1. No category

SUOMI KASVU-URALLE
Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi 2020
Korkeakouluneuvos Ari Saarinen
KT 2020 -työryhmä; prosessikuvaus
Työryhmä
VATT toimiala skenaariot
(2011 - 2030)
Opetushallitus
(koulutustarvelaskelmat,
poistuma jne.)
Aluejaosto
Aikuiskoulutusjaosto
Tohtorikoulutusjaosto
Sidosryhmäyhteistyö
Ehdotuksen laadinta
Tutkintotavoitteet
v. 2020
Työryhmän esitys
Työryhmän raportti
Luovutus ministeriölle
Lausuntokierros
(Menettelyä ei vielä vahvistettu)
Valmis
(12.6.2015)
6/2015
Aluekysely
Toimialakysely
Erilliskuulemiset (EK,
KL, STM, OKM, Sitra)
Seminaarit;
asiantuntija kuulemiset
Esityksen luonnos
13.5.2015 seminaari
Sidosryhmien
mahdollisuus antaa
lausunto (25 kpl)
VATTin politiikkaskenaarion pääpiirteitä
työllisyyden kehityksestä vuoteen 2030
Taustalla edellisen hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteet
Aiemmin Suomen viennin ja talouskasvun vetureina toimineiden toimialojen
yritykset eivät ole onnistuneet säilyttämään 2000-luvun alun
kilpailuasemiaan globaalien kysyntäolosuhteiden heikentymisen jälkeen.
Suomen tuotantorakenteeseen liittyvä ongelma tällä hetkellä on se, ettei
nopean arvonlisäyksen kasvun aikaansaavia toimialoja näytä juuri nyt
löytyvän Suomesta.
Suomen talous on entistä riippuvaisempi kotimaan yksityisen sektorin
kehityksestä ja työvoimatarjonnan määrästä.
Mitä enemmän Suomen taloudessa on tarjolla työvoimaa ja mitä enemmän
ihmiset ovat valmiita ottamaan tarjolla olevaa työtä vastaan, sitä
nopeammin kokonaistuotanto tulevaisuudessa kasvaa.
Työllisyyden ennakoidaan kasvavan erityisesti palvelualoilla,
energiasektorilla ja alkutuotannossa sekä laskevan samaan aikaan
teollisuudessa ja julkisella sektorilla.
Työvoiman kysyntäennusteet 2011-2030
Politiikkaskenaario
Työvoiman kysyntä ja ammattirakenteen muutos (VATT)
• Työvoiman kysynnän kasvu 270 000
• Toimialojen ammattirakenne (ammattiryhmien %-osuudet) on
pidetty vuoden 2011 mukaisina ennakointijaksolla 2011-2030
Poistuma vuoden 2011 työllisistä (VATT)
• 1 140 000
• 47 %
• Keskimäärin 58 000 /v
Työttömyysaste 6,9 % vuonna 2030
Työryhmän ennakointityön lähtökohtia
Hyväksymmekö ennusteiden mukaisen tulevaisuuskuvan sellaisenaan?
Voidaanko ennusteen mukaista tulevaisuuskuvaa muuttaa? Millaisia
korjausliikkeitä tämä edellyttää? Millainen on tavoitteellinen Suomen
elinkeinorakenne vuonna 2030?
Millaisia uusia kasvualoja tai -aihioita on nähtävillä?
Mitä toimenpiteitä edellyttää toimialojen arvonlisän kasvattaminen ja
avautuvien työpaikkojen lisääminen?
Miten työvoiman riittävyys turvataan, jos nuorisoikäluokka ei riitä kaikkeen?
Millaista toimialarajat ylittävää osaamista tarvitaan?
Mikä on tarkoituksenmukainen koulutustarjonnan jakautuminen
korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välillä? Mikä on suhde
lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä? Mikä on aikuiskoulutuksen rooli?
Voidaanko tavoitteellista elinkeinorakennetta määrittää vai luoda
pikemminkin osaamisen kehittämisellä edellytyksiä sen uudistumiseen?
Kasvun eväät
Työryhmä näkemyksen mukaan politiikkaskenaariota on tarpeen täydentää
tavoitteellisemmalla ja kasvuhakuisemmalla tulevaisuuskuvalla, jossa
huomioidaan laadullisia toimintaympäristön muutostekijöitä, joita ei ole
voitu ottaa huomioon ko. makrotalousmallissa.
Suomi on edelleen vientituotannon osalta melko yksipuolinen maa, mikä on
osoittautunut talouden vakaan kehityksen kannalta ongelmalliseksi.
Tarvitsemme tulevaisuudessa uutta korkean jalostusarvon teollisten
tuotteiden ja palveluiden vientituotantoa paitsi uusien työpaikkojen
luomiseen niin hyvinvointivaltion edellytysten turvaamiseen
Tulevaisuuden haasteena on se, kuinka suomalaiset yritykset pääsevät
vastaamaan arvonlisäyksen kannalta strategisesti tärkeimmistä
toiminnoista ylikansallisissa arvoverkoissa.
Tällä hetkellä globaaleihin arvoketjuihin liittyy erityisesti digitalisaation,
robotisaation ja automatisaation aiheuttama murros.
Kasvun eväät…
Suomen elinkeinorakenteen kasvupotentiaaleja ovat erityisesti korkeaa
arvonlisää tuottavat teollisuuden palveluvientialat, uudet
osaamisintensiiviset paikasta riippumattomat ja skaalautuvat palvelut,
biotalous ja uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva energiantuotanto,
cleantech, koneiden ja laitteiden valmistus (esim. meriklusteri), luovat alat
sekä matkailu- ja elämysklusteri.
Digitaalisuus mahdollistaa julkisissa ja yksityisissä palveluissa
tuottavuuden kasvuhyppäyksen sekä uusien digitaaliseen
palvelutuotantoon ja käyttäjälähtöisiin innovaatioihin perustuvien
työpaikkojen syntymisen.
Työpaikkamäärältään kasvavien paikasta riippumattomien ja skaalautuvien
palveluyritysten työntekijöissä on selvästi enemmän korkeakoulutettuja
kuin muissa yrityksissä, joka tulee huomioida tutkintotavoitteita
asetettaessa.
Heikosti
Skaalautuva?
Erittäin hyvin
Jalostusarvoltaan 10 suurinta toimialaa
•Vähittäiskauppa erikoistumattomissa
myymälöissä
•Muiden tavaroidenvähittäiskauppa
erikoismyymälöissä
•Muu maaliikenteen henkilöliikenne
•Ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta
•Muiden kotitaloustavaroiden vähittäis•kauppaerikoismyymälöissä
•Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus
•Muut henkilökohtaiset palvelut
•Kiinteistöalan toiminta palkkio- tai
sopimusperusteisesti
•Kiinteistönhoito
•Ateria- ja vast. ravitsemispalvelut
•Arkkitehti- ja insinööripalvelut ja niihin
liittyvä tekninen konsultointi
•Muiden koneiden, laitteiden ja
tarvikkeiden tukkukauppa
•Taloustavaroiden tukkukauppa
•Liikkeenjohdon konsultointi
•Laskentatoimi, kirjanpito ja
tilintarkastus; veroneuvonta
•Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan
tukkukauppa
•Moottoriajoneuvojen osien ja
varusteiden kauppa
•Lakiasiainpalvelut
•Yksityiset turvallisuuspalvelut
•Messujen ja kongressien järjestäminen
•Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä
toiminta
•Langattoman verkon hallinta ja palvelut
•Kustannustoiminta
•Langallisen verkon hallinta ja palvelut
•Muut rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja
eläkevakuutustoiminta)
•Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden
tukkukauppa
•Mainostoiminta
•Agentuuritoiminta
•Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus
ja niihin liittyvät palvelut; verkkoportaalit
•Muu koulutus
•Omien tai leasing-kiinteistöjen vuokraus
ja hallinta
•Tieliikenteen tavarankuljetus ja
muuttopalvelut
•Siivouspalvelut
•Työvoiman vuokraus
•Lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut
•Liikennettä palveleva toiminta
•Moottoriajoneuvojen kauppa
•Postin yleispalvelu
•Muut terveydenhuoltopalvelut
•Rautateiden henkilöliikenne,
kaukoliikenne
•Muu erikoistunut tukkukauppa
•Matkustajalentoliikenne
•Pankkitoiminta
•Tekninen testaus ja analysointi
•Muu liike-elämää palveleva toiminta
•Meri- ja rannikkovesiliikenteen
henkilökuljetus
•Muualla luokittelemattomat
erikoistuneet palvelut liike-elämälle
•Eläinlääkintäpalvelut
•Työnvälitystoiminta
•Henkilökohtaisten ja
kotitaloustavaroiden vuokraus ja leasing
•Rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut
•Luonnontieteen ja tekniikan tutkimus ja
kehittäminen
•Moottoriajoneuvojen vuokraus ja leasing
•Elokuva-, video- ja televisioohjelmatoiminta
•Omaisuudenhoitotoiminta
•Maatalousperäisten raaka-aineiden ja
elävien eläinten tukkukauppa
•Vakuutus- ja eläkevakuutustoimintaa
avustava toiminta
•Kääntäminen ja tulkkaus
•Taideteollinen muotoilu ja suunnittelu
•Varauspalvelut, matkaoppaiden palv.
ym.
Heikosti
Jossain määrin
Erittäin hyvin
Paikasta riippumaton?
Yksityiset palvelut kasvun lähteenä. AliYrkkö-Pajarinen-Rouvinen. ETLAraportteja 36/2014
Kasvun eväät…
Sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi on tarpeen hyödyntää
mahdollisimman laajasti teknologian ja digitaalisuuden mahdollistamaa
tuottavuuden kehittämistä, mutta myös innovaatioita organisaatio- ja
tehtävärakenteen uudelleenorganisoimiseksi sekä hyvinvointipalveluiden
käyttäjälähtöisyyden sekä laadun parantamiseksi.
Kasvuyritysten (erityisesti pk-sektori) työvoima-, koulutus- ja
osaamistarpeisiin tulee vastata tiiviimmällä koulutus- ja elinkeinopolitiikan
yhteistyöllä.
Panostuksia tarvitaan myös nykyisen elinkeinorakenteen työvoiman
uusintamiseen (työvoimapoistuma) ja osaamisen kehittämiseen. Näiden
alojen työvoimatarpeen tyydyttämiseksi tarvitaan nuorten lisäksi kaikkien
työvoimareservien hyödyntämistä ja työperäisen maahanmuuton
lisäämistä.
Kasvualoja – työllisten määrän näkökulma
VATT-politiikkaskenaario
(VATT 2015)
Maakuntien liitoille osoitetun
kyselyn perusteella eniten
työllisyyttä kasvavat alat
(OPH 2015)
Koulutustoimikuntien näkemys
uusista aloista, joista voisi 10-15
vuodessa muodostua merkittävä
työllistäjä ja/tai vientitulojen
lähde?
(OPH 2014)
Liike-elämän tekniset palvelut
Sähkö-, lämpö- ja vesihuolto
Kiinteistönhoito ja
ympäristönhuolto
Terveyspalvelut
Elintarvikkeiden ja juomien
valmistus
Rakentaminen
Järjestöt
Sosiaalipalvelut
Metsätalous ja -teollisuus
Liike-elämän kaupallis-hallinnolliset
palvelut
Kuljetus
Muut palvelut
Terveys- ja sosiaalipalvelut sekä
terveysteknologia
Puunjalostus, metsäteollisuus ja
biotalous
Matkailu
Kiinteistönhoito- ja ala
Cleantech
Energiaklusteri
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta
Kuljetus ja logistiikka
Elintarvikeklusteri
Koulutus
ICT
Muut palvelut
Terveys- ja hyvinvointi sekä
terveysteknologia,
Matkailu
Biotalous ja metsäteollisuus
Elintarviketeollisuus
Urheilu ja liikunta
Logistiikka ja liikenne
Kiinteistöt, pientalot
(ylläpitopalvelut)
Koulutusvienti
Puhdas luonto ja vesi
Tietoturvaosaaminen + KYBER
Rakennusteollisuus
Kemian teollisuus
Kasvualoja – muita näkökulmia
Suomi uuteen nousuun –
toimialat, joissa Suomen
kansantaloudellinen etu oli
suurin vuonna 2010
(Pohjola 2014)
Suomen maaraportin
näkemykset Suomen
kasvualoista
(Euroopan komissio 2015)
Jalostusarvoltaan suurimmat
palvelutoimialat, joilla on suurin skaalaetu
ja ovat eniten paikkariippumattomia
(ETLA 2014)
Paperi ja paperituotteet
Sahatavara ja puutuotteet
Tietojenkäsittelypalvelut
Metallien jalostus
Öljytuotteet
Rakentaminen
Muut koneet ja laitteet
Muut liike-elämän palvelut
Biotalous
Tieto- ja viestintätekniikan
palvelualat
Liike-elämän palvelut
Tukipalvelut
Kemianteollisuus
Metalliteollisuus
Tieteelliset, tekniset ja
hallinnolliset palvelut
Ohjelmistot, konsultointi ja siihen
liittyvä toiminta
Langattoman verkon hallinta ja palvelut
Kustannustoiminta
Langallisen verkon hallinta ja palvelut
Muut rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja
eläkevakuutustoiminta)
Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden
tukkukauppa
Mainostoiminta
Agentuuritoiminta
Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus
ja niihin liittyvät palvelut; verkkoportaalit
Digimurros ja työllisyys
Aikaisemmin globaalien arvoketjujen ja työtehtävien rakenteiden murros koski vain tiettyjä
toimialoja, mutta erityisesti digitalisaation myötä se koskettaa lähes kaikkia työtehtäviä kaikilla
toimialoilla.
Oxfordin yliopiston tutkimuksessa arvioidaan, että jopa 47 % Amerikan työpaikoista on
vaarassa kadota ja korvautua automaatiolla lähimmän 10–20 vuoden kuluttua.
On arvioitu, että teollisuuden työpaikoista Suomessa noin 30 % eli noin 100 000
henkilötyövuotta muuttuu lähitulevaisuudessa digitalisaation myötä.
Siirtyminen digitaaliseen palvelutalouteen murentaa teollista kulttuuria mm.
teollisuusautomaation, ulkoistuksen ja alihankinnan, digitaalisen tuotannon ja uusien
palveluiden välityksellä.
Useiden selvitysten mukaan teollisuuden menestyminen perustuu tulevaisuudessa
tavaranvalmistuksen ja digitaalisen palvelutuotannon yhdistymiseen teollisessa internetissa.
Teollinen internet = tavaranvalmistuksen ja digitaalisen palvelutuotannon sulautuminen
Digitaalisuuden mahdollistaman tuottavuushyppäys on erityisen tärkeää aloille, joilla on
hyödynnetty vain osittain teknologian luomia mahdollisuuksia liiketoimintaprosessin eri
vaiheiden tehostamiseen
Digitaalisen toimintaympäristön vahvistaminen edellyttää valmiuksien kehittämistä erityisesti
organisaatiomuutoksiin, uusiin tuotteisiin ja toimintatapoihin.
Digitaalisuuden vahvistumisen vaikutuksia koulutuksen
ja osaamisen kehittämiseen
Teknologinen kehitys vaikuttaa työmarkkinoiden osaamisrakenteisiin niin, että
korkeaa osaamista edellyttävät tehtävät ja ei-rutiininomaiset suorittavan tason
tehtävät kasvattavat osuuttaan suhteessa keskitason tehtäviin, joissa
edellytetään rutiinitoimintoja ja kognitiivisia taitoja.
Digitaalisuuden hyödyntämisen edellytyksissä Suomi on kärkijoukkoa, mutta
hyödyntämisessä ja käytössä kuitenkin vain keskikastia.
Tuottavuusanalyyseissä tämä näkyy viime vuosien kokonaistuottavuuden
romahtamisena.
Tarvitaan panostuksia yritysten kyvykkyyteen ja yleisiin toimintaedellytyksiin,
yrittäjyyteen sekä koulutus-, tutkimus- ja innovaatioympäristöihin.
Digitaalisuuden vahvistumisen vaikutuksia koulutuksen
ja osaamisen kehittämiseen…
Erityisesti digitaalisuus ja teollisen Internetin murroksellinen luonne haastaa osaamisen kehittämisen
perinteisiä toimintamalleja. Teollisen Internetin soveltaminen vaatii poikkitieteellistä, systeemistä osaamista ja
kykyä yhdistää ohjelmistot tuotteisiin ja palveluihin. Osaamista tulee kehittää ainakin seuraavilla tasoilla:
•
•
•
•
•
•
Korkeakoulutuksen tulee tukea vahvaa perusosaamista, johon yhdistyy yhä useammin erilaisia koulutusalat
ylittäviä osaamisyhdistelmiä (tutkintojen suorittamisen loppuvaiheessa) tai aikuiskoulutuksena. Tekniikan ja
liikenteen alan sekä luonnontieteiden alan koulutustarjonnan riittävyys turvataan ja perustaitoja voidaan tarjota
myös muiden alojen koulutuksen omaaville.
Valmistuvien korkeakoulu- ja AMK-insinöörien sekä asentajien ilmiöpohjaista kouluttamista kehitetään.
Yliopistokoulutuksessa tarvitaan entistä enemmän painotusta ilmiöpohjaiseen koulutukseen sekä ilmiöiden ja
kompleksisuuden hallintaan. Eri koulutusasteiden opetuksen kytkentää yritysten tai julkisen sektorin TKI-toimintaan
tulisi vahvistaa.
Johtamistaitoja teknologia- ja liiketoimintamurroksessa vahvistetaan.
Tuotekehitysammattilaisten teknologiaosaamista tulee uusintaa.
Tuotantoon liittyvä suunnittelu- ja prosessiosaaminen nousee yhä tärkeämpään rooliin. Ohjelmisto-osaamisen
merkitys kasvaa, ja sitä tulisi sisällyttää jatkossa jo peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa annettavaan
opetukseen.
TKI-rahoituksen määrää tulee nostaa tutkimuksen relevanssin ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Kasvualojen
vahvistamiseksi tulee tehdä suunnattuja panostuksia, joihin korkeakoulut, ministeriöt ja alueiden toimijat ovat
yhteisesti sitoutuneet.
Politiikkaskenaario vs. työryhmän ”kasvu-ura”
(työllisten määrän muutos v. 2012-2030)
Tutkintotarpeet 2020-luvulla
Tutkintotavoitteet koulutusasteittain 2020-luvulle
60%
50%
51%
50%
50%
40%
28%
30%
31%
29%
21%
20%
19%
21%
10%
0%
Ammatillinen
peruskoulutus
Ammattikorkeakoulututkinto
Kesu 2011-2016 tutkintotuotos
Tutkinnot 2011-2013 ka
Yliopistotutkinto
KT 2020 esitys
Työryhmän esitys tutkintotavoitteista
koulutusasteittain
40 000
35 000
Akselin otsikko
30 000
25 000
20 000
15 000
10 000
5 000
0
Tutkinnot 2011-2013 ka
Ammatillinen peruskoulutus
Ammattikorkeakoulututkinto
Yliopistotutkinto
* Muu koulutus 1650 tutkintoa
36 027
22 078
13 943
Kehittämissuunnitelma
2011-2016
tutkintotavoite
37 520
19 421
15 142
Työryhmän esitys
35 635
20 390
15 115
*
Työryhmän esitys kuvitteellisena aloittajatarpeena
Laskennallinen aloittajatarve
Nykyläpäisy 63%*
Tavoiteläpäisy75% Tavoiteläpäisy 100%
Ammattikorkeakoulut
32 400
27 200
20 400
Yliopistot
24 000
20 200
15 100
*Läpäisyaste laskettu ammattikorkeakouluissa 6,5 vuodessa tutkinnon
suorittaneet. Yliopistoissa 9 vuodessa tutkinnon suorittaneet.
Tutkintotavoitteet koulutusaloittain 2020-luvulle
Työryhmän esitys ammatillisen peruskoulutuksen
tutkintotarpeista 2020-luvulla
Työryhmän esitys ammattikorkeakoulutuksen
tutkintotarpeista 2020-luvulla
Työryhmän esitys yliopistokoulutuksen
tutkintotarpeista 2020-luvulla
MUUTOSSUUNTIA KOULUTUSALOJEN SISÄLLÄ
Ammatillisessa koulutuksessa
•
•
•
Tutkintotarve kasvaa määrällisesti eniten sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Opintoaloista kasvaa eniten sosiaalija terveysalan (yhteiset tutkintotarpeet)
Suhteellinen kasvu suurinta luonnonvara- ja ympäristöalalla. Kasvua myös on humanistisella ja kasvatusalalla,
tekniikan ja liikenteen alalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla
Tutkintojen tarve laskee suhteellisesti eniten kulttuurialalla, erityisesti viestintä- ja informaatiotieteiden ja käsi- ja
taideteollisuuden aloilla. Myös luonnontieteiden alalla ja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla on
vähennystarvetta.
Ammattikorkeakoulutuksessa
•
•
•
Tutkintotarve kasvaa määrällisesti eniten tekniikan ja liikenteen alalla, eniten sähkö- ja automaatiotekniikassa.
Suhteellisesti tutkintotarve kasvaa eniten humanistisella ja kasvatusalalla, Kasvua on myös luonnontieteiden
alalla sekä luonnonvara- ja ympäristöalalla.
Tutkintotarve laskee suhteellisesti eniten kulttuurialalla, erityisesti viestintä- ja informaatiotieteissä ja
taideteollisuuden aloilla. Myös sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä
yhteiskuntatieteiden sekä liiketalouden ja hallinnon aloilla on vähennystarpeita.
Yliopistokoulutuksessa
•
•
Tutkintotarve kasvaa määrällisesti eniten tekniikan ja liikenteen alalla sekä luonnontieteiden alalla. Opintoaloista
kasvavat eniten sähkö- ja automaatiotekniikan sekä tietojenkäsittelyn alat.
Suhteellisesti tutkintotarve kasvaa eniten luonnontieteellisellä alalla. Lievää kasvua on kaikilla aloilla kulttuurialaa
lukuun ottamatta. Kulttuurialan vähennystarpeet kohdistuvat kulttuurien tutkimukseen, taidehistoriaan ja
taidekasvatukseen sekä teatteritaiteen koulutukseen.
Tavoitteellinen elinkeinorakenne edellyttää, että erityisesti näiden alojen
koulutustarjonnan riittävyys ja sisältöjen ajanmukaisuus turvataan
- taustalla palvelujen turvaaminen ja kehittäminen
- uusien kasvualojen osaamispotentiaalin varmistaminen
Yliopistokoulutus
opetus ja kasvatustyö, liiketalous ja kauppa, matematiikka, fysiikka, kemia, arkkitehtuuri ja rakentaminen, kone-,
metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka, tieto- ja tietoliikennetekniikka, prosessi-, kemian ja
materiaalitekniikka, sosiaaliala, hammaslääketiede ja muu hammashuolto, farmasia ja muu lääkehuolto,
lääketiede
Ammattikorkeakoulutus
kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka tieto- ja tietoliikennetekniikka, prosessi-,
kemian ja materiaalitekniikka, sosiaali- ja terveysala
Ammatillinen koulutus
opetus ja kasvatustyö, arkkitehtuuri ja rakentaminen, kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja
automaatiotekniikka, tieto- ja tietoliikennetekniikka, ajoneuvo- ja kuljetustekniikka, maatilatalous,
metsätalous, sosiaali- ja terveysala (yhteiset), majoitus- ja ravitsemusala, kotitalous ja kuluttajapalvelut
Muut koulumuodot
•
Aikuiskoulutus
• Tutkintoon tai sen osaan valmistavan ammatillisen aikuiskoulutuksen aloittajatavoite on
65 000 ja tutkintotavoite 37 000 (opetushallinnon alainen koulutus, vuonna 2013 aloittajia
51 700 ja tutkintoja 27 800). Työryhmä esittää ylempien ammattikorkeakoulujen
tutkintotavoitteeksi asetetaan 4500 tutkintoa vuonna 2020 eli tutkintomäärän
kaksinkertaistamista nykytilaan verrattuna.
•
Tohtorikoulutus
• Työelämä- ja toimintaympäristömuutosten perusteella uusia tohtoreita tarvitaan
vuosittain enintään 1600.
• Yksityisen sektorin osuuden tohtoreiden työllistäjänä tulisi kasvaa siten, että se on 30 %
työvoimaan kuuluvasta tohtoreista vuoteen 2030 mennessä.
•
Lukiokoulutus
• Nykyinen taso säilyy (50 % toisen asteen koulutuksen aloittaneista)
•
Ruotsinkielinen koulutustarjonta
• Ruotsinkielisen koulutustarjonnan määrä tulee turvata perustuslain mukaisesti
• Ruotsinkielisen koulutustarjonnan tarve sisältyy työryhmän esitykseen, mutta sen
alakohtaiset erityistarpeet tulee turvata
Tavoitteellisten kasvuodotusten ohella syytä
pitää mielessä
•
•
•
•
•
Tarvetta vahvistaa kokeiluja, joilla lähdetään rohkeasti luomaan edellytyksiä
uusien, vielä kehitysvaiheessa olevien alojen kehittämiseksi.
Koulutusjärjestelmän joustavuutta tulee parantaa eri koulutusalojen ja -asteiden
raja-aitojen purkamiseksi.
Vaikka koulutus-, elinkeino-, innovaatio-, työmarkkina- ja kilpailupolitiikassa
voidaan tukea tavoitteellista yhteiskuntakehitystä, niin globaalien arvoketjujen
myötä kansallisten painopisteiden näkeminen ja tehokas edistäminen on yhä
haastavampaa
Tuleeko koulutus-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan keskittyä enemmän
turvaamaan työ- ja elinkeinoelämälle parhaat mahdolliset toimintaedellytykset
tarkkarajaisen alakohtaisen suunnittelun/tavoitteenasettelun sijaan?
Koska kansantaloudet ovat entistä alttiimpia globaalin tason yllättäville shokeille
ja kriiseille, niin jatkossa on kuitenkin turvattava Suomen elinkeinorakenteen
riittävä laaja-alaisuus ja toisaalta tunnistettava kuluttajamarkkinan tarpeet
ennakoivasti.