Q 19/2332/74/1
GEOLOQINEN TUTKIMUSLAITOS
koskee: 2332
Geofysiikan osasto
2331
2313
Perho
P1. Mikkola
1974~02-26
F':
\
MAASTOMITTAUKSET
Maastomittaukset
Q 19/2332/74/1
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS
koskee: 2332
Geofysiikan osasto
2331
Maastomittaukset
2313
Perho
P. Mikkola
1974-02-26
Lappajärven alueen geofysikaalisten mittausten tuloksista
Kenttätöitä ja tulosten käsittelyä valvoi 1974-03-21 saakka geofyysikko P. Mikkola. Aikaisemmin alueella ( 2332 ) tehdyistä mittauksista on
olemassa T. Jokisen laatima raportti Q 19/2332/72/2. Mittausten tarkoituksena on tukea F. Pippingin johdolla suoritettua kallioperäkartoitu4to.
&MESI
lähinnä kivilajikontaktien selvityksessä.
Ajalla 1973-05-15...10-18 suoritetut kenttätyöt on selostettu P. Mikkolan
raportissa Q 19/2332/73/1
MAGNEETTISET ANOMALIAT
Mittausalueella on runsaasti magneettisia anomalioita, mikä selviää jo,
aeromagneettisiltakin kartoilta. Anomalioiden yleisin kulkusuunta on
pohjois-eteläinen. Perhon lehdellä 2332 anomaliavyöhykkeet eroavat
varsin jyrkästi aikaisemmin tutkitun itäpuolen anomalioista ja karttalehden keskiosien tasaisista alueista. Anomalioiden suuruus kohoaa
usein yli 5000 y:n ja yli 10 000 y:n
anomalioitakin esiintyy. Anomaliat
voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään. Pääosin lehdelle 2332 04 sijoit
tuu todennäköisimmin emäksisten syväkivien synnyttämä varsin heikko
ja leveä anomalia. Toisen ryhmän muodostavat pitkin karttalehtien 2332
03, 02,01 itäreunaa kulkevat pohjois-eteläsuuntaiset melko heikot
anomaliat, jotka muistuttavat jossain määrin vuonna 1971 tutkitun lehden 2332 itäosien anomalioita. Anomaliat ovat amplitudiltaan 2000 y:n
luokkaa ja muodoltaan hyvin epäsäännöllisiä. On mahdollista, että anomaliat ovat tuffiitin aiheuttamia. Kolmannen ryhmän muodostavat lehtien
2332 02 ja 01 läpi kulkevat vahvat ( n. 7000 y:n ) selväpiirteiset
anomaliat, jotka aiheutuvat mahdollisesti k5illeliuskeista. Kaikki ano-