Vuosikertomus 2014

RIIHIMÄEN VESI
VUOSIKERTOMUS 2014
Riihimäen Vesi
Eteläinen Asemakatu 2
11130 Riihimäki
p. 019 758 4855
25.3.2015
www.riihimaenvesi.fi
SISÄLLYSLUETTELO
1. KATSAUS TOIMINTAAN ............................................................................................... 1
1.1. Yleistä....................................................................................................................... 1
1.2. Yhteistyöhankkeet ja projektit................................................................................ 2
1.3. Muu toiminta ............................................................................................................ 2
1.4. Organisaatio ja henkilöstö ..................................................................................... 3
1.4.1. Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta .................................................................................... 3
1.4.2. Riihimäen Veden henkilöstö ja organisaatio 31.12.2014 .................................................. 3
2. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ................................................ 5
3. LAITOKSET..................................................................................................................... 6
3.1. Yleistä....................................................................................................................... 6
3.2. Vedenhankinta ja laatu ........................................................................................... 6
3.3. Jätevedenkäsittely .................................................................................................. 7
4. VERKOSTOT ................................................................................................................ 10
4.1. Yleistä..................................................................................................................... 10
4.2. Verkostojen rakentaminen ja saneeraus ............................................................. 10
4.2.1. Tonttijohtojen rakentaminen ja uusiminen ....................................................................... 10
4.3. Vesijohtoverkosto ................................................................................................. 11
4.3.1. Vesijohtoverkoston häiriöt ................................................................................................ 11
4.3.2. Vesimittarit ....................................................................................................................... 11
4.3.3. Vesijohtoverkoton kunnossapito ...................................................................................... 11
4.4. Viemäriverkostot ................................................................................................... 11
4.4.1. Viemäriverkostojen häiriöt................................................................................................ 12
4.4.2. Viemäriverkoston kunnossapito ....................................................................................... 12
5. HALLINTO JA TUKIPALVELUT ................................................................................... 13
5.1. Yleistä..................................................................................................................... 13
5.3. Suunnittelu ............................................................................................................ 13
5.4. Johtotietojärjestelmä ............................................................................................ 13
5.5. Tarkastustoiminta ................................................................................................. 13
6. VESIHUOLTOLAITOKSEN TALOUS ........................................................................... 14
6.1. Investointien toteutuminen................................................................................... 14
7. VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUT JA TAKSAT ...................................................... 15
LIITTEET
JÄTEVESIVIEMÄRIVERKOSTON TOIMINTA-ALUE ……………………..…………………………………… KUVA 1.1
VESIJOHTOVERKOSTON TOIMINTA-ALUE………………………………………...………………………….KUVA 1.2
SADEVESIVIEMÄRIVERKOSTON TOIMINTA-ALUE…………………………………………………………...KUVA 1.3
VERKOSTOON PUMPATUN VESIMÄÄRÄN JA LASKUTTAMATTOMAN KULUTUKSEN KEHITYS……. KUVA 2
VESIJOHTOVERKOSTOJEN VAURIOIDEN KEHITYS…………………………………………………………. KUVA 3
VESIJOHTOVERKOSTON KEHITYS JA JAKAUTUMINEN ERI KOKOIHIN…………………………… TAULUKKO 6
JÄTEVESIVIEMÄRIVERKOSTON KEHITYS JA JAKAUTUMINEN ERI KOKOIHIN…………….……. TAULUKKO 7
SADEVESIVIEMÄRIVERKOSTON KEHITYS JA JAKAUTUMINEN ERI KOKOIHIN…………………. TAULUKKO 8
VESIJOHTOVERKOSTON UUDISRAKENTAMINEN JA SANEERAUS……………... ………….……. TAULUKKO 9
JÄTEVESIVIEMÄRIVERKOSTON SANEERAUS JA UUDISRAKENTAMINEN……………............... TAULUKKO 10
SADEVESIVIEMÄRIVERKOSTON RAKENTAMINEN…………………………………………………… TAULUKKO 11
VEDEN HANKINTA JA JAKELU……………………………………………………………………………….….. LIITE 1.1
JÄTEVEDENKÄSITTELY JA VIEMÄRÖINTI………………………………………………………………………LIITE 1.2
JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUORMITUS VESISTÖÖN 1988 - 2014……………………………………….. LIITE 2
TULOSLASKELMA……………………………………………………………………………………………………..LIITE 3
TASE………………………………………………………………………………………………………………..……LIITE 4
RAHOITUSLASKELMA……………………………………………………………………………………………….. LIITE 5
KUVAUS SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ………………………….. LIITE 6
1 / 22
1. KATSAUS TOIMINTAAN
1.1. Yleistä
Vuosi 2014 oli vesihuoltolaitoksen 12. toimintavuosi liikelaitoksena. Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnassa on seitsemän poliittisesti valittua jäsentä. Lisäksi kokouksiin osallistuu
kaupunginhallituksen edustaja. Johtokunnan puheenjohtajana toimi Kaisu Kotirinta. Laitoksen johtokunta kokoontui kertomusvuonna 12 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin 90 asiapykälää pois lukien kokoustekniset pykälät. Johtokunta järjesti kaksi seminaaria. 10. –
11.4. Tuusulassa pidetty seminaari oli osittain yhteinen teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan kanssa. Johtokunnan oma yksipäiväinen seminaari pidettiin 11.10. Riihimäellä.
Vuonna 2014 Riihimäen vesihuoltoliikelaitoksen toiminta jatkui normaaliin tapaansa. Laitoksen vedenmyynti oli noin 2,3 milj. m³, joka oli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Jätevesiä käsiteltiin jätevedenpuhdistamolla noin 4,8 milj. m³, joista 0,6 milj. m³ oli
Hausjärveltä ja Lopelta. Jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli noin 171.000
m3 suurempi kuin edellisenä vuonna. Tilikauden ylijäämä oli 3,8 milj. euroa, 1,8 milj. euroa arvioitua parempi ja 123.000 euroa edellisvuotta pienempi. Laitoksen käyttötalouden
tulot ylittyivät talousarvioon nähden noin 730.000 euroa, tulojen kasvu oli 2 % edelliseen
vuoteen verrattuna. Veden myynti sekä liiketoiminnan muut tuotot olivat ennakoitua suurempia. Käyttötalousmenot alittuivat noin 700.000 talousarvioon nähden, menot kasvoivat
edelliseen vuoteen nähden noin 1 %. Suurimmat säästöt tulivat veden hankinnassa, vesihuoltoverkoston kunnossapidossa, tonttijohtojen uusimisessa ja rakentamisessa, jäteveden puhdistuksessa sekä lietteenkäsittelyssä. Laitoksen poistot olivat 990.000 euroa
ollen 330 000 euroa budjetoitua pienemmät. Liittymismaksutuloja laitokselle tuli 180.000
euroa. Laitoksen nettoinvestoinnit olivat noin 6,3 miljoonaa euroa.
Vuonna 2014 talousveden hinta oli 1,70 euroa/m³ (alv 24%). Jätevesimaksu oli 2,29 euroa/m³ (alv 24%). Omakotikiinteistön perusmaksut olivat yhteensä 184,89 euroa (alv
24%) vuodessa. Edellisestä vuodesta keskiverto omakotitalon vuotuiset vesihuoltomaksut nousivat noin 3,6 %.
Strategian mukaisesti vesihuoltoliikelaitos vei eteenpäin vedenhankinnan varmuutta ja
turvallisuutta edistäviä hankkeita. Parmalaan rakennettiin uusi vedenottokaivo. Helmikuussa valmistui vesihuollon valmiussuunnitelman, riskienhallinnan ja -kartoituksen päivitys.
Yksi suurimmista investoinneista laitoksen historiassa, jäteveden puhdistamon saneeraus, valmistui vuoden lopussa. Saneerauksen kokonaiskustannusarvio oli noin 20 milj. euroa, josta Hausjärven ja Lopen osuus on noin 3,9 milj. euroa. Vuonna 2014 Riihimäen
Vesi käytti puhdistamon saneeraukseen 2,6 milj. euroa.
Merkittävimmät verkostojen saneeraus- ja täydennysrakentamiskohteet olivat Kauppakadun - Junailijankadun ja Patastenmäen alueet sekä Vasikkahaan vesihuoltotyöt, joiden
toteuttaminen maksoi 1,36 milj. euroa. Meijerintien alueen vesihuollon rakentaminen
maksoi 253.000 euroa. Hirsimäessä saneerattiin sujuttamalla pääviemäriä 569.000 eurolla ja puhdistamon saneeraukseen liittyviä viemäritöitä tehtiin 590.000 eurolla.
Laitokselle asetetut toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin. Vesijohtoja saneerattiin
2,9 km ja laskuttamattoman veden määrä oli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna ollen 287.000 m3. Jäteveden käsittelyn tehostamiseen liittyen tavoitteena oli jätevesiverkoston saneeraus. Jätevesiviemäriverkostoa saneerattiin noin 2,0 kilometriä ja uusia hulevesiviemäreitä rakennettiin saneerausten yhteydessä 1,1 km. Asiakaspalautetta kerättiin
osallistumalla Taloustutkimus Oy:n asiakastyytyväisyyskyselyyn. Laitoksella laadittiin
henkilöstökyselyn tulosten perusteella kehittämissuunnitelma, joka myös pantiin täytäntöön. Laitoksen henkilöstön työnkuvat saatiin pääosin laadittua. Laitosyksikön osalta työ
on vielä kesken johtuen jätevedenpuhdistamon saneerauksen aiheuttamasta suuresta
työmäärästä yksikössä.
2 / 22
Riihimäen Veden tuleva kehitys näyttää vakaalta. Näköpiirissä ei ole erityisiä uhkia laitoksen taloudelle tai sen toiminnalle. Vuosina 2015 - 2016 toteutettava Herajoen vesilaitoksen saneeraus parantaa vedenkäsittelyn toimintavarmuutta ja parantaa Herajoen vesilaitoksen tuottaman veden laatua. Vesihuoltoverkon saneerausta jatketaan tulevina vuosina
nykyisellä tasolla. Verkoston ja tonttijohtojen uudisrakentaminen tulee olemaan tavanomaista vähäisempää yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen. Laitoksen taksat ja
maksut pyritään pitämään naapurikuntiin verrattuna kilpailukykyisinä, eikä niissä ole merkittävää korotuspainetta lähivuosina.
1.2. Yhteistyöhankkeet ja projektit
Alueellista yhteistyöstä vesihuoltoon liittyvissä kysymyksissä jatkettiin Hyvinkään, Mäntsälän ja Hausjärven vesihuoltolaitosten kanssa säännöllisissä tapaamisissa.
Riihimäen Vesi yhteistyössä Vantaanjoen valuma-alueen vesilaitosten ja Vantaanjoen ja
Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen kanssa jatkoi vuoden 2011 lopussa käynnistettyä hanketta, jonka tavoitteena on vähentää jätevesiverkoston ylivuotoja Vantaanjoen
valuma-alueella. Hankkeessa pyrittiin mm. parantamaan jätevedenpumppaamojen toimintavarmuutta ja poikkeustilanteiden hallintaa kokoamalla huollon, varustelun ja käytön
parhaita käytäntöjä laitoksilla sekä tehtiin verkostojen kapasiteettitarkasteluja ja laadittiin
jätevesipäästöjen torjuntastrategia ja toimenpideohjelma. Hankkeeseen saatiin tukea
Maakuntien kehittämisrahastosta. Projekti päättyi vuoden 2014 alussa.
Riihimäen seudun jätevesipäästöjen vähentäminen kiinteistöneuvonnan ja mallintamisen
avulla -hanke toteutettiin vuosina 2012–14 yhteistyössä Hausjärven ja Lopen kuntien
kanssa. Projektille myönnettiin EU-rahoitusta. Viemärikuvauksilla, kaivojen kuntotarkastuksilla ja virtaamamittauksilla selvitettiin jätevesiverkoston kunto ja arvioitiin saneerauskohteiden kiireellisyyttä ja kustannustehokkuutta Riihimäellä ja naapurikunnissa. Riihimäellä toteutetussa kiinteistöneuvonta- osassa projektiin palkattu työntekijä antoi kiinteistökohtaista neuvontaa jäte- ja hulevesiverkostoon liittymisestä ja tonttijohtojen hoidosta.
Neuvonnalla pyrittiin edistämään hulevesien johtamista hulevesiverkostoon kun verkosto
on alueelle rakennettu.
Riihimäen Vesi yhdessä HS-Vesi Oy:n, Jyväskylän Energia Oy:n, Kouvolan Veden, Kymen Veden ja Porvoon Veden kanssa käynnisti vuonna 2013 projektin, jossa kehitettiin
uusi aluesaneerausmalli vesihuoltoverkostojen saneerauksiin. Tekes rahoitti puolet projektin kustannuksista. Hanke päättyi alkuvuonna 2014.
Riihimäen Vesi osallistui vesilaitosyhdistyksen koordinoimaan jätevesien haitallisten
aineiden selvitykseen. Hankkeeseen osallistui 64 puhdistamoa, jotka puhdistivat yhteensä n. 3,25 miljoonan suomalaisen jätevedet. Hanke tuotti kattavasti tietoa haitallisten aineiden kuormituksesta puhdistamoille, niiden poistumisesta puhdistusprosessissa sekä käsitellyn veden pitoisuuksista. Hankkeen loppuraportti valmistui toukokuussa 2014.
Riihimäen Vesi osallistui myös jätevesilietteiden haitallisten aineiden selvitykseen, jota
koordinoi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen ry. Hankkeessa
tutkittiin puhdistamolietteiden ja kotitalouksien sako- ja umpikaivolietteiden haittaainepitoisuuksia. Hankkeen loppuraportti valmistuu vuoden 2015 aikana.
1.3. Muu toiminta
Vesihuoltoliikelaitos on mukana Vesilaitosyhdistyksen ylläpitämässä tunnuslukujärjestelmässä. Tunnuslukujen avulla laitos voi verrata toimintaansa muihin laitoksiin sekä seurata oman toimintansa kehittymistä. Laitoksen edustaja on jäsenenä järjestelmän työryhmässä. Lisäksi Riihimäen veden edustaja osallistuu Vesilaitosyhdistyksen viemärilaitostyöryhmän toimintaan.
3 / 22
Vesihuoltoliikelaitoksen edustaja osallistuu Riihimäen yleiskaavatyöryhmän toimintaan
sekä kaupungin asemakaavojen laadintatyöryhmiin. Lisäksi laitoksen edustaja osallistuu
kaupungin infratyöryhmän toimintaan. Työryhmässä koordinoidaan asunto- ja elinkeinoalueiden rakentamiseksi tehtäviä investointeja.
Riihimäen Vesi osallistui Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivitystä ohjaavan työryhmän toimintaan. Lisäksi osallistutaan suojelusuunnitelman toteutumisen
seurantaryhmän toimintaan.
Riihimäen Vesi osallistuu kaupungissa toimivien ympäristötiimin ja energiatyöryhmän toimintaan. Riihimäen ympäristöraportissa raportoidaan myös Riihimäen Veden toimintaan
liittyviä ympäristöön vaikuttavia asioita.
1.4. Organisaatio ja henkilöstö
1.4.1. Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta
Riihimäen kaupunginvaltuusto valitsee vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnan, jonka toimikausi on valtuustokausi. Vuosi 2014 oli johtokunnan toimintakauden toinen vuosi.
Johtokunnan kokoonpano oli seuraava:
Kaisu Kotirinta, puheenjohtaja, SDP
Juha Merentie, varapuheenjohtaja, KOK
Sauli Kovanen, jäsen, VAS
Tiina Nurmela, jäsen, KOK
Sinikka Peltola, jäsen, KD
Juha Ranta, jäsen, PS
Hannu Salo, jäsen, SDP
Lisäksi kaupunginhallituksen edustajana johtokunnassa toimi 30.11.2014 saakka Kerttu
Lahtinen, KD ja 1.12.2014 lähtien Kalevi Pullinen, KESK
1.4.2. Riihimäen Veden henkilöstö ja organisaatio 31.12.2014
Riihimäen Vedellä työskenteli vuonna 2014 yhteensä 26 vakituista henkilöä. Lisäksi ympäristöinsinööri Tuuli Tetri työskenteli projektitehtävissä koko vuoden. Riihimäen kaupunki muistaa pitkään työskennelleitä työntekijöitä Kuntaliiton mitalilla. Vuonna 2014 mitalin
40 vuoden työskentelystä Riihimäen kaupungin palveluksessa saivat Riihimäen Veden
seuraavat työntekijät: Työnjohtaja Hannu Koski, asentaja Jussi Koskinen sekä mittaustyönjohtaja Aimo Virtanen.
4 / 22
Organisaatiokaavio 31.12.2014
Jarmo Rämö
vesihuoltoliikelaitoksen johtaja
Tuki- ja hallintopalvelut
Sirpa Aulio
vesihuoltoinsinööri
Laitosyksikkö
Tiina Oksanen
käyttöpäällikkö
Verkostoyksikkö
Jukka Salminen
verkostopäällikkö
Riku Ylimäki
vesihuoltosuunnittelija
Reijo Tyvijärvi
työnjohtaja
Hannu Koski
työnjohtaja
Jukka Seuranen
tarkastusteknikko
Elina Lehtinen
prosessinhoitaja
Pasi Kiuru
asentaja
Kari Hämäläinen
laitosmies
Jukka Koskinen
asentaja
Ari Kalilainen
laitosmies
Timo Koskinen
asentaja
Markus Rantala
laitosmies
Jani Torkkeli
asentaja
Mika Sihvo
laitosmies
Aimo Virtanen
mittaustyönjohtaja
Ilkka Tuomi
laitosmies
Jari Heinonen
mittausmies
Anna-Maija Mattila
paikkatietokäsittelijä
Pirjo Kemppainen
palvelusihteeri
Satu Konttinen
palvelusihteeri
Viivi Tuominen
palvelusihteeri
perhevapaalla
Eija Vuori
tp palvelusihteeri
Jari Vähämaa
laitosmies
Urakoiden valvonta
Tommi Virtanen
verkostoteknikko
5 / 22
2. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
Toiminnan kuvaus
Toiminta-alueillaan laitos huolehtii kohtuullisin kustannuksin talousveden saannista sekä viemäröinnistä
Laitos osallistuu kaupungin vesihuollon yleiseen kehittämissuunnitteluun, kehittämissuunnitelmien laadintaan ja alueelliseen yhteistyöhön.
Taulukko1
Kehittämiskohteet
2014 – 2016
Toiminnalliset tavoitteet 2014
Arviointimenetelmät /
Mittari
Toteutuminen
1.1.-31.12.2014
Maksut ja taksat pidetään sellaisella tasolla, että toiminta turvataan
Tilinpäätös
Perusmaksut tarkistettu 1.1.2014
Pohjavesivarojen inventointi ja
ylikunnallinen yhteistyö
Toimintakertomus /
yhteenveto
Vedenjakelun toimintavarmuuden parantaminen.
Saneeratut vesijohdot
m/v
Laskuttamattoman kulutuksen määrä m³/v
Tehokas jätevesien
käsittely
Vuotovesien vähentäminen
Saneeratut viemärit m/v
Neuvottelut Hyvinkään kanssa käynnistetty
Vesijohtoja saneerattiin 2 904 metriä
Laskuttamattoman
kulutuksen määrä
oli 287 349 m3
Viemäreitä saneerattiin 1 990 metriä
Riskien- ja jatkuvuudenhallinnan hyvä
taso
Riskienhallintaprosessin kehittäminen
Toimintakertomus /
yhteenveto
Valmiussuunnitelmien tekeminen ja ajan tasalla pito
Toimintakertomus /
yhteenveto
Oman asiakaspalautteen kerääminen ja hyödyntäminen
Toimintakertomus /
yhteenveto
Nettisivujen ja asiakaslehden
parantaminen
Toimintakertomus /
yhteenveto
Henkilöstökyselyn tulosten perusteella laaditaan kehittämissuunnitelma.
Suunnitelman laadinta
ja sen tavoitteiden toteutuminen
Suunnitelma tehty
ja toimeenpantu
Työnkuvien laatiminen koko
henkilöstölle.
Laadittujen työnkuvien
määrä
Työ on vielä kesken laitosyksikössä
Talouden tasapaino
Tulopohja
Toimivat palvelut
Riittävästi laadukasta
talousvettä
Tiedotuksen avoimuus ja vuorovaikutus
Työhyvinvointi. Toiminta tukee henkilöstön jaksamista ja töiden sujumista
Henkilöstöjohtaminen.
Henkilöstöllä on selkeät työnkuvat ja työtehtävät.
Vesihuollon valmiussuunnitelman,
riskienhallinnan ja
–kartoituksen päivitys valmistui
Vesihuollon valmiussuunnitelman,
riskienhallinnan ja
–kartoituksen päivitys valmistui
Osallistuttiin Taloustutkimus Oy:n
asiakastyytyväisyystutkimukseen
Nettisivujen päivitys
siirtyi v. 2015
6 / 22
3. LAITOKSET
3.1. Yleistä
Laitosyksikkö huolehtii vedenottamoiden, vesilaitosten, paineenkorotuspumppaamoiden,
jätevedenpuhdistamon ja -pumppaamoiden yllä - ja kunnossapidosta työaikana ja työajan
ulkopuolella varallaolona. Haasteena kertomusvuonna oli edelleen jätevedenpuhdistamon saneerauksen aikainen toiminta sekä käsittelytuloksellisesti että työturvallisesti.
Ympäristöluvallisten teollisuuslaitosten kanssa on laadittu teollisuusjätevesisopimuksia,
joita uusitaan tarvittaessa tai määräajan umpeuduttua. Vuonna 2014 uusittiin kaksi teollisuusjätevesisopimusta.
3.2. Vedenhankinta ja laatu
Vedenhankintaan rakennettiin uusi siiviläputkikaivo Herajoen vedenottoalueelle. Uusi kaivo mahdollistaa veden laadun pysymisen vaatimukset täyttävänä. Herajoen vedenottamon lisäksi vettä otetaan Lopen Kormun ja Hausjärven Piirivuoren vedenottamoilta. Riihimäen verkostoon pumpataan vettä myös Hyvinkään Hikiän vesilaitokselta.
Veden laatua seurattiin viranomais- että käyttötarkkailuohjelman mukaisesti. Käyttötarkkailunäytteitä otettiin vedenottokaivoista ja laitoksilta lähtevistä vesistä yhteensä 61 kappaletta. Viranomaisvalvontanäytteitä verkostosta otettiin 56 kpl.
Veden laatua ja pinnan korkeuksia seurataan myös veden hankintaan liittyvillä pohjavesialueilla. Kolmessa pohjavesiputkessa on pinnan korkeuden mittaukseen jatkuvatoiminen pinnanmittauslaite ja muista putkista ja kaivoista mittaus hoidetaan manuaalisesti
neljä kertaa vuodessa.
Vedenlaatu täytti sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksen 461/2000 asettamat
vaatimukset ja tavoitteet lukuun ottamatta Herajoen vedenottamon kaivon torjuntaainepitoisuutta. Torjunta-ainepitoisuuden laatuvaatimuksen täyttämisestä on EteläSuomen aluehallintoviraston myöntämä poikkeuslupa. Taulukossa 2 on esitetty vedenottamoiden raakaveden keskimääräiset tulokset ja taulukossa 3 on verkostoveden laatu eri
kaupungin osissa vuonna 2014.
Taulukko 2. Vedenottokaivojen laatu vuonna 2014.
Vedenottokaivojen
laatu
Herajoki
kaivo 4
pH
Kok.kovuus
Sähkönjohtavuus
Väri
Rauta
Mangaani
Kloridi
Alkaliteetti
KMnO4-luku
mmol/l
µS/cm
Pt mg/l
µg/l
µg/l
mg/l
mmol/l
mg/l
6,7
1,04
304
51
2310
413
26
1,75
13
kaivo 5
6,7
1,17
328
6
177
65
27
1,68
5
Piirivuori
kaivo kaivo
2
3
6,9
0,57
163
1,3
< 20
< 20
8
0,75
2
6,9
0,55
159
1,2
< 20
< 20
8
0,73
1,0
Kormu
kaivo kaivo kaivo
1
2
3
6,9
0,50
141
<1
< 20
< 20
7
0,78
1,7
6,8
0,74
213
2,0
< 20
< 20
12
0,74
2,0
6,7
0,60
183
1,8
< 20
< 20
13
0,69
1,5
7 / 22
Taulukko 3. Verkostoveden laatu kaupungin eri osissa vuonna 2014.
pH
Alue ja näytteenottopaikka
Eteläinen verkosto
(Herajoen koulu, City-Market,
Rivakka, pk Sini-Emilia,
Hirsimäen pk ja pk Satumaa)
Pohjoinen verkosto ja keskustaalue vesitornin eteläpuolella (
Loisto Pesu Oy, Kontiontien pk,
viestirykmentti, Vesitorni, Ryks,
Aga Oy)
Itäinen verkosto
(Peltosaaren koulu,
Patastenmäen
koulu, Jukolan pk, JP
kuntokeskus)
Läntinen verkosto
(Lasitehtaan koulu, Lasimuseo,
Hamk)
vaatimus / *suositus
kok. kovuus
o
mmol/l
dH
määrittely
kloridi
mg/l
fluoridi
mg/l
sähkönjohtavuus
µS/cm
rauta
mg/l
mangaani torjuntamg/l
aine
µg/l
8,0
1,09
6,1
keskikova
26
0,1
293
0,028
<0,020
7,8
0,56
3,1
pehmeä
8
0,11
171
0,026
<0,020
8,1
0,59
3,3
pehmeä
167
0,023
<0,020
8,1
0,68
3,8
pehmeä
*6,5 - 9,5
10
0,11
196
< 0,020
<0,050
*250
1,5
*2500
*0,200
*0,050
0,07
0,10
Vedenottamolta pumpattu kokonaisvesimäärä oli 2,69 milj. m3, mikä oli samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna. Pumpatusta vedestä käytettiin ennen verkostoon pumppausta noin 10 % Herajoen jälleenimeytykseen, vedenkäsittelylaitoksen kalkkikivisuodattimien huuhteluun ja muuhun käyttöön laitoksilla.
Verkostoon vettä pumpattiin 2,56 milj.m3, mikä oli myös samaa suuruusluokkaa kuin
edellisenä vuonna. Verkostoon pumpatussa vesimäärässä on mukana myös Hikiän vesilaitokselta pumpattu vesi. Pumpattu vuorokautinen vesimäärä oli keskimäärin 7 120 m3.
Laskuttamaton vesimäärä oli 11,1 % verkostoon pumpatusta vesimäärästä. Verkostoon
pumpatun vesimäärän ja laskuttamattoman kulutuksen kehitystä vuodesta 1970 lähtien
esittää kuva 2.
3.3. Jätevedenkäsittely
Jätevedenpuhdistamon kaksi vuotta kestänyt saneeraus valmistui kertomusvuoden aikana. Vuodelle 2015 jäi viimeistelytöitä, mutta jäteveden puhdistukseen liittyvät prosessiyksiköt olivat toiminnassa vuoden 2014 lopussa.
Jätevettä käsiteltiin 4,78 milj.m3, josta Hausjärven ja Lopen jätevesien osuus oli noin 13
%. Ohituksia oli verkostossa yhtenä päivänä yhteensä 62 m3. Puhdistamolla vastaanotettiin käsiteltäviksi myös sako- ja umpikaivolietteitä 17 157 m3, mikä sisältyy käsiteltyyn jätevesimäärään. Riihimäen laskuttamaton jätevesimäärä oli 46 % käsitellystä vesimäärästä.
Jätevedenpuhdistamon saneerauksessa laitoksen esikäsittelykapasiteetti kasvoi noin 50
% ja ilmastusaltaan tilavuus kasvoi noin 30 %. Esikäsittelyyn rakennettiin kolmelinjainen
välppäys ja kaksilinjainen hiekanerotus. Ilmastusaltaat rakennettiin kolmelinjaiseksi. Käsittelytuloksen viimeistelyyn rakennettiin jatkuvatoiminen hiekkasuodatin, joka tehostaa
kiintoaineen ja fosforin poistoa. Lisäksi uusittiin laitoksen valvontaan liittyvä automaatio,
johon lisättiin myös rakennusautomaatio. Toimintavarmuutta lisättiin hankkimalla varavoimakone, jolla voidaan pitää yllä tärkeimmät toiminnot sähkökatkoksen sattuessa.
Prosessien käyttöönotto tehtiin vaiheittain. Kaksilinjaisesta vanhasta ilmastusaltaasta
otettiin toinen pois käytöstä 25.8. ja prosessi toimi yhdellä linjalla parin viikon ajan ennen
8 / 22
uusien altaiden käyttöönottoa. Syyskuun 9. päivä otettiin käyttöön uusi kolmelinjainen ilmastusallas, josta ensimmäisessä vaiheessa otettiin kaksi linjaa käyttöön ja viikon päästä
kolmas linja. Uusi tuloviemäri ja esikäsittely-yksikkö välppineen ja hiekanerotuksineen
otettiin käyttöön 14.10. Samoin jälkikäsittelyn hiekkasuodatus otettiin käyttöön samaan
aikaan. Vanhoista saneerattavista prosessiosista esiselkeytys oli pois käytöstä vaiheittain
yhteensä viisi kuukautta.
Puhdistamon käsittelytulos ei täyttänyt kaikilla vuosineljänneksillä lupaehtoja. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä ei päästy fosforipitoisuuden lupaehtoon. Toisella ja kolmannella
neljänneksellä ammoniumtypen lupaehto ja kokonaistypen vuosikeskiarvo jäi saavuttamatta. Viimeisellä vuosineljänneksellä, kun saneeratun laitoksen kaikki prosessiosat olivat käytössä, päästiin luvan vaatimuksiin. Taulukossa 4 on esitetty numeerisesti käsittelytulos ja vaatimukset.
Taulukko 4
Jätevedenpuhdistamon käsittelytulos neljännesvuosittain vuonna 2014 ja lupaehdot.
Käsitelty
Ohitus
Vesistöön
BHK7-ATU
CODCr
kok.fosfori
kok.typpi
NH4-N
nitrifikaatio
Kiintoaine
m3/d
m3/d
m3/d
mg/l
%
mg/l
%
mg/l
%
mg/l
%
mg/l
%
mg/l
%
Jakso 1
1.1.31.3.
12 900
0
12 900
10
98
45
95
0,39
95
21
64
2,0
94
7,6
98
Jakso 2
1.4.30.6.
12 200
0
12 200
7,4
98
41
96
0,28
97
19
68
6,9
88
5
98
Jakso 3
1.7.30.9.
10 400
0,67
10 400
7,0
99
39
96
0,34
96
21
68
6,8
90
8,9
98
Jakso 4
1.1031.12.
13 600
0
13 600
3,1
99
31
97
0,22
98
17
77
3,8
95
12
97
lupaehto
10
95
60
90
0,3
95
*70
4
15
*) vuosikeskiarvo
Saneerauksesta huolimatta puhdistamon vesistökuormitus aleni orgaanisen aineen ja
fosforin osalta. Typpikuormitus pysyi edellisen vuoden tasolla. Kertomusvuonna kuormitustarkkailuseurantaa oli enemmän kuin aiempina vuosina. Vesistöön johdetut BOD7:n,
fosforin ja typen kuormituskehitykset vuosina 1978 -2014 on esitetty liitteessä 2.
Lietteen käsittely
Puhdistuksessa syntyvä liete sakeutetaan ja liete pumpataan bioreaktoreihin (mädätykseen), jonka jälkeen liete kuivataan lingoilla. Kuivattua lietettä syntyi 4 326 tn, josta osa
kuljetettiin jatkokäsittelyyn Envor Biotech Oy:lle Forssaan ja osa Kekkilä Oy:lle Nurmijärvelle. Lietteen laatua tutkittiin kolme kertaa vuodessa. Taulukossa 5 on esitetty lietteen
raskasmetallipitoisuuksien keskiarvot vuosina 2009 - 2014.
Mädätyksessä syntyvä biokaasu käytetään laitokselle hankitun biokaasumoottorin polttoaineena. Biokaasumoottorilla voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä, jotka käytetään laitoksen
omiin tarpeisiin.
9 / 22
Taulukko 5
Lietteen raskasmetallipitoisuuksien keskiarvot vuosina 2010 -2014
2010
2011
2012
2013
2014
raja-arvo
(MMMasetus
24/11)
Kadmium (Cd)
mg/kg ka.
0,67
0,57
0,77
0,57
0,53
1,50
Kupari (Cu)
Nikkeli (Ni)
mg/kg ka.
mg/kg ka.
156
20
192
24
210
28
190
27
207
26
600
100
Sinkki ( Zn)
mg/kg ka.
437
375
485
520
487
1500
Kromi (Cr)
mg/kg ka.
43
55
47
53
38
300
Lyijy (Pb)
mg/kg ka.
44
29
33
38
29
100
Elohopea (Hg)
mg/kg ka.
0,43
0,37
0,43
0,43
0,39
1
Arseeni (As)
mg/kg ka.
10
4
5
3
3,7
25
Lietteen raskasmetallipitoisuudet olivat maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa lannoitevalmisteista 24/11 annettuja raja-arvoja pienempiä.
10 / 22
4. VERKOSTOT
4.1. Yleistä
Verkostoyksikkö vastaa johtoverkostojen kunnossapidosta, tonttijohtojen rakentamisesta
ja kunnossapidosta laitoksen vastuulla olevalla alueella. Lisäksi yksikkö vastaa vesimittareiden asennuksesta ja niiden vaihdosta. Yksikkö rakentaa omana työnä pienehköjä täydennysrakennuskohteita sekä yhteistyössä Tekniikan ja ympäristön toimialan katu- ja
puistoyksikön kanssa kohteita, joissa tehdään myös katujen uudisrakentamista tai saneerausta. Verkostoyksikkö hoitaa myös ympärivuorokautisen takapäivystyksen, jonka tarkoituksena on olla valmiudessa työajan ulkopuolella tapahtuvia äkillisiä häiriöitä varten yhden tunnin varoitusajalla. Takapäivystys toimii laitospäivystyksen rinnalla.
Kuluneen vuoden aikana hälytyksiä kirjattiin 58, joista välittömiin toimenpiteisiin johti noin
28 tapausta.
Yksikössä työskenteli vuoden lopussa yhteensä 8 henkilöä. Keväällä verkostopäällikkö
Heikki Mäki irtisanoutui ja hänen tilalleen verkostopäälliköksi valittiin Jukka Salminen, joka aloitti työt elokuussa. Lisäksi Otaniemen TKK:ssa opiskeleva Mikael Hyövälti työskenteli touko- elokuun välisenä aikana ”haalariharjoittelijana” kunnossapidon työmailla.
Kuluneen vuoden aikana ei verkostoyksikössä sattunut yhtään kirjattua tapaturmaa eikä
läheltä - piti tapausta. Oman ja ulkopuolisten turvallisuuden parantamiseen pyritään kiinnittämällä huomiota mm liikenteen ohjaukseen ja sen sujumiseen sekä henkilökohtaiseen
suojaukseen. Muina toimenpiteinä olivat konekaluston käyttöönottotarkastukset, sekä
työmaan turvallisuustarkastukset epäkohtien tunnistamiseksi.
Tiedottaminen hoidettiin pääsääntöisesti Riihimäen Veden nettisivujen ja jaettujen postilaatikkotiedotteiden välityksellä. Suurimpien asiakkaiden toimintaan vaikuttavissa asioissa käytettiin lisäksi sähköpostiviestejä sekä henkilökohtaista puhelinyhteyttä.
4.2. Verkostojen rakentaminen ja saneeraus
Vuoden 2014 aikana rakennettiin omana työnä vesijohtoa (ø 225) 420 m Etelän Viertotielle välille Teollisuuskatu – Karoliinankatu. Lisäksi yhteistyössä katu- ja puistoyksikön
kanssa rakennettiin Metsäkorven uuden asuinalueen kolmosvaihe. Alue on nyt rakennettu valmiiksi.
Merkittävimmät urakoidut verkostojen saneeraus- ja täydennysrakentamiskohteet olivat
Kauppakadun - Junailijankadun ja Patastenmäen alueet sekä Vasikkahaan vesihuoltotyöt. Uutta vesihuoltoverkostoa rakennettiin Meijerintien alueelle. Lisäksi Hirsimäessä saneerattiin sujuttamalla pääviemäriä ja jätevedenpuhdistamon saneeraukseen liittyen tehtiin viemäritöitä puhdistamon alueella. Verkostojen rakentaminen ja saneeraus on esitetty
taulukoissa 9, 10 ja 11.
4.2.1. Tonttijohtojen rakentaminen ja uusiminen
Metsäkorven alueelle rakennettiin kaupungin omana työnä uusia tonttijohtoja vuoden
2014 kuluessa kaikkiaan 27 tontille. Riihimäen Vesi rakensi omana työnä kahdelle kiinteistölle tonttijohdot sekä jatkoi aiemmin rakennettuja tonttijohtoja 22 kiinteistöllä. Vasikkahaan saneerausurakan yhteydessä urakoitsija rakensi kahdelle kiinteistölle uudet vesija viemäritonttijohdot.
Kiinteistöjen tonttijohtoja uusittiin vuonna 2014 kaikkiaan 25 kpl.
Saneerausurakoiden yhteydessä urakoitsijat uusivat kiinteistöjen jätevesi- ja vesijohtoliittymät sekä rakensivat uudet hulevesiliittymät. Patastenmäessä uusittiin yhteensä 31 kiinteistön vesi- ja viemäritonttijohdot sekä rakennettiin 29 kpl uusia hulevesitonttijohtoja.
Keskustassa uusittiin 14 kpl vesijohto- ja viemäritonttijohtoja, 1 jätevesitonttijohto ja 1 hulevesitonttijohto. Lisäksi rakennettiin 13 kpl uusia hulevesitonttijohtoja. Vasikkahaassa
11 / 22
Orhitiellä uusittiin 9 kiinteistön vesi- ja viemäritonttijohdot.
4.3. Vesijohtoverkosto
Vuoden 2014 loppuun mennessä oli vesijohtoverkostoa rakennettu 234 132 m. Vesijohtoverkostossa on käytetty valurautaputkia yhteensä 54 406 m, teräsputkia 25 303 m, asbestisementtiputkia 5 700 m ja muoviputkia 148 723 m. Johtoverkoston kehitys ja sen jakaantuminen eri kokoihin on esitetty taulukossa 6. Johtojen rakentaminen vuonna 2014
on esitetty taulukossa 10.
Vesijohtoverkostossa on yhdeksän paineenkorotusasemaa, jotka sijaitsevat Herajoella
(2kpl), Lemmenmäessä, Korttionmäessä, Lylytiellä, Vahteristossa ja Metsäkorvessa. Lisäksi Hikiältä tulevassa siirtovesijohtolinjassa on paineenkorotusasema Horkassa.
4.3.1. Vesijohtoverkoston häiriöt
Vesijohtoverkostossa ilmeni vuoden 2014 aikana kirjattuja vuotoja yhteensä 7 kpl, joista
runkojohdoissa 6 kpl ja tonttijohdoissa 1 kpl. Verkostovaurioiden määrän pitkän ajan kehitys on esitetty kuvassa 3.
Putkiston jäätymisiä ei runkojohdoissa kirjattu yhtään. Tonttijohtoja jäätyi sen sijaan kaikkiaan 13, joista seurasi neljä vesimittarin vaihtoa. Yleisin syy mittareiden jäätymiselle oli
vesimittaritilan lämmityksen laiminlyönti.
Korjauksista aiheutuneita vesikatkoja oli vuoden kuluessa kaikkiaan 9 kpl. Vesikatkojen
keskimääräinen sulkuaika oli 1- 3h. Määrässä ei ole mukana saneerauskohteissa olleita
katkoja.
Veden laadusta johtuvia huomautuksia kirjattiin verkostoyksikössä vuoden aikana kuusi
kappaletta
4.3.2. Vesimittarit
Vuoden 2014 kuluessa suoritettiin vuosittaisia vesimittarin vaihtoja kaikkiaan 770 kpl.
Kaikki irrotetut vesimittarit myös testattiin. Sallitun 5%:n näyttövirheen ylitti kolme mittaria
(0,39%). Uusia mittareita asensimme 39 kpl, eli yhteensä 809 kpl.
Poistettuja vesimittareita ei enää kustannussyistä huolleta.
4.3.3. Vesijohtoverkoton kunnossapito
Vesijohtoverkoston huutelua suoritettiin merkittävien asiakkaiden linjojen osalta. Lisä runkovesijohtojen venttiilien tarkastusta jatkettiin. Yleisin syy venttiilien toimimattomuuteen
on karan jatkovarren irtoaminen venttiilistä, jolloin ainoa korjauskeino on kaivamalla tehtävä varren uusiminen.
4.4. Viemäriverkostot
Vuoden 2014 loppuun mennessä oli jätevesiviemäriverkostoa rakennettu yhteensä
190 303 m. Verkoston kehitys ja sen jakaantuminen eri kokoihin on esitetty taulukossa 7.
Johtojen rakentaminen vuonna 2014 on esitetty taulukossa 10. Kertomusvuonna rakennettiin kaksi uutta jätevesipumppaamoa, Pennintielle sekä jätevedenpuhdistamolle tulevaan meijerilinjaan. Kertomusvuoden lopussa verkostossa oli 27 jätevesipumppaamoa.
Vuoden 2014 loppuun mennessä oli hulevesiviemäriverkostoa rakennettu 118 379 m.
Verkoston kehitys ja sen jakaantuminen eri kokoihin on esitetty taulukossa 8. Johtojen
rakentaminen vuonna 2014 on esitetty taulukossa 11. Kertomusvuoden lopussa verkostossa oli 5 hulevesipumppaamoa
12 / 22
4.4.1. Viemäriverkostojen häiriöt
Jätevesiviemäriverkostossa oli vuoden aikana kirjattuja tukoksia yhteensä 14 kpl. Tukoksista 7 kpl oli runkojohdoissa ja tonttijohdoissa kiinteistön osuudella 7 kpl.
Hajusta johtuvia asiakkaiden yhteydenottoja tuli pääosin kolmesta kohteesta. Pohjoisesta
tuleva runkolinja välillä Hallakatu - Oravankatu ja Vt 54 - Ryttyläntie, sekä Hausjärveltä
Mikkolanlenkin purkukaivoon laskeva Erkylän vesiosuuskunnan viemäri aiheuttivat haittaa vuoden aikana.
4.4.2. Viemäriverkoston kunnossapito
Joulukuussa 2014 suoritettiin vuosittainen huuhtelu, joka koski lähinnä radan ja joen alituksia sekä kokemusperusteisten ongelmakohtien huuhtelun. Vuoden kuluessa on huuhdeltu myös ns ”pyttyhuuhteluna” ongelmalinjoja n. 400 kertaa.
Ennakoivaa kunnossapitoa on toteutettu mm vanhoja tarkastuskaivoja betonoimalla, sekä kaivojen pohjakourujen saneerauksella.
13 / 22
5. HALLINTO JA TUKIPALVELUT
5.1. Yleistä
Hallinto- ja tukipalvelut -yksikössä hoidetaan laskutukseen ja sopimuksiin liittyvät asiat
sekä laitoksen hallintoon liittyvät toimistotehtävät. Yksikössä hoidetaan lisäksi rakennusvalvonnan alaisuudessa kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteiden suunnitelma- ja asennustarkastukset.
Yksikkö vastaa myös vesi- ja viemäriverkostojen suunnittelusta sekä johtotietojärjestelmän ylläpidosta. Oman suunnittelijan lisäksi verkostosuunnittelua on tehnyt katu – ja
puistoyksikön suunnittelija Erkki Laitila eläkkeelle jäämiseensä saakka keväällä 2014.
Asiakkaille lähetettiin vuoden aikana yhteensä noin 32 000 laskua.
5.3. Suunnittelu
Vesihuoltolaitoksen johtokunta hyväksyi kertomusvuonna seuraavat vesihuoltosuunnitelmat:
Kohde
VIRMANONAJKADUN ALUEEN VESIHUOLTO
Vh-linja
Asemapiirustus
Pituusleikkaus
piir.nro
80 012/1
80 012/2
hyv.pvm ja §
11.06.2014 § 69
11.06.2014 § 69
5.4. Johtotietojärjestelmä
Johtotietoja ylläpidetään Tekla Oyj:n NIS WATER -johtotietojärjestelmällä. Järjestelmä on
Riihimäellä otettu käyttöön vuonna 2002. Tällöin ohjelmaan skannattiin ja vektoroitiin
vanha manuaalisesti tehty verkostokartta, jota nyt korjataan ja päivitetään. Uusi aineisto
mitataan maastotallentimilla ja viimeistellään työasemalla, jonka jälkeen tiedot siirretään
ohjelmaan sähköisesti. Ohjelmassa on mahdollista liittää kohteisiin kuvia sekä muita dokumentteja työmailta. Lisäksi käytössä on ohjelman kunnossapito-osio, johon tallennetaan verkostossa tehdyt kunnossapito- ja korjaustyöt. Ohjelmassa on myös TV-kuvausosio, jolla tallennettaan putkistoissa tehdyt videokuvaukset pöytäkirjoineen.
5.5. Tarkastustoiminta
Vesihuoltolaitos valvoo toimialueellaan kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteista annettujen
määräysten ja ohjeiden noudattamista. Valvonta tapahtuu tarkastamalla kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen suunnitelmat ja asennukset. Toimintaan on kuulunut myös
suunnittelu- ja asennusportaan neuvonta ja ohjaus alan kysymyksissä. Tarkastuksen piiriin ovat kuuluneet niin uudisrakennukset kuin saneerauskohteetkin. Vuonna 2014 tarkastettavia kohteita oli yhteensä 97. Tarkastuskohteet jakautuivat seuraavasti: omakoti / rivitalot 20, kerrostalot 2, julkiset rakennukset 2, teollisuusrakennukset 6, saneeraukset/laajennukset 33 ja muut 34 kappaletta. Tarkastettavien kohteiden lukumäärät ovat
pysyneet lähes edellisen vuoden tasolla. Painopiste on kuitenkin siirtynyt uudisrakentamisesta saneeraukseen ja liittymien uusimiseen. Lisäksi keskustassa ja Patastenmäessä tehtiin vesihuoltosaneeraukseen liittyen kiinteistöjen tonttijohtojen uusimiseen ja rakentamiseen liittyvät työmaatarkastukset, jotka suoritti työmaan valvoja.
Haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien rakentamishakemuksia käsiteltiin yhteistyössä
rakennusvalvonnan kanssa.
14 / 22
6. VESIHUOLTOLAITOKSEN TALOUS
Laitoksen käyttötalouden tulot ylittyivät talousarvioon nähden noin 9 %, tulojen kasvu oli 2
% edelliseen vuoteen verrattuna. Käyttötalousmenot alittuivat noin 26 % talousarvioon
nähden, menot olivat samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna. Liittymismaksutuloja laitokselle tuli noin 184 000 euroa. Laitoksen kokonaisinvestoinnit olivat noin 10,3 miljoonaa euroa. Jätevedenpuhdistamon saneeraukseen saatiin rahoitusosuuksia Lopelta ja
Hausjärveltä yhteensä noin 3,9 miljoonaa euroa.
Vuosikertomuksen liitteenä 3 on vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma, liitteenä 4 on laitoksen tase ja rahoituslaskelma liitteenä 5.
6.1. Investointien toteutuminen
Kertomusvuonna vesihuoltolaitos investoi yhteensä 10 261 900 euroa ilman arvonlisäveroa laskettuna. Suurin yksittäinen investointikohde oli jätevedenpuhdistamon saneeraus,
mihin käytettiin 6 565 300 euroa. Lopen ja Hausjärven maksuosuudet pienentävät Riihimäen investointia yhteensä 3 941 800 euroa. Naapurikuntien rahoitusosuudet ovat yhteensä noin 20 % investoinnin määrästä. Saneerausurakat vastaanotettiin joulukuussa,
taloudelliset loppuselvitykset tehdään vuoden 2015 alkupuolella.
Herajoen vesilaitoksen saneeraus oli suunnitteluvaiheessa, mihin käytettiin yhteensä
115 900 euroa. Vedenhankinnan varmuuden parantamiseksi rakennettiin Parmalan alueelle uusi siiviläputkikaivo ja syöttöjohto Herajoen vesilaitokselle. Urakan kokonaiskustannus oli 235 100 euroa.
Verkostoinvestointien uudisrakennuskohteet olivat tekniikan ja ympäristön toimialan katuja puistoyksikön toteuttamat Ampuhaukantie, Kotkankaarre ja Tuulihaukantie Metsäkorvessa. Lisäksi urakkana toteutettiin Karhintien ja Virmanojankadun vesihuollon rakentaminen. Yhteisurakkana katu – ja puistoyksikön kanssa toteutettiin Meijerintien Kadun ja
vesihuollon rakentaminen Valion uudelle tuotantolaitokselle.
Vuonna 2013 aloitetun Patastenmäen alueen saneerauksen kohteena oli Pietilänkatu.
Keskusta-alueella saneerattiin vesihuoltoa Kauppakadulla, Junailijankadulla, Kokinmäessä ja Valtakäyrällä. Keskustan saneerausurakka jatkuu vielä vuonna 2015. Vuoden lopulla sujutettiin Ø 1300 mm:n betonipääviemäriä välillä Etelän Viertotie – Lopentie.
Laitoksen omana työnä rakennettiin runkovesijohtoa Etelän Viertotiellä välillä Karoliinankatu – Paalukatu. Verkostoinvestointien kustannukset ja johtopituudet on esitetty hankekohtaisesti taulukoissa 11,12 ja 13.
15 / 22
7. VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUT JA TAKSAT
Kertomusvuonna olivat vesihuoltolaitoksen kantamat taksat ja maksut seuraavat:
Käyttömaksut 1.1.2014 alkaen:
- vesimaksu
- jätevesimaksu
1,37 eur / m³ + alv
1,85 eur / m³ + alv
Perusmaksut 1.1.2014 alkaen:
Perusmaksut koskevat sekä talous- että jätevettä.
Perusmaksut määräytyvät kulutuspaikan suurimman vesimittarin tai samankokoisten mittarien kyseessä ollen kapasiteettivastaavuuden perusteella. Jos kulutuspaikassa ei ole
vesimittaria tai jos jostain muusta erityisestä syystä on tarpeen, viemäröinnin perusmaksu
määräytyy jätevesimäärän vuosiarvion perusteella
mittarikoko
20 mm
25 mm
30 mm
40 mm
50 mm
80 mm
100 mm
Talousvesi
Jätevesi
perusmaksu
€/v
58,15
108,90
161,55
226,80
362,90
798,40
1 424,50
perusmaksu
€/v
90,95
170,35
252,65
354,75
567,60
1 248,80
2 228,10
Maksut on ilmoitettu verottomina ja niihin lisätään laskutettaessa arvonlisävero
Liittymismaksut 1.1.2012 alkaen:
Omakoti- ja paritalojen liittymismaksu
Liittymismaksu on kiinteä maksu, joka määräytyy seuraavasti palvelukertoimen ollessa
1,0. Palvelukertoimen ollessa 0,5 maksu on puolet liittymismaksusta.
Kerrosala, k-m
enintään 150
150 — 250
>250 - 450
Liittymismaksu, euroa
2 520
3 360
5 040
Muiden kiinteistöjen liittymismaksu
Liittymismaksu (L) määräytyy kiinteistön pääkäyttötarkoituksen, rakennusluvan mukaisen
kerrosalan ja palveluiden käytön perusteella seuraavan kaavan mukaan:
L = k * A * p * YL
L = liittymismaksu
k = kiinteistötyypin mukainen kerroin
A = kiinteistön rakennusluvan mukainen kerrosala, k-m
p = palvelukerroin
yL = liittymismaksun yksikköhinta, e/ k-m
Kiinteistötyypin mukainen kerroin (k):
Omakoti- ja paritalot > 450 m²
4
Rivitalot
4
16 / 22
Kerrostalot
Liikerakennukset
Teollisuus
Maatalouden talousrakennus
Muut kiinteistöt
Palvelukerroin (p):
Vesijohto ja viemäröinti 1,0
Vesijohto
0,5
Viemäröinti
0,5
4
3
3
4
3
Liittymismaksun yksikköhinta on 3,35 e/m Liittymismaksu on 1,25- kertainen, jos omakotitalon tai paritalon tontin pinta-ala on yli 1 500 m² (väljä tontti).
Hankkeen laajuuden 25 000 kerrosneliömetriä ylittävälle osalle myönnetään 40 % alennusta liittymismaksusta. Hankkeen laajuuden 50 000 kerrosneliömetriä ylittävälle osalle
myönnetään 70 % alennus liittymismaksusta
Sadevesiviemäriin liittymisestä ei peritä liittymismaksua.
Jos kiinteistön liittymismaksun perusteena olevat olosuhteet myöhemmin muuttuvat, peritään lisäliittymismaksu. Lisäliittymismaksua peritään kuitenkin vain siinä tapauksessa, että liittymismaksun perustana oleva kerrosala kasvaa vähintään 10 %. Omakotitalojen ja
paritalojen lisäliittymismaksua peritään vain, jos kiinteä liittymismaksu samalla nousee
korkeampaan maksuluokkaan kuin aiemmin. Näissä tapauksissa lisäliittymismaksu on
maksu luokkien erotus. Lisäliittymismaksu koskee myös aiemmin liittyneitä.
Vapaa-ajan asuinrakennukset rinnastetaan liittymismaksun osalta omakotitaloihin. Liittymismaksu on siirto- ja palautuskelpoinen, jolloin se on vapaa arvonlisäverosta.
Tonttijohtomaksut 1.1.2013 lähtien
Tonttijohtoja (vesijohto, jätevesi- ja hulevesiviemäri) ovat runkojohtojen ja kiinteistöjen väliset johto-osuudet. Tonttijohtojen materiaalin, koon ja sijoituksen päättää vesilaitos. Kullakin kiinteistöllä tulee olla erilliset tonttijohtonsa, ellei muusta järjestelystä ole laitoksen
kanssa sovittu. Tonttijohtomaksun mukaisella taksalla kullekin kiinteistölle rakennetaan
vai yhdet liittymät.
Tonttijohtojen liittymiskohta sijaitsee runkojohdon ja tonttijohdon liittymiskohdassa. Tonttijohtomaksulla katetaan niitä kustannuksia, jotka syntyvät runkojohtojen ja tontin rajan välisistä tonttijohdoista sekä niiden asennustyöstä.
17 / 22
Tonttijohtomaksuluokat
Maksuluokka I
Omakoti- ja paritalot
Asuinrakennukset, joiden huoneistolukumäärä ≤ 20.
Maksuluokka II
Teollisuus-, palvelu- ja toimistorakennukset, joiden tonttivesijohdon koko ≤ du 63 mm tai tonttiviemäreiden (hule- ja
jätevesiviemäreiden) koko ≤ du 160 mm.
Asuinrakennukset, joiden huoneistolukumäärä > 20.
Maksuluokka III
Maksuluokka IV
Teollisuus-, palvelu- ja toimistorakennukset, joiden tonttivesijohdon koko >du 63 mm tai tonttiviemäreiden (hule- ja jätevesiviemäreiden) koko >du 160 mm.
1) Rakennukset, joiden tonttivesijohdon koko ≥ du 110 mm tai
tonttiviemäreiden (hule- ja jätevesiviemäreiden) koko ≥ du 315
mm.
2) Lisätonttijohdot
Tonttijohtomaksu
Tonttijohtojen rakentaminen
yleisellä alueella sisältää:
- kaivuluvan
- maatyöt
- liitostyöt runkojohtoihin
- putkityöt yleisellä alueella (katualueella), materiaaleineen, sisältää
venttiilin
- rakennettujen johtojen
kartoitukset
Maksuluokka
Maksu ilman alv
euroa
Sis. alv 24 %
euroa
I
1 660,00
2 058,40
II
4 200,00
5 208,00
III
5 800,00
7 192,00
1)Toteutuneiden kustannusten mukaan,
kuitenkin vähintään
maksuluokan III mukainen maksu.
IV
2) Toteutuneiden kustannusten mukaan,
kuitenkin vähintään
huoneistolukumäärän
tai putkikokojen mukaan määräytyvä
luokkien I-III mukainen maksu.
Jäätyneen maan rikkominen tai sulatus sekä muut erikoistyöt laskutetaan erikseen toteutuneiden kustannusten mukaan.
Kiinteistön alueella kaivutyöt ja tonttiviemäreiden asennuttaminen hyväksytyllä urakoitsijalla sekä materiaalikustannukset kuuluvat liittyjälle.
Riihimäen Vesi hankkii ja asentaa tilauksesta tonttivesijohdon. Vesimittarin asennustyön
tekee aina Riihimäen Vesi. Materiaalit, tarvikkeet ja asennustyö laskutetaan toteutuneiden kustannusten mukaan lukuun ottamatta vesimittaria, joka jää vesihuoltolaitoksen
omaisuudeksi. Laskutuksen yhteydessä kustannuksiin lisätään yleiskustannuslisä 9 %.
18 / 22
Tonttijohtomaksuihin myönnetään seuraavat alennukset:
rakennetaan kaksi johtoa, alennus 10 %
rakennetaan vain yksi johto, alennus 20 %
saneerausalueilla liittymä hulevesiviemäriin tehdään runkoviemärin rakentamista seuraavan vuoden loppuun mennessä, alennus 85 %
Sprinklerimaksu 1.3.2009 lähtien
Mitoitusvesimäärä,
l/s
< 15
15-29
30-44
> 45
Veroton hinta, € /
vuosi
500
1000
1500
2000
Maksuihin lisätään laskutuksen yhteydessä arvonlisävero.
Muut maksut 1.4.2012 alkaen
Työveloitus
- laskutustunti
35,00 euroa
Vesimittarin luku
- ylimääräinen vesimittarin luku asiakkaan pyynnöstä
23,00 euroa
Talosulkuventtiilin avaus tai sulku
44,00 euroa
Vesimittarin tarkastus
- mittarikoko DN20 mm
- mittarikoko > DN20 mm
85,00 euroa
98,00 euroa
Sulkupäätös maksamattomien laskujen johdosta
20,00 euroa
Sako- ja umpikaivoliete 1.1.2014 lähtien
4,63 euroa / m³
Hinnat on ilmoitettu verottomina ja niihin lisätään laskutettaessa arvonlisävero
Tarkastusmaksu, työt jotka eivät edellytä rakennuslupaa
1.2.2012 lähtien
1.10.2014 lähtien
Tarkastusmaksu on arvonlisäverovapaa
46,00 euroa / käynti
53,00 euroa / käynti
Kuva 1.1
Riihimäen Vesi
Jätevesiverkoston toiminta-alue
Kv 4.3.2013 § 40
Kuva 1.2
Riihimäen Vesi
Vesijohtoverkoston toiminta-alue
Kv 4.3.2013 § 40
Kuva 1.3
Riihimäen Vesi
Hulevesiverkoston toiminta-alue
Kv 4.3.2013 § 40
0
500 000
1 000 000
1 500 000
Laskuttamaton kulutus m³
Laskuttamaton kulutus, % pumppauksesta
1990
2 000 000
Verkostoon pumpattu vesimäärä m³
1995
1985
2 500 000
2000
1980
1975
1970
3 000 000
2005
m³
Kuva 2.
Verkostoon pumpatun vesimäärän ja laskuttamattoman kulututuksen kehitys
0
5
10
15
20
25
30
%
2010
0
10
20
30
40
50
60
Kuva 3.
Vesijohtoverkostojen vaurioiden kehitys
(Runko- ja tonttijohdot)
1995
Häiriöt yhteensä
,
2010
2005
2000
1990
1985
1980
1975
1970
Taulukko 7
Vesijohtoverkoston kehitys ja jakautuminen eri kokoihin
Putken suuruus mm
Valurauta-, asbestisementti- ja mannesmannjohdot
400
-1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
yht.
300
5103
1854
250
840
595
13
775
638
5300
329
1863
1158
200
1982
1361
172
562
179
1734
674
1117
188
1195
1424
112
219
1032
102
796
652
138
42
124
44
150
5897
862
345
794
1567
559
407
731
493
2154
1200
210
1502
2128
984
1161
1141
1567
347
628
306
1097
890
1656
720
870
359
76
125
6389
233
1534
209
147
66
396
595
617
67
522
642
394
107
153
178
33
100
5728
1227
2517
1108
919
2333
1555
708
729
2266
2098
1455
1736
714
2150
583
1078
84
768
701
1739
1296
3684
1870
2127
1106
1084
92
80
55
77
85
Muovijohdot
60025050 40
280
200
299 106
288
33
290
127
101
129
230
120
75
110
95
68
34
15
70
470
-322
-6
-430
-100
-192
-460
-730
-751
-300
-555
-317
-55
-490
-390
-1060
-445
-255
-363
-75
-182
-1217
-106
-110
5344
-841
-299
-286
-571
-907 -210
7403 2433
-1044
-334
-148
-77
-134
-65
11361
-90
-895
-310
-171
-1251
-559
-917
23158
-172
-303
-935
-319
-115
5414
1085
80
-110
-705
-731
-628
-250
-265
-1306
-1281
-575
-914
-345
-190
-308
-532
-1030
-1083
-281
-122
-1658
-1240
-1792
-272
29002
75
63
600
91
691
52
229
324
480
93
130
696
55
90
1500
810
10
-622
110
50 <=40
42
80
80
125
24
120
4
180160
1500
1290
-80
-45
-55
700
1540
-30
-210
-100
-195
-30
-30
-247
-39
-12
-86
35
190
280
710
1115
172
871
225
1294
5785
630
204
28
1600
5169
9704
1322
34
423
1088
317
296
1112
2972
33177
398
216
190
1763
17230
4046
410
672
-25
-46
185 1004 105
817
630
124
794
817
80
920
568
911
300
995
774
450
260
365
1325
1376
721
21
601
406
796
999
393
40
54
676
723
163
474
544
69
18186
490
453
920
790
441
233
36
710
828
365
965
685
1085
838
567
152
100
695
424
256
290
584
967
965
1283
1207
1806
2700
1028
2123
1936
831
1195
3399
548
1957
33932
172
370
572
1071
180
400
435
1050
1055
410
95
45
180
255
226
83
230
195
800
283
250
50
24
61
7217
1275
155
626
27
928
224
305
270
520
55
503
247
125
1193
1486
1179
1713
433
817
2247
1669
2189
2013
1980
1844
1034
267
2318
2195
1820
890
33739
48
99
223
207
88
38
22
27
50
22
450
50
140
76
40
216
158
277
27
108
238
203
114
-30
79
60
33
50
35
-39
-50
79
-40
117
1176 2081
Yht.
26399
2610
4429
3839
2932
4216
4354
2349
1959
5516
5554
2339
5107
3519
3202
2973
3789
2554
1376
2916
4142
12040
5226
3824
3676
2121
1714
2437
1855
2304
2349
2896
1838
3836
2388
3774
4450
2058
283
922
1533
275
1912
1947
654
4113
7656
2926
4423
3623
7556
8249
14814
4260
2779
181
1204
3445
1206
5311
234132
Taulukko 8
Jätevesiviemäriverkoston kehitys ja jakautuminen eri kokoihin
Putken suuruus mm
Betoniputket
225
1930
-55
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
yht.
4665
1451
945
1148
550
1811
336
1191
1815
1106
2209
2387
1000
1500
1763
63
300
375
4443 1101
238
96
1940 549
970
987
1381
844
418
220
335
398
392
185
1048
693
1009
2099
736
1125
2294
2507
2690
1854
1212
1077
604
193
266
120
400
450
500
8621 1829
145
137
310
120
725
201
60
401
1427
326
967
1458
547
569
335
1776
567
425
110
600
700
1546 1017
279
632
80
198
48
161
186
900 >1000
1031
2426
225
55
248
165
54
550
373
270
-190
-95
-210
1500
37
107
88
109
100
434
293
38
157
27
150
15
425
40
-180
-18
-95
-110
-485
-200
-80
-26
43
-170
516
-261
-12
-110
-333
-6
-16
-45
-890
-555
-260
-182
-53
-180
-425
-185
-256
-120
-830
-205
-80 143
10
-95
-134
-100
-75
-124
-123
-135
-223
-1525
-177
-189
-198
-387
-90
-408
-545
-323
-456
-114
-879
-1248
-770
-1497
-632
-974
-350
12582 24429
-116
-285
-107
-399
-270
-106
-481
-151
-150
563
850
350
880
140
-635
-604
-503
690
795
-714
-985
-510
-725
-145
-133
-65
-333
-71
3
18734
355/
315/
300 >400
490
-140
-291
-422
-632
-270
-500
-429
-240
-775
-587
235/ 280200
250
659
126
210
80
211
112
-26
180/
160 175
266
767
205
250
1420
1071
322
800
Muoviputket
90/
63
110 140 150
-376
-185
-122
-240
-287
-207
-93
320
-336
-424
-42
137 1303
631
-282
2398
-80
-429
-171
-188 1411
-783
-596
140
65
323
90
608
27
201
231
181
903
768
262
113
651
129
-455 152
-400 143
2568 438
267
250
520
6250 516
107
131
30
164
80
244
584
385
764
415
552
705
565
182
453
265
730
1178 151
682 95
1403
1397 63
586 15
1082
2218
1979 27
2278
2337
1636
950
975
245
1414
1598
1313
1529
31492 351
50
759
846
1065
2009
806
568
1150
1568
1322
1966
1576
570
2580
1181
2117
2437
1765
1484
1018
166
478
1352
1917
864
1579
804
1054
1857
772
2177
2112
1623
2228
1204
1269
753
2749
918
-59
52654
42
492
225
124
140
847
65
830
595
696
390
241
1015
300
174
54
133
470
681
700
3504
261
430
88
220
262
255
180
61
12521
38
130
55
305
85
6
32
21
260
491
192
120
190
10
3956
726
17
302
468
810
3127
2467
1246
625
511
18
12681
-25
34
557
269
888
521
9952
Yht.
27246
2209
4563
2874
1870
4682
2365
1669
3082
2868
4082
5582
2760
3095
3982
1757
3875
1503
1527
3424
4077
4562
4398
2304
3514
1835
1056
2433
1917
2232
2248
3096
1763
3518
1740
3600
3582
1588
246
321
867
1534
194
1691
743
2901
8517
3053
4503
2962
10889
3603
3673
3096
1563
288
1531
2637
514
499
190303
Taulukko 9
Sadevesiviemäriverkoston kehitys ja jakautuminen eri kokoihin
Putken suuruus mm
Betoniputket
225
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
yht.
300
370
720
284
1440
214
697
1069
1602
1955
114
1171
3093
1291
1573
1902
1706
448
1570
50
144
235
600
101
95
348
144
410
180
348
315
384
158
560
1091
400
Muoviputket
500
485
1765
393
150
300
196
219
162
69
341
189
327
1200
250
170
90
200
140
315
110
365
364
154
564
61
622
640
588
349
49
99
296
320
100
330
225
75
108
208
280
138
160
175
200
225
250
280
315
42
109
53
355
400
128
453
144
12
42
156
194
634
725
73
49
85
96
718
62
388
210
30
252
105
415
595
360
310
172
155
198
1667
1000
200
103
345
28
-51
-14
23966
800
60
273
73
41
6
-372
-318
600
560/
600/
450
670
130
290
174
245
574
185
80
220
120
16
126
158
111
18
285
231
316
220
84
32
67
146
410
405
300
335
12
286
-80
111
716
51
27
90
135
95
62
130
67
82
-30
135
-382
97
46
4
7
-80
-65
8602
3204
-158
-69
6813 3929
205
228
124
330
780
201
524
1188
1276
1198
463
15
54
18
72
132
30
42
73
166
35
159
99
14
38
15
1393
30
53
144
145
247
106
45
195
575
473
713
558
742
1236
1169
1266
966
423
436
687
751
1610
1301
1145
788 17956
397
329
454
769
600
162
500
224
280
363
337
1063
705
638
328
1156
1625
1733
1568
1001
1209
872
340
806
1002
917
417
53 19795
172
620
873
123
977
988
-143
1049
770
175
496
183
184
79
304
568
338
575
753
1011
2339
1215
978
647
1965
559
1308
1327
960
65
887 19486 1289
225
30
10
10
74
310
401
62
54
821
202
47
12
26
105
18
377
521
143
615
47
184
2313
258
399
109
47
1318
96
87
124
170
1983
Yht.
485
430
720
484
1440
2087
1388
2269
2312
3015
605
2114
3311
2266
2643
2884
1755
1383
3799
1237
2242
3444
1663
3310
4550
2351
2655
2537
733
1108
2640
1689
1983
2480
2388
1864
3697
4477
6532
3845
4203
4605
3837
1271
3078
3951
2908
1711
118379
Taulukko 9
Vesijohtoverkoston uudisrakentaminen ja saneeraus 2014
Mater.
Kohde
Uud/san Toteutus
Ø mm
Metsäkorpi
Uud.
KPY
Pe63
- Kotkankaarre
- Ampuhaukantie
- Tuulihaukantie
Herajoki
Uud.
Urakka
Pe160
- Meijerintie
Pe225
Pe280
Pe315
Karhintie
Uud.
Urakka
Pe110
- Kokonkadulta itään
Virmanojankatu
Uud.
Urakka
Pe63
Pe110
Patastenmäki
San.
Urakka
Pe40
- Pietilänkatu
Pe63
Pe110
Vasikkahaka
San.
Urakka
Pe40
- päävesijohto välillä
Pe63
Käpälämäenkatu –
Pe110
Etelän Viertotie Uusi
Pe200
Herajoentie HänninPe225
tielle
Pe280
- päävesijohto Orhitie
– Pennintie
- Orhitie - Pennintie
Keskusta
San.
Urakka
Pe63
- Kauppakatu
Pe110
- Junailijankatu
Pe225
- Kokinmäki
- Valtakäyrä
Etelän Viertotien vj
Uud.
Oma työ Pe63
- väli Teollisuuskatu alk.2013 Pe100
Karoliinankatu
Pe225
Parmalan ottokaivo ja raaUud.
Urakka
Pe160
kavesijohto
Pe200
KPY = Tekniikan ja ympäristön toimialan katu- ja puistoyksikkö
Asenn. m
Kust €
488
51 200
29
64
404
1142
440
123 800
38 400
16
650
65
92
536
66
227
68
4
468
1477
33 700
79 900
420 000
66
262
266
150 500
1
1
437
39
524
64 900
248 600
Taulukko 10
Jätevesiviemäriverkoston saneeraus ja uudisrakentaminen 2014
Mater.
Kohde
Uud/san Toteutus
Asenn. m
Ø mm
Metsäkorpi
Uud.
KPY
Pvc160
364
- Kotkankaarre
Pvc200
35
- Ampuhaukantie
- Tuulihaukantie
Herajoki
Uud.
Urakka
Pvc160
171
- Meijerintie
Pvc315
33
Karhintie
Uud.
Urakka
Pvc160
438
- Kokonkadulta itään
Virmanojankatu paineviemäri Uud.
Urakka
Pe63
143
511
Pe110
Patastenmäki
San.
Urakka
Pe160
42
505
- Pietilänkatu
Pvc160
65
Pvc200
Vasikkahaka
San.
Urakka
Pe110
7
- Orhitie
Pvc200
417
- Pennintie
- Pennintien pumppaamo
Keskusta
San.
Urakka
Pvc110
2
- Kauppakatu
Pvc160
7
- Junailijankatu
Pvc200
538
61
- Kokinmäki
Pvc250
- Valtakäyrä
Pvc315
15
Puhdistamon tuloviemärit
San.
Urakka
Pe315
29
- sisältää meijerilinjan
alk. 2013 Pe400
126
pumppaamon
Bet400
8
Bet1200
176
Pääviemärin sukkasujutus
San.
Urakka
LSA1200
377
- väli Etelän Viertotie Lopentie
Raviradan pumppaamon
San.
Urakka
Pvc400
7
muutokset
Pvc500
11
Ojalantien pumppaamon saSan.
Urakka
neeraus
KPY = Tekniikan ja ympäristön toimialan katu- ja puistoyksikkö
Kust €
26 200
15 200
38 400
33 700
79 900
106 800
150 500
946 600
569 200
53 400
17 900
Taulukko 11
Sadevesiviemäriverkoston rakentaminen 2014
Kohde
Uud/san Toteutus
Metsäkorpi
- Kotkankaarre
- Ampuhaukantie
- Tuulihaukantie
Herajoki
- Meijerintie
Karhintie
- Kokonkadulta itään
Virmanojankatu
Uud.
KPY
Uud.
Urakka
Uud.
Urakka
Uud.
Mater.
Ø mm
Pe200
Pvc33
Pe250
Asenn. m
Kust €
329
64
33
31 900
Pvc315
Pe315
Pe200
41
1124
437
Pe315
Pe600
Pe200
Pe250
Pe315
Pvc160
Pe250
Pe315
Pe355
Pe450
Pe560
282
97
346
219
89
15
165
190
65
47
4
113 700
38 400
Patastenmäki
- Pietilänkatu
Uud.
Urakka /
KPY
Urakka
Keskusta
- Kauppakatu
- Junailijankatu
- Kokinmäki
- Valtakäyrä
Uud.
Urakka
KPY = Tekniikan ja ympäristön toimialan katu- ja puistoyksikkö
45 900
79 900
150 500
Liite 1.1
VEDENHANKINTA JA -JAKELU
2010
2011
2012
2013
2014
m3/a
2 651 196
2 557 319
2 555 106
2 559 702
2 599 045
m3/d
7 264
7 006
7 000
7 013
7 121
2 198 166
2 336 699
2 286 146
2 292 652
2 311 696
453 030
220 620
268 960
267 050
287 349
17,1
8,6
10,5
10,4
11,1
1 107 023
1 103 261
822 637
841 682
822 182
Vedenhankinta
Verkostoon pumpattu
3
Laskutettu vesimäärä
m
Laskuttamaton vesimäärä
m3
Vuotovesi
%
Vedenottamoilta pumpattu
Herajoki
m3/a
3/
jälleenimeytys
m a
205 921
165 409
165 974
146 915
145 811
Piirivuori
m3/a
1 144 072
1 193 054
1 236 408
1 255 531
1 283 075
Kormu
m3/a
480 662
371 980
448 255
449 804
439 387
32 000
24 000
29 000
24 000
24 000
29
22
35
29
29
17 600
21 790
12 000
11 960
24 890
85
132
72
81
171
Kemikaalit
Herajoki
juraperle kalkkikivi
kg
g/m3
natriumhydroksidi jälleenimeytykseen
kg
g/m3
Haapahuhta
natriumhydroksidi
11 080
11 720
12 440
13 520
14400
g/m3
kg
9,7
9,8
10,1
10,8
11,2
Herajoki
kWh
601 500
552 413
495 553
507 831
529 126
Piirivuori,Haapahuhta
kWh
523 346
540 404
561 260
575 393
571 162
Kormu
kWh
246 644
178 956
204 275
200 445
198 591
Energia yhteensä
kWh
1 371 490
1 271 773
1 261 088
1 283 669
1 298 879
Energia pumpattua vesikuutiota kohti
kWh/m3
0,47
0,45
0,47
0,48
0,48
Lämmitysöljy
l
38 590
33 361
31 438
27 522
31 498
223
224
228
229
234
Energia
Vedenjakelu
Vesijohtoverkosto
km
Paineekorotusasemat
lkm
Paineenkorotus
kWh
6
7
8
8
8
84 540
105 735
108 252
99 223
98 367
Verkostoon pumpattu vesimäärä sisältää Hikiältä johdetun veden määrän.
Liite 1.2
JÄTEVEDENKÄSITTELY JA VIEMÄRÖINTI
2010
2011
2012
2013
2014
3 937 738
4 247 722
4 954 103
3 973 363
4 178 589
Jätevedenkäsittely
Riihimäki
m3/a
3/
Loppi
m a
321 764
210 743
262 221
241 688
236399
Hausjärvi
m3/a
362 928
427 958
475 420
394 185
365212
4 780 200
3/
Käsitelty jätevesimäärä yhteensä
m a
4 622 430
4 886 423
5 691 744
4 609 236
Laskutettu vesimäärä
m3/a
2 106 002
2 251 426
2 298 157
2 238 442
2255403
Laskuttamaton vesimäärä
m3/a
1 831 736
1 996 296
2 655 946
1 734 921
1 923 186
Riihimäen vuotovesi
%
47
47
54
44
46
Käsitelty jätevesimäärä
m3/d
12 664
13 387
15 594
12 628
13 096
Ohitukset
m3/a
27 576
31 137
37 608
23 227
62
Energian kulutus
kWh
2 554 764
2 708 156
2 875 343
2 867 697
3 105 613
Energia jätevesikuutioa kohti
kWh/m³
0,55
0,55
0,51
0,62
0,65
927 530
867 000
732 100
813 700
806 700
Kemikaalit
ferrosulfaatti
kg
3
g/m
201
177
129
177
169
polymeeri
kg
12 750
10 125
10 625
9 000
12 625
lietteen tasotiivistys
kg
1 435
lietteen linkous
kg
7 565
5 750
6 500
5 250
8 250
7,11
6,13
6,60
5,83
9,44
3 750
4 375
4 125
3 750
4 375
0,81
0,90
0,72
0,81
0,92
kg/m3ka
selkeytykseen
kg
g/m3
Kuivattu liete
tn
4 090
3 348
3 646
3 333
3 426
Lietteen kuiva-ainepitoisuus
%
26
28
27
27
26
Sako- ja umpikaivolietteet
m³
16 589
18 037
18 099
16 822
17 157
Välpejäte
tn
147
142
125
88
75
Jätevesiverkosto
km
185
187
189
190
190
Sadevesiverkosto
km
107
110
114
117
118
Jätevesipumppaamot
lkm
Viemäröinti
Sadevesipumppaamot
lkm
Pumppaamot
kWh
26
28
30
30
31
358 022
458 548
398 198
340 171
323 039
Liite 2
Puhdistamolta vesistöön johdetut ainekuormat vuosina 1988 - 2014
Puhdistamolle tuleva vesimäärä vuodessa (m3)
6 000 000
5 000 000
4 000 000
3 000 000
2 000 000
1 000 000
2014
2013
2012
2010
2011
2009
2008
2007
2005
2006
2004
2003
2002
2001
1999
2000
1998
1997
1996
1994
1995
1993
1992
1991
1990
1988
1989
0
Lähtevä BOD-kuormitus vuodessa (kg)
100 000
80 000
60 000
40 000
20 000
0
Lähtevä P-kuormitus vuodessa (kg)
5 000
4 000
3 000
2 000
1 000
0
Lähtevä N-kuormitus vuodessa (kg)
120 000
100 000
80 000
60 000
40 000
20 000
0
Kuormituksissa on mukana verkostossa ja puhdistamolla tapahtuneet ohitukset
Liite 3
Vesihuoltoliikelaitoksen tuloslaskelma
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
-843 114,40
-893 936,92
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
1.1-31.12.2013
8 205 669,89
594 836,07
7 975 352,03
662 199,88
-1 737 051,32
-835 549,78
-955 978,29
-1 182 479,13
-1 103 086,41
-254 089,19
-25 762,17
-229 356,61
-21 213,45
Liikeylijäämä (alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot
Kunnalle maksetut korkokulut
Korvaus peruspääomasta
Muut rahoituskulut
1.1.-31.12.2014
5 544,36
-207 260,03
-525 105,32
-33,61
-1 462 330,49
-1 791 528,07
-1 353 656,47
-991 307,45
-99 353,72
-929 463,50
-99 096,93
4 510 462,98
4 463 806,94
-726 854,60
3 680,72
-35 390,97
-525 105,32
-105,04
3 783 608,38
-556 920,61
3 906 886,33
LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
Voitto, %
11,7 %
11,7
46,1 %
Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että
tilikauden tulos 3 783 608,38 euroa lisätään vesihuoltoliikelaitoksen taseeseen
aikaisempien vuosien ylijäämään.
12,9 %
12,9 %
49,0 %
Liite 4
TASE
VASTAAVAA
2014
2013
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Palautuskelpoiset liittymismaksut
Pysyvät vastaavat
149 983,28
10 707 099,74
27 156 964,75
44 252,58
149 983,28
2 635 556,38
18 381 693,26
26 782,95
133 675,50
38 191 975,85
11 678 518,55
32 872 534,42
9 359,66
38 201 335,51
32 872 534,42
695 476,36
8 791 740,31
31,03
866 440,26
6 086 236,38
11,61
9 487 247,70
6 952 688,25
47 688 583,21
39 825 222,67
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset kunnalta
Siirtosaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat kunnalta
Liittymismaksut ja muut velat
Lyhytaikainen
Lainat kunnalta
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuus, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 €
2014
2013
7 501 504,53
17 725 460,82
3 783 608,38
29 010 573,73
7 501 504,53
13 818 574,49
3 906 886,33
25 226 965,35
12 316 541,82
3 789 692,57
16 106 234,39
8 583 083,61
3 605 686,27
12 188 769,88
1 141 541,79
1 137 424,26
27 977,30
264 831,74
2 571 775,09
891 541,79
1 247 021,79
27 759,60
243 164,26
2 409 487,44
47 688 583,21
39 825 222,67
60,8 %
212,2 %
21 509 €
63,3 %
169,0 %
17 725 €
Liite 5
RAHOITUSLASKELMA
1.1-31.12.2014
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (alijäämä)
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
4 510 462,98
991 307,45
-726 854,60
4 774 915,83
-10 261 940,54
3 941 832,00
-6 320 108,54
-13 183 297,32
-1 545 192,71
-8 346 947,49
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys
Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys
1.1.-31.12.2013
5 000 000,00
-1 016 541,79
4 463 806,94
929 463,50
-556 920,61
4 836 349,83
-13 183 297,32
3 983 458,21
8 000 000,00
-491 541,79
7 508 458,21
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutokset muilta
Saamisten muutokset kunnalta
Korottomien velkojen muutos
Rahoituksen rahavirta
170 944,48
-2 705 503,93
96 293,95
Rahavarojen muutos
-2 438 265,50
1 545 192,71
51 037,39
-323 237,20
1 110 689,09
838 489,28
8 346 947,49
0,00
0,00
-6 239 692,8
75,6
4,1
3,7
3,7
-4 694 500,1
36,7
9,2
2,9
2,9
LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT
Toiminnan ja investontien rahavirran kertymä 5 vuodelta, €
Investointien tulorahoitus,%
Lainanhoitokate
Quick ratio
Current ratio
Liite 6
RIIHIMÄEN VESI
SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ v. 2014
1. Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen arviointiprossista
Vuoden 2014 arvioinnin pohjaksi Riihimäen Vedessä on kartoitettu ja arvioitu riskit ja
raportoitu siitä kaupungin riskienhallintatyöryhmälle ohjeistuksen mukaisesti. Riihimäen Veden kartoitus on käsitelty vesihuoltoliikelaitoksen johtoryhmässä.
2. Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimivuudesta toimialalla
Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta ohjaa ja valvoo hallintokunnan toimintaa. Johtokunta vastaa hallinnon ja talouden toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja vesihuoltoliikelaitoksen johtaja johtaa ja kehittää toimintaa,
huolehtii hallinnosta sekä talouden ja sisäisen valvonnan järjestämisestä.
Laitoksella pidetään johtoryhmän kokouksia noin kahden viikon välein. Niissä käydään läpi talousasiat, käynnissä olevat suunnittelu-, rakentamis- ja takuuasiat sekä
ajankohtaiset laki-, tiedotus-, koulutus- ja henkilöstöasiat sekä mahdolliset ongelmatilanteet. Johtokunnalle raportoidaan kolmasosavuosikatsauksissa sekä johdon katsauksissa.
Koko henkilökunnan lakisääteiset koulutukset kuten hygieniapassit ovat seurannassa.
Tavoitteet käydään läpi henkilökunnan kanssa kehityskeskusteluissa. Tavoitteet toteuttavat vesihuoltolaitoksen ja sitä kautta kaupungin tavoitteita.
Laskutuksen ja laskujen maksujen asiatarkistukset ja hyväksymiset toimivat ohjeiden
mukaisesti.
Hallintokunnassa ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia eikä ole jouduttu korvausvastuisiin.
Omaisuuden hankinta on käytännössä rakennusurakoiden mukana tuomaa infraa,
rakennuksia ja laitteita. Hankinnat kilpailutetaan pääosin itse.
Pienistä hankinnoista on tehty kilpailutuksen jälkeen hankintapäätös, mutta sopimusta ei ole välttämättä tehty. Sopimukset ovat osittain yhteisiä teknisen toimialan kanssa tai vesihuoltoliikelaitos käyttää teknisen toimialan solmimia sopimuksia.
Hallintokunnan tekemät sopimukset koskevat pääasiassa suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja ohjelmistoja. Kaikki sopimukset palvelevat toimialan tavoitteita.
Suunnittelu- ja urakkasopimuksia seurataan suunnittelu- ja työmaakokouksissa.
Liite 6
3. Vuoden 2013 selontekoon merkittyjen kehittämisalueiden tämän hetken tilanne
Riskienhallintaprosessin kehittäminen valtuuston päättämien periaatteiden mukaisesti
•
Suoritetussa riskien arvioinnissa tuntuvia riskejä olivat: pohjavesialueen ja
talousveden saastuminen, odottamattomat ulkoisen toimintaympäristön tapahtumat (laajat sähkönjakelun häiriöt, tulvat, yms.), henkilöstön saatavuus,
tietojärjestelmien toimivuus, omaisuuden kunto sekä häiriöt sisäisessä ja ulkoisessa tiedonkulussa.
•
Muut riskit olivat kohtalaisia, pieniä tai mitättömiä.
•
Merkittäviä tai sietämättömiä riskejä ei löytynyt.
Valmiussuunnitelman päivitys käynnistettiin syksyllä 2013 ja saatetaan loppuun kevään 2014 kuluessa.
•
Vesihuollon valmiussuunnitelman, riskienhallinnan ja –kartoituksen päivitys
valmistui keväällä.
Työhyvinvoinnin kehittäminen henkilöstökyselyn tulosten perusteella.
•
Kehittämissuunnitelma tehty ja toimeenpantu.
Työnkuvat laaditaan henkilöstölle.
•
Jätevedenpuhdistamon saneerauksen takia työ on kesken laitosyksikössä.
Muilta osin työnkuvat on laadittu.
4. Keskeiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisalueet toimialalla v. 2014 koskevan tiedon perusteella
Varavesikapasiteetin varmistaminen
Herajoen vesilaitoksen saneeraus
Vesilinnan kuntoarviointi
Jätevedenpuhdistamon räjähdyssuoja-asiakirjan ja riskienhallintasuunnitelman päivitys
Valmiussuunnitelman päivitys osana kaupungin yleistä valmiussuunnitelman päivitystyötä
5. Kannanotto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä v.
2014
Hallintokunnan sisäinen valvonta ja riskienhallinta on ollut asianmukaista ja riittävää
v. 2014. Merkittäviä puutteita sisäisessä valvonnassa ei ole todettu. Valvontajärjestelmä toimii ja hyvän hallintotavan keskeiset elementit ovat tiedossa ja niitä noudatetaan. Kehittämistoimenpiteitä tehdään aktiivisesti osana normaalia toimintaa.