilaisuus on haaste työyhteisöissä: erilainen ajattelutapa, erilaiset arvot, erilainen
tapa tehdä työtä, erilainen temperamentti…
listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kannattanee
keskittyä miettimään, miten erilaisuus vaikuttaa työn tulokseen. Oleelliseen keskittyminen on taitolaji.
Työn sankarit kantavat besserwisserin viittaa, huolehtivat yli vastuurajojensa kaikesta,
minkä saavat tietoonsa sekä paikkailevat tai
ainakin arvostelevat heidän mielestään heikompien työntekijöiden panosta.
Työpaikalla saattaa olla varjojohtajuutta ilman työnjohdon valtuutusta. Kannattaa
pohtia oman työroolin ja vastuun rajat sekä
pyrkiä pitäytymään niissä.
niaan!
Esimiehellä on
palvelutehtävä
Esimies ja esimiestyö ovat aina arvostelun
alla. Luottamuksellisuus, oikeudenmukaisuus
ja työntekijää arvostava suhtautuminen nousevat aina kolmen kärkeen arvostusasteikolla,
kun puhutaan hyvästä esimiehestä.
Helposti lähestyttävä ja läsnä oleva esimies saa kunniamainintoja. Myös etäjohtaja
voi olla helposti lähestyttävä. Työntekijöillä
voi olla tunne, että henkisesti ovet ovat aina
avoinna. Aito kohtaaminen on avainasia.
Kiire tai sen taakse piiloutuminen syö kohtaamisen arvon.
Esimiehen pitäisi jaksaa johtaa hyvin myös
itseään, ettei työntekijöiden tarvitse suojella
työnjohtoa haasteellisilta tilanteilta. Talon tavat ja työpaikan maine vaikuttavat työpaikan
sisäiseenkin arvostukseen.
Esimiesten tulisi oivaltaa paremmin roolinsa työntekijöiden kannustajina. Hän on
palvelutehtävässä työntekijöihinsä ja tärkeintä on luoda optimaaliset puitteet työssä
onnistumiselle.
Ihmisten johtamisessa on tärkeää osaamisen tunnistaminen, sen kehittäminen
ja innostaminen sekä suunnan luominen.
Työn yhteiset tavoitteet olisi parasta miettiä
yhdessä, jolloin syntyy aitoa luottamusta ja
sitoutumista. Muutos- ja kriisitilanteet ovat
raskaita, mutta mahdollisesti myös uuden
kasvualusta.
Esimiehen tulee itse arvostaa hyvää johtajuutta. On tärkeää, että hän haluaa olla johtaja. Esimiestyössä on toimittava säiliönä ja
omattava hyvä itsekontrolli. Suunta on pys-
PÄIVI HAANPÄÄ
tyttävä selkeänä, vaikka aika ajoin myrsky
sekoittaa suunnistamista.
Hyvä esimies on aidosti kiinnostunut
työyhteisön tilanteesta ja uskaltaa tarttua
jämäkästi asioihin, jos tilanne niin vaatii.
Hän pystyy suunnittelemaan ja ennakoimaan tulevaa.
Hyvä esimies ei suosi ketään persoonan tai
koulutustaustan mukaan, vaan kohtelee kaikkia puolueettomasti. Esimies toimii esimerkkinä avoimen ilmapiirin luomiseksi. Hänen
tehtäviinsä kuuluu taito antaa ja vastaanottaa
palautetta loukkaamatta tai loukkaantumatta. Taustalla on työntekijöiden halu tukea ja
auttaa häntä onnistumaan työssään.
omaa osuuttaan työstä. Hän huolehtii omalta osaltaan työpaikan siisteydestä ja turvallisuudesta.
Reilu työkaveri tekee työtä vuorovaikutuksessa muiden kanssa, tervehtii kiireessäkin ja
ehtii vaihtaa muutaman sanan.
Hyvä työkaveri kykenee sanomaan kaikille
samat asiat niin kasvotusten kuin selän takanakin. Hän pystyy keskustelemaan myös ongelma-asioista ja eikä ”kukkoile” muille. Hän
kuuntelee muita asiallisesti ja pitää kiinni sovituista asioista. Hän käsittelee asioita niiden
kanssa, jotka pystyvät asioihin vaikuttamaan.
Reilu työkaveri ei toimi muita vastaan oman
hyödyn tavoittelemiseksi.
Mitä ovat hyvät
työyhteisötaidot?
Päivi Haanpää on työhyvinvointikoordinaattori, kouluttaja,
NTM ja tth.
Hyviä ajatuksia ja tekoja, hyvää käytöstä ja
myönteistä asennoitumista. Erilaisuuden
sietämistä, halukkuutta toimia hyvässä yhteistyössä työkavereiden ja esimiesten kanssa. Reilua, kohteliasta ja arvostavaa käytöstä,
kiinnostusta toisten mielipiteitä ja kommunikointia kohtaan.
Tarvitaan kuuntelemisen taitoa, uskallusta
sanoa asioita ja mielipiteitä, taitoa perustella
mielipiteensä. Uskallusta kyseenalaistaa, taitoa
ajatella toisin. Työpaikalla oleelliseen keskittymistä, asioiden kokeilua ja soveltamista sekä
halua osallistua kehittämistyöhön.
Tunnollinen työntekijä arvostaa toisia ja
on ajoissa paikalla. Hän pyrkii olemaan läsnä ja osallistumaan mahdollisuuksiensa mukaan yhteisiin asioihin. Hän viestii selkeästi
ja ilmoittaa etukäteen, jos ei pysty hoitamaan
Kouluttaudu silmähoitajaksi, 30 op
Haluatko lisätä näyttöön perustuvaa osaamistasi silmätaudeista, silmien ja
näköjärjestelmän tutkimuksista sekä silmien lääkehoidosta? Kohderyhmänä
sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat. Koulutus soveltuu hyvin mm. henkilöille, joiden
työyhteisöissä toteutetaan tehtäväsiirtoja.
Hyöty osallistujille
Koulutuksen käytyäsi:
· lisäät näyttöön perustuvaa osaamistasi silmätaudeista, silmien ja näköjärjestelmän
tutkimuksista ja silmien lääkehoidosta
· saat valmiuksia tutkimusten itsenäiseen luotettavuuden arviointiin ja
tutkimusolosuhteiden vakioimiseen
· saat valmiuksia myös työyhteisön kehittämistarpeiden tunnistamiseen ja toiminnan
kehittämiseen
· tunnistat omaa osaamistasi ja rakennat henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman,
joka kytketään työyhteisön kehittämistarpeisiin
”Työyhteisö on yhteisö, vaikka liian
usein se on yksilöiden paikka mitata
osaaminen, paremmuus tai pätevyys
työkaverin kustannuksella”, Päivi
Haanpää sanoo.
Lähipäivät
25. – 26.8.2015 ja
19. – 20.4.2016
Muu osuus koulutuksesta
suoritetaan verkko-opintoina
Moodle -verkko-oppimisympäristössä.
www.metropolia.fi
Kulttuuri
Liiketalous
Sosiaali- ja terveysala
Tekniikka
Tutustu tarjontaamme
tarkemmin:
mcreo.metropolia.fi
Silmähoitaja 19
Silmänpohjan ikärap
tavallisin näkövammaisuuden syy
Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin
näkövammaisuuden syy länsimaissa.
Väestön vanhetessa seuraavina
vuosikymmeninä potilaiden määrä
moninkertaistuu.
I
kärappeumasta erotetaan kuiva muoto,
jonka osuus on 80 prosenttia ja kostea
muoto, jonka osuus on 20 prosenttia sairastuneista. Kuivaan muotoon ei ole hoitoa.
Ennen kostean ikärappeuman ilmaantumista verkkokalvolle syntyy kuona-ainekertymiä
– orgaanisia rasvoja, pigmenttikertymiä, pehmeitä ja kovia druseneita – merkkinä verkkokalvon huonontuneesta aineenvaihdunnasta.
Hapenpuutteen seurauksena verkkokalvon
takana olevasta suonikalvosta kasvaa uudisverisuonia verkkokalvolle.
Nämä haitalliset ja hauraat verisuonet ovat
merkkinä aineenvaihduntahäiriöstä verkkokalvon eri kerroksissa. Huonon kuona-aineiden
poiston seurauksena verkkokalvolle syntyy
turvotusta ja verenvuotoja. Toistuva turvotus
ja verenvuodot aiheuttavat hoitamattomana
pigmenttiepiteelin surkastumisen ja arpeutumisen sekä samalla huonontavat keskeistä
näöntarkkuutta.
Silmän lasiaiseen paikallisesti annosteltavat verisuonen endoteelikasvutekijän (VEGF)
estäjät mullistivat kostean ikärappeuman
hoidon yhdeksän vuotta sitten. Kolme veri-
suonikasvutekijän estäjälääkettä on todettu
tehokkaaksi nimenomaan kostean ikärappeuman hoidossa.
Suomessa käytössä ovat bevasitsumabi
(Avastin), ranisitsumabi (Lucentis) ja aflibersepti (Eylea). Lasiaisinjektiohoidot VEGF-estäjillä aloitettiin maailmalla vuonna 2005 ja
Suomessa vuosina 2006–2007.
Lasiaispistoksia
Tampereella
Lasiaisinjektiohoidot aloitettiin Tampereella vuonna 2007. Toimenpiteen teki tuolloin
lääkäri kahden sairaanhoitajan avustuksella.
Potilasmäärän lisääntyessä oli mietittävä erilaisia ratkaisuja työnjaon muuttamiseksi ja
Päivä Tampereen MR-poliklinikalla
K
eväällä 2014 lasiaispistoksia annettiin kaikkina arkipäivinä – tiistaina
ja torstaina kolmen hengen tiimillä,
jolloin potilaat tulivat 10 minuutin välein. Potilaat olivat näinä päivinä omatoimisempia.
Maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina
pistoksia antoi kahden sairaanhoitajan tiimi,
jolloin potilasajat olivat 15 minuutin välein.
Potilaat olivat usein autettavia ja liikkuivat
rollaattorilla.
Kaikki halukkaat lasiaisinjektioita antavat
sairaanhoitajat koulutetaan pistoshoitoon.
Heidät valitsee apulaisylilääkäri. Tällä hetkellä pistoshoitajia on 11. Heistä kolme on
leikkaussalihoitajia ja kahdeksan poliklinikan hoitajia.
Injektiokoulutus koostuu 90 minuuttia
kestävästä lääkärin luennosta, joka sisältää
silmän anatomiaa sekä teoria- ja pistotekniikkakoulutusta sekä tutustumisesta ja avustamisesta injektiotoimenpiteessä ja pistämisen
opettelusta lääkärin ohjauksessa.
Pistoshuoneessa keskitytään vain
toimenpiteeseen, jonka on oltava
keskeytyksetöntä.
20 Silmähoitaja
Silmähoitaja
Kevään 2014 pistosmäärät:
- viikossa 3 x 2 hoitajan
päivää (21 potilasta)
- 2 x 3 hoitajan päivää
(34 potilasta),
yhteensä 127 potilasta
viikossa, joskus enemmänkin.
Koulutukseen ei liity kuulustelua, mutta
lääkärin valvoma ”injektionantonäyttö” pitää läpäistä, ennen kuin pääsee itsenäisesti
pistämään.
Valmistelu
Injektioon tuleva potilas ilmoittautuu potilashoitoon. Osastosihteeri tai sairaanhoitaja
kutsuu hänet sisään poliklinikan toimenpidehuoneeseen. Potilas tuo mukanaan samana
aamuna kotona täyttämänsä Kysymykset ennen
silmänsisäistä lääkehoitoa -lomakkeen.
Vastaanottava hoitaja avustaa potilaalle leikkausmyssyn ja ohjaa käsihuuhteen käytössä.
Potilas saa olla omissa arkivaatteissaan. Saattajia toimenpidehuoneeseen ei saa tulla.
ppeuma
toimenpiteen kehittämiseksi.
Sairaanhoitaja Jukka Välimäki toimi
kostean ikärappeumapotilaiden tiimin vastuuhoitajana. Hänen vierailunsa Tanskaan
Sönderborgin sairaalaan syyskuussa 2009
käynnisti tapahtumasarjan, jonka seurauksena TAYS:n silmäpoliklinikalla aloitettiin
ikärappeumapotilaan hoitoon liittyvä kehitystyö. Tavoitteena oli uudenlainen tehtävänsiirtoon perustuva hoitokokonaisuus Tanskan
mallin mukaisesti.
Jukka Välimäen ehdotuksen pohjalta aloitettiin kuuden kuukauden kokeilu, jonka tavoitteena oli lyhentää ikärappeumapotilaan
hoidon aloituksen viivettä, parantaa hoidon
kustannusvaikuttavuutta ja säilyttää lasiaispis-
RIITTA-LIISA ALM
tosten turvallisuus korkealla tasolla.
Pilotin käynnistäjiä olivat osastonhoitaja
Päivi Mattila, apulaisylilääkäri Marko Kataja
ja professori Anja Tuulonen. Pilottikokeilu
alkoi 1.1.2010 henkilökunnan koulutuksella ja
ohjatuilla harjoituksilla. Samassa yhteydessä
aloitettiin sairaanhoitajan itsenäiset vastaanotot ikärappeumapotilaille.
Medical Retina -hoitaja on ikärappeumapotilaan hoitoon ja ohjaukseen perehtynyt
koulutettu sairaanhoitaja, jonka vastaanotolle potilaat tulevat suunniteltuun kontrolliin
4–6 viikon välein tai lähetteellä. MR-hoitajan
vastaanotolla potilaalta tutkitaan visus automaattirefraktorilla, mitataan silmänpaine sekä
otetaan OCT- ja silmänpohjakuvat. Tutkimus-
tulokset ohjataan poliklinikan MR-lääkärille
arvioitavaksi.
Pilottikokeilun tulokset olivat niin hyviä,
että toiminta voitiin vakinaistaa. Virallisesti
lasiaispistot aloitettiin poliklinikalla 1.6.2010.
Tehtävien uudelleenjärjestelyllä ikärappeumapotilaiden hoitojen määrää on voitu lisätä ja yhden lääkärin työpanos vapauttaa
muihin tehtäviin.
Vuonna 2013 sairaanhoitajat antoivat 5 262
lasiaispistosta ja vuonna 2014 määrä oli 5 604.
Hoidon kustannusvaikuttavuus on parantunut ja hoito on potilaalle yhtä turvallista kuin
lääkärijohtoisessa työnjakomallissa.
pohjainen pesuaine, käsidesinfektioaine ja
antibioottitipat.
Avustava hoitaja tarkistaa sekä potilaalta
että potilaspapereista hoidettavan silmän ja
kertoo sen myös injektiohoitajalle. Avustava
hoitaja ohjaa potilaan toimenpidetuoliin, asettelee pään mukavasti ja lisää matalan tyynyn
tarvittaessa pään alle.
Tavoitteena on, että potilas on hyvässä
toimenpideasennossa. Toimenpidetuoli on
sähkökäyttöinen leikkaustuoli, jonka asentoa
voidaan säätää jalkapolkimella.
Avustava hoitaja ottaa toimenpidehoitajan
ojentaman pesusetin, jossa olevat taitokset kos-
tutetaan 80-prosenttisella alkoholipohjaisella
pesuaineella. Silmää ympäröivä iho ja luomet
pyyhitään tehdaspuhtain käsinein ulospäin ja
korvaa kohti suuntautuvin vedoin nihkeillä
taitoksilla ja annetaan kuivua.
MR-hoitaja Sari Yli-Fossi
autorefraktiota tekemässä.
Vastaanottava sairaanhoitaja tai osastosihteeri tarkistaa tulohaastattelukaavakkeesta asiakkaan nimen ja henkilötiedot. Lomakkeessa
on neljä kysymystä, joissa tulee olla vastaus
kohdassa EI, jotta hoito voidaan antaa.
Sairaanhoitajan/osastonsihteerin toimenkuvaan kuuluu hoitotietojen kirjaaminen potilastietojärjestelmään (diagnoosit, toimenpidekoodit, tekijät) ja SIL-lehdelle protokollan
kirjausmallin mukaisen tekstin. Sairaanhoitaja/
osastosihteeri antaa potilaalle uuden ajan 4–6
viikon päähän joko seuraavaan protokollan
mukaiseen pistokseen tai kontrolliin MRhoitajan itsenäiselle vastaanotolle.
Hyvä asento
Injektiosarjoja annetaan 3xsarja (kolme peräkkäistä injektiota) tai 6xsarja (kontrolliaika
tämän protokollan mukaisesti). Osastosihteeri
on saatu mukaan tiimiin keväästä 2013. Aiemmin hoitajat kirjoittivat erilliselle paperille
diagnoosit ja muut tiedot, jotka osastosihteeri
sitten myöhemmin tallensi.
Avustavan hoitajan tehtäviin kuuluu potilaan valmistelu, silmän puudutus ja pesu,
desinfektio ja potilasohjaus. Avustavalla
hoitajalla on instrumenttipöydällä tehdaspuhtaat käsineet, puudutustipat, alkoholi-
Injektio
Pesun ja peittelyn jälkeen silmään tiputetaan
ruiskulla Betadine-tipat, joiden annetaan vaikuttaa kaksi minuuttia. Tippoja laitettaessa
potilasta pyydetään ensin pitämään silmä
auki, katselemaan eri suuntiin ja sitten puristamaan silmä tiukasti kiinni, jotta Betadine
kastelee myös ripset ja ripsityvet.
Silmähoitaja 21
Kuvat: Riitta-Liisa Alm
Työryhmä 10.4.2014: sairaanhoitajat
Marika Peltonen (vasemmalla) ja
Erja Brusila sekä osastosihteeri
Marja Hietala (oikealla).
Hygieniahoitaja on suosittanut kaikkien
toimenpiteessä käytettävien valmisteiden
korkittamista. Betadine tulee vetää valmiiksi ruiskuun ja säilyttää korkki suljettuna ilmakontaminaation estämiseksi. Betadine
toimitetaan apteekista 30 millilitran kertakäyttöisissä muovipulloissa.
Avustava hoitaja ojentaa injektiohoitajalle
apteekin annosteleman lääkkeen muovipussista ja luomenlevittimen/pistosavun (Invitria)
aseptisesti. Silmän peittelyn jälkeen avustaja
hoitaja huuhtelee hoidettavan silmän huuhtelu
BSS:llä (15 ml pulloissa) ja tiputtaa puudutustipan (Minims Oxybuprocaine Hydrokloride
4mg/ml)) juuri ennen injektioita.
Pistoksen jälkeen avustava hoitaja tiputtaa Kloramphenicol-antibioottitipan silmään,
auttaa potilaan istumaan ja ottaa suojamyssyn pois potilaan päästä.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaala-apteekki valmistaa injektiolääkeruiskuja
kaksi kertaa viikossa; eräkoko on 58–70 ruiskua kerralla. Avastin-lääkkeen vahvuus on
25 mg/ml ja steriiliin ruiskuun pakataan 0.1
ml. kyseistä lääkettä. Ruisku suljetaan steriilillä ruiskunsulkijalla ja pakataan puhtaaseen
Minigrip-pussiin. Pussi etiketöidään.
Lääke säilytetään jääkaapissa valonsuojapussissa ja se on käytettävä 30 minuutin kuluessa jääkaapista poistamisen jälkeen. (Taysin
apteekkiprosessin kuvaus 18.12.2013)
Pistoksen jälkeen avustava hoitaja kertaa
kotihoito-ohjeet ja antaa potilaalle ajanvarauskirjeen. Ohjeet annetaan myös kirjallisina.
Ohjauksessa korostetaan henkilökohtaisen
hygienian tärkeyttä, kerrataan tulehdusoireiden merkit ja ohjataan kostutustippojen
käyttöä. Potilas saa tarvittaessa reseptin kostutustipoista.
Hyvä desinfektio
Toimenpidehoitaja/injektiohoitaja huolehtii
toimenpidepöydän desinfektiosta pyyhkimällä
pöydän suositellulla desinfektioaineella sekä
ennen toimenpiteiden aloitusta että injektioiden välissä.
Injektiohoitaja purkaa pöydälle steriilisti
pakatun injektiosetin, jossa on kupissa pesutaitoksia, kaksi puoliksi leikattua Tecadermia
ripsien ja luomien teippaukseen, neula 30G
ja kuivaajia (malli tupakka).
Injektiohoitaja peittelee pestyn silmän
reikäliinalla ja tarkistaa injektiolääkeruiskun. Hän varmistaa, että ruiskussa on oikea
määrä lääkettä ja lisää neulan ruiskuun sekä
Silmähoitaja
22Silmähoitaja
22
”Pistoshoitajana toimiminen
on mielenkiintoista ja
antaa vaihtelua päiviin,
joskin pistosmäärien
jatkuva päiväkohtainen
kasvu kuormittaa.
Hoitoprosessia kehitetään
jatkuvasti tehokkaammaksi
ja aikataulutkin on
suunnitelmallisesti kellotettu.
Nämä suunnitelmat tekee
AMD-tiimi. Koemme
tehtävään saadun koulutuksen
ja kokemuksen riittävänä,
mutta säännöllinen tietojen
päivitys olisi toivottavaa.”
Pistoshoitajat Marika Peltonen
ja Erja Brusila
kuivaa hoidettavan silmän luomet ja ripset
kuivaajilla ennen Tecadermien laittoa.
Tecadernit teipataan tiukasti sekä yläluomen että alaluomen päälle niin, että kaikki
ripset jäävät teipin alle.
Silmä liikkumatta
Injektiohoitaja asettaa InVitrian-luomenlevittäjän hoidettavaan silmään. Luomenlevittäjä on tähän toimenpiteeseen suunniteltu kartio, jossa ohjuri ohjaa neulaa, niin että
se on aina oikeassa kulmassa hoidettavaan
silmään ja pistos osuu oikealle etäisyydelle
limbuksesta.
Pistoskohta on vapaasti valittavissa kym-
menestä ”väli-ilmansuunnasta”: vain itä ja
länsi suunnat ovat kiellettyjä suuntia niiden
runsaan verisuonituksen vuoksi.
Injektiohoitaja ohjaa potilaan katsomaan
yhteen tiettyyn kohtaan, esimerkiksi leikkausvaloon niin, että silmä ei liiku pistoksen aikana. Osalle potilaista pistos aiheuttaa lievää
kipua, mutta siitä huolimatta potilaan tulee
pitää silmä liikkumatta pistoksen aikana.
Lääke (0.05 ml.) ruiskutetaan lasiaiseen
rauhallisella ja vakaalla liikkeellä. Potilaasta
riippuen vastus silmässä saattaa vaihdella. Jos
pistoksen yhteydessä tapahtuu poikkeavaa ja
esimerkiksi silmä liikahtaa pistoksen aikana
voimakkaasti, konsultoidaan konsulttilääkäriä välittömästi.
Pistoshuoneessa keskitytään vain toimenpiteeseen, jonka on oltava keskeytyksetöntä ja tehokasta. Jos potilaalla on rähmintää,
tulehdus tai kipua, hänet ohjataan heti konsulttilääkärille tai -hoitajalle jatkohoitoon,
jotta muiden pistospotilaiden hoito jatkuu
keskeytyksettä.
Tilastotietoa: Sirpa Miettunen,
osastoryhmänpäällikkö, TAYS, Silmäkeskus
Lähteet: Silmänpohjan ikärappeuman
hoidossa halvempi on tehokas ja turvallinen.
Kaarniranta, K. Suomen Lääkärilehti:
22/2011, 1812.
Silmäkeskus/lasiaispistot/huomioitavaa.
Länsi-Pohjan keskussairaalan
silmäpoliklinikan sairaanhoitaja Riitta-Liisa
Alm tutustui Tampereen yliopistollisessa
sairaalassa lasiaisinjektioita antavien
sairaanhoitajien työhön huhtikuussa
2014 aseptiikan ja työn sujuvuuden
näkökulmasta. Kiitos mahdollisuudesta
tutustua toimintaan.
Vinkit apurahan
hakemiseen
Apurahan
myöntämisohjeet
S
A
uomen Silmähoitajat ry:n vuoden 2015 apurahat ovat
haettavissa tässä lehdessä. Apurahan tarkoituksena on
tukea hoitotyötä, antaa mahdollisuus opinto- ja tutustumismatkoihin, kehittää omaa erikoistumisalaa, kielitaitoa
sekä ammattitaitoa. Apurahalla pyritään myös tukemaan kansainvälistä yhteistyötä.
Sähköinen nettihakemus tulee osoittaa hallitukselle 17.4.2015
klo 24.00 mennessä.
Lue tarkkaan apurahailmoitus. Jotkut apurahan myöntäneistä
yrityksistä ovat asettaneet omia ehtojaan. Yhdistyksen tärkein
ehto on vähintään vuoden mittainen jäsenyys. Jäsenmaksun
tulee olla maksettuna 17.4.2015 mennessä.
Lue tarkkaan yhdistyksen apurahan hakusäännöt. Laita hakemukseen tarkasti perustiedot itsestäsi ja työpaikastasi. Kerro
selkeästi apurahan käyttötarkoitus ja miksi olet kiinnostunut
kyseisestä käyttökohteesta. Miksi kyseinen kongressi, koulutus
tai tutustumiskohde kiinnostaa ja on tarpeellinen?
Apuraha tulee käyttää vuoden kuluessa sen myöntämisestä ja
sen käytöstä on esitettävä aina kirjallinen palaute, matkaraportti,
yhdistyksen hallitukselle kuuden kuukauden kuluessa apurahan käyttämisestä. Tämä palaute tulee toimittaa myös apurahan
myöntäneelle yhteistyötaholle. Palaute osoitetaan vuonna 2015
puheenjohtaja Kati Niemiselle, sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Palaute voidaan julkaista
Silmähoitaja-lehdessä ja yhdistyksen nettisivustolla.
Palautteissa apurahan saajan tulee kertoa, millaisille luennoille on koulutuksessa tai kongressissa osallistunut ja mikä
oli niiden anti. Miten uusi tieto auttaa kehittymään työssä ja
miten saatua tietoa voi jakaa työyhteisössä? Palautteiden saajia
kiinnostaa nimenomaan koulutuksellinen anti.
Suomen Silmähoitajat ry:n hallitus pidättää oikeuden periä
apuraha takaisin, jos palautetta ei ole toimitettu yllämainittujen ehtojen mukaisesti.
Selvitä suunnitelma apurahan käytölle: kongressin tai koulutuksen nimi, aikataulu ja ohjelma, jos saatavilla, sekä tutustumiskohde, johon haluat tutustua. Tutkimuksen osalta on lisätietoa
säännöissä, jotka löytyvät yhdistyksen nettisivuilta osoitteesta
www.suomensilmahoitajat.fi
Laadi kustannusarvio. Hae netistä tai kysy matkatoimistosta
kohteen matka- ja majoituskulut. Mitä aikaisemmin olet liikkeellä, sitä edullisempia lentoja on mahdollisuus saada. Selvitä kongressin tai koulutuksen osallistumismaksu ja lisää kustannuksiin.
Hakemuksessa on mainittava, jos muita apurahoja on haettu
tai myönnetty.
ESONT-kongressiin liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä
hallituksen ESONT-yhdyshenkilöön Heidi Talvensaareen,
[email protected].
purahan tarkoituksena on tukea silmähoitajien hoitotyötä, antaa mahdollisuus opinto- ja tutustumismatkoihin,
kehittää omaa erikoisalaa, kielitaitoa sekä ammattitaitoa.
Apurahalla pyritään myös tukemaan kansainvälistä yhteistyötä.
Apurahan jakaminen
Tähän tarkoitukseen osoitetut lahjoitukset ja yhdistyksen apurahat jaetaan yhdistyksen hallituksen päätöksillä suoraan jäsenille ja
maksetaan alkuperäisiä kuitteja vastaan takautuvasti.
Apurahan hakeminen
Apurahahakemus tulee tehdä sähköisellä hakukaavakkeella, joka
löytyy osoitteesta www.suomensilmahoitajat.fi. Hakemus tulee
osoittaa yhdistyksen hallitukselle viimeiseen hakupäivään mennessä. Vuonna 2015 hakemukset toimitetaan 17.4.2015 mennessä. Epätäydellisiä ja myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida eikä
apurahaa myönnetä jälkikäteen.
Hakemus on henkilökohtainen ja siinä tulee ilmetä
seuraavat perusasiat:
• Hakijan tiedot: nimi, osoite, virka-asema/toiminimike,
työnantaja ja yhdistykseen liittymisvuosi
• Apurahan käyttötarkoitus
• Kustannusarvio toiminnalle, jota varten apurahaa haetaan
• Ko. tarkoitukseen haetut muut apurahat
Tutkimustyötä varten tehdyssä hakemuksessa tulee ilmetä:
• Tutkimuksen tausta, tavoite ja suorituspaikka
• Tutkimuksen tämänhetkinen vaihe
• Rahoitussuunnitelma, hyväksytty tutkimussuunnitelma
liitteeksi
Apurahan myöntäminen
Apurahat jaetaan kerran tai kahdesti vuodessa ja ne julistetaan
haettavaksi Silmähoitaja-lehdessä ja yhdistyksen internetsivuilla. Apurahan myöntämisestä päättää Suomen silmähoitajat ry:n /
Finlands Ögonskötare rf. hallitus. Apuraha voidaan myöntää vain
yhdistyksen jäsenille. Jäsenyysiän ennen apurahan hakemista tulee olla yksi kalenterivuosi. Jäsenmaksun on oltava maksettuna
17.4.2015 mennessä. Apurahaa ei myönnetä Suomen Silmähoitajapäiville osallistumiseen.
Apurahan myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle kirjallisesti ja
saajan nimi julkaistaan Silmähoitaja-lehdessä. Apuraha maksetaan
todellisista kuluista, joista oltava alkuperäiset tositteet. Yhdistys ei
maksa päivärahaa.
Apuraha tulee käyttää vuoden kuluessa sen myöntämisestä ja
sen käytöstä on esitettävä aina kirjallinen selostus, matkaraportti, yhdistyksen hallitukselle. Se osoitetaan vuonna 2015 puheenjohtaja Kati Niemiselle sähköpostitse osoitteeseen puheenjohtaja.
[email protected] ja apurahan myöntäneelle yhteistyötaholle kuuden kuukauden kuluessa apurahan käyttämisestä. Matkaraportti voidaan mahdollisesti julkaista Silmähoitaja-lehdessä ja
yhdistyksen nettisivustolla.
Apurahaa voi saada peräkkäisinäkin vuosina, jos ehdot täyttäviä hakijoita on vähän.
Silmähoitaja 23
Silmähoitaja 23
Apurahat 2015
Kuomed Oy myöntää Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenten
haettavaksi
OPINTOAPURAHAN
joka on suuruudeltaan 600 euroa.
Apuraha jaetaan yhdelle tai kahdelle Suomen
Silmähoitajat ry:n jäsenelle.
Apurahan hakemisessa noudatetaan yhdistyksen apurahan
hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2015.
Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus.
Apurahaa voi hakea sähköisellä lomakkeella, joka löytyy
nettisivustoltamme osoitteesta www.suomensilmahoitajat.fi.
Apurahahakemus on jätettävä viimeistään 17.4.2015.
Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida.
Ohjeita ja vinkkejä apurahan hakemiseen löytyy
Silmähoitajalehdestä 1/2015 ja nettisivulta
www.suomensilmahoitajat.fi
Apurahan hakemiseen liittyviin kysymyksiin vastaavat
Kati Nieminen, [email protected]
tai Erja Malvalehto-Inkerö, [email protected].
iLink Finland Oy myöntää Suomen Silmähoitajat r.y:n
jäsenten haettavaksi
OPINTOAPURAHAN
joka on suuruudeltaan 350 euroa.
Apuraha jaetaan yhdelle Suomen Silmähoitajat ry:n
jäsenelle.
Apurahan hakemisessa noudatetaan yhdistyksen apurahan
hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2015.
Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus.
Apurahaa voi hakea sähköisellä lomakkeella, joka löytyy
nettisivustoltamme osoitteesta www.suomensilmahoitajat.fi
Apurahahakemus on jätettävä viimeistään 17.4.2015.
Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida.
Ohjeita ja vinkkejä apurahan hakemiseen löytyy
Silmähoitajalehdestä 1/2015 ja nettisivulta
www.suomensilmahoitajat.fi.
Apurahan hakemiseen liittyviin kysymyksiin vastaavat
Kati Nieminen, [email protected]
tai Erja Malvalehto-Inkerö, [email protected].
Iogen Oy on oftalmiseen huipputeknologiaan keskittyvä yritys,
joka tuo uusimpia ratkaisuja helpottamaan terveydenhuollon
ammattilaisten toimintaa. Uusimpaan teknologiaan
ja sen hyötyihin pääsee usein parhaiten tutustumaan
ulkomaisten kongressien yhteydessä.
DORC myöntää Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenten
haettavaksi
OPINTOAPURAHAN
joka on suuruudeltaan 400 euroa.
Apuraha jaetaan yhdelle Suomen Silmähoitajat ry:n
jäsenelle.
Iogen Oy myöntää Suomen Silmähoitajat
r.y:n jäsenten haettavaksi
OPINTOAPURAHAN
joka on suuruudeltaan 800 euroa.
Apurahaa voi hakea sähköisellä lomakkeella, joka löytyy
nettisivustoltamme osoitteesta www.suomensilmahoitajat.fi
Apuraha jaetaan yhdelle tai kahdelle Suomen Silmähoitajat
ry:n jäsenelle.
Apurahan hakemisessa noudatetaan yhdistyksen apurahan
hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitaja-lehdessä 1/2015.
Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus, mutta
Iogen Oy varaa mahdollisuuden antaa puoltavia lausuntoja
tietyn painotuksen/aihealueen kongresseihin tai tietyille
hakijoille.
Apurahahakemus on jätettävä viimeistään 17.4.2015.
Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida.
Apurahaa voi hakea sähköisellä lomakkeella, joka löytyy
nettisivustoltamme osoitteesta www.suomensilmahoitajat.fi
Ohjeita ja vinkkejä apurahan hakemiseen löytyy
Silmähoitaja-lehdestä 1/2015 ja nettisivulta
www.suomensilmahoitajat.fi.
Apurahahakemus on jätettävä viimeistään 17.4.2015.
Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida.
Apurahan hakemisessa noudatetaan yhdistyksen apurahan
hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2015.
Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus.
Apurahan hakemiseen liittyviin kysymyksiin vastaavat
Kati Nieminen, [email protected]
tai Erja Malvalehto-Inkerö, [email protected].
Silmähoitaja
24 Silmähoitaja
24
Ohjeita ja vinkkejä apurahan hakemiseen löytyy
Silmähoitajalehdestä 1/2015 ja nettisivulta
www.suomensilmahoitajat.fi.
Apurahan hakemiseen liittyviin kysymyksiin vastaavat
Kati Nieminen, [email protected] tai
Erja Malvalehto-Inkerö, [email protected].
Santen Oy myöntää Suomen Silmähoitajat r.y:n jäsenten
haettavaksi
OPINTOAPURAHAN
Laboratoires Théa on innovatiivinen, oftalmologiaan
keskittynyt ranskalainen perheyritys, jonka historia
ulottuu vuoteen 1883. Théan tuotteita on myynnissä yli 65
maassa. Suomessa Théa aloitti toimintansa syksyllä 2011.
Lupauksemme on, ettemme tuo markkinoille yhtään tuotetta,
mikäli vastaava on jo markkinoilla.
Katso lisää tai kutsu meidät kertomaan tuotteistamme:
www.thea-nordic.fi
joka on suuruudeltaan 500 euroa.
Théa myöntää Suomen Silmähoitajat
r.y:n jäsenten haettavaksi
Apuraha jaetaan yhdelle Suomen Silmähoitajat ry:n
jäsenelle hoitotieteen/hoitomyöntyvyyden edistämiseksi.
OPINTOAPURAHAN
Apurahan hakemisessa noudatetaan yhdistyksen apurahan
hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2015.
Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus.
Apurahaa voi hakea sähköisellä lomakkeella, joka löytyy
nettisivustoltamme osoitteesta www.suomensilmahoitajat.fi
Apurahahakemus on jätettävä viimeistään 17.4.2015.
Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida.
Ohjeita ja vinkkejä apurahan hakemiseen löytyy
Silmähoitajalehdestä 1/2015 ja nettisivulta
www.suomensilmahoitajat.fi
Apurahan hakemiseen liittyviin kysymyksiin vastaavat
Kati Nieminen, [email protected]
tai Erja Malvalehto-Inkerö, [email protected].
joka on suuruudeltaan 500 euroa.
Apurahan hakemisessa noudatetaan yhdistyksen apurahan
hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2015.
Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus.
Apurahaa voi hakea sähköisellä lomakkeella, joka löytyy
nettisivustoltamme osoitteesta www.suomensilmahoitajat.fi
Apurahahakemus on jätettävä viimeistään 17.4.2015.
Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida.
Ohjeita ja vinkkejä apurahan hakemiseen löytyy
Silmähoitajalehdestä 1/2015 ja nettisivulta
www.suomensilmahoitajat.fi.
Apurahan hakemiseen liittyviin kysymyksiin vastaavat
Kati Nieminen, [email protected]
tai Erja Malvalehto-Inkerö, [email protected].
Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf.
myöntää jäsentensä haettavaksi
OPINTOAPURAHAN 2015
joka on suuruudeltaan 2 000 euroa.
Apuraha jaetaan useamman hakijan kesken.
Apurahan hakemisessa noudatetaan yhdistyksen apurahan
hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2015.
Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus.
Apurahaa voi hakea sähköisellä lomakkeella, joka löytyy
nettisivustoltamme osoitteesta www.suomensilmahoitajat.fi
Apurahahakemus on jätettävä viimeistään 17.4.2015.
Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida.
Ohjeita ja vinkkejä apurahan hakemiseen löytyy
Silmähoitajalehdestä 1/2015 ja nettisivulta
www.suomensilmahoitajat.fi
Apurahan hakemiseen liittyviin kysymyksiin vastaavat
Kati Nieminen, [email protected]
tai Erja Malvalehto-Inkerö, [email protected].
XXXIII
Congress of the
ESCRS
5 - 9 Sept. 2015,
Fira Gran Via,
Barcelona, Spain
Lähde Barcelonaan!
Lisätietoa:
[email protected]
[email protected]
www.escrs.org
Silmähoitaja 25
Hallituksen kokous
7/2014
Hallituksen päätöksiä
Yhdistyksen nettisivut. Nettisivuvastaava
kertoi nettisivujen tuottamisesta. Nettisivut
toimivat hyvin ja sivujen päivittämistä jatketaan kuten tähänkin saakka. Avainhenkilöiden
yhteystiedot lisätään nettisivuille.
Silmähoitaja-lehti 4/2014. Hallitus esittää
Viestintä-Karttimolle seuraavanlaista aikataulua vuodelle 2015:
Numero 1. Aineistopäivä 28.2. ja ilmestymispäivämäärä 30.3. Teema: Diabetes. Aiheet:
apuraha-hakemukset, hallituksen jäsenten
lyhyt esittely.
Numero 2: Aineisto 24.8. ja ilmestyminen
21.9. Teema: Sarveiskalvosairaudet. Aiheet: apurahan saajat, silmähoitajapäivien ohjelma
Numero 3. Aineisto 23.11. ja ilmestymispäivämäärä 14.12. Teema: Takaosakirurgia. Aiheet:
Silmähoitajapäivät ja päivien palaute.
Hallitus valtuutti päätoimittajan neuvottelemaan Ella Karttimon kanssa mainoksille uudet
lehti- ja vuosikohtaiset hinnat. Lisäksi ennen
koulutuspäiviä tarjotaan kolmen kuukauden
nettimainosta ajalle 1.8.–15.11. Päätoimittaja
informoi hallitusta neuvotteluiden tuloksesta
17.1.2015 pidettävässä kokouksessa.
Nettisivumainosten hinnat päätettiin seuraavasti:
mainoskuva 600 € – 1vuosi, 400 € – 6kk,
300 € – 3kk.
Vaihtuva (ns. flash animaatio) mainoskuva
1 vuosi – 850 €, 6 kk – 650 € ja 3 kk – 450 €.
Tähän mainokseen voidaan lisätä linkki
mainostajan kotisivuille.
Lehden painoa ja toimittamista ei kilpailuteta vuonna 2015.
Jäsenasiat.
Kustannusten karsimiseksi uusille jäsenille ei lähetetä enää pinssiä
eikä lehteä liittymisen yhteydessä. Jäsensihteeri toivottaa uudet jäsenet tervetulleeksi
yhdistykseen sähköpostiviestillä. Jäsenyys
alkaa, kun jäsenmaksu on maksettu. Pinssejä jaetaan koulutuspäivillä halukkaille. Uusia
pinssejä ei enää tilata.
Syntymä- ja eläköitymismuistaminen lopetetaan kustannusten karsimiseksi. Hallitustyöskentelyssä mukana olleita voidaan muistaa. Jäsensihteerin tehtävä voidaan tarvittaessa
jakaa useammalle henkilölle.
Palautteet vuoden 2014 Silmähoitajapäiviltä Turussa 7.–8.11. Puheenjohtaja oli tehnyt yhteenvedon palautteista. 99 prosenttia
127:sta palautteen antajasta oli tyytyväisiä
päiviin ja koulutusantiin. Seuraavien koulutuspäivien aiheiksi ehdotettiin monipuolisesti
eri aihepiirejä.
Vuoden 2015 Silmähoitajapäivät Oulussa.
Puheenjohtaja kertoi, että Silmähoitajapäivät pidetään Oulussa 13.–14.11. Valmistelu
Silmähoitaja
26 Silmähoitaja
26
aloitetaan tammikuun järjestäytymiskoko- sihteerin, taloudenhoitajan ja päätoimittajan
uksen jälkeen.
sähköpostiosoite ja puheenjohtajan puhelinPohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö. numero laitetaan nettiin etusivulle.
ESONT-vastaava ei ollut paikalla. Puheenjoh- Raha- ja talousasiat. Rahastonhoitaja kertoi,
tajan esityksestä ESONT-vastaava on ilmoitta- että yhdistyksen taloustilanne on vakaa. Halnut NCON-puheenjohtajalle oman ja Johanna lituksen kokouksiin osallistuville maksetaan
Alaloukusan luentoaiheet Bergenin Pohjois- 40 euron päiväraha. Puheenjohtaja, rahasmaisilla päivillä kesäkuussa 2015.
tonhoitaja, rahastonhoitaja, jäsensihteeri ja
Raha-ja talousasiat. Rahastonhoitaja huo- päätoimittaja ovat oikeutettuja korvauksiin
lehtii jatkossa budjettisuunnitelman ja
netti- ja puhelinkuluista.
toteutuksen päivittämisestä ja tieMerkittiin tiedoksi, että pitdottamisesta.
kämatkalaiset voivat yöpyä
Olethan
Koulutusasiaa. Puheenjohyhden yön yhdistyksen
maksanut
maksamana hallituktaja kertoi, että Metropojäsenmaksusi!
lia ammattikorkeakoulun
sen kokouksen yherikoistumiskoulutuksen
teydessä ja puheenOlet saanut sähköpostiin
mainos pyritään saamaan
johtaja varaa aina
jäsenmaksulaskun helmikuun
ensimmäiseen lehteen.
pitkämatkalaisille
alussa. Jotta jatkossa saat
Puheenjohtaja on yhhuoneen yöpymistä
Silmähoitaja-lehden ja muut
yhdistyksen etuudet, huolehdi,
teydessä alkuvuodesta
varten. Toimistokulut
että jäsenmaksusi on
Metropolia ammattikorkorvataan alkuperäisiä
maksettu!
keakoulun Suojokeen, joka
kuitteja vastaan.
on koulutuksen yhteyshenkiSilmähoitajapäivät 13.–
lö.
14.11.2015 Oulussa. Oulun
Tammikuun 2015 järjestäytymiskokopäivien järjestämispaikoista saatiin
us. Kokous on ehdotettuna ajankohtana, eikä kaksi tarjousta: Radisson Blu Hotell ja Nalyön yli kokous. Yöpymistarve pitää ilmoittaa likari. Hallitus päätti hyväksyä Radisson Blu
puheenjohtajalle, joka varaa huoneet pitkä- Hotellin tarjouksen ja sen sisältämän majoituskiintiön.
matkalaisille.
Jäsenasiat. Vuonna 2014 uusia jäseniä on
liittynyt 82 ja eronnut 39. Jäsenmaksua ei ole
maksanut 10 jäsentä. Hallitus hyväksyi uudet
Hallituksen kokous
jäsenet ja totesi eronneet. Yhdistyksessä on
nyt 787 jäsentä.
1/2015
Pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö.
Suomen Silmähoitajat ry:n hallitus kokoon- Pohjoismaiset silmähoitajapäivät (NCON)
tui järjestäytymiskokoukseen Sokos Hotelli ovat tänä vuonna Bergenissä 15.–16.6. Heidi
Talvensaari ja Johanna Alaloukusa luennoiHelsinkiin la 17.1.
Hallitus totesi kokouksen lailliseksi ja pää- vat siellä. Hallitus päätti, että luennoitsijoiden
tösvaltaiseksi sekä hyväksyi kokouksen esitys- lisäksi Bergeniin lähtee yhdistyksen puheenlistan ja edellisen kokouksen pöytäkirjan. Sen johtaja. ESONT on tänä vuonna syyskuussa
jälkeen hallitus puheenjohtaja Kati Niemisen Barcelonassa, jonne osallistuvat puheenjohjohdolla järjestäytyi ja jakoi tehtävät vuodelle taja Kati Nieminen ja ESONT-yhdyshenkilö
Heidi Talvensaari.
2015. Tiedot ovat tämän lehden sivulla x.
Todettiin tänä vuonna varsinaisista jäsenis- Apurahat. Päätettiin, että yhdistys jakaa tänä
tä erovuoroisia ovat Merja Korhonen ja Sari vuonna apurahoja 2 000 euroa. Apurahaa voi
Juvonen sekä varajäsenistä Riitta Varamäki, hakea ainoastaan yhdistyksen nettisivujen
Riitta-Liisa Alm ja Aulikki Mäki-Jouppila.
kautta sähköisesti. 30.3. ilmestyvässä lehdessä
Silmähoitaja-lehti. Silmähoitaja-lehti ilmes- on ilmoitus apurahoista. Ilmoitus julkaistaan
tyy tänä vuonna kolme kertaa vuosikokouksen yhtä aikaa nettisivuilla. Apuraha-anomukset
päätöksen mukaisesti. Ensimmäisen lehden tulee tehdä 17.4. mennessä. Puheenjohtaja on
teemana on diabetes. Hallitus päätti lähestyä ollut yhteydessä alan toimijoihin apuraha-asisilmäsairaanhoidon toimijoita kirjeellä mai- assa ja saanut joiltakin vastauksen. Päätettiin,
nostajien saamiseksi. Lisäksi päätettiin, että että puheenjohtaja lähettää vielä kertaalleen
lehteen voidaan ottaa valitusti myös muita sähköpostia niille toimijoille, jotka eivät ole
kuin silmätauteihin ja silmäsairaanhoitoon vastanneet.
liittyvien toimijoiden mainoksia.
Vuoden 2015 kokouspäivät: la 14.3., la 25.4.,
Nettisivut. Ota yhteyttä -kohdan kautta laitetut la 23.5., la 22.8., la 10.10.2015 ja la 28.11. Koviestit ohjautuvat Jaana Hakolalle, joka jakaa kouspaikkana Helsinki.
ne tarvittaessa toisille asiasisällön mukaisesti.
Päätettiin myös, että puheenjohtajan, jäsen-
Hallitus 2015
Puheenjohtaja
Kati Nieminen
Satakunnan keskussairaala, Silmätaudit, Pori
[email protected], puh. 0400 619 289
Varsinaiset jäsenet
Varajäsenet
Rahastonhoitaja, varapuheenjohtaja
Erja Malvalehto-Inkerö
Lapin keskussairaala, Lyhki/silmäkirurgia, Rovaniemi
Riitta Varamäki
[email protected]
Kirsti Rantala
Tampereen yliopistollinen sairaala, Silmäkeskus
[email protected] Jaana Hakola
Silmäasema, Rovaniemen Silmäsairaala
[email protected]
Sihteeri
Johanna Alaloukusa
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Silmätautien avohoito
[email protected]
ESONT-yhdyshenkilö
Heidi Talvensaari
HUS, HYKS Silmäklinikka, Helsinki
[email protected]
Päätoimittaja
Merja Korhonen
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, Silmäklinikka, Lahti [email protected] Aulikki Mäki-Jouppila
Silmäsairaala Fennica Oy, Seinäjoen Silmäsairaala
[email protected]
Jäsensihteeri
Sari Juvonen
Tampereen yliopisto, BioMediTech, Kudospankki ja solukeskus Regea
[email protected] Riitta-Liisa Alm
Länsi-Pohjan keskussairaala, silmäpoliklinikka, Kemi
[email protected]
Koulutusvastaava
Irmeli Stenroos
Turun yliopistollinen keskussairaala, Silmätautien poliklinikka
[email protected]
Petra Westerholm
Satakunnan keskussairaala, Silmätaudit, Pori
[email protected]
Hallitus 2015. Ylärivissä vasemmalta
Johanna Alaloukusa, Riitta Varamäki,
Irmeli Ahonen, Sari Juvonen,
Kirsti Rantala, Petra Westerholm ja
Erja Malvalehto-Inkerö. Alarivissä
vasemmalta Heidi Talvensaari,
Riitta-Liisa Alm, Jaana Hakola,
Kati Nieminen ja Merja Korhonen.
Tervetuloa hallitukseen!
Petra Westerholm
”Työskentelen sairaanhoitajana Satakunnan keskussairaalassa silmätautien poliklinikalla. Aloitin työt silmätaudeilla keväällä 2010.
Minulla ei ole entuudestaan kokemusta vastaavanlaisesta hallitustoiminnasta, joten tämä on todella mielenkiintoista ja varmasti antoisaa.
Vapaa-aikanani yritän pysyä reilun kolmenvuotiaan
pojan touhuissa mukana.”
Kirsti Rantala
”Työskentelen sairaanhoitajana Pirkanmaan sairaanhoitopiirin TAYS silmäkeskuksessa. Harrastan ulkoilua, puutarhan
hoitoa ja kaikenlaisia käsitöitä kuten
taulujen, ikonien ja posliinin maalausta. Päivittäisenä ilona on kolme aikuista
lasta ja kahdeksan lastenlasta.”
Silmähoitaja 27
Kuivasilmäisyys on yleinen mutta harvoin vakava ongelma
ja hoituu kostutushoidolla yleensä hyvin.
Oftagel annosteltuna ainakin aamuin illoin
pitää silmät virkeinä ja kosteina.
• HARVA JA YKSINKERTAINEN ANNOSTELU
• OFTAGEL-PIPETISTÄ GEELI TULEE
HELPOSTI ULOS
• PIPETIT OVAT KÄYTTÖKELPOISIA JOPA KOLMEN
VUODEN AJAN PAKKAUKSEN AVAAMISESTA
• GEELIMÄINEN TIPPA MYÖS PULLOSSA,
JOTA ON HELPPO KÄSITELLÄ
silmägeeli
2/2015
OFTAGEL® 2,5 mg/g karbomeeri. Käyttöaiheet: Keratoconjunctivitis sicca ja muu kuivan silmän oireenmukainen hoito. Annostus: 1 tippa silmään 1–4 kertaa
vuorokaudessa. Pipetti on yhtä antokertaa varten. Yksi pipetillinen riittää kumpaankin silmään. Käytetty pipetti ja mahdollisesti jäljelle jäänyt sisältö hävitetään. Vastaaiheet: Yliherkkyys jollekin valmisteen sisältämälle komponentille. Varoitukset: Oftagel-silmägeeli silmätippapullossa sisältää säilytysaineena bentsalkoniumkloridia,
joka saattaa saostua pehmeisiin piilolinsseihin. Pehmeitä piilolinssejä ei tulisi käyttää valmisteen käytön yhteydessä. Oftagel-silmägeeli kerta-annospipetissä ei
sisällä säilytysainetta ja sopii täten säilytysaineille yliherkille potilaille. Piilolinssit tulisi poistaa ennen valmisteen tiputtamista silmään ja asettaa takaisin aikaisintaan 15
minuuttia silmätippojen laiton jälkeen. Yhteisvaikutukset: Käytettäessä muuta paikallista silmälääkitystä tulee lääkkeiden annon välillä olla vähintään 15 minuutin
tauko ja Oftagel-silmägeeli tulee aina laittaa silmään viimeisenä. Raskaus ja imetys: Valmistetta tulee käyttää raskauden ja imetyksen aikana vain, jos lääkityksestä
koituva hyöty on sikiölle tai rintaruokinnassa olevalle lapselle mahdollisesti aiheutuvaa riskiä suurempi. Vaikutus ajokykyyn ja koneiden
käyttökykyyn: Oftagel-silmägeeli saattaa ohimenevästi heikentää näkökykyä. Haittavaikutukset: Välittömästi valmisteen annon
jälkeen saattaa esiintyä ohimenevää näön sumentumista, lievää kirvelyä tai paikallista ärsytystä. Pakkaukset ja hinnat: (VMH 2/2015)
10 g 7,60 €, 3x10 g 15,76 €, 30x0,5 g 14,23 €, 120x0,5 g 32,15 €. Apteekista ilman reseptiä. Tutustu pakkauksessa olevaan
28 Silmähoitaja
www.santen.fi
käyttöohjeeseen. Oireiden pitkittyessä ja diagnoosin varmistamiseksi käänny lääkärin puoleen.