TILINPÄÄTÖS 2014
LAUKAAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLTÖ 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET ..................................................................................................... 1 2 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT ......................................................................................................... 1 3 TOIMINTAKERTOMUS................................................................................................................ 2 3.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa ................................................................. 2 3.1.1 Kunnanjohtajan katsaus .................................................................................................. 2 3.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset .............................................................. 3 3.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys .................................................................. 5 3.1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa ............................................. 14 3.1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä ............................................................... 15 3.1.6 Kunnan henkilöstö ........................................................................................................ 15 3.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toimintaa vaikuttavista tekijöistä ............................................................................................................ 16 3.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä ....................................................... 19 3.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus .................................................. 21 3.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen ............................................................................. 21 3.3.2 Toiminnan rahoitus........................................................................................................ 23 3.3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset ................................................................................. 25 3.3.4 Kokonaistulot ja -menot ................................................................................................. 27 3.3.5 Kuntakonsernin toiminta ja talous.................................................................................. 28 3.3.6 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut ..................................................................... 29 3.3.7 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut ............................................................. 30 3.3.8 Konsernitase ja sen tunnusluvut.................................................................................... 31 3.3.9 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet........................... 32 4 MÄÄRÄRAHOJEN JA TALOUSARVIOIDEN TOTEUTUMINEN ................................................ 33 4.1 Käyttötalouden toteutuminen ............................................................................................... 33 4.2 Toimintakertomukset yksiköittäin ......................................................................................... 36 4.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen ........................................................................................ 93 4.4 Investointien toteutuminen ................................................................................................... 95 4.5 Rahoitusosan toteutuminen ............................................................................................... 100 5 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT ..................................................................................................... 101 5.1 Tuloslaskelma ................................................................................................................... 101 5.2 Rahoituslaskelma .............................................................................................................. 102 5.3 Tase .................................................................................................................................. 103 5.4 Konsernituloslaskelma ....................................................................................................... 105 5.5 Konsernin rahoituslaskelma............................................................................................... 106 5.6 Konsernitase ..................................................................................................................... 107 6 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ............................................................................................ 109 6.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot...................................................................... 109 6.1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ................................................... 109 6.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot .................................................. 110 6.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot .................................................................................... 111 6.3 Tasetta koskevat liitetiedot ................................................................................................ 115 6.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot .......................................................................... 115 6.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot ........................................................................ 120 6.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot .......................................................... 122 6.5 Ympäristöasioiden vapaaehtoinen ilmoittaminen ............................................................... 123 6.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot .......................................................................................... 123 7 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET .............................................................................................. 124 7.1 Laukaan kunnan vesihuoltolaitos ....................................................................................... 124 7.1.1 Tuloslaskelma ............................................................................................................. 124 7.1.2 Tase ............................................................................................................................ 125 LIITTEET .................................................................................................................................... 126 Liite 1 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista ...................................................................... 126 1 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain ja -asetuksen säännöksiä. Kuntalain 68 §:n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. 2 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Kunnan, jolla on kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Tilinpäätökseen kuuluvat myös tarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus. Nämä kertomukset esitetään erillisinä asiakirjoina. Kunta on laatinut henkilöstöraportin, joka esitetään erillisenä asiakirjana. 2 3 TOIMINTAKERTOMUS 3.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3.1.1 Kunnanjohtajan katsaus Vuoden 2014 lopussa meitä laukaalaisia oli yhteensä 18.709. Väkilukumme kehitys oli siis jälleen positiivinen, mutta muuttovoiton osalta olimme nyt jo toisena vuonna peräjälkeen tappiollisia. Talouden ja työllisyyden matalasuhdanteessa luvut ovat samansuuntaisia naapureillamme, mutta tähän tilastolukemaan vaikuttavat myös omat toimemme, kuten maankäyttö. Laukaan väestörakenne on nuorekas, silti tulevaisuuden haasteena voidaan nähdä vanhusväestön osuuden selkeä kasvu. Jatkossa tarvitsemme myös työikäisten muuttovoittoa ja sen mukanaan tuomaa elinvoiman ja verotulojen kasvua. Investointiohjelmamme toteutui vuonna 2014 suunnitellusti. Suurimpina yksittäisinä hankkeina olivat: Kirkonkylän koulun uudisrakennus, joka otettiin päiväkoti- ja koulukäyttöön loppukesästä 2014, Leppäveden uuden koulun, Laukaan paloaseman ja kehitysvammaisten palveluasumisyksikön investointien käynnistäminen. Rakentaminen on tilinpäätösvuoden osalta edennyt suunnitelmallisesti aikataulujen mukaan. Merkittävänä kunnan tulevana kärkihankkeena käynnistettiin Tarvaalan, Savion ja Vuonteen koulut yhdistävän, uuden Ekokoulun suunnittelu. Hankkeen suunnitteluvaiheeseen saatiin Tekes-rahoitusta 125.000 euroa. Laukaan kunnan talous toteutui kokonaisuutena talousarviota myönteisemmin tilikauden tuloksen ollessa 1,5 miljoonaa euroa. Rakenteelliset muutokset, operatiivisten toimintojen uudelleen arvioinnit ja kehittäminen, käyttötalouden säästöt ja palvelutuotannon näkökulmasta ylimääräisen omaisuuden myynnit siivittivät positiivista kehitystä kunnan taloudessa. Organisaation kehittäminen ja rakenteellinen tarkastelu tulee jatkumaan myös valtuustokauden toisella puoliskolla. Tilikaudella 2014 kunnan vuosikate saatiin nostettua yli 6,0 miljoonaan euroon, kun se vielä tilikaudella 2013 jäi 1,4 miljoonaan euroon. Vuosikatteen myönteiselle kehitykselle on välttämätön tarve myös lähivuosina, sillä raskas investointiohjelmamme edellyttää lainarahoituksen lisäksi myös mahdollisimman vahvaa omarahoitusosuutta. Kumulatiivisesti taseessamme on edelleen kattamattomia alijäämiä -1,2 miljoonaa euroa. Tämä edellyttää jatkossakin talouden tasapainottamista. Vuoden 2014 talousarvioon laadittu tasapainottamisohjelma on kuitenkin aikataulussa ja sinnikkäällä työllä kuntatalouden tasapaino on saavutettavissa vuoden 2016 tilinpäätökseen mennessä. Vuoden 2014 aikana tehtiin Jyväskylän seudun kuntien erityinen kuntajakoselvitys. Laukaan kunta oli selvityksessä mukana ja päätökset mahdollisista kuntaliitoksista tullaan tekemään kuntien valtuustoissa 30.3.2015. Muita seudullisesti merkittäviä yhteisiä kehittämishankkeita olivat mm. SOTE2020 –hanke, uuden sairaalan rakentamisen valmistelu ja Jykes Oy:n arviointi ja uudelleen organisointi Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Uuraisten kesken. Erityinen huoli kuluneen tilinpäätösvuoden aikana on noussut työttömyyden kasvusta Laukaassa. Työttömyysprosentti oli ennätysmäisen korkea 15,1 %. Kehitystoimena Laukaan kunta perusti työllistämistä tukevan työryhmän ja on selvää, että kuluvanakin vuonna tähän työhön on panostettava entistä tukevammin. Valtion rahoituksen ohjaus korostaa nykyisellään kuntien vastuuta työllisyyden hoidossa ja Laukaassa on jo olemassa olevia rakenteita, kuten Vattipaja, joilla voidaan saavuttaa myönteistä kehitystä. Kunta pyrkii kasvavasti panostamaan myös yrityksiin työllistämiseen. Tilinpäätösvuonna 2014 Laukaan kunnan kokonaistaloudessa saavutettiin oikean suuntaista kehitystä. Tiukalla, mutta luotettavalla henkilöstöpolitiikalla, tarkennetulla investointiohjelmalla, rakenteellisilla uudistuksilla ja kehityshankkeilla sekä palvelutuotannolle ei välttämättömän omaisuuden myynneillä rakennettiin merkittävästi parempi tulos edelliseen vuoteen verrattuna. Talouden tasapainottaminen on siten hyvässä vauhdissa, mutta on huomioitava työn olevan vielä kesken. Tulorahoituksen kehittyminen sekä verotuloissa että valtionosuuksissa näyttää heikolta ja tästä syystä tasapainottamisohjelmassa tulee jatkossakin laajalti onnistua. Lausun tässä yhteydessä kiitokseni henkilöstöllemme, päättäjille sekä kaikille kunnan sidosryhmille. Omana arvionani esitän, että yhteistyö niin seudullisten toimijoiden kuin paikallisten laukaalaisten kesken on vuonna 2014 kehittynyt entisestään. Tulevinakin vuosina toimintaamme ohjaavat niin järki kuin tunteetkin. Tämä on Laukaan kunnan näköinen johtoajatus – sydäntä ja elinvoimaa. Jaakko Kiiskilä vt. kunnanjohtaja 3 3.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Laukaan kunnan luottamushenkilöorganisaatio: Laukaan kunnan hallinto-organisaatio: 4 Valtuusto 2014 Uusi kunnanvaltuusto aloitti toimikautensa vuoden 2013 alusta. Valtuustossa on 43 paikkaa. Laukaan valtuuston paikkamäärä jakaantuu valtuustoryhmittäin 31.12.2013 seuraavasti: Keskusta 13, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 9, Suomen Kansallinen Kokoomus 7, Perussuomalaiset 6, Vasemmisto 3, Vihreät 3, Kristillisdemokraatit 2. Valtuuston puheenjohtajisto vuonna 2014 Pj. 1. vpj. 2. vpj. Leena Kalmari Pekka Ahonen Pertti Parkkonen Leppävesi Vihtavuori Leppävesi SDP PS KESK Valtuutetut Ahonen Ari Kirkonkylä (Aila Blomberg 10.11.2014 alkaen) Ahonen Laura Äijälä Ahonen Pekka Vihtavuori Anttonen Juhani Valkola Autio Markku Vehniä Ek Terhi Leppävesi Haverinen Veikko Kirkonkylä Heikkinen Maarit Vehniä Hiltunen Eero Kirkonkylä Hokkanen Jarmo Lievestuore Häkkinen Jukka Leppävesi Hänninen Jan Vihtavuori Jantola Eija Leppävesi Jolanki Jorma Lievestuore Kalmari Leena Leppävesi Kanniainen Riitta-Liisa Lievestuore Kinnunen Jaana Lievestuore Koivisto Kari Leppävesi Korhonen Aira Kirkonkylä Kuniala Anita Laukaa as Laakso Hanna Kirkonkylä Laitinen Kerttu Kirkonkylä Leinonen Pirjo Kirkonkylä Leminen Aimo Lievestuore Manninen Marko Lievestuore Nieminen Tuula Leppävesi Niininen Eeva Vehniä Paakkinen Arja Kirkonkylä Pannula Matti Leppävesi Parkkonen Pertti Leppävesi Perosvuo Eero Leppävesi Pietiläinen Pentti Kirkonkylä Pihlajasaari Helena Lievestuore Puupponen Antti Laukaa as Rautiainen Taavi Vihtavuori Savolainen Jyrki Laukkavirta Sillanpää Elina Kirkonkylä Sinijärvi Kauko Lievestuore Sivander Erkki Kirkonkylä Sysmäläinen Eero Kuusa Tammenoja Esko Lievestuore Valkonen Tapio Vihtavuori Vestola Hannele Leppävesi SDP PS PS KESK SDP VIHR KESK KOK KD PS KESK PS SDP KOK SDP KESK SDP VAS KD KOK KOK KOK KESK KESK PS VAS KESK KOK KESK KESK PS VAS SDP KESK KOK KESK VIHR KESK SDP KESK SDP SDP VIHR 5 Kunnanhallitus 2014 Laukaan kunnanhallituksessa on 11 jäsentä. Kunnanhallituksen puheenjohtajisto ja jäsenet: Pj. 1. vpj. 2. vpj. Juhani Anttonen Maarit Heikkinen Helena Pihlajasaari Valkola Vehniä Lievestuore Jäsenet: Ari Ahonen Kirkonkylä (Markku Autio 10.11.2014 alkaen) Riitta-Liisa Kanniainen Lievestuore Tanja Koskinen Kuusa (Jouni Ryynänen 8.9.2014 alkaen) Hanna Laakso Kirkonkylä Pirjo Leinonen Kirkonkylä Marko Manninen Lievestuore Tarmo Pekonen Valkola Jyrki Savolainen Laukkavirta KESK KOK SDP SDP KESK VAS KOK KESK PS SDP KESK Kunnanhallituksen esittelijänä toimii kunnanjohtaja. Tarkastuslautakunta 2014 Tarkastuslautakunnassa on 5 jäsentä: Pj. Vpj. Eero Perosvuo Terhi Ek Matti Friman Arvo Tammela Tarja Kärki Leppävesi Leppävesi Valkola Kirkonkylä Lievestuore PS VIHR SDP KESK KOK Valtuustotyöskentelyä varten valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän voi muodostaa yksikin valtuutettu. Valtuustoryhmien toimintaedellytyksien parantamiseksi kunta voi taloudellisesti tukea valtuustoryhmien sisäistä toimintaa sekä toimenpiteitä, joilla valtuustoryhmät edistävät kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tuen määrä valtuustoryhmittäin on ilmoitettava kunnan tilinpäätöksessä. Seuraavassa taulukossa on valtuustoryhmittäin tuen määrä tilivuodelta 2014. Kyseessä ei ole kunnan myöntämä suora tuki valtuustoryhmille, vaan luottamushenkilöpalkkioista pidätettävä luottamushenkilömaksu, joka tilitetään puolueelle tai puolueyhdistykselle. VALTUUSTORYHMIEN TALOUDELLINEN TUKI 2014 Tuki, € KOKOOMUKSEN LAUKAAN KUNNALLISJÄRJESTÖ KESKUSTAPUOLUEEN LAUKAAN KUNN.JÄRJESTÖ LAUKAAN KRISTILLISDEMOKRAATIT RY VASEMMISTOLIITON LAUKAAN KUNN.JÄRJ. SOS.DEM. LAUKAAN KUNNALLISJÄRJESTÖ LAUKAAN VIHREÄT RY LAUKAAN PERUSSUOMALAISET YHTEENSÄ 3 817,0 3 241,4 440,7 1 181,0 2 595,3 1 083,0 1 039,0 13 397,3 3.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen talouden kehitys Suomen julkisen talouden tila on heikko ja kehitysnäkymät vaisut. Syksyllä 2008 alkanut taantuma käänsi julkisen talouden rahoitusaseman selvästi alijäämäiseksi. Vaikka kasvu elpyy ja talouden tuotanto vähitellen saavuttaa tarjolla olevan työn määrän ja pääoman sekä tuottavuuden määrittämän potentiaalisen tason, kasvu jää vaisuksi. Vähäiset investoinnit ja teollisuuden rakennemuutos heikentävät tuottavuuden kasvua taloudessa. Ikärakenteen muutos pienentää taloudessa tarjolla olevaa työn määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia eläke-, hoito- ja hoivamenoja erityisen nopeasti seuraavan parin vuosikymmenen aikana. 6 Ikäsidonnaisten menojen kasvu heikentää julkisen talouden suhdannetilanteesta riippumatonta rakenteellista rahoitusasemaa niin, että vallitsevalla veroasteella muodostuvat julkisen talouden tulot eivät riitä kattamaan julkisen talouden menoja talouden nähtävissä olevan normaalin kehityksen puitteissa. Ilman korjaavia toimenpiteitä julkinen velka uhkaa kasvaa hallitsemattomasti suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisen talouden rahoitus ei ole kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä. Maailmantalouden kasvu nopeutuu hieman erityisesti Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian talouksien jättäessä finanssikriisin taakseen. Geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä, Irakissa ja Libyassa varjostavat teollisuusmaiden kasvunäkymiä. Venäjän talouskasvu hidastui kuitenkin jo ennen Ukrainan kriisiä. Euroalueen taantuma on päättynyt, ja talous on kääntynyt hitaaseen nousuun. Hauraan kasvun taustalla on toipuminen velkakriisin vaikutuksista. Kasvua hidastavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, joka vaimentaa tarjonnan mahdollisuuksia, sekä yksityisen sektorin velkojen sopeutus, joka rajoittaa yksityisen kulutuksen ja investointien kasvua. Suomen BKT oli ennakkotietojen mukaan -0,1 % vuonna 2014, eli talous supistui kolmatta vuotta peräkkäin. Suomen talous kääntyi hienoiseen kasvuun vuoden 2014 puolivälissä ja kasvun ennakoidaan jatkuvan vaimeana vajaan 1,0 prosentin talouskasvuna kuluvana vuonna. Talouden toipumista tukee viennin asteittainen elpyminen ja investointien käynnistyminen. Vuonna 2016 kasvun ennustetaan olevan 1,3 prosenttia ja kasvu on laajapohjaista. Tällöin kokonaistuotanto kasvaa talouden potentiaalista tuotantoa nopeammin, vaikka kasvuvauhti on hidasta historiaan nähden. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työikäinen väestö ei kasva, rakennemuutos on heikentänyt olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja tuottavuuden kasvu on merkittävästi hidastunut. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan vuonna 2015 nousevan 8,8 prosenttiin eli 0,2 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta, vaikka työllisyys lisääntyy edellisestä vuodesta 0,1 prosenttia. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Vaimea kotimainen talouskehitys ja kansainvälisten raaka-aineiden hintakehitys on hidastanut kuluttajahintojen nousua ja inflaation arvioidaan jäävän 0,8 prosenttiin kuluvana vuonna. Inflaatiosta noin 0,5 prosenttia on seurausta välillisen verotuksen kiristämisestä. Vuodelle 2016 ennustetaan korkeampaa 1,7 prosentin inflaatiota. Julkinen talous on vuonna 2015 alijäämäinen jo seitsemättä vuotta peräkkäin. Julkisen talouden tila kohenee hieman tänä vuonna sopeutustoimien ja talouden hienoisen elpymisen ansiosta. Alijäämä on kuitenkin edelleen tuntuva ja julkisyhteisöjen velka on ylittämässä 60 prosentin rajan kuluvana vuonna. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen ja rakenneongelmien vuoksi, vaikka sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Matalasuhdanne heijastuu selvimmin valtiontalouteen, joka pysyy selvästi alijäämäisenä, mutta myös kuntasektori velkaantuu vaimean verotulokehityksen ja väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvun vuoksi. Työeläkelaitosten ylijäämää heikentää kasvavat eläkemenot. Muiden sosiaaliturvarahastojen odotetaan pysyvän lähellä tasapainoa. Julkisyhteisöjen menojen, samoin kuin niiden saamien verojen suhde, kokonaistuotantoon nousee edelleen vuonna 2014. Sopeutustoimet ja viriävä talouskasvu kääntävät menoasteen lievään laskuun vuoden 2015 aikana. Julkisen velan suhde kokonaistuotantoon ylittää 60 prosentin rajan vuonna 2015. Vuosina 2014 ja 2015 ansiotaso on kehittynyt työmarkkinaosapuolten vuoden 2013 syksyllä neuvotteleman työmarkkinaratkaisun mukaisesti. Kasvu- ja työllisyyssopimus nostaa sopimuspalkkoja ensimmäisenä vuonna keskimäärin 0,7 % ja toisena 0,5 %. Ansiokehitysennusteessa oletetaan muiden tekijöiden kuin sopimuspalkkojen kohottavan ansioita reilut puoli prosenttia molempina vuosina. Nimellisten ansioiden arvioidaan näin ollen kasvavan 1,3 prosenttia vuonna 2014 ja 1,2 prosenttia vuonna 2015 ansiotasoindeksillä mitattuna. Tämä ansiotason nousu on huomattavasti 2000-luvun keskimääräistä vauhtia hitaampaa, mikä on sopusoinnussa hitaan talouskasvun ja vaisun työllisyyskehityksen kanssa. Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat toisen jakson (1.1.2016–31.1.2017) palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta kesäkuussa 2015. Mikäli työmarkkinakeskusjärjestöt eivät pääse yksimielisyyteen toisen jakson sopimuskorotusta koskevissa neuvotteluissa, niin Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen osapuolet neuvottelevat 30.6.2015 mennessä toisen kauden korotuksesta ja sen ajankohdasta. Jos nämä neuvottelut eivät johda tulokseen, sopimus voidaan 31.8.2015 mennessä irtisanoa päättyväksi 31.12.2015. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto talouden kehitystä kuvaavista keskeisistä tunnusluvuista. 7 Yleinen talouden kehitys (VM:n ennuste 2014-2016) Bruttokansantuote, % Työttömyysaste, % Työllisuusaste % Ansiotasoindeksi, % Kuluttajahintaindeksi, % Euribor 3 kk, % Verot ja sosiaaliturva BKT:sta, % Julkisyhteisöjen menot BKT:sta, % Julkisyhteiöjen velka BKT:sta, % 2011 2012 2013 2014* 2015* 2016* 2,6 7,8 68,9 2,8 3,4 1,4 42,1 54,4 48,5 -1,5 7,7 69,0 3,2 2,8 0,6 42,9 56,3 53,0 -1,3 8,2 68,5 2,0 1,5 0,2 44,0 57,8 55,9 -0,1 8,6 68,5 1,3 1,1 0,2 44,4 58,5 59,3 0,9 8,8 68,9 1,2 0,8 0,3 44,3 58,2 61,2 1,3 8,6 69,5 1,1 1,7 0,4 44,5 57,9 62,1 Kuntatalouden kehitys Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Vaikka 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Valtion päättämistä valtionosuusleikauksista johtuen kuntien yhteenlasketut valtionosuudet supistuivat -1,3 prosenttia. Kuntien tilinpäätökset vuonna 2013 olivat yhteenlaskettuna 400 miljoonaa euroa ylijäämäiset. Vuoden 2014 tilinpäätösennakkotietojen mukaan kunnat tekivät ylijäämää 1,8 miljardia euroa, josta 1,4 miljardia euroa johtui liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuvista satunnaisista tuloista. Toiminnallisesti kunnat tekivät yhteensä noin 400 miljoonaa euroa ylijäämäisen tuloksen. Vaikka yhteenlaskettu tulos on tilinpäätösennakkotietojen mukaan ylijäämäinen, niin kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi 1,1 mrd. euroa edellisestä vuodesta, eli vajaat 200 euroa/asukas. Ennakkotietojen mukaan kunnilla on lainaa keskimäärin 2.733 euroa asukasta kohden. Velkaantuminen johtui erityisesti investoinneista, sillä kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen suuret, noin 7,7 miljardia euroa, eli yli 1.000 euroa asukasta kohden. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate vuonna 2014 on noin 2,7 miljardia euroa, mikä on vuoden 2013 tasolla. Vuosikate kattaa 101 prosenttia kuntien poistoista. Kunnista 14 arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi vuonna 2014, kun edellisvuoden tilinpäätöstietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 28 kunnalla. Vuonna 2014 vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 373 euroa, kun se vuonna 2013 oli 380 euroa. Toimintakulujen kasvu oli vuonna 2014 maltillista. Kuntien ilmoittamien ennakkotietojen mukaan toimintakulut kasvoivat edellsiestä vuodesta noin 1,0 prosenttia ja olivat 38,5 miljardia euroa. Vuodelle 2014 kiinteistöveroa korotti 90 kuntaa ja tuloveroprosenttia 156 kuntaa. Korotusten seurauksena keskimääräinen asukasluvulla painotettu kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Vuodelle 2015 tuloveroprosenttia korotti 98 kuntaa ja kiinteistöveroa 114 kuntaa. Vuonna 2015 keskimääräinen asukasluvulla painotettu kunnallisveroprosentti on 19,84 prosenttia. Keski-Suomen kunnissa asukasluvulla painotettu tuloveroprosentti on 20,47 %. Yhteensä 131 kunnassa tuloveroprosentti on vuonna 2015 vähintään 21,00 prosenttia ja 25 kunnassa vähintään 22,00 prosenttia. Yleisin tuloveroprosentti on 20,50 prosenttia, joka on 55 kunnassa. Seuraavassa graafissa on kuvattu kuntasektorin vuosikatteen, poistojen sekä investointien kehitys. 8 Kuntien vuotuinen lainakannan kasvu on ollut hyvin voimakasta 2000-luvulla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta nousi yli 16 miljardiin euroon, josta kuntien osuus on 14,8 miljardia euroa. Julkisen talouden kestävyysvajeen kuromiseksi maan hallitus teki 29.11.2013 päätöksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Rakennepoliittisessa ohjelmassa julkisen talouden kestävyysvajeeksi on arvioitu 4,7 prosenttia Bkt:stä, eli noin 8-10 mrd. euroa. Kokonaisuudesta kunnille kohdennetaan 2 mrd. euron säästötavoite vuoden 2017 tasossa, josta 1 miljardi tulisi tehtäviä vähentämällä ja toinen miljardi kuntien omilla päätöksillä toimintaa tehostamalla. Valtion toimet ja päätökset kuntien tehtävien ja velvoitteiden 9 keventämiseksi eivät tähän mennessä vastaa rakennepoliittisen ohjelman tavoitteita, vaan ne ovat jäämässä alle kolmannekseen tavoitellusta yhdestä miljardista eurosta. Joulukuussa 2014 maan hallitus antoi lakiesityksen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Lakiesityksellä uudistetaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Uudistuksella kootaan nykyisin kunnille kuuluva sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu viidelle sosiaali- ja terveysalueelle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta vastaavat sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksessä määritellyt kuntayhtymät. Mikäli uudistus hyväksytään eduskunnassa maaliskuussa, niin Laukaan kunta kuuluisi jatkossa itäisen Suomen sosiaali- ja terveysalueeseen, jonka palvelut tuottaisi maakunnallinen tuotantokuntayhtymä. STM:n arvion mukaan uudistus lisäisi Laukaan kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden ksutannuksia 64 euroa asukasta kohden eli 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Valtioneuvoston tekemät päätökset kuntien valtionosuuksien leikkauksista kaventavat kuntatalouden liikkumavaraa olennaisella tavalla. Valtionosuusleikkaukset toteutetaan asteittain vuosina 2012–2017 siten, että kun leikkaukset ovat vuonna 2017 täysimääräisesti voimassa, kunnilta jää saamatta 1,4 mrd. euroa valtionosuuksia vuosittain. Laukaan kunnalle valtionosuusleikkauksista tulevat menetykset ovat 5,3 miljoonaa euroa vuodessa, kun kaikki leikkaukset ovat voimassa. Keväällä 2015 on eduskuntavaalit ja tulevan hallituksen hallitusohjelmassa linjataan mahdollisista lisäsopeutuksista kuntatalouteen. Valtion vuoden 2015 talousarvio on 4,5 miljardia euroa alijäämäinen. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat heikot. Kuntatalouden tila ei kohene, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Erityisiä uhkia kuntatalouden kehitykselle on kansatalouden ja työllisyyden heikko kehitys, kuntien valtionosuuksiin kohdistetut leikkaukset ja lisärasitteet sekä väestörakenteen muutos ja ikäsidonnaisten hyvinvointipalvleujen kustannuksien kasvu. Laukaan kunnan kehityspiirteitä Keski-Suomen arvioitu väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 275.387 henkilöä ja kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 67 henkilöä. Kasvusta 38 henkilöä tuli syntyvyyden enemmyydestä ja 29 henkilöä positiivisesta muuttoliikkeestä. Laukaan kunnan väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 18.709 henkilöä ja kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 121 henkilöä. Väestön kasvu oli seurausta ennen kaikkea syntyvyyden enemmyydestä, sillä muuttotappio oli -5 henkilöä. Laukaan kunta oli jo toista vuotta peräkkäin muuttotappiokunta, vaikka kunnan asukasluku on kasvanut tasaisesti ja voimakkaasti. Vuonna 2014 Laukaan kunnan väestönkasvu oli Keski-Suomen kunnista kolmanneksi voimakkainta Muuramen ja Jyväskylän jälkeen. Rakentaminen hiljentyi vuoden 2014 aikana ja kuntaan valmistui 44 uutta asuinrakennusta, joihin 56 asuntoa. Uusista asuinrakennuksista omakotitaloja oli 42 ja rivitaloja 2 Vihtavuoreen ja Leppävedelle. Laukaan kunnan väestörakenne on nuori, sillä lähes joka neljäs laukaalainen on alle 14 -vuotias. Laukaan kunnan väkiluku on kasvanut 2000luvulla noin 2.150 henkilöllä. 10 Vuosi 2014 päättyi Keski-Suomessa ja Jyväskylän seudulla synkkiin työttömyyslukuihin. Keski-Suomen työttömyysaste oli 17,9 prosenttia ja se oli toiseksi korkein maakunnallinen työttömyysaste heti Kainuun jälkeen. Jyväskylän seudun kuntien työttömyysaste oli 17,4 % ja Laukaan kunnan työttömyysaste 15,1 %. Laukaan työttömyysaste oli toiseksi matalin Jyväskylän seudun kunnissa, vaikka kasvoi edellisestä vuodesta 1,1 prosenttiyksikköä. Laukaalaisten työttömien työnhakijoiden määrä vuoden lopussa oli 1.309 henkilöä eli 93 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Myös työllisten työpaikkojen määrä on kehittynyt vuoden 2012 jälkeen kielteisesti. Työttömyysprosentit 31.12.2014 Uurainen 17,7 Toivakka 17,4 Petäjävesi 15,4 Muurame 13,0 Laukaa 15,1 Jyväskylä 18,1 Hankasalmi 16,9 Jyväskylän sk 17,4 Keski-Suomi 17,9 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0 11 Laukaan kunnan talouden kehitys Vuoden 2014 talousarvioon otettiin talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016. Tasapainottamisohjelman tavoitteeksi asetettiin tasapainottaa kunnan talous valtuustokauden loppuun mennessä. Tasapainolla tarkoitettiin sitä, että taseessa ei ole kertyneitä alijäämiä ja kunnan velkaantuminen on pysäytetty vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Tasapainottamisohjelman painopistealueina on toimintakulujen supistaminen pitkällä aikavälillä kestävään talouden kehityskuvaan, investointiohjelman pudottaminen resursseja vastaavalle tasolle ja kertyneiden alijäämien kattaminen. Vuoden 2014 tilinpäätös oli taloudellisesti mitattuna ylijäämäinen 1,5 miljoonaa euroa ja talous toteutui talousarviota parempana. Vuoteen 2013 verrattuna tehtiin merkittävä tulosparannus, sillä vuoden 2013 tilinpäätöksessä tilikauden tulos oli -4,2 miljoonaa euroa. Tilikausia vertailtaessa on kuitenkin huomioitava se, että vuoden 2013 tilinpäätökseen sisältyi tilikauden tulosta heikentäviä kertäeriä ja vuoden 2014 tilinpäätökseen tulosta parantavia kertäeriä. Huolimatta kertaerista tilivuoden 2014 aikana kustannuskehitys saatiin hallintaan ja toiminnallista tulosta parannettiin. Toimintakulut supistuivat edelliseen vuoteen verrattuna -1,7 %, kun toimintakulujen kasvu viime valtuustokaudella oli keskimäärin 5,3 % vuodessa ja vuoden 2013 tilinpäätöksessä 7,7 %. Toimintakulujen kasvun hillinnässä onnistuttiin kaikkien menolajien osalta. Verailtaessa vuoden 2013 ja 2014 henkilöstökuluja on huomioitava, että tilinpäätöksessä 2013 henkilöstömenoja korotti lomapalkkavelkajärjestelmän muuttaminen vastaamaan nykyohjeistusta. Henkilöstökulut alenivat edellisestä vuodesta 1,1 miljoonaa euroa ja lomapalkkavelkajärjestelmän vaikutus eliminoituna kunnan henkilöstömenot vähenivät noin 0,3 miljoonaa euroa. Laukaan kunta realisoi palvelutuotannon ja kunnan kehittämisen kannalta tarpeetonta omaisuutta tilivuoden 2014 aikana. Kesän 2014 aikana kunta myi omistamansa Sampo Oyj:n, Elisa Oyj:n, Nordea Bank Oyj:n sekä Metsä Board Oyj:n pörssiosakkeet. Yhteenlaskettu myyntihinta oli 1.406.265 euroa, josta myyntivoitoksi muihin rahoitustuottoihin kirjattiin 1.362.655 euroa. Osakesalkku muodostui pääosin Sampo Oyj:n sekä Elisa Oyj:n osakkeista. Sampo Oyj:n osakkeiden myynnin keskihinta oli 37,50 euroa/osake ja Elisa Oyj:n 22,50 euroa/osake. Kiinteistöistä luopumisen strategian mukaisesti kunta myi Kansanahon hintaan 58.000 euroa ja Lohelan hintaan 77.000 euroa. Myynneistä kirjattiin kirjanpidollista voittoa 133.000 euroa. Kunnanhallitus teki päätöksen 15.12.2014 Ketorinteen myymisestä hintaan 230.000 euroa. Myynti kirjataan vuoden 2015 tilinpäätökseen, koska kauppakirja allekirjoitetaan ja hallintaoikeus siirtyy uudelle omistajalle vuoden 2015 aikana, kun päätös on saanut lainvoiman. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä vuosikate oli 6,1 miljoonaa euroa ja se parani edellisestä vuodesta 4,7 miljoonaa euroa. Vuosikate toteutui myös 1,1 miljoonaa euroa talousarviota parempana johtuen erityisesti käyttötalouden talousarviota paremmasta toteutumisesta. Vuosikate kattoi 133,3 % poistoista. Verorahoituspohja kasvoi vuonna 2014 hyvin vaatimattomasti, sillä verotulojen ja valtionosuuksien yhteenlaskettu kasvu edellisestä vuodesta oli vain 0,4 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen tulorahoituksen lähde, eli kunnallisverotulot, pysyivät käytännössä vuoden 2013 tasolla. Valtion päättämien valtionosuusleikkauksien vuoksi valtionosuudet vähenivät edellisestä vuodesta -0,1 miljoonaa euroa. Tilivuonna 2014 ei tehty ylimääräisiä lisäpoistoja ja suunnitelman mukaiset poistot olivat 4,5 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaiset poistot kasvoivat edelli- 12 sestä vuodesta 0,5 miljoonaa euroa ja tulevina vuosina suunnitelman mukaiset poistot tulevat kasvamaan noin 0,5 miljoonaa euroa vuosittain johtuen meneillään olevasta laajasta talonrakennusinvestointiohjelmasta. Laukaan kunta investoi vuonna 2014 yhteensä 16,8 miljoonaa euroa ja investoinnit kasvoivat 2,8 miljoonaa euroa (20 %) edellisestä vuodesta. Asukasta kohden investoinnit olivat 896 euroa, eli vähemmän kuin kunnissa keskimäärin. Investoinneista tulorahoituksella rahoitettiin 38,0 prosenttia ja loput investointien rahoitustarpeesta katettiin lainakannan lisäyksellä. Suosituksen mukaisesti investointien tulorahoitusprosentin tulisi olla yli 50 %. Suurimmat investointikohteet olivat syksyllä 2014 valmistunut Kirkonkylän koulu ja päiväkoti (4,0 M€), Leppäveden uusi koulu (2,9 M€), paloasema (2,3 M€), yhdyskuntatekniikan investoinnit (1,4 M€) vesihuoltolaitoksen investoinnit (1,1 M€), irtain omaisuus (0,6 M€) ja raakamaan hankinta (0,5 M€). Laukaan kunnan lainakanta oli yhteensä 69,0 miljoonaa euroa (3.689 euroa/asukas) ja kasvua edelliseen vuoteen 21,3 miljoonaa euroa (1.122 euroa/asukas). Lainakannan määrä kasvoi kasvoi 9,7 miljoonaa euroa johtuen Laukaan vuokrakodit Oy:lle myönnetystä kiinteän tasaerän antolainasta, jolla konvertoitiin yhtiön korkeakorkoisia valtiokonttorin lainoja. Antolainan viiden vuoden kiinteä korko on 2,30 %. Loput 11,6 miljoonaa euroa johtui lähes 17 miljoonan euron investointiohjelman rahoittamisesta. Ilman Laukaan vuokrakodeille välitettyä lainaa Laukaan kunnan lainakanta olisi 59,3 miljoonaa euroa (3.150 euroa/asukas). Vuoden aikana nostettujen lainojen pääomalla painotettu keskikorko oli 0,17 %. Kuntakonsrenin lainakanta oli 94,3 miljoonaa euroa eli 5.040 euroa/asukas. Laukaan kuntakonsernini lainakanta on noin 1.000 euroa maan keskiarvoa matalampi. Kunnan talouden tilaa voidaan arvioida valtionosuuslaissa määrättyjen erityisen heikossa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointikriteeristön (”kriisikuntakriteerit”) perusteella. Arviointikriteeristön mukaan kuntatalous täyttää kriisikunnan tunnusmerkit, mikäli viimeisessä tilinpäätöksessä on kertyneitä alijäämiä enemmän kuin 1000 euroa asukasta kohden tai, jos valtionosuuslaissa määritellyistä kuudesta kriteeristä täyttyvät kaikki kahdessa edellisessä tilinpäätöksessä. Nämä kuusi kriteeriä koskettavat vuosikatetta, tuloveroprosentin tasoa, lainakantaa, kertyneitä alijäämiä, omavaraisuusastetta ja suhteellista velkaantuneisuutta. Laukaan kunnan osalta vuoden 2014 tilinpäätöstiedoilla seuraavat neljä kriteeriä kuudesta täyttyivät: tuloveroprosentin taso, kertyneet alijäämät, omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus. Uuden kuntalain mukaisesti vuonna 2015 otetaan käyttöön uudet kuntakonsernin tunnuslukuja mittaavat arviointikriteerit. Seuraavissa taulukoissa on esitetty Laukaan kunnan keskeisten tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen tunnuslukujen kehitys vuosina 2002–2014. 13 14 3.1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2014 aikana kunnanvaltuusto käsitteli ja hyväksyi uuden kuntastrategian, elinkeinostrategian, henkilöstöstrategian, maapoliittisen ohjelman ja kunnan rakennepoliittisen ohjelman valmistelu käynnistettiin. Lisäksi kunta on osallistunut vuoden 2014 aikana aktiivisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislakiuudistukseen. Kunnan rahoitusjärjestelmää uudistettiin tilivuoden 2014 aikana kilpailuttamalla pankkipalvelut, uudelleen järjestelemällä kuntakonsernin sisäiset lainat ja hyväksymällä uusi takauspolitiikka. Vuonna 2014 myös realisoitiin palvelutuotannon ja kunnan kehittämisen kannalta tarpeetonta rahoitus- ja kiinteistöomaisuutta. Näistä myynneistä kirjattiin vuoden 2014 tilinpäätökseen myyntivoittoja 1,5 miljoonaa euroa. Laukaan kunta oli mukana valtiovarainministeriön 11.7.2013 päätöksellä määräämässä erityisessä kuntajakoselvityksessä yhdessä Hankasalmen kunnan, Jyväskylän kaupungin, Joutsan kunnan, Luhangan kunnan, Muuramen kunnan, Petäjäveden kunnan, Toivakan kunnan ja Uuraisten kunnan kanssa. Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen ja Paavo Kaitokari esittelivät 30.9.2014 kuntien valtuustoille ja johtoryhmille esityksensä kuntajaon muutoksesta, jonka mukaan uuteen kuntaa esitetetään Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Laukaan kunnanvaltuusto tekee asiasta päätöksen kokouksessaan 30.3.2015. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto on tehnyt päätöksen joulukuussa 2014 uuden sairaalan rakentamisesta. Uudessa sairaalassa erikoissairaanhoidon käyttöön tulee 86 100 brm2 ja Jyväskylän perusterveydenhuollon käyttöön 13 700 brm2. Yhteensä uuden sairaalan koko on noin 100.000 brm2. Kustannusarvion mukaisesti erikoissairaanhoidon rakennuskustannukset lisättynä tietotekniikan hankintakuluilla on noin 420 miljoonaa euroa, josta Jyväskylän perusterveydenhuollon integraation rakennuskustannukset ovat noin 40,0 miljoonaa euroa. Keski-Suomen kuntien rahoitettava osuus on siten noin 380 miljoonaa euroa. Sairaalan investointi tullaan rahoittamaan osana kuntalaskutusta. Laukaan kunnan osuus Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä on 5,78 %. Rakennusaikana kuntien kuluksi tulevat rahoituskustannukset ja kiinteistön käyttöönoton jälkeen vuonna 2020 alkavat suunnitelman mukaiset poistot 25 vuoden poisto-ohjelman mukaisesti. Tuloveroprosentit ja kiinteistöveroprosentit pidettiin vuonna 2014 edellisen vuoden tasolla. Valtuuston tekemien päätöksien 11.11.2013 § 59 ja § 60 mukaisesti veroprosentit pysyivät tilivuonna 2014 vuoden 2013 tasolla siten, että tuloveroprosentti on 20,50 % ja kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: yleinen 1,00 %, vakituiset asuinrakennukset 0,50 %, rakentamaton rakennuspaikka 3,00 %, muut asuinrakennukset 1,10 %, 15 voimalaitokset 2,85 %. Vuodelle 2015 tuloveroprosenttia korotettiin 1,0 prosenttiyksiköllä ja kiinteistöveroprosentteja 0,10 prosenttiyksikköä kunnan tulorahoituspohjan turvaamiseksi. 3.1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2014 talousarvioon on otettu talouden tasapainottamisohjelma. Taloussuunnittelukauden 2014– 2016 taloudellisena tavoitteena on tasapainottaa kunnan talous valtuustokauden loppuun mennessä. Tasapaino tarkoittaa sitä, että taseessa ei ole kertyneitä alijäämiä ja kunnan velkaantuminen on pysäytetty. Vuoden 2014 tilinpäätöksen perusteella voidaan todeta, että tasapainottamisohjelmassa on edetty asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja tilikauden tulos toteutui 1,5 miljoonaa euroa positiivisena. Vuosien 2015 ja 2016 taloudessa on kuitenkin onnistuttava ja edettävä määrätietoisesti ja johdonmukaisesti asetettuja suuntaviivoja pitkin, jotta tasapainoinen talouden tila saavutetaan viimeistään vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Huolimatta positiivisesta tilikauden tuloksesta edellisten tilikausien alijäämän (-1,2 M€) kattaminen joudutaan tekemään tilanteessa, jossa keskeisten tulorahoituksen lähteiden (verotulot ja valtionosuudet) kehitys on vaatimatonta ja epävarmaa. Samalla kuntien toimintaan liittyy monia keskeneräisiä uudistushankkeita. Yleisestä heikosta taloustilanteesta johtuen kunnallisvero- ja yhteisöverotuottojen kasvun arvioidaan olevan tulevalla taloussuunnittelukaudella vaatimattomat 1-2 % vuodessa. Laukaan kunnan saamien valtionosuuksien määrä pieneni noin -100.000 euroa edelliseen vuoteen verrattuna ja kehitys on tulevinakin vuosina vaatimatonta johtuen valtioneuvoston päättämistä kuntien valtionosuusleikkauksista. Kun päätetyt valtionosuuksien asteittaiset leikkaukset ovat toteutuneet vuoteen 2017 mennessä, niin Laukaan kunnan valtionosuuskertymä on noin 5,3 miljoonaa euroa vuodessa vähemmän kuin ilman valtionosuuksien leikkauksia. Uusi kuntalaki tulee myös kiristämään kuntatalouden vaatimuksia, lisää kriisikuntakriteereihin konserninäkökulman ja ulottaa alijäämän kattamisvelvollisuuden myös kuntayhtymiin. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kertyneet alijäämät ovat vuoden 2014 lopussa -17 miljoonaa euroa, josta Laukaan kunnan osuus on noin -0,9 miljoonaa euroa. 3.1.6 Kunnan henkilöstö Kunnanhallitus hyväksyi 3.2.2014 § 17 vuoden 2014 talousarvioon kohdentamattoman henkilöstömenojen 1,2 miljoonan euron säästötavoitteen. Säästötavoitteet kohdistettiin määrärahoihin valtuuston päätöksellä 24.3.2014 § 76. Säästötavoitteesta jätettiin kuitenkin kohdentamatta 100.000 euroa, koska suunniteltu kouluverkkouudistus siirtyi. Säästötavoitteen mukaan henkilöstömäärän ja henkilöstökustannuksien vähentäminen oli tarkoitus tehdä seuraavilla tavoilla: 1. Vakituisen henkilöstön poistuman hyödyntäminen 2. Määräaikaisen täytön rajaaminen 3. Sijaiskulujen supistaminen 4. Kannustaminen vapaaehtoisiin palkattomiin vapaisiin 5. Muut toimenpiteet Kokonaisuutena henkilöstömenojen säästöohjelma onnistui hyvin. Henkilöstömenot pienenivät vuoteen 2013 nähden 1,1 miljoonalla eurolla (-2,8 %) ja alittivat vuoden 2014 muutetun talousarvion, johon henkilöstömenojen säästötavoitteet oli kirjattu, -385.098 eurolla (-1,0 %). Vakinaisen henkilöstön määrä väheni vuoden 2013 lopusta vuoden 2014 loppuun 24 henkilöllä. Sijaiskulut vähenivät edellisvuoteen nähden 106.800 euroa (-7,6 %). Palkattomien virkavapaiden ja työlomat säästötarkoituksessa olivat 48.958 euroa ja määrä kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. Kuntaan valmistui keväällä 2014 uusi valtuuston hyväksymä henkilöstöstrategia sekä kunnanhallituksen hyväksymä henkilöstöohje. Kunnassa laaditaan erillinen kunnanhallituksen hyväksymä ja valtuustolle tietoon saatettava henkilöstöraportti, jossa henkilöstöä ja henkilöstöpolitiikan tavoitteiden toteutumista tarkastellaan laajemmin. Seuraavalla sivulla on taulukko lautakunnittain vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön määrästä. 16 3.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toimintaa vaikuttavista tekijöistä Hallintosäännön 46 §:n mukaan kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta on toimivasta johdosta riippumatonta. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain mukaisesti. Osastopäälliköiden sekä tulosyksiköiden esimiesten velvollisuutena on ylläpitää toiminnan tehokkuutta, taloudellisuutta ja talousarvion noudattamista kuvaavia seurantajärjestelmiä ja raportteja. Tämän sisäisen valvonnan tarkoituksena on pitää toimielin, kunnanjohtaja, kunnanhallitus ja valtuusto riittävän tietoisena kunnan ja sen eri toimialojen tilasta, erityisesti talousarviossa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen suhteen. Talousarvion toteutumista kunnassa seurataan kuukausittain laadittavilla talousraporteilla. Katsaukset käsitellään johtoryhmässä ja kunnanhallituksessa. Toiminnalliset riskit Epävarmuutta toiminnan ja talouden suunnitteluun tuovat väestörakenteen muutos sekä monet valtionhallinnon toimeenpanevat uudistukset kuntalainsäädännössä. Erityisesti toiminnallisia riskejä lisää kunnan tulopohjan heikko kehitys valtionosuusleikkauksista ja heikosta yleisestä taloustilanteesta johtuen. Valtio on myös lisännyt kunnan rasitteita ja kustannuksia työmarkkinatukiuudistuksella ja palkkatukijärjestelmän uudistamisella. Vuosina 2013 ja 2014 Laukaan kunta on ollut muuttotappiokunta, rakentaminen on vähentynyt ja 17 työpaikkojen sekä työllisten määrä on kehittynyt kielteisesti. Laukaan kunnan kehitys on yhdenmukainen Jyväskylän seudun kehityksen ja koko maan kehityksen kanssa. Rahoitusriskit Kunnalla ei ole valuuttariskejä. Lainakanta muodostuu pääosin lyhytaikaisia kuntatodistuslainoja. Kuntatodistusohjelmaan liittyy korkoriski liittyen äkillisiin korkomuutoksiin sekä jälleenrahoitusriski mahdollisista rahoitusmarkkinahäiriöistä johtuen. Kunnan antolainojen määrä on 10,0 miljoonaa euroa ja siinä on kasvua edellisestä vuodesta 9,7 miljoonaa euroa. Kunnan myöntämien antolainojen määrä kasvoi olennaisesti tilivuoden 2014 aikana johtuen kunnanvaltuuston 28.4.2014 § 82 päätöksestä myöntää 10,0 miljoonan euron kiinteän tasaerän lainan Laukaan vuokrakodit Oy:lle. Antolainalla konvertoitiin yhtiön korkeakorkoisia valtiokonttorin lainoja. Kuntakonsernin sisäinen järjestely ei lisännyt kuntakonsernin ulkoisia lainoja ja sillä tavoitellaan yhtiön lainasalkun vakauttamista sekä taloudellisia hyötyjä. Myönnettyjen takauksien yhteenlaskettu määrä on 19,5 miljoonaa euroa ja se on alentunut edelliseen vuoteen verrattuna 0,8 miljoonaa euroa. Takauksista 16,0 miljoonaa euroa on myönnetty kunnan täysin omistamalle Laukaan Vuokrakodit Oy:lle. Vakuutukset Lakisääteisten vakuutusten lisäksi kunta on vakuuttanut rakennukset irtaimistoineen. Ajoneuvot on pääsääntöisesti vakuutettu ainoastaan lakisääteisin vakuutuksin. Lisäksi kunnalla on julkisyhteisön vastuuvakuutus ja kuntien ryhmätapaturmavakuutus (vakuutettuina kunnan kaikki asukkaat kunnan järjestämissä tilaisuuksissa). Vakuutusten omavastuu on rakennusten ja irtaimen omaisuuden osalta pääsääntöisesti 16.818 euroa. Riskialttiimpien kohteiden omavastuu on alempi. Julkisyhteisön vastuuvakuutuksen omavastuu on 20.000 euroa. Kunnanhallitus hyväksyi kunnan vakuutusperiaatteet 15.9.2014 § 180. Vakuutusperiaatteissa määritellään kunnan vakuutusten vastuut, millä periaatteilla kuntalaiset, henkilökunta, toiminta ja omaisuus vakuutetaan, kuinka vakuutukset hankintaan sekä kuinka henkilöstöä tiedotetaan. Vakuutusperiaatteiden mukaisesti kunnassa käynnistettiin vakuutusten kilpailutus. Samanaikaisesti kilpailutetaan konserniohjeen mukaisesti myös Laukaan Vuokrakodit Oy:n vakuutukset. Kilpailutusten käytännön toimet on hankittu suorahankintana vakuutusmeklarina toimivalta Marsh Oy:ltä. Uuden vakuutussopimuksen on tarkoitus astua voimaan 1.1.2016 Henkilöstöriskit Henkilöstöriskit liittyvät henkilöstön osaamiseen ja saatavuuteen. Laukaan kunnassa keskeisissä tehtävissä työskenteleville on nimetty sijainen, jolloin varmistetaan riittävä osaaminen ja tehtävien sujuminen yllättävissäkin tilanteissa. Henkilöstön osaamisen varmistamiseen ja ns. hiljaisen tiedon siirtymiseen on kiinnitetty huomiota. Eläkkeelle lähtöihin on varauduttu ja uuden henkilön perehdyttämiseen ennen eläkkeelle lähtevän poistumista. Henkilöstökoulutukseen ja johtamiskoulutukseen on kiinnitetty huomiota. Hyvin laajalla joukolla esimiehistä on johtamiskoulutusta, esimerkkinä viime vuosina suoritetut Johtamisen erikoisammattitutkinnot. Henkilöstön saatavuutta on tarkkailtu vuosittain mm. esimiehille tehdyillä kyselyillä. Saatavuudessa ei vielä ole ollut merkittäviä ongelmia, mutta riski on tiedostettu. Henkilöstön valintatilanteissa selvitetään valittavan henkilöstön taustat. Vakinaisen henkilöstön valinnan suorittaa aina vähintään kolmen henkilön ryhmä. Valitun henkilön osalta tarkistetaan pätevyys- ym. todistukset. Ennen viran/toimen vaalin vahvistamista vaaditaan lääkärin antama hyväksyttävä todistus terveydentilasta. Lain määrittämissä tehtävissä vaaditaan rikosrekisteriote. Tietojärjestelmäriskit Tietoturvariskit 18 Tietoturvariskillä tarkoitetaan negatiivisia seurauksia tapahtumista, joiden seurauksena tieto ei ole turvassa ulkopuolisilta, tieto ei ole käytettävissä oikeaan aikaan oikeilla henkilöillä tai tietojen virheettömyyttä ei voida taata. Laukaan kunnan tietoturvatyötä ohjaa Laukaan kunnan tietoturvapolitiikka (KH 18.2.2002 § 52). Laukaan kunnan tietojärjestelmiin kohdistuvat suurimmat riskit ovat pääsääntöisesti tunnistettu ja niihin on varauduttu sekä teknisin että hallinnollisin keinoin. Tietoturvariskit voidaan jakaa esimerkiksi henkilö-, laite-, ohjelmisto-, tietoliikenne- ja fyysisiin riskeihin. Henkilöriskit Tahattomia henkilöriskejä hallitaan henkilöstön oikealla resursoinnilla ja koulutuksella. Henkilöstöä koulutetaan pääsääntöisesti uusien järjestelmien käyttöönotossa. Lisäksi henkilöstölle järjestetään jatkuvaa sisäistä koulutusta toimisto-ohjelmista, sähköpostin käytöstä ja mm. laitteiden ja Internetin käytöstä. Yleisiin koulutuksiin on sisällytetty myös tietoturvaohjeistusta. Henkilöstölle on lisäksi tarjolla intranetissä ohjeistusta. Tahattomien ja tahallisten väärinkäytösten aiheuttamaa riskiä pienennetään antamalla käyttöoikeuksia mahdollisimman vähän, mutta kuitenkin riittävästi työtehtäviin nähden. Useimmissa järjestelmissä voidaan lokitiedoista jälkeenpäin tutkia mahdollisia väärinkäytöksiä. Laiteriskit Laiteriskeihin, lähinnä palvelinlaitteiden rikkoontumisiin, on varauduttu muun muassa vikasietoisilla levyjärjestelmillä ja huolehtimalla varmistusten toimivuudesta. Suurin osa palvelimista toimii vikasietoisessa virtuaaliympäristössä. Palvelinlaitteissa on pääsääntöisesti laiterikon osalta NBD (Next Business Day) OnSite tason takuut tai erilliset huoltosopimukset. Sähkökatkoihin on varauduttu palvelinhuoneen kahdennetulla UPS-laitteistolla sekä useimpien verkkolaitteiden UPS-suojauksella. Myös palvelinhuoneen jäähdytys on kahdennettu. Käyttäjiä on ohjeistettu tallentamaan kaikki työssä tarvittava tieto palvelimien verkkolevyille, jossa ne ovat keskitettyjen varmistusten piirissä. Tällöin työaseman rikkoutuessa tiedot eivät katoa ja työaseman vaihdon jälkeen työt voivat jatkua häiriöttä. Ohjelmistoriskit Ohjelmistoriskeistä suurimman riskin aiheuttavat tietoliikenneverkon kautta saapuvat haittaohjelmat. Tähän riskiin on varauduttu muun muassa sähköpostin roskapostinsuodatuksella. Muistitikkujen ja muiden siirrettävien medioiden aiheuttamaan virusohjelmistoriskiin on varauduttu asentamalla jokaiseen työasemaan virusja haittaohjelmien torjuntaohjelma, joka pysyy automaattisesti ajan tasalla. Muihin ohjelmistoriskeihin varaudutaan hankkimalla ja ottamalla käyttöön jo valmiiksi koeteltuja järjestelmiä, joihin löytyy osaamista omasta organisaatiosta ja yleisesti markkinoilta. Lisäksi ohjelmistoriskeihin varaudutaan huolehtimalla ohjelmistojen ajantasaisuudesta ja ohjelmisto- ja käyttäjälisenssien riittävyydestä. Kasvavana ohjelmistoriskeinä on näköpiirissä älypuhelinten ja muiden kannettavien laitteiden aiheuttamat riskit sekä sosiaalisen median käytöstä aiheutuvat riskit. Näiden aiheuttamia riskejä seurataan ja tarvittaessa riskeihin tullaan varautumaan eri keinoin. Tietoliikenneriskit Vuonna 2012 kilpailutetussa tietoliikenneverkkojen yhdistämissopimuksessa on normaaliolojen häiriötilanteiden korjausaikatauluja kiristetty verrattuna edelliseen sopimukseen, ollen kriittisimmissä liittymissä arkipäivisin kolme (3) tuntia. Kunnan omiin verkkolaiterikkoihin on varauduttu kahdentamalla tärkeimmät laitteet. Lisäksi halvempia verkkolaitteita varastoidaan rikkoutumisien varalle. Lisäksi ICT-yksiköllä on oma kuituhitsauslaite ja osaaminen sen käyttöön. Kunnan omia valokuituyhteyksiä ei ole pääsääntöisesti kahdennettu. Ulkopuoliset riskit 19 Ulkopuolisilla riskeillä tarkoitetaan tietojärjestelmiin kohdistuvia tietomurtoyrityksiä. Ulkopuolisiin riskeihin on varauduttu hallinnollisilla ja teknisillä keinoilla ja ohjeilla. Verkon tekninen suojaus on järjestetty kahdennetulla keskitetyllä palomuurilla, jolla erotellaan sekä Internet että sisäiset verkot toisistaan. Fyysiset riskit Fyysisillä riskeillä tarkoitetaan lähinnä tietoteknisten laitetilojen fyysistä suojausta. Laukaan kunnan palvelinsalit täyttävät pääsääntöisesti Valtionvarainministeriön toimitilojen tietoturvaohjeen (Vahtiohje 2/2013) mukaiset Korotetun tason -vaatimukset. 3.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta ja riskienhallinta operatiivisena toimintana kuuluvat kunnanhallitukselle, kunnanjohtajalle sekä kunnan muulle johdolle. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa kuntalain 23 §:ssä kunnanhallitukselle säädettyä hallinnon ja taloudenhoidon vastuutehtävää sekä kuntalain 24 §:ssä kunnanjohtajalle säädettyä hallinnon, taloudenhoidon ja kunnan muun toiminnan johtotehtävää. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on osa kuntakonsernin johtamisjärjestelmää, jolla parannetaan päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä varmistumalla siitä, että: – toiminta on taloudellista ja tuloksellista – päätösten perusteena oleva tieto on oikeaa, riittävää ja luotettavaa – lakeja, viranomaisohjeita, sääntöjä, toimielinten päätöksiä ja johdon ohjeita noudatetaan – omaisuus ja voimavarat turvataan. Kuntalakiin tehtiin 1.7.2012 kunnan ja kuntakonsernin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevia muutoksia, jotka tulivat voimaan 1.1.2014. Olennaisin muutos on se, että valtuuston tehtäviin on lisätty määräys, jonka mukaan valtuuston tehtävänä on päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kuntalain muutoksen tavoitteena on vahvistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asemaa kunnassa ja kuntakonsernissa sekä yhdenmukaistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä. Kunnan valtuusto hyväksyi kokouksessaan 19.12.2013/69 lain määrän Laukaan kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja määräsi ne tulemaan voimaan 1.1.2014 alkaen. Vuodesta 2013 alkaen toimintakertomuksen laatimisen yhteydessä on toteutettu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointimenettely yhdenmukaisella arviointilomakkeella. Arviointilomake toimitettiin johtoryhmän jäsenille. Arviointilomake koostui viidestä teemasta: 1. johtamistapa ja valvontakulttuuri, 2. Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta, 3. valvontatoimenpiteet, 4. tiedonkulku ja raportointi ja 5. seuranta. Arviointiasteikko koostui neljästä portaasta 1 = välttävä, 2 = tyydyttävä, 3 = hyvä ja 4 = erinomainen. Arvioinnissa parhaat arvioinnit saivat tiedonkulkua ja raportointia sekä johtamistapaa ja valvontakulttuuria koskevat asiakohdat. Erityisesti henkilöstön työnkuvien ja vastuiden määrittelyn, sääntöjen ohjeistamisen ja noudattamisen, hyväksymismenettelyjen sekä talousseurannan ja raportoinnin arvioitiin olevan hyvällä tasolla. Heikoimmat arviot saivat riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan liittyvät asiakohdat. Erityisesti parantamisen varaa nähtiin riskienhallinnan vastuiden määrittelyssä ja riskienhallinnan toimivuuden säännöllisessä ja määrämuotoisessa arvioinnissa. Vuoden 2014 vuoden aikana järjestettiin koulutusta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan teemoista ja talouden suunnittelua ja seuraamista kehitettiin. Kehitystyö näkyi siten, että sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan katsottiin parantuneen edellisestä vuodesta. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto arvioinnin tuloksista: SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Johtamistapa ja valvontakulttuuri Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta Valvontatoimenpiteet Tiedonkulku ja raportointi Seuranta Yhteensä, keskiarvo TP 2013 TP 2014 2,9 3,0 2,1 2,8 2,7 3,2 3,0 3,0 2,7 2,8 2,7 2,9 Muutos 0,1 0,7 0,5 0,0 0,1 0,2 20 21 3.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Seuraavassa tuloslaskelmassa esitetään tilikaudelle kuuluvat tuotot ja kulut miljoonina euroina. Tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. TULOSLASKELMA 2010 2011 2012 2013 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut 12,4 -88,0 -75,6 50,6 29,4 0,2 12,4 -93,9 -81,4 53,7 30,9 -0,1 13,0 -98,8 -85,8 55,9 31,9 -0,2 14,7 -106,4 -91,8 60,5 32,5 0,2 15,6 -104,6 -89,0 61,0 32,4 1,7 Korkotuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 1514,0 % Muut rahoitustuotot 0,4 0,3 0,3 0,3 1,7 1,4 508,3 % -0,2 -0,3 -0,2 -0,1 -0,1 0,0 25,7 % 0,0 4,6 -3,3 0,0 1,3 0,0 0,0 0,0 1,3 0,0 3,2 -3,3 0,0 -0,1 0,0 0,0 0,0 -0,1 -0,3 1,8 -3,6 0,0 -1,8 0,0 0,0 0,0 -1,8 0,0 1,4 -5,5 0,0 -4,2 0,0 0,0 0,0 -4,2 0,0 6,1 -4,5 0,0 1,5 0,0 0,0 0,0 1,5 0,0 4,7 1,0 0,0 5,7 0,0 0,0 0,0 5,7 321,8 % 341,0 % -17,9 % 0,0 % -136,4 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % -136,4 % 250,0 121 77,2 % 0,6 % Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset, % Vuosikate, Euroa/asukas Asukasmäärä 14,1 13,2 13,1 13,8 14,9 139,6 96,3 50,9 24,8 133,3 252,2 18 142 174,2 18 286 98,7 18 481 73,9 18 588 323,9 18 709 Muutos € % 0,9 6,2 % 1,8 -1,7 % 2,7 -3,0 % 0,6 0,9 % -0,1 -0,3 % 1,5 809,5 % Toimintatuotot olivat 15,6 miljoonaa euroa vuonna 2014 ja ne kasvoivat 0,9 miljoonaa euroa, eli 6,2 %. Toimintatuotoista 6,2 miljoonaa euroa muodostui myyntituotoista, 4,3 miljoonaa euroa maksutuotoista, 2,4 miljoonaa euroa tuista ja avustuksista ja 2,7 miljoonaa euroa muista toimintatuotoista. Toimintakulut puolestaan pienenivät 1,8 miljoonaa euroa, joka prosentuaalisesti vastaa 1,7 %. Suurin osa toimintakuluista muodostuu palkoista ja palkkioista summan ollessa 39,1 miljoonaa euroa ja palvelujen ostoista summaltaan 51,9 miljoonaa euroa. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin käytettiin 4,9 miljoonaa euroa, avustuksiin 8,0 miljoonaa euroa ja muihin toimintakuluihin 0,7 miljoonaa euroa. Toimintakate on toimintatuottojen ja –kulujen erotus, ja se oli -89,0 miljoonaa euroa vuonna 2014. Verotulot kasvoivat vuonna 2014 0,6 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien määrä laski 0,1 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2013. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate oli vuonna 2014 6,1 miljoonaa euroa. Poistot laskivat 1,0 miljoonaa vuodesta 2013 poistojen ollessa yhteensä 4,5 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulos osoittaa 1,5 miljoonaa euroa ylijäämää. 22 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista =100 x toimintatuotot / (toimintakulut – Valmistus omaan käyttöön) Toimintatuottojen ja toimintakulut suhdeluku oli 14,9 %. Tunnusluvun arvo parani edellisestä vuodesta 1,1 prosenttiyksikköä. Vuosikate prosenttia poistoista 100*vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailuun käytetään vuosikate/poistot ja arvonalentumiset -tunnuslukua. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä, mikäli poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuosikate oli vuonna 2014 133,3 % poistoista ja arvonalentumisista, jolloin tulorahoitus riitti kattamaan poistot ja arvonalentumiset. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Vuosikate asukasta kohden oli Laukaan kunnassa 323,9 euroa ja se parani edellisestä vuodesta 250 euroa/asukas. 23 3.3.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma kertoo kunnan rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja -palautukset. Rahoituslaskelma siis kertoo, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kunnan rahavarat tilikauden aikana. Seuraavassa rahoituslaskelma on esitetty miljoonina euroina. RAHOITUSLASKELMA 2010 2011 2012 2013 2014 4,6 0,0 -0,4 4,1 -8,1 0,5 1,0 3,2 0,0 -0,4 2,8 -9,2 0,2 0,7 1,8 0,0 -0,4 1,4 -12,0 0,0 0,8 1,4 0,0 -0,6 0,8 -13,9 0,6 0,6 6,1 0,0 -0,7 5,3 -16,8 0,8 0,8 -6,6 -2,5 -8,2 -5,4 -11,2 -9,8 -12,7 -11,9 -15,2 -1,5 -9,8 -2,1 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta 0,0 0,0 0,0 1,6 0,0 0,0 1,6 0,0 0,9 2,5 0,0 0,0 0,0 2,8 0,0 -0,1 2,9 0,0 2,8 5,7 -0,3 -0,3 0,0 9,3 0,0 0,0 9,3 0,0 0,8 9,9 0,1 0,0 0,1 11,3 0,0 0,0 11,3 0,0 0,9 12,3 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 0,0 0,2 0,2 0,3 0,5 0,2 0,1 0,6 0,5 0,3 0,3 0,3 Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien höydykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta -9,8 -10,1 0,3 21,3 0,0 0,0 21,3 0,0 1,3 12,8 Muutos € % -0,5 -25,6 % 0,0 0,0 % -0,1 33,5 % -0,6 -42,9 % -1,9 15,6 % 0,6 3792,1 % -0,2 -27,6 % 13,7 % 21,9 % 0,3 -127,2 % 0,3 -99,1 % 0,1 268,9 % 2,0 21,5 % 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % 2,0 21,5 % 0,0 0,0 % 0,1 100,0 % 2,4 24,4 % 3,0 0,3 3,8 -0,3 0,9 -0,2 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € -11,1 -15,6 -21,2 -31,9 -39,4 Investointien tulorahoitus, % 60,4 35,5 15,2 10,2 38,0 Lainanhoitokate 24,8 9,0 9,0 14,4 49,2 Kassan riittävyys, pv 1 2 2 1 11 Asukasmäärä 18 142 18 286 18 481 18 588 18 709 121 313,4 % -45,9 % -36,4 % 0,7 % 24 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, € Toiminnan ja investointien rahavirta –välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä on viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaan saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Laukaan kunnan toiminnan ja investointien rahavirran viiden vuoden kertymä oli -39,4 miljoonaa euroa laajasta investointiohjelmasta johtuen. Investointien tulorahoitus, % =100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. investointien tulorahoitusprosentin tulisi olla vähintään 50 %. Laukaan kunnan investointien tulorahoitusprosentti oli 38,0 %. Lainanhoitokate =(Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Laukaan kunnan lainanhoitokyky on tunnusluvulla tarkasteltuna hyvä. Kassan riittävyys (pv) =365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Kassan riittävyys kertoo kunnan maksuvalmiudesta. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Tunnusluku kertoo, että kunnan rahavarat riittivät vuoden lopussa 11 päivän kassasta maksuihin. 25 3.3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettujen tunnuslukujen avulla. Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2013 Milj. € PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 89,3 0,0 0,0 0,0 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Enn. maksut ja keskene. hank. 79,7 12,7 48,4 13,7 0,7 0,0 4,2 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset 9,5 9,0 0,0 0,3 0,3 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erit.katteet 0,3 0,2 0,0 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Muu vaihto-omaisuus 5,6 0,1 0,1 0,0 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 0,0 4,6 1,9 1,1 1,6 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstr. Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 0,0 0,0 0,0 0,8 VASTAAVAA YHTEENSÄ 95,1 2014 VASTATTAVAA Milj. € 110,4 OMA PÄÄOMA 0,1 Peruspääoma 0,0 Arvonkorotusrahasto 0,0 Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 91,0 Tilikauden yli-/alijäämä 13,2 55,9 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 14,6 VARAUKSET 1,0 Poistoero 0,0 PAKOLLISET VARAUKSET 6,4 Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset 19,3 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 9,0 Valtion toimeksiannot 0,0 Lahjoitusrahastojen pääomat 10,0 Muut toimeksiantojen pääomat 0,3 VIERAS PÄÄOMA 0,2 Pitkäaikainen 0,2 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 0,0 Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat/Liitt.maksut ja muut velat 7,8 0,1 Lyhytaikainen 0,1 Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta 0,0 Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot 0,0 Ostovelat 3,9 Muut velat/Liitt.maksut ja muut velat 1,7 Siirtovelat 0,6 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1,5 TASEEN TUNNUSLUVUT 0,0 Omavaraisuusaste, % 0,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 0,0 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 € 3,8 Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas Lainakanta 31.12., 1000 € 118,4 Lainakanta 31.12., €/asukas Lainasaamiset, 1000 € Asukasmäärä 2013 2014 29,6 32,4 0,0 0,0 1,4 -4,2 31,2 32,4 0,0 0,0 -2,7 1,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,2 0,0 0,0 65,2 2,8 0,0 0,0 2,8 87,0 3,1 0,0 0,0 3,1 62,4 47,7 0,0 0,0 0,0 8,6 0,7 5,4 95,1 83,9 69,0 0,0 0,0 0,0 9,0 0,7 5,2 118,4 2013 2014 31,2 26,3 60,6 79,8 -2 733,0 -1 217,5 -147,0 -65,1 47 725,2 69 018,9 2 567,5 3 689,1 579,5 10 336,4 18 588 18 709 26 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % =100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma – Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston mukaan pitää keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa suurta velkarasitetta. Laukaan kunnan omavaraisuusaste on 26,3 %. Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100 x (Vieras pääoma – Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tilikauden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä ennakkomaksuilla. Käyttötulot puolestaan muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksuista tulorahoituksella. Laukaan suhteellinen velkaantuneisuus on 79,8 %. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) =Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko kunnalla on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Laukaan kunnalla oli kertyneitä alijäämiä -1,2 miljoonaa euroa. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas =[Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavaksi kertyneen alijäämän määrän. Laukaan kunnan kertynyt alijäämä asukasta kohden oli -65,1 euroa. Lainakanta 31.12. =Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelka + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Laukaan kunnan lainakanta oli 69,0 miljoonaa euroa vuoden 2014 lopussa. Lainakantaan sisältyy 9,7 miljoonaa euroa Laukaan vuokrakodit Oy:lle välitettyä lainaa. Lainat euroa / asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella asukasmäärällä. Asukaskohtainen lainakanta oli 3.689,1 euroa ja ilman kunnan ja Laukaan vuokrakodit Oy:n välistä lainajärjestelyä se olisi noin 3.150 euroa. Lainasaamiset 31.12. Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Kunnalla oli lainasaamisia 10,3 miljoonaa euroa. Lainasaamisten määrän kasvu johtui vuoden 2014 aikana tehdystä antolainan myöntämisestä Laukaan vuokrakodit Oy:lle, jolla yhtiö konvertoi valtionkonttorin lainoja. 27 3.3.4 Kokonaistulot ja -menot TULOT Varsinainen toiminta Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Kokonaistulot yhteensä 2014 % 15 579 077,70 61 025 803,55 32 394 132,00 149 153,56 1 652 162,20 11,7 45,8 24,3 0,1 1,2 -714 936,65 -0,5 804 397,79 789 881,39 0,6 0,6 300 794,69 21 300 000,00 0,2 16,0 133 280 466,23 100,0 MENOT % Varsinainen toiminta Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Investoinnit Investointimenot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Kokonaismenot yhteensä 104 613 157,99 119 247,34 7 878,24 79,5 0,1 0,0 16 767 039,15 12,7 10 057 717,93 6 307,04 7,6 0,0 131 571 347,69 100,0 28 3.3.5 Kuntakonsernin toiminta ja talous Laukaan kuntakonserni Kuntakonserni on määritelty kuntalaissa kirjanpitolain konsernimääritelmän mukaisesti. Kuntalain 16 a §:n mukaan yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta on kunnan tytäryhteisö. Kunnalla katsotaan olevan määräysvalta toisessa yhteisössä, kun sillä on: 1) enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä ja tämä äänten enemmistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin taikka muuhun sopimukseen 2) oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä kohdeyrityksen hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä taikka toimielimessä, jolla on tämä oikeus, ja oikeus perustuu samoihin seikkoihin kuin 1 kohdassa tarkoitettu ääntenenemmistö. Kunta kirjanpitolain mukaisineen tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Laukaan kuntakonserni muodostuu Laukaan kunnasta, Laukaan vuokrakodit Oy:stä (100 %) ja Laukaan kehitysyhtiö Oy:stä (96,69 %). Laukaan kehitysyhtiö Oy:n toiminta on muodostunut yhden teollisuuskiinteistön hallinnoinnista. Yrityksen rakennus ja koneet ja kalusto on myyty tilikauden 2014 aikana, joten käytännössä kuntakonsernin toiminnalliset ja taloudelliset vastuut ja riskit liittyvät kunnan ja Laukaan vuokrakodit Oy:n toimintaan. Tilivuoden 2014 aikana kuntakonsernin rakenteessa tai toiminnassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Laukaan kunnan kuntakonsernin toiminnan ohjaus perustuu kunnanvaltuuston 24.9.2012 § 21 hyväksymään konserniohjeeseen. Konserniohjeessa on kuvattu toimivallan jako konserniohjaukseen liittyvissä asioissa sekä määrätty toimintatapoja konsernijohdon ja konserniyhteisöjen väliselle raportoinnille ja tiedonkululle. Konserniohjeessa on myös ohjeistettu rahoituksen ja riskienhallinnan järjestämistä. Konserniohjeen lisäksi Laukaan vuokrakodit Oy:lle on talousarviossa asetettu toiminnallisia tavoitteita, jotka on raportoitu osana teknisen lautakunnan toimintakertomusta. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisöt - yhdistelty nimellisarvomenetelmällä Laukaan Vuokrakodit Oy Laukaan Kehitysyhtiö Oy Säätiöt - ei yhdistelty Heikkilän tyttöjen säätiö Laukaan asumispalvelusäätiö Kotipaikka Laukaa Laukaa Laukaa Laukaa Kuntayhtymät - yhdistelty peruspääomaosuuden mukaan Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Keski-Suomen Liitto Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Äänekoski Osakkuusyhteisöt Asunto Oy Vallestupa Asunto Oy Jokiniityntie 4 Laukaan Linja-autoasemakiinteistö Oy Musiikkikoulu Rauhala Oy Laukaa Laukaa Laukaa Laukaa KV 10.12.2001/67§ 29 3.3.6 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA (Milj. € ) 2010 2011 2012 2013 2014 39,8 -111,9 0,0 -72,0 50,6 29,4 -0,7 35,7 -121,4 0,0 -85,7 53,7 39,1 -1,1 37,1 -127,9 0,0 -90,9 55,9 40,6 -1,4 40,7 -136,2 0,0 -95,5 60,5 41,1 -0,7 41,5 -134,7 0,0 -93,1 61,0 40,6 0,8 Korkotuotot 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 17,2 % Muut rahoitustuotot 0,4 0,3 0,3 0,3 1,7 1,4 506,0 % Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhtiön voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulut Muutos € % 0,8 2,2 % 1,6 -1,2 % 0,0 0,0 % 2,4 -2,7 % 0,6 1,0 % -0,5 -1,2 % 1,5 -110,6 % -0,2 -1,4 -1,4 -1,0 -0,9 0,1 -9,1 % Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -0,9 7,2 -5,8 -5,8 0,0 6,0 -5,8 -5,8 -0,3 4,3 -6,2 -6,2 -0,1 5,4 -8,4 -8,5 0,0 9,4 -7,5 -7,5 0,0 4,0 0,8 1,0 -3,8 % 94,6 % -13,3 % -15,3 % Tilikauden yli-/alipariarvot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,0 0,0 1,4 -0,4 0,0 1,0 0,0 0,0 0,2 -0,4 0,0 -0,2 0,0 0,0 -2,0 -0,5 0,0 -2,5 0,1 0,0 -3,0 -0,9 0,0 -3,9 0,0 0,1 2,0 -0,7 0,0 1,3 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset % Vuosikate, Euroa/asukas 35,6 -124,9 396 29,4 -102,8 326 29,0 -68,4 230 29,9 -64,1 289 30,8 -124,5 502 Asukasmäärä 18 142 18 286 18 481 18 588 18 709 -0,1 0,0 % 0,1 0,0 % 5,0 -251,9 % 0,3 -57,7 % 0,0 0,0 % 5,2 -213,6 % 121 0,7 % 30 3.3.7 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut KONSERNIRAHOITUSLASKELMA (Milj. € ) 2010 2011 2012 2013 2014 Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien höydykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta 7,2 0,0 -0,5 6,7 -10,8 0,5 1,0 6,0 0,0 -0,4 5,6 -12,4 0,2 0,8 4,3 0,0 -0,4 3,8 -15,8 0,0 1,0 5,4 0,0 -0,3 5,1 -17,1 0,6 0,8 9,4 0,1 -0,6 8,9 -19,5 0,8 1,0 -9,3 -2,6 -11,4 -5,8 -14,8 -11,0 -15,7 -10,6 -17,6 -2,0 -8,8 1,8 0,0 -0,1 0,0 1,9 1,6 -1,6 1,9 -0,3 1,7 3,3 0,0 0,0 0,0 3,6 2,0 -1,9 3,5 0,0 2,3 6,0 -0,3 -0,3 0,0 9,4 1,9 -1,3 8,8 0,0 1,9 11,1 0,0 0,0 0,1 11,1 0,8 -2,6 12,8 0,0 0,3 11,4 -0,3 -0,3 0,0 10,7 0,2 -8,6 19,1 0,0 1,7 12,0 -0,4 144,3 % -0,3 115,4 % -0,1 -262,8 % -0,4 -4,3 % -0,7 -34,2 % -6,0 475,1 % 6,3 71,5 % 0,0 0,0 % 1,4 70,0 % 0,6 5,3 % Rahavarojen muutos 0,6 0,2 0,2 0,9 3,3 2,4 1448,4 % Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 3,4 2,8 3,6 3,4 3,8 3,6 4,6 3,8 7,8 4,5 3,2 0,7 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Muutos € % 4,0 94,0 % 0,1 0,0 % -0,3 71,8 % 3,8 99,3 % -2,4 15,0 % 0,2 896,3 % 0,2 22,7 % RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € -21,5 -31,5 -38,8 Investointien tulorahoitus, % 69,9 48,7 27,1 32,7 50,3 Lainanhoitokate 4,1 2,3 2,1 1,8 1,1 Kassan riittävyys, pv 10 10 9 11 17 Asukasmäärä 18 142 18 286 18 481 18 588 18 709 121 Konsernin rahoituslask elma on laadittu vuodesta 2008 alk aen. Tämän vuok si toiminnan ja investointien k ertymä 5 vuodelta -tunnusluk u on esitetty vuodesta 2012 alk aen. 13,2 % -16,8 % 84,3 % 20,6 % 0,7 % 31 3.3.8 Konsernitase ja sen tunnusluvut KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2013 2014 VASTATTAVAA Milj. € Milj. € PYSYVÄT VASTAAVAT 124,7 135,9 OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet 1,2 1,3 Peruspääoma Aineettomat oikeudet 0,9 0,9 Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaikutteiset menot 0,3 0,3 Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä) Aineelliset hyödykkeet 117,9 128,8 Tilikauden yli-/alijäämä Maa- ja vesialueet 14,5 15,3 VÄHEMMISTÖOSUUDET Rakennukset 81,9 89,4 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Kiinteät rakenteet ja laitteet 13,7 14,6 VARAUKSET Koneet ja kalusto 2,6 2,6 Poistoero Muut aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0 Vapaaehtoiset varaukset Enn.maksut ja keskener. hank. 5,2 7,0 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset Sijoitukset 5,6 5,8 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Osakkuusyhteisöosuudet 0,4 0,4 Muut osakkeet ja osuudet 4,7 4,8 VIERAS PÄÄOMA Muut lainasaamiset 0,3 0,3 Pitkäaikainen Muut saamiset 0,3 0,3 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Toimeksiantojen varat 1,1 0,6 Lyhytaikainen VAIHTUVAT VASTAAVAT 13,6 15,3 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Vaihto-omaisuus 0,4 0,4 VASTATTAVAA YHTEENSÄ Saamiset 8,6 7,1 KONSERITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Lyhytaikaiset saamiset 8,6 7,1 Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 € Rahoitusarvopaperit 1,2 1,3 Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas Lainakanta 31.12., 1000 € Rahat ja pankkisaamiset 3,4 6,5 Lainakanta 31.12., €/asukas Lainasaamiset, 1000 € VASTAAVAA YHTEENSÄ 139,4 151,8 Kunnan asukasmäärä 2013 2014 28,0 32,4 0,3 2,4 -3,1 -3,9 0,0 2,2 29,8 32,4 0,3 2,8 -7,0 1,3 0,0 2,5 1,2 1,0 0,6 0,6 1,1 1,7 0,8 0,8 0,8 0,6 107,5 35,5 32,5 3,0 118,1 27,0 23,8 3,2 72,0 51,4 20,6 91,0 70,5 20,5 139,4 151,8 21,7 % 75,6 % -7 058 -380 83 897 4 514 580 18 588 21,3 % 82,4 % -5 677 -303 94 291 5 040 622 18 709 32 3.3.9 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä (KuntaL 69.3 §). Tilikauden tuloksella tarkoitetaan kunnan tuloslaskelman tulosta ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Kunnanhallitus esittää, että tilikauden ylijäämä 1.515.525,05 euroa kirjataan taseen yli-/alijäämätilille. Tunnusluvut Asukasluku Lainat Lainat /asukas Vuosikate Vuosikate /asukas Ali-/ylijäämä Kumulatiivinen ali-/ylijäämä 2009 17975 22 710 596 1 263 4 591 326 255 1 512 328 -1 709 389 2010 18142 24 300 745 1 339 4 574 950 252 1 297 535 -411 854 2011 18286 27 137 842 1 484 3 185 080 174 -120 996 -532 850 2012 18481 36 431 535 1 971 1 824 000 99 -1 760 609 -2 293 460 2013 2014 18 588 18709 47 725 228 69 018 921 2 568 3 689 1 357 436 6 060 045 73 324 -4 181 103 1 515 525 -2 733 029 -1 217 504 *Vuodelle 2013 on kirjattu 3,7 miljoonaa euroa edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille maan myyntivoittojen takautuvasta korjauskirjauksesta. Talouden tasapainottamistoimenpiteet Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (kuntalaki 69.2 §). Selonteko jakaantuu kahteen osaan. Ensinnäkin tulee selvittää tilinpäätösvuonna voimassa olleen taloussuunnitelman toteutuminen. Jos kunnalla lisäksi on päättyneellä tilikaudella voimassa oleva toimenpideohjelma kertyneen alijäämän kattamisesta, tulee lisäksi selvittää tämän ohjelman toimenpiteiden toteutuminen. Toiseksi, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, kunnanhallituksen on tehtävä selkoa, onko kuluvana vuonna voimassa oleva taloussuunnitelma ja mahdollisesti erikseen laadittu toimenpideohjelma riittävä. Käytännössä selonteon antaminen tulee kysymykseen, jos tilikauden alijäämä on olennaisesti suurempi kuin se oli taloussuunnitelmaa ja toimenpideohjelmaa hyväksyttäessä edellisenä syksynä. Laukaan kunnan taseessa oli kattamatonta alijäämää -1,2 miljoonaa euroa vuoden 2014 lopussa ja tilikauden tulos oli ylijäämäinen 1,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 talousarvioon on otettu talouden tasapainottamisohjelman, jossa on määritelty toimenpiteet ja tavoitteet, joilla kunnan talous tasapainotetaan taloussuunnittelukauden loppuun mennessä, eli viimeistään vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Vuoden 2015 talousarvio on laadittu 1,0 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi ja talousarviota laadittaessa vuoden 2014 lopun kertyneiden alijäämien määräksi arvioitiin -2,5 miljoonaa euroa, joten vuoden 2014 toteutunut tilanne on parempi kuin tasapainottamisohjelmaa tehtäessä arvioitiin. Vuoden 2014 tilinpäätöksen perusteella voidaan todeta, että kolmen vuoden tasapainottamisohjelman ensimmäinen ohjelmavuosi on toteutunut asetettuja tavoitteita paremmin. 33 4 MÄÄRÄRAHOJEN JA TALOUSARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 4.1 Käyttötalouden toteutuminen Toteuma esitetään 1000 euron tarkkuudella. TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU TILINPÄÄTÖS 2014, TOIMINTAMENOT TA 2014 1 000 euroa Keskushallinto Kohdentamaton säästö Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhusten palvelut Hallinto ja lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Varhaiskasvatus ja päivähoito Peruskoulutus Toiseen asteen koulutus Vapaa-ajan lautakunta Kirjastotoimi Vapaa-aikatoimi Aikuiskasvatus Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Kaavoitus ja suunnittelu Kiinteistöt Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Ympäristöterveyslautakunta Ympäristöterveysdenhuolto Tekninen lautakunta Tekninen hallinto Tilapalvelut Yhdyskuntatekn. palvelut Vesihuoltolaitos Tukipalvelut YHTEENSÄ 5 441,5 -1 200,0 19,8 31,2 6 590,4 54 074,8 11 506,8 29 027,6 13 326,2 214,2 33 147,4 10 922,3 20 612,1 1 613,1 4 837,3 1 007,9 3 102,8 726,6 1 148,9 534,9 214,6 273,6 125,9 882,4 882,4 15 948,9 2 443,1 6 043,2 1 985,0 1 478,9 3 998,7 115 481,1 TAmuutokset 1 132,4 1 200,0 0,0 0,0 -67,6 239,0 -85,9 113,5 210,8 0,7 -153,5 91,4 -145,0 -100,0 -109,8 -21,0 -71,0 -17,8 3,6 5,8 -0,2 -2,0 0,0 -5,1 -5,1 -119,6 -29,1 35,5 -35,4 -7,0 -83,6 987,0 TA/M 2014 Poikkeama euroa 6 573,9 0,0 19,8 31,2 6 522,9 54 313,8 11 420,9 29 141,1 13 537,0 214,9 32 993,9 11 013,7 20 467,1 1 513,1 4 727,4 986,9 3 031,7 708,8 1 152,5 540,6 214,4 271,6 125,9 877,3 877,3 15 829,3 2 414,1 6 078,7 1 949,6 1 471,9 3 915,1 116 468,1 -Teknisen lautakunnan sarake TP 2013 on päivitetty uuden organisaation mukaiseksi. -Puhtauspalvelut on siirretty tilapalvelusta tukipalveluun. -Joukkoliikenne on siirretty vesihuoltolaitoksesta ( aik. liikelaitokset ) tekniseen hallintoon. -Pelastustoimi on siirretty tekniseen hallintoon. TP 2014 6 116,7 0,0 24,9 17,7 6 074,1 54 482,3 11 451,5 30 308,6 12 516,9 205,3 33 398,6 10 917,2 20 972,2 1 509,3 4 333,1 940,2 2 682,8 710,1 1 078,3 467,2 233,0 261,8 116,2 917,2 917,2 15 449,9 2 297,2 6 215,7 1 922,9 1 436,9 3 577,3 115 776,2 -457,2 0,0 5,1 -13,5 -448,8 168,4 30,7 1 167,5 -1 020,1 -9,6 404,7 -96,5 505,1 -3,8 -394,3 -46,6 -348,9 1,3 -74,2 -73,4 18,6 -9,8 -9,7 39,9 39,9 -379,3 -116,9 137,0 -26,7 -35,0 -337,8 -692,0 % -7,0 % 0,0 % 25,7 % -43,3 % -6,9 % 0,3 % 0,3 % 4,0 % -7,5 % -4,5 % 1,2 % -0,9 % 2,5 % -0,3 % -8,3 % -4,7 % -11,5 % 0,2 % -6,4 % -0,1 8,7 % -3,6 % -7,7 % 4,5 % 4,5 % -2,4 % -4,8 % 2,3 % -1,4 % -2,4 % -8,6 % -0,6 % 34 TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU TILINPÄÄTÖS 2014, TOIMINTATULOT TA 2014 1 000 euroa Keskushallinto Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhusten palvelut Hallinto ja lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Varhaiskasvatus ja päivähoito Peruskoulutus Toiseen asteen koulutus Vapaa-ajan lautakunta Kirjastotoimi Vapaa-aikatoimi Aikuiskasvatus Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Kaavoitus ja suunnittelu Kiinteistöt Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Ympäristöterveyslautakunta Ympäristöterveysdenhuolto Tekninen lautakunta Tekninen hallinto Tilapalvelut Yhdyskuntatekn. palvelut Vesihuoltolaitos Tukipalvelut YHTEENSÄ 2 352,2 26,0 0,0 2 326,2 3 743,5 1 313,5 0,0 2 427,5 2,6 2 104,0 1 335,7 707,3 61,0 1 021,6 26,6 851,4 143,5 1 718,5 80,0 1 343,5 270,0 25,0 468,1 468,1 14 637,0 90,1 7 132,2 842,6 2 503,8 4 068,2 26 044,9 TATA/M 2014 muutokset 75,0 2 427,2 0,0 26,0 0,0 0,0 75,0 2 401,2 80,0 3 823,5 0,0 1 313,5 0,0 0,0 80,0 2 507,5 0,0 2,6 0,0 2 104,0 0,0 1 335,7 0,0 707,3 0,0 61,0 0,0 1 021,6 0,0 26,6 0,0 851,4 0,0 143,5 0,0 1 718,5 0,0 80,0 0,0 1 343,5 0,0 270,0 0,0 25,0 -56,2 411,9 -56,2 411,9 125,4 14 762,4 0,0 90,1 125,4 7 257,6 0,0 842,6 0,0 2 503,8 0,0 4 068,2 224,2 26 269,1 -Teknisen lautakunnan sarake TP 2013 on päivitetty uuden organisaation mukaiseksi. -Puhtauspalvelut on siirretty tilapalvelusta tukipalveluun. -Joukkoliikenne on siirretty vesihuoltolaitoksesta ( aik. liikelaitokset ) tekniseen hallintoon. -Pelastustoimi on siirretty tekniseen hallintoon. TP 2014 Poikkeama euroa 2 373,5 27,3 0,0 2 346,2 3 540,6 1 088,4 0,0 2 448,2 4,0 2 162,7 1 358,9 727,8 76,0 1 148,1 24,1 979,4 144,6 2 056,1 107,7 1 673,7 260,4 14,3 479,2 479,2 14 981,8 74,6 7 425,6 863,1 2 599,0 4 019,5 26 742,1 -53,7 1,3 0,0 -55,0 -282,9 -225,1 0,0 -59,3 1,4 58,7 23,2 20,5 15,0 126,5 -2,6 128,0 1,1 337,6 27,7 330,2 -9,6 -10,7 67,3 67,3 219,4 -15,5 168,0 20,5 95,2 -48,8 473,0 % -2,2 % 4,9 % 0,0 % -2,3 % -7,4 % -17,1 % 0,0 % -2,4 % 55,1 % 2,8 % 1,7 % 2,9 % 24,6 % 12,4 % -9,7 % 15,0 % 0,8 % 19,6 % 34,6 % 24,6 % -3,6 % -42,6 % 16,3 % 16,3 % 1,5 % -17,2 % 2,3 % 2,4 % 3,8 % -1,2 % 1,8 % 35 TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU TILINPÄÄTÖS 2014, TOIMINTAKATE TA 2014 1 000 euroa Keskushallinto Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhusten palvelut Hallinto ja lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Varhaiskasvatus ja päivähoito Peruskoulutus Toiseen asteen koulutus Vapaa-ajan lautakunta Kirjastotoimi Vapaa-aikatoimi Aikuiskasvatus Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Kaavoitus ja suunnittelu Kiinteistöt Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Ympäristöterveyslautakunta Ympäristöterveysdenhuolto Tekninen lautakunta Tekninen hallinto Tilapalvelut Yhdyskuntatekn. palvelut Vesihuoltolaitos Tukipalvelut YHTEENSÄ -3 089,3 6,2 -31,2 -4 264,3 -50 331,3 -10 193,3 -29 027,6 -10 898,7 -211,6 -31 043,4 -9 586,6 -19 904,8 -1 552,1 -3 815,7 -981,3 -2 251,3 -583,1 569,6 -454,9 1 128,9 -3,6 -100,9 -414,3 -414,3 -1 311,9 -2 353,1 1 089,0 -1 142,4 1 024,9 69,6 -89 436,3 TAmuutos -1 057,4 0,0 0,0 142,6 -159,0 85,9 -113,5 -130,8 -0,7 153,5 -91,4 145,0 100,0 109,8 21,0 71,0 17,8 -3,6 -5,8 0,2 2,0 0,0 -51,1 -51,1 245,0 29,1 89,9 35,4 7,0 83,6 -762,8 TA/M 2014 TP 2014 -4 146,8 6,2 -31,2 -4 121,7 -50 490,3 -10 107,4 -29 141,1 -11 029,5 -212,3 -30 889,9 -9 678,0 -19 759,8 -1 452,1 -3 705,8 -960,2 -2 180,3 -565,3 566,0 -3 743,3 2,4 -17,7 -3 727,9 -50 941,7 -10 363,1 -30 308,6 -10 068,7 -201,3 -31 235,9 -9 558,2 -20 244,4 -1 433,3 -3 185,0 -916,2 -1 703,4 -565,5 977,9 -460,6 -359,5 1 129,1 -1,6 -100,9 -465,4 -465,4 -1 066,9 -2 324,0 1 179,0 -1 107,0 1 031,9 153,2 -90 199,1 1 440,7 -1,5 -101,9 -438,0 -438,0 -468,2 -2 222,5 1 210,0 -1 059,9 1 162,1 442,2 -89 034,1 -Teknisen lautakunnan sarake TP 2013 on päivitetty uuden organisaation mukaiseksi. -Puhtauspalvelut on siirretty tilapalvelusta tukipalveluun. -Joukkoliikenne on siirretty vesihuoltolaitoksesta ( aik. liikelaitokset ) tekniseen hallintoon. -Pelastustoimi on siirretty tekniseen hallintoon. Poikkeama euroa % 403,5 -9,7 % -3,8 -61,8 % 13,5 -43,3 % 393,8 -9,6 % -451,4 0,9 % -255,7 2,5 % -1 167,5 4,0 % 960,8 -8,7 % 11,1 -5,2 % -346,0 1,1 % 119,7 -1,2 % -484,6 2,5 % 18,8 -1,3 % 520,8 -14,1 % 44,1 -4,6 % 476,9 -21,9 % -0,1 0,0 % 411,8 72,8 % 101,1 -21,9 % 311,6 27,6 % 0,2 -9,6 % -1,0 1,0 % 27,4 -5,9 % 27,4 -5,9 % 598,7 -56,1 % 101,5 -4,4 % 31,0 2,6 % 47,1 -4,3 % 130,1 12,6 % 289,0 188,7 % 1 165,0 -1,3 % 36 4.2 Toimintakertomukset yksiköittäin Tehtäväalue Kunnanhallitus ja keskushallinto Toiminta-ajatus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta, taloudenhoidosta, henkilöstöhallinnosta sekä elinkeinoelämän kehittämisestä. Kunnanhallitus koordinoi seudullisen yhteistoiminnan toteuttamista myös muiden hallintokuntien osalta. Myös yhteiskuntasuhteet ja kansainvälinen toiminta kuuluvat vastuualueeseen. Keskushallinnon tulosyksikkö tukee osaltaan kunnan strategian toteuttamista tuottaen/järjestäen hallinnollisia/toiminnallisia palveluita ja osallistuen yhteiskuntasuhteiden hoitoon. TAVOITTEET MITTARIT Sujuva valtuusto- ja hallitustyöskentely Kokousten kesto, pöydälle jätettyjen asioiden määrä jne. TAVOITETASO Hallitus on toimintakykyinen. Kokoustekniikka osataan, hallitus on päätöksentekokykyinen. TOIMENPITEET Palautekyselyn järjestäminen, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden koulutus. TULOS Vuonna 2014 kunnanhallituksen kokouksien kestot vaihtelivat 59 minuutin kokouksista, 4 tunnin 38 minuutin kokouksiin. Kunnanhallitus oli joka kokouksessa päätösvaltainen. Kunnanhallituksen osalta jatkettiin vuonna 2013 aloitettua kokousasioiden esittelyosakäytäntöä. Tällä käytännöllä pystyttiin tehostamaan viranhaltijoiden ajankäyttöä kokouspäivinä. Hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta sekä muu palvelutuotanto. Palautekyselyt. Henkilöstöllä ja luottamushenkilöillä ajantasainen palvelutuotantoa tukeva tietotaitotaso. Päätöksenteko pitkäjänteistä. Kunnanhallitukseen osallistuneilta henkilöiltä kerättiin palautetta hallituksen toiminnan osalta toimikauden ajalta. Henkilöstön asiantun- Kunnanvaltuusto piti temusta ja palveluky- miniseminaarit (n. 2 t.) kyä lisäävä koulutus vuonna 2014 aiheina: joko tulosyksiköittäin Elinkeinoseminaari, tai keskitetysti. työllisyysseminaari, maankäytön rakennemallin motiiviseminaari ja talousarvion lähetekeskusteluseminaari. Henkilöstöä koulutettiin kunnan sisäisessä koulutuksessa asiakaspalvelutilanteiden varalta. Kunnan ulkopuolista koulutusta 37 Eri hallintokuntien ajantasainen ja kehittyvä viestintä eri viestimissä ja kunnan kotisivuilla. Mahdolliset kyselyt ja yhtedenotot ja eri tavoin saatu palaute. Hyvä sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden palvelu. Toimiva sijaistus ja eri tehtävien riittävä resursointi. annettiin henkilöstölle mm. viestinnän, lainsäädännön ja talouden osalta. Henkilöstön asiantun- Laukaan kunnan uusi temusta lisäävä koulogo otettiin käyttöön lutus. Toj- ja Toskesällä 2014. asiat. Palautekyselyn järjestäminen. Logoa käytettiin ilmoittelussa ja kannatusmainoksissa. Virallisissa ilmoituksissa vaakuna on pysyvästi käytössä. Rekrytointiilmoittelussa pystyttiin paremmin keskittämään samoihin ilmoituksiin eri hallintokuntien ilmoitukset. Toj- ja Tos-asioiden kehittäminen jatkui vuonna 2014. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Vaalien ja keskusvaalilautakunnan talousarvion toteutunut toimintakate oli 2.362 euroa positiivinen. Valtuuston ja kunnanhallituksen (sisältää myös vanhusneuvoston, veteraaniasiain neuvottelukunnan ja keskushallinnon) yhteenlaskettu toimintakate oli -1.217.392 euroa. Toimintakate oli 39.963 euroa budjetoitua pienempi. Alituksen suurin syy oli Sonera Laajakaistahankkeen toteutuminen 55.000 euroa arvioitua pienempänä. TeliaSonera Oyj tulee laskuttamaan Laukaan kuntaa sille muodostuvalla summalla, ennakkomaksu huomioiden, kun hankkeen maksupäätös on vahvistettu. Loppumaksusta tullaan esittämään talousarviomuutos vuodelle 2015. Vuoden 2014 talousarvion talouden tasapainottamisohjelman yksi tavoite oli, että kunnanhallituksen ja keskushallinnon toimintakate on 150.000 euroa pienempi kuin vuonna 2013. Tavoitteesta jäätiin hieman, mutta toimintakatetta saatiin pienettyä 135.789 euroa. Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen Nimike Kunnan valtuuston kokoukset (kpl) - Päätösten lukumäärä (kpl) Kunnanhallituksen kokoukset (kpl) - Päätösten lukumäärä (kpl) Hallituksen kokouksissa 2 asiaa palautettiin valmisteluun ja molemmat ratkaistiin. TP2013 7 67 18 301 Toimikunnat: Vanhusneuvosto kokoontui 8 kertaa ja veteraaniasiain neuvottelukunta 2 kertaa ja juhlatyöryhmä kerran. Henkilökunnan määrä 31.12. 7 vakinaista, 1 määräaikainen (sijainen) TP2014 8 63 17 244 38 Tehtäväalue Taloushallinto / rahoitus ja laskentatoimi Toiminta-ajatus Taloushallinnon tulosyksikkö tukee kunnan strategian toteutumista tuottamalla kunnan raha- ja taloustoimeen liittyviä palveluja. TAVOITTEET MITTARIT Rahoitus Maksuvalmius TAVOITETASO Rahoitus on riittävä ja tehokkaasti hoidettu. Laskentatoimi Aika Kirjanpidon ja talouden raportointi hoidetaan ajantasaisesti. Talousarvio ja -suunnitelma valmistellaan tehokkaasti. TOIMENPITEET Pankkipalvelut kilpailutettiin 1.5. alkaen yhteen pankkiin. Kuntakonsernin rahoitus järjesteltiin uudelleen. Laadittiin ja otettiin käyttöön talouden vuosikello. Taloushallinnon uudistamis- ja kehittämisohjelma käynnistettiin. TULOS Saatiin merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Kirjanpito ja raportointi on hoidettu ajantasaisesti. Talousarvio ja suunnitelma on laadittu aikataulun mukaisesti. Henkilökunnan määrä 31.12. 6 vakinaista Tehtäväalue Taloushallinto / ICT Toiminta-ajatus ICT-yksikön perustehtävänä on mahdollistaa tietotekniikasta riippuvien Laukaan kuntaorganisaation tuottamien ulkoisten ja sisäisten palvelujen laadukas ja kustannustehokas tuottaminen. Perustehtävän toteuttamiseksi ICT-yksikön toiminta jakautuu kahteen pääosaan: tieto- ja kommunikaatiotekniikkainfrastruktuurin ja –palveluiden kehitys, toteutus ja ylläpito HelpDesk –toiminta (lähituki) Käytännössä perustehtävä koostuu käyttäjätuesta, uusien palvelujen käyttöönoton suunnittelusta ja toteutuksesta, laitteiden ja ohjelmistojen hankinnasta ja asennuksesta, koulutuksesta, infrastruktuurin (tietoliikenneverkon) ylläpidosta ja rakentamisesta, tietoteknisestä asiantuntija-avusta sekä tietoturvasta huolehtimisesta. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen ICT-yksikön osalta taloudelliset tavoitteet toteutuivat hyvin. ICT-yksikön toimintatuotot toteutuivat 99,7% (alitus 2.540 euroa) ja toimintakulut 83,8% (alitus 94.309 euroa). Toimintakulujen osalta henkilöstökulut toteutuivat 109,7% (ylitys 24.189 euroa), mutta kokonaisuudessa toimintakulujen alitus johtui pääasiassa palvelujen ostojen sekä koulutuksen tarpeen arvioidusta vähemmästä käytöstä. Osana taloushallinnon tulosyksikön kehittämis- ja uudistamisohjelmaa, ICT-yksikön toimintatapoja ja työnkuvia uudistettiin. ICT-yksiköstä tehtiin huhtikuussa oma tulospaikka ja tulospaikalle valittiin esimies. MS Windows XP –käyttöjärjestelmällä varustettujen työasemien vaihto MS Windows 7 –työasemiin päättyi keväällä 2014. Vuoden 2014 aikana testattiin ja otettiin käyttöön myös MS Windows 8 –käyttöjärjestelmää 39 sekä tablet-laitteita kunnan eri osastoilla. ICT-yksikkö osallistui koulujen yhteisen TVT-strategian luomiseen. Strategian pohjalta koulujen laitemäärää lisättiin ja tietoliikenneyhteyksiä parannettiin. Suurimpana muutoksena edellisvuosiin oli Kirkonkylän koulun E-rakennuksen tietoteknisten laitteiden käyttöönotto. Koko kunnan tasolla tulostimien määrää pystyttiin edelleen vähentämään korvaamalla ne kustannustehokkaimmilla monitoimilaitteilla. Uusia tietojärjestelmiä otettiin käyttöön muutamia. Käyttöönotoista suurimpina sähköiset matkalaskut sekä kotihoidon mobiiliratkaisu, jonka varsinainen käyttö alkoi alkuvuodesta 2015. Lisäksi kunnan ICT-varautumista poikkeusoloihin parannettiin. Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen (suoritetiedot) Nimike Työasemamäärä (kpl) Palvelinten määrä (fyysiset/virtuaaliset) (kpl) Tulostimien määrä (kpl) Kopiokoneiden määrä (kpl) Tukipyynnöt (kpl) Uusien järjestelmien käyttöönottoja (kpl) Puhelinliittymät (kpl) Matkapuhelimia (kpl) Työasemien asennuksia (kpl) Henkilökunnan määrä 31.12. 6,2 TA 2014 930 6 / 40 160 28 2400 5 719 600 250 TP 2014 1024 8 / 33 107 33 2200 5 794 534 290 40 Tehtäväalue Yleishallinto/henkilöstöhallinto Toiminta-ajatus Henkilöstöhallinto yhdessä kunnan johdon ja muun toteuttavan organisaation kanssa valmistelee henkilöstöpolitiikan peruslinjaukset ja luo työvälineitä ja ohjeita henkilöstöjohtamisen käytännön toteuttamiseen. Tällaisia osa-alueita ovat mm. henkilöstösuunnittelu, henkilöstön rekrytointi, palkkaus- ja palvelussuhdeasiat, henkilöstön kehittäminen, henkilöstöpalvelut, työterveyshuolto, työsuojelu, yhteistoimintamenettely ja työhyvinvointi sekä ammattitaitoisen henkilöstön saannin turvaaminen. Henkilöstöhallinto vastaa koko kunnan henkilöstön palkkalaskennasta. Henkilöstöhallinto hoitaa henkilöiden palkkaamiseen työvoimahallinnon palkkatuella liittyvät asiat kunnan omaan organisaatioon ja Yhteinen reitti- projektiin. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO Palkkalaskentapalvelujen tuottaminen Oikeellisuus ja suoritus määrättyinä maksupäivinä Sopimuksen mukaiset palkat määräajassa. Tilitykset ja tilastot reaaliaikaisena. Työllistettävien sijoit- Henkilötyövuosi taminen palvelujen tuottamista ja työllistettävien omia työllistymissuunnitelmia tukien Rekrytointi suunnitelmallisesti Palkkausjärjestelmän kehittäminen sopimusten ja henkilöstöstrategian mukaisesti Palkkausjärjestelmä tukee kehittämistavoitteita. Uudet elementit ja uusien sopimusten täytäntöönpano kaikilla sopimusaloilla toteutettu. Palkantarkistukset määräajassa ja yhteistyössä valmisteltuina. Työhyvinvoinnin ja tyytyväisyyden lisääminen Työtyytyväisyysmittaus suoritettu 2007 ja 2011. Tyytyväisyystaso noussut erityisesti puutteellisiksi havaituilla aloilla. TOIMENPITEET TULOS Palkat maksettu Osaamisen varmisvirheittä määrätaminen. ajassa. Tilitykset ja raportit tehty. Henkilöstöhallinnon keskeisten asiakirjojen sähköistys tehty. Vuoden aikana Sijoittelu henkilön valtuusto myönsi kehittymistarpeita lisämäärärahan ja sidosryhmien työllistämiseen. tarpeita tukien Suunnitelma ylitettiin, nettomenot alittuivat. Kuntalisän maksaminen alittui, koska lisän kysyntä väheni. Palkantarkistukset Valmistelu ja täyovat tehty yhteistäntöönpano yhtyössä. Vuonna teistyössä esimies2014 ei ollut merten ja henkilöstön kittäviä palkantaredustajien kanssa. kistuseriä käytössä. Työhyvinvointitoiminnan suunnitelmallinen toteuttaminen. Laajaalainen työhyvinvointiryhmä. Keskitetyn työhyvinvointitoiminnan ylläpitäminen. Työhyvinvointia on kehitetty monilla osa-alueilla. Hyvinvointivalmennus jatkui ja henkilöstön liikunta- ja kulttuuriseteli vakiintui. 41 Sairauspoissaolot kasvoivat 11,6 kalenteripäivästä 13,9 kalenteripäivään/työntekijä/vuo dessa. TYK- ja ASLAK kuntoutuksia järjestettiin. Erillinen henkilösHenkilöstömenojen Menojen kasvu Ohjaus ja seuranta tömenojen säästökasvu % enintään kuntapäätöksenteon ohjelma vuoden alan keskimääräi- yhteydessä 2014 alussa hynen palkkakustanväksyttiin. Henkinusten kasvu + löstömenot supissuunniteltu toimintuivat 1,1 miljoonalnan muutos la (-2,8 %) eurolla edellisvuoteen. Koulutuksen suunKoulutuspäivät Henkilökohtaiset ja Sisäisen ja paikalnittelua ja seuranryhmäkohtaiset lisen koulutuksen taa tehostettiin. koulutussuunnitel- lisääminen. KeskiKoulutuspäivät mat lisääntyvät tetty koulutussuunkasvoivat ja ylittivät nittelu kaikille yhtavoitteen, mikä teisen koulutuksen johtuu osittain seuosalta. rannan parantumisesta. Sairauspoissaolot Henkilöstömenot Henkilöstökoulutus Sairauspoissaolojen väheneminen Varhainen puuttuminen. Aktivointitoimenpiteet ja ohjaus erityisesti riskiryhmille. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Taloudelliset tavoitteet toteutuivat kokonaisuutena hyvin. Kaikki merkittävät koko kuntaorganisaatiota palvelevat toiminta-alueet (henkilöstöpalvelut, työterveyshuolto, palkkatuella työllistäminen) toteutuivat suunnitellusti eikä merkittäviä ylityksiä ollut. Toimintakulut olivat 2.192.484 euroa (96,9 %). Toimintatuotot olivat 856.867 euroa (102,3 %). Suurin toimintatuotto, työllistämisen palkkatuki, oli 698.687 euroa (105,0 %). Erillisessä henkilöstöraportissa kerrotaan tarkemmin koko kunnan henkilöstöpolitiikan tavoitteiden toteutumisesta. Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen (suoritetiedot) Nimike TA 2014 TP 2014 Koulutuspäivät Sairauspoissalopäivät, alle Palkkatuella työllistetty, henkilötyövuosia Kuntalisällä työllistetty, henkilötyövuosia 1700 13 000 50 17 2402 14 042 64 7 Henkilökunnan määrä 31.12. 7 vakinaista 42 Tulosalue Elinkeinotoimi Toiminta-ajatus Yritystoiminnan edistäminen ja kehittäminen kunnan alueella sekä suhdetoiminnan hoitaminen eri sidosryhmien kanssa. TAVOITTEET MITTARIT - kunnan ja yrittä- kuntakuva jien välisen yhteis- - yrittäjien palaute työn lisääminen - yrittäjien keskinäisen yhteistyön lisääminen TAVOITETASO TOIMENPITEET - yhteistyön paran- yhteistyötapojen tuminen yrittäjät kehittäminen /kunta - kun- yrittäjien keskinäita/yrittäjät sen yhteistyön liTAHTOsääntyminen ryhmä toimialaryhmät, yrittäjäjärjestöt - toimintatapojen - uudet yritykset luominen, jotka -rahoituspäätökset mahdollistavat yritystoiminnan kehittymistä - yritykset saavat tehokkaasti tarvitsemansa avun kulloiseenkin kehittämishankkeeseensa - - TULOS - Yrittäjien ja kunnan välinen yhteistyö - Tahto-ryhmä, toimialaryhmät, toimitusjohtaja tapaamiset - elinkeinostrategian valmistuminen yrittäjien yh- - JyväsRiihi ry:n teistyön lirahoitustoiminta sääminen jatkunut Laukaan koulutus osalta vilkkaasti hanketoimin- - Yhteistyö rahoitta tajien kanssa toisopivien yh- minut teistyötahojen etsiminen kulloiseenkin tilanteeseen 43 Tehtäväalue Maaseututoimi Toiminta-ajatus Maaseututoimen tavoitteena on alueen kuntien maatalouden kehittäminen kuntalaisten edun mukaisesti. Maaseututoimen yksikön tulostavoitteena on elinvoimainen ja viihtyisä haja-asutusalue. TAVOITTEET Maataloustukihakemusten virheetön käsittely Ajallaan tehdyt maksatukset Lakisääteisten tarkastus- ja valvontatehtävien suorittaminen riittävässä laajuudessa, sekä asetettujen aikataulujen noudattaminen. Koulutustilaisuuksien järjestäminen viljelijöille MITTARIT Asiakkaiden ja sidosryhmien antama palaute TAVOITETASO Hakemusten käsittelyssä virheetön suoritus Annetuissa aikatauluissa pysyminen Maksatuksen virheetön käsittely. Pakolliset valvonSuoritettujen tarnat ja tarkastustehkastus- ja valvontatävät suoritettu tehtävien määrä, ajallaan verrattuna valvontakohteisiin. Aikataulun noudattaminen. Tukiehtojen tuntemus TOIMENPITEET Henkilöstön koulutuksella lisätään laki- ja tukiehtojen tuntemusta Työtehtävien eriyttäminen selkeäksi. Tarkastuskäyntien yhdistäminen ja tehtävien jaksottaminen TULOS Hakemusten käsittelyssä ilmeni virheitä. Hakemuksen käsittelyyn liittyvät virheet havaittu jälkitarkastuksessa. Havaitut virheet on korjattu asianmukaisesti. Aikataulullisesti maksatukset onnistuivat, mutta maksatukseen liittyvissä toimissa parannettavaa esim. ulosoton osalta seurantaa tehostettava, jotta maksatukset eivät hidastuisi ko. toimenpiteen vuoksi. Tarkastus- ja valvontatehtäviä suoritettiin hakemusten käsittelyyn liittyen tarpeellinen määrä. Perustiedot tukieh- Tiedotusten ja kou- Kohderyhmille järdoista paremmin lutusten kohdenjestettiin koulutusta tietoisuuteen taminen oikein toimintaalueellamme kattavasti. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Maaseututoimi pysyi kokonaisuudessaan laaditussa talousarviossa. Henkilöstömenot alittuivat eläköitymisen myötä. Tulopuoli jäi pienemmäksi mitä talousarviossa oli suunniteltu, mutta tämä johtui siitä, että menot olivat vastaavan summan verran pienemmät. 44 Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen (suoritetiedot) Nimike Maataloustuet Tuenhakijoita (kpl) Hyväksytyt hakemukset Henkilöstön määrä Henkilökunnan määrä 31.12. Vakinaisia 7,2 TA 2014 23,5 1061 5245 7,6 TP 2014 23,4 1031 5482 7,2 45 Toimielin PERUSTURVALAUTAKUNTA Tehtäväalue Perusturvaosasto Toiminta-ajatus Tavoitteena on siirtää palveluissa painopistettä entistä vahvemmin ennaltaehkäisevään toimintaan ja varhaiseen tukeen sekä vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Erityisenä painopistealueena on varhaisen tuen ja avun tarjoaminen lapsiperheille sekä nuorten syrjäytymiskehityksen katkaiseminen käytettävissä olevilla keinoilla yhteistyössä kunnan muiden hallintokuntien, terveydenhuollon ja työvoimaviranomaisten kanssa. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Perusturvaosasto yhteensä: Toimintatuotot 3.540.627 € Toimintakulut 54.482.287 € Toimintakate 50.941.660 € Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhusten palvelut Hallinto ja lautakunta Toimintakate: 10.363.124 € 30.308.566 € 10.068.692 € 201.277 € 92,6 %, alitus 282.916 € 100,3 %, ylitys 168.440 € 100,9 %, ylitys 451.356 € 102,5 %, ylitys 255.728 € 104,0 %, ylitys 1.167.509 € 91,3 %, alitus 960.826 € 94,8 %, alitus 11.055 € Henkilökunnan määrä 31.12.2014: 166,75 henkilötyövuotta Tehtäväalue Sosiaalipalvelut Toiminta-ajatus Sosiaalityön palvelujen tehtävänä on edistää kokonaisvaltaisesti yksilön ja perheen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja tukea asiakkaiden itsenäistä selviytymistä. Sosiaalityössä korostuu viimesijaisen turvan ja suojan takaaminen asiakkaille. Kehitysvammaisten erityishuollon tarkoituksena on edistää kehitysvammaisten kuntalaisten suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, heidän toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata heidän tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito. TAVOITTEET Lapsiperheiden sosiaalityö: MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET TULOS Varhaisen tuen antaminen lastensuojelua tarvitseville lapsille ja perheille Alkaneet asiakkuudet Laaditut asiakassuunnitelmat Yhteistyön varmistaminen päivähoidon ja neuvolan kanssa Lastensuojelua tarvitseva lapsi pääsee asiakkaaksi Asiakassuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet pystytään toteuttamaan Varhaisen tuen toimijoiden tiedonkulun turvaaminen mm. säännöllisillä yhteistyötapaamisilla Osittain toteutunut. Säännöllisiä yhteistyötapaamisia järjestetään koulun, päivähoidon ja neuvolan kanssa. Työmuotoja kehitetään edelleen. 46 Perhetyön ja lastensuojelun avohuollon tukitoimien vahvistaminen Avohuollon asiakkuuksien määrä Lastensuojelun perhetyön asiakkaana olevat lapset/nuoret Lapsille ja nuorilla Tuen antaminen riittävän turvallilapsen kehitys- ja nen ja kasvua kasvuympäristöön tukeva koti Tarvittava tuki oikea-aikaisesti Osittain toteutunut. Perhetyön resursseja vähennettiin henkilöstösäästöjen yhteydessä, avohuollon asiakkuuksien määrä on vähentynyt. Lastensuojelun laadun ja lainmukaisuuden varmistaminen Määräaikojen noudattaminen lastensuojeluilmoitusten käsittelyssä ja lastensuojelutarpeiden selvitysten valmistumisessa Sijaishuollon rajaaminen ja määräaikaisten sijoitusten mahdollisuuksien selvittäminen Lastensuojeluilmoitukset otetaan käsittelyyn 7 vrk:n kuluessa Lastensuojelutarpeen selvitykset valmistuvat 3 kuukauden määräajassa Ei toteutunut. Aluehallintovirasto on antanut Laukaan kunnalle huomautuksen lastensuojelulain mukaisten määräaikojen ylittämisestä ajalla. 1.4.–30.9.2014 Lastensuojeluilmoitukset otetaan käsittelyyn 7 arkipäivän kuluessa, mutta selvitystyössä on ollut viivettä. Työparityöskentelyn tehostaminen on edelleen käynnissä. Rutiininomaisen toimeentulotukityön väheneminen sosiaalityöntekijän työssä Työajan käyttämi- Työnjaon selkiytnen toimeentulon täminen hankkimisen edellytysten parantamiseen ja esteiden poistamiseen Osittain toteutunut. Kirjallinen hakeminen etuuksista on lisääntynyt. Työllistymistä edistävien toimenpiteiden kasvu työkentän kokonaisuudessa Toisen palveluohjaan vakanssin perustaminen Yhteistyön tiivistäminen työ- ja aktivointipalveluiden kanssa Osittain toteutunut, palveluohjaajan vakanssia ei perustettu (henkilöstösäästöt). Työnjakoa on selkiytetty. Toimenpiteissä olleiden asiakkaiden tukeminen työllistymisessä ja aktivoinnissa tarvittavan pitkälle Pitkäaikaistyöttömien työkohteiden lisääminen kunnan omissa yksiköissä Sopimusten tekeminen toimintaan Toteutunut. Aiempien paikkojen lisäksi teknisessä toimessa on aloittanut uusi kuntouttavan tt:n Työparityöskentelyn tehostaminen Sosiaaliohjaajan käyttö tarvittaessa työparina Järjestelmään kirjaamisen, dokumentoinnin ja prosessien hallinnan varmistaminen Aikuissosiaalityö ja työllisyyden hoito: Aikuissosiaalityön sisällön kehittäminen Sosiaalityön roolin selkiyttäminen työl- Osallistumistiheys lisyyden hoidossa aktivointia edistäja vastuualueen ja viin suunnitelmiin roolin määrittäminen Työllisyyspalveluiden tehostaminen Palveluohjausta saaneet asiakkaat Aktivointisuunnitelmien määrä Kuntouttavaan työtoimintaan osallis- 47 tuneet ja valtion korvaukset kuntouttavasta työtoiminnasta Järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö soveltuvien järjestöjen kanssa kuntouttavasta työtoiminnasta Asiakaskohtaisten jatkosuunnitelmien teko ja suunnitelmien toteutumisen seuranta Työttömien terveys- ja kuntoutuspalveluiden saatavuuden varmistaminen Työllisyyden hoidon jatkokehittämiseen osallistuminen ryhmä. Kaksi uutta sopimusta on neuvoteltu. Eläkeselvitykset ja -ratkaisut ovat lisääntyneet samoin kuntoutukseen ohjaaminen. Työttömien terveystarkastuksiin ohjautuminen Jyväskylästä ontuu. Yhteinen kehittämistyö on parantunut. Tuen kohdentaminen lain tarkoittamille asiakasryhmille ottaen huomioon vammaispalvelulain toissijaisuus Työparityöskentelyn tehostaminen ja vammaispalvelun liittyminen selkeämmin muuhun sosiaalityöhön Osittain toteutunut. Kuljetuspalvelu on kohdennettu. Määräaikainen sosiaaliohjaaja aloitti 1.12.2014. Suunnitelmien oiAsiakkaalla oikeakea-aikainen päivi- aikaiset ja tarkoitys tuksenmukaiset palvelut ja kuntoutus Kuntoutuksen suunnittelun kehittäminen yhteistyössä seututerveyskeskuksen kanssa Palvelusuunnittelun kehittäminen asiakaslähtöisemmäksi Tavoite on lähes toteutunut. Palvelusuunnitelmia on tehty yksilöllisillä menetelmillä. Lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelun mallia ei ole päivitetty. Palvelusuunnitelmat Palaute Itsenäinen asuminen omassa kodissaan Palvelukotisijoitukset määrällisesti Hankesuunnitelmien eteneminen. Itsenäisen asumisen tuen kehittäminen ja laajentaminen. Tavoite on toteutunut. Autetun asumisen hanke on rakennusvaiheessa ja ohjatun asumisen hankesuunnitelma on hyväksytty. Itsenäisen asumisen ohjauksen työtapoja on kehitetty. Kaikkia uusia halukkaita Vammaispalvelut: Välttämättömien ja Asiakasmäärät kohtuullisten palvetukitoimittain lujen myöntäminen vammaispalvelulain tarkoittamille vammaisille ja vaikeavammaisille Kehitysvammaisten palvelut: Toimiva palvelujen ja kuntoutuksen suunnittelu Erimuotoisen asumisen mahdollistaminen Itsenäisesti asuvilla henkilöillä on saatavilla heidän tarvitsema yksilöllinen ohjaus ja tuki Palvelusuunnitelmien mukainen asuminen on järjestetty. Riittävä määrä tarkoituksenmukaisia asuntoja 48 asiakkaita ei ole voitu ottaa palvelun piiriin. Työ- ja päivätoiminta järjestetään palveluun oikeutetuille kehitysvammaisille. Palvelusuunnitelmat Asiakkaiden kyvyt Yhteistyö toimijoioikein kohdennet- den kesken. Tuen tu antaminen nuorille, palvelujen rajaalueilla oleville henkilöille työllistämiskysymyksissä. Tavoite toteutunut. Toimintakeskuksen käyttö kääntynyt nousuun. Vammaisten päivä- ja työtoiminnassa oli vuoden lopussa 47 asiakasta, edellisenä vuonna 38. Tukea erilaisiin työllistymisselvityksiin on saanut 8 henkilöä. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Sosiaalipalvelut: Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 1.088.401 € 11.451.525 € 10.363.124 € 82,9 %, poikkeama (alitus) 225.062 € 100,3 %, poikkeama (ylitys) 30.666 € 102,5 %, poikkeama (ylitys) 255.728 € Toimintatuotot: Korvaukset valtiolta, vakuutuskorvaukset ja kotikuntakorvaukset entiseltä kotikunnalta alittuivat yhteensä noin 45.500 euroa, koska asiakkaita poistui palvelujen piiristä yllättäen kesken vuoden. Valtionavustus perustoimeentulotukeen ja toimeentulotuen takaisinperintätulot alittuivat noin 187.400 euroa, koska perustoimentulotuen osuus avustuksissa oli arvioitua pienempi eikä toimeentulotukea tarvittu arvioitua määrää. Myös elatustuen takautumissaatavat alittuivat noin 4.300 euroa, koska kuntaliiton antama arvio oli liian korkea. Toimintakulut: Henkilöstökulut ylittyivät 121.011 euroa, syynä palkkaperusteisten eläkemaksujen ylitys noin 78.000 eurolla, koska perhehoidon eläkemaksut oli budjetoitu riittämättömästi. Lisäksi sijaisten tarve oli ennakoitua suurempi, ylitys 71.000 euroa. Avustusmenot kotitalouksille alittuivat 244.000 euroa, siitä toimeentulotuki 104.000 euroa ja muut avustukset, muun muassa vaikeavammaisten taloudelliset tukitoimet 140.000 euroa. Asiakasmäärät toimeentulotuessa eivät lisääntyneet ennakoidusti ja vammaispalveluissa jo tehdyt kohdentamistoimet ja entistä tiukemmat myöntämiskriteerit ovat vaikuttaneet. Kelalle maksettiin työmarkkinatukiosuuksia yhteensä 612.034 euroa, missä ylitystä talousarvioon 118.734 euroa: syynä pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. 49 Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen (suoritetiedot) Nimike Sosiaalityö: Lastensuojeluilmoitukset (kpl) Lapsia lastensuojelun perhetyössä Kotipalvelua saaneet lapsiperheet Lapsia ja nuoria lastensuojelun avohuollon asiakkaana Lapsia sijaishuollossa perhehoidossa 31.12. Perhehoidon päiviä Lapsia sijaushuollossa laitoshoidossa 31.12. Laitoshoidon päiviä Lapsia sijaishuollossa ammatill. perhekodeissa 31.12. Perhekodin hoitopäiviä Päihdehuollon asumispalvelupäivä vuodessa Päihdehuollon kuntoutuslaitoksen hoitopäiviä vuodessa Invalidien palvelutalossa asiakkaita 31.12. Muu vammaisten palveluasuminen Kuljetuspalveluiden saajia vuodessa Asunnon muutostöitä vuodessa Henkilökohtaisen avun saajia Toimeentulotuen saajia; ruokakuntia Sosiaalityön palveluohjauksen asiakkaat Kehitysvammaisten palvelut: Jokelan paikat Jokelan käyttöpäivät Mäkelän paikat Mäkelän käyttöpäivät Ostopalvelun asiakkaat Perhehoitajat pitkäaikaiset/lyhytaikaiset Toimintakeskuksen asiakkaat 31.12. Toimintakeskuksen käyttöpäivät Avotyötoimintaan osallistuvia Ostettu päivä- ja työtoiminta asiakkaat 31.12. Palveluohjaajan asiakkaat 31.12. Itsenäisen asumisen asiakkaat 31.12. Tilapäishoidon asiakkaat Tilapäishoitokerrat vuoden aikana Omaishoidon tuen saajat; lapset ja kehitysvammaiset TA 2014 TP 2014 490 170 45 220 14 5300 4 1460 4 1460 1095 640 3 34 314 22 50 670 310 419 85 29 223 8 3658 5 1950 2 815 1379 558 3 23 292 14 69 571 358 7+1 2650 7 2555 30 7/4 24 4773 17 16 70 20 1 80 10 7+1 2765 7 2555 26 7/10 27 5014 20 13 70 20 2 117 14 Henkilökunnan määrä 31.12.2014: 40,55 henkilötyövuotta 50 Tehtäväalue Terveyspalvelut Toiminta-ajatus Perusterveydenhuollon palvelut laukaalaisille järjestää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alainen liikelaitos Keski-Suomen seututerveyskeskus. Erikoissairaanhoidon palvelut järjestää Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Terveyspalvelut yhteensä: Toimintakate 30.308.566 € Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Toimintakate: 11.301.791 € 19.006.775 € 104,0 %, ylitys 1.167.509 € 105,0 %, ylitys 539.733 € 103,4 %, ylitys 627.776 € Perusterveydenhuollossa sekä avoterveydenhuollon palveluja että laitoshoitoa tarvittiin ennakoitua enemmän, määrärahavaraus ylittyi noin 400.000 euroa. Suun terveydenhuollon menovaraus oli riittävä. Ilmaisjakeluna kuntalaisille myönnettäviin hoitotarvikkeisiin tarvittiin noin 70.000 euroa arvioitua enemmän: kokonaisuudessaan niihin käytettiin 188.800 euroa. Laukaan kunta sai erikoissairaanhoidon kalliiden hoitojen tasauksesta palautusta 241.079 euroa. Jos potilaan hoidon laskutus ylittää 60.000 euroa samasta sairaudesta, tasataan ylimenevän hoidon kustannukset jäsenkuntien kesken. Tehtäväalue Vanhusten palvelut Toiminta-ajatus Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille heidän tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Tavoitteena on, että he selviytyvät omissa kodeissaan ja lähiympäristöissään mahdollisimman pitkään lisääntyvien sairauksien kanssa ja heikommallakin toimintakyvyllä. Palveluihin kuuluu tällä hetkellä ennaltaehkäisevä työ, kuntoutus, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä huolenpito ja hoito kotona arkielämän eri tilanteissa, tarvittaessa eriasteinen sairaanhoito sekä palvelu- ja hoiva-asuminen. Palvelut tuotetaan lähipalveluna. TAVOITTEET 1. Vanhusten palvelut on mitoitettu palvelujen kysyntää vastaaviksi niillä resursseilla, mitä on, kotihoito painopistealueena. MITTARIT Henkilöstömitoitus 75-vuotiaista tai sitä vanhemmista: Kotona asuvien määrä TAVOITETASO Riittävät ja asiakkaiden tarpeita vastaavat palvelut. Kotona asuvien määrä on vähintään 90 %. Kotihoidon kattaSäännöllistä kotivuus hoitoa saa Palveluasumisen 16 % kotona asutai laitoshoidon vista. piirissä olevien Palveluasumisen määrä tai laitoshoidon Omaishoidon tuella piirissä enintään olevien määrä 10 %. Omaishoidon tuella vähintään 4 %. TOIMENPITEET Palvelut tuotetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti vanhusten määrän kasvusta ja huolimatta. Omavalvontasuunnitelma ja potilasturvallisuusjärjestelmä HaiPro aktiiviseen käyttöön. TULOS Osittain toteutunut; Kotona asuvien määrä 83 %. Säännöllistä kotihoitoa sai 29 % kotona asuvista. Palveluasumisen tai laitoshoidon piirissä 17 %. Omaishoidon tuella 5 %. Omavalvontasuunnitelmat on tehty. 51 2. Ikäihmisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävä toiminta. 3. Henkilöstön osaamisesta huolehtiminen. Kotihoito: Asiakkaiden tarpeita vastaavat kotihoito- ja tukipalvelut kotona asumisen turvaamiseksi. Kotona asumisen tukeminen ja kuntouttava työtapa. Ikääntyneiden omaa vastuuta terveydentilastaan tuetaan. Toimintakykymittaus 1 x vuosi. Tavoite on toteutunut. Päivätoiminnat yhdistyivät ennakoivan työn tulospiiriksi, minkä myötä toiminnan sisältöä on kehitetty yhä enemmän asiakkaiden toimintakykyä ja hyvinvointia tukevaksi. Hyvinvointia tukevia kotikäyntejä tehtiin 80-vuotiaille 70 Vanhusten palveluiden yksiköissä asiakkaiden ulkoilun tukemisessa on ollut työntekijöitä pitkäaikaistyöttömien projektista, kuntouttavasta työtoiminnasta. Osaamiskartoitus. Motivoitunut henki- Osaamisen varmislöstö. taminen koulutuksella. Varhainen puuttuminen. 3.Tavoite on toteutunut; osaamista on vahvistettu koulutuksella, kotihoidon ja ennakoivan työn pidempikestoinen tiimityökoulutus, vanhuspalvelujen esimiehillä työnohjaus Osaamiskartoitus tehty koulutussuunnitelman pohjaksi. Rava – arviointi MMSE GDS 15-testi ASP Henkilöstömitoitus (asiakkaiden määrä/työntekijät). Henkilöstömitoitus 0,2. Sairaanhoitajien määrä 14,8 %. Tavoite on osittain toteutunut; asiakkaiden voimavarakartoitus otettu käyttöön ja henkilöstö koulutettu sen käyttöön. Henkilöstömitoitus pääosin toteutunut (mitoitus vaihtelee alueittain asiakkaiden määrän muutoksiin liittyen), sairaanhoitajien mitoitus 5,4 % Optimointiohjelman käyttöönotto käyn- Kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi. Optimointijärjestelmän käyttöönotto -> resurssien kohdentaminen oikein. Teknologian mm. Menumatin käytön laajentaminen. 52 Omaishoitajien tukeminen ja omaishoidon tuen tarkoituksenmukainen kohdentaminen. Rava MMSE GDS 15-testi Omaishoitajien vapaat Omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien järjestäminen tarpeen mukaisesti. Rava MMSE GDS 15-testi Henkilöstömitoitus Turvallinen elämä. Laitoshoidon tarpeen siirtäminen. Tarpeen/suositusten mukainen henkilöstömäärä. nistyi, Menumat on käytössä, hyvinvointi tv:n käyttö lopetettiin Omaishoitajia tue- Tavoite on toteututaan hoitotyössä. nut; SPR hanke ja Noudatetaan uutta vertaisryhmät ovat omaishoidon tuen arjen tukimuotoja. linjausta. Hoito- ja palveluKotikäynnit: hoito- suunnitelmat tehty ja palvelusuunni1.3.2014 alkaen telmat, omaishoita- uusien omaishoijien vapaat sekä dontuen kriteereitukitoimet sovitaan den mukaan yhteistyössä. Ryhmäkoti: 1.Asukkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. 2.Yhteisöllinen asuminen. 3. Lyhytaikaishoitopaikkojen maksimaalinen käyttö. Yhteistyö kotihoidon ja Männikön palvelutalon kanssa. Asukkaiden osallistaminen. Kuntouttava hoitotyö asukkaiden kattavan palvelutarpeen arvioinnin pohjalta. Teknologian hyödyntäminen. 1.Tavoite on toteutunut; on voitu turvata asukkaiden lähes päivittäinen viriketoiminta / ulkoilu ja fysioterapeutti on tehnyt asukkaille henkilökohtaiset kuntoutussuunnitelmat. 2. Tavoite on toteutunut; säännölliset asukaspalaverit, yhteisiä tapahtumia ja omaisten tilaisuudet 3. Ei ole täysin toteutunut; yöhoidon puute on rajoittanut jatkuvaa lyhytaikaispaikan käyttöä 53 Vanhusten palveluasuminen: 1.Huonokuntoisten asiakkaiden tarpeita vastaavat ja toimintakykyä tukevat palvelut (71,5 % asiakkaista laitoshoitotasoa v. 2013). Jonotusajat Kielteiset asiakaspäätökset ja niihin haettujen muutosten määrä. Asiakkaiden siirrot Runsas avo- ja laitoshoitopalvelujen käyttö Päivitetty palvelutarpeen arviointi. Asiakkaan toimintakykyä vastaava hoitopaikka säädetyssä ajassa/pysyvyys. Kustannustietoisuus. Yksilöllinen palvelutarpeen arviointi eri yksiköiden kesken. Ensisijaisesti avopalvelut. 1.Tavoite on toteutunut osittain Hoitosuunnitelmat päivitetty Hoitopaikan järjestyminen on pääsääntöisesti toteutunut säädetyssä ajassa. Panostettu asiakkaiden toimintakykyä tukeviin ja kartoittaviin arviointijaksoihin palvelusetelin avulla Lyhytaikaishoidon järjestäminen asiakkaille, joiden toimintakyky ei edellytä laitospaikkaa. Määrärahavaraus 12 asiakkaalle kuukaudessa. (3– 12vrk/asukas) 2.Tavoite on toteutunut: Säännöllisiä asiakkaita oli seitsemän, 1-2 viikon jaksoja MMSE Rava GDS 15-testi 2.Perhehoidon laajentaminen. Lakisääteisten omaishoitajien vapaiden toteutuminen ja lisäksi omaishoitajien tukeminen pitempien jaksojen avulla. Hoiva-asuminen: 1.Toimintakyvyn Rava, MMSE, GDS ylläpito kuntoutta15-testi van työotteen avulla Henkilöstömitoitus Sairaanhoitajien määrä HaiPro -mittari Asukassiirtojen määrä Hyvä arjessa selFysioterapeutin viytyminen konsultaatiot Asukkaille ja henkilökunnalle tapahtuvien tapaturmien minimointi Henkilöstömitoitus 0,63 hoitajaa/asukas. Sairaanhoitajien määrä 19,0 %. 2.Kotona selviytymistä tuetaan lyhytaikaishoidolla (5§) 3.Asukaan arvokas elämä loppuun saakka Turvallinen ja arvokas kuolema omassa huoneessa (omaisia tuetaan olemaan mukana kuoleman kohtaamisessa) 1.Tavoite on osittain toteutunut, yksilö ja ryhmäohjausta sekä kuntosaliharjoittelua ja ohjausta pienryhmissä. Henkilöstömitoitus 0,54 hoitajaa /asukas Sairaanhoitajia 12,75% Lyhytaikaishoidon suunnittelu Kotiutushoitajan työpanoksen hyödyntäminen 2.Tavoite on toteutunut Kotiutushoitaja osana työtyhmää Mittarit käytössä. Yhden hengen huoneet 3.Tavoite on toteutunut; saattohoitoa toteutetaan vallitsevien ohjeistusten mukaisesti asukkaan hoitotahtoa kunnioittaen. 54 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Vanhusten palvelut: Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 2.448.195 € 12.516.887 € 10.068.692 € 97,6 %, poikkeama (alitus) 59.286 € 92,5 %, poikkeama (alitus) 1.020.112 € 91,3 %, poikkeama (alitus) 960.826 € Toimintatuotot: Asiakasmaksut alittuivat arvioidusta noin 94.000 euroa (toteutuma 95,7 %). Kotihoidon asiakasmaksuja kertyi noin 114.000 euroa ennakoitua enemmän, syynä indeksikorotuksen ja maksuperusteiden muutoksen arvioitua suurempi vaikutus, asiakkaiden tulotason nousu sekä asiakasmäärien kasvu. Koti-Kuuselan asiakasmaksutulot alittuivat arviosta noin 23.000 euroa, johtuen asiakasmäärän vähenemisestä kiireellisten muutostöiden ajaksi. Lievestuoreen ryhmäkodin tulot alittuivat arvioidusta noin 35.000 euroa, koska ryhmäkodin asiakasmäärä oli toiminnan alussa vajaa. Tukipalvelujen tulot jäivät noin 129.000 euroa talousarviota pienemmäksi, johtuen muun muassa asiakasmäärän vähenemisestä ateriapalvelussa. Siirto Menumat-ateriapalveluun ei toteutunut suunnitellusti. Hyvinvointi-tv:n käyttö lopetettiin sekä sotainvalidien määrä vähentyi. Toimintakulut: Vanhusten palvelujen henkilöstökulut (palkat, eläkekulut ja muut henkilösivukulut) alittuivat noin 500.000 (toteutuma 91,8 %), syynä olivat toteutetut säästötoimet muun muassa päivätoimintojen sulkuajat ja alkuvuodesta toteutetut henkilöstösäästöt; vapautuneita toimia ei täytetty tai niitä pidettiin osittain pois käytöstä, myös sijaisten palkkaamista rajoitettiin. Päivätoiminnat Laukaan kirkonkylässä ja Lievestuoreella muutettiin kaksipäiväisiksi. Asiakaspalvelujen ostoihin varattu määräraha alittui noin 500.000 euroa, syynä on sotainvalideille ostettavien palvelujen tarpeen väheneminen, tukipalvelujen supistukset ja palveluasumisen lisäpaikkojen ennakoitua pienempi tarve. Osalle palveluasumisen asiakkaita myönnettiin palveluseteli ostopalvelun sijasta ja palvelusetelimenot ylittyivät vastaavasti noin 227.000 euroa. Kokonaisuudessaan ostopalvelujen käyttö kasvoi 380.220 euroa vuoteen 2013 verrattuna. 55 Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen (suoritetiedot) SUORITTEET Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet kaikki asiakkaat Kodinhoitoapua (säännöllistä) vuoden aikana saaneet vanhusperheet Kodinhoitoapua (säännöllistä) vuoden aikana saaneet alle 65-vuotiaat Kotihoito, kaikki käynnit, joista 65- vuotta täyttäneiden luokse tehdyt käynnit Tukipalveluasiakkaat Omaishoidon tuella hoidettuja vuodessa/vanhukset Omaishoidon tuella hoidettuja vuodessa/alle 65-vuotiaat Lievestuore Päivätoiminnan asiakkaat 31.12. Päivätoiminnan hoitopäivät Laukaa Päivätoiminnan asiakkaat 31.12. Päivätoiminnan hoitopäivät Vanhusten palveluasumisen asiakkaat 31.12. Vanhusten palveluasumisen hoitopäivät - joista lyhytaikaiset hoitopäivät Lyhytaikaisen perhehoidon asiakkaat Lyhytaikaiset hoitopäivät Ryhmäkotien hoitopaikat Ryhmäkotien hoitopäivät - joista lyhytaikaiset hoitopäivät Koti-Kuuselan hoitopaikat Koti-Kuuselan hoitopäivät - joista lyhytaikaiset hoitopäivät TA 2014 TP 2014 933 696 387 374 93 105 287 93785 363 94 27 67 116182 103440 325 85 19 25 1350 18 671 30 1600 109+2 41 425 639 12 324 24 8 760 730 68 22 995 1 825 39 1582 130+2 44550 732 16 412 21 6772 324 68 24144 2183 Henkilökunnan määrä 31.12.2014: 124 henkilötyövuotta Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Hallinto ja lautakunta yhteensä: Toimintatuotot 4.032 € 155,1 %, ylitys 1.432 € Toimintakulut 205.309 € 95,5 %, alitus 9.623 € Toimintakate 201.277 € 94,8 %, alitus 11.055 € Toimintakate: Perusturvalautakunta 39.126 € 69,8 %, alitus 16.896 € Hallinto 159.798 € 103,6 %, ylitys 5.482 € Vammaisneuvosto 2.353 € 118,0 %, ylitys 359 € Lautakunnan menot alittuivat kokouspalkkiossa, ICT-kuluissa ja koulutuspalveluissa, koska kokoukset olivat ennakoitua lyhempiä ja niitä pidettiin yksi arvioitua vähemmän. Koulutuksia järjestettiin paikallisesti ja edullisesti. Vammaisneuvostossa kokouspalkkiota maksettiin ennakoitua enemmän. Hallinnon menojen ylitystä selittää noin 5.000 euron ylitys eläkemenoperusteisissa KUELmaksuissa. 56 Toimielin KASVUN JA OPPIMISEN LAUTAKUNTA Tehtäväalue Lasten päivähoitopalvelujen toimintayksikkö Toiminta-ajatus Lasten päivähoitopalvelu järjestää hyvän ja kysyntää vastaavan päivähoidon, sekä toteuttaa kasvatuksellista kumppanuutta varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Vahvaan osaamiseen, muuntautumiskykyyn ja monipuolisuuteen rakentuva päivähoito antaa mahdollisuuden vanhemmille tuoda lapset varhaiskasvatukseen, jossa hoito, kasvatus ja opetus toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla vuorovaikutteisesti lasten vanhempien kanssa. Lasten päivähoito nähdään myös ennaltaehkäisevänä ja tukea antavana muotona haastavien kasvatuksellisten tilanteiden edessä. Lasten päivähoidon arvot ovat avoimuus, oikeudenmukaisuus, luottamus ja positiivisuus. TAVOITTEET Vaihtoehtoiset ja asiakaslähtöiset päivähoitopalvelut mitoitettu kysyntää vastaaviksi. MITTARIT Asiakaskyselyt Palautetiedot / lomakkeet. Sähköisten hakemusten kautta saadut tiedot / lukumäärät. TAVOITETASO Asiakaskyselyn tulostavoite yli 4 (15) TOIMENPITEET Asiakaskysely toteutetaan 5/2014 (joka toinen vuosi) TULOS Toteutunut, asiakaskyselyn tulosten ka. 4.25 päivähoidon järjestämisestä. Asiakaslähtöisen sähköisen palvelujärjestelmän edelleen kehittäminen tarvetta vastaaviksi. Sähköisen asioinnin lukumäärät. Asiakaspalaute Sähköisen palvelujärjestelmän tavoittaa 99% päivähoidon asiakkaista. Palvelun saavutettavuus ja nopeus paranee 85% Suunnitelmallinen uusien Effica – varhaiskasvatuksen ohjelmien hankinta lähtökohtana tarpeellisuus. Tarvittava koulutus ohjelmien käyttöön. Toteutunut. Päivähoitoon hakeminen ja esiopetukseen ilmoittautuminen 99% sähköisesti. Webin kautta vanhemmat hoitavat päivähoitoon liittyviä asioita mm. hyväksyvät korkeimman hoitomaksun, tarkistavat yhteystietojaan. Uusien ohjelmien Wilman ja Pedanetin käyttöönotto. Koulutusta järjestetty käyttäjille kolme kertaa vuoden aikana. 57 Kasvatuskumppanuuskoulutuksen toteutuminen koko päivähoidon hoitoja kasvatushenkilöstölle jatkuu vuosien 2014-2015 aikana. Osallistujien lukumäärät ja koulutuksesta saadut palautteet henkilöstöltä ja lasten vanhemmilta varhaiskasvatussuunnitelmia laadittaessa Varhaiskasvatuksen laadullinen yhteistyö lasten ja vanhempien kanssa saa hyvän arvion - kasvatuskumppanuuden arvot kirkastuvat Koulutusjakso järjestetään kaksi kertaa vuodessa. 8 koulutuspäivää / 12 osallistujaa. Kouluttajina on STAKES:in (THL) hyväksymän kouluttajakoulutuksen suorittaneet lastentarhanopettajat. Toteutetaan paikallisesti sisäisenä koulutuksena. Toteutunut osittain. Kasvatuskumppanuus koulutus järjestetty keväällä/ 11 osallistujaa. Tavoitteena uusien työntekijöiden osallistuminen kouluttajakoulutukseen. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Päivähoitopalvelut: Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 1.358.919 € 10.917.160 € 9.558.240 € 101,7 %, poikkeama (ylitys) 23.219 € 99,1 %, poikkeama (alitus) 96.526 € 98,8 %, poikkeama (alitus) 119.746 € Toimintatuotot: Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä ylittyivät yhteensä 63 254 euroa, koska Laukaassa oli hoidossa arvioitua enemmän toisissa kunnissa asuvia lapsia ja myydyistä päivähoitopalveluista laskutettiin kotikuntia. Koulutuskorvaukset ylittyivät 19 690 euroa. Opiskelijoiden ohjauspalkkioista kertyi tuloja arvioitua enemmän. Toimintakulut: Asiakaspalveluiden ostot alittuivat 130.736 euroa, koska laukaalaisia lapsia oli arvioitua vähemmän hoidossa muissa kunnissa, eikä kerhotoimintaa järjestetty kevätkaudella tilojen puutteen vuoksi. Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen (suoritetiedot) Nimike TA 2014 TP 2014 0-6 -vuotiaat lapset kunnassa. Kuntarekisteri – Effica - tietojärjestelmä. 1986 2024 1029 1087 51,8% 652 57 320 53,7% 616 53 303 115 98 12 10 103 10 46 Päivähoidossa yhteensä (lasta) -% 0-6 vuotiaista - kunnallisessa päivähoidossa - yksityisessä ostopalveluissa - palvelurahalla - palvelurahalla kerhot Päivähoidon esiopetus -kunnallisessa esiopetuksessa -yksityisessä ostopalveluissa -palvelurahalla esiopetuksessa 58 10 560 Lasten kotihoidon tuki, lapsia 31.12 563 Henkilökunnan määrä 31.12 159,42 htv VASTUUALUE Peruskoulut Toiminta-ajatus Koulutuslautakunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että kuntalaisten on mahdollista suorittaa lain edellyttämä oppivelvollisuus ja peruskoulun jälkeiset lukio-opinnot. Koulutuslautakunnan tehtävänä on lisäksi turvata riittävät resurssit ja tukitoimenpiteet laadukkaan opetuksen järjestämiseksi, jolla tuetaan oppilaiden kasvua lähtien heidän vahvuuksistaan ja hyvistä ominaisuuksistaan. Peruskoulut luovat yhdessä kotien kanssa vankan perustan lasten ja nuorten kehittymiselle yksilöiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antavat heille hyvät perusvalmiudet jatko-opinnoille. Painopistealueet: 1. Oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen. Kehitetään laadukasta yleisopetusta ja oppilashuollon palveluita oppilashuollon strategian mukaisesti. Yhdenmukaistetaan esi- ja perusopetuksen käytänteitä ja oppilashuollollista tukea. 2. Erityisen tuen ja oppilaalle annettavan muun tuen kehittäminen. Jatketaan tehostetun ja erityisen tuen kehittämistä. Kannustetaan kouluja uusiin opetusta ja oppimista tukeviin pedagogisiin järjestelyihin. 3. Perusopetuksen kehittämishankkeet Osallistutaan valtakunnallisiin perusopetuksen laatua parantaviin kehittämishankkeisiin; mm. opetusryhmien pienentäminen, perusopetuksen laatukriteereiden käyttöönotto ja koulukerhot. Hyödynnetään hankkeita kunnan perusopetusta kehitettäessä. TAVOITTEET MITTARIT Edistetään oppilaiden oppimista ja hyvinvointia sekä laadukasta esi- ja perusopetusta. Koulujen itsearviointi Kaikki perusopetuksen ja arviointi vanhem- päättävät oppilaat saapien kanssa. vat päättötodistuksen. Perusopetuksen päättöarviointi. Oppilaiden sijoittuminen jatkoopintoihin, työelämään tai ohjattuun toimintaan. Seurataan tuki- ja avustajapalveluiden määrää ja arvioidaan palveluiden riittävyyttä. Kansallisen kouluterveystutkimuksen kuntakohtaiset tulokset. Perusopetuspalve- TAVOITETASO Kaikki perusopetuksen päättäneen ikäluokan oppilaat sijoittuvat lisäopetukseen, toisen asteen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai muuhun ohjattuun toimintaan. TOIMENPITEET TULOS Täydennyskoulutuksella lisätään opettajien valmiuksia huomioida erilaiset oppijat ja oppimistyylit. Kouluttaudutaan erilaisiin työtapoihin ja eriyttämiseen. Ollaan mukana valtakunnallisissa kehittämishankkeissa. Edistetään koulujen kerhotyötä. Perusopetuksen palveluverkkotyö hyväksyttiin keväällä 2014. Opetusryhmäkoko pideOsallistutaan kansallitään toimivana. Oppilaisiin koulusaavutus- ja ta enintään: kouluterveystutkimuksiin. Hyödynnetään 0-2 lk/25 oppilasta tuloksia oman toimin3-6 lk / 28 oppilasta nan arvioinnissa ja kehittämisessä. 7-9 lk / 25 oppilasta Oppimisympäristö tukee hyvien oppimistulosten saavuttamista. Turvataan oppilaille Toteutetaan oppilashuollon strategiaa ja toimintasuunnitelmaa. Täsmennetään koulu- Tarvaalan, Savion ja Vuonteen koulujen tilalle päätettiin perustaa yhteinen kylien koulu, joka sijaitsee Vuonteella. Tämä päätös jalostui Ekokoulukonseptiksi, jonka suunnittelu aloitettiin syksyllä 2014. Tekes myönsi 125.000 euron tuen hankkeen suunnitteluun. Oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin sivut ovat osoitteessa: http://peda.net/veraj 59 luiden kysely vanhemmille. riittävät tuki- ja avustajapalvelut. Kaikki koulut ovat mukana Kiva koulu – ohjelmassa (koulukisaamisen ehkäisy) psykologi ja kuraattoripalveluiden roolia oppilashuollon palvelujen kokonaisuudessa. a/laukaa/oppilaantuk i. Olemme olleet mukana Keski-Suomen OsaavaEnnalta ehkäistään ja hankkeessa, joka puututaan välittömästi keskittyy opettajien Hyvä ja toimiva mokoulukiusaamiseen täydennyskoulutukniammatillinen yhteistoteuttamalla Kiva koulu seen. työ. Oppilashuollollinen –ohjelmaa. Kouluilla on tuki kohdennetaan teKerhotyöhön ja opetoimintaohjeet kouluhokkaasti oppimisen ja tusryhmien pienenkiusaamisten ehkäisehyvinvoinnin tukemitämiseen saatiin miseksi ja kiusaamistaseen valtion erityisavuspausten käsittelemisektusta, yhtyeensä si. Kouluilla on asianmu288.500 €. Lisäksi kaiset oppilashuollon Tiedottamisessa tehos- myönnettiin 98.500 suunnitelmat ja toimivat tetaan Pedanet€ opetusryhmien käytänteet. sivustoja (oppimisen ja pienentämiseen, hyvinvoinnin tuki) ja mutta tuki siirrettiin Nivelvaiheista on omat oppilashallintovuodelle 2015. toimintamallit ja vuosiohjelman mahdollikellot, joissa ilmenee Opetusryhmien koko suuksia (Wilma). vastuuhenkilöt on maltillinen. LauKehitetään moniamma- kaassa ei ole yli 25 Oppimisen varhainen tillista yhteistyötä yleis- oppilaan luokkia. tuki, tehostettu tuki ja opetuksen tukipalveKaikki koulut ovat erityinen tuki toteutuu luissa ja nivelvaiheissa mukana koulukiumoniammatillisesti eri (päiväkoti/esiopetus > 1 saamisen vähentähallintokuntien ja yhlk, 6 lk > 7 lk, peruskoumiskampanjassa. teistyötahojen kanssa. lu > toinen aste). Lievestuoreen koulu on toiminut KivaJatketaan joustavan Koulu-hankkeen perusopetuksen järjesresurssikouluna. tämistä. WilmaEtsitään uusia työmuo- oppilashallinnon toja lasten ja nuorten nettipohjainen yhsyrjäytymisen ehkäise- teys kodin ja koulun miseksi mm. tukemalla välillä on käytössä etsivää nuorisotyötä. kaikilla kouluilla. Erityisesti kohteena Joustavan perusovat toisen asteen kouopetuksen ryhmät lutuksen ulkopuolelle ovat toimineen Liejääneet tai opintonsa vestuoreen ja Sykeskeyttäneet. dän-Laukaan koululla. Nuorten ohjaus ja palveluverkosto toimii. Syksyllä 2014 perustettiin oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmä. Edistetään oppiLukuvuoden toiminlaiden osallisuutta tasuunnitelman to- Kaikilla ala- ja yläkouluilla on toimivat oppi- Luodaan oppilaskuntatoiminnan toiminta- Opetustoimen tietoja viestintätekniikan strategia hyväskyttiin kesäkuussa 2014. Kaikilla peruskouluilla toimii oppilas- 60 ja vaikuttamismahdollisuuksia oman elämänsä asioihin koulussa ja vapaa-aikana. teutumisen arviointi. Oppilaille voidaan tarjota riittävästi tehostettua ja erityistä tukea oppimisen edistämiseksi. Lukuvuoden toimintasuunnitelman arviointi. laskunnat. Yhteistyössä mukana vapaaaikatoimi. Kunnassa on toimiva vaikuttamiskanava nuorille. Perusopetuksen uudet tukimuodot ovat toimivia, tehokkaita ja riittäviä. Palautteet opettajilta ja vanhemmilta. suunnitelmat ja vaikuttamiskanavat osana koulujen ja vapaaaikatoimen toimintasuunnitelmaa. kunta. Tehostetun ja erityisen tuen lomakkeisto siirretään oppilashallintojärjestelmään. Erityisopetuksen järjestämisessä tarvittavia lomakkeita on kehitetty ja ne on siirretty oppilashallintojärjestelmään. Tehostetun ja erityisen tuen uusilla toimintamalleilla tuetaan yleisopetuksen toimintaa. Tukimuodot järjestetään alueittain ja kouluittain. Henkilöstön hyvinvoinnista ja heidän ammattitaidostaan pidetään huolta Kehityskeskustelujen tuottama tieto. Opetustoimen työn vaativuuden arviointi edistyy (osana opetusalan palkkausjärjestelmää). Työtyytyväisyysraportit. Työterveyshuollon raportti. Motivoitunut, ammattitaitoinen ja tehtävään sitoutunut henkilöstö ja hyvä työilmapiiri. Kannustetaan kouluja uusiin pedagogisiin ratkaisuihin. Henkilöstön täydennyskoulutusta toteutetaan ja hyödynnetään hankkeiden kautta saatavaa koulutusta (mm. Osaava-hanke). Työnohjaus. Vertaismentorointitoiminta. Henkilöstöraportti. Kehityskeskustelut. TYHY-toiminta. Koulun oppimisympäristö ja sen turvallisuus. Asianmukaiset ja turvalliset koulutilat. Nykyiset turvallisuussuunnitelmat. Kiinteistöjen kuntoarviot. Koulutilat ovat terveelliset ja turvalliset sekä edistävät koulussa viihtymistä. Koulutilat soveltuvat Työterveyshuollon ja opetustoimintaan. henkilöstön palautteet. Koulutiloja kunnostetaan vuosittain. Lukuvuoden toimintasuunnitelman arKoulujen opetusvälineet viointi, jossa on ovat asianmukaiset. omana kohtanaan koulun fyysinen Koulujen piha-alueet oppimisympäristö ja ovat turvallisia ja viih- Uudistetaan/päivitetään koulujen turvallisuussuunnitelmat ja laaditaan ohjeet eri tilanteiden varalle. Päivitetään koulujen pelastussuunnitelmat ja järjestetään siihen liittyvää koulutusta. Seurataan koulukiinteistöjen kuntoa/kuntoarviot. Jatketaan koulupihojen kunnostuksia talousar- Täydennyskoulututukseen on ollut mahdollisuus päästä oman kiinnostuksensa mukaisesti. Työnohjaus järjestettiin tarvittaessa. Vertaismentorointiryhmiä on ollut kolme. TYHY-toimintaan on osallistuttu mahdollisuuksien mukaan kaikilla kouluilla. Opetushenkilöstön työn vaativuuden arviontijärjestelmä on käytössä. Turvallisuussuunnitelmat ovat ajan tasalla. Kriisisuunnitelmia on päivitetty. Kirkonkylän koulun ja keskuspäiväkodin uudisrakennus valmistui ja otettiin käyttöön 1.10.2014 alkaen. Leppäveden koulun uudisrakennus käynnistyi kesällä 2014. 61 sen turvallisuus. tyisiä. Koulujen turvallisuussuunnitelmat ovat ajan tasalla. vion sallimissa puitteissa vuosittain etenevän toimintasuunnitelman mukaisesti. Pidetään yllä valmiutta reagoida välittömästi mahdollisiin ongelmiin. Peruskorjauksia suunnitellaan yhdessä koulun henkilökunnan, vanhempien ja kiinteistötoimen kanssa. Koulutilojen kuntoa on seurattu aktiivisesti. Sisäilmaongelmat ovat aiheuttaneet jonkin verran henkilöstöjärjestelyitä. Koulujen pihaalueiden kunnostamisessa oli välivuosi. Samoin pihavälineitä ei uusittu taloussyistä johtuen. Kouluissa on ajan tasalla olevat kriisisuunnitelmat ja kriisitilanteita varten toimivat toimintamallit. Suunnitelmat on käsitelty koulujen henkilökunnan kanssa. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Toimintatuotot 727.814 € 102,9 % Toimintakulut 20.972.185 € 102,5 % Toimintakate 20.244.370 € 102,5 % Suurin ylitys koostui henkilöstökuluista (330.225 euroa), joista sairaus-ja äitiysloman ja muiden lomien sijaisuuksien arvioitua suurempi kasvu oli arvioitua suurempi (233.528 euroa). Lisäksi tuntija urakkapalkat ylittyivät 83.378 €. Henkilösivukulut sen sijaan toteutuivat arvioidun mukaisesti. Muissa menoissa asiakaspalvelujen ostot ylittyivät 53.600 euroa. Näitä ovat pääasiassa vammaisten lasten opetusjärjestelyihin liittyvät kulut, tukijaksot, sairaalakoulun korvaukset ja avustustoiminta (henkilökohtaiset avustajat). Sisäiset vuokrat ylittyivät 66.452 euroa. Materiaalin hankintaan varatut määrärahat riittivät hyvin, samoin koulukuljetuksiin varatut määrärahat. Tulot ylittyivät 20.514 euroa, joka koostui useammasta tuloerästä. Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen (suoritetiedot) Nimike Perusopetuksen oppilasmäärä (syksyn tilanne) Vuosiviikkotunnit (syksyn tilanne) Esiopetuksen oppilaiden määrä Esiopetuksen kustannukset €/esiopetuksen oppilas Iltapäivätoimintaan osallistuvien oppilaiden lukumäärä Iltapäivätoiminnan ohjaustuntien määrä Kuljetusoppilaiden määrä Koulukuljetuskustannukset €/kuljetusoppilas Perusopetuksen kustannukset €/oppilas Vuosiviikkotuntien määrä/oppilas Kustannukset €/vuosiviikkotunti TA 2014 TP 2014 2422 4524 126 6218 194 14370 814 1604 8121 1,87 4348 2447 4509 131 5781 157 14029 739 1824 7546 1,84 4490 62 Kiinteistömenot €/oppilas Ruokapalvelumenot €/oppilas 1093 562 1188 578 Henkilökunnan määrä 31.12. Päätoimiset opettajat (sis. esiopetuksen opettajat) Koulukuraattori Koulupsykologi Koulutoimiston henkilökunta 204 2 2 3 206 2 2 3 63 Toimielin Laukaan lukio Tehtäväalue Yleissivistävä toisen asteen koulutus Toiminta-ajatus Kasvun ja oppimisen lautakunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että kuntalaisten on mahdollista suorittaa lain edellyttämä oppivelvollisuus ja peruskoulun jälkeiset lukio-opinnot. Kasvun ja oppimisen lautakunnan tehtävänä on lisäksi turvata riittävät resurssit ja tukitoimenpiteet laadukkaan opetuksen järjestämiseksi, jolla kehitetään opiskelijoiden omien edellytysten mukaisesti heidän vahvuuksiaan ja hyviä ominaisuuksiaan. Toisen asteen (lukio-opetus) opetuksessa ja kasvatuksessa kasvun ja oppimisen lautakunta takaa riittävät resurssit lukionsa kilpailukyvyn turvaamiseksi. Valinnaisuuden hallittu ja järkevä kehittäminen turvataan myös yhteistyössä alueen muiden oppilaitosten ja yritysten kanssa. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO Toimiva opetussuunnitelman arviointijärjestelmä. Arviointi lukuvuoden Lukuvuoden 2013toiminnan arvioinnin 2014 toiminnan yhteydessä. monipuolinen arviointi muodostaa Lukion lukuvuoden toimivan yhteyden toimintasuunnitelseuraavan lukuma. vuoden suunnitteluun. Toimintasuunnitelmien sisältöjen kehittäminen. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys on huomioitu lukion opetussuunnitelmassa ja toiminnassa. Lukion lukuvuoden toimintasuunnitelma. Yrittäjyyskasvatus integroidaan osaksi muuta opetusta ja projektityöskentelyä. Laukaan lukion opiskelijoilla on edustus opettajainkokouksissa, Opiskelijoiden osalsuunnittelupalavelistuminen lukion reissa sekä johtokehittämiseen ja kunnassa. päätöksentekoon. Laukaan lukio seuraa paikallista, kansallista ja maailmanlaajuista päätöksentekoa. Oppilaskunta vie eteenpäin nuorisovaltuuston perustamista. TOIMENPITEET Oppilaskunnan hallitusta kuullaan lukion toimintaa koskevista asioista päätettäessä. Oppilaskunnan edustajat osallistuvat eri työryhmiin sekä opettajainkokouksiin. Opiskelijoita ja heitä edustavaa oppilaskunnan hallitusta ohjataan toimimaan omaaloitteiseen asioiden hoitamiseen. Vaalien yhteydes- TULOS Lukuvuoden arviointi toukokuussa 2014 yhteistoiminnallisesti koko opettajakunnan kanssa. Arvioinnista johtopäätöksiä seuraavan lukuvuoden suunnitteluun, joten se ei ollut vain irrallinen ja pakollinen byrokratiatehtävä Opiskelijaedustus kokouksissa on toteutunut. Uudistuksissa on kuultu opiskelijoita, ja ne on esitelty tarkemmin suunnitteluvaiheessa opiskelijakunnan hallitukselle. Rehtorin ja opiskelijakunnan puheenjohtajan jaksottaiset palaverit ajankohtaisista asioista ovat vakiintuneet käytännöksi. Opiskelijakunta yhdessä Laukaan yläkoulujen oppilaskuntien kanssa on valmistellut nuorisovaltuuston perustamista. 64 sä järjestetään vaalipaneelit ja varjovaalit. Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksien monipuolinen hyödyntäminen Lukuvuoden toimin- Oppimisympäristö tasuunnitelmat. käsitteenä ja mahdollisuuksien antaOpettajien suorittajana on tiedostettu. ma itsearviointi. Meneillään on uusien pedagogisten sovellusten kokeilu. Tietotekniikka on laitteistoltaan ajanmukainen ja pedagogisesti järkevässä käytössä. Opiskelijoiden TVT-taitotaso (tieto- ja viestintätekniikan taitotaso) testataan ja tulosten perusteella on suunniteltu tarvittavat jatkotoimet osaamisen varmistamiseksi. Yhteistyö paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten tahojen kanssa. Opetushallituksen rahoittama ARVIhanke on onnistuOpettajien TVTnut loistavasti: taitotason varmen- Laukaan lukion taminen. opettajien tietotekKunnan tietotekni- niset taidot ovat parantuneet. Eri sen tuen tehokas oppimisympäristöhyödyntäminen. jen monipuolinen Aktiivinen hankkei- käyttäminen on siin osallistuminen lisääntynyt. Säh(mm. Opetushalli- köisiä koejärjestuksen myöntämän telmiä on testattu tuen turvin). lähes kaikissa oppiaineissa. Täydennyskoulutus. Opettajat ovat hankerahojen turvin päässeet koulutuksiin. Kaksi opettajaa osallistui tammikuussa 2014 mm. BETTmessuille Lontoossa. ITKkonferenssissa oli neljä opettajaa. Lisäksi on osallistuttu useisiin pienimuotoisiin koulutuksiin. Uusi peda.net – versio otettiin käyttöön. Toisen asteen koulutusyhteistyön kehittämiseen osallistuminen. Kaksoistutkintoopintojen joustava suorittaminen. Keski-Suomen Ur- Yhteistyömuotojen monipuolisuus. Opintojen määrä. Opiskelijoiden tyytyväisyys -kysely. Kehitettiin oma, opiskelijoiden tietoteknisiä taitoja vahvistava piiloopetussuunnitelma. Laukaan lukio tehKaikille halukkaille Osallistutaan seunyt yhteistyötä laukaalaisnuorille dulliseen strategiamuiden Keskilöytyy hyvä lukiotyöhön ja jo toimiSuomen lukioiden, paikka oman kun- viin yhteistyömuoJAO:n ja erityisesti nan lukiosta. toihin. POKE:n kanssa. Lukiolaisilla on Selvitys opiskelijoi- Keski-Suomen mahdollisuus osal- den tyytyväisyyUrheiluakatemian listua ammatillidestä mm. kaksois- kanssa tehtiin yh- 65 heiluakatemian toiminnan juurruttaminen ja laajentaminen. Henkilöstön hyvinvoinnin ja ammattitaidon ylläpitäminen. seen koulutukseen tutkinto-opintoihin. lukio-opintojen rinSelvitys tavoitteelnalla. lisista urheiluharUrheiluakatemiarastuksista. toimintaan osallistuvat usean lajin harrastajat. Kehityskeskustelujen tuottama tieto. Työterveyshuollon raportti. Opetustoimen työn Täydennyskouluvaativuuden arviointuksen seuranta ja ti edistyy (osana suunnittelu. opetusalan palkkausjärjestelmää). Motivoitunut ja tehtävään sitoutunut, työtään kehittävä henkilöstö. Hyvä työilmapiiri. Avoin tiedottaminen. Avoin päätöksentekokulttuuri, jossa kaikki kokevat tulevansa kuulluksi. Kehityskeskustelut kerran lukuvuodessa. Aktiivinen täydennyskoulutukseen osallistuminen. teistyötä kevätlukukaudella 2014, mutta toiminta hiipui ulkoisista syistä syksyn aikana. Lähdetty aktiivisesti pohtimaan seudullista yhteistyötä rakenteellisissa uudistuksissa. Avoin päätöksenteko, jatkuva evaluointi, joustava ja ketterä epäkohtiin puuttuminen oleellinen osa Laukaan lukion toimintaa. Kehityskeskustelujen ja lukuvuosiarvioinnin esille nostamien epäkohtien korjaaminen. Monipuolisen TYHY-toiminnan järjestäminen. Avoin johtamiskulttuuri. Kansainvälisyyden edistäminen Lukuvuoden toimin- Suvaitsevaiset ja tasuunnitelma. avoimesti muihin kulttuureihin suhtautuvat opiskelijat. Ulkomaille suuntautuvat projektit ja yhteistyö, vaihtooppilastoiminta, monikulttuurisuutta edistävät tempaukset ja teemapäivät. Useita yhteistyöprojekteja: KEHL, Euroscola, pienimuotoisten projektien suunnitteleminen keväälle 2015. Teemapäivissä kansainvälisyys vahvasti esillä. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 75.997 euroa,124,6 % poikkeama (ylitys) 14.997 euroa 1.509.226 euroa, 99,7 % poikkeama (alitus) 3.809 euroa 1.433.268 euroa, 98,7 % poikkeama (alitus) 18.807 euroa Tilikaudella onnistuttiin siinä, että toteutuma jäi alle talousarviossa suunnitellun euromäärän. Henkilöstökulut ylittyivät jonkin verran. Ongelmana on se, että koulun toimintavuosi ei ole talousarviovuosi, jolloin kurssimääräsupistukset, jotka tehtiin syksyksi 2014 (24 kurssia eli noin 8 % vähennys), eivät vielä näy täysin toteutumassa. ICT-kulut pienentyivät hankerahojen vuoksi. 66 Suuri muutos tapahtui matkustus- ja kuljetuspalveluissa. Tämä johtuu isolta osin aikataulujen uudistamisesta. Tässäkin muutos ei vielä koskenut koko talousarviovuotta, ainoastaan syksyä 2014. Toimintatuotot kasvoivat ennakoidusta. Laukaan lukio hoiti syksystä 2014 alkaen POKEn opetusta laukaalaisille nuorille, sekä kaksoistutkinto-opintojen suoritukset voitiin laskuttaa samoin POKElta. Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen (suoritetiedot) Nimike Opiskelijamäärä (syksyn tilanne) Opetustuntienmäärä (syksyn tilanne) Opetustuntien määrä/opiskelija Kustannukset euroa/opiskelija Kustannukset euroa/opetustunti Kiinteistömenot euroa/opiskelija Ruokapalvelumenot euroa/opiskelija Henkilökunnan määrä 31.12. 15 htv TA 2014 199 319 1,60 7319 4565 903 483 TP 2014 191 295 1,54 7504 4859 1018 511 67 Toimielin VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA Tehtäväalue Kirjastotoimi Toiminta-ajatus Kirjasto tukee kuntalaisten tiedonhankintaa, opiskelua, virkistystä ja kulttuuriharrastusta tarjoamalla käyttöön uusiutuvat aineistokokoelmat, henkilöstön ammattitaidon, kirjastotilat ja tietoverkkopalvelut. Kirjasto tarjoaa kuntalisille mahdollisuuden sähköisten palvelujen käyttöön ja opastaa asiakkaita verkkopalvelujen käytössä. TAVOITTEET MITTARIT Palveluverkko- ja taso resurssien mukaan. Laadukas asiakas- ja tietopalvelu kaikissa toimipisteissä. Mahdollisuus tietoverkkojen käyttöön. Kirjastoauton palvelujen sopeuttaminen yhden kuljettaja-virkailijan mallissa. Aukioloajat, kävijämäärä, lainaajien ja lainojen määrä Kirjaston nettisivujen ja Web-kirjaston käyttäjämäärä. Kirjastoauton aikataulu Laadukas kokoelmatyö: aineiston ajantasaisuus ja monipuolisuus sekä hyvä löydettävyys. Hankintatilasto Poistotilasto Lainaustilasto Asiakaskyselyt Kokoelmien kokonaistarkistus ja poistot. Lasten ja nuorten lukuharrastuksen tukeminen. Koululaisten kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetus. Opettajien tukeminen TAVOITETASO Pääkirjaston ja Lievestuoreen kirjaston palvelut vähintään nykyisellä tasolla. Leppäveden kirjaston toiminnassa painopisteeksi lasten ja nuorten palvelut. Monipuolinen aineistokokoelma, jossa hankinnat, lainaus ja kirjaston tilat ovat tasapainossa. TOIMENPITEET Kaikissa työsuhteissa on ammattitaitoinen työntekijä. Asiakkaita opastetaan kirjaston verkkopalvelujen käytössä. Henkilöstön ammattitaitoa kehitetään koulutuksella. Leppäveden kirjasto toimii lasten ja nuorten kohtaamispaikkana, toimintaa sunnitellaan yhdessä nuorisotyön kanssa. Määrärahojen kohdentaminen suunnitellusti eri aineistoihin. Vanhentuneen ja käyttämättömän aineiston poistot. Verkkopalveluiden ja sähköisen aineiston (esim. ekirjat) seuranta. Opastettujen luokTietyt luokka-asteet Luokkien kirjastokakäyntien määrä saavat käynnit toteuteSatutuokioiden ja kirjastonkäytön ja taan säännöllisesmuiden lasten tatiedonhaun opetus- ti. Uusien kirjasarpahtumien määrä ta ja kirjavinkkausta jojen hankinta. Lukudiplomin suorit- suunnitelman muLukudiplomin kirtaneiden määrä. kaisesti jalistat päivitetään Ryhmäkäyntien (vähintään 1-, 3- , 5- vuosittain ja dipmäärä. ja 7-luokkalaiset). lomista tiedote- TULOS Vihtavuoren kirjaston toiminta päättyi toukokuussa. Kirjastoauton aikataulua muutettiin siten, että Vihtavuoren koululle saatiin kouluvuorot. Leppäveden kirjastossa painotetaan lasten ja nuorten palveluja, mutta kirjasto jatkaa kaikenikäisten kirjastona, koska käyttöluvut ja palvelujen kysyntä kasvaa. Koko Laukaan lainausluvut ovat nousseet edellisestä vuodesta. Henkilöstö osallistui koulutuksiin 24 työpäivän verran. Varaston kokoelma on tarkistettu ja tehty tehokkaasti poistoja. Yhdessä Keski-kirjastojen kanssa on sovittu ekirjojen hankinnasta, sopimusneuvottelut olivat vielä kesken vuoden vaihtuessa. Koululuokkien opetuskäyntejä on toteutettu suunniteltua enemmän. On järjestetty tapahtumia sekä lapsille että aikuisille entistä useammin. Syksyllä aloitettiin 68 kirjastonkäytön opettamisessa ja lukuharrastuksen tukemisessa. Keski-kirjastot verkon vakiinnuttaminen ja yhteistyö Keski-Suomen kirjastojen kanssa. Oman kirjaston toimintojen vakiinnuttaminen uuden järjestelmän mahdollisuuksiin. Verkkokirjasto Arenan käytön lisääminen Säännölliset satutunnit pääkirjastossa. Kirjastojen yhteiset käytänteet sujuvia, aineistokuljetukset toimivat häiriöttä. Laukaan kirjaston työkäytännöt hyödyntävät uuden järjestelmän ja kirjastojen yhteistyön mahdollisuuksia. Asiakkaat tietävät yhteisen kirjastoverkon mahdollisuuksista. Asiakkaat osaavat käyttää verkkokirjastoa. taan kouluille. Opettajille ja päiväkodeille tiedotetaan kirjaston palveluista. Pidetään satutuokioita ja muita lasten tapahtumia sekä lainataan aineistoa päiväkodeille. Aktiivinen osallistuminen kirjastojen yhteistyöhön. Kirjastokahvilatoiminta. Keskikirjastoverkko on toiminut hyvin ja asiakkaat ovat olAsiakkaiden opas- leet palveluihin tyytus verkkokirjastyväisiä. Laukaalaiton käytössä. set ovat hyötyneet yhteistyöstä: muista kunnista on saatu noin 5500 lainaa ja Laukaasta on lähetetty noin 2000 lainaa. Laukaan kirjaston henkilökuntaa on osallistunut kahden työryhmän työskentelyyn (4 kokousta). Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kirjastotoimen toimintakulut alittuivat 46.600 eurolla. Suurin alitus oli henkilöstömenoissa, 27.600 euroa, joka koostui jaksotettujen palkkioiden ja eläkemenojen muutoksista. Sisäiset vuokrat alittuivat 9.300 eurolla, koska Vihtavuoren kirjastotila siirtyi koulun hallintaan 1.6. ja kirjanpidollisista syistä talousarviota ei voinut muuttaa. Kirjastoauton polttoainekuluja säästyi 4.800 euroa, koska yhden kuljettajan varassa aikatauluja oli karsittava ja seisokkiaikoja lisättävä, joten ajokilometrit vähenivät. Aineistokulut alittuivat noin 10.000 eurolla, koska Keski-kirjastojen yhteinen sähkökirjojen hankinta siirtyi toimittajien kanssa käytyjen sopimusneuvottelujen pitkittymisen vuoksi. Palvelujen ostot ylittyivät 10.900 euroa, josta kirjastoauton korjauskulut, noin 5000 euroa, uuden kirjastojärjestelmään maksulliset lisäominaisuudet ja rekisterin korjausajot noin 3.000 euroa ja aineistokuljetukset noin 2.000 euroa. 69 Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen (suoritetiedot) Nimike Kirjastoaineiston lainat Lainat / asukas Lainaajat Lainaajat / % asukkaista Kirjastokäynnit Kirjastonkäytön opetus ja ryhmien opastukset Osallistujat koulukäynteihin ja ryhmäopastuksiin Satutuokiot ja lasten tapahtumat Osallistujat satutuokioihin ja lasten tapahtumiin Muut tapahtumat / osallistujat Kokoelma, kirjat kokoelma, muu aineisto Hankinnat, kirjat Kirjahankinnat / 1000 asukasta Hankinnat, muu aineisto Hankinnat, muu aineisto / 1000 asukasta Sanoma- ja aikakauslehtien vuosikerrat Kirjastomenot / asukas (brutto)/ euroa Aineistomenot / asukas / euroa Kirjastomenot (brutto) / laina Lainat / henkilötyövuosi (koko vuosi 12,63 htv) Henkilökunnan määrä 31.12. Tehtäväalue TA 2014 300000 16,1 6600 35,5 180000 90 1800 45 650 133000 16300 5300 290 900 48 260 53,6 6 3,33 23 585 TP 2014 320846 17,3 6819 36,7 160370 134 2309 40 563 18 / 463 128923 15418 4010 216 589 32 230 50,5 5,5 2,93 25403 11,76 Vapaa-aikatoimi Toiminta-ajatus Vatti tarjoaa tiedon, virkistyksen, taidon, harrastuksen ja opiskelun avulla mahdollisuuden kehittää ja ylläpitää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET TULOS Esite Palaverit 3 kpl Pidetään yllä internet -sivuja ja tapahtumakalenteria netissä. Tehtiin 3 esitettä toimialueittain. Pidettiin yllä internetsivuja ja tapahtumakalenteria netissä. Hallinto Vapaaaikatoimintaa harrastavien yhteisöjen toiminnan tukeminen ja yhteistyön tehostaminen Pidetään järjestöpalavereita. Terveysliikunta Tarjolla on monenlaisia matalankyn- Osallistuneet 1300 käyntikertaa/vuosi Pidettiin palavereita järjestöjen kanssa. Tuetaan järjestöjä Tuettiin järjestöjä avustuksin avustuksin. Ryhmät toteutuivat Säilytetään nykyi- suunnitellusti. nen ryhmätarjonta. Lisäksi oltiin mukana terveyskes- 70 nyksen liikuntaryhmiä Leirit Tarjotaan monipuolisia leirejä lapsille, nuorille ja aikuisille; myös ulkopaikkakuntalaisille. kuksen Elämätaparyhmän liikuntaosuuden järjestämisessä. Kehitettiin yhteistyötä harjaantumisopetuksen kanssa kehitysvammaisten uinnin ja ratsastuksen osalta ja mielenterveysavopuolen kanssa mielenterveyskuntoutujien liikuntaryhmän osalta. Leirien määrä 30 leiriä/vuosi Leiriesite Laadukas markkinointi Leiriesite tehtiin. Leirejä markkinoitiin mm. jakamalla esitettä Laukaassa ja Keski-Suomen maakunnassa. Osallistujamäärä ja palaute esiintyjiltä, kyselyt yhteistyökumppaneilta ja asiakkailta 5550 rakentavan ja positiivisen palautteen saaminen Vastataan asiakkaiden kysyntään laadukkailla kulttuuri- ja liikuntatapahtumilla Järjestettiin Sararanta Puskii kesäkuussa. Kulttuurikujeilut järjestettiin 22.93.10.2014. Palaute positiivista. Nuorisokonsertti järjestettiin yhteistyössä Peurungan kanssa. Käyttökerrat/viikko 2950 liikuntasalien/vuorojen tehokas käyttö ja seuranta Urheilukentät, jää- Käyttökerrat/viikko alueet ja kyläkentät 6650 Tapahtumat Sararanta Puskii Kulttuurikujeilut Lasten ja nuorten kulttuuri Vapaaajantilapalvelut Liikuntasalit Leppäveden liikuntahallin varastojen ovet ja valaistus uusittu. Käytön seuranta Uusien liikuntaVihtavuoren huolpaikkojen rakentorakennus valmistaminen ja olemas- tui. Kaukaloita sa olevien tasokas kunnostettu. Kaksi ylläpito uutta frisbee -väylää rakennettu Vihtavuoreen. Valtaojan siirto Vihtavuoren kenttien läheisyydessä. Vihtavuoren tekonurmi valmistui kesäkuussa. 71 Multamäki Käyttöpäivät/vuosi 225 Markkinointi Käyttöpäivät Markkinoinnin kehittäminen Nuorisopalvelut Alueellinen nuorisotyö Nuorten osallisuus ja vaikuttaminen Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen Nuorisotalojen, koulun nuorisotyön, pienryhmä- ja kerhotoiminnan, sivukylien nuorisokahviloiden yms. kävijämäärien laskeminen Monipuolisella toiminnalla pyritään tavoittamaan kaikki Laukaan alueen nuoret Nuorisotalotoiminta Koulunuorisotyö Pienryhmä ja kerhotoiminta Sivukylien nuorisokahvilatoiminta Moniammatillinen yhteistyö Päihdeputki Tapahtumat, retket, leirit Aloitekanavapalvelun kautta vaikuttamisen lisääminen sekä palvelun markkinoinnin jatkaminen. Nuorisotiedotuksen vuosikellon vakiinnuttaminen ja nuorten omien internetsivujen säännöllinen päivittäminen Pienareena valmistui. Energiainvestoinnit. Vihtavuoren alueen vapaaaikaohjaajan toimi ei saanut täyttölupaa jonka johdosta Vihtavuori- Leppävesi alueella nuorisopalvelut supistuivat. Tämä johdosta myös kerhotoimintaa on supistettu. Nuorisotiedotus ja –osallisuus toimintaa ei olla pystytty tarjoamaan em. syystä. Päihdeputki järjestettiin Lievestuoreella Kallion koululla. Siihen osallistui 330 hlöä. Nuorille järjestettiin erilaisia retkiä ja päivämatkoja lähinnä koulujen loma-aikoina. Nuorille (14-17v) järjestettiin Duunileiri Multamäen leirikeskuksessa. Syksyllä järjestettiin Fiilinkilajitutustumis tapahtumia eripuolilla Laukaata. Osallistujia 50. Aloitekanavapalvelu lopetettiin 2014 vuoden loppuun mennessä. Nuorten Vatti nettisivut käytössä ja niitä päivitetään säännöllisesti. Nuorisotalot ovat olleet auki tammitoukokuun ja syysjoulukuun. Kaikilla yläkouluilla toteutettiin koulunuorisotyötä n. 1 72 krt/viikko. Pienryhmiä oli 4 kpl. Sivukylien kerhoja oli 4. Moniammatillinen yhteistyö jatkui koulujen, seurakunnan, perhetyön, 4H:n ja muiden paikallisten järjestöjen kanssa. Lasten ja nuorten kulttuuri Osallistujamäärä Vattipajat Valmentautujien määrä / vuosi 3500 Kulttuurikujeilut ja Soi laulu Laukaassa –viikko, Kulttuuriaitan palveluiden hyödyntäminen sekä yhteistyö kirjaston kanssa Yhteinen Reitti II Kuntoutettavat Uudet projektit Soi Laulu Laukaassa järjestettiin helmikuussa. Kävijöitä yhteensä 670. Kulttuurikujeilut järjestettiin 22.9.3.10. osallistujia 1958. Kulttuuriaitan kautta järjestettiin erilaisia toiveisiin perustuvia työpajoja ja tapahtumia. Osallistujia 286 hlöä. Kirjaston kanssa yhteistyössä järjestettiin erilaisia tapahtumia ja työpajoja onnistuneesti. Yhteinen Reitti II päättyi 30.6.2014. TyöVäylä alkoi tammikuussa 2014. Suurin vaikeus TE-toimiston organisaatiomuutos ja uudet linjaukset osallistumisoikeuksissa. 15.11-31.12.2014 TE-toimisto ei myöntänyt palkkatukea. ELY:n päätös Uutta Virtaa ESR-hanke (20152016) Laukaa, Konnevesi ja Äänekoski. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Toimintatuotot kasvoivat ennakoitua enemmän. Tuottojen lisäystä tuli 127.999 euroa, joka koostui Vattipajan myyntituloista ja rakennusten tilavuokrista. Toimintakulut alittuivat 348.927 eurolla. Suurin alitus oli henkilöstömenoissa ja alueiden kunnossapidossa. Lämmin ja vähäluminen talvi toi runsaasti säästöjä. 73 Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen (suoritetiedot) Nimike TA 2014 TP 2014 16,8 15,8 30 40 77 78 35 83000 34 85671 7430 8841 600 671 2310 2589 2950 3000 6650 6200 23500 34375 225 239 13500 32000 9905 29114 250 225 Vapaa-ajan palvelut Hallinto Henkilökunta Vakinaiset Määräaikaiset (kovalla rahalla) - nuorisotalon kerho-ohjaajat, iltavalvojat, latujen auraajat Kesätyöntekijä (uimaopettajat, leirit, urheiluohjaajat ja ruohonleikkaajat) Järjestö avustukset/määrä Jaetut avustukset/e/vuosi Terveysliikunta: Osallistuneet/määrä Leirit: Osallistuneet/määrä Uimakoululaiset, urheilu- ja kerhotoiminta/käyntikerrat sekä kyläillat ja järjestöpalaverit Vapaa-ajantilapalvelut Liikuntasalit: Käyttökerrat/viikko Urheilukentät, kyläkentät, jääalueet Käyttökerrat/viikko Kuntosalit Käyttökerrat/vuosi Multamäen leirikeskus Käyttöpäivät/vuosi Nuorisopalvelut Vapaa-aikatalot Käyttökerrat/nuorisotoiminta/vuosi Käyttökerrat, muut/vuosi Vattipaja Valmentautujien määrä Henkilökunnan määrä 31.12. 15,8 74 Tehtäväalue Kansalaisopisto Toiminta-ajatus Kansalaisopisto tarjoaa matalan kynnyksen harrastus- ja oppimispaikkoja sosiaaliselle kasvulle ja itsensä kehittämiselle sekä henkisen ja fyysisen vireyden ylläpitämiseen elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta eri puolilla Laukaata. TAVOITTEET MITTARIT Valtionosuutta Toteutuneet opekoskevan opetus- tustunnit Hellewituntimäärän säilyt- järjestelmässä. täminen nykytasolla. Yhteiskunnallisten aineiden osuus koko opetustuntimäärästä kasvaa paikkaamaan taideaineiden vähenemistä. TAVOITETASO Toteutuneita opetustunteja n.75008000h vuodessa. Tuntimäärän kasToteutuneet kurssit vaminen nykytaHellewisosta. järjestelmässä. Taiteen perusope- Toteutuneet opetus pidetään nykyi- tustunnit Hellewisellä tasolla vuojärjestelmässä. dessa. Käsityö noin 270h Kuvataide noin 290h Teatteritaide noin 130h Yrityksille, järjesToteutuneet kurssit Tilauskoulutusten töille ja yhdistyksil- Hellewimäärä kasvaa nyle suunnattuja tijärjestelmässä. kytasosta. lauskoulutuksia kehitetään ja toteutetaan vuoden 2014 aikana. TOIMENPITEET TULOS Kursseja suunnitelKursseja suunniteltiin 8700h. Toteulaan vuosittain tuneiden opetusenemmän kuin tuntien määrä jäi toteutuneet opetushieman alle tavoittunnit 7500-8000h. teen. Yhteiskunnallisten aineiden kurssitarjontaa kehitetään. Pidetään kurssitarjonta nykyisellä tasolla ja otetaan kursseille uusia oppilaita. Taiteen perusopetuksen suoritustuntimäärä 500t/oppilas/56vuotta. Laaditaan kurssitarjonta, markkinoidaan kursseja nettisivuilla ja suoraan yrityksille. Yhteiskunnallisten aineiden kurssitarjontaa kehitettiin ja suunniteltiin 400h enemmän kuin edellisenä vuonna. Käsityö 220h Kuvataide 281h Teatteritaide 141h Yhteensä 642h Tunteja toteutui 55h enemmän kuin edellisenä vuonna. Tilauskoulutuksen kurssitarjontaa on suunniteltu. Opiston henkilöstövajeen vuoksi tilauskoulutusta ei ole pystytty tavoitteen mukaisesti toteuttamaan. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Suurimmat yksittäiset poikkeamat talousarviosta johtuvat henkilöstökuluista, jotka ylittyivät. Tuntiopettajien palkkakulut nousivat ja työsuhteisten palkat alittuivat sisäisesti hoidetun työvapaan vuoksi. Palvelujen ostot puolestaan alittuivat musiikin taiteen perusopetuksen kulujen pienenemisestä ja kansalaisopistotoiminnan ostojen alituksesta. Toimintatuotot kasvoivat hieman sisäisestä myynnistä. Aikuiskasvatuksen kokonaistalousarviossa pysyttiin. 75 Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen (suoritetiedot) Nimike TA 2014 TP 2014 Kansalaisopisto Kurssilaisten määrä 4.600 123 (39) Käyttökustannukset (netto) / opiskelija (VO huomioiden) Opetustuntien määrä 3.476 7.500 6.680 64 (20) Kustannukset (netto) / oppitunti (VO huomioiden) Opintoryhmien määrä 340 Opiskelijamäärä / opintoryhmä 13 Valtionosuus 304.000 280 12 294.028 Kansalaisopiston taiteen perusopetus Kurssilaisten määrä 180 Käyttökustannukset (netto) / opiskelija 55 Opetustuntien määrä 600 Kustannukset (netto) / oppitunti 17 Opintoryhmien määrä 9 Opiskelijamäärä / opintoryhmä 10 195 73 642 22 19 10 Henkilökunnan määrä 31.12. Rehtori, toimistosihteeri, taideaineiden-, musiikin- ja yhteiskunnallisten aineiden opettaja, liikunnan suunnittelija (40%) 76 Toimielin KAAVOITUS- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Tehtäväalue Kaavoitus- ja suunnittelutoimi Toiminta-ajatus Maankäyttöosaston kaavoitus- ja suunnittelutoimen tavoitteena on laatia tai laadituttaa yleis- ja asemakaavoja niin, että strategian mukaiset tavoitteet täyttyvät. Tavoitteena on kehittää aluerakennetta ja maankäyttöä siten, että kunnalla on tarjota monipuolisesti erilaisia tonttivaihtoehtoja asumiseen ja yrittämiseen kunnan taajamissa. Kaavojen on täytettävä yritystoiminnan asettamat vaatimukset sekä viihtyisälle ja hyvälle asuinympäristölle asetettavat tavoitteet. Kaavat perustuvat riittäviin selvityksiin, osallisten kuulemiseen ja viranomaisyhteistyöhön, jolloin turvataan kaavaprosessien sujuva eteneminen ja hyväksymispäätösten pitävyys oikeusasteissa. TAVOITTEET Strategian mukainen alueidenkäytön suunnittelu MITTARIT Eri käyttötarkoituksia varten kaavoitettujen yritys- ja asuintonttien riittävyys. TAVOITETASO Yritystonttivaranto koko kunnan alueella 10 vuotta, asuintonttivaranto 5 vuotta kehittyvillä taajama-alueilla. Yritystoiminalle sopivien alueiden kaavoittaminen. Yritysten sijoittuminen kunnan alueelle, palaute, kuntaan muutto. Yritysalueet ja asuinympäristöt houkuttelevat sijoittumaan Laukaaseen. Yritykset voivat kehittää toimintaansa alueella. Asukkaat haluavat pysyä nykyisellä asuinalueellaan. Hyvää asumista ja elinympäristöä tuottava kaavoitus. Päätösten lainmu- Oikeuden ratkaisut. kaisuus ja oikeus- Lautakunnan päävarmuus. Tavoittösten pitävyys. teena on oikeuden- ja lainmukainen harkinta. Päätösten hyvä pitävyys oikeusasteissa. TOIMENPITEET Maanhankinta ja kaavoitus suunnataan kasvu- ja painopistealueille. TULOS Tyydyttävä, asemakaavoitusvarantoa ei asuin- ja yritystonteissa ole kaikissa taajamissa tavoitetason mukaista johtuen kaavoitettavan raakamaan puuttumisesta. Rakentamisen pääpaino strategiassa esitetyillä alueilla. Alueiden saavutet- Tyydyttävä. Yritystavuuden, ympätoiminnalle on ristön laatutekijöi- kunnan alueella den ja alueiden tonttitarjontaa, erityispiirteiden mutta tarjonta ei huomioiminen sijoitu haluttavimkaavoituksessa. mille alueille. Kunnan väkiluku on kasvanut syntyvyyden johdosta, mutta kuntaan sisään muutto on negatiivinen. Lainsäädännön Hyvä, ylemmissä seuranta, kouluoikeusasteissa tus, huolellisuus ja maankäytön tarkkuus. suunnittelusta ja ohjaamisesta tehdyt päätökset ovat säilyneet voimassa. 77 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kaavoitus- ja suunnittelutoimen talous toteutui kokonaisuudessaan talousarviossa esitetyllä tavalla. Kehittämiskorvauksista tuloutui 31% budjetoitua suuremmat tulot, koska maankäyttösopimuskumppaneiden tonttikauppa sujui ennustettua paremmin. Toimintamenot ylittivät budjetin 6,3%, koska mm. kaavoitus- ja suunnittelutoimen käyttämien suunnitteluohjelmistojen päivitykset tuli suorittaa käyttöjärjestelmän muutosten vuoksi. Yleisesti noudatettiin tiukkaa talouskuria. Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen (suoritetiedot) Nimike Asemakaavat ha/vuosi Yleiskaavat ha/vuosi Raakamaan hankinta kaupat ha/vuosi Kaavoitus- ja maankäyttösopimukset kpl/vuosi Poikkeamislausunnot (kpl) Poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisut (kpl) TA 2014 40 1500 40 3 TP 2014 87 1325 32 3 7 29 Henkilökunnan määrä 31.12.2014 4 Tehtäväelue Kunnallistekniikan suunnittelu Kunnallistekninen suunnittelu on vuoden 2014 alusta siirretty teknisen osaston alaisuuteen (suunnitteluinsinööri). Vuoden 2014 aikana maankäyttöosaston organisaatiota on uudistettu ja työtehtäviä järjestelty uudelleen. Vuoden 2015 alusta organisaatio on toiminut uuden kustannuspaikkajaon ja tehtävien mukaisesti. Kunnallistekniikan suunnittelun toiminnallinen arvio on teknisen osaston toimintakertomuksen kohdassa tekninen hallinto ja suunnittelu. Vuonna 2014 kustannuspaikalle kirjattiin kartoittajan palkkakustannukset ja joitakin suunnittelukustannuksia. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kunnallistekniikan suunnittelun tilinpäätöksen luvut eivät ole vertailukelpoisia edellä mainitun muuttuneen tilanteen vuoksi. Tuotot toteutuivat lähes kaksinkertaisina (187%) ja kulut olivat vajaa puolet (42%) talousarvioon verrattuna. 78 Tehtäväalue Kaavoitus- ja suunnittelutoimi, kiinteistöt Toiminta-ajatus Toimiva maaomaisuuden hallinta; tonttien myynti ja vuokraus rakentamiseen, maanvuokrien laskutus, maaomaisuuden isännöinti ja rakennuspaikkojen merkintä. TAVOITTEET Maaomaisuus hyvin hallinnassa Tonttien luovuttaminen rakentamiseen Hyvä rakennusten sijoittuminen kaava-alueilla MITTARIT Lainhuudot ja kiinnitykset, maanmittaustoimitukset, paikkatietojärjestelmät, asiakaspalautteet TAVOITETASO Turvattu maanomistus ja sen hallinta. TOIMENPITEET Tiivis yhteistyö maanmittaustoimiston kanssa. Paikkatietojärjestelmien ylläpito. TULOS Maanmittauslaitoksen ylläpitämä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri sekä kiinteistörekisteri ovat ajan tasalla. Kunnan maaomaisuusrekisteri on ajantasainen. Tonttien kysyntä ja Sujuva tonttien Tehokas markkiRakentamisen siihen vastaaminen. luovutus ja raken- nointi. Ennakkotie- mahdollisuudet ja tamisen edistädottaminen tulevis- yhdyskuntakehitys minen. ta alueista. Tonton turvattu. Oikea tien luovuttaminen hintataso. Tyytykäyvällä hinnalla väiset asiakkaat. nostamatta yleistä hintatasoa. Luovutusehdot ja maanvuokralaskutus kunnossa. Toimiva ympäristö ja Rakennukset Rakennusten paik- Toimivat ratkaisut rakennukset, asiasoveltuvat hyvin kojen merkintä ja ja tyytyväiset asikaspalautteet kunnallistekniikkorkeusaseman akkaat kaan ja ympäris- antaminen töön Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Rakennuspaikkojen talousarvion mukaiset myynti- ja vuokratulot ylittivät budjetoidun. Lukumääräisesti rakennuspaikkojen luovutus noudatteli normaalia määrää, mutta tulojen kasvuun vaikutti omarantaisten rakennuspaikkojen myynti. Kulut toteutuivat talousarvion mukaisesti. Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen (suoritetiedot) Nimike Tonttikaupat ja maanvuokrasopimukset (kpl) TA 2014 40 TP 2014 30 Maanvuokrien laskutukset (kpl) 300 282 Lainhuudot (kpl) 5 6 Panttaukset / kiinnitykset (kpl) 2 0 79 Maanmittaustoimituksien maastotyöt (kpl) 50 39 Merkityt rakennuspaikat (kaava-alue + haja-asutus) (kpl) 75 145 (108 + 37) Henkilökunnan määrä 31.12.2014 1.67 Tehtäväalue Kaavoitus- ja suunnittelutoimi, Metsätilat Toiminta-ajatus Hyvin hoidetut ja taloudellisesti tuottavat metsät. Kuntalaisten virkistyskäyttömahdollisuus. TAVOITTEET Taloudellinen tuottavuus Metsän hoitotyöt Virkistyskäytön lisääminen MITTARIT Nettotuotto TAVOITETASO Talousarvio, metsäsuunnitelma TOIMENPITEET Metsäsuunnitelman mukaiset hakkuut ja hoitotyöt. Ei hakata liikaa. Metsäsuunnitelma. Monikäyttöiset Säännöllinen inLuontoarvojen metsät vestointi metsänhuomioiminen hakhoitotöihin ja metkuissa ja hoitosäsuunnitelman työssä. mukaiset hoitotyöt. VirkistyskäyttöJokamiehenoiUlkoilumahdollimäärät, asiakaspa- keuksien turvaami- suuksien edistämilautteet nen. Hyvin hoidetut nen metsät. TULOS Hyväkuntoiset, viihtyisät ja taloudellisesti tuottoisat metsät Paras mahdollinen tasainen tuotto Viihtyisä ympäristö, monimuotoiset metsät Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Taloudelliset tuottotavoitteet täyttyivät ennakoitua paremmin, mutta samalla se aiheutti mittavia investointitarpeita seuraaville vuosille. Edellisen vuoden suuret hakkuumäärät kasvattivat metsänhoitokuluja. Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen (suoritetiedot) Nimike Hakkuut m³ TA 2014 TP 2014 7 500 22 802 Hoitotyöt (kustannukset) - hakkuista aiheutuvat € 8 500 7 700 - muut metsänhoitotyöt € 15 000 18 600 14 5 Istutukset ha Henkilökunnan määrä 31.12. = 0,33 80 Tehtäväalue Ympäristönsuojelu Toiminta-ajatus Valvoa ja edistää ympäristönsuojelua kunnan alueella siten kuin ympäristönsuojelulaki ja sen nojalla annetut muut säädökset ja määräykset kunnan ympäristönsuojelunviranomaiselta edellyttävät. Tavoitteena on kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja erilaisia toimintamahdollisuuksia tarjoava elinympäristö. TAVOITTEET Ympäristönsuojeluja maa-aineslain mukaisten lupien ja ilmoitusten käsittely TAVOITETASO 6-8 ympäristölupaa/a 6-8 meluilmoitusta/a noin 10 patterointiilmoitusta/a Ympäristölainsäädännön alaan kuuluvien valitusten, ilmoitusten ja riitaasioiden käsittely MITTARIT Käsiteltyjen lupien ja ilmoitusten määrä, myönnettyjen lupien valvonta, lausunnot ylemmille oikeusasteille ympäristöluvista tehtyihin valituksiin Vastaanotettujen toimeksiantojen määrä vs. loppuun käsiteltyjen tapausten määrä Vesistörakentamisen neuvonta Asiaa koskevien kyselyjen määrä Asiakkaiden ohjaaminen oikealle viranomaiselle TOIMENPITEET Huolellinen ja ripeä lupa- ja ilmoituskäsittely Lupien valvonta Tarkastukset TULOS 5 ympäristölupaa, 9 maa-aineslupaa 4 meluilmoitusta Siistimis- ja muut toimenpidekehotukset ja niiden noudattamisen valvonta Siistimiskehotuksia 17 Neuvonnan antaminen toimenpiteisiin, jotka eivät vaadi ilmoitusta, ohjaaminen ELYkeskukseen tai AVI:iin Kiinteistöjen liittäLiittymisvelvollisten Liittymisvelvoitteen Neuvonta ja ohminen vesihuoltoon kiinteistöjen lkm toteutumisen seujaus. Vapautushavesihuoltolaitosten n. 70 vapautusha- ranta kemusten käsittely toiminta-alueella kemuksia tullut ja uudet kehotuknoin 15 set yhteistyössä vesi- ja viemärilaitosten kanssa HajaHajaUusien jäteveden- Kyselyihin vasasutusalueiden asutusalueiden käsittelytaaminen, neuvonkiinteistökohtainen asukkaiden tietävaatimusten tunne- ta, vaatimuksista jätevesineuvonta mys jätevesien tuksi tekeminen tiedottaminen käsittelyvaatimuksista Metsäojitus- ja Lausuntopyyntöjen noin 5 lausuntoSuojelualueiden ja metsätielausunnot ripeä ja huolellinen pyyntöä/a suojeltujen kohteikäsittely den huomioiminen lausunnoissa Rakennus/toimen- Joustava yhteistyö Suullisia lausuntoja Kunnan ympärispidehakemuksiin rakennusvalvonnoin 80/a tönsuojelumääannetut suulliset nan kanssa, lauräysten soveltamilausunnot suntojen johdonnen jätevesijärjes- 15 patterointiilmoitusta 20 neuvontapuhelua/ asiakaskäyntiä Päätöksiä tehty 5. Vesihuoltolain muutoksesta johtuen tilanne liittämisvelvollisuuden osalta epäselvä. Neuvontapuheluita / asiakaskäyntejä noin 150 1 lausunto Suullisia lausuntoja noin 50 81 mukaisuus MARA-asetuksen soveltaminen pienimuotoisissa kohteissa Jätettyjen ilmoitusten ja annettujen lausuntojen määrä telmien toteutuksessa noin 10 ilmoitusta/a Ilmoitusten käsitte- Annettu vain suully ja lausunnon lista neuvontaa. antaminen Yhteistyö ELY:n ja Yhteisten neuvotte- noin 10 neuvotteAVI:n kanssa lupa- lujen ja valvontalua/valvontakäyntiä ja valvontakäyntien määrä /a asioissa (mm. PILA-maat, valitusasiat, AVI:n Laukaan kuntaa koskevat ymp.luvat) Joustava yhteistyö ja sujuva tiedonsiirto ELY:n ja AVI:n kanssa Yhteistyö ELY:n kanssa vaikeaa. ELY:n lausuntojen aikataulut eivät pidä, ja ohjaus epäjohdonmukaista, vaikeuttaen kunnan lupapäätösten valmistelua. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Toiminnan tuotot jäivät alle arvoidun koska lupamaksutuotot jäivät alle arvoidun. Vaikka lupapäätöksiä tehtiin lähes arvioidusti, osa lähti valituskierrokselle, joten lupamaksutulot jäivät saamatta. Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen (suoritetiedot) Nimike Lautakunnan ympäristönsuojelupykälät / ympäristöluvat (kpl) Meluilmoitukset / lantapatteri-ilmoitukset / jäteastioiden tyhjennysvälipidennykset / maastoliikennelain luvat (kpl) Lupien ja ilmoitusten valvontakäynnit / valitukset / valvontatarkastukset (kpl) Lausunnot / neuvottelut(kpl) Jätevesineuvonta ja asiakaskäynnit / haja-asutusalueen jätevesiselvitysten käsittely / tiedotteet (kpl) Vesirakentamisen ja kunnostusten neuvonta / ilmoitukset vesirakennustyöstä (kpl) Maa-ainesluvat (kpl) TA 2014 33 / 6 7 / 13 /10 TP 2014 39 / 5 4 / 15 / 15 15 / 18 / 33 33 / 21 / 8 55 / 30 41 / 45 150 / 3 / 1 150 / 2 / 5 20 / 0 20 / 0 9 Henkilökunnan määrä 31.12. Ympäristötoimenjohtaja, Ympäristönsuojelusihteeri 1, Ympäristösuunnittelija 1, Toimistosihteeri 0,25 82 Toimielin YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA Tehtäväalue Ympäristöterveydenhuolto Toiminta-ajatus Ympäristöterveydenhuolto on Laukaa-Konnevesi-Äänekoski alueen kunnallinen eläinlääkintä-, eläinsuojelu-, eläintautien vastustamis-, elintarvike-, kuluttajaturvallisuus- ja terveysvalvontaviranomainen. Tehtävänä on ihmisten ja eläinten terveyden, hyvinvoinnin ja elinympäristön turvaaminen. Toiminta kohdistuu elintarvikkeiden, talous- ja uimaveden, tupakan, sekä kuluttajapalveluiden välityksellä ihmisten terveyttä uhkaavien vaaratekijöiden poistamiseen/vähentämiseen, sekä eläinten terveyden- ja sairaanhoitoon ja eläintenpidon lainmukaisuuden valvontaan. TAVOITTEET Elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka-, ja kuluttajaturvallisuuslakien ja riskinarvioinnin perusteella suoritettava tehokas valvonta, ohjaus ja neuvonta. MITTARIT Valvontasuunnitelmien mukaiset tarkastukset ja raportit. Asiakasvalitukset. Elintarvike-, ja vesivälitteisten epidemioiden määrä. Hoidetaan toimintaalueen suur- ja pieneläimet. Osallistutaan alueella järjestettyyn suureläinpäivystysyhteistyöhön. Eläinsuojelutapaukset ratkaistaan pikaisesti. Asiakasvalitukset. Käsitellyt eläinsuojeluilmoitukset. Laitosvalvonnassa toteutetaan suunnitelmien mukaiset tarkastukset. Suunnitelmien ja sopimuksen mukaiset tarkastusmäärät. TAVOITETASO Keskusvirastojen (Evira, Valvira, Tukes) ohjeistuksen ja ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen riskinarviointiin perustuen koko yhteistoimintaalueella. Epidemioiden vähentäminen. Onnistuneet hoitotoimenpiteet. Nopea reagointi eläinsuojeluilmoituksiin. Eläinsuojelulain rikkomusten vähentäminen. TOIMENPITEET Suunnitelmien mukaiset tarkastukset ja näytteenotot, ilmoitusten käsittelyt ja kohteiden hyväksymismenettelyt sekä valitustapausten selvittäminen. Epidemioiden syiden selvittäminen. TULOS Omien henkilöresurssien mukaan mitoitetut toimenpidemäärät saavutettiin melko hyvin. Elintarvikenäyteissä jäätiin tavoitteesta. Toiminnan kustannukset pysyivät talousarvion mukaisina. Eläinten ammattitaitoinen hoito ja lääkintä. Eläinsuojelulain mukaiset tarkastukset yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Hoito toteutui hyvin, perusteettomia reklamaatioita 2. Eläinsuojeluilmoitukset tutkittiin ja hoidettiin asianmukaisesti. Eviran ohjeistuksen ja tehdyn valvontasopimuksen mukaisten tarkastusten toteutuminen. Tarkastukset, raportointi. Toteutui suunnitelman mukaisesti. 83 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Toimintakulut toteutui yli arvioidun (104,5 %). Suurimmat ylitykset tulivat päivystävien eläinlääkäreiden matkasubventiokorvauksiin, ja eläkekuluihin. Subventioiden kasvu johtuu nykyisen maakunnallisen päivystysalueen maantieteellisestä laajuudesta, josta syystä päivystysmatkat ovat pitkiä. Eläkemenojen ylityksen suurin syy on se, että eläinlääkäreiden praktiikkatuloja ei oltu huomioitu talousarviossa. Toimintatuotot toteutuivat myös yli arvioidun (116,3 %). Merkittävimmät tulon ylitykset olivat valtion korvaaman eläinsuojeluvalvonnan lisääntyminen ja palvelujen myynnin lisäys. Kokonaisuutena talousarvio toteutui ylijäämäisenä (96,3 %). Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen (suoritetiedot) Nimike Valvontaeläinlääkäri (kpl): -eläinsuojelutapaukset -eläintauti TA 2014 TP 2014 63 19 Kunnaneläinlääkärit (kpl): -sairaskäynnit -sairaskäynnit/päivystys -terveydenhuoltokäynnit -pieneläin vastaanotto 431 102 29 1756 Tarkastukset (kpl): -elintarvikevalvonta - terveydensuojeluvalvonta -kuluttajaturvallisuusvalvonta -tupakkavalvonta 300 370 40 50 269 340 52 41 Näytteenotto (kpl): -elintarvike -talousvesi -uimavesi -muut TSL:n mukaiset 400 200 340 150 212 198 300 133 Henkilökunnan määrä 31.12. Ympäristötoimenjohtaja, terveystarkastajat 5, kunnaneläinlääkärit 3, toimistosihteeri 0,75. Lisäksi määräaikainen eläintenhoitaja osin työllistämistuella. 84 Toimielin TEKNINEN LAUTAKUNTA Tehtäväalue Tekninen hallinto ja suunnittelu Toiminta-ajatus Tekninen hallinto ja suunnittelu tuottaa tukipalveluna hallinto-, toimisto- ja suunnittelupalvelut osaston eri yksiköille sekä palvelee kuntalaisia ja asiakkaita toimialaansa kuuluvissa asioissa. Joukkoliikennepalvelut toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän kaupunkiseudun kuntien kanssa siten, että julkinen liikenne on houkutteleva vaihtoehto yksityisautoilulle niin työmatka- kuin vapaa-ajan liikenteessä. Joukkoliikenteen ulkopuolelle jäävillä alueilla kunta järjestää asiointi- ja kuljetuspalveluja eri hallintokuntien yhteistyönä. Kunnallistekniikan suunnittelun tehtävänä on laatia tarvittavat kunnallistekniikan rakentamiseen liittyvät suunnitelmat ja kustannusarviot teknisesti / taloudellisesti edullisimmalla tavalla. Kunnallistekniikan suunnittelun tehtävät siirtyivät v. 2014 alusta maankäyttöosastolta tekniselle osastolle. Suunnittelussa tarvittavat maastomittaukset, pohjatutkimukset yms. säilyivät maankäyttöosastolla. Tarvittavat mittaus- ja tutkimustyöt tilataan maankäyttöosastolta ja kulut katetaan kyseisen vuoden investointikohteista. TAVOITTEET Hyvä hallinto ja ajantasainen laskutus sekä toimivat sisäiset tukipalvelut MITTARIT Oikaisuvaatimusten määrä Korjauslaskujen määrä Tulokertymän ajantasaisuus Tukipalvelujen taso ja nopeus Asiakaspalaute TAVOITETASO Lainmukainen, virheetön ja sujuva päätöksenteko ja toimeenpano Toimiva tiedottaminen internetissä sekä viivytyksetön vastauskäytäntö kuntalaisten sähköpostitse tuleviin tietopyyntöihin Laskutuksen virheettömyys ja nopeus Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden lisääminen Joukkoliikenteen käyttäjien ja tehtyjen matkojen määrä. Kulkutapaosuuden kasvattaminen 5 prosentista 7 prosenttiin. TOIMENPITEET Henkilöstön asiantuntemusta ylläpitävä ja lisäävä koulutus Joustavat tehtäväjärjestelyt ja toimiva sijaistus henkilöresurssit huomioiden Yhteistyö, ideointi ja tehtävien toteutumisen seurantapalaverit yhdessä osaston eri yksiköiden kanssa TULOS Oikaisuvaatimusta ei tehty lautakunnan päätöksistä. Yksi hankintaoikaisu on markkinaoikeuden tutkittavana. Kuntalaisilta on saatu myönteistä palautetta kuntalaisten tietopyyntöihin vastaamisesta. Laskutus on suoritettu ajantasaisesti ilman merkittäviä laskutusvirheitä. Kilpailutettu joukSeutulipun käyttö koliikenne alkaa vähentynyt, kulkuvuonna 2014. Lau- tapaosuutta ei ole kaan liikenteessä saatu nostettua. voimassa vanhat Kilpailutettu liikensopimukset vuone alkoi 1.7. Lauteen 2018. Liiken- kaan suunnan sone sopeutettava pimusten yhdenkilpailutettuun liimukaistamisesta kenteeseen. muun kaupunkiseudun liikenteen kanssa aloitettu neuvottelut. 85 Eri hallintokuntien Kustannussäästöt henkilökuljetusten Matkustajien ja yhteensovittaminen matkojen määrä Eri hallintokuntien kuljetusten yhdistäminen mahdollisuuksien mukaan Kuljetusten kilpailutusta varten kartoitetaan eri hallintokuntien kuljetustarpeet. Kaupunkiseudulla vireillä kyydinvälityspalveluhanke Talousarvion mukaisten kunnallistekniikan rakennuskohteiden suunnitelmien ja kustannusarvioiden laatiminen työohjelmien mukaisessa aikataulussa Aikataulullisesti, teknisesti ja taloudellisesti laaditut suunnitelmat, kunnallistekniikan toimivuuden ja ympäristöntilan parantaminen Suunnittelukohteiden oikea ajoitus Kunnallistekniikan rakentaminen vahvistetun työohjelman mukaisessa aikataulussa. Asiointiliikenteen reittejä yhdistetty ja supistettu. Eri hallintokuntien kuljetusten yhdistäminen ei aikataulusyistä ole onnistunut. Kyydinvälityspalveluhanke ei toteutunut. Työkohteet ovat toteutuneet työohjelman mukaisessa aikataulussa. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Teknisen hallinnon ja suunnittelun (sis. teknisen lautakunnan ja toimiston lisäksi asuntotoimen, kunnallistekniikan suunnittelun sekä joukkoliikenteen) kokonaismenojen toteutuma oli 87,5 prosenttia eli 114.829 euroa alle talousarvion. Toimintatuottojen toteutuma oli 82,8 prosenttia eli 15.461 euroa alle talousarvio. Menomäärärahojen alittuminen johtuu siitä, että vesihuolto-osuuskunnille vuodelle 2014 varattuja avustusmäärärahoja jäi käyttämättä 12.200 euroa ja aikaisempien vuosien avustuksia palautui 21.558 euroa sekä tuloutettiin varattuja avustuksia 54.280 euroa, koska hankkeita ei toteutettu alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Joukkoliikenteen kokonaismenojen toteuma oli 89,7 prosenttia eli 42.061 euroa alle talousarvion. Menomäärärahojen alittuminen johtuu pääosin seutulipun ennakoitua pienemmästä käytöstä, minkä vuoksi myös joukkoliikenteen valtionavut jäivät 82,2 prosenttiin eli 16.000 euroa alle talousarvion. Kunnallistekniikan suunnittelun menojen toteutuma oli 132,9 prosenttia eli 13.205 euroa yli talousarvion. Ylitys johtuu huhtikuussa 2014 tehdystä budjettimuutoksesta, jossa henkilöstömenoja karsittiin 34.500 euroa. Ajatuksena oli kattaa pääosa suunnitteluinsinöörin henkilöstökuluja kunnallistekniikan rakentamisen investointikohteista, joka ei täysin toteutunut. Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen (suoritetiedot) Nimike Teknisen lautakunnan kokousten määrä, (kpl) - käsiteltyjen pykälien määrä - valituksella kumotut päätökset TA 2014 11 150 0 TP 2014 12 148 0 Henkilöstön koulutuspäivät, (päivää) 22 29 Seutulipun myynti laukaalaisille, kpl Seutulipulla tehdyt matkat, kpl 2300 90000 2050 81328 86 Valtionavustus seutulipun kustannuksista, % Kunnan subventio seutulipulla tehtyä matkaa kohti, euroa Monipalveluliikenteessä tehdyt matkat, kpl Lievestuore – Laukaa -linjalla tehdyt matkat 40 48 1,0 2600 4000 0,64 2789 5388 Laadittu vesihuoltosuunnitelmia, km Laadittu katusuunnitelmia, km Laadittu vesihuollon yleissuunnitelmia, km 5 3 50 3,6 1,3 0 Henkilökunnan määrä 31.12. Tehtäväalue 9 kokoaikaista Laukaan Vuokrakodit Oy Toiminta-ajatus Laukaan Vuokrakodit Oy:n tehtävänä on vastata kasvavan kunnan vuokra-asuntokysyntään taloudellisesti, tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Yhtiön talous on terve yhtiön oman perustehtävän hoitamiseksi. Yhtiö vastaa omasta taloudestaan ilman ulkopuolelta asetettuja velvoitteita. Asukasviihtyvyyttä ylläpidetään jatkuvan korjauksen periaatteella ja peruskorjaustoiminnalla. Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota energiatehokkuuteen kunnan hyväksymän strategian mukaisesti. TAVOITTEET Yhtiön talous kunnossa Uusien vuokraasuntojen rakentaminen Asumisviihtyvyyden lisääminen MITTARIT Käyttöaste Tyhjien asuntojen määrä TAVOITETASO Käyttöaste vähintään 96 % Tyhjien asuntojen (6 kk) määrä alle 7 kpl Luottotappiot alle 0,5 % yhtiön vuokratuotoista TOIMENPITEET Asuntojen jatkuva kunnossapito, jolla asunnot pidetään houkuttelevina. Nykyisen vuokraasuntokannan inventointi. Kohtuullinen vuokrataso. Tehokas perintä. TULOS Perheasuntoja jatkuvasti tyhjänä Siitä huolimatta yhtiön talous on Luottotappioiden kohtuullisessa määrä kunnossa. Vuokria ei korotettu vuodelle 2015. Peruskorjausohjelmaa jatketaan 2015. Asuntojen kysyntä Vähäisen kysynLuovutaan tulevai- Liisanpolku 2:n alueittain ja huonän kohteista luosuudessa kohteis- purkaminen ja uuneistotyypeittäin puminen ja uusien ta, joilla vähäinen den vuokratalon tarkasteltuna vuokra-asuntojen kysyntä sekä koh- rakentaminen tilalle rakentaminen tilalle teista, joissa ei toteutunut. Kohomakustannuskus- de ei saanut purkutannusperiaate ei lupaa. toteudu. Asunnon vaihtajien Asunnon vaihtajien Pidetään asunnot Peruskorjausohjelmäärä määrän vähentähyvässä kunnosmaa jatketaan seuPeruskorjattujen minen sa, peruskorjaus- raavaksi Lievesasuntojen määrä toiminta. tuoreella Petäjätie Asukkailta saatu Tyytyväiset asukVälitön puuttumi2-4 ja Honkatie 2-4 palaute: häiriöt, kaat nen järjestyshäiri- taloissa. PTSasunnon kunto, öihin. katselmuksia tehty ympäristön siisteys Tuetaan asukkai- kahdeksassa kohtden omaehtoista teessa. toimintaa ympäris- Asukaskysely yhtitön parantamiseksi ön asukkaille toteuja yhteistoiminnan tetaan 2015. lisäämiseksi. 87 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Yhtiön taloudellinen tilanne on hyvä, vaikka tyhjien asuntojen määrä onkin viimeisen vuoden aikana kasvanut ja käyttöaste laskenut 95 prosenttiin. Uusia rakennus- tai peruskorjaushankkeita ei vuoden 2014 aikana ole toteutettu, minkä johdosta yhtiön lainamäärä on vuoden aikana laskenut noin 1,6 miljoonalla eurolla. Valtiokonttorin myöntämät lainat konvertoitiin 10 miljoonan euron suuruisella kunnan antolainalla. Järjestely vakauttaa yhtiön taloutta tuomalla korkohyötyä ja hillitsemällä vuokrien korotuspaineita. Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen (suoritetiedot) Nimike TA 2014 TP 2014 Käyttöaste, % Luottotappioiden määrä Tyhjät asunnot / 6 kk Peruskorjatut / valmistuneet asunnot kpl Uudet vuokra-asunnot Lainamäärä e/asm2 Asukasvaihtuvuus, % 96,5 0,20 8 25 0 750 32 95,2 0,45 12 0 0 704 28 Henkilökunnan määrä 31.12. Ei omaa henkilökuntaa Tehtäväalue Tilapalvelu Toiminta-ajatus Tilapalvelu tuottaa, ylläpitää ja vuokraa kunnan eri hallintokuntien ja ulkopuolisten palvelun tuottajien käyttöön tiloja, jotka ovat elinkaarikustannukset optimoiden tarkoituksenmukaisia, rakentamismääräykset täyttäviä, turvallisia sekä muuntojoustavia ja monikäyttöisiä. Ylläpitoon sisältyvät kiinteistönhoito ja huolto, kunnossapito sekä pienimuotoiset toiminnalliset muutostyöt. Tilapalvelun rakennuttamis- ja suunnittelupalvelut tuottavat toimitiloja käyttäjähallintokunnille toiminnallisten ja teknisten vaatimusten mukaisesti tehokkaasti ja taloudellisesti. Tilapalvelu pyrkii edistämään toimitilojen käytön tehokkuutta. TAVOITTEET Toimitilojen tehokas käyttö MITTARIT Laukaan kunnan asukkaiden määrä suhteessa toimitilojen määrään (kem2 /asukas). TAVOITETASO Tilojen käytön tehostaminen, siten että asukasluvun lisääntyminen ei suoraan vaikuta toimitilojen määrään. Asiakkaiden määrä suhteessa palvelutilojen määrään (kem2 /asiakas) Kustannusteho- Investointikustankas ja laadukas nukset rakentaminen ja (€/kem2) ennakoiva ylläpi- Rakentamisen kustannukset eivät ylitä valtakunnallisia keskimääräisiä raken- TOIMENPITEET Luovutaan tarpeettomista tiloista. Tehostetaan tilojen käyttöä suosimalla muuntojoustavuutta ja monikäyttöisyyttä. Pyritään tuottamaan tilojen käytön tehokkuutta edistävää tietoa ja innovaatioita. TULOS Toimitilojen määrä oli 4,34 kem2/asukas ja asiakkaiden määrä suhteessa palvelutilojen määrään 15 kem2 /asiakas. Tarpeettomista kiinteistöistä luopumista jatkettiin. Kesänviettopaikat myytiin. Suunnittelun ohjaus, Kirkonkylän kouelinkaarikustannuksil- lun ja keskuspäitaan edulliset valinväkodin toteutunat, rakentamisen neet kustannuk- 88 to. Ylläpitokustannukset (€/ htm2 ) Energiakulutus lämpö ja sähkö (kWh / Rm3) vesi (m3/ Rm3) nuskustannuksia. Elinkaarikustannusten optimointi. kilpailuttamisen oikea sen olivat 2480 aikaisuus ja laadun- euroa/kem2 varmistusmenettely Ylläpitokustannukset olivat 7,02 euroa/htm2 Energiatehokkuusso- Energiatehokkuuspimuksen mukaiset toimet, käyttäjien Energiakulutukset tavoitteet ominaisku- opastus ja kiinteisolivat; lutusten hallinnassa tönhoitajien koulutus L 43,9 kWh/Rm3 S 15,4 kWh/Rm3 V 0,0868 m3/Rm3 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Tilapalvelun vuosi 2014 oli edellisten vuosien tapaan kiireinen. Toimintavuotena toteutettiin suunnitelmien mukaan suuri määrä sisäilman laatua parantavia korjauksia. Tilapalvelun käyttötalousmenot ylittyivät noin 137.000 euroa ja vastaavasti tulot ylittyivät 168.000 euroa. Tilikauden netto oli + 31.000 euroa ja toimintakate 1.209.959 euroa. Toimintakatteella pystyttiin kattamaan 60 prosenttisesti suunnitelmien mukaiset poistot. Kiinteistöhoidon omavalmius havaita sisäilmaongelmien aiheuttajia parani merkittävästi koulutusten ja laitehankintojen kautta. Kiinteistötarkastuksia jatkettiin ja havaittuja ongelmia korjattiin kunnossapidon määrärahoista sisäilmavaikutukset huomioiden. Kiinteistönhoidon kustannukset toteutuivat kokonaisuutena suunnitelmien mukaisesti huomioiden ulkoalueiden hoito, energia, jätehuolto ja puhtauspalvelut. Kiinteistönhoidolle kohdennettu määrärahavaraus ylittyi kuitenkin + 177.000 euroa, johtuen pääosin kunnossapidollisten toimenpiteiden (laiteuudistukset yms.) kirjauksista. Energiaan ja ulkoalueiden hoitoon varatut määrärahat vastaavasti alittuivat keskimääräistä lämpimämmän ja vähälumisen talven takia. Perusteellisemmat laitehuollot saatettiin loppuun. Laitehuoltojen yhteydessä päivitettiin huoltokirjan laitteistotietoja. Kunnossapidon määrärahat kohdennettiin ensisijaisesti sisäilmaa ja turvallisuutta parantaviin korjauksiin ja toissijaisesti energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin. Toimintavuoden aikana kunnossapito kuormittui kiinteistökierroksilla havaituista korjaustarpeista. Suurimpia kunnossapito kohteita olivat Sydän-Laukaan, Vehniän, Vihtavuoren ja Tervamäen koulut sekä Kuntala. Kohteiden kokonaislukumäärä oli noin 50. Kirkonkylän vanha hammashoitola purettiin. Kunnossapidon määrärahoista toteutettiin neljä energiatehokkuus -projektia, joista saatavat mahdolliset energiaavustukset tuloutuvat vuodelle 2015. Kunnossapidon määrärahat ylittyivät noin 150.000 euroa. Talonrakennusinvestointeihin varattiin noin 12,4 miljoonaa euroa. Budjetoidut määrärahat alittuivat noin 650.000 euroa, johtuen Kirkonkylän koululle saaduista valtionavustuksista. Loppuvuodesta toteutettiin määrärahojen siirrot kustannusten ylitysten ja alitusten tasaamiseksi. Talonrakennusinvestoinneista valmistui Laukaan kirkonkylän koulun ja keskuspäiväkodin 1. vaihe (3,94 miljoonaa euroa). Muita suurempia investointikohteita olivat Tiituspohjan koulu (3,19 miljoonaa euroa), uusi paloasema (2,3 miljoonaan euroa), kehitysvammaisten palveluasumisen autetun asumisen yksikkö (0,85 miljoonaa euroa) sekä Lievestuoreen terveysaseman perusparannus (0,7 miljoonaa euroa). Leppäveden liikuntahalliin (0,5 miljoonaa euroa) kohdistuneet toimenpiteet sisältyivät suunnitelmien mukaan Tiituspohjan koulun urakkaan eikä kohteelle ollut erikseen varattua määrärahaa. Muita pienempiä investointi kohteita oli 13. Tilapalvelun tiedot on esitelty tarkemmin toimintakertomuksessa 2014. 89 Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen (suoritetiedot) Nimike Asuinrakennukset, m² Myymälä, majoitus ja ravitsemus, m² Hoitoalan rakennukset, m² Hallintorakennukset, m² Kokoontumisrakennukset, m² Opetusrakennukset, m² Teollisuusrakennukset, m² Muut rakennukset, m² Vuokralle otetut, m² Vuokralle annetut, m² TA 2014 925 1097 14229 4041 8397 37878 3132 2255 1969 7822 TP 2014 925 1097 13794 4041 8258 37096 3132 2255 1875 6738 Henkilökunnan määrä 31.12.2014 oli 22 henkeä. Tehtäväalue Vesihuoltolaitos Toiminta-ajatus Laitos toimittaa asiakkailleen hyvää talousvettä ja huolehtii asiakkaiden viemärivesien poisjohtamisesta ja käsittelystä. Hyvä palvelutaso tuotetaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla, liiketaloudellisesti kannattavasti ja kohtuullisin kustannuksin. Toiminta-ajatuksen mukaan laitosten ydintehtäviin kuuluvat strateginen johtaminen ja kehittäminen sekä asiakassuhteet ja palvelujen hinnoittelu. Toimintaajatuksen toteuttamiseksi ydintehtäviin kuuluvat myös vesihuoltoverkostojen pitkäaikainen hallinta, vedenhankinnasta ja -käsittelystä sekä jätevesien käsittelystä huolehtiminen. TAVOITTEET Talousveden laatu sos.ja terv.ministeriön asetuksen 461/2000 laatuvaatimusten ja suositusten mukaiset. Lievestuoreen jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset vähintään ympäristöluvan mukaiset. MITTARIT Asiakaspalautteet näytteenotot valvontatutkimusohjelman mukaan TAVOITETASO TOIMENPITEET Ei poikkeamia laatuvaatimuksissa eikä –suosituksissa Puhdistusvaatimukset ympäristöluvassa. Verkostojen sanee- Vuotovesien väraus vuotovesien hentäminen. vähentämiseksi. Viemäri- ja sadevesisaneerauksia vähintään 1 km vuodessa Hallittu kustannusrakenne Positiivinen Tilikauden tulos TULOS Verkostonäytteet asetusten mukaiset. Puhdistamon saneeraus uuden ympäristöluvan vaatimusten mukaiseksi. Puhdistusvaatimukset luvan mukaiset. Saneeraukset taajamittain järjestyksessä Lievestuore, Vihtavuori, kirkonkylä, Leppävesi. Verkostoja saneerattu. Saneeraus jatkuu vuonna 2015. Tulos positiivinen. 90 Vesilaitoksen kustannukset €/m3 enintään 0,40 €/m3 Viemärilaitoksen kustannukset €/m3 enintään 0,75 €/m3 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Toimintakate oli 1.162.080 euroa, joka oli 130.141 euroa muutettua talousarviota parempi. Budjetoiduista yhteistoimintaosuuksista on jäänyt käyttämättä 76.000 euroa; lähinnä Jyvässeudun puhdistamon käyttämättä jääneet varaukset, jotka toteutuvat pumpatun jätevesimäärän mukaisesti. Muun muassa viemäriavauksiin budjetoidusta summasta on jäänyt käyttämättä noin 26.000 euroa. Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen (suoritetiedot) Nimike Vesilaitoksen kustannukset €/ pumppaus m³ Viemärilaitoksen kustannukset € / jätevesimäärä m³ TA 2014 0,40 TP 2014 0,49 0,75 0,84 Henkilökunnan määrä 31.12. 6,5 Tehtäväalue Ruokapalvelut Toiminta-ajatus Laadukkaiden ja ravitsemuksellisesti täysipainoisten ruokapalvelujen tuottaminen taloudellisesti ja asiakaslähtöisesti huomioiden työntekijöiden hyvinvointi. TAVOITTEET Ruokapalvelujen tuottaminen taloudellisesti MITTARIT Suoritteita/työntekijä Euroa/ateriasuorite TAVOITETASO Toiminnan tulot kattavat käyttö- ja pääomamenot TOIMENPITEET Oikea hinnoittelu/ tuotteistaminen Laatu ja turvallisuus Asiakaspalautteet Omavalvonta Toiminnan suunnittelu Asiakkaat tyytyväisiä Omavalvontasuunnitelman toteuttaminen Hankintayhteistyö Osuus hankinnoista Hankitaan hinnaltaan edulliset ja laadukkaat elintarvikkeet Laadukkaat ja ravitsemuksellisesti oikeat raakaaineet. Valmistusprosessit ja ajoitus. Koulutus Noudatetaan omavalvontasuunnitelmaa. Yhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen Jyväskylän TULOS 25967suoritetta / henkilötyövuosi 2,58 euroa / suorite Tavoite toteutui. Tavoite toteutui. Kuivatuotteiden, säilykkeiden, pakasteiden sekä 91 keskittämällä hankintoja yhdessä Jyvässeudun hankintarenkaan tarjousten perusteella elintarviketyöryhmän sekä KL Kuntahankinnat Oy:n kanssa esikäsiteltyjen kasvisten ja juuresten sekä siivoustarvikkeiden osalta siirryttiin KLKuntahankinnat Oy:n sopimuksiin. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Toimintatuotot Alittuivat 47.500 euroa, koska arvioidut suoritteet eivät toteutuneet. Muun muassa terveyskeskuksen vuodeosaston ja päiväsairaanhoidon toiminnan muutokset sekä Aarrelaivan päiväkoti lopetti yhteistyön 1.7.2014. Toimintakulut Henkilöstömenot alittuivat 61.000 euroa, koska avoimia toimia on hoidettu määräaikaisesti, jolloin koulujen kesäloma-ajan palkkakustannukset ovat säästyneet. Aineet, tarvikkeet ja tavarat alittuivat 100.000 euroa sekä palvelujen ostot alittuivat 21.000 euroa. Toimintakulut alittuivat, koska suoritteet eivät toteutuneet arvioidun mukaisesti. Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 2.566.687 euroa, 98,2 prosenttia 2.356.071 euroa, 92,8 prosenttia 210.616 euroa, 284,1 prosenttia Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen (suoritetiedot) Nimike Ateriasuoritteet (kpl) TA 2014 TP 2014 954481 922615 Henkilökunnan määrä 31.12. 35,53 henkilötyövuotta Tehtäväalue Puhtauspalvelut Toiminta-ajatus Puhtauspalvelut tarjoaa keskitetyn siivoustoiminnan piiriin kuuluville kiinteistöille laadultaan riittävän ja tarkoituksenmukaisen puhtaustason sekä tarjoaa ammatillista apua ja ohjausta muille kunnan siivottaville kohteille / kiinteistöille. Puhtauspalvelut hoitaa koko kuntaa koskevat keskitetyt siivousvälineiden, aineiden ja –koneiden hankinnat TAVOITTEET Suunnitellusti ja taloudellisesti tuotetut siivouspalvelut MITTARIT Ylläpitokustannus ( € / m2 /kk ) TAVOITETASO Kustannusmuutokset korkeintaan kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin mukainen. TOIMENPITEET Siivouksen mitoitusten päivitys. Ostopalveluiden kilpailuttaminen. Palvelusopimusten päivitys. TULOS Mitoitusten päivitystä tehty tarpeen mukaan Ostopalvelut kilpailutettu 2013 92 Asiakastyytyväisyys Työkykyinen ja ammattitaitoinen henkilöstö. keskiarvo > 3 arSäännölliset asiavosteluasteikolla 1- kas- ja laadunseu5 rantapalaverit. Motivoitunut, amKehityskeskustelumattitaitoinen ja jen tuottama tieto. tehtävään sitoutuTyöterveyshuollon nut henkilöstö ja raportti. hyvä työilmapiiri. Työtyytyväisyysraportit. Henkilöstöraportti Palvelusopimuksia päivitetty 2012 Laatutarkastuksia tehty ja palavereja pidetty. Ostopalvelukohteiden käyttäjiltä pyydetty palautetta. Palaute pääosin hyvää Henkilöstön täyKehityskeskustelut dennyskoulutusta siirtyneet seuraatoteutetaan ja valle vuodelle hyödynnetään yh- Koulutusta tavateistyökumpparantoimittajilta ja neiden kautta. työterveydestä saatu Kehityskeskustelut Henkilöstöstrategia esitelty henkilöstölTYHY-toiminta. le Tyhy-toimintaa järjestetty yhdessä ruokahuollon kanssa Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Toimintatuotot alittuivat 1.247 euroa Ketorinteen ja Sararannan siivouksen loputtua kesken vuotta ja tuloja oli budjetoitu pitemmälle ajalle. Toimintakulujen osalta henkilöstömenot alittuivat 80.288 euroa, koska avoimia toimia on hoidettu määräaikaisesti, jolloin kesäajan palkkakustannuksissa on tullut säästöä ja koska siivouspäällikön palkka budjetoitiin virheellisesti kokonaan puhtauspalvelujen budjettiin. Puhtaanapito- ja pesulapalvelujen menot alittuivat 81.165 euroa muun muassa, koska budjettiin oli laskettu Koti-Kuuselan hinnan oikaisuvara, mutta hintaa ei sitten tarvinnutkaan korottaa, ja Kansanahon, Lohelan ja Parkonniemen perussiivoukset jäivät pois. Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/jäämä 1.452.795 euroa, 99,9 prosenttia 1.221.225 euroa, 88,8 prosenttia 231.570 euroa, 292,9 prosenttia Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen (suoritetiedot) Nimike TA 2014 TP 2014 Siivotut neliöt 53584 52652 Henkilökunnan määrä 31.12. 21,81 htv 93 4.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot muilta Muut rahoitustulot muilta Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Alkuperäinen Talousarviotalousarvio muutokset 11 392 202,00 4 328 493,00 2 433 669,00 7 890 501,00 39 042 555,00 56 800 578,00 5 154 062,00 8 147 964,00 6 335 970,00 -89 436 264,00 61 186 000,00 32 255 000,00 -56 200,00 80 000,00 75 000,00 125 400,00 Talousarviomuutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama 11 336 002,00 4 408 493,00 2 508 669,00 8 015 901,00 11 699 580,57 4 311 074,58 2 455 948,95 8 275 467,00 -363 578,57 97 418,42 52 720,05 -259 566,00 462 992,00 39 505 547,00 39 120 454,37 385 092,63 340 000,00 57 140 578,00 57 352 983,08 -212 405,08 0,00 5 154 062,00 4 942 252,20 211 809,80 184 000,00 8 331 964,00 7 999 141,04 332 822,96 0,00 6 335 970,00 6 361 320,70 -25 350,70 -762 792,00 -90 199 056,00 -89 034 080,29 -1 164 975,71 0,00 -20 600,00 61 186 000,00 32 234 400,00 61 025 803,55 32 394 132,00 160 196,45 -159 732,00 10 000,00 120 000,00 650 000,00 1 362 000,00 246 000,00 -106 000,00 250 000,00 0,00 4 168 736,00 804 608,00 130 000,00 2 012 000,00 140 000,00 250 000,00 4 973 344,00 149 153,56 -19 153,56 1 901 890,78 110 109,22 119 247,34 20 752,66 257 606,82 -7 606,82 6 060 045,44 -1 086 701,44 4 433 173,00 296 800,00 4 729 973,00 4 544 520,39 -264 437,00 507 808,00 243 371,00 185 452,61 1 515 525,05 -1 272 154,05 94 VEROTULOT 2014 Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Yhteensä VEROTULOT 2001-2014 Verovuosi 2001 Verovuosi 2002 Verovuosi 2003 Verovuosi 2004 Verovuosi 2005 Verovuosi 2006 Verovuosi 2007 Verovuosi 2008 Verovuosi 2009 Verovuosi 2010 Verovuosi 2011 Verovuosi 2012 Verovuosi 2013 Verovuosi 2014 Alkuperäinen Talousarviotalousarvio muutokset 55 220 000,00 0,00 1 945 000,00 0,00 4 021 000,00 0,00 61 186 000,00 0,00 Tulovero% 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 20,00 20,25 20,50 20,50 Verotettava tulo 30 328 236,15 31 489 878,14 32 556 270,27 33 440 077,57 34 657 446,76 37 279 755,83 40 697 058,13 43 360 227,55 44 683 835,00 45 801 797,00 49 242 354,00 51 572 921,00 54 242 528,00 KIINTEISTÖVEROPROSENTIT 2014 Yleinen kiinteistövero Vakituiset asuinrakennukset Muut asuinrakennukset Rakentamaton rakennuspaikka Voimalaitokset VALTIONOSUUDET 2014 Peruspalvelujen valtionosuus Verotuloihin perustuva tasaus Järjestelmämuutostasaus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Yhteensä Muutettu talousarvio 55 220 000,00 1 945 000,00 4 021 000,00 61 186 000,00 Toteutuma Poikkeama 54 941 588,46 278 411,54 2 039 856,62 -94 856,62 4 044 358,47 -23 358,47 61 025 803,55 160 196,45 Muutos % 3,83 3,39 2,71 3,64 7,57 9,17 6,54 3,05 2,50 7,51 4,73 5,18 Vero-% 1,00 0,50 1,10 3,00 2,85 Alkuperäinen Talousarviotalousarvio muutokset 30 366 898,00 -20 600,00 6 204 756,00 0,00 -78 415,00 0,00 -4 238 239,00 0,00 Muutettu talousarvio 30 346 298,00 6 204 756,00 -78 415,00 -4 238 239,00 Toteutuma Poikkeama 30 225 542,00 6 217 189,00 -78 420,00 -3 970 179,00 120 756,00 -12 433,00 5,00 -268 060,00 32 255 000,00 32 234 400,00 32 394 132,00 -159 732,00 -20 600,00 95 4.4 Investointien toteutuminen INVESTOINNIT 2014 Tilinpäätös Alkuperäinen Talousarvio2 013 talousarvio muutokset KUNNANHALLITUS Irtain käyttöomaisuus Menot 325 052,25 Tulot 0,00 Nettomenot 325 052,25 Arvopaperit Menot 127 270,00 Tulot 0,00 Nettomenot 127 270,00 Kunnanhallitus yhteensä Menot 452 322,25 Tulot 0,00 Nettomenot 452 322,25 Toteuma 2 014 Poikkeama 355 000,00 0,00 355 000,00 0,00 0,00 0,00 355 000,00 0,00 355 000,00 266 466,77 0,00 266 466,77 88 533,23 0,00 88 533,23 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -824,61 824,61 0,00 824,61 -824,61 355 000,00 0,00 355 000,00 0,00 0,00 0,00 355 000,00 0,00 355 000,00 266 466,77 -824,61 267 291,38 88 533,23 824,61 87 708,62 INVESTOINNIT 2014 Tilinpäätös Alkuperäinen Talousarvio2 013 talousarvio muutokset PERUSTURVALAUTAKUNTA Irtain omaisuus Menot 43 170,63 100 000,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomenot 43 170,63 100 000,00 0,00 INVESTOINNIT 2014 Talousarvio muut.jälkeen Tilinpäätös Alkuperäinen Talousarvio2 013 talousarvio muutokset KASVUN JA OPPIMISEN LAUTAKUNTA Irtain omaisuus Menot 44 060,82 530 000,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomenot 44 060,82 530 000,00 0,00 Talousarvio muut.jälkeen 100 000,00 0,00 100 000,00 Talousarvio muut.jälkeen 530 000,00 0,00 530 000,00 Toteuma 2 014 69 140,27 0,00 69 140,27 Toteuma 2 014 Poikkeama 30 859,73 0,00 30 859,73 Poikkeama 378 840,22 151 159,78 3 817,00 -3 817,00 375 023,22 154 976,78 96 INVESTOINNIT 2014 Tilinpäätös Alkuperäinen 2 013 talousarvio VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA Laukaan kirjasto Menot 100 121,17 0,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 100 121,17 0,00 Varastorakennus Vattipaja Menot 0,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 0,00 0,00 Leppäveden liikuntahalli* Menot 98 234,44 0,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 98 234,44 0,00 Ulkoilureitti Leppävesi-Kuusa Menot 0,00 0,00 Tulot 88 898,60 0,00 Nettomenot -88 898,60 0,00 Vihtavuoren liikuntapuisto Menot 134 236,14 340 000,00 Tulot 30 000,00 95 000,00 Nettomenot 104 236,14 245 000,00 Irtain omaisuus Menot 22 230,88 0,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 22 230,88 0,00 Vapaa-ajan lautakunta yhteensä Menot 354 822,63 340 000,00 Tulot 118 898,60 95 000,00 Nettomenot 235 924,03 245 000,00 INVESTOINNIT 2014 Talousarviomuutokset Talousarvio muut.jälkeen Toteuma 2 014 Poikkeama 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 15 000,00 0,00 15 000,00 15 000,00 0,00 15 000,00 4 125,00 0,00 4 125,00 10 875,00 0,00 10 875,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -15 000,00 0,00 -15 000,00 325 000,00 95 000,00 230 000,00 236 118,34 95 000,00 141 118,34 88 881,66 0,00 88 881,66 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 340 000,00 95 000,00 245 000,00 240 243,34 95 000,00 145 243,34 99 756,66 0,00 99 756,66 Tilinpäätös Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio 2 013 talousarvio muutokset muut.jälkeen KAAVOITUS- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Maan hankinta ja myynti Menot 717 142,00 500 000,00 0,00 500 000,00 Tulot 56 668,22 75 000,00 0,00 75 000,00 Nettomenot 660 473,78 425 000,00 0,00 425 000,00 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta yhteensä Menot 717 142,00 500 000,00 0,00 500 000,00 Tulot 56 668,22 75 000,00 0,00 75 000,00 Nettomenot 660 473,78 425 000,00 0,00 425 000,00 Toteuma 2 014 Poikkeama 498 045,00 75 769,35 422 275,65 1 955,00 -769,35 2 724,35 498 045,00 75 769,35 422 275,65 1 955,00 -769,35 2 724,35 97 INVESTOINNIT 2014 Tilinpäätös Alkuperäinen 2 013 talousarvio TEKNINEN LAUTAKUNTA Päiväsairaala Menot 0,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 0,00 0,00 Terveysaseman peruskorjaus Menot 11 725,98 0,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 11 725,98 0,00 Kotikuuselan peruskorjaus Menot 37 093,10 400 000,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 37 093,10 400 000,00 Lievestuoreen terveysasema Menot 0,00 500 000,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 0,00 500 000,00 Kehitysvamm. autettu palveluasum. Menot 23 755,39 500 000,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 23 755,39 500 000,00 Terveysaseman peruskorjaus 2.vaihe Menot 5 303 853,62 10 000,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 5 303 853,62 10 000,00 Kehitysvamm. ohjattu palveluasuminen Menot 0,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 0,00 0,00 Leppäveden koulu Menot 19 952,07 0,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 19 952,07 0,00 Vihtavuoren koulu Menot 56 110,13 180 000,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 56 110,13 180 000,00 Laurinkylän koulu Menot 37 338,11 0,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 37 338,11 0,00 KK:n koulu ja keskuspäiväkoti 1.vaihe Menot 3 415 963,54 5 050 000,00 Tulot 310 716,00 0,00 Nettomenot 3 105 247,54 5 050 000,00 Talousarviomuutokset Talousarvio muut.jälkeen Toteuma 2 014 Poikkeama 60 000,00 0,00 60 000,00 60 000,00 0,00 60 000,00 29 292,10 0,00 29 292,10 30 707,90 0,00 30 707,90 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -260 000,00 0,00 -260 000,00 140 000,00 0,00 140 000,00 138 777,14 0,00 138 777,14 1 222,86 0,00 1 222,86 200 000,00 0,00 200 000,00 700 000,00 0,00 700 000,00 751 610,11 0,00 751 610,11 -51 610,11 0,00 -51 610,11 350 000,00 0,00 350 000,00 850 000,00 0,00 850 000,00 902 049,57 0,00 902 049,57 -52 049,57 0,00 -52 049,57 30 000,00 0,00 30 000,00 40 000,00 0,00 40 000,00 24 933,55 0,00 24 933,55 15 066,45 0,00 15 066,45 15 000,00 0,00 15 000,00 15 000,00 0,00 15 000,00 10 678,36 0,00 10 678,36 4 321,64 0,00 4 321,64 15 000,00 0,00 15 000,00 15 000,00 0,00 15 000,00 15 607,01 0,00 15 607,01 -607,01 0,00 -607,01 30 000,00 0,00 30 000,00 210 000,00 0,00 210 000,00 256 407,54 0,00 256 407,54 -46 407,54 0,00 -46 407,54 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -1 110 000,00 3 940 000,00 3 998 079,87 703 000,00 703 000,00 702 984,00 -1 813 000,00 3 237 000,00 3 295 095,87 -58 079,87 16,00 -58 095,87 98 Lievestuoreen päiväkoti Menot 75 847,75 0,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 75 847,75 0,00 Leppäveden päiväkoti Menot 0,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 0,00 0,00 Tervamäen koulu, Lievestuore Menot 180 284,74 0,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 180 284,74 0,00 Tiituspohjan koulu, uusi 1.vaihe* Menot 36 967,12 3 385 000,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 36 967,12 3 385 000,00 KK:n koulu ja päiväkoti, 2.vaihe Menot 27 081,51 0,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 27 081,51 0,00 Laurinkylän koulu Menot 0,00 60 000,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 0,00 60 000,00 Vuonteen aluekoulu Menot 0,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 0,00 0,00 Kirkonkylän koulu Menot 120 627,38 0,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 120 627,38 0,00 Haapalan koulu Menot 0,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 0,00 0,00 Kuusan koulu Menot 0,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 0,00 0,00 Vihtavuoren koulu Menot 0,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 0,00 0,00 Koulujen piha-alueiden kunnostus Menot 39 826,04 0,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 39 826,04 0,00 Leppäveden koulu Menot 0,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 80 000,00 0,00 80 000,00 80 000,00 0,00 80 000,00 38 880,19 0,00 38 880,19 41 119,81 0,00 41 119,81 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -195 000,00 3 190 000,00 3 371 636,76 -181 636,76 0,00 0,00 0,00 0,00 -195 000,00 3 190 000,00 3 371 636,76 -181 636,76 15 000,00 0,00 15 000,00 15 000,00 0,00 15 000,00 4 165,88 0,00 4 165,88 10 834,12 0,00 10 834,12 0,00 0,00 0,00 60 000,00 0,00 60 000,00 0,00 0,00 0,00 60 000,00 0,00 60 000,00 10 000,00 0,00 10 000,00 10 000,00 0,00 10 000,00 8 613,63 0,00 8 613,63 1 386,37 0,00 1 386,37 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 10 000,00 0,00 10 000,00 10 000,00 0,00 10 000,00 0,00 0,00 0,00 10 000,00 0,00 10 000,00 60 000,00 0,00 60 000,00 60 000,00 0,00 60 000,00 21 293,26 0,00 21 293,26 38 706,74 0,00 38 706,74 350 000,00 0,00 350 000,00 350 000,00 0,00 350 000,00 348 624,84 0,00 348 624,84 1 375,16 0,00 1 375,16 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 150 000,00 0,00 150 000,00 150 000,00 0,00 150 000,00 69 150,38 0,00 69 150,38 80 849,62 0,00 80 849,62 99 Vehniän koulu Menot 0,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 0,00 0,00 KK:n yläaste ja lukio Menot 197 545,53 0,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 197 545,53 0,00 Kuntala Menot 113 718,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 113 718,00 0,00 Ruokapalvelut Menot 12 870,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 12 870,00 0,00 Jakamaton talonrakennus Menot 0,00 935 000,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 0,00 935 000,00 Paloasema Menot 64 071,70 1 970 000,00 Tulot 0,00 250 000,00 Nettomenot 64 071,70 1 720 000,00 Yhdyskuntatekniset palvelut, liikennealueet Menot 1 481 265,13 1 671 000,00 Tulot 165 000,00 0,00 Nettomenot 1 316 265,13 1 671 000,00 Puistot ja yleiset alueet Menot 111 589,83 200 000,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 111 589,83 200 000,00 Tekninen ltk, irtain omaisuus Menot 34 990,32 173 000,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 34 990,32 173 000,00 Konekeskuksen irtain Pienet investoinnit /vesih. Menot 897 098,36 1 545 000,00 Tulot 20 137,87 1 000,00 Nettomenot 876 960,49 1 544 000,00 Talonrakennus, Vesihuoltolaitos Menot 39 234,23 1 000 000,00 Tulot 0,00 0,00 Nettomenot 39 234,23 1 000 000,00 Tekninen lautakunta yhteensä Menot 12 338 810 17 579 000 Tulot 495 854 251 000 Nettomenot 11 842 956 17 328 000 KAIKKI YHTEENSÄ Menot 13 950 328 19 404 000 Tulot 671 421 421 000 Nettomenot yhteensä 13 278 907 18 983 000 8 000,00 0,00 8 000,00 8 000,00 0,00 8 000,00 0,00 0,00 0,00 8 000,00 0,00 8 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 200 000,00 0,00 200 000,00 200 000,00 0,00 200 000,00 204 689,80 0,00 204 689,80 -4 689,80 0,00 -4 689,80 25 000,00 0,00 25 000,00 25 000,00 0,00 25 000,00 0,00 0,00 0,00 25 000,00 0,00 25 000,00 -935 000,00 0,00 -935 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 330 000,00 2 300 000,00 2 291 023,49 -250 000,00 0,00 0,00 580 000,00 2 300 000,00 2 291 023,49 8 976,51 0,00 8 976,51 0,00 1 671 000,00 1 380 150,47 1 000,00 1 000,00 0,00 -1 000,00 1 670 000,00 1 380 150,47 290 849,53 1 000,00 289 849,53 25 000,00 0,00 25 000,00 225 000,00 0,00 225 000,00 215 815,93 0,00 215 815,93 9 184,07 0,00 9 184,07 0,00 0,00 0,00 173 000,00 0,00 173 000,00 131 838,50 0,00 131 838,50 41 161,50 0,00 41 161,50 0,00 1 545 000,00 1 096 752,72 -1 000,00 0,00 7 033,79 1 000,00 1 545 000,00 1 089 718,93 448 247,28 -7 033,79 455 281,07 -980 000,00 0,00 -980 000,00 20 000,00 0,00 20 000,00 8 669,45 0,00 8 669,45 11 330,55 0,00 11 330,55 -1 517 000 453 000 -1 970 000 16 062 000 704 000 15 358 000 15 318 741 710 018 14 608 723 743 259 -6 018 749 277 -1 517 000 453 000 17 887 000 874 000 16 771 476 883 780 1 115 524 -9 780 -1 970 000 17 013 000 15 887 697 1 125 303 *Leppäveden liikuntahallin kustannuspaikalle vuoden 2014 toteumaksi on kirjattu 499 596,60 euroa. Summa esitetään laskelmassa Tiituspohjan koulu, uusi 1. vaihe summassa, koska on investointi on budjetoitu Tiituspohjan koulun kustannukseksi. 100 4.5 Rahoitusosan toteutuminen RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet inv.menoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminta ja investoinnnit, netto Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Vaikutus maksuvalmiuteen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset 4 168 736,00 -425 000,00 804 608,00 -125 400,00 -19 403 000,00 345 000,00 500 000,00 -14 814 264,00 Poikkeama -1 086 701,44 164 536,65 1 517 000,00 453 000,00 -17 886 000,00 -16 767 039,15 798 000,00 804 397,79 -1 118 960,85 -6 397,79 125 400,00 2 774 608,00 625 400,00 -12 039 656,00 789 881,39 -9 827 651,18 -164 481,39 -2 212 004,82 -10 000 000,00 -10 057 717,93 306 000,00 300 794,69 57 717,93 5 205,31 7 356 400,00 0,00 431 008,00 4 973 344,00 -550 400,00 Toteutuma 6 060 045,44 -714 936,65 0,00 -10 000 000,00 6 000,00 300 000,00 14 814 564,00 -6 300,00 0,00 Talousarvio muutosten jälkeen 22 170 964,00 -6 300,00 431 008,00 21 300 000,00 -6 307,04 1 709 118,54 870 964,00 7,04 -1 278 110,54 101 5 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 5.1 Tuloslaskelma 2014 2013 6 159 770,12 4 308 375,03 2 455 948,95 2 654 983,60 15 579 077,70 5 786 061,31 4 092 396,97 2 422 007,54 2 362 453,64 14 662 919,46 29 713 414,17 30 574 526,14 7 731 227,06 1 675 813,14 51 887 977,18 4 895 671,25 7 995 699,29 713 355,90 104 613 157,99 7 818 780,94 1 835 591,72 52 079 693,22 5 023 511,30 8 367 084,68 737 743,71 106 436 931,71 -89 034 080,29 -91 774 012,25 Verotulot Valtionosuudet 61 025 803,55 32 394 132,00 60 470 641,72 32 493 529,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 149 153,56 1 652 162,20 119 247,34 7 878,24 9 241,69 271 589,12 94 875,55 18 678,16 Vuosikate 6 060 045,44 1 357 435,57 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Lisäpoistot 4 544 520,39 0,00 4 070 244,22 1 468 294,14 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 1 515 525,05 -4 181 102,79 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate 102 5.2 Rahoituslaskelma 2014 2013 6 060 045,44 1 357 435,57 -714 936,65 -551 950,24 -16 767 039,15 804 397,79 789 881,39 -13 925 327,91 589 752,47 608 618,46 -9 827 651,18 -11 921 471,65 -10 057 717,93 300 794,69 -25 344,48 72 210,52 -6 307,04 21 300 000,00 -6 307,04 11 300 000,00 -3 394,73 -791,17 758 434,32 498 020,14 -2 058,95 33 513,12 -1 201 956,03 2 073 629,55 12 789 038,28 12 243 686,69 Rahavarojen muutos 2 961 387,10 322 215,04 Rahavarat 31.12. Rahavarat 01.01. 3 838 632,43 877 245,33 2 961 387,10 877 245,33 555 030,29 322 215,04 Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät - Investointihyödykkeiden myyntivoitot Investointien rahavirta Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointihyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta 103 5.3 Tase VASTAAVAA 2014 2013 110 383 525,14 89 283 425,67 60 760,37 60 760,37 29 464,67 29 464,67 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 91 026 210,35 13 155 651,57 55 912 348,98 14 588 620,92 997 802,12 6 371 786,76 79 715 154,43 12 733 375,92 48 364 860,54 13 657 574,86 718 133,90 4 241 209,21 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset 19 296 554,42 8 960 107,07 10 011 213,00 325 234,35 9 538 806,57 8 959 282,46 288 661,76 290 862,35 235 883,83 206 200,26 29 683,57 253 026,66 223 089,25 29 937,41 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet tarvikkeet ja tavarat 7 767 198,38 76 970,06 76 970,06 5 563 454,43 76 178,89 76 178,89 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 3 851 595,89 3 851 595,89 1 666 730,11 645 231,05 1 539 634,73 4 610 030,21 4 610 030,21 1 850 073,94 1 147 952,77 1 612 003,50 0,00 43 610,46 3 838 632,43 833 634,87 118 386 607,35 95 099 906,76 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 104 VASTATTAVAA 2014 2013 31 153 442,56 32 370 946,89 -2 733 029,38 1 515 525,05 29 637 917,51 32 370 946,89 1 448 073,41 -4 181 102,79 241 202,42 208 621,93 29 683,57 2 896,92 261 739,98 228 360,80 29 937,41 3 441,77 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Muut pitkäaikaiset velat 86 991 962,37 3 074 181,35 12 614,20 3 061 567,15 65 200 249,27 2 799 678,69 18 921,24 2 780 757,45 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat 83 917 781,02 69 006 307,04 6 412,12 8 964 163,14 741 344,33 5 199 554,39 62 400 570,58 47 706 307,04 6 849,00 8 576 400,27 745 677,97 5 365 336,30 118 386 607,35 95 099 906,76 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VASTATTAVAA YHTEENSÄ 105 5.4 Konsernituloslaskelma 2014 2013 Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhtiön voitosta (tappiosta) 41 527 408,49 134 670 399,65 30 487,56 40 700 010,43 136 223 313,94 0,00 Toimintakate -93 112 503,60 -95 523 303,51 61 025 803,55 40 641 141,94 60 470 641,72 41 109 287,53 80 317,03 1 655 141,36 857 890,69 41 400,76 72 533,60 275 415,01 964 871,94 52 396,55 Vuosikate 9 390 608,83 5 387 305,86 Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli-/alipariarvot Satunnaiset erät 7 543 432,66 0,00 106 554,98 8 498 141,75 127 270,00 0,00 Tilikauden tulos 1 953 731,15 -2 983 565,89 662 850,24 942 364,72 1 290 880,91 -3 925 930,61 Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä/alijäämä 106 5.5 Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 2014 2013 9 390 608,83 106 554,98 -631 316,87 5 387 305,86 0,00 -315 675,98 -19 468 495,28 808 017,92 1 040 023,70 -8 754 606,72 -17 098 920,31 610 904,32 821 350,96 -10 595 035,15 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos -343 536,93 20 755,69 -25 344,48 72 210,52 166 876,50 -8 578 029,00 19 090 788,30 834 212,39 -2 586 690,48 12 834 820,96 -554,36 32 854,64 1 719 961,96 -75 463,20 26 638,96 10 160,20 -1 120 162,11 1 401 485,89 Rahoituksen rahavirta 12 033 653,60 11 447 331,85 Rahavarojen muutos 3 279 046,88 852 296,70 7 773 990,33 4 494 944,30 3 279 046,03 4 607 422,81 3 755 126,11 852 296,70 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 01.01. 107 5.6 Konsernitase VASTAAVAA 2014 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 135 930 912,12 1 255 866,63 911 385,44 344 481,19 124 738 464,46 1 203 464,14 892 068,64 311 395,50 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 128 840 854,03 15 279 354,53 89 359 595,52 14 647 049,07 2 552 434,63 43 694,52 6 958 725,76 117 930 167,22 14 543 798,51 81 852 674,92 13 726 430,15 2 551 561,08 30 423,78 5 225 278,78 5 834 191,46 410 756,81 4 801 168,30 297 032,00 325 234,35 5 604 833,10 358 812,12 4 666 496,87 288 661,76 290 862,35 559 331,79 1057390,65 15 271 110,73 360 012,32 13 631 985,94 391711,65 7 137 108,08 1 276 119,42 8 632 851,48 1 219 250,37 6 497 870,91 3388172,44 151 761 354,64 139 427 841,05 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 108 VASTATTAVAA 2014 2013 29 772 020,85 32 370 946,89 259 537,92 2 818 358,04 -6 967 702,91 1 290 880,91 28 019 526,04 32 370 946,89 259 537,92 2 447 399,78 -3 132 427,94 -3 925 930,61 5 348,38 5 348,38 2 476 287,71 1 704 030,96 772 256,75 2 171 357,23 1 205 984,20 965 373,03 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 807 212,13 807 212,13 579 840,97 579 840,97 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 649 060,95 1147674,17 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 118 051 424,62 27 040 909,85 23 802 833,45 3 238 076,40 91 010 514,77 70 488 410,22 20 522 104,55 107 504 094,26 35 470 650,14 32 499 805,80 2 970 844,34 72 033 444,12 51 397 621,92 20 635 822,20 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 151 761 354,64 139 427 841,05 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset 109 6 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 6.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 6.1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1) Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Kunnanvaltuuston hyväksymällä poistosuunnitelman muutoksella on poistoaikoja tarkistettu 1.1.2013 alkaen. Muutos on perustunut hyödykkeiden taloudellisen pitoajan uudelleenarviointiin. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetietojen kohdassa 12 suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen keskihinnan mukaisesti. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon. Avustusten käsittely Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on merkitty asianomaisen hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi. 2) Tuloslaskelman ja taseen esittämistavan muutokset Ei ilmoitettavaa. 3) Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin Ei ilmoitettavaa. 4) Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen tilikauteen tulee ottaa huomioon, että kunta on myynyt omistamansa osakkeet vuoden 2014 aikana. Osakkeiden myynnin seurauksena tuloslaskelman muihin rahoitustuottoihin on kirjattu 1,4 miljoonaa euroa. Osakkeiden myynti parantaa tilikauden tulosta vastaavasti 1,4 miljoonaa euroa. Vihtasillan vesihuolto-osuuskunnan rakentamistyöt ovat päättyneet. Hankkeet eivät toteutuneet alkuperäisen suunnitelman mukaisessa laajuudessa, jonka vuoksi tasetilillä loppuselvityksiä varten pidätetyt avustussummat 75.838 euroa on kirjattu tilikaudella 2014 vähentämään maksettuja avustuksia yhteisöille. Tämä vaikuttaa avustukset yhteisöille tilin vertailukelpoisuuteen edelliseen vuoteen nähden. 110 Laukaan kunta on myöntänyt tytäryhtiölleen Laukaan Vuokrakodit Oy:lle 10 miljoonan euron lainan vuoden 2014 aikana. Tilikauden lopussa lainaa on jäljellä 9,7 miljoonaa euroa. Laukaan kunta on vastaavasti ottanut lisälainan. Mainittu rahoitusjärjestely vaikuttaa taseessa ja rahoituslaskelmassa antolainasaamisten lisääntymisenä ja Laukaan kunnan lainamäärän lisääntymisenä. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuuteen vaikuttaa vuoden 2013 verotulojen poikkeuksellisen suuret erät, joita olivat verontilityslain muutoksesta sekä elokuussa ja joulukuussa tehdyt kuntien jako-osuuden oikaisut. Tammikuulta joulukuulle siirtynyt erä lisäsi kuntien vuoden 2013 aikana kertyneitä tilityksiä. Tilityskäytännön muutoksen vaikutukset olivat Laukaassa 0,7 miljoonaa euroa, jonka vuoksi vuoden 2013 verotulojen vertailutieto on tavanomaista suurempi. Lomapalkkavelan määrä kasvoi vuoden 2013 tilinpäätöksessä 1,0 miljoonaa euroa johtuen siitä, että kirjaamistapa täsmennettiin kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaiseksi henkilötasoiseksi laskennaksi aikaisemman laskennallisen kirjaamistavan sijaan. Tämän vuoksi vuoden 2013 vertailutieto on tavanomaista suurempi lomapalkkavelan osalta. Edellisten tilikausien vertailukelpoisuuteen vaikuttaa vuoden 2013 poistosuunnitelman tarkennukset. Vuonna 2013 tehtiin rakennusten ja rakennelmien kertapoistoja 1,5 miljoonaa euroa. Tästä johtuen vuoden 2013 poistot ovat tavanomaista suuremmat. 5) Edellisiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut Ei ilmoitettavaa. 6) Yksittäiset tase-erään sisältyvät osat, jotka koskevat useaa tase-erää Ei ilmoitettavaa. 7) Valuuttamääräiset erät Ei ilmoitettavaa. 6.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätöksessä on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt sekä kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Osakkuusyhteisöt on jätetty yhdistelemättä, koska vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan ei ole olennainen. Konsernitilinpäätöksen liitetietona 24 on kuitenkin ilmoitettu osakkuusyhteisön nimi, omistusosuus ja omistusosuutta vastaava määrä omasta- ja vieraasta pääomasta, sekä tilikauden voitosta tai -tappiosta viimeksi laaditusta tilinpäätöksestä. Sisäiset liiketapahtumat Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty. Myös konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Kiinteistöveroja ei ole eliminoitu. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuuden eliminointi Laukaan Kehitysyhtiö Oy:n omasta pääomasta on erotettu vähemmistöosuus konsernitaseessa. 111 Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisön aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisöjen poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli-/alijäämän oikaisuksi. Edellisen tilikauden konsernitietojen vertailukelpoisuus Laukaan kunnassa on siirrytty esittämään konsernitase lyhennetyllä konsernikaavalla. Muutos vaikuttaa taseen tunnuslukujen arvoihin, sillä omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus lasketaan jättäen laskentakaavasta saadut ennakot pois. Samoin konsernin lainakantaa laskettaessa lyhennetyssä konsernikaavassa käytetään konsernin lainakantana korollista vierasta pääomaa. Omavaraisuusaste on vuonna 2013 ollut 21,7%, lyhennetyn laskentakaavan luvuilla laskettuna 21,3%, suhteellinen velkaantuneisuus on aiemmin ollut 75,5 %, lyhennetyllä laskentakaavalla laskettuna 75,6 % ja konsernin lainakanta pitkällä tasekaavan luvuilla laskettuna 86 678 000 euroa. Lyhyellä tasekaavalla laskettuna lainakanta on 83 897 000 euroa. Lyhennetyn tasekaavan luvut on päivitetty vuoden 2014 tilinpäätökseen ja vuoden 2013 vertailutiedoksi. Konsernitilinpäätös on vuoteen 2013 saakka esitetty siten, että Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri on yhdistelty konsernitilinpäätökseen emoyhtiön osalta. Vuodesta 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri yhdistellään konsernina. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin emoyhtiön tase on konsernin tasetta 1,2 miljoonaa euroa pienempi. Laukaan kunnan omistusosuus, jolla taseen arvot on yhdistelty Laukaan kunnan konsernitilinpäätökseen, on 5,78 %, joten muutos ei ole suuri. Muutoksen vuoksi tasejatkuvuus ei jokaisen tilin osalta toteudu, sillä alkusaldot on päivitetty tilinpäätöksessä konsernin luvuiksi. Osuus Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Seututerveyskeskuksen alijäämästä Seututerveyskeskuksen osalta 31.12.2014 Laukaan kunnan osalta alijäämää on -27.700 euroa ja sairaanhoitopiirin osalta -0,9 miljoonaa euroa. 6.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 8) Toimintatuotot toimialoittain Yleishallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Opetus- ja kulttuuripalvelut Yhdyskuntapalvelut Muut palvelut Toimintatuotot yhteensä 9) Konserni 2014 2013 1 330 457,02 1 370 490,79 22 667 972,09 22 820 243,08 4 995 190,18 4 720 684,77 719 853,11 667 390,77 11 813 936,09 11 404 228,20 41 527 408,49 40 983 037,61 Kunta 2014 2013 1 330 457,02 1 370 490,59 3 534 275,31 3 460 320,43 3 164 756,04 3 097 646,40 719 853,11 667 390,77 6 829 736,22 6 067 071,27 15 579 077,70 14 662 919,46 Verotulojen erittely Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Verotulot yhteensä Kunta 2014 2013 54 941 588,46 54 910 016,43 2 039 856,62 1 857 151,15 4 044 358,47 3 703 474,14 61 025 803,55 60 470 641,72 112 10) Valtionosuuksien erittely Konserni 2014 Laskennalliset valtionosuudet Peruspalveluiden valtionosuus Verotuloihin perustuva tasaus Järjestelmämuutostasaus Opetus- ja kulttuuritoimen vo Yksikköhintarahoituksen vo Valtionosuudet yhteensä Kunta 2013 30 225 542,00 6 217 189,00 -78 420,00 -3 970 179,00 8 247 009,94 40 641 141,94 29 946 180,00 6 459 120,00 -78 420,00 -3 833 351,00 8 615 758,53 41 109 287,53 2014 2013 30 225 542,00 6 217 189,00 -78 420,00 -3 970 179,00 0,00 32 394 132,00 29 946 180,00 6 459 120,00 -78 420,00 -3 705 405,00 0,00 32 621 475,00 11) Satunnaisten tuottoihin ja kuluihin sisältyvät erät Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Satunnaiset tuotot Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin liikelaitos Pesulan ja liikelaitos Keslabin myynnistä syntynyt myyntivoitto Satunnaiset tuotot yhteensä Konserni 2014 2013 Kunta 2014 2013 106554,98 0,00 0,00 0,00 106554,98 0,00 0,00 0,00 12) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Pysyvien vastaavien poistojen määrittämisessä on käytetty kunnanvaltuuston hyväksymää poistosuunnitelmaa. Kunnanvaltuusto tarkensi ohjeita 9.9.2013 §:ssä 206. Pienet hankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat seuraavat: 113 Laukaan kunnan poistosuunnitelma 1.1.2013 alkaen Poistoaika/% Poistomenetelmä Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot Muut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tehdas- ja tuotantorakennukset Talousrakennukset Vapaa-ajan rakennukset Asuinrakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Sillat, laiturit ja uimalat Muut maa- ja vesirakenteet Vedenjakeluverkosto Viemäriverkko Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet Muut putki- ja kaapeliverkot Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Liikkuvat työkoneet Muut raskaat koneet Muut kevyet koneet Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet Atk-laitteet Muut laitteet ja kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet Arvo ja taide-esineet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet *) erityisestä syystä voi olla enintään 20 vuotta 2 - 5 vuotta* Tasapoisto 5 - 20 vuotta* Tasapoisto 2 - 5 vuotta* 2 - 5 vuotta* Tasapoisto Tasapoisto ei poistoaikaa ei poistoaikaa 20 - 50 vuotta 20 - 30 vuotta 10 - 20 vuotta 20 - 30 vuotta 30 - 50 vuotta Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto 17 % 18 % 18 % 8% 8% 17 % 17 % 18 % 22 % Menojäännöspoisto Menojäännöspoisto Menojäännöspoisto Menojäännöspoisto Menojäännöspoisto Menojäännöspoisto Menojäännöspoisto Menojäännöspoisto Menojäännöspoisto 4 - 7 vuotta 5 - 10 vuotta 10 - 15 vuotta 5 - 10 vuotta 5 - 15 vuotta 3 - 5 vuotta 3 - 5 vuotta Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa 114 13) Selvitys suunnitelman vastaavuudesta mukaisten poistojen ja poistonalaisten Vuosina 2013-2017 Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Ero (euroa) Ero (%) investointien 5 551 892 14 094 843 -8 542 952 -61 Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu osin siitä, että tarkastelujaksoon ajoittuu poikkeuksellisen suuria investointeja. Kunnan suunnitelman mukaiset poistot on muutettu (KH 9.9.2013 § 206) tilivuodesta 2013 alkaen vastaamaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uuden yleisohjeen mukaisia poistoaikoja ja -menetelmiä. Poistoaikojen muutoksen seurauksena suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien poikkeama tulee olennaisesti pienenemään tilivuodesta 2013 alkaen. 14) Pakollisten varausten muutokset Potilasvahinkovakuutusvastuu 1.1. Lisäykset tilikaudella Potilasvahinkovakuutusvastuu 31.12. Muut pakolliset varaukset 1.1. Vähennykset tilikaudella Muut pakolliset varaukset yhteensä Konserni 2014 2013 544 640,44 453 484,23 227 387,05 91 156,21 772 027,49 544 640,44 61 876,07 0,00 61 876,07 61 876,07 0,00 61 876,07 Kunta 2014 0,00 0,00 0,00 2013 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 15) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Toimintatuottoihin ja -kuluihin sisältyvät myyntivoitot ja -tappiot Konserni 2014 Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot Rakennusten myyntivoitot Muut myyntivoitot Myyntivoitot yhteensä 545 273,95 133 442,70 118 208,97 796 925,62 2013 515 437,78 905,16 53 377,63 569 720,57 Kunta 2014 539 493,95 133 442,70 42 000,00 714 936,65 2013 515 437,78 500,00 36 012,46 551 950,24 Laukaan kunnan tilinpäätökseen ei sisälly myyntitappioita. Konsernitilinpäätöksessä Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri on kirjannut myyntitappiot kertaluontoisten poistojen ryhmään. Laukaan konsernitilinpäätökseen kuuluva osuus rakennusten käytöstä poistosta on 29.833,57 euroa, ja kaluston käytöstä poistosta 44,74 euroa. 16) Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Osinkotuotot Peruspääoman korot kuntayhtymiltä Osinkotuotot ja peruspääoman korkotuotot yhteensä 2014 274206,02 31245,01 305451,03 2013 220043,55 32830,87 252874,42 115 17) Erittely poistoeron muutoksista Ei ilmoitettavaa. 6.3 Tasetta koskevat liitetiedot 6.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 18) Kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset Ei ilmoitettavaa. 19) Arvonkorotukset Ei ilmoitettavaa. 20) Aktivoidut korkomenot Ei ilmoitettavaa. 116 21) Pysyvät vastaavat Pysyvien vastaavien tase-eräkohtaiset tiedot Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Tytäryhtiöosakkeet Osakkuusyhteisöosakkeet Muut osakkeet Kuntayhtymäosuudet Osakkeet ja osuudet Lainasaamiset Muut saamiset muilta Sijoitukset Pysyvät vastaavat tase 1.1.2014 lisäys 2014 rah.osuudet 2014 Vähennys 2014 29 464,67 57 236,81 0,00 0,00 12 733 375,92 498 045,00 0,00 -75 769,35 48 364 860,54 668 232,44 -702 984,00 0,00 13 657 574,86 3 069 121,39 -101 413,79 0,00 718 133,90 748 564,16 0,00 0,00 4 241 209,21 11 725 839,35 0,00 79 715 154,43 16 709 802,34 -804 397,79 -75 769,35 502 607,39 0,00 0,00 0,00 358 812,12 0,00 0,00 0,00 3 859 021,00 0,00 0,00 824,61 4 238 841,95 0,00 0,00 0,00 8 959 282,46 0,00 0,00 824,61 288 661,76 9 722 551,24 0,00 0,00 290 862,35 34 372,00 0,00 0,00 9 538 806,57 9 756 923,24 0,00 824,61 89 283 425,67 26 523 962,39 -804 397,79 -74 944,74 sis.siirrot poistot 2014 tase 31.12.2014 0,00 -25 941,11 60 760,37 0,00 0,00 13 155 651,57 9 595 261,80 -2 013 021,80 55 912 348,98 0,00 -2 036 661,54 14 588 620,92 0,00 -468 895,94 997 802,12 -9 595 261,80 0,00 6 371 786,76 0,00 -4 518 579,28 91 026 210,35 0,00 0,00 502 607,39 0,00 0,00 358 812,12 0,00 0,00 3 859 845,61 0,00 0,00 4 238 841,95 0,00 0,00 8 960 107,07 0,00 0,00 10 011 213,00 0,00 0,00 325 234,35 0,00 0,00 19 296 554,42 0,00 -4 544 520,39 110 383 525,14 Maa- ja vesialueet erittely Konserni Maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueet yhteensä 2014 15 279 354,53 15 279 354,53 2013 14 543 798,51 14 543 798,51 Kunta 2014 13 155 651,57 13 155 651,57 2013 12 733 375,92 12 733 375,92 117 Pysyvät vastaavat yksiköittäin Vuosi 2014 Kunnanhallitus Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhusten palvelut Perust. Hallinto ja ltk Päivähoito Peruskoulut Kirjastotoimi Vapaa-aikatoimi Kaavoitus ja suunnittelu Kiinteistöt Tilapalvelut Yhdyskuntatekn.palvelut Vesihuoltolaitos Ruokapalvelut Pelastustoimi Pysyvät vast. yhteensä 1.1.2014 429 906 5 221 8 464 54 479 7 061 25 887 198 322 19 452 608 054 18 314 12 733 376 51 910 056 6 575 456 7 126 356 23 528 686 79 744 619 lisäys rahoitusosuudet 266 467 0 0 0 0 0 69 140 0 0 0 0 0 375 023 0 0 0 240 243 -95 000 0 0 498 045 0 12 491 927 -709 398 1 705 348 0 1 098 388 0 22 457 0 0 0 16 767 039 -804 398 vähennys 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -75 769 0 0 0 0 0 -75 769 poistot -248 664 -1 149 -1 862 -32 706 -1 309 -17 234 -127 845 -11 115 -102 137 -11 567 0 -2 004 881 -1 271 469 -695 800 -16 666 -117 -4 544 520 31.12.2014 447 709 4 072 6 602 90 913 5 752 8 654 445 500 8 337 651 161 6 747 13 155 652 61 687 705 7 009 335 7 528 945 29 319 569 91 086 971 muutos 2014 17 803 -1 149 -1 862 36 434 -1 309 -17 234 247 178 -11 115 43 107 -11 567 422 276 9 777 648 433 879 402 589 5 791 -117 11 342 352 118 22-24) Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Omistukset muissa yhteisöissä Kotikunta Konsernin Konsernin omistusosuus osuus omasta ( %) pääomasta Konsernin osuus vieraasta pääomasta 22) Tytäryhteisö Laukaan Vuokrakodit Oy Laukaan Kehitysyhtiö Oy Laukaa Laukaa 100,00 96,69 23) Kuntayhtymä Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä Keski-Suomen Liitto Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Äänekoski 7,4677 6,40 5,78 6,44 5 846 073,89 145 592,46 1 948 023,58 1 659 309,44 2 079 211,03 101 026,69 8 794 558,47 221 314,01 28 546,77 5 429,65 -322 713,78 97 843,91 24) Osakkuusyhteisöt Asunto Oy Vallestupa Asunto Oy Jokiniityntie 4 Musiikkikoulu Rauhala Oy Laukaan Linja-autoasemakiinteistö Oy Laukaa Laukaa Laukaa Laukaa 40,80 23,26 22,49 26,06 132 300,98 55 393,30 6 197,73 252 004,17 28 948,44 2 132,58 37 154,18 1 674,82 4 119,40 412,04 -4 991,65 0,00 475 507,18 30 297 405,12 318 415,17 3 683,13 Konsernin osuus tilikauden voitosta/tappiosta 0,00 -5 292,19 119 25) Saamisten erittely 2014 Pitkäaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset yhteensä Lyhytaikaiset 2013 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 63 589,96 0,00 0,00 0,00 63 589,96 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 48 367,82 0,00 0,00 0,00 48 367,82 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 14 598,95 0,00 0,00 241 078,53 255 677,48 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 85 977,34 0,00 0,00 511 981,65 597 958,99 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 4 007,25 0,00 0,00 0,00 4 007,25 323 274,69 0,00 574,62 0,00 0,00 0,00 574,62 646 901,43 0,00 0,00 0,00 0,00 26) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Konserni 2014 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Siirtyvät korot Kelan korvaus työterveydenhuollosta Kalliiden hoitojen tasaus 2014 KSSHP Muut tulojäämät Tulojäämät yhteensä Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 27) Rahoitusarvopaperit Ei ilmoitettavaa. 15 041,14 209 752,84 241 078,53 1 442 291,26 1 908 163,77 1 908 163,77 2013 22 636,28 257 672,22 511 981,65 1 422 774,78 2 215 064,93 2 215 064,93 Kunta 2014 14 906,81 161 484,92 241 078,53 1 122 164,47 1 539 634,73 1 539 634,73 2013 22 537,66 193 385,90 511 981,65 884 098,29 1 612 003,50 1 612 003,50 120 6.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 28) Oman pääoman erittely Konserni 2014 Peruspääoma 1.1. Peruspääoma 31.12. Arvonkorotusrahasto Muut rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. Kirjattu v. 2013 edellisen tk:n ylijäämiin Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä 2013 Kunta 2014 2013 32 370 946,89 32 370 946,89 259 537,92 2 818 358,04 -6 967 702,91 0,00 -6 967 702,91 32 370 946,89 32 370 946,89 259 537,92 2 447 399,78 -6 910 719,40 3 778 291,46 -3 132 427,94 32 370 946,89 32 370 946,89 0,00 0,00 -2 733 029,38 0,00 -2 733 029,38 32 370 946,89 32 370 946,89 0,00 0,00 -2 293 460,01 3 741 533,42 1 448 073,41 1 290 880,91 -3 925 930,61 1 515 525,05 -4 181 102,79 29 772 020,85 28 019 526,04 31 153 442,56 29 637 917,51 29) Poistoeron muutokset Ei ilmoitettavaa. 30) Pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Ei ilmoitettavaa. 31) Erittely liikkeeseen lasketuista joukkovelkakirjalainoista Ei ilmoitettavaa. 32) Pakolliset varaukset Konserni 2014 2013 Kunta 2014 2013 Muut pakolliset varaukset Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu Muut pakolliset varaukset 745 336,06 61 876,07 544 640,44 61 876,07 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset yhteensä 807 212,13 606 516,51 0,00 0,00 121 33) Vieras pääoma 2014 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä 2013 Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 4 737,50 0,00 0,00 4 737,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1 398,00 0,00 0,00 1 398,00 Velat kuntayhtymille, joissa Laukaa on jäsenenä 0,00 Saadut ennakot 0,00 Ostovelat 0,00 Muut velat 0,00 Yhteensä 0,00 2 853 175,35 0,00 2 853 175,35 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 3 046 868,18 0,00 3 046 868,18 Velat osakkuus- tai sekä muille omistusyhteysyhteisöille 700,00 0,00 Saanut ennakot 74,94 0,00 Ostovelat 0,00 0,00 Muut velat 0,00 0,00 Siirtovelat 774,94 0,00 Yhteensä 2 858 687,79 0,00 Saamiset yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 9 104,22 0,00 0,00 9 104,22 3 057 370,40 34) Luottolimiitti Ei ilmoitettavaa. 35) Vuokrakohteen lunastusvelka Ei ilmoitettavaa. 36) Muiden velkojen erittely Kunta 2014 Muut velat Liittymismaksut Muut velat Muut velat yhteensä 3 061 567,15 0,00 3 061 567,15 2013 2 780 757,45 0,00 2 780 757,45 122 37) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Kunta 2014 2013 0,00 127 946,00 Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset Muut menojäämät 4 387 064,62 812 489,77 4 502 285,37 735 104,93 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 5 199 554,39 5 365 336,30 38) Huollettavien varat 2014 0,00* Huollettavien varat ja pääomat 2013 79 017,09 *Huollettavien itsenäistymisvarat/pääomat on siirretty vuonna 2014 Laukaan kunnan välitystilille 25604 ja jokaisen huollettavan itsenäistymisvaratili Nordeassa on lopetettu. 39) Elatustuen takautumissaatava Ei ilmoitettavaa. 6.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 44) Leasingvastuiden yhteismäärä Leasingvastuut Konserni 2014 2013 48 457,45 49 529,01 Kunta 2014 0,00 2013 4 108,82 Kunta 2014 2013 45) Vastuusitoumukset Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma 26 873 513,29 16 270 911,31 25 616 513,30 16 693 225,94 3 654 741,97 3 264 725,31 7 629 392,80 3 654 741,97 46) Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta Kunta 2014 2013 84 823 110,51 80 531 600,74 58 644,29 54 008,90 123 47) Taseen ulkopuoliset järjestelyt Kunta 2014 1 493 587,32 764 439,00 4 700,00 Urakoitsijoiden vakuustalletukset 31.12. Maa-aineslupien maisemointivakuudet 31.12. Ympäristölupapäätösten vakuudet 2013 946 573,71 754 222,00 5 700,00 Kiinteistön mahdollisen myynnin yhteydessä kunnalla on ALV 33§:n mukaan velvollisuus maksaa valtiolle takaisin kiinteistöjen rakennus- ja perusparannuskustannuksista tehdyt arvonlisäveron vähennykset ja palautukset sekä velvollisuus maksaa oman käytön vero itse tehdystä rakennustyöstä. Vuonna 2014 rakennusinvestoinneista kunnalla oli arvonlisäveron palautusvastuita 8.282.198 euroa ja vuonna 2013 6.242.580 euroa sisältäen valmiit ja keskeneräiset rakennusinvestoinnit. Lisäksi kunnalla on maankäyttösopimuksia. 6.5 Ympäristöasioiden vapaaehtoinen ilmoittaminen Ei ilmoiteta. 6.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48) Henkilöstön lukumäärä 31.12. Henkilöstön lukumäärä on esitetty kohdassa 3.1.6 kunnan henkilöstö. 49) Henkilöstökulut Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Henkilöstömenoja aktivoitu käyttöomaisuuteen Henkilöstömenot yhteensä 2014 39 120 454,37 580 314,43 39 700 768,80 2013 40 228 898,80 432 739,00 40 661 637,80 50) Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab Tilintarkastuspalkkiot Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät Tarkastuslautakunnan avustaminen Muut palkkiot Palkkiot yhteensä 2014 6 889,83 0,00 4 423,25 0,00 11 313,08 2013 8 162,63 0,00 4 924,25 102,00 13 188,88 124 7 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 7.1 Laukaan kunnan vesihuoltolaitos 7.1.1 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA 31.12.2014 Liikevaihto Vesimaksut (ulkoiset) Vesimaksut (sisäiset) Liiketoiminnan muut tuotot Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikaudella Palvelujen ostot Vuokrat Henkilöstökulut Palkat Eläkekulut Henkilösivukulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Hallinnon kustannusten vyörytys 2014 2013 2 598 960,44 2 505 590,55 92 994,71 375,18 2 465 522,71 2 375 385,38 89 027,57 1 109,76 307 037,02 697 280,15 21 645,62 403 341,60 288 586,31 99 899,53 14 855,76 305 559,27 682 920,55 20 125,63 382 612,92 290 353,09 75 720,72 16 539,11 695 799,84 7 575,93 42 037,66 657 145,31 28 598,03 43 086,78 Liikeylijäämä 424 242,62 345 474,22 Rahoitustuotot ja -kulut Korvaus jäännöspääomasta 249 728,58 243 981,64 Tilikauden yli-/alijäämä 174 514,04 101 492,58 125 7.1.2 Tase VASTAAVAA 2014 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT 7 422 717,14 7 126 356,93 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Keskeneräiset hankinnat 7 422 717,14 437 684,58 6 934 227,54 50 805,02 7 126 356,93 461 347,86 6 614 873,50 50 135,57 VAIHTUVAT VASTAAVAT 700 440,63 739 723,83 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset 700 440,63 700 440,63 679 270,49 21 170,14 739 723,83 739 723,83 677 678,93 62 044,90 8 123 157,77 7 866 080,76 VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA 2014 2013 OMA PÄÄOMA Jäännöspääoma Tilikauden yli- / alijäämä 5 048 976,42 4 874 462,38 174 514,04 5 066 584,07 4 965 091,49 101 492,58 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Muut pitkäaikaiset velat 3 074 181,35 3 074 181,35 12 614,20 3 061 567,15 2 799 496,69 2 799 496,69 18 921,24 2 780 575,45 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Ostovelat Siirtovelat 6 307,04 27 346,70 46 653,16 90 933,71 6 307,04 42 732,39 41 894,28 8 123 157,77 7 866 080,76 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 126 LIITTEET Liite 1 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Päiväkirja ja pääkirja cd-tallenteena Osto- ja myyntireskontrat atk-tulosteena Tuloslaskelma ja tase atk-tulosteena Tasekirja nidottuna Tositelaji 001 Muistiot 002 Tulojäämät 006 Jaksotukset 007 Vyörytykset 008 Oikaisut tilinavaussaldoihin 009 Käyttöomaisuusviennit 010 Tiliotetositteet 020 Myyntireskontra, suoritukset 021 Myyntireskontra, viitesuoritukset 030 Palkat 035 Effica-toimeentulotuki 036 Varastotapahtumat 037 Populus-matkalaskut 040 Ostoreskontra, suoritukset 410 Ostolaskut Laukaan kunta 450 Ostolaskut / Vesilaitos 460 Ostolaskut / Sähköiset 510 Vesi- ja jätevesilaskutus 610 Vanhainkotilaskutus 620 Päivähoitolaskutus 630 Kotipalvelu / vanh.huoltolaskutus 640 Sosiaaliosaston laskutus 641 Sosiaalipalvelut 650 Terveyskeskuksen laskutus 651 Sosiaalipalvelut kertalaskutus 710 Yleishallinnon laskutus 750 Koulutoimen laskutus 751 Koulutoimen laskutus / KY 760 Vapaa-aikatoimen laskutus 761 Venepaikkalaskutus 762 Kirjaston laskutus 765 Kansalaisopiston laskutus 766 Kansalaisopiston laskutus / KY 770 Rakennusvalvontalaskutus 771 Ympäristöpalvelun laskutus 772 Ymp.terv.s.lain muk. laskutus 773 Kaavoitusosaston laskutus 774 Maa-aineslain muk.laskutus 775 Maa-alueen vuokrat 776 Tontinvarausmaksujen laskutus 777 Tontin kauppahinnan laskutus 780 Asuinhuoneistojen vuokrat 781 Teollisuus- ja toimitilavuokrat 782 Vesilaitoksen laskutus 783 Teknisen toimen laskutus 784 Jätelaskutus 785 Venepaikkalaskutus 786 Lainalaskutus
© Copyright 2024