Energianeuvoja Heikki Rantulan osuus

Ajankohtaisia energia-asioita
Energianeuvoja Heikki Rantula
Kymenlaakson energianeuvonta








•
Energianeuvoja Heikki Rantula
020 615 7449 [email protected]
Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta on puolueetonta
Järjestää ja osallistuu erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin
Lisäksi lainataan lämpökameraa, Kouvolan, Kotkan ja Haminan kautta
Tekee yhteistyötä kansallisen energianeuvontaverkoston kanssa
www.eneuvonta.fi
Neuvontaa asumisen, rakentamisen ja uudisrakentamisen energia-asioissa
Päärahoittajana Euroopan aluekehitysrahasto EAKR (Kymenlaakson Liitto
koordinoi) 50 % kustannuksista
Energianeuvonnan toteuttamisessa mukana myös: Hamina, Iitti, Miehikkälä,
Kotka, Kouvola, Pyhtää, Virolahti ja Haminan Energia Oy, Kotkan Energia
Oy, KSS Energia Oy, Kymenlaakson Sähkö Oy
Lämpökameralla voidaan havainnoida
energiankulutuksen kannalta monenlaisia
asioita. Lainattavissa, Kotka, Hamina, Kouvola
3
ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi
Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä
Rakenteet
Ulkoseinät
ovet, ikkunat
ylä- ja alapohja...
Eristävyys ja tiiveys
Havainnot
Asuminen ja käyttö
Käyttötottumukset
tietoisuus,
ikärakenne,
asenteet…
Valistus&tiedotus
Talotekniikka ym.
tekniset järjestelmät
IV (ja LTO)
lämmitys, vesi,
automaatio sähkö
Häviöt ja kulutus
4
19.11.2015
(Lähde: TkT Jari Virta, Kiinteistöliitto)
Ylläpito
Huollot, säädöt,
ennakointi,
säännöllisyys,
kulutusseuranta
Hoitokuluista energiaan ja veteen 30- 40 %
5
Lähde: Taloyhtiön energiaikirja
6
Pienet asiat kuntoon, niin energiakulutkin pienenevät
-
-
7
Huonekohtainen
lämmityksen säätö
Huomioi ikkunoiden ja
ovien tiivisteet. Muista
sulkea ikkunat ja ovet
kunnolla, jos niitä avataan
niin kotona kuin
työpaikallakin !
Huoltamaton tai huonosti
suljettu ikkuna voi näyttää
tältä lämpökuvassa 
Oikeat sisälämpötilat
-
Ylilämmittäminen hukkaa
lämpöä ja rahaa
Nyrkkisääntö
huonelämpötiloihin:
– 1 °C huonelämpötilassa = 5 %
lämmityskuluissa
-
Kodin huoneiden
peruslämpötiloja




8
Oleskelutilat (olohuone)
20-21 °C
Makuuhuone
18-20 °C
Varasto
12 °C
Autotalli
5 °C
Huonosti suljettu ikkuna tai tiivisteiden
heikko kunto voi aiheuttaa
ylilämmittämistä  heikentää
sisäilmanlaatua ja vireystilaa
Epätasapainossa oleva lämmitysjärjestelmä hukkaa
energiaa ja heikentää mukavuutta.
9
ENEMMÄN ENERGIASTA I
Kuluttajien energianeuvonta I
eneuvonta.fi
Lämmitysverkoston säätökäyrä ja perussäätö
• Patteritermostaattien ohella sisälämpötilaan vaikuttavat
lämmitysverkoston säätökäyrä ja perussäätö
(tasapainotus)
• Säätökäyrä (lämpökäyrä) ohjaa patteriverkostoon
menevän veden lämpötilaa mitatun ulkolämpötilan
perusteella
• Rakennuksen lämmitysverkoston perussäädöllä
(tasapainotus) varmistetaan, että kaikissa huoneistoissa
on haluttu lämpötila.
• Säätökäyrä ja perussäätö täytyy uusia kun on tehty
energiatalouteen vaikuttavia korjauksia
10
19.11.2015
Lämmitysverkoston säätökäyrä
• Oikea säätökäyrä on löydetty, kun huonelämpötila pysyy
haluttuna ja tasaisena (esim. 21 °C) kaikissa oloissa
 Tavoitteena välttyä yli/alilämmöltä, oli ulkolämpötila mikä
tahansa
• Säätökäyrän asettelu tapahtuu yleensä ohjelmallisesti, jolloin
käyttäjä määrittää lämmityksen menoveden lämpötilan
asetusarvoja eri ulkolämpötiloille.
11
19.11.2015
Lämmityksen säätökäyrä
- liian jyrkkä
12
19.11.2015
Lämmityksen säätökäyrä
- liian loiva
13
19.11.2015
Lämmityksen säätökäyrä
- liian lämmintä koko ajan
14
19.11.2015
15
19.11.2015
Lauri Penttinen
Vesikalusteiden vuodot vaikuttavat energialaskuun
• Vesikalusteiden vuodot ja
vauriot voivat aiheuttaa jopa
useiden satojen eurojen loven
vesilaskuun
• Vesikalusteiden vuodot helppo
havaita
• Vuotojen korjaus 
ilmoittaminen huollolle
välittömästi havainnon jälkeen
• Uudet vesikalusteet kuluttavat
huomattavasti vähemmän
vettä kuin vanhat
16
TIHEÄ TIPPAVUOTO
= "tiputtava hana" eli n. 3
l/h
3
 26 m vuodessa eli
noin 150 €/vuosi
(40 % lämmintä vettä)
PIENI VUOTO
= "vuotava wc-istuin" eli
n. 30 l/h  260 m3
vuodessa eli noin 1050
€/vuosi
(vain kylmää vettä)
JATKUVA VUOTO
= "vähän auki oleva hana"
eli 180l/h 1500 m3
vuodessa eli noin
8950 €/vuosi
(40 % lämmintä vettä)
Uusiutuvat energiamuodot
taloyhtiöissä
• Energiakaivon
poraamiseen tarvitaan
toimenpidelupa
(maalämpö)
• Pohjavesialueella voidaan
tarvita AVI:n lupa, ennen
kuin rakennusvalvonta voi
toimenpideluvan myöntää
• Tuulivoimalat tarvitsevat
toimenpide tai
rakennusluvan
17
Etunimi Sukunimi
19.11.2015
Aurinkoenergian hyödyntäminen mahdollista myös
taloyhtiöissä
18
Etunimi Sukunimi
19.11.2015
Suuremmissa korjauksissa mahdollisuuksia
Asetus energiatehokkuuden parantamisesta
korjausrakentamisessa YM 4/13
• Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan rakennustai toimenpideluvanvaraisten korjaus- ja muutostöiden tai
käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä on
parannettava rakennuksen energiatehokkuutta,
• mikäli se on teknisesti, toiminnallisesti tai
taloudellisesti toteutettavissa
Rakennuksen energiatehokkuutta pitää parantaa
luvanvaraisen korjauksen yhteydessä mikäli se on
• YM 4/13
– Taloudellisesti  takaisinmaksuaika alle 30 vuotta, muilla kuin
asuinrakennuksilla 20 vuotta
– Teknisesti  palotekniset, äänitekniset, kosteustekniset ja
sisäilmaolosuhteet eivät heikkene
– Toiminnallisesti mahdollista  rakennuksen käyttötarkoitus
aiottuun tarkoitukseen ei merkittävästi heikkene
ENERGIAVAATIMUKSET EIVÄT KOSKE:
• lailla tai asemakaavalla suojeltuja taloja
• alle 50 m2:n rakennusta, kasvihuonetta,
lämmittämätöntä kesämökkiä jne.
22
Etunimi Sukunimi
19.11.2015
Esimerkki
• Rakennukselle on annettu kaavassa suojelumerkintä.
Merkinnän yhteydessä on kerrottu, että suojelulla
kielletään julkisivuun tehtävät muutokset. Tällöin
asetuksessa mainittu ulkoseinän, ikkunoiden ja ovien
energiatehokkuus pykälää ei sovelleta.
Kuitenkin, kun samassa rakennuksessa tehdään
ilmanvaihtotöitä,
• suojelu ei estä toteuttamasta teknisiä järjestelmiä
koskevia määräyksiä.
23
Mikäli energiatehokkuuden parantamisesta on
ajankohtainen ja toimenpide vaati luvan
24
Omistaja/taloyhtiö päättää korjaushankkeen
aloittamisesta ja
energiatehokkuuden tarkastelutavasta:
1. Parannetaan rakennusosien (ikkunoiden, ulkoseinän, yläpohjan jne.)
lämmönpitävyyttä energiavaatimusten tasolle 4§
2. Rakennustyypin mukainen energiavaatimusten tarkastelu (esim.
pientalo, kerrostalo), jossa otetaan huomioon energian
vuosikulutussuhteessa rakennuksen pinta-alaan. Ei käytetä
energiamuotokertoimia 6§
3. Lasketaan rakennustyypille ominainen (valmistumisajan)
kokonaisenergian kulutus eli E-luku ja pienennetään sitä 7§
4. Teknisten järjestelmien (lämmitys, ilmanvaihto) muutoksissa 5§
noudatetaan määräyksiä. Järjestelmien toimivuus varmistetaan aina
Mikäli on valittu joku muu kuin vaihtoehto 1 ja korjaukset
tehdään useammassa osassa tarvitaan suunnitelma
• Suunnitelmaan kirjataan tulevat korjaukset ja niiden yhteydessä
saavutettava energiansäästö.
• Suunnitelman tulee olla taloyhtiön virallisesti hyväksymä
kunnossapitosuunnitelma, jota päivitetään myöhemmin tehtävien
korjausten yhteydessä.
• Näin korjaukset voidaan toteuttaa rakennuksen elinkaaren
mukaisesti ajoittaen.
• Suunnitelmassa kerrotaan energiatehokkuustoimenpiteiden
kokonaisvaikutus joko ostoenergiankulutuksena tai E-lukuna
valitusta vaihtoehdosta riippuen.
• Kokonaistarkastelua ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli
rakennusosakohtaisesti noudatetaan ensimmäisen vaihtoehdon
raja-arvoja, tai toimenpiteen vaikutus energiatehokkuuteen on
vähäinen tai olematon.
Esimerkki Ulkoseinäremontti, kannatta valita
vaihtoehto 1.
•
•
•
•
•
•
Seinän eristystaso puolitettava alkuperäisestä
0,17 W/m2K tasoa ei tarvitse kuitenkaan alittaa
Lisäeristystä tarvitaan 70-100 mm
Kustannus 110-120 €/asm2
Koko remontin kustannusarviosta eristeiden osuus 20 %
Energiansäästö vuodessa 7 %
Selvityksessä uuden rakenteen rakennetyyppi ja U-arvo
verrattuna vanhaan. Voidaan merkitä esim. lupakuviin.
Esimerkki Ikkunaremontti. Kannattaa valita
vaihtoehto 1.
• U-arvo vaatimus vähintään 1,0 W/m2K
• Energiansäästö 5-15 %
• Molemmissa toimenpiteissä kannattaa toteuttaa myös
Ilmanvaihdon toiminnan varmentaminen ja
lämmitysjärjestelmän perussäätö. energiansäästö 10-20
%
• Asetus velvoittaa taloyhtiön varmistamaan järjestelmien
toiminnan korjaustoimien jälkeen.
28
Etunimi Sukunimi
19.11.2015
Ikkunoiden energiamerkki
• www.motiva.fi
• http://www.topten-suomi.fi/
29
Esimerkki tehty ikkunaremontti 90-luvulla ja
vaihdettu öljy kaukolämpöön, tai tehty esim.
ilmanvaihtoremontti
•
Tällöin voidaan hyödyntää vaihtoehtoja 2 tai 3 osoittamaan talolle tehtyjen
toimenpiteiden olleen jo riittävät
2 Kokonaisenergiatarkastelu
• Laskettu kokonaisenergiankulutus pitää olla alle 130 kWh/m2 (kerrostalo)
• Laskettu kokonaisenergiankulutus pitää olla alle 180 kWh/m2 (rivitalo)
TAI
3 E-luku vaihtoehto
• E-luku oltava 15 % parempi kuin alkuperäisillä ratkaisuilla kerrostaloissa
• Rivitaloissa parannuksen oltava 20 % alkutilanteesta TAI
–
Käytetään energiamuotokertoimia (öljy 1, kaukolämpö 0,7, sähkö 1,7, puu 0,5)
Laskenta vaatii esim. energiatodistuslaskijan pätevyyden
tehdään D3 ja D5 mukaisesti.
Asetus mahdollistaa kompensoinnin
• Esimerkiksi uusittaessa julkisivuja ja ikkunoita samalla
kertaa voidaan asetustasoa heikommin eristetyn
julkisivun energiahäviö kompensoida paremmilla
ikkunoilla. Kompensoinnin toteutuminen osoitetaan
tasauslaskelmalla. Tämän voi laatia korjauksen
suunnittelija
• Korjaukset on kuitenkin toteutettava samalla kertaa, jotta
kompensointia voidaan käyttää
Yhteenvetona energiamääräyksissä
• Luvanvaraisissa korjaustoimissa energiatehokkuus
huomioitava.
• Kohdistuvat vain korjattavaan rakennusosaan  voidaan
käyttää erilaisia joustoja vaatimusten täyttämiseksi 
tarvitaan asiantunteva suunnittelija, isännöitsijän ja
taloyhtiön resurssit eivät riitä, tai suunniteluun ei ole
riittävää pätevyyttä.
32
• Esim. julkisivuremontti. Pitää vähintään selvittää onko
eristystä mahdollista lisätä järkevästi
• Esim. ikkunaremontti. Uusille ikkunoille on asetettu
minimivaatimukset, jotka tulee täyttyä mikäli ikkunoiden
vaihto tarvitsee luvan.
Korjaushanke tiivistetysti
• Korjauksen tai uusimisen tarve (kuntoarvio,
kuntotarkastus, energiakatselmus)
• Suunnitteluvaihe (suunnittelijoiden kelpoisuus!)
• Tarvitaanko rakennuslupa? (rakennusvalvonta)
• Koskevatko energiamääräykset hanketta?
Energiamääräysten tarkasteluvaihtoehdon valinta
(kompensointi, vaiheittaisuus)
• Lupahakemus ja energiaselvitys (lomake, laskelmat,
muut tarvittavat liitteet)
• Toteutusvaihe (pätevä työnjohto ja urakoitsijat)
• Loppukatselmus (tarkastusasiakirja)
• Hyvä ylläpito (käyttö- ja huolto-ohje
Uusiutuvat energiamuodot ja hybridijärjestelmät yleistyvät
Lämpöpumput
• Ilmalämpöpumppuja on Suomessa asennettu vuoteen 2014 mennessä
noin 500 000 kpl ja ne tuottavat energiaa 5 TWh vuodessa. Vuoteen
2020 mennessä arvioidaan asennettavan 500 000 lämpöpumppua lisää.
• Asuinrakennuksissa on käytössä 200 000 öljykattilaa ja 100 000 muuta
vesikiertoista lämmitysjärjestelmää sekä 500 000 suoraa
sähkölämmitys-järjestelmää. Lämpöpumput sopivat hyvin niiden rinnalla
tai niitä korvaamaan.
• Kerrostalojen poistoilmajärjestelmiä on 36 000. Poistoilmalämpöpumppu
on hyvä energiansäästökeino niihin. Lämmityskulut pienenevät
parhaimmillaan 40–50 %.
• Energiayhtiö ei voi nostaa energian hintaa sillä perusteella, että taloyhtiö
hankkii lämpöpumpun.
• Lämpöpumppujen kompressorit ovat varmatoimisia, mutta asennuksen,
säädön tai käytön virheet voivat hukata lämpöpumpun hyödyn.
• Käyttäjät tarvitsevat selkeät kirjalliset ohjeet sekä henkilökohtaisen
käytön opastuksen.
Pumppujen ominaisuudet
• COP kertoo kuinka tehokkaasti kulutettu sähköenergia saadaan
muutettua lämpöenergiaksi. Tämä COP-arvo mitataan aina +7 asteen
lämpötilassa.
• Lämmityskauden lämpökerroin SCOP lasketaan (neljälle erilaiselle)
lämmityskaudelle. Eurooppa on lisäksi jaettu kolmeen eri
ilmastovyöhykkeeseen. Pohjoisin vyöhyke on laskettu Helsingin sään
mukaan. Tätä lukemaa ei kuitenkaan aina esitetä lämpöpumppujen
esitteissä.
• EER tarkoittaa kylmäkerrointa. Hyvä EER-kerroin on yli 3,5
• SEER tarkoittaa jäähdytyksen vuotuista kylmäkerrointa, joka ei ole
Suomessa yleensä kovin oleellinen vertailuperuste
.
Lämpöpumppujen vertailu ja valinta
• Lämpöpumpun valinnassa on muun muassa huomioitava:
– SCOP, ilmasto ja hankintahinta.
– Olemassa oleva lämmönjakotapa – vanhoilla yksilevyisillä
radiaattoreilla ei saada aikaan parhaita hyötysuhteita ivlp:lla ja
mlp:lla. Lattialämmityksen alhaisempi lämpötila nostaa pumppujen
hyötysuhdetta.
– Ilmalämpöpumpuilla voidaan puhdistaa sisäilmaa ja säätää
huoneilman lämpötilaa joustavasti ja nopeasti. Toisaalta
sisäyksiköt vaativat säännöllistä puhdistusta.
– Lattialämmitykseen yhdistettynä ivlp ja mlp ovat helppokäyttöisiä
ja miellyttäviä.
– Laitteet vaativat kuitenkin oikeat säädöt
Lämpöpumppu ei kuitenkaan aina ole se
taloudellisin vaihtoehto tai aina edes mahdollista
toteuttaa
Huomioitava on myös
•
•
•
•
•
38
Järjestelmän investointikustannus
Energian hintakehitys
Taloyhtiön energiankulutus
Onko jotain olemassa olevaa estettä lämpöpumpuille
Muut korjaustarpeet ym.
Etunimi Sukunimi
19.11.2015
Maalämpö taloyhtiössä
• Tarvitaan toimenpidelupa
39
• Tarvitaan 10-20
lämpökaivoa
• Riippuu tietysti kuinka
suuren osan energiasta
maalämpö kattaa
kustannustehokkaasti.
 jos kaivoja tulee yli 10 kpl
maaperälle kannattaa
suorittaa TRT mittaus, jotta
maaperän lämmönluovutuskyky saadaan
luotettavasti selville.
• Jos maalämpöjärjestelmä
suunnitellaan ilman TRTmittauksen tuloksia, on
vaarana, että
maalämpöjärjestelmä
mitoitetaan ja asennetaan
väärin.
•
Seurauksena voi olla
esimerkiksi koko järjestelmän
jäätyminen, mikä voi olla
katastrofaalista rakennuksen
lämmityksen kannalta.
Lämpöpumppujen mitoituksesta
– Yleensä lämpöpumpun pieni alimitoitus eli osatehomitoitus johtaa
taloudellisimpaan lopputulokseen.
– Tällöin kovilla pakkasilla käytetään käytännössä sähkölämmitystä
apuna. Tämä säästää esimerkiksi MLP:n porakaivon syvyydessä.
– RIITTÄÄKÖ TALOYHTIÖN NYKYINEN PÄÄSULAKEKOKO ?
– Hankinnan yhteydessä tulee eri mitoitusvaihtoehtoja vertailla ja varmistaa,
että tarjousten mitoitukset ovat vertailukelpoisia.
– Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö asennetaan mahdollisimman suureen ja
esteettömään tilaan
• Muut lämmittimet on säädettävä alhaisemmalle lämpötilalle sisäyksikön
vaikutusalueella
• Huoneessa, jossa ilp sijaitsee, pidetään korkeampaa lämpötilaa kuin
muissa huoneissa. Lämmin ilma kulkeutuu silloin muihinkin huoneisiin.
– Säätöjen oikeellisuus on testattava sekä kylmänä
että lämpimänä vuodenaikana.
42
Vuodet 2013-2014 ovat olleet pitkän ajan
keskiarvoja lämpimämpiä
• Lämmitystarveluku oli selvästi keskiarvon alapuolella
esim. Lahti 2014 lämmitystarveluku 4073
– Tänä vuonna voidaan viimevuotinen lukema alittaa.
• 2014 kulutus on ollut lämmitysmuodosta riippumatta 1015 % tavanomaista pienempää
 PITÄÄ HUOMIOIDA JOS LÄMPÖPUMPPUA
MITOITETAAN KULUTUKSEN PERUSTEELLA!
43
Poistoilmalämpöpumppu
• Käytännössä aina
osatehomitoitus.
• Vanha lämmitysjärjestelmä
(kaukolämpö, öljy tms.) jää
käyttöön PILP-järjestelmän
kattaessa tyypillisesti noin 4060 % mitoitustehontarpeesta ja
noin 60-80 % vuotuisesta
lämmitysenergiantarpeesta.
• Hankintahinta tyypillisesti
60 000 – 170 000 €
• Säästö 15–40 % vuotuisesta
lämmitysenergiankulutuksesta
LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN MITOITUS
• Lämmitysjärjestelmä mitoitetaan aina ylitehoiseksi.
• Lämpöpumpuilla tarkoittaa, että laitteilla on jokin
varaenergialähde, esim. sähkövastukset.
•
46
Lämmitysjärjestelmästä pitää löytyä yli-määräistä
kapasiteettia, koska kukaan ei voi varmuudella tietää
minkälaiset lämmitysolosuhteet tulevaisuudessa on.
Ilmalämpöpumppujen käyttö taloyhtiöissä
• lämpöpumppu ei saa aiheuttaa häiritsevää meteliä
– Asennuspaikka, laitteen ominaisuudet
• Taloyhtiö voi asettaa luvan myöntämiselle ehtoja
– esim minne puolelle taloa ulkoyksikön saa sijoittaa
– laitteen käyttöajat ym.
• Kaikkia osakkaita on kohdeltava yhdenvertaisesti myös ilmalämpöpumppukysymyksissä.
• Halutessaan osakkaat voivat myös enemmistöllä
päättää, että yhtiössä toteutetaan varsinainen
perusparannushanke, jolloin taloyhtiö hankkii
47
ilmalämpöpumpun jokaiseen asuntoon.
Käyttäjien motivointi
 Kiinteistön käyttäjät tarvitsevat tietoa, kannustusta ja
motivointia siihen kuinka he voivat käytännön toimillaan
vaikuttaa kiinteistön energiankulutuksen tehostamiseen
 Tietoa saadaan entistä helpommin mittauksen kehittyessä,
joten energiansäästötoimenpiteiden vaikutusten seurantakin
helpottuu
 Esimerkiksi taloyhtiön tai työpaikan kiinteistön
energiankulutuksen kehitys näytetään asukkaille/työntekijöille
ilmoitustaululla/ sisäisessä verkossa  kannustin
energiankulutuksen vähentämiseen järkevin tavoin.
Kysyttävää ?
49
Etunimi Sukunimi
19.11.2015