Pyöräretki Hyvinkäänkylään

Pyöräretki Hyvinkäänkylään
atu
tem
Se
it
nk
tu
a tu
nk
tu
4
N um m
ku
pol
Ava
in
Hu
Ke
aj
at
ie
un
r
lku
Kr
uu
n
Purotie
ts u
t ie
L ah
den
K
ltie
l ku
ja
n
läi
m
E te
ku
en ti e
pus
Vi
en
ken
po
ä
eh
tie
K eh ä katu
Ka n ne
t ie
Purokuja
m
ik inti
e
Ne
ido
n ti
U
Kittelä
ntie
²
Koskitie
ylä
vä
t ie
on
län
1 Laurean ammattikorkeakoulu
2 Svenska skolan
3 Puolimatkan hautausmaa
Ovaska ntie
4 Puolimatkan koulu
5 Ali-Anttilan päärakennus (yksityisomistuksessa)
6 Mutilan tilan päärakennus (yksityisomistuksessa)
7 Humala ja Krapula -taitelijakodit (yksityisomistuksessa)
8 Hyvinkäänkylän työväentalo
9 Hyvinkäänkylän koulu
10 Uudenmaan maaseutuopisto
Ha
ng
lku
Nikkiläntie
po
un
an
tie
ntie
ie
Le
e
lä
ie
P el
en
l er
po
vo
lku
n
e
iky
sk
ie
ntie
i
rint
Yl
Lo
uh
Ka
ala
stu
ky
Tap
ola
nt
Ka s
nt
ka
t
Heikkiläntie
ie
e
a
nt
Annikintie
A li
rvam ä enkuja
ntie
Tup
ie
K ie rtot
R
a
nn
oj
hk
ntie
ie
nt
lm
ttila
An
A
tila
nt
l ku
Ve
a
No
5
a
nm
iAl
at u
nk
ku
6
l
npo
9
ko
nti
e
tie
Ty
t ila
Mu
_ [
[
_
_ _
[
[
an
tie
e
ud
e
nti
läntie
Aliky
rv
h
in
se
lä
n
Kar
sikk sikk
o tie o p
o
tie
r
nnis e ntie
k o lanti
lk
e
O
e
nti
a
l
i
ntt
Esantie
Y l i- A
Sa
ja
n
lve
Pi
en
om
Ha
e
ka a
e
Tu
uja
r i nk
Ju
Ni k
j
ar
npo
me
u l am
N ik i
e
Va
nti
Ni
P i kk
ntie
Ha
ng
nka
tu
l k u Hel
le t o
rpa
np o
u
ja
nsyrjä
n tie
ma
u
nk
rjä
Ve
h
ntie
sy
in
ik
N
tie
8
Puntuntie
10
kat u
tie
se
on
tie
i n k i- T
H e ls
rve
u ja
r
lka
tie
va
Kie
7
_
[
an
mi
N ur
mijä
an
V e i k onk
a
aa
la
Ka
r en
Sakin ura
jen
ti e
ht
er
L oi
a m pe
hj
S air
at
uo
are
_
[
tu
ka
i
E r k i n k uj
Lo
Va
tv
sa
n
ka
tu n
Ah
o
V
to
nk
Pelto
at
u
t on
ka
tu
tu
ka
en
eh
i
m
u is L aur
tsä
i
np
Me
nu
u
u
Kr
Timon
katu
Simeo
ninkatu
Aa
p o nk a
Ju
tu a
ha
a
m
n in
katu
e
atu
k atu
a tu
o
ka
Tuulantie
ie r
atu
eh
e
mi
än
ne
He
le
rti n
Tu
iki
Lehmihaantie
ain
k
nk
aa
nk
nk
a tu
Uu
de
nm
vi n
Hy
a tu
nk
ärj
en
t ie
änka
ul
aa
Av
nk
atu
enk
ti e
Pen
ttil
Tu
at
u
Ahoti
e
ki-Tamp
e
e
Helsin
ottoriti
O
at u
T i iliteh t aa
nti
re m o
3
katu
kin
_
[
_
[
nk
an
Ke
rto
atu
e va n k a t u
ik o
enk
ekie
Var
ll i s
Hell
in
rp
ja l
katu
Ka
Sa
re mootto
ka
ritie
tu
nk
nk
u
at
l l yk
My
Te
rv
Ra
uh
a
ka
tu
K al
Kuumolanka
tu
Ko
i vu
l a nk
atu
Lo
h
Te
k
atu
Ve
nla
n
n
Torpa
n
Ve
ikk
ari
nk
Palst
o
än
ka
tu
1
nu
ki
t äj
Ky
l an
tu
Ma
ola
u
at
n ti e
a nkatu
hta
h a nka
2Touk
tu
Kytäjä
a te
u
Ra
rm
e
l än
ka
Mä
_
[
tik
Nu
ivä
ot
Pä
Mu
Talvisill a
Sa
lo
Kr
uu
rk
tu
u
kat
u
tu
Ve
taa n
ateh
nkat
i uk
s e ka tu
n
Te e renku
ja
_
[
Rillikuja
Rauh
amäe
nk a
tu
Koneenkatu
kä
än
ka
ie
yst
Tapio
e
tin
än
hd
nY
ka
tu
L
la
sa
ola
n
un
n ka
o la n
tie
uja
nk
elo k uja
n
so
um
H
pp
M
He
Hämeenlinnantie
ku
e
a t uKä p y länti
N ummisi ll a nk
ja
Ko
et
l en
tu
n ka
As
em
ku
lku
Kiu
r un
kuj
a
Kä
e nk
uj a
Ah
tu n
npo
ank
atu
K er
Kiu
ru
Copyright Hyvinkään kaupunki
PYÖRÄLLÄ UUDENMAANKATUA MAASEUTUOPISTOLLE
Sama reitti tehtiin juosten heinäkuun 19. päivänä 1952, kun olympiasoihtu vietiin Hyvinkään urheilukentältä
Helsingin Olympialaisten avajaisiin.
Laurea ammattikorkeakoulun edustalle istutettiin viime kesänä runoilija Elina Vaaran (1903-1980) 100vuotisjuhlavuoden kunniaksi ruusut. Runossaan ”Sikermä Ruusuja” (1981), hän kuvaa Hyvinkään kävelyreittinsä
varrella kauppaopiston edustalla kasvaneita ruusuja. Runoilija asui vuosina 1968-1980 Salonkadulla. Runoteksti
oli vielä Äitienpäivänä koulun juhlasalin ikkunassa.
Ruotsalaisen koulun (Svenska skolan i Hyvinge) pihalla oleva sininen talo on tontin alkuperäinen rakennus 1800luvulta. Kun tontti lahjoitettiin koululle, oli ehtona, että talossa asunut poliisikonstaapeli August Teodor Jokisen
(1863-1908) leski Wilhelmiina (1869-1929) saa asua talossa elämänsä loppuun asti.
Vuonna 1952 olympiasoihtu pysähtyi Puolimatkan hautausmaalla tervehdyskäynnillä. Pyöräilijä voi pysähtyä
katsomassa mm. hautausmaan vanhinta hautamuistomerkkiä. Uudenmaankadun varren ensimmäiseltä portilta
käännytään heti vasemmalle ja 6. hautamuistomerkki on poliisikonstaapeli August Teodor Jokisen, joka kuoli
19.5.1908. Hautausmaa vihittiin 28.5.1908. Hyvinkääläisten kerrotaan sanoneen:”Kyllä nyt uudella hautausmaalla
järjestys säilyy, kun on poliisi portin pielessä järjestystä valvomassa.”
Puolimatkan koulun toiminta alkoi vuonna 1915 ja ensimmäinen oma koulutalo (purettu) valmistui vuonna 1917
nykyiselle koulutontille. Kivirakennus valmistui 1952. Arkkitehti Ahti Hotti suunnitteli koulun laajennusosan,
joka kunnioittaa esimerkillisellä tavalla aikaisempaa arkkitehtuuria. Sama vanhan ja uuden yhteensovittaminen
näkyy A.Hotin suunnitelmissa yhteiskoulun ja Hyvinkäänkylän koulujen laajennusten kohdalla.
Uudenmaankatu 144. (Yksityisomistuksessa) Ali-Anttilan päärakennus on Hyvinkään vanhin asuinrakennus, joka
on edelleen alkuperäisessä käytössä. Rakennuksen vanhin osa on vuodelta 1801, laajennus eli rakennuksen
läntinen osa valmistui 1847. Helsinki-Hämeenlinna maantie kulki rakennuksen editse 1600-luvulla. Samoilla
paikoilla tiedetään silloinkin olleen kestikievarin. Ali-Anttilassa kestikievari oli 1800-luvun alusta rautatien
valmistumiseen asti. Tunnetuin asiakas oli Sakari Topelius, joka matkustaessaan Helsingin ja Uudenkaarlepyyn
väliä yöpyi Ali-Anttilassa. Maanviljelysneuvos Johan Gabriel Hirvensalo (1880-1941) osti Ali-Anttilan vuonna
1918. Hänen poikansa agrologi Esa Hirvensalo (1904-1983) osti tilan vuonna 1935. Esa Hirvensalo oli maamme
ensimmäisiä sokerijuurikkaan viljelijöitä. Hän oli myös varhaisperunan viljelyn uranuurtajia Hyvinkäällä. Tilan
oma perunalajike oli nimeltään ”Hyvinkään herkku”.
Uudenmaankatu 146. (Yksityisomistuksessa) Mutilan tilan nykyisen päärakennuksen vanhin osa valmistui
vuonna 1905 ja laajennusosa vuonna 1909. Kauniin kaksikerroksisen asuintalon rakennutti tilan uusi isäntä Janne
Kallio (1872-1928), joka oli avioitunut Mutilan tilan tyttären Ida Matilda Mutilan kanssa vuonna 1904. Janne Kallio
toimi aktiivisesti Hyvinkään liike-elämässä. Hän oli mm. Hyvinkään Säästöpankin ensimmäisen isännistön
puheenjohtaja 1912-1918. Mutilan tilan osti 1930-luvun alussa agronomi Lauri Hirvensalo (1903-1965), J.G.
Hirvensalon poika. Hänen puolisonsa Aili Hirvensalo perusti tilan vanhaan päärakennukseen Mutilan
kotimuseon 1950-luvun alussa.
Sakinura 11. Humala ja Krapula - taiteilijakodit (Yksityisomistuksessa) Taiteilijaystävykset Tyko Konstantin
Sallinen (1879-1955) ja Jalmari Ruokokoski (1886-1939) rakennuttivat arkkitehti Wäinö Palmqvistin piirustusten
mukaan ateljeetalot Janne Kallion maille. Vuonna 1916 Hangon radan varteen nousi identtiset ateljeetalot: Humala
Ruokokoskelle ja Krapula Salliselle. Ruokokoski ei Hyvinkäänkylässä pitkään viihtynyt, Salliselle Krapula oli koti
vuoteen 1950 asti. Humalan omisti vuosina 1921-1941 taiteilija Anton Lindforss (1890-1943). Lindforssin jälkeen
Sallinen omisti molemmat huvilat, hän eli Krapulassa ja maalasi Humalassa. Vuonna 1957 kuvanveistäjä Terho
Sakki (1930-1997) perheineen osti ensin Humalan ja 1972 myös Krapulan.
Hyvinkäänkylän työväentalo. Hyvinkäänkylän työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906, se toimi aluksi
Hyvinkään Työväenyhdistyksen alaisena Palvelijain, torpparien ja itsellisten osastona. Vuonna 1908 yhdistys osti
oman tontin työväentaloa varten. Selänpää niminen tontti ostettiin Mutilan tilan Janne ja Ida Kalliolta.
Työväentalon ensimmäisessä kokouksessa huhtikuussa 1909 päätettiin erota Hyvinkään työväenyhdistyksestä ja
perustaa itsenäinen Hyvinkäänkylän Työväenyhdistys.
Hyvinkäänkylän koulu on perustettu vuonna 1875. Ensimmäinen koulurakennus valmistui 1891. Koulurakennus
on edelleen olemassa Puntuntiellä. Uudenmaankadun nykyiselle koulutontille valmistui ensimmäinen koulutalo
1919, se tuhoutui tulipalossa vuonna 1934. Nykyinen puukoulu valmistui 1935 ja kivikoulun vanhin osa on
vuodelta 1955. Hyvinkäänkylän koulun ensimmäinen pitkäaikainen opettaja oli Oskari Vuorinen (1854-1922), hän
opetti kylän lapsia 37 vuotta. Opettaja Vuoriselle oli suomalaisuusaate tärkeä asia, hän kannusti mm.
Hyvinkäänkylän Westerbergejä suomentamaan nimensä. Niinpä Hyvinkäänkylän Kalteva, Kanerva, Tuomi,
Halme ja Nurmi ovat entisiä Westerbergejä!
Uudenmaan maaseutuopisto. Suomen ensimmäinen Pienviljelysneuvojaopisto sijoitettiin Krissin kartanon tilalle
Hyvinkäänkylään Vantaanjoen varrelle. Krissi mainitaan vuoden 1539 maakirjoissa yhtenä Hyvinkäänkylän
taloista. Krissin kartanon päärakennuksessa toimi aluksi Pienviljelysneuvojaopiston luokkahuoneita ja toimisto,
rakennus purettiin 1954. Opiston komean asuntolarakennuksen on suunnitellut arkkitehti Jussi Paatela, se
valmistui 1929. Valtion Pienviljelysneuvojaopiston ensimmäinen johtaja oli J.G. Hirvensalo, Ali-Anttilan tilan
omistaja. Hirvensalo opetti opistolaisille maanviljelysoppia. Hän kannusti oppilaitaan sanoen: ”Me temme pojat
teistä tuhattaitureita.” Pienviljelysneuvojaopistona opisto toimi 1930-1968 ja Hyvinkään maaseutuopistona 19671993. Uudenmaan maaseutuopiston toiminta alkoi vuonna 1992.
Teksti: Lea Bergström, Hyvinkään kaupunki, kulttuurihistoriallinen osasto
Taitto: Marjukka Välimaa, Hyvinkään kaupunki, liikennesuunnittelu