HooVeeKoo 4 • 2015 - Humallahden venekerho

HooVEEKoo
Humallahden venekerhon tiedotuslehti 4•2015
HooVEEKoo
Julkaisija
HUMALLAHDEN VENEKERHOHUMMELVIKENS BÅTKLUBB HVK ry
www.humallahdenvenekerho.fi
Osoite
Rajasaarenpenger 6, 00250 Helsinki
TiedotuslehƟ 4/2015 (45. vuosikerta)
Ilmestyy 4 kertaa vuodessa
Julkaisu- ja Ɵedotustoimikunta
puheenjohtaja Ritva Hongell
jäsenet
Seija Harju
Ari Helkapalo
Mikael Tammi
Ilmoitushinnat
1/1 sivua
250,00 €
Yhdistyssihteeri ja osoiƩeenmuutokset
Ritva Hongell
[email protected]
SisällyslueƩelo
Pääkirjoitus
3
Satamaterveiset
4
Kokouskutsu
5
Hallituksen kokoonpano
6
Toimintasuunnitelma
7
Kerhoavaimen avainpanƟsta avainmaksu
Hallituksen esitys jäsenmaksuista
10
Hallituksen esitys muista maksuista
11
Hallituksen esitys toimihenkilöiden
korvauksista
13
Budjeƫ 2016
14
Yhdistyksen uudet säännöt
18
Kerhon arvot
19
Jäsenasiaa
20
Kuvia Stadin vesiltä kesältä 2015
22
Hästön mökit
24
Hästön mökkien varausohjeet
27
Itämeren huipulla
28
Purjehdus Adrianmerellä
34
Veneilykesän parhaita satamia
38
Tapahtumakalenteri
40
Hallitukselle esiteƩävät asiat
Toimiston aukioloajat
41
Uusi jäsenrekisteri Suuli
43
Muutokset veneƟedoissa
[email protected]
Talousasiat
[email protected]
TaiƩo Erja Hyökki, Digiplast
Painatus Kopio Niini Oy
Kansikuva
Elokuinen näkymä HVK:n pohjoislaiturille,
Ari Helkapalo
ISBN 1239-7172
Miesten puuhaa Tornionjoessa - Vesijeƫ on lälläreitä varten.
2
HooVeeKoo 4 • 2015
KOMMODORIN PUHEENVUORO
Kerholla eivät remonƟt lopu.
Taloudenpitoa ja hallintoa on parisen vuoƩa muokaƩu arvojen mukaisen hyvän hallintotavan suuntaan. Nyt on seinien vuoro. Kerho- ja saarikiinteistöjen rakennuksista on
laadiƩu ammaƫmainen kuntoselvitys, asiantuntevana laaƟjana muuten kerhon jäsen, ja
sen perusteella lähdetään toteuƩamaan tarviƩavia peruskorjauksia ja huoltotoimenpiteitä tärkeysjärjestyksessä. Tekemistä riiƩää tuleville vuosille. Kiinteistön elinkaariajaƩelun
mukainen opƟmaalinen huolto- ja korjaustoiminta on syytä aloiƩaa nyt. Ensimmäisenä
keskitytään kerhotalon ja huoltorakennuksen maalausurakkaan.
Saaren tuparakennus vaaƟi huolenpitoa sekin. Tuvan käyƩöaste on pitkään ollut eriƩäin
matala. Siellä ei viihdytä pimeyden ja tunkkaisuuden vuoksi. Rakenteissa piilevät homeiset eristeet poistetaan ja vaihdetaan uusiin. Samalla avataan eteläseinään uusi ovi ja ikkuna, ja ulos rakennetaan avoterassi – saunojat saavat olla rauhassa omalla puolellaan.
On aika palauƩaa tupa alkuperäiseen, arvokkaaseen käyƩöönsä yhteisenä olohuoneena.
KenƟes jo ensi kesänä olympialaisten aikaan tuvassa toimii akƟivinen kisakatsomo harva
se ilta?
Ei tarvitse lukea rivien välistä, eƩä tässä asetetaan saaritoimikunnalle mukavasƟ paineƩa.
Saaren majoitusmökit saivat ylläƩävän suuren suosion tultuaan käyƩöön elokuun alussa. Näyƫ olevan Ɵlausta tällaiselle palvelulle. Näin ollen myös taloudellinen investoinƟ
maksanee itsensä takaisin suunnitellusƟ. Telkän ja Tiiran pystytys ja sisustus tapahtui kokonaan talkoovoimin. Suurkiitos erityisen ansiokkaasta panoksesta kuuluu muutamalle
saariakƟiville – kuin ƟetysƟ muillekin mukana rehkineille.
Timo Wiiala
kommodori
HooVeeKoo 4 • 2015
3
SATAMATERVEISET
Suurin osa veneistä on jo telakoituna tätä kirjoiteƩaessa ja syksyn nostot ovat sujuneet
hyvin. Veneiden peiƩely on saatu tehdä poutaisessa syyssäässä. Toisaalta, jos ilmaƟeteenlaitoksen pidemmän aikavälin ennusteet pitävät paikkansa, kalastuskausi jatkuu
pitkään tänäkin vuonna!
TELAKALLA
Muistakaa merkitä telakoituna olevat veneet yhteysƟetolapulla, jossa on veneenomistajan nimi ja puhelinnumero. Mikäli jotain epätavallista huomataan, ollaan ensisijaisesƟ
yhteydessä veneen omistajaan. Muuten Ɵetenkin sataman osoiƩeeseen
[email protected], on hyvä ilmoiƩaa mahdollisista puuƩeista.
Huolehditaan ylinmääräiset romut roska-asƟohin ja suuremmat sorƫ -asemalle,
niin ympäristö pysyy kunnossa.
SATAMA-ASIOITA KEHITETÄÄN
Varausjärjestelmän soveltuvuuƩa laituripaikkavarauksiin tutkitaan yhdessä ICT-toimikunnan kanssa. TavoiƩeena on, eƩä varaukset ja tulevan kauden maksut voisi hoitaa
koƟsohvalta neƟssä, tai halutessaan käydä satamatoimistossa ne tekemässä. Muutoksista Ɵedotetaan myöhemmin. Ensimmäinen askel on laituripaikkavarauksen toimiminen
laskutusperusteena, paikkavahvistuksen ja ”prikan” sijaan. Toisaalta SPV:n siirtyessä
Suuli -järjestelmään, uuƩa on joka tapauksessa luvassa.
Vierailkaahan telakalla!
4
Pekka Luomala
Seija Harju
satamakapteeni
toimistovastaava
HooVeeKoo 4 • 2015
KOKOUSKUTSU
Sääntömääräinen syyskokous
Aika
Tiistai 24.11.2015 klo 19:00
Paikka HVK:n kerhorakennus, Rajasaarenpenger 6, 00250 Helsinki
Käsiteltävät asiat
1. Kokouksen avaus
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Kokouksen järjestäytyminen:
3.
4.
5.
6.
Valitaan kokoukselle puheenjohtaja
Valitaan kokoukselle sihteeri
Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa
Valitaan kokoukselle kaksi ääntenlaskijaa
Kokouksessa käsiteltävät asiat:
7.
8.
9.
10.
Valitaan yhdistyksen puheenjohtaja (kommodori)
Valitaan yhdistyksen hallituksen jäsenet erovuoroisten Ɵlalle
Valitaan Ɵlintarkastaja ja hänelle varamies vuodelle 2016
Päätetään jäsenmaksujen suuruudesta vuodelle 2016:
- varsinaisen jäsenen, puolisojäsenen ja nuorisojäsenen liiƩymismaksut
- varsinaisen jäsenen jäsenmaksu
- puolisojäsenmaksu
- nuorisojäsenmaksu
- kannaƩajajäsenmaksu
11. Päätetään niistä mahdollisista toimikunnista, jotka hallitus velvoitetaan yhdistyksen
sääntöjen 11 pykälän perusteella aseƩamaan
12. Päätetään mahdollisista kokouskutsujen ilmoituspaikoista (§ 15)
13. Päätetään yhdistyksen toimihenkilöille makseƩavista palkkiosta ja korvauksista
vuonna 2016
14. Päätetään jäsenille tarjotuista palveluista periƩävät maksut vuonna 2016
15. Päätetään panƟllisista avaimista luopuminen kaikkien avainten osalta
16. Päätetään toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi toiminta- ja Ɵlikaudeksi
17. Kokouksen pääƩäminen
Tervetuloa pääƩämään yhteisistä asioista ja valitsemaan jäsenet seuraavalle kaudelle
yhdistyksen hallitukseen!
Kahvitarjoilu
HooVeeKoo 4 • 2015
5
Hallituksen kokoonpano kaudella 2015
Erovuorossa
Kommodori Timo Wiiala
Jäsenet, joista neljä on erovuorossa:
Pasi Hellemaa
Pekka Luomala
Teemu Survo
Sami Vaateri
Jäsenet, jotka on valiƩu vuosiksi 2015 – 2016
6
Erja Antell
Pekka Lieppinen
René Ollberg
Mikael Tammi
HooVeeKoo 4 • 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2016
Yleistä
Vuosi 2016 on yhdistyksen 64. toimintavuosi.
Jäsenmäärää pyritään nostamaan ja koƟsataman laituripaikkojen käyƩöasteƩa parantamaan.
Painopiste on pienempien laituripaikkojen, ja sitä kauƩa myös talvialueen täyƩämisessä.
ToimikunƟen työ aloitetaan akƟivisesƟ heƟ alkuvuodesta. Uudistetulla tehtäväjaolla ja
henkilövalinnoilla kaikkien toimialojen työskentelyä ja keskinäistä yhteistyötä terävöitetään. Hallinnossa, Ɵedotuksessa ja taloudenhoidossa hyödynnetään enƟstä enemmän
Ɵetoteknisiä järjestelyjä.
Hyvin toimivaa yhteistyötä muiden pääkaupunkiseudun venekerhojen kanssa jatketaan
Helveneen puiƩeissa, alan kaƩojärjestön Suomen Purjehdus ja Veneilyn (SPV), eri meripelastusyhdistyksien sekä muiden alan järjestöjen ja viranomaisten kanssa.
Helsingin kaupungin tulevan Yleiskaavan sisältöä ja toteutusta seurataan tarkasƟ. Kerhon
toimintaan vaikuƩaviin asioihin puututaan edunvalvonnan keinoin.
Strategia
YhteisesƟ sovitussa strategiassa määritetyt arvot ja visiot huomioidaan kaikessa päätöksenteossa. Tulevaisuustoimikunta kiinniƩää erityistä huomiota maa- ja laiturialueiden
käytön jatkumiseen nykyiseen tapaan myös talvipaikkojen turvaamiseksi.
Hallinto
Erilaisten jäsenten tarvitsemien varausten ja palveluiden hoitamisessa tukeudutaan enƟstä
enemmän neƫjärjestelyihin. Toimisto- ja katsastuspalveluja ylläpidetään enƟseen tapaan.
Julkaisu- ja Ɵedotustoiminta
HooVeeKoo -Ɵedotuslehden julkaisemista jatketaan siten, eƩä paineƩu prinƫlehƟ ilmestyy kahdesƟ vuodessa enƟsiä lehƟä laajempana ja monipuolisempana. Lehden neƫversiota ylläpidetään notkeampana ja ajankohtaisempana informaaƟokanavana.
Jäsenistöä informoidaan Ɵedotuslehden lisäksi myös kerhorakennuksen ilmoitustaulun
ƟedoƩeilla ja tarviƩaessa posƟtse. SähköposƟn ilmoiƩaneille jäsenille informaaƟo hoidetaan sähköposƟtuksen välityksellä helposƟ ja nopeasƟ.
Koulutus- ja venematkailutoiminta
Keväällä järjestetään kerholla erilaisia koulutuksia. Suunnitelmissa on mm. ensiapu- ja
pelastautumiskurssit, VHF -radiokurssi, veneen telakoinƟ- ja vesillelasku -opastusta, veneenkäsiƩelykoulutusta ja solmukurssi.
Perinteinen Tallinnan eskaaderiretki järjestetään kesäkuun alussa (säävaraus).
HooVeeKoo 4 • 2015
7
Koulutusten tarkemmat ajankohdat ovat näkyvillä kerhon ilmoitustaululla, lehdessä ja
koƟsivuilla.
Nuorisotoiminta
Kehon piirissä oleville lapsille ja nuorille kehitetään kysynnän mukaan mielekästä toimintaa niin koƟsatamassa kuin saaressakin. Tärkeitä veneilytaitoja opetetaan perheen nuoremmille apukippareille Hästössä, jossa käyƩöön saadaan melontakajakit.
Katsastustoiminta
HVK:lla on omat, valtakunnallisiin määräyksiin perustuvat katsastusohjesäännöt, joita
noudatetaan. Kaikkien kerhon laitureissa olevien veneiden tulee olla katsasteƩu liiton
katsastusohjeiden mukaisesƟ. Katsastusiltoja järjestetään kerholla torstaisin veneiden
ensimmäisen virallisen yhteislaskun jälkeen touko- ja kesäkuussa. Runkokatsastukset tulee suoriƩaa ennen veneiden vesillelaskua ja niistä tulee sopia aina henkilökohtaisesƟ
katsastajan kanssa.
KatsastamaƩomasta veneestä tullaan perimään vuosikokouksen hyväksymä katsastuksen
laiminlyönƟmaksu.
Kaikilla HVK:n katsastajilla on voimassa oleva liiton katsastajalupa. Katsastajien Ɵetoja
päivitetään liiton järjestämissä katsastajakoulutusƟlaisuuksissa, joissa myös uudet katsastajat saavat koulutuksen.
Satama- ja kiinteistötoiminta
Veneiden talvisäilytystä jatketaan pohjoisen laiturialueen kentällä uusitun vuokrasopimuksen turvin. Kesäisin alue toimii autojen ja trailereiden paikoitusalueena. Purjehduskauden aikana sekä etelä- eƩä pohjoispuolen laiturialueilla on sähkö-, vesi- ja jätehuolto.
Eteläpuolella on sepƟ imutyhjennyslaite, jonka uusimiseen varaudutaan.
Satama-alueen varƟoinƟ suoritetaan purjehduskauden aikana jäsenvarƟona. VarƟoinƟvuoron laiminlyönnistä laskutetaan yhdistyksen kokouksen pääƩämän sankƟomaksun
mukaisesƟ. JäsenvarƟoinnin tukena on kameravalvonta.
Talvisäilytysalueen maisemoinƟsuunnitelma viimeistellään ja esitetään Helsingin kaupungille pohjoispuolen laitureiden uudistussuunnitelman yhteydessä.
Laituripaikkojen varausta pyritään yksinkertaistamaan vaiheiƩain niin, eƩä sääntöjen
mukaiset varaukset, maksut ja paikan saaminen eivät välƩämäƩä edellytä satamatoimistossa käynƟä. Satamatoimisto kuitenkin palvelee jäseniä varausasioissa sekä lupien ja jäsentuoƩeiden myynnissä.
Kiinteistön korjauksiin ryhdytään teetetyn kiinteistöselvityksen viitoiƩamalla tavalla. Toimintavuonna teetetään kerho- ja huoltorakennuksen sekä lauta-aitojen maalausurakka.
Kiinteistön viemäröinƟsuunnitelma viimeistellään ja toteutetaan suunnitelman mukaan
toimintavuoden keväällä.
8
HooVeeKoo 4 • 2015
Kerhorakennuksessa vietetään jäsenistölle tarkoiteƩuja erilaisia Ɵlaisuuksia, kuten klubiilta, koulutusiltoja, toimikunƟen jäsenten yhteistapaamisia, uusien jäsenten informaaƟoƟlaisuus ja yhdistyksen kokouksia. Kerhorakennusta vuokrataan jäsenistön omaan käyttöön sekä kannatusjäsenille juhlapaikaksi.
ICT-toiminta
Jäsenpalveluita ja hallinnon toimintaa kehitetään oƩamalla käyƩöön uusia Ɵetoteknisiä
ratkaisuja. Jokaisen toimialan tuoƩama Ɵedostomateriaali tallennetaan pilvipalveluun aineistojen hallinnan ja käytön helpoƩamiseksi. Rekisterit yhdenmukaistetaan hyödyntäen
Suomen Purjehdus- ja Veneily ry:n uudistuvaa jäsenrekisteriä.
Saaren mökkivuokrauksessa saatujen hyvien kokemusten pohjalta kehiƩeillä on laiturija talvipaikkojen, varƟovuorojen, katsastuksen sekä kerhoƟlan varausjärjestelmä neƟssä.
Samoin suunnitellaan kerhon tuoƩeiden, kuten saari- ja sähkökorƫen, jollapaikkojen, autojen ja trailereiden parkkikorƫen sekä muiden myyntuoƩeiden Ɵlauksien ja maksujen
hoitamista myös neƫkaupalla.
Kahvilatoiminta
Kahvila pidetään auki kevään toimistoiltoina ja touko-kesäkuun katsastusiltoina sekä
kevään ja syksyn nosto- ja laskupäivinä sekä talkoopäivinä. Lipunnosto ja -laskupäivinä
kahvilassa tarjotaan kakkukahvit kaikille läsnäolijoille. Muista kahvilan aukioloajoista Ɵedotetaan aina erikseen.
Kerhorakennuksessa järjestetään tarpeen tullen myös muuta ohjelmaa ja koulutusta kerholaisille.
Saari- ja kalastustoiminta
Perinteinen purjehduskausi alkaa retkisataman siivoustalkoilla toukokuun lopussa. Juhannuksena vaalitaan perinteitä eli paistetaan leƩuja ja mikäli säät sallivat, poltetaan
myös juhannuskokko. Syksyllä järjestetään lohisoppapäivä ja nyyƫkesƟt, jolloin on oiva
Ɵlaisuus tyhjentää veneiden perusruokavarasto talven alta pois.
Saareen on pystyteƩy kaksi majoitusmökkiä venekunƟen miehistön ja vieraiden käyttöön. Tupa- ja saunarakennus remontoidaan homehaiƩojen poistamiseksi. Samalla toteutetaan suunnitelma uuden oven, ikkunan ja terassin rakentamisesta. Pienet huoltotyöt tehdään edelleen talkoovoimin.
Kalastusalueiden vuokraustoiminta jatkuu aikaisempien vuosien mukaisesƟ. Saaressa
käyviä kalastusta harrastavia jäseniä opastetaan ja valistetaan kalastusalueiden oikeaan
ja sopimuksen mukaiseen käyƩöön. Vain HVK:n kalastusmaksun maksanut jäsen voi kalastaa venekerhon vuokravesillä.
Sääntötyöryhmä
Sääntötyöryhmä päiviƩää kerhon sääntöjä tarpeen mukaan. Hallitus esiƩää muutokset
vuosikokoukselle.
HooVeeKoo 4 • 2015
9
KERHOAVAIMEN AVAINPANTISTA AVAINMAKSU
Hallitus teki kevätkokoukselle esityksen avainpanƟsta luopumisesta. Muutos on kirjanpidollinen, eikä vaikuta avainten käyƩöön eikä tuo jäsenille mitään uuƩa maksua.
Esityksen ydinkohta ja ehdotus uudeksi käytännöksi:
Avainpanƫkäytännöstä luovutaan ja avaimesta veloiteƩava 50 € tuloutetaan kirjanpidossa avainmaksuksi, jolla saa oikeuden hallita avainta jäsenyyden ajan. Avain on palauteƩava jäsenyyden pääƩyessä. Avain voidaan yksilöllisesƟ poistaa avainsarjasta. Samalla
nyt velaksi kirjaƩu 22 370 € (summa tarkentuu päätöksentekohetkellä) tuloutetaan yhdistyksen kirjanpitoon, jolloin velka poistuu ja tulot lisääntyvät kyseisellä summalla.
Esitys käsitelƟin ja avainpanƟn lunastukseen anneƫin siirtymäaika syyskokoukseen asƟ.
Kevätkokouksen päätös oli:
Pääteƫin, eƩä avainmaksu on tästä eteenpäin 50 € /avain. Nykyisillä jäsenillä olevat
panƟlliset avaimet säilyvät toistaiseksi panƟllisina. Käsitellään panƟllisista avaimista luopuminen kaikkien avainten osalta syyskokouksessa, jota ennen jäsenillä on mahdollisuus
luopua avaimesta panƫmaksua vastaan ja lunastaa tarviƩaessa avain maksua vastaan.
AvainpanƟsta johtuva velan tulouƩaminen huomioidaan vuoden 2016 budjeƟssa.
Hallitus uudistaa esityksensä ja syyskokous käsiƩelee asian.
Hallituksen esitys jäsenmaksuista vuonna 2016
Jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2016:
- varsinaisen jäsenen liiƩymismaksu 800 €
- ainaisjäsenen liiƩymismaksu 1 500 €, jonka jälkeen ei ole vuosiƩaista jäsenmaksua
- jäsenmaksu 80 €
- puolisojäsenmaksu 80 €
- nuorisojäsenmaksu 20 €
- kannatusjäsenmaksu 200 €
Mikäli yhdistyksen ainaisjäsenet haluavat maksaa vuonna 2016 ainaisjäsenen kannatusjäsenmaksua, voidaan se maksaa suoraan yhdistyksen Nordea Pankissa olevalle Ɵlille
FI40 2185 1800 1445 20 viiƩeellä ”Kannatusjäsenmaksu”. Maksun suuruus on jokaisen
omassa harkinnassa. Kerho arvostaa vapaaehtoista kannatusjäsenmaksua.
Jäsenmaksulaskut vuodelle 2016 lähetetään tämän vuoden joulukuussa.
Jäsenkausi on kalenterivuosi, joten vuosimaksu erääntyy 1.1.2016.
10
HooVeeKoo 4 • 2015
Hallituksen esitys muista maksuista vuonna 2016
Venepaikkamaksut:
Laituri
A
A
B
C
D
D, E
E
K
K
P1-7
P8-12
P13-16
Leveys
2.5
2,75
2,75
3,0
3,0
4,0
4,5
3,0
4,0
4,0
4,5
5,0
€
120
290
305
405
405
580
740
395
540
540
700
745
pituus
<6 m
<6 m
<6 - 8 m
6-8m
8 - 10 m
10 - 12 m
€, ei helsinkiläinen
182
387
402
514
514
724
920
504
684
684
880
949
Muualla kuin Helsingissä asuvalta maksu peritään koroteƩuna Helsingin kaupungin
liikuntavirastonmääräämällä 50 %:n lisällä kaupungin perimään maksuun.
Mikäli Helsingin kaupunki nostaa laituripaikkamaksuja vuodelle 2016, hallituksella on
oikeus pääƩää venepaikkamaksujen korotuksista vastaavilla summilla.
Jollamaksu
A -laiturista varatusta toisesta laituripaikasta maksu on
100 €
Laiturisähkömaksu (ei lämmitykseen)
35 €
Telakkapaikkamaksu
50 € /vene ja lisäksi 9 € / m² käytetystä alueesta
TelakoinƟvälineiden säilytysmaksu 50 € (ellei ole traileripaikkaa)
Katsastusmaksu
Kirjaus- ja perusmaksu
Ennen 1.7.2016 (sisältyy laituripaikkamaksuun)
Lisämaksu 1.7 - 31.7 2016
Lisämaksu 31.7.2016 jälkeen
15 €
50 €
100 €
Kerhorakennuksen vuokrausmaksut jäsenille (max 60 henkeä)
Vuorokausi, jolloin vuokrausaika on klo 12.00 – 12:00
400 €
Alle neljä (4) tunƟa, jolloin vuokrausaika on klo 9:00 ja 22:00 100 €
välisenä aikana (maanantai – torstai, pääasiassa kokouksiin)
Lisämaksu lämmityksestä lämmityskaudella (1.11 – 30.4)
100 €
Vuorokauden vuokrauksessa siivouksesta laskutetaan erikseen HVK:n käyƩämän
ulkopuolisen sopimussiivoojan laskutuksen mukaisesƟ (vuonna 2015 80 € / 2 h)
HooVeeKoo 4 • 2015
11
Kerhon avainmaksu
50 € / avain
Autopaikkamaksu*
70 €
Veneiden toisen laskun ja ensimmäisen noston välisenä aikana pohjoisella telakoinƟalueella pysäköidystä autosta
Trailerimaksu
120 €
Veneiden toisen laskun ja ensimmäisen noston välisenä aikana pohjoisella telakoinƟalueella säilyteƩävästä venetrailerista (veneen tai kaƩeen suurin pituus x leveys +10 %)
Varastokaapin vuokrausmaksu
30 €
Tuotemaksut
Veneenomistajan viiri, sinivalkoinen 30 €
Kerhoviiri, mustavihreä
Lippu 0
Lippu 1
Lippu 2
Lippu 3
Hiha/rinta -merkki
Lakkimerkki
30 €
30 €
35 €
40 €
45 €
12 €
10 €
Maksut Hästössä:
Rantautumismaksu rantautuneesta veneestä 10 € alkavalta 24 tunnilta tai 100 € /
vuosi*
Saunamaksut
Yhteissauna (pe – la – su) sisältyy rantautumismaksuun
Perhe- /yhteissauna muina aikoina
10 € / tunƟ
Kalastusmaksu* (henkilökohtainen)
60 € / vuosi
Apuveneen säilytysmaksu
85 €
Sähkön käyƩömaksu 5 € / vrk tai 50 € / vuosi* kun veneestä on sähköjohto kiinni saaren
sähköissä
LaiminlyönƟmaksut
Majoitusmökin vuokra
20 € /vrk
TelakoinƟ- ja laiturialueen siivoustalkoiden laiminlyönnistä
150 €
KatsastamaƩomasta veneestä, jolla on laituripaikka kerhon laiturissa 150 €
12
HooVeeKoo 4 • 2015
Telakoinnista kerhon alueelle ilman varausta
lisäksi peritään kerholle syntyvät kustannukset
VarƟovuoron laiminlyönnistä
(ellei varƟoi ollenkaan on maksu yhteensä 600 €)
Maksumuistutus 1.
Maksumuistutus 2.
300 €,
300 € / vuoro
10 €
25 €
*) Vuosi- ja kausikorƟt ostetaan etukäteen toimistosta.
Punaisella kirjasinvärillä olevat maksut ovat muutoksia vuoteen 2015 verraƩuna.
Hallituksen esitys toimihenkilöiden korvauksista 2016
Toimihenkilöiden toiminta HVK:ssa perustuu vapaaehtoistoimintaan eikä niistä erikseen
makseta palkkoja tai muita palkkioita. Toimihenkilöiden tehtävien hoidosta esitetään
kuitenkin makseƩavaksi vuotuinen kertakorvaus alla olevan esityksen mukaisesƟ, joƩa
toimihenkilöille ei aiheutuisi suoranaisia kuluja tehtäviensä hoitamisesta. Toimihenkilökorvauksen voi saada vain yhdestä toimesta/vuosi.
Kommodori (t) 2 * hallitus
Hallituksen jäsenet
Yhdistyssihteeri
Satamakapteeni
Johtava telakkamestari
VarƟoinƟpäällikkö
PäätoimiƩaja
ToimikunƟen vetäjät
Katsastussihteeri
Kahvion emännät (3 kpl)
Katsastajat
Toimihenkilöt
400 €
200 €
400 €
400 €
400 €
400 €
400 €
400 € (ICT, Julkaisu, Katsastus, Kiinteistö, Saari)
200 €
200 €
8 € / katsasteƩu vene ja v. 2016 SPV:n luoƩamushenkilöille makseƩava kilometrikorvaus (v. 2015
0,33 €/km) katsastusilloilta, korvaushakemuksessa
matkan lisäksi on oltava katsastusmäärä -eriƩely.
KerhoƟlan vuokraus kerran vuodessa omaan
käyƩöön ilman vuokrausmaksua
(siivous ja mahdolliset lämmityskulut peritään).
Muita puhelin-, Ɵetoliikenne- jne. korvauksia ei makseta erikseen, vaan ne sisältyvät
edellä lueteltuihin korvausmääriin.
Mikäli osallistutaan joihinkin hallituksen erikseen hyväksymiin kerhon Ɵlaisuuksiin pääkaupunkiseudun ulkopuolella, korvataan matkakuluja korkeintaan verohallinnon kunakin
vuonna hyväksymä työmatkakorvauksen mukainen kilometrikorvauksen määrä.
Muihin korvauksiin, palkkoihin tai palkkioihin täytyy olla hallitukselta etukäteen tapauskohtaisesƟ saatu lupa.
HooVeeKoo 4 • 2015
13
YHDISTYKSEN UUDET SÄÄNNÖT
Yhdistyksen kevätkokouksen ja toukokuussa pidetyn ylimääräisen kokouksen hyväksymät
uudet säännöt on vahvisteƩu 4.9.2015 PRH:ssa (Patenƫ- ja rekisterihallitus).
Säännöt löytyvät kerhon ilmoitustaululta sekä neƫsivuilta osoiƩeesta
www.humallahdenvenekerho.fi Jäsenille -osiosta, kohdasta Säännöt.
Huomionarvoisia muutoksia säännöissä olivat ne, eƩä puolisojäsen ja täysi-ikäinen nuorisojäsen voivat nyt tulla valituiksi yhdistyksen hallitukseen ja se, eƩä seuraavan vuoden
maksuista, toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta päätetään edellisen vuoden syyskokouksessa. Nämä muutokset helpoƩavat käytännön toimia, kun kauden toiminnot
voidaan käynnistää täysipainoisesƟ heƟ vuoden vaihteen jälkeen, eikä tarvitse odoƩaa
huhƟkuussa pideƩävän kevätkokouksen päätöksiä.
Sääntöjen voimaantulo tarkoiƩaa myös sitä, eƩä kuluvan vuoden 2015 maksuista ja
toimintasuunnitelmasta sekä talousarviosta pääƫ kevätkokous ja tulevan vuoden 2016
maksuista, toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta pääƩää 24.11. tuleva syyskokous.
Tule siis syyskokoukseen 24.11 vaikuƩamaan ensi vuoden toimintaa koskeviin asioihin!
18
HooVeeKoo 4 • 2015
KERHON ARVOT
Tulevaisuus/strategiatoimikunta pitää tärkeänä, eƩä kerhon arvoja pidetään esillä. Niiden sisäistämiseen tarvitaan
aikaa ja mieleen palauƩamista aina silloin tällöin. Paljon
on tullut myös uusia jäseniä sen jälkeen, kun arvot, visio,
missio ja kerhon strategia yksimielisesƟ yhdessä hyväksytƟin vuonna 2013.
Säännöt ja ohjeet muodostavat kerhon toiminnan kannalta välƩämäƩömän juridisen kivijalan. Ilman niitä ei yhdistys voisi toimia. Arvot ovat aivan yhtä tärkeä selkäranka
menestyksellisen toiminnan ja jäsenten parhaan tueksi.
Ne ovat moraalinen kivijalka.
Ohessa kerhon arvot, joissa on erikseen yksilöity hyvän hallinnon edellytykset:
Hyvän merimiestavan ja veneilykulƩuurin noudaƩaminen
Luontoarvojen vaaliminen ja suojaaminen
Jäsenistön keskinäinen kunnioitus ja suvaitsevaisuus
MalƟllinen uudistuminen perinteitä vaalien
Hyvä hallinto
- avoimuus ja läpinäkyvyys
- tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus
- demokraaƫnen päätöksenteko
- suoraselkäisyys ja linjakkuus
- yhteistyön korostaminen jäsenistön, vertaisseurojen, viranomaisten,
kaupallisten toimijoiden ja median suuntaan
- luoƩamus- ja toimihenkilöiden sitouƩaminen ja kannustaminen
- täsmällinen ja nopea Ɵedotus
- posiƟivinen palveluasenne
Viihtyvyys
- sosiaalisen kanssakäymisen edistäminen
Arvoterveisin Tulevaisuustoimikunta
Timo Wiiala, pj
Kaija Bridger
Tommi OuƟnen
HooVeeKoo 4 • 2015
Juhani Kaskeala
Anƫ tamminen
19
JÄSENASIAA
TOIVOTAMME SEURAAVAT UUDET JÄSENET LÄMPIMÄSTI TERVETULLEIKSI VENEKERHOOMME
Piispa Toni
Mäkinen Erkka
Kuronen Hannu
Chamila Radoslav
Eklund Kim
Willman Timo
Arolainen Jouni
Sunikka Tommi
Meitä on nyt yli 650 jäsentä HVK:ssa. Jokainen meistä voi auƩaa uusia jäseniä omalta
osaltaan perehtymään kerhon käytäntöihin. Kaikilla uusilla jäsenillä ei välƩämäƩä ole
kerhoon kuuluvaa suosiƩelijaa, joka voisi mentorin tavoin perehdyƩää tulokasta. Siispä
päiviƟmme Ɵedot niistä asioista, joista on hyvä Ɵetää heƟ, A4 -infon muotoon, joka toimii muisƟlistana, kun on paljon uusia käytäntöjä omaksuƩavana.
Kerran vuodessa järjesteƩävään uusien jäsenten info-Ɵlaisuuteen ovat kaikki jäsenet
tervetulleita päiviƩämään Ɵetojaan, muƩa kerrataanpa tässä keskeisimmät A4 -infon asiat:
Satamatoimisto
Touko-kesäkuussa satamatoimisto on pääsääntöisesƟ auki Ɵistaisin ja torstaisin, elosyyskuussa Ɵistaisin (klo 17:30 – 19:00). Muina aikoina tavoitat meidät parhaiten sähköposƟlla. Toimistossa voit hoitaa kaikkia jäsenyyteesi liiƩyviä asioita ja tehdä tarviƩavat
purjehduskauden hankinnat (viirit ja liput, parkki-, sähkö- saari ym. korƟt). Veneen laituripaikkavaraus tehdään vuosiƩain alkuvuodesta, teethän sen määräaikaan mennessä,
joƩa satamakapteeni pääsee vahvistamaan paikat. Varaus on sitova, jos sitä ei ole peruƩu määräaikaan mennessä. Veneen laituripaikan varaus edellyƩää kahta varƟovuoroa
purjehduskauden aikana. VarƟovuorojen varauslistat toimitetaan varauksien tekemistä
varten hyvissä ajoin purjehduskauden alussa kerholle. Mikäli varƟovelvollisuuden jäƩää
tekemäƩä, kerho perii laiminlyönƟmaksun. Veneen talvipaikkavaraus kerhon alueelle
tehdään myös vuosiƩain määräaikaan mennessä ja on sitova ilman peruutusta. Talvipaikka edellyƩää osallistumista alueen talkoisiin.
Katsastus
Kerhon jäsenten veneet tulee katsastaa vuosiƩain, runkokatsastus tehdään joka viides
vuosi. Katsastusmaksu sisältyy laituripaikan hintaan ja katsastusiltoja on touko-kesäkuussa. Muina aikoina tapahtuvasta katsastuksesta voi sopia suoraan katsastusmiesten
kanssa.
Hyödynnä kerhoƟlaa ja kerhon retkisatamaa Hästötä
HVK:n kerhoƟla on vuokraƩavissa jäsenille erilaisia Ɵlaisuuksia varten ympäri vuoden.
Upea sijainƟ antaa loistavat puiƩeet n. 80 hengen Ɵlaisuuksiin. Kerhon saaripaikka Hästö sijaitsee Porkkalanniemessä 17 mpk päässä koƟsatamasta. Hästöstä on erikseen kattava Ɵetopakeƫ, jonka saat toimistosta tai sähköposƟisi niin halutessasi.
20
HooVeeKoo 4 • 2015
Yhteydenpito ja Ɵedotus
JoƩa saat ajankohtaista Ɵetoa kerhon asioista, huolehdithan siitä, eƩä ilmoiƩamasi yhteysƟedot ovat ajantasaiset, vain siten informaaƟo tavoiƩaa sinut.
Kerhon lehƟ HooVeeKoo ilmestyy neljä kertaa vuodessa, jäsenrekisterin extraneƟn kautta lähetämme sähköposƟa ajankohtaisista asioista.
HVK:n neƫsivuilta www.humallahdenvenekerho.fi saat tarviƩavat kerhon toimintaan
liiƩyvät Ɵedot kuten esim. Ɵedot toimihenkilöistä, voimassaolevat maksut, tapahtumakalenterin, lomakkeet ja Ɵetenkin toimintaa säätelevät säännöt.
Yhdistyksen kevät- ja syyskokouksissa tehdään kerhon toimintaa koskevia päätöksiä.
Mikäli haluat vaikuƩaa kerhon asioihin, tule akƟivisesƟ mukaan, osallistumalla pääset
vaikuƩamaan. Myös eri toimikunnissa pääset halutessasi antamaan panoksesi kerhon
hyväksi.
Jäseniä klubi-illassa.
HooVeeKoo 4 • 2015
21
Kuvia Stadin vesiltä kesältä 2015
22
HooVeeKoo 4 • 2015
HooVeeKoo 4 • 2015
23
HÄSTÖN MÖKIT 2015
Telkkä.
Sisäkuva mökistä.
Tiira.
24
HooVeeKoo 4 • 2015
Viime kesänä yhdistyksen jäsenen Seppo Mäkisen ehdotus majoitusmökeistä retkisaareemme jäi elämään ja syyskokouksessa 2014 pääteƫin rakentaa kaksi neljällä peƟpaikalla varusteƩua mökkiä Hästöseen. Hallitus ryhtyi tuumasta toimeen ja Ɵlasi mökkielemenƟt Jokelan vankilasta.
PakeƟt oli ƟlaƩu Hästön siivouspäiväksi ja tarkoitus oli, eƩä ne porukalla varastoidaan
tulevaa pystytystä varten. Siivouspäivänä keli oli sen verran huono, eƩä lauƩa ei päässyt
niitä tuomaan ja ne saaƟin saareen vasta seuraavana päivänä, joka oli Helluntai. Pyhästä huolimaƩa mökkitarpeet tulivat ja samalla reissulla lautalla ollut kaivinkone ruoppasi
länsirannan ”karanneita” kiviä ja ranta samalla siisƟytyi. Taitavaa työtä tekivät miehet ja
rantaosuudelle tuli hienoja kiinnityspaikkoja veneille.
MökkielemenƟt olivat suuria. Laƫat, seinät, katot, ovet, ikkunat ja ulkoraput olivat yhtenä kappaleena. Perustukseen tarviƩavat lekaharkot ja kaikki muut tarpeelliset rakennustarvikkeet tulivat myös. Ainoastaan yläpeƟen Ɵkkaat olivat ”unohtuneet” – eivät kuuluneet toimitukseen.
Kesäkuu meni Juhannuksen myötä ja mökit lepäsivät ƟiviisƟ peiteƩyinä pressujen alla.
Heinäkuu lähestyi uhkaavasƟ ja silloin saaren ”vakiporukka” pääƫ ryhtyä tuumasta toimeen. Pressut avaƫin – oli aikakin, sillä vähäisiä auringosta johtuvia värihaiƩoja alkoi
ilmestyä lautoihin.
Ensin ajatus oli, eƩä tehdään yksi mökki valmiiksi ja katsotaan, miten rakentaminen lähtee sujumaan. Perustusten poraamiseksi kallioon tarviƫin kivipora ja tartuntarautoja,
joten ei muuta kuin kauppaan ja kyseisiä tavaroita ostamaan. Todeƫin, eƩä kiviporaa
tullaan tarvitsemaan jatkossakin – kun kalliosaaressa ollaan.
Alkoi perustuksen tekeminen kalavajan viereen suunnitellulle mökille. Raimo Lamminen
oƫ ohjat käsiinsä, miƩasi ja laski ja me muut teimme hänen antamiensa ohjeiden mukaan. Monen tarkistuksen jälkeen todeƫin, eƩä laƫa on vaakatasossa, kun se harkkojen
päälle laitetaan. Ja olihan se. Jotka kynnelle kykenivät, olivat kantamassa laƫaa paikalleen ja voi sitä riemua, kun laƫa istui kuin nenä päähän. SiƩen iski tekemisen meininki
ja samana päivänä saaƟin kaikki seinät pystyyn. Iltakin jo ehƟ ja katoton mökki peitelƟin
muovilla. Niin kuin jokainen muistaa – heinäkuussa satoi vähän väliä. Oven kanssa oli
vähän ongelmia. Ikkuna-aukkoa vähän suurenneƫin, kun lasikin oli matkalla hajonnut.
Näin saaƟin ikkunasta kivemman näköinen ja avarampi. Eikä mökkikään näyƩänyt niin
varastolta.
Alkoi olla rakentamisen meininkiä saaressa ja hauskinta oli se, eƩä lähes jokainen saaressa heinäkuun aikana käynyt osallistui tavalla ja toisella projekƟin. Rakennustarvikkeiden,
naulojen, ruuvien, maalien yms. ostamiseksi tehƟin monta kauppamatkaa Kirkkonummelle ja siƩen sisustustarvikkeiden takia Ikeaan.
HooVeeKoo 4 • 2015
25
Alamökki oli kaƩoa vailla ja siƩen alkoi tuntua, eƩä eiköhän oteta työn alle myös ylämökki. Ja niin tehƟin. Taas tarkat laskelmat, eƩä saaƟin mökki vaakaan. Sama ilo, kun laƫa oli
paikoillaan ja seinät nousivat. KaƩojen kanssa oli isompi työ, muƩa siellä ne ovat ja veƩä
pitävät. Kaikki mökien sisäosat lavereineen käsitelƟin väriƩömällä kyllästysaineella.
Kun mökit olivat ihan oikeasƟ olemassa, alkoi joka puolelta kuulua kyselyjä, milloin niitä
voisi vuokrata. Lähes jokaisella oli omaisia tai ystäviä, jotka voisivat tulla mukana saareen
– muƩa kun veneeseen ei tahdo mahtua.
Vuokran suuruudesta käyƟin keskusteluja, muƩa pääteƩy 20 €/vrk jäi voimaan. Aika pian
elokuun alussa myös neƫvaraus alkoi toimia ja siitä on tullut myönteistä palauteƩa.
Mökit olivat valmiit, muƩa piƟhän sinne saada patjat ja pääteƫin, eƩä myös patjansuojukset. Laƫat olivat ikävän näköiset ja niille piƟ saada matot. Ensin osteƫin yksi maƩo ja
katsoƫin, josko se olisi hyvä myös toiseen mökkiin. Hyvä oli.
Ikkunoihin piƟ saada verhot ja Pirjo Hakamäki hankki kankaat, ompeli ja asensi verhot
ikkunoihin. HeƟ oli kodikkaampaa. Pirjoa on kiiƩäminen myös mökkien nimistä. Hallitushan avasi nimikilpailun, jonka Pirjon ehdotus voiƫ. Alamökki on Telkkä ja ylämökki Tiira.
Oikein onnistuneet ovat nimet mökeille. Pirjo teki myös puiset nimikilvet mökkeihin.
Mökit alkoivat olla jo käytössä vaikka kaikki ei ollutkaan ihan valmista. Pikkuhiljaa sinne
tuli salpalukitus, naulakot, palovaroiƫmet, varaƩu -kilvet, pöydät ja Ɵkkaat yläsänkyihin. Lammisen Eira löysi tosi hienot ”ötökkäverhot” mökkeihin, jotka puolestaan sallivat
mökkien ovien aukiolon vaikka koko päiväksi. Väliaikainen sähköistys vaihtui kiinteisiin ja
pienenä ylellisyytenä ovat kevyet yö/lukuvalot lavereiden reunassa. LämpöpaƩerit hankiƫin jo varhaisessa vaiheessa. Välillä on vähän väänneƩy käƩäkin asioissa, muƩa aina
on päästy yhteisymmärrykseen ja homma on jatkunut.
Tällä veneilykaudella on keräƩy kokemuksia ja näkemyksiä mökeistä ja ollaan iloisia siitä,
eƩä ne on rakenneƩu. Hyvästä ideasta tulivat mökit saareen ja nyt ihmetellään, kuinka
ollaankaan tultu toimeen ilman niitä.
Tässä vaiheessa on hyvä mainita heidät, jotka ovat osallistuneet mökkitalkoisiin. Kaikki
eivät tule nimeltä mainituiksi, muƩa tässä muutamia: René Ollberg, Lammiset; Eira ja
Raimo, Jukka Ilmarinen, Liikaset; Rauni ja Eero, Sirkku Isomäki, Pirjo Hakamäki, Hannu
Seppänen, Kahilat; Sirpa ja Jari sekä monet monet muut.
Se oli yhteinen projekƟ ja siltä se tuntuikin. Ei talkoohenki ole mihinkään kadonnut!
Rauni Liikanen
26
HooVeeKoo 4 • 2015
HÄSTÖn MÖKKIEN VARAUSOHJEET
Ohjeet mökkien käytöstä ja neƫvarauksesta on läheteƩy jo aiemmin sähköposƟlla niille
jäsenille, jotka ovat sähköposƟsoiƩeensa ilmoiƩaneet jäsenrekisteriimme. Varausjärjestelmä perustuu kalenteriin, josta käyƩäjän on helppo nähdä vapaat ajankohdat ja tehdä
varaus selaimen avulla myös mobiililaiƩeilla.
NETTIPOHJAINEN VARAUSKALENTERI LÖYTYY OSOITTEESTA:
hƩp://evaraus.fi/humallahdenvenekerho
PIKAOHJEET:
1. Kirjoita selaimen osoitekenƩään osoiƩeeksi: hƩp://evaraus.fi/humallahdenvenekerho
2. Valitse kohta Hästön mökit ja "Valitse"
3. Valitse haluamasi ajankohta klikkaamalla "Varaa"
4. Täytä tarviƩavat Ɵedot selaimeen
5. Valitse mökiksi Tiira tai Telkkä (vain vapaana olevien mökkien nimet näkyvät)
6. Tarkista Ɵedot
7. Hyväksy varausehdot
8. Siirry vahvistamaan varaus
9. Vahvista varaus
Saat sähköposƟin Ɵedon varauksestasi ja voit perua varauksen viimeistään 7 päivää ennen varausajankohtaa. PeruƩua varausta ei laskuteta. Varausta ei voi kuitenkaan perua
neƟn kauƩa em. ajankohdan jälkeen ja mökkivuokra laskutetaan varauksen perusteella.
MÖKKIEN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT OHJEET
- mökki varataan yhdelle venekunnalle (eli jäsenelle) kerrallaan. Vuokra-aika on yksi
vuorokausi klo 12.00 - klo 12.00. Peräkkäisiä vuorokausia voi olla useampia,
ei kuitenkaan pidempään, kuin “isäntävene” on saaressa miehiteƩynä
- hinta on 20 € / vrk, riippumaƩa henkilömäärästä, joka on siis 1 – 4.
- hintaan sisältyy ilmainen sauna yleisten saunavuorojen aikana
(merkitse Ɵeto vuokrauksesta saunavihkoon, joƩa saunomista ei laskuteta)
- mökki on tarkoiteƩu pääasiassa yöpymiseen – ruokailuja ja illanvieƩoja varten ovat
grillit ja tuparakennus käyteƩävissä
- yöpyjät tuovat oman tyynyn sekä vuodevaaƩeet tai makuupussin
- tupakoinƟ mökeissä ja koƟeläinten vienƟ mökkiin on ehdoƩomasƟ kielleƩy
- mökissä on vieraskirja, jota yöpyjien toivotaan täyƩävän; Ɵeto yöpyvien henkilöiden
lukumäärästä olisi suotavaa, näin saamme Ɵetoa mökkien käyƩöasteesta
- mökki jätetään klo 12.00 mennessä siivoƩuna, tuuleteƩuna, sähkölaiƩeet
sammuteƩuna ja lukiƩuna seuraavalle käyƩäjälle
- mökkien ulkoseinällä oven vieressä on kylƫ, josta voi kääntää varausteksƟn päällepäin
Ɵedoksi silloin, kun mökki on käytössä.
HooVeeKoo 4 • 2015
27
ITÄMEREN HUIPULLA – OHTA SIRIUKSEN PERÄSSÄ
Tämä on Itämeren altaan pohjoisin paikka, minne veneellä pääsee - Ohta poseraa Tören sataman
merkkipoijulla.
Itämeren altaaseen kuuluu varsinaisen Itämeren lisäksi SuomenlahƟ ja PohjanlahƟ. Pääkaupunkiseudulta veneillään pääsääntöisesƟ Suomenlahdella ja pitkänä matkana pidetään reissua sen yli taikka Suomenlahden suulle Saaristomeren suojaan.
Itämeren eteläisin kohta löytyy – katsantokannasta riippuen - joko Saksan Wismarista
tai Puolan Szczecinistä. Ohta ei varsinaisesƟ ole käynyt kummassakaan, muƩa Steƫnin
sisämeren poikki kuljeƫin 2011 matkalla Itämeren ympäri. Vuonna 2015 kohteena oli
Itämeren altaan pohjoisin satama, joka löytyi Ruotsista Kalixin kunnassa olevasta Törestä.
Tornionjoen pohjoisin saavuteƩavissa oleva kohta jää leveyspiiriltään tästä hieman eteläisemmäksi. Töre oli Ohtan 2015 kääntöpiste.
Matka tehƟin suuremmiƩa kiireiƩä, sillä Sirius oƫ parin viikon varaslähdön. KiireesƟ etenevää venekuntaa ei kannaƩanut yriƩää tavoiƩaa. Juhannusta ennen lähdin yksin matkaan vieƩäen juhlan Helgan ja hyvien ystävien seurassa Porkkalan selän reunalla olevassa saaressa. Edullisempaa polƩoaineƩa oƟn Inkoosta, josta illaksi kuljin Saaristomerelle
Kuggön lahdelle ankkuriin. Alkuviikon makasin siƩen Aurajoessa lähellä Tuomiokirkkoa
tehden erilaisia työjuƩuja ja odotellen uuƩa kameraani.
28
HooVeeKoo 4 • 2015
Turusta etenin Taivassalon kauƩa Reposaareen. LähdeƩäessä jäi ”tyhjät käteen” sillä
Ohtan alumiininen vaihdevaijerin pidike väsyi poikki eikä vene enää mennyt eteenpäin.
Onneksi olin vielä poijun kohdalla ja pääsin hivuƩautumaan takaisin laituriin. Porilainen
neuvokkuus ja avuliaisuus toivat paikalle veneilevän metallimiehen, joka tunnissa valmisƟ minulle uuden osan – toki haponkestävästä. Olisiko onnistunut Pääkaupunkiseudulla?
Bunkkerin ja provianƟn oƟn Kaskisissa muƩa en jäänyt paikalle. Matka eteni hiljalleen
ja kävin matkan varrella useissa paikoissa, joista ennen olin vain mennyt ohi. Näitä olivat
mm. Ouran täyƩä kivikasaa olevan saariston kaksi fantasƟsta satamapaikkaa: Ouraluoto
ja Hamskeri. Näiden lisäksi tutustuin tosimatalaan Bergön satamaan ja Vaasan ulkosaaristossa olevaan Rönnskärin alueeseen. Huoltotäydennys haeƫin Vaasasta ja kulƩuuripläjäys Pietarsaaren mooƩorimuseosta. Ensi kerran kävin myös Uudessakaarlepyyssä –
tosin ulommassa lahdessa olevassa satamassa, sillä Lapuanjoki ei vaikuƩanut kiehtovalta.
VeƩä oli kartan mukaan ”0,jotain” metriä.
Ohtan henkinen ja osin ruumiillinen syntysija Ohtakari on minulle välƩämätön käynƟkohde. Kaksi päivää yöpymisineen meni hyvän ystäväni seurassa ja saunoessa. Pääsin
ammaƫkalastajan mukaan rysille ja sitä seuraavaan saaliin perkuuseen ennen niiden toimiƩamista myynƟin.
Mjältön huipulla - Ruotsin korkein saari kasvoi vielkin korkeammaksi, kun vein huipulla olevaan
kekoon pari Länsimetron työmaalta louhiƩua kivenpalaa. Tulevaisuuden arkeologien työllisyysƟlanneƩa tuli näin paranneƩua.
HooVeeKoo 4 • 2015
29
Kalajoelle sisälle turhaan yriteƩyäni menin odoƩamaan Satua miehistötäydennykseksi
Raaheen, jonne hän iloisena saapui aamulla suoraan Mogadishusta. Matka jatkui sen
jälkeen täydellä miehityksellä. Tauvon edusta ja Hailuodon ulkosivu tunnetaan ikävästä
aallokostaan, joten suuntasimme Marjaniemen sijasta Ouluun.
Oulu on erityisen kaunis satamapaikka ja siellä on eräs maamme upeimpia toreja. VierassatamakulƩuuri ei vain vieläkään ole oikein rantautunut, mikä näkyy palveluntarjoajien avuƩomuutena käsiƩää, mitä veneilijä tarvitsee ja mitä oikeastaan ei. Kaikkea oli
kuitenkin tarjolla, kunhan osasi etsiä ja kysyä – paitsi vesiletku liiteƩäväksi keulan edessä
olevaan vesihanaan. Lähdimme pohjoiseen Toppilan salmen kauƩa, jonka sillan alituskorkeuden olin polkupyörällä käynyt varmistamassa.
Perämeren edullisinta polƩoaineƩa oƟmme Kellon Kiviniemestä jäätelön kera. Sieltä siirryƫin Iin RöyƩä nimiselle saarelle, jossa toimii muistaakseni 7 eri venekerhoa saman
satama-altaan ympärillä. Paikka on enƟnen laivojen kuormauspaikka ja siellä on kivinen
aallonmurtaja ja paljon historiasta kertovaa. Meidät oteƫin lämmöllä vastaan ja oli suorastaan valiƩava, minkä venekerhon saunaan menisimme.
Matkalla Kemiin kelluimme hetken Kuivaniemen edustalla olevan saaren suojassa. Saari
on keinotekoisesƟ paranneƩu suojasatamaksi kovaa tuulta vastaan. Sieltä siƩen Kemiin,
missä tutussa Ulenin rannassa vierasveneitä hoitaa vuoron perään jompikumpi kahdesta
venekerhosta. Olimme sydämellisesƟ tervetulleita jo laituria lähestyessämme. Kauppamatka ja vierailu serkun luona jäƫvät hyvän muiston käynnistä. Aamulla jatkoimme länteen. Ohta oli nyt Meri-Lapissa.
Tornion Röytän satamasta löysimme pätkän alkuperäistä, sodan aikaista laituria ja sen
päällä muistomerkin poliiƫsessa pakkoƟlanteessa 1944 tehdystä uhkarohkeasta Tornion
maihinnoususta, jossa isäni oli ollut mukana. Näky toi hetkeksi vakavat ajatukset mieleen. Jatkoimme jokea yläjuoksun suuntaan, sillä laivasatamassa veneille ei ole paikkoja.
Tornionjokea oli siƩen viime käynnin ruopaƩu, muƩa siitä huolimaƩa kiinniteƫin Ohta
alueen uusimpaan vierassatamaan Torandaan, joka sijaitsee hieman lähempänä merta.
Satama on Tornion ja Haaparannan yhteinen ja siihen kuuluu venesataman lisäksi tanssiravintola, vaunualue, huoltotoimintaa ja paljon muuta. Satama ja sauna olivat uutuudesta johtuen ilmaiset, muƩa polƩoaineƩa osƟmme tästä kiitokseksi hintaan 1,76 €/l.
Onneksi ei vielä mennyt kovin paljoa. Saimme myös aiƟopaikalta nähdä, kuinka helsinkiläispoikien vesijeƟllä ajo on lälläreiden pilipalihommaa. Täällä virtaavassa Tornionjoessa
oli poijuteƩu pujoƩelurata, jota kierreƫin mooƩorikelkalla. Tarvitaan vain pieni lipsahdus kaasukahvasta ja nostoponƩonille tulee töitä! Milloinkahan nähdään ensimmäinen
kelkka Hästön kalliolle nousseena? (Tarkoitan kesällä).
Ruotsin puolella yksitoikkoinen avorantamaisema muuƩuu saaristoksi, joka Ɵivistyy
Ruotsin puolella upeaksi erämaaksi. Ohta oli menossa Itämeren huipulle. Niin pohjoiseen, eƩä sitä pitemmälle ei veneellä enää pääse. Sinne kuljetaan pitkää vuonoa pitkin
30
HooVeeKoo 4 • 2015
Bönhamn
maisemien ollessa hyvin lappimaiset tuntureineen kaikkineen. Kartan mukaan Tören jälkeen olisi enää 0,1 m veƩä ja siƩen tulee jokin tunturipuro.
Perillä oli jäänteitä muinaisesta satamatoiminnasta ja semenƫsiilo lastauslaitureineen.
Laiturin vieressä oli suuri, keltainen poiju, johon oli merkiƩy paikan koordinaaƟt. Ohta
oli todisteƩavasƟ saavuƩanut Itämeren altaan pohjoisimman pisteen laƟtudi 65° 54,07´.
Tästä ei napapiirille 66° 32´ olisi ollut linnunƟetä kuin vaivaiset 38 mpk vaan kun se vesiƟe
puuƩuu. US Navyn epävirallisen perinteen mukaan napapiirin ylityksestä alus saa ”Blue
Nose:n” eli keulan kärki maalataan siniseksi. Tästä sitä ei saa, muƩa odotan yhä Tören
sataman posƟtse lupaamaa serƟfikaaƫa!
Vierassatama on leirintäalueen yhteydessä ja kaikki palvelut ovat yhteisiä. Pikkukylässä
oli ruususen hiljaisuus ja sieltä löytyivät myös Ruotsin pyhät rakennukset kuten kirkko
ja sosialidemokraaƫnen puoluetalo ”Folkets Hus”. ICA kaupan rappusilla istui maahanmuuƩajataustainen kerjäläinen. Olimme Ruotsissa.
Seuraava satama oli Luleån kaupunki, jonne päivämatkan aikana kuljetaan jylhän ja harvaan asutun erämaamaisen saariston halki. Synkkä metsä peiƩää rantoja, joiden takana
siintää kumpuilevia kukkuloita, joita me etelän ihmiset kutsuimme jo tuntureiksi. Vastaan tuli päivän aikana alle kourallinen veneitä. Luleåssa oteƫin provianƫtäydennys ja
hankiƫin Sadulle syntymäpäiväksi ajanmukaiset paukkuliivit velvollisuuksin myös Ohtan
HooVeeKoo 4 • 2015
31
kannella käyƩää niitä. Piteån sivuuƟmme seuraavana päivänä ja menimme vanhalle majakkasaarelle nimeltään Pite Rönnskär. Kalastajien mökkikylästä on tullut paikallisten ihmisten loma-alue. Kävimme ylhäällä majakassa ja nauƟmme kahvit pienessä kahvilassa.
Illalla saimme uusia ystäviä grillinuoƟolla.
Pitkällä vedolla vedeƫin alas Merenkurkkuun ja tehƟin tekninen yöpyminen Holmön
saaren satamassa, josta aamulla kuljeƫin komeata ja voimakkaasƟ virtaavaa ja hienojen rakennusten reunustamaa Uumajanjokea sisämaahan Uumajaan. Laiturissa oli usean solmun virta muƩa satamamaksu puuƩui, mistä oikein kilvellä ilmoiteƫin. Paikka on
kaupungin sydämessä – tosi hieno. Sieltä löytyi niin Biltema kuin ystäviäkin ja saimme
tutustua kaupunkiin ja sen historiaan.
Bunkraus tehƟin joen suussa olevassa venekerhon satamassa, missä polƩoaineen laatua
kehuƫin sen rapsivapaudella! Ei siis mitään biomömmöä Ohtan tankkiin. Cummins saa
ruokansa puhtaana. Siitä Ohtan keula siƩen suunnaƫin etelään ja tekninen yöpyminen
tehƟin tutussa pienessä Järnasin satamassa käymäƩä siellä oikeastaan missään.
Edessä oli Höga Kusten – Korkea rannikko. Vaasan vastarannalla on täydellinen kontrasƟ. Saaret ovat jylhän korkeita ja vedet mieleƩömän syviä. Kymmenien mailien alueella
voi kulkea käytännössä mistä hyvänsä sillä kiviä ei oikeastaan ole. Syvyyslukemat ovat
kymmeniä metrejä, jollei enemmän. Etäisyydet saarten välillä vaikuƩavat lyhyiltä, muƩa
pian paljastuu näköharha sillä maan korkeus koukuƩaa kuviƩelemaan olevamme jo ihan
lähellä.
Kiersimme Höga Kustenin minulle ennestään tutut paikat kuten Trysunda, Skrobban,
Mjältö, Ulvöhamn, Docksta ja uutena Bönhamn. Vein pari Helsingin metrotyömaalta
louhiƩua kivenpalasta Mjältön huipulle (236m) kasvaƩaakseni ennestään jo huikeasƟ
kasvanuƩa kekoa. Onpahan arkeologeilla siƩen aikanaan mieƫmistä!
Ulvöhamnissa kävimme tutussa ravintolassa syömässä, toki tällä kertaa emme oƩaneet
hapansilakkaa. Saaren museo oli vaikuƩava ja katunäkymän kruunasi surströmmingsmainoksilla teipaƩu Rolls Royce. Kävimme myös katsomassa Ulvön keskellä olevan lammen
saaressa olevaa hautausmaata.
Skuleberget saavuteƫin Dockstasta Ohtan taiƩopyörillä, joista on aina matkalla ollut
iloa. Laelle toki menƟin hiihtohissillä katselemaan upeata, 300 m korkeata maisemaa.
Illaksi ehdimme vielä idylliseen Bönhamnin satamaan, missä aleƫin suunnitella paluuta
koƟmaahan. Höga Kustenilla on paljon nähtävää ja hyvät luontopolut palveluineen. Tämä
on ainutlaatuinen katsomisen arvoinen alue eikä sijaitse edes kovin kaukana Hästöstä!
Bönhamnissa saƩui sopiva sääikkuna ja lähdimme aamuvarhaisella yliƩämään Merenkurkun eteläosaa suuntana Suomen Gåshällan. Yöpyminen tapahtui Närpiön Fagerön
satamassa ja siellä syöƟin todella erinomainen leike paikallisessa ravintolassa! Vanha marinerivene Kirribilli bongaƫin uudella omistajalla ja uudella nimellä.
32
HooVeeKoo 4 • 2015
PolƩoainetäydennys tehƟin nopeasƟ Kaskisissa ja sen jälkeen menƟin KrisƟinankaupunkiin, jossa sinne hiljakkoin eläkepäivikseen muuƩanut OV:läinen ystävä järjesƟ meille
kiinnityksen ravintolan terassin kaiteeseen, illallisen ja suihkut heidän kotonaan sekä
käynnit kaupungin kahdessa meriaiheisessa museossa – maanantaista huolimaƩa. Toista museota hoiteli toinen jo aikaa siƩen samalla tavalla KrisƟinankaupunkiin muuƩanut
OV:läinen. Pari yötähän siinä siƩen meni.
Myös Selkämeren rannikko oli Sadulle uusi kokemus ja pistäydyimme Ouraluodon kauƩa
matkalla Luvian saaristoon, missä yövyimme Luvian Vene Kolmio ry:n saaressa paikalliset
veneilijöiden lämmiƩäessä meille saunankin. Tästä oli helppoa kulkea Rauman sisäsaariston läpi Uuteenkaupunkiin, jossa kesämökkivierailun jälkeen menimme Joonaslokin laituriin yöksi. Olimme palanneet ”normaaleille veneilyvesille” josta koƟmatka kulki Kustavin,
Airiston ja Hangon Itämeren PorƟn kauƩa koƟin.
Klasu
m/y Ohta
Höga Kustenilla rannat ovat äkkijyrkkiä, Skrubbanin kohdalla luodaƫin kallion suunnassa alaspäin
ensin 40 m ja siƩen pienen ”hyllyn” jälkeen paljon syvemmälle.
HooVeeKoo 4 • 2015
33
PURJEHDUS ADRIANMERELLÄ – KroaƟan rannikolla
PurjehƟmisen nauƟnto.
27.6. lensimme koleasta Helsingistä SpliƟin. Venesataman ravintolan aurinkoisella terassilla meitä odoƫvat Ritva, Pekka ja Kari ja laiturissa “Ilona”, upea Bavaria 46 Cruiser
-purjevene, vuokraƩu Na Pola Puta d.o.a. -varustamolta. Omistajat ovat Pekan ja Ritvan
ystäviä, heillä on kuusi vuokraƩavaa veneƩä.
“Ilona” oli aivan uusi, täydellisesƟ varusteltu niin teknisesƟ kuin asumistakin varten. Maston sisään rullautuva isopurje, keulapurje, 53hv mooƩori, kumilauƩa ja kaikki navigoinƟtekniikka. Mahtava salonki-pentry, 3-4 hyƫä, 3 kylpyhuoneƩa, max 9 henkilöä, joten
meille viidelle oli Ɵlaa ruhƟnaallisesƟ. Kauniissa salongissa emme istuneet kertaakaan
vaan aamukahvista viimeiseen yömyssyyn aina ulkona lämpimässä.
Myöhään iltapäivällä Pekka ajoi meidät toƩuneesƟ ulos ahtaasta satamasta, siƩen Marjanin niemen ympäri itään päin. Rantakalliot ovat jyrkkiä ja metsäisiä. Miten noihin vanhoihin linnamaisiin taloihin pääsee maitse, kun ne roikkuvat rinteillä?
Auringon laskiessa saavuimme pitkän lahden pohjukkaan Drvenik Velin kylän satamaan.
Laituripaikat olivat täynnä, kyljiƩäin kiinniƩyneen kumiveneen kippari varmaan satamabaarissa iltaa vieƩämässä... Jäimme redille. Pieni rantaravintola näyƫ rähjäiseltä, muƩa
kala oli tuoreƩa ja talon viini kylmää. Mitä muuta voikaan toivoa?
Aamulla Ritva ja Kari olivat hakeneet rannalta tuoreƩa leipää ja auringon kypsyƩämiä tomaaƩeja, kaapista löytyi iso espressopannu ja aamiaisella suunniƩelimme päivän pitkää
purjehdusta Skradiniin.
34
HooVeeKoo 4 • 2015
Suuntasimme puolipilvisessä, lämpimässä vastatuulessa pohjoiseen. Luovimalla matkaan
ei olisi riiƩänyt koko päiväkään, vaihdoimme parin tunnin kuluƩua mooƩorille. Käännyimme Sibenikin kaupungin ohi mutkiƩelevaan lahteen, joka jatkuu kymmeniä kilometrejä sisämaahan. Karuilla rannoilla on simpukkaviljelmiä, oliivitarhoja, jokunen kylä ja
satama ja kaksi lahden yliƩävää huikeaa siltaa.
Skradinissa oli kaupunki jo ennen kuin roomalaiset valloiƫvat Illyrian. Se tuhoutui kansainvaellusten aikana, nykyinen linnoitus ja vanhimmat talot ovat keskiajalta. AlueƩa
ovat hallinnet paikalliset ylimykset, oƩomaanit, venetsialaiset, taas paikalliset, Napoleonin Ranska ja Itävalta-Unkari.
Kaupungissa on iso huvivenesatama, josta saimme laituripaikan, kauppoja paikallisille ja
vierailijoille ja paljon ravintoloita ja baareja. Illan pimetessä ja kuun noustessa söimme
terassilla kaupungin yllä. Kalaa, erilaisia simpukoita, mustekaloja, isoja rapuja, pieniä rapuja.
Skradin on Krkan suuren, yli 100 km2 luonnonpuiston laidalla. Rehevissä metsissä virtaavat lopuƩomat purot, kosket ja lammet milloin vihreinä ja tyyninä puiden varjossa
milloin solisevina ja kuohuvina rinteillä. Ne purkautuvat lopulta valtavana vesiputouksena uimiseenkin sopivien suvantojen kauƩa Krka-jokeen. Pienet vuorolaivat kuljeƩavat
vierailijoita puistoon, jossa on mukavia puisia kävelypolkuja kahviloineen ja pitkiä, vaaƟvia vaellusreiƩejä.
VarusƟmme veneƩä, seuraavassa satamassamme, Zakanissa, ei ole kauppaa, sähköä eikä
veƩä.
Skradissa KRKAn luonnonpuiston putous.
HooVeeKoo 4 • 2015
35
Purjehdimme mukavassa myötätuulessa KornaƟn kansallipuistossa. Paapuurissa aukesi
Adrianmeri, styyrpuurin puolella kohosivat jyrkät, karut saaret. Vesi oli kirkasta, heleänsinistä ja syvää. Näiltä saarilta venetsialaiset hakkasivat metsät kaupunkinsa ja laivastonsa rakennustarpeiksi 1600-luvulla, nyt saaret ovat kuivia, paljaita ja auƟoituneita, vain
joissain kylissä on kesäisin venesatama. Rinteille on aikoinaan rakenneƩu lopuƩomia kiviaitoja. MooƩoriveneilijälle tämä hiljaisuus on ihmeellistä, vain tuulen ääni kuuluu purjeissa ja veden solina ja loiske veneen kyljissä.
Kiinnityimme Zakanin pieneen satamaan täkäläiseen tapaan. Peräköydet laituriin, keulaa
varten nostetaan rantamiehen avulla vedestä laiturin ja satama-altaan pohjan väliin kiinnitetyt köydet. Sivutuulessa ja ahtaassa melkoinen operaaƟo, muƩa sekin sujui ilta illalta
tyylikkäämmin.
Tässä satamassa ei todellakaan ollut veneille sähköä eikä veƩä, muƩa sen sijaan eleganƫ,
moderni gourmet-ravintola. Satama täyƩyi, kiirehdimme varaamaan pöydän illaksi, tänne rantaudutaan syömään.
Ilta oli lämmin, nauƟmme kuohujuomamme terassilla. Ruuassa maistuivat dalmaƟalaiset
perinteet, tuoreet raaka-aineet ja keiƫömestarin kekseliäisyys; tämä oli matkamme hienostunein ateria. Ravintolan takana on oliivi- ja viinitarhat, kasvimaat ja yrƫviljelmät, kovan työn takana tässä kuivassa maastossa. Muuten saaressa kasvaa matalaa pensaikkoa,
kuivuuƩa sietäviä, helteessä tuoksuvia villiyrƩejä ja notkoissa muutamia puita. Kallioiden
huiput ovat paljasta kivirakkaa.
Aurinko paistoi lämpimäsƟ, tuuli oli oikeansuuntainen, oli lomapurjehƟjan unelmasää,
kun teimme matkaa kohƟ Vruljen saarta. Avaralla lahdella meille huiskuteƫin ensimmäiseltä ja toiseltakin laiturilta, veneistä oli kilpailua. Jatkoimme kuitenkin pohjukkaan
saakka, Antjen ravintolan eteen. Vene kiinni, siƩen tärkeä kysymys, mitä halusimme päivälliseksi. Isäntä esiƩeli kivilaituriin rakennetuissa sumpuissa uivaa ruokalistaa, sieltä valitsimme alkupalasimpukoita ja monenlajisia pääruokakaloja.
Kylä on talvisin auƟo, muƩa vanhempi väki tulee tänne lapsenlapsineen kaupungeista
koko kesäksi. Ravintolat ja niille kalastaminen, vaatehuoneen kokoinen kauppa, oliiviöljyä, matkamuistoja ja hunajaa veneilijöille, kaikki antaa töitä. Muutaman mutkiƩelevan
kujan laidalla olevat talot ovat pieniä ja kivisiä, ovet matalia ja jokaisella pihalla on kasvimaa ja oliivi- ja hedelmäpuita. Saaren korkeimmalta kohdalta näkyi koko KornaƟn saaristo kellumassa meren ja taivaan sinessä.
Seuraava yöpymispaikkamme oli Opat, taas yksi kaunis suojainen kyläsatama, jossa sai
hyvää kalaruokaa. Sieltä jatkoimme kohƟ Rogoznicaa, pikkukaupunkia, jonka kyljessä on
Marina Frapan suuri satama. Siellä on 450 venepaikkaa, tusina ravintoloita ja baareja,
merenpinnan alla oleva akvaariomainen yökerho, kaikki mahdolliset palvelut. Suurimpia
megajahteja kiilloƩaa miehistö, helat hohtavat, pölyhiukkaakaan ei näy missään, aurinkokatosten alle katetaan posliinia ja kristallilaseja.
36
HooVeeKoo 4 • 2015
Viimeinen purjehduspäivä. Suunta oli kohƟ SpliƟä, nosƟmme purjeet ja poksauƟmme
pullon shamppanjaa, malja upealle viikolle. Pitkän purjehduksen ja uimatauon jälkeen
kiersimmemme haikeina Marjan-niemen ympäri “Ilonan” koƟsatamaan.
Kazantzakista mukaillen, onnellinen on se, joka ennen kuolemaansa saa purjehƟa Adrianmerellä. Tänne on päästävä uudelleen.
Mukana kapteeni Pekka Lieppinen, försƟ Ritva Hongell, entertainment manager Kari Pihl,
greenhorn deckhand Kai ja Merja Laurila
Ilona Vruljen saarella ravintola Anten laiturissa.
Ravintola Zakanin terassilla ennen gourmet-illallista.
HooVeeKoo 4 • 2015
37
VENEILYKESÄN PARHAITA SATAMIA
Kesälomamatkamme alkoi perinteisesƟ
heinäkuun alussa ja kesälomaan olimme
varanneet aikaa kolme viikkoa. TavoiƩeemme oli tänä kesänä löytää uusia mielenkiintoisia vierasvenesatamia.
Örön vierasvenesatama 59 48`40``N, 22
20`13``E
Ensimmäinen uusi kohde meille oli veneilijöille vasta avaƩu linnakesaari Örö, joka on
ollut armeijan käytössä 100 vuoƩa ja nyt
täällä on mahdollista vierailla siviilienkin.
Satama oli eriƩäin suosiƩu, joten suosiƩelen etukäteisvarausta osoiƩeessa
hƩp://oro.koutavaraus.fi/varaus.
Saari tarjosi meille monipuolisia nähtävyyksiä ja kokemuksia. Parhaiten saimme tutustua mielenkiintoiseen saaren historiaan
opastetulla kierroksella. Örön luonto oli
hämmentävä, n. 200 hehtaaria luonnonƟlaista metsää, hiekkaisia ja kivisiä rantoja,
niemennokkia sekä hienoja ketoja ja nummia. Hiekkarannoilla kasvaa monia meillä
harvinaisia kasveja, joita ei löydä muilta
saarilta.
Aspö.
EnƟnen armeijan ruokala toimi laadukkaana ravintolana, hyvä ruoka, sekä lounas eƩä
illallinen, suosiƩelen. EnƟsessä soƟlaskodissa tanssiƫin orkesterin tahdiƩama kesän ensimmäiset valssit, humpat ym. SoƟlaskoƟmiljöö oli nostalgiaa itselleni, toimin pitkään
vapaaehtoistyössä soƟlaskoƟsisarena enƟsessä koƟkaupungissani Kokkolassa.
Aspö 59 57`00`P, 36 36`90``I
Toinen kohde oli Aspön kyläsaari, vuosia on vierähtänyt kun täällä on poikeƩu viimeksi.
Pitkä kävelyretki saarella, ihanat saunan löylyt ja vilvoiƩelut, jonka jälkeen saimme nautƟa kesäillasta haitarimusiikkia kuunnellen; tästä ei kesäpäivä parane. Menimme saarelle
torstaina ja viikonloppuna olivat Aspön perinteiset musiikkijuhlat.
Perjantaina ennen lähtöämme poikkesimme kylän kirkkoon, jossa oli lauluryhmä Pentafon harjoiƩelemassa sunnuntain konserƫa varten. Tässä viiden hengen ryhmässä oli
tuƩavapariskunta, joka meidät nähtyään lauloi vain meille kahdelle. Tämä hetki säilyy
aina sydämessäni.
38
HooVeeKoo 4 • 2015
Österskär 59 58`00``P, 21 36`90``I
Ahvenenmaan rajalla sijaitseva enƟnen kalastajakylä, jossa ei ole enää talviasutusta, vain
kesäasukkaita muutama perhe. Virallista vierasvenesatamaa ei ole, muutama venepaikka ja vapaaehtoinen rantautumismaksu (15 € posƟlaaƟkkoon). Saarella oli mahdollisuus
vuokrata sauna ja ostaa ahvenia joko tuoreena tai savusteƩuna.
Rödhamn 59 59`10``P, 20 06`11``I
Vierasvenesatama sijaitsee Maarianhaminaan mennessä, saaren eteläkärjessä. Paikka on
varsin ruuhkainen ruotsalaisveneilijöiden suosimasta satamapaikasta johtuen. Luontoretki saarelle ja käynƟ luotsiaseman museossa olivat käymisen arvoisia.
Kastelholm 60 13`70`P, 20 04`80``I
Maarianhaminasta suuntasimme Kastelholmaan. Matkan varrella varasin jo pöydän illaksi Michael Björklundin luotsaamaan Smakbyn ravintolaan. Ravintola tai krouvi, joksi
henkilökunta mielellään kutsuu paikkaa, yliƫ odotukseni. Tila oli avara ja Ɵlava, vaikka
kaikki pöydät täyƩyivät illan miƩaan. Smakbyn kellarissa kypsennetään Ɵslaamon omia
juomia tammitynnyreissä.
Keiƫö oli avoin Ɵla ravintolaan, joten voit
itse seurata Ɵlaamasi ruuan valmistusta.
Paras ***** nauƫmani illallinen, alkuruuat
ja pääruuat oli jo ruokalistassa suunniteltu
täydentämään toisiaan, helppo valita ruokakokonaisuus.
Aikaa kannaƩaa varata tähän paikkaan,
tarjoilu oli vähän hidasta ravintolan ollessa
täynnä. Samassa Ɵlassa löytyy myymälä,
josta voit hankkia herkkuja koƟin tai tuliaisiksi.
Seuraavana päivänä olikin ohjelmassamme linnaan ja ulkoilmamuseoon ja näiden
historiaan tutustuminen. Täältä matka jatkui Korppooseen Verkanin vierasvenesatamaan, joka on kuuluisa maukkaista pihveistään.
Tällä matkalla yövyƫin viidessätoista eri satamassa, joista edellä mainitut jäivät erityisesƟ mieleeni.
UuƩa veneilykesää odotellen
Seija
Paluumatkalla.
HooVeeKoo 4 • 2015
39
TAPAHTUMAKALENTERI 2016 kevät (alustava)
Tammikuu
La 23 – 31
Boot 2016 Dusseldorf, venenäyƩely
Helmikuu
Pe 12 – 21
Vene16Båt, Helsingin venemessut
Maaliskuu
Pe 4 – 13
Allt för Sjön, Tukholman venenäyƩely
HuhƟkuu
Toukokuu
Su 1
12:00
Kesäkuu
HooVeeKoo lehƟ ilmestyy
Yhdistyksen kevätkokous
Katsastajien yhteispalaveri
JäsenvarƟoinƟ alkaa
Lipun nosto HVK:lla
Viirin nosto Hästöuddenissa
Veneiden 1. yhteislasku
Katsastusillat alkavat
Uusien jäsenten infoƟlaisuus
Veneiden 2. yhteislasku
Siivoustalkoot ja tutustumista Hästössä
Katsastusillat jatkuvat (tässä kuussa myös viimeinen virallinen)
Eskaaderiretki Tallinnaan
Siivoustalkoot telakoinƟalueilla (pakollinen kaikille niille jäsenille,
joilla vene on ollut telakoituna kerhon alueilla joko säilytyspukeilla
tai trailereilla)
Juhannus Hästössä
HALLITUKSEN KOKOUKSET ovat n. kerran kuukaudessa (ei kesä-heinäkuussa)
Ne tapahtumat, joissa ei ole päivämääriä, tarkentuvat myöhemmin.
Tapahtumakalenterin ajantasaisimmat Ɵedot näet neƫsivuilta:
hƩp://humallahdenvenekerho.fi/kalenteri
Jäsenistöä informoidaan myös sähköposƟtse, joten varmistathan posƟn saapumisen
ilmoiƩamalla ajantasaisen sähköposƟosiƩeesi yhdistyssihteerille
[email protected]
40
HooVeeKoo 4 • 2015
HALLITUKSELLE ESITETTÄVÄT ASIAT
Hallitukselle esiteƩävät asiat on toimiteƩava kirjallisena viimeistään viikkoa ennen hallituksen kokousta kerhon yhdistyssihteerille osoiteƩuna osoiƩeella:
Humallahden Venekerho – Hummelvikens Båtklubb HVKry
yhdistyssihteeri
Rajasaarenpenger 6
00250 Helsinki
sähköposƟ: [email protected]
TOIMISTON AUKIOLOAJAT
Talvikauden toimisto on kiinni ja toimihenkilöt tavoiƩaa silloin parhaiten sähköposƟtse ks. yhteysƟedot neƫsivuilta
Hallitus (hƩp://humallahdenvenekerho.fi/jasenet/toimikunnat) tai
Toimikunnat (hƩp://humallahdenvenekerho.fi/jasenet/toimikunnat-2)
Kerhon toimisto talvilevossa.
HooVeeKoo 4 • 2015
41
ZZZQDXWLFDOSDUWQHUVÀ
JEANNEAU
MERRY FISHER 795
TYYLIKKÄIN JA VIILEIN WEEKENDER
+ MERCURY EFI 150XL
ALKAEN 56 010 €*
42
KANSAINVÄLINEN
HooVeeKoo
4 • 2015
VENEVÄLITYS
UUSI JÄSENREKISTERI SUULI
Suomen Purjehdus ja Veneily (SPV) siirtyy marraskuun aikana uuteen jäsenƟetojen rekisterijärjestelmään, joka on nimeƩy Suuliksi. Humallahden venekerho käyƩää muiden
veneilyseurojen tavoin SPV:n rekisterijärjestelmää jäsenƟetojensa ylläpitoon ja uudistuksen myötä toiminnallisuudet päiviƩyvät tälle vuosikymmenelle. Suuliin toteutetaan
ensimmäisessä vaiheessa perustoiminnallisuus, eli seura-, jäsen-, ja venerekisterit sekä
toimihenkilöiden pätevyyksien hallinta, muƩa jo näissä on paljon uuƩa ja paranneltua
toiminnallisuuƩa nykyiseen verraƩuna.
Kaikilla rekisteriin merkityillä jäsenillä tulee olemaan käyƩöoikeudet järjestelmään ja
heillä on oikeus katsella omia Ɵetojaan sekä päiviƩää omia yhteysƟetojaan. Tämä on
selkeä parannus nykyiseen järjestelmään ja helpoƩaa huomaƩavasƟ rekisterinpitäjän
työtä, kun jäsenet voivat tehdä itse muutoksia omiin Ɵetoihinsa.
Ilmoitus käyƩäjätunnuksen luomisesta ja ohjeet Suuliin kirjautumisesta lähetetään
kullekin jäsenelle määriteltyyn sähköposƟosoiƩeeseen. Tästä syystä kaikkien on syytä
päiviƩää oma, ajantasainen sähköposƟosoiƩeensa yhdistyssihteerille, mikäli sähköposƟosoite on hiljaƩain muuƩunut tai sitä ei ole kerhon Ɵedossa:
[email protected]
HooVeeKoo 4 • 2015
43
Veneiden 1. yhteisnosto 2015