2818_SUa_TUL_toimintakertomukset_1924

o 0.,
TYOVAEN URHEILULIITON
\
TOIMINTAKERTOMUS
v .V. 1924,
, ... .
1925, 1926 JA
~
1/1.-1/519?7.
HELSINKI 1927
TYOVA.EN KIRJAPAINO
I
KERTOMUKSET
SISÄLLYSLUETTELO .
Liiton toiminta 1). 1924.
Tärkeimmät asiat:
V:n 1924 valtioavustuksen käyttö .. , ....... .. .. .. ... .. . .... . .
Liiton tiliasema 31 / 12 1924 ........ ........ .... ..... .. .......... ..
Tilintarkastuslausnnto v:n 1924 tileistä . ... . ..... .. ........ .
Liiton toiminta 10/4 1925-2/4 1926.
Tärkeimmät asiat:
Fran kfurt am Mainin kisat .. ... .. ............... . .............. .
Kisojen tulokset ........... .... .. .......... ... .... .. .... ... .. ..... . .. .
Pariisin kongressi ... . .. ....... ... .. ....... .............. .. ............ .
Liiton jäsenistö v. 1925 ........................ .. .. ...... ... . .... ..
V:n 1925 valtionavustuksen käyttö .. .... ..................... .
Liiton tiliasema 31 / 12 1925 .... .. ...... : ......................... .
Tilintarkastuslausunto v :n 1925 tileistä ........ .. ........... ..
Liiton toimintq 5/4 1926- 31/12 1926.
Tärkeimmät asiat:
Liiton ensimmäisen valistusviikon valmistelut
Seurat ja jäsenistö v. 1926 ...................... . ~ :::::::::::::::
Kilpailutilasto v . 1926 .............. .... .. .
Porvarillisten u. järjestöjen y ht . toimi~~~~~~j~~~": : :::: :: :
Liittojuhlavalmistelut ....... ....... ....................... ... ... ... .
\':n 1926 valtionavustuksen käyttö .......................... ..
Liiton tili asema 31 / 12 1926 .............. .. ............ ........ ... .
Tilintarkastuslausunt0 v:n 1926 tileistä .. .... .. ............ ..
Liiton toiminta 1 /1-1 /5 1927.
Tärkeimmät asiat:
Valistusviikko ......... . ..................................... ...... ... .
Talviurheilujuhla ......... . ..... . ..... .. .... . .. . .............. .... .. . .
[:llwmaiset kilpailumatkat ........ .. ............. ... .......... .. ..
\. al tiona vustus ................... .. .........
Xeuvontatyö ................... ... .... ...... . . :::: ::::: :::: : ::::: ::::::
L'udet seurat ............................... .. .......... .. .......... .. . .
Liittojuhlan valmistelutyöt ........... ......... ....... ........... .
Sivu
17
18
19
29
32
43
47
48
49
50
54
55
62
63
71
73
74
75
77
78
79
TYOV.ÄEN URHEILULIITON TOIMINNASTA
V.V. 1924, 1925, 1926 JA 1/1- 1/5 1927.
Liiton toiminta v. 1924.
Työväen Urheiluliiton toiminnassa vuonna 1924 on havaittavissa edelleen vilkastumista ja on se saånut yhä vakiintuneemmat toinlintamuodot, joita edistämällä Liiton toiminta tulee
entistä paremmaksi ja samalla sen työskentely tulee'tuottamaan
yhä runsaampia hedelmiä.
Kansallisten kilpailujen järjestelyssä on edelleen kuljettu
aikaisempaan suuntaan nimittäin koetettu saada useammat
seurat yhtymään yhtymiksi kilpailuja järjestettäessä. Näin
onkin kilpailut saatu muodostumaan entistä valtavimmiksi
yoimanmittelyiksi.
Erikoisen leimansa kuluneelle vuodelle on antanut ensimmäiset Työväen Olympialaiset kisat, joiden talvikilpailut järjestettiin Schreiberhau'ssa tammikuun 31 ja helIDikuun 1- 2 p:nä,
ja joiden pääkilpailut järjestetään ensi heinäkuussa Frankfurt
a m Mainissa . Kisat ovat myöskin olleet aiheena vilkkaaseen
mielipiteiden vaihtoon jäsenistömme keskuudessa .
Huomattavin nousukausi Liitossamme on nyrkkeilyn alalla.
joka uutena urheilu muotona vetää suuria joukkoja puoleensa
ja on jo kehittynyt aika pitkälle. Myöskin paini ja yleisurheilu
elävät loistokauclessaan ja Liittomme jäsenten näillä aloilla saayuttamat tulokset ovat olleet huomattavia. Voimistelu on
voimakkaassa eteehpäinmenossa. saatuaan uusia vaikutteita
Pragin ja L eipzigin mahtavista juhlista. Voimistelu musiikin
mukaan on vallannut kaikkialla sekä harjoittajat että y leisön .
Myöskin saksalaisilta tovereilta opittu vasara voimistelu kulkee
suurin askelin et eenpäin.
80
80
81
81
Kurssitoiminta.
Miesten 4-viikkoiset voimistelunjohtajakurssit järjesti Liitto
Y.
1924 Viipurissa. Kurssien alkuosa pidettiin ,)Rientolassa,).
. TUL, Toimintakerto ...us
5
mutta kylmien ilmojen takia oltiin pakoitettuja vaihtamaan
kurssihuoneustoa. Kurssihuoneustoksi saatiin Pellervon-sali
jossa kurssien loppupuoli työskenneltiin. Kursseille oli lupau ~
tunut johtajaksi Väinö Laherma, mutta kun kurssien järjestäminen valtioavun myöhäisen jaon takia jäi syksyyn, oli Laherma pakoitettu kieltäytymään kurssien johtajan toimesta
tultuaan valituksi Työväen Akatemian v. t. johtajaksi . Kursseilla toimivat opettajina voimistelujaoston jäsenet Toimi
Tanner ja Toivo SaIOneIl. Kursseille jaettiin 20 stipendiä a Sml,.
500: - seuraaville seuroille:
Raiku, Uurainen; Tenho, Kemi; Toverit, Talikkala; Väkä,
Högfors; Veikot, Kymi; Louhi, Lohja; Vesa, Iisalmi; Isku ,
Himanka; Kisatoverit, Maaria; Veikot Pölläkkälä; Kehitys,
Rajamäki; Visa, Parkkarila; Suonpojat, Tammisuo; Nousu,
Saarela; Vilpas, U uraa; Veikot, Sorvali; Pyrintö, Enso; Ponnistus,
Helsinki; Pyrintö, Vihti ja Viitasaaren Työväenyhdistys.
Yllämainittujen 20 seuran kursseille lähettämät edustajat
saivat kaikki päästötodistuksen. Kurssien ohjelmassa oli uutuutena n.s. vasaravoimistelu , johdn oppilaat tutustutettiin ja yalmistettiin kullekin oppilaalle malli moukari saadaksemme yhdenmukaistutettua vasaravoimistelussa käytettävän välineen.
Naisten 4-viikkoiset voimistelunjohtajakurssit järjestettiin
Jyväskylässä kaupungin kansakoululla alkaen heinäkuun 1 p:nä.
Kursseilla toimivat opettajina Hilda Laaksonen ja Helmi Paasonen. Kursseille osanottoa varten jaettiin Liiton puolesta 20
stipendiä a Smk. 400: - seuraaville seuroille:
]yry, Oulu; Riento, Kalajoki; Kisa, Kajaani; A.I.K., Vaasa;
Yritys, Ylistaro; Riento, Säynätsalo; ]yske, Vaajakoski; Pyry,
Nokia; Nousu, Rantasalmi; Lohi, Lohikoski' Kehitys Rajamäki'
Vuoksenpojat, Vuoksi; Toverit, Pitkära~ta; Jyr;, Kaarina:
Pyrkivä, Maaria; Louhi, Lohja; Yritys, Fastböle; Kisa, Kymin tehdas; Taimi, Lahti ja Tenho, Kemi.
Kaikkiaan sai kursseilta päästötodistuksen 32 oppilasta .
jotka työskentelivät kursseilla koko opetusajan. Lisäksi oli
puolet kurssiajasta oppilaina 5 naisvoimistelijaa. Kaikki 32
oppilasta suorittivat kurssien aikana kurssityön lomassa Liiton
voimisteluinerkin. Lisäksi kurssien oppilaat suorittivat 1 I luo-
kan, 16 II luokan ja 7 III luokan urheilumerkkivaatimukset,
toisten täytyessä jättää merkkivaatimusten lopullinen su.o rittaminen talveksi hiihtoa varten.
Naisten 2-viikkoiset voimistelunjohtajakurssit järjestettiin
Pohjois-Savon ja Kainuun piirikunnan toimesta Kuopiossa
alkaen elokuun 17 p:nä. Kursseille kustanl'i Liitto opettajaksi
Hilda Laaksosen. Toisena opettajana toimi Anni Virkkunen.
Oppilaita oli päiväkursseilla 12 ja iltakursseilla 18. Kursseista
johtuvat muut kustannukset, paitsi johtajan palkan, kustansi
piirikunta.
Naisten viikon kestävät voimistelukurssit järjesti Satakunnan
piirikunta Porissa. Kursseilla oli Liiton kustantamana opettajana Martta Alanko ja toisena opettajana Selma Nieminen.
Oppilaita oli 20.
2-viikkoiset nyrkkeilynohjaajakurssit järjestettiin Liiton toimesta Helsingissä Arthur Koch'in nyrkkeilyopistossa alkaen
syyskuun 1 p:nä. Kursseja varten jaettiin 10 stipendiä a Smk.
250: - seuraaville seuroille:
Kiisto, Vaasa; Pon~eva, Hamina; Veikot, Kymi; Vauhti,
:\1ikkeli; Veikot, Tampere; Yritys, Tampere; Toive, Rauma;
]yske, Vaajakoski; ]yry, Savonlinna ja Ponnistus, Helsinki .
Kurssien opettajina toimivat Arthur Koch ja Ilmari Huttunen.
Viikon kestävät yleisurheilukurssit järjestettiin Vaasassa,
Savonlinnassa ja Viipurissa. Opettajina näillä kursseilla toimivat Väinö Laherma ja Kalle Korpi.
2-viikkoiset uintikurssit oli pakko peruuttaa määrärahan
pienuuden takia. Uintijaostolla on aikomus kuluvana vuonna
järjestää uintikurssit, jotka vastaisivat entistä paremmin tarkoitustaan.
N euvontaty ö.
Palloiluneuvojana toimi Willy Borg. Hänen matkasuunnitelmansa oli suunniteltu käsittävän Satakunnan, Turun ja
!"ohjois-Savon ja Kainuun piirikunnat. Sairastumisen takia oli
neuvoja pakoitettu lopettamaan työskentelynsä kesken, joten
6
hän kiersi vain Satakunnan ja Turun piirikunnat. PaUoiluneuvoja työskenteli seuraavilla paikkakunnilla:
Reposaari, Pori, Rauma, Eura, Tyrvää, Jämijärvi, Kankaanpää, Maaria (Kisa-Toverit), Maaria (Pyrkivä), Kaarina (Jyry),
Turku, Kähärinmäki, Kaarina (Isku), Salo, Kirjakkala, Perniö,
Mynämäki, Uusikirkko ja Uusikaupunki. Neuvoja työskenteli
siis kaikkiaan 19 paikkakunnalla yhteensä 650 kuulijan seuratessa esityksiä.
Painineuvojana toimi Robert Oksa aloittaen työnsä Mikkelissä syyskuun 1 p:nä. Neuvoja työskenteli Savonlinnan,
Pohjois-Savon ja Kainuun, Pohjois- ja Itä-Karjalan, Viipurin,
Etelä-Saimaan, Kyminlaakson, Lahden, Porvoon, Uudenmaan,
Turun, Hämeen, Tampereen, Satakunnan, Keski-Suomen, Vaasan ja Oulun sekä Perä-Pohjolan piirikunnissa kaikkiaan 47
paikkakunnalla seuraavasti:
Mikkeli, Kajaani, Iisalmi, Kuopio, Suonenjoki, Varkaus,
Savonlinna, Joensuu, Värtsilä, Sortavala, Enso, L~ppeenranta,
Popinniemi, Kymi, Kymintehdas, Lahti, Loviisa, Porvoo,
Hyvinkää, Kerava, Lohja, Salo, YIaaria, Forssa, Hämeenlinna,
Riihimäki, Viiala, Tampere, Rauma, Reposaari, Pori, Mänttä,
Jämsä, Suolahti, Jyväskylä, Haapamäki, Kristiina, Kaskinen,
Seinäjoki, Isokyrö, Laihia, Vaasa, Lapua, Pietarsaari, Oulu,
Kemi ja Tornio .
Paininneuvonnassa ja palkintotuomarien opetuksessa oli
mukana säännöllisesti kaikkiaan 908 kuulijaa, lisäksi oli jokaisella paikkakunnalla sivustakuulijoita huoneiden täydeltä.
Liiton järjestäjänä toimii Lauri Myllymäki aloittaen työskentelynsä Etelä-Saimaan piirikunnassa ja jatkaen Pohjoisja Itä-Karjalan piirikunnassa. Työskentelynsä alkoi järjestäjä
tammikuun 13 p:nä Lappeenrannasta. Järjestäjän työohjelmaan kuului Liiton järjestömuotojen selvittely ja yleensä
järjestötoiminnan vilkastuttaminen ja uusien seurojen perustaminen. Järjestäjä työskentelee kaikkiaan 33 paikkakunnalla.
Maaliskuun 15 p:vään mennessä on järjestäjä käynyt seuraa-villa paikkakunnilla:
Lappeenranta, Hytti, Rutola, Taipalsaari, Savitaipale,
Suomenniemi, Joutseno, Honkalahti, Joutseno Korvenkylä,
7
Imatra Tainiokoski, Vuoksenniska, Ruokolahti, Tuokslahti,
Sortavala, Helylä, Matkaselkä, Loimola, Hämekoski, Leppäkoski, Läskelä, Läskelänsuu , Nurmes. Suvilahteen ei järjestäjä
päässyt sillä Tampereen poliisilaitos ei antanut hänelle rajaseutu passia, ilmoittaen järjestäjän työskentelevän »S uomen
kommunistisen puolueen» hyväksi ja että hänen matkansa rajaseu duille voi olla valtalmnnan turvallisuudelle vaarallinen.
Käydessään Tampereella sai hän kuitenkin rajaseutupassin.
Järjestäjä joutui k.u itenkin Lieksassa maaliskuun 16 p:nä pidätetyksi etsivän keskuspoliisin toimesta. Toista tuntia kestäneen
kuulustelun ja tavaroiden penkomisen jälkeen pääsi hän
vapaaksi. Kaikkiaan oli järjestäjällä näillä paikkakunnilla
kuulijoita 2,088 ja herätti hän henkiin 5 seuraa ja perusti yhden
uuden seuran.
Kansainväliset, kansalliset ja piirikunnalliset kilpailut.
Kansainvälisissä kilpailuissa ulkomailla on Liittomme jäseniä käynyt seuraavasti.
Painijajoukkue, käsittäen 6 painijaa, kävi kilpailumatkalla
Ruotsissa ja Norjassa. Kilpailut Ruotsissa järjestettiin Tukholmassa -ja oli kilpailujen järjestäjinä Tukholman Työväen
Urheiluseura ja painiseura Ath€m. Kilpailuissa suoriutuivat
voittajina E . Nuutinen, K. Nylund ja V. Kokkinen. A . Siponen,
K. Puranen ja A . Kuusisto tulivat sarjoissaan toiseksi. Norjassa pidettiin kilpailut Kristianiassa (nyk. Oslof ja järjesti
'1e Kristianian Työväen Urheiluseur~ . Näissä kilpailuissa
suoriutuivat sarjansa voittajina Nuutinen, Kokkinen, Puranen
ja Kuusisto . Siponen tuli s'arjassaan kolmanneksi. Nylund
loukkaantui jo ensimmäisenä kilpailupäivänä ja oli pakoitettu
luopumaan kilpailuista.
Painijajoukkueemme matkalla oli suurimerkitykselliset seuraukset Norjassa. Siellä nimittäin porvarillinen painiliitto
kielsi jäseniltään pääsyn näihin kilpailuihin, herättäen siten
luonnollisesti työläismielisissä painijoissa katkeruutta. Jonkun aikaa painijain matkan jälkeen julistautuikin siihen asti
oppositionina toiminut työväen urheiluliike itsenäiseksi Työ-
63
129
KANSALLISET JA KA N SAINVÄLISET
KILPAILUT 1924.
P IIRI KUNNALLI SET K ILPAILUT 1924.
68
6;
I
•
55
1
II
III
IV
V
VI
VII
VIII
IX
X
YLEISURHEILU
PAINI
HIIHTO
PALLOILU
VOIMISTELU
PYÖRÄILY
UINTI
NYRKKEILY
LUISTELU
MÄENLASKU
I
I• •I I I I
•
12
13
I
10
I
6
5
3
PAINI
YLE ISURHEILU
HIIHTO
PALLOILU
NYRKKEILY
UINTI
LUISTELU
MÄEN LASKU
PYÖRÄILY
VOIMISTELU
15
15
2
I
II
III
IV
V
VI
VII
VIII
IX
X
I
•
4
3
•
4
3
2
10
9
8
ii
4
4
4
1
1
I
8
6
9
PIIRIKUNNALLISET KILPAILUT 1924.
55
1
II
III
IV
V
48
KYMINLAAKSON
TURUN
TAMPEREEN
KESKI-SUOMEN
P.· ja I.-KARJALAN
VI VIIPURIN
34
vI( P.-SAVON ja KAINU UN
VIII SATAKUNNAN
24
24
24
IX HELSINGIN
X OULUN ja P .-POHJOLAN
Xl PORVOON
XII UUDENMAAN
XIII HÄMEEN
XIV SAVONLINNAN
XV VAASAN
XVI LAHDEN
XVII ETELÄ-SAIMAAN
KANSALLISET JA KANSAINVÄLISET
KILPAILUT 1924.
32
I
II
III
IV
V
VI
VII
VIII
18
23
HELSINGIN
VAASAN
TAMPEREEN
KY'MINLAAKSON
TURUN
KESKI-SUOMEN
VIIPURIN
P.-SA VON ja KAINUUN
13
IIII1·1IIIII I I I
I
13
2
4
5
6
7
8
9
10
II
12
13
14
II
15
10
16
9
17
IX
X
XI
XII
XlII
XIV
XV
XVI
XVII
OULUN ja P.-POHJOLAN
ETELÄ-SAIMAAN
HÄMEEN
UUDENMAAM
SAVONLINNAN
SATAKUNNAN
LAHDEN
P. ja l.-KARJALAN
PORVOON
Irlllti I i
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
i
11
12
3
I
13
2
2
I I
o
o
14
16
17
15
II
JO
väen Urheiluliitoksi, saaden heti puolelleen maan voimakkaimmat paini- ja nyrkkeilyseurat, m . m. kuuluisan Fagforeningernes
Idraetsforeningin, joka siihen asti oli ollut epäilevällä kannalla työväen urheiluliikkeeseen yhtymisessä.
Latvian Työväen Urheiluliiton kansainvälisissä nyrkkeilykilpailuissa Rigassa oli osanottajina S. Vilenius ja H. Laxström. Edellinen tuli sarjansa voittajaksi ja jälkimmäinen sarjansa toiseksi. Latvian Työväen Urheiluliiton kansainvälisiin
yleisurheilukilpailuihin ottivat osaa K. Korpi ja M. Rutanen .
Korpi voitti kilpailuissa 60 m. juoksun, pituushypyn, korkeushypyn, keihäänheiton, kiekonheiton ja kuulantyönnön. Rutanen voitti 400, 1,500 ja 3,000 m. juoksut.
Jalkapalloilussa kilpaili Liittomme joukkue
-Venäjällä
N-Venäjän täkäläisen lähetystön henkilökunnan lahjoitta masta kiertopalkinnosta, josta kilpaillaan liitto-ottelussa vuosittain N-Venäjällä ja Suomessa. Kaikkiaan otteli joukkue
8 ottelua. Varsinaisen liitto-ottelun voittivat venäläiset saaden
siis kiertopalkinnon vuodeksi edelleen haltuunsa. Ottelun
tulos 5- 2. Kaikkiaan voitti joukkueemme 3 ottelua ja hävisi
5 ottelua, maaliluvun ollessa ]9- 11 joukkueemme häviöksi.
Fagforeningernes Idraettsforening'in kansainvälisissä painikilpailuissa tämän vuoden alussa oli osanottajina S. Lindqvist
ja V. Kajander tullen kumpainenkin sarjansa voittajaksi.
Latvian TUL:n järjestämissä nyrkkeily kilpailuissa tulivat
O. Louhimo ja V. Paananen sarjoissaan ensimmäisiksi.
Nyrkkeilijät U. Ronkanen ja A. Lehtevä kävivät kilpailemassa kansainvälisissä nyrkkeily kilpailuissa Oslossa, jotka
järjesti Fagf. Idraettsforening, Rollo ja Vika nimiset seurat.
Ronkanen voitti sarjassaan, Lehtevän tullessa sarjassaan
kolmanneksi.
Liittomme alaisten seurojen järjestämissä kansainvälisbsä
kilpailuissa ovat kilpailleet seuraavat ulkomaalaiset urheilijat.
Painikilpailuissa venäläiset I. Ivanov ja V. Shelnin, latvialaiset Sipol ja Tchander ja norjalainen B. Nielsen. Yleisurheilukilpailuissa latvialaiset K. Vitthoff ja T. Sukatnieck. Nyrkkeilykilpailuissa latvialaiset T. Wigreizic, V. Minejeff ja Kreicberg j,a norjalaiset H. Lind ja J. Marthisen.
Urheilupäivää ja talviurheilupäivää vietettiin entiseen
tapaan ympäri maatamme Liiton alaisten piirikuntien ja s~u­
rojen toimesta. Urheilu päivä muodostui useilla paikkakunnilla
valtaviksi joukko-esiintymisiksi yhteisvoimisteluineen ja joukkuekilpailuineen.
Useilla paikkakunnilla ottivat satoihin
nousevat urheilijajoukot osaa päivän kilpailuihin. Sekä urheilupäivänä että talviurheilupäivänä kilpailtiin useilla paikka j
kunnilla kiertopalkinnoista, joiden voiton ehtona oli mahdollisimman suurin osanottajamäärä juhlapäivän kilpailuihin.
Olympialaiset kisat.
Kuluvana vuonna pidettävät ensimmäiset Työväen Olympialaiset kisat, joihin osanotto ja valmistelut näyttivät alussa
käyvän yksimielisesti ja ilmån mitään hankaluuksia, ovat
kuitenkin kansainvälisen järjestömme tekemän päätöksen
takia saattaneet aikaan vilkatta keskustelua ja osaksi erimielisyyksiäkin. Olymialaisia kisoja valmisteltaessa on herännyt
kysymys myöskin toisen kansainvälisen työväen urheilujärjestön, nim. Punaisen Urheiluinternationalin" kutsumisesta
kisoihin. Liittotoimikunta asettui alusta alkaen sille kannalle,
että kisoihin on kutsettava kaikki maailman työläisurheilijat.
Tämä kanta ei kuitenkan tullut kansainvälisessä järjestössämme hyväksyttyä, vaan päätti jäijestömme Toimisto
kokouksessaan viime syyskuun 13-14 p:nä osanottokysymyksestä seuraavaa
»Kansainväliset työväen olympialaiset
Frankfurt am Mainissa ovat Luzernin Internationalin toimeenpanemat. Näihin voivat ottaa osaa sentähden ainoastaan sellaiset liitot, jotka ovat liittyneet tähän internationaliin. Jokaisella maalla on oikeus liittyä Luzernin Urheiluinternationaliin
ehdolla, että tunnustavat sen p eriaatteet ja sitoutuvat niitä
noudattamaan .•
Tämän päätöksen johdosta ryhtyi Liittotoimikunta toimenpiteisiin siihen suuntaan, että kaikille työläisurheilijoille
myönnettäisiin osanotto-oikeus. l Liittotoimikunnan toimenpiteet ovat selostettuina seuroille ja piirikunnille lähetetyssä
kiertokirjeessä. Kiertokirjeessä mainittuun Toimistolle läheTUL, ToiminIakertomus
12
tettyyn kirjelmään on Liitto saanut vastauksen kansainväliseltä järjestöitä. Vastauksessa ilmoitetaan, että järjestön sihteeri on lähettänyt kiertokirjeen Toimistoon kuuluville jäsenille
ja tiedustellut heidän mielipidettänsä Liittomme kirjeen johdosta. Kaikki Toimiston jäsenet ovat vastanneet, ettei heidän
mielestään Liittomme kirjelmä anna aihetta ottaa asiaa uudelleen esille kansainvälisen järjestö=e kongressissa. LiitoIIemme lähettämässään kirjelmässä ilmoittaa kyllä Saksan
T.V.U.L:n edustaja Toimistossa, että mahdollisesti huhtikuussa
tulee pidettäväksi kongressi Pariisissa, jossa kysymys VOISI
tulla esille.
Liittotoimikunta katsoi parhaaksi kuitenkin, että Liittomme on otettava osaa kisoihin ja myöskin kisojen talviurheilukilpailuihin. Talvikisoihin lähetettiinkin Liittoamme
edustamaan IO-miehinen joukkue, käsittäen 6 hiihtäjää, 3
mäenlaskijaa, jotka samalla kilpailivat yhdistetyssä mäenlaskussa ja murtomaahiihdossa, sekä joukkueen johtaja.
Joukkue oli kokoonpanoitaan seuraava: A. Veijalainen, G.
Kammonen, E. Halinen, E . Laine, L. Lähteinen, T. Kostiainen, E. Elo, L. Leppänen, T. Paavilainen ja johtajana V.
Lähteinen. Edustaja=e suoriutuivat loistavasti kisojen
kilpailuissa, voittaen kaikki ne kilpailut, joihin ottivat osaa
paitsi mäenlaskun. Lähemmät selostukset kilpailujen kulusta
ja edustajain sijoittautumisesta eri matkoilla tulevat julaistavaksi erikoisissa sitä varten laaditUIssa julkaisuissa.
Liiton kolmas varsinainen edustajakokous pidettiin Tampereella toukokuun 29--31 p:nä. Kokouksessa oli edustajia 113
seurasta yhteensä 125, edustaen 14,66 1 Liittomme alaisten
seurojen jäsentä.
Ulkomaalaiset veljesjärjestöt. Viron työväen urheiluliikkeen
tukahduttivat vallassaolijat Viron kansalaissodan melskeiden
aikana toisen kerran, joten tällä kertaa Virossa ei ole varsinaista liittoa. Mikäli on tietoa on siellä toiminnassa kyllä joitain urheiluseuroja, mutta näidenkään toiminnasta ei ole tullut
lähiaikoina mitään tietoa, joten on epävarmaa, josko Virossa
on lainkaan työväen urheilu liikettä ainakaan julkisesti olemassa .
13
L t 'an Työväen Urheiluliiton ja sikäläisten fascistien välillä
a Vl
. l'ta
on ollut helmikuun ] 5 p:n seuduissa verisiä katutalste u~ ,
joissa työläisurheilijat ovat selviytyneet voittajina. Lat,:-an
porvaristo on kuitenkin käyttäen apu~J.aa.~ taantu.m:~kselh~t~
hallitusta lakkauttanut Työväen Urheilulllton. Tyolalsurheilljat ovat toistaiseksi järjestäyneet sosialidemo~~a~sen .puolueen a la isiksi urheiluosastoiksi. Tähän mennessa eI ole tIetoa
siitä t uleeko liitto mahdollisesti vielä saamaan entisessä muodossaan toimintaoikeudet vai eikö. Latvian tapahtumIen
johdosta lausui Liittotoimikunta Liit.on nimessä osa~ot~omme
latvialaisille tovereillemme heidän talStelussaan fasclSmla v~.s­
taan sekä julkaisi sanomalehdissä v;;.stalaus~en, mi~ saatett~n
Latvian täkäläisen lähetystön kautta LatVlan hallituksen tletoon.
1
II" ti
Norjassa, kuten aikaisemmin mainittiin,. Ol~. opu ~es
perustettu itsenäinen Norjan Työväen UrheIlu~~I~O .. L~lton
perustaminen on saanut aikaan voi~akkaan tyo~alsm)e.listen
urheilijain liittymisen perustettuun lllttoon . . OrJan VOImakkaimmat seurat ainakin painin ja nyrkkeIlyn a lalla ovat
liittyneet siihen. Norjan liitolla näyttää olevan edessään hyvät
kehittymismahdollisuudet.
Liiton Olympiakomitean työskentely.
Viimekeväisessä liittoneuvoston kokouksessa valittu Olympiakomitea on käynyt toteuttamaan tehtä~äänsä n~iden ohjeiden mukaan, mitä liittoneuvoston kokous sille antoI.
.
..
Koska Olympiakomitealle kuuluu pi:iäasias~~ varoJ.en raräyksen järjestely olympialaismatkakassaan, mm on paahuomio kiinnitetty tähän.
. '
Ensimmäiseksi tehtiin yksityiskohtainen suunmtelma varojen
keräyksen järjestämisestä ympäri m~an ..!a. a~~e~tiin .. ohje~t
kaikille piirikunnille varojen keräystyon ~arJest~Imsesta ...::r~~
laisia varojenkeräysmenetelmiä 011 suuruut~ltu J~ ovat ~~lsta
huomattavimmat: olympiamerkki, keräyshstat Ja arpaJ~.I~e~:
näihin on ollut haettava asianomainen lupa.. NaIsta
K ru'kki'n
1
kin
onkin toiset saatu verrattain helposti, paitsi olymplamer
I
1
15
14
myyntiluvan saanti kesti kauan ja tuotti kaikenlaista lisätyötä
virastoissa juoksujen ja selitysten antamisineen.
Valtio avun anomus jätettiin myöskin hyvissä ajoin ja kuten
tiedetään ratkesi se niin, että Liitollemme myönnettiin Smk.
300,000: - avustus tämän vuoden kisoja varten.
Paitsi jo mainittuja keräysten toimeenpanoja, on komitean
taholta lähetetty kiertokirje kaikille v.- ja u-seuroille, työväenyhdistyksille, ammattiosastoille, nuoriso' ja raittiusyhdistyksille sekä osuuskaupoille ja työväen säästöpankeille, jossa
kehoitettiin lahjoittamaan varoja olympialaismatkakassaan.
Talviolympialaisjoukkueen suunnittelussa ja lähetyksessä
oli Olympiakomitealla huomattava osa.
Liittotoimikunta.
Liittokokouksen valitsemina kuuluu nykyiseen Liittotoiillikuntaan vakinaisina jäseninä: Eino Pekkala puhj.,
Väinö Mikkola varapuhj., Toimi Tanner, Toivo H . Vilppula, Väinö Lähteinen, V. J. Kostiainen, Viljo Visa,
Uno Nurminen, Valdemar Silius, ja ruotsinkielisten seurojen
edustajana Osvald Fager. Varajäseninä Urho Rinne, Uno
Harjanne, Alarik Grönroos, Helmi Paasonen, Väinö Varelius,
Yrjö Pir~onen, Ilmari Huttunen ja ruotsinkielisten seurojen
edustajana V. Vesterholm. Viljo Visa joutui kuitenkin kärsimään Turun hovioikeuden hänelle tuomitsemaan 5 vuoden ja
4 kuukauden kuritushuonetuomiota Tammisaaren pakkotyölaitokselle. Hänen tilalleen kutsuttiin vakinaiseksi jäseneksi
Urho Rinne . Vakinaisten jäsenten lisäksi on Liittotoimikunnan kokouksiin kutsuttu 2 varajäsentä nim. U. Harjanne ja
A. Grönroos.
Vanha Liittotoimikunta kokoontu\ liittokokoukseen mennessä 26 kertaa ja merkittiin pöytäkirjaan pykäliä 414. Uusi
Liittotoimikunta kokoontui v:n 1924 aikana 38 kertaa ja pykäliä merkittiin 306. Kaikkiaan Liittotoimikunta kokoontui
vuoden aikana 54 kertaa ja pöytäkirjaan merkittiin 720 pykälää. Uusi Liittotoimikunta on kokoontunut kaikkiaan 51 kertaa
ja ,pykäliä merkattu 496.
Naisten toimikunta.
Liittokokouksessa valittiin erikoinen naisten toimikunta
johon vakinaisiksi jäseniksi valittiin: Lydia Vainio puhj.,
Elli Kaarltinen varapuhj., Eliisa Ahlgren, Saima Heino, Lyyli
Ilvonen, Martta Alanko ja Fanni Mikkola. Varajäseniksi
valittiin Ilmi Lindell, AIli Herranen ja Helmi Paasonen.
Naisten toimikunnan valitsemisen jälkeen katsottiin aikaisemmin valittujen naisten voimistelu- ja urheilujaostojen
toiminta lakanneeksi, koska Naisten toimikunta saa asettaa
itselleen tarpeellisia alajaostoja, jotka Liittotoimikunta Naisten
toimikunnan ehdotuksesta valitsee.
Viime vuoden toiminta osoittaa, että naisten toiminta
Liitossamme on vilkastumassa. Osanotto kursseille on ollut
runsaampi kuin milloinkaan ennen. Myöskin urheilu päivien
yhteisvoimisteluesityksisSä ovat naiset olleet usealla paikkakunnalla enemmistönä. Naisten toimikunnalle tehty tiedustelujen lukumäärä' osoittaa myöskin osaltaan, että toiminta on
kaikkialla heräämässä.
Varsinaista naisjärjestäjää ei ole ollut kuluneena vuonna,
mutta sen sijaan on koetettu lähettää naisten järjestämiin
juhla- ja valistustilaisuuksiin mahdollisuuden mukaan puhujia.
Puheita naisten järjestämissä tilaisuuksissa ovat pitäneet
seuraavat: Aino Sommarbergl, Eliisa Ahlgren 1, Matti Leskinen 1, Väinö Mikkola 1 ja Helmi Paasonen 23, yhteensä 5,000
kuulijalle.
Keväällä suomennettiin saksankielestä ne palloiluleikit,
jotka tulevat olemaan naisten kilpailupeleinä Frankfurtin
kisoissa. Leikit julkaistiin »Palloiluleikkejä» nimisessä kirjasessa, jossa on myöskin rajapallon kilpailusäännöt.
Naisten voimistelu- j"a urheilukotirahastoon on tähän mennessä kertynyt varoja Smk. 5,161: 51. Olympiamatkakassan
hyväksi työskentely luonnollisesti vaikuttaa sen, että vasta
kisojen jälkeen voi tulla kysymykseen laajempi keräys kotirahastoa varten .
Liittokokouksessa voimistelupukujen yhtäläistyttämisestä
tehdyn päätöksen takia on Liiton toimesta valmistettu erikoi-
I
17
16
nen mallipuku, jota on lainattu tähän mennessä 5 paikkakunnalle. Myöskin kursseilla on neuvottu oppilaille tämän voimistelupuvun valmistusta.
Naisten toimikunta on kokoontunut 18 kertaa ja pöytäkirjaan merkitty kaikkiaan 119 pykälää.
Lyyli IIvonen, Eliisa Ahlgren, Hilda Nieminen ja Aino Järvinen.
Toimituskunta on kokoontunut 6 kertaa ja pykäliä merkittiin
pöytäkirjaan 26.
Liiton henkilöllunta. Liiton sihteerinä on toiminut edelleen
Yrjö Enne, taloudenhoitajana Arvo Valkama, naissihteerinä
Helmi Paasonen ja konttoriapulaisena Siiri Vuorinen. Olympiakomitean töiden lisääntyessä on tehtävät toimistossa jaettu
siten, että sihteeri hoitaa Liittotoimikunnan Palloilu-, Yleisurheilu-, Uinti ja Nyrkkeily j aostoj en sihteerin tehtävät. Taloudenhoitaja huolehtii paitsi Liiton taloudenhoitoa myöskin
Olympiakomitean käytännölliset tehtävät, Paini- ja Voimistelujaostojen sihteerin tehtävät. Naissihteeri hoitaa Naisten t.)imikunran, Nuorten- ja Talviurheilujaoston sihteerin tehtävät.
Konttoriapulainen hoitaa konekirjoituksen, rekisterikortistoD
ja postituksen.
Se.urat . Vuoden kuluessa on hyväksytty liittoon 34 uutta
seuraa ja kuollut on 7 seuraa.
Jaostot.
Viime liittoneuvoston kokouksessa valitut jaostot ovat
maaliskuun 21 p:vään mennessä pitäneet kokouksia seuraavasti:
Painijaosto .......................
Talviurheilujaosto ............ :
Palloilujaosto ...................
Yleisurheilujaosto ..............
Voimistelujaosto ...............
Nyrkkeily jaosto ................
Nuortenjaosto ..................
Uintijaosto ......................
Naisten yht. jaosto ...........
Naisten voim. jaosto ..........
Naisten urho jaosto ............
24 kokousta, joissa 138 pykälää
16
101
16
81
16
72
14
80
13
58
»
10
63
9
~
40
3
27
»
3
16
»
3
16
Liiton vuoden 1924 valtio avun käyttö.
,
.
Työväen Urheilulehti ja Työlälsnalsten Urheilulehti.
Työväen Urheilulehden toimiUajana on ollut edelleen Väinö
Koivula. Toimituskuntaan on kuulunut Liittotoimikunnan
valitsemina alkupuolen vuotta U. Rinne, V. Mikkola, O.
Paananen ja Y. Enne ja Työväen Urheilulehti OjY:n johtokunnan valitsemana T. H. Vilppula. Uusi Liittotoimikunta
valitsi edustajikseen samat henkilöt paitsi O. Paanasen tilalle
O. Fager.
Toimituskunta kokoontui vuoden kuluessa 8 kertaa ja merkittiin kokouksissa pöytäkirjaan kaikkiaan 45 pykälää.
Työläisnaisten Urheilulehden toimittajana on ollut edelleen Helmi Paasonen. Lehden toimituskuntaan ovat kuuluneet
4-viikkoiset miesten voimist.joht.kurssit 18,486: 30
17,849: 80
4naisten
3,046: 75
2680:~
18,100: nyrkkeilynohjaajakurssit
2yleisurhelukurss. 3 piirissä .. 8,200: 35
1uintikurss. siirr. v. 1925 .... 8,000: - 64,363: 20
2Palloiluneuvontaan .......................... . 9,574: 25
Paininneuvontaan ................... ......... . 8,600: Järjestäjän palkkio ja matkakulut ...... .. 19,000: - 37,147: 25
Urheilupoikain oppaan kustannukseen .. . 4,000: Avustusta 6 piirikunnalle kursseja varten 6,000: Luentomatkoihin ja esitelmiin ........... . 4,500: 25
Toimistohenkilökunnan palkkaukseen .. . 25,000: - 39,500: -
•
•
Smk. 141,037: 70
18
19
Työväen Urheilulllton tIliasema jouluk. 81 p :nä 1924Varat:
945: 09
Rahaa kassassa .. ... ................ ... ...... .
Rahaa eri tileillä Työv. Säästöp. . ....... . 47,889: 35
Kustannus- ja tavaravarasto .......... .. . . 40,687: 20
Kalustoa luettel. mukaan .. 31,881: 99
Poistoa 15 % ...... ............ 4,782: 28
27,099: 71
Osakkeita ... .. ... .. ... ......... ......... ......
60,540: Saatavat liittokokousk. ...... 6,499: 60
Poistoa 50 % ,.................. 3,249: 80
3,249: 80
Maksamatt. v. 1924 liittov. 15,170: 50
Poistoa 10 % ................... 1,517: 05 13,653: 45
Tilisaatavia ............................. .......
2,431: 55
Saatavia TNU-Iehden asiamiehiltä ......
86: 90 195,583: 05
Tilikauden tappio ... ......... . .... .......... ................ 25,330: 03
Smk. 221,913: 08
Velat:
Oy. Kansanvallalle .......... ..... . . .......... 17,700: 20
Osuusliike Kultasepälle Turussa ..........
8,430: 50
Työväen Urheiluvälineelle .... .. .... .......
2,003: 05
Muita tilivelkoja ....... .. ..... ... . ....... ... ..
6,277: 70 34,411:
Olympiakomitean varat ..... ......... ... ............. . .... 41,551:
Naisten voimistelukotirahasto ........................... 5,101:
Pääoma edelliseltä tilikaudelta .......................... 140,849:
45 ,
11
51
01
Smk. 221,913: 08
Voltto- ja tappiotili.
31,559:
127,551:
4,782:
56,485:
16 , 70~: 49
Myydystä tavarasta .............. ...... ..
Liittoveroa ............. : ........ . ... ........ . 38,343: 02
Valtionavustusta . ......................... . 140,000: Tilikauden tappio ........................... . 25,330: 03 220,378: 54
Smk. 220,378: 54
Tilintarkastuslausunto.
Valittuina tarkastamaan Työväen Urheiluliiton tilejä vuodelta 1924 olemme tämän tehtävän suorittaneet. Tarkastuksen
tuloksena esitämme seuraavaa:
Tutustuttuamme liiton pöytäkirjoihin, kirjanpitoon ja muihin asiapapereihin, olemme saaneet sen vakaumuksen, että liiton
toimintaa on hoidettu huolella ja asianharrastuksella, että tilinpäätös on oikea ja harkiten laadittu sekä, että liiton käteiset
rahavarat olivat toimitetussa tarkastuksessa kirjanpidon mukaiset.
Liiton omistamat arvopaperit, joita emme ole olleet tilaisuudessa tarkast~maan, vastaavat saamamme selvityksen"'mukaan niille tilinpäätöksessä merkittyä arvoa.
Edelläolevan perusteella ehdotamme, että tilinpäätös vahvistettaisiin ja että asianomaisille tilivelvollisille myönnettäisiin
vastuuvapaus vuodelta 1924.
Helsingissä maaliskuun 24 päivänä 1925.
Matti Caiander.
Matti Ryti.
K.K:n määräämät.
Tappiota seuraavista:
Juhlien ja kilpailujen tili ....... ...........
Kulunkitili .. ............... ........ .... .. ....
Kalustosta tehty poistoa 15 % ...... .. ..
Valistustili ............. . ....... . ..............
Voittoa seuraavista:
40
16
28
70 220,378: 54
Smk. 220,378: 54
21
•
Liiton toiminta 10. 4. 1925-2. 4. 1926.
Liitossa työskenneltiin v. 1925 työväestön ruumiillisen ja
henkisen kunnon kohottamiseksi samoja menettelytapoja noudattaen kuin edellisinäkin vuosina. Pääpaino asetettiin kunnollisten eri urheilualojen ohjaajien kouluutukseen, koettamalla
saada näin syntymään voimakasta ohjaajajoukkoa, joka vuorostaan voisi nostaa suurten joukkojen urheilullista ja henkistä
tasoa. Suurin piirtein katsoen voidaankin sanoa, että tässä
työssä onnistuttiin.
Viime talvena Schreiberhaussa ja kesällä Frankfur! am
Mainissa pidetyillä ensimmäisillä Työväen Olympialaisilla kisoilla oli suuri merkitys liitollemme. Kisat antoivat uutta virikettä liikkeellemme ei vain kansallisesti vaan myöskin kansainvälisesti. Kisojen tuottama hyöty liitollemme on arvioitava
suureksi. Liittomme lähetti kisoihin joukkueen" joka laadultaan vastasi liittomme urheilullista tasoa. Tätä tarkoitusta
varten liitollemme myönnetty valtioapu ei ollut läheskään riittävä. Arpajaisilla ja yli koko maan ulottuvalla rahankeräyksellä
onnistuttiin kuitenkin kokoamaan siksi paljon varoja, että joukkue voitiin kisoihin lähettää. Varojen keräys luonnollisesti
huononsi seurojemme taloudellista asemaa, sillä useat seurat
myönsivät pienistä varositaan avustuksia matkakassaan. Lisäksi
seurat olivat pakoitettuja kiinnittämään parhaita työvoimiaan
varojen keräykseen.
Huomattavin nousukausi on edelleen ollut nyrkkeilyn alalla,
joka uutena urheilu muotona on saanut yhä suurempaa kannatusta. Hiihto on käynyt yhä yleisemmäksi työläisten keskuudessa ja siitä seurauksena on myöskin osanottajamäärän nouseminen Liittomme alaisissa kilpailuissa. Palloilu, varsinkin
jalkapalloilu, on huomattavasti noussut. Liittomme jalkapallojoukkueet ovat yhä menestyksellisemmin kilpailleet kansainvälsiä otteluita. Naisten toiminta Liitossamme on virkeätä ja
on mahdollista, että lähitulevaisuudessa saamme yhä suuremmat joukot naisia mukaan liikkeeseemme. Yleisurheilussa on
tulostaso noussut. Siitä ovat erinomaisena ilmaisuna edustajiemme hyvät saavutukset olympialaisissa kisoissa Frankfurt
am Mainissa.
Kulunut vuosi on osoittanut selvästi sen tosiasian, että liitossamme yhä edelleen on etutilalla yksityinen kilpailu ja siitä
johtuvat yksilölliset pyrkimykset, eikä liikkeemme ole vielä täydelleen suuntautunut niille laduille, jotka liittoamme perustettaessa viitoiteltiin. Siihen on ollut tekijänä taloudelliset esteet.
Tässä suhteessa on kurssia käännettävä oikeaan suuntaan ja
erikoisesti tuleva toiminta koetettava saada kohdistu maan
joukkourheiluun, sivuuttamalla yksilöiden itsekkäät pyyteet.
Kulunut toiminta on myös osoittanut sen seikan, että urheiluseuramme, piirikuntamme ja yleensä liiton eri järjestöt potevathuomattavaa kunnollisten toirnintahenkilöiden puutetta. Tähän mennessä on liittomme olemassaolon aikana kohdistettu
huomio etupäässä voimistelun ja eri urheilualojen teknillisten
johtajien kouluuttamiseen, joka tietysti on paikallaan. Samanaikaisesti ovat seurojen toimihenkilöt, jotka hoitavat seurojen
järjestötehtävät, saaneet olla ilman minkäänlaista kouluutusta.
Monissa seuroissa ovat vanhat kokeneet toimihenkilöt väsyneet
loppumattomien järjestötehtävien rasittamina ja tilalle on oltu
pakoitettuja ottamaan nuorempia, jotka eivät ole vielä käytännöllisessä järjestöelämässä kouliintuneet. On selvää, että toiminta seuroissa näinollen jää silloin enempi tai vähempi hataraksi.
Porvarillisten urheilijain keskuudessa on herännyt kysymys
yhteistoiminnasta liittomme kanssa. Suomen :r-;-yrkkeilyliiton
kokouksissa ja sen alaisissa järjestöissä on asiasta keskusteltu.
Asiasta on keskusteltu myöskin liittomme alaisten seurojen j;'.
piirikuntien kokouksissa ja on liittotoimikunta lähettänyt.
asiasta seuroille ja piirikunnille kiertokirjeen, jossa asiaa on
selvitelty useilta eri puolilta.
_
___ _
_
.r~
_
_
23
22
Kurssitoiminta.
V:n 1925 valtioavun nojalla järjestettiin seuraavat kurssit:
Naisten 4-viikkoiset voimistelunjohtajakurssit järjestettiin
Tampereella Aleksanterin kansakoululla alkaen kesäkuun 28
p:nä ja päättyen heinäkuun 25 p:nä. Kursseilla toimivat opettajina Hilda Laaksonen ja Hilkka Suotala. Kursseille osanottoa
varten jaettiin 22 stipendiä 11. 450: - , 300: - ja 225: - seuraaville seuroille:
Tempaus, Kemijärvi; Kisa, Reposaari; Toverit, Toejoki;
Tarmo, Jämsä; Kiivas, Seinäjoki; Taimi, Oravala; Ponnistus,
Sortavala; Valpas, Toijala; Isku, Himanka; Vesa, Iisalmi; J yry,
Savonlinna; Työväen Naisvoimistelijat, Helsinki; Toive, Rauma;
Kisa, Hämeenlinna; Viesti, Voikka; Vesa, Lappeenranta; Teräs,
Lauritsala; Isku, Rantaperkiö; Kisa, Järvensivu; Toverit,
Messukylä ja Ponteva Hamina.
Oppilaita oli kursseilla koko ajan 27 ja saivat nämä todistuksen suorittamastaan työstä. Lisäksi oli kursseilla opiskelemas:a 1 oppilas 2 viikkoa ja 2 oppilasta yhden viikon.
3-viikkoiset nuorten ohjaajakurssit järjestettiin Grankullassa
Työväen Akatemian huoneustossa, alkaen kesäkuun 1 p:nä.
Kurssien johtajan~ toimi Väinö Laherma ja opettajana Toivo
Salonen. Luennoitsijoina V. J. Kostiainen, Y. Enne ja kouluneuvos Salmensaari. Kursseja varten jaettiin 24 stipendiä
11. 350: - seuraaville seuroille:
Veikot, Tampere; Veikot, Karhula; Kisatoverit, Tampere;
Pojat, Kouvola; Veikot, Turku; Kisatoverit, Maaria; Kisa,
Kajaani; Puhti, Kuusankoski; Lohi, Jyväskylä; Isku, Kaarina;
Ponnistus, Sortavala; Toverit, Toejoki; Huima, Äänekoski;
Ryhti, Hämeenlinna; Kullervo, Helsinki; Käpylän Urheilijat,
Helsinki; Jyske, Punnonmäki; Tarmo, Jämsä; Teräs, Lauritsala;
Vesa, Lappeenranta; Into, Helsinki; Veikot, Pölläkkälä;Pyrkivä,
Ryttylä; Korvenpojat, Juurikorpi.
3-viikkoiset yleisurheiluohjaaja- ja palkintotuomarikurssit.
Kurssit järjestettiin myöskin Työväen Akatemian huoneustossa
Grankullassa. Kurssien johtajana toimi Väinö Laherma ja lisäksi luennoitsijana Väinö Koivula, Valdemar Silius, Ilmari
Vihavainen ja Yrjö Enne. Kurssit alkoivat kesäkuun 21 p:nä.
Kursseille jaettiin 16 apurahaa 11. 300 mk. ja lisäksi 2,000 mk.
matka-avustuksena. Stipendit annettiin seuraaville seuroille:
Tarmo, Oulu; Veljet, Pakinkylä; Ihme, Kemi; Kullervo,
Helsinki; Huima, Äänekoski; Yritys, Paimio; Taimi, Värtsilä;
Pyrkivä, Maaria; Roima, Uusikaupunki; Veikot, Malmi; Voima,
Helylä; Veikot, Kymi; Jyry, Helsinki; Isku, Helsinki; Yritys,
Tampere ja Vesa, Helsinki.
Naisten voimistelunjohtajain jatlwkurssit järjestettiin Helsingissä alkaen tammikuun toisena p:nä~Kurssit kestivät
10 päivää ja oli niillä opettajina Hilda Laaksonen, Viisu Salovaara ja Helvi Salminen. Luennoitsijoina olivat Kaarina Kari,
Helmi Paasonen ja Yrjö Enne. Kursseilla oli kaikkiaan 34
oppilasta. Matka-avustusta jaettiin 27 henkilölle seuraavista
seuroista: Isku, Himanka; Kisa, Järvensivu; Veikot, Tampere
4 henk.; Veikot, Kymi; Pojat, Kouvola; Riento, Kuopio 2 henk.;
Kisatoverit, Tampere; Valo, Mänttä; Elo, Kuopio 2 henk.;
Riento, Kotka; Veikot, Sorvali; Kiivas, Seinäjoki; Veikot,
Turku; Isku, Kaarina; Jyry, Savonlinna; Kisa Kymintehdas,
Kiisto, Vaasa 2 henk.; Kisatoverit, Maaria; Jyry, Oulu; Pyry;
~ okia ja Ponteva Hyvinkää.
2-viikkoiset ttinninohjaajakurssit naisille ja miehille järjestettiin Helsingissä Mustikkamaan uimalaitoksella alkaen kesäk.
28 p:nä. Kursseilla toimi johtajana Ilmari Huttunen. Kursseilla oli kaikkiaan 13 oppilasta seuraavista seuroista: Jyry,
Helsinki 2 kpl.; Työväen Uimarit, Vaasa; Teräs, Lauritsala 2 kpl.
Työväen Uimart, Tampere; Työväen Uimarit, Turku; Pyrintö,
Pori; Työväen Uimarit, Helsinki 2 kpl.; Viesti, Voikka; J yry,
Savolinna ja Kisa Hämeenlinna. Stipendien suuruus oli 300
mk. ja jaettiin niitä ylläluetuille seuroille.
2-viikkoiset nyrkkeilynohiaaja- ja palkintotuomarikurssit
järjestettiin Helsingissä Arthur Kochin nyrkkeilyopistolla
alkaen 15 p:nä loka·k uuta. Kurssien johtajana ja opettajana oli
Arthur Koch ja liäsksi Emil Isola. Kursseille jaettiin 10 stipendiä 11. 300 mk. seuraaville seuroille: Visa, Parkkarila; Teräs,
Lauritsala; Kisa, Hämeenlinna; Kaleva, Lahti; Toverit, Popinniemi; Pojat, Kouvola; Kisa, Tyrvää; Veikot, KyTIu; Valpas,
Taulukko n:o 1.
83
1. Painikilpailuja.
2. Nyrkkeilykilpailuja.
3. Yleisurheilukilpailu j a.
4. Hiihtokilpailuja.
5. Palloilukilpailuja.
6. Mäenlaskukilpailuja.
7. Voimistelukilpailuja.
8. Luistelukilpailuja.
9. Uintikilpailuja.
10. Pyöräilykilpailuja.
Toijala ja Toive, Rauma. Lisäksi oli kursseilla seuraamassa
joukko helsinkiläisiä nyrkkeilijöitä.
Mäenlaskun palkintotuomarikurssit järjestettiin Helsingissä
16-17-18. 1-26. Opettajana oli Armas Palmroos. Osanottajia oli 15 seurasta 24 nim.,
Toverit, Talikkala; Riento, Kotka; Kisa, Hämeenlinna;
Kisatoverit, Tampere; Veikot, Tampere; Yritys, Tampere;
Kaleva, Lahti; Taimi, Lahti; Isku, Turku; Ponnistus, Helsinki;
Kullervo, Helsinki; Jyry, Helsinki; Kilpaveikot, Vahviala;
Jyry, Viipuri.
Kurssiavustusta jaettiin maaseutuseuroille matka-avustuksen muodossa.
25
/1
Neuvontatyö.
Liiton järjestäjänä jatkoi Lauri Myllymäki työskentelyään
Pohjois- ja Itä-Karjalan ja Viipurin piirikunnissa aina huhtikuun 22 päivään saakka. Kaikkiaan .järjestäjä luennoi 48 paikkakunnalla yhteensä 3,976 kuulijalle.
Puhujia ja luennoitsijoita on lähetetty liiton puolesta niitä
pyydettäessä ellei voittamattomia esteitä puhujan saantiin
ole ollut.
Kansainväliset, kansalliset ja piirikunnalliset kilpailut.
Kansainvälisiä tai kansallisia kilpailuja liittomme alaiset
seurat järjestivät v:n 1925 seuraavas~i eri urheilulajeissa:
17
Piirikunnittain on kansainvälisiä~tai kans",llisia kilpailuja
järjestetty seuraavasti:
Taulukko n:o 2.
8. Etelä-Saimaan
1. Helsingin
9. P.-Savon ja Kainuun
3.
2 Vaasan
3. K ymilllaakson 10. Satakunnan
11. Turun
4. Tampereen
12. Hämeen
5. Viipurin
6. Keski-Suomen 13. Uudenmaan
2'
20
7. Oulun- ja Perä- 14 . P.- ja I.-Karjalan
15. Savonlinnan
Pohjolanl
/7
16. Lahden
17
. Porvoon.
/~
/2
/2
9
9
8
8
?
3
1 •• .:.
1
2 3
4 5 6 7 8
G
9 10 11 12 13 14 15 1~ 17
--
--
.------.~-~~--~--
-
Piirikunnallisia kilpailuja on eri lajeissa järjest. seuraavasti:
'39
1
Taulukko n:o 3.
1. Yleisurheilukilpailuja.
2. Painikilpailuja.
3 . Hiihtokilpailuja.
4. Palloilukilpailuja.
5 . Nyrkkeilykilpailuja .
6 . Voimistelukilpailuj a.
7. Uintikilpailuja.
8. Pyöräilykilpailuja.
9. Mäenlaskukilpailuja.
10. Luistelukilpailuja.
2
4
3
5
7
6
8
9
10, ;
Piirikunnalhsia kilpail. on piirikunnih. järjest. seuraavasti:
58
Taulukko
Tampereen.
Kyrninlaakson.
Satakunnan.
Pohjois-Savon
ja Kainuun.
5. Viipurin .
1.
2.
3.
4.
37
3' 30
23 2.2.
i!O
/8
n:o 4
6 . Vaasan.
P .- ja I.-Karjalan.~
8. Oulun ja P.-Pohjol.
9 . Turun.
10 . Keski-Suomen.
11. Hämeen.
12. Uudenmaan.
13. Helsingin.
14. Etelä-Saimaan.
15 . Porvoon.
16. Savonlinnan.
17 . Lahden.
:7.
17
14 14 13 13 12
10
Kaikkiaan ' on siis liitossa järjestetty 175 kansainvälistä tai
kansallista kilpailua ja 420 piirikunnallista kilpailua v:n 1925
aikana, yhteensä siis 595 yleistä kilpailua. Jäsentenvälisiä kilpailuja ovat seurat järjestäneet kaikkiaan n. 1,600.
Kansainvälisten ja kansallisten kilpailujen ryhmässä on edelliseen vuoteen verrattuna tullut muutoksia. Huomattavin on
nyrkkeilyn nousu viidenneltä tilalta toiselle tilalle ja voimistelukilpailujen nousu viimeiseltä eli kymmeneneltä tilalta kuudenneksi. Piirikuntien järjestyksessä on huomattavin mu~tos
Turun piirin putoaminen viidenneltä tilalta yhdenneksitoista.
Piirikunnallisiin kilpailuihin katsoen on suhteet muuttuneet
samalla tavalla.
Edelliseen vuoteen verrattuna on yleisten kilpailujen lukumäärä kohonnut 67. Nousuun on vaikuttanut melkein yksinomaan painikilpailujen suuri lisääntyminen.
Kansainvälisissä kilpailuissa ulkomailla on liittomme jäseniä käynyt seuraavasti:
Jalkapallojoukku e kävi Leningradissa Fyysillisen Kulttuurin lääninneuvoston kutsusta ja kustannuksella otellen kaikkiaan 3 ottelua. Ensimmäinen ottelu yhdistettyä Leningradin
II joukkuetta vastaan päättyi tasapeliin 1- 1. Toinen ottelu
RS.F.S.Rn yhdistettyä joukkuetta vastaan päättyi joukkueemme tappioon 7-0. Kolmas ottelu yhdistettyä L eningradin 1 joukkuetta vastaan päättyi myöskin meikäläisten tappioon 8-0. Joukkueen mukana oli myöskin yleisurheilijat
K. Korpi, Y. Jokela, E. Borg,:N. Bothas, J. Etholen ja E. Virta.
Yleisurheilijat suoriutuivat kilpailuista voittoisina. Joukkueen
johtajana oli liiton sihteeri.
Liittomme jalkapallojoukkue vieraili Saksassa olympialaisten jälkeen voittaen seuraavissa paikoissa: Zeitz 5-0, Gera,
3~2, Forst 7-2 ja Hamburg 7- 0 . Ottelu Bremenissä meni
tasan 2- 2. Joukkueen johtajana toimi 1. Vihavainen. ] oukkue
sai matkallaan runsaasti suosiota j a sai samalla aikaan kilpailumahdollisuudet Keski-Europan maihin niin että nyt on liittomme jalkapallojoukkuetta pyydetty ensi kesänä kahdelle
eri kilpailumatkalle Saksaan.
TUI,., Toimi"takertomllS
1 10 3
4 5
6
7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 ~
-- -
~--~-~-
Nyrkkeilijät U. Ronkanen ja A. Lehtevä kilpailivat Norjassa
ja V. Paananen ja O. Louhimo Latviassa.
Yleisurheilijat K. Korpi, V. Laaksonen ja N. Mattila kilpailivat olympialaisten kisojen jälkeen Latviassa. Samoin kilpailivat kisojen jälkeen J. Etholen, K. Korpi, T. Salmi,N.Mattilaja
M. Rutanen Leipzigissä.
Olympialaisjoukkueemme miesuimarit kilpailivat kisojen
jälkeen Leipzigissä ottaen m.m. osaa vesipallopeliin tilapäisesti
muodostetulla joukkueella.
Helmikuussa 1926 kilpailivat nyrkkeilijämme Y. Peltonen,
U. Kivistö, H. Nurmio ja H. Laxström Norjassa oslolaisen Vika
seuran järjestämissä kilpailuissa.
.
Painija S . Lindqvist kilpaili Ruotsissa ja Tanskassa useissa
eri paikoissa.
Liiton lähettäminä kilpailivat Moskovassa järjestetyissä
talviurheilujuhlissa hiihtäjät J. Niska, V. Tani, L. Viheriälehto,
Impi Lepola ja Rauha Elo sekä luistelijat P . Virtanen, T. Koivisto ja J. Friman. J oukkueen johtajina olivat U. Harjanne ja
V. Anttila.
Liittomme jääpallojoukkueen piti matkustaa Venäjälle
kilpailemaan liitto-ottelun jääpalloilussa maaliskuun alussa.
Aivän lähdön hetkellä tuli kuitenkin peruutus sään tähden, joten
ottelu siirtyi ensi vuoteen.
Kaikkialla edustajiemme kilpailu matkoilla on sikäläisissä
työväen sanomalehdissa selostettu laajasti urheiluliikettämme
ja etenkin Ruotsissa, missä ei vielä ole itsenäistä työväen urheilu
liittoa, on tehty miestemme kilpailumatkojen yhteydessä voimakasta propagandaa työväen urheiluliiton perustamiseksi.
Maassamme järjestetyissä kansainvälisissä kilpailuissa ovat
osaanottajina olleet seuraavat ulkolaiset:
Nyrkkeilijät Haakon Lind, Karl Marthissen, Gunnar Vestby,
Thorleif Grönn, Erling Engh ja Kaare Larsen, Norjasta; · K.
I{lesberg ja J . Dobilis Latviasta ja E. Blomberg Ruotsista.
Painijat M. Matura ja V . Harmarth Unkarista; B. Nielsen
ja K . Pedersen Norjasta; T . Sipol, 1. Tschander ja J. Krusa
Latviasta.
Yleisurheilijat M. Wagner Saksasta, G. Hansen orjasta.
. Vuonna 1925 suoritettiin myöskin liitto-ottelu jalkapalloilussa Neuvosto-Venäjän kanssa. Vieraileva joukkue voitti
kaikki ottelut seuraavasti: liitto-ottelu 3- 2, Turussa 3- 1,
Helsingissä 11- 2, Tampereella 9-1 , Kotkassa 8- 1 ja Viipurissa 1- 0.
Venäläiset luistelijat J. Melnikow, P. Ippolitow, G. Kushin,
1. Melihow ja S. Lorionow kilpailivat Helsingissä ja kaksi ensimmäistä heistä myöskin Tampereella.
Ensimmäiset Työväen Olympialaiset kisat.
Joukkomme lähettämistä varten työskenteli koko liitt~mm:
järjestökoneisto voimakkaasti matkakassan kartuttamlSeksl.
Viime liittoneuvoston kokous selvitti mielipiteitä varojen keräyksen suhteen niin, että monet stmrat, jotka aik aisemmin oli~at
kieltäytyneet varoja keräämästä, aloittivat uudelleen varojen
keräyksen . Matkakassa saatiin siksi suureksi, että edustava
joukkue saatiin lähetetyksi kisoihin. Liittoneuvoston kok~~~­
sessa hyväksytty suunnitelma joukkueen kokoonpanosta vOItun
toteuttaa kokonaisuudessaan.
V:n 1925 kevät- ja alkukesä kävi pääkaupungissa melkein
kokonaisuudessaan valintakilpailujen merkeissä. Olihan järj estettävänä useat valinnat. Valintakil pail uista j ärj estettiin vain
pyöräily-, lO-ottelu ja 25,000 m juoksun valintakilpailutmuualla.
Ensiksi mainitut Turussa ja kaksi viimeksi mainittua valintaa
Kotkassa.
Yleisurheilun valintakilpailut järjestettiin 13- 14- 15 p:nä
kesäkuuta Palloiluvalintakilpailut suoritettiin 17 /5. Valinta
koski varsinaisesti liittojoukkueen valitsemista NeuvostoVenäjän liittojoukkuetta vastaan, mutta olivat samalla myöskin
olympiajoukkueen valitsemista varten. Uintivalintakilpailut
järjestettiin 27-28 /6. Samoina päivinä suoritettiin myös!,jn
pyöräilyvalintakilpilut. Painivalintakilpailut suoritettiin yhdessä voimisteluvalintakilpailujen kanssa heinäkuun 4-5 p:nä.
r-yrkkeilyssä suoritettiin valinta 7 /6, mutta myöskin ai~aise~­
min suoritettuja mestaruuskilpailu ja pidettiin alkuvalmtakllpailuina.
-
-~-
-------31
30
Yalinta.kilpailujen perusteella valitsi\-at liittotoimikunta. ja.
olympiakomitea seuraavat edustajat:
Yleisurheilijoita: naisia: Eliina Jääskeläinen, Hanna Kekäläinen Elli Mattila, Sally Virtanen; miehiä: E. Virta, E . Elo, J. Etholen, V. M:attila, V. :Ylankh.-i, . Mattila, V. Kääriäinen, E . Borg,
Y. Halen, Y. Järvinen, Y . Jokela, A. Vuorinen, T . Salmi,
J. Kaila, O. Heinänen, P. Virtanen, O. Niemi, J. Berglund,
1,( . Korpi, J. Laiho, H . Ilmonen, O . Lindborg, K. Kotivalo,
V . Silius, U. Virtanen, R. ~Iuukkonen, V. Takkinen, N . Kristoffersson, V. Laaksonen, I. Rötkö, Y. Vänttinen, O. Pehkonen ja
M. Rutanen . Omalla kustannuksellaan matkusti lisäksi Y. Kukkonen.
Uimareita: naisia : Irma Lumi,. uokko, Irja Henriksson,
Taimi . Alanen, H elena Vormula ja Vieno Kari; miehiä: L.
Lamminpää, E. Viljanen, S. Salminen, L. yström, T. Haaksi,
H. Vitikainen, H. Hannula, P. Vihervaara, E. Vährn ja T.
Paavilainen.
Pyöräilijöitä: K. Aberg, K. Vaittinen, Y. Väärämäki ja 1.
Mäkelä .
Nyrkkeilyyn: A. i\Iutikainen, O. Rautiainen, A. johtonen,
O. Louhimo, E. Kalervo, S . Vilenius, S. A..nderssin , G. Brännes
ja Y. Paananen.
Jalkapalloilijoita: A. Rantanen, E. Heinonen, A. Dammert,
E. ylund, V. Vuorinen, Y. Lehtonen, E. Rantanen, V. Vuorenpää, E. Grönlund, R. Fri, L. Posti, Y. Lundström, \ ' . Lehto
ja K. Lehto.
Painijoita: Sarjassa alle 58 kg E. Kauppinen, 1. Timonen,
~. Siponen; sarjassa alle 62 kg E.
uutinen, Paavo Suomi , A.
Salin ja S. Lindqvist; sarjassa alle 67.5 kg J. Ikonen, S. Ilmarinen, K. NylundjaM. Saarikoski; sarjassa alle 75 kg K. Tammi, J .
J. Juhola, Y. Lappveteläinen ja V. Kokkinen; sarjassa alle
82.5 kg A. Alakoski, V. Salonen, E. J ärnmark sekä sarjassa y li
82.5 kg O. Meisvuori, R. Henriksson ja T. Ojanen.
Lisäksi A. Kuusisto osallistuen sarjaan yli 82.5 kg. Kuusiston kustansivat matkalle tamperelaiset työläisurheilijat.
Voimistelijoita: O. :\Iäki, K. Lehtinen, T. Kontio, T. Salo-
nen, T. Määttä, A. Pohja, K. Rantanen, Hj. Ojala, K. Karasti,
G. Hakala, K. Mulli ja P. Hurme.
Voimistelijoita oli aikomus lähettää 16, mutta valintakilpailuiden perusteella katsottiin olevan syytä lähettää vain 12.
Naisvoimistelijoita: Hilja Vainio, Kerttu Herranen, Impi
Ristell, Sylvi Salo, Lea Piekäinen, Laura Vänni, Ida Koivisto,
Aino Ruhkanen, Aune Salo, Anni Poutilainen, Saima Heino,
Siiri Reinikainen ja Viivi Niemi.
Johtajina matkalla toimivat seuraavat: yleisurheilijoilla
U. Rinne ja J. Kivistö, uimareilla V. Vareliu. , nyrkkeilijöillä
1. Huttunen, jalkapalloilijoilla 1. Vihavainen, painijoilla V.
Lähteinen ja S. Koskinen, miesvoimist elijoilla V. Laherma ja
naisvoirnistelijoilla Lydia Vainio . Joukkueen yleisjohtajana
toimi V . Mikkola, rallastonhoitajana T. H. Vilppula. Joukkueen
tulkkina matkusti O. Fogelberg ja hierojina A . Vaulo, K.
Tiininen ja G. Malmberg ja lisäksi liiton varoilla liiton sihteeri
Y. Enne.
Kaikkiaan käsitti siis joukkue 142 henkilöä, joista 126
aktiivista urheilijaa, jotka osallistuivat kilpailuihin.
Joukkue lähti Helsingistä heinäkuun 18 p:nä höyrylaiva
,)Ariadnella'),
Iatka sujui hyvin erinomaisen hyvän ilman vallitessa.
Stettinissä oli sikäläisiä työläisurheilijoita vastaanottamassa
joukkuettamme. Frankfurt am Mainissa sijoitettiin joukkueemme ,)Frauenhof» nimiseen kouluun, jossa myöskin oli majoitettuna Latvian ja Belgian liittojen edustajat.
Kilpailuja varten oli rakennettu uusi ajanmukainen stadion
eri kilpailupaikkoineen. Stadion oli vielä jonkun verran keskeneräinen kilpailujen aikaan. Yleisurheilu kilpailut ja kisojen
tärkeimmät jalkapallo-ottelut suoritettiin varsinaisella stadionin kentällä. Yhteisvoimistelu ja vähempiarvoiset jalkapalloja myöskin muut palloiluottelut suoritettiin stadionin vieressä
olevalla kentällä. Tällä kentällä suoritettiin myöskin kisojen
paini- ja nyrkkeilykilpailut. Uintikilpailut suoritettiin erikoisella uimastadionilla, joka sijaitsi jonkun matkan päässä
varsinaisesta stadionista. Tämän vieressä oli uudenaikainen
pyöräilyrata, jossa pyöräilyn rata-ajot suoritettiin. Yksityiset
32
voimistelu kilpailut ja joukkuenäytökset suoritettiin pienemmällä kentällä, jonka laidassa oli suuri katos sadeilmojen va
raIta. Kokonaisuudessaan oli kilpailualue mainiosti järjestetty.
Vain nyrkkeily- ja painikilpailuissa oli puutteena kansliahuoneen
etäisyys.
Järj estelyä koskevista seikoista on asianomaiseen
paikkaan liittomme puolesta lähetetty arvostelut, jotka ovat
herättäneet jonkun verran ajatusten vaihtoa saksalaisissa
työväen urheilulehdissä.
Varsinainen kilpailujen kulku on selostettu urheilulehdissämme ja päivälehdissämme, joten on tarpeetonta sitä selostaa.
Kilpailuissa kunnostautuivat edustajamme yleensä hyvin .
Edustajiemme sijoittuminen eri kilpailuissa selviää seuraavasta,
josta myöskin selviää edustajiemm e sijoittautuminen talvikisoissa.
30 km hiihto:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Veijalainen 1.55 .10 .
Halinen l.55.28 .
Laine 1.57.07 .
Kammonen 1.59.38.
Lähteinen 2.01.38.
Kostiainen 2.10.27 .
Yhdistetty kilpailu:
1. Leppänen 44,5 pisto
2 Heil, Saksa, 35,75 pisto
3 . Paavilainen 20,0 pisto
4. Elo 18,0 pisto
1.
2.
3.
4.
5.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
15 km hiihto:
Laine 59.25.
Kammonen 59.34.
Kostiainen l.01.14.
Lähteinen l.02 .30.
Halinell 1.04.47.
Veijalainen l.06.30 .
1.
2.
3.
4.
1. Borg 1,59,0.
2. Järvinen 2,03,5.
3. HaUm 2,04, 1.
Virta 51,6.
Elo 52,2.
Mankki 52,8.
Pehkonen 53,7 .
1,500 m juoksu:
1. Borg 4,07,1.
2 . Rutanen 4,11 ,2.
3. Wagner, Sak a 4, 12,6.
4. Järvinen 4,13,2.
5,000 m juoksu:
25,000 m juoksu :
1.
2.
3.
4.
5.
1. Elo, 27.07.
2 . Paavilainen, 28,55 .
Rötkö 1,24,37 .
Laaksonen 1,24,51,5 .
Vänttinen 1,25,10.
Leeuw, B elgia 1,28,53,5 .
Kukkonen 1,29,59,9 .
400 maitajuoksu:
X
100 m viesti:
X
400 viesti:
Ruotsalainen viesti:
+
+
110 m a itajuoksu:
1. Mattila, N. 16,4.
2. Kääriäinen 16,5 .
3,000 m joukkuejuoksu :
10
X
100 m viesti:
3 X 1,000 m viesti
1. Suomi 8,04,2 .
1. Suomi 3,34,0 .
400
300
200
1. Suomi 2,07,8.
10,000 m juoksu :
1. Suomi 1,51,8.
1. Suomi 44,0 .
4
1. Borg 8,47,2.
2. Jokela 8,47,6 .
3. Vuorinen 9,03,2.
1. Suomi 9,31,7.
1. Mattila. N. 58,0.
2. Kääriäinen 59,5.
4
3,000 m juoksu :
1. Jokela 32,21,5.
2. Salmi 33,02.
3. Kaila 33,34,2.
1. Jokela 15,31 ,0 .
2. Salmi 15,43,5 .
3. Vuorinen 16,06,7 .
4 km estehiihto:
Yleisurheilukilpailut:
200 m juoksu:
1. Elo 23,2.
2. EthoJ€m 23,2.
3 . Virta 23,3.
4. Mattila, V. 23,7.
100 m juokSu :
Etholen 11,3.
Mattila, V. 11,4.
Mankki 11 ,4.
Rudsit, Latvia 11 ,5 .
Pehkonen 11 ,5.
800 m juoksu:
400 m juoksu:
+ 100:
Olympiaviesti :
1. Suomi 3,43,2.
34
35
Moukarinheitto:
Kuulanheitto ( 5 kg):
1. Lindborg 19,96.
2. Laiho 17,95.
9. Silius 13,16.
1.
2.
3.
4.
Keihäänheitto:
Kiekonheitto:
Korpi 54,71.
Ilmonen 54,60.
U. Virtanen 53,50.
Kotivalo 52,32.
1. Lindborg 41,55.
2. Laiho 40,57.
3. Sukatniek, Latvia
4. Takkinen 38,39.
5. Korpi 38,32.
10. Virtanen 33,36.
9.
10.
12.
14.
Lindborg 49,49.
Ilmonen 48,43.
Laiho 45,14.
Silius 44,60.
Naisten yleisurheilukilpailut:
4 x 100 m viesti:
6. Virtanen 13,6.
2. Suomi 56,0.
7. Jääskeläinen 13,9.
100 m juoksu:
38,82.
200
+ 50 + 50 + 100 m viesti:
Painonheitto (12,5 kg)
1. Laiho 15,59.
2. Silius 15,11.
Korkeushyppy:
1. Niemi ja Korpi 179.
2. Virtanen, Heinänen ja
Lippert, Saksa 171 .
3-loikkaus:
1. Virtanen, P. 14,28.
2. Takkinen 14,04.
5. Niemi 13,12.
Keihäänheitto:
2. Jääskeläinen 32,91.
6. Kekäläinen 26,84.
Kiekonheitto:
4. Virtanen 19,89.
6. Kekäläinen 18,90.
7. Mattila 18,61.
Linkopallonheitto:
6. Kekäläinen 32,10.
12. Mattila 25,37.
Kuulantyöntö:
Kiventyöntö (15 kg)
1. Kotivalo 8,83.
2. Lindborg 8,31.
1. Muukkonen 1119 pisto
2. Takkinen 1023,S pisto
1. Kotivalo 578 pisto
2. Virtanen, U. 557 pisto
3. Kristoffersson 545 pisto
2. Suomi 55,S.
Linkopallonhei tto:
Miesten 10-ottelu:
Miesten 5-ottelu:
1. Laiho 43,29.
2. Silius 38,84.
1.
2.
3.
4.
5.
Kotivalo 12,98.
Korpi 12,72.
Lindborg 12,57.
Osol, Latvia 12,18.
Laiho 11,87.
Pituushyppy:
1. Heinänen 688.
2. Virtanen 680.
8. Korpi 564.
Seiväshyppy:
1. Witthof, Latvia ja Kristoffersson 3,44.
2. Legler, Saksa ja Muukkonen 3,34.
3. Berglund 3,24.
Kuulantyöntö:
2. Mattila 7,79.
3. Virtanen 7,78.
Pituushyppy:
2. Virtanen 493.
8. Jääskeläinen 428.
B-ottelu:
1. Jääskeläinen 284 pisto
5. Kekäläinen 249 pisto
Jalkapalloilu.
Alkueräottelu: Suomi-Belgia_ Loppuottelu: Saksa-Suomi
4-2.
2-0.
Uinti.
Miehet:
100 m rintauinti:
3. Vihervaara 1,32,4.
200 m rintauinti:
5. Hannula 3,33,4.
6. Vihervaara 3,41,6.
~~=---
37
4
1,500 m vapaauinti:
5. Haaksi 29,28,6.
4
X
X
100 rintauintiviesti:
Nyrkkeily.
2 . Suomi 6,45.
Vaihtelevat kerroshypyt:
100 m vapaauintiviesti:
Sarja alle 51 kg:
2. Paavilainen 38 pisto
pisto
3. Väbrn 34
2. Suomi 5,32,8.
1/7
200 m rintauinti:
2. Henriksson 3,45,4.
4. Alanen 3,58,0 .
7. Kari 4,13,6.
4. Henriksson 1,41.
Sarja alle 66 kg:
Sarja a lle 61 kg:
1. Andersin.
3. Vilenius.
2. Kalervo.
Naiset:
100 m rintauinti:
Sarja alle 53 kg:
1. Rautiainen.
2. Johtonen.
1. Mutikainen.
Sarja alle 72 kg:
2. Brännäs.
3 . Paananen.
Pyöräily .
200 m rintauinti :
100 m selkäuinti:
2. Henriksson 3,4~,4 .
4. Alanen 3,58,0.
7. Kari 4, 13,6.
7. Henriksson 1,54,2.
1 km rata-ajo :
10 km maantie<:> jo:
3. Mäkelä 1,55.
2. Mäkelä 15, 13,2.
Voimistelu.
Miesten 8-ottelu:
Miesten 12-ottelu:
100 m vapaauinti:
3. Kari 1,54,2 .
4 X 100 m vapaauintiviesti:
2. Suomi 7,07,4.
3 X 100 m joukkueviesti:
1.
2.
3.
4.
Salonen 208,5 pisto
Mäki 194 pisto
Lehtinen 188,8 pisto
Karasti 184,8 pisto
2. Suomi 5,28,2.
Joukkue 12-ottelu (6 ed.):
Paini .
Sarja alle 58 kg:
2. Siponen.
Sarja alle 62 kg-:
1. Salin.
2. Suomi.
Sarja alle 67.5 kg:
1. Saarikoski.
3 . Ikonen .
Sarja alle 75 kg:
1. Kokkinen.
2. Ta=i.
Sarja alle 82,5 kg:
1. Salonen.
3. Järnmark.
4. Alakoski.
Sarja yli 82,5 kg:
Kuusisto.
1.
1. Suomi 1098,5 pisto
Joukkue 8:ottelu (8 ed.):
2. Suomi 986,5 pisto
13.
14.
15.
15.
17.
18.
18.
23.
26.
27.
32.
Salonen 130,5 pisto
Lehtinen 127 pisto
Mäki 126 pisto
Karasti 126 pisto
Kontio 122 pisto
Rantanen 120,5 pist o
Mulli 120,5 pisto
Ojala 144 pisto
Hurme 112,5 pisto
Pohja 112 pisto
Hurme 108 pisto
Systeemikilpailu :
Suomi, miehet: erittäin hyvä.
Suomi, naiset: hyvä.
Kisat kokonaisuudessaan voidaan sanoa onnistuneen hyvin
ja edustajie=e tulokset vastasivat suurin piirtein katsottuna
asetettuja odotuksia. Kisojen jälkeen kilpaili osa edusta-
-~_._----
.39
jiamme eri paikkakunnilla Saksassa ja Latviassa ja selviää
tämä toisesta paikkaa toimintakertomuksessa.
Pääjoukkueen paluu kisoista tapahtui höyrylaiva Riigenillä.
Joukkuetta vastaanottamassa oli suuret työläisjoukot. Joukkue marssi riveissä Työväentalolle, jossa oli järjestetty vastaanottotilaisuus. Vastaanottot.ilaisuudessa jaettiin edustajillemme
heidän saamansa kunniakirjat.
TUL:n olympiakomitean työskentely.
Olympiakomitean työ on pääasias a kohdistunut varojen
keräämiseen olympialaisten matkarahastoon. Edellisessä liittoneuvoston kokouksessa esitetyssä liittotoimikunnan kertomuk:essa on selostettu ne alku toimenpiteet, joille OlympiakomItea on työnsä perustanut. Tämän suunnittelun pohjalla
on työ pääasiassa tehtykin. On muuten mielihyvällä todettava,
että varojen keräys oli niin tuloksellista, että se suunnittelu
~dustajai~ lähettämisestä ensimäisiin työväen olympialaisiin,
Jonka vllmeinen liittoneuvoston kokous hyväksyi, voitiin
toteuttaa vieläpä jonkun verran laajemmassakin mittakaavassa.
Mone~ varain keräystä varten suunnitellut toimenpiteet
ovat onmstuneet täysin toivomusten mukaise~li. :'>lainitsemme
vain, että rahaston hyväksi järjestetyt arpajaiset onnistuivat
mainiosti, loppuen arvat vähässä ajassa. Kerävs!i ~toilla saatiin
myöskin huomattava tulos, joskaan ei niin paljoa kuin oli ajat~~tu. Keräyslistojen tility on vaan venynyt tavattoman pitkalle, ollen VIelä tälläkin hetkellä paljon listoja palauttamatta
ja tilittämättä.
Piiri komiteoiden työtä voidaan muutamissa suhteissa arvostellakin, joskin se suurinpiirtein on ollut onnigtunutta. Tilityksien suhteen ovat vain eräät piirikomiteat olleet leväperäisiä, eikä uudistetuista kehoituksista huolimatta vieläkään ole
kaikki piirikunnat tilit yksiä tehneet.
Olympiamerkin menekki , joka alussa näytti hyvin lupaavalta, pysähtyi sitten yhtäkkiä melkein kokonaan ja merkin
menekki jäi lopullisesti tuntuvasti piene=äksi, mitä alussa oli
laskettu ja siis rahallinen tuloskin jäi merkistä laskettua pienemmäksi. Vaikka merkkiä. myytiin huomattava määrä ulko-
puolelle liiton jäsenistönkin, niin sittenkin kohosi merkin
menekki vain noin puoleen siitä mitä on liiton jäsenluku.
Kisoihin osanottomme järjestely oli komitealla paljon vaivaa
kysyvä työ. Jakautuen eri jaostoihirJ ja pitäen kokouksia
melkein joka ilta ja pyhäpäivinä selviydyttiin kaikesta sentään
kunnialla. Edustajain lukumäärä ja lopullinen valinta toimitettiin yhdessä liittotoimikunllan kanssa pääasiassa niiden
ehdotusten mukaisesti, mitä kunkin alan erikoisjaosto oli
ehdottanut. On huomattavaa, että edustajat valittiin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta pidettyjen valintakilpailujen
perusteella. SamoirJ valittiin joukkueiden johtajat jaostojen
ehdottamista henkilöistä sillä perusteella, jonka viimeinen
liittoneuvoston kokous oli hyväksynyt. Hierojat, luvultaan
kolme, valittiin hakemusten perusteella. Joukkueen ylijohtajana toimi liiton varapuheenjohtaja \ äinö Mikkola sekä rahastonhoitajana komitean puheenjohtaja Toivo Vilppula.
Kisojen jälkeen on komitean toimintz. supistunut huomattavasti. On pääasiassa elvitelty tilejä, mutta on myöskin tehty
suunnitteluja vastaisen toiminnan varalle . Olympiateoksen
julkaiseminen on ollut myöskin kyseenalaisena, mutta lopullista
päätöstä sen julkaisemisesta ei vielä ole tehty, ainehisto lUli1enkin on päätetty kerätä.
Komitean tilejä ei ole voitu lopullisesti valmistaa senvuoksi
kun muutamat piirikomiteat eivät ole kehoituksista huolimatta
tehneet lopullisia tilityksiä. Voidaan kuitenkin mairJita, että
rahastossa on huomattava erä säästöä ja että rahasto Ii ääntyy
aina hiljalleen tehdyillä lahjoituksilla.
Mitään muutoksia ei ole komitean jäsenkokoonpanossa
tapahtunut.
Liittotoimikunta.
Liittotoimikuntaan ovat kuluneen toimintakauden aikana
kuuluneet seuraavat jäsenet: Eino Pekkala puhj., Väinö
Mikkola varapuhj., Toimi Tanner, T. H. Vilppula, Väinö Lähteinen, V. J. KostiairJen, Uno Nurminen, Valdemar Silius,
Urho Rinne ja Osvald Fager vakinaisina. Varajäsenistä on
kutsuttu kokouksiin Uno Harjanne ja Alarik Grönroos.
40
Kuluneen toimintakauden aikana on liittotoimikunta
kokoontunut kaikkiaan 50 kertaa ja on pöytäkirjaan merkitty
599 pykälää. Yhteisiä kokouksia olympiakomitean kanssa on
pidetty 5 ja näissä merkitty 21 pykälää.
Naisten toimikunta.
Naisten toimikuntaan ovat kuuluneet liittokokouksen
valitsemina Lydia Vainio puhj., Elli Kaarttinen varapuhj.,
Eliisa Ahlgren, Saima Heino, Lyyli Ilvonen, YIartta Alanko ja
Fanni Mikkola. Näistä kuluneen toimintakauden aikana on
eronnut Martta Alanko ja on hänen tilalleen vakinaiseksi
jäseneksi kutsuttu Ilmi Lindell.
aisten toimikunta on kokoontunut kaikkiaan 23 kertaa ja
pykäliä näissä kokouksissa merkitty 199.
Nai:sten toimikunta on järjestänyt naisten eri kurssit ja
pyydettäessä hankkinut puhujia naisten järjestämiin juhlay. m. tilaisuuksiin.
Jaostot.
Yiime liittoneuvoston valitsemina on ollut toiminnassa
seuraavat eri urheilualojen jaostot:
Yleisurheilu-, paini-, voimistelu-, nyrkkeily-, uinti-, palloilu-, talviurheilu-, pyöräily- ja nuorten jaostot.
Kuluneena toimintakautena ovat jaostot toimineet seuraavassa kokoonpanossa:
Yleisurheilu jaosto, Y. Koivula, K. Etholen, A. Åhl,
Kristoffersson, E. Salminen, K. Niininen ja V. Tamminen .
Painijaosto: S. Koskinen, A. Tiihonen, V. Pahlsten, K. Vuori,
A . Tuh1:unen, J . Haanpää ja T. Vacklin.
Voimistelujaosto: A. Kirvesniemi, T. Salonen, Hj. Ojala,
Y. Ahtio, V. Kasurinen, J. Hamnell ja V. Isola .
Nyrkkeily jaosto: E. Isola, V. Pihlström, O. Louhimo, 1.
Huttunen, V. Paananen, U. Ronkanen ja M. Salminen.
Uintijaosto: V. Varelius, K. Hagelberg, V. Lähteinen, A.
Toivanen, Lydia Yaimo, 1. Huttunen ja A. Koskinen.
Palloilujaosto: O. Fager, 1. Vihavainen, ~1. Jäppilä, Y .
llvonen, Y. Timonen, H . Johans on ja P. Siimes.
Talviurheilujaosto: U . Harjanne, Y. Pirhonen, A. Manninen,
H. Helenius, K. Taimitarha, K. ~'ieminen ja O. Sulkunen.
Pyöräily jaosto: K. Vaittinen, V. Tamminen, A. Päivärint~,
Simoiin, S. Kanerva, S. Vuorilaaksi ja M. Korpela.
Nuorten jaosto: R. Komppa, A. Grönroos, Hilda. yman,
Aino Kirvesniemi, J . Etholen, Ida Kallio ja Saima Hemo .
Maaliskuun 15 p:vään mennessä ovat jaostot pitäneet
kokouksia seuraavasti:
Palloilujaosto ......... . ........ .
Paini jaosto ............... . ..... .
YJeisurheilujaosto .............
Talviurheilujaosto ... ...... ....
Nuorten jaosto ............. .. ..
Voimistelujaosto ...............
Uuintijaosto ........... .. ........
Nyrkkeily jaosto ... ............ . .
Pyöräily jaosto ............ .... .
32 kokousta, joissa 170 pykälää
27
138
95
17
74
14
67
11
42
10
4·1
9
35
7
35
7
Urheilulehdet.
Työväen Urheilulehden toimittajana on ollut e~elleen Väinö
Koivula. Toimituskuntaan ovat kuuluneet U. Rinne puheenjohtaja, V. Mikkola, O. Fager, Y. Enne ja Työväen Urheilulehti OjY:n johtokunnan valitsemana E. Pekkala.
Toimituskunta on kokoontunut 5 kertaa ja on kokouksissa
merkitty 32 pykälää.
Työläisnaisten Urheilulehden toimittajana on ollut edelleen
Helmi Paasonen. Lehden toimituskuntaan ovat kuuluneet
Lyyli IIvonen, Aino Järvinen, Eliisa Ahlgren j~ Hilda. Ni.~mi­
nen. V. 1926 on lehden toimitus järjestetty mm, etta Lllton
naistoiII1ikunta toimii lehden toimituskuntana. Tämä muutos
on tehty siksi, kun toimituskunta sellaisenaan kuin se aikaisemmin on ollut, ei käytännössä vastannut tarkoitustaan.
N otlsefJa Voima . •Työväen Urheilulehti 0 jY on liiton kustannuksella alkanut julkaista _ ouseva Voima nimistä työväen
urheilupoikain lehteä, joka ilmestyy kerran kuukaudessa.
--------
Tämän lehden avulla toivotaan saatayan työläispojat innostumaan työväen urheiluliikkeeseen. Samalla koetetaan saada
myöskin lasten vanhempien mielenkiinto heräämään työyäen
urheiluliikettä kohtaan.
Lehden toimittajana on Väinö Lahel·ma. Toimituskuntaan
kuuluvat: A. Grönroos puheenjohtaja, Väinö Mikkola. Ilmari
Vihavainen, E. A. Pulli, R. Komppa ja Y. Enne.
Lehteä on ajateltu julkaista vain tämän vuoden ajan, ellei
lehden levikki nouse niin suureksi, että se pienellä avustuksella
voisi tulla toimeen.
Työväen Urheilulehden tilaajamäärä oli v. 1925 keskimäarin
5,900 tilaajaa vaihdellen jonkun verran eri vuosineljänneksillä.
lrtonumerojen menekki oli 3,400 kpl. kutakin numeroa kohden,
la kettuna yhteen myöskin joulunumeron menekki, joka oli
14,800 kpl. Lehden kokonaispainosmäärä oli siis v. 1925
keskimäärin 9,300 k pl. ku takin numeroa. Vastaa \'a painosmäärä.
\'. 1924 oli 10,500 kpl. :\Ienekin vähennys, asiamiesten antamien
lausuntojen mukaan, johtui pääasiassa lehden muuttumisesta
uutism uotoiseksi, joten kaikki entiset aikakausmuotoisen lehden lukijat eivät enään ostaneet uutisnumeroita, varsinkaan
ir1:onumeroina, joiden menekissä suurin vähennys tapahtuikin.
Kuluvan vuoden menekki on tähän päivään mennessä ollut
6,300 tilaajaa sekä noin 2,100 kpl. kutakin numeroa irtonumeroina, ollen siis menekkimäärä tällä hetkellä 8,400 kpl. numeroa
kohden. Uusia tilauksia. kuitenkin edelleen saapu u, joten ehkä
keskimääräinen menekki tulee kuluvana vuonna olemaan jokseenkin sama kuin v. 1925 .
Työläisnaistell Urheilulehc1en tilaajamäärä v. 1925 oli 1,200
sekä il1:onumerojen menekki keskimäärin kuta.kin nume-loa
kohden 1,900 kpl., joten lehteä ke kimäärin levisi 3,200 kpl.
numeroa kohden, ottaen huomioon myöskin joulunumeron
menekin, joka oli 4,900 kpl., ekä Vappunumeron, jonka
menekki oli 400 kpl. suurempi kuin muita numeroja. Kuluvalle
vuodelle on naisten lehden tiJaajamäärä tähän mennessä noussut 1,390 kappaleeseen, mutta sensijaan irtonumerojen menekki
vähentynyt 1,280 kappaleeseen, ollen menekkimäärä tällä
hetkellä 2,670 kpl. kutakin numeroa.
~ousevan Voiman tilaajamäärä on tähän saakka 765 ja
irtonumerojen lähetys 380 kpl., joten lehteä on levinnyt kahta
ensi numeroa 1,145 kpl. ollen kuitenkin mahdollisuus, että
irtonumeroista huomattava erä palautetaan, varsinkin Rautatiekirjakaupalta, jolle niitä on lähetetty 200 kpl., samoin kuin
työväen kirjakaupoilta ja Amerikasta, joihin on lehteä lähetetty ilman heidän tilaustaan.
Mitä tulee lehtien tilaus- ja irtonumerohintojen koroituksiin,
niin on luonnollista, että korotukset aina vaikuttavat jonkun
verran ehkäisevästi menekkiin, vaikkakaan siitä erityisiä
'valituksia ei toimistoon ole tehty, lukuunottamatta mitä
ennakkotoivomuksina viime vuonna lausuttiin, ettei hintoja
pitäisi korottaa. Hintojen korotukset eivät kuitenkaan ole
suhteellisesti ylittäneet niitä korotuksia mitä kirjapainot
painatustarjouksissaan yhtiölle olivat tehneet kulu valle vuodelle samoin kuin jokaisena edellisenä vuotenakin.
Piiri kuntien avustus.
Liittoneu\>ostomme päätöksen mukaan on piirikunnille,
luvultaan 17, jaettu 1,000: - kullekin, liitolle lähetettävää
tilitystä ja selontekoa vastaan. Useimmat piirikunnat ovat
käyttäneet apurahan joko eri alojen, varsinkin yleisurheilun,
palkintotuomarikurssien järjestelyyn ja kiertävien järjestäjien
. palkkaukseen.
Liiton edustus kongresseissa.
Kansainvälisen järjestömme kongressissa Pariisissa marraskuun alussa oli liittomme edustettuna. Samoin oli liittomme
edustettuna olympialaisten kisojen aikana järje tetyissä eri
urheilualojen asiantuntijain konferenssissa.
Loka-marraskuun vaihteessa pidetyssä kansainvälisen
järjestömme kongressissa oli liittomme edustajana V. J. Kostiainen. Kongressissa oli käsittelyn alaisena m. m. yhteistoiminnan aikaansaaminen L I:n ja P "1:n kesken. Liitomme
ehdotus kysymyksessä oli seuraava:
45
44
Suomen Työväen Urheiluliitto on siitä lähtien kun Punainen
Urheiluinternatsionaali perustettiin, mitä suurimmalla mielen kiinnolla seurannut pyrkimyksiä työväen urheiluliikkeen yhtenäistyttämiseksi. Liittomme on ollut sitä mieltä, että työväen
ensimmäiset olympialaiset kisat Frankfurtissa olisi pitäneet olla
avoinna kaikille maailman työläisurhcilijoille internatsionaaliin
katsomatta. Vaikka näin ei tapahtunutkaan, otti liittomme
siitä huolimatta osaa kisoihin vakuutettuna siitä, että siten
edistämme oman liittomme säilymistä eheänä ja autamme
puolestamme kansainvälisiä yhteisyyspyrkimyksiä. Yhä voimistuva taantumus ja porvariston hyökkäys työväenluokkaa
vastaan vaatii välttämättömästi työväen kaikkien voimien
kokoamista. Työväen urheiluliike osana työväen luokkataisteluliikettä ei saa erottautua tästä pyrkimyksestä. Myöskin
menestyksellinen taistelu eri maiden porvarillista urheiluliikettä vastaan vaatii kaikkien työväen 'urheiluliikkeen voimien kokoamista.
Liittomme on ollut vilkkaassa vuorovaikutuksessa myöskin
Punaisen urheiluinternatsionaalin alaisten osastoj en kanssa, mikä
vuorovaikutus on ollut molemmin puolin mitä suurimmaksi
hyödyksi sekä voimakkaasti edistänyt työväen urheiluliikettä
pohjoismaissa vahvistaen työläisurheilijain välisiä veljessiteitä.
Jotta kansainvälinen yhteistoiminta ja yhdistymisaate
saisi yhä laajempaa kantavuutta, olisi kilpailullisia suhteita
kehitettävä samaan suuntaan muissakin maissa toivoen, että
tätä tietä päästäisiin vähitellen koko maailman työväen
urheiluliikkeen yhtenäisyyteen. Tällaisien suhteiden aikaansaamisen ehtona kuitenkin on, että epäasiallisesta propagandasta luovutaan.
Edelläesitetyn perusteella ehdotamme kongressin päätettäväksi, että molempien internatsionaalien alaisillc jäsenille
myönnettäisiin oikeus kilpailla toistensa kanssa
1) liittojuhlilla, jos järjestävän maan liitto siihen suostuu
ja lähettää kutsun;
2) liiton alaisten seurojen kilpailuissa, jos järjestävä seura
saa siihen liitoltaan luvan .
1
)
Kongressi kehoittaa toimistoa ryhtymään neuvotteluihin
Punaisen Urheiluinternatsionaalin kanssa periaatteellisten erimielisyyksien tasoittamiseksi ja yhdistymiskongressin aikaansaamiseksi.
Kysymyksen johdosta päätti kongressi seuraavaa:
Maissa, joissa ei ole LUI:iin kuuluvaa liittoa, sallitaan tehdä
sopimuksia urheilukilpailuista seuraavilla ehdoilla:..
.
1) Kilpailuista on sovittava liittojen kesken. LllttoJen on
valittava joukkueet ja niiden johtajat;
2) Joukkueet ovat yksinomaan järjestä:än .l~ton .vierai.t:a.
-iiden on virallisesti pidättäydyttävä urhellullislsta Ja poliittisista mielenilmaisuista sekä virallisista suhteista poliittisten
puolueiden kanssa, mikäli molemmat kansalliset liitot eivät
ole siitä keskenään sopineet;
3) Liittojen kanssa, jotka ovat hajaannuksen kautta irtautuneet LUI:stä, eivät kilpailut ole sallittuja.
Kongressi pitää yhdistymistä Punaisen Urheiluinternatsionaalin kanssa nykyään mahdottomana. Jos urheilullisesta
yhteistyöstä olisi myöhemmin tuloksena yhdistymismahdollisuus, niin voi siitä päättää ainoastaan LUI:n kongressI.
.
Kongressissa oli esillä myöskin tulevien Työväen Olympialaisten ajan määrääminen. Kongressi ei kuitenkaan vi~lä
tehnyt asiasta lopullista päätöstä, mutta oltiin kongressissa Sltä
mieltä, että seuraavat kisat olisi pidettävä vasta 1931. Tätä
vastustettiin liittomme taholta ja ehdotettiin kisojen väliajaksi
4 vuotta, joten siis seuraavat kisat tulisivat olemaan 1929.
Asiasta päätetään lopullisesti järjestön seuraavassa kongres.
sissa, joka pidetään 1927 Helsingissä.
Kongressissa päätettiin valmistaa myöskin eri urheilulajien kansainväliset säännöt. Liittomme valmistettavaksi
annettiin painin ja jalkapalloilun säännöt.
Kongressissa valittiin kansainvälisen järjestömme toimisto,
joka ny kyisessä kokoonpanossaan on seuraava~ G. Bridoux puh j .
(Belgia), J . Steinemann (Sveitsi), Bruno Kalnin (Latvia),
Bontemps (Ranska), G. Bendix, C. Gellert ja F. Wildung
(Saksa) ja J. Devlieger silit. (Belgia). Näistä on Benedix kansainvälisen teknillisen komitean puheenjohtajan ominaisuudessa
47
mukana toimiston työskentelyssä. Liittomm<l ehdotti, että
toimistossa varattaisiin paikka myös Sveitsille ja Suomelle.
Ehdotus hyväksyttiin vain osaksi. Liittomme jäi vielä edustusoikeutta vaille.
Urheilu- ja vo imistelumerkkisuoritukset.
Urheilu- ja voimistelumerkkien suoritus on liittomme jäsenten keskuudessa huonoa. Varsinkin miesten merkkien suoritus
on vähäistä. tvlaolevasta selviää eri merkkien suoritukset.
Naisten urheilumerkkejä 394 kpl., joista v. 1925 ....... 127 kpl.
voimistelumerkkejä 136 kpl. , joista v. 1925 ... 52
Naisten kultainen urheilumerkki, joista v.
v. 1925 .. .................. . ....... . ....................
~
Miesten I luokan urheilu merkkejä 24, joista v. 1925....
5
»
II luokan urheilumerkkejä 117, joista v. 1925 19
»
III luokan urheilurri erkkejä 124, joista v. 1925 20
Poikain I luokan urheilumerkkejä 7, joista v . 1925 .....
1
II luokan urheilumerkkejä 75, joista v. 1925... 13
» III luokan urheilu merkkejä 113, joista v. 1925
23
rheilu- ja voimistelu merkki täytyisi saada vleisemmäksi
työläisurheilijain keskuudessa, sillä onhan se eräänlainen osoitus
kantajansa ruumiillisesta kuntoisuudcsta. Seurojen tulisi
lunastaa jäsenilleen, jotka haluaisivat suorittaa merkkivaatimukset, urheilu- tai voimistelu merkki, jonka he ovat saavuttaneet. Piirikuntien ja seurojen tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiotaan merkkisuoritustilaisuuksien järjestämiseen.
Liittojuhla.
Aikaisemmin tehdyn päätöksen mukaan olisi liittomme pitänyt järjestää voimistelujuhlat kuluvana vuonna kesällä Helsingissä. Liittotoimikunta voimistelujuhla-asiaa käsitellessään on kuitenkin tullut siihen käsitykseen, että mainittu juhla
tulisi peruuttaa ja tilalle järjestää vuonna 1927 liittojuhla, joka
käsittäisi useita eri urheilualoja. Tällaisia liittojuhlia järjestä-
vät ulkomaiset veljesjärjestömme ja on niiden merkitys järjestöille havaittu suureksi.
Liittotoimikunta onkin kääntynyt viime liittoneuvoston
jäsenten puoleen ja saanut heiltä valtuudet ryhtyä alkuvalmisteluihin liittojuhlan järjestämiseksi. Myöskin kansainväli en
järj estömme suostumus juhliin on saatu. Parhaillaan suunnitellaan liiton eri jaostoissa ja liittotoimikunnassa liittojuhlan
ohjelman valmistamista ja välttämättömien alkuvalmistelujen aloittamista. Liittojuhlasta toivotaan muodostuvan maamme
ja myöskin kansainvälisen työväen urheiluliikkeen suuremmoinen juhla.
Liiton j äsenist ö.
Liiton puolesta on lähetetty seuroille tilastokaavakkeita,
joiden avulla on koetettu saada välttämättömät tiedot jäsenistöstämme ja seuroistamme. Seurat ovat kuitenkin haluttomia
kaavakkeita täyttämään. Vuoden vaillecssa lähetetyistä kaavakkeista ovat vain 170 seuraa palauttaneet ne täytettyinä
liiton toimistoon. Näistäkin ovat useat vaillinaisesti täytettyjä.
Kaavakkeen p alauttaneissa seurois a on ollut kaikkiaan
13,467 jäsentä, jOlsta miehiä 8,326, naisia 2,~35, poikia 2,157 ja
tyttöjä 549.
Liiton kirjois a on vielä viimeaikoillin saakka pidetty
useita seuroja, joilla on liittoveroja maksamatta kahdelta
viime vuodelta. Nyt kun liiton seurarekisteri on uudelleen järjestetty on myöskin nämä seurat poistettu liiton luetteloista.
-äinollen on liittomme seurojen lukumäärä 15 /3-26 367.
Näissä on maksaneita jäseniä vuoden vaihteessa 21,514, vastaavan luvun ollessa edellisenä vuonna 22,037. Suurin jäsenmäärän
lasku on tapahtunut Helsingin piirikunnassa. Muissa piirikunnissa on toisissa jäsenmäärä jonkun verran laskenut ja toisissa
.jonkun verran noussut.
.
Liittotoimikunnan puolesta tullaan lähitulevaisuudessa
laatimaan uudet kaavakkeet, joiden avulla toivotaan 'aatavan
tiedot paremmin. Nyt ei liitolla ole vielä tarkkoja tietoja jäsenistöstä laisinkaan .
49
Liiton henkii ökunta.
Liiton henkilökunnan muodostavat sihteeri, taloudenhoitaja, naissihteeri ja konttoriapulainen. Sihteerinä on viime
liittoneuvoston valitsemana toiminut Y. Enne.
Liiton tal6udenhoitaja on vaihtunut vuoden aikana. Liiton
entinen taloudenhoitaja Arvo Valkama erosi toimesta elokuun
15 p:nä 1925 siirtyen Sos.-dem. Puolueen taloudenhoitajan
toimeen. Hänen tilalleen valittiin Väinö Anttila.
Naissihteerinä on edelleen ollut Helmi Paasonen ja konttoriapulaisena Siiri Vuorinen.
on mahdolk' .. rtää kurssit vuoteen 1926 , k0ska. silloin
.
parhaa Sl S11
.
ätevä henkilö opettaJaksI.
.
lista saada kurssellle p "
"ki miesten voimisteluJoh.
. ta sYlsta on myos n
Aivan. samOlS
"
"rt"aa" kuluvaan vuoteen..
.". t ly taytynyt
S11
tajakurssl~n . Jal'Jes e." . tää s ksyllä Kuopiossa, mutta vakl~
Kurssit 011 aikomus JarJ:s v ..
Laherman tultua nimitetyksl
tuisen kurssiemme JohtaJan alllO
. hä' voinut ottaa tointa
.. "1'"
.. oppikoulussa eI
n
.
toimeen taka alsessa
.,
d' 11'
maksi siirtää kursslt
.. '
11
katsottllll e u lsem
. .
vastaan. Nalll 0 en
." k rsseille pätevä johtaJa Ja
vuoteen 1926, jotta saatalsun u
opettajat.
.Y .
Liiton v:n 1925 valtioavun käyttö.
4-viikkoiset voimistelunjohtajakurssit naisille ...... .
18,458: 75
3yleisurheilunjohtajakurssit miehille ... . 16,627 : 3nuortenohjaajakurssit ............. . ..... . . 17,020: 65
2nyrkkeilynohjaajakurssit ................. . 10,440: 2uinninohjaajakurssit naisille ja miehille
9,508: Naisten voimistelunjohtajan jatkokurssit 10 päiv.
8,195: Mäenlaskun palkintotuomarikurssit 3 päiv .. . ....... .
5,500: 4-viikkoiset voimistelunjohtajakurssit mieh. siirr.
20,000: Palloiluerotuomarikurssit siirr. v:teen 1926 " ....... .
6,000: Järjestäjän palkkaukseen ja matkoihin ...... . ....... .
12,764: 60
Paininneuvojan palkkaukseen ja matkoihin ....... ..
8,450: 17 piirikunnalle avustusta a Smk. 1,000: _ ....... ..
17,000: Esitelmiin ja luentomatkoihin ............... .. .... . ..
5,034: 30
Sihteerin ja naissihteerin palkkaukseen .. .. .
25,000: -
1925.
Työväen Urheiluliiton tila jou Iu k. uun 31 p'nä
.
Varat:
Rahaa kassassa " ............ . ..... ......... ... .. .... ... .
T öväen Säästöpankissa .... ......... .. ..... .. .......... .
6,299: 76
40,997: 16
40,156: 25
Kalusto luett. muk. ..... .......... ......... 5' 161: 85
Poistoa 15 % .. .. .. .. . .. .... .. .. .. ... ... .. . _ '___
Osakkeita . .. ..... . ... ... .. . ........ .. ..... .. ....... .
Saatavia liitton. kok. kuluja ................. (3 '5~3;
30,583: 86
60,540: 8,398: -
~stannus- ja tavaravarasto .............. '3'5 '7~5: 71
'50
Maksamattomia liittov.
Poistoa 10 % ... ........ ,'
... "... ... ... .. ..
'654: 35
5,889: 15
Smk. 192,864: 18
---------------Smk. 179,998: 30
Velat:
Palloiluerotuomarikurssit oli liitto pakoitettu siirtämään
kuluvaan vuoteen kurssien opettajansaannin vaikeuden takia.
Liitolla oli nim. aikomuksena hankkia kursseille johtajaksi ja
opettajaksi Niilo Tammisalo ja lupautuikin hän mainittuun
toimeen, mutta hänen yksityiset asiansa tulivat kuitenkin
esteeksi, minkä vuoksi hänen täytyi kieltäyty~ toimesta.
Näin ollen katsoi liittomme palloilujaosto ja liittotoimikunta
47,359: 08
Tilivelkoja
.......... ..
21,643: 77
Olympiakomitean var~t ......... ............ :.::::::::
4,668: 71
Naisten voirnistelukotlrahasto ... . .......... . .
Pääoma ...................... . . . . . . . . . . . . . . . .. . . .. .. .... ..... 115,518: 98
3,673: 64
Tilikauden voitto .. .. ................. .. . ................ .
Smk. 192,864:18
Voitto- ja tappiotili.
Tappiota seuraavista:
Kalustosta tehty 15 % poisto .................. .. ...... .
Kulunkitili .................................... . ..... . .. .... .
Valistustili ................ ....... . ...... .. .... . ............ .
Tilikauden voitto .... ............ . ........ .. ......... ... .
Smk.
5,161:
148,743:
96,697:
3,673:
85
79
55
64
254,276: 83
Voittoa seuraavista:
Myydystä tavarasta .... ................. ....... .. ... . ....
Liittoveroa .. ... .................................... ... ......
Valtioapua .... . .... ...... . .. ...... . .......... .. . ....... .. ...
Kilpailutili ... ...... ....................... ... .....
21,750:
49,416:
180,000:
3,109:
43
55
85
----_:..-_Smk.
254,276: 83
Tilintarkastuslausunto.
Valittuina tarkastamaan Työväen Urheiluliiton tilejä vuodelta 1925 olemme tämän tehtävän suorittaneet. Tarkastuksen
tuloksena esitämme seuraavaa:
Tutustuttuamme liiton pöytäkirjoihin, kirjanpitoon ja muihin asiakirjoihin, olemme saan eet sen
vakaumuksen, että liiton toimintaa on hoidettu huolella ja asianharrastuksella, että tilinpäätös on oikea
ja harkiten laadittu sekä että liiton käteiset rahavarat
olivat toimitetussa tarkastuksessa kirjanpiton mukaiset.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että tilinpäiitös vahvistettaisiin ja että asianomaisille tilivelvollisille myönnettäisiin
vastuuvapaus vuodelta 1925.
Helsingissä 22. maalisl.uuta v. 1926.
Matti Cajander
Paavo H l'inimo
Liiton toiminta 5. 4. t 926-31. t 2. t 926.
Johdanto.
Vuosi 1926 oli liittomme toiminnassa ennenkaikkea järjestöllisen vaurastumisen ja virkeän koti- ja ulkomaisen kilpailu·
toiminnan aikaa. Uusia seuroja perustettiin ympäri maata
kaikissa piirikunnissa, ja varsinkin syyspuolella oli yleensä
seuratoiminnassa havaittavissa ilahduttavaa vilkkautta. Tähän
ilmiöön on tietenkin osaltaan vaikuttanut myös lähestyvä
liittojuhla. Sen valmistelut ovat antaneet seuroille sysäyksen
vilkkaaseen sisäiseen toimintaan. Kansainvälinen kilpailutoiminta oli vuoden aikana erinomaisen vilkasta. Maassa vieraili yht. 40 ulkomaalaista työläisurheilijaa osallistu en myös
maascudunkin kilpailuihin. Liiton jäseniä kävi ulkomaisilla
kilpailumatkoilla, Pragin ja Frankfurt am Mainin vuosia lukuunottamatta, lukuisammin kuin koskaan ennen. Se osoittanee, että paljon puhuttu ulkomaisen kilpailun puute on lopullisesti poistumassa.
Kasvatustyötä kurssi- ja erilaatuisen valistustoiminnan
muodossa suoritettiin v. 1926 aikana liittoneuvoston vahvistaman suunnitelman ja liiton taloudellisten mahdollisuuksien
mukaisesti .. Erikoisesti teknilliseen kasvatus- ja opetustyöhön
kiinnitettiin olosuhteisiin katsoen runsaasti huomiota. Sen
sijaan ei liitto onnistunut taloudellisten vaikeuksien 'vuoksi
toteuttamaan vireillä ollutta suunnitelmaa koko maata käsittävien, kipeästi kaivattujen toimitsijakurssien toimeenpanosta
eikä vakinaisen järjestäjän paikkaamisesta. Liiton perusjärjestöjen nuori ja innostunut toimitsijajoukko kaipaa kuitenkin
järjestelmällistä, useamman vuoden aikana jatkettavaa kasvatustyötä ja perusjärjestöt. seurat, ainakin kerran kunakin toi-
52
mintavuotena paikkakunnalla käypää järjestäjää. Tulevaa
toimintaa suunnitellessa on nämä kaksi kysymystä pidettävä
etuålalla.
Paljo!). puheenaihetta viime syksynä antanut porvarillisten
urheilujärjestöjen yhteisrintamatarjous selostet aan lähemmin
eri yhteydessä.
Entistä vikkaamman kansainvälisen kilpailullisen kanssakäynnin ohella on liitto edelleenkin osallistunut kansainvälisen
keskusjärjestön käytännölliseen työskentelyyn, lähettäen edustajansa eri urheilualojen teknikkojen kansainväliseen kongressiin, joka internatsionaalin toimesta pidettiin joulukuun lopulla
Leipzigissä. Tässä kongressissa hyväksyttiin käytäntöönotettavaksi yhteiset eri urheilualojen kansainväliset säännöt.
Liittomme oli laatinut ehdotukset paini-, nyrkkeily- ja jalkapallosäännöiksi. Yhteisten sääntöjen käytäntöön ottaminen
tietää suurta edistysaskelta kansainvälisessä kilpailutoiminnassa.
V . 1926 aikana ei voida havaita minkään urheilulajin erityisesti nousseen. Sen sijaan voidaan kyllä merkitä tasaista
ja yleistä nousua kautta linjan, j onka jälempänä oleva kilpailutilasto havainnollisesti osoittaa.
Kurssitoimi nta.
Vuoden kurssitoiminnan aloittivat naisten vO'imistelunjohtajain jatkokurssit, . jotka pidettiin Helsingissä tammikuun
1-11 p:nä. Kurssien johtajana toimi rva Helmi Paasonen ja
opettajina tri Kaarina Kari, opettajattaret Viisu Salovaara,
Helvi Salminen ja Hilda Laaksonen sekä toimitsija Yrjö Enne .
Kursseille ilmoittautui 42 osanottajaa, mutta kuitenkin vain
34 heistä oli koko kurssiajan mukana ja sai todistuksen. Liiton puolesta ei näiden kurssien osanottajille jaettu stipendejä,
vaan 75 % matkalipun hinnasta matka-avustusta. Matkaavustuksen saaneet on lueteltu liiton viime vuoden toimintakertomuksessa.
M äenlaskupalkintotuomarikurssit järjestettiin Helsingissä
tammikuun 16-17-18 p:nä. Kurssien johtajana toimi hra
A. Palmroos ja osanottajia, jotka niinikään ovat luetellut viime
vuoden toimintakertomuksessa, oli 24.
Naisten 4-viikkoiset voimistelunjohtajakurssit pidettiin Kuopiossa kesäkuun 14 p:stä heinäkuun 10 p:ään. Johtajana toimi
rva Helmi Paasonen ja opettajina opettajatar H1lda Laaksonen,
nti Elina Jääskeläinen ja Ilmari Vihavainen. 24 osan~~taja~ sai
liitolta Smk. 450: - suuruisen apurahan. OsanottaJla 011 48.
Stipenclinsaajat olivat seuraavista seuroista.
.
Kokkolan Jymy; Karttulan Korvenpojat; Tamm1suon Suonpojat; Oulunsuun Heitto; Lamposaaren Taimi; Forssan. ~~u;
Elisenvaaran Yritys; Mutalan Yritys; Röytän Jymy; P1taJanmäen Tarmo; Pölläkkälän Veikot; Hiltulanlahden Visa; Veitsiluodon Tempaus; Parkkarilan Visa; Suvilahden Ka~ku: Koskelankylän Riento; Simpeleen Vesa; Kauklahden Pyr1~tO; SlPPOlan Veljet; Keikyän Yritys; Kuusankosken Puhti; Pletarsaaren
Voima; Siilinjärven Nopsa ja Kemin Into.
..
"
..
Miesten 3-viikkoiset voimistelunjohtajakursstt p1dettiin J yvask Iässä 25/7-15/8. Johtajana toimi lehtori Väinö Laherma
" 0.1
r
jay opettajana hänen apunaan Toivo Salonen. 0_sanott aJla
23. Heille kaikille jaettiin liiton puolesta Smk. 000: - suurU1nen apuraha. Osanottajat olivat seuraavista seuroista:' . .
Oitin Vesa; J yväskylän Lohi; Virkkalan Syöksy; Helsmgm
Jyry; Lahden Taimi; Tampereen Kisatoverit; ,Jyväskylän
Veikot; Äänekosken Huima; Helsingin Visa; Taparulan Tarmo;
Turun Veikot; Iisveden Vesa; Palosaaren Urheiluseura; Syonenjoen Kunto; Viipurin Veikot; Koiviston ~lurto; Merikar,:ia~
Mars' Riihimäen Kontio; Niemisjärven KOltto; Turun Ta1ml,
Suol~hden Urho; Seinäjoen Kiivas ja Laukaan Kisa-Veljet.
Nyrkkeily tuomari- ja toimitsijakurssit, laatuaan liiton ja k~ko
maan ensimmäiset, pidettiin Helsingissä 13-19/9. Kurss1en
opettajina toimivat maisteri Viktor Smeds ja. si~teeri E. A .
Pulli ja sitäpaitsi luennoivat kursseilla tuoman Emo Pekk~la
ja toimitsija V. J. Kostiainen. Kurssien 13 oppil~al~e Jae~n
jokaiselle Smk. 500: - suuruinen apuraha. Kurssila1set ohvat
seuraavista seuroista:
Rauman Toive; Enson Pyrintö; Pietarsaaren Voima;
Tampereen Yritys; Tampereen Kisatoverit; Lahden Taimi;
54
Talikkalan Toverit,' J yvas
"ky 1än Veikot, Lahden Kaleva'
Hämeenlinnan Kisa; Kymin Veikot J'a TUL V'
'
johtokunta,
:n lipurin piirin
Neuvontatyö.
ma~~to~ painineuvojana toimi K, Nylund, suorittaen lokas- Ja Joulukuun aikana 75 matkapäl'va"a" S' " 'k . '
ty" k t l' h"
,
'
lna al ana
os en e 1 an 37 paIkkakunnalla Karjalassa Ky '1 k
Keski-Suomessa ja Savossa, '
,
mm aa sossa,
Suullinen ja kirj allinen neuvonta- ja valistusty ö.
Liiton toimesta on suoritettu teknili' t"
"1"
',,',,'
15 a neuvontatyötä
:yos 'l;lton ,Jar~estoJen toimeenpanemilla lyhempiaikaisilla
A~:~~~~ a, Nnnpa .ovat U, Rinne,
Koivula, T, Tanner, V,
y , m, suonttaneet opetus- Ja luentotyo"ta"
,
1'11
maat ' ,. ' t
'"
en puo 1 a
a JarJes etyrlla kursseilla,
Pu~uj~a ja luennoitsijoita lähetettiin liiton toime t '11
m hl
k "
s a JU 1 aY,
. alsuU Siln mahdollisuuksien mukaan Yhtee " 'd
t" l"tt
' ,
.
nsa p! et11n ,n otOlmlkunnan toimesta 42 puhetta yhteensä n 18 000
:r,
b~~,
'
,
~esäk~uss~ vietettyä yleistä kesäurheilupäivää varten
valm~stettnn lllton toimesta kirjoitettu juhlapuhe ja 'uhJaru
Lnton toimisto 0
"l'tt"
"
J
no,
.
,
"
n va 1 anyt myos työväenlehdi t"11
tietoJ a Into t ' ,
,
s 0 e
n Olllunnasta Ja työläisurheilua käsitteleviä kir
. 't k '
JOI u "Sla,
Liiton ensimmäisen valistusviikon valmistelut.
Viime
,
", vuoden l"tt
n, .oneuvoston kokous päätti, että liiton
enslmmamen vahstusvllkko olisi v ietettävä syksylla" 1 1 k
liitto tOlml
' 'k unnan lahemmin
"
mää "" ' " "',,, ' o,a uussa•
k
"
raamma palvm a Kun syys
auslJa
varsinkin
lokakuu
on
n
"'" a!vanluaksl
" . ' kuormitettu, , ""
, ,
y 1{yaan
enlllmlsllla enkOlsviikoilla, katsoi liitt t 'mlli
' '
maksi s" t"" "k
0 01
unta parhalm,
, llr aa vn on vieton tammikuuhun määräte
"k
aJakSI 23--31 päivien v.äl isen viikon ja hyväksy'en nsaVUmallona
sihteerin la ti
ten.
a man suunmtelman viikon vieton järjestelyä var-
55
Viikon järjestelytyö pantiin alulle jo marraskuussa, Liiton
toimistosta lähetettiin liiton järjestöille a~iaa koskeva kierlokirje, 45 työväenliikkeen eri aloilla huomatuiksi tulleille toimihenkilöille lähetettiin kirjoituspyyntö, Sihteeri vil.lmisti
24-sivuisen »TUL:n Valistusviikko»-nimisen ohjekirjasen, joka
sisälsi puheen, juhlarunon, erilaisia yksityiskohtaisia ohjeita
viikon vieton järjestelyä varten ja eräitä tilastollisia tietoja
liiton toiminnasta, Kirjanen lähetettiin joulukuun puolivälissä
maksutta kaikille liiton alaisi11e järjestöille ja välitettiin sitäpaitsi ylimääräisinä kappaleina 1 markan hinnasta kailillle sitä
pyytäneille yksityisille liiton jäsenille ja liiton järjestöille, Kirjoituksia saapui liitolle niin, että ennen viikkoa voitiin työväenlehdistölle välittää 18, työläisurheilua eri näkökulmilta ja valistusviikkoa käsittelevää kirjoitusta, Useimmat niistä tulivat
julkaistuiksi, mutta varsinkin maaseup.un kolmipäiväisille
lehdille näkyi tuottaneen vallieuksia kaikkien julkaiseminen
viikon aikana, Toimisto valmistutti myös valistusviikkomerkin,
joka esitti liiton lippua pienoiskoossa, Merkkiä välitettiin
myytäväksi 12,342 kpl.
.
Viikon järjestely sujni pääasiassa hyvin, Piirien ja seurojen
johtoelimet alkoivat järjestelytyön myös hyvissä ajoin,
Seurat ja j äsenistö.
Liiton jäsenistöstä ei vielä liiton olemassaoloalliana ole
ollut täsmällistä tietoa, Tiedot ovat nojautuneet verotilityksiin, jotka taas, johtuen tilitysjärjestelmistä, ovat olleet vain
summittaisia.
Allaolevat tiedot seuroista ja liiton jäsenmäärästä perustuvat
liitolle palautettuihin v uoden 1926 toimintaa koskeviin tierlustelukaavakkeisiin, joita 30/4-27 menessä oli palautettu
täsmälleen 70 %'
Liiton seurarekisterissä on nykyään, sen jälkeen kun viimeisin epävarmojen tai toimintansa lopettaneiden seurojen
poisto on suoritettu, toimivia seuroja yhteensä 398, Kaavakkeensa ol i palauttanut yllämainittuun päivään mennessä 278 ,
seuraa. Tiedot puuttm'at toiminta kertomusta kirjotettaessa
siis v ielä 120 seurasta.
57
Kaavakkeensa palautt·
.
anelssa seurOJssa on yhteensä jäseniä
26 096 henkil .. ·· . . t
... .' l k
oa, JOlS a naISIa 4,592 ja nuoria 5661 Keski ....
I alS u u on 94
J
k
,.
maajotettaessa paiaut~:ma~:va~keensa t?imintakertomusta kirI 1
orrum seurOJhm nähden k' tt····
mattaosaa pienempää k es kimaaralslukua
...... '
'
ay aa
m
..
' elI. 75
..
1llton todennäköinen J'äse . t·· l k
......
' nOUSISI
. .
rus on u umaara n 35 000 h kil····
JOIsta nuoria olisi n. 6 000 N
_ .. :. .. '.. en oon,
t'l t
'
. uorten lukumaara eSllntyy täm"
1 as on valossa suhteettoman pienenä
L"t
"
an
.
. II on perusJärJestöJ'en
on va k avastl' .kllnnitettävä
h
. t
kehittämiseen.
uomlo aan nuorten toiminnan
lue
Piirikunnittain J'akautuvat 'ase
..
......
.
.
l
nmuaru (nuoret mukaan
ttuma) Ja seurojen l1tku seuraavasti:
Piirikunta:
Etelä-Saimaa
Helsinki .. . . ... :: :::::: :::::::: :::::
Häme .... . .................. .
Keski-Suomi
Kyminlaakso ........... . .. ..... .. .
Lahti ........... : :::: ::::::::: : ..... .
Oulu ja Peräpohjola ......... .. .
Pohjois- ja I.-Karjala ........ .
P. Savo ja Kainuu ..
Porvoo . .. . ....... . .
. ... . ..... .
S
....... . .. ..... .
atakunta ... . .. . ....... . .. .. ..
Savonlinna
... . .
i~:~e~~. ::: ::':.:"::::':::': . ::'::
i Uusimaa
~~~::i·::::::.:::::·:·::::::··.:. ·: . :
J~s.~~.-
maara
909
3,873
1,584
1,450
2,542
614
2,034
601
461
1,363
832
2,712
2,281
1,297
1,739
1,804
I
S
I
I
Palautettujen kaavakkeiden mukaan.
I
Seurat Iii-
eurat t,?n rekiste-I
rm mukaan
11
20
20
18
20
8
19
11
9
21
13
19
24
19
22
25
11
20
21
22
26
10
33
21
30
11
26
16
32
30
29
30
30
----~Y~ht~.il~~~--~--~
26,097 1
278 1
398
Tilastokaavakkeet puuttuvat siis tätä kirjotettaessa Pohjois-Savon ja Kainuun piirikunnasta. Sitäpaitsi, kuten ylläoleolevasta taulukosta nähdään, puuttuu jokaisen piirikunnan
kaavakelähetyksistä muutama. Todennäköistä kuitenkin on,
että vuodelta 1926 saadaan entisiin verraten lähes täydellinen
liiton seura- ja jäsentilasto.
Palautettujen kaavakkeiden mukaan jakautuvat seurat
jäsenmääriinsä nähden seuraavasti:
Yli 1,000 jäsenen seuroja
Yli 500
Yli 200
151-200
101-150
'»
70-100
51- 75
Alle 50
1
2
15
5
29
32
66
128
Liittoveromerkki. Liittoveron tilitys on vuodesta toiseen
pysynyt tavattoman epäsäännöllisenä, tuottaen liitolle kiusallisia rahallisia vaikeuksia, koska sen vuoksi on ollut pakko
turvautua kalliskorkoisiin laina.varoihin. Kun v . 1926 ensi
vuosipuoliskon vero marraskuuhun menessä oli vielä suorittamatta 158 seuralta - puhumattakaan jälkimmäisen vuosipuoliskon verosta - , päätti liittotoimikunta, julistaen veronsa
suorituksen laiminlyöneet seurat liiton sääntöjen 5 §:n ja liiton
yleisten kilpailusääntöjen 13 §:n 4:nnen kohdan mukaisesti
1/ 1 1927 alkaen kilpailukelvottomiksi siihen asti kunnes ovat
veronsa suorittaneet, ottaa v. 1927 alusta alkaen käytäntöön
erikoisen liittoveromerkin. Merkkejä saavat seurat tilata
postietuannilla liitolta, jossa lunastetut merkit merkitään seuroille liittoverosuorituksiksi. Merkki on liimattava jokaisen
liittoveronsa suorittaneen seuran jäsenen jäsenkirjaan.
Uudet seurat.
~e
Vuoden 1926 aikana ilmoitettiin liittoon 40 uutta seuraa.
jakautuivat piirikunnittain seuraavasti:
58
59
Viipuri 6; Vaasa 5; Turku 4; Oulu ja Perä-Pohjola 4; Uusimaa Pohjois-Savo ja Kainuu sekä Satakunta kukin 3; Pohjoisja Itä-Karjala, Helsinki, Keski-Suomi ja Porvoo kukin 2 sekä
Häme, Tampere, Etelä-Saimaa ja Kyminlaakso kukin 1.
Liiton osanotto kansainväliseen s äänt ökongressiin.
- Kansainv äliset teknilliset valio kunnat.
Parisissa loka-marraskuun vaihteessa v. 1925 pidetty
Sosialistisen Työläisurheiluinternatsionaalin kongressi päätti
valmistuttaa yhteiset kansainväliset kilpailu säännöt eri urheilualoja varten. Liittomme valmistettavaksi jätettiin paini- ja
jalkapallosääntöehdotukset ja sitäpaitsi myöhemmin internatsionaalin toimiston toimenpiteestä myös nyrkkeilysääntö
ehdotus.
Kun liitollemme saapui lausunnon antamista varten nähtäviksi eri maiden toveriliittojen valmistamia sääntöehdotuksia,
havaittiin niissä huomattaviakin puuttellisuuksia. M. m. niissä
toistettiin sellaisia määräyksiä, joiden oikea paikka olisi ollut
erityisissä yleisissä kilpailusäännöissä.
Kun tällaista yleissääntöehdotusta ei muualla oltu valmistettu, laadittiin sellainen
liittomme toimesta yhdistelemällä eri alojen sääntöihin otettuja määräyksiä ja lisäämällä siihen tarpeellisiksi katsottuja
uusia määräyksiä. Sääntöehdotus käsitti määräykset kansainvälisestä, ratkaisuvallalla varustetusta urheilu valiokunnasta,
osanotto-oikeudesta, selvityksen kilpailuoikeudesta internatsionaaliin kuulumattomien kanssa, maiden edustukseen tarvittavat ehdot, ikäraja-, palkinto- ja rangaistusmääräykset, matkakustannusmääräykset j .n.e.
V . 1926 joulukuussa, joulun jälkeisinä päivinä, kokoontui
Leipzigissä kansainvälinen teknikkojen kongressi, johon liittotoimikunnan valtuuttamana liittomme edustajana matkusti
tov. V. J. Kostiainen. Tässä kongressissa tarkastettiin eri alojen
säännöt, jotka tulevat käytäntöönotettaviksi kaikissa internatsionaalin alaisten liittojen kansainvälisissä kilpailuissa:.
Kongressi päätti, edustajamme saamiensa evästysten
mukaisesti sitä ehdotettua, esittää Helsingissä kokoontuvalle
internatsionaalin yleiselle kongressille, että Pariisin kongressin
internatsionaaliin kuulumattomien liittojen kanssa solmittavia kilpailusuhteita koskevan päätöksen 4 kohta, j?nka ~uk~an
internatsionaalista hajaannuksen kautta eronneIden lnttoJen
kanssa kilpaileminen ei olisi sallittua, otettaisiin uude.lleen k.ä~.it­
telyn alaiseksi ja, jos kongressi niin Pää~ä, 'pOlste~aIS~lI1.
, Kongressissa päätettiin asettaa kansamvälIsen ~l~a~u­
toiminnan tarkkailemista ja johtamista varten kansamvalIset
valiokunnat eri urheilualoja varten. Liitollemme myönnettiin
oikeus valita kansainvälisen yleisurheiltjvaliokunnan puheenjohtaja, joka samalla, kuten kaikkien valiokuntain puhee~­
johtajat, on internatsionaalin toimiston jäsen, jo~ Helsm~
kongressi hyväksyy sitä tarkoittavan muuto~sen lI1ten:~t:.I~~
naalin sääntöihin. Liittomme sai sitäpaitsi OIkeuden maarata
edustajansa talviurheilu-, voimailu-, voimistelu- ja ~in~valio­
kuntiin, jotka ovat nykyisessä kokoonpanossaan tourunnassa
Helsingin kongressiin saakka.
..
. ..
Liittotoimikunta valitsi näihin tehtäVlm seuraavat henkilot:
Yleisurheiluvaliokunnan puheenjohtajaksi: V. Koivula.
Voimisteluvaliokunnan jäseneksi: V. Laherma.
Voimailuvaliokunnan jäseneksi: V. ' Lähteinen.
Talviurheiluvaliokunnan jäseneksi: V. Anttila.
Uintivaliokunnan jäseneksi: V . Varelius.
Näin on siis liittomme ensi kerran saanut oman edustuksen
interna,tsionaalin alaisiin keskuselimiin.
Kilpailutoiminta.
V:n 1926 tilasto liiton kilpailutoiminnasta osoittaa, että
piirikunnallisten ja y leisten - ka~sainvä1isten ja kansallistenkilpailujen lukumäärä on suures.tI koh?nnut..
. ..'
Kansainvälinen kilpailutoimznta 011 vuoden aIkana enttalI1
huomattava.
Liiton ja sen alaisten seurojen järjestämissä kansa~:äli­
sissä kilpailuissa vierailivat eri maista seuraavat urheilija::
Saksasta yleisurheilijat Vilma Dittmar, Max Wagner Ja
Paul Welz.
60
Norjasta yleisurheilijat G. Hansen ja B. Rasmussen sekä
nyrkkeilijät E. Engh, K. Larsen ja O. Eriksen.
Latviasta yleisurheilijat K. Vitthof ja J. Robesniek, nyrkkeilijät F. Mikuzki ja E. Piize sekä painijat E. Anton, ]. Wanag
ja K. Vi1cin.
Tanskasta painija ]. Jacobsen.
Venäjältä pikaluistelijat J. Melnikow, P. Ippolitow, G.
Kushin, S. Lorionow ja I. Melihow, painijat A. ScheInin ja
V. Iwanow, jalkapallojoukkue, sekä 8-miehinen nyrkkeilyjoukkue.
Erikoisesti on huomattava suurena edistysaskeleena ja
huomattavana aloitteena se ulkomaisten yleisurheilijain kiertue, joka Helsingin Kullervon, Turun Veikkojen, Maarian
Kisatoverien, Tampereen Veikkojen, Tampereen Kisatoverien,
Kotkan Riennon, Kymin Veikkojen, Oulun Tarmon, Rauman
Toiveen ja Talikkalan Toverien muodostaman yhtymän toimesta kilpaili 23 .5-6. 6. välisenä aikana, paitsi pääkaupungissa, myös kuudella maaseutupaikkakunnalla, siten virittäen
innostusta yleisurheiluun ja tehden tunnetuksi kansainvälisen
työläisurheilun urheilutasoa.
Liiton ensimmäinen liitto-ottelu nyrkkeilyssä suoritettiin
Neuvosto-Venäjän joukkuetta vastaan Helsingissä joulukuun
19 p:nä. Sen voitti liittomme joukkue voittoluvuin 5-3.
Ottelu oli mielenkiintoinen ja osoitti nyrkkeilyn Venäjällä
olevan lähes meidän tasollamme. Liittomme edustajat olivat
kevyimmästä raskaimpaan sarjaan lueteltuina:
Y. Paakki, H . Kukkonen, V. Suhonen, S. Andersin, Y.
Peltonen, G. Brännäs, V. Purho ja H. Laxström.
Kukkonen, Suhonen, Andersin, Brännäs j a Laxström voittivat sarjansa. .
Liiton jäseniä on käynyt kilpailumatkoilla ulkomailla seuraavasti:
Saksassa 22-29 /8 jalkapallojOUkkue, johon kuuluivat T.
Björk, A. Dammert, E. Grönlund. E. Holmen, K. Lehto, N.
Lindberg, V. Lundström, E. Nylund, S. Pesonen, L. Posti,
A. Rantanen, A . .Savolainen ja Y. Timonen sekä johtajana
Väinö Anttila, ja yleisurheilijat J. EthoIen, O. Heinänen, Y.
Jokela, K. Korpi, O. Lindborg, V. Mankki, K. S~rvimäki, K.
Wall ja johtajana N. Kristoffersson. Jal~apall~Jo?kkue su~­
ritti 4 ottelua, voittaen Berlinissä ja Forstissa, haV1te~ LeIp~l­
gissä ja Dresdenin ottelun jääd~sSä ratkaisematton:a~sI.. YI~I~~
h ili·· t kilpailivat täydellä joukkueella Berlimssa. ja slta
ur e ja
.
. . ...
Drespaitsi Etholen, Korpi ja Jokela Forshssa, LeIpZIgiSSa Ja
denissä.
.
. J
Venäjällä pikaluistelijat E. Koivisto, P. VIrt.a,ne~ ja .
hiihtäj·ät Rauha Elo Impi Lepola, JUSSI NIska, L.
F .
rIman,
' . U H·
ekä
Viheriälehto, V. Tanijajohtajin~ V. Anttila ja . arja~~~s K
jalkapallojoukkue, johon kuulUlvat V. H~lme, K. Bjor, ..
Lehto, E. Grönlund, N. Lindberg, N. Karjalamen, A. Savolalnen, U . L e ht·men" Y Timonen E Holmen V. Lundstrom,
Y. IIvonen, V. Vuorenpää ja johtajana O. Fage~.
.
Laxstrom
Nor1assa
nyrkk eiloI···t
j aU. Kivistö'H.
' . ' Y. Peltonen
.
ja H. Nurmio sekä yleisurheilijat J. Etholen ja ~. KorpI.
Sveitsissä 1/10 nyrkkeilijä Hannes Hakkaramen.
Ruotsissa, Sundsvallissa, painija E. Nuutinen:..
.
Mainittakoon, että kilpailusuh:eemme Ruot~lln, j~ssa It~:... ty än työläisurheilun on vOltettava SUUrIa vaIkeuksl ,
nalSV
lt
.ka
ovat saaneet hyvän sysäyksen siitä ystävyyso~e us a.' ~o
suoritettiin Helsingissä heinäkuun 27 p:nä gestrl~andilalsta,
työläisjalkapalloilijoista kokoonpantua . jalka.palloJOukkUe!~
vastaan. Ottelua ennen saatiin Ruotsm Soslahdemokr~a
selta j. a Kommunistiselta Nuorisoliitolta sekä ruotsalmste.n
työläisurheiluseurojen muodostamalta ~?POSl.t·
SlO.~~ lta .. SUOSlden
tukset mainittuun joukkueeseen kuuluvun pelaajun näh
.
Liittomme liittojoukkue hävisi ottelun maaliluvulla 7-2.
l '
,
-
-
-
Porvarillisten urheilujärjestöjen yhteistoimintatarjous.
Jo pitemmän aikaa porvarillisten urheilu piirien taholla
Suomen Nyrkkeilyliiton johdolla vireillä ollut hanke yhteistoimintatarjouksen jättämisestä liitollemme kehittyi kesäkauden aikana niin pitkälle, että kirjelmä syyskesällä laadittiin
valmiiksi ja sen jälkeen eri liittojen toimesta tarkistettiin.
Vaikka jo syyskuussa ilmestyi porvarillisiin lehtiin uutisia,
jotka ilmoittivat kirjelmän sanamuodon, kirjelmä kuitenkin
huomattavasti sanamuodoltaan .>tarkistettuna» jätettiin liittomme toimistoon vasta marraskuun 12 p:nä. Kirjelmän
toi maisteri V. Smeds ja luovutti hän sen liiton sihteerille.
Kirjelmä oli sanamuodoltaan seuraava:
»Työväen Urheiluliitolle,
Helsinki.
Allamainitut liikuntakasvatuksen eri aloilla työskentelevät
liitot saavat kohteliaimmin täten sitä varten valitsemiensa
edustajien kautta ehdottaa yhteistoimintaa Työväen Urheiluliiton kanssa.
Tahtomatta ehdotustamme sen enempää perustella, koska
yhteistoiminnan suotavuus lienee kummallekin asiapuolelle
ilmankin selvä, pyydämme kohteliaimmin, sikäli kun ehdotukseinme saavuttaa kannatuksenne, ehdottaa yhteisiä neuvotteluja siitä, millä tavalla esitetty yhteistoiminta voitaisiin käytännössä järjestää.
Helsingissä lokakuun 11 p:nä 1926.
Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton edustajana
J. Niiniluoto.
Suomen Luistinliiton edustajana K. Taskinen.
Suomen Uintiliiton edustajana Arvi Vartiovaara.
Suomen Palloliiton edustajana E. von Frenckell.
Suomen Nyrkkeilyliiton edustajana Viktor Smeds.»
Tähän kirjelmään antoi liittotoimikunta 22/11 pidetyssä
kokouksessa tehdyn päätöksen perusteella seuraavasisältöisen vastauksen:
»Helsinki, marrask. 22 p:nä 1926.
Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto,
Helsinki.
Vastaukseksi kirjelmäänne, jossa Te yhdessä Suomen
Palloliiton, Suomen Luistinliiton, Suomen Nyrkkeilyliiton ja
Suomen Uimaliiton kanssa ehdotatte neuvotteluja yhteistoiminnan aikaansaamiseksi mainittujen urheilujärjestöjen ja
Työväen Urheiluliiton kesken, saamme kunnioittaen ilmoittaa
seuraavaa:
Työväen Urheiluliiton Tampereella v. 1924 pidetyn edustajakokouksen päätös liiton suhteista porvarillisiin urheilujärjestöihin on selvä ja velvoittaa sekä liiton johtoa, perusjärjestöjä että yksityisiä liiton jäseniä. Mainittu päätös on sopusoinnussa kansainvälisen keskusjärjestömme Sosialistisen (Luzernin) Työväen Urheiluinternatsionaalin - jonka perustajiin
liittommekin kuuluu - voimassaolevain, tätä asiaa koskevain
periaatteellisten päätösten kanssa. Niiden perusteella ei
liittotoimikunnalla ole valtuuksia ehdottamiinne neuvotteluihin ryhtymiseen .
Pyydämme Teitä antamaan tämän vastauksemme tiedoksi
toisille mainitun kirjelmän allekirjoittaneille urheilujärjestöille.
Vuoden aikana kokoontui liittotoimikunta 61 kertaa ja
pöytäkirjoihin merkittiin yhteensä 753 pykälää. Viime vuonna
olivat vastaavat luvut 50 ja 599.
Kun liiton jatkuvasti vilkastuvan kilpailu- ja muun toiminnan johdosta liittotoimikunta joutui kokouksiss~an kä~tä­
mään runsaasti aikaa sellaisten asioiden ratkaiseffilseen, Jotka
yhtä hyvin voisi selvittää liittot?i~ikun~a~ valtuuksilla toimiva pienempi toimikunta, asettl lllttotOlmIkunta kokouksessaan asettamansa työmuotokomitean ehdotuksesta 17/1-27
Työvaliokunnan, johon valittiin Pekkala, Kostiainen j~ :~ger.
Työvaliokunta ratkaisee kilpailu lupa-anomukset, mikah .~e
ovat paikallisten piirinjohtokuntien ja jaostojen taholta selva~:
tarkistaa uusien seurojen liittoonliittymisanomukset, huolehtiI
tiedustelukirjelmien vastausten laadinnasta ja tarkistuksista
ja erittäin kiireellisissä tapauksissa.~euvott~lee toimiston kan.ssa
mahdollisista toimenpiteistä. LlltlotOlITukunnalle on taten
varattu enemmän kuin ennen mahdollisuutta liiton yleisen toiminnan johtamiseen.
Naistoimikunta.
Liittotoimikunta.
Liiton naistoimikuntaan ovat kuuluneet edelleen Lydia
Vainio puheenjohtajana, Elli Kaarttinen .varapuhe~njo~tajana
ja jäseninä Eliisa Ahlgren, Saima Hemo, LyylI ~lrhone~
(IIvonen), Fanni Mikkola, !Imi Lindell, AlIi Herranen Ja HelmI
Paasonen.
Toimikunta on kokoontunut yht. 22 kertaa. Pykäliä on
pöytäkirjaan merkitty 188. Viime vuonna vastaavat luvut
23 ja 199.
.
Liittotoimikuntaan ovat Tampereen liittokokouksen valitsemina kuuluneet Eino Pekkala puheenjohtajana, Väinö Mikkola varapuheenjohtajana ja vakinaisina jäseninä T. Tanner,
T. H. Vilppula, V. Lähteinen, V. J. Kostiainen, V. Visa, U.
Nurminen ja V. Silius. Sitäpaitsi ovat varajäsenistä U. Rinne,
U. Harjanne ja Helmi Paasonen osallistuneet liittotoimikunnan
työhön. Ruotsalaisten seurojen edustajana on liittotoimikuntaan vakinaisena jäsenenä kuulunut Osvald Fager.
Liittoneuvoston viime keväänä asettamat eri alojen jaostot ovat vuoden aikana toimineet seuraavissa kokoonpanoissa,
puheenjohtaja ensiksi mainittuna:
Yleisurheilujaosto: V. Koivula, K. Etholen, A. ÅhJ, N.
Kristoffersson, V. Vainio, K. Ursin ja K. Niininen.
Painiiaosto: S. Koskinen, P. Tiihonen, K. Vuori, A. Tuhkunen, V. Pahlsten, J. Haanpää ja T. Kokko.
Työväen Urheiluliitto
E. Pekkala.
Puheenjohtaja.
E. A. Pulli.
Sihteeri.»
Jaostot.
66
Voimistelujaosto: V. Laherma A '
"
K. Mulli, Hj. Ojala V K
. ' .. Kirvesrueml, T. Salonen
'
.
' . asunnen Ja 0 Paan
.
anen.
T alv~urheilujaosto ' U H .
tarha, A. Manninen O· S· Ikaqanne, H. Helenius, K. Taimi, . u unen, V. Ikkelä' E
..
Tov. Ikkelä ei ole osal!"
.
Ja. KataJIsto.
ilmoitti A. Manninen heI 'klstunut Jaoston työhön. Sitäpaitsi
..
IDI uussa luopuvans .
t
' ..
.
a Jaos on Jasenyyd esta seuransa Helsin 'n J
Palloilu' t. E gI.
yryn pamostuksesta.
,aos o.
. SImula Y T
IIvonen, O. Fager E G .. l ' .' Imonen, V. Vuorinen, Y.
, . ron und Ja M A K h
Nyrkkeily jaosto: E. I sola G B '.. ' .. 0 tanen.
Backa 0 L hi
'
. rannas, U Ronkane "0
, . ou mo, H . Laxström 'a S
. .
n,
.
Uintijaosto. K. Ha elber V J.. . .Andersm.
Vainio, Hilkka SuotalagJ'a A gT' . ' Lahtemen, A. Koskinen, L.
L"
. OIVanen
.
. llttoneuvoston kokous valitsi U · .. .
Jaksl V. Vareliuksen mutta h" k" ~tiJa.oston puheenjohtaottamasta. Jaoston ' uheen' an. lel.taytyl tehtävää vastaanHagelberg.
p
JohtajaksI valittiin sen jälkeen K.
Pyöräily jaosto: K. Vaittinen Y .
.
A. Päivärinta J'a S Ka
, . SImo1m, S. Vuorilaakso
.
nerva.
'
. Nuorten jaosto: . R . Kom P a
.
, J. ~tho~en, L. Mattila, Aino
Kirvesniemi, Ida K allio A
I<okottkset:
, . attson Ja Hilda Nyman .
tr
Huhtikuun 5 p :stä vuoden 10
..
sia seuraavasti:
ppuun pItivät jaostot kokoukPalloilujaosto ..... ...
Yleisurheilujaosto "
Nyrkkeilyjaosto .. ..
Painijaosto .. .. .... ..
Voirnistelujaosto . ..
Nuorten jaosto ......
Talviurheilujaosto ..
Uintijaos.to ...........
Pyöräilyjaosto ......
28 kokousta, joissa merkitty 177 pykälää
21
,)
t
130
15
101
»'
15
90
13
50
13
72
12
72
8
34
3
•
II
&
Viime
. vuo t·Iseen tilastoon vertailless kiin' .. ..
Nyrkkeily jaoston kohoaminen k hd k a
ruttää huomiota
a e sannelta tilalta kolman:
neksi ja Yleisurheilujaoston kolmannelta toiseksi. Palloilujaostokin on edelleen pysynyt kokous- ja pykälälukumäärältään johdossa.
Liiton toimisto.
Sihteerin, E . A. Pullin ohella ovat liiton toimistossa työskennelleet seuraavat henkilöt: taloudenhoitajana' ja apulaissihteerinä Väinö Anttila, toimistoapulaisena Siiri Vuorinen ja
naissihteerinä H elmi Paasonen. 15/10 alkaen on lisäksi toimistossa työskennellyt asiatyttönä ja toimistoapulaisena Annikki
Piitulainen.
I<irjeenvaihto: Liiton toimistoon saapui vuoden aikana
2,900 kotimaista ja 250 ulkomaista postilähetystä. Toimistosta
lähetettiin saman ajan kuluessa kotimaahan 5,869 ja ulkomaille
131 postilähetystä.
Sähkäsanomavaihto: Toimistosta lähetettiin koti- ja ulkomaille yht. 64 sähkösanomaa.
'
Rekisteräimistoiminnan avustaminen : Toimiston toimesta
jätettiin Sosialiministeriön Yhdistysrekisteritoimistoon 68 rekisteriin ilmoitusta.
Kiertokirieet : Toimistosta lähetettiin liiton alaisille järjestöille 9 kiertokirjettä.
Liiton palsta: Toimisto on 31 /8 alkaen säännöllisesti jokaisessa liiton äänenkannattajan numerossa Liiton palsta-nimisessä osastossa julkaissut kilpailulupien myöntämisiä, uusien
seurojen hyväksymisiä, verotilityksiä y.m. asioita koskevia
tiedonantoja.
jaostojen sihteeritehtävät: 17/1-27 saakka sihteeri toimi
paitsi liittotoimikunnan, myös yleisurheilu-, nyrkkeily-, uintija pyöräilyjaostojen sihteerinä, apulaisihteeri-taloudenhoitajan
ollessa paini-, palloilu-, talviurheilu- ja voimistelujaostojen
sihteerinä sekä naissihteerin hoitaessa naistoimikunnan ja nuorten jaoston sihteerin tehtävät.
Liiton keskuselinten työskentelyn järjestelyn yhteydessä
liittotoimikunta työmuotokomiteansa ehdotuksesta suoritti,
huomioonottaen lisäytyneen työmäärän, osittaisen uudelleen-
68
järjestelyn, jonka mukaan liiton toimistossa työskentelevät nyt
sihteeri, apulaissihteeri, joka samalla on myös vastuunalainen
taloudenhoitaja, taloudenhoitajatar, toimistoapulainen ja asiapoika. Apulaissihteeri on siten saanut mahdollisuuden keskittyä
enemmän jaostotöihin. Hän on huolehtinut sen jälkeen paini-,
palloilu-, talviurheilu-, voimistelu- ja yleisurheilujaostojen
sihteerin tehtävistä, sihteerin ollessa edelleenkin liittotoimikunnan ohella nyrkkeily-, uinti- ja pyöräilyjaostojen sihteerinä.
- Naissihteeri hoitaa entiseen tapaan naistoimikunnan ja nuorten jaoston sihteerin tehtävät. Asiapoikana on 15/1 alkaen
ollut Jorma Valli.
Pilrikuntain avustukset.
Liittoneuvoston kokous viime keväänä teki päätöksen, jonka
mukaan edelleenkin oli liiton piirikunnille luovutettava liiton
saamasta valtioavustuksesta Smk. 1,000: - kullekin liitoll~
lähetettävää työsuunnitelmaa ja tilitystä vastaan käytettäväk~l
piirikunnalliseen valistustyöhön . . U:seille pii~~unnille on ~al­
nittu summa sen käytöstä liittotOlmikunnalle ptetyn suunru~el­
man hyväksymisen jälkeen lähetetty. Eräitä pyyntöj~ ei vo~tu
täyttää puutteellisten suunnitelmien ja rahallisten valkeuksIen
vuoksi.
Liittomerkki.
Urheilulehdet.
Työväen Urheilulehden toimittajana on työskennellyt Väinö
Koivula.
Lehden toimituskuntaan ovat kuuluneet U . Rinne, T. Tanner, O. Fager, E. A. Pulli ja Työväen Urheilulehti Oy:n johtokunnan valitsemana E. Pekkala. Toimituskunta on kokoontunut 4 kertaa ja on kokouksissa merkitty pöytäkirjaan yhteensä
17 pykälää.
Työläisnaisten Urheilulehden toimittajana on työskennellyt
Helmi Paasonen. Lehden toimituskuntana on toiminut liiton
naistoimikunta.
Nousevan Voiman, poikain urheilulehden toimittajana on
työskennellyt lehtori Väinö Laherma. Toimituskuntaan ovat
kuuluneet A . Grönroos, V. Mikkola, R. Komppa, E. A . Pulli ja
1. Vihavainen .
Lehtien levikki on vuoden aikana osottanut hien;tan nousua.
Kuitenkaan ei levikki vielä vastaa läheskään vaatimuksia. Kun
esiln . Työväen Urheilu lehden levikki on vasta n. l/aliiton jäsenmäärästä, osoittaa se, että vielä on tehtävä paljon sitkeätä
työtä liiton äänenk annattajain tilausmäärien kohottamiseksi
tyydyttäviin määriin. Nouseva Voima on tuottanut edelleenkin
tappiota, mutta kun lehden levikki on osottanut nousua ja vakiintumista, on sen julkaisemiS'ta päätetty jatkaa.
Liittoneuvoston viime keväisen kokouksen päätöksen mu
kaisesti ryhtyi liittotoimikunta toimenpiteisiin liittomerkin
mallin lopullista hyväksymistä ja merkin valmis~~kseen ryhtyistä varten. Liittoneuvoston jäsenille lähetettlln arvostelta~aksi kaksi merkkiehdotusta. Kaikki asettuivat yksimielisesti
puoltamaan Osuusliike Kultasepän .valmista~~a n:.s. kultaemaljimerkkiä, jota liittotoimikuntakm, ~ahta J ~sentä luku~~­
ottamatta asettui kannattamaan. Merkin valmIstus annettl1ll
tämän vu~ksi mainitun liikkeen tehtäväksi, varsinkin kun tarjous oli halvin.
. .
.
Liittotoimikunta vahvisti merkin myyntihinnaksl Smk.
12: - ja oikeutti seurat myymään merkkiä vain ~iton. jäsenille.
M~tipalkkiota päätettiin suorittaa S~k. ~: -. Joka.lsta myytyä merkkiä kohti. Merkin valmistus ~llrtyl kmtenkin seuraa:
vaan vuoteen . Todennäköisesti merk~l Joutuu kauppaan varhain kevätkesällä ennen liittojuhlaa.
Urheilu- ja voimistelumerkkisuoritukset.
Urheilu- ja voimistelumerkkisuoritusten l~kumäärä.. on
pysynyt edelleenkin suhteettoman .pienenä. ..~äS~ä .. on liiton
toiminnassa huomattava epäkohta, Josta on paastava. Seuran
Ja piirikuntain on kiinnitettävä .en.emmän h~~~otaan urheiluja voimistelumerkkien suoritu ~tilal~uuksl~n JarJestel~.
V. 1926 suoritettiin merkkivaatimuksIa seuraavastI.
I
70
71
Naisten urheilumerkkejä:
Ensi kerran suorittavia ..... .... ... . ....... ..... .............. ......
Viidennen kerran suorittavia (kultamerkki) ..................
Tyttöjen urheilumerkkejä ........ . .. ... .............................
Naisten voimistelumerkkejä ensi kerran suorittavia ...... .....
12
12
30
81
Miesten urheilumerkkejä:
1 luokan merkkiä varten
II
III
fi
Kongressin ohjelma tulee olemaan, myöhemmin eri liittojen
taholta mahdollisesti tehtyjä uusia esityksiä lukuunottamatta,
seuraava:
1)
2)
3)
4)
5)
26
P oikain iwheilumerkkejä:
I luokan merkkiä varten
II
III
19
6)
7)
7
8)
9)
10)
57
119
Naisten ja miesten merkkitilasto on pysynyt suunnilleen
entisellä tasolla, mutta poikain on kohonnut jonkun verran.
Internatsionaalin kongressi.
Pariisissa v. 1925 pidetty Sosialistisen Työläisurheiluinternatsionaalin kongressi päätti, kuten tunnettua, antaa internatsionaalin seuraavan kongressin, joka pidetään v. 1927, järjestämisen liittomme järjestettäväksi.
Keväällä laaditun suunnitelman mukaan ehdotettiin i'nternatsionaalin toimistolle, että kongressin ajaksi vahvistettaisiin
kesäkuun 15-16 päivät, jolloin kongressi olisi kokoontunut
juuri liittojuhlamme kynnyksellä ja kongressin osanottajat olisivat tällöin voineet seurata liittQjuhJaamme. Tämä ehdotus ei
kuitenkaan käytännöllisistä syistä saavuttanut toimiston jäsenten hyväksymistä. Leipzigissä teknikkojen kongressin yhteydessä pidetty internatsionaalin toimiston kokous päätti, että
kongressi olisi pidettävä elokuun 5-6-7-8 p:nä 1927. Kun
katsottiin tärkeäksi, että kongressi kokoontuu kaikesta huolimatta Helsingissä, ilmoitti liittotoimikunta liiton ottava~
kongressin järjestämisen mainittuina päivinä tehtäväkseen .
Toimintakertomus (Dewlieger).
Tilikertomus (Bridoux).
Työläisnuorison kasvatustyö (Silaba ja Steineman).
Suhde Punaiseen Urheiluinternatsionaaliin (Wildung).
Suhde Sosialistiseen Työväen Internatsionaaliin (Guillevic
ja Dewlieger).
Suhde Kansainväliseen Työtoimistoon (Guillevic) .
Kansainvälisen toimiston ja eri alojen teknillisten valiokuntain valtuuksien uudistaminen.
Seuraavat työläisolympialaiset (Gellert ja Benedix).
Kansainvälinen kieli (Dewlieger ja Kostiainen).
Sääntöjen muutokset:
a) Kansainvälisen Toimiston jäsenten ja osastojen
äänioikeus kongressissa (Gellert).
b) Teknikkojen äänioikeus (Benedix).
c) Pariisin kongressin päätöksen 4 kohdan poistaminen (Benedix).
Liittotoimikunta on lähettänyt internatsionaalin toimistolle esityksenään ehdotuksen, että toimiston jäsenlukua sääntömuutoksen avulla lisättäisiin yhdellä jäsenellä, jotta liittomme
saisi paikan toimistossa.
Liittojuhlavalmistelut.
Huhtikuu~ 19 p:nä asetti liittotoimikunta komitean, johon
tulivat valituiksi Vilppula, Rinne, Anttila ja Pulli, laatimaan
työsuunnitelmaa m.m. liittojuhlan järjestelyä varten. Komit~a
esitti sittemmin lausunnossaan valittaviksi liittojuhlan valmiSteluja varten erityisen päätoimikunnan, johon kuuluisivat liit:rotoimikunta kokonaisuudessaan ja kaikkien liiton jaostoJen
puheenjohtajat, sekä neljä päätoimikunnan alaista valiokuntaa,
teknillisiä, taloudellisia, reklaami- ja majoitusasioita varten.
Esitys hyväksyttiin 3/5 pidetyssä liittotoimikunnan kokouksessa .
73
72
Päätoimikunnan ensimmäinen kokous pidettiin 26/5. Tässä
kokouksessa valittiin päätoimikunnan puheenjohtajaksi V.
Mikkola ja väli aikaiseksi sihteeriksi V. Lähteinen. Kokouksessa
asetettiin neljä valiokuntaa, nim. teknillinen valiokunta,
talous-, reklaami- ja talousvaliokunta ja tulivat niihin valituiksi
seuraavat henkilöt:
Teknilliseen valiokuntaan:
U. Rinne (puh.joht.), E. Pekkala, E. Simula, S. Koskinen,
Lyyli Pirhonen, R. Komppa, V. Laherma ja T. Tanner.
Tov. Kompan tilalle on myöhemmin valittu J. Ethoh~n ja
tov. Pirhosen tilalle Helmi Paasonen.
Talousvaliokuntaan:
T. H. Vilppula (puh.joht.), V. Mikkola, V. Visa, K. Hagelberg (myöhemmin hänen tilalle on valittu K. Fenander) ja V.
Silius.
Valmistelutyöt:
Vuoden loppuun menne sä ehdittiin laatia miesten yhteisvoirnisteluohjelma valmiiksi ja lähettää seuroille. Juhl~ re~­
laamiplakaatti lähetettiin seuroille, työVä~~ly~dlstyksill~ Ja
osuuskauppoihin ennen vuoden loppua. Myos Juhla~ yl.elsohjelman valmistus ehti vuoden loppuun mennessä Vllffielstelyasteelle. Valtioneuvostolle ja Helsingin kaupungmvaltuustolle
jätettiin avustusanomukset ja rautatiehallit.ukselta anottiin
50 % matkalippualennusta, joka myös saatiin. A:ustusanomukset eivät sen sijaan ennen vuoden loppua ehtmeet tulla
ratkaistuiksi. Myöskin liittojuhlan tunnetuksitekemistyö reklaamivaliokunnan toimesta kehittyi talveen päästyä hyvään
vauhtiin. Vuoden vaihteen tienoilla alkoi juhlan yleistalousarvio olla myöskin pääpiirteissään selvillä. Majoitusvaliokunnan toimesta oli myöskin yhteismajoituskysymys saatu ratkaistuksi Helsingin kaupungin kansakoulujen vuokraamisen
avulla.
Reklaami valiokun taan:
1. Vihavainen (puh.joht.), V. Lähteinen, O. Fager, Helmi
Paasonen ja V. Koivula.
Majoitusvaliokuntaan:
Y. Pirhonen (puh .joht.), U. Harjanne, E. Isola, Saima Heino
ja H. Helenius.
Tov. Harjanne sai myöhemmin pyynnöstään vapautuksen
valiokunnan jäsenyydestä ja hänen tilalle valittiin K . Ursin.
Kokoukset:
Päätoimikunta on kokoontunut II kertaa. Pöytäkirjoihin
on merkitty 72 pykälää.
Teknillinen valiokunta on kokoontunut 7 kertaa, pykäliä
merkitty pöytäkirjaan 40 .
Majoitusvaliokunta on kokoontunut 6 kertaa; pykäliä
merkitty pöytäkirjaan 27.
Reklaamivaliokunta on kokoontunut 10 kertaa; pykäliä
merkitty pöytäkirjaan 65.
l <alousvaliokunta on kokoontunut 11 kertaa; pykäliä merkitty pöytäkirjaan 50.
Liitolle myönnetyn valtio avun käyttö v. 1926. .
Naisten voimistelunjohtajain jatkokurssit . .. Smk. 10,808: Naist. 4-viikk. voimistelunjohtajakurssit .. ...
24,175: 10
Miest. 3-viikk. voimistelunjohtajakurssit .....
24,747:Mäenlaskupalkintotuomarikurssit ....... ......
9,045: Nyrkkeilytuomari- ja toimitsijakurssit ...... .
10,300: 80
Painineuvontaan 3 kk. aikana .................. Smk. 16,575:Piirikuntien avustukseen ... . ....................
15,000: Palloilun edistämiseen ........ . ..... . .............
14,349: 10
Nousevan Voiman avustamiseen . . .... ........ .
20,000:Työläisnaisten Urheilulehden avustam. ......
5,000: Sihteerin, apulaissiht. ja naissiht. palkk. .... _.____3_0_,0_0_0_:_
Smk. 180,000:Kurssisuunnitelma on toteutettu liittoneuvoston viime keväällisen ~okouksen päätöksen mukaisesti, lukuunottamatta
palloiluerotuomarikursseja. Järjestäjän paikkaamisesta oli
•
74
73
luovuttava ja siirrettävä kysymys seuraavana vuonna ratkaistavaksi, koska liiton kanssa varsinkin syystoimintakauden
alkaessa oli miltei tyhjä sen vuoksi, että vain murto-osa liiton
seuroista oli tilittänyt alkuvuosipuoliskon liittoveron . Liitto
joutui siten käyttämään koko loppuvuoden kalliskorkoista
lainarahaa.
Voittoa:
:Myydyistä tavaroista...................................... 16,105 : 95
Liittoveroa ........ ........................................... 66,225: 95
Valtionavustusta ..... .... .......................... .... ..... 180,000:Korkotuloja 00 . . ......... ..... . . . ................ · ·· .... ······
1,103: 14
Tilikauden tappio 00...... . .. .............. .. .... ............ 52,727: 73
-----~--
Smk. 316,162: 77
Työväen Urheiluliiton tila joulukuun 31 p :nä 1926.
Varat:
Rahaa kassassa ................................... .. ........ .
Rahaa Työväen Säästöpankissa ...................... ..
Kustannus- ja tavaravarasto .. ....... ................ ... .
Kalustoa luettelon mukaan ............... 37,005: 11
poistoa 15 % .............................. . 5,550: 77
Osakkeita
Tilikauden ~~~~i~'::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
Tilintarkastuslausunto.
22,193: 38
22,497: 31
34,543: 05
31,454: 34
60,540: 52,727: 73
Smk. 223,955: 81
Velat:
Tilivelkoja .................................................. . 97,980: 13
Naisten voimistelukotirahasto ................ .... ... .. .
6,783: 06
Pääoma ............................................... .... ... . 119,192: 62
Smk. 223,955: 81
Voitto- ja tappiotili.
Tappiota:
Kalustosta tehty poisto 15 % ......................... ..
5,550: 77
Kulunkitili .................. . ..................... .. . ........ 197,396: 40
Valistustili ................................................... . 96,342: 25
.Kilpailutili ................................................... . 16,873: 35
Smk. 316,162: 77
Valittuina tarkastamaan Työväen Urheiluliiton tilejä vuodelta 1926 olemme tämän tehtävän suorittaneet ja saamme
tarkastuksen tuloksena esittää seuraavaa:
Käteiskassa, jonka laskimme huhtikuun 1 päivänä, vasta i
päivän rahatilin erotusta.
Tulot ja menot oli hyväksyttävien todisteiden.
mukaan oikein kirjattu.
Liiton hallussa olevat Työväen Urheiluväline
Osakeyhtiön osakkeet oli otfi:ttu tilinpäätökseen nimellisarvostaan, joka on niiden nykyistä arvoa korkeampi. Katsoen Työväen Urheiluväline Osakeyhtiön nykyiseen asemaan ja siihen seikkaan, että se
todennäköisesti lähitulevaisuudessa ei jaa ollenkaan
voitto-osuutta, pidämme oikeana, että osakkeiden
arvoksi vuoden 1926 tilinpäätöksessä määrätään 50 °0
niiden nimellisarvosta.
Liiton hallussa olevaa Työläisnaisten Voimistelukotirahastoa ei ole varsinkaan sen alkuaikoina hoidettu kyllin huolellisesti, joten kaikkia sille kuuluvia
lahjoituksia ja korkoja ei ole merkitty rahaston
hyväksi, vaan ovat ne sekaantuneet liiton :dlUihin
tileihin. Erotus on liitolle jättämämme laskelman
mukaan Smh.. 1,970: 85 .
Edellä olevan perusteella ehdotamme LiittoneuvostolIe, että
tilinpäätös vahvistettaisiin ehdolla, että osakkeista poistetaan
tekemämme ehdotuksen edellyttämä määrä Smk. 28,000. - ja
l'
76
että. Työläisnaisten Voimistelukotirahasto otetaan liiton velkO~lU oIkean suuruisena, mitkä molemmat oikaisut ehdotamme
~{~rJattav~~si v~~den 19~6 tilinpäätökseen vaikuttavina, ja että
a~ilanomalsllle tiltvelvolhsIlle myönnetään tili- ja vastuuvapaus
YllOdelta 1926.
Helsingissä huhtikuun 1 päiyänä 1927.
Liiton toiminta 1/1-1 /5 1927.
Matti Cajander. Paavo Hei·n imo.
K.K:n määräämät tilintarkastajat.
Vuosi 1927 alkoi ripeän toiminnan merkeissä. Tammikuussa
vietetty valistusviikko toimitti yleisen herätyksen ja voimien
tarkistuksen ja helmikuussa järjestetty talviurheilujuhla oli
ensimmäinen voimain koetus ennen vuoden suurtapahtumaa,
liittojuhlaa, jonka valmistelutyö on antanut vuoden alkupuoliskolle erikoisen leimansa. Se vaati liiton keskuselimissä vähitellen keskeisen aseman ja perusjärjestöissä muodostui valmistaumistyö sitä vilkkaammaksi ja monipuolisemmaksi, mitä
pitemmälle kevät kului.
Vali stu sv iikko.
Tammikuun 23-31 p:n välisenä aikana vietettiin liiton
ensimmäinen valistusviikko. Se onnistui hyvin. Tilasto osottaa, että liiton 398 seurasta 20 1 järjesti vali tustilaisuuden, pienemmän tahi suuremman. Sitäpaitsi toimeenpani 7 piirin johtokuntaa tilaisuuksia. Kaikkiaan vietettiin viikon aikana 223
tilaisuutta, niissä pidettiin 279 puhetta yhteensä 35,654 kuulijalle. Vertaillessa tilastoa muiden työväenkeskusjärjestöjen
valistusviikkotilastoihin täytyy tyydytyksellä todeta liittomme
ensimmäisen valistusviikon onnistuneen hyvin. Puhujain ei
ole tarvinnut puhua tyhjille seinille, illä kuulijain keskimääräisluku tilaisuutta kohti oli n. 160.
i.\1itä tulee piirikuntain välisiin suhteisiin viikon vietossa,
. osoittaa tilasto, että Tampereen piiri on hoitanut asiansa parhaiten. Seuraavat sijat eivät ole aivan yhtä varmoja, sillä toisissa
on yleistilasto, toisissa taas tilaisuuksien lukumäärätilasto suurempi j.n.c. Kyminlaakson piiri on kuitenkin sangen lähellä
Tamperetta. Huomautettakoon, että Porvoon piiri jäsenlukuunsa nähden on kunnostautunut erinomaisella tavalla.
79
Juhla saavutti huomattavan suuret mittasuhteet ja muodostui myös kansainväliseksi. Liiton 70 seurasta osallistui juhlan
kilpailuihin n. 400 osanottajaa. Sitäpaitsi saapui Venäjältä 16
luistelijaa ja 10 hiihtäjää, joukossa 4 naishiihtäjää, Ruotsista
2 hiihtäjää ja Norjasta 1 hiihtäjä ja 2luistelijaa. Yleisömenestys ei ollut hiihtokilpailuissa tyydyttävä, mutta luistinkilpailuissa sen sijaan hyvä. Järj estely sujui suuremmitta muistuksitta.
· Uusien jäsenten tilasto jäi laihaksi. '..11teensä liittyi seuroJen ~au~a luttoon viikon aikana vain 1,636 uutta jäsentä. Luku
o~ plelll, mutta selityksensä se saa siitä, etteivät seurat tulleet
kiinnittäneeksi huomiota niin paljon uusien jäsenten hankintaan
kuin viikon nimen mukaisesti vaI istu styöhön, joka taas, kuten
JO on huomautettu, täytti iihen asetetut toiveet.
Viikon tulokset ovat nyt vain vakiinnutettavat jatkuvalla
kas\"atustyöllä.
Valistus viikon tilasto .
Piirikunta
Tilaisuuksia järjestivät
Iseurat! Piirit !A-iäTi.!
/Etelä-Sainlaa ...... ..
Helsinki .............. .
wame ....... .... ...... .
I
Keski-Suomi
Kyminlaakso
;Lahti .... ...... ....... .
I Oul~ j.a ~.-Pohjola .. .
POhJOIS- Ja L-Karjala
,P. Savo ja Kainuu .. .
!Porvoo .......... .. .. ..
Satakunta .......... ..
Savonlinna .......... .
Tampere ...... ...... ..
Turku ........... . ..... .
Uusimaa ............. .
Vaasa ................. .
I
/ViiPuri ., ~~~~~~~..
5
7
4
11
11
13
6
16
7
9.
12
6
~g
Yht. 1
91
2
11
11
12
12
25
10
17
10
11
13
11
8
35
16
23
31
16
19
9,
;,
28/
16
18
17
16
4
1
12!
18
11
13
2
~: s=
8
7
9
201
0.<:
16
9
7
26
12
18
17
15
'E."d
lOi 223!
~.
~'~
~
p.
~~
Ulkomaiset kilpailu matkat.
jYleis.öä I
oli
läsnä
108 2,445
17 2,700
74 3,135
73 1,717
250 3,341
50 1,265
163 2,120
78 1,4 14
79 1,385
66 1,343
55 1,270
76 1,000
81 1 3,320
98 1,915
132 2,259
152 2,645
84 2,380
27911,637135,654
Talviurheilujuhla.
Liiton toinen yleinen talviurheilujuhla vietettiin helmikuun
26- 27 ja 28 p:nä Helsingissä.
.
l
1"
1,,·
Xyrkkeilyliitto-ottelu Norjassa. Liiton toinen liitto-ottelu
nyrkkeilyssä suoritettiin Norjan Työväen Urheiluliiton joukkuetta vastaan. Ottelu tapahtui Oslossa tammikuun 29 p:nä
tänä vuonna. Joukkueemme, jonka johtajana oli E. Isola,
voitti ottelun voittoluvuin 5-3. Voittajat olivat kärpässarjassa Y. Paakki, kevyessä sarjassa S. Andersin, keskisarjassa
G. Brännäs, raskaassa keskisarjassa V. Purho ja raskaassa sarjassa H. Laxström. Häviön saivat kääpiösarjassa H. Kukkonen,
höyhensarjassa O. J ohtonen ja välisarjassa S. Vilenius. Norjalaiset työläisnyrkkeilijät osottautuivat korkealla tasolla oleviksi nyrkkeilijöiksi.
Osanotto N euvosto- Venäjän talviurheilujuhlaan . 18-20/2
19-27 vietettiin Leningradissa Neuvosto-Venäjän kolmas talviurheilujuhla. Juhlan kilpailuihin päätti liittotoimikunta lähettää seuraavasti kokoonpannun joukkueen:
Hiihtäjät: A. Veijalainen, H. Halinen, T. Tohmo, U. I orojärvi, Esteri Korholin ja Vuokko Junttila.
Luistelijat: P. Virtanen ja L. Lindell.
Mäenlaskijat: L. Lamminpää.
Johtajiksi määrättiin Urho Rinne ja Helmi Paasonen.
Joukkueen mukana matkustivat lisäksi liittotoiroikunnall
.suostumuksella Jyryn jäsenet S, Vuorilaakso, O. Ahlgren,
R.
yberg, E. Ronkanen osallistu en luistelukilpailuihin, Y.
Pirhonen ja K. Jokinen, toimien johtajina sekä Kullervon
jäsen P. Eklund ja Ponnistuksen jäsen S. Antikainen, osallis'tUen kumpikin mäenlaskuun.
80
81
Joukkueen jäsenet sijoittuivat yleensä hyvin kaikis a kilpailuissa.
Joukkue läksi matkalle 16 /2 ja palasi Helsinkiin 23 /2.
Kansainvälinen
kilpailutoiminta
Uudet seurat.
Yuoden alusta 1 /5 menessä hyväksyttiin liittoon uusia seuroja jakautuen H elsingin (1), Hämeen (1). Keski-Suomen (3),
Kyminlaakson (2), Lahden (1). Oulun ja P erä-Pohfolan (3).
Pohjois- ja Itä-Karjalan (2), Pohjois-Savon ja Kaim{un (2),
Savonlinnan (2), Satakunnan (2), Tampereen (1), Turun (3),
Uudenmaan (1), Vaasan (2) ja Viipurin (4) piirikuntien kesken .
kotimaassa.
13 / 1-27 suoritettiin toinen ruotsalaisottelu , nim. jääpalloottelu VenäJältä paluumatkalla olevaa Tukholman ja Finspongin työläisseuroista koottua joukkuetta vastaan. Liittomme joukkue voitti ottelun tuloksella 5-2. Joukkueen johtajana oli ruotsalaisten työläisseurojen oppositsionin johtaja
H enning Ehn, jolle laajalti selostettiin liittomme asioita.
Kansainvälisissä kilpailuissa ovat vierailleet seuraavat ulkomaalaiset urheilijat:
Norjasta: Nyrkkeilijät E. Kri tiansen ja E . Larsen.
Ruotsista: Nyrkkeilijät H . Moberg ja A. Joha'1sson.
Latviasta: Painijat J. Vanag ja K. Si ~vert.
Li ittojuhlan valm istelu t y öt.
Valtioavu stus.
Liitto sai v:ksi 1927 valtionavustusta Smk. 250,000:-.
Luottokuljetuspilettej ä
myönnettii. liitolle ensi kerran sen toiminnan aikana Smk:n
4,000: - arvosta. Kun lippuihin liittyy 50 % :n alennu , on
pilettiavustuksen realiarvo siis Smk. 8,000' - .
Lippuja käytetään liittotoirnilmnnan harkinnan mukaan
valistustyö- ja kurssimaikoihin .
Neuvontaty ö.
V. 1927 aikana matkusti painiJleuvoja tov. Nylund tammihelmik\lun aikana Perä-Pohjola sa, Pohjanmaalla ja Satakunna sa sekä maaliskuussa Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla,
s uorittaen yht. 78 matkapäivää. käyden 32 paikassa.
Painineuvojan matka päättyi 10 /4- 27 Helsinkiin.
1,
Heti vuod n vaihteen sivuutettua alkoivat liittojuhlan valmistelutyöt yhä enemmän laajentua. Sen vuoksi otettiin Päätoimikunnan 13/1 kokouksessaan tekemän päätöksen peru steella liittojuhlan toimitsijaksi to". Y . J. Kostiainen, joka alkoi
työskentelynsä 15 / 1. Juhlan ohjelmavihkonen valmistui lopullisesti helmikuun loppu päivinä ja lähetettiin liiton järjestöille
maaliskuun alussa. Ulkomaisia veljesjärjestöjä varten on sama
ohjelmavihkonen käännetty kansainväliseen kieleen ja lähetetty ulkomaisille työläisurheilujärjestöille.
Vuoden alussa katsottiin tarpeelliseksi asettaa vielä yksi
valiokunta, nim. juhla- ja koristeluvaliokunta, johon valittiin
euraavat h enkilöt: U. JurIDinen, W. Anttila, M. Karvonen,
O. Fogelberg, Ilmi Lindell, A. Grönroos, V . J . Kostiainen,
E. Härmä, Siiri R einikainen ja U. Kivistö .
Juhla- ja koristeluvaliokunta on kokoontunut 2 kertaa,
pöytäkirjoihin on m erkitty 15 pykälää.
:\1yönnetyn luvan perusteella on lähetetty juhlan reklaamitauluja 170 valtionrautateiden asemalle yleisön nähtäväksi .
Reklaamitauluja on eri kielisinä lähetetty myös ulkomaille.
20 eri maahan.
Juhlan taloudellista tukemista varten päätettiin toimeenpanna arpajaiset, myymällä 250,000 kappaletta 1 markan hintaista arpaa. Arvat valmistuivat maaliskuun alussa ja oli\'at
ne miltei 10ppuum1\.yydyt huhtikuun loppuun mennessä.
Juhlakirj an valmistustyö on myös aloitettu ja pitäisi kirjan
ilme tyä painosta toukokuun puolivälissä.
2
Koska juhlaan osanottajain majoitus on erikoisen suuria
kustannuksia kysyvä, päätti talousvaliokunta toimeenpanna
tiedustelun seu rojen keskuudessa, saadakseen lähimain selville,
kuinka suurelle osanoHajamäärälle majoitus olisi järjestettävä.
Tämä tiedustelu lähetettiin seuroille helmikuun alussa. Huhtikuun loppuun mennessä oli vastauksia saapunut 225 seuralta,
joista 34 ilmoittaa ei voivansa lähettää osanottajia, kun taas
90 seuraa ilmoittaa lähettävänsä yht. 3,879 aktiivista ja
1,828 passi "ista osanottajaa, yhteensä siis 6,707 juhlavierasta.
Yhteismajoitusta on pyydetty 4,918 henkilölle . Huomattava
on, etteivät vielii kaikki seurat ole vastanneet.
::\ämä numerot osoittavat, että jo ennakolta voitiin päätellä
liittojuhlan kotimaisen osanoton tulevan muodostumaan run_aammaksi kuin mitä alunperin oli osattu odottaakaan. Myöskin kansainvälinen osanotto näytti muodostuvan saapuneiden
ilmoitusten mukaan juhlan mittasuhteita vastaavaksi. Osanottajia olivat luvanneet lähettää seuraavien maiden työläisurheilujärjestöt: Norja, Saksa, Latvia, Itävalta, Venäjä,
Ruotsi. Neuvotteluja oli vielä huhtikuun aikana käynnissä
Tsekko-Slowakian, Englannin ja Amerikan työläisurheilujärjestöjen kanssa .
Huhtikuun puolivälissä saatiin tieto, ettei valtiolta saada
anottua avustusta, koska haWtuksella ei ollut tarkoitukseen
käytettäviä määrärahoja. Juhlan rahoitukseen sen ei kuitenkaan
katsottu ratkaisevasti vaikuttayan. Mainittakoon, että Työväen
Urheilulehti Oy. lahjoitti juhlaa varten Smk. 10,000: - ja
OTI< Smk. 15,000: ja Oy. Urheilu tarpeita on luvannut
luovuttaa käytettäväksi kaikki tarpeelliset voimistelu- ja
urheiluvälineet ja Oy. Rebuilt juhlakanslioissa tarvittavat
kirjotuskoneet .
Juhlan järjestelytyön vaatimusten mukaisesti liittojuhlakanslian työvoimaa lisättiin huhtikuussa kahdella kanslistilla .
Yhteisvoimisteluohjausta liiton toimesta suoritettiin 12
paikkakunnalla.