digitalisoimaan taloushallintoa

Tule mukaan
digitalisoimaan
taloushallintoa
Sijoita Heerokseen
1
SISÄLLYS
1 HEEROS LYHYESTI
3
2 OSAKEANTI
3
2.1 ANNIN PÄÄKOHDAT
3
2.2 ANNIN EHDOT
3
2.3 VAROJEN KÄYTTÖ
3
3 HEEROKSEN SYNTY JA ALKUVAIHEET
4
4 YHTIÖN LIIKETOIMINNASTA
5
5
4.1 DIGITAALISEN TALOUSHALLINNON TOIMINTAYMPÄRISTÖ
4.1.1 Yleistä
5
4.1.2Arvoketju ja tilitoimistot Suomessa
6
4.1.3Tilitoimistojen järjestelmät
6
4.1.4Alan yritykset
6
4.1.5Kansainvälinen ympäristö
6
4.1.6Verkkolaskupenetraatio
7
4.2 HEEROKSEN TUOTTEET JA PALVELUT
7
4.3 ASIAKKAAMME
8
4.4 LÄHIVUOSIEN TAVOITTEET
8
4.5 KUMPPANUUS TILITOIMISTOJEN KANSSA
8
4.6 ANSAINTALOGIIKKA
8
4.7. HEEROKSEN TOIMINTAAN LIITTYVIÄ TUNNUSLUKUJA
9
4.8 HEEROKSEN KASVU JA KANNATTAVUUS
9
4.9 KANSAINVÄLISTYMINEN
10
4.10 HEEROS TÄNÄÄN
10
5 RAHOITUS
11
6 TALOUDELLISET TIEDOT
11
6.1 TULOSLASKELMAT
11
6.2 TASEET
12
6.3 INVESTOINNIT JA NIIDEN RAHOITUS
12
6.4 KULUVAN TILIKAUDEN KEHITYKSESTÄ
12
6.5 HOLLANNIN TOIMINNOT
13
7 TILINPÄÄTÖKSEN JÄLKEISET MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT
13
8 YHTIÖN JOHTORYHMÄ
14
9 YHTIÖN HALLITUS
15
10YHTIÖN OMISTUS
15
11 RISKIT
16
11.1 YHTIÖN LIIKETOIMINTAAN LIITTYVIÄ RISKEJÄ
16
11.2 YLEISEEN TALOUDELLISEEN TILANTEESEEN LIITTYVIÄ RISKEJÄ
16
11.3 LAINSÄÄDÄNTÖÖN LIITTYVIÄ RISKEJÄ
16
11.4 RAHOITUKSEEN LIITTYVÄT RISKIT
16
11.5 OSAKKEISIIN JA LISTAUTUMISEEN LIITTYVIÄ RISKEJÄ
16
12 LOPUKSI
17
1 HEEROS LYHYESTI
Heeros Systems Oy on digitaalisen taloushallinnon uranuurtaja ja kansainvälisestikin tunnustettu asiantuntijayritys. Aloitimme toimintamme vuonna 2000 ja olemme kasvaneet nopeasti koko olemassaolomme ajan. Heeros on ollut seitsemänä
vuonna peräkkäin Suomessa Deloitten Technology Fast 50 kasvuyrityslistalla. Liikevaihtomme oli viimeksi päättyneellä tilikaudella (10 kk) noin 4 miljoonaa euroa, palveluksessamme on runsaat 50 henkilöä. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä,
Jyväskylässä, Turussa ja Rotterdamissa. Yhtiön omistajina on Heeroksen henkilöstöä ja asiakasyrityksiä.
Olemme kehittäneet Heeros-tuoteperheen, joka kattaa pilvipalveluina kaikki digitaalisen taloushallinnon prosessit paperilaskujen optisesta tulkinnasta osto- ja myyntilaskujen käsittelyyn ja arkistointiin sekä kirjanpidon ja palkanlaskennan. Heeros-ratkaisuja käyttää noin 7.000 yritystä ja yhteisöä. Välitämme kuukausittain noin 400.000 tapahtumaa. Tarjoamme ratkaisujamme yrityksille suoraan tai Heeros-kumppaneina toimivien tilitoimistojen kautta.
2 OSAKEANTI
Heeros Systems Oy:n hallitus on 22.9.2015 päättänyt ylimääräisen yhtiökokouksen 24.8.2015 antaman valtuutuksen nojalla
laskea liikkeeseen enintään 500.000 kappaletta yhtiön osakkeita. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen osakkeita tarjotaan yleisön ja yhtiöön työ- tai toimisuhteessa olevien henkilöiden merkittäväksi.
Kysymyksessä on ns. Pre IPO -osakeanti eli varsinaista listausta edeltävä osakeanti. Heeroksen hallitus on asettanut tavoitteekseen listautua NASDAQ OMX Helsingin ylläpitämälle First North -markkinapaikalle vuoden 2016 aikana. Nyt julkistettavan annin yhtenä tavoitteena on nostaa osakkeenomistajien lukumäärä nykyisestä 42 osakkaasta yli 300 osakkeenomistajaan edesauttamaan listautumista.
2.1 ANNIN PÄÄKOHDAT
•
Annin enimmäismäärä on 500.000 osaketta eli 1.350.000 euroa
•
merkintäaika on 1.10.2015 - 19.11.2015
•
Heeros tarjoaa yleisölle osakkeitaan merkittäväksi 2,70 euron kappalehintaan, minimimerkintä on vähintään 200 osaketta
•
Heeros tarjoaa yhtiöön työ- tai toimisuhteessa oleville henkilöille osakkeitaan merkittäväksi 2,50 euron kappalehintaan,
minimimerkintä on vähintään 200 osaketta
•
Jos anti merkitään täyteen, uudet osakkeet edustavat noin 13,93 % yhtiön osakekannasta ilman liikkeeseen laskettujen
vaihtovelkakirjalainojen vaikutusta.
2.2 ANNIN EHDOT
Osakeannin yksityiskohtaiset ehdot ja ohjeet merkitsijälle ovat erillisenä liitteenä merkintäpaikan kotisivuilla kohdassa
liitelomakkeet (www.invesdor.com/heeros)
2.3 VAROJEN KÄYTTÖ
Heeroksen tavoittelema kasvu palvelee kaikkia asiakkaitamme. Pitkäjänteinen menestyminen sekä koti- että ulkomaan
markkinoilla edellyttää erinomaisia tuotteita ja palveluita, jotka luonnollisesti ovat kaikkien asiakkaittemme saatavilla. Näihin tavoitteisiin pääsy edellyttää puolestaan jatkuvaa panostusta korkealaatuiseen tuotekehittelyyn ja markkinointiin. Tätä
on vaikea toteuttaa pelkällä kasvuyrityksen tulorahoituksella.
3
Osakeannissa kerättävien varojen käyttökohteita ovat muun muassa:
•
investoinnit tuotekehitykseen ja tuotekehityksen nopeuttaminen
•
mahdollisten yritysjärjestelyjen rahoittaminen
•
markkinointi- ja myyntipanostusten lisääminen
•
kansainvälistymisen nopeuttaminen ja ulkomaisen kasvun rahoitus
•
taserakenteen vahvistaminen
3 HEEROKSEN SYNTY JA ALKUVAIHEET
”Ei kiinnosta – me olemme erikoistuneet taloushallinnon sovelluksiin”, tokaisi ostajan edustaja vuonna 1997, kun hänelle tarjottiin lähes valmista ostolaskujen kierrätysjärjestelmää. Toteamus liittyi liiketoimintakauppaan, jossa ostajana oli merkittävä
alalla toiminut yritys ja oston kohteena tarinamme avainhenkilön ensimmäisen yrityksen, Raxum Oy:n liiketoiminta. Raxumin
päätuotteet olivat käyttöomaisuuskirjanpito- ja konsernilaskentaohjelmistot, joissa se oli valtakunnan merkittävimpiä toimijoita. Valmistumaisillaan oleva ostolaskujen kierrätysjärjestelmä ei sen sijaan herättänyt vähäisintäkään kiinnostusta.
Visionäärinä avainhenkilö kohotti hämmästyneenä kulmakarvojaan ja jätti ostajan toivomuksesta ostolaskujen kierrätyksen
kaupan ulkopuolelle. Sekä ostaja että myyjä olivat tyytyväisiä. Ostajan rajaus oli ainakin näin jälkikäteen ajatellen hiukan
outo. Tutkimuksen (PWC: Economic analysis of SEPA, 16 January 2014) mukaan SEPA-alueelle liikkui vuonna 2012 vuositasolla
noin 90 miljardia maksutapahtumaa eikä ilman niiden digitalisointia voida tänä päivänä puhua nykyaikaisesta taloushallinnon järjestelmästä.
Muutaman välivuoden kypsyttelyn jälkeen yrittäjä päätti jatkaa siitä, mihin edellä kuvatun kaupan jälkeen oli jäänyt. Näin
astui päivänvaloon Heeros Systems Oy – nimensä antiikin puolijumalilta lainannut korporaatio – ja suuntasi katseensa tulevaisuuteen: automaattiseen, digitaaliseen taloushallintoon.
Heeroksen ensimmäisellä kotisivulla vuonna 2000 haetaan yhteistyökumppaneita oraakkelimaisella kutsulla:
”Heeros Systems kunnioittaa nimellään näitä kreikkalaisen historian alkulähteitä. Tuleeko meistä suomalaisen taloushistorian sankareita, sen näyttää aika. Sille tielle suuntaamme kuitenkin katseemme ja haastamme mukaan kaikki
yhteisöt, joita sähköisen taloushallinnon sankaritarinamme kiehtovat.”
Tähän kutsuun on vuosien varrella riemastuttavalla tavalla tullut vastauksia ja vastahaasteita, mutta nyt on aika päivittää
tilanne. Uusi haaste kuuluu seuraavasti:
”Haastamme digitaalisen taloushallinnon voittokulusta kiinnostuneet toimijat Euroopan valloitukseen. Luultavasti
Klondyken kullankaivajilla oli vähän samantapaisia tuntemuksia kuin Heeroksen hallituksella on tällä hetkellä – kansainväliset markkinat ovat aukeamassa ja Heeroksella on Suomen lisäksi jo monessa Euroopan maassa toimivaksi todettu, moderni ratkaisu.”
Mutta palataan takaisin tarinamme alkuvuosiin. Ensimmäiset tuotteet Circula (ostolaskujen kierrätys), Admina (sähköinen
arkisto) ja Identa (skannattujen ostolaskujen optinen tulkinta) syntyivät vauhdikkaasti, vaikka pätevien koodarien rekrytointi
olikin tuskallista vuosituhannen vaihteen it-kuplan takia.
Kaupallisen menestyksen alkua jouduttiin kuitenkin jonkun aikaa odottamaan. Ennen toiminnan aloittamista kirjoitetun liiketoimintasuunnitelman mukaan markkinoinnin pääkohderyhmäksi valittiin tilitoimistot. Tämä siitä syystä, että tilitoimistojen asiakkaina oli silloin kuten nytkin noin 95% Suomen kirjanpitovelvollisista organisaatioista. Alusta alkaen tavoitteena
oli tiiviillä yhteistyöllä tilitoimistokumppanien kanssa tavoittaa suuret määrät pk-yrityksiä ja muita vastaavan kokoisia organisaatioita. Internet oli kehittymässä vauhdilla, samoin dokumenttienhallintasovellukset, skannausjärjestelmät ja verkkolaskutkin kurkistelivat oven takana. Näistä aihioista visioitiin silloin tilitoimistojen, sen asiakkaiden, tilintarkastajien, pankkien ja
viranomaisten yhteistä taloushallinnon pelikenttää.
4
Tämän hetken valossa visio osui kohdalleen, mutta oli pahasti aikaansa edellä. Tyypillinen reaktio tilitoimistojen asiakastilaisuuksissa oli alkuaikoina, että ”mahtavia nämä tulevaisuuden sovellukset. Kyllä mekin joskus siirrymme tällaisiin”. Edellä
kulkijan rooli ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista.
Liikevaihdon kasvu oli ensimmäisinä vuosina vaatimatonta ja edellytti yrittäjältä sitkeää luonnetta ja kaiken omaisuuden likoon panemista. Onneksi kaupallinen suma alkoi vähitellen purkautua ja sen jälkeen kasvu on ollut vuodesta toiseen tasaista,
kuten kuvan liikevaihtopylväikkö osoittaa. Heeros on ollut seitsemänä vuotena peräkkäin Deloitten Technology Fast 50 -kasvuyrityslistalla. Tulevaisuus herättääkin suuria odotuksia.
Kuvan viimeinen tilikausi on 10 kuukauden mittainen, mutta se on taulukossa muunnettu (pro forma) vertailukelpoiseksi
aikaisempien tilikausien kanssa. Myös esitteen talousosiossa käsitellään vertailun helpottamiseksi viimeistä tilikautta 12
kuukauden mittaisena. Se tarkoittaa käytännössä, että tilikauden 2015 tammi- ja helmikuun tilintarkastamattomat luvut on
lisätty vuoden 2014 lukuihin.
4 YHTIÖN LIIKETOIMINNASTA
4.1 DIGITAALISEN TALOUSHALLINNON TOIMINTAYMPÄRISTÖ
4.1.1 YLEISTÄ
Digitaalinen taloushallinto tarkoittaa taloushallinnon prosessien hoitamista sähköisesti. Prosesseja ovat muun muassa laskujen käsittely (kierrätys, tiliöinti ja maksaminen), kirjanpito, palkanlaskenta, viranomaisyhteydet ja arkistointi.
Tarkkaa määritelmää ei ole olemassa, mutta tyypillisesti esimerkiksi verkkolaskujen käyttö on edellytyksenä digitaaliselle
taloushallinnolle. Yleensä pelkän kirjanpidon hoitamista tietokone-ohjelmistolla ei mielletä sähköiseksi taloushallinnoksi. Digitaalisen taloushallinnon avainsanoja ovat verkkolaskut, selainkäyttöisyys ja pilvipalvelut.
5
Taloushallinnon digitaalista murrosta nopeuttavat muun muassa seuraavat tekijät:
• SEPA eli Euroopan yhteinen maksualue
•
verkkolaskutus: julkinen valta ja isot yritykset vaativat sitä ja pakottavat pienempiä yrityksiä verkkolaskujen käyttöön
•
internetsovellusten, päätelaitteiden ja infran (mm. laajakaistan) kehittyminen
•
mobiilipäätelaitteiden yleistyminen
•
raportoinnin ja prosessien tehokkuuden vaatimukset
•
osaajapula alan yrityksissä vaatii toimintojen tehostamista
•
julkisen vallan kiristyneet raportointivaatimukset
Tilitoimistoala ja taloushallinto ovat voimakkaan muutoksen kourissa. Suhdanteista huolimatta ala on kasvanut niin yritysten
lukumäärissä, henkilömäärissä kuin liikevaihdolla mitattuna, vaikka tietotekniikan ja ohjelmistojen kehittyminen on mahdollistanut yhä automaattisemmat prosessit.
Verkkolaskutus ja siirtyminen kokonaan digitaaliseen taloushallintoon ei ole edennyt niin nopeasti kuin 2000-luvun alussa
ennakoitiin. Syitä on monia – asenteista teknisiin ongelmiin ja hintaan saakka. Toisaalta nyt on selvästi nähtävissä verkkolaskutuksen yleistyminen Suomessa.
4.1.2 ARVOKETJU JA TILITOIMISTOT SUOMESSA
Toimialan arvoketjussa on monta osapuolta. Tilitoimistojen ja sovelluksia käyttävien yritysten lisäksi ketjussa on mukana
muun muassa verkkolaskuoperaattoreita, pankkeja ja viranomaisia, joille raportoidaan toiminnasta.
Monet yritykset käyttävät useampaa ohjelmaa hoitamaan eri osa-alueita. Tällainen ”best-of-breed”-ajattelu on erityisesti isojen yritysten toimintamalli. Tällöin esim. ERP-järjestelmään saatetaan kytkeä erillinen ostolaskujen kierrätysohjelmisto.
Tilitoimistoja on Suomessa noin 4.300 kappaletta. Keskittymisestä huolimatta tilitoimistojen määrä on viime aikoina jopa
kasvanut. Kehitys jatkunee tulevaisuudessa eli samaan aikaan tapahtuu konsolidoitumista, mutta perustetaan myös uusia
tilitoimistoja.
4.1.3 TILITOIMISTOJEN JÄRJESTELMÄT
Tilitoimistojen osalta tämän päivän realismia on se, että joudutaan käyttämään useita ohjelmia mm. asiakkaitten vaatimusten johdosta.
Monet vanhat, tilitoimistoissa yleisesti käytössä oleva kirjanpitosovellukset ovat tulossa elinkaarensa päähän ja niitä korvataan moderneilla, digitaalisilla ratkaisuilla. Myös tilitoimistojen asiakkaiden vaatimukset järjestelmille ovat kasvaneet ja
perinteisillä ohjelmistoilla näiden vaatimusten täyttäminen on vaikeaa.
4.1.4 ALAN YRITYKSET
Suurimmat tilitoimistoille suunnattujen ohjelmistoratkaisujen toimittajat Suomessa ovat Visma ja Accountor. Alalla on myös
lukuisia pienempiä toimijoita. Suomessa on tällä hetkellä noin 4.300 tilitoimistoa. Alalla on muutamia isoja toimijoita, jotka
kasvavat jatkuvin yritysostoin ja kilpailevat ratkaisumyynnin ohessa asiakastilitoimistojensa kanssa heidän loppuasiakkaistaan. Suomessa ei liene kovin monta toimialaa, josta löytyisi vastaava tilanne. Heeroksen yksi keskeinen tavoite on selkeyttää
tätä sekavaa pelikenttää, jossa ohjelmisto-ratkaisujen tarjoaja kilpailee asiakkaittensa kanssa.
4.1.5 KANSAINVÄLINEN YMPÄRISTÖ
Euroopan yhtenäinen maksualue (SEPA) on muuttanut maksukäytäntöjä voimakkaasti ja yhtenäistänyt mm. pankkitilien rakennetta. Euroopassa liikkuu PWC:n tutkimuksen mukaan vuositasolla lähes 90 miljardia maksutapahtumaa. Valtaosa laskuista liikkuu joko paperilla tai sähköpostin liitteinä.
Ulkomaisia kilpailijoita ei ole tullut Suomeen merkittävissä määrin. Alalla vahva kansainvälinen toimija Visma operoi Suomessa pääasiassa Suomesta ostetuilla tuotteilla. Toki suomalainen Basware voidaan käytännössä mieltää täysin kansainväliseksi
toimijaksi, jonka asiakaskunta koostuu ensisijaisesti suurista yrityksistä.
6
4.1.6
VERKKOLASKUPENETRAATIO
Suomessa TOP100-yrityksissä on jo käytännössä siirrytty verkkolaskutukseen. Arviolta noin 40 % suomalaisista yrityksistä
on tutustunut verkkolaskutukseen, mutta todellinen käyttöaste on selkeästi matalampi. Muualla Euroopassa verkkolaskujen
käyttö on vasta alkamassa.
4.2
HEEROKSEN TUOTTEET JA PALVELUT
Ostolaskujen käsittely
Saapuvat
paperilaskut
Saapuvat
verkkolaskut
Lähtevät
maksut
Tiliotteet
maksupalaute
Myyntilaskujen käsittely
ASIAKIRJAT
SKANNAUS JA TULKINTA
Ulkoiset
laskuaineistot
KIERRÄTYS JA HYVÄKSYNTÄ
MATKALASKUT
OSTORESKONTRA
Tunnit,
liittymät,
verotiedot,
matkalaskut
ARKISTOINTI
LASKUTUS
Lähtevät
verkkolaskut
MYYNTIRESKONTRA
Saapuvat
suoritukset
TAI MUU KIRJANPITOJÄRJESTELMÄ
Tyvi, pankit,liitot ja palkkaerittelyt
LASKUOPERAATTORI
TYVI
LASKUOPERAATTORI
Heeros on digitaalisen taloushallinnon kokonaisjärjestelmä, jota voidaan käyttää niin yksittäisinä moduuleina kuin kattavana kokonaispalveluna. Heeros integroituu tällä hetkellä yli 50 ulkopuoliseen järjestelmään ja uusia rajapintoja otetaan
käyttöön tarvittaessa.
Heeros on enemmän kuin osiensa summa. Ottamalla käyttöön kaikki Heeroksen palvelupaletin osa-alueet asiakkaan
kokonaisprosessi tehostuu merkittävästi. Käyttäjän kannalta on oleellista, että siirtyminen vanhoista järjestelmistä Heerokseen voi tapahtua käyttäjän ehdoilla ja aikataulussa. Ongelmatilanteissa on auttamassa aina sama Heeroksen kasvollinen
neuvoja.
Edellä olevassa kaaviossa on pelkistetysti esitetty Heeroksen palvelukonsepti. Tarkemmin siihen voi perehtyä Heeroksen kotisivuilla (www.heeros.com/tuotteet) tai maksuttomissa webinaareissamme (www.heeros.com/webinaarit).
Osan tarvittavista palveluista, kuten skannauksen, laskujen optisen tulkinnan ja pääkäyttäjäpalvelun voi ostaa suoraan Heerokselta. Mikäli esimerkiksi ostotilausten ja –laskujen täsämäytykseen ja vaikkapa monisivuisten ostolaskujen esitiliöintiin
halutaan automaattisia ratkaisuja, tarjoamme niitä ja muitakin edistyksellisiä ratkaisuja ja sovellusintegraatioita yhteistyökumppanimme Liaison Technologiesin kanssa.
7
4.3 ASIAKKAAMME
Heeros on toiminut koko olemassa olonsa ajan digitaalisen taloushallinnon kehittäjänä ja edelläkävijänä. Liiketoiminnan pääkohderyhmäksi on alusta alkaen valittu tilitoimistot siitä yksinkertaisesta syystä, että niiden asiakkaina on lukumääräisesti
lähes koko Suomen kirjanpitovelvollisten joukko. Tällaisen kohderyhmän tavoittaminen jollakin muulla tavalla kuin tilitoimistokumppanien avulla olisi enemmän kuin haastavaa. Luonnollisesti muitakaan taloushallinnon järjestelmiä käyttäviä
organisaatioita ei ole suljettu asiakaspotentiaalistamme pois, mutta kustannuksiltaan korkeamman tavoitettavuuden takia
niiden markkinointiin ei ole panostettu yhtä paljon. Palvelumme sopii luonnollisesti yhtä hyvin suoralle loppuasiakkaalle kuin
tilitoimiston asiakkaillekin.
4.4 LÄHIVUOSIEN TAVOITTEET
Lähivuosien visiomme on olla tilitoimistojen ja pk-yritysten johtava kumppani digitaalisessa taloushallinnossa. Kaikki tilitoimistojen asiakkailleen suuntaamat palvelut pitää olla saatavissa Heeroksen kautta. Palveluprosessien automaatiota ja toimivuutta on alusta alkaen kehitetty niin, että Heerosta käyttämällä on mahdollista saavuttaa merkittävä tuottavuuden lisäys ja
kilpailuetu ennen kaikkea tilitoimistoissa, mutta myös niiden asiakkaissa. Tavoitteena on aito win-win-win-tilanne. Kaikkien
osapuolten: tilitoimiston asiakkaan, tilitoimiston ja Heeroksen on saatava kasvavasta kakusta kunnon siivu, jotta toimintaa
kannattaa kehittää edelleen. Tähänastiset tulokset ovat käyttäjäkokemusten valossa niin positiivisia, että tiedämme olevamme oikealla tiellä ja varsin pitkällä, vaikka emme toki maalissa. Esim. edellisessä annissa saatuja varoja on käytetty palkkahallinnon ratkaisujen ostamiseen, mikä on nopeuttanut tuotekehitysprosessiamme merkittävästi.
Kotimaan tilitoimistomarkkinoiden hovihankkijan viitta häämöttää jo silmissämme. Sen lisäksi tarkoituksemme on ottaa
oma osuutemme ulkomaisista markkinoista. Kuinka suuri se tulee olemaan, sen näyttää aika ja ennen kaikkea se kuinka paljon taloudellisia ja henkisiä resursseja onnistumme saamaan käyttöömme. Meneillään olevan annin onnistumisen merkitys
on tässä suhteessa suuri. Markkinat, kuten edellä jo on todettu, ovat valtavat.
4.5 KUMPPANUUS TILITOIMISTOJEN KANSSA
Heeros kokee tilitoimistot ennen kaikkea liiketoimintakumppaneinaan. Tilitoimiston etu on Heeroksenkin etu. Tuotekehitystä
on johdettu jo pitkään siten, että toteutettavien järjestelmien ominaisuuksien ja toiminnallisuuksien määrittelyssä tilitoimistokumppaneillamme on erittäin keskeinen rooli. Kokemukset tällaisesta toimintatavasta ovat olleet rohkaisevia ja sitä
kehitetään jatkuvasti.
Tilitoimistoalalle tulee paljon uusia pieniä yrityksiä. Kynnys toiminnan aloittamiseen on suhteellisen matala, koska pakollista
auktorisointia ei ole. Ottamalla käyttöön esimerkiksi Heeroksen pilvipalveluihin pohjautuva ratkaisu alkuinvestoinnit jäävät
varsin kohtuullisiksi. Suurin osa olemassa olevista tilitoimistoista käyttää vanhenevaa teknologiaa, joten uushankintojen tarve jo kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta on selkeästi voimistuva trendi. Heeroksen asiakkaat ovat tähän asti olleet tilitoimistojen suuremmasta päästä, mutta yhden luukun periaate on tuonut viime aikoina runsaasti myös uusia aloittavia pieniä
käyttäjiä. Heeroksen palvelut skaalautuvat portaattomasti, joten käyttävän yrityksen koolla ei ole järjestelmän hankkimisen
kannalta merkitystä.
Heeroksen palvelut ovat modulaariset. Se tarkoittaa, että asiakas voi halutessaan ottaa vain osan järjestelmistä käyttöön ja
lisätä moduuleja itselleen sopivassa tahdissa. Näin järjestelmän vaihdos voidaan tehdä hallitusti vastaanottavaa organisaatiota kohtuuttomasti rasittamatta.
Palvelu toimii pilvessä ja on käyttäjiensä tavoitettavissa milloin ja missä vain myös mobiililaitteilla.
4.6 ANSAINTALOGIIKKA
Heeroksen ja tilitoimistojen tiivis kumppanuus antaa erinomaiset mahdollisuudet myös kaikkia osapuolia palvelevan ansaintalogiikan luomiseen. Tilitoimisto maksaa Heerokselle pääosin asiakkaittensa palveluiden käytön mukaan ja tekee toisaalta
asiakkaittensa kanssa sopimuksen, jonka mukaan heidän ja heidän asiakkaittensa väliset palvelut hinnoitellaan. Heeros laskuttaa vain tilitoimistoa. Koska Heeros-palveluiden käyttö tehostaa tilitoimistojen toimintaa, edellä esitetystä
8
ansaintamallista pystyvät hyötymään kaikki asianosaiset. Tilitoimisto voi samoilla resursseilla palvella useampia asiakkaita
ja kohdentaa samalla palveluitansa mahdollisuuksien mukaan enemmän korkeampaa asiantuntemusta vaativiin tehtäviin.
Näihin ei valitettavasti nykyresursseilla useinkaan jää aikaa. Tehostuneen toiminnan ansioista kakku kasvaa ja silloin siitä
riittää makeaa kaikille.
Tilitoimiston ja sen asiakkaan työnjako voi olla tilanteesta riippuen hyvinkin erilaista, minkä Heeroksen tuotteiden modulaarisuus ja erilaiset käyttöoikeustasot osaltaan mahdollistavat. Tilanteiden muuttuessa työnjakoa on helppo tarkentaa.
Tällä hetkellä Heeroksen palveluita käyttää noin 300 tilitoimistoa. Tilitoimistojen asiakkaista keskimäärin 15 % käyttää Heeroksen ratkaisuja, mikä johtuu siitä, että Heeros ei ole tähän asti voinut tarjota omaa kirjanpito-ohjelmistoa, vaan tilitoimistoilla on pitänyt olla joku muu – yleensä vanhahtavaa teknologiaa edustava taloushallinnon järjestelmä, jonne Heeroksesta
tullut data on täytynyt siirtää. Nyt tilanne on tältä osin kunnossa ja Heeroksella on käyttäjäkokemusten mukaan hyvin korkealaatuinen kirjanpito-ohjelmisto, joka myös toimii huomattavan automaattisesti. Tästä syystä uskomme, että palveluidemme käyttöaste tilitoimistoissa nousee lähiaikoina voimakkaasti.
Heeros on perustanut asiakkailleen pääkäyttäjä- ja skannauspalvelun Jyväskylän ydinkeskustaan. Eräät Heeroksen kilpailijat
tuottavat vastaavanlaisia palveluita halvan työvoiman maissa kuten Virossa ja Intiassa. Heeroksen mielestä kotimaisen työvoiman käyttäminen on mielekästä – ei pelkästään työllistämisen ja yhteiskunnan verotulojen takia – vaan myös työn laadun
ja nopean ja tehokkaan vuorovaikutteisuuden takia.
Pääkäyttäjäpalveluiden ja skannauksen siirtäminen muualle on kuitenkin esimerkiksi toiminnan laajentuessa ulkomaille varsin helppoa pitkälle viedyn tuotteistamisen ansiosta. Siitä on osoituksena Rotterdamiin sijoitettu hollantilaisia yrityksiä palveleva toimintakeskuksemme. Paikallisen kielen ja tapojen täydellinen hallinta on näissä asioissa hyvin tärkeää.
Kaikki edellä olevat asiat soveltuvat myös Heeroksen suoriin loppuasiakkaisiin.
4.7 HEEROKSEN TOIMINTAAN LIITTYVIÄ TUNNUSLUKUJA
Heeroksen tunnuslukuja
Tilitoimistoja asiakkaina
noin 300 kpl
Heeroksen palveluita käyttäviä organisaatioita
noin 7.000 kpl
Heeros-järjestelmien käyttäjiä
noin 30.000 kpl
Välitettäviä transaktioita vuodessa
noin 5.000.000 kpl
Konsernin liikevaihto 2/2015 (pro forma 12 kk) *)
4,8 miljoonaa euroa
Konsernin käyttökate 2/2015 (pro forma 12 kk) *)
0,5 miljoonaa euroa
Omistajia 30.9.2015
42 kpl, joista 27 tilitoimistoasiakkaita
*) pro forma luvut ovat tilintarkastamattomia
4.8 HEEROKSEN KASVU JA KANNATTAVUUS
Heeroksen liikevaihto on kasvanut viimeiset 10 vuotta keskimäärin 35 % vuodessa. Kasvu on tähän asti ollut pelkästään orgaanista. Kasvun pohjana on uusiutuva laskutus ja Heeros-järjestelmiä käyttävien loppuasiakkaiden määrän kasvu. Tällä hetkellä
noin 70 % laskutuksesta on uusiutuvaa ja kasvaa kuukaudesta toiseen, jos vain asiakas on tyytyväinen saamaansa palveluun.
Koska Heeroksen palveluvalikoimasta on pitkään puuttunut kirjanpito, ovat tilitoimisto-asiakkaamme joutuneet pitämään
rinnalla jotain muuta, useimmiten teknologialtaan vanhentunutta taloushallinnon järjestelmää. Tämän johdosta tilitoimistojen asiakkaista tyypillisesti ainoastaan suurimmat ja varsinkin monipuolista palvelua tarvitsevat asiakkaat ovat käyttäneet
Heeroksen palveluita. Tällä hetkellä Heeroksen kotimaan liikevaihdon entistäkin vauhdikkaamman kasvun kiintokohdaksi riittää pelkästään jo se, että tilitoimistot siirtyvät yhden luukun periaatteeseen ( joka nyt siis on mahdollista) ja siten lisäävät
merkittävästi Heeroksen palveluiden käyttöä. Kansainvälistyminen tuo oman erittäin mielenkiintoisen mausteensa keitokseen, mutta kasvun vauhti riippuu käytettävissä olevista resursseista eli esim. tämän annin onnistumisesta.
9
Seuraavissa kaavioissa kuvataan konsernin liikevaihdon ja käyttökatteen kehitystä viideltä viimeiseltä tilikaudelta. Viimeinen, 10 kuukauden pituinen tilikausi päättyi 31.12.2014. Kaavioissa on esitetty toteutuneiden, tilintarkastettujen 10 kuukauden
lukujen lisäksi pro forma -liikevaihto ja käyttökate kahdelta kuukaudelta. Pro forma -luvut ovat tammi- ja helmikuun 2015
toteutuneita lukuja ja tilintarkastamattomia.
4.9 KANSAINVÄLISTYMINEN
Kansainvälistyminen alkoi noin kuusi vuotta sitten kuin varkain muutamien suomalaisten konsernien laajentaessa tuotteittemme käyttöä ulkomaisiin tytäryhtiöihinsä. Näitä maita ovat Ruotsi, Norja, Hollanti, Puola, Viro ja Venäjä. Olemme perustaneet tytäryhtiön Hollantiin, jossa työskentelee tällä hetkellä kaksi hollantilaista henkilöä. Uskomme saavamme toiminnalliset
kulut katettua lähiaikoina tulorahoituksella. Markkinat ovat Hollannissa n. 3,5 kertaa suuremmat kuin Suomessa, mutta taloushallinnon ja ennen kaikkea automatisoinnin käytännöt ovat vuosia meitä jäljessä. Tämä lisää Heeroksen menestymismahdollisuuksia merkittävästi. Kiinnostus palveluitamme kohtaan kasvaa kaiken aikaa, tyytyväisiä referenssiasiakkaita on
riittäväsi, joten onnistuminen on paljolti käytettävissä olevista resursseista ja omista panostuksista kiinni. Suomi, Hollanti
sekä muut maat, joissa Heeroksella on asiakkaita, kuuluvat SEPA-alueeseen. Tällä alueella liikkuu vuosittain n. 90 miljardia
maksutapahtumaa. Laskuista ylivoimaisesti suurin osa tehdään vanhentuneella teknologialla (esim. laskut tulostetaan paperille), joten työsarkaa riittää varmasti muillekin kuin Heerokselle.
4.10 HEEROS TÄNÄÄN
Heeroksen palveluksessa oli syyskuussa 2015 runsaat 50 henkilöä. Heeroksella on toimipaikat Helsingissä, Jyväskylässä, Turussa ja Rotterdamissa. Turkuun perustettiin syyskuussa toimisto Aboa Data Oy:n liiketoiminnan hankinnan yhteydessä. Tämän
kaupan avulla Heeros sai käyttöönsä palvelukonseptistaan vielä puuttuneen palkanlaskennan.
Kun nyt viimeisimmät palaset - kirjanpito ja palkanlaskenta - on saatu integroitua palvelukonseptiimme, on tullut hetki, jolloin visiomme tilitoimistojen hovihankkijana on toteutunut.
Heeroksen erityisinä vahvuuksina voidaan pitää seuraavia tekijöitä:
• Tilitoimistojen pitkäjänteinen kumppanuus
• Heeros-verkosto, johon kuuluu Heeroksen väki, asiakkaat ja tärkeimmät sidosryhmät. Etsimme yhdessä uusia toiminnallisia ja strategisia ideoita ja ratkaisuja, joita voidaan jakaa verkoston kesken
• Yhden luukun periaate
• Kotimaisuus
• Tilitoimistoasiakas hallituksessa
• Yksityinen omistus
• Heeros ei kilpaile kumppaneittensa kanssa kuten markkinoiden tämänhetkiset isoimmat toimijat
• Heeroksen palveluiden käyttöönotto lisää asiakkaan toiminnan tuottavuutta ja mahdollistaa kustannussäästöt
• Aina on oikea hetki ottaa Heeroksen palvelut käyttöön
• SEPA-markkinat ovat valtavat. Heeroksella on toimintaa jo viidessä SEPA-maassa, joten konseptimme on yleisestikin toimiva. Pärjätäksemme kansainvälisessä kilpailussa, meidän tulee olla kotikentällämme erinomaisia kaikissa suhteissa.
• Heeroksen oma asiantuntijaorganisaatio ja yhteistyökumppaniverkosto muodostavat laajan taloushallinnon ja siihen
liittyvän teknologian osaamiskeskuksen.
10
•
•
Heeroksen liikevaihto on uusiutuvaa. Noin 70 % liikevaihdosta tulee siitä, että vanhat asiakkaat jatkavat palveluidemme
käyttöä.
Logistiikka. Heeroksen ratkaisut ovat bittejä, jotka siirtyvät sekunnin osissa minne päin maailmaa tahansa. Ei tarvita tehtaita, työstökoneita eikä kuorma-autoja. Innovaatiot ja tuotekehitys ovat korvien välissä ja Suomessa!
5 RAHOITUS
Heeroksen rahoitus on perinteisesti perustunut tulorahoitukseen, jossa keskeisenä elementtinä on ollut uusien sopimuksien
leasing-rahoitus rahoitusyhtiöiden kautta. Tämän lisäksi rahoitusta on saatu Nordeasta, Finnverasta ja Tekesistä. Myös vaihtovelkakirjalainarahoitusta on käytetty. Pankkien tiukentunut linja pk-yritysten luototukseen johtaa vääjäämättömästi entistä enemmän uusien rahoitusinstrumenttien käyttöönottoon. Tästä on selvänä merkkinä joukkorahoitusmahdollisuuksien
lisääntyminen.
Syksyllä 2014 Heeros suuntasi osakeannin tilitoimistoasiakkailleen ja henkilöstölleen. Saimme siinä yhteydessä yli 400.000
euroa uutta pääomaa ja 31 uutta osakasta. Siitä lämmin kiitos teille antiin osallistuneille ja sitä harkinneille. Annin ansiosta
Heeros sai runsaasti positiivista julkisuutta.
”Team Finland Let’s Grow -rahoitusohjelma on Finnveran, Tekesin ja Finpron yhteinen ponnistus maajoukkuetason kasvuyritysten tunnistamiseksi ja kannustamiseksi kansainväliseen kasvuun.” Tämä lainaus on Team Finlandin kotisivuilta, jossa
Heeroksenkin tarinaa kerrotaan välilehdellä ”yritystarinat” (www.letsgrow.fi). Heeros on päässyt tähän ohjelmaan mukaan
ensimmäisten suomalaisten yritysten joukossa.
Kaunis kumarrus Team Finlandin suuntaan ja kiitos myös arvokkaasta tunnustuksesta, minkä valtiovalta Heerokselle näin on
osoittanut. Aiomme olla luottamuksen arvoisia. Palveluiden vienti ei ole Suomessa kovin yleistä. Heeros pyrkii tässäkin asiassa olemaan maamme valioita.
6 TALOUDELLISET TIEDOT
6.1 TULOSLASKELMAT
Seuraavassa taulukossa esitetään yhtiön tuloslaskelmat viideltä vuodelta. Luvut ovat konsernitason lukuja alkaen tilikaudesta 2/2014, jolloin perustettiin Hollannin tytäryhtiö. Taulukon viimeisen tilikauden tuloslaskelma (pro forma) on laadittu
siten, että 31.12.2014 päättyneen, tilintarkastetun 10 kuukauden mittaisen tilikauden lukuihin on lisätty tilintarkastamattomat tammi-helmikuun 2015 toteutuneet luvut.
Tuloslaskelma
Luvut 1.000 €
2/2011
2/2012
2/2013
2/2014
pro forma
2/2015
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Muuttuvat kulut
2 326
32
-414
2 905
30
-559
3 469
26
-666
4 095
14
-719
4 814
11
-834
Myyntikate
Myyntikate %
Kiinteät kulut
1 943
82 %
-1 653
2 376
81 %
-2 037
2 828
81 %
-2 484
3 389
82 %
-2 890
3 991
83 %
-3 455
Käyttökate
291
Käyttökate %
12 %
Suunnitelman mukaiset poistot *) -221
339
12 %
-305
344
10 %
-284
499
12 %
-354
536
11 %
-494
Liiketulos
Rahoitustuotot ja –kulut
69
-17
34
-23
60
-20
145
-42
41
-98
Tulos ennen veroja
52
11
40
103
-56
*) poistosuunnitelmasta: pitkävaikutteiset menot poistetaan 6 vuoden aikana progressiivisesti, poistosuunnitelmasta on tarkempi selostus tasekirjan liitetiedoissa. Progression vaikutus näkyy selkeästi 12/2015 luvuissa.
11
6.2 TASEET
Seuraavassa taulukossa on esitetty konsernin taseet viideltä viimeiseltä tilikaudelta. Viimeinen, 31.12.2014 päättynyt tilikausi
on 10 kuukauden pituinen. Taulukossa on myös esitetty yhtiön omavaraisuusasteen kehitys kyseisinä vuosina. Vuonna 2014
toteutunut osakeanti paransi yhtiön omavaraisuutta merkittävästi.
TASE 1.000 €
2/2011
2/2012
2/2013
2/2014
12/2014
Pysyvät vastaavat
Vaihtuvat vastaavat
VASTAAVAA
1 008
792
1 800
1 362
700
2 062
1 945
674
2 619
2 439
871
3 310
2 816
1 015
3 831
Oma pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen vieras pääoma
VASTATTAVAA
62
543
1 195
1 800
95
496
1 471
2 062
136
623
1 860
2 619
238
919
2 153
3 310
625
855
2 352
3 831
Investoinnit tilikaudella
Omavaraisuusaste
625
4,8 %
660
6,5 %
867
8,2 %
849
9,9 %
749
19,5 %
*) tilikausi 10 kk
6.3 INVESTOINNIT JA NIIDEN RAHOITUS
Edellä esitetyssä taulukossa on mukana myös yhtiön vuotuiset tuotekehitysinvestoinnit. Yhtiö on investoinut viimeisten viiden vuoden aikana yhteensä 3,7 miljoonaa euroa tuotekehitykseen, joka on toteutettu valtaosin omin voimin. Yli puolet investoinneista on rahoitettu tulorahoituksella. Lisäksi yhtiö on saanut avustuksia Tekesiltä sekä lainarahoitusta Nordealta,
Finnveralta ja Tekesiltä.
6.4 KULUVAN TILIKAUDEN KEHITYKSESTÄ
Yhtiön kuluvan tilikauden kasvun ja kannattavuuden kehitystä voidaan havainnollistaa seuraavilla kuvilla emoyhtiön Heeros
Systems Oy:n liikevaihdon ja käyttökatteen kehityksestä. Kuvat esittävät 12 kuukauden jakson toteutuneita kumulatiivisia
lukuja samalta tarkasteluajanjaksolta kolmen vuoden ajalta. Kuluvan tilikauden luvut ovat tilintarkastamattomia.
12
6.5 HOLLANNIN TOIMINNOT
Toiminta Hollannissa käynnistyi vuonna 2014. Heeroksen tuotepaletista tarjoamme ostolaskujen käsittelyä, verkkolaskutusta
ja sähköistä arkistointia. Olemme rakentaneet liittymiä useisiin markkinoilla oleviin kirjanpitojärjestelmiin. Olemme mukana
Simplerinvoicing.org-organisaatiossa, joka kokoaa Hollantiin verkkolaskutusinfrastruktuuria Suomen TIEKEn tapaan.
Asiakkainamme on sekä tilitoimistoja että suoria asiakkaita. Alkavalle yritykselle tyypillisesti toiminta on toistaiseksi ollut
tappiollista. Kaikki yhtiön perustamiseen ja käynnistämiseen liittyvät kustannukset on kirjattu kuluiksi, mikä rasittaa täysimääräisesti konsernin kumulatiivista tulosta. Olemme saaneet useita uusia asiakkaita ja myynti on vilkastunut kevään 2015
aikana. Perustettuamme pääkäyttäjäpalvelun Hollantiin kesällä 2015 toiminta on vilkastunut edelleen. Kasvun elementit ovat
selkeästi nähtävissä. Euroopassa verkkolaskujen käyttö on vasta alkamassa. Nyt on oikea hetki markkinointipanosten lisäämiseen kasvun vauhdittamiseksi.
7 TILINPÄÄTÖKSEN JÄLKEISET MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT
Team Finland Let’s Grow -rahoitus saatiin käyttöön keväällä 2015 (kts. kohta 5. Rahoitus). Heeroksen osakkeet liitettiin Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään keväällä 2015.
Varsinainen yhtiökokous päätti 30.3.2015, että yhtiön osakemäärää lisätään siten, että yhtiön osakemäärä kasvaa 30887 osakkeesta 3088700 osakkeeseen hallituksen ehdotuksen mukaisesti antamalla osakkeenomistajille maksutta uusia osakkeita
omistusten mukaisessa suhteessa siten, että kutakin yhtiön osaketta vastaan annetaan 99 uutta osaketta.
Heeros Systems Oy osti Aboa Data Oy:n liiketoiminnan 1.9.2015. Tällä toimenpiteellä Heeroksen tuotepaletti täydentyi pilvipalveluna toteutetulla palkanlaskentaohjelmistolla.
13
8 YHTIÖN JOHTORYHMÄ
Matti Lattu, DI, Toimitusjohtaja
Lähes kahdenkymmenen vuoden kokemus ohjelmistoyrityksistä, niin ohjelmoijana, projektipäällikkönä,
konsulttina kuin toimitusjohtajanakin. Keskuskauppakamarin ICT-valiokunnan jäsen
Mustan vyön judoka
https://fi.linkedin.com/pub/matti-lattu/0/bb/856
Juha Takala, DI, Tuotekehitysjohtaja
Kymmenen vuoden kokemus tietojärjestelmäkehityksen ja teknologiakonsultoinnin johtamis- ja suunnittelutehtävistä, laadunhallinnasta ja ratkaisuarkkitehtuureista. Tuotekehityksen tehtävien laajamittainen
osaaminen ja johtamiskokemus toteuttajan, teknisen suunnittelijan, ratkaisuarkkitehdin, sekä projekti- / hankepäällikön näkökulmista.
https://www.linkedin.com/pub/juha-takala/0/47b/765
Tomi Ingerttilä, Myyntijohtaja
Lähes kahdenkymmenen vuoden kokemus ohjelmistoyrityksistä, niin kouluttajana, asiantuntijana, palvelupäällikkönä, konsulttina, myyntipäällikkönä kuin myyntijohtajanakin. Erityisosaaminen ERP-järjestelmien ja taloushallinnon järjestelmien yhteen sovittaminen.Yli kolmenkymmenen vuoden kokemus joukkueurheilusta pelaajana / valmentajana.
https://fi.linkedin.com/pub/tomi-ingerttilä/0/896/551
Sari Eronen, palvelupäällikkö
Kokemusta tilitoimistojen ohjelmistoista lähes 30 vuoden ajalta, asiakaspalvelusta, kouluttamisesta ja myynnistä. Erittäin hyvä toimialaosaaminen.
Garik Bagdasarov, BBA, Tuotantopäällikkö
Viiden vuoden kokemus tilitoimistoalalta, jonka jälkeen siirtyminen ohjelmistokehityksen puolelle.
Kokemus projektien vetämisestä, erilaisten palveluiden tuottamisesta, tuotekehityksestä sekä kansainvälisestä toiminnasta.
https://fi.linkedin.com/pub/garik-bagdasarov/91/73/454
Rainer Wallenius, tuotepäällikkö
Yrittäjänä Aboa Data Oy 1987-2015. Palkanlaskennan sovellusasiantuntijana ja pääsuunnittelijana
lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Erittäin hyvä tuntemus palkanlaskentaprosesseista ja –ohjelmistoista.
14
9 YHTIÖN HALLITUS
Pekka Räisänen
Puheenjohtaja, KTM, ohjelmistoyrittäjä vuodesta 1987 (aik. Raxum Oy)
Irja Hirsinummi
jäsen, HTM, KLT, Laskentatieto Oy Irja Hirsinummi, toimitusjohtaja
Lasse Karjalainen
jäsen, FM, pk-yrityskonsultti (Sympa Oy, Highline Oy)
Juho Nikkola
jäsen, DI, IT-konsultti (QDC Business Engineering Oy, Pretaxin hallituksen ex-jäsen)
Matti Lattu
jäsen, DI, Heeroksen toimitusjohtaja
Heidi Lepäntalo
hallituksen asiantuntija, ekon. (aiemmin CapMan Real Estaten talousjohtaja, josta jäi eläkkeelle)
10 YHTIÖN OMISTUS
15
11 RISKIT
11.1 YHTIÖN LIIKETOIMINTAAN LIITTYVIÄ RISKEJÄ
•
•
•
•
•
•
Vakavat ongelmat konesalissa voivat keskeyttää liiketoiminnan
Pankkien ongelmat maksuliikenteessä estävät maksatustoiminnot ja siten osan koko palvelusta
Verkkolaskuoperaattorin ongelmat voivat pysäyttää laskuliikenteen
Tietoturvaongelmat sovelluksissa saattavat tilanteesta riippuen pahimmillaan estää koko liiketoiminnan
Avainhenkilöiden lähteminen yrityksestä saattaa hidastaa kehitystä
Yhtiön liiketoimintaan voi liittyä tunnistamattomia tai odottamattomia riskejä
11.2 YLEISEEN TALOUDELLISEEN TILANTEESEEN LIITTYVIÄ RISKEJÄ
•
•
Kotimaan taloudellinen kehitys, taantuman jatkuminen ja maan painuminen lamaan voivat hidastaa kasvua
Eurooppaa uhkaava pakolaiskriisi tai luonnonmullistukset
11.3 LAINSÄÄDÄNTÖÖN LIITTYVIÄ RISKEJÄ
•
Kansainvälinen lainsäädäntö ja sääntely, joka estää tai merkittävästi haittaa Heeroksen tuotteiden käyttöä
11.4 RAHOITUKSEEN LIITTYVÄT RISKIT
•
•
•
•
•
Korkotason nousu saattaa vaikuttaa kielteisesti yhtiön liiketoimintaan
Pääoman saatavuus kasvun rahoittamiseen
Yhtiön luottosopimuksiin mahdollisesti myöhemmin lisättävät kovenantit
Yhtiön velkaantuneisuus saattaa vaikuttaa epäedullisesti sen liiketoimintaan
Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus ja pankkien tiukentunut sääntely saattavat vaikuttaa epäedullisesti yhtiön rahoitukseen
11.5 OSAKKEISIIN JA LISTAUTUMISEEN LIITTYVIÄ RISKEJÄ
•
•
•
•
•
•
Yhtiön listautuminen ei onnistu
Yhtiö ei välttämättä listaudu lainkaan tai listautuu johonkin muuhun markkinapaikkaan kuin NASDAQ OMX Helsingin ylläpitämälle First North-listalle
Osakkeisiin liittyy listautumisen jälkeen arvostusriski
Osakkeenomistajien omistusosuus voi laimeta
Mahdolliset tulevat osakeannit voivat vaikuttaa osakkeiden markkinahintaan
Yhtiön osakkeiden hinnanmuodostus markkinoilla ei välttämättä ole luotettavaa ja osakkeiden likviditeetti saattaa jäädä heikoksi
16
12 LOPUKSI
Heeros pyrkii visionsa mukaisesti lähivuosina tilitoimistojen merkittävimmäksi yhteistyökumppaniksi.
Heeroksen kilpailijoilla on mm. pääomasijoittajien kautta ”rajattomat resurssit” niin tuotekehityksen kuin markkinoinninkin
suhteen. Heerokselle riittävät pienemmätkin resurssit, kunhan kumppaniverkosto on kunnossa ja resurssit voidaan käyttää
kustannustehokkaasti.
Yrityksen kasvu vaatii myös pääoman hankintaan liittyviä panostuksia. Pankista on työlästä saada lainaa, jollei ole käsin kosketeltavia vakuuksia, minkä lisäksi oman ja vieraan pääoman oikea suhde on myös keskeistä. Nykykäsityksen mukaan tulevina
vuosina yritysten rahoitus niin Suomessa kuin muuallakin tulee painottumaan muihin instrumentteihin kuin pankkilainoihin.
Heeroksen potentiaaliset markkinat ovat mieltä nostattavat, joten Heeroksen arvo voi nousta merkittävästi. Tässä yhteydessä
kannattanee todeta, että verkkolaskutuksen konkarin Baswaren liikevaihto oli 4,5 miljoonaa euroa yhtiön listautuessa maaliskuussa 2000. Heeroksen tämän vuoden arvioitu liikevaihto on 5,7 miljoonaa euroa ja välitämme noin 5 miljoonaa transaktiota.
Vuonna 2014 Baswaren liikevaihto oli 127 miljoonaa euroa ja yhtiö välitti 78 miljoonaa transaktiota. Baswaren pörssiarvo oli
18.9.2015 noin 597 miljoonaa euroa eli 4,7 kertaa liikevaihto. Heeroksen arvo nyt tarjottavan osakeannin arvostuksella on 8,3
miljoonaa euroa. Toimintakonseptit luonnollisesti poikkeavat toisistaan, mutta molempien yritysten ansaintalogiikassa on
välitettävien laskujen ja muiden sanomien määrällä keskeinen sijansa. Taskulaskimet esiin!
Liitteet:
1. Yhtiöjärjestys
2. Kaupparekisteriote
3. Yhtiökokouksen 24.8.2015 antivaltuutuspäätös
4. Ote hallituksen 22.9.2015 kokouksen pöytäkirjasta
5. Heeros Systems Oy:n osakeannin 2015 ehdot (hallituksen 22.9.2015 kokouksen pöytäkirjan liite 6)
6. Hallituksen selostus (hallituksen 22.9.2015 kokouksen pöytäkirjan liite 7)
7. Osakasluettelo 12.8.2015
8. Tasekirja 31.12.2014
9. Rating Alfa -raportti
10. Osakassopimus
17