1. No category

Johdatus vakuutus- ja
vahingonkorvausoikeuteen
Jaana Norio-Timonen
professori
tammikuu 2015
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
1
Luentosarjan tavoitteet
• perusasiat korvausoikeuden järjestelmästä
• vahingonkorvausoikeus
• sopimusperusteisen ja sopimuksenulkoisen vastuun
käsitteet
• sopimuksenulkoisen vastuun pääpiirteet, erityisesti
vahingonkorvauslaki
• vakuutusoikeus
• vakuutussopimuslaki
• tenttiin valmistautumisen tukeminen
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
2
Luentorunko
Vahingonkorvausoikeus
1) Johdanto
2) Korvausvastuun peruste
3) Korvausvastuun perustava syy-yhteys
4) Vahingon aiheuttajat
5) Korvattava vahinko
6) Korvauksen määrää alentavat seikat
7) Erityissääntelyn kohteena olevat vahingonaiheuttajat
8) Näyttökysymykset
9) Korvausoikeuden vanhentuminen
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
3
Luentorunko (2)
Vakuutussopimusoikeus
10) Johdanto
11) Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus
12) Vakuutuksenottajapuolen velvollisuudet
13) Vakuutuskorvauksen hakeminen
Yhteenvetoa vahinkojen korvaamisesta
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
4
VAHINGONKORVAUSOIKEUS
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
5
1. JOHDANTO
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
6
Mikä on vahinko?
• epäedullinen muutos
• esim. rikkoutuminen, vammautuminen, kuolema
• jonkun / jonkin aiheuttama
• äkillisesti / vähitellen syntynyt
• tuottamuksen vastakohta
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
7
Kuka korvaa vahingon?
• lähtökohta: jokainen kärsii vahinkonsa itse
• vaaditaan jokin peruste sille, että voisi vaatia
korvausta toiselta
• moraalinen korvausvelvollisuus vs. oikeudellinen
korvausvelvollisuus
• korvauksen tosiasiallisena maksajana
• vahingonaiheuttaja (vahingonkorvaus)
• vakuutus (vakuutuskorvaus) (=> mahdollisesti regressi
vahingonaiheuttajaa kohtaan)
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
8
Vahinko
vahingonkorvausoikeudessa
• aiheutetaan toiselle henkilölle = oltava
vahingonkärsijä
• aiheutuu ihmisen toiminnasta = oltava
vahingonaiheuttaja
• lähtökohta: puhdasta vahinkoa ei korvata
• vahingot, jotka eivät ole ihmisen aiheuttamia
(salamanisku); voi olla mahdollista vakuuttaa
• vahingot, jotka ihminen on aiheuttanut vahingossa; ks.
kuitenkin ankara vastuu
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
9
Vahingonkorvauksen tehtäviä
• kustannustenjako vahingonaiheuttajan ja
vahingonkärsijän välillä
• ennalta => riskinhallinta, riskeihin varautuminen
• vahingon tapahduttua
• nollasummapeliä
• taloudellinen hyvitys vahingonkärsijälle
• preventio: yleisestävyys, erityisestävyys
• rangaistus vahingonaiheuttajalle
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
10
Vahingonkorvauksen
edellytykset
• vahinkotapahtuma
• vahinkotapahtumasta aiheutuva vahinko
• vahingonkärsijä
• vahingonaiheuttaja
• relevantti syy-yhteys vahingonaiheuttajan toiminnan
ja vahinkotapahtuman välillä
• jokin peruste sille, että syntyy korvausvelvollisuus
• ei perustetta, jolla korvausvelvollisuus poistuisi /
alenisi
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
11
Vahinkolajit
• esinevahinko: irtaimen tai kiinteän esineen
vahingoittuminen tai tuhoutuminen
• henkilövahinko: henkilölle aiheutunut vahinko
• varallisuusvahinko: omaisuusvahinko, esim. tulojen
alentuminen, voiton saamatta jääminen
• voi liittyä henkilö- tai esinevahinkoon
• voi olla itsenäinen = puhdas varallisuusvahinko
• voi olla aineetonta = ei objektiivista rahallista arvoa
(kipu, särky, kärsimys)
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
12
Norminvalinta
Mikä vastuumuoto?
Sopimuksenulkoinen
vastuu
Sopimusperusteinen
vastuu
Erityissääntelyä?
Erityissääntelyä?
Kyllä
Ei
Kyllä
Ei
Erityislaki
Vahingonkorvauslaki
Erityislaki
Sopimusoikeuden
yleiset periaatteet
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
Tammikuu 2015
13
Vahingonkorvauslaki (VahL)
• ennen rikoslain 9 luku
• L 412/1974, HE 187/1973
• vahinkojen korvaamisen yleislaki
• ei koske
• sopimusperusteista vastuuta (joskus kuitenkin
sovellettu analogisesti, esim. kärsimyksen
korvaamisperusteet sopimussuhteissa)
• ei koske muussa laissa säänneltyä vastuuta, vaan
erityislaki sivuuttaa (niissä viitataan monesti VahL:iin,
esim. henkilö- ja esinevahinkokorvauksen sisältö)
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
14
Sopimusperusteinen vs.
sopimuksenulkoinen vastuu
• sopimusperusteinen vastuu
• vastuu sopimusvelvoitteiden laiminlyönnistä
• useimmiten varallisuusvahinkoja
• käyttöala laajentunut tilanteisiin, joissa ei tarkkaan
ottaen ole kyse sopimuksesta (=> puhtaiden
varallisuusvahinkojen laajempi korvaaminen)
• sopimuksenulkoinen vastuu eli deliktivastuu
• korvausvelvollisuus ei perustu sopimukseen
• ”toisilleen vieraiden” väliset tilanteet
• usein henkilö- ja esinevahinkoja
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
15
TEHTÄVÄ
A liukastuu supermarketin lattialla olevaan nesteeseen
ja loukkaa itsensä. Sopimusvastuu vai deliktivastuu?
a) A:lla tarkoitus vain katsella, ei ostaa mitään
b) A:lla tarkoitus ostaa jotakin
c) A:lla jo tavaraa ostoskorissa
d) A jo maksanut ostoksensa
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
16
2. KORVAUSVASTUUN
PERUSTE
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
17
Korvausvastuun peruste
Vastuuperuste
Tuottamusvastuu
Onko toimittu toisin kuin
olisi pitänyt?
Normiperusteinen
tuottamusarviointi
Korostunut huolellisuusvelvollisuus
Riskiperusteinen
tuottamusarviointi
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
Ankara vastuu
Onko vahinko
yhteydessä ankaran
vastuun piirissä olevaan
toimintaan?
Onko jokin
vapauttamisperuste?
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
18
1. TUOTTAMUSVASTUU
• perinteisesti johtava vastuuperuste
• moitittavaan käyttäytymiseen perustuva vastuu
• kaikki vahingonaiheuttaminen ei ole moitittavaa (esim.
kilpailu, markkinointi, arvostelu)
• normiperusteinen ja riskiperusteinen arviointi
• edellytyksenä yleensä
• tekohetkellä vahingonaiheuttajalla
toisintoimimismahdollisuus
• joka olisi tekohetken tietojen nojalla johtanut
parempaan tulokseen
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
19
Tuottamusvastuu (2)
• laiminlyöntikin voi perustaa vastuun, jos aiheuttajalla
ollut erityinen velvollisuus toimia toisen eduksi
• ei yleistä velvollisuutta
• toimintavelvollisuuden tulee perustua lakiin tms. (esim.
tieliikennelainsäädäntö, pelastustoimintaa koskeva
lainsäädäntö)
• joskus jopa ilman normiakin
• vahingonvaaran ennakoitavuus
• oikeuttamisperusteet voivat estää vastuun:
hätävarjelu, pakkotila, virkavelvollisuus, esimiehen
käsky, loukatun suostumus
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
20
Mitä on tuottamus?
• tuottamus = tahallisuus (dolus) & huolimattomuus
(culpa)
• toisinaan tuottamus = huolimattomuus
• tuottamuksen asteet
• tahallisuus
• huolimattomuus: lievä, ”tavallinen”, törkeä
• tuottamuksen vastakohta: puhdas vahinko
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
21
Mitä on tuottamus? (2)
• huolimattomuus:
• kuinka merkittävästi poikettu vaadittavasta
huolellisuudesta?
• törkeä: lähellä tahallisuutta, subjektiivinen moitittavuus,
(KKO 1997:103: häikäilemätön, seurausten suhteen
välinpitämätön)
• tavallinen: ”perushuolimattomuus”
• lievä: ei erityisen riskialtista toimintaa, yllättävä tilanne,
liian vaativa työtehtävä ja puutteellinen kokemus, omat
kyvyt ylittävä tilanne ilman omaa syytä yms.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
22
Tuottamusasteen merkitys
• lähtökohta: mikä tahansa tuottamuksen asteista saa
aikaan tuottamusperusteisen vastuun
• voi olla säädetty toisin
• tuottamusaste ei vaikuta vastuun määrään
• jos tuottamusta, ei myöskään (oikeudellista) vastuuta
• toisinaan tuottamusaste tärkeä, esim.:
• työntekijä ei vastaa lievästä huolimattomuudesta
• tahallisuus: vastuun sovittelu edellyttää erityisiä syitä
• vrt. vakuutukset, joissa tuottamusaste
merkityksellinen
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
23
Normiperusteinen
tuottamusarviointi
• ensisijainen tuottamuksen arviointitapa
• esim. lainsäädännössä, viranomaisohjeessa,
järjestyssäännössä, alan tai ammattikunnan
tapaohjeissa, yrityksen sisäisessä normistossa
asetetun toimintavelvollisuuden rikkominen
• vahingonaiheuttajan olisi ainakin pitänyt tietää
yksityisluonteisten ohjeiden, sääntöjen yms. sisällöstä
• myös yleisesti noudatettavat käyttäytymistavat: tietyn
alan (vahinkoriskin vähentämiseen tähtäävät)
käytännöt, huolellisen henkilön menettely (bonus
pater familias)
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
24
Normiperusteinen
tuottamusarviointi (2)
• normista poikkeaminen: yleensä tuottamusoletus
• norminsuojatarkoitus: vaikka toimittu normin vastaisesti,
ei perusta korvausvelvollisuutta, jos normin tarkoituksiin
ei kuulu ao. vahinkojen ehkäiseminen
• normin mukainen käyttäytyminen defenssiperuste
(esim. asbestitapaus KKO 1998:87)
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
25
TEHTÄVÄ
Koira karkasi pannastaan, juoksi tielle ja aiheutti
kolarin. Metsästyslain mukaan koiran olisi pitänyt olla
kiinni. Vastuu koiran aiheuttamasta kolarista?
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
26
KKO 1997:49
RO oli laiminlyönyt valvoa, että perunkirjoitus
toimitettiin ja perukirja annettiin oikeuteen säädetyssä
ajassa. A ei ollut saanut tietoa perittävän kuolemasta ja
oli siten menettänyt oikeutensa perintöön. A:n kanne
valtiota vastaan hylättiin, kun tuomioistuimen
valvontavelvollisuuden tarkoituksena ei ollut, että
perillinen saisi tiedon perittävän kuolemasta vaan
lähinnä verotukselliset intressit.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
27
Riskiperusteinen
tuottamusarviointi
• normiperusteinen tuottamusarviointi siis ensisijainen
• pelkkä ulkopuolisiin kohdistuvan riskin luominen ei
ole tuottamusta
• mikä on aiheutetun riskin ja tavoitellun hyödyn
suhde?
• tuottamus ilmenee kokonaistaloudellisesti
epäedullisiin toimiin ryhtymisenä
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
28
Riskiperusteinen
tuottamusarviointi (2)
• valitun toimintatavan taloudellisia vaikutuksia
verrataan vaihtoehtoiseen menettelyyn
• esim. pidemmälle menevät turvallisuustoimet,
riskialttiista toiminnasta pidättyminen
• Learned Hand -kaava: tuottamus, jos
vahingonvälttämiskustannukset < vahingon
todennäköisyys x odotettavissa oleva vahinko
• voidaan myös esim.
• vertailla vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsijän
keinoja välttää vahinko (ja keinojen kustannuksia)
• kiinnittää huomiota vaaran kohteena olevan intressin
laatuun
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
29
KKO 1989:129
Raviradan valaistus oli sammunut kesken kilpailun.
Hevoset olivat pimeässä törmänneet yhteen ja
vahingoittuneet. Ravikilpailun järjestäjältä edellytettiin
varavalaistusjärjestelmää, kun tämän turvatoimen
kustannukset eivät olleet kohtuuttomia järjestäjille
kertyvään tuottoon nähden. Koska järjestelmää ei ollut,
vahinko oli korvattava.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
30
Kenen tuottamus?
• alaikäisen aiheuttamat vahingot
• alaikäisen oma tuottamus
• vanhempien tms. valvontatuottamus
• vanhempien (tms.) kasvatustuottamus
• kotieläimen aiheuttama vahinko: omistajan (tms.)
tuottamus
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
31
Kenen tuottamus? (2)
• työtilanteet
• työnantajan isännänvastuu työntekijän tuottamuksesta
(ankaraa vastuuta)
• työnantajan oma tuottamus (esim. työntekijän
opastuksen tai valvonnan laiminlyönti)
• vahingon aiheuttajana organisaatio: anonyymi
tuottamus riittää eli aiheuttajaa ei tarvitse yksilöidä
• orgaanin tuottamus (esim. oy:n tj ja hallitus)
katsotaan yhteisön omaksi tuottamukseksi
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
32
Yksilölliset ominaisuudet
tuottamusarvioinnissa
• pääsääntö: objektiivinen arviointi => yksilöllisiin
heikkouksiin ei voi vedota
• poikkeuksina
• alaikäiset (VahL 2:2: ikä ja kehitystaso )
• mieleltään häiriintyneet (VahL 2:3: henkilön tila)
• asiantuntijapalveluiden tarjoajilta vaaditaan alan
mukaista toimintaa
• henkilön poikkeuskyvyt huomioidaan, jos
vahingonkärsijä etukäteen pitänyt henkilöä tämän
antamien tietojen tai käyttäytymisen vuoksi tavallista
kyvykkäämpänä
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
33
Korostunut
huolellisuusvelvollisuus
• tuottamusvastuuta, jossa normaalia ankarampi
vaatimustaso
• halutaan erityisesti suojata vahingonkärsijää
• esim. yleisötilojen sekä teiden ja katualueiden
ylläpitäjät, yleisötilaisuuksien järjestäjät,
asiantuntijapalvelujen tarjoajat
• käännetty todistustaakka: vahingonaiheuttajan
näytettävä tehneensä voitavansa vahingon
välttämiseksi
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
34
Korostunut
huolellisuusvelvollisuus (2)
• vahingonaiheuttajalla täytyy olla ollut tosiasiallinen,
järkevä toisintoimimismahdollisuus
• mikä se olisi ollut?
• ratkaisun oltava yleisesti kestävä
• vahingon ennalta-arvaamattomuus voi poistaa
vastuun
• vahingonkärsijän oman toiminnan merkitys
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
35
TEHTÄVÄ
1. A liukastuu supermarketissa lattialla olevaan
nesteeseen ja kaatuu. Hänen ranteensa murtuu.
Supermarketin vastuu?
2. B ajaa kuoppaan tiellä autollaan, jossa on matala
mutta laillinen maavara. Auto vaurioituu.
Tienpitäjän vastuu?
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
36
KKO 1989:114
Lentoaseman ylläpitäjä vastasi siitä, että lentoasema
oli suunniteltu ja rakennettu turvalliseksi yleisölle ja että
tilat hoidettiin siten, ettei turvallisuus vaarantunut.
Tällöin oli otettava huomioon, että on ihmisiä, jotka
sairauden, vamman, mielenlaatunsa tai muun syyn
johdosta liikkuvat eri tavoin. Kun lentoaseman lattia
liukkaudesta johtuen ei täyttänyt sanottuja vaatimuksia,
lentoaseman ylläpitäjä velvoitettiin suorittamaan
vahingonkorvausta matkustajalle, joka liukastuessaan
oli vammautunut.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
37
KKO 2001:1
A:n ollessa asiakkaana B Oy:n omistamassa
liikekeskuksessa siellä sijainneen ravintolan
seinärakenteeseen kuulunut karkaistusta lasista
valmistettu lasiruutu oli rikkoutunut ja pudonnut
palasina A:n päälle aiheuttaen hänelle vammoja.
Rikkoutumisen syy oli jäänyt epäselväksi. Kun
rakenteen turvallisuudesta vastannut B Oy ei siten ollut
näyttänyt, että lasin rikkoutuminen olisi johtunut
sellaisesta seikasta, josta se ei ollut velvollinen
huolehtimaan, B Oy oli velvollinen korvaamaan A:lle
lasin putoamisesta mahdollisesti aiheutuneet vahingot.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
38
KKO 2010:28
Vanhempiensa seurassa kulkenut lapsi oli pudonnut
Suomenlinnassa Kuninkaanportin yläpuolelta
rintamuurilla olevalta, käytössä muodostuneelta polulta
noin 15 metriä alas ja kuollut. Korkeimman oikeuden
tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että
Suomenlinnan hoitokunta, joka vastasi valtion puolesta
Suomenlinnan alueen hoidosta ja kunnossapidosta, oli
laiminlyönyt huolehtia siitä, että alueella nähtävyyksiin
tutustuminen tavanomaisella tavalla kulkien oli voinut
tapahtua ilman kävijöiden turvallisuudelle aiheutuvaa
vaaraa. Valtio oli korvausvelvollinen aiheutuneesta
henkilövahingosta.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
39
2. ANKARA VASTUU
• vastuun syntyminen ei edellytä kenenkään
tuottamusta, eikä tuottamuksen puuttuminen estä
vastuuta
• ankara vastuu syntyy toiminnasta, tuottamusvastuu
yleensä jostakin yksittäisestä teosta
• lähinnä arvioitava sitä, onko vahingolla ja ankaran
vastuun perustavalla toiminnalla riittävä yhteys
• syy-yhteysvaatimus saattaa olla normaalia
alhaisempi
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
40
Lakiin perustuva ankara vastuu,
esimerkkejä
•
•
•
•
•
•
•
•
tuotevastuu (kuluttajia kohtaan)
ympäristövahingot (toissijainen vakuutusjärjestelmä)
potilasvahingot (vakuutusjärjestelmä)
liikennevahingot (vakuutusjärjestelmä)
raideliikennevahingot
ydinvastuu
aluksen omistajan vastuu öljyvahingosta
ilma-aluksen haltijan vastuu omaisuudesta henkilölle tai
omaisuudelle, jota ei kuljeteta ko. ilma-aluksessa
• ammattimainen perintätoiminnan harjoittaminen
• henkilö-, kiinteistö-, arvo-osuusrekisterin pitäminen
• vastuu syyttömästi vangitulle tai tuomitulle
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
41
Oikeuskäytännössä omaksuttu
ankara vastuu
• erityisvaaralliset toimintamuodot: räjäytystyö (KKO
1957 II 10, KKO 1963 II 93), autokilpailujen
järjestäminen (KKO 1972 II 97), kovapanosammuntojen järjestäminen (KKO 1982 II 94)
• työnantajan koneiden tai laitteiden puutteellisuudet
työntekijöille aiheutuneissa vahingoissa (KKO
1990:55, KKO 1991:156)
• rokotuksen aiheuttama henkilövahinko, kun valtio oli
järjestänyt erityisen rokotuskampanjan (KKO
1995:53)
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
42
Oikeuskäytännössä omaksuttu
ankara vastuu (2)
• arvioitaessa mahdollisuutta asettaa ankara vastuu
ilman nimenomaista lainsäännöstä huomiota
kiinnitetty mm. seuraaviin seikkoihin:
• toimintaan liittyy normaalista poikkeava vahinkoriski
• tilanteen samankaltaisuus niiden toimintamuotojen
kanssa, joita koskeva ankara vastuu perustuu
säädettyyn lakiin
• osapuolten mahdollisuudet vaikuttaa vahinkoriskiin
• toiminnasta koituvan hyödyn jakaantuminen
• muiden, osittaisen korvauksen tarjoavien
korvausjärjestelmien olemassaolo (KKO 1998:88,
asbestitapaus)
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
43
KKO 1972 II 97
A:n järjestämissä autojen nopeuskilpailuissa oli
jarruvian johdosta ajoradalta ulos syöksynyt B:n auto
vahingoittanut ns. autokatsomossa A:n perimää
pääsymaksua vastaan pysäköityä C:n autoa. A
velvoitettiin luonteeltaan erityisen vaaralliseksi
katsottavan kilpailutoiminnan harjoittajana
suorittamaan C:lle vahingonkorvausta, mutta B:tä
vastaan ajettu kanne hylättiin, koskei ollut näytetty, että
C:lle aiheutunut vahinko olisi johtunut B:n
tuottamuksesta.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
44
KKO 1995:53
Valtion viranomaiset olivat uhkaavan polioepidemian
torjumiseksi järjestäneet niin sanotun
massarokotuksen. Rokotuksen saatuaan A oli
sairastunut. Vaikka rokotuksen ja sairauden syyyhteyttä ei voitu pitää lääketieteellisesti selvitettynä,
A:n katsottiin riittävästi näyttäneen syy-yhteyden
rokotuksen ja sairastumisen välillä.
Valtio rokotuksen toimeenpanijana velvoitettiin
korvaamaan rokotuksen aiheuttama yllättävä vahinko,
jota enempää rokotuksen toimeenpanijat kuin
rokotettavat itse eivät olleet pystyneet ennakoimaan.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
45
KKO 1995:53 (2)
• rokotettavan itsensä suojaaminen taudilta
• terveysviranomaisten pelkäämän polioepidemian
torjuminen joukkomittaisella rokottamisella, johon koko
väestöä oli voimakkaasti kehotettu osallistumaan =
rokotettaville asetettu vastuu muiden terveydestä
• massarokotuksen yhteydessä ei mahdollista yksilöllisesti
tutkia jokaista rokotettavaa ja häneen mahdollisesti liittyviä
riskitekijöitä
• rokotettavalla itsellään tai hänestä vastaavilla henkilöillä ei
ole mahdollisuutta osaltaan perusteellisesti harkita riskejä
• => rokotuksen toimeenpanija kantaa vastuun rokotuksen
aiheuttamista yllättävistä vahingoista, joita enempää
rokotuksen toimeenpanijat kuin rokotettavat itse eivät ole
pystyneet ennakoimaan
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
46
TEHTÄVÄ
Räjäytystyömaan vuoksi aiheutuu seuraavia vahinkoja:
1. halkeamia naapurikiinteistöllä sijaitsevan talon
seiniin
2. sinkoutuvat kivet vahingoittavat lähistölle
parkkeerattuja autoja
3. työmaan poikki oikaiseva jalankulkija kompastuu
työmaa-ajoneuvojen ajon aiheuttamaan kuoppaan
4. räjäytystyömaan läheisyys karkottaa asiakkaita
läheisestä hotellista
Korvattavuus?
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
47
Ankaran vastuun rajoittuminen
tai estyminen
• vahingon aiheuttanut vastuutahon kannalta ylivoimainen
tapahtuma, esim. luonnonilmiö
• asema defenssinä ei kuitenkaan ole selvä siltä osin kuin asiasta
ei ole nimenomaista säännöstä
• vahingonkärsijän myötävaikutus osasyynä vahinkoon tai
lisännyt sen suuruutta
• toisinaan säädetty korvausta supistavaksi vain, kun se ilmentää
törkeää huolimattomuutta (potilas-, raideliikenne- ja ydinvahingot;
vrt. sähköturvallisuuslaki: muu kuin lievä huolimattomuus)
• ko. vahingon riskiä ei kyetty ennakoimaan parhaankaan
tieteellisen tiedon perusteella (ns. kehittelyvahinkotilanne)
• voidaan joskus vedota
• erilaisia ratkaisulinjoja niin kansainvälisesti (tuotevastuu) kuin
kansallisestikin (vrt. tuotevastuu / asbestin käyttö)
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
48
3. KORVAUSVASTUUN
PERUSTAVA SYY-YHTEYS
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
49
Syy-yhteys
• aiheuttaminen: puuttumista odotettavissa oleviin
tapahtumakulkuihin
• status quon häiritsemistä
• odotettavissa olevan kehityksen estämistä
• vahingon aiheutuminen voi edellyttää useiden
olosuhteiden olemassaoloa
• inhimillisiä tekoja
• niistä riippumattomia taustaolosuhteita
• ongelma: millaisesta syy-yhteydestä kyse?
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
50
Erilaisia syy-yhteyksiä
1. Välttämätön syy (conditio sine qua non, "but for”)
• X on seuraus Y:n välttämätön edellytys, jos X:n
poistaminen edeltävästä tapahtumakulusta johtaisi
Y:n poistumiseen
• tekijän poistaminen tapahtumakulusta merkitsee,
että sen tilalle oletetaan norminmukainen tai muu
normaali tapahtumakulku
• auttaa sulkemaan pois vahingon kannalta
irrelevantteja tekijöitä
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
51
Erilaisia syy-yhteyksiä (2)
1. Välttämätön syy (jatkoa)
• ei johda kaikissa tilanteissa pätevään juridiseen
ratkaisuun
• Kaksi teollisuuslaitosta laskee päästöjä samaan
vesistöön niin, että kummankin päästöt yksin riittäisivät
pilaamaan vesistön. Kumpikaan ei olisi välttämätön syy,
sillä seuraus syntyisi, vaikka toisen teko jäisi pois.
• osa sinänsä välttämättömistä syistä juridisesti
irrelevantteja
• metsäpalon välttämätön edellytys on happi, muita voivat
olla esim. maaston kuivuus, tuulen suunta
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
52
Erilaisia syy-yhteyksiä (3)
2. Riittävä syy
• X on Y:n riittävä syy, jos X:n käsilläolo on yksinään
ollut riittävä aiheuttamaan Y:n (oletuksena normaalit
luonnonolot)
• mikä välttämättömistä syistä riittävä
• em. päästöesimerkissä kummankin
teollisuuslaitoksen päästöt ovat yksinään riittävä syy
vahinkoon
• em. metsäpaloesimerkissä hapen käsillä olo ei
riittävä syy
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
53
Erilaisia syy-yhteyksiä (6)
3. NESS-kausaliteetti (necessary element of a
sufficient set)
• X on Y:n syy, jos ja vain jos X välttämätön osa Y:tä
edeltävää seikastoa, joka on ollut riittävä Y:n
aikaansaamiseksi
• sisältää sekä välttämättömyyden että riittävyyden
• ongelmia:
• sellaisen seuraamuksen aiheuttaminen, joka olisi joka
tapauksessa myöhemmin seurannut
• ajallisesti peräkkäisten aiheuttamisprosessien ongelma
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
54
TEHTÄVÄ
1. Hiv-positiiviselle annetaan hiv-positiivista verta.
2. Työkyvyttömyyteen johtavaa sairautta sairastava tulee
työtapaturman vuoksi työkyvyttömäksi jo nyt .
3. Rakennus oli perustettu rakentamisen aikana yleisesti
käytetyn rakentamistavan mukaan, joka sittemmin
osoittautui puutteelliseksi rakennuspaikan savikerroksen
paksuuden suurten vaihtelujen vuoksi. Naapurikiinteistöllä oli tehty tärinää aiheuttavaa paalutustyötä ja
rakennus oli vahingoittunut.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
55
Syy-yhteyden näyttäminen
• lähtökohta: vahingonkärsijällä näyttötaakka
• pelkkä ajallinen yhteys ei riitä näytöksi
• näyttövaatimusta voidaan säännellä joko
todennäköisyysasteeseen tai todistustaakan jakoon
puuttumalla
• yleiset todistustaakan jakoperiaatteet:
• näyttömahdollisuudet
• alkuperäistodennäköisyys
• aineellisen oikeuden tavoitteiden toteuttaminen
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
56
Vahingon ennakoitavuus
• ongelma: riittääkö pelkkä syy-yhteys korvausvelvollisuuden perusteeksi?
• ennakoitavuus-/adekvaattisuusrajoitus: kaikkia
vastuuperusteeseen nähden syy-yhteydessä olevia
vahinkoja ei korvata
• rajanvetokriteeri: ovatko vahingon mahdollisuus ja
suuruus olleet aiheuttajan ennalta arvattavissa tekotai toimintahetkellä
• riski yleisesti tunnettu
• vahingonaiheuttajalla erityistietoja (tulevan)
vahingonkärsijän olosuhteista
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
57
Vahingon ennakoitavuus (2)
• keino suojata toimijoita kohtuuttomilta vastuuriskeiltä
• koskee sekä vahinkotapahtumaa että vahingon määrää;
kumman tahansa puutteellinen ennakoitavuus kaventaa
vastuuta => vahinko(a) voi jäädä korvaamatta
• korkea-asteinen tuottamus voi laajentaa vastuun
ulottuvuutta
• henkilövahingoissa vastuu ulottuu yleensä pisimmälle
• ennakoitavuusvaatimus myös sopimussuhteissa, mutta
niissä monesti enemmän tietoa riskeistä sopimuspuolten
välisen yhteistoiminnan vuoksi
• vahingonvaaran ennakoitavuus myös tuottamuksen
edellytys
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
58
KKO 1996:47
A oli tuomittu avunannosta ajoneuvon luvattomaan
käyttöönottoon, kun hän oli kuljettanut varkaat
autoliikkeen pihaan tietäen näiden tarkoituksesta. Kun
auto myöhemmin vahingoittui tavalla, jota voitiin pitää
luvattomalle käytölle tyypillisenä, vahinko oli ollut A:n
ennalta arvattavissa.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
59
KKO 1997:3
Asunto-osakeyhtiö oli viivytellyt kannanottoa siihen,
edellyttikö tietty huoneistossa tehtävä työ yhtiön
suostumusta. Tämä johti osakkaan tekemän
esisopimuksen raukeamiseen. Yhtiölle ei kuitenkaan
syntynyt korvausvastuuta kauppahinnan saamatta
jäämisestä, koska se ei ollut ollut tietoinen
esisopimuksesta.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
60
KKO 2012:36
Työntekijä oli hakenut työnantajaltaan opintovapaata
erään ammatillisen perustutkinnon suorittamiseksi.
Työnantajan ilmoitettua vastoin opintovapaalain
säännöksiä siirtävänsä opintovapaan
alkamisajankohtaa työntekijä oli irtisanoutunut ja
menettänyt sen seurauksena oikeutensa
aikuiskoulutustukeen. Työnantaja oli velvollinen
korvaamaan työntekijälle sanotun menetyksen.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
61
TEHTÄVÄ
Anton uhkasi veljeään Carolusta leipäveitsellä.
Viereisessä huoneessa ollut Caroluksen tyttöystävä
Berta pelästyi, hyppäsi parvekkeelta ja vammautui.
Antonin korvausvelvollisuus Bertaa kohtaan?
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
62
4. VAHINGON
AIHEUTTAJAT
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
63
Vahingon aiheuttajat
• yksi tai useampi tietty henkilö
• yhteisvastuu korvauksesta vahingonkärsijälle (VahL 6:2)
• vahingonaiheuttajien keskinäinen vastuu kohtuuden
mukaan ottaen huomioon kunkin syyllisyyden määrä,
vahinkotapahtumasta ehkä saatu etu ja muut seikat
‒ takautumisoikeus liikaa maksetusta osasta; jos joku
korvausvelvollisista ilmeisen maksukyvytön tai
oleskelupaikka tuntematon, muut maksavat hänen
osuutensa (VahL 6:3)
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
64
Vahingon aiheuttajat (2)
• joku tietystä ryhmästä
• yhteinen hanke (esim. pahoinpitely): yhteisvastuu
• yksi useammasta samaa asiaa tekevästä: yhteisvastuu,
jos ei kyetä erottelemaan syyllisiä / ei-syyllisiä
• aiheuttamiseen voi osallistua eri tavoin
• joku, muttei tiedetä, kuka
• anonyymi aiheuttaja riittää, kun vahingon aiheuttajana
organisaatio, so. aiheuttajaa ei tarvitse yksilöidä
• esim. joku yrityksen työntekijöistä => yrityksen
isännänvastuu
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
65
TEHTÄVÄ
Kolme henkilöä oli samalla aseella vuorotellen
ampunut useita laukauksia maavallia kohti. A oli
ampunut noin 10 laukausta, B ja C kumpikin 5. Yksi
laukaus oli osunut ampumalinjan lähellä olleeseen
muuntajaan ja aiheuttanut sen vaurioitumisen.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
66
KKO 2013:49
E:lle oli aiheutettu vahinkoa rikoksella, joka oli luettu A:n ja
B:n syyksi törkeänä pahoinpitelynä, C:n syyksi
pahoinpitelynä ja D:n syyksi avunantona pahoinpitelyyn.
Pelkästään sillä perusteella, että vahingonaiheuttajien
osallisuus pahoinpitelyrikokseen oli arvioitu rikosoikeudellisesti eri tavoin, ei C:n ja D:n vahingonkorvausvastuuta vahingonkärsijää E:tä kohtaan voitu vahvistaa A:n
ja B:n täysimääräistä vastuuta pienemmäksi. Teko oli
toteutettu yksissä tuumin ja vahinko oli ollut kaikilta osin
myös C:n ja D:n ennakoitavissa. Koska vahinko oli
vahingonkorvauslain 6 luvun 2 §:n tarkoittamalla tavalla
kahden tai useamman aiheuttama, C ja D vastasivat E:lle
kaikesta vahingosta yhteisvastuullisesti A:n ja B:n kanssa.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
67
5. KORVATTAVA VAHINKO
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
68
Mikä on korvattava vahinko?
• differenssioppi: vahinko on toteutuneen ja
hypoteettisen tapahtumakulun erotus
• subjektiivinen lähtökohta
• täyden korvauksen periaate
• rikastumiskielto
• vahingonkärsijän velvollisuus rajoittaa vahinkoa
• VahL 5 luku
• huom. muutokset L 61/1999 ja L 509/2004
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
69
Korvattava vahinko
(VahL 5 luku)
Aiheutuneen
vahingon laji
Henkilövahinko,
esinevahinko
(+ varallisuusvahinko)
Rangaistavaksi
säädetty teko
Puhdas
varallisuusvahinko
Kärsimys
Täyttyykö VahL 5:1:n
edellytys?
Täyttyvätkö VahL 5:4a
tai 5:6:n edellytykset?
Julkisen vallan käyttö
Erittäin painava syy
Läheisen kuolema
Loukkaus
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
70
HENKILÖVAHINKO
• perusmääritelmä: lääketieteellisesti todettavissa
oleva terveydentilan häiriö (fyysinen/psyykkinen)
• perussäännös VahL 5:2, jonka mukaan korvataan
• tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja muut
tarpeelliset kulut
• ansionmenetys
• kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta
• pysyvä haitta
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
71
Ansionmenetys
• tilapäisen tai pysyvän työkyvyttömyyden ajalta
• VahL 5:2a: lähtökohtana arvio ansiotulosta ilman
vahinkoa, vähennetään ansiotulo, jonka silti saanut, olisi
voinut saada, arvioidaan tulevaisuudessa saavan
• huomioidaan työkyky, koulutus, aikaisempi toiminta,
uudelleenkouluttautumismahdollisuus, ikä, asumisolot
yms.
• vahingoittunut ei voi olla täysin passiivinen
• pää- ja sivutulot, yrittäjätulot
• nuoren henkilön koulutuksen viivästymisen aiheuttama
ansion menetys, työttömältä ohi menevä työpaikka
• alaikäisen ansiotulon arviointi VahL 5:2b
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
72
VahL 5:2b
Jos henkilövahingon johdosta pysyvästi työkykynsä menettänyt ei ollut vahingon
tapahtuessa täyttänyt 18 vuotta, ansiotulo, jonka hän olisi ilman
vahinkotapahtumaa saanut, arvioidaan ottamalla huomioon hänen
henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä koulutus- ja ammattisuunnitelmansa.
Jollei muuta osoiteta, ansiotulon määränä pidetään:
1) vahinkoa kärsineen täytettyä 18 vuotta määrää, joka vastaa Suomessa
asuvien 18–22-vuotiaiden henkilöiden keskimääräistä valtionveron alaista
ansiotuloa;
2) vahinkoa kärsineen täytettyä 23 vuotta määrää, joka vastaa Suomessa
asuvien 23–34-vuotiaiden kokoaikaisten palkansaajien keskimääräistä
ansiotuloa;
3) vahinkoa kärsineen täytettyä 35 vuotta määrää, joka vastaa Suomessa
asuvien 35–64-vuotiaiden kokoaikaisten palkansaajien keskimääräistä
ansiotuloa;
4) vahinkoa kärsineen täytettyä 65 vuotta sen vanhuuseläkkeen määrää, johon
hänellä olisi työntekijäin eläkelain (395/1961) nojalla ollut oikeus 1–3 kohdan
mukaisten ansiotulojen perusteella.
Edellä 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettujen ansiotulojen määrät vahvistetaan
vuosittain valtioneuvoston asetuksella.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
73
KKO 1997:65
Tapon yrityksen johdosta vammautunut 27-vuotias A ei
kyennyt enää palaamaan aikaisempaan ammattiinsa,
vaan tarvitsi uudelleenkoulutuksen, johon hän oli
hakeutunutkin. A:lle määrättiin maksettavaksi
korvausta työtulojen menettämisestä siihen
ajankohtaan saakka, jolloin hänellä arvion mukaan oli
uudelleenkoulutuksensa jälkeen riittävästi aikaa
hakeutua sellaiseen ansiotyöhön, johon hän
vammastaan huolimatta kykeni.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
74
KKO 1997:113
Liikenneonnettomuudessa loukkaantunut 16-vuotias A
oli vammoistaan aiheutuneiden poissaolojen vuoksi
joutunut käymään lukion toisen luokan uudelleen.
Tämän vuoksi hänen ylioppilaaksi tulonsa ja
ammatilliseen tutkintoon valmistumisensa olivat
viivästyneet. Viivästymisen välittömänä syynä oli
liikennevahinko eikä sillä seikalla, että A oli luopunut
suunnitelmastaan opiskella lukion aikana ulkomailla
vuoden vaihto-oppilaana, ollut merkitystä harkittaessa
sitä, saiko A korvausta ansiotulojen myöhentymisestä
koulutuksen viivästymisen vuoksi. Vakuutusyhtiö
velvoitettiin suorittamaan korvausta yhdeltä vuodelta.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
75
TEHTÄVÄ
Kaupungin omistaman oppilaitoksen johtokunta oli
asetuksen säännösten vastaisesti jättänyt
oppilaitoksen rehtorin tehtäviä hoitaneen lehtorin
siirtämättä perustettuun rehtorin virkaan.
Mikä on korvattava vahinko?
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
76
Aineettomat vahingot
• ongelmana arvioperusteiden subjektiivisuus/
objektiivisuus: eri henkilöiden kokemukset erilaisia
• kipu ja särky ja muu tilapäinen haitta
• huomioidaan erityisesti vahingon laatu ja vaikeusaste, sen
edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan
kestoaika (VahL 5:2c)
• pysyvä haitta
• esim. liikuntakykyyn vaikuttava vamman jälkitila, aistien
toiminnan heikentyminen, kosmeettinen haitta, pysyvä
kipuoireilu
• huomioidaan vahingon laatu ja vaikeusaste,
vahingoittuneen ikä; korottavana tekijänä elämänlaadun
erityinen heikentyminen (5:2c)
• ei vaadita yksilöllistä näyttöä, jos on ilmeistä
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
77
Kärsimys (VahL 5:6)
• loukkauksen aiheuttaman kärsimyskorvauksen
edellytykset:
• vapauden, rauhan, kunnian tai yksityiselämän
loukkaaminen rangaistavaksi säädetyllä teolla
• syrjiminen rangaistavaksi säädetyllä teolla
• henkilökohtaisen koskemattomuuden tahallinen tai törkeän
huolimaton vakava loukkaus
• vakava tahallinen tai törkeän huolimaton ihmisarvon
loukkaus muulla, em. kohtiin verrattavalla tavalla
• omiaan aiheuttamaan kärsimystä ottaen erityisesti
huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan
ja loukatun välinen suhde, loukkauksen julkisuus
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
78
KKO 1997:80
Lehdessä oli julkaistu tuhopolttoja koskeva kirjoitus,
jossa oli kerrottu, että syylliseksi epäilty oli
paikkakunnan palopäällikön vaimo.
Kun palopäälliköllä itsellään ei edes väitetty olleen
osuutta tapahtumiin, hänen ja syylliseksi epäillyn
aviosuhteen julkistamiselle ei ollut hyväksyttävää
perustetta. Lehden kustantaja, päätoimittaja ja jutun
kirjoittaja velvoitettiin suorittamaan vahingonkorvausta
yksityiselämän loukkaamisesta aiheutuneesta
henkisestä kärsimyksestä.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
79
KKO 2012:14
Taksin matkustajana ollut mies oli tuomittu
pahoinpitelystä hänen lähenneltyään seksuaalisesti
naispuolista kuljettajaa matkan aikana. Mies
velvoitettiin suorittamaan kuljettajalle korvausta
kärsimyksestä vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1
momentin 1 kohdan perusteella.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
80
KKO 2012:81
Vankilan vartija oli avannut tutkintavangille
Rikosseuraamuslaitoksesta saapuneen kirjeen, jota
tutkintavankeuslain mukaan ei olisi saanut avata.
Tutkintavanki vaati valtion velvoittamista suorittamaan
hänelle vahingonkorvausta viestintäsalaisuuden
loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä.
Kirjeen avaamisen katsottiin tapahtuneen erehdyksessä,
eikä kysymys ollut rangaistavaksi säädetystä teosta. VahL
5:6.1:ssä säädetyt edellytykset kärsimyksen korvaamiselle
eivät täyttyneet. Kysymys lisäksi siitä, voitiinko korvausta
tuomita sillä perusteella, että kirjeen oikeudetonta avaamista
oli pidettävä myös perus- ja ihmisoikeusloukkauksena.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
81
KKO 2012:74
A oli lyönyt B:tä nyrkillä useita kertoja päähän ja
vartaloon, syöttänyt B:lle mäntysuopasaippuaa,
suihkuttanut B:n päälle vettä ja pitänyt B:tä rinnuksista
kiinni. A oli tuomittu pahoinpitelystä
vankeusrangaistukseen.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
82
Aineettomien vahinkojen määrät
• STM:n asetus tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta
haittaluokituksesta (1649/2009)
• liikennevahinkolautakunnan ohjeet
• vammat tyypitelty erilaisiin haitta-asteisiin ja määritelty
niitä vastaavat normaalikorvaukset
• käytetty paljon myös muissa kuin liikennevakuutusasioissa
• henkilövahinkoasiain neuvottelukunta
• tavoitteena henkilövahinkojen ja kärsimyksen korvaamista
koskevan oikeus- ja korvauskäytännön yhtenäisyyden
edistäminen
• suositukset perustuvat oikeuskäytäntöön (uusimmat: 2011)
• KKO 2012:100
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
83
LÄHEISEN OIKEUS
KORVAUKSEEN
• korvausoikeus vahingonkärsineen vanhemmilla,
lapsilla ja aviopuolisolla sekä muulla näihin
rinnastettavalla erityisen läheisellä henkilöllä
• näyttö: nämä eivät läheisiä / joku muu on läheinen
• vahingonkärsijän hoitaminen (VahL 5:2d)
• kohtuullinen korvaus tarpeellisista kuluista ja
ansionmenetyksestä, joka aiheutunut henkilövahingon
kärsineen hoitamisesta tai muista toimenpiteistä, jotka
ovat omiaan edistämään vahingonkärsijän
tervehtymistä tai kuntoutumista
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
84
KKO 2003:123
B ja C eivät ole asuneet yhdessä ja he ovat
seurustelleet vasta noin neljän kuukauden ajan. KKO:
ei ole perustetta pitää B:tä C:lle aviopuolisoon
rinnastettavana erityisen läheisenä henkilönä.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
85
Läheisen oikeus korvaukseen (2)
• hautauskulujen korvaaminen (VahL 5:3)
• vainajan hautaamisesta huolehtineelle kohtuullinen
korvaus hautaamisesta aiheutuneista kustannuksista
(”säädynmukaiset” hautajaiset)
• läheisille aiheutuneet kohtuulliset hautaamiseen liittyvät
kustannukset (hautajaisvaatteet, matkat yms.)
• kärsimys kuolemantapauksessa (VahL 5:4a)
• kuolema aiheutettu tahallisesti tai törkeällä
huolimattomuudella ja
• korvaus harkitaan kohtuulliseksi ottaen huomioon
henkilösuhteen läheisyys, teon laatu ja muut olosuhteet
• tulkittu melko korvausmyönteisesti
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
86
KKO 2002:56
Varusmies oli saanut surmansa puolustusvoimien
kovapanosammunnoissa. Valtio velvoitettiin
suorittamaan varusmiehen läheisille korvausta
kärsimyksestä, vaikka kuolemantuottamuksesta
rangaistukseen tuomittu ammunnan johtaja ei ollut
menetellyt törkeän huolimattomasti, kun vahinkoon
johtaneessa puolustusvoimien toiminnassa ilmennyttä
huolimattomuutta oli kokonaisuudessaan pidettävä
törkeänä.
KKO: äiti 6.000 euroa, sisarukset 2.500 euroa
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
87
KKO 2004:48
Henkilöauto oli törmännyt jalankulkijaan, joka sai
surmansa. Auton kuljettaja oli tuomittu törkeästä
liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja
kuolemantuottamuksesta. Korkeimman oikeuden
ratkaisusta ilmenevin perustein jalankulkijan 12vuotiaalla pojalla katsottiin olevan oikeus saada
korvausta isänsä kuoleman aiheuttamasta
kärsimyksestä vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a §:n
nojalla, vaikka syyte törkeästä kuolemantuottamuksesta oli hylätty. (6.000 euroa)
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
88
KKO 2004:2
A oli syyllistynyt B:n tappamiseen hätävarjelun
liioitteluna. B:llä oli puolentoista vuoden ikäinen lapsi.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein
katsottiin, ettei isän kuolemantapauksesta lapsen
tunneperäiselle tai henkiselle kehitykselle mahdollisesti
aiheutuvia haitallisia seurauksia voitu pitää VahL 5:4
a:ssä tarkoitettuna korvattavana kärsimyksenä.
KKO: lapsi kaipaa isää, mutta ei kärsi nimenomaan
siitä, mistä syystä isä on kadonnut hänen elämästään
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
89
Läheisen oikeus korvaukseen (3)
• oma järkytys kuolemantapauksessa (VahL 5:4b)
• tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheutetun
kuolemantapauksen yhteydessä oikeus korvaukseen
(järkytyksen kaltaisesta) henkilövahingosta johtuvista
tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista, muista
kuluista ja ansionmenetyksestä
• ei siis yleistä oikeutta korvaukseen läheisen
kuoleman johdosta (vrt. vakuutus)
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
90
Elatuksen menetys (VahL 5:4)
• jos elatusvelvollinen tai muuten toisen elatuksesta
huolehtinut henkilö saa surmansa
• tosiasiallinen elatussuhde riittää
• elatukseen voidaan erityisestä syystä rinnastaa kotityön
arvo
• elatukseen tai elatusapuun oikeutetulle tai muutoin
surmansa saaneen elatuksen varassa olleelle
• korvauksen määrä: huomioidaan todennäköinen elatus
surmansa saaneelta sekä mitä kohtuuden mukaan
tarvitsee elatukseensa ottaen huomioon mahdollisuutensa
hankkia itse elatuksensa ansiotyöllä ja muut olosuhteet
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
91
TEHTÄVÄ
Käytetyn henkilöauton tuhoutuminen omistajan
kannalta:
a) Auton merkitys omistajalle?
b) Mitä pitäisi korvata ja miten?
c) Miten 2 kohdan ehdotuksenne sopii yhteen täyden
korvauksen periaatteen ja rikastumiskiellon
kanssa?
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
92
ESINEVAHINKO (VahL 5:5)
• esine = sekä irtaimet (myös kotieläimet) että kiinteät
esineet, myös koneet, laitteet ja niiden osat
• täyden korvauksen periaate
• korvataan koko vahinko eli saatetaan vahingonkärsijä
siihen taloudelliseen asemaan, jossa hän olisi ilman
vahinkoa
• rikastumiskielto (eduntasoitus)
• vahingon kärsinyt ei saa saada hyötyä vahingosta eli
tulla parempaan taloudelliseen asemaan kuin ennen
vahinkoa
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
93
Esinevahinko (2)
• korvataan esineen korjauskustannukset, muut kulut,
arvonalennus, tuhoutuneen tai hukatun esineen
arvo, tulojen ja elatuksen vähentyminen
• esineen lisäksi siis korvausta välillisistä vahingoista,
esim. esineen käyttömahdollisuuden estymisen
aiheuttamasta tulon menetyksestä
• korjaaminen
• vahingonkärsijällä vahingonrajoittamisvelvollisuus eli
aiheettomia kustannuksia tulee välttää
• jos esine tulee vahinkotapahtumaa edeltänyttä tilaa
parempaan kuntoon, hyöty yleensä vähennetään
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
94
Esinevahinko (3)
• tuhoutuneen tai hukatun esineen arvon
määrääminen
• jälleenhankinta-arvo (uudelleenhankinta-arvo,
uusarvo): uuden, vastaavan esineen hankkimiseksi
tarvittava summa
• vanha omaisuus korvautuu uudella (käyttämätön,
modernimpi) => vastoin rikastumiskieltoa
• uuden osan liittäminen vanhaan kohteeseen, osan
käyttöiällä ei merkitystä
• päivänarvo: jälleenhankinta-arvo, josta tehdään mm.
ikä-, käyttö-, käyttökelpoisuusvähennys
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
95
Esinevahinko (4)
• käypä arvo, (edelleen)myyntiarvo: summa, jonka
esineen myynnistä olisi saanut juuri ennen vahinkoa
• vastaa esineen varallisuusarvoa omistajalle
• soveltuu, jos kyse myytävästä esineestä
• jos kyse käytetystä esineestä, ei yleensä riitä vastaavan
esineen hankkimiseen
• pääsääntö: jälleenhankinta-arvoa; ellei tällaista kyetä
määrittämään esimerkiksi objektin yksilöllisyyden
vuoksi, kysymykseen tulee lähinnä esineen iän,
kunnon ym. seikat huomioon ottava käypä arvo
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
96
Esinevahinko (5)
KKO 1990:78: Kyse muuntajan vaurioitumisen
korvaamisesta: 30 vuotta käytetty 50 kW:n muuntaja
korvattiin 100 kW:n muuntajalla.
Uuden muuntajan hinta 11.300 mk, korvattiin vanhan
muuntajan menettämisen mukaan arvioituna 5.000 mk
sekä uuden muuntajan asentaminen (19.960 mk).
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
97
PUHDAS VARALLISUUSVAHINKO (VahL 5:1)
• taloudellinen vahinko, joka ei ole yhteydessä
(samalle henkilölle aiheutuneeseen) henkilö- tai
esinevahinkoon
• sopimusperusteinen vastuu: tyypillistä, korvataan
• deliktivastuu: pelkkä tuottamusperuste voisi johtaa
liialliseen vastuuseen (esim. liikekilpailu ja julkinen
arvostelu ”sallittua vahingoittamista”) => korvaamista
rajoitettu
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
98
Puhdas varallisuusvahinko (2)
1) vahinko aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla
• syyntakeettomuus tai rikoksen vanhentuminen eivät
estä vastuuta
• dekriminalisointi poistaa korvausvastuun (KKO
1993:15)
2) vahinko aiheutettu julkista valtaa käytettäessä
• julkinen valta ≠ viranomainen
• tunnusmerkistön tulkinta laajahkoa (esim. työvoimaviranomaisen antama neuvonta KKO 1989:50,
rekisteriasiakirjojen antaminen KKO 1993:15)
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
99
KKO 1989:50
Valtion työvoimaneuvoja oli antanut paluumuuttoa
Suomeen suunnittelevalle Kanadan kansalaiselle
virheellisiä tietoja paluumuuttajalle tärkeiden ja häneen
pakottavina sovellettavien säännösten ja määräysten
sisällöstä. Tietojen antaminen oli ollut olennainen osa
työvoimaneuvojan virkatehtävistä. Tietojen laatu ja
tarkoitus huomioon ottaen katsottiin, että
työvoimaneuvoja oli tiedot antaessaan käyttänyt
julkista valtaa. Valtio velvoitettiin korvaamaan tietojen
virheellisyydestä aiheutunut vahinko.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
100
KKO 2009:24
Suomen Pietarin pääkonsulaatin toimistosihteeri oli,
saatuaan ulkomaalaisvirastosta tiedon, jonka mukaan
työ- ja oleskelulupia hakeneet venäläiset
vuokratyöntekijät eivät tarvitsisi erikseen lupia
Espanjassa työskentelyä varten, ilmoittanut tiedon
edelleen yhtiön toimitusjohtajalle.
Korkein oikeus katsoo, ettei neuvon antamista
tällaisissa olosuhteissa ole perusteltua rinnastaa
työntekijöiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevaan
hallintopäätökseen.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
101
Puhdas varallisuusvahinko (3)
3) korvaamiseen on erittäin painavia syitä
• lisättiin eduskuntavaiheessa => ei juuri esityöaineistoa
• etenkin aiheuttamisteon hyvän tavan vastaisuus (KKO
1991:79, KKO 1997:181, vrt. KKO 1991:32)
• muita mahdollisia perusteita esimerkiksi oikeussuhteen
sopimuksenkaltaisuus ja vahingonaiheuttajan erityinen
luottamusasema
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
102
KKO 2009:24
Pääkonsulaatin toimistosihteerin, joka oli välittänyt
yhtiölle virheellisen neuvon Suomeen myönnettyjen
työlupien merkityksestä Espanjassa työskentelyn
kannalta, ei katsottu käyttäneen julkista valtaa.
Virheellisen neuvon välittäessään toimistosihteeri oli
menetellyt huolimattomasti. Koska erittäin painavia
syitä ei ollut, yhtiön vaatimus niin sanotun puhtaan
varallisuusvahingon korvaamisesta hylättiin.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
103
Puhdas varallisuusvahinko (4)
• voi aiheutua myös kolmannelle: henkilöön tai
esineeseen kohdistuva ensivahinko aiheuttaa
taloudellisen vahingon (seurausvahingon)
kolmannelle
• vallitseva käsitys suhtautunut torjuvasti vahinkolajin
korvauskelpoisuuteen => kolmas ei enää loukatun
normin suojatarkoituksen piirissä eikä oikeutettu
korvaukseen
• lakiin perustuvia korvaustilanteita: VahL 5:2d
(vahingonkärsijän hoitaminen), 5:4a-b (kärsimys, oma
henkilövahinko)
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
104
VAHINGON ILMENEMISAIKA
• korvausvaatimus voidaan hylätä ennenaikaisena, jos
vahinko ei vielä ole ilmennyt tai sen laajuus selvinnyt
• saman vahinkotapahtuman johdosta aiheutuvat
vahingot voivat ilmetä eri aikoina
• korvausta ei useinkaan määrätä tuomitsemispäivän
jälkeiseen aikaan kohdistuvista menetyksistä, jos
niiden aiheutuminen epävarmaa, esim.
• mahdollisesti tarvittava leikkaus
• tulon menetys ajalta, jolta työkyvyttömyys epävarma
• ennenaikaisena hylätty korvausvaatimus voidaan
esittää myöhemmin, vahingon realisoituessa
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
105
6. KORVAUKSEN MÄÄRÄÄ
ALENTAVAT SEIKAT
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
106
Vahingonkärsijän myötävaikutus
(VahL 6:1)
• vahingonkärsijän puolella olevaa tuottamusta
• myötävaikutusarvioinnissa otettava huomioon
olosuhteet; esim. tilanteen äkillisyys lieventää
tuottamusarvostelua
• vahingon aiheutumiseen vaikuttaminen
• jokaisen on suojattava etuuksiaan normaalilla
huolellisuudella
• normaalia suurempi riski, mutta ei vaikuta
käyttäytymiseen
• saatujen ohjeiden laiminlyönti
• varoitusten laiminlyönti
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
107
TEHTÄVÄ
Vahingonkärsijä pyöräili polkupyörällä, jossa oli
nastarenkaat. Vahingon tapahtuma-aikaan oli öisin
pakkasta ja päivisin muutamia lämpöasteita.
Tällaisissa olosuhteissa kulkureiteille muodostuu
helposti jäisiä kohtia. Vahinkopäivän aamuna oli lisäksi
satanut muutama sentti lunta, minkä vuoksi
mahdolliset jäiset kohdat eivät näkyneet.
Onko oikeutta vahingonkorvaukseen?
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
108
VKL 660/04
Vahinkotapahtuman ajankohta ja vahinkoa edeltäneen
ajan säätila huomioon ottaen vahingonkärsijän olisi
pitänyt ymmärtää, että vastasataneen lumen alla voi
olla liukkaita kohtia. Tämän vuoksi voidaan katsoa, että
vahingonkärsijä on tietoisesti antautunut vaaraan
lähtiessään pyöräilemään tällaisissa olosuhteissa.
Hänen voidaan katsoa omalla toiminnallaan
myötävaikuttaneen vahingon syntyyn. Koska hän on
kuitenkin pyrkinyt minimoimaan vahinkoriskiä
käyttämällä pyörässään nastarenkaita, lautakunta
katsoo, ettei korvausta tule sovitella enemmällä kuin
yhdellä viidesosalla.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
109
TEHTÄVÄ
Vahingonkärsijä oli asiakkaana myymälässä. Hänen
ollessaan jauhamassa kahvia kahvimyllyllä, jolla
asiakkaat saivat itse jauhaa ostamansa kahvin, myllyn
ulostuloputki meni tukkoon. Hän yritti avata tukkeumaa
sormella, jolloin myllyn terät silpoivat hänen oikean
keskisormensa. Kahvimyllyjen lähettyvillä oli ollut 3
selvästi erottuvaa kylttiä, joissa oli varoitettu asiakkaita
laittamasta sormiaan kahvimyllyn ulostulosuppiloon.
Onko oikeutta korvaukseen?
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
110
VKL 730/95
Ltk katsoo, että asiakkaan käyttäessä myymälässä
laitetta, joka ei ole hänelle entuudestaan tuttu, hänen
tulisi perehtyä käyttöohjeisiin. Myymälä on tehokkaasti
varoittanut asiakkaita kahvimyllyn käyttöön liittyvistä
vaaroista, eikä se ole vahingonkorvausvastuussa siitä,
että asiakas ei lue varoituksia. Tämän vuoksi ltk
katsoo, että myymälä ei ole korvausvastuussa
lausunnonpyytäjälle aiheutuneesta henkilövahingosta.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
111
Vahingonkärsijän myötävaikutus
(2)
• vahingon rajoittaminen
• hoitoon hakeutuminen
• uudelleenkouluttautuminen
• vahingoittuneen esineen korjauttaminen
• jne.
• vahingonkärsijällä ei ole varaa rajoittamiseen =>
laiminlyönti ei ehkä vaikuta
• nopeita / pitkäaikaisia toimia
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
112
Vahingonkärsijän myötävaikutus
(3)
• korvausvelvollisuutta voidaan supistaa; usein
alennus määräosin, esim. 1/3:lla, 1/2:lla
• jos selvästi erotettava osa vahingosta seurausta
vahingonkärsijän menettelystä, se jää korvaamatta
• vahinkolaji voi vaikuttaa: henkilövahinkokorvauksen
alentamiseen suhtaudutaan pidättyvämmin
• vrt. vakuutukset: vakuutustapahtuman
aiheuttaminen, suojeluohjeiden ja
pelastamisvelvollisuuden laiminlyönti
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
113
Tietoinen riskinotto
• vaikuttaa eräissä tapauksissa vastuuseen
• alentaa vastuuta
• sulkee vastuun pois
• ilmenee esimerkiksi urheilussa ja tulee esille lähinnä
tuottamusarvioinnin kautta
• vahinkoseuraamukseen suostuminen poistaa
vastuun kokonaan
• kuolemaan tai vakavaan ruumiinvammaan ei voi
pätevästi suostua
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
114
KKO 2001:58
Eräät yhtiöt olivat tuoneet maahan, valmistaneet ja
markkinoineet savukkeita, joita A oli polttanut vuosina 19411986. A:lla oli 1980-luvulla todettu kurkunpään syöpä ja
muita sairauksia, jotka hänen mukaansa olivat aiheutuneet
tupakoinnista. - - - ”A on koko sen 45 vuoden ajan, jonka
hän on tupakoinut, ollut tietoinen tupakoinnin terveydelle
aiheuttamasta vaarasta. Se, että A olisi jatkanut
polttamistaan Oy Rettig Ab:n mainosten vuoksi ja niiden
perusteella tupakan vaarattomuuteen luottaen, ei ole näissä
olosuhteissa uskottavaa. Tupakoidessaan A on ottanut
tietoisen riskin siitä, että tupakoinnista voi mahdollisesti
aiheutua vakavia vaaroja hänen terveydelleen. A:n
sairastumista ei siten voida pitää Oy Rettig Ab:n mainosten
seurauksena.”
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
115
Korvauksen sovittelu (VahL
2:1.2)
• jos korvausvelvollisuus kohtuuton ottaen huomioon
vahingonaiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusolot
ja muut olosuhteet; jos vahinko aiheutettu tahallisesti,
täysi korvaus, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi
alentaa korvausta
• korvausvelvollisen taloudellinen asema: varallisuus ja
tulot, (tulevat) ansiomahdollisuudet (KKO 1999:41, tekn.
yo), elatusvelvollisuudet ym.
• vahingonkärsijän korvaustarve
• tuottamuksen laatu
• taloudellisen edun tavoittelu
• osapuolilla ei tavanomaisia vakuutuksia
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
116
KKO 1998:149
A oli erehdyttänyt Kelan maksamaan itselleen aiheettomia
matkakorvauksia 80.000 mk. Vaikeista taloudellisista ja
muista olosuhteista (työttömyys; neljä lasta, joista kaksi
sairaita; varat käytetty välttämättömiin elinkustannuksiin)
huolimatta tuomittiin täysi korvaus.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
117
KKO 1999:41
A oli tahallaan kaatanut B:n maahan niin, että tämän nilkasta
oli murtunut luu. A tuomittiin pahoinpitelystä rangaistukseen.
:
”Vuonna 1975 syntynyt A opiskelee teknillisessä korkeakoulussa. Vaikka hänellä tällä hetkellä opiskelun ollessa
vielä kesken ei olekaan sanottavasti tuloja eikä omaisuutta,
hänellä on koulutuksensa perusteella todennäköisesti hyvät
mahdollisuudet sijoittua vakituisesti työelämään kohtuullisen
lyhyen ajan kuluessa, jolloin hänen taloudellinen asemansa
paranee nykyisestä. B:n kärsimien vahinkojen
kokonaismäärä on 34 124,49 markkaa. Täysimääräisen
korvauksen suorittaminen korkoineenkaan ei siten A:n
tämänhetkisestä heikosta maksukyvystä huolimatta
muodostu hänelle kohtuuttoman raskaaksi.”
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
118
7. ERITYISSÄÄNTELYN
KOHTEENA OLEVAT
VAHINGONAIHEUTTAJAT
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
119
Erityisryhmiä
• alaikäinen (VahL 2:2)
• mielisairas, vajaamielinen, sieluntoiminnaltaan
häiriintynyt (VahL 2:3)
• työnantaja ja julkisyhteisö (3 luku)
• työntekijä ja virkamies (4 luku)
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
120
Alaikäiset ja mieleltään
häiriintyneet
• vastuu ”kohtuulliseen korvaukseen” rajoittuvaa eikä
täyden korvauksen periaatteen mukaista
• ≠ täysi korvaus + kohtuullistaminen
• täysi korvauskin mahdollinen
• kompensaatiovaikutus alhainen, korvausvastuulla
paljolti preventiivisiä ja yhteiskuntamoraalia
ylläpitäviä tehtäviä
• vahingonkärsijän kannalta siis merkityksellistä, kuka
vahingon aiheuttaja on
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
121
Alaikäiset (VahL 2:2)
• alle 18-vuotiaan korvausvastuun mitoittamisessa
otetaan huomioon
• ikä ja kehitystaso
• teon laatu
• vahingon aiheuttajan ja kärsijän varallisuusolot
• muut olosuhteet
• korvausvastuulla ei kiinteää alaikärajaa
• esim. 7-vuotiaita velvoitettu korvaukseen (KKO 1984
II 93: 250.000 markan vahingosta 20.000 mk)
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
122
Alaikäiset (2)
• 15-vuotta täyttäneiden rikosperusteinen
korvausvastuu usein täysimääräistä (KKO 1983 II
26, KKO 1991:73)
• nuorempien vastuu yleensä soviteltua hyvinkin
moitittavissa teoissa (KKO 1996:117: 13-vuotiaan
tahallisesti aiheuttama tulipalo)
• vastaavat korvauksesta omalla varallisuudellaan,
myös tulevalla
• vanhemmilla ei ole velvollisuutta maksaa lastensa
vahingonkorvauksia
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
123
KKO 1991:73
Alle 15-vuotias B oli sytyttänyt rakennuksen vieressä
olleet jätesäiliöt palamaan seurauksin, että tuli oli
levinnyt rakennukseen. B:n seurassa ollut 15-vuotias A
ei ollut osallistunut sytyttämiseen, mutta oli kuitenkin
osoittanut suhtautuvansa B:n menettelyyn
hyväksyvästi. A:n, jonka oli tullut käsittää tulen
leviämisen mahdollisuus, katsottiin menettelyllään
myötävaikuttaneen rakennuksen vahingoittumiseen ja
hänet velvoitettiin maksamaan vahingonkorvausta.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
124
TEHTÄVÄ
A ja B, jotka olivat 12-vuotiaita, olivat kaataneet
maahan tulenarkaa ainetta, jonka A oli sytyttänyt
tuleen. B oli A:n kehotuksesta pannut tuleen ainetta
sisältäneen muoviastian. Astian lehahdettua tuleen B
oli pelästyneenä potkaissut sitä, ja se oli osunut lähellä
olleeseen 8-vuotiaaseen C:hen, jolle oli aiheutunut
vaikeita palovammoja.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
125
Alaikäiset (3)
• lapsen vanhemmat korvausvastuussa vain oman
tuottamuksensa perusteella
• valvontatuottamus
‒ KKO 1983 II 41: vht eivät valvoneet, ettei 7-vuotias pääse
yksin heittämään tikkaa
‒ KKO 1981 II 124: vht laiminlyöneet puuttua 16-vuotiaan
pienoiskiväärin käyttöön
• kasvatustuottamus
‒ KKO 1981 II 170: isä sanonut 9-vuotiaalle pojalleen, että
tämä saa heti lyödä takaisin, jos joku tarttuu kiinni
• valvontavastuussa myös muu lasta valvova
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
126
Mieleltään häiriintyneet
(VahL 2:3)
• mielisairaat, vajaamieliset ja sieluntoiminnaltaan
häiriintyneet
• vähäiset poikkeamat normaalista eivät vaikuta
• ei: itse aiheutetut häiriötilat (esim. humala)
• kohtuulliseksi harkittu määrä, jossa otetaan huomioon
• henkilön tila; ymmärryskyvyn taso keskeinen lähtökohta
• teon laatu
• vahingon aiheuttajan ja kärsijän varallisuusolot
• muut olosuhteet
• rikosoikeudellisesti syyntakeeton voi joutua
korvausvastuuseen
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
127
KKO 1995:125
Vastaaja, joka oli 29-vuotias ja jonka älyllinen
toimintataso synnynnäisestä kromosomihäiriöstä
(Downin oireyhtymä) johtuen vastasi 6 - 7-vuotiaan
tasoa, oli pannut palavan savukkeen roskalaatikkoon.
Roskat olivat syttyneet tuleen seurauksin, että myös
vieressä ollut kioskirakennus oli palanut. Vastaajan,
joka oli vajaata vuotta aikaisemmin sytyttänyt
roskalaatikon tuleen ja muulloinkin uhkaillut
roskalaatikkojen polttamisella, katsottiin aiheuttaneen
tulipalon ja siitä seuranneet vahingot VakSL 25.1 §:ssä
(132/33) tarkoitetulla törkeällä huolimattomuudella.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
128
Työnantajan isännänvastuu
(VahL 3:1)
• työnantaja vastaa ulkopuolista kohtaan vahingosta,
jonka työntekijä aiheuttaa tuottamuksella työssään
• työssä-kriteerin tulkinta suhteellisen laajaa:
työaikana aiheutetut vahingot, joiden kohdalla
työntekijän toiminta ei olennaisesti poikennut
työnkuvasta
• isännänvastuun ulkopuolella selvästi työhön
liittymättömät teot (esim. asiakkaan
pahoinpiteleminen)
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
129
Työnantajan isännänvastuu (2)
• korvauksen edellytyksenä työntekijän tuottamus,
työnantajan tuottamusta ei vaadita
• anonyymi tuottamus riittää eli vahingon aiheuttanutta
työntekijää ei tarvitse yksilöidä
• käsittää tahallisiakin vahinkoja, jos näiden riski ko. työlle
tyypillinen (portsarin voimankäyttö)
• työnantaja voi vastata myös oman tuottamuksensa
perusteella (esim. työntekijöiden puutteellinen
opastaminen tai valvonta)
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
130
Työnantajan isännänvastuu (3)
• työnantajan vastuun sovittelu VahL 3:6: korvausvelvollisuuden ”ilmeinen kohtuuttomuus”, vrt. VahL
2:1.2
• vastaava vastuu koskee valtiota, kuntaa ja muuta
julkista yhteisöä tai laitosta, kun kyse ei julkisen
vallan käyttämisestä (VahL 3:1.2)
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
131
Työntekijän korvausvastuu
• työntekijän työssään aiheuttamat vahingot
• vastuu rajoitettua (VahL 4 luku) ja toissijaista
(työnantajan isännänvastuu), kun kyse vahingosta
• ulkopuoliselle
• työnantajalle (välitön vahinko tai regressi)
• VahL 4 luku ei koske työnantajan sopijapuolelle
aiheutettua vahinkoa
• vastuu käytännössä korkeintaan hyvin rajoitettua
• työntekijän vastuu ≠ vahingonkärsijälle tuleva
korvaus
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
132
Työntekijän korvausvastuu (2)
• lievä huolimattomuus => ei korvausvastuuta
• tahallisuus => täysi korvaus, ellei erityistä syytä
alentaa
• tavallinen tai törkeä huolimattomuus =>
kohtuulliseen määrään rajoitettu vastuu,
arviointiperusteina:
• vahingon suuruus
• teon laatu
• vahingon aiheuttajan asema
• vahingon kärsineen tarve
• muut olosuhteet
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
133
Työntekijän korvausvastuu (3)
• tuottamusarvioinnin mittapuu korkeampi kuin
alaikäisillä ja psyykkisesti häiriintyneillä
• erityisasiantuntijalle sangen suuretkin vaatimukset
• kanavointisääntö: työntekijän vastuu toissijaista
työnantajan vastuuseen nähden, ja korvaus voidaan
periä vain siltä osin kuin sitä ei voida saada
työnantajalta (työnantajan maksukyvyttömyys /
toiminnan lopettaminen)
• ei vastuun toissijaisuutta, jos työntekijä aiheuttanut
vahingon tahallaan => korvaus suoraan työntekijältä
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
134
Työntekijän korvausvastuu (4)
• edellä esitetyt työntekijän vastuuperiaatteet koskevat
myös
• virkamiehiä
• asevelvollisia (eräin poikkeuksin)
• oppi-, hoito- tai rangaistuslaitoksissa työtä suorittavia
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
135
JULKISYHTEISÖN
KORVAUSVASTUU
• tuottamusvastuuta, joka VahL:ssa erityissääntelyn
kohteena
• julkisyhteisön vastuu voi syntyä
• julkisen vallan käytöstä, jota VahL:n erityissäännökset
(ja seuraava esitys) koskevat
• muusta tosiasiallisesta tai yksityisoikeudellisesta
toiminnasta => normaali VahL:n mukainen vastuu
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
136
Julkisen vallan käyttö
• julkisyhteisö, kun käyttää julkista valtaa
• myös ei-julkisyhteisö, jolle on uskottu julkisen vallan
käyttötehtäviä, kun käyttää tätä valtaa, esimerkiksi
Helsingin yliopisto, Suomen Asianajajaliitto,
Keskuskauppakamari, työeläkevakuutusyhtiö
• kansalaisten oikeuksiin välittömästi vaikuttavat
päätökset
• nykyisin myös esim. neuvontapalveluja
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
137
Julkisen vallan käyttö (2)
• kuluttajavalituslautakunnan ratkaisusuosituksen
julkaiseminen (KKO 1995:111)
• rakennusluvasta päättäminen (KKO 1998:9)
• päivähoitolain mukaisen hoitopaikan
järjestämisvelvollisuuden täyttäminen (KKO 2001:93)
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
138
KKO 1995:111
Kuluttajavalituslautakunta julkaisi sen ratkaisusuosituksen
noudattamatta jättäneen elinkeinonharjoittajan nimen
tiedotteessaan. Pelkän nimen ja myydyn tuotteen
julkistamisella ei ollut kuluttajavalituslautakunnasta annetun
asetuksen 14 §:ssä tarkoitettua merkitystä kuluttajille ja
elinkeinonharjoittajille. Lautakunnan, joka antaessaan
ratkaisusuosituksen ja julkistaessaan elinkeinonharjoittajan
nimen käytti julkista valtaa, ei katsottu noudattaneen
tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon
ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia. Valtio
velvoitettiin korvaamaan elinkeinonharjoittajalle
julkistamisesta johtunut liikevaihdon vähentymisestä
aiheutunut vahinko.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
139
Standardisäännös (VahL 3:2.2)
• korvausvelvollisuus syntyy vain, ”milloin toimen tai
tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus
huomioon ottaen kohtuudella asetettavia
vaatimuksia ei ole noudatettu”
• merkitys hieman kiistanalainen
• viittaa lievennettyyn tuottamusarviointiin
• joskus yhdistetty myös normin suojatarkoitukseen
• poistamista ehdotettu kaavaillun VahL:n
uudistamisen yhteydessä
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
140
KKO 2001:93
Kunta oli lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n 1
momentin (630/1991) mukaan velvollinen
huolehtimaan siitä, että alle kouluikäisen lapsen
vanhemmat saivat lapselleen kunnan järjestämän
päivähoitopaikan. Tämän velvollisuutensa laiminlyönyt
kunta velvoitettiin suorittamaan lapsen vanhemmalle
vahingonkorvausta. Kunnan vastuuta ei rajoittanut
vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n 2 momentin
säännös.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
141
KKO 2005:66
Poliisin laiminlyötyä suorittaa esitutkinnan
kohtuullisessa ajassa A joutui olemaan
huumaantuneena ajamista koskevan epäilyn
perusteella poliisimiehen määräämässä väliaikaisessa
ajokiellossa lähes neljä vuotta. Valtio velvoitettiin
korvaamaan A:lle ajo-oikeuden menetyksestä
aiheutunut taloudelliseksi vahingoksi katsottu haitta.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
142
Muutoksenhakuvaatimus
(VahL 3:4)
• muutoksenhaun ensisijaisuus: jos valtion tai kunnan
viranomaisen virheellisen menettelyn vuoksi
vahinkoa kärsinyt jättänyt pätevättä syyttä hakematta
muutosta, ei oikeutta korvaukseen vahingosta siltä
osin kuin vahinko olisi voitu välttää muutoksenhaulla
• mikä on pätevä syy?
• vahingonkärsijän henkilö, taloudellisen intressin
suuruus, juridisten ongelmien vaikeusaste, lisävahingon
aiheutuminen
• ylimääräisten muutoksenhakukeinojen asema?
yleensä ei voida vaatia käyttämään
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
143
Lisärajoitus (VahL 3:5)
• eräissä tapauksissa vahingonkorvauskanteen
tutkimisen edellytyksenä, että
• viranomaisen päätöstä muutettu tai se kumottu tai
• virheen tehnyt todettu syylliseksi virkarikokseen tai
velvoitettu korvaamaan vahinko
• tulee sovellettavaksi, kun kyseessä
• valtioneuvoston tai ministeriön päätös
• tuomioistuimen tai tuomarin päätös
• jos hallintoviranomaisen päätökseen haettu
muutosta VN:lta, KHO:lta tai virkaylioikeudelta, ei
korvausta, jos päätös jätetty pysyväksi
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
144
8. NÄYTTÖKYSYMYKSET
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
145
Todistustaakka
OK 17:1: Riita-asiassa kantajan tulee näyttää toteen
ne seikat, jotka tukevat kannetta. Jos vastaaja
edukseen tuo esiin jonkin seikan, on hänenkin
vahvistettava se todisteilla.
OK 17:2: Oikeuden tulee, harkittuaan huolellisesti
kaikkia esiin tulleita seikkoja, päättää, mitä asiassa on
pidettävä totena.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
146
Todistustaakka (2)
• vahingonkärsijän näytettävä
• vahinko ja sen määrä
• vahingon aiheuttaja
• syy-yhteys vahingonaiheuttajan toiminnan/laiminlyönnin
ja vahingon välillä
• korvausvelvollisuuden peruste
• vahingonaiheuttaja näyttää
• jokin syy, jonka vuoksi korvausvelvollisuutta ei
(ainakaan täysimääräisenä) kuitenkaan ole
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
147
Todistustaakka (3)
• korostunut huolellisuusvelvollisuus
• vahingonaiheuttaja näyttää tehneensä kaiken
voitavansa
• ankara vastuu
• lähtökohtana korvausvelvollisuus => vahingonaiheuttaja
osoittaa, että on jokin korvausvelvollisuuden poistava
peruste
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
148
9. KORVAUSOIKEUDEN
VANHENTUMINEN
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
149
Korvausoikeuden
vanhentuminen
• VanhL 7 §:n mukaan vanhentumisaika 3 vuotta
• sopimusrikkomukseen perustuvassa hyvityksessä siitä,
kun ostaja tms. havainnut virheen sopimuksen
täyttämisessä tai se olisi pitänyt havaita
• sopimuksenulkoisessa vastuussa siitä, kun
vahingonkärsijä on saanut tietää vahingosta ja siitä
vastuussa olevasta
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
150
Korvausoikeuden
vanhentuminen (2)
• deliktivastuun vanhentuminen
• siis 3 vuodessa siitä, kun vahingonkärsijän on pitänyt
saada tieto vahingosta ja vastuussa olevasta
• sisältää tietynasteisen selonottovelvollisuuden
• se, ettei tunne lain sisältöä, ei estä vanhentumista
• vanhentumisaika alkaa, vaikka korvauksen määrä ei
olisi vielä lopullisesti täsmentynyt
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
151
KKO 1991:18
A oli vuonna 1970 aiheuttanut B:lle vamman ampumaaseen huolimattomalla käsittelyllä. Vuonna 1976 B:llä
todettiin tuohon vamman yhteydessä ollut valtimon
tukkeutuminen. Tästä tukkeutumasta aiheutuneiden
hoitokustannusten sekä kivun ja säryn korvauksen
vanhentuminen alkoi vasta vuodesta 1976.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
152
VKL 123/89
Vahingonkärsijä oli vuonna 1967 saanut leikkinuolen
silmäänsä. Tuolloin oli todettu, että silmään saattaa iän
myötä tulla harmaakaihi. Kun vahingonkärsijän
silmässä vuonna 1989 oli todettu mykiömuutoksia,
hänen katsottiin vasta tuolloin saaneen tietoonsa
saamisoikeutensa näiltä osin ja korvaussaatavan
vanhentuminen luettiin tästä ajankohdasta.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
153
Korvausoikeuden
vanhentuminen (3)
• lisäksi täydentävä 10 vuoden vanhentumisaika
(VanhL 7.2 §): vanhentuminen on katkaistava ennen
kuin on kulunut 10 vuotta vahinkoon johtaneesta
tapahtumasta
• säännöllä merkitystä myöhäisvahinkojen kohdalla
• ei koske henkilö- ja ympäristövahinkoja
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
154
VAKUUTUSSOPIMUSOIKEUS
www.helsinki.fi/yliopisto
10. JOHDANTO
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
156
Mikä on vakuutus?
• yksittäinen vakuutussopimus:
• vakuutuksenantaja ottaa vakuutusmaksua vastaan
tietyn riskin kantaakseen
• vakuutustoiminnan idea:
• vahinkoriskin jakaminen samankaltaiselle vaaralle
alttiina olevien kesken
• vakuutuskorvaus vain niille, joita vahinko kohtaa
• eri sopimusten, vakuutuksenottajien, vakuutettujen ja
korvaukseen oikeutettujen välinen kohtalonyhteys
• vakuutus = sopimus, tuote
• vain vakuutusyritys voi myydä omaan lukuunsa
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
157
Vakuutusten jaotteluja
• vapaaehtoinen
• ottaminen perustuu vapaaehtoisuuteen
• sisältö sovittavissa vakuutussopimuslain rajoissa
• vakuutussopimuslaki säätelee
• pakollinen: pakko ottaa
• vastakohta: vapaaehtoinen
• vakuutussopimuslaki koskee, jos ei myös lakisääteinen
• lakisääteinen: sisältö lailla säännelty
• vastakohta: vapaaehtoinen
• yleensä myös pakollinen
158
Oikeustieteellinen
tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
Vakuutusten erilaiset
käyttömahdollisuudet
1. Riskiturva
• halutaan turvaa siltä varalta, että jotakin eitoivottavaa sattuu
• vakuutus otetaan
• vahingon kärsimisen varalta
• vahingon aiheuttamisen varalta (vastuuvakuutus)
• vakuutuskorvauksena maksetaan
• kuluja vastaava korvaus
• kiinteä korvaussumma (summavakuutus)
159
Oikeustieteellinen
tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
Vakuutusten erilaiset
käyttömahdollisuudet (2)
2. Säästäminen, sijoittaminen
• vakuutustapahtuma voi olla toivottu
• henkivakuutuksista elämänvaravakuutukset:
vakuutustapahtumana vakuutetun elossaolo tiettynä
hetkenä
• vakuutuskorvaus kertakorvauksena
• eläkevakuutukset (+ kuolemanvaravakuutus)
• vakuutuskorvaus useampana eränä
160
Oikeustieteellinen
tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
Vakuutusten erilaiset
käyttömahdollisuudet (3)
• kapitalisaatiosopimus (VSL 4 a §)
• talletuksen kaltaisia
• ei vakuutettua => määräaikaisia
• voi olla osaksi sijoitussidonnainen
3. Omaisuusjärjestelyt
• lahjoittaminen (mikä tahansa vakuutus)
• kuolemaan liittyvät järjestelyt testamentin
vaihtoehtona (henkivakuutus)
161
Oikeustieteellinen
tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
Suomen vakuutusmarkkinat
• aikaisemmin kaikilla yhtiöillä samat ehdot ja hinnat
• nykyisin yhtiökohtaiset tuotteet ja hinnat
• markkinoilla myös ulkomaisten yhtiöiden tuotteita,
jotka voivat poiketa selvästi kotimaisista
• vakuutuksia myyvät vakuutuksenantajien lisäksi
erilaiset asiamiehet (pankit, kodinkoneliikkeet,
optikkoliikkeet jne.)
• sijoitustuotteina vakuutuksen kilpailevat muiden
sijoitusvaihtoehtojen kanssa
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
162
VAKUUTUSSOPIMUSLAKI
(543/1994, VSL)
• tavoite: vakuutuksenottajapuolen suojaaminen
• lähtökohtana vakuutusturvan sisältöä koskeva
sopimusvapaus
• keskeisessä asemassa eri henkilötahojen
velvollisuudet ja niiden laiminlyönnin seuraukset
• suurin muutos L 426/2010, voimaan 1.11.2010
• vanha VSL (132/1933) perustui pohjoismaiseen
yhteistyöhön
• vakuutussopimuslainsäädäntöä ei ole harmonisoitu
EU:ssa; tekeillä Principles of European Insurance
Contract Law (PEICL)
163
Oikeustieteellinen
tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
Soveltamisala (1 §)
• muu vakuutus kuin lakisääteinen => lakisääteisillä
omat säännökset
• poikkeuksena liikenne, potilas ja ympäristö, ellei ao.
laeissa säädetä toisin => sekä erityislaki että VSL
• ei: jälleenvakuutus
• osaksi eri säännöksiä erilaisille vakuutuksille (usein
henkilö/vahinko), kuhunkin vakuutuksen osaan
sovelletaan ao. säännöksiä (esim. matkavakuutus:
matkustaja + matkatavara + vastuu)
164
Oikeustieteellinen
tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
Keskeisiä käsitteitä (2 §)
• henkilövakuutus: kohteena luonnollinen henkilö
(esim. henki, eläke, tapaturma)
• vahinkovakuutus: esinevahingon,
vahingonkorvausvelvollisuuden (vastuuvakuutus) tai
muun varallisuusvahingon aiheuttaman menetyksen
korvaamiseksi otettu vakuutus
• vakuutuksenantaja: vakuutussopimuksen osapuoli
(yksi tai useampi), aina vakuutusyritys
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
165
Keskeisiä käsitteitä (2)
• vakuutuksenottaja
• vakuutussopimuksen osapuoli (yksi tai useampi)
• ei välttämättä vakuutettu
• vakuutettu
• henkilövakuutus: luonnollinen henkilö, joka on
vakuutuksen kohteena
• vahinkovakuutus: jonka hyväksi vakuutus voimassa
• ei välttämättä vakuutuksenottaja
• voi olla useampiakin samassa vakuutuksessa
• edunsaaja (47 §): vakuutuksenottajan ja vakuutetun
sijaan oikeus henkilövakuutuskorvaukseen
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
166
Vakuutussopimuslain
pakottavuus (3 §)
• vakuutuksenottaja (= sopijapuoli), kun kyseessä
1. kuluttaja (asiantuntemuksestaan riippumatta)
2. muu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka
vakuutuksenantajan sopijapuolena rinnastettavissa
kuluttajaan (esim. tmi, kuolinpesä, pienyritys, As.oy,
osa yhdistyksistä)
• muu vakuutettu / vakuutuskorvaukseen oikeutettu
kuin vakuutuksenottaja (= kolmas)
• poikkeukset: luotto-, takausvakuutus; eh:n ottama
kuljetusvakuutus tai ilma-alusta koskeva vakuutus
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
167
Vakuutussopimuslain
pakottavuus (2)
• yksipuolista pakottavuutta
• ei saa poiketa lailla suojattavien vahingoksi, eduksi kyllä
• laitonta ehtoa ei voi kompensoida edullisella ehdolla
• vakuutuksenottajapuolen velvollisuudet säännelty
tyhjentävästi: ei voi olla muita velvoitteita eikä
muita/ankarampia sanktioita laiminlyönneille
• lainvastainen ehto on ao. osalta mitätön
• tilanteissa, joissa VSL ei ole pakottava
• sitä sovelletaan, jos muuta ei ole sovittu
• se toimii tulkinta-apuna
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
168
Mitä vakuutussopimuslaissa
säännellään?
• lähtökohta: vakuutusten sisältö on sopijapuolten
(vakuutuksenantajan) päätettävissä
• vakuutussopimuksen elinkaari
• sopimuksen solmiminen
• vakuutuksenantajan vastuun alkaminen
• sopimuksen muuttaminen
• sopimuksen päättyminen
• vakuutuksenottajan ja vakuutetun velvollisuudet ja
niiden laiminlyönnin seuraukset (korvaus &
sopimuksen jatko)
169
Oikeustieteellinen
tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
Mitä vakuutussopimuslaissa
säännellään? (2)
• vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuudet ja
niiden laiminlyönnin seuraukset
• korvausmenettely
• edunsaajamääräys
• alivakuutus, ylivakuutus, monivakuutus
• kolmannen henkilön oikeus vahinkovakuutuksessa
• ryhmävakuutus
• ulosmittaus, takaisinsaanti konkurssipesään
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
170
Vakuutuksenantajan vastuun
alkaminen (11 §)
• vakuutussopimus syntyy kuten muutkin sopimukset
• vakuutuksenantajan vastuu alkaa tarjouksen
hyväksymisen antamisesta tai lähettämisestä
• voidaan yksilöllisesti sopia toisin
• jos vakuutustapahtuma sattuu ennen, vastuu alkaa
kirjallisen vakuutushakemuksen antamisesta tai
lähettämisestä, jos on ilmeistä, että
vakuutuksenantaja olisi hyväksynyt hakemuksen
• käteismaksuehto: vakuutuksen laatu tai muu
erityinen syy; merkintä vakuutusmaksulaskuun
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
171
Vakuutuksenantajan
velvollisuudet
• päävelvollisuus: riskin kantaminen ja korvausten
asianmukainen maksaminen
• myös auttaminen vahingonselvittelyssä
• tiedonantovelvollisuus
• ennen sopimuksen tekemistä (5 §)
• sopimussuhteen aikana (7 ja 8 §)
• ei velvollisuutta myöntää vakuutusta (hyvä
vakuutustapa; VSL 6 a §), vrt. peruspankkipalvelut
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
172
Vakuutuksenottajapuolen
velvollisuudet
• päävelvollisuus: vakuutusmaksun maksaminen
• vakuutuksenottaja
• tiedonantovelvollisuus vakuutusta otettaessa (22–24
§)
• vakuutuksenottaja, vakuutettu
• vaaran lisääntymisestä ilmoittaminen (26–27 §)
• vakuutuksenottaja
• vakuutustapahtuman aiheuttamatta jättäminen (28–
30 §)
• vakuutettu
• henkilövakuutus: myös korvaukseen oikeutettu
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
173
Vakuutuksenottajapuolen
velvollisuudet (2)
• suojeluohjeiden noudattaminen (31 §)
• vain vahinkovakuutus
• vakuutettu
• pelastamisvelvollisuus (32 §)
• vain vahinkovakuutus
• vakuutettu
• vahingonselvittelyyn osallistuminen (10 luku)
• korvauksenhakija
• samastaminen vahinkovakuutuksissa (33 §)
• aiheuttaminen, suojeluohjeet, pelastamisvelvollisuus
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
174
11. VAKUUTUKSENANTAJAN
TIEDONANTOVELVOLLISUUS
(VSL 5 ja 9 §)
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
175
Tietojen antamisen tapa
• tiedot annettava oma-aloitteisesti
• ei, jos vakuutuksen hakija nimenomaisesti ei halua tai
tietojen antaminen tuottaisi kohtuutonta hankaluutta;
huom. KSL 6a luku (etämyynti)
• tiedot voi antaa suullisesti ja/tai kirjallisesti
• vakuutusehtojen antaminen ei riitä / ole välttämätöntä
(6 §)
• tiedot annettava yhdessä tai useammassa vaiheessa
ennen vakuutussopimuksen päättämistä
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
176
1) Vakuutustarpeen arvioimiseksi
tarpeelliset tiedot
• lähtökohtana asiakkaan omat toiveet
• ei yleistä vakuutustarvekartoitusta, ei ole kyse
vakuutuksenantajan selvittelyvelvollisuudesta
• käytännössä: vakuutusturvan mahdolliset
päällekkäisyydet
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
177
2) Vakuutuksen valitsemiseksi
tarpeelliset tiedot
• tarkoituksena helpottaa asiakkaan vakuutusvalintaa
• tarpeellisuus arvioidaan objektiivisesti, ellei tilanne
muuta edellytä
• ei täydelliset vaan riittävät, asiakasta ajatellen
laaditut tiedot => pelkät vakuutusehdot eivät riitä
• ei vain kehumista vaan oikea kokonaiskuva
• usein tuote-esitteitä
• ei tarvitse vertailla toisten vakuutuksenantajien
tuotteisiin
• tuotetietojen lisäksi myös ainakin verotus
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
178
Esimerkkejä annettavista
tiedoista
• vakuutusmuodot
• myös erityyppiset tuotevaihtoehdot
• oikea kokonaiskuva eri vaihtoehdoista
• vakuutusmaksut (eri muodoissaan)
• vakuutusehdot
• keskeiset ja olennaiset seikat
• sekä omat että lakiin perustuvat ehdot
• vakuutusturvan olennaiset rajoitukset
• tavalla tai toisella syntyvät rajoitukset
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
179
Tiedonantovelvollisuus sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa
• sijoitussidonnainen vakuutus:
• henki- tai eläkevakuutus, kapitalisaatiosopimus
• vakuutuksenantaja omistaa rahasto-osuuksia tms.,
joiden arvonkehitykseen vakuutuksen arvo sidotaan
• riski sekä tuotosta että pääomasta asiakkaalla
• 5 §:n lisäyksen tarkoitus: vakuutuksenottaja kykenee
valitsemaan omiin sijoitustavoitteisiinsa sopivat
kohteet
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
180
Tiedonantovelvollisuus sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa (2)
• kiinnitettävä huomiota vakuutukseen mahdollisesti
liittyvien sijoituskohteiden valinnan kannalta
olennaisiin seikkoihin
• yleistä: riski tuoton saamatta jäämisestä ja pääoman
menettämisestä; sijoituskohteen vaihtomahdollisuus ja
aiheutuvat kulut; vertailu perinteiseen tuottotapaan
• ao. tilanne: sijoitusrahastojen ym. keskeiset erot ottaen
erityisesti huomioon niiden vaikutus vakuutuksen
tuottoon ja sitä koskeviin riskeihin; maksut ja kulut
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
181
Tiedonantovelvollisuus sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa (3)
• otettava erityisesti huomioon vakuutuksen hakijan
aikaisempi sijoituskokemus ja sijoittamisen tavoitteet
• tässä poikkeuksellisesti subjektiivinen arviointi
• lisäinformaation tarve
‒ ei aikaisempaa kokemusta sijoitusvakuutuksista tai
sijoitusrahastoista
‒ kyky ymmärtää sijoitussidonnaisen vakuutussäästämisen
olennaisia piirteitä heikentynyt
•
sijoittamisen tavoitteet (aika, riski)
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
182
KKO 2011:5
Aviopuolisot ÅB ja LB olivat vuosina 1999 ja 2000
sijoittaneet varojaan Selekta-sijoituksiin. Näiden
vakuutussopimusten päättyessä B:n puolisot olivat
menettäneet huomattavan osan sijoittamistaan
varoista, koska ne osakerahastot, joiden arvonkehitykseen vakuutussäästöt oli sidottu, olivat
menettäneet arvoaan. Puolisot väittivät saamiensa
tietojen perusteella ymmärtäneensä kyseisen
vakuutuksen sijoitussidonnaisuuden tarkoittaneen,
ettei sijoitukselle välttämättä kerry tuottoa, mutta he
eivät olleet ymmärtäneet, että myös sijoituksen
pääomaa voisi menettää. KKO hylkäsi kanteen.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
183
Tiedonantovelvollisuuden
laiminlyönnin seuraus (9 §)
• vakuutus sitoo sellaisena kuin vakuutuksenottajalla
oli tietojen perusteella aihetta käsittää
• on kuitenkin vakuutus (KKO 2004:40)
• ei merkitystä sillä, onko ao. vakuutuksia edes olemassa
• puuttuvat, virheelliset ja harhaanjohtavat tiedot,
myös muut kuin 5 §:ssä tarkoitetut
• myös vakuutuksenantajan edustajan antamat tiedot
• lähtökohtana objektiivinen arviointi
• ei edellytetä tuottamusta
• sekä yksittäistapaukset että systeemivirheet
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
184
KKO 2010:25
Sanna S. oli ottanut sijoitussidonnaisen eläkevakuutuksen.
Vakuutusmaksuja tuli maksaa 25 vuoden ajan, ja eläkettä alettaisiin
maksaa noin 30 vuoden kuluttua vakuutuksen ottamisesta. Ennen
vakuutussopimuksen solmimista Sanna S. oli saanut tuoteselosteen vakuutusehtoineen sekä vakuutusesitteen. Hän oli myös
kahdesti tavannut vakuutusyhtiön edustajan. Lisäksi Sanna S:lle oli
annettu hänelle henkilökohtaisesti laadittu tarjouslaskelma.
Sanna S. katsoi saaneensa vakuutuksesta puutteellisia ja
harhaanjohtavia tietoja, joiden vuoksi hän ei ollut saanut oikeaa
kuvaa vakuutusyhtiön perimän yhden prosentin hallinnointikulun
vaikutuksesta vakuutuksensa tuottoon. Hän vaati, että vakuutussopimuksen oli katsottava olevan voimassa sen sisältöisenä kuin
hänellä oli saamansa informaation perusteella ollut aihetta käsittää
eli sellaisena, ettei mainittua hallinnointikulua peritä. Vakuutuksenottajan kanne hyväksyttiin kaikissa oikeusasteissa.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
185
Tiedonantovelvollisuuden
laiminlyönnin seuraus (2)
• ei peruste vakuutuksen muuttamiselle/irtisanomiselle
• kyse sopimuksen oikeasta sisällöstä => ei vanhene
• näyttövelvollisuus
• lain edellyttämät tiedot annettu: vakuutuksenantaja
• tiedot virheellisiä tai harhaanjohtavia: korvauksenhakija
• myös vakuutuksen muutostilanteet (KKO 2004:19)
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
186
Vakuutuksen voimassa ollessa
annetut tiedot (VSL 9.2 §)
• myös näitä koskee se, että vakuutus voimassa
vakuutuksenottajan aiheellisen käsityksen
mukaisena
• kuitenkin lisäedellytys: joiden voidaan katsoa
vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn
• ei koske vakuutustapahtuman jälkeen annettuja
tietoja tulevasta korvauksesta
• vahingonkorvausmahdollisuus, jos aiheutunut vahinkoa
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
187
Oikeustapausvastaus
• mikä on oikeudellinen ongelma?
• mitkä ovat sovellettavat lainkohdat?
• lainkohdan soveltaminen tapaukseen
• pohdinta; lopputulos + perustelu
• ei saa riitauttaa tapauksen faktoja
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
188
Oikeustapausvastaus (2)
• tärkeät faktat
• vihjefaktat: eivät itsessään tärkeitä, mutta antavat
välillisesti merkityksellistä tietoa
• esim.: A asunut jo 70 vuotta samassa talossa => A on
iäkäs; A tuntee talon; talo on vanha
• hämäysfaktat: esim. tietoa, joka toisessa yhteydessä
voisi olla merkityksellinen
• turhat tiedot
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
189
TEHTÄVÄ
Ystävältäsi A:lta varastettiin kamera Lontoossa 1.5.2010. Hän haki korvausta
matkavakuutuksestaan, mutta sai kielteisen korvauspäätöksen sen vuoksi, ettei
hänen vakuutuksensa ole voimassa yli 3 kuukautta kestävällä matkalla.
A kääntyy nyt puoleesi ja kertoo seuraavaa: Syyskuussa 2009 A meni pankkiin
noutamaan uutta luottokorttiaan. Samalla pankkivirkailija tiedusteli, ovatko A:n
vakuutukset kunnossa. Koska A:lla oli syksyllä tiedossa pari matkaa ja 15.1.–
20.5.2010 opiskelijavaihto Lontooseen, hän otti matkavakuutuksen. Koska A:lla
oli kiire, hän ei viitsinyt kysyä vakuutuksesta mitään. Pankkivirkailija antoi
kuitenkin hänelle kyseistä matkavakuutusta koskevan esitteen ja kehotti
tutustumaan siihen huolellisesti. Vasta vakuutussopimuksen tekemisen jälkeen
A:lle lähetettiin vakuutusehdot. A ei tosin ole tutustunut vakuutusesitteeseen eikä
vakuutusehtoihin, mutta hänen mielestään hänelle olisi ennen vakuutuksen
ottamista pitänyt selkeästi suullisesti kertoa, ettei vakuutus ole voimassa yli 3
kuukautta kestävillä matkoilla. Hän ei olisi varmaankaan ottanut vakuutusta, jos
olisi tiennyt tästä ehdosta. A ymmärtää kyllä, ettei pankkivirkailijalta voida vaatia
samaa osaamista kuin vakuutusvirkailijalta, mutta silti hänen mielestään
pankkivirkailija on silti tässä tapauksessa toiminut virheellisesti.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
190
12. VAKUUTUKSENOTTAJAPUOLEN VELVOLLISUUDET
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
191
Tiedonantovelvollisuus (22 §)
• vakuutuksenantajan tiedettävä, mitä tietoja tarvitsee
• saa olla kysymättä; ei voi korvata vakuutusehdoilla
• vakuutuksenottajan ja vakuutetun velvollisuus
• vain velvollisuus vastata vakuutuksenantajan
kysymyksiin
• annettava oikeat ja täydelliset vastaukset
• koskee vain kysymyksiä, joilla voi olla merkitystä
vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta
• oikaistava ilman aiheetonta viivytystä vakuutuskaudella vääräksi/puutteelliseksi havaitsemansa tieto
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
192
Vakuutuksenottajapuolen
tiedonantovelvollisuus (2)
• laiminlyönnin seuraukset erilaiset vahinko- (23 §) ja
henkilövakuutuksissa (24 §)
• vilppi: vakuutus ei sido, vakuutuksenantaja saa pitää
jo maksetut vakuutusmaksut
• tahallisuus tai vähäistä suurempi huolimattomuus:
• vahinko: korvauksen alentaminen tai epääminen;
edellyttää syy-yhteyttä
• henkilö: miten olisi menetelty oikeiden tietojen
perusteella
‒ voidaan sovitella seuraamuksia, jos johtavat
vakuutuksenottajan tai muun korvaukseen oikeutetun
kannalta ilmeiseen kohtuuttomuuteen
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
193
KKO 2002:65
Kysymys siitä, oliko henkilövakuutusta koskevaan
hakemukseen liittyneessä terveysselvityksessä esitetty
alkoholiongelmaa koskeva kysymys sillä tavoin
tulkinnanvarainen, että vakuutettavalla oli oikeus jättää
alkoholiongelmansa ilmoittamatta.
• onko tai onko 5 viimeisen vuoden aikana ollut hoitoa
vaatinut alkoholiongelma?
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
194
TEHTÄVÄ
Marko ei maksuhäiriömerkintöjensä takia voinut ostaa
autoa osamaksulla, joten hän sopi tuttavansa Riston
kanssa, että tämä merkitään auton ostajaksi ja
haltijaksi. Myös kaupan yhteydessä tehtyyn
autovakuutushakemukseen auton haltijaksi ja
vakuutuksenottajaksi merkittiin Risto.
Auto oli Markon hallinnassa, ja hän vastasi
osamaksuerien ja vakuutusmaksujen suorittamisesta.
Auto vaurioitui. Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta,
koska Risto oli vakuutushakemuksessa antanut auton
haltijasta väärän tiedon ja siten menetellyt vilpillisesti.
Markon maksuhäiriöistä tietoisena vakuutusyhtiö ei
olisi myöntänyt tälle vakuutusta.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
195
Suojeluohjeiden noudattamisvelvollisuus (31, 34 §)
• tarkoituksena pienentää riskiä
• suojeluohje: vakuutussopimuksen määräys
laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä,
jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon
syntymistä; vakuutuskohteen käyttäjän kelpoisuus
• vakuutetun velvollisuus; vain vahinkovakuutuksissa
• suojeluohjeen selkeys ja yksityiskohtaisuus: miten
pitää toimia; EI: ”oltava huolellinen”
• klassisena ongelmana suojeluohjeiden suhde
vakuutusturvan rajoitusehtoihin: sisältö ratkaisee, ei
sanamuoto tai sijainti ehdoissa
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
196
Suojeluohjeiden noudattamisvelvollisuus (2)
• laiminlyönti voi johtaa korvauksen alentamiseen tai
epäämiseen:
1) 31 §: tahallisuus tai lievää suurempi huolimattomuus
2) 34 §: edellytetään syy-yhteyttä; huomioidaan
tahallisuuden aste tai huolimattomuuden laatu sekä
muut olosuhteet
• vastuuvakuutukset: edellytetään vähintään törkeää
huolimattomuutta tai alkoholiehtoa
• alkoholiehto: vakuutetulle tulevaa korvausta voidaan
alentaa tai se evätä, jos hänen alkoholin tai
huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut
vakuutustapahtumaan
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
197
Pelastamisvelvollisuus (32, 34 §)
• vakuutetun velvollisuus, vain vahinkovakuutuksissa
• vasta vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi
uhatessa, vrt. suojeluohjeet
• vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta huolehtiminen
• kykyjen mukaan, ei korkeita vaatimuksia
• vakuutuksenantajan ohjeiden noudattaminen, jos
mahdollista
• laiminlyönnin seuraamukset: kuten suojeluohjeet
• kohtuulliset pelastamiskustannukset korvattava, vaikka
vakuutusmäärä ylittyisi (61 §); KKO 2007:23
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
198
VAKUUTUSTAPAHTUMAN
AIHEUTTAMINEN
• pitäisikö vakuutustapahtuman aiheuttamista koskaan
korvata?
• vakuutustapahtuman tulisi olla ”osapuolten” toiminnasta
riippumaton
• vaikea olla aina täydellisen huolellinen
• vakuutuksia otetaan juuri siksi, ettei aina voida olla
täydellisen huolellisia
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
199
Vakuutustapahtuman
aiheuttaminen / vahinko (30 §)
• tahallisuus: ei korvausta
• törkeä huolimattomuus: korvausta voidaan alentaa
tai se evätä
• vakuutuksessa alkoholiehto: korvausta voidaan
alentaa tai se evätä, jos alkoholin tai huumausaineen
käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan
• ellei alko-ehtoa, päihtymys otetaan huomioon osana
tuottamusarviointia
• vaikuttaa vain aiheuttajan omaan korvaukseen; ks.
kuitenkin samastaminen
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
200
Vakuutustapahtuman
aiheuttaminen / henkilö
Vakuutetun aiheuttama (28 §) (= itsensä
vahingoittaminen)
• tahallinen aiheuttaminen
• vakuutuksenantaja vastuusta vapaa
• poikkeuksena itsemurha henkivakuutuksessa
‒ jos vakuutuksenantajan vastuun alkamisesta max.1 vuosi:
ei korvata; muuten korvataan
• törkeä huolimattomuus
• vain tapaturma- tai sairausvakuutuksessa: alennus
kohtuuden mukaan
• ei saa käyttää alkoholiehtoa
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
201
TEHTÄVÄ
Vuonna 2011 Timo (s. 1955) irtisanottiin työpaikastaan, ja
yrityksistään huolimatta hän ei enää työllistynyt. Seuraavana
vuonna Timon pitkäaikainen parisuhde päättyi vaimon
aloitteesta. Vuonna 2013 Timo otti henkivakuutuksen, jossa
edunsaajana on hänen tyttärensä Katja.
Heinäkuun viimeisenä päivänä 2014 Timo ajoi aurinkoisena
iltana suurella ylinopeudella suoralla tieosuudella ulos tieltä
ja törmäsi kallioon. Hän kuoli heti. Tänään Katja vaatii
vakuutusyhtiöltä henkivakuutuskorvausta.
Esitä juridisesti perusteltu näkemyksesi siitä, onko ja jos,
millä edellytyksillä, vakuutusyhtiöllä oikeus evätä haettu
vakuutuskorvaus tai alentaa sitä.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
202
Vakuutustapahtuman
aiheuttaminen / henkilö (2)
Vakuutuskorvaukseen oikeutetun aiheuttama (29 §)
(= toisen vahingoittaminen)
• tahallinen aiheuttaminen
• ei korvausta vakuutustapahtuman aiheuttajalle
• muita kohtaan korvausvelvollisuus säilyy
• törkeä huolimattomuus / rikosoikeudellisesti
syyntakeeton
• korvausta aiheuttajalle vain, jos kohtuullista ottaen
huomioon olosuhteet, joissa vakuutustapahtuma
aiheutettu
• muita kohtaan korvausvelvollisuus säilyy
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
203
Alaikäisen aiheuttama
vakuutustapahtuma
alle 12-vuotias
12-14-vuotias
15-17-vuotias
vahinkovakuutus
- vakuutettu
täysi korvaus
(36.1§)
kokonaisharkinta,
mm. ikä (34 §)
kokonaisharkinta,
mm. ikä (34 §)
henkilövakuutus
- vakuutettu
täysi korvaus
(36.1 §)
kuten aikuinen
kuten aikuinen
henkivakuutus
- itsemurha
kuten aikuinen
kuten aikuinen
kuten aikuinen
henkilövakuutus
- muu korvauksensaaja (29.2 §)
korvaus poikkeuk- korvaus poikkeuk- kuten aikuinen
sellisesti: kohtuus sellisesti: kohtuus
+ teko-olosuhteet + teko-olosuhteet
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
204
SAMASTAMINEN (33 §)
• periaatteessa lähtökohtana se, että vain omat toimet
vaikuttavat oikeuteen saada vakuutuskorvausta
• samastaminen: jonkun toiminta saa aikaan samat
vaikutukset kuin vakuutetun toiminta
• vain vahinkovakuutuksissa
• vain vakuutustapahtuman aiheuttaminen,
pelastamisvelvollisuuden laiminlyönti,
suojeluohjeiden laiminlyönti
• voi vaikuttaa myös syyttömän vakuutetun
korvaukseen
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
205
Samastaminen (2)
1. joku vakuutetun suostumuksella vastuussa
moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta,
aluksesta tai ilma-aluksesta
2. vakuutetun omaisuuden yhteisomistus ja yhteinen
käyttö
3. yhteisessä taloudessa asuminen ja vakuutetun
omaisuuden yhteinen käyttö
4. henkilö, jonka tehtävänä vakuutuksenottajaan
olevan työ- tai virkasuhteen perusteella huolehtia
suojeluohjeiden noudattamisesta
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
206
Samastaminen (3)
KKO 2001:52
A:n autovakuutuksen ehtojen mukaan korvausta voitiin alentaa tai se
evätä, jos vakuutustapahtumaan oli vaikuttanut sellaisen henkilön
alkoholin käyttö, joka vakuutetun suostumuksella oli vastuussa
vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä ajoneuvosta. A oli
antanut suostumuksensa siihen, että B kuljetti vakuutuksen kohteena
ollutta autoa. Suostumuksen antamisen jälkeen B oli A:n tietämättä
nauttinut alkoholia ja alkoholin vaikutuksen alaisena kuljettanut autoa
sillä seurauksella, että auto oli suistunut tieltä ja vaurioitunut.
Vakuutuskorvauksen epäämistä ei ollut pidettävä vakuutussopimuslain
34 §:n nojalla perusteettomana vain sen seikan perusteella, että A:lla ei
ollut mahdollisuutta vaikuttaa B:n menettelyyn sen jälkeen, kun hän oli
luovuttanut auton tämän käyttöön. Pelkästään tällä samalla perusteella
korvauksen vakuutussopimuksen ehtoihin perustuvan epäämisen ei
katsottu johtavan myöskään kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n 1
momentin nojalla kuluttajan kannalta kohtuuttomuuteen.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
207
Samastaminen (4)
KKO 2002:89
Vajaavaltaisen A:n omistama ajoneuvo oli vaurioitunut
hänen samassa taloudessa asuvan isänsä B:n
käyttäessä sitä. Vahinko oli johtunut B:n törkeästä
huolimattomuudesta. Vakuutustapahtuman
aiheuttamisessa B samastettiin vakuutussopimuslain
33 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla
vakuutussopimuksen mukaiseen vakuutettuun A.
Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. (Ään.)
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
208
Samastaminen (5)
A:n omistama henkilöauto oli vakuutettu vapaaehtoisella
autovakuutuksella muun muassa kolarin varalta. Auto oli
vaurioitunut A:n pojan B:n ajettua sillä päin pylvästä. A oli
ilmiantanut poikansa auton luvattomasta käytöstä, ja B oli
tapahtuman johdosta tuomittu sakkorangaistukseen sekä
luvattomasta käytöstä että myös törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenteen vaarantamisesta.
B oli törkeästä huolimattomuudesta vaurioittanut
kuljettamaansa autoa, jonka omisti hänen isänsä A. A ja B
asuivat yhteisessä taloudessa. Kysymys siitä, oliko auto ollut
A:n ja B:n yhteisessä käytössä sillä tavoin, että vakuutusyhtiö oli oikeutettu epäämään vakuutuskorvauksen A:lta.
KKO: yhteisessä taloudessa asuminen, ei yhteiskäyttöä
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
209
Yhteenveto vakuutuksenottajapuolen velvoitteista
hlö
vahinko samasta- vak.- vakuutettu
minen
ottaja
vakuutusmaksu
x
x
x
tiedonanto
x
x
x
vaaran
lisääntyminen
x
x
x
eiaiheuttaminen
x
x
x
x
suojeluohjeet
x
x
x
pelastamisvelvollisuus
x
x
x
vahingonselvittely
x
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
x
x
korvauksen
hakija
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
210
Yhteenveto tuottamusasteiden
merkityksestä laiminlyönneissä
vilppi
tiedonanto
ei sido
tahallisuus törkeä
tuott.
tavall.
tuott.
x
x
x
x
x
x
- henkilö
x/ -
-/x
- vahinko
x
x
suojeluohjeet
x
x
x
pelastamisvelvollisuus
x
x
x
vaaran
lisääntyminen
lievä
tuott.
aiheuttaminen
vahingonselvittely
x
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
211
TEHTÄVÄ
Opiskelija Juha oli viettänyt tyttöystävänsä Nooran kanssa
viikonloppua mökillä, jonka hän omistaa puoleksi yhdessä
isosiskonsa Merjan kanssa. Maanantaiyönä mökkinaapurit
huomasivat, että pihalla oleva erillinen saunarakennus oli
tulessa, ja he hälyttivät palokunnan. Saunarakennus paloi
siitä huolimatta kokonaan. Juha ja Noora olivat sunnuntaiiltana juuri ennen kotiinlähtöä grillanneet makkaraa ja
nauttineet alkoholia, ja Juha oli kaatanut grillihiilet maahan
saunan taakse. Palo oli saanut alkunsa näistä hiilistä.
Merja on ottanut palovakuutuksen, joka kattaa sekä mökin
että siihen liittyvät rakennukset, muun muassa saunan.
Esitä juridisesti perusteltu arviosi mahdollisuuksista saada
kyseisestä palovakuutuksesta korvausta palaneesta
saunasta.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
212
13. VAKUUTUSKORVAUKSEN
HAKEMINEN
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
213
Korvauksen hakijan velvollisuus
antaa selvityksiä (69 §)
• annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja
tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan
vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella
voidaan vaatia ottaen myös huomioon
vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys
• myös epäedullinen selvitys (esim. sairaskertomukset,
joista selviää, että on jo aikaisemmin ollut jokin sairaus)
• ellei toimita selvitystä, vakuutustapahtuman sattuminen
voi jäädä epäselväksi => ei korvausta
• vakuutuskorvaus suoritettava / kielteinen
korvauspäätös viimeistään kuukauden kuluttua siitä,
kun em. tiedot toimitettu (VSL 70 §)
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
214
Väärät tiedot vakuutustapahtuman
sattumisen jälkeen (72 §)
Jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen
vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai
puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä
vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta,
hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan
evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on
kohtuullista.
• vakuutuksenantaja saa vedota vain vilppiin
• VSL pakottava => ei voi asettaa muita velvollisuuksia,
joilla seuraamuksia
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
215
TEHTÄVÄ
Korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset
asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen yhtiön vastuun
selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi
ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma
sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus
on suoritettava, kuka on kuljettanut ajoneuvoa ja onko
alkoholilla tai muilla huumaavilla aineilla ollut osuutta
vakuutustapahtuman syntyyn. Vakuutettu ei saa esim.
vahinkopaikalta poistumalla, muulla vahingon selvittelyä
välttelevällä toiminnalla tai nauttimalla vahingon jälkeen
alkoholia vaikeuttaa tai estää sellaisen seikan selvittämistä,
jolla voi olla merkitystä vakuutustapahtumaa ja
vakuutuksenantajan vastuuta arvosteltaessa.
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
216
Vakuutuskorvauksen
vanhentuminen (73 §)
• ei saa vaatia vahinkoilmoitusta määräajassa
• 1 vuosi siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää
vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta
ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta
• joka tapauksessa 10 vuotta vakuutustapahtumasta,
henkilö- ja vastuuvakuutuksissa vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta
• korvauksenhakijan edellytetään tuntevan lain ja
vakuutuksen vakioehtojen sisällön, joten määräaika
ei pitene näiden sisällön selvittämisen vuoksi
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
217
Vakuutuskorvauksen
vanhentuminen (2)
• jos kuitenkin jokin yksilöllinen ehto ratkaiseva,
edellytetään tietoa nimenomaan tästä erityisehdosta
• vahinkoseuraamus:
•
•
•
•
ensimmäinen seuraamus
vanhan vamman paheneminen (esim. uusi leikkaus)
uusi vamma
(kielteinen) korvauspäätös toisesta järjestelmästä
• korvaus vanhentunut, kun jompikumpi aika on
kulunut; myöhästymisen syyllä ei merkitystä
• vanhentumisen katkaiseminen: yksilöity korvausvaatimus tai ainakin ilmoitus vakuutustapahtumasta
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
218
Muutoksenhaku
korvauspäätökseen
• tuomioistuintie: käräjäoikeus => hovioikeus =>
korkein oikeus
• suosituksia antavat lautakunnat:
• kuluttajariitalautakunta: vapaaehtoiset
kuluttajavakuutukset, ei kuitenkaan sijoitussidonnaiset;
vain kuluttajan aloitteesta
• Vakuutuslautakunta: vapaaehtoiset vakuutukset;
liikennevakuutus vain erityisistä syistä
• vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden
erityistuomioistuin eikä se käsittele vapaaehtoisia
vakuutuksia koskevia riitoja
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
219
Kanteen nostaminen (74 §)
• kanne nostettava 3 vuoden kuluessa siitä, kun
asianosainen on saanut
• kirjallisen tiedon
• vakuutuksenantajan päätöksestä ja em. määräajasta
• muussa tapauksessa kanneaika ei ala kulua
• myös vakuutuksenottajan, vakuutetun tai muun
vakuutuskorvaukseen oikeutetun asemaan
vaikuttava muu päätös kuin korvauspäätös
• vanhentumisen katkaisu: kanteen nostaminen, asian
vieminen kuluttajariitalautakuntaan tai
Vakuutuslautakuntaan
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
220
YHTEENVETOA VAHINKOJEN
KORVAAMISESTA
www.helsinki.fi/yliopisto
Vakuutusten käyttö vahinkojen
korvaamisessa
• tärkeä merkitys vahinkojen korvaamisessa
• vakuutuksen idea: kaikki maksavat, kertyneillä
varoilla maksetaan korvaus niille, jolle
vakuutustapahtuma sattuu
• kustannusten pulverointia
• potentiaalisten vahingonkärsijöiden
riskinhallintakeino
• potentiaalisten vahingonaiheuttajien korvausvastuun
”rahoittamista”
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
222
Vakuutusten käyttö vahinkojen
korvaamisessa (2)
• vakuutussopimuksessa määritellään
• vakuutustapahtuma = millä perusteella
vakuutuskorvausta maksetaan
• millaisia korvauksia maksetaan
• kuinka suuria korvauksia maksetaan
• vakuutuksesta voidaan siis maksaa korvausta,
vaikka ao. tilanteessa vahingonkorvaus ei tulisi
kyseeseen
• samasta tapahtumasta (tulipalo, kaatuminen)
mahdollinen vakuutuskorvaus ja vahingonkorvaus
voivat olla erilaiset ja eri suuruiset
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
223
Vakuutusten käyttö vahinkojen
korvaamisessa (3)
• varautuminen oman vahingonkorvausvastuun
varalta: vastuuvakuutukset
• vakuutus vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, siis
vahingonaiheuttajan eikä -kärsijän vakuutus
• ”vahingonkorvauksen rahoitustapa”
• vakuutuskorvauksen edellytyksenä
‒ vahingonkorvausvelvollisuus (VahL tai muu) => ei siis kata
”moraalista korvausvelvollisuutta”
‒ vakuutusehtojen mukaisten korvausedellytysten
täyttyminen => voidaan rajoittaa olennaisestikin
vahingonkorvausvelvollisuutta suppeammaksi
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
224
Vastuuvakuutus
VAKUUTETTU =
VAHINGONAIHEUTTAJA
vahingonkorvaus
VAHINGONKÄRSIJÄ
225
Oikeustieteellinen
tdk / Jaana Norio-Timonen
vakuutuskorvaus
VAKUUTUKSENANTAJA
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
Vakuutusten käyttö vahinkojen
korvaamisessa (4)
• varautuminen oman vahingonkorvausvastuun varalta:
vastuuvakuutukset (jatkoa)
• vahingonkärsijä saa vaatia korvausta suoraan
vakuutuksenantajalta (VSL 67 §), jos
1) vakuutuksen ottaminen on perustunut lakiin tai
viranomaisen määräykseen;
2) vakuutettu on asetettu konkurssiin tai on muutoin
maksukyvytön; tai
3) vastuuvakuutuksesta on ilmoitettu vakuutetun
elinkeinotoimintaa koskevassa markkinoinnissa
• muissa tapauksissa
‒ vakuutettu ratkaisee, käytetäänkö vakuutusta
‒ vakuutuskorvaus kuuluu vakuutetulle eli vahingonaiheuttajalle
226
Oikeustieteellinen
tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
Vakuutusten käyttö vahinkojen
korvaamisessa (5)
• varautuminen itselle sattuvien vahinkojen varalta:
henkilö- ja esinevakuutukset pl. vastuuvakuutukset
• usein vahingonkärsijän omia vakuutuksia
• sovitaan, mikä on vakuutustapahtuma ja mitä korvataan
(kulut / sovittu summa)
• vakuutuksenantajalla voi olla takautumisoikeus
vahingonaiheuttajaa kohtaan => vahingonaiheuttaja
voi vakuutuksesta huolimatta olla lopulta
korvausvelvollinen
• tavanomaisen vakuutuksen puuttuminen voi
vaikuttaa vahingonkorvauksen määrään
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
227
Sopimuksenulkoisen vahingon
korvaaminen
vahingonkärsijä
vahingonkorvausvelvollinen
vahingonkorvaus
228
Oikeustieteellinen
tdk / Jaana Norio-Timonen
ei (välttämättä)
korvausvelvollista
vastuuvakuutus
muu vakuutus
kuin vastuuvakuutus
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
Deliktivastuu vs. vakuutus
deliktivastuu
vakuutus
tapahtuma
vahingon
aiheuttaminen
toiselle
vakuutusehdoissa
sovitun vakuutustapahtuman sattuminen
laki
VahL
VSL
aiheuttaja
henkilö
ei välttämättä henkilö
korvauksen peruste
tuottamusvastuu, vakuutusehdot
ankara vastuu
korvauksen nimi
vahingonkorvaus vakuutuskorvaus
mitä korvataan
VahL
vakuutusehdot
korvauksen määrä
VahL
vakuutusehdot (+VSL)
korvauksen maksaja vahingonkärsijä
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
vakuutuksenantaja
(+takautumisoikeus)
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
229
Tuottamus => oikeus
korvaukseen
tuottamusaste
vahingonkorvaus
vakuutus
yleensä
vastuuvakuutus
tahallisuus
kyllä
ei
ei
törkeä
huolimattomuus
kyllä
ehkä
ehkä/kyllä
tavallinen
huolimattomuus
kyllä
kyllä
kyllä
lievä
huolimattomuus
kyllä
kyllä
kyllä
ei tuottamusta
ei
kyllä
ei
230
Oikeustieteellinen
tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
Mistä vahinko siis korvataan?
• eri lähteistä erilaisia tai erisuuruisia korvauksia
• yhdestä vahingosta saattaa saada korvausta
useammasta eri lähteestä
• samaa kulua ei korvata moneen kertaan
• järjestelmillä voi olla etusijajärjestys
• esim. lakisääteinen tapaturmavakuutus ensisijainen
liikennevakuutukseen nähden
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
231
Mistä vahinko siis korvataan? (2)
• eroja korvauksen saamisen nopeudessa ja
varmuudessa
• vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsijän
vastakkaiset edut
• vahingonkorvausjärjestelmän vahinkoja ennalta
ehkäisevä vaikutus
• vakuutusjärjestelmän edullisuus vahingonkärsijän
kannalta
Oikeustieteellinen tdk / Jaana Norio-Timonen
www.helsinki.fi/yliopisto
Tammikuu 2015
232