1. No category

Lentosääpalvelut
Suomessa
Sisällysluettelo
1. Lentosääpalveluiden vastuutahot ja toiminta Suomessa .................. 3
2. Lentosäätuotteet Suomessa ............................................................. 4
2.1. Lentosäähavainnot .................................................................. 4
2.1.1. Yleistä säähavainnoista .................................................. 4
2.1.2. Erilaiset lentosäähavaintosanomat ................................. 4
2.1.3. Manuaali -ja automaattihavaintoja ................................ 5
2.1.4. Havaintosanomien sääparametrit .................................. 7
2.1.5. Havaintosanoman lopussa mahdollisesti olevat koodit:
TREND, WS, kiitotien talviolosuhteet ja RMK ........................ 13
2.1.6. Yleistä SPECIAL-havainnosta ....................................... 14
2.1.7. Tekniset vikatilanteet säähavaintolaitteissa .................. 16
2.2. Lentosääennusteet ................................................................. 16
2.2.1. TAF ............................................................................. 17
2.2.2. TREND ....................................................................... 25
2.2.3. Nordic Significant Weather Chart, NSWC ................... 26
2.2.4. GAFOR ja alue-ennuste .............................................. 33
2.3. Lentosäävaroitukset ............................................................... 35
2.3.1. SIGMET ...................................................................... 35
2.3.2. Warnings .................................................................... 38
2.3.3. Ilma-alusten havainnot ................................................ 39
3. Sääpalvelu asiakkaille .................................................................. 41
Lentosää aluejakokartta .................................................................... 43
Valokuvat Janne Ylläsjärvi
Alkusanat
Lentosääpalvelut Suomessa-oppaan on tarkoitus yleistajuisesti kuvata ilmailijoille lentosääpalveluiden saatavuus ja sisältö sekä esitellä lyhyesti miten lentosääpalvelut on
Suomessa tällä hetkellä järjestetty.
Liikenne- ja viestintäministeriö on nimennyt Ilmatieteen laitoksen yksinoikeudella tuottamaan ennuste-, varoitus- ja lentosäähavaintopalvelut Suomen lentotiedotusalueella.
Ilmatieteen laitos siis vastaa näiden palveluiden laatimisesta.
ICAO (International Civil Aviation Organization) säätelee lentosääpalveluiden sisältöä
kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteillä ja liitteitä tarkentavilla dokumenteilla. Niitä ei ole tarkoitus tässä yleisessä oppaassa tarkemmin kuvailla, mutta
Ilmatieteen laitokselta saa tarvittaessa lisätietoa asiasta.
Tämän oppaan sisällön ei ole tarkoitus olla tyhjentävä tai oppikirja sellaisenaan vaan
antaa tietoa ilmailijoille Suomessa saatavasta lentosääpalvelusta ja sääpalvelutuotteiden tulkinnasta. Lukijalla oletetaan olevan perustiedot esimerkiksi METARin ja TAFin
koodista ja sisällöstä, näistä saa lisää tietoa myös säähaitarista.
ICAOn sääpalveluita määrittävä dokumentti Annex 3 muuttuu kolmen vuoden välein
ja tätä opasta päivitetään vähintään yhtä usein.
Palautetta ilmailun sääpalveluista voi antaa sähköpostilla [email protected] ja
päivystävän meteorologin tavoittaa kotimaisessa puhelinliikenteessä maksullisesta palvelunumerosta 0600 9 3808 ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä (puhelun
hinta on 2,53 ¤/min + paikallisverkkomaksu).
Säämateriaalien jakelun hoitaa Ilmatieteen laitoksen puolesta Finavian lennonneuvonta,
jonka tavoittaa sähköpostilla [email protected] ja numerosta 020 708 4111.
Lentosääpalveluista kerrotaan myös Ilmailukäsikirjassa (AIP), jota Finavia ylläpitää.
Säätuotteita käytettäessä on hyvä pitää mielessä, että säähavainnot ovat vain pistekohtainen kuvaus havaintopaikan ja –hetken tilanteesta. Ne eivät kuvaa laajemman alueen
säätä tai ilmakehän tilaa ja säätila voi muuttua hyvinkin nopeasti. Tuulen suunnassa ja
nopeudessa on aina vaihtelua, samoin näkyvyydessä ja muissa havaintosuureissa, joten
säähavaintoja ei tule pitää absoluuttisena totuutena säästä vaan hetkellisenä ja hyvin
paikallisena arviona ilmakehän tilasta.
Myös ennustetuotteita käytettäessä tulee huomioida ennusteen käyttötarkoitus, esimerkiksi TAF kuvaa lentopaikan keskimääräistä ennustettua säätä hyvin pienellä alueella
ja hyvinkin lähellä säätilanne voi olla erilainen. Ennuste on myös luonteeltaan juuri
sitä, mitä nimikin kuvaa, eli ennuste. Se ei ole lupaus, että sää käyttäytyy juuri niin
kuin on ennustettu, sillä ilmakehän tila on jatkuvasti kaoottinen ja ennusteilla pyritään
toki kuvaamaan mahdollisimman hyvin miten säätilanne kehittyy, mutta täysin oikeaa
ennustetta ei ole olemassa (ja millä sen todentaa?).
Toivottavasti näistä säätuotteiden kuvauksista on hyötyä teille ilmailijoille.
Turvallisia lentoja ja hyviä lentosäitä!
Ilmatieteen laitos
2
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
päivitetty V 2015
1. Lentosääpalveluiden vastuutahot ja toiminta
Suomessa
Ilmatieteen laitos vastaa lentosääpalveluiden tuottamisesta Suomessa. Ilmatieteen
laitoksella lentosääpalveluita tuotetaan useamman yksikön toimesta. Havaintopalvelut
vastaa lentosäähavaintojen tuottamisesta ja kehittämisestä. Lento- ja sotilassääpalveluryhmät neljällä paikkakunnalla (Helsinki, Tampere, Kuopio ja Rovaniemi) vastaavat
lentosääennusteista ja –varoituksista. Asiakaspalvelut vastaa käytännön tasolla ilmailun
sopimusasioista ja seuraa kansainvälisten ja kansallisten määräysten noudattamista ja
muutoksia sekä tiedottaa ilmailijoita merkittävistä muutoksista eri tiedotuskanavien
kautta.
Lentosääpalvelutuotantoon osallistuvat myös Finavia Oyj ja Vaisala Oyj. Esimerkkinä
mainittakoon lentosäähavaintojen tekeminen osalla Suomen lentoasemista sekä havaintolaitteiden ylläpito yhteistyössä. Finavian Lennonneuvonta antaa sääpalvelua ja
jakaa säämateriaalia.
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on Suomen ilmailuviranomainen, joka huolehtii
ilmailun yleisestä turvallisuudesta, edistää ilmailun ympäristöystävällisyyttä ja hoitaa
sekä lentoliikenteeseen että lentoliikenteen sujuvuuteen liittyviä asioita. Trafi toimii
myös Suomen lentosääviranomaisena (Meteorological Authority).
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
3
2. Lentosäätuotteet Suomessa
2.1. Lentosäähavainnot
2.1.1. Yleistä säähavainnoista
Mitä tahansa pintasäähavaintoa käytettäessä on huomioitava, että säähavainto kuvaa
- tai ainakin pyrkii kuvaamaan - ainoastaan senhetkistä säätilannetta havaintoasemalla.
Tilanteesta riippuen sää voi vaihdella huomattavan paljon sekä ajallisesti että alueellisesti. Vaikka säähavaintoasemia olisi maatieteellisesti tiheässä, näiden havaintojen
perusteella ei tule tehdä päätelmiä koko alueen säätilanteesta. Esimerkkinä voisi mainita
pienialaiset mutta rajut ukkoskuurot tai matalat sumupilvet CAVOK-keliä raportoivien
sääasemien välillä - ja ehkä myös lentoreitin varrella.
Sään paraneminen tai huononeminen ei ole läheskään aina suoraviivaista vaan esimerkiksi kentän peräkkäisissä METAR-havainnoissa lupaavasti kohonnut pilven alaraja
saattaa seuraavassa säähavainnossa tulla uudelleen alemmas. Edes kokenut meteorologi
ei yleensä pysty ennustamaan lähiajan kehitystä pelkästään peräkkäisten säähavaintojen perustella.
Säähavaintojen käyttäjän tulee huomioida, että havainto on aina ”pistemäinen” ja
hetkellinen. Se ei kerro välttämättä mitään tulevasta säästä tai siitä, mitä säässä on
tapahtunut peräkkäisten havaintohetkien välillä. Lisäksi havaintoaseman lähistöllä voi
vallita täysin toisentyyppinen sää. CAVOK-keli voi niin ikään vaihtua jo seuraavaan
havaintohetkeen mennessä sumuksi.
2.1.2. Erilaiset lentosäähavaintosanomat
METAR
ICAO määrittelee lentosäähavaintojen sisällön, sanomamuodon sekä julkaisuajat.
Päämääränä ovat luonnollisesti yhdenmukaiset lentosäähavainnot kaikkialla maailmassa.
Säähavainnoissa kuuluu ilmoittaa vain operatiivisesti merkittävä sää.
Koska Suomessa METAR/AUTO METAR tehdään puolen tunnin välein, meillä ei julkaista SPECI-sanomia. METAR-havaintohetkien välissä tapahtuvista merkittävistä säämuutoksista saattaa kuitenkin saada tietoa esim. ATIS-lähetyksen kautta.
METAR on tarkoitettu lennonsuunnitteluun yhdessä muiden lentosääpalvelutuotteiden, erilaisten ennusteiden ja mahdollisten varoitusten kanssa.
Valtaosa METAR-sanomassa mukana olevista sääparametreista kuvaa vain pistemäisesti tehtyä havaintoa kiitotien läheisyydessä – tämä pätee myös manuaalisesti
tehtäviin säähavaintoihin. METARin pilvet tai kentän välittömässä läheisyydessä olevat
merkittävät sääilmiöt (VC-alkuiset sääkoodit) raportoidaan ICAOn sääntöjen mukaan
korkeintaan noin 15 kilometrin säteellä kentästä!
Karkeana muistisääntönä voisi siis pitää, että METARissa ei kuulu olla esim. voimakkaita sääilmiöitä tai CB-pilviä, jotka ovat selvästi kentän lähialueen (CTR) ulkopuolella.
METARin tarkoitus on kuvata lähinnä lentokentällä vallitsevia sääoloja.
4
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
Paikallissanomat MET REPORT ja SPECIAL
MET REPORT- ja SPECIAL-sanomamuoto toimii ATIS-tiedotteen lähteenä.
MET REPORT tehdään samalla ajanhetkellä kuin METAR, mutta se saattaa sisältää
esimerkiksi METARista poikkeavia keskiarvoistamisaikoja tuulesta ja RVR:stä. SPECIALsanoma on kuultavissa ATIS-tiedotteena sen jälkeen, kun säässä on tapahtunut operatiivisesti merkittävä muutos. Osalla kentistä SPECIAL-sanoma tuotetaan vain silloin,
kun säähavainto tehdään manuaalisesti.
Oleellista on tiedostaa, että ATIS-tiedote kuvaa havaintohetken säätä eikä se välttämättä enää vastaa sen ajanhetken säätilannetta, jolloin tiedotetta kuunnellaan. Kuten
edellä mainittiin, SPECIAL-sanoma tehdään vain operatiivisesti merkittävistä säämuutoksista. Esimerkiksi edellisen CAVOK-havainnon jälkeen kentän ylle tullut ”SCTlaajuinen” sumupilvi ei ole ICAOn mukaan operatiivisesti merkittävä muutos eikä siitä
kuulu tehdä SPECIAL-havaintoa!
ICAO-sääntöjen ja –suositusten perusteella ollaan vähitellen siirtymässä siihen, että
havaintosanoman sisältö poikkeaa tietyissä säätilanteissa melko paljon METARin ja
paikallissanomien välillä. Perusteena on käyttötapa: METARia käytetään lennonsuunnitteluun ja paikallissanomia käytännön operointiin kentällä. Näiden lisäksi tarvitaan
luonnollisesti myös reaaliaikaisempaa tietoa mm. tuulesta ja ilmanpaineesta (lennonjohdon selvitykset lähtevälle tai laskeutuvalle koneelle).
2.1.3. Manuaali -ja automaattihavaintoja
Suomessa ainoastaan Helsinki-Vantaalla lentosäähavainnot tehdään aina manuaalisesti.
Osalla kentistä kaikki havainnot perustuvat automaattisesti tehtyihin mittauksiin. Em.
vaihtoehtoehtojen lisäksi on kenttiä, joilla manuaalinen havaintotoiminta perustuu joko
tornin (tai AFIS) aukioloaikoihin tai virka-aikaan.
Vaihtelevien käytäntöjen ja mahdollisten teknisten vikatilanteiden aiheuttamien muutosten vuoksi käyttäjän on hyvä aina tarkistaa havaintosanomasta, onko havainto tehty
manuaalisesti tai automaattisesti. Tämä selviää siitä, onko METAR-sanoman alkupäässä
heti aikaryhmän jälkeen sana AUTO. Mikäli ei ole, havainto on tehty manuaalisesti.
Esimerkki havainnontekijän tekemästä METAR-sanomasta:
METAR EFHK 070650Z 00000KT 9999 -SHRA FEW035 FEW070CB BKN085 18/12 Q1019 NOSIG=
Tämä Helsinki-Vantaan METAR on tehty kuukauden 7. päivänä klo 6.50 UTC.
Havaintoon käytetyn tuulimittarin kohdalla on ollut tyyntä ja vallitseva näkyvyys
havainnontekijän arvion mukaan vähintään 10 km. 10-minuuttisen havaintohetken
kuluessa kentällä on tullut yksi tai useampi heikko sadekuuro. Alimpien pilvien alaraja on 3500 jalan korkeudella kentän tasoon nähden. Niiden määrä on vähäinen,
1-2/8 (käytännössä yksittäisiä kumpupilviä). Toisessa pilvikerroksessa on muutamia
CB-pilviä, joiden alaraja on 7000 jalan korkeudella. Kolmas, laaja-alainen (5-7/8)
pilvikerros sijaitsee 8500 jalan korkeudella. Anturin kohdalla lämpötilaksi on mitat-
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
5
tu 18 ja kastepisteeksi 12 astetta, QNH 1019 hPa. Muista Suomen kentistä poiketen
Helsinki-Vantaalle tehdään laskeutumisennuste, TREND. Sen perusteella meteorologi
on ennustanut, että lähimmän kahden tunnin aikana säässä ei tapahdu operatiivisesti
merkittäviä muutoksia.
Esimerkki automaattisesti tuotetusta METAR-sanomasta:
METAR EFTP 070650Z AUTO 19005KT 170V240 CAVOK 19/15 Q1019=
Samalla havaintohetkellä Tampere-Pirkkalassa on tuotettu automaattihavaintoihin
perustuva METAR, mikä ilmenee AUTO-sanasta. Tuulimittarin kohdalla keskituuleksi on
mitattu etelänpuoleista tuulta, joka on voimakkuudeltaan 5 solmua. Koska 10 minuutin
keskiarvoistamisaikana tuulen hetkellinen suunta on vaihdellut vähintään 60 asteella,
keskituulta kuvaavan ryhmän perässä on vaihteluväli (170-240 astetta). Näkyvyys,
mahdollinen vallitsevan sään ryhmä sekä pilvitieto on korvattu sanalla CAVOK. Siten
automaattimittaukseen perustuva näkyvyys on ollut vähintään 10 km, vallitsevaa säätä
arvioiva anturi ei ole havainnut merkittäviä sääilmiöitä ja pilvimittaukseen käytetty
ceilometri ei ole joko havainnut lainkaan pilviä tai vaihtoehtoisesti alin pilvikerros
on ollut vähintään 5000 jalan korkeudella, eikä järjestelmä ole havainnut CB-pilviä.
Lämpötila oli 19 ja kastepiste 15 astetta, QNH 1019 hPa.
Käytännössä myös manuaalihavainto on ”puoliautomaattinen”, sillä tuuli, lämpötila, kastepiste, paine ja osalla kentistä myös RVR-tieto perustuvat aina automaattihavaintoon
(poikkeuksena jotkin vikatilanteet). Näin ollen manuaaliseen havaintoon perustuvia
parametreja ovat tyypillisesti näkyvyys, vallitseva sää ja pilvet.
Useimmiten automaattihavainto kuvaa hyvin, tai ainakin riittävän hyvin kentällä vallitsevia sääoloja. Automaattihavainnolla on kuitenkin omat ominaisuutensa ja rajoituksensa, tämä pätee toki myös manuaaliseen havainnontekoon.
Automaattinen säähavainto perustuu nykyään pistemäisiin havaintoihin ja mittauksissa käytetään yleensä joko keskiarvoja tai pitkähköä havaintoaikaa. Em. ominaisuuksien
vuoksi sään vaihdellessa kenttäalueella tai muuttuessa nopeasti, automaattihavainto
ei välttämättä anna edustavaa kuvaa senhetkisestä säästä kentällä. Ongelmia aiheuttavat esim. nopeasti kehittyvä sumu, kentällä satunnaisesti ajelehtivat sumuhattarat
tai mittalaitteen alapuolelle jäävä pintasumu. Sateen olomuodon määritys on erittäin
haasteellista automaattihavainnossa – toisinaan ehkä myös havainnontekijälle.
Yhtenä huomioitavana tekijänä automaattihavaintoa käytettäessä on myös ”näennäinen sää”. Esimerkiksi tuulen, lentoliikenteen tai kunnossapitotoimien maasta nostattama kevyt pakkaslumi saattaa aiheuttaa merkittäviä havaintovirheitä näkyvyydessä ja
vallitsevassa säässä. Laite mittaa ainoastaan sen kohdalla olevia olosuhteita, tietämättä
onko sen havaitsema ”lumisade” peräisin taivaalta vai lumilingosta. ”Näennäistä säätä”
voi tietyissä olosuhteissa aiheuttaa myös havaintolaitteen kohdalle ajautuva jättöpyörre
(tiivistyneet pikkupisarat) tai esim. maasta irtoava pöly.
6
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
2.1.4. Havaintosanomien sääparametrit
Tuuli
Tuulimittaus tehdään lentoasemilla 10 metrin korkeudessa olevalla anturilla, monilla
kentillä on käytössä useampi tuulianturi. Tuulitietoa käytettäessä tulee aina huomioida,
että tämäkin havainto on pistemäinen. Tuulen nopeus ja suunta saattavat vaihdella merkittävästi kenttäalueella ja varsinkin eri korkeuksilla. Lisäksi havainto kertoo aina ”menneestä tuulesta” eikä se ennakoi tulevaa - pahimmassa tapauksessa tuuli voi hetkessä
kääntyä vastakkaiseen suuntaan tai voimistua huomattavasti (esim. ukkospuuskat).
Havaintosanomissa tuuli esitetään aina keskiarvona, tämä koskee sekä suuntaa että
nopeutta. Mahdollisesti ilmoitettava puuskanopeus on toki hetkellinen arvo. Keskiarvoon
perustuvaa tuulitietoa käytettäessä on syytä pitää mielessä, että tuuli ei ole juuri koskaan tasaista: suunta ja nopeus vaihtelevat yleensä hetkestä toiseen – sekä havainnonteon että esim. lentoonlähdön aikana.
Edellisten lisäksi on huomioitavaa, että ICAO-sääntöjen mukaan havaintosanomassa
ilmoitetaan tuulen vaihteluväli vasta, jos se on vähintään 60 astetta ja puuskat vain,
jos ne ovat vähintään 10 solmua voimakkaampia kuin tuulen keskinopeus. Näin ollen
esim. sanoman tuuliryhmä 22010KT saattaa käytännössä pitää sisällään tuulensuuntia
190-240° ja 19 solmun puuskia. Asia korostuu luonnollisesti silloin, kun kyse on puuskittaisesta sivutuulesta nousussa tai laskussa.
Erittäin heikot, suunnaltaan vaihtelevat tuulet ilmoitetaan VRB-ryhmällä (esim.
VRB02KT). Tuulen vaihdellessa havaintohetkellä vähintään 180 asteella, VRB-koodia
voidaan käyttää millä tahansa tuulen nopeudella.
00000KT tarkoittaa, että havaintohetkellä on mittauksen perusteella ollut tyyntä.
Tämäkin koskee luonnollisesti vain havaintolaitteen kohdalla mitattuja tuulioloja eikä
sitä voi yleistää koskemaan edes koko kiitotiealuetta, saatikka tuulioloja eri korkeuksilla.
Näkyvyys
Lentosäähavainnon näkyvyystietoa käytettäessä pitää huomioida, että METARnäkyvyydellä pyritään kuvaamaan vaakasuuntaista näkyvyyttä lähellä kentän pintaa.
Useasti lentonäkyvyys, viistonäkyvyys laskuun tulevasta koneesta poikkeaa huomattavasti METAR-näkyvyydestä. Näkymä ohjaamosta kohti kiitotietä ja METAR-näkyvyys
ovatkin samankaltaisia tyypillisesti vain hyvillä näkyvyysarvoilla, myös pilvien on oltava
tuolloin riittävän korkealla.
ICAO-ohjeen mukaisesti METARissa tulisi ilmoittaa nk. vallitseva näkyvyys. Vallitseva
näkyvyys on määritelmän mukaan paras näkyvyys, joka kattaa vähintään puolet kenttäalueesta (manuaalihavainnossa käytännössä vähintään puolet 360 asteen näkymästä
havaintopaikan ympärillä). Oleellista on huomioida, että nykysääntöjen mukaan näkyvyys raportoidaan ns. ”paremman kautta”, takavuosina kun ilmoitettiin ensisijassa
huonoin näkyvyys.
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
7
Vallitsevan näkyvyyden lisäksi havaintosanomaan tulee tarvittaessa toinen näkyvyysryhmä, joka kuvaa huonointa havaittua näkyvyyttä. Sen yhteydessä voidaan ilmoittaa
myös ilmansuunta, johon havaintopaikalta arvioituna näkyvyys on huonoin – painottaen
operatiivisesti merkittävää suuntaa (yleensä kiitotien suunta). Tieto huonoimmasta
havaitusta näkyvyydestä tulee sanomaan kuitenkin vain silloin, jos vallitsevan ja huonoimman näkyvyyden välillä on merkittävä ero. Ero katsotaan merkittäväksi, jos huonoin
näkyvyys on alle 1500 m. Toisena vaihtoehtona on tilanne, jolloin huonoin näkyvyys on
alle 50 % vallitsevasta näkyvyydestä ja lisäksi vielä alle 5 km. Näiden sääntöjen valossa
näkyvyyskoodi 9999 voi siis tarkoittaa myös tilannetta, jolloin lähes puolella kenttäalueesta näkyvyys on vain 5 km.
Näkyvyyden määrittäminen automaattisesti poikkeaa hyvin paljon siitä, miten havainnontekijä arvioi näkyvyyttä. Molemmat ovat periaatteessa pistemäisiä havaintoja, mutta
havainnontekijä kykenee yleensä tarkkailemaan tilannetta laajemmin. Poikkeuksena
tähän on esim. säätilanne, jolloin havainnontekopaikka on sakean sumuhattaran keskellä
ja muualla kentällä näkyvyys on parempi. Manuaalihavainnossa ilmoitettava näkyvyys on
aina havaintopaikalta käsin tehty näkyvyysarvio, jolloin em. kaltaisessa säätilanteessa
se ei ole edustava koko kenttäaluetta ajatellen.
Automaattisesti mitattava näkyvyys on ICAO-ohjeen mukaisesti keskiarvo, tyypillisimmin 10 minuutin keskiarvo. Automaattinen näkyvyysarvio perustuu pistemäiseen
havaintoon noin 2,5 metrin korkeudella. Se on useimmiten edustava tilanteissa, joissa
näkyvyysolosuhteet ovat koko kenttäalueella ja lähistöllä samanlaiset ja näkyvyydessä
ei tapahdu nopeita muutoksia. Mahdollisten teknisten vikatilanteiden lisäksi ongelmia
voivat aiheuttaa alueellisesti tai ajallisesti vaihtelevat näkyvyysolot sekä jo aiemmin mainittu ”näennäinen sää” (esim. laitteen kohdalle pöllyävä lumi). Myös kovalla pakkasella
esiintyvät jääneulaset (IC) voivat huonontaa automaattisesti määritettyä näkyvyyttä
perusteettomasti.
Automaattihavainnoissa ilmoitettava näkyvyys perustuu yleensä vain yhden anturin
mittaamaan arvoon, Suomen kentistä tällä hetkellä vain Oulun automaattihavainnoissa
raportoidaan tarvittaessa vallitsevan näkyvyyden lisäksi myös huonoin näkyvyys.
Manuaalihavainnossa näkyvyyshavainnon laatuun vaikuttavat luonnollisesti valoisuus, näkymän esteettömyys eri ilmansuuntiin (paikallisesti vaihtelevat sääolosuhteet,
rakennukset, metsä jne.) sekä havainnontekijän kokemus ja muut henkilökohtaiset
ominaisuudet.
RVR eli kiitotienäkyvyys
RVR pitäisi raportoida havainnoissa silloin, kun joko näkyvyys tai RVR on alle 1500
metriä. RVR-arvo raportoidaan havaintosanomassa korkeintaan 2000 metrin asti, ja
RVR:n ollessa raportoitavaa maksimiarvoa parempi lukeman edessä käytetään kirjainta
P (esim. R21/P2000).
Yksittäisen RVR-arvon lisäksi automaattimittauksissa saatetaan käyttää myös vaihteluväliä (esim. R08/0400V0550) tai RVR-arvon tendenssiä. RVR-lukeman perässä
8
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
olevan tendenssikoodin avulla voidaan ilmaista kiitotienäkyvyyden paranemista (U),
huononemista (D) tai pysymistä ennallaan (N).
RVR-arvoja määritetään Suomen lentokentillä kolmella eri menetelmällä, joista kaksi
perustuu automaattiseen mittaukseen.
RVR-arvojen automaattisessa määrityksessä käytetään kahta vaihtoehtoista menetelmää. Osalla kentistä mittauksessa käytetään nk. transmissiometrejä ja osalla
kentistä samoja sirontamittareita, joilla määritetään myös näkyvyys ja vallitseva sää.
Mittauskorkeus on molemmilla laitteilla noin 2,5 metriä.
Näiden menetelmien erona on mittaustilavuuden suuruus: pistemäisestä sirontamittauksesta poiketen transmissiometrillä mitattu RVR perustuu näkyvän valon vaimenemiseen tyypillisesti 50 metrin matkalla. RVR-havainnon luotettavuuteen menetelmäerot voivat vaikuttaa etenkin tilanteissa, jolloin joko sään tai ”näennäisen sään” vuoksi
näkyvyysolosuhteissa on erittäin suurta paikallista vaihtelevuutta.
Automaattisen määrityksen lisäksi RVR-havaintoja tehdään myös visuaalisin havainnoin, tällöin RVR määritetään lentoliikenteen tarpeen mukaan. Visuaalihavainnossa raportoitava RVR-arvo perustuu kiitotien reunassa olevien korkeatehovalojen laskemiseen.
Vallitseva sää (ja mahdollinen RE-ryhmä sanoman lopussa)
Vallitsevan sään ja nk. RE-ryhmien käyttö perustuu aina siihen, onko havaintohetkellä
tai edellisen METARin jälkeen havaittu ICAOn määrittämiä operatiivisesti merkittäviä
sääilmiöitä. Käytettävät sääkoodit löytyvät säähaitarista sekä viereisen sivun taulukosta 1,
useita taulukossa lueteltuja kaksikirjaimisia koodeja voidaan yhdistää havaintosanomassa samaan sääryhmään.
Jos havaintohetkellä 10 minuutin aikana sataa esimerkiksi vettä ja lunta (joko vuorotellen tai räntänä), niin ryhmässä ensimmäisenä ilmoitettu sadeilmiökoodi kuvaa
hallitsevaa sateen olomuotoa, saderyhmän edessä oleva intensiteetti (voimakkuus)
kuvaa puolestaan sateen kokonaisintensiteettiä. Näin ollen esim. +SNRA tarkoittaa
sitä, että havaintohetken voimakas sade koostui valtaosin lumesta mutta mukana oli
myös vesipisaroita.
Merkille pantavaa on, että etenkin monet näkyvyyttä heikentävistä sääilmiöistä lisätään havaintosanomaan vain, jos näkyvyys on korkeintaan 5 km (kts. taulukko 1).
Havainnossa voi siis olla aivan perustellusti esim. 6 kilometrin näkyvyys ilman, että
sanomassa on mukana yhtäkään vallitsevan sään koodia. Esim. utu (BR) tulisi ilmoittaa
havainnossa vain 5 kilometriin asti.
Vallitsevan sään määritys poikkeaa huomattavasti automaatti- ja manuaalihavainnon
välillä, molemmat ovat kuitenkin tyypillisesti yhdestä pisteestä tehtyjä havaintoja.
Automaattihavainnossa vallitseva sää ja mahdollinen RE-ryhmä määritetään samoilla
laitteilla kuin näkyvyys. Raportoitavat sääkoodit määräytyvät siis sen mukaan, minkälaisia olosuhteita juuri laitteen kohdalla on havaittu. Laite ei pysty arvioimaan, mitä säässä
tapahtuu sen ulottumattomissa - joko pysty- tai vaakasuunnassa. Pistemäinen mittaus
tapahtuu noin 2,5 metrin korkeudessa. Myös vallitsevan sään osalta on pidettävä mie-
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
9
lessä ”näennäinen sää”, josta on kerrottu tarkemmin Näkyvyys-otsikon alla.
On huomioitavaa, että automaattisesti toteutettavassa sään määrityksessä joudutaan
käyttämään paljon oletuksia ja todellisuudessa esim. mittalaitteen yläpuolella olevan
ilmakehän rakenne vaikuttaa merkittävästi sateen olomuotoon. Maanpinnan lähellä
olosuhteet voivat olla samanlaiset, mutta silti sateet voivat poiketa toisistaan merkittävästi eri tilanteissa.
Automaattihavainnossa on sallittua käyttää myös koodia UP (unidentified precipitation) eli tunnistamatonta sadetta. Tämä voidaan tarvittaessa yhdistää muutamiin muihin
lyhenteisiin: FZUP, SHUP ja TSUP.
Taulukko 1 - Vallitseva sää
10
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
Manuaalihavainnossa vallitsevan sään määritys perustuu yleensä yksinomaan havaintopaikalta tehtyihin havaintoihin. Joillakin kentillä on käytössä kameroita tai toisinaan
esim. lennonjohtaja voi raportoida sakean sumun keskellä olevalle havaintoasemalle, että
toisaalla kenttäalueella on parempi näkyvyys. Joka tapauksessa esim. sateen olomuoto
ja intensiteetti perustuu käytännössä katsoen aina siihen, mitä sataa havaintohetken
(10 minuuttia) aikana havaintopaikalla. Tietyissä tilanteissa toisaalla kentällä tai esim.
laskukierroksessa sateen olomuoto voi olla eri.
Jäätäviä sääilmiöitä (FZFG, FZRA, FZDZ ja automaattihavainnossa lisäksi FZUP) on
hankala havaita automaattisesti ja toisinaan myös manuaalisesti. Myös manuaalihavaintoa käyttäessä tulee aina huomioida, että kyse on erittäin pistemäisestä havainnosta,
joka ei välttämättä kuvaa sääolosuhteita kaikkialla kentällä eikä etenkään eri korkeuksilla. Nykyisten ohjeiden mukaan sumun jäätävyyttä ei tule arvioida sen perusteella,
muodostaako se huurretta. Kaikki alijäähtyneistä pisaroista muodostuneet sumut kuuluu ilmoittaa FZ-koodin kanssa - käytännössä siis kaikki sumut tilanteissa, jolloin parin
metrin korkeudella mitattu lämpötila on pakkasen puolella.
Aina on huomioitava jäätävän sääilmiön ja koneen jäätämisen välinen ero: jäätäviä
sääilmiöitä voi esiintyä vain pakkasella kun taas lennolla voidaan kokea jäätämistä myös
lämpöasteilla (esim. kylmälle siivelle satava vesi tai kaasuttimen jäätyminen)! Lisäksi
on huomioitava, että METARissa jäätävien sääilmiöiden raportointi perustuu lähellä
maanpintaa oleviin olosuhteisiin.
Automaattihavainnoissa jäätävien sääilmiöiden määrityksessä käytetään monilla
kentillä ainoastaan em. vallitsevaa säätä ja näkyvyyttä määrittävää havaintolaitetta,
osalla kentistä on tämän lisäksi erillinen jäätämisanturi tai havaintojärjestelmässä mukana muita menetelmiä jäätämisen arviointiin. Näistä lisätoimenpiteistäkin huolimatta
toisinaan on joko ylimääräisiä tai puuttuvia jäätämishavaintoja.
Ukkosen havainnointi perustuu manuaalihavainnossa kuulo- ja näköhavaintoon.
Automaattihavainnoissa ukkostulkinta edellyttää erillistä, paikallista anturia tai salamanpaikannusverkoston hyödyntämistä. Tällä hetkellä Suomessa automaattihavaintojen ukkostiedot perustuvat paikallisiin antureihin mutta niitä on käytössä vain osalla kentistä.
Pilvet
Kuten METAR-otsikon alla jo todettiin, lentosäähavainnossa ei saisi raportoida kuin
kentällä ja sen välittömässä läheisyydessä olevat pilvet. Jos esimerkiksi käytetään ILSlähestymisen mukaista 3 asteen liukukulmaa kenttää lähestyttäessä, kenttäalueelle
saavutaan selvästi alle 1500 jalan korkeudella ja VC-alueellekin vasta 2750 jalassa. Edellä
mainittua liukukulmaa käytettäessä siis esimerkiksi 3000 jalassa olevat pilvenpohjat
ovat METAR-alueen ulkopuolella.
ICAO edellyttää ainostaan operatiivisesti merkittävien pilvien ilmoittamista. Näitä
ovat ICAO-ohjeistuksen mukaan ainoastaan 5000 jalan alapuolella olevat pilvet sekä
kaikki havaitut TCU- ja CB-pilvet alarajan korkeudesta riippumatta. Käytännössä havainnoissamme ilmoitetaan myös ylempiä pilvikerroksia, mutta vähitellen ollaan siirtymässä
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
11
käytäntöön, jolloin yli 10 000 jalan pilviä ei ilmoiteta lainkaan.
Pilvisyyden havainnoinnissa käytetään ceilometrejä sekä manuaalisessa että automaattisessa havainnonteossa. Ceilometrejä on kentästä riippuen yksi tai kaksi, HelsinkiVantaalla kuitenkin useampia. Suomessa kaikkien lentokenttien ceilometrit on sijoitettu
kenttäalueelle, tyypillisesti lähelle kiitotien kynnystä tai kynnyksiä.
Manuaalihavainnossa ceilometrejä käytetään etenkin arvioitaessa pilvikerrosten
alarajan korkeutta tai vertikaalinäkyvyyttä. Valoisaan aikaan pilvikerrosten kattavuuden arviointi perustuu pääosin havainnontekijän visuaaliseen arvioon, mutta pimeällä ja esim. tiheässä lumisateessa turvaudutaan yhä enemmän laitteen arvioimaan
pilvenkattavuuteen.
Manuaalihavainnossa havainnontekijä pyrkii myös tunnistamaan mahdolliset TCUja CB-pilvet kentän yllä ja lähistöllä. Nämä tulisi ilmoittaa lentosäähavainnossa siitä
syystä, että niihin liittyy usein voimakasta konvektiota, turbulenttisuutta, jäätämistä
sekä mahdollisesti voimakkaita sadekuuroja – jopa rakeita. Manuaalihavainnossa em.
pilvien tunnistamisessa ongelmia aiheuttavat etenkin pimeys ja tilanteet, jolloin pilvikerros on kattava eikä pilven huippuja pysty käyttämään tunnistuksen apuna (EMBD
CB -tilanteet).
Automaattihavainnossa sekä pilvikerrosten alarajan korkeus että kattavuus perustuvat
ceilometrin havaintoon. Useimmilla kentillä METAR-havainto perustuu yhden ceilometrin
havaintoon ja tuolloin ceilometrin valinta saattaa perustua käytössä olevaan kiitotiehen. Muutamilla länsirannikon kentillä METAR-sanoman pilvihavainto on yhdistelmä
kahden ceilometrin mittauksista. Ceilometri arvioi pilvisyyttä aina pistemäisesti, jolloin
vain laitteen yläpuolella olevat pilvet päätyvät havaintoon. Pilvisyyden määritysaika on
tästä syystä melko pitkä, noin puoli tuntia. Pilvisyyden vaihdellessa joko paikallisesti tai
havaintoajan kuluessa, havainto ei ole välttämättä edustava.
Osassa automaattihavainnoista on jo mukana järjestelmän ulkopuolelta tuleva, lähinnä säätutkan havaintoihin perustuva CB-syöte. Tarkoituksena on ottaa se vähitellen
käyttöön kaikissa automaattisissa lentosäähavaintojärjestelmissä. Osalla länsirannikon kentistä järjestelmästä puuttuva CB-tieto ilmaistaan lisäämällä kunkin pilviryhmän
perään kolme kauttaviivaa (esim. SCT040///). Tämä on ICAO Annex 3:n mukainen
käytäntö. CB-syötteen käytöstä huolimatta tulee huomioida, että menetelmä tuottaa
toisinaan ylimääräisiä CB-havaintoja ja toisinaan olemassa olevat CB-pilvet puuttuvat
havaintosanomasta! TCU-pilvien automaattinen ja laadukas havainnointi on ainakin tällä
hetkellä lähes mahdotonta.
Pilvien kattavuusmääritelmiin on tullut vuosien mittaan lisäyksiä tuttujen lyhenteiden
(FEW, SCT, BKN ja OVC) lisäksi. Lisäksi käytössä on NSC (No Significant Cloud), joka
tilanteesta riippuen tarkoittaa joko selkeää taivasta tai sitä, että havaitut pilvet eivät
ole operatiivisesti merkittäviä (kts. selite aiemmin). NSC-koodi saattaa siis tarkoittaa
joko selkeää taivasta kentän yllä tai esim. ”täyskattoa” (OVC) 5000 jalan korkeudella.
Automaattihavainnoissa voidaan käyttää koodia NCD (No Clouds Detected) tilanteissa,
jolloin ceilometri ei ole havainnut pilviä.
12
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
Lämpötila, kastepiste ja ilmanpaine
Lämpötila- ja kastepistetietoja käytettäessä tulee huomioida, että ne kuvaavat vain
mittauspisteen olosuhteita melko lähellä maanpintaa. Mittauskorkeus on noin 2 metriä.
Tyypillisesti ilmakehässä lämpötila laskee ylöspäin mentäessä, tilanteesta riippuen enemmän tai vähemmän. Tämä ei kuitenkaan päde aina, sillä sekä välittömästi
maanpinnan yläpuolella tai ylempänä ilmakehässä voi olla nk. inversiokerroksia. Kentän
yläpuolella olevan inversiokerroksen olemassaolo ei näy METAR-havainnossa mitenkään, mutta vaikuttaa kuitenkin esimerkiksi sateen olomuotoon ja koneen moottorista
saatavaan tehoon.
Tietyissä tilanteissa paikalliset lämpötilaerot kenttäalueella myös kahden metrin korkeudella voivat olla merkittäviä. Tällaisina mainittakoon kesäisten sadekuurojen aiheuttama paikallinen lämpötilan lasku jopa 10 asteella ja maanpintainversiotilanteissa kentän
maastonmuodot (kylmä ilma painuu alas).
METAR-sanomassa ilmoitettava ilmanpaine on aina QNH-arvo eli ilmanpaine on redukoitu keskimääräisen merenpinnan tasolle. QNH-arvo ilmoitetaan kokonaisina hehtopascaleina (hPa) ja se pyöristetään aina alempaan kokonaislukuun. Koska QNH-arvoa
käytetään korkeusmittarin asetuksena, sen asettamisessa on oltava erittäin huolellinen! ICAOn standardi-ilmakehässähän 1 hPa (=1 mbar) vastaa noin 27 jalan muutosta
korkeudessa. Näin ollen 10 hPa:n virhe asetuksessa tarkoittaa noin 270 jalan virhettä
korkeusmittarissa!
CAVOK-määritelmä
CAVOK-määritelmä on vuosien varrella hieman muuttunut. CAVOK-koodia voidaan käyttää tilanteissa, jolloin ei ole havaittu operatiivisesti merkittäviä pilviä eikä operatiivisesti
merkittäviä sääilmiöitä. Lisäksi vallitsevan näkyvyyden on oltava vähintään 10 kilometriä
siten, ettei havainnossa ole mukana huonomman näkyvyyden ryhmää.
Käyttäjän tulee huomioida, että säännössä toistuu määritelmä ”operatiivisesti merkittävä” ja puhutaan vallitsevasta näkyvyydestä. Käytännössä siis manuaalihavainnon
CAVOK-tilanteessakaan ei välttämättä näy jokaiseen ilmansuuntaan 10 kilometriä. ICAOsääntöjen mukaan lähes puolessa näkymästä saattaa siis vallita esim. 5 kilometrin
näkyvyysolot. Lisäksi taivaalta voi CAVOK-kelillä tulla esim. jääneulasia, kunhan näkyvyysehdot täyttyvät.
Myös automaattihavainnoissa käytetään CAVOK-koodia. Tällöin tieto perustuu luonnollisesti siihen, mitä automaattilaitteet ovat havainneet. CAVOK-koodia voidaan käyttää automaattihavainnoissa myös niillä kentillä, joilla ei ole käytössä CB-tunnistetta.
2.1.5. Havaintosanoman lopussa mahdollisesti olevat koodit: TREND,
WS, kiitotien talviolosuhteet ja RMK
Laskeutumisennuste eli TREND tehdään Suomessa ainoastaan Helsinki-Vantaalle.
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
13
TREND-ennuste lisätään jokaiseen havaintosanomaan, myös merkittävistä säämuutoksista tehtyyn SPECIAL-havaintoon. TRENDistä lisää ennusteosiossa.
Manuaalissa lentosäähavainnoissa voidaan ilmoittaa myös laskun tai nousun aikana
havaitusta tuuliväänteestä (wind shear) kentän pinnan ja 1600 ft AGL välillä. Tällöin
WS-lyhenteen perässä on maininta, mitä kiitotietä ilmoitus koskee (esim. WS R22L tai
WS ALL RWY).
Kiitotien talvikunnosta Suomen kentillä ilmoitetaan nykyään pääosin SNOWTAMilla
eikä METARin perässä olevalla koodiryhmällä. Tieto kiitotien kunnosta talvikelillä on
saatavilla mm. Finavian julkaisemista kenttäkohtaisista NOTAMeista.
RMK (Remarks)-ryhmä ei ole nykyään käytössä Suomessa.
2.1.6. Yleistä SPECIAL-havainnosta
Kuten aiemmin todettiin, puolen tunnin välein tehtävien METAR/AUTOMETAR -havaintojen takia Suomessa ei tehdä SPECI-havaintoja.
Näiden paikallisten SPECIAL-havaintojen kriteerit perustuvat ICAOn määrittämiin
raja-arvoihin ja vain näiden ylittyessä tai alittuessa tulee tehdä SPECIAL-havainto. Sään
huonontuessa SPECIAL tulisi tehdä viipymättä, mutta sään parantuessa odotetaan 10
minuuttia, jotta voidaan varmistua säämuutoksen ”pysyvyydestä”. Sään huonontuessa
SPECIAL laaditaan, kun raja-arvo ohitetaan ja sään parantuessa jo silloin, kun raja-arvo
saavutetaan.
Huomioitavaa on, että SPECIAL-rajat ovat yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta
täysin samat kuin TAF-ennusteessa käytettävien muutosryhmien kriteerit.
SPECIAL-rajat parametrikohtaisesti
SPECIAL-sanoman teko luonnollisesti edellyttää aina, että merkittävä säämuutos on
havaittu joko automaattisesti tai havainnontekijän toimesta nimenomaan havaintolaitteen tai havainnontekopaikan kohdalla.
Tuuli
• Keskituulen suunnan muutos vähintään 60 asteella, kun keskituulen nopeus on vä hintään 10 solmua (joko ennen muutosta tai sen jälkeen)
• Keskituulen nopeuden muutos vähintään 10 solmulla
• Puuskien muuttuminen vähintään 10 solmulla, kun keskituulen nopeus on samalla vähintään 15 solmua
Näkyvyys
800 m 1500 m 3000 m 5000 m 14
8000 m
(toistaiseksi vain
manuaalihavainnoissa)
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
RVR
175 m
300 m
550 m
800 m
50 m
Huom! Näissä raja-arvoissa on kenttäkohtaisia eroja järjestelmärajoitteiden vuoksi
Vallitseva sää
Seuraavien operatiivisesti merkittävien sääilmiöiden alkaminen, päättyminen ja intensiteetin muutos
• jäätävä sade, myös heikko (FZDZ ja FZRA)
• kohtalainen tai voimakas sade (sateen kaikki olomuodot, myös kuurosateet)
• ukkonen silloin kun sataa
• pöly- tai hiekkamyrsky (DS tai SS - ei esiinny Suomen oloissa!)
• suppilopilvi (FC, käytännössä trombi/tornado)
Seuraavista sääilmiöistä huomioidaan vain alkaminen ja päättyminen (ei siis
intensiteettimuutoksia)
• jäätävä sumu (FZFG)
• ukkonen ilman sadetta (TS)
• matalalla tai korkealla ajelehtiva lumi (DRSN tai BLSN)
• äkilliset tuulen puuskat (SQ, kuuro- tai ukkospuuskat)
• matalalla tai korkealla ajelehtivat hiekka tai pöly (DRSA näkyvyydestä riippumatta; BLSA, DRDU ja BLDU vain, jos näkyvyys korkeintaan 5 km)
Pilvisyys ja vertikaalinäkyvyys
• 1500 jalan alapuolella olevan pilvikerroksen kattavuuden muutos seuraavasti:
NSC, FEW tai SCT (0-4/8)  BKN tai OVC (5-8/8)
BKN tai OVC (5-8/8)
 NSC, FEW tai SCT (0-4/8)
• alimman, yli puolet taivaankannesta peittävän (BKN tai OVC) pilvikerroksen alarajan
korkeusmuutos
100 ft 200 ft 500 ft 1000 ft 1500 ft
• vertikaalinäkyvyyden muutos
100 ft 200 ft 500 ft 1000 ft
• Cb-pilvien esiintymisen alkaminen tai loppuminen (vain manuaalihavainnot)
Näiden lisäksi esim. lämpötilan muutos tai käytettävän kiitotien vaihtaminen saattavat
tuottaa SPECIAL-sanoman. Käytäntö vaihtelee kentältä toiseen, kriteereitä voi ICAOsäännöstön mukaan asettaa myös paikallisesti esim. lennonjohdon tai pääsääntöisesti
kentältä operoivien toimijoiden tarpeiden mukaan. Lisäkriteereillä pitää kuitenkin olla
vahva peruste, ja päämääränä on käytettävien SPECIAL-kriteereiden yhdenmukaisuus
eri kentillä.
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
15
2.1.7. Tekniset vikatilanteet säähavaintolaitteissa
Esimerkiksi havaintolaitteen vikaannuttua havaintosanomasta saattaa toisinaan puuttua
jokin sääparametreista. Puuttuva parametri ilmoitetaan tyypillisesti kauttaviivoina. Mikäli
esim. tuulihavainto tilapäisesti puuttuu, METARin tuuliryhmänä on /////KT.
Kuten aiemmin on mainittu, kauttaviivoilla voidaan esittää automaattihavainnoissa
myös pilvityypin tunnistuksen puuttuminen havaintojärjestelmässä. Näin ollen esim.
SCT030/// ei kerro ceilometrin tai havaintojärjestelmän vikatilanteesta vaan siitä, että
ko. järjestelmä ei tuota CB- ja TCU-tietoa.
2.2. Lentosääennusteet
Kuten tämän oppaan alkusanoissa todetaan, on sääennusteissa aina kyse nimenomaan
ennusteista. Sääennusteiden luotettavuus ja luotettavan ennustejakson pituus ovat
vuosien mittaan kasvaneet, mutta juuri ilmakehän kaoottisuudesta johtuen tarkimmatkaan numeeriset sääennustemallit eivät kykene mallintamaan ilmakehän ilmiöitä absoluuttisen tarkasti, vaan kyseessä on aina jonkintasoinen arvio. Tästä johtuen säämallin
ennusteessa on aina jo lähtötilanteessa virhettä, joka kasvaa ennusteajan kuluessa. On
myös hyvä tiedostaa, että monet lentosään tarvitsemat sääsuureet ovat yleisesti ottaen
sääennustemalleille hankalia, esimerkiksi lämpötila on nykyisellään selvästi paremmin
ennustettu suure kuin vaikkapa näkyvyys.
Ennusteita laativalla päivystävällä meteorologilla on käytettävissään useiden eri
säämallien ennusteet, joiden perusteella ennustetuotteet tehdään. Eri mallien tietoa
yhdistellään tarpeen mukaan, jotta ennusteisiin saataisiin mahdollisen hyvä lopputulos.
Lentosääennustaminen on luonteeltaan lähihetkiennustamista, sillä pisimmätkin TAFennusteet ulottuvat ainoastaan 24h eteenpäin. Tämän vuoksi erilaisilla säähavainnoilla
on merkittävä osuus lentosääennusteiden tuotannossa. Ennusteita tehdessään lento-
16
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
säämeteorologi käyttää malliennusteiden lisäksi säännöllisesti niin erilaisia pintasäähavaintoja (METAR, AWS-METAR, SYNOP jne.), säätutkan havaintoja, sääsatelliittien kuvia
kuin salamatutkaverkoston tietoakin. Myös erilaisten kuvausmenetelmien (kamerat)
käyttö tulee jatkossa lisääntymään.
Varsinkin Suomen ilmasto-oloissa myös meteorologin paikallistuntemus on tärkeä
tekijä ennusteiden osuvuudessa. Meteorologi tulkitsee sääennustemalleja ja säähavaintoja ja soveltaa niistä saamiaan tietoja paikalliseen säähän ja maantieteellisiin oloihin.
Kaikista näistä seikoista seuraa, että jonkin tietyn hetken ennusteen lopputulos ei
koskaan ole täysin yksiselitteinen, sillä ei ole olemassa yhtä oikeaa ennustetta. On vain
olemassa meteorologin sen hetkiseen käsitykseen perustuva paras arvio säätilanteesta
ja sen kehityksestä. Usein tämä arvio on varsin hyvä ja luotettava, mutta joissakin tilanteissa jo seuraava mallin ennusteajo tai vaikkapa uusin satelliittikuva saattaa muuttaa
tilannetta suuntaan tai toiseen. Tämän vuoksi on syytä tarkistaa aina tuoreimmat ennusteet ennen lentoonlähtöä - ja mahdollisuuksien mukaan uudestaan reitin varrella.
2.2.1. TAF
TAF (Terminal Aerodrome Forecast, lentopaikkaennuste) on lentopaikkakohtainen pistemäinen ennuste. TAFin tarkoitus on antaa arvio operatiivisen lentotoiminnan kannalta
merkittävistä sääsuureista tietyllä lentopaikalla tiettynä ajanjaksona. TAFin ensisijainen
käyttökohde on lennonsuunnittelu ja TAFien voimassaoloaika perustuu lähinnä matkustajaliikenteen tarpeisiin.
Lentopaikkaennuste sisältää Suomessa tiedot keskituulesta (suunta ja nopeus), vallitsevasta näkyvyydestä (metreissä), merkittävistä sääilmiöistä, pilvistä (kattavuus ja
alarajan korkeus jaloissa) ja edellä mainittujen sääsuureiden merkittävistä muutoksista
ennustusjakson aikana.
Suomessa lentopaikkaennusteita laaditaan kolmen tunnin välein: 00, 03, 06, 09, 12,
15, 18 ja 21 UTC. Jos ennustetut sääolosuhteet poikkeavat operatiivisten raja-arvojen
puitteissa merkittävästi havaituista, ennusteelle laaditaan korjausennuste (TAF AMD).
Tästä voidaan tosin poiketa, mikäli meteorologi voi todentaa automaattihavainnon olevan virheellinen muita havaintotietoja avuksi käyttäen. Tällöin korjausennuste voidaan
perustellusti jättää tekemättä. Uusi lentopaikkaennuste korvaa aina automaattisesti
samalle lentopaikalle aikaisemmin laaditun samaa tai osittain samaa voimassaoloaikaa
koskevan ennusteen.
TAF-ennusteita laaditaan Suomessa kahdenlaisia, pitkiä ja lyhyitä. Pitkien TAFien
ennustejakso on aina 24h, ja näitä tuotetaan 24/7-periaatteella. Pitkiä TAFeja laaditaan
tätä nykyä seuraaville lentopaikoille: EFHK, EFTU, EFTP, EFVA, EFJY, EFKU, EFOU ja
EFRO. Muille lentopaikoille tuotetaan lyhyitä TAF-ennusteita enemmän tai vähemmän
säännöllisesti tarpeen mukaan. Lyhyen TAFin ennustejakson pituus vaihtelee 2-9 tunnin
välillä kyseisen lentopaikan lentoliikenteen tarpeiden mukaan. TAF-ennuste julkaistaan
aina 20 minuuttia ennen ennusteen alkuaikaa, ja se astuu voimaan välittömästi julkaisuhetkellä (samalla edellisen TAFin voimassaolo kumoutuu).
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
17
Jos lentopaikalta ei tule METAR-havaintoja (automaattinen tai manuaalinen), ennustetta ei voida laatia. Ennuste laaditaan välittömästi sen jälkeen, kun lentopaikalta on
tullut vähintään yksi METAR- tai AUTO METAR-havainto. Jos lentopaikalle on laadittu
ennuste mutta havaintojen tulo lakkaa, ennuste peruutetaan (CNL), sillä sitä ei pystytä
enää valvomaan.
TAFin muoto eli ilmoitettavat sääparametrit raja-arvoineen ja muutosryhmineen
tulevat ICAOn Annex 3:sta. TAFin muutosryhmien käyttö ja korjausennusteiden teko
tapahtuu siis aina kyseisten ICAOn määrittämien raja-arvojen puitteissa, paria kansallista
poikkeusta lukuun ottamatta.
On hyvä huomioida, että TAFissa ilmoitettavat asiat ovat suurelta osin samat kuin
havainto-osiossa kerrotut METARissa/MET REPORTissa ilmoitettavat ilmiöt, ja TAFin
raja-arvot ovat pitkälti samat kuin SPECIAL-havainnon kriteerit.
TAFin teossa pyritään noudattamaan seuraavia periaatteita:
• TAFin tulee olla mahdollisimman lyhyt ja muutosryhmien määrä mahdollisimman
vähäinen
• Turhia muutosryhmiä ei saa olla (ainoastaan operatiivisesti merkittävistä muutoksista
tehdään muutosryhmiä)
• Vaihtelevassa säätyypissä ennusteessa keskitytään ennustejakson alkupäähän, eri tyisesti pitkien TAFien tapauksessa
• TAFissa pyritään ennustamaan todennäköisin sää, 10-20 prosentin todennäköisyydellä
esiintyviä ilmiöitä ei huomioida
• Korjausennuste (TAF AMD) on oleellinen osa TAF-ennustustoimintaa ja se pyritään
tekemään heti, jos havaittu sää ylittää tai alittaa annetut raja-arvot tai mikäli voidaan
otaksua TAFin muodostuvan pian virheelliseksi
18
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
TAFissa ilmoitettavat sääilmiöt
TAFissa ilmoitetaan pääosin samat ilmiöt kuin METAR/MET REPORT-havainnoissa, sillä
erotuksella että Suomessa ei TAFissa käytetä useita sääryhmiä (esim. BR DZ). TAFissa
pyritään yleensä valitsemaan sääilmiöistä kyseisenä ajanjaksona merkittävin ilmiö.
Taulukko 2 – Vallitseva sää TAFissa
Taulukko 1. Vallitseva sää (w’w’)
Määre tai tarkenne
1
Intensiteetti
ja tarkenteet
Sääilmiö
2
Luonne
3
Sadeilmiöt
4
Näkyvyyttä
heikentävät ilmiöt
5
Muut ilmiöt
MI (< 2 m)
matalaa
DZ
DZ
tihkusadetta
tihkusadetta
BR (1–5 km)
utua
PO
pölypyörteitä
BC
hattaroita
RA
RA
vesisadetta
vesisadetta
FG (< 1 km)
sumua
SQ
äkillisiä
tuulenpuuskia
PR
osittain, (kattaa
osan kentästä)
SN
SN
lumisadetta
lumisadetta
FU (≤ 5 km)
savua
FC
suppilopilvi
(trombi)
+ voimakas
DR (< 2 m)
matalalla ajelehtivaa tai tuiskuavaa
SG
SG
lumijyväsiä
lumijyväsiä
VA
vulkaanista
tuhkaa
SS
hiekkamyrsky
VC kentän
läheisyydessä
(noin 8–16 km)
BL (≥ 2m)
korkealla
kulkeutuvaa
PL
IC
jääjyväsiä
jääneulasia
(”timanttipölyä”)
GR (≥ 5 mm))
PL
rakeita
jääjyväsiä
GS (< 5 mm)
GR
(≥ 5 mm)
pikkurakeita/
rakeita
lumirakeita
DU (≤ 5 km)
laaja-alaista
pölyä, tomua
DS
pölymyrsky
– heikko
kohtalainen
(ei etumerkkiä)
SH
kuuroittaista
RE
edellisen
METARin jälkeen
havaittu sää
TS
ukkosta
FZ
jäätävää,
alijäähtynyttä
SA
hiekkaa
HZ (≤ 5 km)
auerta
GS (<UP
5 mm)
vain AUTOpikkurakeita/
havainnossa:
lumirakeita
”sateen tyyppi
määrittelemätön”
TAFin operatiivisesti merkittävät raja-arvot
TAFeja määrittävät erityisesti operatiivisesti merkittävät raja-arvot. Kaikki TAFin muutosryhmät tehdään alla lueteltujen luokkien mukaisesti eli muutosryhmät esitetään
TAFissa ainoastaan, mikäli kyseiset operatiivisesti merkittävät raja-arvot ylittyvät. Nämä
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
19
raja-arvot ovat ICAOn määrittelemiä ja ovat samat kaikille ennusteille (eri lentoasemat,
lyhyet ja pitkät TAFit). Tämä on hyvä huomioida siksi, että TAFin raja-arvojen luokat
sisältävät joissain tapauksissa käyttäjien kannalta merkittäviäkin muutoksia (esimerkiksi
TAFin pilvien kannalta 200ft, 300ft ja 400ft ovat samanarvoisia, eli ei muutosryhmän
tai korjausennusteen tarvetta!).
Jokaista TAFissa välttämätöntä parametria (tuuli, näkyvyys, vallitseva sää ja pilvet)
koskevat erikseen seuraavat korjausennusteen laatimista tai muutosryhmän käyttämistä
edellyttävät kriteerit:
Tuuli
• Keskituulen suunnan muutos vähintään 60 asteella, kun keskituulen nopeus on vä hintään 10 solmua (joko ennen muutosta tai sen jälkeen)
• Keskituulen nopeuden muutos vähintään 10 solmulla
• Puuskien muuttuminen vähintään 10 solmulla, kun keskituulen nopeus on samalla
vähintään 15 solmua
Vallitseva näkyvyys
TAFissa sovelletaan seuraavia näkyvyyden raja-arvoja, joiden saavuttaminen tai ohittaminen ilmoitetaan eli näkyvyyden muuttuminen luokasta toiseen seuraavasti:
0-149 m 1500-2999 m
150-349 m 350-599 m 600-799 m
3000-4999 m
5000-7999 m
8000- m
800-1499 m
Kun näkyvyys huononee, raja-arvo täytyy ohittaa, ja kun näkyvyys paranee, raja-arvo
täytyy saavuttaa tai ohittaa, jotta muutosryhmä tai korjausennuste tehdään.
Vallitseva sää
Seuraavien operatiivisesti merkittävien sääilmiöiden alkaminen, päättyminen ja intensiteetin muutos
• jäätävä sade, myös heikko (FZDZ ja FZRA)
• kohtalainen tai voimakas sade (sateen kaikki olomuodot, myös kuurosateet)
• ukkonen silloin kun sataa
• pöly- tai hiekkamyrsky (DS tai SS - ei esiinny Suomen oloissa!)
Seuraavista sääilmiöistä huomioidaan siis vain alkaminen ja päättyminen
(ei siis intensiteettimuutoksia)
• jäätävä sumu (FZFG)
• matalalla ajelehtiva pöly, hiekka tai lumi (DRDU, DRSA tai DRSN)
20
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
• korkealla kulkeutuva pöly, hiekka tai lumi (BLDU, BLSA tai BLSN)
• ukkonen ilman sadetta (TS)
• äkilliset tuulen puuskat (SQ, kuuro- tai ukkospuuskat)
• suppilopilvi (FC, käytännössä trombi/tornado)
Mikäli ennustetaan, ettei esiinny taulukon 2 mukaisia sääilmiöitä, vallitsevan sään
ryhmä jätetään pois TAFista. Mikäli ennustetaan sääilmiön päättyvän eikä muuttuvan
muuksi taulukon 2 mukaiseksi sääksi, käytetään TAFissa lyhennettä NSW (No Significant
Weather, ei merkittäviä sääilmiöitä).
Pilvet ja vertikaalinäkyvyys
Seuraavat ennustetut muutokset pilven määrässä, pilven korkeudessa tai vertikaalinäkyvyydessä ilmoitetaan TAFissa:
• alimman, yli puolet taivaankannesta peittävän (BKN tai OVC) pilvikerroksen alarajan
korkeusmuutos luokasta toiseen:
0-99 ft 100-199 ft 200-499 ft 500-999 ft 1000-1499 ft 1500- ft
• Kun pilven alaraja laskee, raja-arvo täytyy ohittaa, ja kun pilven alaraja kohoaa, rajaarvo täytyy saavuttaa tai ohittaa, jotta muutosryhmä tai korjausennuste tehdään.
• Alimman pilvikerroksen, joka on 1500 ft:n alapuolella, määrän muuttuminen
NSC, FEW tai SCT (0-4/8)  BKN tai OVC (5-8/8)
BKN tai OVC (5-8/8)  NSC, FEW tai SCT (0-4/8)
• Vertikaalinäkyvyyden muutos luokasta toiseen:
0-99 ft 100-199 ft 200-499 ft 500-999 ft 1000- ft
• Kun vertikaalinäkyvyys laskee, raja-arvo täytyy ohittaa, ja kun vertikaalinäkyvyys
kohoaa, raja-arvo täytyy saavuttaa tai ohittaa, jota muutosryhmä tai korjausennuste tehdään.
• Cb-pilvien esiintymisen alkaminen tai loppuminen
Muutosryhmien käyttö
Mikäli TAFin ennustejakson aikana jonkin parametrin ennustetaan muuttuvan aikaisemmin mainittujen sääntöjen mukaisesti, lisätään TAFiin yksi tai useampi muutosryhmä.
Näitä muutosryhmiä ilmaistaan merkinnöillä FM, BECMG, TEMPO ja PROB. TAFissa on
siis aina jokin perussää, joka voi muuttua ennustejakson aikana. Lisäksi kukin perussää
voi sisältää yhden tai useamman vaihtoehtoisen sään. Perussäät liitetään toisiinsa joko
jakoryhmällä FM tai aidolla muutosryhmällä BECMG. Vaihtoehtoiset säät liitetään perussäähän vaihtoehtoryhmillä TEMPO ja PROB.
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
21
Kuten jo aikaisemmin on mainittu, muutosryhmien käyttö perustuu ainoastaan operatiivisesti merkittäviin muutoksiin. Turhia muutosryhmiä ei siis tehdä ja muutosryhmien
määrä pyritään muutenkin pitämään mahdollisimman pienenä (ottaen tietenkin huomioon merkittävät muutokset säässä). Yleisenä järkevänä muutosryhmien maksimimääränä voidaan pitää pitkien TAFien osalta viittä muutosryhmää, jotta lopputulos säilyisi
käyttäjän kannalta mahdollisimman selkeänä.
FM
Jakoryhmää FM (from) käytetään silloin, kun oletetaan ennustusajan jakautuvan olosuhteiltaan kahteen tai useampaan selvästi toisistaan poikkeavaan eri jaksoon. Olosuhteiden
muutos eri jaksojen välillä tapahtuu nopeasti, enintään tunnin aikana, huonommasta
arvosta parempaan tai paremmasta huonompaan arvoon. Jakoryhmässä FM on aina mukana aikamääre ddHHmm (päivä, tunnit, minuutit), joka ilmaisee ennustetun muutoksen
alkuhetkeä, jonka jälkeen oletetaan lentopaikalla vallitsevan FM-ryhmässä ilmoitettujen
arvojen mukaiset olosuhteet. FM-ryhmän jälkeen ilmoitetaan kaikki sääparametrit, sillä
mikään ennen aikamääreen osoittamaa aikaa vallinnut arvo ei ole voimassa jakoryhmän
ja aikamääreen osoittaman muutoksen tapahtumisen jälkeen.
Esimerkki FM-ryhmästä
TAF EFTP 300535Z 3006/3106 30010KT 4000 -SN BKN005 FM300830 33015G25KT CAVOK=
Tässä ennusteessa sää paranee nopeasti alkaen klo 8.30 UTC.
BECMG
Aitoa muutosryhmää BECMG (becoming) ddHH/ddHH käytetään silloin, kun sään ennustetaan muuttuvan pysyvästi tasaisella tai epätasaisella nopeudella muutosryhmässä
ilmoitetun ajan kuluessa. BECMG-ryhmän kesto on Suomessa lyhyissä (9h) TAFeissa
maksimissaan 2 tuntia, pitkissä (24h) TAFeissa maksimissaan 3 tuntia. Merkittävä ero
FM-ryhmään nähden on, että BECMG ryhmän jälkeen ilmoitetaan vain ne sääparametrit,
jotka muuttuvat merkittävästi. Muiden parametrien osalta lentopaikalla oletetaan vallitsevan ne olosuhteet jotka vallitsivat ennen BECMG-ryhmää. Jos merkittävä muutos
koskee pilviryhmiä, esitetään aina kaikki tarvittavat pilviryhmät.
Esimerkki BECMG-ryhmästä
TAF EFPO 300230Z 3003/3012 20005KT 6000 BKN012 BECMG 3005/3007 3000 BR BKN003=
Tässä ennusteessa lentopaikalla näkyvyys huononee klo 7 UTC mennessä 3000 metriin
udun vuoksi ja pilven alaraja laskee 300 jalkaan, mutta tuulessa ei tapahdu merkittäviä
muutoksia.
22
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
TEMPO
Vaihtoehtoryhmää TEMPO ddHH käytetään TAFissa silloin, kun säässä ennustetaan
tapahtuvan ajoittaisia muutoksia, joiden ennustetaan kestävän yhtäjaksoisesti alle tunnin ja joiden kokonaiskesto on alle puolet TEMPO-ryhmän osoittamasta ajasta. Muussa
tapauksessa käytetään BECMG-ryhmää tai -ryhmiä. TEMPOn loppumisen jälkeen oletetaan lentopaikalla vallitsevan ne olosuhteet, jotka vallitsivat ennen TEMPOn alkamista.
TEMPO-ryhmiä ei ennusteissa ole ajallisesti päällekkäin, mutta TEMPO- ja PROB (tai
PROB TEMPO)-ryhmät voivat olla ajallisesti päällekkäin. Jos sää vaihtelee perussäästä
ajoittain parempaan ja huonompaan suuntaan, niin ennusteissa otetaan ensisijaisesti
huomioon huonompi sää. Samaan aikaan ei saisi olla voimassa eri suuntiin vaihtelevia
muutosryhmiä, sillä käyttäjän kannalta tällainen ennuste on lähes hyödytön. Merkittävän
muutoksen tapahtuessa pilvikerroksen korkeudessa, määrässä tai CB-pilvien esiintymisessä, ilmoitetaan TEMPO -ryhmän jälkeen myös pilviryhmät, joissa muutoksia ei
tapahdu ja/tai jotka muutoinkin on ilmoitettava.
Esimerkki TEMPO-ryhmästä
TAF EFHF 301130Z 2012/2021 23008KT 9999 BKN020 TEMPO 3012/3018 6000 SHRA SCT015CB BKN020=
Tämän TAFin mukaan lentopaikalla esiintyy ajoittain kohtalaisia sadekuuroja ja CBpilviä, joiden ennustetaan olevan kestoltaan alle tunnin mittaisia ja niitä esiintyy ajallisesti yhteensä alle kolme tuntia aikavälillä 12-18 UTC.
PROB
Jos jonkin sääilmiön ennustetaan TAFissa esiintyvän alle 50 mutta vähintään 30 prosentin todennäköisyydellä, käytetään PROB-ryhmää. Vaihtoehtoina ovat PROB40 (40
prosentin todennäköisyys, että ilmiö esiintyy) ja PROB30 (30 prosentin todennäköisyys). Alle 30 prosentin todennäköisyydellä esiintyviä ilmiöitä ei TAFissa huomioida.
PROB-ryhmän voimassaoloaikaa ilmaistaan aikamääreellä ddHH tai vaihtoehtoisesti
PROB TEMPO ddHH. PROB-ryhmää ei käytetä BECMG- tai FM-ryhmien yhteydessä.
Esimerkki PROB-ryhmästä
TAF EFOU 302031Z 3021/3121 27003KT 9999 FEW030 PROB30 3102/3106 0700 FG VV002=
Tämän ennusteen mukaan lentosää säilyy todennäköisesti ennusteen läpi hyvänä,
mutta aamuyöllä välillä 02-06 UTC on 30 prosentin todennäköisyys sumuun.
BECMG, FM, TEMPO vai PROB?
Perussäästä poikkeavan sääilmiön todennäköisyyden ollessa vähintään 50 prosenttia
käytetään aina ryhmiä BECMG, TEMPO tai FM. Kun vaihtoehtoisen sääilmiön todennäköisyys on vähemmän kuin 30 prosenttia, sitä ei ICAOn ohjeistuksen mukaan enää
pidetä operatiivisesti tärkeänä ja se jätetään pois ennusteesta.
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
23
FM-ryhmää käytettäessä muutos perussäässä tapahtuu nopeasti (enintään tunnin
aikana) kun taas käytettäessä BECMG-ryhmää muutoksen ennustetaan tapahtuvan
hitaammin tasaisella tai epätasaisella nopeudella (enintään kolmen tunnin aikana).
Mikäli eri parametreissa ennustetaan tapahtuvan sekä muutoksia tasaisella tai epätasaisella nopeudella että ajoittaisia muutoksia, tällöin suositaan BECMG:ia TEMPOn
sijaan.
Jos ajoittaiset muutokset kestävät kauemmin kuin yhden tunnin tai yhteensä yli puolet ennusteajasta, käytetään BECMG-ryhmää. Kannattaa huomioida myös merkittävä
ero PROB- ja TEMPO-ryhmien välillä:
• TEMPO-ryhmään kuuluva sääilmiö ennustetaan esiintyvän ennustejaksolla mutta sen
yhteen laskettu kestoaika jää alle puoleen ennustejakson kokonaispituudesta
• PROB-ryhmään kuuluva sääilmiö voi esiintyä ennustejakson aikana mainitulla toden näköisyydellä (30 tai 40 prosenttia) vaikka koko jakson ajan
Erityiskysymyksiä TAFin suhteen
CAVOK
Lyhennettä CAVOK käytetään TAFissa korvaamaan näkyvyyttä, sää ja pilviryhmiä, kun
kaikki seuraavat ehdot toteutuvat:
• Vallitseva näkyvyys on 10 km tai yli
• Ei pilviä 5000 jalan alapuolella eikä CB-pilviä esiinny
• Ei merkittäviä sääilmiötä
Mikäli vain osa CAVOK-kriteereistä täyttyy, CAVOKia ei käytetä. BECMG-, TEMPO- ja
PROB-ryhmissä voidaan vain osan CAVOK-kriteereistä ollessa voimassa käyttää koodisanoja NSW ja/tai NSC.
CAVOKin jälkeisessä BECMG-, TEMPO- tai PROB-ryhmässä ennustetaan vain ne
sääparametrit, joissa oletetaan tapahtuvan merkittävä muutos. CAVOK-määritelmän
edellyttämät kriteerit eivät kaikki ole operatiivisen lentoliikenteen kannalta merkittäviä
raja-arvoja, eikä siis ainoastaan niiden saavuttaminen edellytä muutosryhmän käyttöä.
Esimerkiksi selkeälle taivaalle lisääntyvä 2000ft pilvisyys ei aiheuta tarvetta muutosryhmälle kuten ei myöskään heikko vesisade (ellei näkyvyys heikkene alle 8 km!).
NSW
Koodisanaa NSW (No Significant Weather) käytetään ICAOn ohjeistuksen mukaisesti
aidon muutosryhmän BECMG jälkeen korvaamaan sääryhmää, kun oletetaan merkittävän sään lakkaavan. NSW:tä ei käytetä perussäässä; jos merkittävää säätä ei ennusteta,
jätetään sääryhmä kokonaan pois.
24
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
NSC
Mikäli ei havaita alle 5000ft pilviä tai CB-pilviä eivätkä CAVOKin kriteerit täyty, voidaan
TAFissa käyttää ilmaisua NSC (No Significant Cloud).
Esimerkki TAF-ennusteesta
TAF EFHK 291130Z 2912/3012 05015KT 9000 -SN FEW012 BKN020
BECMG 2917/2920 05020G32KT BECMG 3000/3002 2000 SN TEMPO
3002/3010 1000 VV008 BECMG 3010/3012 3000 -SN BKN014=
Helsinki-Vantaan lentopaikkaennuste, julkaisuaika kuukauden 29. päivä 11.30 UTC,
voimassaoloaika 2912/3012 (24h). Keskituulen suunta 50 astetta ja nopeus 15 solmua, näkyvyys 9000 metriä, perussäänä heikkoa lumisadetta (joka aiheuttaa hieman
heikentyneen näkyvyyden). Pilvet 1-2/8 1200 jalassa ja 5-7/8 2000 jalassa. Illalla tuuli
voimistuu 2917/2920 välillä 20 solmuun, puuskien voimistuessa 32 solmuun. Yöllä
3000/3002 alkaa kohtalainen lumisade, jonka seurauksena näkyvyyden oletetaan
heikkenevän 2000 metriin, laskien ajoittain 3002/3010 välillä 1000 metriin. Samalla
pilvet häviävät ajoittain näkyvistä, jolloin vertikaalinäkyvyydeksi oletetaan muodostuvan 800 jalkaa. Ennusteen lopussa olosuhteiden oletetaan paranevan 3010/3012
välillä siten, että näkyvyys paranee 3000 metriin, lumisade muuttuu jälleen heikoksi
ja pilvet asettuvat 1400 jalkaan.
2.2.2. TREND
TREND eli laskeutumisennuste liitetään Helsinki-Vantaan METAR ja MET REPORT/
SPECIAL-havaintojen loppuun. TRENDissä ennustettava ajanjakso on kaksi seuraavaa tuntia havaintohetkestä laskien, eli 20.20 UTC METARissa ilmoitettava TREND on
voimassa 22.20 UTC saakka. TREND onkin eräänlainen ”pikku-TAF”, sillä TRENDissä
käytetään pitkälti samoja merkintöjä kuin TAFissa ja lähes kaikki raja-arvot ovat täysin
samat kuin TAFissa.
TRENDin operatiivisesti merkittävät raja-arvot ovat samat kuin TAFin. Alla vielä selvitettynä TRENDin merkittävät erot TAFiin nähden:
• Ennustejakso aina 2 tuntia
• Muutosryhmiä BECMG ja TEMPO käytetään pääasiassa ilman aikamääreitä (jol loin voimassa koko TRENDin ajan). Jos aikamääreitä käytetään, niin käytetään tarpeen
mukaan myös lisämääreitä FM, TL tai AT.
• PROB30/40-ryhmiä ei käytetä lainkaan
Mikäli minkään parametrin osalta ei seuraavan kahden tunnin aikana odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia, tulee TREND-sanomaksi ainoastaan koodi NOSIG
(No Significant changes).
TREND-ennuste on lyhyen ennusteajan vuoksi luonteeltaan hyvin pitkälti nowcastingtyyppinen ennuste, joka pohjautuu lähes pelkästään meteorologin hyödyntämiin havaintoihin. Näihin lukeutuvat lentokentän havaintojen lisäksi muun muassa satelliitti-,
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
25
tutka- ja perinteiset pintasäähavainnot (erityisesti lähialueen AWS-METARit). Näin
ollen TRENDissä on yleensä tuorein mahdollinen meteorologin näkemys, jolloin TAFiin
nähden pääsee ajoittain muodostumaan pieniä eroavaisuuksia, vaikka TREND ja TAF
pyritäänkin pitämään mahdollisimman hyvin linjassa keskenään.
Esimerkki TREND-ennusteesta:
METAR EFHK 150920Z 10012KT 9999 BKN020 M02/M05 Q1012 BECMG 3000 -SN BKN008=
Sää huononee seuraavan kahden tunnin aikana, näkyvyys heikkenee ja pilven alaraja
laskee.
Nordic Significant Weather Chart, NSWC
Merkitsevän sään kartta eli SWC (Significant Weather Chart) on kuvamuotoinen tietyn alueen kattava lentosääennuste, joka sisältää lentotoiminnan kannalta merkittäviä
säätietoja. 2.6.2015 alkaen Suomen ja Ruotsin MWO:t (lentosäävalvontakeskukset)
eli Ilmatieteen laitoksen Helsingin Lento- ja sotilassääpalvelu sekä SMHIn Tukholman
yksikkö tuottavat yhteistyössä Pohjoismaat kattavaa alueellista Nordic SW-karttaa
(NSWC). NSWC antaa käyttäjille merkittävää lisänformaatiota globaalien lentosääkeskusten (WAFC, World Area Forecast Center) julkaisemiin, koko maanosan kattaviin
yläilmakehän SW-karttoihin nähden.
NSWC-kartta on yhdistelmä ala-, keski- ja yläilmakehän SW-karttoja, joten NSWC kattaa merkittävän lentosään maanpinnalta lentopinnalle 450 saakka (SFC-FL450). Kartan
alue kattaa Fennoskandian ja lähiympäristön ilmatilan ja se on sisällöltään mahdollisimman yhdenmukainen voimassaolevien SIGMET- ja ARS-varoitusten, METAR-havaintojen
sekä TAF-ennusteiden kanssa. NSW-kartan yhteydessä julkaistaan samanaikaisesti myös
Ilmatieteen laitoksen Hirlam-sääennustemalliin pohjautuva ylätuuli- ja lämpötilakartta
lentopinnoille FL050, FL100, FL180, FL240, FL300 ja FL340.
Ennuste tehdään neljä kertaa vuorokaudessa ajoille 00, 06, 12 ja 18 UTC. Kartan
julkaisu tapahtuu aina viimeistään 4 tuntia ennen karttaan merkittyä ajanhetkeä, eli
julkaisuajat ovat vastaavasti 20, 02, 08 ja 14 UTC. Ennusteen voimassaoloaika on 6 tuntia, eli 12 UTC SW-kartta on voimassa välillä 09-15 UTC. Vaikka ennustekartta kuvastaa
periaatteessa karttaan merkityn ajanhetken (esim. 12 UTC) säätilannetta (mm. rintamien
ja suihkuvirtausten paikat), pyritään ennusteessa huomioimaan kaikki merkittävät koko
voimassaoloajan aikana tapahtuvat sääilmiöt.
Ennuste tuotetaan yhteistyössä Suomen ja Ruotsin ilmatieteen laitosten (FMI
ja SMHI) kesken siten, että puolet kartoista tehdään Suomessa ja puolet Ruotsissa.
Voimassaolevaa karttaa valvotaan molempien lentosäävalvontakeskusten toimesta,
eli Finland FIR -alueella Helsingin MWO vastaa viime kädessä kartan oikeellisuudesta
ja tarvittaessa joko tekee itse korjausennusteen (AMD) tai ilmoittaa Ruotsin MWO:lle
kartan korjaustarpeesta. Korjausennuste tehdään, mikäli kartan alueella ilmenee merkittävä sääilmiö, jota ei ole ennustettu (tai vastaavasti ennustettua merkittävää sääilmiötä
ei esiinny).
26
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
Sisällöltään NSWC perustuu pitkälti ICAOn Annex 3 -sääohjeistukseen ja kartalla
käytettävät sääsymbolit ja lyhenteet löytyvät myös säähaitarista.
NSWC:n sisältö
Seuraavat laaja-alaiset merkittävät sääilmiöt ilmoitetaan SW-kartassa
:
Merkittävän sään rajaus: Simpukkaviiva
Merkittävät sadeilmiöt
Vesi-, lumi-, räntäsade
Kuurosateet
Jäätävä sade, jäätävä tihku
Ukkonen, rakeet
Tihku, lumijyväset
Laaja-alaiset näkyvyyttä heikentävät ilmiöt
Utu, sumu, jäätävä sumu
Autere, savu, lumituisku
Matalat pilvet ja huono näkyvyys
IMC-olosuhteet (mittarilento-olosuhteet) eli matalat pilvet ja huono näkyvyys rajataan
karttaan keltaisella katkoviivalla. Katkoviivan poikittaiset hakaset osoittavat IMC-alueen
sisäpuolelle. IMC-alue rajataan, mikäli:
• Näkyvyys < 5000 metriä, ja/tai
• BKN/OVC-pilven alaraja < 1000 ft
HUOM! IMC-olosuhteisiin ei oteta kantaa karttapohjan harmaalla merkityllä vuoristoalueella (maaston korkeus noin 500 metriä merenpinnan yläpuolella tai siitä ylöspäin).
CB- ja TCU-pilvet
• ISOL CB/TCU (isolated), yksittäisiä pilviä, kattavuus alle 50 % alueesta
• OCNL CB/TCU (occasional), toisistaan erottuvia pilviä, kattavuus enintään 50-75 %
alueesta
• FRQ CB/TCU (frequent), tiheästi esiintyviä tai yhtenäisiä pilviä, kattavuus yli 75 %
alueesta
• EMBD CB/TCU (embedded) käytetään lisämääreenä kun CB/TCU -pilvet ovat muun
pilvimassan seassa
• OBSC CB/TCU (obscured) käytetään lisämääreenä kun CB/TCU -pilvet ovat autereen
tai savun peittämiä tai pimeän vuoksi tunnistamattomissa
Laaja-alaiset CB/TCU-pilvialueet rajataan ala- ja ylärajoineen merkittävän sään
simpukkaviivalla.
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
27
Jäätäminen
Kohtalainen tai kova jäätäminen ala- ja ylärajoineen
Jäätämisen rajaus: Simpukkaviiva ja/tai sininen pisteviiva
Turbulenssi
Kohtalainen tai kova turbulenssi sekä CAT (Clear Air Turbulence) että rajakerroksen
turbulenssi ala- ja ylärajoineen.
Rajakerroksen turbulenssi: Violetti katkoviiva
Yläilmakehän turbulenssi (CAT): Harmaa katkoviiva
Vuoristoaallot (ei rajata)
Vuoristoaaltojen symboli sijoitetaan kartalla ennustettujen vuoristoaaltojen kohdalle.
Mikäli alue on laaja, voidaan käyttää myös useampaa kuin yhtä merkkiä.
Suihkuvirtaus
Suihkuvirtauksen akseli (suihkuvirtauksen tuulen voimakkain kohta) piirretään karttaan,
kun suihkuvirtauksen nopeus on vähintään 80 solmua. Suihkuvirtauksen yhteydessä
ilmoitetaan myös suihkuvirtausakselin korkeus lentopintoina.
FL280
Rintamat, solat ja puuskarintama
Rintamilla, solilla ja puuskarintamilla ilmaistaan niiden maanpinnan tasolla olevaa sijaintia. On hyvä huomioida, että rintaman sijainti muuttuu usein voimakkaasti korkeuden
myötä, jolloin rintamaan liittyvä sää ei välttämättä sijaitse juuri pintarintaman kohdalla.
Rintaman liike nopeuksineen (nopeus solmuissa, SLW (slow, hidas), STNR (stationary,
paikallaan pysyvä)) ilmaistaan rintaman etupuolelle sijoitetulla nuolella.
Kylmä rintama maanpinnalla
Lämmin rintama maanpinnalla
Okluusiorintama maanpinnalla
Paikallaan pysyvä rintama maanpinnalla
Konvergenssi / pintasola
Voimakas puuskarintama
Korkea- ja matalapaineet
Korkea- (H) ja matalapaineen (L) keskusten sijainti maanpinnalla ja niiden QNHilmanpaine (hPa) ilmoitetaan kartassa. Keskusten liikesuunta ilmaistaan nuolella kuten
rintamien yhteydessä.
Nollarajan korkeus
Alueellinen nollarajan korkeus ilmoitetaan kartalla. Mikäli nollarajoja on useita eri korkeuksilla, merkitään useita nollarajoja. Tällöin laatikon sisällä ilmoitetaan ylemmällä rivillä ylin
nollaraja ja alemmalla rivillä alin nollaraja sekä sen yläpuolella olevan pakkaskerroksen
yläraja. Tämän ylärajan ja ylimmän nollarajan välissä on lämpöasteita. 0˚:055 0˚:070
<0˚:020-040
28
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
Laaja-alainen kova pintatuuli
Laaja-alainen kova pintatuuli ilmoitetaan kartalla punaisella vinoneliöllä, mikäli keskituuli
35
on yli 30 solmua.
Meren pintalämpötila ja aallokko
Keskimääräinen meren pintalämpötila ja aallonkorkeuden indeksi ilmoitetaan kartalla
tärkeimmille merialueille. Lämpötila ilmoitetaan sinisellä ympyrällä ja aallonkorkeusindeksi lämpötilan yhteydessä alla olevan taulukon mukaisesti. 12 4
Aallonkorkeuden indeksi
Aallonkorkeuden
0/1
2
30/1
6 5
76
indeksi
24
3 5
4
78
8 9 9
0
- 0,1 aallonkorkeus
0,2 - 0,5 (m)
0,6 0- -1,2
1,3 --0,5
2,5 0,62,6
4 - 6
> 14
Merkittävä
0,1 0,2
- 1,2- 4
1,3 - 2,5
2,6 - 4 6 -4 9
- 6 69--9149 - 14
> 14
Merkittävä aallonkorkeus (m)
Tropopaussin korkeus
Keskimääräinen tropopaussin korkeus on merkittynä neljälle ennalta määrätylle alueelle.
Alueet ovat Pohjois-Suomi/-Ruotsi, Etelä-Suomi, Etelä-Ruotsi ja Viro/Latvia. Lisäksi
merkitään tarpeen mukaan tropopaussin pailliset ääriarvokohdat (korkea tai matala),
mikäli ne osuvat kartan alueelle.
Huomautuksia
• Ilmiöiden lisämääreinä käytetään ajoittain lyhenteitä LCA (paikoin), MAR (merellä),
COT (rannikolla), LAN (maalla/mantereella) tai MON (vuoristossa) ja tällöin kyseisen
ilmiön kattamaa aluetta ei välttämättä rajata simpukkaviivalla
• Jos karttaan merkittäviin sääilmiöihin tai jäätämiseen liittyy pilviä, ne merkitään yläja alarajoineen
• Muita pilviä kartassa ei erikseen rajata, mutta ne voidaan ilmoittaa lisäinformaationa
joko ylä- ja alarajojen kanssa tai ilman
• ICAOn sääntöjen mukaisesti heikkoa jäätämistä tai turbulenssia ei kartalla ilmoiteta
SW-kartan korjauskriteerit
Skandinavian SW-kartalle julkaistaan korjausennuste (AMD-merkintä näkyvillä kartassa),
kun jokin seuraavista ilmiöistä esiintyy mutta puuttuu kartasta:
• SIGMET- kriteerien mukainen ilmiö
• Lisäksi seuraavat laaja-alaiset ilmiöt:
• Voimakkaasti näkyvyyttä heikentävät ilmiöt (esim. sumu/utu, vähintään kohtalainen
tihku/lumisade, kova vesi-/räntäsade, savu, lumituisku) ja/tai sumupilvialueet (pilven
alaraja alle 1000 jalkaa)
• FRQ CB - pilvialueet, kun CB- pilviä ei ole ennustettu lainkaan
• Kohtalainen jäätäminen (ilma-aluksen ilmoitus ja tarvittaessa muiden havaintojen
ja/tai ilmakehämallien antama vahvistus ilmiölle)
• Kohtalainen turbulenssi (ilma-aluksen ilmoitus ja tarvittaessa muiden havaintojen
ja/tai ilmakehämallien antama vahvistus ilmiölle)
• Horisontaalisesti tai vertikaalisesti virheellisesti ennustettu merkitsevän sään ilmiö
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
29
Esimerkki NSW-kartasta
SWC
valid time 18 UTC 2.2.2014
SFC-FL450
Issued by Finnish Meteorological Institute at 1355 UTC
0
5E
10E
A front system is moving
northeast with snowfall over
Finland and largerly IMC
due to poor visibility or low
cloud base. Cloud base is
generally better from
Estonia to Lake Ladoga,
though freezing rain is
common there. West of the
front there’re widespread
low clouds, but drier air is
slowly drifting from Denmark
to southern Sweden. /SN
70N
z/Z
y
c J/k
65N
090-190
½
015-030
280
L
S
<i
60N
BR
AT
5
6
410
<
NG
%/T
20
y
RA
RO
<
OK
OE
<
GJ
0
MK
32
55N
OD
FL
q
370
§
190
MX
CH
MS
RN
MQ
<e
0˚:060TU
<0˚:SFC-035
10E
55N
PA
5
2
150
w§
045
<
KA
KK
detailed in mountain areas (shown
with grey shading).
Boundary for high level
turbulence (CAT)
VI
A
15E
Boundary for ceiling<1000ft
and/or visibility<5km (IMC)
20E
i I
E %
q Q Moderate, Severe turbulence
w W Moderate, Severe icing
e r R Rain, Snow, Sleet
y u Y Showers
Å
0˚:055
30E
12
4
Convergence line at the surface
Severe squall line at the surface
Thunderstorm, Hail
Drizzle, Snow grains
Mist, Fog, Freezing fog
Mountain waves
0˚C level
Widespread sfc wind >30kt
35
MS
25E
t T Freezing precipitation
Boundary for low level turbulence O åP Haze, Smoke, Blowing snow
Boundary for icing
250
D §
200
420
LA
Boundary for significant weather
Symbols
Symbols
and "CB" imply moderate
or severe turbulence, icing and hail.
Light icing ( ) is not considered
on this SWC. Units used: knots; altitude
in flight levels at FL050 and above, in
hectofeet above the ground or mean
sea level below FL050. IMC is not
OO
RA
/
GD
Fixed time prognostic chart.
60N
LI
PU
10
<r
t/r
NA
150
035
w§/§
TN
060
:
KA
VA
PB
<wm
035
<W§
:
HK
KE
SV
030-060
f ½
010-030
LP
< /E
0˚:045
YT
380
420
0˚:SFC
SA
F
SP
020-030
½
002-010
GT
GG
TP
r
<r
JO
r
0˚:030
OW
<
KU
PO
SI
TU
SD
<e
030-060
D½
010-025
BI
r
F ä
220-320
JY
VR
SA
½
004-030
15
MI
VA
4
1
H
440
150
w§
.
KI
KK
MA
0˚:SFC
OU
r
NN
KS
r
NO
GM
6
7
RO
NU
< D
010
§
002 65N
r
0˚:SFC
PA
NS
0˚:SFC
10
SO
KE
<r
wm
70N
320
f §
220
MM
r
KT
0˚:SFC
F
<r 020-090
½
002-015
CN
r
NQ
BO
NZ
ZV
40E
KR
ET
A
R
35E
IV
VA
u
30E
TC
OL
y
30
25E
<
q/
<Q
100
§
:
0˚:030
20E
D ä
100
070-150
½ w§
030
010-040
45
y
EXAMPLE CHART
15E
Sea surface temperature,
Sea state (index)
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
FL280
Position, speed, direction and
level of max wind
320
Tropopause level
H
430
Tropopause high
270
L
Tropopause low
)
Radioactive materials
in the atmosphere
• Kartan ”valid time”: 18 UTC
• Voimassaoloaika siis 15-21 UTC
• Suihkuvirtaus
• Kulkee Tanskasta Ruotsin yli Pohjois-Norjaan
• Korkeus FL320, tuulen voimakkuus 100kt
• Tropopaussin korkeudet (myös matala/korkea)
• Lapissa Suomen ja Ruotsin rajalla FL410, Latviassa FL420 ja Etelä-Ruotsissa FL380
• Norjanmerellä tropopaussin matala FL280, Vienan Karjalassa tropopaussin korkea
FL440
• Yläilmakehän turbulenssialue (CAT)
• Liittyy kartan suihkuvirtaukseen eli ulottuu Tanskasta Ruotsin yli pohjoiseen
• Intensiteetti kohtalainen (MOD TURB)
• Korkeusalue FL190-FL370
• Alailmakehän turbulenssialue (pintaturbulenssi)
• Länsi-Norjassa (noin Bergen-Trondheim)
• Intensiteetti kohtalainen, paikoin kova (MOD LCA SEV TURB)
• Korkeusalue SFC (surface, maanpinta) - FL100
• Rintamat
• Rintamalinja vuorottain kylmänä ja lämpimänä rintamana mutkittelee Puolasta
Itämeren ja Suomen yli pohjoiseen. Rintamalinja muuttuu Pohjois-Norjassa okluusioksi ja tähän liittyen Itä-Lapissa on Suomen ja Venäjän rajalla erillinen lämmin
rintama.
• Rintamiin on merkitty liikesunnat nuolilla ja nopeudet solmuina, kylmä rintama
Suomen päällä liikkuu 15kt nopeudella koilliseen
• Matalan/korkean keskuksia ei tältä kartalta löydy
• Merkittävän sään alueet (simpukkaviiva), kartalla yhteensä 4 kpl
• Laajin näistä on Itämeren ja Suomen yllä oleva rintamaan liittyvä alue. Perustat
alueen rajaukselle löytyvät ensisijaisesti jäätävästä pilvisyydestä, lumisateesta sekä
matalista pilven alarajoista. Alueen pilvisyys yltää 400-3000ft alarajoista FL220320 korkeudella oleviin ylärajoihin ja tämä pilvisyys on valtaosalla alueesta jäätävää
(MOD) maanpinnalta aina FL150 saakka. Alueen lounaisosa on erotettu sinisellä katkoviivalla omaksi jäätämisalueekseen, täällä jäätäminen alkaa vasta 4500ft
korkeudelta jatkuen FL150 asti. Alueen kaakkoisosa (Viro, osa Latviaa ja Venäjää)
on erotettu erilliseksi alueeksi ensisijaisesti jäätävän sateen aiheuttaman kovan
jäätämisen takia. Kohtalainen jäätäminen on merkitty alueella väleille SFC-3500ft
ja FL060-FL150 (kerrosten välissä nollan yläpuolella oleva ilmakerros). Kova jäätäminen on puolestaan merkitty välille SFC-3500ft.
• Edellä mainitussa rintamapilvialueessa esiintyy kaakkoisosan jäätävien sateiden
lisäksi sade- ja sääilmiöinä Suomessa lumisadetta ja Itämerellä paikoin utua tai tihkusadetta. Lisäksi alueen lounaisosassa esiintyy paikoin myös vesisadetta.
• Toinen laaja merkittävän sään alue löytyy rintaman länsipuolella Ruotsista. Tämäkin
pilvialue on kattavaa (BKN/OVC) mutta kokonaisuudessaan selvästi itäisempää rin-
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
31
tamapilveä ohuemmassa kerroksessa. Alueen pilvi vaihtelee 200-1500ft alarajoista
2000ft-FL090 ylärajoihin. Pilvikerros on kokonaisuudessaan pakkasen puolella
ja kohtalaista jäätämistä on merkitty koko pilvikerrokseen (MOD ICE INC). Tämä
jäätäminen on matalien pilven alarajojen ohella merkittävin syy siihen, että alue on
rajattu merkittään sään alueeksi simpukkaviivalla. Lisäsyynä ovat alueella paikoin
esiintyvät merkittävät sääilmiöt eli lumi- ja räntäsateet, jäätävä sumu, lumijyväset
sekä jäätävä tihku.
• Laatokan itäpuolella on BKN-alapilvialue, jonka rajausperuste on pilven paikallinen
jäätäminen sekä paikallinen lumisade
• CB/TCU- pilviä löytyy kartalta ainoastaan Norjanmereltä (tyypillistä talvikauden
kartoille). Kyseessä ovat muun pilvisyyden seassa olevat (EMBD) kuuropilvet, joiden
alueellinen kattavuus on alle 50% (ISOL). Alueeseen on CB / TCU -pilvien lisäksi
merkitty myös SCT/BKN -kerrospilveä vaihtelevin alarajoin sekä tähän kerrospilveen
liittyvä kohtalainen jäätäminen (3000ft-FL100).
• Muita pilvimerkintöjä, jotka eivät täytä merkittävän sään aluerajauksen vaatimusta:
• SCT/BKN- alapilvikerros Tanskan alueella (korkeintaan FBL ICE ja alarajat yli 1000ft)
• Venäjällä SCT/BKN- yläpilvikerros etelässä, BKN- yläpilvikerros pohjoisessa
• SKC/FEW- merkintä Liettuan/Valko-Venäjän rajalla
• Itä- ja Etelä-Ruotsiin on karttaan merkattu BKN/OVC- sumupilvialue, jonka alarajat
ovat 200-1000ft. Aluetta ei kuitenkaan ole rajattu merkittävän sään simpukkaviivalla,
sillä pilvessä ei jäädä eikä siellä ole merkittäviä sää- tai sadeilmiöitä. Sen sijaan alue
on rajattu IMC-viivalla, sillä alueella vallitsevat pääasiassa IMC-olosuhteet.
• Vienanmerellä esiintyy paikallista sumupilvisyyttä, mikä on merkattu karttaan ”LCA
SCT/BKN 002/010” -merkinnällä mutta aluerajaus on jätetty ilmiön pienalaisuuden
vuoksi pois
NSWC- uudistuksen tuomat uudet asiat:
• IMC-viiva
• IMC-alueen rajausviiva kulkee Etelä-Norjasta Etelä-Ruotsin poikki Pohjois-Saksaan.
Toinen rajausviiva kulkee Puolasta Baltian rannikkoa pitkin ja edelleen Suomen yli
Käsivarren tienoille. Näiden väliin jäävällä alueella (viivan väkäset IMC-alueeseen
päin) vallitsevat IMC-olosuhteet (näkyvyys alle 5000m ja/tai pilven alaraja alle
1000ft).
• Kartan IMC-rajaus perustuu eri alueilla eri asioihin. Suomen yllä syynä ovat lumisade
ja matalat pilven alarajat, Pohjois-Ruotsissa matala pilven alaraja, utu sekä paikoin
jäätävä sumu ja lumisade. Itämerellä syynä ovat pilven alarajat ja paikallinen utu
tai tihku.
• Meren pintalämpötila ja aallonkorkeus
• Lämpötila Itämerellä 1-2 celsiusastetta, Norjanmerellä 6 astetta ja Pohjanmerellä 7
astetta.
• Aallonkorkeus Selkämerellä 1,3 - 2,5 metriä (indeksi 4), Etelä-Itämerellä ja
32
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
Norjanmerellä 2,6m - 4m (indeksi 5) ja Pohjanmerellä 4m - 6m (indeksi 6).
• Laaja-alainen kova pintatuuli
• Norjanmerellä Trondheimin korkeudella ”45” -merkintä, eli keskituuli on laaja-alaisesti
yli 45 solmua.
• Tekstikentässä on kerrottu englanniksi tärkeimmät sääilmiöt: ”Rintamasysteemi liikkuu
koilliseen, siihen liittyy Suomen yllä lumisateita ja laajalti IMC-olosuhteet huonon näkyvyyden tai matalien pilven alarajojen vuoksi. Virosta Laatokalle yleisesti parempia
pilven alarajoja mutta siellä esiintyy yleisesti jäätävää sadetta. Rintaman itäpuolella on
laajalti matalaa pilveä mutta kuivempaa ilmaa leviää hiljalleen Tanskasta Etelä-Ruotsiin. ”
2.2.4. GAFOR ja alue-ennuste
GAFOR ja sen alussa julkaistava alue-ennuste ovat Suomessa käytettävä, erityisesti yleisilmailulle suunnattu ennuste. Alue-ennusteessa Suomen lentotiedotusalue
(FINLAND FIR) on jaettu kolmeen sääpalvelualueeseen: Länsi-Suomi (alueet 11/17),
Itä-Suomi (21/25) ja Pohjois-Suomi (30/39). Aluejako on kuvattu karttapohjalla säähaitarissa sekä sivulla 43 tässä oppaassa. Alue-ennuste ulottuu maanpinnalta 10 000
jalkaan (FL100).
Alue-ennustetta laaditaan kahdesti päivässä kaikille kolmelle alueelle ja ennusteen
voimassaoloajat ovat 03-12 UTC sekä 12-21 UTC. Lisäksi Pohjois-Suomen alueelle (30/39)
laaditaan ennuste myös ajalle 21-03 UTC. Alue-ennuste julkaistaan 40 minuuttia ennen
ennusteen voimaantuloa.
Alue-ennuste sisältää seuraavat asiat:
• Voimassaoloaika ja tekopaikka
• Vapaamuotoinen (suomenkielinen) sääkatsaus, jossa pyritään lyhyesti kertomaan
yleisilmailun kannalta merkittävät sääasiat
• Tuuliennuste pintaan (SFC) ja 2000 sekä 5000 jalan korkeuksille
• Vallitseva tuulensuunta ja voimakkuus sekä vaihteluväli näille
• Tarvittaessa sääpalvelualue voidaan jakaa kahteen tai kolmeen osa-alueeseen, joissa
tuuliolosuhteiden ennustetaan olevan samankaltaisia
• Lisäksi voidaan käyttää tarkentavia määreitä MAR (meri), COT (rannikko) ja MON
(vuoristo, käytännössä Lapin tunturialueet)
• Lämpötilan nollarajan korkeus
• Ylin alueellinen nollaraja vaihteluväliä käyttäen sekä mahdolliset paikalliset vaihtelut
tästä poiketen
• Jos nollarajoja useita (inversio), käytetään ilmaisua ”MS DEG BLW FLxxx” (pakkasasteita lentopinnan xxx alapuolella)
• Tieto alueella olevasta jäätämisestä ja turbulenssista ja niiden voimakkuudesta
• GAFOR-osio (General Area FORecast)
• Kunkin alueen sää kerrotaan koodeina O/D/M/X, joiden merkitys on selvitetty
taulukossa 3
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
33
• Koodien käytössä huomioidaan maaston referenssikorkeudet
Huom! Niin tuuliennusteen, lämpötilan nollarajan kuin GAFOR-osionkin yhteydessä esiintymisaluetta määritettäessä voidaan hyödyntää osa-alueiden numerointia ja
lisämääreinä ilmansuuntien lyhenteitä. Lisäksi sääpalvelualueen osa-alueita voidaan
yhdistellä tarpeen mukaan, esim. merkintä 11,12,14 tarkoittaa osa-alueita 11, 12 ja 14.
Vastaavasti merkintä 11/14,16 tarkoittaa osa-alueita 11, 12, 13, 14 ja 16. Tuulien yhteydessä
voidaan käyttää muutosryhmää BECMG (HH/HH), GAFOR-osiossa tämän lisäksi myös
lisämääritteitä LCA (paikoin) ja OCNL (satunnaisesti).
Alue-ennuste pyritään pitämään linjassa muiden lentosääennusteiden ja varoitusten
kanssa (TAF, SIGMET). Ennustetta valvotaan sen voimassaolon ajan ja mikäli huomataan
ennusteen poikkeavan joltakin osin merkittävästi havaitusta säästä, tehdään korjausennuste. Ennusteen korjaus perustuu METAR/AUTO METAR-havaintoihin, ilma-alusten
ilmoituksiin ja muihin mahdollisiin säähavaintoihin.
Ennusteen korjauskriteerit ovat seuraavat:
• Tekstiosuus ristiriidassa havaitun sään kanssa (merkittävät sääilmiöt, kuten TS)
• Havaitut keskituulet eroavat merkittävästi ennustetuista, yli 60 astetta tai yli 10 kt
• Havaittu kohtalainen tai kova jäätäminen/turbulenssi, mikäli ei ennustettu (tai ennus tettu turhaan)
• Havaittu nollarajan korkeus eroaa ennustetusta vähintään 1000 ft
• GAFOR-osion havaittu sääluokka poikkeaa ennustetusta enemmän kuin yhden luokan,
tai alueen keskimääräinen sääluokka muuttuu luokkaan X (jos ei ennustettu)
Esimerkkejä alue-ennusteesta ja GAFORista
FBFI41 EFLK 140200
GA-FCST FOR AREAS 11/17 VALID 0312
WX LOUNAASTA VIRTAA HYVIN KOSTEAA ILMAA
JA LÄHES KOKO ALUEELLA ESIINTYY VESISATEITA.
WINDS 11/17
SFC
180-230/10-20KT MAR LCA 25-30KT
34
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
2000FT 210-240/20-40KT
5000FT 220-240/25-50KT
0-C LEVEL FL070-080
ICE LCA MOD INC ABV FL070
TURB NIL
GAFOR EFHK 0312 BBBB 11/17 D/M RA/SC LCA
0307 X ST/BR/FG=
Alue-ennuste kuukauden 14. päivälle, julkaisu 02 UTC. Voimassaoloalueet 11-17 (LänsiSuomi, ks. aluejako kartasta) ja voimassaoloaika 03-12 UTC. Aluksi lyhyt suomenkielinen sääkatsaus, jonka jälkeen tuulet, tässä tapauksessa koko alueelle samat (11/17).
Pintatuuli 180-230 astetta, voimakkuus 10-20 solmua. Merellä paikoin 25-30 solmua.
2000 ja 5000 jalan tuulet vastaavasti. Tuulien jälkeen lämpötilan nollarajan korkeus,
joka vaihtelee alueella lentopintojen 070-080 välillä. Jäätämistä esiintyy pilvessä
paikoin lentopinnan 070 yläpuolella. Turbulenssia ei ennusteta esiintyvän. GAFORsääkoodissa ennustetaan koko alueella yhtenäisesti sääluokkia D/M (ks. taulukko 3)
johtuen kohtalaisesta vesisateesta (heikentää näkyvyyttä alle 8 km) ja SC-alapilvestä
(jonka alaraja on alle 1500 jalkaa). Lisäksi ennustetaan paikoin 03-07 UTC välillä
esiintyvän sääluokkaa X johtuen stratus-alapilvestä (alaraja alle 500 jalkaa), udusta
tai sumusta (näkyvyys alle 1,5 km).
GAFOR EFHK 0312 BBBB 11/17 O LCA D SC/RA BECMG 0609 D/M RA/DZ/ST OCNL X ST/FG=
Alue-ennusteessa ennustetaan alueille 11, 12, 13, 14, 15, 16 ja 17 yleisesti hyvää lentosäätä
(pilvet yli 1500 ft, näkyvyys yli 8000 m), paikoin pilven alaraja ja/tai näkyvyys hieman
laskevat SC-pilvien ja sateen takia (pilvet 1000 ft ja 1500 ft välillä, näkyvyys 5000 m ja
8000 m välillä). Sään ennustetaan muuttuvan klo 6 ja 9 UTC välillä huonoksi yleisesti
sateen, tihkun ja matalan sumupilven takia (pilvet 500 ft ja 1500 ft välillä, näkyvyys
1500 m ja 8000 m välillä) ja silloin tällöin sää on todella huonoa matalan sumupilven
ja sumun takia (pilvet alle 500 ft ja näkyvyys alle 1500 m).
2.3. Lentosäävaroitukset
2.3.1. SIGMET
Yleistä
SIGMET (Significant Meteorological Information) on ilmailun säävaroitussanoma.
Suomen lentotiedotusalueen (FINLAND FIR) SIGMETit laatii ja julkaisee MWO (lentosäävalvontakeskus) eli Helsingin Lento- ja sotilassääpalvelu.
SIGMET-sanoma laaditaan harkinnan mukaan varoittamaan lentoliikennettä laajaalaisesta tai muuten merkittävästä vaarallisesta sääilmiöstä tai vulkaanisesta tuhkasta.
Vaarallisille sääilmiöille ja tulivuorituhkapilvelle on erilliset SIGMET-sanomansa. Tuhka-
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
35
SIGMET perustuu ensisijaisesti Lontoon VAACin (Volcanic Ash Advisory Centre) julkaisemiin ennusteisiin.
SIGMETien numerointi alkaa aina ykkösestä vuorokauden vaihtuessa (UTC-aika).
Numeroinnissa tuhka- ja sää-SIGMETeillä ei ole omaa sarjaa vaan seuraava numero otetaan käyttöön riippumatta siitä, onko edellinen SIGMET samaa vai eri tyyppiä (tuhka/sää).
SIGMET-sanoma laaditaan tarpeen mukaan, kun varoituksen kriteerit täyttyvät. ICAOn
ohjeistus suosittelee, että SIGMET viestitetään korkeintaan kuusi tuntia ennen ilmiön
odotettua esiintymisaikaa, mielellään kuitenkin korkeintaan neljä tuntia ennen. Koska
sää-SIGMET perustuu pitkälti havaintoihin, niiden laadinta ja viestitys tapahtuvat yleensä vasta kun ilmiö on havaittu tai alkamassa. Sää-SIGMETin kesto on korkeintaan 4
tuntia, tosin Suomessa käytetään yleensä enintään 2 tunnin kestoa. Tämä johtuu siitä,
että etenkin yleisimmän SIGMETin aiheuttajan eli kesäisten voimakkaiden ukkosten
intensiteetti ja alue voivat muuttua jo parin tunnin aikana paljon. Niinpä pidempien
SIGMETien laatiminen ei meteorologien eikä käyttäjien kannalta olisi usein mielekästä,
sillä pidempään voimassa oleva SIGMET ei enää kuvaa todellista tilannetta, jolloin se
joudutaan usein perumaan ja korvaamaan uudella. Lähinnä yläilmakehän turbulenssiSIGMETien yhteydessä käytetään jopa neljän tunnin kestoa. Tuhka-SIGMETin kesto on
yleensä 6 tuntia ja ne viestitetään pääosin etukäteen.
SIGMETissä on voimassaoloaika, jonka jälkeen se päättyy automaattisesti. Vielä voimassa oleva SIGMET voidaan myös perua, jos havaitaan tilanteen muuttuneen ja todetaan SIGMET tarpeettomaksi. SIGMET voidaan perua myös silloin, jos tieto alueen tai
voimakkuuden osalta ei pidä enää paikkaansa. Tällöin peruutuksen jälkeen julkaistaan
uusi SIGMET.
Pohjoismaiden sisällä SIGMETit pyritään koordinoimaan siten, että mahdollisesti FIRin
rajat ylittävä ilmiö olisi huomioituna molempien maiden SIGMET-varoituksissa.
SIGMETin sisältö
ICAOn ohjeistus määrittää SIGMETin muodollisen sisällön. Sanomassa kerrotaan:
• Varsinainen ilmiö
• Mahdollinen esiintymistiheys
• Varoituksen peruste (OBS = havaittu ja ennustetaan jatkuvan tai FCST = ennustettu)
• Aluerajaus koordinaatteina
• Esiintymiskorkeus ilmoitetaan lentopinnoissa paitsi silloin jalkoina, kun korkeus alle
5000 ft
• Ilmiön liike (esim. MOV SW 20 KT = liikkuu lounaaseen 20 solmun nopeudella)
• Ilmiön voimakkuus ja sen tendenssi (INTSF = voimistuva / NC = ei muutosta / WKN
= heikkenevä)
36
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
SIGMET-sanoman aiheuttavat Suomen oloissa lähinnä seuraavat ilmiöt:
• Ukkonen seuraavissa tapauksissa:
• Puuskarintaman yhteydessä (SQL TS)
• Ukkospilvet lähellä toisiaan tai toisissaan kiinni, edellyttää laaja-alaista alueellista
peittävyyttä (FRQ TS)
• Ukkospilvet ovat muun pilvimassan sisällä tai esim. udun tai autereen vuoksi huonosti
näkyvissä (EMBD TS ja OBSC TS)
• Jos näiden ilmiöiden yhteydessä esiintyy voimakasta raesadetta, se on erikseen
mainittava
• Voimakas jäätäminen (myös jäätävä sade)
• Voimakas turbulenssi
• Vuoristoaallot
• Tulivuoren tuhkapilvet
SIGMETiin pätee myös vaatimus laaja-alaisuudesta. Laaja-alaisuuden kriteerinä on
yleensä 100 km ulottuvuus ukkospilvimuodostelmalle johonkin suuntaan, jonomainenkin muodostelma riittää (puuskarintama). ”Ukkospilvet lähellä toisiaan tai toisissaan kiinni” tulkitaan siten, että pilvet peittävät yli puolet muodostelman alueesta.
Jonomuodostelmassa peittävyyden täytyisi olla suurempi, mielellään kolme neljäsosaa
jonon pituudesta.
Meteorologi voi toisinaan laatia SIGMET-sanoman myös pienemmän kokoluokan ilmiöstä, jos katsoo sen aiheelliseksi. Syynä voi olla esimerkiksi se, että sääilmiö sijaitsee
vilkkaasti liikennöidyllä alueella (esim. EFHK TMA). OBSC- tai EMBD-pilvien tapauksessa
ukkosta on käytännössä erittäin vaikea havainnoida lennon aikana. Näissä tilanteissa
SIGMET laaditaan, vaikka yllä olevat kriteerit eivät täyttyisikään.
Jäätämisen ja turbulenssin tapauksessa hyödynnetään ilma-alusten havaintoja, jäätämisen yhteydessä myös muita mahdollisia havaintoja. Erityisesti alueellisen kattavuuden
määrittämiseksi hyödynnetään molemmissa myös malliennusteiden tietoa.
Esimerkki kesäisestä ukkos-SIGMETistä:
EFIN SIGMET 1 VALID 281030/281230 EFHKEFIN FINLAND FIR FRQ TS OBS AT 1030Z WI N6020 E02310 - N6125 E02340 N6050 E02540 TOP FL360 MOV NW 20 KT INTSF=
Kuukauden 28. päivä, vuorokauden ensimmäinen SIGMET Finland FIR-alueella.
Voimassaoloaika 10.30-12.30 UTC. Havaittu alueellisesti kattavia ukkosia (FRQ TS),
joiden sijainti on 10.30 UTC ollut n. Salo-Tampere-Lahti-kolmion sisällä. CB-pilven
huiput yltävät noin lentopinnan 360 korkeudelle, ukkoset ovat hitaahkossa liikkeessä
kohti luodetta ja niiden ennustetaan voimistuvan SIGMETin voimassaoloaikana.
SIGMETin rajoituksista
SIGMETit pyritään saamaan käyttäjille aina mahdollisimman nopeasti ja joidenkin ilmiöiden kohdalla jo etukäteen viestittäminen on toisinaan mahdollista. Valitettavasti
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
37
esimerkiksi voimakkaiden ukkospilvijärjestelmien tarkka alueellinen ennustaminen on
hyvin haastavaa, ja SIGMETin vaatiman aluerajauksen tarkkuus saadaan vasta kun ilmiö
on muodostumassa tai muodostunut. Samoin varsinkin voimakkaiden ukkospilvien ulottuvuus korkeussuunnassa saadaan määritettyä SIGMETin vaatimalla tarkkuudella vasta
säätutkan havainnoista. Ukkospilville on muutenkin tyypillistä, että voimakkaatkin CBpilvet saattavat muodostua lähes tyhjästä varsin nopeasti. On myös hyvä huomioida, että
jo yksikin voimakas ukkospilvi voi olla lentoliikenteen kannalta hyvinkin vaarallinen, mutta
SIGMETiä ei kuitenkaan tällöin laadita, koska alueellinen kattavuusvaatimus ei täyty.
2.3.2. Warnings
Helsingin lento- ja sotilassääpalvelu laatii Helsinki-Vantaan lentoasemalle lentoasemakohtaisia varoitussanomia merkittävistä ilmiöistä. Näitä ovat kohtalainen tai voimakas:
• Tuuliväänne (WIND SHEAR, WS)
• Jäätäminen (ICING)
• Turbulenssi (TURB)
Rovaniemen lento- ja sotilassääpalvelu laatii Rovaniemen lentoasemalle varoitussanomia tuuliväänteestä.
Varoitukset perustuvat joko lentokoneiden antamiin tietoihin (REP), sääilmiöiden
ennustettuihin ilmenemisiin ja muutoksiin (FCST) tai masto-, tutka-, luotaus- tai muihin
havaintoihin (OBS).
Varoitukset koskevat lentoaseman lähialuetta (CTR) ja lähestymisaluetta (TMA).
Tuuliväännevaroitus koskee normaalisti ilmakerrosta maanpinnasta 500 metrin (1600
FT AGL) korkeudelle. Turbulenssi- ja jäätämisvaroitukset koskevat ilmakerrosta maanpinnasta lentopinnalle 100 (FL100). Mikäli varoitusta edellyttävän sääilmiön havaitaan
tai ennustetaan olevan em. raja-arvon alapuolella mutta yltävän myös sen yläpuolelle,
varoitussanomassa ilmoitetaan lisäksi ilmiön yläraja. Lentäjän ilmoitukseen perustuvassa
varoituksessa ilmenee ilmoittavan koneen tyyppi (tai pyörrevanaluokka) ja ilmoituksen
kellonaika.
Lentokoneiden antamista tiedoista, jotka johtavat varoitukseen, laaditaan aina myös
SPECIAL AIREP tai WXREP.
Varoitukset välittyvät ilma-aluksille lentoaseman ATIS-lähetyksen tai lennonjohdon
kautta.
Varoitus on voimassa korkeintaan kaksi tuntia kerrallaan, jonka jälkeen meteorologi
joko päättää jatkaa varoitusta tai varoitus loppuu ja poistetaan ATIS-lähetyksestä.
Esimerkki varoituksesta
WX WRNG EFHK 250615Z SEV ICING BLW 2000FT REP BY A321 AT 0610 UTC=
Helsinki-Vantaan lähi- ja lähestymisalueella voimakasta jäätämistä 2000 jalan alapuolella, Airbus 321 ilmoittanut jäätämisestä 6.10 UTC-aikaa.
38
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
2.3.3. Ilma-alusten havainnot
Lentäjiltä odotetaan sääilmoituksia kansainvälisen käytännön mukaisesti (AIREP, AIREP
SPECIAL), erityisesti silloin kun lennolla kohdataan sellaisia ilmiöitä, joita ei ole ennustettu tai joista ei ole varoitettu. SPECIAL AIREP (ARS)-sanoman lisäksi lentäjien
sääilmoituksille on Suomessa käytössä myös kansallinen koodimuotoinen WXREPsanoma, jonka laatii (yleensä lähin) MET-elin saatuaan lentäjän ilmoituksen ATS-elimeltä.
SPECIAL AIREPit ja WXREPit sisältyvät lennonneuvontamateriaaliin 2 tuntia laadintaajasta eteenpäin.
Lentäjän ilmoituksesta laaditaan kansainväliseen jakeluun lähtevä SPECIAL AIREPsanoma, mikäli kyseisen sanoman kriteerit täyttyvät. Muussa tapauksessa ilmoituksesta
laaditaan ainoastaan kansalliseen jakeluun menevä WXREP. Yhdestä lentäjän ilmoituksesta laaditaan siis joko SPECIAL AIREP tai WXREP mutta ei molempia.
SPECIAL AIREP (ARS)
SPECIAL AIREP-sanomat laatii Suomessa aina lentosäävalvontakeskuksena (MWO)
toimiva Ilmatieteen laitoksen Helsingin lento- ja sotilassääpalvelu. Lennonjohto välittää saamansa sanoman lähimmälle MET-elimelle, joka tarvittaessa välittää sanoman
eteenpäin MWO:lle.
SPECIAL AIREP laaditaan seuraavista ilmoituksista:
• TS tai TSGR, ukkonen tai raeukkonen (yleensä pitää olla OBSC, EMBD, SQL tai laaja alainen, pilotti kuitenkin päättää ilmoittaako ukkosesta)
• SEV TURB, voimakas turbulenssi
• MOD TURB, kohtalainen turbulenssi
• SEV ICE, voimakas jäätäminen
• MOD ICE, kohtalainen jäätäminen
• VA CLOUD FLnnn/mmm, vulkaaninen tuhkapilvi korkeusalueineen
• WS, tuuliväänne (wind shear)
• SEV MTW, voimakas vuoristoaalto
• HVY SS, voimakas, ankara hiekkamyrsky
Koodimuotoisessa sanomassa tulee ilmetä:
1. lentokoneen tyyppi tai kutsutunnus
2.havaittu ilmiö
3.havaintoaika (UTC)
4.havaintopaikka
5.havaintokorkeus lentopintoina tai jalkoina, kun ilmiö alle 5000 jalassa
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
39
SPECIAL AIREP-koodimuotoisen sanoman rakenne on:
’ARS’ ’Aircraft identification’ ’havaittu ilmiö’ ’OBS AT’ ’havaintoaika’ ’havaintopaikka’
’havaintokorkeus’.
Aircraft identification voi olla konetyyppi tai koneen radiokutsutunnus (call sign).
Havaintopaikkana käytetään maantieteellisiä koordinaatteja (LAT,LON – asteet ja
minuutit, esim. N6342 E0230), ilmailun radiomajakoita tai kenttätunnuksia.
Esimerkki SPECIAL AIREPista
ARS B737 SEV ICE OBS AT 1225Z N6342 E0230 FL080/120=
Boeing 737 ilmoittanut voimakkaasta jäätämisestä havaittuaan sitä klo 12.25 UTC
koordinaattipisteissä 63° 42’ N ja 2° 30’ E lentopintojen FL080 ja FL120 välillä.
WXREP
WXREP-sanoma laaditaan, kun saadaan lentäjältä suoraan tai lennonjohdon kautta
ilmoitus (merkittävästä) sääilmiöstä, joka ei kuitenkaan täytä yllä olevia ARS-kriteerejä,
mutta joka halutaan muiden ilmailijoiden tietoon. Tällaisia voivat olla esimerkiksi heikko
turbulenssi, heikko jäätäminen, heikko tuuliväänne, inversio tai CB-pilven huipun korkeus.
Koodimuotoisessa sanomassa tulee ilmetä:
1. lentokoneen tyyppi
2.havaintoaika (UTC)
3.havaintopaikka
4.havaittu ilmiö
5.havaintokorkeus lentopintoina tai jalkoina, kun ilmiö alle 5000 jalassa
Ilmoitus merkittävästä säähavainnosta voi ilma-aluksen sijasta tulla myös lentopaikan
kunnossapidolta: Tällöin sanomassa on ilmoittajan kohdalla mainittu konetyypin sijasta
ko. lentopaikan TWR tai ACC.
WXREP-sanoman muoto:
WXREP ’konetyyppi’ ’REP’ ’HHmm’ ’paikka’ ’ilmiö’ ’esiintymiskorkeus’
Havaintopaikkana käytetään yleensä ilmailun radiomajakoita tai lentopaikkojen
ICAO-tunnuksia.
Esimerkki WXREP-sanomasta
WXREP A320 REP 1225 S OF EFTP FBL ICE FL060/FL080=
Airbus 320 ilmoitti klo 12.25 UTC Tampereen eteläpuolella
heikkoa jäätämistä lentopintojen FL060 ja FL080 välillä.
40
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
3. Sääpalvelu asiakkaille
Ilmailun sääpalveluita on saatavilla monesta eri jakelukanavasta – internetistä, puhelimitse, henkilökohtaisesti ja edelleen jopa faxilla. Tässä osiossa kuvataan hieman tarkemmin eri viestitystapoja.
3.1. Viestiliikenne
Ilmatieteen laitoksen puolesta Finavia välittää sääsanomia ilmailun viestiverkossa.
Havainnot, ennusteet ja varoitukset jaellaan niitä tarvitseville automaattisesti ns. bulletin-listojen avulla. Viestiliikenteessä tullaan näkemään lähivuosina muutos sanomien
muodossa, siirrytään vanhemmista sanomaformaateista digitaaliseen tiedonvälitykseen.
3.2. Ilmailusää (www-sivut)
Ilmatieteen laitos on uudistanut lentäjille verkossa jaettavan säätiedon välityskanavan,
ns. lentäjien sääportaalin ja ottanut sen ylläpidon hallintaansa. Ilmailusää-sivujen kautta
voi käydä tarkastelemassa viimeisimmät lentosäähavainnot, -ennusteet ja –varoitukset
sekä katsoa viimeisimmät sadetutkakuvat, satelliittikuvat sekä erilaisia numeeriseen
sääennustemalliin perustuvia ennustetuotteita eri lentopinnoille. Tietoa pystyy hakemaan myös kenttäkohtaisesti tai laatia listoja niistä lentopaikoista, joiden säitä haluaa
tarkastella. Lisäksi on lähdetty kokeilemaan karttapohjaista palvelua, johon voidaan
piirtää suunniteltu lentoreitti ja palvelu listaa reitin lähistölle osuvat lentopaikat ja niiden
havainnot ja ennusteet.
Lisäksi palvelusta on saatavilla Skandinavian alueelle merkitsevän sään kartta ja tuulitiedot (SWC) sekä koko Euroopan alueen merkitsevän sään kartta ja tuulitiedot (WAFC).
Palveluun löytyy linkki Finavian sivujen kautta, lisäksi palveluun pääsee suoralla osoitteella www.ilmailusaa.fi.
3.3. Säähaitari
Säähaitari on ollut Suomessa käytössä eri ulkoasuissa 1990-luvun alkupuolelta asti.
Sitä ovat toimittaneet sekä Ilmatieteen laitos että Finavia ja viimeisin päivitys haitariin
tehtiin vuoden 2012 lopussa. Säähaitaria on saatavilla lentoasemien itsepalvelubriefingeistä, lennonneuvonnasta tai tilaamalla suoraan Ilmatieteen laitokselta sähköpostilla:
[email protected].
Säähaitarissa kuvataan lyhyesti, miten koodimuotoisia sääsanomia avataan. Lisäksi
haitarissa esitetään SWC-kartoilla käytettävät symbolit, alue-ennusteen alueiden jakautuminen kartalla sekä lyhyt meteorologisten lyhenteiden luettelo. Säähaitari on säilytetty taskukokoisena, jotta se olisi helppo pitää mukana lennolla ja lennonvalmistelussa.
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
41
3.4. MET-Briefing
Sääbriefausta on saatavilla henkilökohtaisena palveluna Helsinki-Vantaan lennonneuvonnasta ja Helsinki-Malmin lennonneuvonnasta. Palvelua on saatavilla myös puhelimitse. Osalla kentistä saa sääpalvelua myös AFIS-lennontiedottajalta tai lennonjohtajalta tornin aukioloaikoina.
Itsepalvelubriefausta on saatavilla lentoasemilla. Palvelua toimittaa Finavia Ilmatieteen
laitoksen puolesta.
Säämateriaalitilauksia voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen [email protected].
Päivystävää lentosäämeteorologia voi konsultoida puhelimitse 0600 9 3808
(hinta 2,53¤/min + pvm).
3.5. AIS
Lentosääpalveluiden tuottamisesta ja julkaisemisesta kerrotaan Ilmailukäsikirjassa
(AIP). Ilmailukäsikirjaa julkaisee Finavia ja eAIP löytyy internetistä osoitteesta
www.ais.fi. Lentosääpalveluiden järjestämisestä kerrotaan tarkemmin osiossa GEN 3.5.
Lentopaikkakohtaista tietoa tarjottavasta sääpalvelusta löytyy myös AD 2-osiosta.
42
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
LENTOSÄÄPALVELU
Merkintöjen selityksiä
Sääpalvelualue (GAFOR)
Osa-alue
13 / 200
Osa-alue nro. / referenssikorkeus (FT)
ILMATIETEEN LAITOS • LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA
43