Työympäristötekijät
Työympäristötekijät asiantuntijaja toimistotyössä Päivi Rauramo, asiantuntija TtM [email protected] Päivi Rauramo 2014 Osa-alueet • • • • Toimisto työympäristönä Tapaturmat Siisteys ja järjestys Fysikaaliset tekijät – – – – – Melu Valaistus Lämpöolot Sisäilma Säteily • Kemialliset tekijät • Kone-, laiteturvallisuus Päivi Rauramo 2014 1 Peruskäsitteitä • Työpaikka – Yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukainen yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksiön muodostama kokonaisuus. • Työympäristö – Fyysinen: käytössä olevat tilat ja työtilojen verkosto, tilajärjestelyt, sisustus-, kalustus- ja varusteratkaisut – Tekninen (sisäilmasto, akustiikka, valaistus jne.) – Virtuaalinen – Psykososiaalinen Päivi Rauramo 2014 Tapaturmat asiantuntija- ja toimistotyössä • Työpaikalla liikkuminen – liukastuminen, kompastuminen, putoaminen – seuraukset voivat olla vakaviakin • Työpaikalla tapahtuva tavaroiden kuljettaminen, siirtely ja nostaminen. • Tärkeää: – kehittää työpaikkojen järjestystä, parantaa jalkineiden ja lattiamateriaalien pitävyyttä sekä tehdä kulkuväylät turvallisiksi – turvalliset tikkaat! Päivi Rauramo 2014 2 www.tvl.fi Päivi Rauramo 2014 Tapaturmantorjunta 1. 2. 3. 4. STOP!Tuumaa ennen kuin toimit. Onko toiminta turvallista? Tee tarvittavat toimenpiteet? Toimi turvallisesti. Päivi Rauramo 2014 3 Turvallisuustietoiskut www.nolla.fi • • • • • • • • • • Tikasturvallisuus Turvallisesti portaissa Aja trukilla turvallisesti Painaako taakka selkää Liukastuminen Kompastuminen Putoaminen Silmävammat Käsitapaturmat Melu ja kuulovaurio Päivi Rauramo 2014 Työhön liittyvät sairaudet • Ammattitaudit ovat sairauksia, joiden pääasiallinen aiheuttaja on jokin työssä oleva fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä. Päivi Rauramo 2014 4 Toimisto • ”Verstas, jossa käsitellään aineetonta pääomaa” • Tilojen toimivuus ja työkulttuuri – Työprosessit, työtehtävät, työn asettamat vaatimukset suunnittelun lähtökohtana – Tilasuunnittelua, henkilöstökysymyksiä ja tietotekniikkaa käsitellään kokonaisuutena – Sallitaan muuttuvat tilanteet ja yksilölliset erot • Hajautettu toimisto = työn paikkojen verkosto tarkasteltava kokonaisuutta Päivi Rauramo 2014 Toimistotyypit • Huoneet yhden tai kahden henkilön, joskus muutaman henkilön työtiloja • Erillisiä muutaman henkilön huoneita – varsinkin vanhoissa rakennuksissa, kun asuntoja muutettiin toimistoiksi – teamwork ratkaisu • Avoin yhtenäinen tila – ”maisemakonttori”, avokonttori – lähes kaikki toiminnot yhtenäisessä avoimessa tilassa – yleistyi Suomessa 1960-luvulta alkaen • Yhdistelmäkonttori – laajassa yhtenäisessä rakennusrungossa avointa toimitilaa ja erillishuoneita Päivi Rauramo 2014 5 Monitilatoimisto • on tietotyön yleistyessä syntynyt joustava ja muunneltava tilakonsepti. • Työkuormituksesta palauttavien ns. elvyttävien tilojen tarve korostuu monitilatoimistoissa. • Työtila valitaan kulloisenkin työtehtävän mukaan. • Avoin alue työtehtäville, jotka vaativat vuorovaikutusta ja/tai eivät ole häiriöherkkiä keskeytyksille. • Lisäksi on rauhallisia työtiloja keskittymistä vaativille töille sekä ryhmätyötiloja ja kohtaamispaikkoja erikokoisille ja -tyyppisille neuvotteluille ja yhteistyötilanteille. • Hyvät taukotilat ovat yksi keino helpottaa työn sujumista ja edistää palautumista työpäivän aikana. Päivi Rauramo 2014 Toimistoympäristön kehittäminen • • • • • Osallistuva suunnittelu Valinnanvapaus Sidonnaisuuksien huomioon ottaminen Sosiaalisesti hallittavat kokonaisuudet Tiloihin liittyvä viestintä: hiljaiset alueet, meluisat alueet • Toimisto sinne, missä ihmiset ovat? Päivi Rauramo 2014 6 Työtilojen suunnitteluun ohjeistusta • Työturvallisuuden näkökulma Valtioneuvoston asetuksessa työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 2003/577. – ”Työhuoneen ilmatilan tulee olla vähintään kymmenen kuutiometriä (10 m3) kutakin työntekijää kohden. Tätä laskettaessa otetaan työhuoneen korkeudesta huomioon enintään kolme ja puoli metriä.” • Ympäristöministeriön rakentamismääräyskokoelmissa uusia rakennuksia koskien ohjeistusta, joita voidaan soveltaa muutostöissä. Päivi Rauramo 2014 Siisteys ja järjestys • Siisteyden ja järjestyksen ylläpitäminen parantaa turvallisuutta. • Suuri osa tapaturmista liittyy kompastumisiin, liukastumisiin, kaatumisiin tai esineisiin satuttamisiin. • Lattialla lojuvat tavarat ja roskat ja sähkölaitteiden pölyisyys lisäävät myös paloriskiä. • Siisteys ja järjestys parantavat työn sujuvuutta; aikaa ei kulu turhien tavaroiden etsimiseen ja siirtelyyn. Päivi Rauramo 2014 7 • Puhtaissa ja asianmukaisissa tiloissa on mukava työskennellä. • Hyvässä kunnossa ja järjestyksessä oleva ympäristö on myös käyntikortti asiakkaiden, sidosryhmien tai tuttavien silmissä. • Hyvä järjestys ja siisteys tarkoittavat lyhyesti sitä, että: – kaikille tarpeellisille tavaroille on omat paikkansa – tarpeettomat tavarat on siivottu pois. – käytön jälkeen tavarat palautetaan omille paikoilleen. Päivi Rauramo 2014 Siisteyden ja järjestyksen ylläpito 1. 2. Sovitaan yhdessä toimintatavoista. Jokaisella on vastuu. Tavaroiden paikalleen palauttaminen kuuluu sille, joka on viimeksi niitä käyttänyt. 3. Erotetaan tarpeellinen ja tarpeeton tavara. 4. Säilytetään helposti saatavilla sellaiset tavarat, joita tarvitaan päivittäin tai viikoittain. 5. Varastoidaan asianmukaisesti harvemmin tarvittavat tavarat ja hävitetään tarpeettomat tavarat. 6. Hankitaan tarvittaessa lisää hyllyjä ja muuta säilytystilaa sekä jäteastioita. 7. Työkaluilla, tarvikkeilla ja koneilla on omat paikat, joihin ne käytön päätyttyä palautetaan asianmukaisessa kunnossa. 8. Jätteet lajitellaan, käsitellään ja hävitetään asianmukaisesti. Jätteelle on riittävästi astioita. 9. Kulkutiet, käytävät ja portaikot pidetään vapaina. 10. Siivousvälineet ovat paikallaan ja kaikkien saatavilla. 11. Pesuaineet säilytetään alkuperäispakkauksissa. 12. Tarkistukset ja ohjeiden päivitykset tehdään tarpeellisin aikavälein. Päivi Rauramo 2014 8 Melu • Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä. • Melun voimakkuus ilmoitetaan desibeleinä (dB). • Melu on yleisimpiä työperäisiä haittoja. • Tavallisimpia melun aiheuttajia ovat erilaiset koneet ja laitteet. • Yksilöllinen herkkyys melulle vaihtelee, ja joillekin henkilöille voi kuulon heikkenemistä aiheuttaa jo noin 75 dB(A):n melu. • Tasainen melu • Impulssimelu/Iskumelu – Impulssimelu on nopeita äkillisiä iskuääniä sisältävää melua Päivi Rauramo 2014 Meluasetus • Alempi toiminta-arvo on tasaiselle melulle 80 dB(A). Äänenpainetason huippuarvo (impulssimelu) on 135 dB(C). – Tämän arvon ylittyessä työnantajan on varattava työntekijän käyttöön henkilökohtaiset kuulonsuojaimet ja työntekijällä on oikeus päästä kuulontutkimukseen. • Ylempi toiminta-arvo on tasaiselle melulle 85 dB(A) ja impulssimelulle äänenpainetason huippuarvo 137dB(C). – Tämän arvon ylittyessä työntekijän on käytettävä kuulonsuojaimia. Melun vaara-alueet on merkittävä ja työnantajan on laadittava meluntorjuntaohjelma. Päivi Rauramo 2014 9 • Ehdoton raja-arvo melualtistukselle on 87 dB(A) ja impulssimelulle äänenpainetason huippuarvo on 140 dB(C). – Raja-arvon ylittyessä työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin altistuksen vähentämiseksi alle raja-arvon. • Alempi ja ylempi toiminta-arvo arvioidaan ilman kuulonsuojaimia. Raja-arvo arvioidaan kuulonsuojainten kanssa. Päivi Rauramo 2014 • Pitkäaikainen melu saattaa aiheuttaa parantumattomia vaurioita sisäkorvaan ja heikentää kuuloa pysyvästi. • Melu voi aiheuttaa myös henkistä kuormittumista, ärtymystä, unihäiriöitä ja suorituskyvyn heikkenemistä. • Melu voi estää korvaa aistimasta muita äänimerkkejä, esimerkiksi varoitusääniä, jolloin tapaturmavaara kasvaa. Päivi Rauramo 2014 10 • Melun teknisiä torjuntatoimia ovat: – melun syntymisen estäminen – äänen leviämisen estäminen – altistuksen vähentäminen. • Mikäli tekniset toimet melun vähentämiseksi eivät riitä, tarvitaan kuulonsuojaimia. Päivi Rauramo 2014 Äänenpainetaso • • • • • • • • • • • • • • 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 0 Esimerkki lähellä suihkukonetta kipukynnys vaimentamattoman paineilmasuuttimen melu rock-konsertin maksimitasot rock-konsertti, keskiarvo elokuvateatterin voimakkaimmat äänet vilkasliikenteisellä kadulla henkilöauton sisällä ajettaessa valtatiellä 100 km/h ravintola, tavaratalo toimiston melu, kun kuuluu myös puhetta toimiston ilmanvaihtomelu taustamelu tyypillisessä asuinhuoneessa päivällä taustamelu tyypillisessä makuuhuoneessa yöllä normaalikuuloisen henkilön kuulokynnys Päivi Rauramo 2014 11 Toimistojen ääniympäristö • Ääniympäristö työpisteessä tulee olla miellyttävä eikä keskittymistä häiritsevää ääntä saa olla. • Melu koostuu pääosin ei-toivotuista puheäänistä. • Kuullulla puheella on voimakas häiriövaikutus ajatustyölle. • Puheen häiritsevyys kasvaa puheen erotettavuuden kasvaessa. • Tasaisella kohinalla/taustamelulla ei ole vaikutuksia tehtäväsuoriutumiseen. Päivi Rauramo 2014 Toimistojen ääniympäristö • Melu on keskeinen työympäristön haittatekijä avotiloissa. • Eniten häiritsevät: – Puhe puhelinten soittoäänet ja käytävillä kävely. • Huomattavasti vähemmän haittaavat: – Koneiden tai liikenteen äänet. • Hyvän ääniympäristön tunnusmerkkejä ovat itselle tarkoitetun puheen hyvä erotettavuus ja epätarkoituksenmukaisten taustaäänten puuttuminen. • Työpaikan ääniympäristö on asianmukainen silloin, kun se ei haittaa työtehtäviä. Päivi Rauramo 2014 12 Toimistojen ääniympäristö • Ääniympäristön häiritsevyys riippuu enemmän tilannetekijöistä kuin melun fysikaalisista ominaisuuksista. • Tilannetekijöitä: – työtehtävän tyyppi, työn vaatima keskittymistarve, mieliala, väsymys ja ulkoiset paineet. • Melun häiritsevyyteen vaikuttavat myös yksilölliset ominaisuudet: – meluherkkyys, kuulonalenema tai jännitteisyys. Päivi Rauramo 2014 Tavoitteena • Häiriötön ääniympäristö, jossa keskittyminen omaan työhön helppoa. • Äänitilanteet vaikuttavat: – tehtävissä suoriutumiseen, lyhytkestoiseen muistiin sekä luetun tekstin prosessointiin. • Pienimuotoinen keskustelu ei yleensä häiritse kanssatyöntekijöitä. • Alhainen puheen erotettavuus saavutetaan kun on: – Sopivan korkea taustamelutaso – Alhainen kaiunta ja hyvä puheen vaimennus – Riittävä äänieristys Päivi Rauramo 2014 13 • Keskittymistä vaativassa tietointensiivisessä ja/tai luottamuksellisia keskusteluja sisältävässä työssä oma työhuone on paras ratkaisu. • Avotilassa olosuhteita voidaan parantaa puheen erotettavuutta vähentämällä: – joko puheääntä vaimentamalla tai peiteäänen avulla. • Peiteääneksi suositellaan tasaista ääntä kuten ilmanvaihdon suodatettua kohinaa. • Peiteääneksi ei suositella musiikkia, etenkään laulettua. Päivi Rauramo 2014 Avotilan hyödyt • • • • • • Avoimuus Luottamus Yhteishenki ja yhteistyö Ongelmien ratkaisu Työn ilo ja imu Luovuus Päivi Rauramo 2014 14 Yhteiset ohjeet voidaan määritellä esimerkiksi seuraavista asioista: • • • • • • tilojen käyttö eri tilanteissa (työtehtävät, tauot) työpisteen siisteys ja järjestys kommunikointi työyhteisössä radion, puhelimen ja äänellisten viestimien käyttö liikkuminen työtilassa miten tiedotetaan keskittymistä vaativasta työtehtävästä • siisteys ja järjestys • hajuveden käyttö Päivi Rauramo 2014 Valaistus • Valon tarve ja näkökyky ovat henkilökohtaisia ominaisuuksia. • Yleisvalo + pöytävalaisin. • Riittävä valaistus. Valontarve kasvaa iän myöstä jopa kaksinkertaisesksi. • Toimistotyössä ihanteellinen voimakkuus 500 luksia. Yleisvalo 300 luksia. • Varavalaistus tärkeillä poistumisteillä ja ikkunattomissa tiloissa sekä riittävä ulkovalaistus. Päivi Rauramo 2014 15 Valaistus Epäsuora suositeltava Viileä väri edistää vireyttä Työterveyslaitos Päivi Rauramo 2014 Lämpöolot • Lämpöolot koostuvat ilman lämpötilan, kosteuden ja virtausnopeuden sekä ympäröivien pintojen lämpötilojen yhteisvaikutuksesta. • Lainsäädännössä ei ole asetettu raja-arvoja työhuoneen ilman lämpötilalle. Työpaikan tavoiteltavat lämpötila-alueet ovat normaalioloissa (poikkeuksena hellekaudet) seuraavat: • Paikallaan olo 21–25 °C • Kevyt istumatyö 21–23 °C • Kevyt työ 19–23 °C • Keskiraskas työ 17–21 °C • Raskas työ 12–17 °C Päivi Rauramo 2014 16 Veto • Johtuu huoneilmaa viileämpänä virtaavasta ilmasta. • Tuntemus kasvaa, kun ilman lämpötila laskee alle 20 C. • Ilmastoiduissa tiloissa veto on yleisimpiä valitusten aiheita. • Tunnetta aiheutuu myös lattiarajan ja katon välisistä suurista lämpötilaeroista sekä seinien ja ikkunoiden kylmistä pinnoista. Päivi Rauramo 2014 Sisäilma • Laatuun vaikuttavat: – Rakennuksen kunto sekä toimivat ilmanvaihto- ja lämmityslaitteet. • Hyvän sisäilman tunnusmerkkeinä ovat: – oikea huonelämpötila, sopiva ilman kosteus, puhtaus ja raikkaus • Huonon sisäilman aiheuttamat terveyshaitat ilmenevät erilaisina oireina ja sairauksina. – Esimerkiksi hengitysteiden, silmien ja ihon ärsytys, päänsärky, väsymys, kuumeilu ja hengitystieinfektiot sekä pitkäaikaissairaudet, kuten astma. Terveyshaittojen lisäksi huono sisäilma aiheuttaa epäviihtyvyyttä. • Päivi Rauramo 2014 17 Sisäilman ongelmat • • • • Rakenteiden kosteus- ja homevauriot Erilaiset epäpuhtauslähteet Puutteellisesti toimiva ilmanvaihto Epätyydyttävät lämpöolot Päivi Rauramo 2014 Yleisimmät sisäilmahaitat • tunkkaisuus ja epämiellyttävät hajut • ilman epäpuhtaudet, kuten pölyt, allergeenit, mikrobit ja kaasumaiset aineet • veto ja puutteellinen ilmastointi • liian korkea tai alhainen lämpötila • ilman kuivuus tai liiallinen kosteus Päivi Rauramo 2014 18 Säteily • Valoa lukuun ottamatta kaikki säteily on vähennettävä sellaiselle tasolle, että se ei aiheuta vaaraa tai haittaa työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. • Nykyisten näyttöpäätteiden ei ole osoitettu aiheuttavan terveyshaittoja. • Näyttöpäätteen ympärille syntyy staattinen sähkökenttä. • Staattisen sähkökentän ja pölyn yhteisvaikutuksesta on epäilty aiheutuvan ihooireita tai jopa sähköyliherkkyyttä. Kiistatonta näyttöä asiasta ei ole. Päivi Rauramo 2014 Kemikaalit • Kemikaalien turvallinen käyttö työpaikalla edellyttää, että käytössä olevat kemikaalit on luetteloitu ja että niiden ominaisuuksista ja käyttöturvallisuudesta on omaksuttu turvallisen työskentelyn kannalta tarpeellinen tieto. • Tämä on työnantajan vastuulla. • TUKES: www.kemikaalineuvonta.fi Päivi Rauramo 2014 19 Vaaralliset kemikaalit • Kemikaali on joko aine tai aineiden seos eli valmiste. • Vaarallinen kemikaali voi olla: – terveydelle vaarallinen – ympäristölle vaarallinen – palo- ja räjähdysvaarallinen. Päivi Rauramo 2014 Koneet, laitteet, työvälineet Työssä saadaan käyttää vain sellaisia koneita, työvälineitä ja muita laitteita, jotka ovat niitä koskevien säännösten mukaisia sekä kyseiseen työhön ja työolosuhteisiin sopivia ja tarkoituksenmukaisia. Myös niiden oikeasta asennuksesta ja tarpeellisista suojalaitteista ja merkinnöistä on huolehdittava. Koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden käyttö ei muutenkaan saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa niillä työskenteleville työpaikan työntekijöille tai muille työpaikalla oleville henkilöille. Päivi Rauramo 2014 20 Koneet, laitteet, työvälineet • Työntekijän tulee työnantajalta saamiensa käyttö- ja muiden ohjeiden mukaisesti sekä muutenkin ammattitaitonsa ja työkokemuksensa mukaisesti käyttää oikein koneita, työvälineitä ja muita laitteita ja niissä olevia turvallisuus- ja suojalaitteita. • Koneeseen, työvälineeseen tai muuhun laitteeseen taikka rakennukseen asennettua turvallisuus- tai suojalaitetta ei saa ilman erityistä syytä poistaa tai kytkeä pois päältä. Päivi Rauramo 2014 Sähköturvallisuus • Sähkölaitteiden suunnittelu, rakentaminen ja korjaus sekä huolto edellyttävät erit. sähköalan asiantuntemusta. – Näitä saavat tehdä vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) sähköurakoitsijarekisteriin rekisteröidyt sähköalan ammattilaiset. • Työnantajalla on vastuu sähköasennusten ja –laitteiden palo- ja henkilöturvallisuudesta • Kuntoa on tarkkailtava ja vioittuneeksi havaittu laite on kytkettävä jännitteettömäksi Päivi Rauramo 2014 21 • Korjaus- ja muutostyöt on teetettävä mahdollisimman pian siihen oikeutetulla ammattihenkilöllä. • Sähkölaitteet, -johdot ja pistorasiat oltava ehjiä. • Johdot asetettava niin, että ne on suojattu mekaanisilta vaaroilta eivätkä aiheuta haittaa työpaikalla liikkuville. • Asettelussa käytetään kaapelihyllyjä. • Sähkökeskustilat pidetään siisteinä. • Sähkölaitteet oltava käyttötarkoitukseen sopivia. • Kosteissa, räjähdysvaarallisissa tai ahtaissa johtavissa tiloissa sähkölaitteilta ja sähkötyökaluilta edellytetään erityisvaatimuksia. Päivi Rauramo 2014 Hyvä sisätyöympäristö A+B+C • A. sisäympäristötekijät ovat kunnossa • B. tilojen käyttäjät ovat sisäympäristöön tyytyväisiä, eivätkä koe tiloihin liittyviä terveyshaittoja ja • C. työpaikalla on hyvät toimintatavat rakennuksen ylläpidossa, huollossa ja sisäympäristöongelmien selvittämisessä. Päivi Rauramo 2014 22 Tavoitteena käyttäjälähtöiset ja toimivat työtilat • Suunnitteluvaihe luo puitteet sisäympäristön laadulle. • Sovitetaan: – eri käyttäjäryhmien tarpeet – työprosessin sujuvuusvaatimukset – sisäympäristön laatuun vaikuttavat osatekijät kuten talotekniikka, tilajärjestelyt ja käytettävyys. Päivi Rauramo 2014 23
© Copyright 2024