Nordkalk.fi Streamer

NORDKALK JA KESTÄVÄ KEHITYS
RAPORTTI 2014
Member of Rettig Group
NORDKALK JA KESTÄVÄ KEHITYS, RAPORTTI 2014
Nordkalk on julkaissut ympäristöraportteja vuodesta 1996 lähtien.
Raportin nimi on nyt Nordkalk ja kestävä kehitys, mikä heijastaa
pyrkimystämme kertoa toiminnastamme kestävän kehityksen näkökulmasta huomioiden ympäristö, talous ja sosiaalinen ulottuvuus.
Raportin pääpaino on edelleen toimenpiteissä, joilla vähennämme
toimintamme ympäristövaikutuksia kaikissa toimintamaissamme ja
autamme asiakkaitamme tekemään saman.
Sisällysluettelo
3. Toimitusjohtaja: arvoa sukupolville
4. Puhtaampi ympäristö kalkkikivipohjaisilla tuotteilla
5. Vuosi lyhyesti: kannattavuus säilyi hyvänä myynnin laskusta huolimatta
6.–7. Jatkuva parantaminen on yhteinen ponnistus
8.–9. Yritys on osa yhteisöä
10. Raaka-aineen saatavuus turvattava
11. Materiaalitehokkuus parani
12.–13. Ympäristövaikutuksia vähennetään monin tavoin
14. Huomio energiatehokkuudessa
15. Olemme lähellä
ansikuvassa: markkinointipäällikkö
K
Anna-Kaisa Haapajärvi ja myyntipäällikkö
Timo Kanerva Sipoossa. (Kuva: Veikko
Somerpuro)
2
Nordkalk ja
and
kestävä
Sustainability
kehitys 2014
J arkko Kaplin (oik.) aloitti Nordkalkin
toimitusjohtajana 1.1.2015 seuraten tehtävässä Bertel Karlstedtiä. Miesten välissä
on yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja
Otto Moberg, joka perusti Paraisten
Kalkkivuori Osakeyhtiön 1898.
(Kuva: Terhi Anttila)
TOIMITUSJOHTAJA: ARVOA SUKUPOLVILLE
”Kaikki mitä et voi kasvattaa pitää kaivaa”
Milloin käytit viimeksi tuotetta, jonka valmistuksessa on tarvittu kalkkikiveä? Jos luet
tätä kirjoitusta painetusta esitteestä, on käsissäsi korkealaatuista paperia, jossa
on mukana kalkkikivestä jalostettuja pigmenttejä. Tietokoneen tai matkapuhelimen
ruutua katsoessasi hyödynnät lukuisia kaivosteollisuuden tuotteita, joita ilman
modernia yhteiskuntaa ei olisi olemassa. Metallien ja mineraalien jalostuksessa
kalkkikivi on tärkeä puhdistaja prosessin eri vaiheissa. Kalkkikivi myös neutraloi,
täyttää ja stabiloi, ja siksi sitä tarvitsevat niin eri alojen teolliset asiakkaat kuin
kunnalliset vedenpuhdistamot ja yksityiset puutarhapalstan viljelijätkin – nyt ja
tulevaisuudessa.
Omistajamme, suomalaisen Rettig Groupin missiona on tuottaa arvoa sukupolville
kestävän ja pitkäaikaisen kasvun kautta. Meille nordkalklaisille se tarkoittaa kalkki­
kiven louhintaa ja jalostusta ympäristöä säästävällä ja ihmistä kunnioittavalla tavalla,
sekä uusia tuotteita ja sovelluksia, joiden avulla asiakkaamme luovat enemmän
arvoa pienemmillä ympäristövaikutuksilla. Nordkalkin tuotekehityksen tehtävänä on
myös varmistaa se, että omissa ja asiakkaiden prosesseissa syntyvät sivutuotteet
hyödyn­netään. Viranomaiset voivat omilla toimillaan edistää kehitystä, esimerkkinä
Euroopan Unionin jätehierarkia, jonka mukaan sivutuotteet on hyödynnettävä ennen
uusien tuottamista.
Edellinen yhdistettynä kustannustehokkuuteen auttaa meitä kasvamaan kannattavasti
ja vahvistamaan asemaamme Pohjois-Euroopan johtavana kalkkikivipohjaisten
tuotteiden valmistajana.
Oman toimintamme ja ympäristötyömme parantaminen on jatkuva prosessi, jonka
varmistamiseksi olemme asettaneet kuukausi- ja vuositavoitteita esimerkiksi energia­
tehokkuudessa, päästöjen vähentämisessä ja raaka-aineiden hyödyntämisessä.
Tavoitteille yhteistä on ympäristövaikutusten vähentäminen, joka useimmiten myös
vähentää kustannuksia. Maaliskuussa 2015 saimme käyttöön uuden työkalun
laatu-, ympäristö- ja turvallisuushavaintojen raportointiin ja seurantaan, mikä
varmistaa toiminnan läpinäkyvyyden ja parhaiden käytäntöjen juurruttamisen koko
Nordkalkissa.
Toimitusjohtajana jatkan edeltäjäni Bertel Karlstedtin korostamalla jatkuvan
parantamisen tiellä, joka on pohjana kestävälle kehitykselle.
Jarkko Kaplin
Nordkalk ja kestävä kehitys 2014
3
Kalkki voi pelastaa happamoituneen järven tai
kosteikon. Nokialla kalkittiin Alisenjärven aluetta
lokakuussa 2014, jotta veden pH saataisiin takaisin
terveelle tasolle (yli 6). Kalkkikivijauhe levitettiin
erikoisvarusteisesta veneestä. Se oli lainassa
Ruotsista, jossa järvien kalkitus on yleisempää kuin
Suomessa. (Kuva: Anna-Kaisa Haapajärvi)
PUHTAAMPI YMPÄRISTÖ KALKKIKIVIPOHJAISILLA TUOTTEILLA
Kalkkikivi on monipuolinen ja usein korvaamaton raaka-aine monien
päivittäisten hyödykkeiden tuotannossa. Teollisten tuotteiden – kuten
paperin, teräksen, muovin ja lasin – kautta jokainen meistä käyttää päivittäin
tuotteita, joiden valmistuksessa on tarvittu kalkkikiveä. Ympäristösovellusten
kautta kalkkikivipohjaiset tuotteet varmistavat elämän perusedellytyksiä:
puhdasta ilmaa ja vettä sekä hedelmällistä maaperää.
4
Kalkkikivipohjaisten tuotteiden käyttö
cleantech-sovelluksissa tulee yhä
tärkeämmäksi samalla kun kasvava
ympäristötietoisuus johtaa uusiin vesija ilmapäästöjä rajoittaviin määräyksiin. Nordkalkilla on pitkä kokemus
savukaasujen rikinpoistosta suurissa
voimalaitoksissa ja jätteenpolttolaitoksissa. Uusi sovellus tällä alalla on
rikinpoisto laivojen pakokaasuista
vastauksena vuoden 2015 alussa voimaan astuneeseen Euroopan Uni­onin
rikkidirektiiviin. Nordkalkin rat­kaisu
on kalsiumhydroksidista (sammutettu kalkki) valmistetut rakeet, jotka
reagoivat pakokaasujen sisältämien
rikkiyhdisteiden kanssa kuivapesurissa. Ensimmäinen toimitussopimus
allekirjoitettiin syyskuussa 2014.
laaja-alaista asiakaskuntaa niin
maalla kuin merelläkin. Alusten ohella
teollisuuslaitokset ovat mahdollisia
asiakkaita päästörajoitusten kiristyessä. Maatalouden valumavesien,
kaivosvesien ja turvetuotannossa
syntyvien vesien käsittely on myös
potentiaalinen kalkkirakeitten käyttökohde.
Nordkalk tarjoaa avaimet käteen
-ratkaisun, jossa rakeet toimitetaan
satamaan ja samalla viedään käytetyt
rakeet pois. Ne sisältävät pääasiassa
kalsiumkarbonaattia ja kipsiä, ja ne
voidaan kierrättää käytettäviksi esim.
rakennusaineteollisuudessa. Nordkalk
rakentaa rakeistuslaitoksen Lands­
kronaan Etelä-Ruotsiin palvellakseen
Kalkki vähentää fosforivalumia
Nordkalk ja kestävä kehitys 2014
Nordkalk Aito®
-tuoteperheeseen
kuuluva rakeinen
puutarhakalkki on
yksi vuonna 2014
lanseeratuista
tuotteista.
Maanparannuksessa kalkitus vähentää maaperän happamuutta ja parantaa kasvien elinolosuhteita, jolloin ne
voivat käyttää ravinteita tehokkaammin ja näin tuottaa suuremman sadon
ja vähentää ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Kalkituksen edut
tunnetaan hyvin, mutta siitä huolimatta
peltoja ei yleensä kalkita riittävästi.
Puolassa uusien tuotteiden ja informatiivisen markkinoinnin ansiosta
Nordkalk on kasvanut johtavaksi
maanparannuskalkin tuottajaksi. Yhtiö
jatkaa tuotepalettinsa monipuolistamista ja lisää tuotantokapasiteettia.
Nordkalk on myös aktiivinen Puolan
kalkitusyhdistyksessä, joka tavoittelee kansallisen kalkitusohjelman
käyttöön­ottoa tulevaisuudessa.
Perinteisen maanparannuskalkin
lisäksi Nordkalkilla on Fostop® -konsepti maatalouden valumavesien
fosforikuormituksen hallintaan. Fostop
käsittää peltojen rakennekalkituksen,
puhdistamolietteen hygienisoinnin ja
kalkkisuodattimet ja kalkkisuodinojat,
jotka auttavat vähentämään valumia
ja edistävät fosforin kierrätystä. Tämä
on erittäin tärkeää, koska maailman
fosforivarat ovat ehtymässä.
Ruotsissa valtio myöntää ympäristö­
tukia maanviljelijöille hillitäkseen
fosfori­valumia, ja Nordkalkin Fostop-­
rakennekalkki on vakiinnuttanut paik-
kansa maanparannuksessa. Yli 6000 hehtaaria rakennekalkittiin vuonna 2014.
Yksi Nordkalkin monista fosforiin liittyvistä tutkimusprojekteista on meneillään
niin ikään Ruotsissa. Siihen kuuluu rakennekalkitusta ja Fostop-kalkkisuodin­
ojan testausta pelloilla Bornsjön-­järven ympärillä lähellä Tukholmaa. Projekti
tehdään yhteistyössä Tukholman vesilaitok­sen kanssa.
Nordkalk jatkaa eri Fostop-tuotteiden edelleen kehittämistä, esim. suodattimien
kehittämistä fosforivalumien minimoimiseksi maatalouden ns. hotspots-alueilla
ja yksityistalouksien jätevesien käsittelyyn sekä karjansuojien valumavesien
käsittelyyn.
MYYNTI
TUOTERYHMITTÄIN
(% liikevaihdosta)
Kalkkikivi 20 %
Kalkkikivijauhe 18 %
Poltettu ja sammutettu
kalkki 37 %
Paperipigmentti 16 %
Muut 9 %
Enemmän arvoa vähemmillä ympäristövaikutuksilla
Viime vuosina Nordkalk on kehittänyt uusia patentoituun teknologiaan perustuvia täyteaineita eri toimialoille. Tavoitteena on tuottaa kustannustehokkaita
ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja asiakkaille. Yksi näistä uuden sukupolven
tuoteperheistä on Nordkalk E-Series, joka on räätälöity korkean suorituskyvyn
maali- ja liimatuotteille. Tuotteet parantavat lopputuotteen ominaisuuksia kuten
kulutuksenkestoa. Tuotteiden avulla voidaan vähentää korkean hiilijalanjäljen
omaavien raaka-aineiden käyttöä.
PUHDAS JA
Vastauksena maapallon ilmaston lämpenemiseen Euroopan Unioni suunnittelee leikkaavansa päästöjä jyrkästi. Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin
menetelmiä Nordkalk tutkii yhdessä teollisten kumppanien ja tutkimuslaitosten
kanssa.
LUONNOLLINEN
VUOSI LYHYESTI: KANNATTAVUUS SÄILYI HYVÄNÄ
MYYNNIN LASKUSTA HUOLIMATTA
MYYNTI
ASIAKASSEGMENTEITTÄIN
(% liikevaihdosta)
Sellu 7 %
Paperi 22 %
Teräs ja kaivokset 16 %
Rakentaminen 22 %
Muu teollisuus 11 %
Maatalous 9 %
Ympäristönhoito 13 %
Vaikea markkinatilanne vuonna 2014 vaikutti moniin Nordkalkin
asiakkaisiin johtaen kalkkikivipohjaisten tuotteiden kysynnän
alenemiseen. Nordkalkin liikevaihto laski 7 prosentilla
331,6 miljoonaan euroon (EUR 357,8 vuonna 2013). Tulos
kuitenkin pysyi edeltävän vuoden tasolla: käyttökate oli
59,1 miljoonaa euroa (59,7), kiitos kustannustehokkuuden
jatkuvan parantamisen.
Nordkalkin kokonaismyynti
laski, mutta kolmessa kuudesta
pääasiakasseg­mentistä myynti oli
samalla tasolla kuin vuonna 2013.
Segmenteissä rakentaminen ja muu
teollisuus, johon sisältyy kemianteollisuus, myynti nousi hieman uusien
tuotteiden ansiosta. Maatalous­
segmentissä Suomessa myynti kärsi
huonoista sääolosuhteista, mutta
positiivinen kehitys Puolassa nosti kokonaismyynnin vuoden 2013 tasolle.
Merkittävä lasku tapahtui metallit ja
kaivokset -segmentissä, koska Nordkalkin pitkäaikainen sopimus SSAB:n
kanssa Luulajassa Ruotsissa päättyi
vuoden 2013 lopussa ja Luulajan
kalkkiuuni myytiin takaisin SSAB:lle.
Myynti väheni myös segmenteissä
ympäristö sekä sellu ja paperi, jossa
rakenteelliset muutokset jatkuivat
painopaperien kysynnän laskun
seurauksena.
LIIKEVAIHTO
KÄYTTÖKATE
MEUR
MEUR
400
80
350
70
300
60
250
50
200
2010
2011
2012
2013
Nordkalk ja kestävä kehitys 2014
40
2014
5
JATKUVA PARANTAMINEN ON YHTEINEN PONNISTUS
Kahden viime vuoden aikana Nordkalk on keskittynyt jatkuvaan
parantamiseen kaikilla toiminta-alueillaan kehittääkseen tehokkuuttaan.
Vuonna 2014 tulos pysyi edeltäneen vuoden tasolla, vaikka liikevaihto laski
merkittävästi, mikä osoittaa ponnistelujen tuottavan tulosta. Nordkalkin
CIP:n (Continuous Improvement Process) eli jatkuvan parantamisen
prosessin ansiosta säästettiin merkittävä summa vuonna 2014.
CIP pyrkii toiminnan tehostamiseen
niin energiakulujen, tuotteiden, toimitusketjun, oston kuin kiinteidenkin
kustannusten osalta. Kyseessä on
koko henkilöstön yhteinen ponnistus ja uusi tapa tavoitteiden asettamiseen, ja raportointityökaluja ja
viestintää on kehitetty. Nordkalkin
toiminnanohjausjärjestelmä (ERP) on
päivitetty ja henkilökuntaa rohkaistu
jakamaan parannusideoitaan. Jatkuva
parantaminen on osa Nordkalkin
kannustinjärjestelmää. Päämääränä
on varmistaa, että raportoiduista
poikkeamista opitaan ja että parhaat
käytännöt jaetaan.
Yksi keskeisiä saavutuksia on ollut
tuotannon käyttöasteen nostaminen
tehostuneen toimitusketjun tuella.
Parannusten ansiosta Nordkalk pystyi
sulkemaan kaksi vanhaa kalkkiuunia
Lappeenrannassa toukokuussa.
Henkilöstömäärä väheni
Keskimääräinen henkilöstömäärä
väheni 1091:stä 1037:ään vuonna
2014 toiminnallisen rakenneuudistuksen tuloksena, joka toteutettiin kautta
Nordkalkin ja erityisesti Suomessa.
Virossa Vasalemman kaivostoiminnot
ulkoistettiin vuoden 2014 alussa.
6
Nordkalk ja kestävä kehitys 2014
Gotlannissa Nordkalk aloitti yhteistoimintaneuvottelut toukokuussa, syynä
lupaprosessien epävarmuus nykyisen
Klinthagen louhoksen ja suunnitellun
uuden Bunge Duckerin (kts. sivu
9) osalta. Nordkalk sai jatko­luvan
Klinthagenille marraskuussa, ja uudet
yhteistoimintaneuvottelut päättyivät
tammikuussa siihen, että aiemmin
ilmoitetuista 53,5 henkilön irtisanomisista voitiin peruuttaa 35. Louhoksen tuotanto tapahtuu nyt yhdessä
vuorossa.
mahdollisiin henkisiin ja fyysisiin
ongelmiin työkyvyssä.
Kansainvälinen Nordkalkin sisäinen
koulutusohjelma Nordkalk Future
käynnistyi 16 osallistujan voimin. Se
toteutetaan nyt kolmatta kertaa ja yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun
kanssa. Muissa koulutusohjelmissa
aiheina olivat mm. toimitusketjun tehokkuus ja muutosjohtaminen. Työturvallisuuskoulutusta sekä IT-koulutusta
järjestetään säännöllisesti.
Työhyvinvointi
Vuosittaiset kehityskeskustelut ovat
tärkeä osa henkilöstöjohtamista, ja
viime vuonna kehityskeskustelun
esimiehensä kanssa käyneiden
osuus kasvoi. Tavoitteena on saada
jokainen henkilöstöstä keskustelujen
piiriin.
Kaikissa maissa järjestettiin monia
työhyvinvointia painottavia aktiviteetteja, kuten luentoja ja koulutuksia.
Työtiloja parannettiin. Ikäjohtamis­
ohjelmat ovat käytössä; Puolassa
parannettiin 55+ -henkilöstön tervey­
denhoitoa. Suomessa panostettiin
varhaiseen välittämiseen, jonka
tarkoituksena on puuttua jo ennalta
Työturvallisuusharjoitus Miedziankassa Puolassa.
Ennätysmäärä turvallisuushavaintoja
Turvallisuus ensin – Nordkalkissa
turvallisuus on olennainen osa kaikkea toimintaa. Yksi esimerkki tästä
on henkilöstön vuonna 2014 tekemä
ennätysmäärä turvallisuushavaintoja.
Niitä rekisteröitiin yhteensä 2349,
mikä vastaa 2,4 havaintoa henkilöä
kohden – työturvallisuutta todellakin
kehitetään yhdessä.
Kaikki turvallisuushavainnot käydään
läpi ja mahdolliset korjaavat toimenpiteet tehdään viimeistään kahden kuukauden aikana. Turvallisuushavainto
voi olla myös myönteinen: se huomioi
hyviä käytäntöjä, joita voidaan kopioida paikkakunnalta toiselle.
Nordkalkin päivittäinen turvallisuusjohtaminen noudattaa OHSAS 18001
-standardia. Yhtiössä on lisäksi turvallisuuskampanjoita, kuten “Nähdään
turvallisesti” silmäonnettomuuksien
ehkäisemiseksi ja ”Siisti, turvallinen
ja tehokas”. Jälkimmäinen aloitettiin
vuoden 2014 alussa, ja se korostaa
siisteyden ja järjestyksen tärkeyttä
ei vain mukavuuden lisääjänä vaan
myös työturvallisuustekijänä ja keinona tehokkuuden parantamiseen.
Vuonna 2014 raportoitiin 43 työtapaturmaa (35 vuonna 2013). Lukuun
lasketaan kaikki onnettomuudet, jotka
vaativat käynnin terveysasemalla riippumatta siitä, seuraako tapaturmasta
sairauslomaa (LTA0). Luku sisältää
myös urakoitsijoiden henkilöstölle
tapahtuneet työtapaturmat. Tapaturmista 21 johti yhden tai useamman
päivän sairauspoissaoloon (LTA1).
Nordkalkin tapaturmataajuus perus-
Nordkalk rohkaisee henkilöstöään pitämään huolta
terveydestään liikunnan avulla. Keväällä 2014 koko
henkilöstölle annettiin ulkoilutakit. Takkien saavuttua toimipaikoille henkilöstöä kokoontui yhteispotretteihin, kuten tässä Rakken tehtaan edustalla.
(Kuva: Natalia Andrejeva)
tuu yhtiön henkilöstön LTA1-tapa­
turmalukuihin miljoonaa työtuntia
kohden. Tämä luku oli 9,9 vuonna
2014 (8,7). Uusia toimenpiteitä on
toteutettu suuntauksen kääntämiseksi
kohti nolla tapaturmaa, joka on ollut
Nordkalkin pitkän ajan tavoite vuodesta 2003.
Monilla toimipaikoilla on työskennelty
menestyksekkäästi ilman tapaturmia
monta vuotta: Kokkolassa Suomessa
saavutettiin 10 vuoden merkkipaalu
7.2.2015. Kureveressä Virossa on
kulunut 8 vuotta ilman tapaturmia ja
Wolicassa Puolassa 7 vuotta.
Venäjä, Saksa, Ukraina,
Norja, Liettua
Landskronassa Ruotsissa Nordkalkin
tehtaan naapurissa oli toukokuussa
2014 tulipalo sataman varastorakennuksessa, jossa varastoidaan puupellettejä. Kukaan ei loukkaantunut
ja Nordkalkin tehdas säilyi vaurioitta,
mutta sataman ja tehtaan välinen
kuljetin tuhoutui, ja tuotetoimituksia
hoidettiin muilta toimipaikoilta.
N. 32 %
M. 68 %
N. 28 %
M. 72 %
Aineellisia vahinkoja Norjassa ja
Ruotsissa
Nordkalkin tytäryhtiössä NorFraKalk
AS:ssä Verdalissa Norjassa poltettua
kalkkia sisältävä siilo romahti osittain
7. syyskuuta. Koska vaarana oli täydellinen romahtaminen, koko tehdas­
alue evakuoitiin 500 metrin säteellä.
Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa eikä kalkkipölyä levinnyt
ympäristöön. Tuotanto keskeytettiin ja
aineelliset menetykset olivat huomattavat. Turman syyksi on osoittautunut
rakenteellinen virhe. Muut rakenteeltaan samanlaiset siilot on vahvistettu.
3%
11 %
HENKILÖSTÖ
MAITTAIN JA
SUKUPUOLEN
MUKAAN
26 %
N. 19 %
M. 81 %
45 %
N. 19 %
M. 81 %
15 %
N. 17 %
M. 83 %
IKÄJAKAUMA
160
140
120
100
80
60
40
20
3 000
50
2 500
40
2 000
30
1 500
20
1 000
10
500
0
2010
2011
Työtapaturmat, LTA0
(kaikki tapaturmat)
Turvallisuushavainnot
2012
2013
2014
Turvallisuushavainnot
Työtapaturmien määrä
0
60
20–24
25–29
30–34
35–39
40–44
45–49
50–54
55–59
60–64
KESKIMÄÄRÄINEN PALVELUS­
VUOSIEN MÄÄRÄ: 15
Suomi16
Ruotsi
18 Puola 15
Viro
11
0
Työtapaturmat, LTA1 (väh. yhden päivän poissaolo)
Tapaturmataajuus, perustuu oman henkilöstön
LTA1-tapaturmien määrään miljoonaa työtuntia kohden.
Oman ja urakoitsijoiden henkilöstön tapaturmien määrä, 2010-tammikuu 2015.
Nordkalk ja kestävä kehitys 2014
7
65–70
YRITYS ON OSA YHTEISÖÄ
Nordkalkin arvot – avoimuus, oikeudenmukaisuus, vaatimattomuus sekä
luottamus ja kunnioitus – muodostavat perustan dialogille sidosryhmien
kanssa. Uskomme, että näyttämällä mitä teemme ja keitä olemme,
voimme vahvistaa toimintamme sosiaalista hyväksyntää.
Vuonna 2014 Nordkalk organisoi
ja osallistui moniin tapahtumiin, otti
vastaan vieraita ja lisäsi panostusta
viestintään, medianäkyvyys mukaan
lukien. Gotlannissa alkoi ilmestyä
uutiskirje, joka jaetaan kaikille
asukkaille, päämääränä jakaa tietoa
Nordkalkin toiminnasta, tuotteista
ja suunnitellusta uudesta Bungen
louhoksesta.
Nordkalkin tuotantolaitoksilla Storugnsissa Gotlannissa vieraili sidosryhmiä
useissa eri tilaisuuksissa, esimerkiksi:
Huhtikuussa paikallinen läänin johto
vieraili Storugnsissa keskiruotsalaisen
Mälardalenin alueen viiden läänin
kollegoidensa kanssa. Heille kerrottiin Gotlannin kalkkikiven louhinnan
tärkeydestä yrityksille Mälardalenin
alueella, jossa Nordkalk palvelee
monia yrityksiä. Vierailu päättyi käyntiin Klinthagenin louhoksessa.
Heinäkuussa metallityöläisten liiton IF
Metallin delegaatio vieraili Nordkalkissa paikallisen ammattiyhdistyksen
kutsumana. Aiheena oli Gotlannin
pitkittynyt kaivoslupamenettely ja sen
myötä uhkaavat irtisanomiset.
8
Nordkalk ja kestävä kehitys 2014
Ignabergan tuotantoyksikkö eteläisessä Ruotsissa vietti toimintansa
100-vuotisjuhlia. Ignaberga Kalksten
perustettiin 1914. Kaikki on sittemmin
modernisoitu, mutta paikka on sama,
jossa kalkkikiveä louhittiin niinkin
aikaisin kuin jo 1600-luvulla maanviljelyn ohessa.
Naapuritapaamiset Suomessa
Suomessa Nordkalk tapaa naapureita
toimipaikoillaan säännöllisesti. Vuonna 2014 kokoonnuttiin Sipoossa ja
Tytyrissä Lohjalla. Osallistujat saivat
tietoa Nordkalkin tuotteista, toiminnasta ja suunnitelmista. Ympäristönäkökohdista kuten melusta ja joskus
huomatusta tärinästä keskusteltiin
(ks. sivu 12). Sipoossa tapaaminen
oli Kalkkiranta jazzin yhteydessä
(kuva yllä): jo 21:stä kertaa eturivin
jazzmuusikot esiintyivät Nordkalkin
teolliseen miljööseen pystytetyllä
lavalla meren rannalla Sipoon Kalkkirannassa.
Paraisilla uudistettu näköalapaikka
kaivoksen reunalla avattiin kesäkuussa. Se tarjoaa näköalan yli 70 hehtaarin avolouhoksen, jossa kalkkikiveä
on louhittu vuodesta 1898. Nordkalk
osallistui myös Paraisten päivän
juhlintaan järjestämällä ohjattuja kiertoajeluja kaivokseen, oppaina oma
henkilöstö. Paraisten päivän yhteydessä paikallinen urheiluseura juhli
100-vuotispäiväänsä. Monta sukupolvea Nordkalkin henkilökuntaa on ollut
– ja on – seuran jäseniä, joten yhtiö oli
tapahtuman näkyvä tukija.
Näyttely Vantaalla
Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla
jatkuu näyttely ”Maan alle” elokuun
2015 loppuun. Näyttelyn teemoina
ovat kaivostoiminta, geologia ja
maanalainen rakentaminen. Niitä
tarkastellaan yhteiskunnan ja näyttelyvieraiden jokapäiväisen elämän
näkökulmasta. Yksi näyttelyn kokonaisuuksista on nimeltään ”Kaivoskaupungin kasvot”. Se kuvaa Nordkalkin
Paraisten kaivoksen vaikutusta
ihmisten elämään.
Virossa kulttuuria
Kesäkuussa 2014 Nordkalk lisäsi pienen osansa kuuluisien Viron
laulujuhlien 145-vuotiseen historiaan.
Ennen päätapahtumaa 5. heinäkuuta Tallinnassa juhlatuli kuljetettiin
pyöräsaattueessa Tartosta Tallinnaan.
VETTÄ JA LÄMPÖÄ
LOHJAN ASUKKAILLE
Pyöräsaattue pysähtyi matkallaan
Nordkalkin Karinun louhokseen tutustumaan Viron kansalliskiveen
– kalkkikiveen.
Yhteistyö koulujen ja nuorison kanssa
Nordkalk tekee yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa tarjoamalla työharjoittelupaikkoja ja tutkimustyötä sekä
järjestämällä tutustumiskäyntejä,
kilpailuja, luentoja ja perhepäiviä.
Tavoite on saada nuori tietoiseksi
kalkkiteollisuudesta ja sen mahdollisuuksista.
Suomessa julkistettiin keväällä kaivospeli, ja Nordkalk jakoi sitä toimipaikkojensa kouluihin. Kouluissa käytiin
myös vierailulla kertomassa kalkkikivestä ja kaivosalasta.
Virossa sekä Rakkessa että Vasalemmassa otettiin vastaan useita opiskelijaryhmiä, joista osa kuului kansalliseen ”kiinnostava koulu”-ohjelmaan.
Rakkessa Nordkalkin asiantuntijat
pitivät luentosarjan paikallisessa koulussa kevään aikana.
Puolassa Nordkalk tuki tieteen
kansantajuistamista Slawnon alueen
lasten ja nuorten keskuudessa syyskuussa. Yhdessä geotieteiden ystävät
yhdistyksen PHACOPSin ja Slawnon
kunnan kanssa järjestetyt työpajat
ja näyttely ”Paikkamme maapallon
historiassa” olivat sekä opettavaisia
että vuorovaikutteisia. Asiantuntevat
puhujat ja oppaat kiinnittivät yleisön
huomion Slawnon tehtaan ainutlaatuisuuteen paleontologisella maailmankartalla.
Geopuisto Gotlantiin?
Nordkalk järjesti toukokuussa innovaatioleirin yhdessä Gotlannin nuorten yrittäjien kanssa. Se oli työpaja,
jossa nuorisoryhmät työskentelivät
teemalla geoturismi, suunnitellen
aloitteita, joilla saataisiin geoturismista mahdollisimman puoleensavetävä
Pohjois-Gotlannissa. Euroopassa
on monia ns. geopuistoja, joissa on
erityistä geologista arvoa ja opittavaa
vieraille. Geopuiston luomisella Pohjois-Gotlantiin on hyvät mahdollisuudet, sillä tuntuu luonnolliselta korostaa
kalkkikiven keskeistä roolia saarella
ja yhdistää perinne tämän päivän
turismiin.
Sitoumus BSAG:lle
Yksi Nordkalkin tärkeimmistä yhteiskunnallisista tukihankkeista on viiden
vuoden sitoumus, joka annettiin Baltic
Sea Action Groupille (BSAG) vuonna
2012. Nordkalkin tavoite on vähentää
fosforitaakkaa Itämeressä Nordkalk
Fostop® -tuotteilla (kts. sivu 4).
Yritys tarjoaa yhteiskunnalle tarpeellisia tuotteita ja palveluja sekä asukkaille työtä. Nordkalkin tapauksessa yhteisöt hyötyvät joskus
myös tuotannossa syntyvistä sivutuotteista.
Paras esimerkki on Tytyri Lohjalla, jossa
Nordkalk toimittaa kaupungille sekä vettä että
kaukolämpöä. Maanalaisesta kaivoksesta
pumpataan vuosittain yli miljoona kuutiometriä
pohjavettä. Yli puolet vedestä toimitetaan kunnalliseen vesilaitokseen, jossa se vastaa 23 %
kaikesta raakavedestä. Vesi tulee kaivoksen
käytöstä poistetusta osasta, ja vedenpuhdistamolla se suodatetaan hiekan läpi ennen
vedenjakelujärjestelmään johtamista.
Tytyrin tehdas käyttää itse vuosittain
n. 30 000 m3 vettä, joka myös tulee kaivoksesta, mutta eri pumppuaseman kautta. Ylijäämä­
vesi – noin puoli miljoonaa kuutio­metriä
– ohjataan läheiseen Lohjanjärveen. Tämä on
pääasiassa pohjavettä, ja vuosittaiset laatu­
mittaukset osoittavat, että järveen ohjattu
vesi on jopa talousveden laatua ja parantaa
järviveden laatua.
Ylijäämälämpöä syntyy Nordkalkin kalkinpolttoprosessissa. Se ohjataan Lohjan kaukolämpöverkostoon. Toimitetulla energiamäärällä
lämmittäisi 1600 omakotitaloa (kts. sivu 14).
Lisäksi Tytyrin kaivoksessa on kaupungin hoitama kaivosmuseo ja KONE Oyj:n hissilaboratorio, jonka toimintaa laajennetaan parhaillaan
viidellä uudella hissikuilulla.
N
ordkalkin Sławnon tehdas
isännöi lokakuussa 2014
kansainvälistä tieteellistä
konferenssia, jonka aiheena
oli Jura-kausi.
Nordkalk ja kestävä kehitys 2014
9
Kaivospäällikkö Robert Mannström
ja myyntipäällikkö Erno Somervuori
seuraavat sivukiven käsittelyä Paraisten kaivoksessa. (Kuva: Terhi Anttila)
RAAKA-AINEEN SAATAVUUS TURVATTAVA
Kalkkikiven saanti on Nordkalkin toiminnan perusta, ja malminetsintä jatkuvaa pitkän
tähtäimen työtä, koska uuden kaivoksen avaamiseen saattaa kulua vuosikymmen.
Kaivostoimintaa säädellään monen lain kautta, esimerkiksi kaivoslaki, ympäristönja luonnonsuojelulaki, vesilaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki luovat pohjan,
jota täydentävät turvallisuutta koskeva lainsäädäntö, kemikaalilainsäädäntö sekä
YVA-lainsäädäntö. Lupahakemukset edellyttävät laajoja ympäristöselvityksiä sen
takaamiseksi, että kielteiset vaikutukset ympäristöön ovat mahdollisimman vähäisiä.
Oikeusprosessi jatkuu Gotlannissa
Marraskuussa 2014 Nordkalkin nykyinen Klinthagenin kalkkikivilouhos
Pohjois-Gotlannissa sai jatkoluvan.
Lupa myönnettiin myös Nordkalkin
hakemalle 32 hehtaarin suuruiselle
Klinthagen louhoksen laajennusosalle louhoksesta luoteeseen. Lupa on
voimassa toistaiseksi. Lupaan liittyy
välitön täytäntöönpano, mikä antoi
Nordkalkille mahdollisuuden jatkaa
toimintaa Klinthagenissa keskeytyksettä. Vanha lupa umpeutui vuodenvaihteessa. Tuomiosta on valitettu
ja uusi käsittely pidetään maa- ja
ympäristöylioikeudessa vuoden 2015
aikana.
Oikeusprosessi uuden kalkkikivilouhoksen avaamiseksi Bungessa
Pohjois-Gotlannissa jatkuu. Lupa­
hakemus jätettiin vuonna 2006, louhos
arvioitiin luvalliseksi vuonna 2009,
ja seuraavana vuonna tuomiosta tuli
lainvoimainen. Lupa ja siihen liittyvät
ehdot annettiin 2012, mutta tuomiosta
10
Nordkalk ja kestävä kehitys 2014
valitettiin korkeimpaan oikeuteen, joka
määräsi uuden käsittelyn sisältäen
Natura 2000 -kysymykset. Asiaa käsiteltiin maaliskuussa 2014, ja 2.6.2014
maa- ja ympäristötuomioistuin myönsi
Nordkalkille luvan ja ehdot. Koska
tuomiosta valitettiin, käsittely pidetään
seuraavassa oikeusasteessa huhtikuun puolivälissä. Oikeusprosessin
lopullista päätöstä odotetaan vuoteen
2016 mennessä.
Lappeenranta sai ympäristöluvan
Nordkalkin toiseksi suurin avolouhos
Suomessa sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa Lappeenrannassa.
Kesällä 2012 ympäristövaikutusten
arviointi (YVA) aloitettiin ympäristöluvan saamiseksi toimipaikan sivukivien, rikastushiekan ja maa-ainesten
läjitysalueen laajentamishankkeelle
kaivosalueella. Useiden ympäristöselvitysten ja naapuri- ja viranomaistapaamisten jälkeen YVA saatiin
päätökseen helmikuussa 2014 ja
ympäristölupa myönnettiin 3.10.2014.
Päätöksestä on jätetty yksi valitus.
Lupaan sisältyy maanpäällinen
kivenkäsittelylinja kaivosalueella ja se
varmistaa Nordkalkin toimintaedellytykset Lappeenrannassa tulevina
vuosikymmeninä.
Kestävää kaivostoimintaa
Nordkalk toimii aktiivisesti kalkki- ja
kaivosteollisuuden organisaatioissa,
joiden tavoitteena on alan toimintaedellytysten varmistaminen, esimerkiksi lupaprosessien lyhentäminen
sekä turvallisuus- ja ympäristötyön
kehittäminen. Suomessa Nordkalk
osallistuu ”Kaivos 2030”-projektiin
toimimalla työryhmissä, joita ohjaa
kestävän kaivostoiminnan verkosto.
Sen päätavoite on määrittää sidosryhmien kanssa kestävän kaivostoiminnan edellytykset Suomessa yhteistyötä vahvistamalla ja kehittämällä
konkreettisia työkaluja vastuulliseen
kaivostoimintaan.
MATERIAALITEHOKKUUS PARANI
Nordkalk pyrkii käyttämään kaiken louhitun raaka-aineensa. Tavoitteena
on 100 prosentin materiaalitehokkuus, joka on järkevää sekä
taloudelliselta että ympäristön kannalta. Tämä päämäärä saavutettiin
Ignabergassa ja Uddagårdenissa Ruotsissa ja Slawnossa Puolassa.
Kureveressä Virossa Nordkalk jopa ylitti 100 prosentin tavoitteensa, kun
aikaisemmin varastoitua hienoainesta toimitettiin maanparannukseen.
Materiaalitehokkuuden parantaminen edellyttää, että kaikki toiminnan
sivutuotteet hyödynnetään: louhittu
sivukivi tavallisen kalkkikiven lisäksi;
rikastusprosessissa syntyvä rikastus­
hiekka; suodatinpöly, jota muodostuu
kaikissa kalkkiuuneissa ja jauhatuslaitoksissa; kalkinpoltossa ja -sammutuksessa syntyvät jäämät. Nordkalk
myös auttaa asiakkaitaan hyödyntämään sivutuotteitaan kestävällä tavalla: esimerkiksi sellun valmistuksessa
syntyvää suodatinpölyä jalostetaan
hyödynnettäväksi.
Vuonna 2014 Nordkalkin materiaali­
tehokkuus nousi 87,9 prosentista
90,9 prosenttiin, mikä johtuu suodatinpölyn ja erityisesti sivukiven
lisääntyneestä myynnistä. Sivukivi
on tyypillistä suomalaisille kaivoksille
geologisista syistä. Lappeenrannan ja
Paraisten kaivoksilla sivukivi edustaa
noin kolmasosaa kaikista louhituista
kivituotteista.
Sivukiveä käytetään infrastruktuurin
rakentamisessa, esim. tehtäessä
teitä, lentokenttiä ja tuulipuistoja.
Kotimaisten markkinoiden lisäksi
kivituotteita laivattiin viime vuonna
mm. Baltiaan ja Venäjälle infrastruktuuriprojekteihin.
Kaikilla Nordkalkin kivimateriaaleilla
on CE-merkintä, mikä tukee osaltaan myyntiä, samoin kuin kasvanut
ympäristötietoisuus. Kiven kuljetuksesta maksettava hinta arvioidaan
pienemmäksi haitaksi kuin louhinnan
aloittaminen koskemattomilla alueilla
rakennustyömaan lähellä – samalla
kun toisaalla jo louhittua kiveä varastoitaisiin kasoihin.
Muuttuva maisema
Kaivostoiminta vaikuttaa maisemaan:
avolouhokset näkyvät luonnossa.
Nordkalk on tehnyt jälkihoitosuunnitelman jokaiselle kaivokselleen.
Joissakin kaivoksissa on mahdollista
maisemoida käytöstä poistettuja
alueita samaan aikaan kun louhinta
jatkuu toisaalla. Tällaisia ovat esim.
Karinun louhos Virossa sekä Ignaberga ja Uddagården Ruotsissa.
Kun louhinta on päättynyt, kaivos voi
kokonaan kadota maisemasta, kun se
on täytetty ja kasvillisuus saa vallan.
Syvemmissä kaivoksissa jälkihoidon
tavoite on – turvallisuuden varmistamisen ohella – sulautua ympäröivään
maisemaan yhteisön tarpeet huomioiden. Vanhat kaivosalueet voivat toimia virkistys- ja jopa luonnonsuojelu­
alueina.
Kesällä 2014 Paraisten kaupunki
osallistui nuorten arkkitehtien ohjelmaan Uusi Kaupunki, jossa kahden
päivän työpajoissa haettiin keinoja
parantaa suomalaisia kaupunkeja.
Helsinkiläinen arkkitehti- ja design­
toimisto Jada sai tehtäväkseen
suunnitella, mitä tehdä mahtavalle
Paraisten kaivokselle sitten, kun se ei
enää ole käytössä – joskus vuosikymmenten kuluttua.
Alla oleva valokuva näyttää yhden
suunnitelman, amfiteatterin ja tuuli­
puiston kaivosalueella. Uusi Kaupunki
-kohteista tehtiin myös tv-sarja. Kuva:
JADA Architects.
78 %
Jalostettu ja myyty
kalkkikivi
9%
MATERIAALITEHOKKUUS
Läjitetty ja
varastoitu (2012:
15 %, 2013: 12 %)
13 %
Hyödynnetyt
sivutuotteet
Nordkalk ja kestävä kehitys 2014
11
Klinthagenin louhos Storungsissa
Gotlannissa. (Kuva: Gunnar Britse)
YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA VÄHENNETÄÄN MONIN TAVOIN
Nordkalkilla on tuotantoa 27 paikkakunnalla. Kalkkikiveä louhitaan ja
jalostetaan murskaamalla ja jauhamalla, siitä tehdään poltettua ja sammutettua
kalkkia sekä erikoistuotteita. Toiminta voi aiheuttaa pölyä, melua ja tärinää,
joita Nordkalk ehkäisee esim. hyödyntämällä parasta mahdollista tekniikkaa
investoinneissa ja korjauksissa. Lähiympäristö ja henkilöstön työympäristö
otetaan aina huomioon tuotannon suunnittelussa.
Nordkalkin toimintoja säätelevät
laki ja lupaviranomaisten asettamat
raja-arvot sekä yhtiön omat ympäristötavoitteet, jotka ovat osa Nordkalkin
jatkuvan parantamisen prosessia,
ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmän mukaisesti. Yksi tavoitteista on
vuodesta 2013 lähtien säännöllinen
riskienarviointi sisältäen toimipaikkojen toimintasuunnitelmat. Vuoden
2014 loppuun mennessä 76 prosenttia toimipaikoista oli arvioitu. Mitään
merkittäviä uusia riskejä ei tullut esille
arvioinneissa.
Pölypäästöjä voidaan valvoa tehokkaasti. Jauhatuslaitoksista ja kalkkiuuneista poistuva ilma puhdistetaan
suodattimia käyttäen, ja niitä on myös
lastausalueilla. Katetut kuljettimet estävät pölyn leviämistä. Vuonna 2014
Ruotsissa Landskronassa vaihdettiin
lastauslaitteet ja Luulajan sammuttamossa niitä parannettiin. Tuotantoalueet ja tiet on yleensä asfaltoitu,
jotta puhtaanapito olisi mahdollisimman tehokasta. Teitä ja varastoitua
kivimateriaalia kastellaan kuivien
kausien aikana. Köpingissä Ruotsissa
12
Nordkalk ja kestävä kehitys 2014
parannettiin kastelujärjestelmää vuonna 2014. Vimpelin tuotantolaitoksella
Suomessa asennettiin uusi suodatin
vuonna 2013, ja 2014 toteutetut
mittaukset osoittivat pölypäästöjen
vähentyneen 1/20 osaan siitä, mitä on
sallittu ympäristöluvassa.
Äänieristystä on parannettu rakentamalla meluvalleja, istuttamalla puita
ja käyttämällä erilaisia melunvaimennusmateriaaleja murskauslaitoksilla,
kuljetushihnoilla ja lastauspaikoilla.
Paraisilla murskauslaitos on maan
alla. Asutusalueiden lähellä olevilla
tuotantolaitoksilla on rajoitettu toimintaa yöllä, jotta asukkaita ei häiritä.
Yksi tapa välttää melua on rakentaa
meluaitoja, kuten tehtiin Miedziankassa Puolassa, jossa vanhat matalat
aidat korvattiin uusilla seitsemän
metrin korkuisilla ääntä vaimentavilla seinillä. Ensimmäiset mittaukset
osoittavat melupäästöjen laskevan
odotetusti.
Monet Nordkalkin kaivoksista
sijaitsevat asutuksen lähellä, mikä
on huomioitava räjäytysten suunnittelussa ja toteutuksessa. Räjäytysten aiheuttamaa tärinää seurataan:
esimerkiksi Tytyrissä Lohjalla jatkuvaa
tärinämittausta tehdään kolmessa kohteessa kaivoksen lähellä ja
useissa tilapäisissä mittauspisteissä.
Tulosten perusteella räjäytysmenetelmiin tehdään tarpeelliset muutokset
tärinän vähentämiseksi.
Valmiina teollisuuspäästödirektiiviin
Euroopan Unionin teollisuuspäästödirektiivi (IED) tähtää päästöjen
vähentämiseen mm. täsmentämällä
parhaan mahdollisen teknologian
(BAT) vaatimuksia. BAT-päätelmädokumentti sementin, poltetun kalkin
ja magnesiumoksidin tuotannosta
Tärinämittari.
Uusi meluaita Miedziankassa
Puolassa. (Kuva: Jarosław Rzepa)
NORDKALKIN MISSIO:
ENEMMÄN PUHDASTA
VETTÄ, RUOKAA, ENERGIAA
JA TUOTTEITA VÄHEMMILLÄ
RESURSSEILLA JA PÄÄSTÖILLÄ.
julkaistiin keväällä 2013. Se vahvistaa
raja-arvot, jotka tulevat voimaan vuoden 2017 loppuun mennessä.
kivien pesuun joillakin tehtailla, ja
Lappeenrannassa rikastamot kierrättävät tuotannossa tarvittavaa vettä.
Osana ympäristötyötä vuonna 2014
Nordkalk varmisti, että sen tuotantolaitokset vastaavat uusia vaatimuksia.
Kahdeksasta uunitoimipaikasta arvioitiin kuusi vuonna 2014, ja työ jatkuu
keväällä 2015. Uunien lisäksi arvioitiin
myös jauhatuslaitosten suodattimien
toiminta. Osa suodattimista edellyttää
investointeja, jotka on suunniteltu
tehtäviksi vuosina 2015 ja 2016.
Enemmistö Nordkalkin kaivoksista
on matalia, joten ne eivät vaikuta
pohjaveteen. Jos kaivos ulottuu syvemmälle kuin pohjavesi, sillä voi olla
vaikutusta ympäristön pohjaveden
tasoon. Vesisateista johtuen kaikkiin
kaivoksiin kerääntyy jonkin verran
vettä ja syvimpiin kaivoksiin myös tihkuu vettä. Kalkkikiven koostumuksen
ansiosta tämä vesi on puhdasta.
Vesiasiat
Johtava periaate jokaisessa kaivoksessa on toimia siten, että kielteiset
vaikutukset sekä pinta- että pohja­
vesiin ovat mahdollisimman vähäiset.
Nordkalk toimii tämän periaatteen
mukaisesti, jota ohjaamaan luodaan
Kaivosteollisuutta lähellä ovat
erityisesti vesiasiat, koska monet
prosessit vaativat suuria vesimääriä.
Kalkkikiviteollisuus ei kuitenkaan ole
suuri veden kuluttaja. Vettä käytetään
NORDKALK-KONSERNIN PÄÄSTÖT ILMAAN
2012
vesienhallintasuunnitelma jokaiselle toimipaikalle. Suunnitelmista 75
prosenttia oli valmiina vuoden 2014
loppuun mennessä.
Kalkki lisää biodiversiteettiä
Vanhat kaivosalueet ovat biologisen
monimuotoisuuden säilyttäjiä, koska
monet harvinaiset kasvit ja eliöt
viihtyvät kalkkirikkaassa maaperässä. Tämä todistettiin viime vuonna
Sipoossa, jossa analysoitiin nilviäiskantaa keväällä. Yhteensä 25 lajia
rekisteröitiin: 16 niistä oli rekisteröity
jo 120 vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa, joiden lisäksi löydettiin
9 uutta lajia. Vain yhtä vanhoista
lajeista ei nyt löytynyt, ja kolme
löydetyistä on punaisella listalla eli
äärimmäisen uhanalaisia.
2013
2014
0.030
100
0.020
80
0.015
60
0.010
40
0.005
20
0
CO2
kg / louhittu kalkkikivitonni
0.000
SO2
kg / louhittu kalkkikivitonni
0.100
0.020
0.075
0.015
0.050
0.010
0.025
0.005
0.000
0.000
NOX
kg / louhittu kalkkikivitonni
HIUKKASPÄÄSTÖT
kg / louhittu kalkkikivitonni
ordkalkin tuotantoprosesseissa syntyy hiukkaspäästöjä tai pölyä ja savukaasut sisältävät typen oksideja (NOx), hiilidioksidia (CO2) sekä vaihtelevia määriä
N
rikkidioksidia (SO2). Luvut perustuvat koko Nordkalk-konsernin kattaville mittauksille ja laskelmille. Vuoden 2013 osalta SO2 ja NOx -lukuja on korjattu.
Nordkalk ja kestävä kehitys 2014
13
Kuva: Tatu Lertola
HUOMIO ENERGIATEHOKKUUDESSA
Kaivos- ja kalkkiteollisuuden tuotantoprosessit kuluttavat paljon energiaa.
Nordkalk pyrkii vähentämään energian kulutusta, mikä on mahdollista optimoimalla
prosesseja ja kapasiteetin käyttöastetta sekä pitämällä energiatehokkuus etusijalla
uusissa investoinneissa ja korjauksissa.
Joitakin esimerkkejä vuonna 2014
tehdyistä energiaa säästävistä
parannuksista: Suomessa Tytyrin
maanalaiseen kaivokseen hankittiin
dieselhydraulinen porajumbo, joka
korvasi kaksi paineilmakäyttöistä
porauslaitetta. Tytyriin hankittiin myös
uusi kuorma-auto ja Ruotsin Ignabergaan uusi pyöräkuormaaja. Kaikissa
tapauksissa energian kulutus ja päästöt vähenevät huomattavasti. Tytyrin
ja Puolan Wolican jauhatuslaitosten
kuulamyllyihin asennettiin uudet
taajuusmuuttajat. Viron Kureveren
murskauslinja modernisoitiin, mikä
vähensi energian kulutusta 10 %.
Uddagårdenissa, Ruotsissa, toimisto
ja korjaamo eristettiin, lämpöpumppu asennettiin ja ikkunat vaihdettiin.
Rakkessa Virossa toimiston lämmitysjärjestelmä uusittiin, ja se käyttää nyt
HYÖDYNNETTY YLIJÄÄMÄLÄMPÖ
LAPPEENRANTA
kalkkitehtaan ilmakompressorien ylijäämälämpöä. Kokkolassa Suomessa
jauhatusprosessin energiatehokkuutta
parannettiin prosessin perusteellisella
optimoinnilla.
Noin kolmasosa Nordkalkin käyttämästä energiasta tuotetaan hiilellä,
jota käytetään kalkinpoltossa, kuten
myös öljyä, maakaasua ja koksikaasua. Sähköä käytetään murskauksessa ja jauhatuksessa, ja polttoöljyä,
maakaasua ja nestekaasua käytetään
kuivatusprosesseissa. Nordkalk
tutkii mahdollisuuksia korvata öljy
ja hiili vaihtoehtoisilla polttoaineilla
kuten kierrätyspolttoaineilla, jätteestä
energiaksi -ratkaisuilla sekä biopolttoaineilla, jotka auttavat myös vähentämään fossiilisia hiilidioksipäästöjä.
Esimerkiksi Ignabergan jauhatuslai-
PARAINEN
TYTYRI
KÖPING
30 000
toksella Nordkalk on päättänyt testata
uutta biopolttoainetta, kalaöljyä, joka
on rehutuotannon sivutuote. Testi
syksyllä 2015 kestää 2–3 kuukautta.
Suomessa astui vuoden 2015 alusta
voimaan kaivosyhtiöitä koskeva sähköveron korotus. Se kuormittaa Suomen kaivannaisteollisuutta ja heikentää koko Suomen vientiteollisuuden
kilpailukykyä. Nordkalk on investoinut
huomattavia summia energiatehokkuuden parantamiseen – esimerkiksi
Motivan teollisuuden energiatehokkuussopimuksen kautta – mutta
nyt veromuutos uhkaa vaikeuttaa
investointeja.
EU:n energiatehokkuusdirektiivi (EED)
määrittää joukon sitovia toimenpiteitä, joiden avulla EU saavuttaa 20 %
12 %
20 000
5%
15 000
Maakaasu
(2013:
7 %)
10 000
5 000
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Kaukolämpönä
hyödynnetty
kalkkiuunien
ylijäämälämpö
Kaukolämpönä
hyödynnetty
kalkkiuunien
ylijäämälämpö
(MWh) (MWh).
14
Muut (2013: 1 %)
Koksikaasu
(2013: 20 %)
25 000
0
1%
Nordkalk ja kestävä kehitys 2014
2013
2014
38 %
Kivihiili (2012: 33 %,
2013: 39 %)
ENERGIALÄHTEET
17 %
Vaihtoehtoiset
polttoaineet
(2013: 14 %)
16 %
Sähkö
(2013: 11 %)
11 %
Polttoöljy
(2013: 8 %)
energiatehokkuustavoitteensa vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2014
useita direktiivin säännöksiä tuli voimaan useimmissa EU:n jäsenmaissa.
Suurilta yrityksiltä kuten Nordkalkilta
EED edellyttää säännöllisiä energiakatselmuksia. Nordkalk on toteuttanut niitä jo aiemmin osana jatkuvaa
energiatehokkuuden parantamista
kaikissa tuotantoyksiköissä.
Kaukolämpöä yhteisöille
Kiertouunin savukaasut jäähdytetään
ennen kuin ne johdetaan savukaasusuodattimeen. Jäähdytyksen
aikana vapautuva energia voidaan
hyödyntää kaukolämpönä, kuten on
tehty Lappeenrannassa, Paraisilla
ja Tytyrissä jo useiden vuosien ajan.
Vuoden 2013 lopulla myös Köpingin
tehdas Ruotsissa aloitti ylijäämä­
lämmön toimitukset alueen kaukolämpöverkostoon. Lappeenrannassa
palvelu loppui toukokuussa, koska
kalkkiuunit poistettiin käytöstä.
saadaan kolmella miljoonalla litralla
lämmitysöljyä.
Mahdollistaakseen lämmöntalteenoton Köpingissä Nordkalk investoi yli
kolme miljoonaa euroa lämmöntalteenottolaitteistoon, johon kuuluu
14 MW:n kuumavesikattila asennettuna suoraan savukaasukanavaan sekä
putket, pumput ja lämmönsiirrin.
Köpingin kaupunki investoi yli
miljoonan kaukolämpöputkistoon ja
-pumppuihin. Laitos vihittiin käyttöön
helmikuussa 2014.
Köpingin kalkkitehtaalla 2014 oli
ensimmäinen kokonainen vuosi,
jolloin lämmön talteenottolaitteisto
oli käytössä. Talteen otetun lämmön
kokonaismäärä oli lähes 30 GWh.
Tämä vastaa energiamäärää, joka
OLEMME LÄHELLÄ
Nordkalk on kalkkikivipohjaisten
tuotteiden johtava valmistaja Pohjois-­
Euroopassa. Tarjoamme tuotteita
lukuisille teollisuudenaloille kuten
sellu- ja paperi- sekä kaivos- ja
terästeollisuudelle, rakentamiseen ja
kemianteollisuudelle. Tuotteemme
hyödyttävät ympäristöä savukaasujen
puhdistuksessa, vedenkäsittelyssä ja
maanparannuksessa. Tavoitteemme
on tuottaa enemmän arvoa asiakkaalle vähemmillä ympäristövaikutuksilla.
KAIVOS
KOLARI
JAUHATUS
KALKKIUUNI
SAMMUTTAMO
LUULAJA
MYYNTI/TOIMISTO
RAAHE
OMA SATAMA/TERMINAALI
Nordkalk on paikallinen toimittaja,
jolla on toimintaa yli 30 paikka­
kunnalla pääosin Itämeren ympärillä.
Yhtiön palveluksessa on noin 1 020
henkilöä, joista yli 400 työskentelee
Suomessa. Nordkalkin omistaa suomalainen perheyritys Rettig Group.
KOKKOLA
VERDAL
ÖRNSKÖLDSVIK
VIMPELI
RUOTSI
SUOMI
SIIKAINEN
LOUHI
LAPPEENRANTA
VAMPULA
PIETARI
ORSA
SIPOO
TYTYRI
NORJA
ALEKSEEVKA
PARAINEN
VASALEMMA
KÖPING
RAKKE
VIRO
TUKHOLMA
KUREVERE
VENÄJÄ
UDDAGÅRDEN
STORUGNS
LATVIA
LANDSKRONA
SIAULIAI
IGNABERGA
LIETTUA
LYYPEKKI
SZCZECIN
PUOLA
SŁAWNO
SAKSA
MIEDZIANKA
UKRAINA
WOLICA
KRAKOVA
Koksikaasun osuus pieneni, koska sitä käyttänyt
Luulajan kalkkiuuni Ruotsissa myytiin vuoden 2013
lopussa. Kierrätysöljyn määrässä on mukana norjalainen
yhteisyritys NorFraKalk ja sähkövolyymeissa Suomen
Karbonaatti Oy.
IVANO-FRANKIVSK
Nordkalk ja kestävä kehitys 2014
15
SUOMI
PUOLA
RUOTSI
SAKSA
Nordkalk Oy Ab
Skräbbölentie 18
FI-21600 Parainen
Puh. +358 (0)20 753 7000
Fax +358 (0)20 753 7001
Nordkalk AB
Kungsgatan 56, 2 tr
SE-111 22 Stockholm
Puh. +46 (0)10 476 2500
VIRO
Nordkalk AS
Vasalemma
EE-76101 Harju maakond
Puh. +372 3260 720
Fax +372 3260 730
Ei vain kalkkia, vaan
vastuuta huomisen
Nordkalk Sp. z o.o.
Pl. Na Groblach 21
PL-31-101 Kraków
Puh. +48 12 428 65 80
Fax +48 12 429 50 05
Nordkalk GmbH
Konrad-Adenauer-Strasse 6
DE-23558 Lübeck
Puh. +49 (0)451 30 09 38 0
Fax +49 (0)451 30 09 38 44
VENÄJÄ
Nordkalk Alekseevka Ltd
Business Center Aurora City
Pr. Shaumyana 4
Office 521
RU-195027 Saint-Petersburg
Puh. +7 812 448 9454
Fax +7 812 449 9453
hyvinvoinnista.
www.nordkalk.com
Member of Rettig Group