digitalisoimaan taloushallintoa
Tule mukaan digitalisoimaan taloushallintoa Sijoita Heerokseen 1 SISÄLLYS 1 HEEROS LYHYESTI 3 2 OSAKEANTI 3 2.1 ANNIN PÄÄKOHDAT 3 2.2 ANNIN EHDOT 3 2.3 VAROJEN KÄYTTÖ 3 3 HEEROKSEN SYNTY JA ALKUVAIHEET 4 4 YHTIÖN LIIKETOIMINNASTA 5 5 4.1 DIGITAALISEN TALOUSHALLINNON TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4.1.1 Yleistä 5 4.1.2Arvoketju ja tilitoimistot Suomessa 6 4.1.3Tilitoimistojen järjestelmät 6 4.1.4Alan yritykset 6 4.1.5Kansainvälinen ympäristö 6 4.1.6Verkkolaskupenetraatio 7 4.2 HEEROKSEN TUOTTEET JA PALVELUT 7 4.3 ASIAKKAAMME 8 4.4 LÄHIVUOSIEN TAVOITTEET 8 4.5 KUMPPANUUS TILITOIMISTOJEN KANSSA 8 4.6 ANSAINTALOGIIKKA 8 4.7. HEEROKSEN TOIMINTAAN LIITTYVIÄ TUNNUSLUKUJA 9 4.8 HEEROKSEN KASVU JA KANNATTAVUUS 9 4.9 KANSAINVÄLISTYMINEN 10 4.10 HEEROS TÄNÄÄN 10 5 RAHOITUS 11 6 TALOUDELLISET TIEDOT 11 6.1 TULOSLASKELMAT 11 6.2 TASEET 12 6.3 INVESTOINNIT JA NIIDEN RAHOITUS 12 6.4 KULUVAN TILIKAUDEN KEHITYKSESTÄ 12 6.5 HOLLANNIN TOIMINNOT 13 7 TILINPÄÄTÖKSEN JÄLKEISET MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT 13 8 YHTIÖN JOHTORYHMÄ 14 9 YHTIÖN HALLITUS 15 10YHTIÖN OMISTUS 15 11 RISKIT 16 11.1 YHTIÖN LIIKETOIMINTAAN LIITTYVIÄ RISKEJÄ 16 11.2 YLEISEEN TALOUDELLISEEN TILANTEESEEN LIITTYVIÄ RISKEJÄ 16 11.3 LAINSÄÄDÄNTÖÖN LIITTYVIÄ RISKEJÄ 16 11.4 RAHOITUKSEEN LIITTYVÄT RISKIT 16 11.5 OSAKKEISIIN JA LISTAUTUMISEEN LIITTYVIÄ RISKEJÄ 16 12 LOPUKSI 17 1 HEEROS LYHYESTI Heeros Systems Oy on digitaalisen taloushallinnon uranuurtaja ja kansainvälisestikin tunnustettu asiantuntijayritys. Aloitimme toimintamme vuonna 2000 ja olemme kasvaneet nopeasti koko olemassaolomme ajan. Heeros on ollut seitsemänä vuonna peräkkäin Suomessa Deloitten Technology Fast 50 kasvuyrityslistalla. Liikevaihtomme oli viimeksi päättyneellä tilikaudella (10 kk) noin 4 miljoonaa euroa, palveluksessamme on runsaat 50 henkilöä. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Jyväskylässä, Turussa ja Rotterdamissa. Yhtiön omistajina on Heeroksen henkilöstöä ja asiakasyrityksiä. Olemme kehittäneet Heeros-tuoteperheen, joka kattaa pilvipalveluina kaikki digitaalisen taloushallinnon prosessit paperilaskujen optisesta tulkinnasta osto- ja myyntilaskujen käsittelyyn ja arkistointiin sekä kirjanpidon ja palkanlaskennan. Heeros-ratkaisuja käyttää noin 7.000 yritystä ja yhteisöä. Välitämme kuukausittain noin 400.000 tapahtumaa. Tarjoamme ratkaisujamme yrityksille suoraan tai Heeros-kumppaneina toimivien tilitoimistojen kautta. 2 OSAKEANTI Heeros Systems Oy:n hallitus on 22.9.2015 päättänyt ylimääräisen yhtiökokouksen 24.8.2015 antaman valtuutuksen nojalla laskea liikkeeseen enintään 500.000 kappaletta yhtiön osakkeita. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen osakkeita tarjotaan yleisön ja yhtiöön työ- tai toimisuhteessa olevien henkilöiden merkittäväksi. Kysymyksessä on ns. Pre IPO -osakeanti eli varsinaista listausta edeltävä osakeanti. Heeroksen hallitus on asettanut tavoitteekseen listautua NASDAQ OMX Helsingin ylläpitämälle First North -markkinapaikalle vuoden 2016 aikana. Nyt julkistettavan annin yhtenä tavoitteena on nostaa osakkeenomistajien lukumäärä nykyisestä 42 osakkaasta yli 300 osakkeenomistajaan edesauttamaan listautumista. 2.1 ANNIN PÄÄKOHDAT • Annin enimmäismäärä on 500.000 osaketta eli 1.350.000 euroa • merkintäaika on 1.10.2015 - 19.11.2015 • Heeros tarjoaa yleisölle osakkeitaan merkittäväksi 2,70 euron kappalehintaan, minimimerkintä on vähintään 200 osaketta • Heeros tarjoaa yhtiöön työ- tai toimisuhteessa oleville henkilöille osakkeitaan merkittäväksi 2,50 euron kappalehintaan, minimimerkintä on vähintään 200 osaketta • Jos anti merkitään täyteen, uudet osakkeet edustavat noin 13,93 % yhtiön osakekannasta ilman liikkeeseen laskettujen vaihtovelkakirjalainojen vaikutusta. 2.2 ANNIN EHDOT Osakeannin yksityiskohtaiset ehdot ja ohjeet merkitsijälle ovat erillisenä liitteenä merkintäpaikan kotisivuilla kohdassa liitelomakkeet (www.invesdor.com/heeros) 2.3 VAROJEN KÄYTTÖ Heeroksen tavoittelema kasvu palvelee kaikkia asiakkaitamme. Pitkäjänteinen menestyminen sekä koti- että ulkomaan markkinoilla edellyttää erinomaisia tuotteita ja palveluita, jotka luonnollisesti ovat kaikkien asiakkaittemme saatavilla. Näihin tavoitteisiin pääsy edellyttää puolestaan jatkuvaa panostusta korkealaatuiseen tuotekehittelyyn ja markkinointiin. Tätä on vaikea toteuttaa pelkällä kasvuyrityksen tulorahoituksella. 3 Osakeannissa kerättävien varojen käyttökohteita ovat muun muassa: • investoinnit tuotekehitykseen ja tuotekehityksen nopeuttaminen • mahdollisten yritysjärjestelyjen rahoittaminen • markkinointi- ja myyntipanostusten lisääminen • kansainvälistymisen nopeuttaminen ja ulkomaisen kasvun rahoitus • taserakenteen vahvistaminen 3 HEEROKSEN SYNTY JA ALKUVAIHEET ”Ei kiinnosta – me olemme erikoistuneet taloushallinnon sovelluksiin”, tokaisi ostajan edustaja vuonna 1997, kun hänelle tarjottiin lähes valmista ostolaskujen kierrätysjärjestelmää. Toteamus liittyi liiketoimintakauppaan, jossa ostajana oli merkittävä alalla toiminut yritys ja oston kohteena tarinamme avainhenkilön ensimmäisen yrityksen, Raxum Oy:n liiketoiminta. Raxumin päätuotteet olivat käyttöomaisuuskirjanpito- ja konsernilaskentaohjelmistot, joissa se oli valtakunnan merkittävimpiä toimijoita. Valmistumaisillaan oleva ostolaskujen kierrätysjärjestelmä ei sen sijaan herättänyt vähäisintäkään kiinnostusta. Visionäärinä avainhenkilö kohotti hämmästyneenä kulmakarvojaan ja jätti ostajan toivomuksesta ostolaskujen kierrätyksen kaupan ulkopuolelle. Sekä ostaja että myyjä olivat tyytyväisiä. Ostajan rajaus oli ainakin näin jälkikäteen ajatellen hiukan outo. Tutkimuksen (PWC: Economic analysis of SEPA, 16 January 2014) mukaan SEPA-alueelle liikkui vuonna 2012 vuositasolla noin 90 miljardia maksutapahtumaa eikä ilman niiden digitalisointia voida tänä päivänä puhua nykyaikaisesta taloushallinnon järjestelmästä. Muutaman välivuoden kypsyttelyn jälkeen yrittäjä päätti jatkaa siitä, mihin edellä kuvatun kaupan jälkeen oli jäänyt. Näin astui päivänvaloon Heeros Systems Oy – nimensä antiikin puolijumalilta lainannut korporaatio – ja suuntasi katseensa tulevaisuuteen: automaattiseen, digitaaliseen taloushallintoon. Heeroksen ensimmäisellä kotisivulla vuonna 2000 haetaan yhteistyökumppaneita oraakkelimaisella kutsulla: ”Heeros Systems kunnioittaa nimellään näitä kreikkalaisen historian alkulähteitä. Tuleeko meistä suomalaisen taloushistorian sankareita, sen näyttää aika. Sille tielle suuntaamme kuitenkin katseemme ja haastamme mukaan kaikki yhteisöt, joita sähköisen taloushallinnon sankaritarinamme kiehtovat.” Tähän kutsuun on vuosien varrella riemastuttavalla tavalla tullut vastauksia ja vastahaasteita, mutta nyt on aika päivittää tilanne. Uusi haaste kuuluu seuraavasti: ”Haastamme digitaalisen taloushallinnon voittokulusta kiinnostuneet toimijat Euroopan valloitukseen. Luultavasti Klondyken kullankaivajilla oli vähän samantapaisia tuntemuksia kuin Heeroksen hallituksella on tällä hetkellä – kansainväliset markkinat ovat aukeamassa ja Heeroksella on Suomen lisäksi jo monessa Euroopan maassa toimivaksi todettu, moderni ratkaisu.” Mutta palataan takaisin tarinamme alkuvuosiin. Ensimmäiset tuotteet Circula (ostolaskujen kierrätys), Admina (sähköinen arkisto) ja Identa (skannattujen ostolaskujen optinen tulkinta) syntyivät vauhdikkaasti, vaikka pätevien koodarien rekrytointi olikin tuskallista vuosituhannen vaihteen it-kuplan takia. Kaupallisen menestyksen alkua jouduttiin kuitenkin jonkun aikaa odottamaan. Ennen toiminnan aloittamista kirjoitetun liiketoimintasuunnitelman mukaan markkinoinnin pääkohderyhmäksi valittiin tilitoimistot. Tämä siitä syystä, että tilitoimistojen asiakkaina oli silloin kuten nytkin noin 95% Suomen kirjanpitovelvollisista organisaatioista. Alusta alkaen tavoitteena oli tiiviillä yhteistyöllä tilitoimistokumppanien kanssa tavoittaa suuret määrät pk-yrityksiä ja muita vastaavan kokoisia organisaatioita. Internet oli kehittymässä vauhdilla, samoin dokumenttienhallintasovellukset, skannausjärjestelmät ja verkkolaskutkin kurkistelivat oven takana. Näistä aihioista visioitiin silloin tilitoimistojen, sen asiakkaiden, tilintarkastajien, pankkien ja viranomaisten yhteistä taloushallinnon pelikenttää. 4 Tämän hetken valossa visio osui kohdalleen, mutta oli pahasti aikaansa edellä. Tyypillinen reaktio tilitoimistojen asiakastilaisuuksissa oli alkuaikoina, että ”mahtavia nämä tulevaisuuden sovellukset. Kyllä mekin joskus siirrymme tällaisiin”. Edellä kulkijan rooli ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Liikevaihdon kasvu oli ensimmäisinä vuosina vaatimatonta ja edellytti yrittäjältä sitkeää luonnetta ja kaiken omaisuuden likoon panemista. Onneksi kaupallinen suma alkoi vähitellen purkautua ja sen jälkeen kasvu on ollut vuodesta toiseen tasaista, kuten kuvan liikevaihtopylväikkö osoittaa. Heeros on ollut seitsemänä vuotena peräkkäin Deloitten Technology Fast 50 -kasvuyrityslistalla. Tulevaisuus herättääkin suuria odotuksia. Kuvan viimeinen tilikausi on 10 kuukauden mittainen, mutta se on taulukossa muunnettu (pro forma) vertailukelpoiseksi aikaisempien tilikausien kanssa. Myös esitteen talousosiossa käsitellään vertailun helpottamiseksi viimeistä tilikautta 12 kuukauden mittaisena. Se tarkoittaa käytännössä, että tilikauden 2015 tammi- ja helmikuun tilintarkastamattomat luvut on lisätty vuoden 2014 lukuihin. 4 YHTIÖN LIIKETOIMINNASTA 4.1 DIGITAALISEN TALOUSHALLINNON TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4.1.1 YLEISTÄ Digitaalinen taloushallinto tarkoittaa taloushallinnon prosessien hoitamista sähköisesti. Prosesseja ovat muun muassa laskujen käsittely (kierrätys, tiliöinti ja maksaminen), kirjanpito, palkanlaskenta, viranomaisyhteydet ja arkistointi. Tarkkaa määritelmää ei ole olemassa, mutta tyypillisesti esimerkiksi verkkolaskujen käyttö on edellytyksenä digitaaliselle taloushallinnolle. Yleensä pelkän kirjanpidon hoitamista tietokone-ohjelmistolla ei mielletä sähköiseksi taloushallinnoksi. Digitaalisen taloushallinnon avainsanoja ovat verkkolaskut, selainkäyttöisyys ja pilvipalvelut. 5 Taloushallinnon digitaalista murrosta nopeuttavat muun muassa seuraavat tekijät: • SEPA eli Euroopan yhteinen maksualue • verkkolaskutus: julkinen valta ja isot yritykset vaativat sitä ja pakottavat pienempiä yrityksiä verkkolaskujen käyttöön • internetsovellusten, päätelaitteiden ja infran (mm. laajakaistan) kehittyminen • mobiilipäätelaitteiden yleistyminen • raportoinnin ja prosessien tehokkuuden vaatimukset • osaajapula alan yrityksissä vaatii toimintojen tehostamista • julkisen vallan kiristyneet raportointivaatimukset Tilitoimistoala ja taloushallinto ovat voimakkaan muutoksen kourissa. Suhdanteista huolimatta ala on kasvanut niin yritysten lukumäärissä, henkilömäärissä kuin liikevaihdolla mitattuna, vaikka tietotekniikan ja ohjelmistojen kehittyminen on mahdollistanut yhä automaattisemmat prosessit. Verkkolaskutus ja siirtyminen kokonaan digitaaliseen taloushallintoon ei ole edennyt niin nopeasti kuin 2000-luvun alussa ennakoitiin. Syitä on monia – asenteista teknisiin ongelmiin ja hintaan saakka. Toisaalta nyt on selvästi nähtävissä verkkolaskutuksen yleistyminen Suomessa. 4.1.2 ARVOKETJU JA TILITOIMISTOT SUOMESSA Toimialan arvoketjussa on monta osapuolta. Tilitoimistojen ja sovelluksia käyttävien yritysten lisäksi ketjussa on mukana muun muassa verkkolaskuoperaattoreita, pankkeja ja viranomaisia, joille raportoidaan toiminnasta. Monet yritykset käyttävät useampaa ohjelmaa hoitamaan eri osa-alueita. Tällainen ”best-of-breed”-ajattelu on erityisesti isojen yritysten toimintamalli. Tällöin esim. ERP-järjestelmään saatetaan kytkeä erillinen ostolaskujen kierrätysohjelmisto. Tilitoimistoja on Suomessa noin 4.300 kappaletta. Keskittymisestä huolimatta tilitoimistojen määrä on viime aikoina jopa kasvanut. Kehitys jatkunee tulevaisuudessa eli samaan aikaan tapahtuu konsolidoitumista, mutta perustetaan myös uusia tilitoimistoja. 4.1.3 TILITOIMISTOJEN JÄRJESTELMÄT Tilitoimistojen osalta tämän päivän realismia on se, että joudutaan käyttämään useita ohjelmia mm. asiakkaitten vaatimusten johdosta. Monet vanhat, tilitoimistoissa yleisesti käytössä oleva kirjanpitosovellukset ovat tulossa elinkaarensa päähän ja niitä korvataan moderneilla, digitaalisilla ratkaisuilla. Myös tilitoimistojen asiakkaiden vaatimukset järjestelmille ovat kasvaneet ja perinteisillä ohjelmistoilla näiden vaatimusten täyttäminen on vaikeaa. 4.1.4 ALAN YRITYKSET Suurimmat tilitoimistoille suunnattujen ohjelmistoratkaisujen toimittajat Suomessa ovat Visma ja Accountor. Alalla on myös lukuisia pienempiä toimijoita. Suomessa on tällä hetkellä noin 4.300 tilitoimistoa. Alalla on muutamia isoja toimijoita, jotka kasvavat jatkuvin yritysostoin ja kilpailevat ratkaisumyynnin ohessa asiakastilitoimistojensa kanssa heidän loppuasiakkaistaan. Suomessa ei liene kovin monta toimialaa, josta löytyisi vastaava tilanne. Heeroksen yksi keskeinen tavoite on selkeyttää tätä sekavaa pelikenttää, jossa ohjelmisto-ratkaisujen tarjoaja kilpailee asiakkaittensa kanssa. 4.1.5 KANSAINVÄLINEN YMPÄRISTÖ Euroopan yhtenäinen maksualue (SEPA) on muuttanut maksukäytäntöjä voimakkaasti ja yhtenäistänyt mm. pankkitilien rakennetta. Euroopassa liikkuu PWC:n tutkimuksen mukaan vuositasolla lähes 90 miljardia maksutapahtumaa. Valtaosa laskuista liikkuu joko paperilla tai sähköpostin liitteinä. Ulkomaisia kilpailijoita ei ole tullut Suomeen merkittävissä määrin. Alalla vahva kansainvälinen toimija Visma operoi Suomessa pääasiassa Suomesta ostetuilla tuotteilla. Toki suomalainen Basware voidaan käytännössä mieltää täysin kansainväliseksi toimijaksi, jonka asiakaskunta koostuu ensisijaisesti suurista yrityksistä. 6 4.1.6 VERKKOLASKUPENETRAATIO Suomessa TOP100-yrityksissä on jo käytännössä siirrytty verkkolaskutukseen. Arviolta noin 40 % suomalaisista yrityksistä on tutustunut verkkolaskutukseen, mutta todellinen käyttöaste on selkeästi matalampi. Muualla Euroopassa verkkolaskujen käyttö on vasta alkamassa. 4.2 HEEROKSEN TUOTTEET JA PALVELUT Ostolaskujen käsittely Saapuvat paperilaskut Saapuvat verkkolaskut Lähtevät maksut Tiliotteet maksupalaute Myyntilaskujen käsittely ASIAKIRJAT SKANNAUS JA TULKINTA Ulkoiset laskuaineistot KIERRÄTYS JA HYVÄKSYNTÄ MATKALASKUT OSTORESKONTRA Tunnit, liittymät, verotiedot, matkalaskut ARKISTOINTI LASKUTUS Lähtevät verkkolaskut MYYNTIRESKONTRA Saapuvat suoritukset TAI MUU KIRJANPITOJÄRJESTELMÄ Tyvi, pankit,liitot ja palkkaerittelyt LASKUOPERAATTORI TYVI LASKUOPERAATTORI Heeros on digitaalisen taloushallinnon kokonaisjärjestelmä, jota voidaan käyttää niin yksittäisinä moduuleina kuin kattavana kokonaispalveluna. Heeros integroituu tällä hetkellä yli 50 ulkopuoliseen järjestelmään ja uusia rajapintoja otetaan käyttöön tarvittaessa. Heeros on enemmän kuin osiensa summa. Ottamalla käyttöön kaikki Heeroksen palvelupaletin osa-alueet asiakkaan kokonaisprosessi tehostuu merkittävästi. Käyttäjän kannalta on oleellista, että siirtyminen vanhoista järjestelmistä Heerokseen voi tapahtua käyttäjän ehdoilla ja aikataulussa. Ongelmatilanteissa on auttamassa aina sama Heeroksen kasvollinen neuvoja. Edellä olevassa kaaviossa on pelkistetysti esitetty Heeroksen palvelukonsepti. Tarkemmin siihen voi perehtyä Heeroksen kotisivuilla (www.heeros.com/tuotteet) tai maksuttomissa webinaareissamme (www.heeros.com/webinaarit). Osan tarvittavista palveluista, kuten skannauksen, laskujen optisen tulkinnan ja pääkäyttäjäpalvelun voi ostaa suoraan Heerokselta. Mikäli esimerkiksi ostotilausten ja –laskujen täsämäytykseen ja vaikkapa monisivuisten ostolaskujen esitiliöintiin halutaan automaattisia ratkaisuja, tarjoamme niitä ja muitakin edistyksellisiä ratkaisuja ja sovellusintegraatioita yhteistyökumppanimme Liaison Technologiesin kanssa. 7 4.3 ASIAKKAAMME Heeros on toiminut koko olemassa olonsa ajan digitaalisen taloushallinnon kehittäjänä ja edelläkävijänä. Liiketoiminnan pääkohderyhmäksi on alusta alkaen valittu tilitoimistot siitä yksinkertaisesta syystä, että niiden asiakkaina on lukumääräisesti lähes koko Suomen kirjanpitovelvollisten joukko. Tällaisen kohderyhmän tavoittaminen jollakin muulla tavalla kuin tilitoimistokumppanien avulla olisi enemmän kuin haastavaa. Luonnollisesti muitakaan taloushallinnon järjestelmiä käyttäviä organisaatioita ei ole suljettu asiakaspotentiaalistamme pois, mutta kustannuksiltaan korkeamman tavoitettavuuden takia niiden markkinointiin ei ole panostettu yhtä paljon. Palvelumme sopii luonnollisesti yhtä hyvin suoralle loppuasiakkaalle kuin tilitoimiston asiakkaillekin. 4.4 LÄHIVUOSIEN TAVOITTEET Lähivuosien visiomme on olla tilitoimistojen ja pk-yritysten johtava kumppani digitaalisessa taloushallinnossa. Kaikki tilitoimistojen asiakkailleen suuntaamat palvelut pitää olla saatavissa Heeroksen kautta. Palveluprosessien automaatiota ja toimivuutta on alusta alkaen kehitetty niin, että Heerosta käyttämällä on mahdollista saavuttaa merkittävä tuottavuuden lisäys ja kilpailuetu ennen kaikkea tilitoimistoissa, mutta myös niiden asiakkaissa. Tavoitteena on aito win-win-win-tilanne. Kaikkien osapuolten: tilitoimiston asiakkaan, tilitoimiston ja Heeroksen on saatava kasvavasta kakusta kunnon siivu, jotta toimintaa kannattaa kehittää edelleen. Tähänastiset tulokset ovat käyttäjäkokemusten valossa niin positiivisia, että tiedämme olevamme oikealla tiellä ja varsin pitkällä, vaikka emme toki maalissa. Esim. edellisessä annissa saatuja varoja on käytetty palkkahallinnon ratkaisujen ostamiseen, mikä on nopeuttanut tuotekehitysprosessiamme merkittävästi. Kotimaan tilitoimistomarkkinoiden hovihankkijan viitta häämöttää jo silmissämme. Sen lisäksi tarkoituksemme on ottaa oma osuutemme ulkomaisista markkinoista. Kuinka suuri se tulee olemaan, sen näyttää aika ja ennen kaikkea se kuinka paljon taloudellisia ja henkisiä resursseja onnistumme saamaan käyttöömme. Meneillään olevan annin onnistumisen merkitys on tässä suhteessa suuri. Markkinat, kuten edellä jo on todettu, ovat valtavat. 4.5 KUMPPANUUS TILITOIMISTOJEN KANSSA Heeros kokee tilitoimistot ennen kaikkea liiketoimintakumppaneinaan. Tilitoimiston etu on Heeroksenkin etu. Tuotekehitystä on johdettu jo pitkään siten, että toteutettavien järjestelmien ominaisuuksien ja toiminnallisuuksien määrittelyssä tilitoimistokumppaneillamme on erittäin keskeinen rooli. Kokemukset tällaisesta toimintatavasta ovat olleet rohkaisevia ja sitä kehitetään jatkuvasti. Tilitoimistoalalle tulee paljon uusia pieniä yrityksiä. Kynnys toiminnan aloittamiseen on suhteellisen matala, koska pakollista auktorisointia ei ole. Ottamalla käyttöön esimerkiksi Heeroksen pilvipalveluihin pohjautuva ratkaisu alkuinvestoinnit jäävät varsin kohtuullisiksi. Suurin osa olemassa olevista tilitoimistoista käyttää vanhenevaa teknologiaa, joten uushankintojen tarve jo kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta on selkeästi voimistuva trendi. Heeroksen asiakkaat ovat tähän asti olleet tilitoimistojen suuremmasta päästä, mutta yhden luukun periaate on tuonut viime aikoina runsaasti myös uusia aloittavia pieniä käyttäjiä. Heeroksen palvelut skaalautuvat portaattomasti, joten käyttävän yrityksen koolla ei ole järjestelmän hankkimisen kannalta merkitystä. Heeroksen palvelut ovat modulaariset. Se tarkoittaa, että asiakas voi halutessaan ottaa vain osan järjestelmistä käyttöön ja lisätä moduuleja itselleen sopivassa tahdissa. Näin järjestelmän vaihdos voidaan tehdä hallitusti vastaanottavaa organisaatiota kohtuuttomasti rasittamatta. Palvelu toimii pilvessä ja on käyttäjiensä tavoitettavissa milloin ja missä vain myös mobiililaitteilla. 4.6 ANSAINTALOGIIKKA Heeroksen ja tilitoimistojen tiivis kumppanuus antaa erinomaiset mahdollisuudet myös kaikkia osapuolia palvelevan ansaintalogiikan luomiseen. Tilitoimisto maksaa Heerokselle pääosin asiakkaittensa palveluiden käytön mukaan ja tekee toisaalta asiakkaittensa kanssa sopimuksen, jonka mukaan heidän ja heidän asiakkaittensa väliset palvelut hinnoitellaan. Heeros laskuttaa vain tilitoimistoa. Koska Heeros-palveluiden käyttö tehostaa tilitoimistojen toimintaa, edellä esitetystä 8 ansaintamallista pystyvät hyötymään kaikki asianosaiset. Tilitoimisto voi samoilla resursseilla palvella useampia asiakkaita ja kohdentaa samalla palveluitansa mahdollisuuksien mukaan enemmän korkeampaa asiantuntemusta vaativiin tehtäviin. Näihin ei valitettavasti nykyresursseilla useinkaan jää aikaa. Tehostuneen toiminnan ansioista kakku kasvaa ja silloin siitä riittää makeaa kaikille. Tilitoimiston ja sen asiakkaan työnjako voi olla tilanteesta riippuen hyvinkin erilaista, minkä Heeroksen tuotteiden modulaarisuus ja erilaiset käyttöoikeustasot osaltaan mahdollistavat. Tilanteiden muuttuessa työnjakoa on helppo tarkentaa. Tällä hetkellä Heeroksen palveluita käyttää noin 300 tilitoimistoa. Tilitoimistojen asiakkaista keskimäärin 15 % käyttää Heeroksen ratkaisuja, mikä johtuu siitä, että Heeros ei ole tähän asti voinut tarjota omaa kirjanpito-ohjelmistoa, vaan tilitoimistoilla on pitänyt olla joku muu – yleensä vanhahtavaa teknologiaa edustava taloushallinnon järjestelmä, jonne Heeroksesta tullut data on täytynyt siirtää. Nyt tilanne on tältä osin kunnossa ja Heeroksella on käyttäjäkokemusten mukaan hyvin korkealaatuinen kirjanpito-ohjelmisto, joka myös toimii huomattavan automaattisesti. Tästä syystä uskomme, että palveluidemme käyttöaste tilitoimistoissa nousee lähiaikoina voimakkaasti. Heeros on perustanut asiakkailleen pääkäyttäjä- ja skannauspalvelun Jyväskylän ydinkeskustaan. Eräät Heeroksen kilpailijat tuottavat vastaavanlaisia palveluita halvan työvoiman maissa kuten Virossa ja Intiassa. Heeroksen mielestä kotimaisen työvoiman käyttäminen on mielekästä – ei pelkästään työllistämisen ja yhteiskunnan verotulojen takia – vaan myös työn laadun ja nopean ja tehokkaan vuorovaikutteisuuden takia. Pääkäyttäjäpalveluiden ja skannauksen siirtäminen muualle on kuitenkin esimerkiksi toiminnan laajentuessa ulkomaille varsin helppoa pitkälle viedyn tuotteistamisen ansiosta. Siitä on osoituksena Rotterdamiin sijoitettu hollantilaisia yrityksiä palveleva toimintakeskuksemme. Paikallisen kielen ja tapojen täydellinen hallinta on näissä asioissa hyvin tärkeää. Kaikki edellä olevat asiat soveltuvat myös Heeroksen suoriin loppuasiakkaisiin. 4.7 HEEROKSEN TOIMINTAAN LIITTYVIÄ TUNNUSLUKUJA Heeroksen tunnuslukuja Tilitoimistoja asiakkaina noin 300 kpl Heeroksen palveluita käyttäviä organisaatioita noin 7.000 kpl Heeros-järjestelmien käyttäjiä noin 30.000 kpl Välitettäviä transaktioita vuodessa noin 5.000.000 kpl Konsernin liikevaihto 2/2015 (pro forma 12 kk) *) 4,8 miljoonaa euroa Konsernin käyttökate 2/2015 (pro forma 12 kk) *) 0,5 miljoonaa euroa Omistajia 30.9.2015 42 kpl, joista 27 tilitoimistoasiakkaita *) pro forma luvut ovat tilintarkastamattomia 4.8 HEEROKSEN KASVU JA KANNATTAVUUS Heeroksen liikevaihto on kasvanut viimeiset 10 vuotta keskimäärin 35 % vuodessa. Kasvu on tähän asti ollut pelkästään orgaanista. Kasvun pohjana on uusiutuva laskutus ja Heeros-järjestelmiä käyttävien loppuasiakkaiden määrän kasvu. Tällä hetkellä noin 70 % laskutuksesta on uusiutuvaa ja kasvaa kuukaudesta toiseen, jos vain asiakas on tyytyväinen saamaansa palveluun. Koska Heeroksen palveluvalikoimasta on pitkään puuttunut kirjanpito, ovat tilitoimisto-asiakkaamme joutuneet pitämään rinnalla jotain muuta, useimmiten teknologialtaan vanhentunutta taloushallinnon järjestelmää. Tämän johdosta tilitoimistojen asiakkaista tyypillisesti ainoastaan suurimmat ja varsinkin monipuolista palvelua tarvitsevat asiakkaat ovat käyttäneet Heeroksen palveluita. Tällä hetkellä Heeroksen kotimaan liikevaihdon entistäkin vauhdikkaamman kasvun kiintokohdaksi riittää pelkästään jo se, että tilitoimistot siirtyvät yhden luukun periaatteeseen ( joka nyt siis on mahdollista) ja siten lisäävät merkittävästi Heeroksen palveluiden käyttöä. Kansainvälistyminen tuo oman erittäin mielenkiintoisen mausteensa keitokseen, mutta kasvun vauhti riippuu käytettävissä olevista resursseista eli esim. tämän annin onnistumisesta. 9 Seuraavissa kaavioissa kuvataan konsernin liikevaihdon ja käyttökatteen kehitystä viideltä viimeiseltä tilikaudelta. Viimeinen, 10 kuukauden pituinen tilikausi päättyi 31.12.2014. Kaavioissa on esitetty toteutuneiden, tilintarkastettujen 10 kuukauden lukujen lisäksi pro forma -liikevaihto ja käyttökate kahdelta kuukaudelta. Pro forma -luvut ovat tammi- ja helmikuun 2015 toteutuneita lukuja ja tilintarkastamattomia. 4.9 KANSAINVÄLISTYMINEN Kansainvälistyminen alkoi noin kuusi vuotta sitten kuin varkain muutamien suomalaisten konsernien laajentaessa tuotteittemme käyttöä ulkomaisiin tytäryhtiöihinsä. Näitä maita ovat Ruotsi, Norja, Hollanti, Puola, Viro ja Venäjä. Olemme perustaneet tytäryhtiön Hollantiin, jossa työskentelee tällä hetkellä kaksi hollantilaista henkilöä. Uskomme saavamme toiminnalliset kulut katettua lähiaikoina tulorahoituksella. Markkinat ovat Hollannissa n. 3,5 kertaa suuremmat kuin Suomessa, mutta taloushallinnon ja ennen kaikkea automatisoinnin käytännöt ovat vuosia meitä jäljessä. Tämä lisää Heeroksen menestymismahdollisuuksia merkittävästi. Kiinnostus palveluitamme kohtaan kasvaa kaiken aikaa, tyytyväisiä referenssiasiakkaita on riittäväsi, joten onnistuminen on paljolti käytettävissä olevista resursseista ja omista panostuksista kiinni. Suomi, Hollanti sekä muut maat, joissa Heeroksella on asiakkaita, kuuluvat SEPA-alueeseen. Tällä alueella liikkuu vuosittain n. 90 miljardia maksutapahtumaa. Laskuista ylivoimaisesti suurin osa tehdään vanhentuneella teknologialla (esim. laskut tulostetaan paperille), joten työsarkaa riittää varmasti muillekin kuin Heerokselle. 4.10 HEEROS TÄNÄÄN Heeroksen palveluksessa oli syyskuussa 2015 runsaat 50 henkilöä. Heeroksella on toimipaikat Helsingissä, Jyväskylässä, Turussa ja Rotterdamissa. Turkuun perustettiin syyskuussa toimisto Aboa Data Oy:n liiketoiminnan hankinnan yhteydessä. Tämän kaupan avulla Heeros sai käyttöönsä palvelukonseptistaan vielä puuttuneen palkanlaskennan. Kun nyt viimeisimmät palaset - kirjanpito ja palkanlaskenta - on saatu integroitua palvelukonseptiimme, on tullut hetki, jolloin visiomme tilitoimistojen hovihankkijana on toteutunut. Heeroksen erityisinä vahvuuksina voidaan pitää seuraavia tekijöitä: • Tilitoimistojen pitkäjänteinen kumppanuus • Heeros-verkosto, johon kuuluu Heeroksen väki, asiakkaat ja tärkeimmät sidosryhmät. Etsimme yhdessä uusia toiminnallisia ja strategisia ideoita ja ratkaisuja, joita voidaan jakaa verkoston kesken • Yhden luukun periaate • Kotimaisuus • Tilitoimistoasiakas hallituksessa • Yksityinen omistus • Heeros ei kilpaile kumppaneittensa kanssa kuten markkinoiden tämänhetkiset isoimmat toimijat • Heeroksen palveluiden käyttöönotto lisää asiakkaan toiminnan tuottavuutta ja mahdollistaa kustannussäästöt • Aina on oikea hetki ottaa Heeroksen palvelut käyttöön • SEPA-markkinat ovat valtavat. Heeroksella on toimintaa jo viidessä SEPA-maassa, joten konseptimme on yleisestikin toimiva. Pärjätäksemme kansainvälisessä kilpailussa, meidän tulee olla kotikentällämme erinomaisia kaikissa suhteissa. • Heeroksen oma asiantuntijaorganisaatio ja yhteistyökumppaniverkosto muodostavat laajan taloushallinnon ja siihen liittyvän teknologian osaamiskeskuksen. 10 • • Heeroksen liikevaihto on uusiutuvaa. Noin 70 % liikevaihdosta tulee siitä, että vanhat asiakkaat jatkavat palveluidemme käyttöä. Logistiikka. Heeroksen ratkaisut ovat bittejä, jotka siirtyvät sekunnin osissa minne päin maailmaa tahansa. Ei tarvita tehtaita, työstökoneita eikä kuorma-autoja. Innovaatiot ja tuotekehitys ovat korvien välissä ja Suomessa! 5 RAHOITUS Heeroksen rahoitus on perinteisesti perustunut tulorahoitukseen, jossa keskeisenä elementtinä on ollut uusien sopimuksien leasing-rahoitus rahoitusyhtiöiden kautta. Tämän lisäksi rahoitusta on saatu Nordeasta, Finnverasta ja Tekesistä. Myös vaihtovelkakirjalainarahoitusta on käytetty. Pankkien tiukentunut linja pk-yritysten luototukseen johtaa vääjäämättömästi entistä enemmän uusien rahoitusinstrumenttien käyttöönottoon. Tästä on selvänä merkkinä joukkorahoitusmahdollisuuksien lisääntyminen. Syksyllä 2014 Heeros suuntasi osakeannin tilitoimistoasiakkailleen ja henkilöstölleen. Saimme siinä yhteydessä yli 400.000 euroa uutta pääomaa ja 31 uutta osakasta. Siitä lämmin kiitos teille antiin osallistuneille ja sitä harkinneille. Annin ansiosta Heeros sai runsaasti positiivista julkisuutta. ”Team Finland Let’s Grow -rahoitusohjelma on Finnveran, Tekesin ja Finpron yhteinen ponnistus maajoukkuetason kasvuyritysten tunnistamiseksi ja kannustamiseksi kansainväliseen kasvuun.” Tämä lainaus on Team Finlandin kotisivuilta, jossa Heeroksenkin tarinaa kerrotaan välilehdellä ”yritystarinat” (www.letsgrow.fi). Heeros on päässyt tähän ohjelmaan mukaan ensimmäisten suomalaisten yritysten joukossa. Kaunis kumarrus Team Finlandin suuntaan ja kiitos myös arvokkaasta tunnustuksesta, minkä valtiovalta Heerokselle näin on osoittanut. Aiomme olla luottamuksen arvoisia. Palveluiden vienti ei ole Suomessa kovin yleistä. Heeros pyrkii tässäkin asiassa olemaan maamme valioita. 6 TALOUDELLISET TIEDOT 6.1 TULOSLASKELMAT Seuraavassa taulukossa esitetään yhtiön tuloslaskelmat viideltä vuodelta. Luvut ovat konsernitason lukuja alkaen tilikaudesta 2/2014, jolloin perustettiin Hollannin tytäryhtiö. Taulukon viimeisen tilikauden tuloslaskelma (pro forma) on laadittu siten, että 31.12.2014 päättyneen, tilintarkastetun 10 kuukauden mittaisen tilikauden lukuihin on lisätty tilintarkastamattomat tammi-helmikuun 2015 toteutuneet luvut. Tuloslaskelma Luvut 1.000 € 2/2011 2/2012 2/2013 2/2014 pro forma 2/2015 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut 2 326 32 -414 2 905 30 -559 3 469 26 -666 4 095 14 -719 4 814 11 -834 Myyntikate Myyntikate % Kiinteät kulut 1 943 82 % -1 653 2 376 81 % -2 037 2 828 81 % -2 484 3 389 82 % -2 890 3 991 83 % -3 455 Käyttökate 291 Käyttökate % 12 % Suunnitelman mukaiset poistot *) -221 339 12 % -305 344 10 % -284 499 12 % -354 536 11 % -494 Liiketulos Rahoitustuotot ja –kulut 69 -17 34 -23 60 -20 145 -42 41 -98 Tulos ennen veroja 52 11 40 103 -56 *) poistosuunnitelmasta: pitkävaikutteiset menot poistetaan 6 vuoden aikana progressiivisesti, poistosuunnitelmasta on tarkempi selostus tasekirjan liitetiedoissa. Progression vaikutus näkyy selkeästi 12/2015 luvuissa. 11 6.2 TASEET Seuraavassa taulukossa on esitetty konsernin taseet viideltä viimeiseltä tilikaudelta. Viimeinen, 31.12.2014 päättynyt tilikausi on 10 kuukauden pituinen. Taulukossa on myös esitetty yhtiön omavaraisuusasteen kehitys kyseisinä vuosina. Vuonna 2014 toteutunut osakeanti paransi yhtiön omavaraisuutta merkittävästi. TASE 1.000 € 2/2011 2/2012 2/2013 2/2014 12/2014 Pysyvät vastaavat Vaihtuvat vastaavat VASTAAVAA 1 008 792 1 800 1 362 700 2 062 1 945 674 2 619 2 439 871 3 310 2 816 1 015 3 831 Oma pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma VASTATTAVAA 62 543 1 195 1 800 95 496 1 471 2 062 136 623 1 860 2 619 238 919 2 153 3 310 625 855 2 352 3 831 Investoinnit tilikaudella Omavaraisuusaste 625 4,8 % 660 6,5 % 867 8,2 % 849 9,9 % 749 19,5 % *) tilikausi 10 kk 6.3 INVESTOINNIT JA NIIDEN RAHOITUS Edellä esitetyssä taulukossa on mukana myös yhtiön vuotuiset tuotekehitysinvestoinnit. Yhtiö on investoinut viimeisten viiden vuoden aikana yhteensä 3,7 miljoonaa euroa tuotekehitykseen, joka on toteutettu valtaosin omin voimin. Yli puolet investoinneista on rahoitettu tulorahoituksella. Lisäksi yhtiö on saanut avustuksia Tekesiltä sekä lainarahoitusta Nordealta, Finnveralta ja Tekesiltä. 6.4 KULUVAN TILIKAUDEN KEHITYKSESTÄ Yhtiön kuluvan tilikauden kasvun ja kannattavuuden kehitystä voidaan havainnollistaa seuraavilla kuvilla emoyhtiön Heeros Systems Oy:n liikevaihdon ja käyttökatteen kehityksestä. Kuvat esittävät 12 kuukauden jakson toteutuneita kumulatiivisia lukuja samalta tarkasteluajanjaksolta kolmen vuoden ajalta. Kuluvan tilikauden luvut ovat tilintarkastamattomia. 12 6.5 HOLLANNIN TOIMINNOT Toiminta Hollannissa käynnistyi vuonna 2014. Heeroksen tuotepaletista tarjoamme ostolaskujen käsittelyä, verkkolaskutusta ja sähköistä arkistointia. Olemme rakentaneet liittymiä useisiin markkinoilla oleviin kirjanpitojärjestelmiin. Olemme mukana Simplerinvoicing.org-organisaatiossa, joka kokoaa Hollantiin verkkolaskutusinfrastruktuuria Suomen TIEKEn tapaan. Asiakkainamme on sekä tilitoimistoja että suoria asiakkaita. Alkavalle yritykselle tyypillisesti toiminta on toistaiseksi ollut tappiollista. Kaikki yhtiön perustamiseen ja käynnistämiseen liittyvät kustannukset on kirjattu kuluiksi, mikä rasittaa täysimääräisesti konsernin kumulatiivista tulosta. Olemme saaneet useita uusia asiakkaita ja myynti on vilkastunut kevään 2015 aikana. Perustettuamme pääkäyttäjäpalvelun Hollantiin kesällä 2015 toiminta on vilkastunut edelleen. Kasvun elementit ovat selkeästi nähtävissä. Euroopassa verkkolaskujen käyttö on vasta alkamassa. Nyt on oikea hetki markkinointipanosten lisäämiseen kasvun vauhdittamiseksi. 7 TILINPÄÄTÖKSEN JÄLKEISET MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT Team Finland Let’s Grow -rahoitus saatiin käyttöön keväällä 2015 (kts. kohta 5. Rahoitus). Heeroksen osakkeet liitettiin Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään keväällä 2015. Varsinainen yhtiökokous päätti 30.3.2015, että yhtiön osakemäärää lisätään siten, että yhtiön osakemäärä kasvaa 30887 osakkeesta 3088700 osakkeeseen hallituksen ehdotuksen mukaisesti antamalla osakkeenomistajille maksutta uusia osakkeita omistusten mukaisessa suhteessa siten, että kutakin yhtiön osaketta vastaan annetaan 99 uutta osaketta. Heeros Systems Oy osti Aboa Data Oy:n liiketoiminnan 1.9.2015. Tällä toimenpiteellä Heeroksen tuotepaletti täydentyi pilvipalveluna toteutetulla palkanlaskentaohjelmistolla. 13 8 YHTIÖN JOHTORYHMÄ Matti Lattu, DI, Toimitusjohtaja Lähes kahdenkymmenen vuoden kokemus ohjelmistoyrityksistä, niin ohjelmoijana, projektipäällikkönä, konsulttina kuin toimitusjohtajanakin. Keskuskauppakamarin ICT-valiokunnan jäsen Mustan vyön judoka https://fi.linkedin.com/pub/matti-lattu/0/bb/856 Juha Takala, DI, Tuotekehitysjohtaja Kymmenen vuoden kokemus tietojärjestelmäkehityksen ja teknologiakonsultoinnin johtamis- ja suunnittelutehtävistä, laadunhallinnasta ja ratkaisuarkkitehtuureista. Tuotekehityksen tehtävien laajamittainen osaaminen ja johtamiskokemus toteuttajan, teknisen suunnittelijan, ratkaisuarkkitehdin, sekä projekti- / hankepäällikön näkökulmista. https://www.linkedin.com/pub/juha-takala/0/47b/765 Tomi Ingerttilä, Myyntijohtaja Lähes kahdenkymmenen vuoden kokemus ohjelmistoyrityksistä, niin kouluttajana, asiantuntijana, palvelupäällikkönä, konsulttina, myyntipäällikkönä kuin myyntijohtajanakin. Erityisosaaminen ERP-järjestelmien ja taloushallinnon järjestelmien yhteen sovittaminen.Yli kolmenkymmenen vuoden kokemus joukkueurheilusta pelaajana / valmentajana. https://fi.linkedin.com/pub/tomi-ingerttilä/0/896/551 Sari Eronen, palvelupäällikkö Kokemusta tilitoimistojen ohjelmistoista lähes 30 vuoden ajalta, asiakaspalvelusta, kouluttamisesta ja myynnistä. Erittäin hyvä toimialaosaaminen. Garik Bagdasarov, BBA, Tuotantopäällikkö Viiden vuoden kokemus tilitoimistoalalta, jonka jälkeen siirtyminen ohjelmistokehityksen puolelle. Kokemus projektien vetämisestä, erilaisten palveluiden tuottamisesta, tuotekehityksestä sekä kansainvälisestä toiminnasta. https://fi.linkedin.com/pub/garik-bagdasarov/91/73/454 Rainer Wallenius, tuotepäällikkö Yrittäjänä Aboa Data Oy 1987-2015. Palkanlaskennan sovellusasiantuntijana ja pääsuunnittelijana lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Erittäin hyvä tuntemus palkanlaskentaprosesseista ja –ohjelmistoista. 14 9 YHTIÖN HALLITUS Pekka Räisänen Puheenjohtaja, KTM, ohjelmistoyrittäjä vuodesta 1987 (aik. Raxum Oy) Irja Hirsinummi jäsen, HTM, KLT, Laskentatieto Oy Irja Hirsinummi, toimitusjohtaja Lasse Karjalainen jäsen, FM, pk-yrityskonsultti (Sympa Oy, Highline Oy) Juho Nikkola jäsen, DI, IT-konsultti (QDC Business Engineering Oy, Pretaxin hallituksen ex-jäsen) Matti Lattu jäsen, DI, Heeroksen toimitusjohtaja Heidi Lepäntalo hallituksen asiantuntija, ekon. (aiemmin CapMan Real Estaten talousjohtaja, josta jäi eläkkeelle) 10 YHTIÖN OMISTUS 15 11 RISKIT 11.1 YHTIÖN LIIKETOIMINTAAN LIITTYVIÄ RISKEJÄ • • • • • • Vakavat ongelmat konesalissa voivat keskeyttää liiketoiminnan Pankkien ongelmat maksuliikenteessä estävät maksatustoiminnot ja siten osan koko palvelusta Verkkolaskuoperaattorin ongelmat voivat pysäyttää laskuliikenteen Tietoturvaongelmat sovelluksissa saattavat tilanteesta riippuen pahimmillaan estää koko liiketoiminnan Avainhenkilöiden lähteminen yrityksestä saattaa hidastaa kehitystä Yhtiön liiketoimintaan voi liittyä tunnistamattomia tai odottamattomia riskejä 11.2 YLEISEEN TALOUDELLISEEN TILANTEESEEN LIITTYVIÄ RISKEJÄ • • Kotimaan taloudellinen kehitys, taantuman jatkuminen ja maan painuminen lamaan voivat hidastaa kasvua Eurooppaa uhkaava pakolaiskriisi tai luonnonmullistukset 11.3 LAINSÄÄDÄNTÖÖN LIITTYVIÄ RISKEJÄ • Kansainvälinen lainsäädäntö ja sääntely, joka estää tai merkittävästi haittaa Heeroksen tuotteiden käyttöä 11.4 RAHOITUKSEEN LIITTYVÄT RISKIT • • • • • Korkotason nousu saattaa vaikuttaa kielteisesti yhtiön liiketoimintaan Pääoman saatavuus kasvun rahoittamiseen Yhtiön luottosopimuksiin mahdollisesti myöhemmin lisättävät kovenantit Yhtiön velkaantuneisuus saattaa vaikuttaa epäedullisesti sen liiketoimintaan Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus ja pankkien tiukentunut sääntely saattavat vaikuttaa epäedullisesti yhtiön rahoitukseen 11.5 OSAKKEISIIN JA LISTAUTUMISEEN LIITTYVIÄ RISKEJÄ • • • • • • Yhtiön listautuminen ei onnistu Yhtiö ei välttämättä listaudu lainkaan tai listautuu johonkin muuhun markkinapaikkaan kuin NASDAQ OMX Helsingin ylläpitämälle First North-listalle Osakkeisiin liittyy listautumisen jälkeen arvostusriski Osakkeenomistajien omistusosuus voi laimeta Mahdolliset tulevat osakeannit voivat vaikuttaa osakkeiden markkinahintaan Yhtiön osakkeiden hinnanmuodostus markkinoilla ei välttämättä ole luotettavaa ja osakkeiden likviditeetti saattaa jäädä heikoksi 16 12 LOPUKSI Heeros pyrkii visionsa mukaisesti lähivuosina tilitoimistojen merkittävimmäksi yhteistyökumppaniksi. Heeroksen kilpailijoilla on mm. pääomasijoittajien kautta ”rajattomat resurssit” niin tuotekehityksen kuin markkinoinninkin suhteen. Heerokselle riittävät pienemmätkin resurssit, kunhan kumppaniverkosto on kunnossa ja resurssit voidaan käyttää kustannustehokkaasti. Yrityksen kasvu vaatii myös pääoman hankintaan liittyviä panostuksia. Pankista on työlästä saada lainaa, jollei ole käsin kosketeltavia vakuuksia, minkä lisäksi oman ja vieraan pääoman oikea suhde on myös keskeistä. Nykykäsityksen mukaan tulevina vuosina yritysten rahoitus niin Suomessa kuin muuallakin tulee painottumaan muihin instrumentteihin kuin pankkilainoihin. Heeroksen potentiaaliset markkinat ovat mieltä nostattavat, joten Heeroksen arvo voi nousta merkittävästi. Tässä yhteydessä kannattanee todeta, että verkkolaskutuksen konkarin Baswaren liikevaihto oli 4,5 miljoonaa euroa yhtiön listautuessa maaliskuussa 2000. Heeroksen tämän vuoden arvioitu liikevaihto on 5,7 miljoonaa euroa ja välitämme noin 5 miljoonaa transaktiota. Vuonna 2014 Baswaren liikevaihto oli 127 miljoonaa euroa ja yhtiö välitti 78 miljoonaa transaktiota. Baswaren pörssiarvo oli 18.9.2015 noin 597 miljoonaa euroa eli 4,7 kertaa liikevaihto. Heeroksen arvo nyt tarjottavan osakeannin arvostuksella on 8,3 miljoonaa euroa. Toimintakonseptit luonnollisesti poikkeavat toisistaan, mutta molempien yritysten ansaintalogiikassa on välitettävien laskujen ja muiden sanomien määrällä keskeinen sijansa. Taskulaskimet esiin! Liitteet: 1. Yhtiöjärjestys 2. Kaupparekisteriote 3. Yhtiökokouksen 24.8.2015 antivaltuutuspäätös 4. Ote hallituksen 22.9.2015 kokouksen pöytäkirjasta 5. Heeros Systems Oy:n osakeannin 2015 ehdot (hallituksen 22.9.2015 kokouksen pöytäkirjan liite 6) 6. Hallituksen selostus (hallituksen 22.9.2015 kokouksen pöytäkirjan liite 7) 7. Osakasluettelo 12.8.2015 8. Tasekirja 31.12.2014 9. Rating Alfa -raportti 10. Osakassopimus 17
© Copyright 2024