päätös - Lahti
OTE PÖYTÄKIRJASTA Lahden kaupunki Lahden seudun ympäristölautakunta 24.03.2015 § 15 Ympäristölupa / Hollolan kunta, Nostavan logistiikkakeskus, Nostavan kylä, kiinteistö Nostava Terminal Center (tunnus 98-452-3-58), Hollola D/3507/11.01.00.01/2014 Perusteluosa Hollolan kunta (Y-tunnus 0146248-5) on jättänyt Lahden seudun ympäristölautakunnalle ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen lupahakemuksen. Ympäristölupaa haetaan kivenmurskaamon toiminnalle Nostavan logistiikkakeskuksen rakennustyömaalle Hollolan kunnan Nostavan kylässä, kiinteistöllä Nostava Terminal Center, tunnus 98-452-3-58. Kyseessä on uusi toiminta. HAKEMUS Luvan hakija Hollolan kunta Tekninen toimiala Kuntatekniikka PL 66, 15871 Hollola (Y-tunnus 0146248-5) Kiinteistön omistaja Hollolan kunta PL 66, 15871 Hollola (Y-tunnus 0146248-5) Hakijan yhteyshenkilö Hakijan yhteyshenkilönä toimii Ari Rinkinen, Kuntatekniikan päällikkö, PL 66, 15871 Hollola, puh. 044 780 1453, [email protected]. TOIMINTA Hollolan kunta hakee ympäristölupaa kivenmurskaamon toiminnalle. Murskaamon toiminta liittyy Nostavan logistiikkakeskuksen 1. rakennusvaiheeseen, jonka yhteydessä alueelta louhittavaa kalliokiviainesta on tarkoitus murskata paikanpäällä. Osa kalliokiviaineksesta hyödynnetään alueen rakentamisessa louheena ja murskeena, osa murskeesta myydään eteenpäin. Louhittavan kalliokiviaineksen määrä on arviolta noin 1,7 milj. m3ktr (kiintokuutiometriä). Murskattavan kalliokiviaineksen määrä on yhteensä arviolta noin 1,6 milj. m3ktr eli noin 4,1 milj. tonnia. Ympäristölupaa haetaan kiviaineksen murskaukseen sähkökäyttöiselle, siirrettävälle murskausasemalle, jonka sähkö tuotetaan aggregaatilla. Sora murskataan ja seulotaan alueella ja toimitetaan pääosin maanrakennuskäyttöön. Kiinteistön omistajalla ja luvan hakijalla on sopimus alueen hallinnasta ja murskauslaitoksen sijoittamisesta kiinteistölle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 10 §:n ja sen liitteen 2 mukaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 34 §:n 2 momentin mukaan(YSL 527/2014). ASIAN VIREILLETULO JA HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on toimitettu Lahden seudun ympäristölautakunnalle 11.11.2014. Hakemusta on täydennetty 18.12.2014. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2006 (ympäristöministeriön vahvistus 11.3.2008, korkeimman hallinto-oikeuden päätös 10.10.2008) aluetta koskee merkintä LM 1 Maaliikenteen alue ja kk Kehittämisen kohdealue. Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto on kesäkuussa 2010 käynnistänyt uuden maakuntakaavatyön. Maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana joka vahvistuessaan tulee korvaamaan 11.3.2008 vahvistetun Päijät-Hämeen maakuntakaavan. Työ on edennyt ehdotusvaiheeseen. Kaavaluonnoksessa 12.6.2012 aluetta koskeviin kaavamerkintöihin ei ole esitetty muutoksia. Nostavan osayleiskaavassa (hyväksytty 13.11.2006) ja Nostavan osayleiskaavan muutoksessa (Hollolan valtuusto hyväksynyt 24.9.2012) aluetta koskee kaavamerkintä LTA Tavaraliikenneterminaalin alue. Nostavan logistiikka-alueen asemakaavassa (Hollolan kunnan valtuuston päätös 23.6.2008) aluetta koskee seuraavat kaavamerkinnät: LTA-1 = Tavaraliikenneterminaalin korttelialue. LPA = Autopaikkojen korttelialue pj = ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa polttoaineen jakeluaseman TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN ASUTUKSESTA JA YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA Sijainti ja maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee Hollolan kunnassa, Nostavan kylässä. Alue on ollut metsätalouskäytössä ja alueella on tehty avohakkuut. Lähin asutus Lähimmät asutukset sijaitsevat suunnittelualueen itä- ja kaakkoispuolella. Etäisyyttä suunnittelualueen rajasta lähimpään asutukseen on noin 240 metriä. Murskaamon sijaintipaikat on valittu siten, että etäisyys murskaamon ja asutuksen välillä on kuitenkin suurempi, vähintään 300 metriä. Maaperä ja pohjavesi Alue sijaitsee Koivujoensillan ja Vähäjoen välisellä kallioalueella. Maanpinnan korkeus vaihtelee alueella välillä +93…+127,6 m. Kallion päällä olevan maaperän paksuus vaihtelee alueella. Mäen lakialueilla kallio on paljas. Alueella on tehty maaperäkairauksia (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2006 sekä pohjavesiselvitys (Ramboll Finland Oy 2007). Alueen moreeni on heikosti tai kohtalaisesti vettä johtavaa. Suunnittelualue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Salpakangas, 0409852, I lk) sijaitsee noin 4 km etäisyydellä. Pintavesi Suunnittelualue sijaitsee Vähäjoen valuma-alueella (18.057). Suunnittelualueen hulevedet johdetaan Koivusillanjokeen, joka laskee Hankaanjoen kautta Vähäjokeen. Vähäjoesta vedet virtaavat edelleen Luhdanjokeen (Porvoonjoki), jonka ekologinen tila on tyydyttävä (lähde: Oiva -tietokanta, vuoden 2013 luokittelu). Koivusillanjoen vedenlaadusta viimeisimmät tulokset ovat Oiva-tietokannan mukaan vuodelta 1998, jolloin veden happipitoisuus oli hyvä ja ravinnepitoisuudet olivat runsasravinteisuutta ilmentäviä. Vuoden 2012 tulosten perusteella Vähäjoki on myös runsasravinteinen. Luonnonympäristö Vähäjoen vesistössä esiintyy uhanalainen, luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Koivusillanjoesta ei löydy koekalastustietoja. Vähäjoen kolmesta latvapurosta Koivusillanjoki (muut Hankaanjoki, Autjoki) on huonokuntoisin, eikä se taimenen kannalta todennäköisesti ole tärkeätä esiintymis- ja lisääntymisaluetta. Vesistön merkittävin taimenen lisääntymisalue sijaitsee Hankaanjoessa, jonka alaosan kautta suunnittelualueen vedet purkautuvat Vähäjokeen. Koekalastuksissa taimenta on todettu esiintyvän myös Autjoessa. Varsinaisessa Vähäjoessa taimenen lisääntymistä on todettu rautatiesillan kohdalla (ItäUudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja luonnonsuojeluyhdistys ry 2013). Koivusillanjoki on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi (Nostavan luonto- ja maisemaselvitys 2004) ja joen ympäris- tössä on tehty havaintoja luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin kuuluvasta saukosta (Nostavan asemakaavan kaavaselostus, 2008). Suunnittelualueen läheisyydessä on kartoitettu luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista liito-oravan esiintymistä vuosina 2004, 2007 ja 2011. Viimeisimmän selvityksen (Ramboll, Nostavan liito-orava- ja linnustoselvitys 2011) yhteydessä lähimmät liito-oravahavainnot todettiin Närepuron ympäristössä ja Koivusillanjoen varrella. Suunnittelualuetta lähin suojelualue on Tikkakallion yksityinen luonnonsuojelualue (YSA043632 ja YSA045153), joka sijaitsee yli kilometrin etäisyydellä. YLEISKUVAUS LAITOKSEN TOIMINNASTA Murskaamon toimintaan liittyy raaka-aineena käytettävän kiviaineksen/louheen siirto louhintatyömaalta välivarastoon, kiviaineksen murskaus ja seulonta, murskeen siirto välivarastoon ja kuljetus käyttökohteisiin. Osa louheesta ja murskeesta hyödynnetään alueen rakentamisessa. Suurin osa murskeesta kuljetetaan muihin käyttökohteisiin. Kivimurskeen arvioitu vuosituotanto on 830 000 t/a 1 000 000 t/a. Murskaus tapahtuu urakoitsijan toimesta siirrettävällä murskaamolla. Murskauslaitoksen sijainti vaihtelee toiminnan edetessä. Murskaamon ohjeelliset sijainnit on esitetty asemapiirustuksessa. Tarvittaessa suuret lohkareet rikotetaan ennen syöttämistä murskauslaitokseen. Murskattava kiviaines siirretään murskaamon syöttösuppiloon pyöräkuormaajalla. Murskauslaitos koostuu 1–3 murskaimesta, seuloista ja kuljettimista. Kiviaines murskataan ja seulotaan haluttuun raekokoon. Käytettävä murskaamo täyttää suojausasteeltaan B-luokan vaatimukset (ent. Tielaitos). B-luokan murskauslaitos on siirrettävä laitos, jossa pölyn leviäminen ympäristöön on estetty kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet peittein tai koteloinnein. Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristösuojelu -ohjeen mukaan suurin sallittu leijuma vapaassa tilassa (0,4 mg/m3, 2 tuntia) alitetaan B-luokkaan kuuluvalla louhemurskaamolla 300 metrin etäisyydellä. TOIMINNAN AJANKOHTA Kivien ja lohkareiden rikotus on suunniteltu tehtäväksi arkisin 8-18, murskaaminen arkisin 7-22 ja lauantaisin 7-18 sekä kuormaaminen ja kuljetus 6-22 arkisin ja lauantaisin 7-18. Laitos on toiminnassa viiden vuoden ajan ajanjaksolla 1.3.2015 31.11.2019. (Louhinta alueella on tarkoitus aloittaa jo 1.12.2014.) Laitos on toiminnassa ympäri vuoden. Perusteluiksi murskauksen sallimiseksi lauantaisin hakija esittää, että murskaus lauantaisin nopeuttaa murskausurakan loppuunsaattamista ja vähentää ympäristökuormituksen kokonaiskestoa. Vastaavasti perusteluiksi kuormaamisen ja kuljetuksen sallimiseksi lauantaisin esitetään, että kiviaineksen/tuotteiden kysyntä vaihtelee vuodenajan ja rakentamistoiminnan mukaan, joten kuljetuksilla on tarpeen olla joustavammat toiminta-ajat. TUOTANNOSSA KÄYTETTÄVÄT AINEET JA LAITTEET SEKÄ NIIDEN SÄILYTYS Työkoneiden kevyen polttoöljyn kulutus on noin 0,42 litraa tuotettua kiviainestonnia kohden ja kulutuksen vuosiarvio on 350 m3/a - 420 m3/a. Murskaamon aggregaatin kevyen polttoöljyn kulutus on noin 0,40 litraa/tuotettu tonni ja kulutuksen vuosiarvio on 330 m3/a - 400 m3/a. Sekä työkoneita että aggregaattia säilytetään tukitoimintoalueella. Öljyjen vuosikulutus on arviolta 1 t - 2 t ja voiteluaineiden 1 t 3 t. Pölynsidonnassa hyödynnetään louhokseen kertyvää vettä. Louhittua kiviainesta ja tuotteena syntyvää mursketta välivarastoidaan rakennustyömaalla. Varastokasojen sijainnit vaihtelevat rakennusurakan edetessä. Varastokasoja, kuormia ja teitä kastellaan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Toiminnan melun leviäminen on mallinnettu. Tukitoiminta-alueelle sijoitetaan työkoneiden polttoaineiden, öljyjen ja voiteluaineiden varastointi ja tankkaus sekä murskaamon metalliym. jätteiden varastointi. Tukitoiminta-alue toteutetaan Muraus asetuksen 800/2010 mukaisesti. LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT SEKÄ SÄHKÖNKÄYTTÖ Rakentamistoiminnan alussa tieyhteys alueelle tulee Koskimyllyntieltä. Tieyhteys Koskimyllyntieltä on vain työmaan perustamista ja huoltoliikennettä varten. Murskeen kuljetus alueelta tapahtuu pelkästään Riihimäentieltä (kt 54) osittain nykyistä tiestöä pitkin (Paassillantie – Kaatopaikantie – Melkkaan metsätie) ja osittain rakennettavaa uutta tieyhteyttä pitkin. Kiviaineksen kuljetusten aikajakso ja tiheys vaihtelevat kiviaineksen kysynnän mukaisesti. Alueen rakentamisessa varaudutaan varastoimaan kiviaineksia/tuotteita yht. 10 vuoden ajan, jona aikana kiviainekset kuljetetaan käyttökohteisiin. Murskaamon toiminnasta aiheutuva keskimääräinen liikenne on arviolta: pois kuljetettavan murskeen määrä 4,07 milj. tonnia kuljetukset jakautuvat kymmenelle vuodelle =10 a arkipäiviä ja lauantaipäiviä vuodessa 25*12 = 300 d/a kuormakoko on 20…40 tonnia, keskimäärin 30 tonnia/kuorma 4 070 000 t/a / 10 a / 300 d/a / 30 t/kuorma = 45 käyntiä vuorokaudessa. Keskimääräinen vuorokausiliikenteen lisäys Aikkalan pienjäteasemalle johtavalla tiellä ja Riihimäentiellä on edestakainen liikenne huomioiden 90 raskasta ajoneuvoa (KVL ras). Laitokselle johtavien kulkuväylien pölyämistä ja likaantumista estetään tarvittaessa kuormien ja tieyhteyden kastelulla. Sähkö on suunniteltu hankittavaksi aggregaatilla, mutta hakija selvittää vielä, onko sähkön toimittaminen alueelle ja murskaamon liittäminen sähköverkkoon mahdollista jo tässä rakentamisvaiheessa. PÄÄSTÖT ILMAAN JA NIIDEN PUHDISTAMINEN Savukaasupäästöjä syntyy koneiden polttomoottoreista. Keskimääräiset vuosipäästöt ovat hiukkasilla (sis. pöly) 3,2 t/a, typen oksideilla (NOx) 26,9 t/a, rikkidioksidilla (SO2) 0,6 t/a, hiilidioksidilla (CO2) 1800 t/a. Laskennassa on huomioitu murskaamon aggregaatin ja työkoneiden päästöt ilmaan. Lisäksi kivipölyä aiheutuu murskauksesta, lastauksista ja purkamisista sekä kuljetuksista. Pölypäästöjen määrä ja niiden leviäminen riippuu merkittävästi sääolosuhteista. Pölypäästöjä vähennetään edellä kuvatuilla pölyntorjuntatoimilla. Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristösuojelu -ohjeen mukaan suurin sallittu leijuma vapaassa tilassa (0,4 mg/m3, 2 tuntia) alitetaan B-luokkaan kuuluvalla louhemurskaamolla 300 metrin etäisyydellä. MELU JA TÄRINÄ Alueella melua aiheuttaa nykyisin Kerava–Lahti oikoradan liikenne. Murskauksen merkittävimmät melulähteet ovat ylisuurten lohkareiden rikotus, murskaus ja työkoneet. Murskaamon toiminta-aikana melua aiheutuu lisäksi kivenlouhinnasta. Louhinnan ja murskauksen melupäästöt ja niiden leviäminen mallinnettiin. Louhintamelun ei arvioida olevan impulssimaista louhinta-alueen ympäristön asuintalojen kohdalla. Mallinnustulokset ovat lähimpien asuintalojen kohdalla kaikissa louhintatilanteissa laskentaepävarmuus huomioituna päiväajan raja-arvon L Aeq 7-22, 55 dB tasalla tai alapuolella. MAAPERÄN, POHJAVEDEN JA PINTAVEDEN SUOJELEMINEN Maaperän pilaantumista ehkäistään sijoittamalla työkoneiden tankkauspiste ja polttoainesäiliöt (kevyt polttoöljy) tukitoimintojen alueelle. Muut öljytuotteet ja vaaralliset jätejakeet varastoidaan allastettuna lukituissa konteissa tukitoiminta-alueella. Tukitoiminta-alue rakennetaan siten, että se täyttää asetuksen 800/2010 (ns. Muraus-asetus) mukaiset vaatimukset. Kaksivaippainen tai allastettu polttoöljysäiliö varustetaan ylitäytönestimillä. Tankkauslaitteistot varustetaan lukittavilla sulkuventtiileillä. Suunnittelualueella muodostuvat hulevedet kerätään ja ohjataan hallitusti laskeutusaltaiden kautta Koivusillanjokeen. Toiminnassa ei muodostu varsinaisia jätevesiä. Työmaalla sijaitsevien sosiaalitilojen jätevedet johdetaan viemäriverkostoon tai umpikaivoon. JÄTTEET JA NIIDEN KÄSITTELY Kaatopaikalle vietävää sekajätettä arvioidaan syntyvän vuodessa 5 000 kg. Energiakeräykseen sopivaa jätettä syntyy 5 000 kg/a, metallikeräykseen viedään 30 000 kg rautaromua ja vaaralliset jätteet (2 000 kg) toimitetaan vaarallisten jätteiden käsittelylaitokseen. Huoltotoimenpiteiden yhteydessä syntyvät vaaralliseksi luokiteltavat jätteet, kuten jäteöljyt, öljyiset rätit ja trasselit sekä akut, varastoidaan tukitoiminta-alueella tiiviissä ja lukitussa kontissa tai vastaavassa, jotta niistä ei ole vaaraa ympäristölle. Jätteistä pidetään kirjanpitoa, josta selviää mm. niiden laatu, määrät ja toimituspaikka. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) SEKÄ YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAIDEN KÄYTÄNTÖJEN (BEP) SOVELTAMINEN Murskaamo on suojausasteeltaan vähintään B-luokkaa, jossa pölyn leviäminen ympäristöön on estetty kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet peittein tai koteloinnein. Kiviaineksen käsittelyssä syntyviä pölyhaittoja vähennetään mm. kastelulla, kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä ja kiviaineskasojen sijoittelulla. Melupäästöjä vähennetään käyttämällä nykyaikaista murskauskalustoa sekä kaluston kunnossapidolla. Melun leviämistä rajoitetaan pitämällä murskaamon sijaintipaikat louhintarintauksen takana lähimpään asutukseen nähden. ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Yleinen viihtyisyys, ihmisten terveys ja luonto Rakentamistyömaan toiminta-aikana lähialueen viihtyvyys heikkenee johtuen louhinnan ja työkoneiden melusta, liikenteestä ja mahdollisesti pölyämisestä. Osa vaikutuksista aiheutuu murskaamon toiminnasta. Vaikutuksia vähennetään mm. pölyntorjuntatoimenpiteillä, pitämällä murskaamon sijainti louhintarintauksen takana sekä huolehtimalla, että etäisyyttä asutukseen on vähintään 300 metriä. Nämä toimenpiteet ja melumallinnuksen tulokset huomioiden murskaamon toiminnalla ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia ihmisen terveyteen. Murskaus ja lisääntynyt liikenne voivat karkottaa eläimistöä kauemmas suunnittelualueen ympäristöstä. Pölypäästöistä valtaosa laskeutuu murskaamon välittömään lähiympäristöön. Pölyn leviämistä ehkäisee ympäristön puusto. Vesistövaikutukset Murskauksen vesistökuormitus aiheutuu pääasiassa louhinnan kiintoainekuormituksesta ja louhinnassa käytettävien räjähteiden (arvio 240 t/a) aiheuttamasta typpikuormituksesta. Valtaosa räjähteestä on ammoniumnitraattia ( 50 %, vaihtelee räjähteen tyypistä riippuen). Loppuosa on erilaisia lisäaineita, jotka pintavesiin päästessään voivat olla eliöstölle haitallisia. Typpikuormituksen on karkeasti arvioitu olevan luokkaa 4 000 kg/a. Toisaalta käytettäessä kallion louhinnassa yleisiä patrunoituja tuotteita (aniitti, kemiitti, dynamiitti), räjähteiden liukeneminen veteen on valmistajan tietojen mukaan vähäistä. Purkuvesissä ammoniumtyppi voi lisätä leväkasvua ja aiheuttaa sitä kautta vesien rehevyystason nousua. Lisäksi ammoniumtypen hapettuminen nitraatiksi kuluttaa vedestä happea. Vaikutukset korostuvat alivirtaamatilanteessa. Typpikuormituksen aiheuttamia vesistövaikutuksia voi esiintyä lähinnä purkupaikan alapuolella Koivusillanjoessa. Taimenen kannalta tärkeät Hankaanjoki ja Autjoki ovat vaikutusalueen ulkopuolella. Louhinta-alueilta typen yhdisteitä ja kiintoainetta sisältävät hulevedet johdetaan laskeutusaltaisiin kiintoaineen erottamiseksi. Altaista hulevedet ohjataan Koivusillanjokeen ja edelleen Vähäjokeen. Altaissa kalojen kannalta haitallinen kiintoaines saadaan suurelta osin laskeutettua. Vähäjoen vedessä typpitaso on korkea. Tähän suhteutettuna toiminnan aiheuttama pitoisuusmuutos ei ole erityisen suuri. Alueella elävä taimen on joutunut sopeutumaan vallitseviin olosuhteisiin. Vähäjoen virtaavassa vedessä erityisiä haittoja taimenen esiintymiselle ei arvioida aiheutuvan. Käytännössä hulevedet ovat jo ehtineet jonkin verran laimentua ennen Vähäjokea. Murskauksessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota räjähteiden oikeaoppiseen käyttöön ja toiminnasta aiheutuvan vesistökuormituksen minimointiin. Tarvittaessa hulevesien laatua voidaan seurata ja mikäli tarvetta ilmenee, vesien käsittelyä hankealueella tehostetaan. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Normaalitoiminnassa ei aiheudu päästöjä eikä vaikutuksia maaperään eikä pohjaveteen. Suunnittelualue ei sijaitse myöskään vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Nostavan logistiikka-alueen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) on tehty 12.2.2008 ja arviointiselostuksesta on Hämeen ELY:n yhteysviranomaisen lausunto. TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toiminnan ympäristöriskit liittyvät lähinnä poltto- ja voiteluaineiden käsittelyyn ja varastointiin sekä laitteiden ja koneiden hydrauliikkaöljyjen käyttöön. Kyse on tällöin onnettomuus- tai häiriötilanteesta. Tukitoiminta-alueella öljytuotteiden pääsy maaperään estetään vuototapauksessakin rakenteellisin keinoin. Huomiota kiinnitetään laitteiden ja koneiden huoltoon ja kunnossapitoon sekä polttoaineiden ja kemikaalien huolelliseen käsittelyyn. Työmaalle varataan öljynimeytysainetta ja alkusammutuskalustoa riittävä määrä. Työmaalla työskenteleviä tiedotetaan turvallisuus- ja ympäristöasioista sekä opastetaan toimimaan onnettomuus- ja häiriötilanteissa. YMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVIEN PÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- päästö ja vaikutustarkkailu Koneita, laitteistoja ja polttoainesäiliöitä tarkkaillaan mahdollisten vikojen ja vuotojen huomaamiseksi. Työmaalla pidetään kirjaa raakaaineiden ja polttoaineiden kulutuksesta, tuotantomääristä, toimintaajoista, jätteistä sekä mahdollisista toimintahäiriöistä ja onnettomuustilanteista. Toiminnan melupäästöjen leviäminen on mallinnettu. Mikäli toiminnasta aiheutuvan melun epäillään aiheuttavan haittaa lähimmille asuinalueille, voidaan melu mitata kertaluonteisesti. Pölyn leviämistä seurataan aistinvaraisesti ja tarvittaessa pölyntorjuntaa tehostetaan. Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät ja niiden laadunvarmistus Melun laskennallisissa tarkasteluissa käytettiin SoundPlan 7.3 – melumallinnusohjelmaa. Ohjelma on ns. 3D-malli, jossa laskennat suoritetaan kolmiulotteisessa maastoaineistossa. Maastoaineisto sisältää tyypillisesti laskenta-alueen korkeuskäyrät, taiteviivat ja rakennukset. 3D-malli ottaa huomioon mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset sekä maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Laskentamallissa on oletuksena ns. vähän ääntä vaimentavat olosuhteet, eli lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Laskentatulosteissa olevat melukäyrät eivät siis esiinny yhtä laajoina samanaikaisesti, vaan ainoastaan laskentaoletuksen mukaisessa myötätuulitilanteessa. Melun laskentamallina oli General Prediction Method, jota käytetään yleisesti mm. teollisuusmelun laskennassa. Laskentamalli on kehitetty siten, että laskentatulos vastaa mittaustulosta, joka saataisiin hyvin pitkän mittausjakson aikana eri sääoloissa. Mallinnuksen mukaan tämän hankkeen osalta ei näyttäisi olevan tarvetta torjua melua millään suunnalla. Koska louhinnan poraus on eniten lähimpien asuintalojen melutilanteeseen vaikuttava melulähde, voidaan sen melua tarvittaessa vaimentaa lähinnä käyttämällä vaimennettua poravaunua tavanomaisen porauskaluston sijasta. Vaimennetun poravaunun äänitehotaso on tyypillisesti noin 5-10 dB pienempi kuin vastaavan tavanomaisen poravaunun. Louhinnasta ja murskauksesta syntyvää impulssimaista melua tuottavat tavanomaisesti rikotus ja kiviaineksen syöttö murskaan, murskausmelu itsessään ei ole impulssimaista kuin murskauslaitoksen läheisyydessä. Melun impulssimaisuus kuitenkin vähenee etäisyyden mukana ja impulssimaisuus riippuu impulssimaista melua tuottavien melulähteiden sijoittumisesta louhinta-alueelle. Rikotuksen melun leviäminen riippuu voimakkaasti sen sijoittumisesta louhinta-alueelle ja sen kuuluminen ympäristössä saattaa vaihdella päivän mittaan huomattavastikin. Mallinnustulosten perusteella ei suoraan voi sanoa onko melu impulssimaista tietyssä tarkastelupisteessä. Alueen muu melu (mm. tieliikennemelu) vähentää louhintamelun erottuvuutta ympäristössä ja siten myös sen impulssimaista luonnetta. Huomioiden melulähteiden sijoittuminen louhinta-alueelle, rintausten ja muiden maastoesteiden sijainti, louhintamelun ei arvioida olevan impulssimaista louhinta-alueen ympäristön asuintalojen kohdalla. Melun impulssimaisuus selvitetään tavanomaisesti paikan päällä kuulohavainnoin sekä mittaamalla. Impulssimaisen melun leviämistä ympäristöön voidaan rajoittaa tehokkaasti rikotuksen sijoittelulla siten, että rintaus, pintamaavallit ja tuotekasat rajoittavat rikotusmelun leviämistä kriittisiin suuntiin. ASIAN KÄSITTELY Asian vireilletulosta tiedottaminen Hakemuspaperit ovat olleet nähtävänä kuulutusaikana 1.12 31.12.2014 Lahden seudun teknisen ja ympäristötoimialan asiakaspalvelussa, Vesijärvenkatu 11 C, Lahti sekä Hollolan kunnan Yhteispalvelupiste Piipahluksessa, Virastotie 3, Hollola. Kuulutus on pidetty 30 päivän ajan nähtävänä Lahden kaupungintalon ilmoitustaululla osoitteessa Harjukatu 31, Lahti sekä Hollolan kunnan ilmoitustaululla osoitteessa Virastotie 3, Hollola. Kuulutus on julkaistu Etelä-Suomen sanomissa 29.11.2014. Ympäristölupahakemuksen vireilletulosta on ilmoitettu 28.11.2014 päivätyllä erillisellä kirjeellä lähinaapureille. RAJANAAPURIT JA MUUT ASIANOSAISET 2 98-409-14-2 Koskela 3 98-435-7-825 Myllykorpi 4 98-435-16-20 Niinimäenpelto 5 98-435-16-40 Koivunala 6 98-435-16-50 Kössinkulma 7 98-435-22-32 Pihlajisto 8 98-435-22-33 Närepuro 98-435-22-39 Kotorinne 10 98-435-22-40 Kuusiniitty 98-435-22-41 Rajamaa 12 98-435-22-54 Kuusinotko 13 98-435-22-60 Jokela 14 98-435-22-62 Petrinpiha 15 98-435-22-63 Kuoppamäki 16 98-435-22-66 Koivikko 17 98-435-22-67 Peltokumpu 18 98-435-22-71 Kuusimäki 19 98-435-22-77 Myllykangas 20 98-435-22-78 Välimaa 21 98-435-23-0 Halmevuo 22 98-452-1-20 Tervala 23 98-452-3-24 Kuusenala II 24 98-452-3-27 Anttila 25 98-452-3-42 RauhanMäkkylä 26 98-452-3-62 Kuusela 27 98-452-3-63 Kunttala VUOKRALAISET 98-435-16-40-L1 Ruuhinen Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on esitetty seuraavat muistutukset: Esko Tervalan ja Hannu Nikulan allekirjoittamassa muistutuksessa Tankkitien yksityistie haluaa ilmaista tyytymättömyytensä Nostavan kalliolouhinnan (12/2014) esillä olevaan suunnitelmaan. Kiinteistön Kunttala (3:63) omistaja haluaa ilmaista tyytymättömyytensä Nostavan alueen kalliolouhinnan esillä olevaan suunnitelmaan. Kiinteistön Tervala 1:20 omistaja haluaa ilmaista tyytymättömyytensä karttaan piirrettyjen Koivusillanjoen ylityskohdasta. Mahdollisen tieleikkauksen teosta ei ole sovittu kiinteistön Tervala omistajan kanssa. Emme vastusta kallion louhintaa. Olemme ihmeissämme, miksei Tankkitien yksityistien, kiinteistön Kunttala ja Hollolan kunnan välisessä vuokrasopimuksessa mainittua kolmen vuoden määräaikaisuutta ole huomioitu. Ja miksi tielinjausta on muutettu sovitusta. Aino Eskolan ja Lasse Sipilän muistutuksen ovat allekirjoittaneet heidän lisäkseen 69 tankkitien osakasta tai vakituista käyttäjää. Hollolan kunta hakee ympäristölupaa Nostavan logistiikka-alueen kivenmurskausta varten ja ehdottaa hakemuksessa kivilouhoksen kuljettamista Koskimyllyntietä pitkin. Haluamme estää kivilouhoksen kuljettamisen Koskimyllyntiellä viitaten 22.4.2008 päivättyyn (170 alueen asukkaan allekirjoittamaan) muistutukseen Nostavan logistiikka-alueen asemakaavaan liittyen. Asemakaavamuistutuksessa on tarkkaan kuvattu, millaiset vaikutukset kiviaineksen kuljetuksesta Koskimyllyntien ja Nostavan alueen asukkaille olisi. Vaikka kyseessä ei ole sama yhdys/huoltotie, lopputulos Koskimyllyntietä ajatellen on sama. Kivenmurskaamon lupahakemuksessa haetaan lupaa 45 käynnille eli 90 edestakaisin ajolle vuorokaudessa 10 vuoden ajan. Todellisuudessa alueen kiviainesmassoja on ainakin puolet laskelmia enemmän. Viittaamme edelleen maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ään, jossa todetaan, että asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Asemakaavalla ei myöskään saa saman lainkohdan mukaan aiheuttaa kenellekään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaminen. Kivimurskaamon ympäristölupahakemuksessa on jo nyt myönnetty, että se aiheuttaa haittavaikutuksia Koskimyllyntien ja Nostavan alueen sekä vakituisesti tietä käyttäville ihmisille. Haittavaikutuksia lisää se, että murskaamon toiminta-ajoiksi on esitetty yön tunteja lukuun ottamatta lähes koko vuorokautta. Tämän vuoksi ei ole mitenkään perusteltua jälleen ehdottaa uutta huoltotieyhteyttä Koskimyllyntien kautta. Viittaamme myös Hollolan kunnanvaltuuston 23.6.2008 tekemään päätökseen Nostavan logistiikka-alueen asemakaavan hyväksymisestä. Valtuusto teki päätöksen, että kiviaines kuljetetaan Aikkalan kaatopaikan suunnasta tulevan tieyhteyden kautta. Kunta on jo lunastanut kyseisen tieyhteyden maanomistajilta. Nyt jälleen logistiikkakeskuksen kivenmurskaamon ympäristölupahakemuksessa ehdotetaan tieyhteyden perustamista Koskimyllyntielle ns. tankkitietä pitkin. Asiasta on maanomistajien kanssa jonkinlainen sopimus, joka on kiistanalainen. Kivenmurskaamon ympäristölupahakemuksen kohdassa 12 todetaan, kuljetuksen tapahtuvan osittain rakennettavaa uutta tieyhteyttä pitkin ja osittain olemassa olevaa tieyhteyttä pitkin. Valittajan näkemyksen mukaan tämä antaa pysyvän mahdollisuuden ajaa kivimassoja myös ns. tankkitietä pitkin. Kaavoittajan pitäisi yksiselitteisesti todeta, että kivimassojen kuljettamiseen käytetään uutta rakennettava tieyhteyttä, ns. kaatopaikantietä. Riidanalainen on myös olemassa oleva tieyhteys Koskimyllyntieltä kivenmurskaamolle. Tie ei ole sellaisenaan koneiden kuljetukseen soveltuva, vaan vaatii mittavaa kunnostamista. Lisäksi lupa-asiat kyseistä tietä koskevien maanomistajien kanssa on selvitettävä. Maanomistajien kanssa tehty sopimus on ristiriitainen kivenmurskaamon ympäristöluvan kanssa. Sen lisäksi, että kiviainesten kuljettamisesta aiheutuvat vahingot ovat Koskimyllyntielle mittavat, niin erityistä vahinkoa se aiheuttaisi myös Okeroisiin johtavalle Nostavantielle, jossa oli jo noin vuosi sitten sortuma ja vaati mittavat korjaustyöt. Nähtäväksi jää, kestääkö tie edes nykyliikenteen rasituksen. Meille alueen asukkaille tulee jo riittävästi elinympäristön muutoksia, kuten melu- ja pölyhaittoja kyseisen kivilouhoksen louhimisesta kymmenien vuosien ajan. On kohtuutonta vaatia alueen asukkailta lisärasitteita yhteiskunnan edistämiseksi varsinkin kuin asukkaita vähemmän kuormittava vaihtoehto on olemassa. Koska kyseisellä kivilouhoksella ei ole ollut äärimmäisen kiire tähänkään asti, tulisi kivilouhinnan aloitusta lykätä siihen asti kunnes tie alueelle on tehty kaatopaikan kautta. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty 28.11.2014 lausunnot Hollolan kunnan teknisen toimen maankäytöltä ja Hollolan kunnan terveydensuojeluviranomaiselta sekä 21.1.2015 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Hollolan kunnan terveydensuojeluviranomainen on lähettänyt 29.12.2014 päivätyn lausunnon. Lausunnossa todetaan, että hakemuksen mukainen toiminta tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu melu- tai pölyhaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, haittaa pohja- ja pintavesille eikä muuta ympäristö- ja terveyshaittaa. Ympäristölle aiheutuvaa melutasoa on arvioitu hakemuksen liitteenä olevassa laskennallisessa meluselvityksessä, jonka johtopäätöksenä todetaan, ettei meluntorjuntatoimenpiteille näyttäisi olevan tarvetta. Melutason määrittäminen on kuitenkin aina jossain määrin tapauskohtaista. Lisäksi arvioinnissa tulee huomioida myös mahdolliset muut ympäristömelua lisäävät tekijät, esim. raideliikenteen aiheuttama melu. Terveyssuojelun yksiselitteinen kanta on, että toiminnan aikaisen melutason lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tulee täyttää valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen (993/1992) vaatimukset ja sisäilman melutason osalta Asumisterveysohjeen (STM 2003) mukaiset ohjearvot. Meluhaitan vähentämiseksi toimijan tulisi aktiivisesti toteuttaa melun leviämistä rajoittavia toimenpiteitä, esim. laitteistojen koteloinnit sekä murskauslaitteiston ja varastokasojen sijoittelu. Murskauslaitteiston etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla hakemuksen mukaisesti aina vähintään 300 m. Viihtyvyyshaitan vähentämiseksi ympäristölupamääräyksissä tulisi rajata vuorokautiset toiminta-ajat enintään hakemuksessa esitetyiksi. Arkipyhät tulisi rajata toiminta-aikojen ulkopuolelle. Hakija tulisi velvoittaa selvittämään melutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa luotettavien mittausten avulla, mikäli toiminnan aikana syntyy perusteltua syytä epäillä melutason aiheuttavan terveyshaittaa tai merkittävää viihtyvyyshaittaa. Toiminnan seurauksena, mukaan lukien kuljetustoiminta, syntyvä pöly ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa asutukselle ja ihmisille. Hakija tulisi velvoittaa suorittamaan pölyn leviämistä estäviä toimenpiteitä. Pölyn leviämistä ympäristöön tulisi arvioida vähintään aistinvaraisen seurannan avulla. Toiminnalla ei saa olla haitallisia vaikutuksia pohjaveteen, eikä alueen läheisyydessä mahdollisesti sijaitsevien talousvesikaivojen veden laatuun. Hakemuksessa esitetyt toimenpiteet pohjavesipäästöjen torjumiseksi tulee toteuttaa hakemuksen mukaisina. Varautuminen mahdollisten kemikaalipäästöjen välittömään torjuntaan tulisi myös asettaa toimijan velvoitteeksi. Vaikka toiminta ei sijaitsekaan Iuokitellulla pohjavesialueella, olisi suositeltavaa seurata säännöllisesti toiminnan vaikutuksia pohjaveden pinnan korkeuteen ja Iaatuun. Tarkkailuvelvoitteet tulisi yksilöidä hakijalle myönnettävän ympäristöluvan lupaehdoissa. Hakemuksen mukaan toiminta-alueella muodostuvat hulevedet ohjataan hallitusti lasketusaltaiden kautta Koivusillanjokeen. Pintavesien johtamisesta ei saa aiheutua haittaa pohja- tai pintavesille. Koivusillanjokeen ohjattavien lasketusaltaiden vesien Iaatua tulisi tarkkailla, jotta voidaan varmistua riittävästä kiintoaineen erottumisesta. Toimijan tulee olla selvillä alan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja soveltaa sitä toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuurivastuualue muistuttaa, että hankevastaavan on haettava liittymälupa Koskimyllyntielle rakennettavan uuden tieyhteyden vaatimalle Iiittymälle. Paassillan yritysalueen asemakaavan rakentumisen myötä nykyinen Kaatopaikantien Iiittymä kt 54:lle suljetaan ja liikenne siirtyy käyttämään liittymästä pohjoiseen n. 300 metrin päähän rakennettavaa Paassillantien yhteyttä. Hollolan kunnan teknisen toimen maankäyttö ei antanut lausuntoa asiasta. Vastine Hakija, Hollolan kunta esittää neljä erillistä vastinetta muistutuksiin ja lausuntoihin: Vastine Esko Tervalan ja Hannu Nikulan muistutukseen 17.12.2014: Hankkeessa tullaan noudattamaan Tankkitien yksityistien, kiinteistön Kunttalan ja Hollolan kunnan välille laadittua sopimusta (23.6.2014), vaikka sitä ei ole erikseen ympäristölupahakemuksessa mainittu. Tieyhteys Tankkitien kautta Koskimyllyntielle on vain työmaan perustamista ja mahdollista huoltoliikennettä varten. Ennen mahdollista tien käyttöönottoa sopijaosapuolet suorittavat vielä sopimuksen mukaisesti alueella katselmuksen. Tien Koivusillanjoen ylityskohta logistiikka-alueelle katso- taan ja sovitaan tarkemmin yhdessä maanomistajan kanssa ennen rakentamista. Vastine Aino Eskolan ja Lasse Sipilän ym. muistutukseen 30.12.2014: Ympäristölupahakemuksessa todetaan, että rakentamistoiminnan alussa tieyhteys alueelle tulee Koskimyllyntieltä. Myöhemmin tieyhteys toimii varayhteytenä. Murskaamon toiminta-aikana tuotteiden/kiviaineksen kuljetus tapahtuu Riihimäentielle (kt54) osittain rakennettavaa uutta tieyhteyttä pitkin ja osittain olemassa olevaa tieyhteyttä pitkin. Hakemukseen toimitetussa täydennyksessä asiaa vielä selvennettiin, että tieyhteys Koskimyllyntieltä on vain työmaan perustamista ja mahdollista huoltoliikennettä varten. Murskeen kuljetus alueelta tapahtuu pelkästään Riihimäentielle (kt 54) osittain nykyistä tiestöä pitkin (Paassillantie-Kaatopaikantie-Melkkaan metsätie) ja osittain rakennettavaa uutta tieyhteyttä pitkin. Kiviaineksen kuljettamista ei suoriteta täten Koskimyllyntietä pitkin, kuten asia muistutuksessa on esitetty. Vastine Uudenmaan ELY keskuksen lausuntoon 13.2.2015: Kuten ympäristölupahakemuksessa ja Uudenmaan ELY keskuksen lausunnossa todetaan, rakentamistoiminnan alussa tieyhteys alueelle tulee Koskimyllyntieltä. Myöhemmin tieyhteys toimii varayhteytenä. Murskaamon toiminta- aikana tuotteiden/kiviaineksen kuljetus tapahtuu Riihimäentielle (kt54) osittain rakennettavaa uutta tieyhteyttä pitkin ja osittain olemassa olevaa tieyhteyttä pitkin (Paassillantie-KaatopaikantieMelkkaan metsätie). Liikenne ohjataan kantatielle 54 Paassillantien ja rakennettavan uuden liittymän kautta. Mikäli tieyhteys Koskimyllyntien suuntaan otetaan hakemuksen mukaiseen käyttöön, haetaan nykyisen tien liittymälle liittymälupa ELY keskuksen lausunnon mukaisesti, mikäli käyttötarkoituksen muutos sitä edellyttää. Vastine Terveydensuojeluviranomaisen lausuntoon 29.12.2014: Lausunnossa esitetyt asiat voidaan huomioida toiminnassa. Arkipyhät voidaan rajata toiminta-aikojen ulkopuolelle lausunnon mukaisesti ja melutaso voidaan myös varmistaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa mittauksin, mikäli toiminnan aikana syntyy perusteltua aihetta epäillä melutason aiheuttavan terveyshaittaa tai merkittävää viihtyvyyshaittaa. LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Lahden seudun ympäristölautakunta myöntää Hollolan kunnalle ym- päristöluvan kallion louhinnalle ja kiviaineksen murskaukselle Hollolassa, Nostavan kylässä sijaitsevalle kiinteistölle Nostava Terminal Center (kiinteistötunnus 98-452-3-58). Murskaamon tulee täyttää Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (VNA 800/2010) säädetyt ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimukset. Sen lisäksi mitä on lupahakemuksessa esitetty, annetaan edellä mainitun asetuksen säännösten täyttämiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi seuraavat lupamääräykset: Laitoksen toiminta-ajat ja sijoittaminen 1. Toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen (YSL 527/2014: 87 §, 199 §). 2. Murskausta, porausta, rikotusta tai räjäytyksiä ei saa tehdä arkipyhinä eikä viikonloppuisin. Murskausta ja porausta voidaan tehdä 6.8. 14.6 arkisin maanantaista torstaihin klo 7.00 – 20.00, perjantaisin 7.00 - 18.00 sekä 15.6. – 15.8 maanantaista perjantaihin klo 7.00 – 16.00. Rikotusta ja räjäytyksiä voidaan tehdä arkisin maanantaista perjantaihin klo 8.00 – 16.00. Kuormaamista ja kuljetusta voidaan tehdä ympäri vuoden arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00 – 22.00 (VNA 800/2010: 8 §). 3. Kiviaineksen kuormauksia ja kuljetuksia alueelta voidaan järjestää erityisistä syistä poikkeuksellisesti myös muina aikoina. Arkilauantaisin kuormaamista ja kuljetusta saa tehdä ainoistaan perustellusta syystä poikkeaviin rakennuskohteisiin ja kiireellisiin tarpeisiin klo 8.00 – 16.00 edellyttäen, ettei kuormausja kuljetustoiminnasta aiheudu häiritsevää melu- ja pölyhaittaa. Räjäytystyöstä tulee ilmoittaa mahdollisimman tarkka ajankohta hyvissä ajoin lähimpien kiinteistöjen asukkaille ja valvontaviranomaiselle. Kuormausten yhteydessä on huolehdittava, että siirtomatkat toiminta-alueella ovat lyhyitä ja että peruutussummerien meluhaitat minimoidaan. Lauantaityöstä ja muista poikkeuksellisista töistä tulee ilmoittaa etukäteen häiriintyville kohteille ja Lahden seudun ympäristöpalveluille ja niistä on pidettävä kirjaa (VNA 800/2010: 8 §; VNp 993/1992: 2 §). 4. Kivenlouhintaa ja räjäytyksiä ei saa tehdä eikä murskaamoa saa sijoittaa 300 metriä lähemmäksi asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskelupihaan. Louhintaraja on selvästi merkittävä maastoon (VNA 800/2010: 3 §; NaapL 26/1920, 17 §). 5. Lahden seudun ympäristöpalveluille on varattava mahdollisuus osallistua murskaamon käyttöönottotarkastukseen (YSA 713/2014: 15 §). 6. Murskauslaitoksen toiminnasta ja päivittäisestä valvonnasta vastaavat henkilöt yhteystietoineen on ilmoitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille sekä Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle ennen toiminnan aloittamista. Vastuuhenkilöiden tai heidän yhteystietojensa muutoksista tulee myös ilmoittaa (YSA 713/2014: 15 §; VNA 800/2010: 12 §). Melu- ja pölypäästöt sekä tärinä 7. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien häiriintyvien kohteiden oleskelupihoilla klo 7 – 22 äänitasoa 55 dB. Lähimmillä loma-asumiseen käytettävillä alueilla melu ei saa ylittää kello 7 – 22 A-äänitasoa 45 dB. Mikäli melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, on mittaustuloksiin lisättävä melutason ohjearvopäätöksen 4 §:n mukaisesti 5 dB ennen tulosten vertaamista päiväohjearvoihin (VNp 993/1992: 2 §, 4 §). 8. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava niin, että niiden äänitehotasot pysyvät suunnitellulla tasoillaan ja eivät kohoa kulumien ja vikojen vuoksi. Käytettävien työkoneiden, aggregaattien ja kompressorien on oltava luokitukseltaan valtioneuvoston asetuksen 621/2001 mukaisia niin, etteivät niiden melutasot ylitä asetuksen II-vaiheen sallittuja äänitehotasoja ulkona käytettäville työkoneille (VNA 621/2001: 3 §). Alueelle tulevien ja lähtevien kuorma-autojen kulku on pyrittävä järjestämään joustavaksi ja minimoimaan peruutukset. Meluhaittojen vähentämiseksi on toimintojen sijoittelussa pyrittävä mahdollisimman lyhyisiin sisäisiin siirtokuljetusmatkoihin (YSL 527/2014: 142 §). 9. Mikäli toiminnasta todetaan aiheutuvan meluhaittaa asutukselle, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. Tarvittaessa Lahden seudun ympäristöpalvelut voi antaa meluhaittaa tai toiminta-aikoja koskevia tiukempia määräyksiä (YSL 527/2014: 15 §, 142 §). 10. Toiminnasta syntyvän melun, pölyn ja tärinän leviämistä on estettävä sijoittamalla melu- ja pölylähteet teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Pintamaa- ja varastokasat sekä suojavallit on pidettävä riittävän korkeina ja ne on sijoitettava melulähteen välittömään läheisyyteen siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Jos murskaamon sähkönsaanti tuotetaan pysyväluonteisesti aggregaatilla, sen melun vaimennuksesta on huolehdittava. Räjähdystyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että räjäytysten jälkeisten rikotettavien isojen lohkareiden määrä jää mahdollisimman pieneksi (VNA 621/2001: 4 §, 6 §). Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset pölynkeräyslaitteet. Murskauksesta aiheutuvaa pölyn leviämistä on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä kastelua tai muuta pölyn estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (VNA 800/2010: 4 §, YSL 527/2014, 52 §, 53 §). Varastokasat, kulkuväylät, alueelta lähtevät kuormat sekä tie on tarvittaessa kasteltava pölyämisen ehkäisemiseksi. Laitteet on pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava päivittäin. Kastelujärjestelmän rikkoutuessa tai muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä kunnes järjestelmä on korjattu tai muu häiriö poistettu (YSL 527/2014: 66 §, VNA 800/2010: 4 §). Toiminnasta aiheutuvat hiukkaspäästöt eivät saa ylittää alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla he saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, valtioneuvoston asetuksessa 38/2011 hengitettäville hiukkasille (PM10) esitettyjä raja-arvoja (VNA 38/2011: 4 §). 11. Toiminnasta ei saa aiheutua haitallista tärinää läheisten kiinteistöjen rakennuksille ja asukkaille. Louhintatyö on järjestettävä siten, että räjäytyksissä käytettävä samanaikaisesti räjähtävä sekä kokonaisräjähdysainemäärä rajoitetaan siten, että työministeriön turvallisuusmääräysten 16:0 mukaisia heilahdusnopeuksien raja-arvoja ei rakennetuilla kiinteistöillä ylitetä. (YSL 527/2014: 62 §). Polttonesteiden ja vaarallisten aineiden varastointi 12. Alueella käytettävien vaarallisten aineiden varastointi sekä koneiden ja laitteiden sijoitus, säilytys, huolto ja tankkaus on järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu pohjaveden, pintaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa (YSL 527/2014: 15 §, 16 §, 17 §, 20 §; VNA 800/2010: 12 §). 13. Vaaralliset aineet, kuten poltto- ja voiteluaineet, on sijoitettava katoksella varustettuun, lukittuun, säilytettävien ai- neiden tilavuutta vastaavaan, reunoiltaan korotettuun sekä käytettäviä nesteitä läpäisemättömään tiiviiseen suoja-altaaseen. Hulevesien pääsy suoja-altaaseen on estettävä (YSL 527/2014: 15 §, 16 §, 17 §, 20 §; VNA 800/2010: 12 §). 14. Vaarallisten aineiden valuminen ympäristöön ja pääsy maaperään tai pohjaveteen on estettävä mahdollisissa onnettomuustilanteissa ja säiliöiden tai laitteistojen rikkoutuessa. Pölysidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita eikä räjähteitä saa käyttää niin, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Mikäli toiminnassa on pitkiä taukoja, tulee vaarallisten aineiden varastointia alueella välttää ja polttonestesäiliö tyhjentää (YSL 527/2014: 15 §, 16 §, 17 §, 20 §; VNA 800/2010: 9 §, 10 §, 12 §). 15. Polttoainesäiliöiden on oltava hyväkuntoisia kaksoisvaippasäiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöihin törmääminen on estettävä. Säiliöt on varustettava tyyppikilvellä, laponestolla, ilmaputkella, lukittavalla täyttöaukolla sekä ylitäytönestimellä. Säiliön polttoaineletkulla on oltava kannaketeline. Säiliössä on oltava lukittava pumppu sekä lukittavilla sulkuventtiileillä varustettu tankkauslaitteisto (lukittava pistooli tai vastaava) työajan ulkopuolella tapahtuvan asiattoman käytön estämiseksi. Säiliön käyttövarusteet on säilytettävä lukittavassa suojakotelossa (YSL 527/2014: 15 §, 16 §, 17 §, 20 §, VNA 800/2010: 9 §, 12 §). 16. Poltto-aineiden käsittely- ja jakelualue (tukitoiminta-alue) on päällystettävä ja sen hulevedet on johdettava öljynerottimen kautta. Jos hulevedet halutaan johtaa maastoon, on ne käsiteltävä siten, että imeytyspesän ja sadevesikaivon väliin on asennettava I-luokan öljynerotuskaivo sekä sulku- ja näytteenottokaivo ennen tukitoiminta-alueen käyttöönottoa. Maastoon johdettavan veden öljyhiilivetypitoisuus saa olla enintään 5 mg/l. Mikäli hulevedet johdetaan umpisäiliöön tai jätevesiviemäriin, voidaan käyttää II –luokan öljynerotinta, jolloin säiliöön johdettavan veden öljyhiilivetypitoisuus saa olla enintään 100 mg/l. Öljynerotuskaivo on pidettävä toimintakykyisenä huoltamalla sitä säännöllisesti ja sen tyhjennyksistä sekä huolto- ja korjaustoimenpiteistä on pidettävä kirjaa. Saniteetti- ja talousjätevedet on johdettava umpisäiliöön tai jätevesiviemäriin (YSL 527/2014: 15 §, 16 §, 17 §, 20 §, VNA 800/2010: 10 §, 12 §; VNA 542/2003, YMA D1/2007). 17. Työkoneiden pidempiaikaista säilytystä alueella toiminta-ajan ulkopuolella vartioimattomina on vältettävä. Mikäli työkoneita säilytetään ja huolletaan toiminta-alueella, on ne pidettävä lukittuina päällystetyllä tiivispohjaisella tukitoiminta-alueella, josta pintavedet ohjautuvat öljynerotuskaivoihin. Toiminta on jär- jestettävä siten, että työkoneiden tai muiden laitteistojen rikkoutuessa aineiden valuminen ja liukeneminen ympäristöön on estetty (YSL 527/2014: 15 §, 16 §, 17 §, 20 §, VNA 800/2010: 9 §, 12 §). 18. Alueella syntyvät hulevedet on johdettava hallitusti alueen ulkopuolelle siten, että niistä ei aiheudu alueen ulkopuolisten ojien eroosiota ja niiden vesien pilaantumista. Vedet on tasattava sekä laskeutettava kiintoaineen erottamiseksi altaassa ja altaat on varustettava hiekkasuodatuskannaksella. Poisjohdettavia vesiä, samoin kuin toiminta-alueen vaikutusalueella olevia pohjavesikaivoja on tarkkailtava (VNA 800/2010: 10 §, YSL 527/2014: 62 §). Jätteet ja niiden käsittely 19. Toiminnasta muodostuvat jätteet, mukaan lukien poistettavat pintamaat, on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja niitä on varastoitava sekä käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Mahdollisuuksien mukaan on syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta vähennettävä. Syntyvä jäte on jäte ensisijaisesti toimitettava uudelleenkäyttöön tai toissijaisesti kierrätykseen. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jäte on toimitettava hyödynnettäväksi muulla tavoin, kuten energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on toimitettava loppukäsittelyyn. YSL 527/2014: 58 §, 62 §, JL 646/2011: 13 - 16 §) 20. Toiminnassa mahdollisesti muodostuvat vaaralliset jätteet ja muut ympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Vaaralliset nestemäiset jätteet on varastoitava kuten vaaralliset nestemäiset aineet (lupamääräys 13). Vaarallisten jätteiden pääsy maaperään on estettävä (JL 646/2011: 16 §, 17 §). 21. Vaaralliset jätteet, kuten öljyinen maa tai öljyinen imeytysaine, on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisten jätteiden vastaanotto. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset tiedot vaarallisista jätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan (JL 646/2011: 121 §; VNA 179/2012: 24 §). Häiriötilanteet 22. Mikäli laitteistoihin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin päästöjen ehkäisemiseksi, niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Laitoksen päästöjä olennaisesti lisäävistä häiriöistä on ilmoitettava välittömästi Lahden seudun ympäristöpalveluille (YSL 527/2014: 5 §, 14 §, 52 §, VNA 800/2010: 12 §). 23. Jos kiinteistöllä sattuu vahinko tai onnettomuus, jossa polttonesteitä tai muita kemikaaleja pääsee vuotamaan maaperään, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin päästöjen leviämisen estämiseksi ja päästöstä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Tapauksesta on ilmoitettava viipymättä Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. Jos päästöstä aiheutuu maaperän pilaantumista, toiminnanharjoittajan on tehtävä maaperän puhdistamista koskeva ilmoitus Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Öljyinen maa tai imeytysaine on toimitettava asianmukaiseen käsittelypaikkaan (YSL 527/2014: 5 §, 14 §, 52 §, VNA 800/2010: 12 §). 24. Vahinkoja varten alueelle on varattava helposti saataville riittävästi imeytysainetta. Toiminnanharjoittajan tulee laatia ja ylläpitää käyttöhenkilökunnalle ohjeisto ilmoitusmenettelystä häiriötilanteissa. Työntekijät on koulutettava toimimaan oikein vahinkotilanteissa. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajantasaisina. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä (YSL 527/2014: 5 §, 14 §, 52 §, VNA 800/2010: 12 §). Työkoneissa ja laitteissa on oltava pelastus- ja ympäristöviranomaisen yhteystiedot sekä opastus mahdollisia vaaratilanteita varten. Päästöjä lisäävistä poikkeuksellisista tilanteista tulee laatia poikkeamaraportit, joista ilmenevät vähintään häiriön kesto, suoritetut toimenpiteet ja aiheutunut päästö (YSL 527/2014: 5 §, 14 §, 52 §, VNA 800/2010: 12 §). Vesien nykytilanneselvitys, tarkkailusuunnitelmat ja raportointi 25. Ennen maastotöiden aloittamista on vaikutusalueella tehtävä vesien nykytilanneselvitys, jossa on selvittävä Koivusillanjoen tämänhetkinen vedenlaatu Autjoen yhtymäkohdan yläpuoleisella alueella. Koivusillanjoen merkitys kalastolle Hankaanjoen yhtymäkohdan yläpuoleisella vaikutusalueella on tehtävä 1.10.2015 mennessä. Vastaavasti pohjaveden nykytila on selvittävä siten, että lähim- pien kaivojen vesien laatu ja korkeustasot on mitattava 500 metrin säteellä louhosalueesta ennen maastotöiden aloittamista. Pohjaveden nykytilaselvitys mittaustuloksineen on toimitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille kuukauden kuluttua mittaustulosten valmistumisesta (YSL 527/2014: 6 §, 11 §, 54 §, YSA 5 §). 26. Luvansaajan on laadittava pinta- ja pohjavesien tarkkailusuunnitelma, jossa on esitettävä hakemusta tarkemmin pintavesien virtaussuunnat, niskaojien ja hulevesialtaiden purkupaikat sekä tarkkailupisteet. Tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä myös, miten kiinteistöltä valuvien hienoainespitoisten hulevesien laskeutusaltaat on tarkoitus toteuttaa ja rakentaa. Laskeutusaltaiden on oltava toiminnassa ennen maastotöiden aloittamista. Tarkkailussa on käytettävä ulkopuolista sertifioitua asiantuntijaa. Pinta- ja pohjavesien tarkkailusuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Lahden seudun ympäristöpalveluille viimeistään 2 kuukautta luvan antopäivän jälkeen. (YSL 527/2014: 6 § - 9 §, 62 §; VNA 800/2010: 13 §). 27. Toiminnasta asutukselle aiheutuvaa melua ja pölypäästöjä on tarkkailtava toiminnan eri vaiheissa. Mittaussuunnitelmat melu- ja pölypäästöjen tarkkailusta on toimitettava hyväksytettäväksi Lahden seudun ympäristöpalveluille viimeistään kuukausi ennen mittausten suorittamista. Mittausraportit on toimitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille enintään kuukauden kuluttua mittausten suorittamisesta (VNA 993/1992: 2 §, 4 §; YSL 527/2014: 6 § - 9 §, 62 §; VNA 800/2010: 13 §). 28. Räjähdysten aiheuttamia heilahdusnopeuksia on seurattava louhinnan edetessä ja louhintatapojen muuttuessa. Kallion räjäytysjakson jälkeen tärinämittausraportit kaikista mitattavista kiinteistöistä tulee toimittaa kahden viikon kuluessa ympäristösuojeluviranomaiselle. Kolmessa ensimmäisessä raportissa tulee olla sanallinen kuvaus kiinteistökohtaisesti tärinän vaikutuksesta ja suuruudesta (YSL 527/2014: 6 § - 9 §, 57 §, 62 §; VNA 800/2010: 13 §). 29. Toiminnan ympäristönsuojelua koskeva yhteenvetoraportti on toimitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Raportissa tulee olla ainakin seuraavat tiedot: louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä polttoaineiden ja räjähdysaineiden laatu- ja kulutustiedot murskauksen ja louhinnan toiminta-ajat sekä räjäytysajat laskennalliset ja/tai mitatut vuosipäästöt tiedot poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet jätehuoltoa koskevat tiedot: syntyneet jätteet, ongelmajätteet ja niiden toimituspaikat tiedot toiminnanharjoittajan oma-aloitteisesti tekemien tärinämittausten tuloksista öljynerotuskaivon tyhjennykset sekä huolto- ja korjaustoimenpiteet pinta- ja pohjaveden, ilman laadun sekä melun tarkkailun tulokset yhteenveto mahdollisista päästöjä lisänneistä häiriöistä, (ajankohta, syyt, vaikutukset, päästölisäys, valitukset, korjaustoimenpiteet) sekä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä vuosiyhteenvedon pohjana olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan (YSL 527/2014: 6 § - 9 §, 62 §; VNA 800/2010: 13 §). 30. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä hyvissä ajoin ilmoitus ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Lahden seudun ympäristöpalveluille (YSL 527/2014: 29 §, 65 §). 31. Toiminnanharjoittajan on osallistuttava ympäristön tilan ilmanlaadun yhteistarkkailuun, jos sellainen Hollolan kunnan alueella järjestetään (YSL 527/2014: 6 §, 8 §, 62 § - 64 §). Raportointi ja toiminnan lopettaminen 32. Kaikki luvassa edellytetyt raportit ja selvitykset on toimitettava sähköisesti Lahden seudun ympäristöpalveluille sähköpostiosoitteeseen [email protected] ja niissä on käytettävä viitteenä diaarinumeroa D/3507/11.01.00.01/2014 (YSL 527/2014: 62 §). 33. Toiminnan lopettamisesta on tehtävä ilmoitus Lahden seudun ympäristöpalveluille. Toiminnanharjoittajan tulee ennakolta ilmoittaa toiminnan loppumisajankohdasta ja esittää selvitys alueen siistimisestä ja mahdollisesta puhdistamistarpeesta ja puhdistamisesta. (YSL 527/2014: 10 §, 52 §, 62 §, 94 §, 170 §). PERUSTELUT Luvan myöntämisen perusedellytykset Lahden seudun ympäristölautakunta katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta murskaamon toiminta täyttää ym- päristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupapäätöksessä on huomioitu myös muut säädökset, jotka on säädetty yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti toistaiseksi. Lupahakemuksesta jätetyissä muistutuksissa on kiinnitetty erityishuomiota liikennejärjestelyihin, joissa luvansaaja on suunnitellut työmaatien avaamista Koskimyllyntieltä lupakiinteistölle. Lahden seudun ympäristönsuojelulautakunta ei ole lupaviranomainen yksityisteihin eikä yleisiin teihin liittyvissä tieasioissa. Tässä lupapäätöksessä on käsitelty vain kivenmurskaamon ja siihen liittyvän louhinnan ympäristölupahakemus, jossa ympäristönsuojelulautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen. Muun muassa tieoikeuksista, tienpidosta sekä tien käytöstä on säädetty laissa yksityisteistä (YksitTieL 358/1962). Hollolan kunnassa on perustettu teknisen lautakunnan yksityistiejaosto, joka ratkaisee yksityistielain mukaisesti tielautakunnalle kuuluvat asiat. Koskimyllyntie on puolestaan yleiseen käyttöön tarkoitettu maantie, johon sovelletaan maantielakia (MaantieL 503/2005). Uudenmaan ELY –keskus, joka toimii alueella yleisten teiden tienpitoviranomaisena, muistuttaa lausunnossaan, että hankevastaavan on haettava liittymälupa Koskimyllyntielle rakennettavalle uuden tieyhteyden vaatimalle liittymälle. Hakemuksesta esitetyt lausunnot ja muistutukset on lautakunnan mukaan otettu päätöksen teossa riittävästi huomioon määrättäessä louhinnasta, murskausaseman pölynsidonnasta sekä melu- ja pölymittauksista, aggregaatin ja öljysäiliöiden suojauksesta sekä hulevesien johtamisesta pohjaveden tarkkailusta. Toimittaessa tämän päätöksen ja hakemuksessa annettujen tietojen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei voida lupaa valmistelleen Lahden seudun ympäristöpalvelujen mukaan katsoa nykytietämyksen mukaisesti aiheutuvan terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, joten Lahden seudun ympäristölautakunta myöntää luvan. Yksilöidyt perustelut Laitoksen toiminta-ajat ja sijoittaminen 1 – 6 Hakemusalueella on tehty ympäristövaikutusten arviointi valtioneuvoston ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA 468/1994) mukaisesti vuonna 2007 ja kyseessä on lainvoimaiseen asemakaavaan liittyvästä rakentamisesta. Näin ollen toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Lupamääräykset on sidottu hakijan ilmoittamaan kivenmurskaamoon, murskattavan kiviaineksen määrään sekä toimintapaikkaan. Naapuruussuhdelain mukaan kiinteistöä ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta mm. ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta tai tärinästä. Toiminta-aikoja koskevat määräykset on annettu lähellä olevien häiriintyvien kohteiden suojaamiseksi. Lähimmille häiriintyville kohteille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa ajallisesti. Koska lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa alle 500 metriä, sallitaan kuormaus ja kuljetus lauantaisin vain erityisin, tiukasti rajatuin perustein. Alueella toimittaessa kaikki riskit on pyrittävä minimoimaan käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöjä. Toiminnanharjoittajalla on oltava lupa-alueella toiminta-aikana ympäristöriskeistä perillä oleva henkilöstö, joka pystyy omalla toiminnallaan ehkäisemään ja rajoittamaan mahdollisia ympäristövahinkoja. Toiminnan alussa on välttämätöntä, että toiminnanharjoittaja ja ympäristöviranomainen käyvät yhdessä läpi lupamääräykset alkutarkastuksessa. Melu- pöly- ja tärinämääräykset 7 – 11 Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista sekä mahdollisuuksista vähentää ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Melutasoa, pölynsidontaa sekä tärinää koskevat määräykset on annettu lähellä olevien häiriintyvien kohteiden suojaamiseksi. Mittauksilla varmennetaan melu- ja pölypitoisuustaso lähimmillä asuin- ja lomakiinteistöillä. Laaditun melumallinnuksen mukaan toiminnasta aiheutuvat melutasot eivät suunniteltujen meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen todennäköisesti ylitä kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 7 §:ssä annettuja melutasoja. Louhinta- ja murskausalueen läheisyydessä sen koillis- ja kaakkoispuolella sijaitsee alle 500 metrin päässä asuinrakennuksia, Asutuksen läheisyys, melun laskentamallien epävarmuudet ja toiminnassa mahdollisesti impulssimaista melua sekä mahdollisesti osittain hallitsematonta pölyämistä aiheuttavat toimenpiteet ovat syynä siihen, että toimintaa rajoitetaan erityisesti kesäaikana. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaisen kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi on myös rajoitettu eri työvaiheiden vuorokautista toimiaikaa. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista ja valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta on esitetty kivenlouhimojen ja murskaamojen toiminnalle asetetut melun ohjearvot ja ilmanlaadun raja-arvot, joita ei saa ylittää. Polttonesteiden ja vaarallisten aineiden varastointi- ja käyttömääräykset 12 - 18 Vaarallisten aineiden käsittelyssä ja varastoinnissa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöjä. Jätteet ja niiden käsittelymääräykset 19 – 21 Jätteitä ja vaarallisia jätteitä koskevat määräykset on annettu jätteiden määrän vähentämiseksi, asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi sekä jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Jätehuollossa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudatettava ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä. Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava vaaraominaisuus. Jätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että jätteet lajitellaan, pakataan, merkitään ja kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vaarallisiin jätteisiin ja öljyjätteisiin. Siirto-asiakirjamenettelyn avulla pystytään seuraamaan muun muassa vaarallisen jätteen toimittamista tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Siirtoasiakirjamenettely helpottaa myös valvontaa. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. Häiriötilannemääräykset 22 - 24 Häiriö- ja muita poikkeustilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi sekä valvonnallisista syistä. Toiminnanharjoittajalla on oltava lupa-alueella toiminta-aikana ympäristöriskeistä perillä oleva henkilöstö, joka pystyy omalla toiminnallaan ehkäisemään ja rajoittamaan mahdollisia ympäristövahinkoja. Vesien lähtötilannetta, tarkkailua sekä raportointia koskevat määräykset 25 - 31 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Vesien lähtötilanneselvitys on tarpeen, koska Koivusillanjoen nykytilasta, vedenlaadusta tai joen merkityksestä kalastolle ei ole riittävästi tietoa, jotta toiminnan vaikutuksia joen ja kalaston nykytilaan voitaisiin arvioida riittävällä tarkkuudella toiminnan alettua. Alueella käsitellään ja varastoidaan ympäristölle vaarallisia kemikaa- leja, mikä aiheuttaa pintavesien ja pohjaveden pilaantumisriskin. Kallion louhintaräjäytysten tärinä voi puolestaan aiheuttaa rakenteellisia muutoksia lähiympäristön kallion rakoiluun ja sitä kautta pohjavesioloihin. Lähtötilannetarkastelulla ja seurannalla varmistetaan, että ennalta arvaamattomat vaikutukset pinta- ja pohjavesioloihin voidaan havaita ja siten myös selvittää, ovatko muutokset johtuneet kivenlouhinnasta. Murskauksesta aiheutuvan pölyhaitan vuoksi toiminnan vaikutusta ilmanlaatuun on perusteltua tarkkailla. Pölyhaitta katsotaan kohdistuvan pääasiassa lähialueille, jonka vuoksi osallistuminen yhteistarkkailuun antaa riittävästi tietoa toiminnan vaikutuksista laajemmalla alueella. Toiminnan lopettamismääräys 32 - 33 Raportointia ja toiminnan lopettamista koskevat määräykset on annettu valvonnallisista syistä. LUVAN VOIMASSAOLO JA ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 70 §). SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) Jätelaki (646/2011) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Valtioneuvoston asetus ulkona käytettävien laitteiden melupäästöistä (621/2001) Ympäristöministeriön asetus kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista (YMA RakMK D1) Laki yksityisistä teistä (358/1962) Maantielaki (503/2005) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lahden seudun ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan ilmoitustauluilla, Hollolan sanomissa sekä Lahden seudun ympäristöpalve- luiden Internet -sivuilla: www.lahti.fi > Asuminen ja ympäristö > Ympäristönsuojelu > Ajankohtaista. YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELYMAKSU Lupa-asia on tullut vireille Lahden seudun ympäristöpalvelut yksikköön 11.11.2014. Hakijalta peritään tästä päätöksestä ympäristöluvan käsittelystä aiheutuvat kulut Lahden seudun ympäristölautakunnan 26.11.2013 (79 §) päättämän ja 1.1.2014 voimaantulleen ympäristölupataksan mukaisesti. Tämän päätöksen taksan mukainen käsittelymaksu on 6 900 euroa. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on 9.4.2015. Liitteenä 1. Sijaintikartta 2. Yleiskartta Esittelijä Ympäristöjohtaja Kari Porra Päätösehdotus Lahden seudun ympäristölautakunta päättää edellä esitetyn mukaisesti myöntää ympäristöluvan Hollolan kunnan teknisen toimialan kuntatekniikalle kiviaineksen murskaukseen Hollolan kunnan Nostavan kylässä, kiinteistöllä Nostava Terminal Center, tunnus 98-452-358. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Asian valmistelija / Lisätietojen antaja ympäristönsuojelutarkastaja Jari Mäntylä, p. 044 416 2583 Toimenpiteet hakijalle, lausunnonantajille, muistuttajille ja Hämeen ELYkeskukseen Muutoksenhaku Ympäristölupapäätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Otteen oikeaksi todistaa huhtikuun 9. päivänä 2015 viran puolesta: Mika Vuorikoski Rakennuslakimies Pöytäkirjanpitäjä Otteen saaja: Hollolan kunta, Tekninen toimiala, Kuntatekniikka, PL 66, 15871 Hollola Hollolan kunta, Maankäyttö, PL 66, 15871 Hollola P-H sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keskussairaalankatu 7, 15850 Lahti Uudenmaan ELY-keskus, Liikenne ja infrastruktuuri, PL 36, 00521 Helsinki Muistuttajat (3 kpl) Hämeen ELY-keskus, PL 29, 15141 Lahti VALITUSOSOITUS Hallintovalitus YSL Lahden kaupunki Viranomainen: Liitetään pöytäkirjanotteeseen Lahden seudun ympäristölautakunta Valitusoikeus Päivämäärä: Pykälä: 24.03.2015 § 15 Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusviranomainen Viranomainen, jolle valitus tehdään: Vaasan hallinto-oikeus PL 204, Korsholmanpuistikko 43 65101 VAASA Puh. 010 36 42611, Fax 010 36 42760 sähköposti: [email protected] Valitusaika ja sen alkaminen Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen. Päätöksen antopäivä on julkipanopäivää seuraava arkipäivä. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu Päätöksen antopäivä Pvm 9.4.2015 Valituskirjelmä Valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava 1) päätös, johon haetaan muutosta; 2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä 1) päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2) todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja sen mukaan kuin Hallintolainkäyttölain 21 §:ssä säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle valitusajan kuluessa ennen sen viimeisen päivän virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulutai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) 3 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 97 euroa.
© Copyright 2024