1. No category

KIINALAISESTA AJATUSMAAILMASTA
JA KÄYTTÄYTYMISESTÄ
Kauko Laitinen
Konfutse-instituutti
Helsingin yliopisto
KIINA ON FILOSOFIOIDEN MAA
– MIKSEI USKONTOJEN?
n Kiinassa filosofioilla on ollut sama asema kuin uskonnoilla
useimmissa muissa maissa.
n Perinteisesti kasvatus oli konfutselaisuuden neljän
perusteoksen (Keskustelut, Mencius, Suuri oppi, Keskitie)
opettelua.
n Uskonnoilla on yleensä luomistarina, taivas ja helvetti.
Filosofia on elämän systemaattinen heijastus.
n Uskonnonkin ytimenä on filosofia, jolle rakentuu tietty
uskomusten, dogmien, rituaalien ja tapojen ylärakenne.
n Kiinassa on ollut runsaasti uskontoja, joista on siivilöitynyt
ja jäänyt jäljelle elämänviisaus filosofioiden muodossa.
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
2
KIINALAISEN FILOSOFIAN NÄKÖKULMA
n Kiinalaisen filosofian tarkoituksena on nostaa mieli
arkitodellisuuden yläpuolelle korkeisiin eettisiin arvoihin ja
jopa niiden yläpuolelle.
n Kiinalaisten mukaan filosofiasta puuttuvat mielikuvitus,
taikausko, rukoukset ja rituaalit, jotka ovat uskonnolle
tyypillisiä. “Ilman uskontoa voi elää, ilman filosofiaa ei.”
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
3
KIINALAISEN FILOSOFIAN NÄKÖKULMA
(jatkuu)
n Kiinan filosofiset teokset ovat elämänviisauksien
kokoelmia, jotka ovat muotoutuneet useiden eri
sukupolvia edustavien kirjoittajien toimesta. Usein lyhyitä,
näennäisesti toisistaan riippumattomia aforismeja,
alluusioita ja esimerkkejä.
n Kuten Kiinan taiteet ja runous, filosofiat ovat luonteeltaan
suggestiivisia, vihjailevia ja johdattelevia pikemminkin kuin
suorasanaisesti artikuloivia. Ne on suunnattu tavallisille
ihmisille, ei jollekin erityiselle ryhmälle.
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
4
KIINALAISEN FILOSOFIAN NÄKÖKULMA
(jatkuu)
n Muinaisessa Kiinassa oli neljä yhteiskuntaluokkaa:
ylimpänä oppineet tai virkamiehet (shi), seuraavina
maanviljelijät (nong), käsityöläiset (gong) ja alimpana
kauppiaat (shang). Oppineet olivat tavallisesti
maanomistajia. Kiinalaisen filosofin maailmankuva oli siksi
olennaisesti sama kuin maanviljelijän – filosofi puki
sanoiksi sen, mitä viljelijä ei itse pystynyt ilmaisemaan.
n Maanviljelijälle sadon onnistuminen oli elämän ja
kuoleman kysymys. Samasta syystä filosofiassa ihmisen
suhde luontoon oli keskeinen huomion kohde.
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
5
KIINALAISEN FILOSOFIAN NÄKÖKULMA
(jatkuu)
n Lüshi Chunqiu –teoksen (3. vuosisata eKr.) mukaan
maanviljelijät ovat primitiivisiä, yksinkertaisia ja siksi aina
tottelevaisia. He ovat lapsenkaltaisia, viattomia ja siten
epäitsekkäitä. Koska maanviljelijän omaisuus on maa,
hän ei hevin hylkää isänmaataan vaaran uhatessa.
Kauppiaat puolestaan ovat korruptoituneita ja
tottelemattomia, petollisia ja itsekkäitä. Heidän
omaisuutensa on helposti liikuteltavaa, joten
isänmaanrakkauskin on kyseenalainen. Maanviljelys on
siten tärkeämpää kuin kauppa ja maanviljelijät ovat
moraalisesti kaupppiaita korkeammalla tasolla.
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
6
KIINALAINEN FILOSOFIA SUOSITTUA:
PROF. YU DAN
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
7
KIINALAISEN KOSMOLOGIAN PERIAATTEITA
n Kiinalaisessa ajattelussa on kaksi keskeistä analyyttistä ja
samalla myös käytännöllistä mallia:
n
Vastavoima-ajattelu (yin-yang -ajattelu) ja
n
Kiertokulkuajattelu (viiden elementin periaate)
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
8
KIINALAISEN KOSMOLOGIAN PERIAATTEITA
(jatkuu)
n Vastavoima-ajattelu korostaa kahden toisilleen
vastakkaisen ja silti toisiaan täydentävän voiman alati
jatkuvaa kamppailua tai yhteispeliä: toisen toisen
vahvistuessa toinen vastaavasti heikkenee. Yang
(kirjaimellisesti: aurinko) on maskuliininen voima, yin
(kuu) puolestaan on feminiininen. Kumpikaan niistä ei voi
esiintyä yksin, vaan on aina toisen funktio, olipa tämä
miten heikko tahansa. Kussakin ilmiössä tai tilanteessa on
aina kaksi toisistaan riippuvaa ja kuitenkin toisilleen
vastakkaista muuttujaa tai puolta (ylä/alapuoli,
näkyvä/näkymätön, kuuma/kylmä jne.)
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
9
KIINALAISEN KOSMOLOGIAN PERIAATTEITA
(jatkuu)
n Vastavoima-ajattelu koskee niin luonnonilmiöitä kuin
inhimillista käyttäytymistäkin: kun toinen voimista kehittyy
ääripisteeseensä, sen vastavoima alkaa vahvistua –
esimerkkinä vuodenaikojen vaihtelu. Perinteisen ajattelun
mukaan hyvinä aikoina pitää varautua huonoihin aikoihin.
Vastavoimaperiaate muistutti toisaalta siitä, ettei edes
äärimmäisessä hädässä tule menettää toivoa
paremmasta tulevaisuudesta – mikään ei ole pysyvää.
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
10
KIINALAISEN KOSMOLOGIAN PERIAATTEITA
(jatkuu)
n Kiertokulkuajattelun perustana on käsitys viidestä
alkuaineesta tai voimasta (wuxing): vesi, maa, puu,
metalli, ja tuli. Niiden katsotaan muuttuvan toisikseen
yleensä em. “vahvuusjärjestyksessä”: veden imee maa,
maasta kasvaa puu, puu kaatuu metallisen kirveen
voimasta, metallin sulattaa tuli, tulen taas sammuttaa vesi,
jonka taas imee maa, jne. kiertokulun jatkuessa näin
ikuisesti.
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
11
KIINALAISEN KOSMOLOGIAN PERIAATTEITA
(jatkuu)
n Kierokulkuajattelu näkyy myös ajanlaskussa, jossa
kahden eri numerosarjan (10 taivaallista runkoa ja 12
maallista oksaa) avulla saadaan 60 erilaista
kaksinumeroista lukua. Niitä on käytetty vuosilukuina,
joilloin ne muodostavat ne muodostavat 60 syklin.
n Maallisia oksia vastasivat myös kiinalaiset
horoskooppieläimet rotta, härkä, tiikeri, jänis,
lohikäärme, käärme, hevonen, lammas, apina, kukko,
koira ja sika. Näitä käytettiin ilmaisemaan myös
kellonaikoja: klo 11-13 hevosen hetki, 13-15 lampaan
hetki jne.
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
12
KONFUTSELAISUUS
n Konfutselaisuus on Kiinan yhteiskuntafilosofia, joka
tarjosi teoreettisen ja rationaalisen perustelun Kiinan
perinteiselle yhteiskunnalle.
n Kiinan kansantasavallan alkuvuosikymmeninä
konfutselaisuutta vastaan hyökättiin, mutta sosialismin
oppien menetettyä merkityksensä vuoden 1978 jälkeen,
konfutselaisuus on saanut takaisin yhteiskunnallisen
merkityksensä ja täyttänyt maan ideologista tyhjiötä.
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
13
KONFUTSE
n Konfutse (551- 479 eKr) oli tiettävästi Kiinan
ensimmäinen yksityinen opettaja (aiemmin ainoastaan
virkamiehet saivat opettaa). Hänellä oli 3000 oppilasta,
joista 70 varsinaisia opetuslapsia.
n Konfutse itse korosti, ettei hän itse kirjoittanut, editoinut
eikä kommentoinut yhtään klassikkoa. Hänen aikanaan
kirjojen kirjoittaminen yksityishenkilöiden toimesta oli vielä
tuntematonta Kiinassa.
n Konfutse toivoi, että hänen oppilaistaan tulisi valtiolle ja
yhteiskunnalle hyödyllisiä “aikuisia” (chengren).
Opettajana piti tärkeimpänä tehtävänään “välittää, ei
luoda”. Hän ei kuitenkaan ollut puhdas välittäjä, sillä hän
antoi vanhoille instituutioille myös uusia merkityksiä.
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
14
KONFUTSE
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
15
Konfutse Lu-valtion
oikeusministerinä
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
16
Konfutse
opetuslastensa
kanssa
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
17
KONFUTSELAISIA HYVEITÄ
Viisi sosiaalista suhdetta muodostivat yhteiskunnan
perustan (niistä neljä oli alisteisia, viides oli tasa-arvoinen)
n
Hallitsija ja alamainen (Menciuksen mukaan molempien
tulisi olla “oikeudenmukaisia toisiaan kohtaan”)
n
Isä ja poika (molempien tulisi “rakastaa toisiaan”)
n
Mies ja vaimo (molempien tulisi “erottaa omat alueensa”)
n
Vanhempi veli ja nuorempi veli (molempien tulisi “ymmärtää
arvojärjestyksensä”)
n
Ystävien välinen suhde (molempien tulisi “luottaa toinen
toisiinsa”)
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
18
KONFUTSELAISIA HYVEITÄ (jatkuu)
n Viisi yksilöllistä hyvettä (wu chang)
n
ren (hyväntahtoisuus)
n
yi (oikeamielisyys)
n
zhong(uskollisuus)
n
shu (vastavuoroisuus)
n
li (säädyllinen käyttäytyminen)
n Perinteisessä Kiinassa viisi sosiaalista suhdetta ja viisi
yksilöllistä hyvettä toimivat moraalin perustana
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
19
KONFUTSELAISIA HYVEITÄ (jatkuu)
n Xiao (vanhempain kunnioitus) – kaikkien hyveitten perusta
n
Ruumiimme olemme perineet vanhemmiltamme. Uskaltaako joku
ylenkatsoa tätä perintöä? Jos ihminen ei ole kodissaan ja
yksityisyydessään vakava, ei hän ole vanhempiaan kunnioittava.
Jos hän ei palvellessaan hallitsijaansa ole lojaali tälle, ei hän ole
vanhempiaan kunnioittava. Jos hän ei toimistotöissään ole vakava,
ei hän ole vanhempiaan kunnioittava. Jos hän ei ole vilpitön
ystävilleen, ei hän ole vanhempiaan kunnioittava. Jos hän ei ole
rohkea taistelukentällä, ei hän ole vanhempiaan kunnioittava. Jos
hän epäonnistuu kaikissa näissä viidessä suhteessa, häpeä
lankeaa hänen vanhempiinsa. Uskaltaako hän siis olla olematta
vakava? (Li Chi, luku 21)
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
20
KONFUTSELAISIA HYVEITÄ (jatkuu)
n Zhong (uskollisuus hallitsijaa kohtaan)
n
Lojaalisuus hallitsijaa johdettiin vanhempain kunnioituksesta
(xiao)
n
Hallitsijan ja alamaisten suhde verrattavissa isän ja pojan
väliseen suhteeseen
n
Keisarillinen perhe oli kaikkien muitten perheitten yläpuolella
n
Lojaalin ministerin ei sopinut palvella kahta monarkkia, aivan
kuten lojaalin vaimon ei sopinut palvella kahta aviomiestä
n
Jos uskollisuus hallitsijaa kohtaan joutui ristiriitaan omien
vanhempien kunnioituksen kanssa, jälkimmäinen oli
tärkeämpi
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
21
KONFUTSELAISIA HYVEITÄ (jatkuu)
n Shu (vastavuoroisuus)
n
“Mistä et pidä esimiehissäsi, älä tee sitä alaisillesi; mistä et
pidä alaisissasi, älä tee sitä ylemmillesi” (Suuri oppi)
n
“Palvele isääsi kuten haluat poikasi palvelevan sinua;
kohtele ystäviäsi kuten haluat heidän kohtelevan sinua”
(Keskitie)
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
22
Mencius
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
23
TAOLAISUUS
n Taolaisuus on Kiinan luonnonfilosofia, joka korostaa
ihmisen oikeutta pakoon ja yhteiskunnallisista
velvollisuuksista vetäytymiseen.
n Taolaisuus saa nimensä käsitteestä Dao (Tie).
Taolaisuuden mukaan Daota ei voida määritellä, vaikka
määritelmiä on lukuisia, kuten seuraavat. Se on suuri,
perimmäinen maailmankaikkeutta hallitseva periaate,
kaiken olevaisen lähde ja päämäärä, alku ja loppu.Sitä on
vaikea kuvata: joka tuntee sen, ei puhu siitä; joka puhuu
siitä, ei tunne sitä. Sitä ei voi nähdä, ei kuulla, eikä edes
puhua siitä. Se on jatkuva, aineeton, määrittelemätön,
hahmoton, nimetön…
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
24
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
25
TAOLAISIA IHANTEITA
n Wuwei on keskeinen käsite taolaisuudessa. Se tarkoittaa
toimintaa ilman inhimillistä pyrkimystä. Kyseessä ei
ole toimimattomuus tai laiskuus, vaan toiminta joka ei ole
luonnonvastaista.
n Taolainen ihmisihanne on Laozin mukaan täydellinen
individualisti, Pyhimys, joka elää Daon mukaan
vaatimattomasti antamatta kunnianhimon tai erilaisten
pyrkimysten haitata mielensä tyyneyttä tai passiivisuutta.
Pyhimys on ihanteellinen hallitsija, jollaisena hänen tulee
välttää sekaantumista ihmisten asioihin, välttää sotia ja
luksuselämää, ohjata kansaansa kohti viattomuutta,
yksinkertaisuutta ja harmoniaa Daon kanssa.
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
26
Laozi
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
27
TAOLAISIA IHANTEITA (jatkoa)
n Taolaisuuden poliittinen ihanne on pikkuvaltio, joka
asukkaat eivät koskaan tyytyväisyydessään kiinnostuneet
edes naapurikylästään, vaikka kukonlaulu kuului sieltä.
Taolaisen ihanteen mukaan hallitsijan tarvitsi pitää
kansalaistensa päät tyhjinä ja vatsat täynnä, jolloin hän
hallitsi ilman erityisempää pyrkimystä, toteuttaen kaiken
kuitenkaan tekemättä mitään (wuwei).
n Yksilön ihanteellinen olotila: lapsi äitinsä kohdussa.
n Ellei ole lakeja, ei ole rikoksiakaan.
n Ellei ole vaurautta, ei ole varkauksiakaan.
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
28
TAOLAISIA IHANTEITA (jatkoa)
n Zhuangzin mukaan todellinen ihminen, Gentlemanni,
ymmärtää kaikkialla läsnäolevan Daon ja elää sen
mukaan. Hän nauttii onnesta, johon elämän muutokset
eivät vaikuta. Kuolemakin, jota ihmiset pelkäävät, on itse
asiassa vain vapautus elämä-nimisestä sairaudesta
loputtomaan, tarkoituksettomaan kosmiseen
kiertokulkuun.
n Lüshi Chunqiun mukaan elämä kuuluu meille ja on niin
arvokas, ettei edes keisarina olemisen kunnia vastaa sitä.
Elämä on niin peruuttamaton, että jos menetät sen vaikka
vain yhdeksi aamuksi, se ei tule koskaan takaisin.
Valtakunnan voi menettää ja mahdollisesti saada vielä
takaisin, elämää ei.
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
29
KONFUTSELAISUUDEN JA TAOLAISUUDEN
VERTAILUA
Konfutselaisuus ja taolaisuus edustavat kiinalaisen
luonteen eri puolia ja sellaisina täydentävät toinen
toisiaan. Vertailuja:
n Konfutselaisuus: juhlallinen arvokkuus, yhteiskunnallinen
vastuu, moraali ja päämäärätietoisuus. Taolaisuus:
huoleton pako arvossapidetyistä asioista, yhteiskunnallisista velvollisuuksista, vastaanottavaisuus, myötenanto.
n Kun konfutselaisuus itsepintaisesti arvostaa inhimillisiä,
maallisia asioita, taolaisuudella on visioita tuonpuoleisesta
henkimaailmasta, se pohtii ihmisen yhteyttä luontoon ja
kosmokseen
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
30
KONFUTSELAISUUDEN JA TAOLAISUUDEN
VERTAILUA
n Kun konfutselaiset filosofit ovat usein proosallisia ja
ikävystyttäviä, moralisoivia ja terveeseen järkeen
vetoavia, taolaiset kirjoitukset ovat täynnään
nokkeluuksia, paradokseja, mystiikkaa ja runollisia
näkemyksiä.
n Konfutselaisuuden tyypillisenä edustajana voidaan pitää
oppinutta virkamiestä virkapaikallaan ja kirjastossaan,
hyvänä perheenpäänä, tunnollisena byrokraattina,
vakavamielisenä ja vastuuta kantavana kansalaisena, kun
taas varhainen taolaisuus näki gentlemanninsa syrjäiseen
temppeliin tai vuoriston luolaan vetäytyneenä ja viinistä,
luonnon kauneudesta tai henkimaailmasta haltioineena.
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
31
Zhuangzi
uneksimassa
perhosista…
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
32
YKSILÖ JA PERHE
Perhejärjestelmä
n Vanhempien kunnioitus rakennusperiaatteena
n Toimi yhteiskuntajärjestelmänä muinaisessa Kiinassa
n Oli yksi maailman monimutkaisimpia mutta silti parhaiten
organisoituja hierarkisia järjestelmiä – sitä kuvastaa mm.
yli 100 sukulaissuhdetta koskevaa sanaa (esim. useita
enoja ja setiä)
n Kiinan valtio koostui “Yhdistyneistä perheistä”, jotka
muodostivat hierarkian aina Taivaanpoikaan (keisariin)
saakka
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
33
YKSILÖ JA PERHE
Perheen jatkamisen merkitys
n
Shijing (Runojen kirja): miehen ja vaimon suhde on kaikista
yhteiskunnallisista suhteista tärkein
n
Perheen nuorimmat jäsenet jatkavat avioliittojensa kautta
perhettä yhdistäen esi-isät tuleviin sukupolviin
n
Yksikö kuolee aikanaan väistämättä, mutta hänen
kuolemansa ei välttämättä ole elämän ehdoton päätepiste –
hänen ruumiinsa jatkaa elämää hänen jälkeläisissään
n
Avioituminen siirtää esi-isien elämän lapsiin ja näiden kautta
tuleviin sukupolviin. Pojan suuri velvollisuus on tulla isäksi.
n
Mencius: pahin loukkaus omia vanhempia kohtaan on, ettei
ole saanut jälkeläisiä
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
34
YKSILÖ JA PERHE
Esi-isien palvonta
n Keino ylläpitää suvun sisäistä solidaarisuutta ja
yhtenäisyyttä
n Klaanitemppeli (kaikilla saman sukunimisille) toimi koko
klaanin yhteisenä sosiaalihuoltoyksikkönä
n Esi-isien palvonnan kautta elävä sukupolvi kytkeytyi
hierarkisesti menneisiin sukupolviin
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
35
MUITA FILOSOFIAN KOULUKUNTIA
n Legalistit
n Mohistit
n Nimien koulukunta
….
….
n Marxismi
n Mao Zedongin ajattelu
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
36
BUDDHALAISUUS
n Perinteinen sanonta Kiinassa: ”kolme oppia on sama”
(konfutselaisuus, taolaisuus, buddhalaisuus)
n Buddhalaisuuden mukaan jokainen voi pelastaa itse
itsensä. Intohimojensa takia ihminen on kuitenkin
jatkuvassa oravanpyörässä (elämän ja kuoleman
kiertokulussa), josta hänet voi pelastaa ainoastaan
valaistuminen
n Chan (Zen) –buddhalaisuus: universaali mieli (vastaa
taolaisuuden Daota)
n ”Kaikki olette buddhia. Noudattakaa päivittäista rutiinia,
mutta älkää tehkö mitään sen ylitse menevää.
Harjoittakaa ilman harjoitusta. Aluksi tosin sallitaan
ponnistelua, sitten unohdetaan että pitää ponnistella ja
lopuksi unohdetaan sekin, että pitää yrittää unohtaa.”
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
37
Yhteenvetoa & mitä on hyödyllistä tietää
n Vahva oman arvon tunto: Kiina = maailman keskus,
ylpeys omasta 5000-vuotisesta historiasta ja kulttuurista,
optimistinen elämänasenne
n Yhteiskunnan hierarkisuus (ei tasa-arvoa), jokainen
tietää paikkansa siinä.
n Hyväntahtoisuus itseään alempia kohtaan, lojaalisuus
itseään ylempiä kohtaan.
n Yksilö nähdään osana yhteisöä (ei siis itsenäinen)
n Konsensus tärkeä yhteiskunnallinen tavoite
n Ilman seremonioita ei arvovaltaista käyttäytymistä
n Henkilökohtaisia suhteita arvostetaan (”old friends”)
n Luottamus ansaitaan kovalla työllä (esim. neuvottelijan
on myös käytävä Kiinassa, etäyhteydenpito ei vielä riitä)
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
38
n Kasvojen säilyttäminen on kunnioittavan käyttäytymisen
perusta
n Aikaperspektiivi usein lyhyt: tärkeitäkin asioita aletaan
valmistella vasta kuukausi etukäteeen
n Pysyvää on vain muutos (yin-yang –ajattelu,
alkuaineitten kiertokulku)
n Filosofia (erit. konfutselaisuus ja taolaisuus) tärkeä,
uskonto ei
n Ei tuonpuoleista: maailman on tämä tässä ja nyt
n Kiinalle pienikin maa kuten Suomi on partneri siinä
kuin suuri – kaikki maailman maat ovat kiinalaisen
ajattelun mukaan pienempiä kuin Kiina itse!
n Maassa maan tavalla, ole silti oma itsesi
n ”Kiinassa on miljoona totuutta”
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
39
”Eikö tuotakin mielihyvää
harjoittaa aikanaan
sitä mitä on oppinut?”
Konfutse
Kauko Laitinen / Konfutse-instituutti
24.2.2015
40
Tervetuloa KONFUTSE-INSTITUUTTIIN
(Unioninkatu 33)
Kauko Laitinen
8.1.2009
41