Q 19/2332/74/1 GEOLOQINEN TUTKIMUSLAITOS koskee: 2332 Geofysiikan osasto 2331 2313 Perho P1. Mikkola 1974~02-26 F': \ MAASTOMITTAUKSET Maastomittaukset Q 19/2332/74/1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS koskee: 2332 Geofysiikan osasto 2331 Maastomittaukset 2313 Perho P. Mikkola 1974-02-26 Lappajärven alueen geofysikaalisten mittausten tuloksista Kenttätöitä ja tulosten käsittelyä valvoi 1974-03-21 saakka geofyysikko P. Mikkola. Aikaisemmin alueella ( 2332 ) tehdyistä mittauksista on olemassa T. Jokisen laatima raportti Q 19/2332/72/2. Mittausten tarkoituksena on tukea F. Pippingin johdolla suoritettua kallioperäkartoitu4to. &MESI lähinnä kivilajikontaktien selvityksessä. Ajalla 1973-05-15...10-18 suoritetut kenttätyöt on selostettu P. Mikkolan raportissa Q 19/2332/73/1 MAGNEETTISET ANOMALIAT Mittausalueella on runsaasti magneettisia anomalioita, mikä selviää jo, aeromagneettisiltakin kartoilta. Anomalioiden yleisin kulkusuunta on pohjois-eteläinen. Perhon lehdellä 2332 anomaliavyöhykkeet eroavat varsin jyrkästi aikaisemmin tutkitun itäpuolen anomalioista ja karttalehden keskiosien tasaisista alueista. Anomalioiden suuruus kohoaa usein yli 5000 y:n ja yli 10 000 y:n anomalioitakin esiintyy. Anomaliat voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään. Pääosin lehdelle 2332 04 sijoit tuu todennäköisimmin emäksisten syväkivien synnyttämä varsin heikko ja leveä anomalia. Toisen ryhmän muodostavat pitkin karttalehtien 2332 03, 02,01 itäreunaa kulkevat pohjois-eteläsuuntaiset melko heikot anomaliat, jotka muistuttavat jossain määrin vuonna 1971 tutkitun lehden 2332 itäosien anomalioita. Anomaliat ovat amplitudiltaan 2000 y:n luokkaa ja muodoltaan hyvin epäsäännöllisiä. On mahdollista, että anomaliat ovat tuffiitin aiheuttamia. Kolmannen ryhmän muodostavat lehtien 2332 02 ja 01 läpi kulkevat vahvat ( n. 7000 y:n ) selväpiirteiset anomaliat, jotka aiheutuvat mahdollisesti k5illeliuskeista. Kaikki ano-
© Copyright 2024