1/2015 - Yritma.fi
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, terve SOS-palkinto SISÄLLÄ: Etelä- ja Länsi-Suomen läänin Ensi- ja turvakotien liitto Lastensuojelun keskusliitto Vanhustyön keskusliitto/ Keskinäinen vakuutusyhtiö Ilmarinen Toukokuu 1/2015 KUKKATOLPPA VAPAUS VALITA KOTI Kukkatolppa mahdollistaa seurannan avulla edullisen ja huomaamattoman ratkaisun asua turvallisesti kotona eri elämäntilanteissa. Se seuraa päivittäin asukkaan hyvinvointia ja ilmoittaa selkeästi, jos jokin on pielessä. Kustannustehokas ja ihmisläheinen ratkaisu turvallisuuteen. Muistisairaille, liikuntarajoitteisille sekä muille tukea tarvitseville Automaattinen hälytys vahingon sattuessa Edullisempaa ja parempaa hoitotyötä oikealla hetkellä Ei erillisiä rannekkeita tai muita seurantalaitteita Helppokäyttöinen tuote on InnoSuomi-palkittu Soita ja kysy lisää. Lisäämme turvallisuutta kaikkiin asuinympäristöihin. Puh. +358 45 7731 1950 Pidämme huolta sinun ja läheistesi turvallisuudesta Teemme teknologian ja muotoilun avulla yksinkertaisempia, intuitiivisempia ja ihmisläheisempiä turvallisuusratkaisuja. Toisin sanoen teemme niistä sellaisia, kuin haluaisimme itsellemme tehtävän. www.seniortek.fi 1 2 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Yhdellä napin painalluksella voit pelastaa toisen ihmisen hengen. HeartSine samaritan ® PAD SAM 500P on puoliautomaattinen Defibrillaattori, joka antaa palautetta elvytyksen sujuvuudesta suomenkielellä sekä led valojen avulla. Näin saadaan elvytyksestä mahdollisimman tehokas. Nyt tarjouksena Defibrillaattori + AED kaappi yhteishintaan 1550,00 + alv. Meiltä myös kaikki ensiapu-, alkusammutus- sekä tulityökoulutukset yli 15 vuoden kokemuksella. Palveluasumista parhaimmillaan Jyväskylässä! Elämää myötätuulessa palvelukoti on yksityinen, viihtyisä ja turvallinen koti kaikille ympärivuorokautista hoivaa tarvitseville – iästä ja toimintakyvystä riippumatta. Nyt myös palvelusetelillä! Tervetuloa tutustumaan! Soita ja sovi esittely, puh. 040 5229326 ~ Lämmintä huolenpitoa Sinusta ~ www.rescuetraining.fi Harri Karlenius, puh. 040 7480 886 [email protected] SenioriVerkko - Hyvinvointia mobiilisti Pupuhuhdantie 22, 40340 Jyväskylä www.myotatuulessa.fi Itä-Helsingin lähimmäistyö Hely ry on itähelsinkiläinen, vuonna 1981 perustettu, voittoa tavoittelematon vanhusten laadukkaiden asumis- ja hoivapalvelujen tuottaja. Helykodit sijaitsevat Kontulassa ja Myllypurossa, hyvien kulkuyhteyksien äärellä. Asiakkaaksemme voi tulla omarahoitteisesti, palvelusetelillä tai Helsingin kaupungin ostopalvelupaikoille. Tieto- ja viestintätekniikka on hauskaa, hyödyllistä ja tuo iäkkäänkin elämään uusia ulottuvuuksia. SenioriVerkko-projekti viestittää, että hyvinvointia voidaan luoda tieto- ja viestintätekniikan kautta. Päätavoitteena on edistää iäkkäiden toimintakykyä sekä osallisuutta. Projekti kuuluu Vanhustyön keskusliiton koordinoimaan ja RAY:n rahoittamaan Eloisa ikä -avustusohjelmaan. SenioriVerkko.com DigiKylli.blogspot.fi Hakemuksiin ja hinnastoihin voi tutustua kotisivuillamme www.helyry.com SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 3 Hyvinvointiteknologia on yksi keino edistää ikäihmisten kotona asumista Ikäihmisten hyvän elämän laadun ja turvallisuuden varmistamiseen liittyy jatkuvasti kasvavia haasteita, jotka edellyttävät joustavia kokonaisratkaisuja palvelujen järjestämiseksi. Uuteen teknologiaan pohjautuvat ratkaisut mahdollistavat henkilöresurssien optimaalisen käytön ja auttavat kohdistamaan palvelut todellisten tarpeiden mukaisesti. Tulevaisuuden ikäihmiset ovat erilaisia nykyisiin ikääntyneisiin verrattuna: he ovat jo tottuneet käyttämään erilaisia teknisiä laitteita ja osaavat varmasti myös vaatia niitä käyttöönsä arkea helpottamaan. Markkinoilla on jo saatavissa paljon valmiita tuotteita, jotka voidaan karkeasti jakaa kolmeen kategoriaan: turvallisuutta lisäävät, sosiaalista vuorovaikutusta edistävät sekä fyysistä toimintakykyä tukevat laitteet. Teknologian nopea kehittyminen lisää laitteiden saatavuutta, monipuolisuutta ja mahdollistaa uusia käyttöalueita. -Laitteiden kehittämisessä huomioidaan myös entistä enemmän käyttäjänäkökulma, sekä hoitohenkilökunnan ja omaisten tarpeet, Seniortek Oy:n toimitusjohtaja Pasi Nurmela toteaa. Turvallisuus- ja hälytysjärjestelmiin erikoistanut Seniortek Oy toteuttaa teknisiä innovaatioita ikääntyvän väestön asumisturvallisuuden lisäämiseksi. Kulunvalvontaan, hoitajakutsuihin ja hälytyksiin on vuosien mittaan tehty monia parannuksia kokonaan uuden ajattelun kautta. Näin on onnistuttu pääsemään eroon asukkaita häiritsevistä rannekkeista ja muista kehoon kiinnitettävistä apuvälineistä, mutta lisätty samalla oleellisesti laitteiston toimintavarmuutta ja käytettävyyttä. -Laajenevan ja kansainvälistyvän toiminnan taustalla ovat Seniortekin luomat Se- n ratkaisun asua turvallisesti kotona aa selkeästi, jos jokin on pielessä. ävän. Seniortek Oy :n toimitusjohtaja Pasi Nurmela. nioriTurva, Kukkatolppa, Oppilaitosturva ja Junioriturva- järjestelmät. Ne kaikki hyödyntävät uusinta teknologiaa niin, että asukkaan ja häntä hoitavien on entistä helpompi tulla sinuiksi käytetyn laitteiston kanssa. Koko ajan on pyritty siihen, ettei automaatio missään vaiheessa tunnu vieraannuttavalta tai etäiseltä, vaan kaikissa tapauksissa huolehtivalta yhteydeltä ihmisten välillä, Nurmela painottaa. -Seniortek Oy on kehittänyt, testannut ja patentoinut monipuolisen palvelutalojen ja hoitolaitosten turvallisuus- ja valvontajärjestelmiä vuodesta 2005 lähtien. Tällä hetkellä Hoivaturvan Kukkatolpalle on kuusi voimassa olevaa patenttia, mm. Amerikassa ja Japanissa. Kukkatolppa-kotijärjestelmää on toimitettu jo yli 200 kotiin. Nurmela mainitsee. Seniortekin asiakaskuntana ovat Suomen kunnat, kaupungit ja terveydenhuoltolaitokset -Toimitamme ratkaisut aina asiakaslähtöisesti räätälöitynä. Järjestelmiä on toimitettu jo yli 30 kohteeseen, ja järjestelmä kattaa yli 4000 vuodepaikkaa. Viime vuonna toimitimme 800 vuodepaikkaa erityis- ja palveluasumisen ryhmille. Määrä tulee kasvamaan tänä vuonna ja paikkaluku tulee olemaan noin 1200 paikkaa, Nurmela kertoo. Turvatekniikkaaihmimillisesti ja luotettavasti -Passiivisen valvonnan etuja ovat oikeanlaiset hälytykset, Nurmela sanoo. - Palvelutaloissa ja niiden kaltaisissa asumismuodoissa käytettävä SenioriTurva järjestelmä takaa laajan hen- kilökunnan tavoitettavuuden ilman, että asujan tarvitsee itse tehdä kutsua tai hälytystä tekemiseen. Senioriturva yhdistää ensimmäistä kertaa eri valvonta- ja hälytysjärjestelmät sekä hoitajakutsun yhdeksi, helppokäyttöiseksi kokonaisuudeksi. Järjestelmä rakentuu eri osista, joita ovat kulunvalvonta, videovalvonta, hoivakutsu, hoitajakutsu, asukas- ja dementiavalvonta, käyttöliittymä, DECT-puhelinjärjestelmä ja paloilmoitinjärjestelmä. Vanhuksille laite tuo turvallisuuden tunnetta, kun ammattitaitoinen henkilöstö on aina ulottuvilla, Pasi Nurmela korostaa. Järjestelmä on käytössä useissa palvelutaloissa ympäri Suomea ja nyttemmin se on osa kiinteistön automatiikkaa jo rakennusvaiheessa. Kustannustehokas järjestelmä SenioriTurvan avulla hoivahenkilöstön kannalta rutiininomaista työtä siirretään eri järjestelmien huoleksi ja heille jää enemmän aikaa asukkaiden huolenpitoon. Näistä tinkimättä taloudellisia realiteetteja ei ole unohdettu, vaan järjestelmässä pitkän tähtäimen käytön tavoitteena on yhteiskunnan kannalta mahdollisimman taloudellinen lopputulos. Järjestelmän perusinvestointi on pitkäikäinen ja ! Seniortek Oy on perustettu vuonna 2005 Rovaniemellä. Perustajina ovat veljekset Pasi ja Sami Nurmela. Ennen yrityksen perustamista he toimivat turva-alalla vuosia rakentaen uusia järjestelmiä, korjaten ja parannellen toisten toimituksia ja kuunnellen käyttäjien kommentteja. Sekä uusissa että saneerattavissa kohteissa toimimattomista, perinteiseen tekniikkaan perustuvista järjestelmistä haluttiin eroon. Kehitystyö johti vuoden 2007 InnoSuomi –palkintoon. -Kehitystyön tavoitteet ovat olleet alusta asti hyvin ihmisläheisiä, unohtamatta tekniikan helppokäyttöisyyttä tai taloudellisia realiteetteja. Tuotekehitystämme ohjaa elinkaariajattelu. Kehitämme turvallisuustuotteita eri ikäisten tarpeisiin ja tuotteillamme on pitkä käyttöikä. Sekä asukkaan, tekniikan käyttäjän että yhteiskunnallinen etu on huomioitu, toimitusjohtaja Pasi Nurmela luonnehtii yrityksen toimintaa. Vienti- ja teollisuupuolelle Seniortek Oy on rekisteröinyt uuden aputoiminimen Minesec . joustava. VTT:n vuonna 2013 tekemän tutkimuksen mukaan järjestelmä maksaa itsensä takaisin noin neljässä vuodessa, riippuen aina kohteesta ja sen avulla ehkäistyistä haavereista, Nurmela selvittää. Kukkatolppa mahdollistaa inhimillisen vuorovaikutuksen Seniortekin kehittämään valvonta- ja hälytysjärjestelmän, kotoisan Kukkatolppa-nimen saanut yksikkö mahdollistaa inhimillisen vuorovaikutuksen. Kukkatolppa on helposti asennettava ja siirrettävä - varmasti ja vaivattomasti. Sen avulla luodaan tutkitusti kustannustehokasta turvallisuutta ja ikäihmiselle arvokas elämä. Kukkatolppa soveltuu osaksi sisustusta, eikä siihen liity mielikuvaa valvottuna olemisesta. -Tämä asukaskohtainen hoivateknologia lisää ikääntyneen itsenäisyyttä ja mahdollistaa kotona asumisen turvallisesti. Automatisoitu hälytys luo yhteyden hoitoketjuun nopeasti ongelman kohdatessa. Tilanteeseen voidaan reagoida nopeasti, jos vanhus kohtaa arjessaan jonkin terveyttään tai hyvinvointiaan uhkaavan ongelmatilanteen, Pasi Nurmela selvittää. 4 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Vuoden vanhusteko 2015 -palkinto haettavana Vanhustyön keskusliitto ja Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen etsivät ehdokkaita Vuoden vanhusteko 2015 -palkinnon saajaksi. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa ja se myönnetään hyvälle vanhustyön teolle tai hankkeelle. Palkinto on jaossa nyt kahdeksatta kertaa. Sen avulla halutaan kannustaa vanhustyön menetelmien kehittämiseen ja nostaa vanhustyön arvostusta. Palkinnon myöntämisen peruskriteerinä on se, että palkinto myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka on myönteisellä tai innovatiivisella tavalla edistänyt vanhustyötä, kehittänyt toimivan mallin tai menetelmän tai muulla tavoin edesauttanut ikäihmisten hyvinvoinnin parantamista. Samoin edellytetään, että teon tai toiminnan vaikutukset ovat nähtävissä kuluvan vuoden aikana. Voittajan valinnassa huomioidaan myös teon tai hankkeen ajankohtaisuus, esimerkillisyys sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Palkinto myönnetään hakemusten perusteella ja palkittavan vanhusteon päättää puolueeton arviointiraati. Voittajaorganisaation toivotaan käyttävän palkintosumma toimintaan, joka edelleen edistää vanhustyötä. Vanhustyön keskusliitto ja Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ovat jakaneet Vuoden vanhusteko -palkintoa vuodesta 2008 alkaen. Hakemukset on jätettävä viimeistään keskiviikkona 18.6.2015 klo 16 mennessä. Hakemus lähetetään Vanhustyön keskusliittoon sähköisenä tai kirjallisena osoitteella leena.valkonen @vtkl.fi tai Leena Valkonen, Vanhustyön keskusliitto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Arviointiraati tutustuu kaikkiin hankkeisiin. Voittaja julkistetaan ja palkitaan valtakunnallisessa vanhustenpäivän pääjuhlassa 4.10.2015 Kajaanissa. Lisätietoja toiminnanjohtaja Satu Helin, Vanhustyön keskusliitto, 050 428 5244 viestintäpäällikkö Leena Valkonen, Vanhustyön keskusliitto, 050 421 0762 Vuonna 2014 Vuoden vanhustekona palkittiin Jyränkölän Setlementin kehittämä toimintamalli vapaaehtoisten kouluttamisesta avuksi saattohoitoon. Palkinnon myöntävät yhdessä Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Vanhustyön keskusliitto. Kuvalähde: Vanhustyön keskusliitto, kuva-arkisto. JADE-PROJEKTI Hyvinvointia ikääntyvälle maahanmuuttajanaiselle Jade-projekti järjestää viikoittaista matalan kynnyksen toimintaa, somalinkielistä palveluneuvontaa sekä monikulttuurisia työpajoja. Ryhmätoiminnan ovat suunnitelleet projektin kohderyhmä, ikääntyneet somalialaiset naiset ja ryhmiin ovat tervetulleita 50-vuotta täyttäneet afrikkalaistaustaiset naiset. Jade - projekti Humalistonkatu 4 00250 Helsinki [email protected] www.jadeprojekti.fi Tietoutta ikääntyvien vähemmistöjen tarpeista Suomi moninaistuu vauhdilla, mutta ovat vanhuspalvelumme valmiita siihen? Jade-projekti järjestää koulutuksia ja seminaareja ikääntyvien maahanmuuttajanaisten tarpeista, kulttuurisensitiivisestä vanhustyöstä ja ikääntyvien vähemmistöjen oikeuksista. Jade on Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittama kolmivuotinen kehittämisprojekti (2013-2015) ja se kuuluu Vanhustyön keskusliiton koordinoimaan ja RAY:n rahoittamaan Eloisa ikä -avustusohjelmaan (2012-2017). Projektia hallinnoi Palvelutalo Kantin pysäkki. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5 Suomen muistiasiantuntijat ry Muistisairaan ihmisen edunvalvonta yhteistyönä –projekti Suomessa sairastuu joka vuosi 13 000 ihmistä johonkin muistisairauteen. On arvioitu, että yli 240 000 suomalaisella kognitiivinen toiminta voi olla vähintään lievästi heikentynyt. Suomen muistiasiantuntijat ry haluaa huolehtia, että he kaikki voivat hyvin. Yhdistys on tehnyt valtakunnallista kehittämis- ja vaikuttamistyötä muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä hyvän arjen puolesta ammattilaisten järjestönä jo vuodesta 1990. Tämä ei olisi mahdollista ilman tuhansien ammattilaisten ja vapaaehtoisten arvokasta työtä. Suomen muistiasiantuntijat ry on moniammatillinen vapaaehtois- ja asiantuntijajärjestö, joka toimii muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistämiseksi. Toimintaa ohjaavat arvot ovat vapaaehtoisuus, asiantuntijuus, eettisyys, idealismi, riippumattomuus ja yhteistyö. -Suomen muistiasiantuntijat ry:llä on tänä vuonna 25-vuotisjuhlavuosi. Yhdistyksemme on niitä ammattihenkilöitä varten, jotka tekevät töitä muistisairaiden ihmisten kanssa. Suurin osa jäsenistöstämme on sosiaali- tai terveydenhuollon henkilöstöä, mutta jäseniä on monista muistakin ammattikunnista. Meillä on jäsenistössä mm. pappeja, juristeja ja tutkijoita, jotka kohtaavat työssään muistisairaita ihmisiä, kertoo projektijohtaja Henna Nikumaa Suomen muistiasiantuntijoista. Suomen muistiasiantuntijat ry:llä on vapaaehtoistoimintaa ympäri Suomen. Yhdistys tekee paljon myös vaikuttamistyötä ja on mukana erilaisilla foorumeilla, aina lainsäädäntöhankkeista pienempiin kokonaisuuksiin ja tekee näin perinteistä järjestövaikuttamistyötä. Yhdistyksellä on ollut toimintansa aikana useita kehittämisprojekteja. Tällä hetkellä yksi näistä projekteista on Muistisairaan ihmisen edunvalvonta yhteistyönä -projekti. Nelivuotista hanketta rahoittaa Raha-automaattiryhdistys. Muistisairaan edunvalvonnassa merkittäviä solmukohtia -Lähdimme projektissa liikkeelle laajasta solmukohtien kartoituksesta, jossa haastattelimme muistisairaiden ihmisten etujen valvonnan kokonaisuudessa mukana olevia eri toimijoita. Keskustelimme maistraattien holhoustoimen työntekijöiden, oikeusaputoimistojen yleisten edunvalvojien, so siaali- ja terveydenhuollon eri toimijoiden, pankkilakimiesten ja järjestöjen kanssa. Haastattelimme myös muistisairaita ihmisiä ja heidän omaisiaan, kertoo Nikumaa. Solmukohtakartoituksen raporttien yhteenvedot löytyvät projektin verkkosivuilta. Eri toimijat raportoivat useista solmukohdista. Moni kertoi yhteistyön puutteesta eri toimijatahojen kesken. Ei tunneta riittävästi toistensa tehtäviä ja rooleja tai yhteydenottoon koetaan olevan kynnystä. Myös itse aihe, edunvalvonta ja siihen liittyvät juridiset termit koettiin hankalina ja niistä kaivattiin lisää tietoa. -Varsinkin oikeudelliset ennakoinnin keinot, kuten hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus koettiin teemoina, joista ei sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla eikä ikääntyneillä ole riittävästi tietoa. Lisäksi edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus menevät termeinä usein sekaisin, konkretisoi Nikumaa. Hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus ovat keinoja, joilla jokainen voi varmistaa oman tahtonsa toteutumisen mahdollisen oikeudellisen toimintakyvyn heikentymisen johdosta. Jokaisen täysi-ikäisen olisi hyvä kyseiset asiakirjat tehdä. Edunvalvonta taas tulee kyseeseen viimeisen keinona suojata henkilön etuja. Edunvalvojan määrää joko maistraatti tai tuomioistuin. Usein edunvalvontavaltuutuksen tekemisellä voi välttää edunvalvonnan. Projekti Sipoossa ja Rovaniemellä Projektilla on kaksi kuntakumppania, Sipoo ja Rovaniemi, joiden alueilla osaa kehittämistyöstä konkreettisesti tehdään. Solmukohtien kartoituksen perusteella Sipoossa ja Rovaniemellä valittiin selkeät kehittämiskohteet ja näille kehittämiskohteille paikalliset työryhmät. Työryhmissä on edustukset kaikista tahoista, joita projektin alussa haastateltiin. Työryhmät ovat suunnitelleet useita konkreettisia toimenpiteitä solmukohtien korjaamiseksi. -Sekä Sipoossa että Rovaniemellä valittiin neljä kehittämiskohdetta, joita on nyt lähdetty eri tahojen kanssa yhteistyössä ratkaisemaan. Kunnissa on haettu yhteistyön toimintamalleja, kehitetty ohjauksen ja neuvonnan käytäntöjä ja paneuduttu edunvalvonnan prosesseihin, Nikumaa mainitsee esimerkkeinä. Ohjauksen ja neuvonnan merkitys on suuri. Harvoin ikääntynyt tai esimerkiksi juuri muistisairauden diagnoosin saanut henkilö käy juristin luona keskustelemassa ikääntymiseen varautumisesta. Perusneuvonnan ja ohjauksen sekä erityisesti rohkaisun tulevaisuuden suunnitteluun ja oikeudelliseen ennakointiin tulee tulla lähimmältä sosiaalija terveydenhuollon ammattihenkilöltä. -Ollaan esimerkiksi sovittu, kuka, miten ja missä vaiheessa kertoo asiakkaalle tai potilaalle hoitotahdosta ja edunvalvontavaltuutuksesta ja kannustaa näin suunnittelemaan tulevaisuuttaan ja vahvistamaan omaa itsemääräämisoikeutta. Lisäksi on järjestetty tilaisuuksia ja koulutuksia, joissa eri ammattiryhmien osaamista muistisairaan oikeudellisista kysymyksistä on vahvistettu, Nikumaa jatkaa. Projektin työryhmissä kehittämistyötä tekevät rintarinnan niin edunvalvojat, eläkeläiset, maistraatin ylitarkastajat, lääkärit, hoitajat, pankkilakimiehet, sosiaalityöntekijät ja muistisairaat ihmiset. -On upeaa, että olemme saaneet samoihin työryhmiin kattavasti edustajia eri toimijatahoista. Viereisen ihmisen Hankkeen projektikoordinaattori Elina Koponen ja projektijohtaja Henna Nikumaa. tittelillä tai koulutuksella ei ole väliä, kun työskennellään yhteisten asioiden kehittämiseksi. Jokaisen näkökulma on äärimmäisen tärkeä, muistuttaa Nikumaa. Merkittäviä edistysaskeleita Projekti on tällä hetkellä puolivälissä ja väliarviointi on juuri tehty. Useita tuloksia alkaa olla jo nähtävillä. -Kyllä nyt jo tuntuu, että yhteistyö on parantanut. On esimerkiksi helpompi ottaa yhteyttä maistraattiin jonkun asiakkaan asiassa, kun alkaa tuntea toimijoita sieltä ja myös ymmärtää heidän työtehtäviään, kertoo muistikoordinaattori Irma Kallatsa Rovaniemen muistipoliklinikalta. -Projekti on avannut silmiä edunvalvonta-asioiden merkitykseen. Yhteistyö maistraatin ja yleisen edunvalvonnan kanssa on tärkeää, toteaa vanhustyön johtaja Helena Räsänen Sipoosta. -Väliarvioinnissa tuli esille myös se tärkeä tulos, että projektin kehittämistyössä mukana olo on tuonut oivalluksen siitä, että eri toimijat, jotka kenties ovat aikaisemmin kokeneet olevansa jotenkin vastakkaisilla puolilla, toimivat itse asiassa asiakkaan kannalta samassa prosessissa yhteisen asiakkaan parhaaksi. Tämä on todella tärkeä yhteistyön vahvistumisen tulos, Nikumaa pohtii. Kuntakumppaneiden lisäksi projekti tekee tiivistä yhteistyötä Suomen eri maistraattien kanssa. Projekti on mukana maistraattien edustajien kanssa kehittämässä uusia lääkärinlausuntopohjia sekä edunvalvojan määräämiseen että edunvalvontavaltuutuksen voimaansaattamiseen. Projektin solmukohtakartoituksessa kävi ilmi, että maistraatit saavat usein puutteellisia lääkärinlausuntoja ja taas toisaalta lääkäreille ei välttämättä ole selvää, mitä edunvalvonta-asioiden lääkärinlausuntoihin tulisi kirjata. -Tällä hetkellä lausuntopohjien kehittämistyö on siinä vaiheessa, että lomakepohjat lähtevät pian pilotoinneille Sipoon ja Rovaniemen lääkäreille, kertoo Nikumaa. Opas oikeudellisen ennakoinnin keinoista Projekti on työstämässä opasta oikeudellisen ennakoinnin keinoista ikääntyville ja eläkeläisille. Oppaaseen on koottu vinkkejä ja keinoja, joiden avulla on hyvä varautua ikääntymiseen ja mahdolliseen toimintakyvyn heikentymiseen. Pykäläluettelon sijaan esitellään keskeisiä oikeudellisen ennakoinnin keinoja selityksineen ja malleineen. Oppaasta löytyy esimerkiksi linkit yleisimpiin hoitotahtolomakkeisiin, hyödyllinen edunvalvontavaltuutuksen teko-ohje ja runsaasti tapausesimerkkejä, jotka kertovat ennakoinnin ja suunnittelun hyödyistä arjen tilanteissa. Opas julkaistaan myös ruotsin kielellä. -Oppaan olisi tarkoitus lähteä pilotointiin syksyllä 2015 ja valtakunnallinen julkistus on vuorossa vuoden 2016 alussa, Nikumaa mainitsee. -Seuraa projektin blogista, miten oppaan työstäminen ja muu projektin kehittämistyö etenee: www.muistiasiantuntijat.fi/edunvalvontablogi, vinkkaa Nikumaa. : Seuraa projektin blogia va t.fi/edun lvontablogi www.muistiasiantuntija Projektijohtaja Henna Nikumaa Projektikoordinaattori Elina Koponen [email protected] www.muistiasiantuntijat.fi/edunvalvontahanke Suomen muistiasiantuntijat ry Hankkeen Rovaniemen moniammatillinen projektiryhmä työn touhussa. 6 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Memo –ohjelma: Viittomakielisten muistisairaiden tuki, ohjaus ja verkostotyö terveydenhuoltoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten, Lajunen kertoo. Kuurojen Palvelusäätiön Memo- ohjelma on osa RAY:n ikäihmisten avustusohjelmaa Eloisa ikä ja jatkuu vuoteen 2017. Memoohjelmassa tuetaan viittomakielisiä muistisairaita ja heidän omaisiaan sekä ohjataan muistisairaita oikeiden palvelujen piiriin. Tämä pitää sisällään tiivistä yhteistyötä julkisen sosiaali- ja terveystoimen kanssa muistisairaiden kuurojen ja kuurosokeiden auttamiseksi. -Teemme viittomakielisiä Cerad-muistitestejä. Välitämme tietoa muistisairauksista, niiden ennaltaehkäisystä ja hoidosta viittomakielisille. Tuotamme viittomakielistä ja selkokielistä materiaalia. Levitämme tietoa viittomakielisten muistisairaiden avun ja tuen tarpeista, jotta palvelujärjestelmä on vähitellen tietoinen pienen ryhmän erityispiirteistä ja jotta palveluketju on asiakkaan kannalta toimiva, viittomakielisten muistiasiantuntija Johanna Lajunen kertoo. Memo-hankkeessa työskentelee kaksi osa-aikaista viittomakielentaitoista työntekijää. Työntekijät tukevat viittomakielisiä muistisairaita ja heidän omaisiaan. Hankkeen haasteena on löytää Suomen viittomakieliset muistisairaat. -Käymme kertomassa Memosta kuurojen yhdistyksissä sekä kokoontumisissa, joiden kautta voimme löytää viittomakielisiä muistisairaita ja Cerad-muistitestiä tarvitsevia. Samalla näitä ”Ikäihmisten us ja elämänkokem yttöön” voimavarat kä Kuvassa Kuurojen Palvelusäätiön viittomakielisten muistiasiantuntijat Inkeri Vyyryläinen (vas.) ja Johanna Lajunen. He työskentelevät valtakunnallisessa MEMO-ohjelmassa, joka on mukana RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelmassa. henkilöitä saadaan ohjattua tuen piiriin. Suomessa on viittomakielisiä kuuroja noin 4000 ja näistä muistisairaita varsin pieni ryhmä. Kuurojen ryhmässä on kuitenkin paljon ikääntyneitä ja samalla tavalla kuuroilla kuin kuulevillakin muistisairaudet lisääntyvät väestön ikääntyessä. Tämän takia puhutaan tärkeästä toiminnasta, Lajunen painottaa. RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelmassa on mukana 30 kehityshanketta, joissa järjestöjen toimesta edistetään ikäihmisten hyvää arkea. Lue lisää ohjelmasta ja toiminnasta eri puolilla Suomea: www.eloisaikä.fi -> Hankkeet Koska hankkeen työntekijät, Johanna Lajunen ja Inkeri Vyyryläinen, ovat molemmat viittomakielentaitoisia, viittomakieliset ihmiset voidaan kohdata ilman tulkkia. -Osaamme huomioida viittomakielisyyden kulttuuriin liittyviä seikkoja, joita sitä tuntemattomat eivät välttämättä pysty huomiomaan. Näin viittomakielinen ihminen tulee kohdattua kokonaisvaltaisesti hänen omalla kielellään. Sillä on suuri merkitys. Cerad-muistitesti kuuroille -Viittomakielistä Ceradmuistitestiä suositellaan silloin kun muistissa havaitaan ongelmia. Ongelman voi huomata henkilö itsekin, mutta tyypillisemmin sen huomaa läheinen tai terveydenhuollon henkilö. Teemme pyydettäessä viittomakielisen muistitestin kuurolle ja testi lähetetään Selkokielistä materiaalia viittomakielisille Memo-hankkeen puitteissa kuuroille ja muistisairaille käännetään myös selkokielistä materiaalia. -Kuuroille suomen kieli on vieras ja osalle vaikeammin ymmärrettävissä. Teemme materiaalia myös kokonaan viittomakielellä, jonka puitteissa olemme toteuttaneet jo mm. hoitotahto- ja edunvalvontavaltuutukset. Ammattihenkilöstö voi pyytää näitä materiaaleja meiltä, mutta me myös jaamme niitä parhaamme mukaan, että saisimme vietyä asiaamme eteenpäin, Lajunen toteaa. Memo-hankkeen ansiosta muistisairaat saavat samoja palveluita kuin muutkin ihmiset. Toimintaan kuuluu mm. viittomakielisiä vertaistapaamisia, joihin voivat osallistuvat muistisairaiden lisäksi omaiset. Tällaista ei ole aiemmin ollut tarjolla muistisairaille. -Pyrimme vakiinnuttamaan roolimme luonnollisena osana muistisairaan viittomakielisen hoitoketjua, Lajunen toteaa. Memo-hankkeen suurin saavutus tähän mennessä on Lajusen mukaan viittomakielinen Cerad-muistitesti. -Nyt muutaman vuoden käytön jälkeen päivitämme muistitestiä hieman, jonka kautta siitä saadaan entistäkin toimivampi. Vertaistapaamiset ovat nousseet todella tärkeiksi ja tieto Memosta tuntuu leviävän tehokkaasti. Ammattilaisilta tulee koko ajan enemmän pyyntöjä suuntaamme, mutta töitä on vielä tehtävänä. Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena Lajunen pitää tietoisuuden levittämistä viittomakielisten muistisairaiden ryhmästä ja heidän erityistarpeistaan. -Viittomakieliset muodostavat oman kieliryhmänsä. Heillä on omat erityiset tarpeensa, samaan tapaan kuin maahanmuuttajillakin. Haluamme saattaa viittomakieliset muistisairaat kuulevien rinnalle hoitoketjussa. Muistisairaat viittomakieliset tavataan henkilökohtaisesti, heidän omalla kielellään, tällä on merkitystä, mainitsee Lajunen loppuun. www.kuurojenpalvelusaatio.fi SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 7 Lievestuoreen Palvelukeskusyhdistys ry Osallistuva ikäihminen – mielekäs arki -hanke Osallistuva ikäihminen – mielekäs arki -hanke on suunnattu kaikille kotona asuville yli 60 vuotiaille laukaalaisille. Hankkeen aikana eri puolille Laukaata perustetaan toiminnallisia ryhmiä, joissa yli 60-vuotiaat laukaalaiset kokoontuvat, teemoina esimerkiksi kulttuuri ja hyvinvointi. Hankkeen projektityöntekijänä toimii sosionomi Tiina Ahonen ja projektipäällikkönä sosionomi Maria Kuikka. -Kiinnostusta on ollut todella paljon, joten ryhmiäkin syntyy varmasti runsaasti. Pyrimme tuomaan toimintaamme taajamien lisäksi myös sivukylille. Kyseessä on hyvin matalan kynnyksen toiminta, joissa ryhmän toiveet ovat keskiössä. Teemat on määritelty kulttuuria ja hyvinvointia -otsikoiden alle, joten niiden alle mahtuu käytännössä melko paljon erilaista toimintaa, projektipäällikkö Maria Kuikka toteaa. Kuluvan kevään ja kesän aikana pyritään saamaan osa ryhmistä käyntiin. Heinäkuussa ryhmätoiminta lomailee ja toiminta jatkuu heti elokuussa. – Ihmiset ovat täyttäneet ilmoittautumislomakkei- siin omat toiveensa heitä kiinnostavista sisällöistä. Alkuvaiheessa jokaisessa ryhmässä on ohjaaja hankkeen puolesta. Tavoitteena on, että ryhmätoiminta olisi säännöllistä ja jatkuvaa. Koska pyrimme hankkeen kautta edistämään ikäihmisten kotona asumista, on ryhmätoiminnassa oltava tietty tavoitteellisuus. Hankkeessa pyritään siihen, että osa ryhmäläisistä innostuisi itse ohjaamaan ryhmää ja toimimaan vertaisohjaajana tai vapaaehtoisena. Toivotaan että osa ryhmistä jatkaisi toimintaansa itsenäisesti vertaisohjaajien ja vapaaehtoistoimijoiden vetäminä myös hankkeen päätyttyä, Kuikka toivoo. palvelusäätiö). -Jossakin määrin yhteistyötä tullaan varmasti tekemään myös paikallisten yrittäjien kanssa, Kuikka suunnittelee. ”Paikallinen yhteistyö hyödyttää kaikkia” Kuva otettu Lievestuoreen infotilaisuudesta 15.4.2015 Yhteistyötä Laukaan kunnan kanssa -Olemme neuvotelleet Laukaan kunnan kanssa, että ryhmät voisivat kokoontua kunnan tiloissa. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan tulemme käyttämään kunnan omia asiantuntijoita esimerkiksi luennoitsijoina hankkeessamme. Kunnassa pyritään siihen, että asukkaat pystyisivät asumaan omassa kodissaan mahdollisimman kauan. Meillä on hankkeessa sama tavoite, tämän vuoksi tarjoamme kuntalaisille osallistavaa ja aktivoivaa toimintaa. Uskon yhteistyön kunnan kans- sa tiivistyvän entisestään, kun hanke pääsee käynnistymään kunnolla, Kuikka näkee. Aiheeseen liittyen on ehditty pitämään infotilaisuuksia, joihin ihmiset ovat osallistuneet todella innokkaasti. Tilaisuuksissa ihmiset ovat päässeet ilmoittautumaan mukaan toimintaan. -Olemme hahmotelleet ryhmien kokoontumisaikoja ja -paikkoja. Toukokuu menee vielä infotilaisuuksien parissa, koska kaikki halukkaat eivät ole vielä päässeet kuulemaan toiminnasta. Ryhmät käynnistyvät arviolta touko-kesäkuun vaihteessa. Jotkut ryhmät kokoontuvat kerran viikossa, toiset kerran kuukaudessa, sen mukaan minkä ryhmän jäsenet kokevat tarpeelliseksi. Pyrimme löytämään ihmisistä itsestään halun, että he haluaisivat jakaa omia tietojaan ja taitojaan. Eloisa ikä -ohjelman hankepaikkakunnat v. 2015 anaan ”Ikä tuo muk ja tietoa, taitoa kokemusta” Kuvio 2. Eloisa ikä -ohjelman hankepaikkakunnat v. 2015 Laukaan kunnan lisäksi Osallistuva ikäihminen mielekäs arki –hanke tekee yhteistyötä muun muassa Laukaan seurakunnan, Laukaan alueen kyläyhdistysten, laukaalaisten eläkeläisjärjestöjen sekä Laukaan kunnan vanhusneuvoston kanssa. Yhteistyötahoja ovat lisäksi Lievestuoreen setlementti ja Palvelutalo Sarahovi (Laukaan Asumis- Kotona asuvien aktivointia -Me hanketyöntekijät toivomme että saamme aktivoitua varsinkin niitä ihmisiä, jotka ovat toimintaa vailla. Laukaassa monet eri järjestöt ja yhdistykset järjestävät toimintaa ikäihmisille. Tuomme mielellämme omaa toimintaamme myös heille, keitä muut palvelut eivät ehkä tavoita. Ryhmätoiminnot ovat osallistujille maksuttomia. Toiminnassa pyritään hyödyntämään mahdollisimman kattavasti myös Laukaan kaunista luontoa. Kirjoitamme hankkeesta blogia ja meidät löytää myös Facebookista. Tervetuloa tutustumaan, toivottaa Maria Kuikka loppuun. www.palvelutalomannikko.fi RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelman tavoitteena on 1) luoda mahdollisuuksia ja edellytyksiä ikäihmisten osallisuudelle ja mielekkäälle tekemiselle, 2) kehittää paikallisia yhteistyömalleja ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseen, arjessa selviytymistä uhkaavien ongelmien tunnistamiseen ja ongelmia kohdanneiden auttamiseen ja 3) vaikuttaa yhteiskunnan asenteisiin myönteisen ikäidentiteetin vahvistamiseksi. 8 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Helsingin Diakonissalaitos Seniori-Vamos-projekti etsii syrjäytymisriskin alaisia vanhuksia vapaaehtoisista, joka sitten käy säännöllisesti ikäihmisen luona. Meillä on tähän saakka ollut 99 sellaista suhdetta, jossa vanhuksella on ollut rinnalla kulkeva ihminen. Vapaaehtoiset ovat tulleet pääsääntöisesti Diakonissalaitoksen kautta. Olemme sijoittuneet Kalliossa kivijalkaputiikkiin, josta on avoin iso ikkuna kadulle. Yllättävän paljon ihmisiä on tullut ilmoittautumaan mukaan toimintaan ihan kadultakin. Seniori-Vamos-projekti käynnistyi vuonna 2013 ja se liittyy RAY:n ”Eloisa ikä” -hankkeeseen, jonka kotipesä Helsingin Diakonissalaitos on. Helsingin Diakonissalaitoksen sydäntä lähinnä on ihminen, jonka ääni on pienin ja heikoin, mutta myös ne, joiden elämäntilanne on vaikea ja on olo heikko sekä hauras. Toiminta on suunnattu erityisesti muistisairaille sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaisille vanhuksille. -Hankkeen tavoite löytyy siitä, että me pyrimme luomaan verkostoja, joissa yhdistetään sekä kansalaistoimintaa että erilaisia ammattilaistahoja, kuten kotihoito, josta on tullut tärkein ammattilaiskumppanimme. Projektin toimintaalueena on Helsingin Kallio hyvin laajasti katsottuna, joten mukaan kuuluvat myös mm. Vallilla, Alppila, Hakaniemi ja Sörnäinen, projektipäällikkö Tarja Jalli esittelee. Eloisa ikä -hanke tulee jatkumaan aina vuoden 2017 loppuun. -Meillä on ajatus, että Seniori-Vamos on tullut pysyäkseen – ainakin siihen on olemassa kaikki perusteet. Teemme etsivää ja jalkautuvaa työtä, jossa hauraat, syrjäytymisriskin alaiset, tai jo syrjäytyneet, vanhukset löydetään ja heidän kanssaan lähdetään yhdessä rakentamaan arkea heidän näköisekseen. Kun löydämme uuden vanhuksen, tutustumme häneen todella intensiivisesti, jotta hänen tarpeensa tulisivat kuuluksi, Jalli mainitsee. Vanhuspalvelut kohtaavat vanhuksen todelliset tarpeet vain harvoin -Meillä on todella paljon vanhuksille suunnattuja palve- luita, mutta harmittavan usein palvelu tulee ylhäältä annettuna, jolloin se ei välttämättä kohtaa ihmisen oleellisimpia tarpeita. Löydämme ihmiset verkostomme kautta, joko naapurustosta, kotihoidon kautta, mutta voi olla että vanhus itse on löytänyt tietoa meistä. Tutustumme ihmiseen, jonka jälkeen osaamme sanoa tarvitaanko apua vai ei. Aina kun saamme yhteydenoton, kaksi työntekijäämme lähtee käymään ihmisen kotona, jolloin tutustutaan tämän toiveisiin, tarpeisiin ja tilanteeseen tällä hetkellä. Siinä ei lähdetä rakentamaan mitään sellaista mitä vanhus ei halua tai tarvitse, painottaa Jalli. Jalli kertoo, että Diakonissalaitoksen vahvasta kansalaistoiminta- ja vapaaehtoistoimintakokemuksesta lähdettiin hakemaan tapoja ihmisen kanssa rinnalla kulkemiseen. Tähän on lähdetty kehittämään myös oppilaitosyhteistyötä ja tähän mennessä toiminnassa on ollut mukana yli 30 opiskelijaa. -Toiminnassa on keskeistä löytää vanhuksen toiveiden mukainen rinnallakulkija. Joskus riittää, että joku meidän tiimistämme soittelee vanhukselle säännöllisesti, Voi myös olla, että ihminen löytyy Vapaaehtoisiin tutustutaan huolellisesti -Tutustumme vapaaehtoisiimme todella intensiivisesti. Haluamme tietää miksi nämä haluavat lähteä tähän työhön mukaan. Filosofiamme on sellainen, että rinnalla kulkeva ihminen ei tarvitse erillistä koulutusta ollakseen ihminen toiselle ihmiselle. Vapaaehtoisissamme on paljon korkeasti koulutettuja ihmisiä, jotka kokevat valmiutensa ja kykynsä hypätä mukaan tällaiseen toimintaan. Jalli kertoo, että Diakonissalaitoksella on kerran kuussa järjestettäviä valmennuksia vapaaehtoisille. Valmennuksissa on erilaisia teemoja ja niihin osallistuminen on täysin vapaaehtoisia. -Olennaisinta toiminnassamme on henkilökohtainen coaching ja tuki, joka nousee aina henkilökohtaisesta suhteesta vanhuksensa kanssa. Joillekin vapaaehtoisille on ihan uusi kokemus lähteä tutustumaan muistisairaisiin ihmisiin, jolloin annamme vinkkejä kuinka toimia käytännössä heidän kanssaan. Minimaalista toiminnallisuutta vanhuksen ehdoilla Seniori-Vamos-projekin vanhuksille yhteistä on se, ettei heillä ole koskaan ollut isommin mitään harrastuksia. Elämä on ollut hyvin pitkälle työstä kotiin -tyylistä arjesta selviytymistä. -Toiveita voi tulla esimerkiksi siitä, että vanhus haluaa henkilön, joka voi toimia ulkoiluapuna. Jotkut vanhuksista vain haaveilevat ulkoilusta ja toisten kanssa lenkki voi olla hyvin lyhyt, ehkä vain käynti kerrosportaiden alapäässä. Yhteinen nimittäjä vanhuksillemme on se, että syystä tai toisesta kotoa ei päästä pois. On joko niin, etteivät fyysiset voimat ja toimintakyky eivät riitä, tai sitten syynä voivat olla psyykkiset esteet. Psyykkiset esteet voivat tarkoittaaa turvattomuutta tai muuta, jonka takia kodin seinien ulkopuolelle on vaikea lähteä. Näissä vaaditaan toisenlaisten esteiden ylittämistä. Toisilla taas voimat ja aistit alkavat heikkenemään niin kovalla vauhdilla, että on lähes mahdotonta lähteä yksin ulos, Jalli toteaa. Kallio on maantieteellisesti haastava vanhuksille, joka lisäksi kyseessä on vanha työläiskaupunginosa, jossa on paljon pieniä asuntoja ja pieniä perheitä. -Monet ihmisistämme ovat ikisinkkuja, jolloin ihmiset katovat iän myötä ympäriltä. Tämän vuoksi psyykkinen, fyysinen tai emotionaalinen yksinäisyys ovat hyvin tyypillistä vanhuksillemme. Vapaaehtoisen kanssa pyritään hakemaan yhteistä nimittäjää vanhuksen kanssa, esim. yhteinen harrastus, mielenkiinto tai tausta. Toiminnallisuus on kuintenkin hyvin minimaalista. Kun kyseessä on hyvin muistisairas ihminen, tämä jaksaa laulaa puoli tuntia, kerran viikossa, yhdessä jonkun kanssa. Voi olla että hän laulaa puoli tuntia viikossa omasta muististaan. On kerran viikossa osallinen omasta muististaan. Kaikessa toiminnallisuudessa pyritään lähtemään vanhuksen tarpeista käsin. Ystävyydellä on merkitystä Seniori-Vamos-toiminnassa ollut mukana yli 180 vanhusta ja ystäväsuhteita on ollut 100. Kahden ihmisen välille syntyy jokin sellainen suhde, josta syntyy merkityksellisyyttä ja saa aikaan sen, että vanhus kokee itsensä merkitykselliseksi. Tämä voi jopa aktivoida vanhusta pieniin toiminnallisuuksiin, kuten tavaroiden järjestelyyn tai kahvin keittoon, joka voi olla jonkun ihmisen kohdalla jo ihan huikea saavutus. -Aika monet muut vapaaehtoistoimintaa pyörittävät rajaavat omasta toiminnastaan pois muistisairaat, mielenterveys- ja päihdeongelmaiset. Koetaan että siinä menee raja, minne vapaaehtoista ei voi laittaa. Me olemme taas lähteneet siitä, että juuri nämä henkilöt ovat niitä, joiden kanssa lähdemme tekemään työtä. On löydetty vaikuttavia tilanteita, joissa päihdeongelmainen vanhus on vähentänyt juomistaan ihan merkittävästi ystäväpalvelun käynnistyttyä, ilman että meidän on tarvinnut asiaan millään tavalla suostutella. Meillä ensimmäinen huolenaihe ei ole päihteidenkäytön lopettaminen, vaan vanhuksen itsensä tärkeäksi kokeman ongelman löytäminen. Voi olla, että hänelle todellinen ongelma on rollaattorin käytön epämukavuus, johon haemme ratkaisua vapaaehtoisen kautta, joka lähtee ulkoilemaan vanhuksen kanssa. Vuoden päästä voidaan todeta, että päihteiden käytön väheneminen on tapahtunut itsestään. Vaikka rollaattorista ei ole päästy täysin eroon, ei sen käyttäminen olekaan enää niin noloa kuin ennen. Päihteet eivät ole toki jääneet kokonaan pois, mutta elämään mahtuu jo paljon muutakin kuin päihteet. Kun ihminen oppii arvostamaan itseään ja löytää itsestään vahvuuksia, toimintakyky alkaa palautumaan jossakin määrin. Meillä on mm. sellaisia vanhuksia, joiden kotihoidon määrää on voitu vähentää, koska he ovat löytäneet uusia voimavaroja arkeen toimintamme kautta, Jalli painottaa. Malli monistettavissa muillekin toimijoille -Olemme mallintaneet ja testanneet tätä toimintamallia. Tämä on hyvin yksikertaista ja helposti monistettavissa muillekin toimijoille. Kyse on ihmisten kohtaamisesta, josta syntyy toiminnan merkityksellisyys. Meidän kohdalla lähdetään siitä, että se vaatii työparin sekä toimivat verkostot. Jotta tämä toimisi, siinä vaaditaan monen eri verkoston tahtotilaa, jolloin pystytään vanhuksen kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen. Joskus tuntuu siltä, että kuntapuolella pyritään suojelemaan enemmänkin järjestelmiä ja systeemejä, kuin ihmistä itseään, jolle nämä järjestelmät on rakennettu. Helsingissä törmää valitettavan usein siihen, että julkisella sektorilla ei tiedetä organisaation sisäisistä toiminnoista riittävästi, jotta näitä voitaisiin hyödyntää kokonaisvaltaisemmin asiakkaan palveluun. Käymme kertomassa Seniori-vamostoiminnasta, koska tiedämme tämän toimivan. Se vaatii kuitenkin kunnan tahdon, koska tämä tarkoittaa oikea-aikaisten ja tarvetta vastaavien palvelupolkujen rakentamista. Valmiissa prosesseissa kulutetaan paljon resursseja, kun voi olla että jokin merkityksellinen seikka jäänyt kokonaan huomaamatta. Prosessit toimivat monessa tapauksessa ihan turhaan, ilman että ne todellisuudessa edes palvelevat asiakkaita. Tätä pyrimme Seniori-Vamostoiminnassa välttämään, Tarja Jalli painottaa loppuun. www.hdl.fi SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 9 Seniorit surffaa-hankkeessa tehdään tietotekniikkaa tutuksi ikääntyneille ihmisille Netti on nykyään maan tapa ja tietokoneen käyttö kansalaistaito. Internetiä pidetään helppona välineenä etsiä tietoa, hoitaa asioita ja pitää yhteyttä. Tämä ei kuitenkaan nykyisellään koske kaikkia. Vaarana on, että suomalaiset jakautuvat kahteen leiriin: työikäiset sekä nuoret eläkeläiset somettavat ja skypettävät, kun taas maan hiljaiset katsovat vierestä tai jonottavat pankin konttorissa. Pienituloiselle oman tietokoneen hankkiminen voi olla jopa mahdotonta. Myös teknisten laitteiden käyttäminen on iäkkäille usein vaikeaa esimerkiksi aistien tai toimintakyvyn muutosten myötä eivätkä laitteetkaan aina ole riittävän helppokäyttöisiä. Paljon on silti tehtävissä. Tieto- ja viestintätekniikkaa tullaan käyttämään tulevaisuudessa entistä enemmän tiedonhakuun, asiointiin ja kaupankäyntiin, sosiaali- ja terveyspalveluissa ohjauksen ja tiedon saantiin, selviytymistä tukemaan sekä yhteydenpitoon läheisten ja viranomaisten kanssa. Tieto- ja viestintätekniikan avulla voidaan auttaa ikääntyvää ihmistä selviytymään kotona turvallisesti mahdollisimman pitkään. Hyvinvointipalvelujen kehittäminen on ajankohtainen asia, sillä kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa palvelutarjonnan lisäksi edellytetään palveluprosessien kehittämistä ja uusien teknologisten työvälineiden käyttöönottoa. Seniorit surffaa – nettiopastaja auttaa -hanke on yksi Vanhustyön keskusliiton kehittämishankkeista. Seniorit surffaa – nettiopastaja auttaa -hankkeen tavoitteena on luoda valtakunnallinen toimintamalli ikääntyneiden ihmisten tietotekniikkataitojen edistämiseksi vapaaehtoisen vertaistuen avulla. Kolmevuotista (2014–2016) hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Vertaisopastajatoimintamallin lisäksi hanke tuottaa opastusmateriaalia netin ja tietotekniikan käyttöön ikääntyneiden ihmisten näkökulmasta. SeniorSurfin takana yhteistyöverkosto SeniorSurfia koordinoi Vanhustyön keskusliitto. – Emme tee tätä työtä kuitenkaan yksin, sillä kanssamme on suuri joukko alan ammattilaisia. Meidän roolimme on verkostoida eri toimijoita keskenään, tukea vertaisohjaajien osaamista erilaisin opastusmateriaalein ja koulutuksin sekä rakentaa ja kehittää toimintamalli, jota pyritään levittämään ja juurruttamaan kentälle. Tähän kumppaniksi tarvitsemme pilotin kaltaisia kohteita, eri toimijoita, jotka haluavat nettiopastustoimintaa. Tarkoituksena on synnyttää paikallista toimintaa, jossa vapaaehtoiset vertaisohjaajat opastavat ikääntyneitä ihmisiä tietotekniikan ja netin käytössä. Tavoitteenamme on, että kaikille piloteille nettiopastus jäi pysyväksi toiminnaksi, projektisuunnittelija Tiina Etelämäki toteaa. – Seniorit surffaa-nettiopastaja auttaa-hankkeessa rekrytoidaan vertaisohjaajia, jotka voivat toimia tukihenkilöinä. Toimintamallissa on pohdittu, miten ja mistä vapaaehtoisia vertaisohjaajia saa rekrytoitua nettiopastajiksi, mitkä ovat nettiopastajan tehtävät ja säännöt ja millaisia asioita tulee huomioida nettiopastustoimintaa käynnistäessä. Myös nettiopastajien perehdytykseen on tehty runko ja käsikirjoitus. Toimintamalli tulee tulevaisuudessa olemaan kaikkien organisaatioiden hyödynnettävissä. Sitä voi myös muokata omaa tarvetta vastaavaksi, Etelämäki selvittää. – Toimintamallia lähdetään testaamaan kevään aikana käytännössä 10 eri pilottikohteen kanssa. Pilottikohteilla ei ole ennestään ollut nettiopastus-toimintaa, mutta he ovat halunneet toimintaan mukaan. Pilotteina ovat Loimaan Yksityisyrittäjäin Vanhainkotisäätiö, Tuulensuun Palvelukeskus Loimaalla, Servicecentret Pettersborg palvelukeskus Kokkolassa, Kuvalähde: Vanhustyön keskusliitto. Kuvaaja:Marja Haapio ! Ruusukorttelin hyvinvointikeskus toimii hyvänä esimerkkinä kunnille tavasta viedä vertaisohjaajien nettiopastus käytäntöön Turun Ruusukorttelin hyvinvointikeskus on yksi Vanhustyön keskusliiton Seniorit surffaa-nettiopastaja auttaa-hankkeen pilottikohteista. Ruusukortteli sijaitsee Turun keskustassa. Ruusukorttelin hyvinvointikeskus tarjoaa asiakkailleen monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja viihteellisiä yhdessäolon hetkiä. Palveluilla tuetaan kotona asumista. -Toiminta on meillä juuri alkamassa, eli valmiita tuloksia ei vielä ole. Intoa ja tavoitteita kuitenkin on, ja näkemys toiminnan hyödyllisyydestä, hyvinvointikeskuksen esimies Sirkka Kannisto toteaa. -Meillä on jo aiemmin ollut pienimuotoista atk-ohjausta. Noin vuosi sitten Vanhustyön keskusliitosta tuli Seniorit surffaa-nettiopastaja auttaa -hankkeesta tiedote. Oivalsimme, että tämän hankkeen kautta saisimme suunnitelmallisen ja järjestelmällisen opastuksen tietotekniikan saloihin. Otin yhteyttä Tiina Etelämäkeen ja hän lähetti minulle kyselylomakkeen, jossa selvitimme toiveitamme ja tarpeitamme. Viime syksynä Tiina tuli tänne paikan päälle tutustumaan Ruusukorttelin toimintaan. Kerroimme hänelle, mitä olemme jo asian eteen tehneet. Muutimme esimerkiksi toimitiloissa sijainneen entisen kuntosali- käytössä olevan huoneen toisaalle ja sen tilalle sijoitimme tietokone-luokan. Keskustelin johdon kanssa pilotointi-hankkeesta. Kaupungin johdon tuella saimme tietokoneet. Ja niin kävi, että nyt meillä on sekä luokka että koneet, Sirkka Kannisto iloitsee. -Lähdimme hakemaan lehti-ilmoituksella vapaaehtoisia nettiopastajia. Tällä hetkellä meillä on jo kuusi opastajaa. Esimerkiksi kaksi eläkkeelle jäävää työntekijäämme innostuivat aloittamaan nettiopastajina. Lisäksi saimme neljä muuta vapaaehtoista toimintaan mukaan. Tiina on käynyt jo perehdyttämässä heidät ja aivan lähiaikoina alkaa ensimmäinen opastus. -Teemme paljon yhteistyötä kaupungin muiden tahojen, kuten eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Olemme ajatelleet, että ensi syksynä kutsumme nämä yhteistyötahot kokoon ja käymme keskustelua nettiopastukseen liittyvistä asioista ja jaamme tietoa mahdollisimman monelle taholle, Kannisto mainitsee. -Meillä on ollut suuri ilo suunnitella tätä toimintaa , koska olemme saaneet joka puolelta todella myönteistä suhtautumista. Uskon, että hyvä alku kantaa pitkälle ja että saamme tämän hankkeen onnistumaan. Lisäksi saamme aina tarvittaessa apua Vanhustyön keskusliitolta, Sirkka Kannisto toteaa tyytyväisenä. Kotokartanosäätiö Riihimäellä, Palveluyhdistys Rateva ry Miehikkälässä, Ruusukorttelin hyvinvointikeskus Turussa, Palvelukeskus Akuliina Siilinjärvellä, Eläkkeensaajien keskusliitto ja Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Lisäksi pilotteja tulee Eläkeliiton yhdistyksistä LähiVerkko-projektin (Eläkeliitto ja EHYT ry) kautta. – Tämän vuoden aikana kehitämme ja rakennamme toimintamallia. Lisäksi tulemme tekemään opastusmateriaaleja sekä ikääntyvien ihmisten itsenäiseen käyttöön että vertaisohjaamisen tueksi. Mikä organisaatio tahansa voi ottaa toimintamallin haltuun vertaisohjaajien saamiseksi. Esimerkiksi erilaiset palvelutalot tai vaikkapa kyläyhdistys voisi käynnistää rekrytoinnin omien netti -vertaisohjaajien saamiseksi, Tiina Etelämäki opastaa. SeniorSurf rohkaisee ikääntyviä ihmisiä tarttumaan tietokoneisiin ja nettiin. Samalla rohkaisemme myös eri organisaatioita tukemaan ikääntyneiden tietotekniikan käyttöä. • Ikääntyvät ihmiset ovat kiinnostuneita tietotekniikasta, rohkeus ja taidot sen käyttöön puuttuvat usein. • Paras nettiopastaja ikääntyneelle ihmiselle on toinen ikääntynyt, eli vertaisohjaaja. • Vanhustyön keskusliitto kehittää toimintamallia nettiopastajatoiminnan (vapaaehtoisia vertaisohjaajia) käynnistämiseksi, vuonna 2016 malli tulee jokaisen organisaation hyödynnettäväksi. • Materiaalia kehitetään tueksi myös varsinaisiin opastustilanteisiin. • Lisätietoa: www.vtkl.fi/seniorsurf 10 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry POLLI POLLI tekee näkyväksi ja tukee eritavoin monimuotoista omaishoivaa Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry on toiminut jo lähes17 vuotta omaishoitajien omana järjestönä Helsingissä ja Vantaalla. Järjestön toiminta-ajatuksena on omaishoitoperheiden ja läheisten aseman parantaminen ja tukeminen mm. kehittämällä erilaisia tukitoimia muuttuviin ja monimuotoisiin omaishoitotilanteisiin. POLLIn tehtävänä on myös tuoda omaishoitonäkökulmaa erilaisten sidosryhmien työskentelyyn. Omaishoitoperheiden tuki koostuu sujuvasta yhteistyöstä eri tahojen kanssa. ikääntyneiden puolisohoivassakaan, mutta se on vain yksi omaishoitajaryhmä. Vähemmälle huomiolle jäävät erityislastaan hoitavat vanhemmat, mielenterveyskuntoutujien omaiset, työssäkäyvät / työikäset puolisoaan tai vanhempaansa hoitavat tai etäomaishoitajat. POLLIn toiminta-alueella asuu lähes 100 000 vieraskielistä, joiden keskuudessa on myös omaishoivaa. Erilaiset hoivatilanteet – erilaiset tuen tarpeet. POLLI on kaikkia omaishoitajia varten. Erityisesti myös niille omaishoitajille, jotka Yleistä omaishoidosta Omaishoito mielletään usein pelkästään ikääntyneiden puolisoiden keskinäiseksi hoivaksi. Suurin osa omaishoidon tuen piirissä olevista on toki yli 65 -vuotiaita ja hoivan tarvitsijana on suurimalla osalla oma puoliso. Luonnollinen selitys tähän on ikääntymisen mukana tuleva toimintakykyjen heikentyminen sekä erilaisten sairauksien ilmaantuminen, joista erityisesti muistisairaudet aiheuttavat hoivan tarvetta. Kahta samanlaista omaishoitotilannetta ei ole POLLIn toiminta ja tukimuodot Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry on hakenut järjestönä Rahaautomattiyhdistykseltä erilaisia projekteja ja hankkeita. Tällä hetkellä POLLIssa toimii kaksi pidempiaikaista hanketta; Kolmipyöränen ja Iloa Arkeen sekä juuri alkanut kolmivuotinen Yhdenvertaisuutta ja osallisuutta monikulttuurisille omaishoitoperheille eli YOMO -projekti. Näiden kaikkien kolmen erilaisen hankkeen tehtävänä on tuoda esille ja näkyväksi omaishoitajien tuen tarpeita sekä tukea järjestöllisin keinoin omaishoitoperheiden jaksamista. Kolmipyöränen Kolmipyöränen -hanke jakautuu sanan mukaisesti kolmeen osioon, joilla jokaisella on omat tavoitteensa, mutta pyörät pyörivät kuitenkin yhdessä samansuuntaisesti. Vetopyörän keskeisimpänä tehtävänä on omaishoidos- Pä äk au t ja Läheiset r y – oitaja PO aish L Om LI un ud ise nk pu maishoitajat ja Läh O n u d eis iseu k et n u p ry au k ä Pä LLI O –P eivät ole virallisen omaishoidon tuen piirissä. Etsii ja kehittää omaishoitoa pääkaupunkiseudun muuttuvassa ja monikulttuurisessa toimintakentässä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Haasteena mm. etäomaishoidon, väestön ikääntymisen ja hoivan ja ansiotyön yhteensovittamisen kysymykset. POLLI tuo esille ja tukee omannäköistä omaishoitoa. Toiminta-alueemme on Helsinki ja Vantaa. Olemme Sinua varten www.polli. sekä Facebook/POLLI POLLI, Pasilan puistotie 8, 00240 Helsinki 040 533 2710 www.polli. ta tiedottaminen, verkostoituminen ja kouluttaminen. Omaishoitajaksi ei osata tunnustautua, vaikka kotona olisi hoivattu omaistaan useita vuosiakin. Erityisen tärkeää olisi saada omaishoitotilanteen alussa olevia omaishoitajia ohjauksen, neuvonnan ja tuen piiriin. Heidän tavoittamiseksi on tehty mm. ”Sinä olet mahdollisesti omaishoitaja” -testi, jota on jaettu eri sidosryhmille sekä kaikkiin Helsingin ja Vantaan kirjastoihin. Erityisesti vantaalaisia omaishoitajia tuetaan Kolmipyöräsen kehittämispyörä -osiossa. Erilaisessa elämäntilanteessa oleville omaishoitajille on järjestetty ryhmiä ja Ovet -koulutusta. Erityislasten vanhemmille pidettiin kokeiluna oma koulutuksensa. Saman ikäisyys ja erityislasten arkielämä antavat hyvän pohjan vanhempien keskinäiselle vertaistuelle. Kehittämispyörässä tuodaan näkyväksi myös mielenterveyskuntoutujien omaishoitajien tuen tarpeita yhdessä FinFami Uusimaa ry:n ja Suomen omaishoidon verkoston kanssa. Tänä vuonna järjestetään jo toista kertaa suuri seminaari aiheen tiimoilta. Työn ja omaishoivan yhteensovittaminen on ajankohtainen kysymys. Työikäisten tuen tarpeet ovat erilaiset kuin ikääntyneillä. Jo pelkästään tapahtumien järjestämisajankohta on suunniteltava ilta-aikaan tai viikonlopuille. Etsiväpyörä -osiossa on järjestetty iltaryhmiä sekä Helsingissä että Vantaalla. Heille on myös räätälöity oma koulutuksensa. Samoin on kokeiltu menestyksellisesti työnohjausta työssäkäyville omaishoitajille. Työikäisissä omaishoitajissa on myös niitä, jotka hoitavat läheisiään kauas eli etäomaishoitajia. Etäomaishoito on melkoisen uusi käsitteenä, mutta tulevaisuudessa lisääntyvä hoivamuoto, kun ihmisten liikkuminen lisääntyy niin kotimaassa kuin ulkomaille. Iloa Arkeen POLLIn Iloa Arkeen – hanke on vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on mm. luoda uusia vapaaehtoistoiminnan muotoja, jotka tukisivat erilaisissa elämäntilanteissa elävien omaishoitajien jaksamista. Vuonna 2012 käynnistyneessä hankkeessa on kehitetty ”Puhelinlangat laulaa” vapaaehtoistoiminta. Tässä toiminnassa vapaaehtoinen soittaa säännöllisesti, sovittuna aikana, toimintaan mukaan halunneel- le omaishoitajalle ja kysyy hänen kuulumisiaan. Harva kysyy, mitä omaishoitajalle kuuluu? Helposti kysellään vain hoidettavan vointia. Tällainen tukimuoto on otettu hyvin vastaan, sillä hoivatilanne usein kaventaa omaishoitajan sosiaalista verkostoa. Jokaiselle meistä on tärkeää, että on joku, jonka kanssa voi puhua omista asioistaan ja joku, joka kuuntelee. Sen lisäksi soitto tulee vapaaehtoiselta omaishoitajalle, joten tämä on myös edullinen tukimuoto. Toimintaa otetaan jatkuvasti mukaan uusia omaishoitajia ja vapaaehtoisia. Toinen uusi toimintamuoto on iPad vertaisryhmätoiminta, jota hankkeessa on kokeiltu. Tässä omaishoitajat ovat päässeet kokeilemaan yhteydenpitoa iPad tablettilaitteiden avulla. Toimintaa on erityisesti suunnattu niille omaishoitajille, joiden on vaikea lähteä kotoaan perinteisiin vertaisryhmätapaamisiin. Toimintaa on kokeiltu jo useassa ryhmässä ja palaute on ollut enimmäkseen positiivista, toki haasteitakin on ollut. iPad toimintamuotoja kehitettään koko ajan ja tänä syksynä laitteet menevät Kolmipyöräsen - ja Iloa Arkeen – hankkeen uuteen kokeiluun - kokemusasiantuntijakoulutukseen osallistuville. Yhdenvertaisuutta ja osallisuutta monikulttuurisiin omaishoitoperheisiin YOMO Huhtikuun alussa alkaneen YOMO -projektin tavoite on lisätä tietoa omaishoitajuudesta ja siihen liittyvistä tukipalveluista. Kohderyhmänä ovat monikulttuuriset omaishoitoperheet. Tavoitteena on edistää monikulttuuristen omaishoitoperheiden jaksamista ja elämänhallintaa. Vastavuoroisesti kootaan tietoa eri kulttuuriryhmien hoivakäsityksistä ja heidän tarpeista suhteessa palvelujärjestelmään. Tarve YOMO-projektille on noussut esiin yhteistyöverkostoista ja pääkaupunkiseudun väestörakenteesta: Helsingissä ja Vantaalla vieraskielisiä asukkaita on n. 12 % koko väestöstä. Meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon eri kulttuuritaustaisten ryhmien keskuudessa hoidetaan omaisia. Tosiasia kuitenkin on, että ikääntymisen myötä myös hoivan tarve kasvaa. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen tutkimuksen (2012) mukaan pakolaistaustaan saattaa liittyä erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä hyvinvoinnin vajeita kotimaassa koettujen vaikeiden olosuhteiden vuoksi. Saman tutkimuksen mukaan erityisesti venäläis- ja kurditaustaisilla naisilla koettu terveys oli muita huonompi. POLLIssa olemme työssämme tavanneet monikulttuurisia omaishoitoperheitä, joissa on hoivaa tarvitseva erityislapsi tai vammautunut puoliso. Erityisesti tämä liittyy niihin perheisiin, joilla on pakolaistausta. Yhtenä projektin tehtävänä on luoda vertaisneuvoja -verkosto, joka toimii tiedon välittäjänä ja eri ryhmien integroijana kantaväestöön. Vertaisneuvojat koulutetaan tehtäväänsä. POLLIn tulevaisuuden haasteet Omaishoito lisääntyy tulevaisuudessa. Viime vuonna julkaistussa Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelmassa (KOHO)ehdotetaan järjestöjen roolin lisäämistä ja vahvistamista muiden kuin sopimusomaishoitajien tukemisessa. Muut omaishoitajat ja läheiset eroavat sopimusomaishoitajista niin, että he ovat virallisen omaishoidon sopimuksen ulkopuolella. Heidän osuus omaishoitajista on kaikkein suurin. Tällä hetkellä arvioiden mukaan omaishoitajia on noin 350 000 henkilöä ja heistä on tuen piirissä noin 42 000. Tämän mukaan järjestöjen rooli korostuisi tukimallien kehittäjänä ja toteuttajana niissä tukemisen muodoissa, jotka eivät ole kuntien lakisääteistä toimintaa. Tuleeko omaishoitajien järjestöistä ”hiljaisesti hyväksytty” osa palvelujärjestelmää, jota tuetaan myös rahallisesti sen mukaan, paljonko toiminta-alueella on potentiaalisia virallisen tuen ulkopuolella olevia omaishoitajia? POLLIn tulee järjestönä olla tarkka siitä, että kansalaistoiminnan ydinajatus säilyy jatkossakin. Yhdessä tekeminen, omaishoitajien kokemusasiantuntijuuden eteenpäin vieminen tulee turvata niin, ettei järjestöiltä edellytä toimintaa, joka ei sen luonteelle kuulu. Järjestötoimintaan osallistumisen kuten myös omaishoidonkin tulee pysyä vapaaehtoisena valintana. POLLIn toiminnan ydinajatuksena on yhteistyössä toiminta-alueensa kaupunkien toimijoiden ja eri järjestöjen kanssa tehdä töitä sen eteen, että jokainen omaishoitoperhe saa sopivimman tukimuodon ja että omaishoitajia kuullaan oman elämänsä asiantuntijoina. Tähän POLLI haastaa omaishoidosta kiinnostuneita, ottakaa meihin yhteyttä. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Eläkeliitto Elämää käsillä, kädentaidoilla hyvinvointia ja osallisuutta Elämää käsillä -hanke tähtää ikäihmisten osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen luovuutta ja kädentaitoja hyödyntävien menetelmien avulla. Sisällöllisesti ja toiminnallisesti uudenlainen toimintamalli perustuu ikäihmisten kokemusmaailmaan, elämänpiiriin, osaamiseen, taitoihin ja luovuuteen. Malli on sovellettavissa ikääntyvien eri elämänvaiheisiin heidän toimintakykynsä huomioivalla ja täysivaltaisuuttaan arvostavalla tavalla. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Maaseudun sivistysliitto (MSL), Muistiliitto ry ja museopedagoginen yhdistys Pedaali ry. Elämää käsillä kuuluu ikäihmisten arkea parantavaan Eloisa ikä-ohjelmaan. Elämää käsillä - hankkeen toimintaan kuuluvat luovuutta herättelevät valtakunnalliset peruskurssit, alueelliset kurssit sekä yhteistyöverkostojen kanssa järjestettävät työpajat, näyttelyt ja tapahtumat. Hanke on suunnattu vapaaehtoistoiminnassa mukana oleville ja erilaisissa elämäntilanteissa ja elämänvaiheissa eläville ikäihmisille. Hyvinvointia ja osallisuutta -Elämää käsillä -projektin koko nimi on ”Elämää käsillä, kädentaidoilla, hyvinvointia ja osallisuutta”. Nimi kertoo hyvin paljon siitä, mistä projektissa on kyse. Haluamme innostaa ikäihmisiä kädentaitoihin ja käyttää kädentaitoja hyväksi vapaaehtoistyössä. Meillä Eläkeliitossa se tarkoittaa sitä, että vapaaehtoistyö voi olla auttavaa vapaaehtoistyötä tai se voi olla eläkeläisten omia kerhoja, jota me tuemme. Pääasiassa tuemme hyvinvointia ja osallisuutta sillä, että koulutamme vapaaehtoisia ja tuotamme heille materiaaleja. Järjestämme lisäksi paljon kaupunkitapahtumia, pilotoimme erilaisia toimintamalleja ja järjestämme näyttelyitä, Marika Sarha kertoo. Kohderyhmänä yli 60-vuotiaat -Kohderyhmämme ovat ikäihmiset, jolloin puhutaan yli 60-vuotiaista henkilöistä. Teemme paljon yhteistyötä eri sektoreiden kanssa, jonka puitteissa järjestämme tapahtumia ja koulutuksia. Valtakunnalliset vapaaehtoisten koulutukset ovat kaikille avoimia. Eläkeliitossa on noin 11 000 vapaaehtoista. Vapaaehtoisemme ovat aktiivisia ikäihmisiä, jotka ovat mukana monessa muussakin toiminnassa. Verkoistoituminen ja tiedon leviäminen tulee hyvin luontaisellakin tavalla ihmisten itsensä kautta, Sarha mainitsee. Koulutuksissa toiminnan ytimen muodostavat valtakunnalliset koulutukset, jotka järjestetään Eläkeliiton lomakeskuksessa Salon Lehmirannassa. Näihin koulutuksiin voivat hakea kaikki. -Valtakunnallisten koulutusten lisäksi meillä on alueellisia koulutuksia. Järjestämme niitä Eläkeliiton piirien, yhteistyökumppaneiden ja verkostojen kanssa. Meiltä tuli viime vuonna opas käsillä tekemiseen ja webbisivuille kasataan parasta aikaa kattavaa materiaalipankkia, jota voidaan hyödyntää kädentaitohetkien vetämisessä. Kädentaitoja osataan arvostaa -Kädentaitojen harrastuneisuus on ollut hyvin suurta ja tuntuu että viime aikoina se on ollut entisestään kasvussa. Kun ihmisillä on halu osallistua vapaaehtoistoimintaan, tämä antaa keinoja ja välineitä siihen, kuinka rakasta harrastustaan voisi käyttää hyväksi vapaaehtoistoiminnassa. Kädentaidot ovat hyvin tärkeitä itseilmaisun kannalta ja antavat mahdollisuuden osallisuuteen, koska käsitöitä tehdään yleensä ryhmissä. Siihen liittyy vahvasti myös tiedon jakamisen kulttuuri, Sarha toteaa. Hanke jatkuu vuoden 2017 loppuun -Kyseessä on määräaikainen hanke, joka alkoi viime vuonna ja jatkuu vuoden 2017 loppuu. Meillä on koko hankkeen ajan aktiivista toimintaa. Toivomme että toimintaa saadaan juurrutettua valtakunnallisesti niin hyvin, että osa toiminnasta siirtyy Eläkeliiton perustoimintaan. Meillä kaikki auttava vapaaehtoistyö kulkee Eläkeliitossa nimellä Apunen-toiminta, Sarha kertoo. Apunen toiminta tarjoaa yleistä vapaaehtoistyökoulutusta. Eläkeliitossa tehtyjen projektien olennaisimmat osiot ovat jääneet elämään Apunentoiminnan sisälle. -Kun järjestämme toimintaa vapaaehtoistoimijoille ja siitä kiinnostuneille, tavoitteenamme on , että näistä syntyisi itsenäisesti toimivia ryhmiä. Ryhmissä vertaisohjaaja opettaa toisia tai vaihtoehtoisesti jokainen ryhmän jäsen voi opettaa vuorollaan. Näiden pohjalta voi syntyä porukoita, jotka voisivat vierailla vaikkapa hoitolaitoksissa. Tämä on itseohjautuvaa toimintaa. Eläkeliitto -Olemme yksi Suomen suurimpia sosiaali- ja terveysalan vanhusjärjestöjä. Meillä on 130 000 jäsentä. Toimintamme jakautuu niin, että täällä keskustoimistossa meillä on perusjärjestö- ja kehittämistoimintaa. Kehittämistoiminnassa projektimme kuuluvat Apunentoimintaan, joka on auttavaa vapaaehtoistyötä. Meillä on käynnissä lukuisia projekteja, jotka lähestyvät aihetta eri näkökulmista. Toimimme konkreettisesti niin, että meillä on 20 piiriyhdistystä ympäri maata, joiden kanssa näitä koulutuksia järjestetään. Näihin tulee ihmisiä meidän alueyh- distyksistä, missä varsinainen ruohonjuuritason tekeminen tapahtuu. Meillä on yhteensä 402 paikallisyhdistystä, joissa kerhoja pidetään, Sarha mainitsee loppuun. www.elamaakasilla.fi KÄDENTAIDOILLA HYVINVOINTIA JA OSALLISUUTTA • vapaaehtois-javertaisopintoryhmätoimintaatukevaakoulutusta • avoimiatapahtumia,näyttelyitäjatyöpajoja • pilottihankkeitakädentaitojenerityiskysymyksistä Seuraavat valtakunnalliset koulutukset 14.–18.9.2015 Lehmirannanlomakeskus,Salo 19.–23.10.2015Lehmirannanlomakeskus,Salo Hinta55euroa(sisältääpuolihoidonjamateriaalit). Lisätietoja www.elamaakasilla.fi,facebook.com/elamaakasilla,puh.0407257346 11 12 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Lamppu-kumppanuushankkeen kehittää ansiotyön ja omaishoidon tasapainottamisen mallia Omaishoidon merkitys kasvaa ja omaishoitajien tekemän työn arvo lisääntyy entisestään. Arviolta 1,25 miljoonaa suomalaista auttaa läheistään heikentyneen toimintakyvyn, vamman tai sairauksien vuoksi. Nykyiset yhteiskunta- ja vanhuuspoliittiset linjaukset ohjaavat selkeästi ihmisiä ottamaan vastuuta etenkin iäkkäiden omaisiensa ja läheistensä hoivasta. Mutta kykeneekö palvelujärjestelmämme vastaamaan tuen ja avun monimuotoisiin tarpeisiin, joita syntyy läheisten kesken tapahtuvassa huolenpidossa? Suomalaisista työssäkäyvistä noin 28 % eli yli 700 000 yhdistää omassa arjessaan ansiotyön ja omaisesta tai läheisestä huolehtimisen. Yhteensovittaminen ei suju itsestään, vaan se edellyttää työpaikoilla niin asenteiden pohdintaa kuin käytännön toimiakin. Työssäkäyvät omaishoitajat monimuotoinen ryhmä Omaishoitomyönteinen Lontoosta kävimme tutustumassa Employers for Carers – organisaation toimintaan. Kuvassa kaikki Lamppu-kumppanuushankkeen työntekijät. asenneilmapiiri ja käytännöt tekevät osaltaan työpaikasta houkuttelevan. Tietoisuus henkilöstön tarpeista ja niiden huomioiminen auttaa pitämään osaajat omassa organisaatiossa. Toisaalta työntekijöitään huomioivan työnantajan maine on oivallinen rekrytointivaltti. -Onnistunut ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittaminen auttaa läheistään hoitavaa jaksamaan työelämässä paremmin ja pidempään, Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n projektivastaava Annastiina Vesterinen korostaa. Omaishoitotilanteet ovat hyvin moninaisia. Omaishoitajuus on usein seurausta jonkin perheenjäsenen terveydentilassa tai toimintakyvyssä tapahtuneista muutoksista. Omaishoitotilanne voi syntyä hitaan muutoksen myötä vaikkapa iäkkään läheisen muistisairauden edetessä, tai äkillisesti esimerkiksi liikenneonnettomuuden seurauksena, jossa läheinen vammautuu kenties loppuelämäkseen. Myös vammaisen tai sairaan lapsen syntyminen perheeseen pakottaa vanhemmat miettimään hoidon eri vaihtoehtoja. Ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamishanke Etelä-Savon alueella -Etelä-Savon alueella vuosina 2012-2015 toteutettava Lamppu–kumppanuushanke on Pieksämäen Omaishoitajat ry:n ja Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n RAY-rahoitteinen 4 -vuotinen ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamishanke. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on lisätä tietoisuutta omaishoidon ja työelämän yhteensovittamisesta sekä hankealueella että valtakunnallisesti ja tukea työssäkäyvien omaishoitajien ja heidän perheidensä hyvinvointia, Annastiina Vesterinen luonnehtii Lamppu-kumppanuushaketta. -Olemme hakemassa uutta hanketta asian tiimoilta. Uudessa hankkeessa mukana tulisi olemaan muun muassa kansainvälinen yhteistyökuvio. Kävimme viime syksynä Englannissa, Lontoossa ja Leedsissä. Leedsissä tutustuimme Leedsin yliopiston Circle-keskuksen tekemään kansainväliseen tutkimustyöhön. Keskuksessa on tehty tutkimusta omaishoitoon, työllisyyteen sekä tasavertaisuuteen liittyen. Leedsissä vierailtiin myös paikallisessa omaishoitajayhdistyksessä – Carers Leeds ja tutustuttiin Carers’ Resource – Omaishoitajien voimavara –nimiseen järjestöön. Lontoossa tutustumiskohteina olivat Carers UK –järjestö sekä työnantajille suunnattu Employers for Carers-organisaatio. EfC on jäsenyyteen perustuva, työnantajille käytännön palveluja tarjoava toimija. Järjestö tarjoaa työnantajille koulutusta ja pyrkii tekemään tunnetuksi hyötyjä, jota omaishoitajien tukeminen työpaikoilla saa aikaan. EfC on lupautunut olemaan yhteistyökumppanina, asiantuntijana sekä neuvonantajana nyt haettavana olevassa jatkohankkeessa, Annastiina Vesterinen kertoo. Ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittaminen: kannattavaa henkilöstöpolitiikkaa Työnantajalle osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on keskeinen resurssi, johon kannattaa panostaa. Työelämän kiristyneet vaatimukset yhdistettynä perhe-elämän haasteisiin ovat yhteiskunnallinen kehittämiskohde. Mitä mahdollisuuksia työnantajille olisi tarjolla työvoiman työssä jaksamisen tukemiseksi tai uusien osaajien rekrytoimiseksi? Voisiko omaishoitajaystävällinen työsuhdepolitiikka olla yrityksen kilpailuvaltti? - Avoimuus ja rohkeus ottaa asia puheeksi, puolin ja toisin, edesauttaa tilanteeseen sopivien ratkaisujen löytämisessä. Onnistunut ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittaminen auttaa läheistään hoitavaa jaksamaan työelämässä paremmin ja pidempään. Ansiotyön ja läheisen hoitamisen yhteensovittaminen vaatii työpaikoilla sekä asenteita että tekoja. Pienilläkin asioilla on mahdollista tukea läheistään hoitavien työhyvinvointia, Annastiina Vesterinen muistuttaa. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 13 VALOT –toimintamalli tuo omaishoitajan esille Etelä-Savon terveyden-huoltojärjestelmässä Selvitysten mukaan noin miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000-350 000 omaishoitotilannetta. Vain pieni osa kaikista omaishoitotilanteista on lakisääteisen omaishoidontuen piirissä. Kasvava vanhusväestön määrä ja julkisen talouden kestävyysvaje aiheuttavat kunnille paineita kohdentaa hoivapalveluja entistä tarkemmin. Jos kunnat rajoittavat palvelujen saantia, omaisten hoitovastuu kasvaa. Tämä lisää myös etäomaishoitajien määrää. Omaisten apu on Suomessa yleistä, mutta suurin osa avusta ei kuulu omaishoidon tuen piiriin, vaikka se säästää merkittävästi kuntien hoivamenoja. Omaishoitoa koskevissa tutkimuksissa on todettu, että omaishoitajien ohjautuminen palvelujen ja tuen piiriin on usein sattumanvaraista. Läheisen sairastuttua monet omaiset joutuvat ottamaan hoitovastuun valmistautumattomina. Omaishoitajilla on tiedon tarve omaishoitoa tukevista palveluista, hoidettavalle tarjolla olevista kuntoutusmahdollisuuksista, sekä hoivavastuun kuormituksen vaikutuksista omaan hyvinvointiin ja jaksa- miseen. Omaishoitajien tiedetään voivan huonommin kuin samanikäinen väestö keskimäärin ja omaishoitotilanteista osa päättyy, koska omainen uupuu. Omaishoitajien kokemukset kehittämistyön ytimenä Vuonna 2009 Mikkelin seudulla käynnistyi viisivuotinen Valot –projekti. Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n hallinnoimaa ja raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Valot – projektin aikana kehitettiin omaishoitotilanteet tunnistava ja omaishoitajia valmentava moniammatillinen toimintamalli terveydenhuoltoon -Läheisen ihmisen vakava sairastuminen tai vammautuminen tuo eteen monia uusia kysymyksiä. Kun Valot -projekti vuonna 2009 käynnistyi, lähdimme Bikva – arvioinnin kautta selvittämään, millaisia kokemuksia omaishoitajilla on tervey- denhuollosta ja millaisia tuen tarpeita heillä on ollut, Valot II -projektin projektipäällikkö Maarit Väisänen kertoo. -Tanskassa kehitetyn julkisten palvelujen arviointimalli Bikvan keskeisenä ajatuksena on saada asiakkaat mukaan palvelujen laadun arviointiin ja luoda yhteys asiakkaiden ongelmien ymmärtämisen ja julkisten palvelujen kohdentamisen ja kehittämisen välille. Osallistamalla asiakkaita arviointiin saadaan näkyväksi ongelmia, joista työntekijät, johtajat ja poliittiset päättäjät eivät ole tietoisia. Tärkeimpänä tavoitteena on saada liikkeelle prosessi, joka toimii muutosvoimana erityisesti työntekijöille työn kehittämisessä, Väisänen selvittää. Toimintamalli ottaa huomioon eri osatekijöitä perusteellisesti ja monipuolisesti -Mikkelin Valot –toimintamalli on tarkoitettu ohjaustyökaluksi yksiköille, joista kotiutetaan potilaita/asiakkaita omaishoitajien turvin kotiin. Mallin avulla mahdollistetaan omaishoitoperheen tuetumpi ja turvallisempi alku kotihoidolle. Varsinkin vaativat ja vastaalkavat omaishoitotilanteet tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Mikäli alkavaa omaishoitotilannetta ei ehditä selvittää perinpohjaisesti, huomio tulisi kiinnittää ainakin yhteistyön sanoittamiseen omaisen kanssa, tuen tarpeiden kysymiseen, turvallisten avustamistoimien mallintamiseen sekä kotiutuksen järjestämiseen yhteistyössä omaisen kanssa. Hyvänä apuna ovat terveydenhuollossa sosiaalityöntekijät, joiden vastaanotolle omaishoitaja kannattaa aina ohjata, Väisänen kertoo. -Toimintamalli ottaa huomioon eri osatekijöitä perusteellisesti ja monipuolisesti. Erityisesti hyvää on, että toimintamallissa käsitetään omaishoitajaksi myös sellainen henkilö, joka ei ole tehnyt omaishoidon sopimusta kunnan kanssa. Tärkeää on, että myös näissä omaishoitotilanteissa annetaan riittävät palvelut, tuki, neuvonta ja ohjaus. Samalla huolehditaan sekä omaishoitajan ja hänen hoidettavansa hyvinvoinnista, Maarit Väisänen määrittelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos huomio innovatiivisen toimintamallin ja myönsi viime vuonna TERVE-SOS palkinnon Valot -toimintamallille. Valot II-projektissa kampanjoidaan omaishoitotilanteiden varhaisen tunnistamisen puolesta -Valot II –projekti jatkaa Valot –projektin jalan jäljissä vuoden 2016 loppuun saakka. Levitämme aikaisemmassa Valot -projektissa luotua omaishoitoperheiden ohjaamisen toimintamallia. Jo kerätyn tiedon välityksellä autamme mm. alueemme kotihoitoa sekä terveydenhuollon yksiköitä löytämään ja kehittämään omaishoitoperheitä tukevia toimintoja omissa yksiköissään. Tarkoituksenamme on, että yhä useampi alkava ja ennustettavissa oleva omaishoitotilanne tunnistetaan hyvin pian läheisen vakavan sairastumisen tai vammautumisen jälkeen, Väisänen toteaa. -Kokeilemme eri tyyppisiä tukemisen keinoja, joissa me järjestönä voisimme auttaa omaisia varhaisessa vaiheessa. Vajaan vuoden aikana olemme tehneet mm. valmentavia kotikäyntejä ja jatkaneet Ovet -valmennuskursseja. Olemme myös jalkautuneet lähialueemme kuntien kahviloihin ja kauppoihin, yleensäkin sinne missä tiedämme ihmisten liikkuvan ja kertoneet omaishoitoon liittyvistä asioista. -Olemme kehittäneet omaishoitajille suunnattua ohjausmateriaalia, esimerkiksi lääkehoidon oppaan sekä Kuvassa vasemmalla projektipäällikkö Maarit Väisänen ja projektityöntekijä Sarianna Maaranen. TIEDOLLA, TAIDOLLA, TUNTEELLA-oppaan, joka auttaa omaista hahmottamaan muuttunutta elämäntilannetta. Omaishoitajuuden varhaista tunnistamista varten on tehty video sekä oma nettisivusto www.tunnistaomaishoitaja.fi , Maarit Väisänen selvittää. Yhteystiedot: Maarit Väisänen Projektipäällikkö [email protected] Valot II –projekti (2014‐2016) Valot II –projekti (2014‐2016) Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen ja Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen ja tukeminen järjestöjen sekä sosiaali‐ ja tukeminen järjestöjen sekä sosiaali‐ ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyönä. terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyönä. Maarit Väisänen, projektipäällikkö Maarit Väisänen, projektipäällikkö [email protected] [email protected] 044‐3084860 044‐3084860 Sarianna Maaranen, projektityöntekijä Sarianna Maaranen, projektityöntekijä [email protected] [email protected] 0400‐802 235 0400‐802 235 www.mikkeliseudunomaishoitajat.fi www.mikkeliseudunomaishoitajat.fi Löydät omaishoidon tunnistamiseen liittyvän Löydät omaishoidon tunnistamiseen liittyvän Löydät omaishoidon tunnistamiseen liittyvän videon sekä muuta materiaalia osoitteesta: videon sekä muuta materiaalia osoitteesta: videon sekä muuta materiaalia osoitteesta: www.tunnistaomaishoitaja.fi www.tunnistaomaishoitaja.fi www.tunnistaomaishoitaja.fi 14 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kotona kokonainen elämä-hankkeen lähtökohtana ikäihmisten omat voimavarat, vahvuudet ja elämänkokemus sekä näkemys hyvästä arjesta Kokonaisvaltainen ajattelu ja ikäihmisen hyvinvointiin ja terveyteen tähtäävä toiminta ovat avainasemassa tulevina vuosina. Laadukas ikääntyminen edellyttää palveluita, jotka tukevat parhaiten ihmisen virikkeellistä elämää mutta myös tarvittaessa riittävän hoivaavaa ympäristöä. Ikääntyneiden omana ja omaisten toiveena on usein omassa kodissa asuminen mahdollisimman pitkään. Sen tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan monenlaisia palveluja erityisesti viimeisinä elinvuosina. Ikääntyvien arkielämän tukeminen ja ohjaaminen päivittäisissä toiminnoissa on erittäin tärkeää toimintakyvylle ja kuntoutumiselle. Hyvää, kestävää kotihoitoa Kotona kokonainen elämä -hankkeen tavoitteena on ollut kehittää ikääntyvien ihmisten kotiin annettavia palveluja Etelä-Suomen alueella ja luoda kestävää hyvinvoinnin mallia, jossa avataan ymmärrystä tulevaisuuden kotihoidosta, sen sisällöistä ja prosesseista. Näin pyritään mahdollistamaan kotona asuvien ikääntyneiden hyvä arki heidän omista lähtökohdistaan käsin. Kaksi ja puolivuotinen hanke on saanut sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustusta ajalle 1.3.201331.10.2015. Kotona kokonainen elämä -hankkeessa on mukana kuntia Länsi- ja Keski- Uudenmaan, Etelä-Kymenlaakson ja Eksoten alueilta sekä Kouvola. Kehittämisohjelmaa hallinnoi Hyvinkään kaupunki. Hankejohtaja Katariina Välikangas kiittelee hankekoordinaattori Marjut Tikkasen kanssa koordinaattoriryhmäänsä, johon kuuluvat Tarja Viitikko ja Raija Hiltunen-Hahtola Eksotes- ta, Sara Haimi-Liikkanen Etelä-Kymenlaaksosta, Tuula Ekholm, Sosiaalitaito Oy:stä Länsi- ja Keski-Uudeltamaalta sekä Sirkku Kallio ja Irma Suonoja Kouvolasta. - Hankekokonaisuudessa mukana olleiden hankealueiden koordinaattoreiden työ on ollut ensi arvoisen tärkeää ja myös haasteellista, silti he ovat lyhyessä ajassa saaneet valtavasti asioita eteenpäin ja he ovat tehneet todella upeaa työtä, Katariina Välikangas kiittelee. - Olemme luoneet hankkeessa uusia toimintatapoja ja käytänteitä, jotka luovat kestävän hyvinvoinnin mallia ikääntyville kuntalaisille. Hankkeessa on tarkasteltu ikääntyneen kuntalaisen kotihoidon ja kotiin vietävien palveluiden kokonaisuutta ennakoivasti, osallisuutta, toimijuutta ja hyvinvoinnin näkökulmaa korostaen. Tulevaisuudessa ikääntynyt kuntalainen pystytään yhtenäisemmin käytäntein ohjaamaan omaehtoiseen hyvään ikääntymiseen. Hankkeessa on otettu käyttöön asiakasosallisuuden eri malleja niin suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin ja kehittämisen tiimoilta. Myöskään omaisten mukanaoloa ei ole unohdettu. Samalla on panostettu kuntoutuksen käytänteiden tehostamiseen mielekkään elämän tukemisessa, hankejohtaja Katariina Välikangas luonnehtii Kotona kokonainen elämä -hanketta. Turvallisuutta ja valinnanvapautta elämän ehtooseen Ensimmäinen, isompi tavoite on ollut palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen ja yhtenäistäminen. Jotta iäkkäät henkilöt saavat laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita yksilöllisten tarpeiden mukaisesti ja riittävän ajoissa, on palvelutarpeen arviointiin kiinnitettävä erityistä JATKUU VIEREISELLÄ SIVULLA SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 15 Saattohoito nyt -seminaari syyskuussa-2014. Kuvassa Juha Hänninen ja Katariina Välikangas. huomiota. Kunnissa on työstetty ikääntyvän kuntalaisen voimavarojen ja toimintakyvyn arviointia niin, että se on säännöllinen osa asiakastyötä. Myös rakenteita järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan suunnitelmallisempaan yhteistyöhön on kehitetty sekä keskitettyä että hajautettua koordinaatiomallia kehittäen. Näin on pyritty vahvistamaan palveluohjauksen mahdollisuuksia ohjata ikääntyviä kuntalaisia niihin hyvinvointia tuottaviin aktiviteetteihin ja sosiaalisiin ympäristöihin, jotka ylläpitävät hyvää elämää ja toimintakykyä. Optimaaliset toimintaprosessit Hankkeessa on vahvasti lähdetty kehittämään toiminnanohjausta ja työprosesseja ennen teknologisen järjestelmän käyttöönottoa. Toiminnanohjaus on ollut merkittävässä roolissa kehittämistyössä. Toiminnanohjausta on viety eteenpäin kotihoidon prosessin, päivittäisen työn organisoinnin ja johtamisen näkökulmista. Hankkeesta on saatu hyvää tulosta siitä, miten eri alueilla kotihoidon ruuhkahuippuja on saatu purettua ja on pystytty toteuttamaan asiakaslähtöistä työtä niin, että toiminta on organisoitu mielekkääksi kaik- kien näkökulmasta. Ikääntyvän kuntalaisen tarpeista lähtevää kotihoitoa on kehitetty erityisesti kotihoidon prosesseja, päivittäisen työn organisointia, johtamista sekä palvelu- ja hoitosuunnitelmaa kehittämällä. Hankkeessa toteutettiin työntekijöiden kanssa myös laaja verkkoaivoriihi, joka tuotti hyödyllistä tietoa työntekijöiden kokemuksista kehittämistyössä. - Olemme luoneet hankkees- sa myös toimivaa saattohoidon polkua. Yhtenäisen saattohoidon käytänteiden painopisteenä on kotisaattohoidon vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön, saattohoidettavan sekä hänen läheistensä sujuvalla ja osaavalla yhteistyöllä. Lähiesimiestyö painottuu Muutosten hallinta ja eteen- päin saattaminen edellyttää toimivaa johtamista. Erityisesti kotihoidon johtamisessa on painottunut arjen johtamisessa tarvittavan palvelukokonaisuuden hallinta ja työn organisointi. Lisäksi lähiesimiesten roolia johtajina on kirkastettu. Lähiesimiesten johtamistaidoilla on vaikutusta tuloksellisuuteen ja tuottavuuteen muuttuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä. Ikääntyvien ihmisten kotiin tuotettavien palveluiden kehittämisohjelma Etelä-Suomessa Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan hankkeen tuotoksista ja näkökulmista tulevaisuuden kotiin tuotettavissa palveluissa loppuseminaariin Helsinkiin. 24.9.2015 klo 10-14 Tilaisuuden tarkempi ohjelma julkaistaan hankkeen sivuilla lähempänä ajankohtaa. kotonakokonainenelama.wordpress.com Lisätietoja: hankekoordinaattori Marjut Tikkanen, marjut.tikkanen@hyvinkaa.fi Innopaja-työskentelyä 16 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS TERVE-SOS-palkinto TERVE-SOS-tapahtuman teema on tänä vuonna Ihminen ensin: Tavoitteena toimivat ja kestävät sosiaali- ja terveyspalvelut. TERVE-SOS-palkinto on tunnustus vuoden teemaan liittyvälle sosiaali- ja terveysalan tutkimus-, kehittämis- tai kokeiluhankkeen tuloksena syntyneelle innovatiiviselle tai poikkeuksellisen onnistuneelle ratkaisulle. Palkinto jaetaan toukokuussa TERVE-SOS-tapahtuman yhteydessä Jyväskylässä 7.5.2015. TERVE-SOS-palkinnon arvo on 3000 euroa ja saajan päättää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviointiraadin esityksestä THL:n järjestelmät-osaston osastopäällikkö. Palkinnon saaja voi myös käyttää TERVE-SOS-palkintotunnusta omilla verkkosivuillaan ja muussa materiaalissaan. TERVE-SOS-palkintofinalistit on valittu-Äänestä suosikkiasi! THL:n TERVE-SOS-palkintokilpailufinalistit on valittu. Mikä on sinun suosikkisi? Eniten peukkuja saanut ehdokas palkitaan 1000 eurolla TERVE-SOS-tapahtumassa 7. toukokuuta 2015. Klikkaa tiedostot auki ja tutustu finalisteihin: • Paikallinen alkoholipolitiikka PAKKA • Hoivakodin kannustinmalli • Muistoista Musiikiksi • Lahjoita lukuhetki • Influenssarokotukset keskitetysti • Nuorten hyvinvointikertomus • Kulttuuripajamalli • Untuvainen-ryhmä raskaana oleville äideille Voittaja ratkeaa TERVE-SOS-tapahtumassa. Yleisö voi äänestää omaa suosikkiaan Innokylässä painamalla toimintamallin yhteydessä olevaa peukutusnappia. Yleisöäänestys on 13.4.–6.5.2015 ja vain yleisöäänestyksen aikana kertyneet peukut lasketaan mukaan äänestyspottiin. Finalistit ovat tavattavissa Terve-sos-tapahtuman messuosastolla Jyväskylän Paviljongissa 6.–7.5.2015. Tule keskustelemaan kehittämistyön kiemuroista asiantuntijoiden kanssa! Messuosastolle on vapaa pääsy. Lisätietoa TERVE-SOS-palkinnon teema ja arviointi: kehittämispäällikkö Ritva Salmi, [email protected], p. 029 524 7605 Innokylän käyttö ja palkinnon hakeminen: päätoimittaja Riikka Korteniemi, [email protected], p. 029 524 7285 Kuvassa vuonna 2014 TERVE-SOS-palkinnoon saaneet. Julkisten kohteiden kalustaja HUS Potilastorni Lääkekaapit Erical Oy Rannankyläntie 19, 44250 Äänekoivisto Toimenpidetila Rannankyläntie 19, 44250 Äänekoivisto Puh. 020 7439 680, Fax. 020 7439 681 [email protected] • [email protected] www.erical.fi Kotimainen taittuva SEINÄTUO Kotimainen taittuva kerrostaloasumi SEINÄTUOLI helpottama www.tuali.fi kerrostaloasumista helpottamaan www.tuali.fi SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 17 KaatumisSeula Kaatumisvammojen vähentäminen iäkkäiden arjessa Yleisin tapaturmatyyppi iäkkäillä on kaatuminen. Kaatumistapaturmien seuraukset ovat niin iäkkäälle itselleen kuin yhteiskunnalle vakavia ja kalliita. Iäkkäiden kaatumisia voidaan kuitenkin tehokkaasti ehkäistä tutkimuksiin perustuvilla toimilla, joiden käyttöönotto on laajasti ajankohtaista, koska iäkkäiden määrä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa lisääntyy tulevina vuosina. Kaatumisten ehkäisy on osa iäkkään hyvää terveyttä sekä toiminta- ja liikkumiskykyä ylläpitäviä palveluita, hoitoa ja hoivaa. Kaatumisten ehkäisyssä keskeisiä ovat iäkkään omat toimet sekä valinnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten moniammatillinen yhteistyö. UKK-instituutti on aloittanut yhteistyössä Eläkeliiton, Luustoliiton, Muistiliiton, Omaishoitajat ja läheiset -liiton sekä Reumaliiton kanssa KaatumisSeula®-hankkeen. Hanke toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti. Rahoituksesta vastaa Raha-automaattiyhdistys. KaatumisSeula-hankkeessa lisätään tietämystä kaatumisen vaaratekijöistä, kartoitetaan olemassa olevia vaaratekijöitä ja puututaan vaaratekijöihin tarkoituksenmukaisin keinoin. KaatumisSeula®-hankkeen kohderyhmänä ovat sekä itsenäisesti että erilaisin tukitoimin asuvat iäkkäät henkilöt ja heidän läheisensä. Hankkeessa halutaan tavoittaa myös omaishoitosuhteessa olevia ikäihmisiä. -Hankkeessa kehitetään kolmannen sektorin ja kunnan sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen väliseen yhteistyöhön perustuvia toimintamalleja kuntatasolla. Hanke tavoittaa valtakunnallisia järjestötoimijoita mutta ennen kaikkea paikallisia ja alueellisia toimijoita ja vertaisohjaajia. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä liikuntatoimen ammatti laiset ja kuntapäättäjät hyötyvät hankkeesta, KaatumisSeulahankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta kertoo. Iän karttuessa kaatumiset yleistyvät -Kaatuminen on yleistä ja se koskettaa laajaa kohderyhmää. Joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen yli 80-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa. Suomessa 65 vuotta täyttäneiden tapaturmista 80 prosenttia on seurausta kaatumisesta tai matalalta putoamisesta. Laaja tutkimustyö on osoittanut, että joka kolmas iäkkäiden kaatuminen ja kaatumisvamma voidaan ehkäistä puuttumalla keskeisimpiin kaatumisten vaaratekijöihin, Karinkanta toteaa. -UKK-instituutissa on tehty erilaisia kaatumisinterventioita, miten kaatumisia pystyttäisiin ehkäisemään. Haasteena on se, miten keinot saataisiin käytäntöön, Karinkanta sanoo. -Hankkeen tarkoituksena on viedä tutkimuksissa hyviksi havaittuja kaatumisen ehkäisykeinoja, kuten liikuntaharjoittelu ja ns. kaatumisklinikkatoiminta, käytäntöön paikkakunnan resurssit huomioiden. Varsinainen kehittämistyö tapahtuu Piirrokset: Taiteilija Timo Kokkila Copyright UKK-instituutti kahdella hankepaikkakunnalla, Seinäjoella ja Kotkassa. Koulutamme ja tuotamme hankepaikakunnille myös toimintaa tukevaa materiaalia. Hankkeen verkkosivuilta löytyy aihealueeseen ja hankkeeseen liittyvää tietoa ja materiaaleja www.kaatumisseula.fi , Saija Karinkanta opastaa. Kaatumispelko voi rajoittaa liikkumista ja sen seurauksena toimintakyky ja elämänlaatu heikkenevät Kaatuminen mietityttää monia ihmisiä. Kaatumisen seurauksena syntyneet vammat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja vaikka kaatumisesta ei aina seuraisikaan vammaa, voi kaatuminen aiheuttaa pelkoa. Kaatumispelko voi rajoittaa liikkumista ja sen seurauksena toimintakyky ja elämänlaatu heikkenevät. Samalla avun, hoidon ja kuntoutuksen tarve usein kasvaa. -Kaatuilu ei kuulu normaaliin ikääntymiseen. Kaatumisvaara on yksilöllistä ja kaatumisten vaaratekijöitä on useita. Vaaratekijät voivat liittyä henkilöön itseensä tai hänen elinympäristöönsä. Useimpiin kaatumisten vaaratekijöihin voidaan vaikuttaa ja siten vähentää kaatumisen todennäköisyyttä, Karinkanta painottaa. Kaatumisvaaran arviointi on tärkeää Kaatumisvaaraa vähennetään tehokkaimmin, kun tunnistetaan kaatumisille altistavat tekijät ja aloitetaan toimenpiteet vaaratekijöiden poistamiseksi. -Jotta kaatumisten ehkäisykeinot olisivat tehokkaita, on tarpeen arvioida yksilöllinen kaatumisvaara. KaatumisSeula -hankkeessa kaatumisvaaran arviointia toteutetaan kahdella ta- solla: kolmannella sektorilla ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. -Viiden yhteistyöjärjestön lisäksi hankkeessa on mukana vahvasti paikkakunnan kolmas sektori, joka toiminnassaan kohtaa iäkkäitä ihmisiä. Hankkeessa kokeilemme, miten kolmannen sektorin toimijat voisivat tehdä kaatumisvaaran arviointia nk. karkealla tasolla. Ohjeistamme kolmannen sektorin toimijoita ja tuotamme materiaaleja neuvontaan. Kaatumisvaaran arviointia tekevät mm. paikalliset eläkeläis- ja kansanterveysjärjestöt ja yhdistykset, kansalaisopisto sekä kaupungin liikunta-, sosiaali- ja terveyspalvelut, Karinkanta selvittää. Parhaimmillaan kaatumisten ehkäisy on ennakointia Iäkkään henkilön kaatumisalttiutta lisääviä tekijöitä on monia. Parhaimmillaan kaatumisten ehkäisy on ennakointia: poistetaan hyvissä ajoin tekijöitä tai vähennetään sellaisten tekijöiden vaikutusta, jotka voivat lisätä iäkkään alttiutta kaatumisille. Ehkäisy on kannattavaa sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. -On tärkeää, että tunnistetaan, millaisessa kaatumisvaarassa kukin yksilö on. Mitä enemmän henkilöllä on kaatumisen vaaratekijöitä, sitä tärkeämpää on pyrkiä vaikuttamaan kaikkiin tekijöihin yksilöllisen tarpeen ja suunnitelman mukaan. Henkilöillä, joilla kaatumisen vaaratekijöitä on vähemmän, ehkäisykeinoista liikunta, etenkin tasapainon ja lihasvoiman harjoittelu, on kaikista tehokkain tapa parantaa liikkumis- ja toimintakykyä ja siten vähentää kaatumisia, Saija Karinkanta määrittelee. Kaatumisvammojen vähentäminen iäkkäiden arjessa Lisätietoa saat KaatumisSeula®-hankkeen projektipäälliköltä: Saija Karinkanta FT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti puh. 03 282 9223 [email protected] www.kaatumisseula.fi 18 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Armi Aktiituoli tekee nousemisesta helpompaa TamErgon kehittelemä ja valmistama Armi Aktiivituoli on enemmän kuin pelkkä seniorituoli. Se on ergonominen tuoli, joka auttaa ikäihmisen, heikkovoimaisen tai nivelrikosta kärsivän henkilön jalkeille. Tuolin ainoa moottori on istuja itse. Aktiivituolin käyttö parantaa lihasvoimaa ja tasapainoa. Sitä voi käyttää myös omatoimiseen harjoitteluun. AUTTAA NOUSEMAAN YLÖS OMIN AVUIN - kotimainen innovaatio - helpottaa ikäihmisen, heikkovoimaisen tai nivelrikkoisen elämää - apuna kotona ja julkisissa tiloissa. -Tuolin tuotekehittelyyn käytettiin neljä vuotta. Ihmisillä on tietyssä iässä ja tiettyjen vaivojen takia vaikea nousta, tuotteellamme nouseminen tehdään helpoksi. Armi-tuoli keventää tuolista nousemista ja ohjaa henkilön nousemaan oikein, kertoo toimitusjohtaja Petri Palo-oja. Kun ihminen lähtee nousemaan pystyyn tai jommalle kummalle puolelle, ehkä vahvemmalle puolelle, ehkä vähän kiertäen, Armi Aktiivituoli ohjaa henkilön ylös oikeassa asennossa. Tuolista ei ole mahdollista nousta väärässä asennossa. -Tuolissa on ryhdikäs istuma-asento, jolloin normaalia istumisen aikaista valumista ei pääse tapahtumaan. Tuolissa on on erittäin voimakas ristiseläntuki, joka tukee selkää istuma-asennossa ja selkänoja on ergonomisesti muotoiltu. Tuote on fysioterapian luomus, joka on lähtenyt fysioterapian ideasta. Vuosien saatossa tuote on jalostettu toimivaksi tuoliksi. Armi Aktiivituoleja on myyty jo pelkästään Suomessa valtava määrä, Palo-oja kertoo. Keventää myös hoitajan työtä Armi Aktiivituoli kykenee keventämään myös hoitohenkilökunnan työtä. -Selkänojaan on integroitu pieni kahva, josta nostamalla henkilökunta pystyy auttamaan asiakasta nousemaan ylös, jolloin kaikki turha repiminen jää pois. Armi Aktiivituolin käyttäjä voi myös omatoimisesti kehittää nousemisessa tarvittavaa lihaksistoa. Tuolin avustamana on mahdollista tehdä myös jumppaliikkeitä. Aktiivituoli on saanut huomiota ulkomaillakin -Kyseessä on hyvä tuote, joka lyömässä läpi myös kansainvälisesti. Japani ja Saksa ovat lähtemässä liikkeelle hyvin vahvasti. Aktiivituolin nimi tulee siitä, että ihminen joka muuten istuisi paikallaan, pystyy Armin avustamana nousemaan helpommin, jolloin Valmistaja: TamErgo Oy www.armi-aktiivituoli.fi tämä alkaa vähitellen aktivoitumaan. Kun nouseminen on helpompaa, eikä se satu, tulee pieniä arkipäiväisiä asioita (esim. wc-käynnit ja juominen) toimitettua aiempaa useammin, Palo-oja esittelee. Varsinkin kun asutaan pienissä asunnoissa yksittäin, tuote sopii pienen kokonsa ansiosta sinne hyvin. Aktiivituolit sopivat hyvin myös julkistiloihin, joissa joudutaan odottelemaan pitkiä aikoja. Tuolin pintamateriaaleja on valittavissa monipuolisesti. Tarjolla on kotikankaista, laadukkaisiin antibakteerisuojattuihin kankaisiin ja nahkoihin sekä kaikkea siltä väliltä löytyy. -Seniorituolin ei tarvitse olla välttämättä korkea. Armi Aktiivituolissa on normaali istumakorkeus, josta pääsee helposti ylös kevyesti painamalla. Suomalainen innovaatio -Kyseessä on nerokas suomalainen keksintö, jollainen on taas kerran lähdössä maailmalle. Tuotteen jälleenmyyjinä toimivat mm. Iskut ja Unikulma Helsingin alueella. Edustuksia alkaa löytymään jo ympäri Suomen. Helsingin, Turun ja Tampereen alueilla tuotetta päästään tarvittaessa näyttämään kotiin saakka. Ihmisten tulisi ajoissa tarttua tähän mahdollisuuteen hankkia Armi Aktiivituoli, koska se on kuntoa ylläpitävä tuote. Tuoliin on alkukesästä saatavilla myös laskureita, joiden kautta voidaan seurata toistoja tuolin käytössä ja toteuttamaan tiettyjä jumppaohjelmia, Petri Palo-oja kertoo loppuun. www.armi-aktiivituoli.fi SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 19 Invian Oy DomaCare – markkinoiden tehokkaimmat järjestelmäintegraatiot DomaCare on hoiva- ja hoitokotien toimintaa sekä kotiin vietävää työtä tukeva järjestelmä. Järjestelmän ansiosta työntekijöillä on enemmän aikaa varsinaiseen hoitotyöhön. Tavoitteellisuus ja tuloksellisuus voivat kuulostavat sosiaalialalle sopimattomilta arvoilta, kuitenkin hoitohenkilökunta haluaa tehdä työnsä mahdollisimman laadukkaasti. DomaCaren suunnittelu on aloitettu suoraan käyttäjien tarpeista käsin, jonka ansiosta se on helppokäyttöinen ja nopeasti erilaisiin tilanteisiin muuntautuva. DomaCare pitää sisällään asiakastietojen hallinnan, laskutuksen, mobiilisovelluksen, tilastoinnin ja raportoinnin. Ohjelman perustoiminnot mukautuvat mihin tahansa palvelutalon, hoivakodin, hoitokodin tai lastensuojelulaitoksen ja ennen kaikkea kotiin vietävien palveluiden tarpeisiin. Markkinoiden tehokkaimmat järjestelmäintegraatiot -DomaCare rakentaa integraatioita eri järjestelmiin tehokkaammin ja paremmin kuin kukaan muu alalla toimiva. Kun sosiaali- ja terveydenhuollossa käytetään asiakastietojärjestelmiä, on käytettävissä olevan tiedon määrä maksimoitava. Esimerkiksi lääkehoidon toteuttamisessa sekä asiakkaiden hoidossa on pystyttävä tukeutumaan räätälöityihin ohjelmistoihin. Helpoin esimerkki tästä on se, että meillä on laskutusin- tegraatio yli 30 järjestelmään. Koska on vaikeaa tehdä niin hyvää laskutusjärjestelmää kuin on jo olemassa, me haluamme luoda niihin integraatiot, sen sijaan että tekisimme ne itse, Petteri Saarinen kertoo. Sama malli pätee Saarisen mukaan lääkeinteraktioiden suhteen. -Tämä toistuu myös standartoitujen RAI-kysymyspatteriston kanssa, johon rakennetaan niin ikään integraatio, että se on töitä tekevien ihmisten käytössä. Pyrimme tällä siihen, että standartoidut ja eri tavoin testatut toimintatavat tulisivat mahdollisimman helposti käytettäviksi kaikille DomaCaren käyttäjille. DomaCare sosiaalialan suosiossa Saarinen kertoo, että kaikkein eniten DomaCarea käyttävät sosiaalialan yksityiset palveluntarjoajat. -Tällä hetkellä suurimmassa nousussa ovat kotihoidon yritykset, siivouspalvelua ja terveydenhuoltoa tarjoavat yritykset. Näillä aloilla alamme olla markkinajohtajia. Siivouspuolella DomaCarea käytetään lähinnä toiminnanohjausjärjestelmänä, kun taas sosiaali- ja terveyspalvelupuolella sitä käytetään pääasiassa asiakastietojärjestelmänä sekä jossain määrin potilastietojärjestelmän tyylisesti. Näitä silmällä pitäen rakennetaan integraatioita, kuten eResepti, Kanta-hanke ja vastaavat. DomaCaren eResepti on lopputestausvaiheessa. DomaCaren Kanta-liittymä rakennetaan valmiiksi heti kun integraation vaatimat rajapinnat valmistuvat. Samoin palvelusetelien ostopalvelujärjestelmä (PSOP), johon kunnat siirtyvät. -Kaikki palveluseteleillä tehtävä tuotanto siirtyy suoraan automatisoituun järjestelmään. Se on myös rakenteilla ja loppusuoralla valmistumisen suhteen. Tulemme olemaan ensimmäinen asiakastietojärjestelmä, joka saa tämän integraation valmiiksi. eResepti-käyttöliittymä rakennetaan tiiviissä yhteistyössä lääkärien kanssa. -Tavoitteenamme on rakentaa toimiva ja yksinkertainen käyttöliittymä eReseptiin. Se on kliinistä työtä tekevien lääkäreiden suunnittelema liittymä. Uskon siitä tulevan Suomen paras, Saarinen näkee. Valtteina käytettävyys ja skaalautuvuus -Asiakas saa käyttöönsä hänelle räätälöidyn ohjelmiston, jossa lomakkeiden luominen ja ohjelman sisällön muokattavuus on aina hyvin personoitavissa. DomaCaressa ei ole osioita, joita emme voi räätälöidä asiakkaan tarpeita vastaaviksi. Vahvuutemme on myös ohjelman mobiiliversio, joka työntekijöiden mukana kannettava versio asiakastietojärjestelmästä. Kyseessä on tuote millä tullaan tekemään kaikkein eniten töitä tulevaisuudessa. Olemme pystyneet integroimaan kaikki asiakastietojärjestelmään kuuluvat tiedot työntekijän käytettäväksi mobiililaitteella. Pystymme automatisoimaan sitä mm. NFCsirutekniikalla, jolla voidaan todentaa työntekijän käynnit asiakkaan luona koti- tai palvelutaloympäristössä minuutIN tarkkuudella. Integroimme siihen myös matka-ajan seurannan ja ajopäiväkirjan, jotka perustuvat kännykän sijaintietoihin. Tämän avulla pystytään optimoimaan työntekijöiden ajomatkoja ja työkeikkoja niin, että se on palveluiden tilaajalle kokonaistaloudellisesti kaikkein järkevintä. Kun on kymmeniä tai satoja työtehtäviä vuorokaudessa, DomaCare pystyy optimointi-integraation avulla laskemaan järkevimmät reitit kullekin työntekijälle sekä opti- moimaan ajankäytön, Saarinen esittelee. Helppo käyttöönotto -DomaCaren käytössä puhutaan kuukausiperusteisesta laskutuksesta, eli asiakas maksaa perusmaksun, joka pitää sisällään tietokannan luomisen ja laskutusintegraation, joiden lisäksi skaalaudumme asiakkaan tarpeen mukaan. Asiakkaan kasvaessa hän saa käyttöönsä lisää liittymiä ja ominaisuuksia, jolloin myös laskutus päivittyy. DomaCaren käyttäjältä vaaditaan ainoastaan tietokone, mutta mikäli hän käyttää mobiiliapplikaatiota, tarvitaan lisäksi Androidmobiililaite. Jatkossa mobiiliapplikaatio tulee toimimaan myös iOS:issa. Järjestelmämme toimii pöytäkoneissa Linuxilla, Windowsilla ja iOSilla, joten minimivaatimuksina on tietokone ja nettiyhteys. Mitään muita vaatimuksia ei ole. Mobiilikäyttö lisääntyy -Asiakkaista pystytään kirjaamaan paikan päällä kohteessa yhä enemmän, samalla voidaan olla vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Tämä onnistuu parhaiten niin, että kirjauksiin rakennetaan oikopolut. Näin standardikirjaukset saadaan syötettyä yksinkertaisilla symboleilla, liittyen vaikkapa haavanhoitoon, suihkussa käymiseen tai siivoukseen, jolloin kirjaamiseen ei kulu aikaa. Kun kirjausrungot ovat valmiina sovelluksessa, tiedot saadaan siirrettyä muutamalla yksinkertaisella symbolin näppäyksellä asiakkaan omiin kirjauksiin. Pyrimme helppokäyttöisyyteen mobiilisovelluksessa. Perustoimenpiteet pystytään tekemään ilman niihin suuressa määrin perehtymistä. Haastavammat ominaisuudet vaativat hieman opettelua, mutta ominaisuuksia tarvitsevat käyttäjät perehdytetään niihin erikseen, Saarinen mainitsee loppuun. www.domacare.fi 20 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Neuvokeskus tarjoaa tietoa ja tukea eropohdintoihin ja eron jälkeiseen vanhemmuuteen Joskus toimivakin parisuhde päättyy eroon. Ero lapsiperheessä on usein kriisi koko perheelle ja vanhemmilla on huoli omasta tai lapsen selviytymisestä. Erosta selviämiseen ja eron jälkeisen vanhemmuuden pohtimiseen kannattaa hakea apua jo varhaisessa vaiheessa. Avun hakeminen on vastuunottoa omasta ja lapsen hyvinvoinnista. Vaikka omat tunteet myllertäisivät, on aikuisen oltava vanhempi lapselleen. Ero on kriisin paikka ja iso asia kaikkien elämässä. Ihmiset hyötyvät siitä, että tietoa on tarjolla ja että heitä tuetaan lasten asioita koskevien sopimusten teossa. Valtakunnallisesti toimiva Neuvokeskus on matalan kynnyksen palvelupaikka, jossa päämääränä on lapsen aseman turvaaminen. Vanhemmuus ei pääty eroon - Neuvokeskuksen palveluiden tavoitteena on vahvistaa lapsi- ja vanhemmuuskeskeistä eroperheajattelua. Vanhempien välisen yhteistyön rakentaminen voi tuntua vaikealta erityisesti eron alkuvaiheessa johtuen parisuhteen päättymiseen liittyvistä tunteista. Lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta siihen kannattaa kuitenkin panostaa ja hakea tarvittaessa ulkopuolista apua. Erityisen tärkeää erotilanteessa lasten kannalta on muistuttaa heitä siitä, että vanhempien erosta huolimatta vanhemmuus jatkuu ja erossa päättyy vain vanhempien parisuhde, Neuvokeskuksen kehittämispäällikkö Jussi Pulli painottaa. -Meidän tärkeä asia on tehdä lapsi näkyväksi vanhempien erotessa tukemalla eron jälkeistä yhteistyövanhemmuutta, Pulli luonnehtii Neuvokeskuksen toimintaa. Ennaltaehkäisevällä työllä hyviä tuloksia - Kun perheet eron jälkeen käyvät matalalla kynnyksellä tilaisuuksissa, joissa he voivat pysähtyä miettimään eroa ja eroon liittyviä asioita, niin tällä ennaltaehkäisevällä työllä on lastenvalvojien mukaan todettu olevan selkeästi vaikutuksia. -Apua on tarjolla, mutta haasteena on se, mistä sen avun löytää. Vanhempien erot näkyvät esimerkiksi päiväkodin arjessa ja varhaiskasvatusammattilaiset kaipaisivat eronneiden perheiden kohtaamisessa ja auttamisessa ammattilaisen tukea. Eronneita perheitä ei hoitopaikoissa kuitenkaan kohdata mitenkään erityisesti, jos perheessä on asiat on muuten kunnossa ja lapsi voi hyvin. Palveluohjauksellinen näkökulma olisi hyvä olla olemassa. Kaikilla paikkakunnilla pitäisi olla tiedossa, miten eroperheiden asioita kunnassa hoidetaan. Meillä on hyviä kokemuksia, joissa eri toimijat kokoavat eroverkostoja, jota kautta tarvittavat palvelut löydetään. Kaikista tärkein asia on että vanhemmuus jatkuu ja lähtökohtana on, että lapsilla on oikeus molempiin vanhempiin ja sitä näillä toiminnoilla tuetaan, Jussi Pulli määrittelee. Vanhempien sovinnollisuus suojaa lasta erossa. Neuvokeskus kouluttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia Eroneuvo-tilaisuuksien vetäjiksi ja Vanhemman neuvo -ryhmien ohjaajiksi. Eroneuvo ja Vanhemman neuvo -työmenetelmät yhdistävät ammatillisen auttamistyön vertaisuuteen perustuvaan tukeen. Eroneuvo- ja Vanhemman neuvo –palveluja on tarjolla vanhemmille eri puolilla Suomea. Ero lapsiperheessä koulutuksen tarkoitus on lisätä työntekijöiden valmiuksia kohdata eronneita perheitä työssään. Palveluohjauskoulutuksessa käydään läpi oman alueen eroauttamisen palveluja sekä tarkastellaan työntekijän roolia palveluihin ohjaajana. Koulutuksen tavoitteena on tukea paikallista palveluohjauksen kehittämistä. www.neuvokeskus.fi www.apuaeroon.fi Eron jälkeen lapselle taattava hyvä ja tasapainoinen elämänlaatu Lapsen selviämistä helpottaa ajankohtainen ja konkreettinen tieto perhetilanteesta ja sen tulevista muutoksista. -Lapsen turvallisuuden tunne lisääntyy, kun aikuinen ottaa vastuun ja toimii auktoriteettina tilanteessa. Lapselle voi kertoa, ettei perhe ei toimi sellaisenaan ja se muuttaa muotoaan, mutta hänellä tulee edelleen olemaan molemmat vanhemmat. Neuvoja kannattaa lähteä hakemaan jo silloin, kun ero tulee ensimmäisen kerran mieleen. Myös lapsi hyötyy ammattilaisen tuesta eron alkuvaiheessa, Pulli korostaa. -Erotilanteessa monesti parisuhteen katkeamisen alle jää vanhemmuussuhde, joka kuitenkin jatkuu. Jotta yksikään lapsi ei unohtuisi erossa, sen eteen me teemme töitä ja olemme kehittäneet erilaisia menetelmiä. Neuvokeskuksen antaman tuen yhtenä tavoitteena on, että lapsilla säilyisi suhde molemmin vanhempiinsa erosta huolimatta. Tänä päivänä usein myös aivan pienten lasten vanhemmat eroavat. Se haastaa vanhemmussuhteen rakentamisen, joka itse asiassa ei ole edes kunnolla alkanutkaan, Pulli toteaa. -Vanhemmat tarvitsevat erotilanteessa tukea itselleen, jotta he pystyvät huomioimaan tilanteen paremmin lasten kannalta ja tekemään lapsen hyvinvoinnin kannalta hyviä ratkaisuja. Vanhempien olisi hyvä erottaa parisuhteen päättymiseen liittyvät tunteet vanhemmuuden jatkumisesta erokriisin keskellä. Lapsen kannalta on hyvä, että kumpikaan vanhempi ei joudu luopumaan vanhemmuudesta, Pulli muistuttaa. Eroneuvo-tilaisuudet, kun eroon liittyvät asiat mietityttää - Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Neuvokeskus on kehittänyt erilaisia matalan kynnyksen palveluja, joita rakennamme myös valtakunnallisesti eri toimijoiden kanssa. Neuvokeskuksessa vanhemmat voivat turvallisessa ja neutraalissa ympäristössä pohtia asioita. Ammattilaisten tuella he oivaltavat, mikä on lapsen paras. Vanhemmat voivat hakea apua sekä yhdessä että erikseen. - Eroneuvo on infotilaisuus eroa harkitseville sekä jo eronneille vanhemmille. Eroneuvotilaisuuksissa on tarjolla tietoa ja vertaistukea eroon liittyvissä asioissa. Tilaisuudet ovat maksuttomia eikä niihin tarvitse ilmoittautua. Eroneuvo-tilaisuuksia järjestetään Neuvokeskuksen lisäksi myös muilla paikkakunnilla. -Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmässä ratkotaan eron jälkeisen vanhemmuuden kysymyksiä. Ammatillisesti ohjatussa ryhmässä tarkastellaan vanhemmuuden muutoksia ja haasteita eron jälkeen. -Mainittava on myös www. apuaeroon.fi –portaali, josta löytyy paikkakunnittain eri organisaatioiden järjestämiä tilaisuuksia erotilanteissa. Jussi Pulli mainitsee myös Ero lapsiperheessä –koulutuksen, joka on tarkoitettu perheiden tai lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. -Koulutukseen voivat osallistua esimerkiksi neuvolan, päivähoidon, nuorisotyön tai koulun työntekijät. Tavoitteena on lisätä työntekijöiden valmiuksia kohdata työssään eroperheitä ja perheitä, joissa harkitaan eroa. Järjestämme koulutuksia kysynnän mukaan eri puolilla Suomea. Yhteystiedot: www.neuvokeskus.fi www.apuaeroon.fi SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 21 Matalan kynnyksen eropalvelut täydentämään ja tukemaan Aikuiset voivat erota, mutta lapsi ei eroa vanhemmistaan. Siksi lapsella pitää olla mahdollisuus tavata sekä isää että äitiä. Perhetapaamistoiminta on valtakunnallisesti uusi palvelu eronneille lapsiperheille, joka mahdollistaa lapsen ja erillään asuvan vanhemman kodinomaiset, ei-valvotut kohtaamiset elämän muutoskohdassa. Perhetapaamistoiminta on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto ry:n Laivapuiston perhetalossa sijaitseva kohtaamispaikka tarjoaa matalan kynnyksen eropalveluita eroa pohtiville ja eronneille lapsiperheille, nuorille ja eroperheiden läheisille. Tarjolla on tukea, neuvontaa ja ohjausta erotilanteessa. - Useiden suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan parhaiten erosta selviytyvät lapset, jotka kykenevät ylläpitämään suhdetta molempiin vanhempiinsa. Erityisesti suhteen laadulla ja yhteistyöllä on merkitystä. Eron jälkeinen luottamuspula on yksi keskeinen syy, miksi perheet hakeutuvat palveluun. Toiminta mahdollistuu vapaaehtoistyön avulla, mutta vaatii rinnalleen myös ammatillista ohjausta ja koordinointia. Hankkeessa on saatu hyviä kokemuksia ammattilais- ja vapaaehtoistyön rinnakkain kulkemisesta eropalveluissa, Eropalvelut- koordinaattori Marja Olli kertoo. Palveluiden ensisijaisena tavoitteena kehittää kohtaamispaikka, jossa lapsi voi tavata vanhempaansa eron jälkeen Eropalvelut syntyivät Lapsi ja ero hankkeen aikana ( 20122014). Toiminta on saanut Ray:n jatkorahoituksen (20152017) ja jatkaa toimintaansa MLL Tampereen osaston eropalveluina. -Tampereella on hyvin tiivis ammattilaisten verkosto. Kolmen hankevuoden aikana syntyi perhetapaamismalli, jonka kehittämisessä ovat olleet mukana niin Tampereen kaupungin ja muiden eropalveluita tuottavien tahojen eri ammattilaiset kuin perheet, vapaaehtoistyöntekijät ja me projektissa työskennelleet, Marja Olli selvittää. -Matalan kynnyksen tavoitteena on se, että eroasioissa tukea tarvitsevat lapsiperheet pääsisivät meille mahdollisimman helposti ja oikeaan aikaan, ilman jonottamatta. Meille voi tulla keskustelemaan jo eron pohdintavaiheessa tai eropäätöksen jälkeen. Tavoitteena on räätälöidä apua hyvin tarkasti tarpeen mukaisesti , Olli kertoo. -Kyseessä ei ole viranomaispalvelu. Palvelu perustuu vanhempien vapaaehtoisuuteen ja luottamuksellisuuteen ja on maksutonta. Me teemme lyhytkestoista ohjaus- ja neuvontatyötä. Perheillä on mahdollisuus saada tapaamispaikan työntekijöiltä tukea, neuvoja ja ohjausta erotilanteissa tai palveluohjausta muiden palveluiden pariin. Myös perheen kanssa työskentelevä taho voi perheen toiveesta olla yhteyden ottaja, Olli selvittää. -Tapaamistarpeen syynä ovat esimerkiksi olleet; toisen vanhemman kaukana asuminen, keskeneräiset asumisjärjestelyt, päättyneeseen parisuhteeseen tai vanhemmuussuhteen liittyvä luottamuspula tai uuden kumppanin luokse muutto heti eron jälkeen. Erotilanteessa lapsen näkökulma saattaa herkästi jäädä näkymättömiin -Perhetapaamisissa näkyy, että parisuhteet ennen lapsen syntymää ovat olleet lyhyitä, vanhemmuussuhteen ylläpitäminen ja vahvistaminen on haastavaa eron jälkeen, kun ei oikein tunneta toista. Konfliktoitunut ero voi vaikuttaa vanhempien kykyyn toimia vanhempina hetkellisesti ja näissä tilanteissa vapaaehtoiselta voi saada vahvistusta ja tukea omalle toiminnalle. Vieraannuttamisilmiökään ei ole vieras perhetapaamisissa, on vaikea erottaa, milloin huoli on todellista, milloin se liittyy siihen, että tapaaminen halutaan estää. Eroihin liittyy paljon myös vastakkainasettelua ja riitelyä. -Meillä on hyvin vähän kokemustietoa siitä, miten lapsi kokee erotilanteet. On ensiarvoisen tärkeää on, että lapsi otetaan tosissaan ja että lasta osataan kuulla, Olli painottaa. Uusi työmuoto perheiden kanssa tehtävään vapaaehtoistyöhön - Matalakynnys on toteutunut hyvin. Perhetapaamisia on järjestetty kahden ja puolen vuoden aikana lähes 600. Ohjaus- ja neuvontatyössä sekä erilaisissa vertaisryhmissä on ollut jo satoja ihmisiä - Perhetapaamismallin myötä on syntynyt uusi mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä lapsiperheiden parissa. Vapaaehtoiset mahdollistavat konkreettisesti perhetapaamiset ja ovat tarvittaessa vanhemman tukena erilaisissa perushoito ja vuoro- vaikutustilanteissa. Etsimme jatkuvasti uusia vapaaehtoisia toimintaan mukaan. Tähän mennessä vapaaehtoisia on koulutettu tehtäviin reilu 30 ja tällä hetkellä heistä puolet toimii aktiivisesti, Olli mainitsee. -Laivapuiston perhetalon tarjoaa hyvät puitteet vauvojen ja pienten lasten hoitamiseen ja päivittäisiin lapsiperheen askareisiin. Kohtaamispaikan vieressä on parkkipaikka ja viihtyisä leikkipuisto. Vapaaehtoinen on ottamassa perheen vastaan, ja esittelee heille paikat. Vapaaehtoinen on tapaamisen ajan paikan päällä, mutta jättää tilan lapsen ja vanhemman yhdessäololle, Olli toteaa. Nuorilla paljon arvokasta kokemustietoa vanhempien eroista, palveluista ja selviytymisestä -Pyrimme olemaan mahdollisimman monessa paikassa, missä tavoitamme vanhempia. Organisoimme ja järjestämme koulutuksia ja teemme vaikuttamistyötä päiväkodeissa, kouluissa ja perhekahviloissa. MLL Tampereen osaston tuottama ERO-tus palasi Tampereen Komediateatterin päänäyttämölle Viime keväänä yleisöönsä suuren vaikutuksen tehnyt, tunteita ja yhteiskunnallista keskustelua herättänyt ERO-tus nostaa esiin autenttisia nuorten ajatuksia ja kokemuksia vanhempien eroista. -ERO-tuksen esittävät Suomen teatteriopiston nuoret, jotka ovat päässeet valtakunnalliseen teatterikatselmus Ramppikuumeeseen esiintymään tällä esityksellä. Tulevaisuudessa pyrimme tekemään tästä esityksestä video-version, jota voisi jatkossa hyödyntää esimerkiksi sovittelutyössä, Olli kertoo. - Nuoret ovat nähneet erityisen tärkeänä vanhempien valinnat ja ratkaisut eron hetkellä. Olemme tarjonneet nuorille mahdollisuuden osallistuja palveluiden kehittämiseen. Tästä kokemusasiantuntija työstä syntyi nuorten ero-opas vanhemmille. Tämän oppaan viestit ovat toimineet erinomaisena vanhemmuustyön tukena. Viestit ovat koskettaneet ja vaikuttaneet niin vanhempia kuin ammattilaisiakin, Marja Olli toteaa. Kuvaaja: Sanna- Mari Ratilainen Linkki perhetapaamisiin; http://tampere.mll.fi/eroperheidenkohtaamispaikka/perhetapaamiset/ Perhetapaamisten lisäksi eropalvelut järjestävät Eron edessä iltoja http://tampere.mll.fi/eroperheiden-kohtaamispaikka/ eron-edessa-illat/, tekevät yksilö - ja perheohjausta eroa pohtien, eronneiden ja uusperheellisten kanssa. ”Äidillä on oma tarina, isällä oma. Mun mielestä lapsi ei voi olla sovittelija siinä niiden välissä.” Perhetapaamiset http://tampere.mll.fi/eroperheiden-kohtaamispaikka/perhetapaamiset/ Kaipaatko kodinomaista tilaa lapsesi tapaamiseen eron jälkeen? Perhetapaamistoiminta on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto ry:n kehittämä uusi palvelu lapsiperheille, joilta puuttuu eron jälkeen kodinomainen paikka, jossa tavata ja viettää aikaa yhdessä lapsen kanssa. Palvelun tarkoitus on tukea lapselle tärkeiden ihmissuhteiden jatkuvuutta eron jälkeen ja tarjota puolueeton tila tapaamiselle elämän muutoskohdassa. Tapaamiset eivät voi olla valvottuja tapaamisia. Uusi vapaaehtoistoiminnanmalli perhetyöhön. Eron edessä illat http://tampere.mll.fi/eroperheiden-kohtaamispaikka/eron-edessa-illat/ Tietoa ja tukea Eroa pohtiville ja eronneille vanhemmille. Puuttuuko paikkakunnaltasi matalankynnyksen palvelumalli lapsiperheiden erossa. Eron edessä illat ovat käynnistyneet Tampereella ja levinneet jo nyt viidelle muulle paikkakunnalle. Ota meihin yhteyttä tulemme mielellämme kertomaan lisää mahdollisuudesta tukea ja auttaa eroa pohtivia ja eronneita vanhempia. MLL Tampereen osasto, eropalvelut Marja Olli Puh. 050 555 0052, marja.olli@mll-tre.fi tampere.mll.fi 22 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Mansikkapuisto Oy on lasten, nuorten ja perheiden laadukkaita erityispalveluita tuottava yritys. Yritys on toiminut vuodesta 1996 Hämeenlinnassa, jossa sijaitsee sijaishuollon yksikkö Perheryhmäkoti Mansikkapuisto ja Kanta-Hämeen avopalveluiden yksikkö. Yritystoiminnan laajentumisen myötä tuotamme jatkossa myös Keski-Suomessa avohuollon ennaltaehkäiseviä ja jälkihuollon palveluja sekä kotipalvelua palvelusetelillä. Yrityksen omistaja, toimitusjohtaja Eveliina Selänpää, pitää tärkeänä kasvollista omistajuutta ja johtajuutta. Mansikkapuistossa onkin pysyvä, motivoitunut ja kehittämishaluinen työyhteisö, joista jokaiselle on sydämen asia lapsen, nuoren ja perheen auttaminen arjen haasteissa. Tuotamme: - lapsiperheen kotipalvelua palvelusetelillä perheille - intensiivistä perhetyötä lastensuojelun piirissä oleville perheille - perheen voimavarojen ja vahvuuksien arviointi -paketteja - lastensuojelutarpeen selvitystyötä yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa - ammatillista tukihenkilötoimintaa - jälkihuollon palveluita (esimerkiksi tukiasuntotoimintaa) LAN KARTANO LOIKA w w w. p ro m a n o r s. f i LASTENSUOJELUA ASENTEELLA, ILOLLA JA SUURELLA SYDÄMELLÄ! ERITYISLASTENSUOJELUYKSIKKÖ LOIKALAN KARTANO me! Ota yhteyttä, kerromme lisää palveluistam • 2 yksikköä, yhteensä 14 asiakaspaikkaa • Kognitiivisen käyttäytymisterapian viitekehys • Moni-interventioinen hoitomalli vastaa moniongelmaisten nuorten hoitoon • Moniammatillinen työryhmä, 26 henkilöä • Palvelut • Arviointijakso (sisältää jatkohoitosuosituksen) • Perusjakso • Avopalvelut (jälkihoito, perhetyö) • Psykoterapiapalvelut • Psykologin ja psykiatrin palvelut Yhteystiedot: Eveliina Selänpää, toimitusjohtaja 040 522 6989 • eveliina.selanpaa@mansikkapuisto.fi • Mahdollisuus toteuttaa erityistä huolenpitoa • Erityisosaaminen • perhetyö • päihdetyö • tunnetyöskentely • aggression hallinta • sosiaalipedagoginen hevostoiminta • Peruskoulu Iitin koulutoimen alaisuudessa, erityisopettaja + avustava ohjaaja • Toisen asteen opintoja tuetaan Loikalan kartanon päämääränä on etsiä nuorten vahvuuksia ja positiivisia toimintamalleja samaan aikaan, kun ongelmia työstetään. Tavoitteena on aina nuoren vastuullisuuden lisääminen, itsenäistyminen ja omien taitojen harjaannuttaminen. Nuoren on mahdollista edistyä, vaikka hän ei olisikaan motivoitunut muutokseen juuri sillä hetkellä. Loikalan Kartano Sitikkalantie 683 47490 Mankala www.mansikkapuisto.fi www.promanors.fi JOS LAPSET SAISIVAT VALITA JOS LAPSET utuus! U SAISIVAT -kalusteet VALITA S! UUTUU -kalusteet AVA Room Oy on suomalainen yritys, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi Suomessa AVA-tuotemerkillä korkealuokkaisia kodin sisustustuotteita. Taide&design_AVAkalusteet_230x297.indd 1 Lastensuojelulaitoksen johtaja p. 0400 450 802 Toiminnan ohjaaja p. 040 148 8545 Hoidon ohjaaja p. 0400 726 657 Perhetyöntekijä p. 040 484 8009 Päivystys 24/7 p. 0400 661 290 Tulilyhty Oy - ammattitaidolla ja vahvalla osaamisella • • • • • • • • • • • sijaishuoltoa kriisisijoitus perhekuntoutus/perhesijoitus turvakoti ensikotipalvelu tuki-/itsenäistymisasuminen jälkihuollonpalvelut vanhemmuuden arviointi terapia- ja työnohjauspalvelut avohuollonperhetyö ammatillinen tukihenkilöpalvelu Toimitusjohtaja Marianna Kauhanen puh: 050 439 1991, AVA-tuotteet helpompaan arkeen! Tutustu tuotteisiimme www.avaroom.fi tai soita p. 045 651 2503 PÄIVÄPEITTEET • SÄNGYT • KERROSSÄNGYT Tiedustelut ja paikkakyselyt: Johtaja Kirsi Huusko puh: 050 439 1992 • PINNASÄNGYT • SÄNGYNPÄÄDYT ROOM Hyvin pedattu. 11.8.2010 15.09 www.tulilyhty.fi SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 23 Tiia Forsström: Sateenkaariperheet toivovat reiluja kohtaamisia ja suoria kysymyksiä Sateenkaariperheillä viitataan lapsiperheisiin, joissa vanhemmat tai joku vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Kysymys on moninaisesta joukosta ihmisiä, identiteettejä ja itsemäärittelyn tapoja: taustalla voi esimerkiksi olla sukupuolen korjausprosessi tai ihminen voi kokea sukupuolensa olevan vaikkapa jotain mieheyden ja naiseuden välillä, tai sukupuoli-identiteetti voi olla normien mukainen, mutta seksuaalinen suuntautuminen kohdistuu joko kokonaan tai myös samaan sukupuoleen. Perheen aikuisissa saattaa olla siis esimerkiksi homoja, lesboja tai biseksuaaleja, tai transsukupuolisia, transvestiitteja tai transgender-ihmisiä – tai useita näistä. Myös perhemuotojen ja -tilanteiden kirjo on laaja: naisparin tai miesparin perheiden lisäksi joukkoon mahtuu monenlaisia yksinhuoltaja- ja uusperheitä, ystävysten perustamia perheitä sekä perheitä, joissa vanhemmuus jaetaan kolmen tai neljän aikuisen kesken. Lapset voivat olla syntyneet sateenkaariperheeseen esimerkiksi lapsettomuushoitojen avustuksella, ja monissa perheissä on lapsia myös aiemmista (hetero) suhteista. Valtaosaa monenkirjavista sateenkaariperheistä yhdistää se, että vanhemmuus on tarkkaan harkittua ja sitoutunutta. Koska kulttuuristamme puuttuvat lähes kokonaan samastumiskohteet ja roolimallit sateenkaariperheen vanhemmuuksille, monet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset miettivät erityisen tarkkaan ja valmiista malleista vapaina, millaisina vanhempina ja millaisessa perhekokonaisuudessa haluavat itsensä nähdä. Näin syntyy myös perhemuotoja, joita valtaväestön keskuudessa ei juuri näy: esimerkiksi naisparin ja miesparin yhteisiä neljän vanhemman perheitä, sekä miesparin ja yksittäisen naisen tai naisparin ja yksittäisen miehen kolmen vanhemman perheitä. Perhe saatetaan rakentaa myös kokonaan ilman rakkaus- ja seksisuhdetta, jolloin yhteiseen vanhemmuuteen voivat sitoutua esimerkiksi homomies ja heteronainen. Tällöin perhe saattaa ulospäin näyttää valtakulttuurin normien mukaiselta ydinperheeltä, vaikka perheidentiteetti olisi jotain ihan muuta. Yhtä lailla ”näkymättömiä” ovat monet transihmisten perheet. Transsukupuolisuus on usein vain osa sairaushistoriaa, jota ihminen ei pidä millään tavalla esillä enää korjausprosessin edettyä tarpeeksi pitkälle. Transvestisuus puolestaan on meidän ajassamme edelleen niin vahvasti stigmatisoitua, että suuri osa niistä miehistä, joilla on tarve välillä eläytyä naisen rooliin, salaa asian jopa puolisoltaan. Vaikka Suomen laki nykyään mahdollistaa juridisen vanhemmuuden vahvistamisen myös kahdelle samaa sukupuolta olevalle aikuiselle, jää iso osa sateenkaariperheistä näkymättömiin myös niin lainsäädännössä kuin tilastoissakin. Suomessa arvioidaan olevan tuhansia sateenkaariperheitä, ja määrä on kasvussa. Perheitä asuu ympäri maan Hangosta Ivaloon. On tärkeää, että varsinkin lasten ja perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset valmistautuvat kohtamaan myös sateenkaariperheet ja niiden erityistarpeet. Tietoa ja tukea perheiden moninaisuuden kunnioittavaan kohtaamiseen tarvitsevat myös sateenkaariperheiden läheiset, ystävät ja sukulaiset. Osa läheisistä on huolissaan sateenkaariperheiden kohtaamista ennakkoluuloista, ja osa myös lasten kehityksestä. Sateenkaariperheissä elävien lasten emotionaalista, seksuaalista ja sukupuolista kehitystä on tutkittu 1970-luvulta lähtien, ja tulokset osoittavat toistuvasti, että vanhat pelot ovat perusteettomia: sateenkaariperheiden lapset voivat tasan yhtä hyvin ja yhtä huonosti kuin muidenkin perheiden lapset. Homojen lapsista kasvaa yhtä todennäköisesti homoja kuin heteroidenkin lapsista, eikä naisparin lapsia kiusata koulussa enempää kuin niitä lapsia, joilla on kotona isä ja äiti. Nyt alkaisikin olla korkea aika vaihtaa tutkimuskysymyksiä ja tarttua asioihin, jotka todellisuudessa ovat sateenkaariperheissä erityisiä haasteita. Yksi näistä asioista on tuen saamisen vaikeus. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville aikuisille on tyypillistä, että suhteet omiin vanhempiin tai sukuihin saattavat olla vaikeat. Ääritilanteessa lapsilla ei ole käytännössä isovanhempia ollenkaan. Neuvoja ja tukea vanhemmuuteen saadaan hyvin usein ystäviltä, eikä niinkään sukulaisilta tai ammattilaisilta. Vuonna 2006 tehdyn kyselyn mukaan sateenkaariperheet olivat iloinneet sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisilta saamastaan vanhemmuuden tuesta. Suurin osa oli kuitenkin todennut, että vaikka palvelu olisi asiallista ja ystävällistä, ammattilaiset eivät aina tue perhettä kovin aktiivisesti. Ammattilaiset saattavat tiedostamattaan ajatella, että esimerkiksi naisparin parisuhde on yksityisasia, josta ei sovi kysellä – vaikka kysymys ei tosiasiassa ole millään tavalla heterosuhdetta yksityisemmästä asiasta. Taustalla lienee vanha oletus homoseksuaalisista suhteista jollain tavalla erityisen seksuaalisina. Vaikka sateenkaariperheiden kokemukset perhepalveluista ovat pääosin myönteisiä, merkittävä osa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista ihmisistä pelkää asiatonta kohtelua tai syrjintää. Yli kymmenen prosenttia sateenkaariperheistä on jättänyt käyttämättä tarvitsemiaan palveluita syrjinnän pelon takia. Olisi tärkeää, että palveluita tuottavat tahot aktiivisesti rohkaisisivat myös sateenkaariperheitä asiak- kaikseen. Jo sateenkaariperheiden mainitseminen toiminnan esittelyssä madaltaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kynnystä hakeutua palveluihin ja kertoa perheestään avoimesti. Yksi tapa huomioida perheiden moninaisuutta erilaisissa kohtaamisissa on kiinnittää huomiota sanojen ja tekstisisäl- töjen inklusiivisuuteen ja esitettyjen kysymysten avoimuuteen. ”Miehen” tai ”vaimon” olettamisen sijaan voi kysyä ”puolisosta” ja kuunnella, millaisista perhesuhteista ihminen alkaa kertoa. Toisen puheesta voi poimia sanat, joilla hän itse kuvailee itseään ja perhettään. Suoraan kysymistä ei kuiten- kaan pidä pelätä: sateenkaariperheet nimenomaan toivovat suoria kysymyksiä kyräilyn, kaartelemisen tai oletusten sijaan. Kirjoittaja on Sateenkaariperheet ry:n koulutussuunnittelija ja tietokirjailija. Millainen haaste vanhemman tai lapsen transkokemus on perheenjäsenille? Millaisia erityiskysymyksiä voi liittyä transihmisten vanhemmuuteen? Miksi sukupuolen moninaisuus hämmentää ja miten voin kehittyä ammattilaisena? Täydennyskoulutusseminaari transteemoista perheessä: Sukupuolen moninaisuus, perhe ja lapset 5.–6.10.2015, Kuntatalo, 2. Linja 14, Helsinki Hinta: 30 €/ päivä tai 50 €/ koko seminaari Ilmoittautumiset 7.9.2015 mennessä: https://my.surveypal.com/transperheessa-seminaariin Seminaarin avaa tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen. Maanantaina 5.10. kouluttajina mm. psykoterapeutti Terhi Väisänen Parisuhdekeskus Katajasta, Transtukipisteen johtava sosiaalityöntekijä Maarit Huuska ja psykologian tohtori Katarina Alanko. Tiistaina 6.10. syvennetään maanantaina aloitettua kokonaisuutta. Koulutuspäivän avaa lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila. Kouluttajina mm. professori Kirsi Vainio-Korhonen, lastenkirurgi Mika Venhola ja seksuaalipedagogi Juha Kilpiä. Lisätietoja: [email protected] Koulutuksen järjestävät Sateenkaariperheet ry ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke Sateenkaariperheiden lasten ja vanhemmuuden haavoittuvuudet ammattilaisten tietoisuuteen yhteistyössä Seta ry:n Transtukipisteen ja Trasek ry:n kanssa. tervesos mainos.indd 1 20.4.2015 19.49 24 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Sijoitus turvalliseen lapsuuteen on sijoitus kestävään kasvuun Vanhemmuuden vaatimukset muuttuvat elämäntilanteiden ja lapsen iän mukaan. Toimiva vanhemmuus näkyy lapsen hyvinvoinnissa sekä vanhemman ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa. Vanhempien suurin toive on saada perheen jokapäiväinen elämä mahdollisimman sujuvaksi. Kun arki on järjestyksessä, vanhemmilla on voimavaroja lasten kehityksen tukemiseen, omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen ja parisuhteeseen. Vaikka lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi on viime vuosikymmeninä monella tavalla parantunut, yhteiskunnassa on tässä suhteessa suuria ajankohtaisia haasteita. Huoltajien turvattomuutta voivat lisätä esimerkiksi lasten kasvatukseen, koulutukseen ja tulevaisuuteen liittyvät huolet. Vanhemmat tarvitsevat jonkun arkeen palauttajan, kasvatuksen perustehtävästä muistuttelijan sekä lapsen näkökulmaa erilaisissa valintatilanteissa esiin tuovan ammattilaisen. Kaikkien vanhempien kasvaminen vanhemmuuteen ei aina tapahdu itsestään. Lapsi ei voi muuttaa olosuhteita, joissa hän elää - muutos on aikuisen käsissä! Merkittävä osa suomalaisista lapsista altistuu kasvuympäristössään turvallista kehitystä vaarantaville riskitekijöille. Suomalaisten lasten kasvatuksessaan kokemaa väkivaltaa ja laiminlyöntiä ei osata riit- tävästi tunnistaa eikä siihen osata riittävästi puuttua. Lasten kokemalla väkivallalla ja laiminlyönnillä on merkittävät vaikutukset paitsi yksilötasolla, myös kansantaloudellisesti ja yhteiskunnan kehitykseen vaikuttaen. Hyvinvoivat tämän päivän lapset rakentavat tulevaisuuden hyvinvoivaa yhteiskuntaa ja kestävää kasvua. -Lasten kaltoinkohtelu ja kuritusväkivalta ovat edelleen liian yleistä ja koskettaa monenlaisia perheitä. Moni lapsi joutuu arjessaan kokemaan laiminlyöntiä ja henkistä sekä fyysistä väkivaltaa. Kaltoinkohtelu voi ilmetä joko fyysisen ja/tai henkisen väkivallan muotoina, kuten esimerkiksi lapsen tönimisenä, tukistamisena, luunappeina, lyömisenä tai lapsen nöyryyttämisenä ja pelotteluna. Vanhemman aggressiivinen käyttäytyminen aiheuttaa lapselle turvattomuutta. Lapsen kannalta on erityisen vahingollista, että vanhempi, joka on lapsen ensisijainen turvanlähde, on samanaikaisesti Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä. pelottava ja satuttaa. Etenkään henkisen väkivallan ja laiminlyönnin haitallisuutta lapsen kehitykselle ei tiedosteta ja ymmärretä riittävästi. Kaltoinkohtelun ja kuritusväkivallan riskiä lisäävät vanhemman uupumus, kiire, keinottomuus ja arjessa koettu yksinäisyys, Kannusta minut vahvaksi! – hankkeen projektipäällikkö Satu Keisala kertoo. hv ak si! Ka nn us ta mi nu t va Kohti turvallista lapsuutta Asenteisiin kohdistuva vaikuttamistyö valtakunnallista -Ensi-ja turvakotien liiton Kannusta minut vahvaksi! – hankkeen (2013–2016) ideana on lapsia- ja perheitä kohtaavien ammattilaisten kanssa kehittää omaa työtä, osaamista ja palveluita, niin että yhä paremmin pystyttäisin havaitsemaan, tunnistamaan, puuttumaan ja työskentelemään kaltoinkohteluun liityvissä tapauksissa. Toisaalta kehitämme myös ennalta ehkäisemisen keinoja; vanhemmuuden tuen muotoja, vahvistetaan lapsen oikeuksien toteutumista ka lapsen osallisuutta, Keisala määrittelee. -Projekti on osa Rahaautomaattiyhdistyksen ja Lastensuojelun keskusliiton koordinoimaa Emma ja Elias – avustusohjelmaa. Teemme kehittämistyötä pilottipaikkakunnillamme: Lahti, Oulu, Turku, joissa Ensi- ja turvakotien jäsenyhdistysten ympärille kootaan kunnan peruspalveluja, esim. päivähoito, koulu, neuvolat ja eri järjestöt. -Verkostoissa kehitetään kaltoinkohtelun ja kuritusväkivallan tunnistamisen, puuttumisen ja ennaltaehkäisyn välineitä. Vaikuttamistyö on valtakunnallista ja kohdistuu erityisesti pikkulapsiperheisiin. Myös erityistä tukea tarvitsevat lapset sekä maahanmuuttajaperheet ovat hankkeen kohderyhmänä. Tuotamme tietoa kaltoinkohtelun muodoista ja vaikutuksista, kannustavasta vuorovaikutuksesta sekä lapsen oikeuksista turvalliseen kasvuympäristöön, Keisala kuvailee. Lasten osallisuutta tuetaan Lapsi tarvitsee vanhemman läsnäoloa, kannustusta, hyväksyntää, kunnioitusta ja jaettua iloa - kokemuksen siitä, että hän on tärkeä ja rakastettu. Lapsen hyvä elämä rakentuu aikuisten yhteispelistä, lapsi on voimaton muuttamaan kasvuympäristöään tai olosuhteitaan. -Kaikkien lapsiperheiden palvelujen tulee pitää lapsen turvallisen kasvuympäristön rakentumista keskiössä, tukea vanhemmuutta ja kasvatustehtävää, vahvistaa myönteistä ja tunnerikasta lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta sekä edistää positiivista kasvatuskulttuuria. -Hankkeen aikana aktivoidaan asenteisiin vaikuttavaa julkista keskustelua väkivallan vaikutuksista lapsen kehitykseen sekä lapsen oikeudesta väkivallattomaan lapsuuteen. Vahvistamalla lasten ja nuorten turvallisia kasvuolosuhteita ennaltaehkäistään tehokkaasti syrjäytymistä ja väkivallan laajoja vaikutuksia. Lapsivaikutusten arvioinnilla mahdollistetaan lapsen oikeuksien toteutuminen -Meidän kaikessa päätöksenteossa lapsivaikutusten arviointi tulee olla keskiössä, Satu Keisala painottaa. Lapsivaikutusten arviointi päätöksissä on työväline lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Valtion ja kuntien toimenpiteet ja taloudelliset päätökset eri toimialoihin vaikuttavat kunnissa merkittävästi perheiden sekä lasten ja nuorten peruspalvelujen laajuuteen, saatavuuteen ja laatuun. Toimenpiteillä on erittäin kauaskantoiset heijastukset perheiden, lasten ja nuorten elämään, hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. -Lasten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten vastuulla on kaikessa toiminnassaan edistää lapsen turvallista kasvua sekä perheen myönteistä vuorovaikutusta. Johdon ja päättäjien vastuulla on huolehtia lapsen oikeuksien toteutumisesta ja lapsen edun ensisijaisuudesta palveluja resursoitaessa, tuotettaessa, johdettaessa ja kehitettäessä, Satu Keisala kiteyttää. Lisätietoja kehittämistyöstä projektipäällikkö Satu Keisala Projektipäällikkö, KM, Kannusta minut vahvaksi! –hanke Kohti turvallista lapsuutta -esite on maksuton ja sitä voi tilata sähköpostitse [email protected] Ensi- ja turvakotien liitto Asemamiehenkatu 4 A, 7.krs, 00520 Helsinki, puh 050 596 37 86 [email protected] SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Nuoret tarvitsevat perheiden kanssa tehtävää työtä sijaishuollon aikana Sijaishuollossa elävät nuoret tarvitsevat syntymäperheiden kanssa tehtävää työtä riippumatta siitä, onko kotiin palaaminen mahdollista vai ei. Nuoret toivovat myös tulevansa paremmin kuulluksi koko sijaishuollon prosessin ajan. Perheiden kanssa tehtävälle työlle tarvitaan Lastensuojelun Keskusliiton mielestä valtakunnallisesti yhtenäinen malli. Lapsen huostaanotto ja sijoittaminen kodin ulkopuolelle on aina vahva interventio perheen elämään, ja se on lastensuojelulain mukaan tarkoitettu aina väliaikaiseksi toimenpiteeksi. Perheiden jälleenyhdistäminen sijaishuollon jälkeen toteutuu käytännössä kuitenkin hyvin harvoin. Sijaishuollossa asuneiden nuorten mielestä perheiden kanssa pitäisi työskennellä entistä tiiviimmin huolimatta siitä onko perheen jälleenyhdistäminen mahdollista. Nuoret toivoivat selkeämpiä ja pitkäaikaisempia päätöksiä oman tulevaisuutensa suhteen. Nuorten mielestä lastensuojelun ammattilaisten pitäisi myös ottaa heidän mielipiteensä paremmin huomioon. Perheiden kanssa tehtävälle työlle tarvitaankin Lastensuojelun Keskusliiton mielestä valtakunnallisesti yhtenäinen malli. Tiedot käyvät ilmi Lastensuojelun Keskusliiton tekemästä selvityksestä, jossa kartoitettiin sijaishuollossa asuneiden nuorten näkökulmia sijoituksen aikaisesta työskentelystä heidän syntymäperheidensä ja läheisverkostojensa kanssa. Tiedot selvitykseen kerättiin haastattelemalla yhteensä 13 lastensuojelun jälkihuollon 18‒20-vuotiasta asiakasnuorta. Selvitys on jatkoa vuonna 2013 julkaistulle selvitykselle Samalla puolella - Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa, jossa näkökulmia aiheeseen kartoitettiin sijaishuoltopaikoilta, vanhemmilta ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiltä. Suhteet syntymäperheeseen tärkeitä Nuorten ja heidän perheiden kanssa oli ennen huostaanottoa ja pitkäaikaista sijoitusta työskennelty pääasiassa avohuollon keinoin. Kukaan haastatelluista nuorista ei palannut syntymäkotiinsa eikä perheiden jälleenyhdistäminen heidän kohdallaan toteutunut. Osalla nuorista ei ollut olemassa huoltajaa, jonka luokse palata tai he olivat menehtyneet sijoituksen aikana. Osalla nuorista olosuhteet kotona eivät olleet muuttuneet eikä kotiin palaaminen ollut mahdollista. Myös lapsen ikä tai oma toive olivat kotiin palaamattomuuden syitä. Vaikka kukaan nuorista ei palannut syntymäperheensä luokse, näkivät nuoret perheiden kanssa tehtävän työn erittäin tärkeänä. – Syntymäperhe on lapsen perhe koko loppuelämän huolimatta siitä, että perhe ei voi asua yhdessä. Nuoret kokivat erittäin tärkeänä suhteiden ylläpitämisen syntymäperheeseensä. Se on auttanut välttämään väärinkäsityksiä sekä vihan ja katkeruuden tunteita ja estänyt välien rikkoontumisia, kertoo selvityksen tekijä, erityissosiaalityöntekijä Jaana Kivistö. Nuoret saavat Kivistön mukaan ikään kuin luvan asettua sijaishuoltoon, jos he tietävät että heidän vanhempiensa kanssa työskennellään ja heitä autetaan. – Työskentely perheiden kanssa lisäisi nuorten mielestä myös heidän ymmärrystään koko prosessia ja tehtyjä päätöksiä kohtaan ja voi sitä kautta vähentää erimielisyyksiä ja väärinkäsityksiä. Nuoret toivoivat myös selkeitä ja pitkäaikaisia päätöksiä oman tulevaisuutensa suhteen. He toivoivat riittävän pitkiä sijoitusaikoja, jotta muutoksia joko heidän omassa tai perheen elämässä ehtii varmasti tapahtua. Nuoret kokivat, että heitä pitäisi kuulla entistä paremmin koko sijaishuollon prosessin aikana. – Nuoret haluavat itse vaikuttaa omiin asioihinsa. Lastensuojelulain mukainen lasten kuuleminen ei kuitenkaan toteudu, jos emme aidosti saa selville lasten mielipidettä. Siihen tarvitaan aikaa ja sitoutumista. Nuoret toivoivatkin entistä enemmän kahdenkeskisiä ja vapaamuotoisempia tapaamisia sosiaalityöntekijöidensä kanssa. Nuoret kertoivat myös tarvitsevansa enemmän tietoa päätösten perusteista ja omista oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan, Kivistö kertoo. Sijaishuollon aikaiset palvelut eivät yllä kotiin saakka Nuorten kokemukset tukevat Lastensuojelun Keskusliiton vuonna 2013 tekemää selvitystä, josta kävi ilmi, että perheiden kanssa tehtävästä työstä ei ole vastuussa kukaan, eivätkä työn tekemisen tavoitteet ole selkeitä. – Meillä on enemmän keinoja tukea vanhemmuutta ennen kuin lapsi sijoitetaan, ja vuoden alussa voimaan tullut sosiaalihuoltolaki on entisestään vahvistanut näitä keinoja. Pulmat syntyvät siinä vaiheessa kun lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Meillä ei ole olemassa yhtenäistä mallia perheiden kanssa tehtävälle työlle PERHEKOTI PÄÄSKYLÄ Turvallinen koti perheessä sijaishuollon aikana. Nykyiset palvelut eivät aina ulotu kotiin saakka, kertoo Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Hanna Heinonen. Perheiden kanssa tehtävälle työlle tarvitaankin Lastensuojelun Keskusliiton mielestä valtakunnallisesti yhtenäinen malli. – Mallissa pitäisi selkeyttää ne tavoitteet, jotka pitää saavuttaa, jotta lapsi voisi palata takaisin kotiin, määritellä minkälaisilla keinoilla ja palveluilla tavoitteet toteutetaan, kuka työskentelystä kantaa päävastuun ja miten sitä arvioidaan, Heinonen painottaa. Syntymäperheiden ja läheisverkoston kanssa työskentely sijoituksen aikana ‒ Nuorten näkökulma. Jaana Kivistö ja Susanna Hoikkala. Lastensuojelun Keskusliitto. Ladattavissa ilmaiseksi Lastensuojelun Keskusliiton verkkokaupasta www. lskl.fi/verkkokauppa Lisätietoja: Tiedottaja Hanna-Mari Savolainen puh. 044 329 0029 hanna-mari.savolainen@ lskl.fi www.perhekotipaaskyla.fi Rauni Kainulainen 040 537 6920 Siilinjärvi Edullisia vuokra-asuntoja alle 30-vuotiaille nuorille Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla! www.alkuasunnot.fi Urhea Ruusu Meijerikatu 4 74700 KIURUVESI Päivi Tikkanen p. 040- 722 1695 [email protected] Sijaishuoltokoti Urhea Ruusu on: Pieni mutta ketterä (7 paikkaa), ammattitaitoinen ja avara, yksilöllinen ja yhdistävä. Urhea Ruusu tarjoaa: Erinomaisen ympäristön, toimivat tukipalvelut, kattavan palvelupaletin. Perhe mukana toiminnan ytimessä! Rinnallakulkija-palvelu adoptio- tai sijaisvanhemmalle. Työnohjausta sosiaalija kasvatusalalla toimiville. www.adoptioplus.fi 25 Lisää meistä www.urhearuusu.fi 26 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Yllätetään yhteiskunta -hanke Hyvevointia kouluihin, päiväkoteihin ja työelämään Hyvevointia elämään -hanke on yksi lukuisista hankkeista, joita Yllätetään yhteiskunta on tavalla tai toisella mukana pyörittämässä. Hyvevointia elämään on viime syksynä käynnistetty pilottihanke, jonka tarkoituksena on viedä klassista hyve-etiikkaa kouluihin ja päiväkoteihin, lasten ja nuorten hyvinvoinnin kohentamiseksi. -Taustalla on modernisoitu versio aristoteelisesta hyve-etiikasta, jota olen vienyt viimeiset pari vuotta työelämään ja auttanut työyhteisöjä luomaan parempaa yhteisöllisyyttä sekä työtoveruutta tämän avulla. Työn maailmassa hyveet toimivat, eikä ole mitään syytä tai estettä sille, miksi ne eivät toimisi myös nuorten ja lasten maailmassa, eetikko Antti Kylliäinen SyFron Oy:stä pohtii. Pilottihankkeesta rohkaisevia tuloksia -Pilottihanke on toteutettu tänä vuonna kahdessa koulussa ja yhdessä päiväkodissa. Kouluissa opettajat ja oppilaat, päiväkodissa vanhemmat yhdessä päiväkodin henkilöstön kanssa ovat valinneet hyveet, joiden mukaan lähdetään lasten kanssa toimimaan. Tämän lisäksi on mietitty hyveitä käytännössä, eli pohdittu, millaisia asioita tapahtuu silloin, kun hyviksi havaitut hyveet toimivat päiväkodin tai koulun arjessa, Kylliäinen esittelee. Kun hyveet on saatu valittua, henkilöstö on kehitellyt erilaisia tapoja, joilla näitä hyveitä voidaan viedä lasten maailmaan. -Päiväkodeissa on tehty mm. pienoisnäytelmiä, piirretty sarjakuvia ja luettu satuja, joissa hyveet ovat pääosassa. Oikeastaan vain henkilökunnan mielikuvitus on rajana siinä, mitä konsteja keksitään. Kuinka hyvetoimintaan pääsee mukaan? -Tämän hetkinen tilanne on se, että pilottien ensimmäinen kierros on vedetty ja hyveiden on todettu toimivan vielä paljon odotettuakin paremmin. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä saavutettuihin tuloksiin. Hyvevointia elämään – hankkeen monistaminen alkaa 4.6.2015 Yllätetään Yhteiskunta Grand JAM ideamonistamossa. Lisäksi on tarkoitus laajentaa pilottihankkeita ensi lukuvuoden kuluessa niin, että mukaan otetaan lisää kiinnostuneita kouluja ja päiväkoteja. Samalla tähän mennessä saatuja tuloksia hyödyntäen rakennetaan konsepti, joka on helposti monistettavissa käyttöön eri puolille Suomea. Tavoitteena on, että lukuvuoden 2016-17 alkaessa käytettävissä olisi nettisovellus, jonka avulla hyveet olisi helppo ottaa käyttöön kautta koko valtakunnan. Kylliäinen kertoo, että nettisovellus on tarkoitus tehdä avoimen lähdekoodin periaatteella, jolloin käyttäjät paitsi käyttävät samalla myös itse rakentavat sovellusta. Näin kaikki kehiteltävät ideat ovat kaikkien käyttäjien käytettävissä ja hanke on kaikkien mukana olevien toimijoiden omaisuutta. Pyrkimyksenä on, että mukaan lähteville kouluille ja päiväkodeille ei koidu kustannuksia ja sovellus on kaikkien käyttäjiksi rekisteröityneiden vapaasti hyödynnettävissä. -Hyveajattelu on ollut eri kulttuurien taustalla jo vuosituhansia, hyveet ovat aina olleet kaikkialla, kansa- tai uskontokunnasta riippumatta. Länsimaisessa postmodernissa ajassa hyveet ovat olleet kateissa, nyt ne on aika ottaa taas uudelleen aktiivisesti käyttöön ja pistää levitykseen. Tätä kautta maailmasta saadaan rakennettua vähän parempi paikka, Kylliäinen uskoo. Ajatus lähti yritysmaailman tarpeista -Olen pari vuotta sitten kirjoittanut kirjan hyveistä työelämässä ja vetänyt aiheeseen liittyviä prosesseja, työpajoja ja luentoja. Työpaikoilla ollaan hyviä kysymään ”mitä pitäisi tehdä”, mutta aina välillä olisi hyvä kysyä myös ”millaisia meidän tulisi työntekijöinä, työkavereina tai esimiehinä olla”. Tarvitaan sellaiset työkalut, joiden avulla voimme olla hyviä näissä rooleissa. Hyveet ovat ne ominaisuudet, jotka tekevät ihmisestä omassa tehtävässään ja roolissaan hyvän. Hyveiden varaan on aika luontevaa lähteä rakentamaan työkulttuuria, jossa ihmisten on hyvä olla ja jossa asioita saadaan aikaan, Kylliäinen esittelee. Viime vuonna Kylliäinen veti kuusi organisaatiotason prosessia, eikä kohdannut minkäänlaista vastarintaa missään vaiheessa. -Jos kysytään, olisiko kiva olla työpaikassa, jossa luotettavuus, suvaitsevaisuus, avoimuus sekä oikeudenmukaisuus saadaan toimimaan, kaikki varmasti vastaavat myöntävästi. Jos kaikki se hyvä olisi oikeasti totta, elämä olisi hauskempaa ja Nitistetään surina ja narina Nitistetään surina ja narina Annetaan lasten Nitistetään surinakukoistaa! ja narina Annetaan lasten kukoistaa! Nitistetään surinakukoistaa! ja narina Annetaan lasten Annetaan lasten kukoistaa! 4.6.2015 4.6.2015 4.6.2015 www.yllatetaanyhteiskunta.fi/jam 4.6.2015 www.yllatetaanyhteiskunta.fi/jam www.yllatetaanyhteiskunta.fi/jam www.yllatetaanyhteiskunta.fi/jam Tule mukaan! ! n a a k u m e l u T Tule mukaan! Tule mukaan! Eetikko Antti Kylliäinen puhuu hyveiden puolesta työnteko paljon mukavampaa. Kun löydetään keinot, millä näistä tehdään totta, kukaan ei tosissaan pane vastaan. Työelämässä prosessit vaativat Kylliäisen mukaan enemmän ohjausta kuin koulu- ja päiväkotimaailmassa. -Koulut ja päiväkodit ovat olleet sitä mieltä, etteivät he luovu näistä hyveistä koskaan, jolloin siitä tulee ns. iäisyysprojekti ja pysyvä osa kasvatusta. Työpaikoilla tehdään 3-4 kuukauden mittaisia prosesseja, joissa hyveiden kanssa pyritään saamaan tuloksia. Prosessit räätälöidään erikseen jokaiseen taloon. Jokainen työyhteisö valitsee omat hyveensä ja myös määrittelee ne omalla tavallaan. Käyn vetämässä näitä prosesseja työpaikoilla ja koulutan sekä valmennan ihmiset hyveisiin. Työpaikoilla hyveprosessin päätteeksi ideoidaan kaikki ! Yllätetään yhteiskunta Grand JAM – ideoiden monistaminen ja levittäminen tapahtuu 04.06.2015 Espoon Kulttuurikeskuksessa. Yllätetään yhteiskunta -ryhmä on satojen muiden ihmisten kanssa synnyttänyt 100 ideaa auttamaan suomalaisia ihmisiä. Ideoiden aiheina ovat nuorten hyvinvointi, nuorten työllisyyden parantaminen, työfiiliksen parantaminen, kestävä kehitys, ilmastonmuutos sekä Suomen vientikaupan kehittäminen. Nyt kaikki ideat ovat esillä ja valmiina vietäviksi koko Suomeen. Päivä alkaa leikkimielisellä huutokaupalla, jossa ideat saavat siivet. Päivän tavoitteena on saada mahdollisimman monelle osallistujalle uusia ideoita mukaan hyödynnettäväksi omalla paikkakunnalla tai omassa työssä –suomalaisen ihmisen hyödyksi ja Suomen fiiliksen kasvattamiseksi. Hinta: 395 eur/hlö + alv 24 %. Sisältää osallistumisen ideamonistamoon, edistettävien ideoiden materiaalit, aamukahvin ja lounaan. Sosiaali- ja kuntatalouslehden lukijolle osallistuminen tarjoushintana 15.5.2015 saakka 195 euroa + alv. Mainitse ilmoittaumisessa. Ilmoittaudu [email protected] Tilaisuuden peruutusehdot: Esteen sattuessa Grand JAM -paikan voi luovuttaa toiselle samassa organisaatiossa työskentelevälle henkilölle. mahdolliset konstit, joilla saavutetut hyveet saadaan säilymään ja edelleen kehittymään. -Tämä on olennainen osa hanketta. Kun puhutaan ihmisten ominaisuuksista ja luonteenpiirteistä, ei niiden kehittäminen ole päivien tai kuukausien juttu, vaan pikemminkin vuosien ja vuosikymmentenkin asia, siksi on ensiarvoisen tärkeää, että hyveet elävät työyhteisöissä prosessien jälkeenkin. Tärkeintä hyveiden säilymiselle on, että porukka pääsee itse miettimään menetelmiä hyveiden kehittämiseksi. Tällöin kyse ei ole ”kannetusta vedestä”, joka ei tahdo koskaan pysyä kaivossa. Hyveissä kaikki ovat voittajia -Hyveissä kaikki ovat voittajia, niin aikuisten kuin lastenkin maailmassa. Hyveet ovat hyviä asioita, sekä ihmisen itsensä, että kaikkien ympärillä olevien yhteisön jäsenten näkökulmasta. Hyveet eivät ole keneltäkään pois, sen sijaan ne tuovat kaikille jotain ylimääräistä hyvää. Juuri tämän vuoksi tämä homma toimii niin hyvin kuin se toimii, Antti Kylliäinen naurahtaa loppuun. www.yllatetaanyhteiskunta.fi SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 27 Aallokkokoti Eheytymistä ja elämänhallintaa yksilöllisesti ! Aallokkokodin toiminnasta vastaa Vanhamäki Säätiö, jonka on perustanut MLL:n Pohjois-Savon piiri ry vuonna 2004, ja jonka tiloissa lastenkoti toimii. Lastenkodin toimintaa ohjataan ja toteutetaan MLL:n arvojen ja periaatteiden mukaisesti. - Vanhamäki Säätiön toiminta-ajatuksena on edistää vaikeuksissa ja psykososiaalisen tuen tarpeessa olevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä mahdollisuuksia hyvään ja tasavertaiseen elämään sekä turvalliseen kasvuympäristöön,Riina Colliander luonnehtii Aallokkokodin toimintaa. Suonenjoella sijaitseva Aallokkokoti on avoin, vaikuttava ja tuloksia aikaan saava lastenkoti, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden oikeuksien ja etujen hyväksi. Lastenkodin tarkoituksena on turvata lapsen ja nuoren tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi hänen yksilöllisten tarpeidensa ja toivomustensa mukaisesti. Aallokkokodin toiminnallinen arki sääntöineen ja rajoineen aikuisjohtoisesti on keskeinen osa lasten ja nuorten hoitoa - ja kasvatusta. -Aallokkokoti on 14 -paikkainen ja tarkoitettu kouluikäisille sijaishuollon tarpeessa oleville nuorille. Tarjoamme sekä pitkäaikaista lastensuojelun sijaishuoltoa että lyhytaikaista lastensuojelutarpeen arviointia esimerkiksi avohuollon tukitoimena. Lisäksi otamme vastaan kiireellisiä sijoituksia, myös virka-ajan ulkopuolella, Aallokkokodin johtaja Riina Colliander kertoo. Aallokon lastensuojeluyksikkö sijaitsee Suonenjoella luonnonkauniin Vanhamäen Hyvinvointikeskuksen yhteydessä idyllisen Jauhojärven tuntumassa luonnonkauniin Lintharjun kupeessa. Matkaa mansikkakaupungin keskustaan ja kouluihin on n. 2 km. Lastensuojeluyksikön toimitilat sijaitsevat erillisessä kiinteistössä Vanhamäen Hyvinvointikeskuksen pihapiirissä. Pihapiirissä sijaitsevassa omakotitalossa on lisäksi kolme nuorten itsenäistymisasuntoa. Hyvinvointikeskuksen monipuoliset liikuntatilat ja eri harrastusten kirjo lisäävät mahdollisuuksia virikkeelliseen toimintaan ja monien lajien harrastamiseen. Hyvinvointikeskuksen alueella toimii myös luomutila, joka tarjoaa tuoreiden ja terveellisten kasvisten lisäksi myös luonnonläheisiä kesätyöpaikkoja nuorille. Ratkaisukeskeinen hoitoideologia - Aallokkokodin kasvupolussa toimitaan ratkaisu- ja voimavarakeskeisesti yhteistyössä lapsen vanhempien ja lapselle tärkeiden lähi- ja tukiverkostojen kanssa. Kasvatus- ja ohjaustyömme lähtökohtina ovat nuoren yksilöllisyyden ja ainutlaatuisuuden korostaminen, hänen voimavarojensa lisääminen sekä yhteisöllisyyteen kasvattaminen, Riina Colliander kertoo. -Toimintamme perustana on jatkuvuus, ennakoitavuus ja turvallisuuden luominen. Keskeisiä asioita ovat selkeä päivärytmi, omaohjaajan työskentely, tarvittavat tukitoimet, kuntoutumisen säännöllinen arviointi yhdessä nuoren, hänen perheensä sekä sosiaalityöntekijänsä kanssa. Lastensuojelutoimintaa kehitetään jatkuvasti ennaltaehkäisevämpään suuntaan ja perhehoito on aina ensisijainen sijaishuollon muoto, mutta myös ammatilliselle, korjaavalle työskentelylle tulee aina olemaan tarvetta. -Meillä on jokaiselle nuorelle kaksi omaohjaajaa, jotka vastaa hoito- ja kasvatusprosessin kokonaisvaltaisesta etenemisestä. Omaohjaajasuhde on luottamussuhde, jonka perustana on aito, avoin ja rehellinen, lapsen ja nuoren kasvua palveleva dialogi, Colliander määrittelee. Itsenäisen elämän peruspilareiden vahvistaminen -Tärkein tehtävämme Aallokkokodissa on tukea nuoria kasvamaan tasapainoiseen aikuisuuteen. Siinä apunamme ovat asiantunteva henkilökuntamme, kiinteät suhteet lasten ja nuorten perheisiin sekä laaja yhteistyöverkostomme ja vuodesta 2004 alkaen kertynyt kokemuksemme. Lapset arvostavat aikuisten ystävällisyyttä, huolenpitoa ja välittämistä. Lapsista tuntuu hyvältä, kun aikuinen on aidosti läsnä, kuuntelee ja antaa yksilöllistä huomiota, Riina Colliander vakuuttaa. -Jokaisen nuoren elämä on ainutkertainen ja jokaisella on omat vahvuutensa. Ne tulisi löytää avuksi elämän perustan rakentamiseen nuoruusiässä, jolloin on mahdollista korjata lapsuuden aikaiset puutteet. Järjestämme kodin arjen siten, että nuori voisi kasvaa itseensä luottavaksi, uusille asioille avoimeksi, toista ihmistä kunnioittavaksi ja yhteistyökykyiseksi nuoreksi aikuiseksi. -Aallokon lastensuojeluyk- sikkö tekee yhteistyötä Suonenjoen eri palvelujentuottajien kanssa. Mietimme yksilöllisesti jokaisen nuoren kohdalla, millaisia palveluja ja tukiverkostoja hän tarvitsee. Tarvittaessa haemme palveluita myös lähikunnista, kuten Kuopiosta. Lisäksi teemme monipuolista yhteistyötä Suonenjoen alueella toimivien koulujen kanssa, Colliander mainitsee. Aktivoiva toiminta tärkeää -Toiminnallisuus on Aallokkokodin kasvatustyössä selkeä voimavara, koska ympäristö harrastusmahdollisuuksineen Vanhamäen Hyvinvointikeskuksessa tarjoaa siihen hyvät mahdollisuudet. Harrastustoimintaan kannustaminen ja sopivan harrastuksen löytäminen ovat olleet keskeisellä sijalla lastenkodin toiminnassa. Jokaiselle lapselle halutaan löytää sellainen aktiviteetti, joka häntä kiinnostaa ja lisää motivoituneisuutta. Vanhamäen lastenkodilla on monia hyviä mahdollisuuksia harrastuksille ja vapaa-ajan viettoon ja useimpia niistä voi harrastaa paikan päällä. Lastenkodin pihapiirissä toimii Vanhamäki säätiön omistama ja Suomen Ratsastajainliiton hyväksymä ratsastuskoulu, joten hevosharrastus on mahdollinen kaikille lastenkodissa asuville nuorille. Lastenkodin käytössä on myös oma kuntosali, ja kaksi kiipeilyseinää, jotka on rakennettu sisätiloihin, toinen navetan vintille ja toinen Syketalolle. Lastenkodin rakennuksen päädyssä on puolestaan seinäkiipeilypaikka ulkona. Pallomeri ja liikuntasali löytyvät navetan vintiltä. Jalkapallon pelaamiseen on käytössä oma alue, ja talvella lastenkodin takapihalta pääsee harjoittelemaan mäkihyppyä omassa Hiihtomaassa, jossa on kapulahissi ja valaistus, Riina Colliander kuvailee. Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Syke-talon kuntosalivuorot ovat myös lasten ja nuorten käytettävissä. Salista löytyy kuntolaittaid lisäksi jättitrampoliini, kiipeilyseinä ja biljardi. Navetan vintin liikuntasalissa on pelitilat sählylle pöytätennikselle ja muulle pelailulle. Liikuntasali on myös pallomeri. Turvattua asumista Vanhamäellä toimii Suomen Ratsastajainliiton hyväksymä ratsastuskoulu, jossa käy viikoittain j 150 ratsastajaa. Syksyllä 2012 valmistunut uus talli sekä kenttä, maneesi ja maastoestepuisto lu hyvät puitteet ratsastukselle. Vanhamäellä järjes tään myös ratsastuskilpailuja, -kursseja ja ratsas leirejä koulujen loma-aikoina. Lapsille ja nuorille Kaikilla Aallokkokodin lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus myös ratsastuksen aktiiviseen harr Aallokkokoti on tarkoitettu tamiseen. Vanhamäen pihapiiristä löytyvät mm. kouluikäisille 7–18 vuotiaille frisbeegolfrata, jalkapallomaalit ja nurmikenttä, sijaishuollon tarpeessa oleville leikkipuisto ja hissillinen hiihtomaa. Aallokkokot nuorille. sekä sijaitseeTarjoamme aivan Jauhojärven rannalla, jossa on pitkäaikaista lastensuojelun mahdollisuus uintiin ja saunomiseen omassa ran sijaishuoltoa että lyhytaikaista saunassa. Jauhojärvi tarjoaa myös mahdollisuud lastensuojelutarpeen arviointia kalastukseen ja melontaan. esimerkiksi avohuollon tukitoimena. Aallokon lastensuojeluyksikkö Vanhamäentie 122 77600 Suonenjoki Riina Colliander, yksikön johtaja sosiaalityöntekijä YTM p. 050 531 7744 [email protected] www.aallokkokoti.fi 28 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Perheväkivaltaa kokeneiden tuki turvattava Perheväkivaltatilanteissa kriisiapua tarjoavien turvakotien rahoitusvastuu siirtyi vuoden alusta valtiolle. Uudistus on hyvin myönteinen. Kuntien vastuu ei väkivaltatyössä kuitenkaan katoa. Uusi sosiaalihuoltolaki määrittelee yhdeksi tuen tarpeeksi perheväkivallan. Jatkossa on huolehdittava, että turvakodin kriisiaikainen tuki rakentuu osaksi perheväkivallan ehkäisyä ja turvakodin jälkeen tapahtuvaa tukea. Turvakotien rahoituksen siirto valtiolle ilahdutti lähisuhde- ja perheväkivaltaa kokeneiden kanssa työskenteleviä. Turvakotipalvelu tuli maksuttomaksi apua tarvitseville. Sinne pääsy ei enää ole kiinni siitä, onko asuinkunnalla rahaa maksaa tai antaako se riittävän pitkäksi ajaksi maksusitoumuksen kriisiajan tuen varmistamiseksi. Kriisiajan pituuden määrittelee turvakodin sosiaalityöntekijä yhdessä apua hakeneen kanssa hänen tarpeidensa pohjalta. Laki määritteli myös sen, että turvakoti on ympärivuorokautinen ammatillista kriisiapua tarjoava paikka, ei turva-asunto, jonne kriisissä olevat ihmiset jätetään yksin. -Turvakotitoiminnan rahoitusta säätelevän lain tuomat uudistukset ovat erittäin merkittäviä edistysaskeleita nykytilanteeseen verrattuna. Valtio ottaa vastuun rahoituksesta ja pitkään jatkunut rahoituksen epävarmuus turvakodeissa päättyy, toteaa Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä. Myös taloudellisissa resursseissa tapahtui myönteinen liikahdus, kun vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa toimintaan tuli hiukan lisää rahaa. Käytössä tälle vuodelle olevalla 11,3 miljoonalla eurolla mahdollistuu suunnilleen nykyisen turvakotiverkoston ylläpitäminen. -Rahamäärä ei vielä kuitenkaan luo edellytyksiä verkoston merkittävälle laajentamiselle. Siihen on on ehdottomasti tarvetta. Jo budjettikehyksissä tarvitaan siellä olevan 8 miljoonan nosto tämän vuoden tasolle, Särkelä painottaa. Kuntia tarvitaan edelleen väkivaltatyössä Turvakodit ovat kriisiajan apu perheväkivaltatilanteissa. Perheväkivallan ehkäisemiseen tulee kiinnittää kunnissa yhteistyössä järjestöjen kanssa huomiota nykyistä enemmän. Ensi- ja turvakotien liiton turvakotitoiminnasta julkaiseman selvityksen mukaan turvakoti on monille käänteentekevä paikka perheväkivallan katkaisun kannalta. Turvakoti tarjoaa turvallisen paikan ja kriisityöhön erikoistuneiden työntekijöiden tuen. Oleellinen asia turvakodeissa on saman tilanteen kokeneiden keskinäinen apu, vertaistuki. Usein tilanteet ovat jatkuneet perheissä jo kauan ja se traumatisoi sekä väkivallan uhria että sitä seuraamaan joutuneita lapsia. Turvakotiin tulon esteeksi paljastui myös se, ettei turvakodeista tiedetä riittävästi. Tämä on tiedottamishaaste jatkossa yhdistysten lisäksi myös kunnille. Tukea tarvitaan myös turvakotijakson jälkeen ja se tulee kunnissa varmistaa. -Eri puolilla Suomea olevilla ensi- ja turvakotiyhdistyksillä on monimuotoisia avopalveluja perheväkivallan kohteeksi joutuneilla ja myös väkivallan tekijöille. Liitossa toivomme, että yhdistysten ja kuntien kumppanuus jatkossa entisestään tiivistyy. Ehkäisevien toimien, turvakodin ja kuntouttavien toimien sen jälkeen tulee muodostaa saumaton palveluketju, Riitta Särkelä sanoo. OIKEAHETKI - apua oikeaan aikaan! Oikeahetki ky on terapiatalo ja päihdeklinikka Kauhajoella. Tarjoamme keskusteluapua, terapiapalveluita ja apua alkoholismiin sekä muihin päihderiippuvuuksiin kattavasti koko perheelle. Olemme matalan kynnyksen talo ja kohtaamme ihmisen omaa elämänkokemusta hyödyntäen ja ammatillisesti. OTA YHTEYTTÄ! ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Päihdepalvelut Työelämän, yritysten ja yhteisöjen palvelut Keskusteluapua ja terapiaa yksilöille, pareille, perheille ja ryhmille ratkaisukeskeisillä sekä voimavarasuuntautuneilla menetelmillä. Me näemme päihderiippuvuuden koko perheen sairautena, josta voi toipua. Tarjoamme apua myös perheenjäsenille ja läheisille. Pidämme koulutuksia hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyen. Teemoina mm. työuupumus, kiusaamistilanteet, irtisanomiset jne Kurssit ja luennot Ehkäisevä päihdetyö Räätälöidyt koulutukset ja luennot työyhteisöissä sekä oppilaitoksissa ovat osa työtä, jota pidämme tärkeänä hyvinvoinnin lisäämiseksi ja päihderiippuvuussairaustietouden ja ymmärryksen lisäämisessä. Luennot lapsille ja nuorille sekä myös vanhemmille. Lisäksi tulemme kertomaan lisää vaikka vanhempainiltoihin ja muihin tilaisuuksiin. --------------------------------------- --------------------------------------- --------------------------------------- --------------------------------------- OIKEAHETKI • Kauppatie 38 • 61850 KAUHAJOKI 040 046 6225 • [email protected] • www.oikeahetki.fi Oikeahetki_Sos.kuntatalouslehti_Heikura.indd 1 Muista m yö Oikeahe s tken FACEBOO K ja TWITTER 15.4.2015 10.30 Lisätietoja: www.turvakoti.net Apua, tietoa ja tukea perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan. Oikea järjesthetken luenno ämillä pä illa saat sairau ihderiippuv tietoa de uu ja mill sta, sen hoidsaisia e o toipum tappeja sta i s m a pitää s t isällääka n Tarjoamme laadukkaita, yksilöllisesti suunniteltuja päihdepalveluja täysi-ikäisille asiakkaille. Palveluihimme kuuluu psykososiaalisen päihdekuntoutuksen lisäksi päihdelääkärin valvonnassa ja ohjeistuksen mukaan tapahtuva katkaisuhoito, huumausaineista vierottautuminen ja lääkevieroitus. Opioidiriippuvaisella asiakkaalla jo käytössä olevaa korvaushoitoa on mahdollista jatkaa Koutakodissa tapahtuvan psykososiaalisen kuntoutuksen aikana. Myös ns. kaksoisdiagnoosiasiakkaat voivat hakeutua Koutakotiin. Toimintamuotoina intensiivinen yksilö- ja ryhmätyöskentely, toiminnallisuus, yhteisöhoito moniammatillisena tiimityönä. --------------------------------------- Ota yhteys Riittaan! Apua väkivallan kaikille osapuolille Suomessa on noin parikymmentä turvakotia. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät 12 turvakotia, joista saa apua vuosittain 1200 naista ja noin tuhat lasta sekä alle 100 miestä. Turvakodeissa ja niiden avopalveluissa tehtävällä työllä autetaan väkivallan kaikkia osapuolia. Väkivaltaa kokeneita tuetaan kriisivaiheessa ja väkivallasta selviytymisessä. Erityistä huomiota kiinnitetään väkivaltaa kokeneiden lasten auttamiseen. Lapsille tarjottu tuki on korjaavaa että ennaltaehkäisevää työtä, jonka tavoitteena on lapsen selviytymisen lisäksi katkaista sukupolvelta toiselle jatkuva väkivaltakierre. Ensi- ja turvakotiyhdistysten Jussi-työ sekä Lyömätön Linja Espoossa tarjoavat väkivallan tekijöille ammatillista apua väkivallan katkaisemiseksi ja sen ehkäisemiseksi. –Unelmilla ei ole parasta ennen päivämäärää– Yhteystiedot: Keskusteluapu, -terapia ja psykoterapiapalvelut Lapsiin väkivallan näkijöinä erityistä huomiota Lasten kannalta seuraukset väkivallan näkijäksi joutumisesta voivat olla hyvin pitkiä. Sitä ei ole riittävästi otettu huomioon. Kelan laajaan suomalaiseen väestökyselyyn ja lääkerekisteritietoihin perustuvassa seurantatutkimuksessa on osoitettu lapsuuden ajan kuormittavien kokemusten lisäävän huomattavasti psyykenlääkkeiden käyttöä aikuisiässä. Lapsuuden perheessä koettu jatkuva pelko kolminkertaisti riskin käyttää runsaasti masennus- ja ahdistuslääkkeitä. Varmistamalla lapsille mahdollisuuden käsitellä traumaattisia kokemuksiaan ikätasoaan vastaavalla tavalla turvakodeissa ja myös turvakotivaiheen jälkeen, kuten yhdistyksissämme tehdään, ehkäistään mielenterveysongelmien hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuvien kustannusten syntyä ja vähennetään inhimillistä kärsimystä. Koutajärventie 300, 72600 Keitele [email protected] • www.koutakoti.fi Paikkatiedustelut, hoidollinen vastuu ja lääkehoito: 050-313 5522 Kirsi Wiik Asiakkaiden sosiaalietuudet sekä työ/opiskelusuunnitelma, palvelun ohjaus: 050-313 6622 Kati Kumpulainen Toimitusjohtaja ja kuljetusasiat: 040-567 3168 Ari Wiik SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 29 KOKEMUKSESTA YHDESSÄ KEHITTÄEN Vertailemalla parempaa Projektin Kehu-kadehdi- kehitä vertailukehittämisen prosessissa kuudesta pilottikunnasta muodostettiin kolme paria. Alueellisen työskentelyn jälkeen tapahtuneet vertailutapaamiset toivat uutta näkökulmaa palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Vertailemalla saatiin kokemuksia hyvistä ja toimivista käytännöistä. Prosesseissa kannustettiin erityisesti kokemusasiantuntijoiden osallistumista työskentelyyn. Kokemusasiantuntijat ovat tuoneet vertailuun merkittävän panoksen suoralla palautteella palvelun järjestäjille ja tuottajille. Useimmat alueista nostivat työskentelyn perusteella omiksi kehittämisen painopistealueikseen mielenterveyskuntoutujien asumisen tukemiseen kotiin vietävien palvelujen avulla, matalan kynnyksen palvelujen kehittämisen sekä kokemusasiantuntijatoiminnan tehokkaamman hyödyntämisen. Paikkakunta 1 TAN paikalliset kokoontumiset OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY on TAMPERE RY omaistyön asiantuntija‐ ja kehittämisorganisaatio, joka edistää mielen‐ OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY on terveysomaisten etuja Pirkanmaalla. Yhdistyksessä toimii 12 kokopäi‐ omaistyön asiantuntija‐ ja kehittämisorganisaatio, joka edistää mielen‐ väistä sosiaali‐ ja terveysalan ammattilaista ja 40 vapaaehtoistoimijaa. Mielenterveysomaisten etuja Pirkanmaalla edistävä omaistyön terveysomaisten etuja Pirkanmaalla. Yhdistyksessä toimii 12 kokopäi‐ asiantuntija- ja kehittämisorganisaatio. väistä sosiaali‐ ja terveysalan ammattilaista ja 40 vapaaehtoistoimijaa. Yksinkertaisia ennaltaehkäiseviä työmenetelmiä ammattilaiselle mielen‐ Yhdistyksessä toimii 10 kokopäiväistä sosiaali- ja terveysalan terveysomaisten hyvinvoinnin tukemiseen: Yksinkertaisia ennaltaehkäiseviä työmenetelmiä ammattilaiselle mielen‐ ammattilaista ja 40 vapaaehtoistoimijaa. terveysomaisten hyvinvoinnin tukemiseen: ‐Huomioi omaiset –malli: Mini‐interventio omaisen tuen tarpeen arviointiin www.innokyla.fi/web/malli650114 Tapaatko työssäsi ikääntyviä (60+) asiakkaita? ‐Huomioi omaiset –malli: Mini‐interventio omaisen tuen tarpeen ‐Omaisneuvonta: Psykoedukatiivista keskusteluapua omaisen selviyty‐ arviointiin www.innokyla.fi/web/malli650114 Toimitko esimerkiksi terveydenhoitajana aikuisneuvolassa misen ja hyvinvoinnin edistämiseen www.innokyla.fi/web/malli655786 ‐Omaisneuvonta: Psykoedukatiivista keskusteluapua omaisen selviyty‐ tai neuvojana ikäpisteessä? Video omaisneuvonnasta www.youtube.com/watch?v=lXMAL97oIEM misen ja hyvinvoinnin edistämiseen www.innokyla.fi/web/malli655786 Tutustu nyt Etsivä omaistyö -malliin, jonka avulla tunnistat Omaisen kohtaamisen prosessi: Omaisen sopeutumisen vaiheet kriisi‐ Video omaisneuvonnasta www.youtube.com/watch?v=lXMAL97oIEM asiakkaasi mahdollisen huolen, joka liittyy hänen läheisensä teorian pohjalta www.innokyla.fi/web/malli655786, liitetiedosto Omaisen kohtaamisen prosessi: Omaisen sopeutumisen vaiheet kriisi‐ mielenterveyteen ja päihteiden käytt öön. Työmalli tarjoaa myös teorian pohjalta www.innokyla.fi/web/malli655786, liitetiedosto keinoja tukea asiakasta omaistilanteessa. Malli löytyy Innokylästä Tiedot vertaistukitoiminnasta, kursseista, koulutuksista, virkistyksestä, hakusanalla Etsivä omaistyö - toiminta-malli, suora osoite: seminaareista ja muista tapahtumista löytyvät osoitteesta: Tiedot vertaistukitoiminnasta, kursseista, koulutuksista, virkistyksestä, www.innokyla.fi /web/malli135147 www.omaiset‐tampere.fi seminaareista ja muista tapahtumista löytyvät osoitteesta: Lisätiedot:www.omaiset‐tampere.fi projektivastaava Mari Helin-Tuominen, Omaisilla mahdollisuus myös omaisneuvontaan toimistollamme puhelimitse 040 7199 355 tai sähköpostitse Hämeenkatu 25 A 3. krs, Tampere: mari.helin-tuominen@omaiset-tampere.fi Omaisilla mahdollisuus myös omaisneuvontaan toimistollamme puh. 040 722 4292 Hämeenkatu 25 A 3. krs, Tampere: omaisneuvonta@omaiset‐tampere.fi Tiedot Omaisneuvontapalvelusta, puh. 040 722 4292 vertaistukitoiminnasta, kursseista, omaisneuvonta@omaiset‐tampere.fi koulutuksista, virkistyksestä ja muista tapahtumista löytyvät osoitteesta omaiset-tampere.fi paikalliset kokoontumiset Toimivat kokonaisuudet Toimivat kokonaisuudet 1.vertailufoorumi Uudet ideat Puuttuvat palaset Paikallinen ideointi ja toteutus Vertailuparit työstivät ensin alueensa toimijoiden ja palvelunkäyttäjien kanssa oman palvelujärjestelmänsä kuvauksen. Ensimmäisessä vertailutapaamisessa jokainen alue sai kehua parasta toimintamalliaan, ja vertailupari sai pohtia, sopisiko tai voisiko mallia soveltaa omalla alueella. Toisessa tapaamisessa jatkettiin esiin nousseiden ideoiden työstämistä. Paikkakunta 2 Paikallinen ideointi ja toteutus 2. vertailufoorumi Uudet toimintatavat Uudet toimintatavat Perheenomainen palvelukoti mielenterveyskuntoutujille dista on jokaisen o o k a ikeu elm n s! U Limingan Palvelukoti Niittypirtintie 1, 91900 LIMINKA Puh. 08-381 524 Sakari 0400-922 571, Helena 0400-922 569 [email protected] www.liminganpalvelukoti.fi itsenäinen työskentely Selkeät käyttäjälähtöiset palvelut Nykyiset palvelujärjestelmät ovat pirstaleisia. Seudulliset palvelukuvaukset ovat auttaneet alueilla tunnistamaan hyvät ja säilytettävät palvelukokonaisuudet sekä järjestelmän aukkokohdat. Projektin pilottikunnissa palvelukuvaukset työstettiin monitoimijaisissa tapaamisissa hyödyntäen Asumisen palvelujen nelikenttäarviointia. Konkreettisesti palvelukuvaukset ovat nykyisin niin kuntoutujien kuin ammattilaistenkin käytettävissä asiakaslähtöisinä mielen hyvinvoinnin palvelujen palveluoppaina Lieksassa ja Raumalla. Äänekoski on saamassa oman oppaansa vielä tämän vuoden kuluessa. Oppaiden kuvitusten toteutuksissa työllistettiin myös paikallisia palvelunkäyttäjiä. Vertailukehittämisen kulku Yhdessä kehittäminen Projektissa saadun kokemuksen mukaan palveluntuottajien keskinäinen tuntemus tai vähintään tietämys toisistaan on avain sujuviin palveluketjuihin, joissa palvelunkäyttäjät tullaan huomioimaan heidän tarpeidensa mukaisesti. Julkisen -, yksityisen- ja kolmannen sektorin välisellä yhteiskehittämisellä ja yhteistyöllä on mahdollista saavuttaa synergiaetuja ja taloudellisesti kestävämpiä ratkaisuja. Alueiden keskinäiset vertailut antavat ajatuksia uudenlaisille toimintatavoille mutta myös tukea hyviksi koettujen tapojen säilyttämiselle. Tietoisuus kokemusasiantuntijuudesta kasvoi projektin aikana niin ammattilaisten kuin mielenterveyskuntoutujienkin keskuudessa. Kuntoutujien tietoisuuden kasvu näkyi selkeästi aikaisempaa suurempana mielenkiintona sekä kokemusasiantuntijatehtäviä että kehittämiseen liittyviä tehtäviä kohtaan. Tandem-projekti järjestää Aspa-säätiön Tandem-hankkeessa on meneillään viimeinen toimintavuosi. Lähtökohtana on ollut kansallisen Mieli 2009-ohjelman edellyttämä käyttäjälähtöisyys mielenterveys- ja päihdepalveluissa, jolloin kuntoutujien omia kokemuksia palveluista hyödynnetään. Näin kuntoutujilla on ollut mahdollisuus saavuttaa aktiivinen rooli palvelujen kehittäjinä. Hankkeen taustalla on ollut tavoite helppokäyttöisistä, helposti saavutettavista ja taloudellisesti kestävistä mielenterveys- ja päihdepalveluista. 30 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Autismisäätiö Yksin ja kaksin -hanke tarjoaa seksuaalikasvatusta autismin kirjon nuorille ja aikuisille Yksin ja kaksin -hanke tuottaa seksuaalikasvatusmateriaalia autismin kirjon nuorille ja aikuisille. Hanke ottaa huomioon autismin kirjon diagnooseista johtuvat erityisyydet. Hankkeen pääkohderyhmänä ovat olleet Asperger-diagnoosin omaavat nuoret ja aikuiset. On kyse mm. aistierityisyyksistä, joka voi olla aistien yli tai aliherkkyyttä, ja vaikeudesta lukea sosiaalisia tilanteita sekä tulkita oikein ihmisten eleitä ja ilmeitä. Joillakin autismin kirjon henkilöillä voi olla myös kasvosokeutta. Autismin kirjon ihmisillä ei ole samanlaista luontaista kykyä tulkita sosiaalisia tilanteita kuten ihmisillä tavallisesti, koska he eivät ole pystyneet oppimaan ns. kirjoittamattomia normeja. Mutta he voivat oppia hyviä toimintamalleja erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin. -Puhutaan myös kontekstisokeudesta, eli autismin kirjon ihmisten on vaikea rakentaa kokonaiskuvia yksityiskohtien taustalle. Tämä tulee esille vaikkapa netissä, jos autismin kirjon nuorille tarjotaan tapaamista rahaa tai palkkiota vastaan. Huomio keskittyy pelkästään positiiviseen asiaan, jota tuntematon henkilö netissä tarjoaa, eikä hälytyskellot soi kuten usein tavallisesti ihmisellä. Tällaisten turvataitojen opettaminen kohderyhmälle on yksi hankkeen tavoitteista, Jonna Oksanen esittelee. Yksin ja kaksin -hanke julkaisee Seksuaaliterveyden ja suhdetaitojen oppaan autismin kirjon nuorille ja aikuisille sekä seksuaaliohjauksen käsikirjan ohjaajille, opettajille ja vanhemmille. Hanke alkoi vuonna 2013 ja päättyy 2016. Hankkeen pääpaino on materiaalien tuottamisessa. Oppaan on tarkoitus tulla ulos kesäkuussa ja ammattilaisväestölle (sote- ja opetusalojen ammattilaisille sekä vanhemmille) suunnattu käsikirja saadaan valmiiksi vuoden lopussa tai viimeistään ensi vuoden alussa. Tiedotusta ja oppaita -Julkaistavien oppaiden li- säksi yksi hankkeen tavoitteista on tietoisuuden lisääminen autismin kirjon erityispiirteistä aiheutuvista vaatimuksista heille suunnatulle seksuaalikasvatusmateriaalille sekä kaikille kuuluvien seksuaalioikeuksien korostaminen. vahvempaa tukea tarvitsevia kirjon henkilöitä on paljon ryhmäkodeissa ja vastaavissa asumispaikoissa. Näissä paikoissa on tärkeää korostaa jokaisen oikeutta seksuaalisuuteen, oikeutta yksityiseen oman seksuaalisuuden toteuttamisessa ja ihmissuhdeasioissa, vaikka ohjaaja auttaakin arjessa kokonaisvaltaisesti. Autismin kirjon henkilöllä on oikeus mm. itselle ominaiseen sukupuolensa ja identiteettinsä ilmaisuun myös ryhmäkodissa. Itsenäisesti asuvilla tällaiset asiat toteutuvat paremmin, Oksanen näkee. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus korostuu -Autismin kirjon henkilöillä on tutkimuksen mukaan valtaväestöä yleisempää sukupuolen moninaisuus ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus. Yleisesti sukupuolia on olemassa enemmän kuin nainen ja miessukupuoli. Puhutaan transsukupuolisista, kun sisäinen kokemus omasta sukupuolesta on vastakkainen syntymässä saadulle anatomiselle sukupuolelle. Puhutaan lisäksi transgendereistä, eli muun sukupuolisista, jotka ovat jotain naisen tai miehen väliltä tai sitten henkilössä voi olla kumpaakin sukupuolta. Lisäksi mukana on sukupuolettomia, jolloin henkilöt eivät koe olevansa mitään määriteltyä sukupuolta. Sukupuolten moninaisuus ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus tuovat haastetta. Moninaisuutta lisää tuovat seksuaaliset suuntautumiset: heterous, homous, biseksuaalisuus ja aseksuaalisuus. Aseksuaalisuutta on autismin kirjossa hieman enemmän kuin normaaliväestössä.Aseksuaalinen ihminen ei koe lainkaan tai kokee hyvin vähän kiinnostusta seksuaaliseen kanssakäymiseen toisen ihmisen kanssa. Autoseksuaalisuutta voi myös esiintyä, eli tällöin ihmiselle riittää oma kehonsa tuottamaan seksuaalisen tyydytyksen, eikä hän tarvitse siihen toista ihmistä. Tiedon puutetta paikkaamassa -Tiedonpulaa autismin erityisyyksistä on terveys-, sosiaali- ja koulutusalalla. Yksin ja kaksin -hanke on RAY:n rahoittama. Hanke on yleishyödyllinen, joten tieto ja oppaat ovat kaikkien saatavilla. Hankkeen puitteissa on toiminut ryhmiä ja on pidetty siihen liittyviä koulutuksia ohjaaja-, opettaja- ja vanhempiporukoille, joiden kautta on pyritty levittämään tietoa. Helsingin seudulle on keskittynyt seksuaalikasvatusverkostoja, joiden puitteissa tietoa on päästy levittämään, Oksanen mainitsee. -Suomessa seksuaalikasvatusasenteissa on yleiselläkin tasolla vielä korjattavaa. Sek- Projektisuunnittelija Jonna Oksanen Puh. 044 754 9333 [email protected] www.autismisaatio.fi/yksinjakaksin suaalikasvatukseen liittyvät asiat tulisi nähdä sellaisina, että niissä pystytään ohjaamaan hyvin pitkälle ilman seksuaalialan erityiskoulutusta. Tämä tarkoittaa sitä, ettei tarvitse olla seksuaalineuvoja tai -terapeutti puhuakseen esimerkiksi seurustelusta, kehon muutoksista murrosiässä tai sosiaalisista taidoista. Myös sosiaalisia taitoja pystyy opettamaan ilman, että henkilöllä itsellään on seksuaalialan erityiskoulutusta. Tällainen asennemuutos olisi ihan kauttaaltaan toivottu Suomessa, Oksanen painottaa. Varsinkin jollakin tavalla erityinen ihminen voidaan ohjata Oksasen mukaan liian helposti asiantuntijan puheille, ilman ajatusta, että asiaa voisi ensi ainakin yrittää käydä läpi yhdessä henkilön kanssa. Esimerkiksi yhdessä voidaan opetella, mitkä kohdat kehossa ovat yksityisiä, eikä niihin pidä koskea ilman lupaa. Tällaisen opettaminen voi vaatia toistoa ja yksinkertaistamista sekä pilkkomista, että asia menee autismin kirjon henkilölle perille. -Tämä on oikeampi tie, eikä se, että lähdetään heti hakemaan seksuaaliterapeuttia paikalle jos autismin kirjon henkilö on koskettanut vierasta henkilöä väärään kohtaan kehoa. Varsinkin kun tiedetään, että kehon hahmotus- ja hallinta-asiat voivat olla haasteellisia autismin kirjon henkilöille. Plissit-malli apuna seksuaalineuvonnassa -Seksuaalineuvonnan Plissitmallissa kaksi ensimmäistä tasoa on luvan antaminen ja rajatun tiedon antaminen. Annetaan lupa olla seksuaalinen ja puhua seksuaalisuuteen ja ihmissuhteisiin liittyvistä asioista. Lisäksi annetaan rajattua tietoa, kuten fyysisistä muutoksista murrosiässä tai hormoneista, jotka vaikuttavat mielialan vaihteluun ja muulla tavoin, kehittäen vartaloa kohti aikuisuutta. Rajattuja tietoja, kuten miten myötätunnon taitoa voidaan harjoitella sosiaalisen toiminnan ryhmissä, jolloin keskitytään siihen mitä toinen sanoo ja maltetaan olla kertomatta omia näkökohtia asiaan. Pelkkä läsnäolo ilman puhetta on parempi kuin vähän liian suoraan annetut kommentit, jotka ovat tyypillisiä Aspergerihmisille. Tätä rajattua tietoa voidaan antaa ilman erityisasiantuntemusta, Oksanen kertoo. Kun Plissit-mallissa mennään ylemmälle tasolle, tulee ensin erityisneuvojen antaminen yksilökohtaisissa tapaamisissa ja sitten tulee intensiivinen terapia. Nämä tasot kuuluvat seksuaalineuvojille ja terapeuteille. -Jos pystytään toimimaan kahdella ensimmäisellä tasolla, eli luvanannon ja rajatun tiedonannon -tasoilla, on se aina parempi vaihtoehto kuin vuo- rovaikutuskanavan katkaisu. Seksuaalisuutta asiana ei pidä kokea liian henkilökohtaisesti, vaan siihen tulee suhtautua ammattimaisesti ja toisaalta taas asiana asioiden joukossa. Jos toimitaan näillä kahdella ensimmäisellä tasolla, voidaan ehkäistä tilanteita, jotka vaativat erityisneuvonnan tai intensiiviterapian puolelle. Esimerkiksi antamalla henkilölle ohjeet turvalliseen itsetyydytykseen voidaan ehkäistä itsetyydytystilanteisiin liittyvien vahinkojen tapahtumista, josta voi pahimmassa tapauksessa aiheutua vakavia ihovaurioita. On parempi tarttua näihin asioihin, kuin lakaista niitä maton alle, painottaa Oksanen. Paljon yhteistyötoimijoita Hankkeessa on ollut mukana Autismi- ja aspergerliitto, Uudenmaan vammaispalvelusäätiö, Sexpo-säätiö, Oulun diakonissalaitoksen säätiö, Oulun yliopistollinen sairaala ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. -Tässä on ollut tärkeänä toimintaperiaatteena kokemustiedon arvostaminen asiantuntijatiedon tasolle, eli tässä hankkeessa on toiminut erilaisia autismin kirjon nuorten ja aikuisten ryhmiä, jotka ovat mm. määrittäneet heille suunnatun seksuaalikasvatusoppaan sisällön – eli kaikki ne asiat, jotka siellä olisi hyvä tuoda esille. Lisäksi näkökohtia, jotka ovat tyypillisiä kohderyhmälle, ehkä kompastuskivet ja kohdat, joita ei ymmärretä ihmisten käytöksessä, Oksanen listaa. Helsingissä on viime vuosina järjestetty HappySexi -seksuaalisuusmessut, joka on suunnattu kahdeksasluokkalaisille ja toisen asteen opiskelijoille. Sinne on tuottanut hankkeen työpajan ryhmä nuoria aikuisia, joilla on kokemusta oman sukupuolen pohdinnasta. He ovat tuottaneet sukupuolen moninaisuusaiheista työpajaa jo kahtena vuonna. Lisäksi hankkeessa on järjestetty muun muassa nuorten aikuisten runoryhmä, jossa osalliset kirjoittivat runoja runoilija Sanni Purhosen opastuksessa ja ryhmä huipentui Harjun nuorisotalolla yleisölle avoimeen runoiltaan. Näiden lisäksi on ollut hankkeen ryhmiä ja työpajatapahtumia eri puolilla Suomea: Turussa, Lohjalla, Tampereella, Helsingissä, Oulussa ja Tuusulassa. Ryhmissä on testattu harjoituksia ja testattu niitä. Ryhmissä on kehitetty sellaisia seksuaalikasvatuskäytäntöjä tai -toimintamalleja sekä -periaatteita, jotka toimivat kohderyhmän kohdalla, eli keskusteltavuus, asioiden pilkkominen sekä toiminnallisuus, joka tulee harjoitusten kautta. Osallistuvuus on ollut ryhmissä tärkeää ja sisältöjä on muokattu ryhmän osallistujille sopiviksi, Oksanen esittelee. Seksuaalisuus edelleen tabu -Seksuaalisuus koetaan tietyllä tavalla tabuna, vaikka toisaalta eletäänkin yliseksualisoitunutta aikaa. Seksuaalisuutta ei osata nähdä asiana muiden joukossa. On rohkaistuttava toimimaan tälläkin toimintakentällä, jonka kautta saadaan positiivisia vaikutuksia sekä ohjattavalle että ohjaajalle. Tällä saadaan haltuun elämään hyvin keskeisesti kuuluva osaalue. Tutkimustiedon mukaan autismin kirjon henkilöillä voi olla vahvempi tarve toteuttaa ja käsitellä omaa seksuaalisuuttaan kuin valtaväestön edustajilla. Mm. tämän vuoksi on tärkeää käsitellä näitä asioita, eikä vain sivuuttaa niitä. Autismisäätiö on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon ja valtakunnallinen säätiö Autismisäätiön tuottamien palveluiden lähtökohtana on neuropsykiatristen oireyhtymien, erityisesti autismin kirjon (autismi, Aspergerin oireyhtymä) asiantuntemus. Palvelukokonaisuuden muoto ja kesto suunnitellaan aina yhteistyössä asiakkaan, hänen verkostonsa ja maksavan tahon kanssa. Autismisäätiö jalkautuu tarvittaessa eri puolille Suomea. Säätiön monimuotoisten palveluiden tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn ja elämänlaadun koheneminen. Palvelukokonaisuudet jakautuvat asumispalveluihin, työ- ja päivätoimintapalveluihin, neuropsykiatrisiin avopalveluihin sekä työllistymisen tukipalveluihin. Säätiö toimii myös alueellisesti, kehittäen palvelutoimintaa järjestelmällisesti vastaamaan entistä paremmin asiakkaidemme tarpeita. Palvelutoiminnan lisäksi Autismisäätiö tekee yhteiskunnallista vaikuttamistyötä. www.autismisaatio.fi/yksinjakaksin/ SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 31 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Ratko-malli helpottaa vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä Ratko-malli helpottaa ja edistää vammaisten sekä osatyökykyisten työllistymistä. Malli soveltuu myös työttömän tai sairauslomalta palaavan henkilön työn räätälöintiin ja työtehtävän keventämiseen. Mallia on mukana kehittämässä Ylöjärven kaupunki. likkö Pekka Mansikkamäki toteaa. Kaikki kuntouttavan työtoiminnan ihmiset aloittavat työja toimintakeskuksessa, jossa heille tehdään alkuarvioinnit. Tärkeitä seikkoja ovat työntekijöiden jatkosijoittuminen ja eteenpäin meno. -Olemme tehneet Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön (VAMLAS) kanssa yhteistyötä ja lähteneet mukaan myös säätiön Ratko-hankkeeseen. Varsinkin silloin meillä on ollut KAISA LEKA -Ylöjärven kaupungin työllistymispalvelut vastaa koko kaupungin konsernista, myös tuetun palkatyön henkilöt menevät meidän kauttamme. Tämän lisäksi meillä on työ- ja toimintakeskus, jossa meillä on kuntouttavaa työtoimintaa. Strategisen linjauksemme mukaan olemme pienentäneet palkkatuetun työn osuutta organisaatiossa ja lisänneet kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden määrää, Ylöjärven kaupungin työllisyys- ja turvallisuuspääl- ongelmia tuetun palkkatyön kuviossa, kun henkilöt vain lähetetään TE-toimistosta jonnekin kaupungin työpaikkaan. Henkilöiden taustoistakaan ei tiedetä juuri mitään, koska henkilö on tavallaan ”pakotettu” johonkin työllisyyden hoidon toimintaohjelmaan TE-toimistosta. Kuntouttavassa työtoiminnassa mennään ensin tietyt asiat läpi, minkä lisäksi teemme fyysisen ja psykososiaalisen työkyvyn arvioinnin IMBA ja Melba -välineillä, joita hyödynnetään myös Ratko-hankkeessa, Mansikkamäki kertoo. Ratko-hanke haastaa työyhteisöt mukaan Mansikkamäki kertoo, että Ratko-hankkeen ammattityöntekijät ovat jalkautuneet Ylöjärven kaupungin työyksiköihin. Ulkopuolisina he ovat keskustelleet työpaikoilla, joissa on otettu myös työntekijät mukaan. Näin on saatu selvitettyä mistä tehtävistä työyhteisössä voitaisiin luopua ja antaa kuntoutujien tehtäväksi. -Kuntouttavan työtoiminnan henkilöt siirretään osastolta meille, jonka puitteissa tietyissä työtehtävissä katsotaan kuntoutujien kyvyt kyseisiin työtehtäviin. Yksikköön on luotu toimenkuva, jonka kaikki yksikön työntekijät tietävät ja pystyvät näin ollen myös tukemaan tätä henkilöä. Samalla henkilö voi konkreettisesti auttaa työyhteisöä kiireen keskellä. Työyhteistön haastaminen mukaan, on tuonut ihan erilaisen otteen näiden kuntoutettavien ja palkkatukihenkiöiden kanssa työskentelyyn, Mansikkamäki kiittelee. Ratko-projektin ansioista esimiehet ja muu henkilöstö ovat nyt tietoisia lähetetyn henkilön toimenkuvasta. Myös lähettävässä päässä tiedetään mitä psykososiaalisia ja fyysisiä valmiuksia tuleva toimenkuva henkilöltä vaatii. Tätä kautta perehdytys lähettävässä päässä helpottuu ja kuntoutujalle saadaan luotuva hyvä motivaatio tulevaan toimeensa, koska nyt tiedetään mitä töitä mennään tekemään. -Koko yksikön ja työyhteisön arvostus kuntoutujaa kohtaan on ihan eri luokkaa. Se on vapauttanut vakityöntekijöitä tekemään sellaisia tehtäviä, joissa heidän ammattitaitonsa tulee parhaiten hyötykäyttöön. Olemme pystyneet helpottamaan työyhteisön kiirettä. Avustavat henkilöt otetaan nyt avosylin vastaan, kun heidät aiemmin koettiin enemmäkin rasitteena, Mansikkamäki mainitsee. Kunnat joutuvat muuttamaan ajattelutapaansa -Kunnat ovat TE-toimiston linjausten ja erilaisten uudistusten takia joutuneet muuttamaan toimintatapojaan. Aika monessa kunnassa on ollut ammatillisia, tuetun palkkatyön määräaikaisia henkilöitä. Eri kunnissa eri määrä. Jossakin vaiheessa Ylöjärvellä heitä oli toistasataa ja tällä hetkellä vain vähän reilu 20. Puhutaan sakkolistasta sakko alkaa juosta, kun työmarkkinatukea on saatu 300 päivää. Myös kuntouttavassa työtoiminnassa asiakasmäärittely on jotakuinkin sama. Aktivoidakseen tuetulla palkkatyöllä kunta maksaa aika kalliisti palkkaa, noin 60 % itse ja 40 % tulee valtiolta. Saavutettu hyöty on ollut, työttömyyden keskeytys, mutta silloin ei ole menty läpi tosiasiallisia työttömyyden syitä. Tätä kautta kuntouttava työtoiminta alkaa syrjäyttää koko vanhan kuvion. Ratko-hankkeessa henkilön osaaminen hyödynnetään paljon paremmin. Jo nyt on huomattu, että tämä tuo ihan erilaisia tuloksia kuin aiempi malli. Työllistetty henkilö voi jopa miettiä kouluttautumista eteenpäin. Kunnat ovat työllisyydenhoitokuvioissa taloudellisesti hyvin ahtaalla. Toisaalta Jonkun on tehtävä suorittavaakin työtä. Ratko-mallissa näistä kahdesta voidaan rakentaa fiksu yhtälö. Ratko-mallissa huomioidaan työyhteistö, työnantaja sekä asiakas itse. Työyhteisö valitsee etukäteen ohjaajan, joka tekee alkuperehdytyksen ja jolta henkilö voi kysyä neuvoa. Ohjaajalle on raivattu Ratko-hankkeen puitteissa aikaa. Normaalisti työpaikalle lähetetty työllistetty on jäänyt ilman perehdytystä työtehtäviin, jolloin myös 100 % työpanoksen antaminen on jäänyt antamatta. -Kun jakso loppuu ja henkilö pääsee eteenpäin, tarjoamme työpaikalle toisen tekijän. Kun tiedämme toimenkuvan, voimme helpommin lähettää uuden tehtävään sopivan henkilön työtehtävään. Käytämme kartoituksessa IMBA ja Melba -välineitä. Lähtökohta on ihan erilainen kuin aiemmin, Mansikkamäki painottaa. Kunnat joutuvat tulevaisuudessa etsimään uudenlaisia ratkaisuja. Kuntien kiristyvä talous vaatii Mansikkamäen mukaan kehittämistoimia. Ylöjärven kaupunki mukana kehittämässä Ratko-mallia -Olemme olleet kehittämässä Ratko-mallia ja samalla se on jalkautunut Ylöjärvelle. Ylöjärvi on ollut ainut kunta, joka on vienyt Ratko-hankkeen kunnalliseen toimintaan. Ratko-malli vaatii Mansikkamäen mukaan kunnalta sitä, että työllisyyspalveluiden henkilöstöllä on oltava IMBA ja Melba –välineiden käyttämiseen tarvittava koulutus. Asiakkaan arviointi ja sitouttaminen on tehtävä jossain, sen Ratko- ! Ratko-hanke pähkinänkuoressa • Ratko-hankkeessa (2012-2015) kehitetään työyhteisölähtöistä toimintamallia, joka on tarkoitettu helpottamaan ja edistämään vammaisten sekä osatyökykyisten työllistymistä työyhteisöihin. • Hanketta on toteutettu yhdeksässä organisaatiossa ja 20 työyhteisössä. Työsuhteita on solmittu 38, minkä lisäksi ihmisiä on päässyt työkokeiluihin, kuntouttavaan työtoimintaan ja työssäoppimisjaksoille työpaikoille. • Ratko-mallissa työtehtävien pohdintaan osallistetaan alusta lähtien mukaan työyhteisö, jolloin heidän tietämyksensä ja kokemuksensa saadaan hyödynnettyä. Työmuotona ovat pienimuotoiset, henkilöstölle järjestettävät työpajat. • Ratko-mallissa käytetään työkyvyn ja työn vaativuuden arviointimenetelmä IMBA-Melbaa. Menetelmällä työ voidaan pilkkoa psykososiaalisiksi ja fyysisiksi vaativuuksiksi, joita työtehtävässä suoriutuminen asettaa kenelle tahansa. • IMBA-Melba -välineiden avulla ihmisen osaamista ja työn vaatimuksia voidaan vertailla keskenään. Siten työnhakijan soveltuvuutta tehtävään pystytään ennakoimaan. • Joskus tarvitaan työtehtävien sopeuttamista tai työympäristön mukauttamista. Arviointi antaa hyvän pohjan myös näiden toteuttamiseen. • Ratko-hankkeen rinnalla on kulkenut vuoden ajan Työsuojelurahaston rahoittama tutkimus- ja kehittämishanke. Tämän Kaikille sopiva työ ja työyhteisö -hankkeen tarkoituksena on tutkia Ratko-mallin toimivuutta ja edelleen kehittää mallia. malli vaatii - käytettiinpä sitä missä tahansa. Tämän jälkeen malli on täysin monistettavissa ja meillä on siitä todella hyviä kokemuksia sekä työyhteisöiltä että asiakkailta. Kun kuvio hoidetaan hyvin, molemmat osapuolet voittavat. Kuntouttavaa työtoimintaa yksityispuolelle -Tässä olisi tosi hyvä sauma saada kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita myös kaupunkiorganisaatioiden ulkopuolelle, missä voisi ihan oikeasti päästä työnsyrjään kiinni tämän jakson jälkeen. Suurin osa työttömistä on kuitenkin jäänyt työttömiksi yksityiseltä sektorilta. Ei kaikista hitsareista voida tehdä lähihoitajia, eikä se ole tarkoituksenmukaistakaan. Jotenkin kuntapuolikin on elätettävä, Mansikkamäki painottaa. Kuntouttavan työtoiminnan vieminen yksityiselle puolelle tulee toteuttaa hallitusti ja kunta kantaa siitä vastuun. Tässä Ratko-projekti olisi tosi hyvä malli. -Kukaan ei pääse sanomaan, että yrityksessä hyväksikäytetään jotain 9 euroa/tunti työntekijää. Silloin ei myöskään vaaranneta kenenkään työpaikkaa, kun tämä tehdään yhdessä ja kaikki tietävät idean. Samalla voidaan kaivaa vähän vaatimattomampia töitä, joita nämä työllistettävät voisivat tehdä ja purkaa näin työtaakkaa yrityksen muilta työntekijöiltä. Työllistettävät henkilöt pääsevät tätä kautta sisälle työelämään ja saavat elämänrytmiä, joka auttaa eteenpäin menossa. Kun kohdalle sattuu motivoitunut kaveri, siitä voi noususuhdanteen alkaessa saada hyvän työntekijän ilman mitään tukia, Mansikkamäki näkee. Ratko-malli saanut kiitosta -Kyselyiden pohjalta sekä työyhteisö että työllistetty henkilö ovat olleet tosi tyytyväisiä Ratko-hankkeeseen. Meillä on jopa sellaisia asiakkaita ja työyhteisöjä, joissa on ollut aiemmin tuetun palkkatyön henkilöitä. On nähty, että tämä on paljon mielekkäämpää toimintaa molemmille osapuolille. Kunnat ovat pakotettuja tekemään jotain, tai sitten kunnat joutuvat maksamaan rahaa ja lisäksi mahdollisia jälkilaskuja, ellei työllisyyttä pystytä hoitamaan. Meillä on suuri pelko, että virtauma pitkäaikaistyöttömyyteen jatkuu, eivätkä nykyiset mallit tehoa. En näe sille mitään estettä, miksi emme voisi viedä suoraan työpajoiltamme Ratko-mallin mukaisesti henkilöitä suoraan yrityksiin kuntouttavaan työtoimintaan. Kunnilla ei ole mitään mahdollisuutta työllistää sellaista määrää asiakkaita, joilla sakkomaksuihin pystyttäisiin vaikuttamaan, Pekka Mansikkamäki mainitsee loppuun. www.vamlas.fi 32 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kymmenen kysymystä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä työpaikalla TOP 10 -suositukset on koottu Suomen, Latvian ja Liettuan työpaikoilla toteutuneess education at workplace survey: reality and needs 2013–2014 -yhteistyöprojektissa. P rahoitti Nordplus Adult. Terveyden ja työhyvinvoinnin edistäminen työpaikoilla on parhaimmillaan osa johtamista ja työpaikan jokapäiväistä toimintaa. Se perustuu työpaikan tarpeisiin ja siihen osallistuvat kaikki. Työpaikan ja työntekijän tarpeet sekä yhteistyö ovat pääroolissa Työterveyslaitoksen Health education at workplace survey: reality and needs -yhteistyöprojektin kokoamissa TOP 10 -suosituslistan kysymyksissä. 2015 TOP 10 -suositukset lisäävät työpaikkojen tietoisuutta terveyden ja työhyvinvoinnin edistämisen tavoista sekä kannustavat työpaikkoja hyvään työhyvinvointitoiminnan suunnitteluun. – Kun työhyvinvointitoiminta suunnitellaan hyvin, syntyy yhteinen ymmärrys työpaikan tekemisistä. On hyvä tunnistaa, miten työntekijöitä tuetaan yksilöllisesti – esimerkiksi ketä joustavat työajat auttavat jaksamaan työssään ja miten tätä mitataan, kertoo erityisasiantuntija Anne Salmi Työterveyslaitoksesta. – Erityisen tärkeää on oivaltaa, että terveyden ja turvallisuuden edistäminen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Huomataanko esimerkiksi, että työpaikkaruokalan tarjonnan muuttaminen aiempaa terveellisemmäksi saattaa vähentää iltapäivällä sattuvien läheltä piti -tapausten lukumäärää? Työpaikan terveyden ja työhyvinvoinnin kannalta olennaisten asioiden tunnistaminen on työnantajalle todennäköisesti myös kilpailuetu, jatkaa Salmi. Suositusten kivijalkana on tarvelähtöisyys ja osallisuus Terveyden edistäminen perustuu kunkin työpaikan omiin tarpeisiin. Yksilöllisiä työhyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ratkaisuja voi selvittää esimerkiksi kehityskeskustelussa. Yleisiä työpaikan tarpeita saadaan selville esimerkiksi toteuttamalla säännöllisesti työhyvinvointikysely, jossa kysytään turvallisuudesta, ergonomiasta, terveydestä, työkyvystä sekä psykososiaalisista tekijöistä työssä. – Työyhteisössä kaikilla tulisi olla mahdollisuus osallistua toimintojen suunnitteluun ja tehdä työhyvinvointiin liittyviä aloitteita työpaikalla. Osallistuminen luo yhteisöllisyyttä, muistuttaa kehittämispäällikkö Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitoksesta. – TOP 10 -suosituksia voidaan hyödyntää myös pientyöpaikoilla. Tarkistuslistan avulla on helppo aloittaa. Koskaan ei ole liian myöhäistä tarttua toimeen työhyvinvoinnin edistämiseksi, toteaa Lerssi-Uskelin. Suositukset ovat linjassa Työterveyslaitoksen aiemmin laatimien Terveyttä edistävän työpaikan kriteerien kanssa ja konkretisoivat niitä. TOP 10 -suositukset auttavat johtoa ja työyhteisöä löytämään oman roolinsa hyvinvoinnin edistämisessä. Uudet suositukset tukevat myös työterveysyhteistyön toteuttamista. – Joko sinä toimit hyvänä esimerkkinä työpaikallasi ja käytät portaita etkä hissiä? Entä miten työpaikallasi edistetään hyvää unta ja palautumista? Hyväkään suojakypärä ei auta, jos työntekijä uuvahtaa, muistuttaa Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Leila Hopsu kokonaisvaltaisen ajattelun tärkeydestä. TOP 10 -suositukset on koottu Suomen, Latvian ja Lisätietoja ! Liettuan työpaikoilla toteuTyöterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja tuneessa Health education at erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos, puh. 824 1342, anne.salmi[at]t asiantuntija, joka edistää työn043 terveellisyyttä ja turvalliworkplace survey: reality and suutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. itse-1020, jaan kehittämispäällikkö Jaana Lerssi-Uskelin, Työterveyslaitos, puh.Laitos 043on 820 needs 2013–2014 -yhteistyönäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla projektissa. [at]ttl.fi Projektin rahoitti toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on Nordplus Adult.asiantuntija Leila Hopsu, vanhempi Työterveyslaitos, puh. 030 474 2727, leila.hopsu kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on vajaat 730. Lisätietoja www.ttl.fi Erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos, puh. 043 824 1342, [email protected] Kehittämispäällikkö Lerssi-Uskelin, Työterveyslaitos, puh. 043 820 1020, TyöterveyslaitosJaana on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, [email protected] joka edistää ty terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen Vanhempi asiantuntija Leila Hopsu, Työterveyslaitos, 030 474 2727, [email protected] terveysministeriön hallinnonalalla toimivapuh. julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on vajaat 730. www.ttl.fi Suomeksi: www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/terveyden_edistaminen_tyopaikalla/Documents/Tietokortti.pdf Ruotsiksi: http://www.ttl.fi/sv/valmaende/Documents/Fact_sheet_swe.pdf English: http://www.ttl.fi/en/health/workplace_health_promotion/Documents/Fact_sheet.pdf IFHE/EU 2015 European Congress for Hospital Engineering Tervetuloa Turkuun kesäkuussa, Suomen sairaalatekniikan yhdistys ry:n (SSTY) järjestämään kuudenteen eurooppalaiseen sairaalatekniikan IFHE/EU-kongressiin. LisäƟetoa ja ilmoiƩautuminen: www.eche2015.fi 2 , u k r Tu , O M O LOG 5 1 0 2 . .–5.6 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 33 Länsi-Pohjan sote-alue rakentuu tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa tukea kotona asumista. -Tavoitteena on, että kaikki kuviot ovat selvillä 2017 aikana. Se mihin aikaan vuodesta homma on valmis, riippuu resursseista joita saamme asian eteenpäin työstämiseen. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yksi ajankohtaisia ja isoja teemoja on oman sote-tuotantoalueen rakentamisen jatkaminen Länsipohjassa, riippumatta siitä, että kansalliset ratkaisut eivät ole vielä valmiina. Kaikki alueen kunnat ovat näyttäneet vihreää valoa valituille suuntaviivoille, jossa erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat saman järjestäjän alla. -Sairaanhoitopiirimme tuottavuusluvut ovat olleet maan parhaimmistoa jo vuosia ja viime vuodenkin osalta kustannuskehitys oli hyvin maltillinen. Menokasvu oli käytännössä nolla ilman potilasvakuutuskeskuksen juttuja, mutta tuotanto kuitenkin kasvoi. Tuottavuuslukumme eivät ole huonontuneet siitä missä ne ovat menneinä vuosina olleet, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi mainitsee. Luosujärvi kertoo, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä taistellaan, kuten muuallakin Suomessa, kiireellisen hoidon asetuksen toimeenpanon kanssa. -Tästä on tähän mennessä selvitty ihan hyvin ja päästy suunnitelmien mukaan eteenpäin. Kynnyskysymyksenä on ollut mm.hammashuolto, joka on vähän hankala lähes kaikkialla. Lisäksi tuli tiukennuksia psykiatrian kanssa, koska erikoislääkärien saatavuus on haastavaa erityisesti julkisella puolella. Asetus edellyttää kaksinkertaista kirurgipäivystystä, eli pitää olla pehmyt- ja kovapuolen päivystäjät erikseen, on sen suhteen jouduttu tekemään varsin kovasti töitä. Nyt se on kuitenkin pystytty hoitamaan suunnitelmien mukaan aina tähän saakka. Tavoitteena yhtenäinen tietojärjestelmä -Olemme tehneet jo aiemmin mittavia selvityksiä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tarjoamiseen liittyen, saman katon alta. Meillä on tähän liittyvää tiivistä yhteistyötä kuntien ja sairaanhoitopiirin kesken, joka helpottaa tilannetta kaikilta osin. Olemme jo siirtäneet hyvin paljon toimintoja sairaanhoitopiirin toiminnoiksi kuntien päätöksillä, joten tätä kautta hoidamme kuntien puolesta mm. tietohallinnon jutut. Alueellamme on yhtenäinen potilastietojärjestelmä perusterveydenhuollossa. Terveyden- ja sosiaalihuollon puolella on vielä paljon tekemistä, että nämä järjestelmät saataisiin toimimaan kunnolla. Tietojärjestelmät tulevat olemaan iso asia, joten ne on saatava yh- teensovitettua, että pystymme hoitamaan käytännön toimintaa tuloksekkaasti. Tämä tulee olemaan lähikuukausien iso ponnistus. Tarkoituksena on saada yhteensopivat tietojärjestelmät eri toimijoiden välille, Luosujärvi toteaa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin sote-mallin valmistumisessa tähdätään vuoden 2017 tietämille. Myös kansalliset linjaukset merkitsevät lopputulemaan. Yhteiset tukipalvelut -Meillä tukipalveluiden kenttää on hoidettu jo aika paljon yhteisesti. Sairaala-apteekki toimittaa lääkkeitä kuntiin, kuten laki sallii, myös varasto- ja apuvälinetoiminta on yhteistä ja meillä on akuuttiklinikka, entinen yhteispäivystys, jossa kaikki virka-ajan ulkopuolinen päivystys on ollut yhteistä jo 2007 vuoden jälkeen, myös terveyskeskusten osalta. Pari vuotta sitten isona uudistuksena tuli ensihoito, joka on siitä lähtien hoidettu yhteisesti. Luosujärvi kertoo, että sosiaalipalveluiden kenttä on vielä suunnitteluvaiheessa, koska siellä tietojärjestelmätkään eivät ole samat eri kunnissa. -Toisaalta lainsäädäntöuudistukset ovat juuri tulleet voimaan, joten joudumme sosiaalihuoltolain osalta panostamaan sille saralle paljon voimavaroja. Mielenterveystyö ja riippuvaisuuksien hoito sekä ikäihmisten palvelut ovat meille isoja haasteita. Sosiaalipalveluiden kentässä ne erityisimmät kipukohdat tulevat varmasti olemaan, joille täytyy antaa jatkossa paljon resursseja. Tähän liittyy kaikki aina kuntoutuksesta lähtien, erityisesti ikääntyvän väestön osalta, mutta myöskin muiden osalta. Toivon että saisimme varattua niille reilusti resursseja. Nyt ihmiset yrittävät viedä näitä asioita eteenpäin oman virkatyönsä ohessa. Perusselvityksiä meillä on paljon, joten tilastohommia ei tarvitse enää ihmetellä. Meillä on yhteinen käsitys siitä, miltä alueemme näyttää väestörakenteen ja muidenkin seikkojen osalta. Erikoistuneita yksiköitä Sosiaalipalveluiden puolella on Luosujärven mukaan paljon potentiaalia kehittää yhteisesti esim. yksiköitä, joissa pystytään keskittymään tietyn tyyppisiin asiakasryhmiin. Tällä vältytään siltä, että kaikenlaiset tarpeet olisi keskitetty yhteen yksikköön. -Näillä ratkaisuilla haetaan osaamisen varmistamista. Kun koko alueella on vain vähän erityisosaamista ja sitä organisoidaan yhteisesti, tällä pystytään turvaamaan paremmin sosiaali- ja terveydenhuollon erityisosaajia. Juuri tätä osaamisasiaa olemme halunneet korostaa, että isompana toimijana meillä olisi paremmin jakaa osaamista kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Avohoitoa tullaan lisäämään -Työryhmämme ovat työskennelleet ja ratkaisuita alkaa varmasti pian löytymään, kun puhutaan mm. sosiaali- ja perhepalveluista, ikäihmisten palveluista sekä vammaispalveluista. Erityisesti erityisosaamisen näkökulmasta joudumme arvioimaan minkälainen palvelun tarve missäkin päin on ja onko järkevää keskittää toiminta yhteen paikkaan, vai onko kenties järkevämpää niin, että osa palveluista tuotetaan kunnissa lähipalveluna. Tämä vaatii vielä paljon yhteistä tekemistä, että oikeat ratkaisut löydetään. Jokaisessa kunnassa on ollut jo pidempää menossa malli, jossa avohoitoa lisätään ja laitoshoitoa vähennetään. Kun näissäkin katsotaan yhteisiä ratkaisuita, voi olla että päästään hyvään tulokseen. On kuntouttavia yksiköitä ja sitä kautta asukkaat saadaan palautettua koteihinsa kotipalvelun turvin tai palveluasumiseen, eli joka tapauksessa laitoshoitoa kevyempiin hoitomuotoihin, Luosujärvi mainitsee. Kaiken toiminnan osalta pyrkimyksenä on matalan kynnyksen hoitopaikat ja tätä kautta tehdään ennaltaehkäisevää työtä mahdollisimman paljon, että tilanteet eivät pääsisi kärjistymään. Tämä koskee samalla tavalla mieleterveys- kuin vanhustyötäkin sekä lapsiperheiden kanssa tehtävää työtä. Haastetta siis riittää. Tärkeimmät palvelut hoidetaan edelleen lähipalveluina -Työryhmät ovat pyrkineet katsomaan palvelut, joita olisi tärkeää tarjota lähipalveluina jatkossakin. Puhutaan palveluista joita tarvitaan päivittäin tai viikoittain. Nämä palvelut olisivat edelleen lähipalveluna, mutta erityispalveluita tarjottaisiin kaupungeissa, kuten se jo nytkin monelta osin on järjestetty, Luosujärvi toteaa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri selvittää myös sähköisten sekä liikkuvien palveluiden kustannustehokkuutta ja toimivuutta. Erilaisista malleista on keskusteltu. Pohjoisessa tietoliikenneyhteyksien varmistaminen on keskeisessä roolissa, että sähköisiäkin palveluita voitaisiin kehittää ja sitä kautta Sote-alueet tekevät tiivistä yhteistyötä -Meillä on jopa rahoitustakin sote-alueiden välistä yhteistyötä varten, joka on tosin käytössä vain tänä vuonna. Seminaaripäivät on nyt sovittu, jonka puitteissa Pohjois-Karjalasta tullaan kertomaan kokemuksista ja linjauksista heidän alueensa sote-aluevalmisteluidensa osalta. Myös Eksotesta, Etelä-Karjalasta, on syyskuulle suunniteltu seminaaripäivää. Yhteistyöllä ja yhteyksillä yritämme ottaa hyviä käytäntöjä haltuun ja välttää sudenkuoppia, Luosujärvi mainitsee. Erva-yhteistyö on Luosujärven mukaan pohjoisessa hyvin tiivistä. -Joka kuukausi pidetään yhteisiä päiviä ja sillä tavalla tiedonvaihto pysyy alueemme aktiivisena. Hallinto pitää hyvin tiivistä yhteistyötä, myös eri henkilöstöryhmät, kuten hankintatoimi, ylilääkärit ja johtajat. Jos koko kenttää katsotaan, varmasti joku on jossakin yhteisessä tapaamisessa vii- koittain. Kyseessä on yhdessä kehittäminen. OYSin erva-alueen yhteistyö on erikoissairaanhoidon näkökulmasta esimerkillistä koko maata ajatellen. -Tämä johtuu siitä, että meillä on neljä keskussairaanhoitopiiriä, valtavat etäisyydet ja yksi iso yliopistosairaalapiiri, josta me kaikki olemme riippuvaisia, mutta osittain myös toisistamme. Käytännön asioiden kautta tämä homma on kehittynyt näin. Pidän sitä hyvin arvokkaana ja tärkeänä kaikkien kannalta. OYSin Erva-alue on 51 % Suomen maapinta-alasta, joten yhteistyön tekeminen on haastavaa, muttei mahdotonta, koska hyödynnämme tässä nykyteknologiaa hyvin kattavasti. Aina ei tarvitse olla matkustamassa pitkiä matkoja. Nyt arvioimme toimintoja ja resursseja siitä näkökulmasta, että meillä on aika pian yhteinen integroitu tuotanto täällä sosiaali- ja perusterveydenhuollon kanssa. Arvioimme kaikki muutostarpeet siitä näkökulmasta, että se palvelee yhteistä tulevaisuuttamme parhaalla mahdollisella tavalla, Riitta Luosujärvi mainitsee loppuun. www.lpshp.fi VASTUULLISTA ERIKOISSAIRAANHOITOA NYT JA TULEVAISUUDESSA Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä www.lpshp.fi Länsi-Pohjan keskussairaala, Kemi Keroputaan sairaala, Tornio 34 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Vitapoliksessa hyvää elämää rakennetaan ihmisten ehdoilla Kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle alueelle Muuramen Kinkomaalle on kehittynyt upea asuinalue. Vitapolis levittäytyy Päijänteen rantamaisemiin entisen parantolan ympäristöön vain vartin ajomatkan päähän Jyväskylän keskustasta. Vitapoliksessa on tilaa yrittäjille, asukkaille ja ideoille. Viihtyisä ja palveleva asumisympäristö syntyy eri-ikäisten asukkaiden, asiantuntevien yritysten ja kannustavien omistajien yhteistyöllä. - Luonnonläheisyys ja monipuoliset vapaa-ajan harrastukset yhdistyvät Vitapoliksessa laadukkaisiin arjen palveluihin, toimiviin liikenneyhteyksiin ja monipuoliseen asumiseen, projekti-insinööri Anna Tiainen esittelee. Vitapolis tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia yrittäjille Vuonna 1930 valmistunut, aikoinaan muun muassa keuhkoparantolana ja sotasairaalana toiminut kuusikerroksinen päärakennus on alueen keskipiste. Tällä hetkellä päärakennuksessa toimivat mm. parturikampaamo, jalkojenhoitaja ja liikuntakeskus. Elämä päärakennuksessa vilkastui jo nyt vuodenvaihteessa, kun päiväkoti avasi ovensa. Samoin entisiin keittiötiloihin tuli valmistuskeittiö, joka valmistaa ruoat läheisiin päiväkoteihin sekä tarjoaa myös lounaspalvelut ja kokoustarjoilut. -Vitapolis tarjoaa innostuneen ja jatkuvasti kehittyvän ympäristön terveys-, hyvin- vointi- ja asumispalveluja tarjoaville yrityksille. Etsimme Vitapolikseen yrityksiä, jotka haluavat toimia hyvinvoinnin edelläkävijöinä ja kehittyä yhteisön osana. Toimitilamme sopivat toki kaikille, jotka etsivät rauhallista ja inspiroivaa työympäristöä. Pysäköintitilaa on riittävästi sekä yrityksille että asiakkaille ja joukkoliikennebussit pysähtyvät päärakennuksen edessä, Tiainen kertoo. - Haluamme tuoda markkinoille edullisia toimitiloja ja tarjota toimijoille viihtyisää työympäristöä, jossa eri alan toimijat tukevat toisiaan. Päärakennus tulee toimimaan alueen asukkaat yhdistävänä kyläkeskuksena, missä monipuoliset palvelut ovat saatavilla saman katon alta. Vuokrattavia tiloja on nyt tarjolla runsaat 3000 neliötä. - Tiloja voidaan vuokrata yhden hengen toimistotilaksi tai isompina kokonaisuuksina useamman henkilön käyttöön. Yksittäisten toimistohuoneiden koot vaihtelevat välillä 10 m2 – 30 m2, ja ne voidaan vuokrata kalustettuina. Päärakennuksen kellarista ja muista kiinteistöistä löytyy myös varastotiloja, Tiainen kertoo. -Päärakennukseen on remontoitu sisustettu jo valmiiksi toimistohuoneita. Ne joko vuokrataan sellaisenaan tai niistä voi saada ideoita omien vuokrattavien toimistotilojensa sisustamiseen. -Vitapoliksen aluetta ympäröivät viihtyisät ja monipuoliset ulkoalueet. Ranta- ja harjumaisemissa voi liikkua kävellen, rullaluistellen, pyöräillen tai vaikkapa käydä uimassa kesken työpäivän. Päijänteen vesille pääsee uimaan, soutelemaan ja kalastamaan. Alueen useat puistot ja vesiyhteys tukevat erilaisia liikeideoita. Erilaisia asumisvaihtoehtoja ja arkipalveluita Vitapoliksesta kehittyy lähivuosina yli 700 eri-ikäisen ihmisen koti. Omakotitalojen ja palveluasuntojen lisäksi alueel- le on kaavoitettu rivi- ja pientaloalue sekä tyylikäs kerrostaloalue. Palveleva asuinympäristö antaa erinomaiset puitteet niin laatutietoisten aikuisten kuin lapsiperheidenkin elämälle. -Alueella toimii useita nykyaikaisia ja laadukkaita hoivakoteja, ja päärakennukseen suunnitellaan kattava palveluja asumiskeskus. Alueelle on kovasti toivottu päivittäistavarakauppaa ja tällä hetkellä asia eteen tehdään kovasti töitä, Tiainen mainitsee. Vitapoliksen aluetta kehitetään perinteitä kunnioittaen ja tulevaisuuteen kurkottaen Jykes Kiinteistöt vastaa alueen kehittämisestä ja markkinoinnista. -Haluamme Vitapoliksesta alueen, jossa ihmisten on mukava ja helppo asua hyvien palveluiden ja puhtaan luonnon keskellä. Valttimme on sijainti: Jyväskylään ajaa vartissa, mutta ikkunoista avautuu rauhallinen luontonäkymä, Anna Tiainen luonnehtii. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 35 Viikinhovi tyylikäs, nuorekas ja viihtyisä hotelliravintola sopii yritystilaisuuksiin Pioneerirykmentin varuskuntakerho on nyt monipuolinen palveluyritys ”Viikinhovi on tyylikäs, nuorekas ja viihtyisä ympäristö, joka soveltuu erinomaisesti erilaisten yritystapahtumien ja juhlien pitopaikaksi. Muuan asiakas totesi, että täällä on design-hotellin tunnelma heti aulasta alkaen. Olemme muuntautumiskykyinen yritys, joka pystyy palvelemaan kaikkia asiakkaita heidän toiveidensa mukaisesti. Jokainen kokous, juhla tai muu tapahtuma suunnitellaan ja toteutetaan tarjoiluineen niin kuin asiakkaat haluavat”, kertoo Marjut Tuikka. Viikinhovi on rakennettu vuonna 1987 Keurusselän rantamaisemiin paikalle, jossa aiemmin sijaitsi Viikin tila. Viikinhovin ovat suunnitelleet arkkitehtiveljekset Timo ja Tuomo Suomalainen, jotka ovat suunnitelleet mm. Helsingin suosituimman matkailunähtävyyden: vuonna 1969 valmistuneen Temppeliaukion kirkon. Vuonna 1987 rakennettu Viikinhovi on toiminut Keuruun pioneerirykmentin varuskuntakerhona antaen yöunet monille puolustusvoimien päällystön upseereille ja tarjonnut pitopaikan erilaisille juhlatilaisuuksille ja illanvietoille. Viikinhovi on rakennettu Keurusselän rantamaisemiin paikalle, jossa aiemmin sijaitsi Viikin tila. Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehtiveljekset Timo ja Tuomo Suomalainen, jotka ovat suunnitelleet mm Helsingin suosituimman matkailunähtävyyden Temppeliaukion kirkon. ”Rakennuksessa on samaa arkkitehtuurista ajattelua kuin Temppeliaukion kirkossa. Rakennus sulautuu maisemaan poikkeuksellisen hyvin. Se ei näytä suurelta vaikka tilaa on 1400 neliötä”, toteaa Marjut Tuikka. Pioneerirykmentin perinteitä kunnioittaen Viikinhovissa toimii nyt monipuolinen palveluyritys Hotelli Ravintola Viikinhovin uudistuneissa ja uusissa huoneissa, juhlasalissa sekä baarissa on nyt mahdollisuus nauttia arjen ja juhlan lumouksesta. Viikinhovi tarjoaa Keurusselän rantamaisemissa rauhallisen yöpymispaikan matkailijoille yöksi tai pitemmäksikin aikaa. Häiden, syntymäpäivien tai yritysjuhlien viettoon Vii- kinhovin upea juhlasali antaa mainiot puitteet. Tilat muuntuvat tilaisuuksien mukaan Viikinhovin sydän on juhlava sali, johon mahtuu enimmillään 500 ihmistä. Lisäksi rakennuksessa on kaksi neuvotteluhuonetta, baari, kaksi saunaosastoa sekä suuri takkahuone. ”Sali ja muutkin tilat muuntautuvat erilaisiin yritystapahtumiin, kokouksiin, juhliin ja muihin tilaisuuksiin. Erilaisilla pöytäryhmillä saadaan aikaan jokaiselle ryhmälle sopiva ympäristö.” Viikinhovissa on 11 hotellihuonetta, joista 8 päärakennuksessa ja kolme erillistä yksiötä sadan metrin päässä. Majoitustiloja on kaikkiaan 32 henkilölle. ”Tilavat huoneet olivat aiemmin varuskuntakerhon käytössä. Nyt ne on uudistettu hotellikäyttöön ja rakennettu uudet kylpyhuoneet. Talotekniikka, valaistus ja kulunvalvontajärjestelmät ovat uusinta uutta. Kaikista hotellihuoneista on esteetön järvinäkymä Keurusselälle.” ”Odotamme kovasti Viikinhovin kesää” Marjut ja Aki Tuikka avasivat Viikinhovin marraskuussa 2014. ”Olen itse viidennessä polvessa peruskeuruulainen ja mieheni Aki Pohjanmaalta, Toholammilta. Osallistuimme täällä erään messutapahtuman järjestelyihin. Aki tuumaili tapahtuman lopuksi varuskunta-alueen saleja siivoillessaan, että tämäpä olisi hieno paikka yritystoimintaan. Siitä ajatus syntyi. Ensimmäinen suuri tilaisuus oli viiden kunnan yrittäjien juhla, johon otti osaa lähes 260 vierasta. Toiminta on lähtenyt ripeästi liikkeelle. Pelkästään jouluruokailijoita oli toista tuhatta”, kertoo Marjut Tuikka. ”Asiakkaat ovat antaneet myönteistä palautetta Viikinhovin tunnelmasta. Kun isäntä ja emäntä ovat aina paikalla, palvelu on välitöntä ja joustavaa. Tilaisuuksien suunnitteluun käytetään paljon aikaa. Työmatkailijat ovat meille tärkeä asiakasryhmä ja he saavat ruokaa vaikka tulisivat myöhemminkin.” Kesäisin Viikinhovin asiakkaita palvelevat myös vierasvenelaituri ja laituriterassi, jossa on anniskeluoikeudet. ”Tarjoamme laituriterassilla myös pikkupurtavaa ja annoksia isompaankin nälkään. Suunnittelemme terassille myös grilliä. Raivaamme ja kunnostamme hieman metsittymään päässyttä Viikinhovin ympäristöä ja ranta-aluetta, jotta Keurusselän maisemat pääsevät täysiin oikeuksiinsa. 6, 5 hehtaarin tontista saa upean ulkoilualueen. Odotamme kovasti ensimmäistä kesää Viikinhovissa”, sanoo Marjut Tuikka. Viikinhovin sydän on juhlava sali, johon mahtuu enimmillään 500 ihmistä. Juhlasali valmistumassa vastaanottamaan 260 juhlijaa. Viikinhovissa on 11 hotellihuonetta, joista 8 päärakennuksessa ja kolme erillistä yksiötä sadan metrin päässä. Majoitustiloja on kaikkiaan 32 henkilölle. 36 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Diakonia-ammattikorkeakoulu yhdistää vapaaehtoistyön ja opinnot Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden on mahdollista yhdistää vapaaehtoistyöt osaksi ammatillisia opintojaan. - Vapaaehtoistyö avartaa näkökulmia ja tarjoaa lisäkokemusta tulevia töitä silmällä pitäen, toteaa sosionomi-opiskelija Tuija Bergström. Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelija voi liittää osaksi opintojaan 5 op:n laajuiset vapaavalintaiset vapaaehtoistyön opinnot. Opintosuorituksen lisäksi opiskelija saa tulevaa työnhakua varten järjestökumppanilta työtodistuksen. Vapaaehtoistyöt ovat selkeä kilpailuvaltti ja näyttö työnhakijan osaamisesta ja kokemuksesta valmistumisen jälkeen. Mutta vapaaehtoistyöstä on hyötyä jo opiskeluaikana. - Opiskelen sairaanhoitajaksi. Tarkoituksenani on työllistyä päihde- ja mielenterveyspuolelle. Teen vapaaehtoistyötä Malmikodissa, joka on Helsingin Diakonialaitoksen alainen asumispalveluyksikkö. Asukkaat ovat päihdetaustaisia ja pääosin liikkumisrajoitteisia. Vapaaehtoistyössä pääsen näkemään ja tutustumaan päihdeyksikön toimintaan, joten vapaaehtoistyön pohjalta voin arvioida, kiinnostaako päihdepuolen työ aidosti, opiskelija Timo Kivelä pohtii. Tuija Bergström opiskelee sosionomiksi ja toimii opintojen ohella Suvanto ry:n auttavan puhelimen päivystäjänä. Palvelu on suunnattu ikääntyneille ihmisille, jotka ovat joutuneet kaltoinkohtelun tai lähisuhdeväkivallan kohteik- si. Myös heistä huolissaan olevat läheiset voivat ottaa yhteyttä Suvanto-linjalle. Tuija Bergströmille vapaaehtoistyöt tuovat opintoihin konkretiaa. - Koen vapaaehtoistyön tukevan sekä sosionomi-opintojani että vahvistavan identiteettiäni sosionomina. Ja kaiken kaikkiaan tekemäni vapaaehtoistyö avartaa näkökulmia ja tarjoaa lisäkokemusta tulevia töitä silmällä pitäen. Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteistyöjärjestöt tarjoavat opiskelijoille vapaaehtoistyön koulutusta ja ohjauksellista tukea. Opiskelija voi ottaa osaa ja toimia jo vakiintuneissa vapaaehtoistyön toiminnoissa tai tarpeen mukaan suunnitella ja toteuttaa uusia toimintatapoja. Opiskelija tekee vapaaehtoistyöstään lyhyen kirjallisen raportin tai videon. Diakoniaammattikorkeakoulussa voi opiskella sekä suomeksi että ! englanniksi, myös vapaaehtoistyön vapaavalintaiset opinnot ovat tarjolla niin suomenkielisille kuin englanninkielisille opiskelijoille. -Kansainvälisille opiskelijoille vapaaehtoistyöt luovat oivan kanavan saada työkokemusta ja verkostoitua työelämän eri organisaatioiden kanssa, muistuttaa lehtori Marianne Nylund. Hän kehittää ja koordinoi opintojen ja järjestöjen yhteistyötä yhdessä lehtori Risto Sirenin kanssa. Vapaaehtoistyöt vaativat tekijältään aikaa ja sitoutumista. - Mielestäni vapaaehtoistyö, kuten palkkatyökin, tulisi valita niin, että se tuntuu mielekkäältä ja ”tulee sydämestä”. Tärkeää on myös miettiä tarkkaan jaksaako valitsemaansa työtä tehdä. Kannattaa olla realistinen myös oman ajankäyttönsä suhteen. Vapaaehtoistyön tarjoajasta voi tuntua turhauttavalta Diakonia-ammattikorkeakoulu kouluttaa valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysalan, kirkon alan sekä viittomakieli- ja tulkkausalan ammattilaisia. Diak toimii pääkaupunkiseudulla, Turussa, Porissa, Oulussa ja Pieksämäellä. kouluttaa jopa kuukausien ajan jotain henkilöä, joka ei koulutuksen saatuaan voikaan toimia mukana, Tuija Bergström muistuttaa. Vapaaehtoisena toimiminen voi kuitenkin helposti viedä mukanaan. Näin kävi myös Timo Kivelälle. - Alun perin motiivi vapaaehtoistyön tekemiselle oli halu tehdä jotain yleishyödyllistä. Melko nopeasti havaitsin tehneeni itseni tarpeelliseksi ainakin muutamille yksikön asukkaille. Suhteellisen pienillä teoilla voi saada joillekin yksilöille suuren merkityksen. Olen käynyt ulkoilemassa tai vaikka- pa kaupassa yksikön asukkaiden kanssa. Saatamme käydä myös konserteissa, museoissa, teatterissa tai hautausmaalla. Oma roolini Malmikodilla on pääosin hauskaa, Lisätietoja: Emmi Jäkkö Viestintäasiantuntija Diakoniaammattikorkeakoulu Tel 040 507 6260 [email protected] www.diak.fi Lähde: Diakoniaammattikorkeakoulu Vaikuttavaa kuntoutusta ja hyvää hoitoa! • Pablo -käden ja yläraajan kuntoutusta • Lokomat-robottiavusteinen ja painokevennetty kävelyharjoittelu • TheraBalance ja Tymo -tasapainoharjoittelu • Allasterapia • Kuntosaliharjoittelu • Fysio-, toiminta-, puhe- ja psykoterapia • Eripituiset kuntoutus- ja hoitojaksot, myös omaishoitajille ja hoidettaville • Avokuntoutus XVI Satakieliseminaari 2015 24.–25.9.2015, Seinäjoki, Frami XVI Satakieliseminaari 2015 Kohti kahta kieltä? Sisäkorvaistutekuntoutus viittomakielisessä perheessä 24.–25.9.2015, Seinäjoki,onnistumiseen? Frami Mitkä asiat vaikuttavat istutekuntoutuksen Mitä on ympäristön tärkeä tietää? Aiheeseen johdattaa puheterapeutti Sari Kohti kahta kieltä? Sisäkorvaistutekuntoutus viittomakielisessä Vikman perheessä Perheiden kokemuksia ja ulkomaisia käytäntöjä Mitkä asiat vaikuttavat istutekuntoutuksen onnistumiseen? Mitä on ympäristön tärkeä tietää? Aiheeseen johdattaa puheterapeutti Sari Vikman Jopa puolella on muutakin kuin kuulovamma! Liitännäisvammat ja Perheiden kokemuksia ja ulkomaisia käytäntöjä niiden kuntoutus Foniatri Sanna Häkli tarkastelee aihetta uuden tutkimustiedon valossa Tutustutaan Jopa puolellakuulovamman on muutakin kuin kuulovamma! Liitännäisvammat ja liitännäisvammoihin laajasta näkökulmasta niiden kuntoutus asiantuntijoiden johdolla Foniatri Sanna Häkli tarkastelee aihetta uuden tutkimustiedon valossa Tutustutaan kuulovamman liitännäisvammoihin laajasta näkökulmasta asiantuntijoiden johdolla Valppain mielin! Ajankohtaista liikennelääketieteestä Huomioitavia tekijöitä ja ammatinvalintakysymyksiä Valppain mielin! Ajankohtaista liikennelääketieteestä Huomioitavia tekijöitä ja ammatinvalintakysymyksiä Tekniikasta uutta virtaa arkeen kotona, päivähoidossa ja koulussa uudet sovellukset ja pellepelottomien ratkaisut Tarkastelussa Tekniikasta uutta virtaa arkeen kotona, päivähoidossaluovat ja koulussa Lisäksi Tarkastelussa uudet sovellukset ja pellepelottomien luovat ratkaisut Lisäksi Nuorille minileiri ja vanhemmille Kohtaamisia -kahvila Nuorille minileiri ja vanhemmille Kohtaamisia -kahvila Ohjelma valmistuu toukokuussa. Seuraa tiedotustamme Ohjelma valmistuu toukokuussa. Seuraa tiedotustamme nettisivuillamme, Facebookissa jaTwitterissä Twitterissä (@100kieli). nettisivuillamme, Facebookissa ja (@100kieli). www.satakieliohjelma.fi www.satakieliohjelma.fi www.satakieliseminaari.fi www.satakieliseminaari.fi Kuntoutuspäällikkö Päivi Kotka [email protected] Puh. +358 445 754 538 Kitinkuja 2, 69100 Kannus Julkaisija: Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa © www.yritma.fi Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suvantokatu 20 80100 Joensuu Tervetuloa – lakeuksilla tavataan! Tervetuloa – lakeuksilla tavataan! Sivunvalmistus: Päätoimittaja: Ilmoitukset ja markkinointi: E-mail: [email protected] [email protected] Toimittaja: Osoitteellinen jakelu: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Risto Käyhkö Puh. 010 820 5700, 050 521 5656 Fax 013-312 199 Eini Kettunen puh. 010 820 5715 Toni Valha puh. 050 531 4745 Liisa Kinnunen puh. 010 820 5722 Posti Oy Paino: Lehtisepät Oy, Pieksämäki SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 37 Elämänlaatua ja vaikuttavuutta kotihoitoon ja palveluasumiseen Heinäkuussa 2013 voimaan astunut ”Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista” haastaa ikäihmisten palvelut muutokseen ja vaatii edistämään iäkkäiden ihmisten osallisuutta ja toimintakykyä. Lain toimeenpanon tueksi tehty laatusuositus on tarkoitettu iäkkäiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin tueksi kuntien ja yhteistoiminta-alueiden päättäjille ja johdolle. Lisäksi sitä voivat hyödyntää oman toimintansa suunnittelussa ja arvioinnissa monet muutkin tahot, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat, alan ammattilaiset ja kolmannen sektorin toimijat. -Nk. vanhuspalvelulain kokonaistavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen vanhuus koko ikääntyneelle väestölle sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille, gerontologian dosentti, Ulla Eloniemi-Sulkava toteaa. Ulla Eloniemi-Sulkava toimii Hyvinvointi -ja terveysyksikön päällikkönä Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskuksessa. Yksikkö toimii tieteen ja työelämän yhdistäjänä. Ulla EloniemiSulkavalla on yli 30 vuoden kokemus gerontologisesta tutkimus- ja kehittämistyöstä. Elämänlaatu ikäihmisten hoidon ja palveluiden päämääränä Ikäihmisten palveluissa säännöllisen kotihoidon ja erilaisten ympärivuorokautisten hoitopaikkojen asiakkaista noin 7080%:lla on etenevä muistisairaus. Näin ollen kehittämisessä on pitkälti kyse näiden ihmisten elämästä, arjesta ja hoidosta. Kansainväliset tutkimukset korostavat hoidon laadun sijasta muistisairaiden ihmisten elämänlaatua. Ihmisen tulee olla hoitojärjestelmän keskiössä. Koska elämänlaatu on vahvasti subjektiivinen, päädytään sen yhteydessä kuulemaan ihmistä. Näin ollen aito halu pyrkiä toteuttamaan ihmisen elämänlaatua edistävää hoitoa ja palveluja edellyttää ihmislähtöistä työskentelyä. Sen kivijalkana on pyrkimys kuulla ja ymmärtää ihmisen tarpeita ja vastat niihin. Hollantilaiset ja brittiläiset tutkimukset ovat tuoneet esiin, että emotionaalisen tuen tarve, kokemuksellinen turvallisuus sekä ulkoilu ja muut mieluisat aktiviteetit ovat muistisairaiden ihmisten itsensä nimeämiä tarpeita. On ymmärrettävää, että muistisairaan ihmisen kotona asuminen ei onnistu, jos näihin tarpeisiin ei vastata, vaan tarjotaan aika- sidonnaisia palvelusuoritteita. Myös suomalaiset tutkimukset ovat linjassa tämän johtopäätöksen kanssa. Ihmisten tarpeista lähtevä ja räätälöity hoito on vaikuttavuutta. Se hillitsee palveluiden käyttöä ja kustannuksia. Elo-D -havainnointimenetelmällä laatua muistisairaiden ihmisten asumispalveluihin Elo-D -havainnointimenetelmä kehitettiin Suomen muistiasiantuntijat ry:n hankkeessa (2004-2007), jonka rahoittajana oli Raha-automaattiyhdistys ry. Elo-D -menetelmä oli ensimmäistä kertaa laajassa käytössä MielenMuutos- tutkimuksessa 2008-2010. Kyseessä oli satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus Espoon kaupungin ylläpitämissä 19:ssa pitkäaikaishoitopaikoissa. Tutkimuksessa arvioitiin, voidaanko henkilökunnan nimeämiä käytösoireita vähentää, kun moniammatillinen pitkäaikaishoito toimii ihmislähtöisesti ja lähtee yhdessä ymmärtämään muistisairaiden ihmisten tarpeita yhteistyössä ihmisen (asukkaan) ja hänen omaistensa kanssa sekä räätälöi hoidon tämän ymmärryksen pohjalta. Elo-D havainnoilla lisättiin ymmärrystä muistisairaan ihmisen hyvinvoinnista, tarpeista ja päivän toiminnasta. -Suomalaisen Elo-D -havainnointimenetelmän avulla nähdään, mitä on ko. hoitopaikan arki asukkaiden näkökulmasta. Seitsemän tunnin havainnoinnin aikana nähdään asukkaiden hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin ilmaisut, saadaan ymmärrystä heidän tarpeistaan ja toiveistaan. Menetelmän avulla päästään kehittämään ihmislähtöistä ja tarvepohjaista hoitoa ja arkea hoitopaikoissa. Päämääränä on ihmisten mahdollisimman hyvä elämänlaatu. Vain havainnoimalla tiedetään mitä arki on. Ulkoiset laatukriteerit eivät kerro totuutta, Eloniemi-Sulkava korostaa. Elo-D-havinnointimenetelmällä muistisairaat asukkaat avautuvat ihmisinä -Havainnoinnin jälkeisessä yhteenvetokeskustelussa he pääsevät yhdessä miettimään, kuinka edistää näiden ihmisten hyvinvointia arjessa ja kuinka ymmärtää, mitä he todella Helsinkiläisen Hesevakodin Metsäheinän henkilökunta etsii ratkaisuja muistisairaiden ihmisten elämänlaadun parantamiseksi. Ohjaajana toimii ELO-D valmentajaksi valmistuva Tuula Hoivala Tampereen Kontukodista. tarvitsevat. Perinteisestä käytösoireiden hoidon ajattelusta he siirtyvät miettimään esimerkiksi, mitä aggressiivisena koettu muistisairas ihminen viestii ja mitä hän tarvitsee voidakseen aiempaa paremmin. Muistisairaiden ihmisten näkökulmasta arjessa tärkeimpiä ovat lyhyet kohtaamiset, vilpitön läsnäolo ja kuuntelu. Yhteys muistisairaaseen ihmiseen luodaan aitoudella, olemalla ihminen ja ottaen todesta sairastuneen ihmisen tunteet ja tarpeet, Eloniemi-Sulkava määrittelee. Rakenteiden tulee mahdollistaa ihmislähtöinen toiminta -Tarvepohjaisuus syntyy ihmislähtöisestä toimintakulttuurista, jossa ihminen on keskiössä. Suomessa puhutaan asiakas-, asukas- tai potilaskeskeisyydestä. Kansainvälisessä kirjallisuudessa korostetaan näiden järjestelmälähtöisten käsitteiden sijaan ihmislähtöisyyttä (person-centredness). -Tarvepohjaisuutta tarvitaan, jotta kotona asumista voidaan oikeasti edistää. Tämän osoittavat tutkimukset. Haluttaessa edistää ikäihmisten mahdollisuuksia asua omassa kodissaan, palveluja ja apua pitäisi antaa heidän tarpeidensa mukaan. Samoin pitkäaikaishoidossa tarvepohjainen, ihmisistä lähtevä hoito edistää elämänlaatua, Eloniemi-Sulkava määrittelee. - Meidän on pakko siirtyä järjestelmälähtöisestä toiminnasta ihmislähtöiseen toimintaan. Kotihoitoa ei tueta vain nykyisellä rakenteellisella kehittämisellä. Rakenteiden ja johtamisen tulee mahdollistaa ja tukea toimintaa, jossa esimerkiksi kotihoidossa toimitaan ihminen, ei suorite tai aika edellä. On edistettävä työskentelyä, jossa ihmisiä kuullaan ja heidän tarpeisiin vastataan. Tämä vaatii huomattavaa asennemuutosta sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation eri tasoilla. Jos tuotetaan palveluita, joita ihminen ei koe tarvitsevansa, ei edistetä kotona asumista eikä ihmisten elämänlaatua, Ulla Eloniemi-Sulkava toteaa. HELSINGIN YLIOPISTO KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA WWW.HELSINKI.FI/PALMENIA Kiinnostaako Sinua oman hyvinvoinnin ja osaamisen kehittyminen? Haluatko saada uusia taitoja esimiestyöhösi? Koulutusja kehittämiskeskus Haluatko saada työhösi menetelmiä edistää ikäihmisten hyvää Palmenian täydennyskoulutusta elämää? Haluatko tulla rautaiseksi lääkehoidon osaajaksi alallasi? Entä voisiko ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys menetelmineen antaa Sinulle uutta intoa ja hyvinvointia? Työnohjaajakoulutus yhteisenä oppimisprosessina (72 op), 5.9.2014 – 24.4.2015 Vastauksia löydät Hyvinvointi ja terveys –yksikön koulutustarjonnasta! Voit olla varma, että koulutuksemme pohjaavat tutkittuun tietoon, jonka Työhyvinvoinnin kehittäminen organisaatiossa – yhdistämme työelämän tarpeisiin. Haluamme osaltamme edistää työkykykoordinaattorin roolin rakentaminen (4 op) ihmislähtöistä hoivaa, hoitoa ja palveluja. Haluamme tarjota voimaannuttavia 30.9., 6.11. ja 11.12.2014 menetelmiä työhön ja työyhteisöihin. Työyhteisösovittelun erityisosaaja (30 op), Ota yhteyttä, jos työyhteisösi kaipaa tarpeisiinne räätälöityä koulutusta! 8.10.2014 – syksy 2015 Lääkitysturvallisuus (6 op), Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja 4.9.2015 - 5.12. (24 op), 8.10.2014 – 22.4.2015 Parantava musiikki: musiikin terapeuttinen käyttö hoito- ja hoivatyössä, 9.9.2015 klo 13.00-16.00 Mentorointivalmennus – ammatillisen osaamisen Lääkehoidon osaaja (3 op), työuralla 23.9.2015 – (4 21.1.2016 kasvu ja kehittyminen op), 9.10.-14.11.2014 Itsemääräämisoikeuslaki tulee! Tietoa ja ratkaisuja käytännön hoitotyössä selviytymiseen, XIX Valtakunnallinen Ratkaisukeskeinen muistifoorumi, 2.10.2015valmentaja/coach (40 op), 6.11.2014 – 11.12.2015 Ratkaisukeskeinen valmentaja (40 op), 8.10.2015 – 2.12.2016 Kouluttajana toimiminen – Aktivoivaa ja vuorovaiPelillistäminen nuorten osallistamisessa yhteiskuntaan (2op), kutteista otetta koulutustilanteisiin (3 op) 15.10. - 12.11.2015 11.-12.11. ja 10.12.2014 Lääkeinformaatio ja lääkeinformaatiopalvelut sairaalassa (4 op), 19.10.2015 - 1.3.2016, verkkokoulutus Sosiaali- jakoulutuksista terveysalan ratkaisukeskeinen esimies op), Lisätietoja sekä ilmoittautuminen ja (30 haku 20.10.2015 – osoitteessa:http://www.helsinki.fi/palmenia 20.10.2016 koulutuksiin Elo-D –havainnoinnilla laatua asumispalveluihin (5 op), 10.11.2015 – 20.5.2016 Lue lisää www.helsinki.fi/palmenia Tervetuloa vahvistamaan osaamista! 38 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Osaamista sotealalle Savon ammatti- ja aikuisopisto, Hyvinvointi Iisalmi, Kuopio ja Varkaus Lisää ammattitaitoa ja osaamista! Kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinto, tutkinnon osa - Ikääntyvän kehitysvammaisen ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen* Vanhustyön erikoisammattitutkinto, tutkinnon osat: - Hoivatyön lähiesimieheksi* Tutkinnon osa: Vanhustyössä vastuuhenkilönä toimiminen TunteVa –hoitaja* Tutkinnon osa: Muistioireisen ikääntyneen ihmisen tukeminen Tutkinnon osa: Kuolevan ihmisen hoitaminen* Elämyksiä luonnosta hoivaan ja kuntoutukseen Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto* Vanhustyön osaamisalaopinnot oppisopimuksella Lähihoitajille ja lähihoitajaopiskelijoille, jotka ovat suorittaneet vähintään sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon pakolliset osat. *mahdollisuus myös oppisopimuskoulutukseen Verkkokoulutuksena näyttötutkinnot + Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon asiakaspalvelun ja tietohallinnan osaamisala tai mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala + Vanhustyön erikoisammattitutkinto oppisopimuskoulutuksena + Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto oppisopimuskoulutuksena Täydennyskoulutusta työpaikoille tilauksesta + Ergonomia kotihoidossa Työhyvin vointi+ Muistihoitaja painotte inen + Lähiesimiehenä sotealalla JOHTAM ISEN ERIKOIS + Kulttuurilliset menetelmät vanhustyössä AMMAT TITUTKIN + Moninaisuus ja erityisyys vanhustyössä TO 22.9. alk + Potilassiirtojen Ergonomiakortti-koulutus aen + Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakortti -koulutus + Ensiapu 1 ja 2, PPE-D (myös kertauskoulutukset) + Rakenteiden kirjaaminen + Lääkehoito ja lääkelupa Kysy lisää! Hannele Pesola, p. 0400 360 615, [email protected] Lisätiedot ja hakeutuminen https://wilma.sakky.fi/browsecourses https://www.facebook.com/sakkysostervlii www.sakky.fi LUE LISÄÄ WWW.EDUPOLI.FI/SOSIAALI-JA-TERVEYSALA Helsinki / Kerava / Porvoo / Vantaa Sosiaali- ja terveysalan turvakorttikoulutus Hyvinvoinnin ammattilainen TÄYDENNYSKOULUTUKSIA HÄMEENLINNASSA SEKSUAALINEUVOJA 30 op, alkanut 17.4.2015, kysy vapaita paikkoja! TYÖVALMENNUKSEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO, aloitus 26. – 27.8.2015 DEMEPASSI® 30 op aloitus 9.9.2015, oppisopimustoteutus I Muistisairaudet ja niiden hoito 12 op II Muistisairaiden kuntoutus ja voimavarojen tukeminen 10 op III Työorientaatio ja työhyvinvointi dementiatyössä 8 op SAATTOHOITO-koulutus I Palliatiivinen hoito ja saattohoito 24.9.2015 II Kuolevan kivunhoito ja oirehoito 29.10.2015 III Kohtaamisia kuolevan ja läheisten kanssa 19.11.2015 IV Hyvät käytännöt saattohoidossa eri kulttuurit huomioiden 20.11.2015 YHTEISÖLLINEN KUNTOUTUS JA SEN KEHITTÄMINEN 6 OP, aloitus 22.9.2015 antaa työntekijälle valmiudet onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja oikeaan toimintaan onnettomuustilanteessa. Valtakunnallinen päivän mittainen turvakorttikoulutus on tarkoitettu kaikille sosiaali- ja terveysalan työntekijöille ja opiskelijoille. Koulutus korostaa työntekijän roolia riskien ehkäisijänä, ja se pitää sisällään teoriaosuuden, ryhmätyön ja käytännön harjoituksen. Koulutuksen voi käydä avoimilla kursseilla, sen voi tilata yli 200 kurssinjohtajalta tai vaihtoehtoisesti voitte kouluttaa kurssinjohtajan omasta organisaatiostanne. Koulutus 1 päivä Voimassa 5 vuotta Oman alueenne kurssit ja kurssinjohtajat: spek.fi/soster Tulevat kurssinjohtajakoulutukset: sppl.fi INR- JA LASKIMOVERINÄYTTEENOTTO 10.11.2015 Lisätiedot, ilmoittautuminen ja muu koulutustarjonta: www.hamk.fi/taydennyskoulutus Toimi heti. Turvallisuutta ei voi ulkoistaa. Toteutamme myös omalle organisaatiollesi räätälöityjä koulutuskokonaisuuksia! Kysy lisää: koulutuspäällikkö Birgit Viikari, p. (03) 646 3450, [email protected] Suomen Palopäällystöliitto Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki. (09) 2522 9200, www.sppl.fi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. (09) 4761 1301, www.spek.fi SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Ohjauspalvelusta apua kommunikaatiohaasteisiin Sivupersoona Oy on keväällä aloittanut viittomakielen ohjaajapalvelun. Uudella palvelulla vahvistetaan kommunikaation erityisryhmien sosiaalista toimintaa sekä ohjataan ja avustetaan heidän arkeaan. Kunnissa on nyt paremmat mahdollisuudet toimia ennaltaehkäisevästi ja välttää raskaampien palveluiden kustannukset. Ohjaajapalvelun toteuttajina ovat viittomakielen ohjaajat, joita suomessa on koulutettu 2001 vuodesta lähtien. Heidän ammatilliseen ydinosaamiseen kuuluu asiakkaan ohjaaminen ja avustaminen suomalaisella viittomakielellä, viittomiin pohjautuvilla menetelmillä, muilla puhetta tukevilla ja korvaavilla kommunikaatiomenetelmillä sekä selkokielellä. Kunnat pystyvät hyödyntämään ohjaajapalvelua monella tapaa suunnitellessaan tukimuotoja kommunikaation erikoisryhmään kuuluvalle asiakkaalle. - Olemme vuosien mittaan nähneet ja kuulleet kuinka vaikeaksi ihmisten elämä menee, kun asiakas ei saa palvelua, jossa voidaan taata molemminpuolinen jatkuva kommunikointi ja ymmärrys. Haluamme muuttaa tämän ja vaikuttaa ennaltaehkäisevästi syrjäytymiseen, Sivupersoonan kehityspäällikkö Petri Nikkanen taustoittaa. Viittomakielen ohjaajapalvelu toteutetaan pääosin asiakkaan normaalissa toimintaympäristössä ja yksilöllisen palvelusuunnitelman ja tavoitteiden mukaisesti. Lisätietoa saa Petriltä 0400 300 144 tai petri.nikkanen@sivupersoona. com Joko tunnet Sivupersoonan? Tutustu palveluihimme osastolla 40 tai www.sivupersoona.com Koulutusta vanhustyön ammattilaisille Työ lasten ja perheiden parissa Esimerkkejä kaikille avoimista koulutuksista ja seminaareista: � Välineitä hyvään vuorovaikutukseen seniori- ja vanhustyössä 12.5.2015, Helsinki � Ihanasti pihalla – iäkkäiden ulkona liikkumisen edistäminen 1.10.2015, Kuopio � Kunnon Hoitaja -kouluttajakoulutus – iäkkäiden toimintakyvyn edistäminen liikunnan keinoin 7.–8.10.2015 + 1 pv, Helsinki � Arjen aarteet – muistisairaan ihmisen toimintakyvyn tukeminen 20.–21.10.2015, Helsinki � Istumatansseja suomalaisiin kansanlauluihin 28.–29.10.2015, Pori � Liikuntaneuvontaa ikäihmisille 29.10.2015, Jyväskylä � Elämää kotona kaiken ikää – Ikäinstituutin verkostopäivät 30.11.2015, Helsinki Muita koulutusteemojamme ovat esimerkiksi ikäihmisten mielen hyvinvointi, itsemääräämisen tukeminen, asumis- ja liikkumisympäristöt sekä taidelähtöiset menetelmät. Lisätietoja ja ilmoittautumiset www.ikainstituutti.fi/koulutus. AIKUISKOULUTUSTA • Lapsi- ja perhetyön perustutkinto (oppisopimuksella) • Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto • Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto • Perhepäivähoitajan ammattitutkinto Voit suorittaa näistä tutkinnoista myös tutkinnon osia ja täydentää ammattitaitoasi. Uusi asuntola, vain 2 km Jyväskylän keskustasta, palvelee myös matkailijoita. Lisätietoja: koulutussihteeri Suvi Uski, puh. 044 7522 714 JYVÄSKYLÄN KRISTILLINEN OPISTO Sulkulantie 28, 40520 Jyväskylä Puh. (014) 3348 000, [email protected] (09) 6122 160 • [email protected] • www.ikainstituutti.fi Koko koulutustarjonta: www.jko.fi UUSIA URIA OSOITTEESSA: www.jko.fi 39 40 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Vain 15 minuuttia Jyväskylän keskustasta! Elämää Päijänteen rannalla Jyväskylä 4 13 E75 Jyväskylä 4 E63 9 Edullista toimitilaa yrityksellesi Kinkomaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä Päijänteen rannalla. E63 Osoite: Parantolantie 24, 40930 Kinkomaa Näkymä työhuoneestasi? Kysy lisää: Anna Tiainen 050 911 0573 [email protected] www.vitapolis.fi Asiakastietojen hallinta Laskutus Mobiilijärjestelmä Tilastot ja raportointi Laatua ja tehokkuutta hoivatyöhön DomaCare on sosiaali- ja terveysalalle kehitetty monipuolinen työkalu, joka tehostaa asumispalveluja ja kotihoitopalveluita tarjoavien yksiköiden laadukasta hoitotyötä ja toimintaa. Järjestelmä on suunniteltu suurien tietomassojen käsittelyyn, joten se toimii nopeasti ja kevyesti kaikkien palveluntuottajien käytössä. DomaCare on integroitu yleisimpiin kirjanpito- ja talousjärjestelmiin. • • • • • • • Asiakkaitamme Mainio Vire Oy KVPS Tukena Oy Helsingin Diakonissalaitos Mikeva Oy Mediverkko Hoivapalvelut Oy Esperi Care Oy Stella Kotipalvelut Oy • • • • • Käyttäjien mielestä domacare nousi selvästi yli muiden käyttömukavuutensa ansiosta • - Johanna Paavolainen, Mainio Vire Oy • Toimintamme jatkuvasti kasvaessa myös asiakastietojärjestelmää koskevat vaatimuksemme laajenevat. olemme iloisia alkaneesta yhteistyöstä ja mahdollisuudesta saada käyttöömme monipuolinen ja toimintamme kehittymistä tukeva järjestelmä. - Minna Väänänen, kehityspäällikkö, Mikeva Oy Tulossa: eResepti, eArkisto, Kansa, PSOP ja muita tärkeitä integraatioita DomaCare on integroitu 30:een kirjanpito- ja talousjärjestelmään. Yli 80% DomaCaren asiakkaista on alle 20:n työntekijän yrityksiä Jokainen asiakas on meille yhtä tärkeä! 020 7424 0900 | DomaCare® on Invian Oy:n tuote www.domacare.fi | [email protected] Yks hoi Kou Las Ext Mo liikk Tar järj Lain valt Kan (PS
© Copyright 2024