1. No category

2.2015
Versowood-konsernin sidosryhmälehti
1
Pääkirjoitus
Sisältö
Kilpailukyky kuntoon
S
uomen talouden näkymät ovat pysyneet
vaisuina öljyn hinnan laskusta ja euron heikentymisestä huolimatta. Suomen vienti
ei ole saanut haluttua nostetta heikentyneestä valuutasta, koska samaan aikaan tärkeiden
kauppakumppaneiden — Ruotsin ja Venäjän — valuutat ovat heikentyneet vielä enemmän. Euroaluetta vaivaa aneeminen kasvu, ja alueen yritysten
kannattavuusongelmat ovat vähentäneet investointeja. Kasvu olisi välttämätöntä, mutta mistä
se haetaan, jos ei täällä pärjätä ja uskalleta investoida? Kotitalouksien ja yritysten luottamusta
on saatava nousuun, ja siihen toimenpiteinä ovat
nopeat ja merkittävät julkisen sektorin ja työmarkkinoiden uudistukset. Vetoapua ei tule, kilpailukyky on laitettava kuntoon.
Työmarkkinoiden joustoja tarvitaan lisää. Työelämän uudistukset sekä muun muassa paikallisen
sopimisen edistäminen ovat tärkeitä hankkeita.
Tarvitsemme pitkäjänteisiä, maltillisia palkkaratkaisuja tuleville vuosille, työaikapankin kehittämisen sekä koeajan pidentämisen ja takaisinottovelvoitteen lyhentämisen. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin saada Suomen julkinen talous kuntoon ja
tasapainoon, koska velaksi eläminen ei voi jatkua.
Sahatavaran hinta on laskenut viimeisen vuoden
aikana kysynnän ja rakentamisen hiipuessa. Puumarkkina ei ole reagoinut sahatavaran hinnan laskuun toisin kuin Ruotsissa. Raaka-aineen kilpailukyvyn turvin ruotsalaiset sahat ovat viime aikoina
sahanneet terät punaisina. Puukauppa on Suomessa käynyt viime vuosina tasaisemmin, mutta ei
riittävällä tasolla ja sellaisella hinnalla, jolla sahatkin olisivat voineet pärjätä Suomi-Ruotsi-kisassa.
Myös puukaupan on muututtava. Sukupolvenvaihdoksien helpottaminen, perikuntien pakkopurku ja sähköinen puumarkkinapaikka tulevat
olemaan toimenpiteitä puukaupan sujuvoittamiseksi. Oletettavasti nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä 10-15 miljoonan lisäkuution saamiseksi jo lähivuosina suomalaisista metsistä.
Tukkien latvaläpimitan nostaminen ja ennakkoveromalli saattavat olla toimivia ratkaisuja. Ennakkoveromallissa veropohja laajenisi, aktiivisten
myyjien verotusta kevennettäisiin ja passiiviset
myyjät joutuisivat verotuksen piiriin. Myös toimialan yritysten yhdistämiset voisivat olla keino lisätä markkinoiden tasapainoa ja dynamiikkaa.
Kiina on tullut jäädäkseen Suomen sahatavarakauppaan. Kiina panostaa lähivuosina
voimakkaasti vihreään rakentamiseen. Kiinan hallitus on julkaissut tavoitteet, joiden mukaan jo
vuonna 2018 vihreiden rakennusmateriaalin osuus
nousee 30 prosenttiin ja vihreän rakentamisen
osuus puoleen koko rakentamisen määrästä. Myös
lapsisäännöstelyn purkaminen lisää huonekalujen
tarvetta ja puun kysyntää Kiinassa. Amerikan talous jatkaa elpymistä seuraavat vuodet ja pitää rakentamisen siellä hyvällä tasolla. Japanissa rakentaminen aktivoituu ennen vuoden 2017 seuraavaa
alv-nostoa. Suomessa ja Euroopassa rakentaminen on jo tehnyt pohjakosketuksen, ja elpyminen
on oletettavasti jo alkanut. Markkinatilanteen perusteella odotamme ensi vuodeksi myynnin kasvua ja toivottavasti saamme myös avattua uusia
markkinoita. Näköpiirissä on esimerkiksi vienti
Iraniin, joka oli 1980-luvulla merkittävä sahatavara- ja pylväsmarkkina. Kaksi peräkkäistä, lämmintä talvea on sekoittanut bioenergiasektoria, joten
kylmä talvi on tervetullut.
Olemme yhtiönä tehneet paljon hyviä toimenpiteitä ja meillä on talossa hieno porukka. Sahojen
roolittaminen, koko prosessin kattava suunnitelmallinen toiminta, tuotantojen tehostustoimenpiteet ja järkiperäistämiset luovat hyvän pohjan sille, että ensi vuonna olemme entistä kovemmassa
iskukunnossa, kun uusi nousu markkinoilla alkaa.
Kuljemme turvallisuus ja laatu edellä kohti kannattavaa kasvua!
Versio 02 | 2015
12
14
18
20
20
Pääkirjoitus
Talouskatsaus
Myynti- ja markkinakatsaus
Puutilannekatsaus
Varman Risto Murron haastattelu
Työn äärellä
Sahuri johtaa sahausbalettia
Reagoivasta turvallisuuskulttuurista
kohti yhä ennakoivampaa
toimintakulttuuria
Riihimäen avoimet ovet
Ajankohtaista
Kauden tuote – Laadukasta
kutterilastua eläinsuojiin
Yhteystiedot
Nimitykset
Versowood Oy
Eetu Einiö, vientipäällikkö, sahatavarat ja jalosteet
Versowood Group Oy
Anna-Liisa Herrala, palkanlaskentapäällikkö
Riikka Yli-Leskijärvi, HR-päällikkö
Hyvää joulunodotusta ja onnea vuodelle 2016!
Ville Kopra
toimitusjohtaja
Yhteystiedot Versowood Oy, Teollisuustie 60, 19110 Vierumäki, Puh. 010 8425 100, faksi 010 8425 380
Toimitus Ville Kopra, Sonja Kelloniemi, Pekka Peltonen Toimittaja Autiomaa Oy, Johanna Autio
Taitto Mainostoimisto Fortuna Oy Painopaikka Painotalo Plus Digital Oy Kuvat Versowood Oy, PhotoDance, Valmela
2
2
3
4
6
8
10
Merkkipäivät
Versowood Oy,
50 vuotta
Auvinen Seppo
Harju Jari
Häkkinen Pekka
Hänninen Vilho
Knuuti Sakari
Kärpänen Veijo
Pulkka Harri
Saloniemi Kari
Selonen Jouko
Viitamäki Jussi
Vähälä Veli-Pekka
4041 0089
2.5.
27.4.
15.6.
23.1.
21.1.
14.6.
31.1.
18.4.
15.6.
19.3.
2.5.
Versowood Oy,
60 vuotta
Frants Ivan
Järvisuo Lauri
Seppälä Berit
Talja Seppo
6.2.
1.4.
25.4.
13.6.
Talouskatsaus
Pienin askelin parempaan
Versowoodin ensimmäinen, uuden kierron mukainen 12 kuukauden tilikausi päättyi kesäkuussa.
Tulos jäi odotettua heikommaksi, mutta tulevan tilikauden uskotaan korjaavan tilannetta.
T
ilikauden alkaessa sahatavaratuotteiden ja jatkojalosteiden näkymät olivat
myönteiset, mutta rakennustoiminnan vähäisyyden vuoksi kaupankäynti kuitenkin hiipui
useilla markkina-alueilla. Liikevaihtoa kertyi 304,4 miljoonaa euroa, ja
18 miljoonan euron käyttökatetta
voidaan pitää olosuhteisiin nähden
siedettävänä.
- Onnistuimme useilla vientimarkkinoilla, mutta silti konsernin liikevaihto jäi odotuksia pienemmäksi.
Epävarma markkinatilanne ja rakennustoiminnan vähäisyys on yhdistelmä, jonka seurauksia on vaikea
paikata. Kun sahatavaran hinta on
samanaikaisesti laskenut, eikä raaka-aineen hinta ole joustanut alaspäin, näkyy se käyttökatteessa, selventää toimitusjohtaja Ville Kopra.
Kymmenen prosentin
kasvuodotukset
Tilikauden sahaustuotanto oli hieman yli miljoona kuutiota, ja sahauskapasiteetista oli käytössä noin 75
prosenttia. Sahaustuotannon ja valmistustoimintojen kehittämistä jatkettiin, mutta investointien määrä
jäi tavanomaista pienemmäksi. Pääosa 9,6 miljoonan euron investoinneista kohdistui kuivausprosessiin
ja aluejärjestelyihin, joiden avulla turvataan kasvumahdollisuudet
ja varaudutaan markkinakysynnän
muutoksiin.
- Teimme nyt vain välttämättömimmät investoinnit. Pitkällä aikavälillä investointeja on kuitenkin tehtävä noin 12–14 miljoonalla eurolla tilikausittain, jotta investointivelkaa ei
kerry ja tuotantokoneisto pysyy modernina ja tehokkaana, Kopra toteaa.
Kuluvan tilikauden tavoitteena on
reilun 330 miljoonan euron liikevaihto sekä parempi käyttökate
kuin edellisellä tilikaudella. Syksy
onkin ollut myynnin osalta euromääräisesti jo vuoden 2014 syksyä
parempi. Tilauskanta on suurempi
ja varastot pienemmät. Vaikka ennustettavuus onkin yhä heikko, uskotaan
talouden ja rakentamisen kehittyvän
Versowood-konsernin tunnusluvut
Syksy on ollut myynnin
osalta euromääräisesti
jo vuoden 2014
syksyä parempi.
Tilauskanta on
korkeampi ja varastot
pienemmät.
7/14 - 6/15
2014 - 6/15 (18 kk)
Liikevaihto
304,4 m€
456,2 m€
Käyttökate
18,1 m€
43,6 m€
Liikevoitto
3,9 m€
24,3 m€
Omavaraisuusaste
26 %
26,4 %
Taseen loppusumma
213,9 m€
220,2 m€
Investoinnit
9,7 m€
31,1 m€
Henkilöstö (keskimäärin)
707
715
Henkilöstön keski-ikä
45,3
43
Työsuhteen keskimääräinen pituus
13,2
12,8
Liikevaihdon jakautuminen 7/14 - 6/15
1%
Kotimaa
EU-maat
13 %
Afrikka ja Lähi-itä
16 %
Japani, Kiina, Aasia
50 %
Muut
20 %
positiiviseen suuntaan.
- Uskon, että olemme menossa
pienin askelin parempaan suuntaan.
Toivotaan, että pääsemme pian normaalirytmiin sekä toiminnan että investointien kanssa.
Avautuvia mahdollisuuksia
Sahaustoiminnan ohella myös muut
toimialat ovat polkeneet enemmän
tai vähemmän paikallaan. Japanin
hiljenemisen myötä liimapuut ovat
liikkuneet tahmeasti, infra- ja pylväspuolella osan myyntiä on nakertanut
päämarkkinoiden loistaminen poissaolollaan, ja lämpimät talvet ovat verottaneet energiatoimialan kasvua.
Kotimainen teollisuus on kuitenkin
käynyt normaalisti, joten pakkaustoimiala on säilyttänyt vakautensa.
- Energialiiketoiminnasta uskomme, että tuleva talvi on edellisiä talvia
Liikevaihto liiketoimialoittain 7/14 - 6/15
3% 4%
Sahausliiketoiminta
Sivutuotteet (ml. kuitukauppa)
9%
Ensiasteen jalosteet
6%
46 %
14 %
Liimapuuliiketoiminta
Puupakkausliiketoiminta
18 %
parempi. Pelletien kysyntä on kasvanut, ja olemme saaneet isoja toimituskohteita kotimaasta. Tämän ansiosta
pellettejä ei enää tarvitse lähteä viemään ulkomaille, toteaa toimitusjohtaja tyytyväisenä.
Energiatoimialan
piristymisen
ohella infra- ja pylväsmarkkinakin
näyttäisi palaavan vähitellen normaaleille raiteilleen. Versowood on
aloittamassa pylväsvientiä Kuubaan,
ja vanhoista markkinoista Libya on
jälleen avautumassa.
- Lähi-idässä on markkinapotentiaalia, kunhan vakaus säilyy ja levottomuudet pysyvät aisoissa. Englantia ja Saksaa lukuun ottamatta EUalueen kansantalouksien elpyminen
ja kysynnän kasvu on yhä hidasta,
vaikka esimerkiksi kotimaassa rakentamisen pikainen herääminen olisi
tarpeista käsin katsottuna lähes
Infraliiketoiminta
Energialiiketoiminta
välttämätöntä, huomauttaa Kopra.
Kiinassa Versowood-konsernilla on
vahva jalansija, vaikka kilpajuoksu
ruotsalaisten kanssa onkin jatkuvaa.
Valuutan lisäksi naapurimaan kilpailuetua kasvattaa Suomea toimivampi
puukauppa, jonka hinnat joustavat
markkinatilanteiden mukaan. Kotimaassa puukauppa on Kopran mukaan käynyt kohtuullisen tasaisesti,
mutta hintojen jousto on ollut olematonta. Jatkon kannalta alan toimijoita
askarruttanee entistä enemmän puukaupan dynamiikka.
- Sahoilla on edessään mielenkiintoiset ajat, kun uusien sellutehdasinvestointien myötä kuitupuun tarve
kasvaa merkittävästi. Tukkeja mitä ilmeisimmin on reilusti tarjolla, mutta
liiketoiminnan kannalta tukkien hinta on ydinasia. /
3
Myynti- ja markkinakatsaus
Signaaleja paremmasta
Vaikka sahatavaratuotteiden hintakehitys onkin tänä vuonna ollut odotettua heikompi, mukaan on mahtunut
myös positiivista kehitystä. Pitkän tunnelin päässä näkyy valoa, eikä tunnelissa ole juna.
S
ahateollisuus on elänyt
ylitarjontatilanteessa lähes
koko vuoden. Markkinatilanteeseen nähden pohjoismaiset tuotantomäärät ovat olleet liian suuria, mikä on vaikuttanut sahatavaroiden hintaan: sekä
mänty- että kuusituotteiden hinnat
ovat laskeneet koko vuoden. Tilanne on ollut haastava myös Suomen suurimmalle kuusisahurille
Versowoodille.
- Vaikka kesän aikana näkyikin
ensimmäisiä merkkejä kuusimark-
4
Versio 02 | 2015
kinan kääntymisestä, ei sahureiden tilanne normalisoidu ennen
kuin kotipesä-Eurooppa piristyy,
avaa Versowoodin myyntijohtaja
Eero Valio tilannetta.
Lupaavaa kehitystä lähes kaikilla
markkinoilla
Toiveita markkinoiden avautumisesta kuitenkin on. Iso-Britanniassa rakentaminen on jo jonkin aikaa
ollut aktiivista ja jatkunee samankaltaisena myös lähivuosina. Saksan
piristymisen ensimmäiset merkit
nähtiin kesällä, ja Ranska näyttää
seuraavan hitaasti perässä. Myös
Italia ja erityisesti Espanja ovat heräämässä.
- Mitään merkittävää noususuhdannetta ei vielä ole näköpiirissä,
mutta pohjat on luultavasti nähty,
toteaa Valio.
Japani on toipunut vuosi sitten
tehdystä arvonlisäveron korotuksesta ja palannut takaisin 900 000
taloaloituksen vuosivauhtiin. Hyvän vireen uskotaan jatkuvan ainakin muutaman vuosineljänneksen
ajan, ennen kuin vuoden 2017 arvonlisäveron korotus alkaa vaikuttaa
markkinaan.
Pohjois-Afrikassa tilanne on
Egyptiä lukuun ottamatta säilynyt
suhteellisen vakaana. Versowoodin
tärkeimmällä mäntymarkkinalla Algeriassa myyntikanavien uudelleenjärjestely on sujuvoittanut kaupankäyntiä entisestään. Suomalaisen
sahateollisuuden suurin huolenaihe
on tällä hetkellä kuitenkin Egypti,
jonka valuuttavaikeudet ovat vaivanneet mäntysahatavarakauppaa
ystävällisten rakennusmateriaalien
nostamisesta nykyisestä 0,2 prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2020
mennessä sekä samalla omien luonnonmetsien hakkuiden kieltäminen vuoteen 2017 mennessä lisäävät vientimahdollisuuksia merkittävästi.
- Erittelyt ovat monipuolistuneet,
ja kertakaupat ovat hyvänkokoisia.
Kiina käy kannaltamme yhä mielenkiintoisemmaksi, ja potentiaalia löytyy myös Kiinan naapurimaista kuten Taiwanista, Vietnamista ja ehkä
lähivuosina myös Intiasta.
Versowood on
tämänvuotisella
150 000 m3
vientipotillaan
todennäköisesti
Pohjoismaiden suurin
kuusisahatavaran
toimittaja Kiinassa.
Kohti uusia markkinoita
koko vuoden. Versowood on tähän
saakka pystynyt säilyttämään myyntimääränsä, mutta hinta on ollut
heikko.
- Toivottavasti kaupankäynti pysyisi edes nykyisellään, etteivät tavarat alkaisi tehdä pesää varastoon,
Valio huokaa.
Yhdysvalloissa uusien talojen
aloitusmäärä on ylittänyt 1,2 miljoonaa, mitä pidetään sellaisena määränä, jota Kanadan sahatavaravirrat
eivät riitä kattamaan. Sahatavaravirtojen oletetaankin pian käänty-
vän Euroopasta Yhdysvaltoihin, mikä tekee tilaa suomalaisille omilla
lähimarkkinoillaan.
Mahdollisuuksien Kaukoitä
Kanadan panostus oman mantereen
tarpeisiin on tehnyt suomalaisille
tilaa myös Kiinassa. Vaikka Kiinan
talous onkin hidastunut, on kasvutahti edelleen kova ja kuusisahatavaran kysyntä kiihtynyt. Versowood
on tämänvuotisella 150 000 m3 vientimäärällään todennäköisesti suurin pohjoismainen kuusisahatavaran
toimittaja Kiinassa. Hyvien ja vakiintuneiden asiakkuuksien ansiosta kuluvan tilikauden tavoitteita on
voitu edelleen tarkistaa ylöspäin.
- Viime vuonna veimme 80 000 m3,
ja kuluvana vuonna lähes tuplasimme määrät, Valio iloitsee.
Kiina on nykytilanteessa Versowoodin tärkein vientimaa. Yhtiöllä
on Kiinassa oma asiakaskuntansa,
joka arvostaa suomalaista kuusta
ja sahatavaroiden laatua. Markkinan
kasvun lisäksi Kiinan hallituksen tekemät päätökset mm. ympäristö-
Kotimaan tilanne näyttää jumiutuneen paikoilleen. Versowoodilla on
Suomessa kahdenlaisia asiakkaita,
tukkureita ja teollisia loppukäyttäjiä.
Tukkureiden ostomäärät ovat pysyneet tasaisina, mutta teollisten asiakkaiden kanssa käytävä kauppa on
seurannut rakentamisen matalaa
trendiä.
- Rakentamisen ennusteet pysyvät
lähitulevaisuudessakin varsin vaatimattomina, eikä alkavana vuonna
ole oletettavissa merkittävää parannusta, toteaa Valio.
Katseet on käännetty uusille
markkinoille ja uusasiakashankinta
nostettu konsernin agendalle aivan
uudella tavalla. Syksyllä teetetyn
markkinatutkimuksen seurauksena
Versowood on tehnyt kartoitustyötä Baltian maissa ja panostaa alueelle myös henkilöresursseja. Samalla
konseptilla edetään Puolaan ja muihinkin Itä-Euroopan maihin. Myös
joulukuiselta vienninedistämismatkalta Iraniin odotetaan paljon.
- Iran oli 70–80-luvulla merkittävä sahatavaramarkkina suomalaisille. Yritämme lämmittää näitä suhteita uudelleen.
Keski-Euroopassa Versowoodin
päämääränä on markkina-aseman
vahvistaminen. Vajaa vuosi sitten
perustettu Saksan myyntikonttori
on jo vakiinnuttanut asemansa saksankielisen markkina-alueen tukikohtana. Vaikka myyntikonttori perustettiinkin vaikeassa markkinatilanteessa, ratkaisu on Valion mukaan
osoittautunut oikeaksi. Odotukset
alkuvuodelle ovat positiiviset.
- Ensi vuoden ykköskvartaalille lähdetään hakemaan hinnankorotuksia. Mikäli talven säät ovat
tavanomaiset, uskon, että jo kakkoskvartaalilla Keski-Euroopan sahatavaramarkkinoilla eletään mielenkiintoisia aikoja. /
5
Puutilannekatsaus
6
Versio 02 | 2015
Puun takaa
Kulunut vuosi ei tule jäämään aikakirjoihin suurena puukauppavuotena. Sen sijaan elokuun alusta aina
marraskuun alkupuolelle saakka koko syyskausi on ollut poikkeuksellisen suosiollinen puunkorjuun kannalta.
Lämpimällä ja kuivalla syksyllä on myös kääntöpuolensa – mitä pidempään maa pysyy sulana, sitä enemmän
pitää löytyä kesäkorjuukelpoisia leimikoita ja juurikäävän itiöt jatkavat leviämistään.
P
seet lujuuttaan, kun puuta on korjattu perinteisiltä talvileimikoilta.
Syksyn aikana on pystytty korjaamaan lukuisia talvikohteita, joihin
parina edellisenä leutona talvena
ei ole ollut mitään asiaa. Korjuukelejä ei voi siis entiseen tapaan
ennustaa kalenterin perusteella, koska talvet ovat lyhentyneet
ja lauhtuneet. Tämän vuoksi kuivien maiden korjuukohteiden tarve kasvaa entisestään. Myös konevalmistajat kehittävät kalustoaan
pehmeille maille, mikä pidentää kasvatushakkuiden korjuukautta. Ympärivuotisen puunkorjuun kannalta
kynnyskysymykseksi muodostuukin
tiestön heikko kunto. Yhteiskunnan rahojen jaossa tiemäärärahojen
uukauppaa on tehty ensimmäisen 10 kk aikana paria
edellistä vuotta laiskemmin.
Erityisesti tukkikauppaa on
tehty kasvaviin sahausmääriin nähden aivan liian vähän. Hintataso on
pysynyt vakaana, mutta siitä huolimatta varsinkin sahapuun tarjonnassa on ollut koko ajan pientä
niukkuutta. Suuri kysymys lähitulevaisuudessa onkin, miten vuotuinen puuntarjonta saadaan nostettua
pysyvästi useita miljoonia motteja
nykytasoa korkeammalle, vieläpä
enenevässä määrin kesäkorjuukelpoisissa kohteissa.
Kuluneen syksyn aikana korpisoiden rahkasammalet ovat pölisseet kuivuuttaan ja savikot jytis-
korottamista tärkeämpää ja järkevämpää sijoituskohdetta metsätalouden kannalta on vaikea löytää.
Kesäkorjuukauden pidentyessä
myös erilaisten itiöiden leviämisaika
pitenee. Tästä on ikävänä esimerkkinä juurikääpä, joka jo pitkään tehdyistä torjuntatoimenpiteistä huolimatta on jatkanut leviämistään
kohti pohjoista ja perinteinen kuusen vitsaus on iskenyt laajalti myös
männiköihin. Suomen metsät ovat
pahasti sairaita. Juurikäävän leviämisen estämiseksi valtio on tukenut
juurikäävän torjuntaa Kestävän metsätalouden rahoituslain (KEMERA)
avulla osallistumalla torjunnasta
aiheutuviin kustannuksiin. Valtiontalouden heikon tilanteen vuoksi
KEMERA:an kuitenkin kaavaillaan
nyt muutoksia leikkaamalla määrärahoja. Näin ei saa tapahtua, sillä tämä
vaarantaa metsiemme terveyden
pitkälle tulevaisuuteen. Juurikäävän
torjunnan on sanottu olevan sairaiden metsien hoitoa. Kuten ihmistenkin kohdalla on toteutunut, tavoitteena on jossain vaiheessa päästä
myös metsien osalta niiden terveydenhoitoon. Siitä ollaan vielä valitettavan kaukana. Kaavailtu KEMERArahojen leikkaus juurikäävän torjunnasta on vastaava toimenpide,
kuin lopetettaisiin julkinen sairaanhoito. Siihen meillä ei ole varaa. /
Jussi Torpo
metsäpäällikkö
Versowood Oy
Kumulatiiviset puun ostomäärät yksityismetsistä
Kantohinnat Suomessa 2010-2015
Kaikki ostajat
4 viikon liukuva keskiarvo
50
Milj. m3
EUR/m3
80
2015
2014
2013
2012
40
Mäntytukki
Kuusitukki
Koivutukki
Mäntykuitu
Kuusikuitu
Koivukuitu
60
30
40
20
20
10
1
4
7
10
13
16
19
22
25
28
31
34
37
40
43
46
49
52
0
2010
2011
2012
2013
2014
2015
Viikot
Lähde: Metsäteollisuus ry 2.11.2015
7
Risto Murron haastattelu
8
Versio 02 | 2015
Ei nopeita ratkaisuja,
ei oikoteitä
Suomi on odottanut rullaustiellä nousukiitoon lähtöä jo useamman vuoden. Moottorit eivät ole käynnistyneet,
eikä kone ole näillä näkymin sellaisenaan enää lentokelpoinen. Asiantuntijan mukaan tarvittava korjausliike
on raskas ja vie aikaa.
V
arma hoitaa noin 66 000
yrityksen ja yrittäjän työeläketurvaa, ja yhtiön vakuutusten piirissä on noin
860 000 suomalaista eläkkeensaajaa.
Yksi suurimmista asiakassektoreista on suomalainen teollisuus. Myös
Versowood on valinnut Varman yhteistyökumppanikseen.
Varma on vakuutusmaksutuloilla ja sijoitettavalla varallisuudella
mitattuna Suomen suurin yksityinen työeläkevakuuttaja. Se on myös
42 miljardin euron varallisuudella
Suomen suurin yksityinen sijoittaja.
Finanssikriisistä vahvasti toipuneen
eläkeyhtiön sijoitukset on hajautettu monipuolisesti eri varallisuuslajeihin kotimaassa ja ulkomailla.
Suomi on kuitenkin edelleen Varman suurin yksittäinen sijoitusalue.
Yhteiskunnallisesti merkittävän
asemansa vuoksi yhtiö seuraa aktiivisesti talouden ja työllisyyden kehitystä. Helsingin Salmisaaren pääkonttorissa Suomen tilanteesta piirtyvä näky ei ole mairitteleva. Varman
toimitusjohtaja Risto Murto kuvailee 2010-lukua menetetyksi vuosikymmeneksi.
- Tämä vuosikymmen on alhaisimman kasvun vuosikymmen Suomessa sitten toisen maailmansodan.
Kaksi tietä kasvuun
Suomea on usein verrattu menestyneeseen naapurimaahan Ruotsiin,
jonka BKT on finanssikriisin jälkeisenä aikana tehnyt pesäeroa Suomeen jo 15 prosenttiyksikön verran
tämän vuoden loppuun mennessä.
Vaikka oma valuutta antaakin lisävapauksia ja joustonvaraa suhdanteissa, ei se riitä selitykseksi.
Murto hakee etumatkan syitä
Ruotsin pitkästä historiasta, kymmeniä vuosia Suomea aiemmin alkaneesta kansainvälistymisestä, maahanmuuttopolitiikasta ja paremmasta
palvelusektorista.
- Ruotsi on onnistunut yhdistämään raskaan teollisuuden, brändiosaamisen ja yritteliään palvelusektorin. Palvelut ja teollisuus eivät ole
toistensa kilpailijoita, vaan joustava
palvelusektori tukee myös teollisuuden kilpailukykyä.
- Ruotsi on kuin kimalainen, joka
näennäisesti fysiikan lakeja uhmaten
pystyy lentämään. Suomi on kimalainen, joka fysiikan lakeja peläten on
jäänyt maahan.
Maa polkee paikallaan, valtionvelka kasvaa, uusia työpaikkoja ei synny,
eikä vienti vedä. Murto tarjoaa lentoon pääsemiseksi kahta polttoainetta – julkisen talouden tasapainotusta
ja kilpailukyvyn parantamista – mutta painottaa, että kiitotie on pitkä.
- Julkisen talouden tasapainotukset
ovat helpompia ja nopeampia toteuttaa, sillä ne eivät vaadi uudistumista.
Palveluihin, tukiin ja tulonsiirtoihin
koskeminen vaikuttaa kuitenkin vähäosaisten ja keskiluokan ostovoimaan ja leikkaa näin ollen kotimarkkinoiden kasvua ainakin hetkellisesti.
Tämän vuoksi taloutta on samaan aikaan välttämätöntä tukea talouspoliittisin keinoin.
Kasvun edellytyksiksi toimitusjohtaja nostaa kaksi ydinasiaa: viennin
kilpailukyvyn parantamisen sekä verokiilan pienentämisen. Suomi näyttäytyy kalliina ja jäykkänä maana
kautta linjan, ja sille on tehtävä jotain.
- Meitä ympäröivien kilpailijamaiden inflaatio on jäänyt alhaiseksi, joten
palkkamalttia tarvitaan. Pelkillä nollaratkaisuilla ei teollisuuden kilpailukykyä valitettavasti korjata nopeasti.
Palvelusektorin ongelmana on puolestaan se, että raskas verorakenne tappaa palvelumarkkinoiden syntymisen.
Suomi ponnistaa palveluista
Maahanmuuttoa on jo pidemmän aikaa pidetty Suomen tulevaisuuden
kannalta välttämättömänä. Maahanmuutto on tapahtunut kuitenkin no-
peammin kuin odotettiin, ja kotouttamisen onnistuminen ratkaisee tulevaisuuden suunnan monella tapaa.
- Maahanmuuttajien integrointi
osaksi suomalaista työelämää ja yhteiskuntaa on eräs avaintekijä talouskasvun aikaansaamiseksi.
Murron mukaan ratkaisu löytyy
yksityiseltä palvelusektorilta, jossa
on sekä työllistämistarvetta että halua työllistää.
- Sen sijaan että viiden euron pizzoista tehdään ongelma, tulisi ne
tai vaikkapa pelisääntöjen mukaan
tarjottavat kymmenen euron parturit nähdä mahdollisuutena, viittaa Murto julkisuudessa käytyyn
keskusteluun.
Palvelusektorin nostamiseen kasvun veturiksi liittyy vielä paljon vaikeita kulttuurin ja lainsäädännön
muutoksia, joiden ratkomiseksi tarvitaan valtiovallan joustoa ja tahtoa.
Prosessi on kuitenkin jo alkanut.
- Ilmassa on paljon positiivisia
signaaleja, mutta juhlapuheista on
vielä pitkä matka siihen, että muutos näkyy yritysten arjessa ja toimintaedellytyksissä, Murto muistuttaa.
Verotuksen ja työn sivukulujen
ohella ongelmia synnyttää esimerkiksi nykyinen asuntopolitiikka.
Kun asunnot ja työpaikat eivät kohtaa, asumiskustannukset nousevat
kohtuuttomiksi siellä, missä työtä on. Tämä puolestaan vaikuttaa
reaaliseen kilpailukykyyn ja kasvupotentiaaliin, koska merkittävä osa
ihmisten tuloista menee palveluiden
kuluttamisen sijaan asumiseen.
- Onneksi tämänkään sääntelyn
muuttaminen ei maksa mitään, ja
hallitus on jo tarttunut työhön. Tarvittavien uudistusten tekemiseksi ja
etenkin tulosten saamiseksi yksi hallituskausi on kuitenkin kovin lyhyt
aika, käytännössä tuloksia voitaneen
nähdä vasta seuraavan hallituskauden aikana. Se luo haastetta politiikan teolle.
Edessä vuosikymmenten työ
Vallitsevan tilanteen taustalla on
myös yrityskenttään sekä sen rakenteeseen liittyvä tekijöitä. Yksi tai
kaksi yrityssukupolvea jäi Suomessa
syystä tai toisesta liian ohueksi. Kasvupotentiaali on kadonnut, eikä sen
takaisin saaminen tapahdu hetkessä.
Myös toimialarakenne on kapea. Suomi on palannut enemmän tai vähemmän juurilleen, ja perusteollisuuden
merkitys on jälleen korostunut.
- Olemme nyt perusteollisuusmaa,
halusimme tai emme. Yksittäinen
Supercell ei - saavutuksia lainkaan
vähättelemättä - vielä tee Suomesta
hitech-maata. Vaikka insinöörejä ja
insinööriosaamista löytyykin, reaalista kilpailukykyä ei rakenneta pelkästään itsekseen harjoitellen. Olisi
aika myöntää, ettemme osaa itse tehdä kaikkia asioita. On aika lähteä hakemaan oppia sieltä, missä osataan.
Mitään uutta Nokiaa ei siis ole näkyvissä. Ne yritykset, joiden kanssa
tulevina vuosina työskennellään ja
joiden varaan Suomi rakentuu, ovat
Murron mukaan jo olemassa.
- Tarvitaan hyvinvoiva vientiteollisuus, jonka on puhallettava yhteen
hiileen yksityisen palvelusektorin
kanssa. Työpaikkojen synty nojaa
tällä hetkellä ennen kaikkea yksityisen sektorin toimeliaisuuteen.
Vaikka muutosta parempaan ei
aivan lähitulevaisuudessa olekaan
näköpiirissä, Murto ei pidä tilannetta toivottomana. Lähtökohdat ovat
kuitenkin realistiset.
- Suomalaisen yhteiskunnan elintaso on korkea, ja meillä on paljon
omia vahvuustekijöitä, kuten koulutusjärjestelmä ja kansakunnan sisäinen luottamus. Olemme sekä EU:n
että länsimarkkinoiden osa, ja tulevaisuutemme on vielä omissa käsissämme. Silti edessämme on helpostikin vuosikymmenen työ talouden
saattamiseksi kasvu-uralle. /
9
Työn äärellä
Jatkoa juttusarjaan, jossa
kuljemme koko
prosessin läpi
puukaupasta
valmiiksi
tuotteeksi
asiakkaalle.
Osa 4.
Timo Tyrväinen työn ääressä.
10
Versio 02 | 2015
Sahuri johtaa
sahausbalettia
Nykyaikaisen sahausprosessin valvonta on yhden miehen varassa. Muutamalla vilkaisulla sahuri voi seurata
tukin matkaa valmiiksi tuotteeksi saakka. Tarvittaessa hänellä on myös valta puhaltaa peli poikki.
T
imo Tyrväinen on työskennellyt Hankasalmen sahalla
vuodesta 2001 saakka. Tyrväisen isä toimi sahalla
Vapon aikaan metsätyönjohtajana ja
äitikin työskenteli yksikössä muutaman vuoden, joten saha oli luonteva
työpaikka myös Timolle. Sahalinjan uudistuksen yhteydessä vuonna
2010 mies siirtyi sahauksen järjestelijän tehtävistä sahuriksi.
- Työnkuva tuli tutuksi jo aiemmin, kun olin mukana hoitamassa
vanhaa linjaa. Nykyisen linjan käynnistyessä kaikki oli kuitenkin uutta
ja vaati opettelua, mutta kyllä nykyään jo tietää, mitä tekee ja miten
linja toimii, Tyrväinen toteaa.
Valvoo ja varmistaa
Tyrväinen valvoo sahausta tukin
syötöstä lajittelun lokeroille saakka.
Tehtäviin kuuluvat asetteiden teot
ja tarkastukset tuotannonohjausjärjestelmän mukaisesti, terien vaihdot,
yleisvalvonta ja ruuhkan purku linjan pysähtyessä. Kuorinnasta tulevien tukkien ruuhkat puretaan valvomosta käsin, mutta linjan tukkeutuessa purkutyöt tehdään miesvoimin.
Sahurin on huolehdittava, että
erän vaihdot ja asetteet ovat kunnossa, jotta tuotteet sahataan oikeanlaisesta puusta ja oikeat laadut putoavat rimoitusta varten oikeisiin
lokeroihin. Prosessi alkaa jo pihalta,
jossa tukinlajittelun on hoidettava
oma tonttinsa kunnialla. Tukkien on
päädyttävä niille varattuihin lokeroihin ja niistä edelleen sahattaviksi tuotannonohjauksen mukaisessa
järjestyksessä. Vaikka linja onkin
pitkälle automatisoitu ja työntekijöitä vain muutama, inhimillisen virheen mahdollisuus on aina olemassa.
- Virheitäkin sattuu, ja joskus sahaukseen tulee väärä puuerä. Jossain vaiheessa joku sen kuitenkin
aina huomaa, ja peli puhalletaan
poikki.
Erät määrittävät päivärytmin
Kuorinta, tukin kääntö, pelkkahakkuri, sahaus; sahurin edessä on
11 näyttöä, joiden kuvia ja antamaa
informaatiota Tyrväinen seuraa
herkeämättä. Työpäivä alkaa sahan
käynnistämisellä, jonka jokainen sahuri tekee omien rutiiniensa mukaisesti. Tuotantosuunnitelman lisäksi Tyrväinen tarkastaa asetteet ja
selvittää, onko esimerkiksi teriä
vaihdettu edellisen vuoron aikana.
Iltavuoroon tullessa on tärkeää selvittää, mitä edellinen vuoro on tehnyt ja miten työtä jatketaan.
- Työpäivät vaihtelevat, mutta
melko itsenäisesti hommiaan voi
tehdä. Suurten erien ajaminen on
puuduttavan tasaista. Jos eriä on
useita tai linja ruuhkautuu tai tapahtuu muuta yllättävää, päivät sujuvat vauhdikkaasti. Yksi työn hyvistä
puolista on myös työpaikan sijainti
aivan kodin lähellä, mies virnistää. /
/
11
Työturvallisuushanke
12
Versio 02 | 2015
Reagoivasta turvallisuuskulttuurista kohti
yhä ennakoivampaa
toimintakulttuuria
Kun työturvallisuutta aletaan kohentaa, toimintatapojen muuttaminen ei riitä. On tarpeen muuttaa
työskentelykulttuuria kokonaisuutena. Versowoodin kunnianhimoinen hanke tähtää juuri tähän,
sillä kulttuurin uudistuessa työtapaturmienkin määrä vähenee oleellisesti.
K
eväällä 2015 alkanut, koko
Versowood-konsernin laajuinen kokonaisturvallisuushanke vauhdittui syyskesällä. Elokuussa Vierumäellä järjestetyssä toimipaikkojen yhteisessä
koulutuspäivässä kerrattiin tehdyt
toimenpiteet ja suunniteltiin jatkotoimia.
Turvallisuus strategisena
ydinalueena
Versowoodin hankkeen tärkeimpänä
päämääränä on muuttaa Versowoodin turvallisuuskulttuuri nykyisestä
reagoivasta ja valvovasta kulttuurista ennakoivaan ja yhä oma-aloitteisempaan toimintaan. Hankkeen
tuloksena syntyvät toimintamallit
ohjaavat jokaista versowoodilaista
ottamaan oman turvallisuutensa
ohella vastuun myös työtoveriensa
turvallisuudesta ja laajasti ajateltuna kokonaisturvallisuudesta.
- Turvallisuus näkyy jo tontille
saavuttaessa, ilmenee työpisteestä
riippumatta kaikessa toiminnassamme ja ehkäisee vahinkojen sattumista – läpi konsernin, toimitusjohtaja
Ville Kopra summaa.
Työturvallisuus on kirjattu konsernin strategiaan eräänä ydinalueena ja sen parantamiseen panostetaan
seuraavan parin vuoden aikana voimakkaasti. Vireillä olevan hankkeen
yhteistyökumppanina on If Vahinkovakuutusyhtiö, jonka tavoitteena on auttaa asiakkaitaan luotaessa
aiempaa turvallisempia työympäristöjä. Suunnitelmien toteutuksesta
ja uusien toimintatapojen vakiinnuttamiseen tarvittavasta valmennuksesta vastaa Jorma Sonninen
Wise/Lean Oy:stä toimipaikkojen
esimiesten kanssa.
Keskustelua ja näkyväksi tekemistä
Elokuisen koulutuspäivän aluksi
toimitusjohtaja Kopra esitteli talouskatsauksen ja käsitteli työturvallisuuden taloudellista merkitystä.
Olennainen tunnusluku Versowoodin kannalta on tapaturmataajuus,
joka vuonna 2014 oli 77 tapaturmaa
miljoonaa tehtyä työtuntia kohti.
Hankkeen edetessä tapaturmataajuuden tavoite on laskea arvoon 10
vuoden 2017 loppuun mennessä.
- Euroina tämä tarkoittaa välittömät ja välilliset kustannukset laskien noin 800 000 € säästöä vuosittain, muistutti Kopra.
Toimenpiteiden etenemistä ja arviointia käytiin läpi toimipaikoittain.
Hankasalmelta terveiset toi tuotantopäällikkö Jukka Toiviainen, joka
kertoi saha-alueella tehdyistä liikennejärjestelyistä ja turvallisuusohjeiden päivityksestä.
- Turvallisuuskeskustelu on lisääntynyt ja työpisteiden siisteys
parantunut. Hyvistä suunnitelmista
huolimatta toimenpiteiden aikataulutuksen kanssa on ollut kuitenkin
ongelmia, Toiviainen kertoi.
Aikataulukeskustelu sivusi myös
resurssien tarvetta ja niiden kohdistamista. Osanottajat olivat yksimielisiä siitä, että kulttuurin muuttamiseksi ja vakiinnuttamiseksi esimiesten on johdettava entistä enemmän omalla esimerkillään. Esimerkillä johtaminen on perusasia, joka
perinteisyydestään huolimatta pätee
edelleen.
- Konkreettiset, arkeen kuuluvat
asiat tekevät hankkeen näkyväksi koko henkilöstölle ja osoittavat,
että jotain todella tapahtuu totesi
työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Tarvo Talja Vierumäeltä.
Esimerkkinä hankkeen näkyväksi tekemisestä mainittiin jokaisessa
toimipaikassa toteutettu ensiapukaappien päivitys.
Osanottajat yhtyivät Taljan huomioon siitä, että ilmapiiri turvallisuusasioiden ympärillä on myönteinen ja keskustelu aiheen ympärillä on
selvästi lisääntynyt. Viestinnän lisääminen kohosikin tärkeimpien asioiden joukkoon pohdittaessa uudistustarpeita.
- Tiedonkulkua pitää parantaa, sillä omien osahankkeiden lisäksi henkilöstöä kiinnostavat myös muiden
toimipaikkojen hankkeet, niiden tilanne ja niistä saadut kokemukset.
Virittämällä huippukuntoon
Koulutuspäivän toisen puoliskon
aikana vaihdettiin ajatuksia hankkeen edistämisestä ja koottiin huomioita tulevista toimenpiteistä.
Yksikkökohtaisissa ryhmissä asetettiin tavoitteet tapaturmataajuuden
vähentämiseksi hankkeen aikana eli
vuoden 2017 loppuun mennessä ja
laadittiin suunnitelmat tavoitteiden
saavuttamiseksi.
Meneillään olevassa hankkeen
vauhditusvaiheessa erityishuomion
kohteeksi otetaan sellaiset asiat,
jotka aloitusvaiheen kartoituksessa
ovat osoittautuneet vaikeimmiksi.
Tarkoituksena on löytää ja vakiinnuttaa toimintatapoja, joiden ansiosta tavoitteet saavutetaan. Vuoden 2016 alkupuoliskolle jatkuvan
vauhditusvaiheen aikana määritetään myös konsernin turvallisuuslinjaukset ja parannetaan sekä sisäistä että ulkoista viestintää.
Koulutuspäivänä esimiehet saivat oppia ja tukea muutoksen johtamiseksi omassa työympäristössään.
Hankkeen ytimenä on oppimisprosessin johtaminen. Aluksi kasvatetaan tietoa turvallisuusasioista, sen
jälkeen ymmärretään ja hallitaan
turvallisuusasiat osa-alueineen, ja
lopulta edetään turvallisuuden itsenäiseen kehittämiseen. Hankkeen
seuraavassa vaiheessa näihin asioihin syvennytään ja siten opin myötä kohotaan oppimisportaita yhä
ylemmäs.
Valmentava, luottamukseen perustuva johtamisote vauhdittaa turvallisuuskulttuurin uudistumista, totesi koulutusta vetänyt Sonninen. /
13
Riihimäen avoimet ovet
14
Versio 02 | 2015
Ovet auki
puunjalostusteollisuuteen
Syyskuun alkupuolella Riihimäen sahalla vietettiin avointen ovien päivää.
Aurinkoisena perjantaina yli 1000 vierasta tutustui sahan ja puupakkaustuotetehtaan toimintaan.
R
iihimäen yksikön avointen
ovien päivä oli luonteva jatko tapahtumalle, joka järjestettiin edellisenä syksynä
Hankasalmen sahalla. Kahden, eri
puolilla Suomea järjestetyn tapahtuman perusteella voidaan todeta, että avoimien ovien päivänä yhdistyivät erinomaisesti yleinen kiinnostus
Versowoodia kohtaan sekä yhtiön
halu avata toimintaansa sidosryhmille ja paikallisille asukkaille.ä
- Ihmisiä kiinnostaa nähdä, mitä
sahalla ja muissa tuotantolaitoksissa tapahtuu, ja me haluamme tehdä
yhtiötä ja toimialaa tutuksi. Harva
alan ulkopuolinen tietää vaikkapa
sitä, kuinka pitkälle automatisoitua
puunjalostusteollisuus on. Riihimäellä vieraat pääsivät seuraamaan
muun muassa robottien työskentelyä lavatehtaalla, kertoo toimitusjohtaja Ville Kopra.
Sahakierroksella vieraat pääsivät
tutustumaan niin sahaustuotannon eri vaiheisiin kuin kela- ja lavatehtaan toimintaankin. Läheisellä
metsäpalstalla oli käynnissä hakkuunäytös, jonne vieraat kuljetettiin bussilla sahan pihasta. Päivän
kruunasi kelavarastolla tarjottu lihakeittolounas, jonka lomassa saattoi
tutustua konsernin toimintaan ja
tuotteisiin tarkemmin.
15
16
Versio 02 | 2015
silloin aivan eri puuhaa. Siinä
eivät vasaramiehet roboteille pärjää,
Kurjanen tuumaili.
Läheltä ja kaukaa
1
Riihimäkeläinen Anitta Salin oli
jo pidemmän aikaa toivonut pääsevänsä tutustumaan sahan toimintaan. Aiemmin kotiseutuyhdistyksen kanssa tehty kävelykierros
rajoittui vain sahan piha-alueisiin,
ja vanha kesätyöntekijä odotti pääsevänsä tarkastamaan paikat myös
pintaa syvemmältä.
- Olin nuorena tyttönä Muttalan
varastossa varastotyöntekijän apulaisena ja työskentelin myös Paloheimon parkettitehtaalla. Vaikka vanhoja rakennuksia vielä onkin paljon
pystyssä, seinien sisäpuolella kaikki
on laitettu uusiksi, Salin kertoi.
Vanha paloheimolainen oli iloinen
avointen ovien tarjoamasta mahdollisuudesta verestää muistoja ja kiitteli samalla sitä, että saha on omistajanvaihdoksen jälkeen jatkanut
toimintaansa Riihimäellä.
2
Avointen ovien päivä houkutteli
kävijöitä myös kauempaa. Jorma
Kurjanen oli tullut paikalle Juupajoelta asti. Saha on ympäristönä
hyvinkin tuttu, mutta Riihimäellä Kurjanen ei ole aiemmin käynyt.
Sahakierroksen jälkeen hän oli vaikuttunut vanhojen rakennusten tehokkaasta käytöstä. Kurjaselle olivat
jääneet mieleen myös kelatehtaan
robotit.
- Aikanaan meidänkin piti valmistaa keloja, mutta kyllähän se oli
1
2
3
4
Mukavaa vaihtelua työntekoon
3
Pukkilalainen metsänomistaja Jorma
Seppälä puolestaan on tehnyt puukauppaa Versowoodin kanssa vuosituhannen alusta asti. 190 hehtaarin
metsästä Seppälällä itsellään on vielä 40 hehtaaria, ja lopuista huolehtii
sukupolvenvaihdoksen myötä Seppälän tytär miehineen. Puukauppaa,
lähinnä harvennushakkuita, tehdään säännöllisesti.
Seppälä on käynyt Riihimäen sahalla aiemminkin, mutta tämä vierailu oli ensimmäinen Versowoodin
omistusaikana.
- On kiinnostavaa nähdä, minne
puu metsästä päätyy ja miten sitä jalostetaan. Versowoodin monipuolisuus mahdollistaa sen, ettei raaka-ainetta mene hukkaan, kiitteli Seppälä.
Vieras pyörähti myös hakkuunäytöksessä tervehtimässä urakoitsijaa,
joka on operoinut Seppälöidenkin
mailla.
- Vanhojen tuttujen tapaaminen
on aina mukavaa. Ostomiestäkin näkisi mieluusti useammin, mutta puukauppa on muuttunut yhä enemmän
sähköiseksi eikä kauppaa hierota enää
keittiön pöydän ääressä. Nuoremmalle sukupolvelle sähköpostien lähettely
on luontevaa, mutta itseäni ei haittaisi, vaikka kauppoja tehtäisiinkin
yhä entiseen tapaan, Seppälä pohti.
4
Vaikka avointen ovien päivä toikin
sahalle satoja ihmisiä, siitä huolimatta töitä tehtiin tavalliseen tapaan. Työntekijät eivät vierasmassoista hätkähtäneet, vaan päivä tarjosi ennemminkin vaihtelua arkeen.
Pakkauspuolella trukinkuljettajana toimiva Sami Jalovaara oli mukana avointen ovien järjestelyissä
ja teki tapahtumaviikolla tavallista
pidempiä päivää kyltitysten, siivousten ja reittien tarkistusten parissa. Perjantaina mies ennätti omien
töidensä ohella kierrättää yhden ryhmän sahan läpi.
- Hirveän hyvä fiilis kokonaisuudessaan. Mukavaa, että ihmiset pääsevät katsomaan, mitä työhömme
sisältyy. Päivä tarjosi vaihtelua myös
meille työntekijöille: tällaisia tapahtumia saisi olla useamminkin. /
Riihimäen avoimien ovien
päivässä kyselylomakkeen
täyttäneiden kesken
arvottiin palkintoja.
Arvonnassa onni suosi seuraavia henkilöitä.
Dag af Enehjelm, Janakkala
Hanna Syvänen, Renko
Veikko Linna, Askola
Matti Syrjänen, Karkkila
Kalevi Pullinen, Hausjärvi
Pertti Ikävalko, Vihti
Veli-Matti Kuisma, Riihimäki
Kirsti Peippola, Riihimäki
Ilkka Numminen, Loppi
Fiskars juhlavuoden kirves
Fiskars retkikirvessetti
Fiskars kalanfileointi setti
Fiskars kalanfileointi setti
Fiskars kalanfileointi setti
Versowood pipo ja heijastin
Versowood pipo ja heijastin
Villasukat ja Versowood heijastin
Villasukat ja Versowood heijastin
17
Ajankohtaista
Versowood vaihtoi
vihreään
Puutuoteteollisuuden
uusi edunvalvoja
S
O
sana tämän vuoden aikana toteutettua brändiuudistusta Versowood päivitti myös sahatavarapakettien kääreen. Raikas ja moderni
vihreä kääre korvaa jo vuosien ajan
käytössä olleen puna-keltaisen kääreen. Siirtyminen yksinomaan vihreisiin paketteihin tapahtuu tämän
vuoden loppuun mennessä.
uomeen on syntynyt uusi
edunvalvontajärjestö, joka
yhdistää puutuoteteollisuuden toimijat aiempaa paremmin. Siinä missä Suomen Sahat ry
valvoo sahojen etuja, huolehtii uusi
Puutuoteteollisuus ry suomalaisen
puutuoteteollisuuden edunvalvonnasta. Yhdistyksen tavoitteena on
edistää alan toimintaedellytyksiä,
kilpailukykyä ja loppukäyttöä sekä
vahvistaa puutuoteteollisuuden asemaa biotalouden toimijana. Yhdistys
myös koordinoi alan tutkimustoimintaa.
Versowood on yksi yhdistyksen
perustajajäsenistä, ja konsernin toimitusjohtaja Ville Kopra kuuluu
Puutuoteteollisuus ry:n hallitukseen.
Terveisiä Versowoodin sponsoroitavilta
V
ersowoodin pitkäaikainen
sponsoriyhteistyökumppani, yhdeksän suunnistuksen maailmanmestaruutta voittanut Minna Kauppi
ripusti lokakuussa kengät ja kom-
18
Versio 02 | 2015
passin naulaan ja vetäytyi huippuurheilusta. Kauppi jättää kuitenkin
oven auki suunnistukselle ja kertoo
saattavansa palata lajin pariin vielä
jollakin tavalla.
Konsernin toinen sponsoroitava, moninkertainen arvokisamitalisti, maastohiihtäjä Aino-Kaisa
Saarinen kertoi loppusyksystä iloisia uutisia: Saarisen esikoinen syntyy
toukokuussa. Hiihtäjättären suunnitelmissa on jatkaa hiihtämistä niin
kauan kuin hiihtoasu mahtuu päälle
ja palata takaisin ladulle mahdollisimman pian tähtäimessään Lahden
MM-hiihdot 2017.
Versowood kiittää Minna Kauppia
yhteisistä vuosista ja toivottaa onnellista odotusta Aino-Kaisalle.
Selkeyttä ja uusia vastuualueita myyntiin
K
onsernin myyntiorganisaatiota on uudistettu kesän jälkeen. Vientijohtaja Matti
Iso-Kuusela otti vastuunmäntytuotteista ja Hankasalmen
sahan varastomäärästä, varaston
sisällöstä sekä myynnin ja tuotannon sovittamisesta yhteen aiempaa
tehokkaammin.
Vientijohtaja Riku Hokkanen
vastaa kuusituotteista ja Matti IsoKuuselan tavoin Otavan ja Riihimäen sahoista.
Kotimaankaupan johtaja Jani
Ukkonen vastaa Vierumäen sahasta sekä markkinatoimenpiteistä
kotimaassa.
Hankasalmelta 115 vuotta
työhistoriaa eläkkeelle
Konsernin myynti- ja toimitusketjuista vastaava Eero Valio kertoo
uudistuksen selkeyttävän sekä Versowoodin omaa toimintaa että yhteydenpitoa asiakkaisiin. Vastedes
kutakin asiakasta palvelee vain yksi
ja sama henkilö. Puulajikohtainen
vastuunjako puolestaan virtaviivaistaa sahojen toimintaa ja selkeyttää
kokonaiskuvaa.
Imaveren
siirto
H
ankasalmen yksikön pitkäaikaiset työntekijät Ilmo
Halttunen, Markku Laitinen ja Seppo Hänninen
juhlivat eläkkeelle lähtöään Kuuhankaveden rannalla ystävien ja työtovereiden kanssa.
Ilta kului leppoisasti saunoen ja
ruokaillen. Kiitos heille mukavasta
illasta ja kiitos myös siitä, että osa
hiljaista tietoa siirtyi käyttöömme.
Ilmo huolehti viime vuodet jalostusosaston terähuollosta, Markku ja Seppo tekivät työhistoriansa
huolto- ja kunnossapitotehtävissä.
I
maveressa, Stora Enson sahan
yhteydessä toiminut Viron yksikkö siirrettiin syksyllä Vierumäelle. Pinomatic uudisti siirron yhteydessä optimikatkaisulinjan, jonka
on tarkoitus lähteä joulukuussa uudelleen käyntiin ja palvella konsernin pakkausteollisuutta.
Toivotamme heille mukavia eläkepäiviä.
19
Kauden tuote
Laadukasta kutterilastua
eläinsuojiin
Seulotusta mänty- ja kuusikutterista valmistettava Versowoodin
Hirnu-kuivikekutteri pitää eläinsuojat puhtaina,
lämpiminä ja raikkaina.
H
irnu-kutteri valmistetaan Versowoodin
omien höylien sivutuotteena syntyvästä
seulotusta kutterilastusta. Imukykyinen,
hyväntuoksuinen kutterilastu sopii lypsy- ja
siipikarjan, hevosten ja porsaiden sekä jyrsijöiden
alusiksi kotitalouksiin.
Vaalea kutterilastu lisää talli- ja navettaympäristön
viihtyisyyttä ja valoisuutta ja tarjoaa eläimille lämpimän ja miellyttävän alusen. Kutteri ei sisällä pölyä,
haketta eikä tikkuja ja toimitetaan helposti käsiteltävissä 25 kg:n pienpaaleissa. /
Yhteystiedot yksiköittäin
Versowood Group Oy
Teollisuustie 60, 19110 Vierumäki
Puh. 010 8425 100, faksi 010 8425 380
Versowood Oy
Sahatoimiala:
Vierumäen yksikkö
Sahatie 1
Teollisuustie 60 (tavaraliikenne)
19110 Vierumäki
Puh. 010 8425 100, faksi 010 8425 380
Energiatoimiala:
Vierumäen yksikkö
Sahatie 1
Teollisuustie 60 (tavaraliikenne)
19110 Vierumäki
Puh. 010 8425 100, faksi 010 8425 380
Heinolan liimapuutehdas
Tähtiniementie 3, 18100 Heinola
Puh. 010 8425 610, Faksi 010 8425 640
Puupakkaustoimiala:
Haukiputaan yksikkö
Annalankankaantie 2, 90830 Haukipudas
Puh. 010 8425 800, faksi 010 8425 810
Valkeakosken lavatehdas
Peuranoronkatu 1, 37630 Valkeakoski
Puh. 050 5668 115, faksi 03 5889 161
Rovaniemen yksikkö
Ahjotie 27, 96300 Rovaniemi
Puh. 010 8425 100, faksi 010 8425 810
Versowood Oy, Muurlan tehdas
Muurlantie 101, 25130 Muurla
Puh. 010 8425 100, faksi 010 8425 472
Riihimäen kelatehdas
Teollisuuskatu 1, 11130 Riihimäki
Puh. 010 8425 708, faksi 010 8425 746
Puunhankinta:
Versowood Oy, Metsäosasto
Tähtiniementie 3, 18100 Heinola
Puh. 010 8425 100 , faksi 010 8425 590
Riihimäen yksikkö
Teollisuuskatu 1, 11130 Riihimäki
PL16, 11101 Riihimäki
Puh. 010 8425 700, faksi 010 8425 710
Infratoimiala:
Vierumäen yksikkö
Sahatie 1
Teollisuustie 60 (tavaraliikenne)
19110 Vierumäki
Puh. 010 8425 100, faksi 010 8425 380
Otavan yksikkö
Sahantie 16, 50670 Otava
Puh. 010 8425 400, faksi 010 8425 420
Keravan kyllästämö
Kyllästämöntie 100 , 04220 Kerava
Puh. 010 8425 890 , faksi 010 8425 895
Hankasalmen yksikkö
Ratakatu 1 A, 41500 Hankasalmi as.
Puh. 010 8425 900, faksi 014 8430 12
20
Versio 02 | 2015
Porin lavatehdas
Eerontie 3, 28840 Pori
Puh. 010 8425 850, faksi 010 8425 855
Liimapuutoimiala:
Vierumäen liimapuutehdas
Sahatie 1
Teollisuustie 60 (tavaraliikenne)
19110 Vierumäki
Puh. 010 8425 100, faksi 010 8425 380
Riihimäen lavatehdas
Teollisuuskatu 1, 11130 Riihimäki
Puh. 010 8425 708, faksi 010 8425 746
Mikkelin lavatehdas
Sahantie 16, 50670 Otava
Puh. 010 8425 100, faksi 010 8425 410