1. No category

1
Suomen Kätilöliitto ry
Asemamiehenkatu 4
00520 Helsinki
30.10.2015
LAUSUNTO
Asia:
OKM:n
selvityshenkilöiden
raportti:
Kätilökoulutukselle
rakennevaihtoehdoista (OKM/10/040/2015)
uusi
suunta
–
selvitys
Suomen Kätilöliitto ry haluaa kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksiään koskien yllä mainittua
selvityshenkilöiden raporttia ja ehdotusta kätilökoulutuksen uudeksi rakenteeksi.
Raportti on erinomaisesti laadittu huomioiden erilaisia näkökulmia asiaan. Tutkittavaksi annettujen
kätilökoulutuksen rakennevaihtoehtoja on tarkasteltu tasapuolisesti. Eri vaihtoehdoissa olisi
toteutuessaan kaikissa omat haasteensa ja ne kaikki johtaisivat erilaisiin lakimuutoksiin. Tässä
lausunnossa keskitytään ainoastaan selvityshenkilöiden ehdottamaan kätilökoulutuksen
rakennemalliin, ylemmän ammattikorkeakoulun malliin. Muiden mallien osalta Kätilöliitto on
jättänyt aiemmin lausuntonsa ja allekirjoittanut toteaa niiden olevan relevantteja edelleen. Lisäksi
todettakoon, että selvityshenkilöt ovat varsin kattavasti tuoneet esille raportissaan miksi muut
mallit eivät sovellu uudeksi kätilökoulutuksen rakenteiksi.
Kätilökoulutuksen muutos on Suomessa väistämätön tosiasia. Koulutustamme säätelee EU-direktiivi
ja vaikka koulutuksemme laatu on nytkin jo erinomainen, ei koulutuksemme pituus ole direktiivien
mukainen.
Tällä hetkellä EU- direktiivin 2013/55/EU artiklan 41 mukaisesti kätilökoulutus voidaan järjestää
kolmen eri vaihtoehdon mukaisesti. Ne ovat:
A.täysipäiväinen kätilön koulutus on kestänyt vähintään kolme vuotta (=180 op).
B.täysipäiväinen kätilön koulutus on kestänyt vähintään kaksi vuotta (=120 op) ja sen
edellytyksenä on yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan (180 op= 3vuotta)
muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja
C.täysipäiväinen kätilön koulutus on kestänyt vähintään 18 kuukautta ja sen edellytyksenä on
yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja
ja sen jälkeen on vuoden ajan harjoitettu ammattiin liittyviä tehtäviä, mistä on annettu
todistus
Selvityshenkilöiden ehdottama tuleva uusi kätilökoulutusrakenne ylempänä
ammattikorkeakoulututkintona saa Suomen Kätilöliiton kannatuksen. Koulutus täyttäisi
tällaisenaan EU- direktiivin 2013/55/EU artiklan 41 kohdan b mukaisen koulutuksen vaatimukset.
Se olisi aidosti kätilökoulutusta ja sitä kautta kätilötyötä kehittävä vaihtoehto, joka huomioisi
hallituksen koulutus-, sosiaali- ja terveyspoliittiset linjaukset sekä kätilöiden laaja-alaisen
osaamisen hyödyntämisen myös äitiysneuvolassa. SOTE-uudistuksen tavoitteena on muun muassa
edistää kansalaisten tasa-arvoista hoitoon pääsyä ja terveydenhuollon kustannusten kasvun
hillitsemistä. Yhtenä keinona on esitetty, että erityistason osaamista tulisi saada enemmän
nykyiselle perusterveydenhuollon tasolle. Kätilöt ovat seksuaali- ja lisääntymisterveyden
asiantuntijoita ja heidän osaamistaan tulisi hyödyntää nykyistä huomattavasti enemmän ehkäisyja äitiysneuvoloissa. Nykyisellään äitiysneuvolan työntekijöistä ainoastaan 25 prosentilla on kätilön
2
koulutus. Vaikka jo nykyiselläänkin kätilöt ovat päteviä työskentelemään äitiysneuvoloissa, ei kunta
työnantajana ole osannut hyödyntää heidän asiantuntijuuttaan täysimääräisesti. Uusi
koulutusrakenne toisi tähän muutoksen hilliten osaltaan terveydenhuollon kustannusten kasvua.
Kätilö (YAMK) profiloituisi kliinisen hoitotyön asiantuntijan osaamiseen ja vastaisi maisteritasoista
Advanced Nurse Practitioner – tehtävänkuvaa, jolloin myös erilaiset tehtävän siirrot
mahdollistuisivat (vrt. rajattu lääkkeenmäärääminen). Jo nyt Ruotsissa kätilöiden
peruskoulutukseen kuuluu esimerkiksi ehkäisyyn liittyvien valmisteiden määrääminen. Suomessa
vain harvoilla paikkakunnilla on mahdollista saada julkisten palveluiden kautta gynekologien
palveluita
ehkäisyä tarvittaessa.
Tilannetta
voitaisiin
korjata lisäämällä
kätilöiden
peruskoulutukseen erilaisia kätilötyöhön liittyvien lääkkeiden ja valmisteiden määrääminen.
Ylempänä ammattikorkeakoulututkintona kätilökoulutus noudattaisi myös muissa Pohjoismaissa
tehtyjä linjauksia ja varmentaisi siten kätilöiden liikkuvuuden mahdollistumisen. Lisäksi koulutus
varmentaisi työelämän tarpeiden mukaisen osaamisen sillä, että koulutusta edeltäisi
sairaanhoitajan koulutus.
Haasteeksi kyseisessä kätilö (YAMK)-koulutuksessa tullee olemaan sen pituus. Tulee huomioida,
että vaikka selvityshenkilöiden suosittama kätilökoulutusrakenne edellyttää aiempaa sairaanhoitaja
pätevyyttä sekä sen jälkeen vähintään vuoden työssä oloa ennen hakemista kätilökoulutukseen, on
kyseessä kaksi eri koulutusta, joista molemmista saa tutkinnon. Tosiasiallisesti kuitenkin
koulutuspituus olisi 3 ½ vuotta (210 op) sairaanhoitajaksi + 2 vuotta (120 op) kätilöksi = 5 ½
vuotta (330 op). Tämä on vuoden pidempään kuin tällä hetkellä (4 ½ vuotta, 270 op). Tämä
saattaa vaikuttaa kätilökoulutuksen vetovoimatekijöihin.
Erityisen tärkeää on, että uuden kätilökoulutuksen rakenteen tullessa voimaan, huomioidaan ja
vahvistetaan edeltävien koulutusrakenteiden (opisto- ja ammattikorkeakoulupohjaiset) käyneiden
kätilöiden tasa-arvoinen työmarkkina-asema. OKM:n tulee lisäksi huolehtia, että kaikkien on
mahdollista päivittää halutessaan tutkintonsa YAMK-pohjaiseksi yhtenäisten ja kohtuullisten AHOTjärjestelmien kautta. Suomen Kätilöliitto haluaa olla mukana yhdessä valtakunnallisen
kätilöopettajaverkoston kanssa tekemässä tätä työtä.
Terhi Virtanen
puheenjohtaja
Suomen Kätilöliitto – Finlands Barnmorskeförbund ry