Suomen Karbonaatti Oy:n mikrokalsiittitehtaan

Alu h itintov r ;
ESAV (/9739/2014
Dnro
Etelä-Suomi
LAPPEENRANNANKAI ~
9.1.2015
Kk~
12.01. 20
Lappeenrannan kaupunki
Kaupunginhallitus
PL 11
53101 Lappeenranta
Viite
Suomen Karbonaatti Oy, mikrokalsiittitehtaan ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistaminen, Lappeenranta.
Lausuntopyyntö
Aluehallintovirasto pyytää Lappeenrannan kaupungin lausuntoa viitekohdassa mainitusta hakemuksesta. Lausunto pyydetään toimittamaan
aluehallintoviraston Hämeenlinnan päätoimipaikkaan 2.3.2015 mennessä . Lausunnossa on ilmoitettava asian dnro ESAVI/973912014.
Asiakirjoja käsiteltäessä pyydetään huomioimaan, että asiakirjat sisältävät salassa pidettävää aineistoa. Salassa pidettävät asiakirjat on erillisessä kirjekuoressa.
Asia voidaan ratkaista, vaikka lausuntoa ei anneta.
Asiakirjoja ei tarvitse palauttaa aluehallintovirastoon.
Lisätietoja antavat
Ympäristöneuvos Ilpo Hiltunen, puh. 0295 016 400
Ympäristöneuvos Tero Mäkinen , puh. 0295 016 421
Osastosihteeri
LIITTEET
Maret Ve maa
Kuulutus
Hakemusasiakirjat + salassa pidettävät kuori
ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat [email protected]
puh. 0295 016 000
Hämeenlinnan päätoimipaikka
Helsingin toimipaikka
fax 03 570 8002
Birger Jaarlin katu 15
Ratapihantie 9
PL 150, 13101 Hämeenlinna
PL 110, 00521 Helsinki
kirjaamo .etela@avi .fi
www.avi ,fi/etela
M ro
Aluehallintovirasto
Dnro
ESAVI/973912014
Etelä-Suomi
9.1.2015
Kuulutus
Ympäristölupahakemus
Hakija
Suomen Karbonaatti Oy
Asia
Hakemus, joka koskee mikrokalsiittitehtaan ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista, Lappeenranta.
Hakemuksen mukainen toiminta
Hakemus koskee ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista.
Vuonna 1983 perustettu Suomen Karbonaatti valmistaa paperi- ja kartonkiteollisuudelle kalsiumkarbonaattipohjaisia päällystyspigmenttejä ja täyteaineita ja on alansa suurin toimija Suomessa. Tehtaan vuotuinen tuotantokapasiteetti on n. 780 000 t lietettä, mikä vastaa 500 000 t kalsiittia.
Tehdas sijaitsee Lappeenrannan kaupungissa Ihalaisten tehdasalueella ja
ympärillä on muita tehdasalueen yrityksiä, lähimpään asuinrakennukseen
Tapiolassa on matkaa 700 m.
Tehdas käyttää pääraaka-aineena kalkkikivestä jalostettua kalsiittirikastetta. Prosessin tarvitsema vesi otetaan Nordkalk Oy:n omistamasta Hanhikempin tekopohjavesilaitokselta. Prosessi tarvitsee myös sähköä, joka ostetaan ulkoa. Tuotteet toimitetaan asiakkaille säiliöautoilla valtatie 6:a pitkin.
Suomen Karbonaatti Oy:llä on sertifioitu ISO 14001:2004 ympäristöjärjestelmä vuodesta 1998 sekä sertifioitu ISO 9001:2008 laatujärjestelmä vuodesta 1992.
Tiedot olennaisista päästöistä ja jätteistä
Prosessin ylimäärävedet ohjataan Nordkalk Oy:n hapetusaltaiden kautta
Rakkolanojaan. Häiriötilanteissa vesi ohjataan omille laskeutusaltaille, mistä laskeutettu vesi johdetaan myös Nordkalk Oy:n hapetusaltaiden kautta
Rakkolanojaan.
ETE LÄ-S UOM E N ALUEHALLINTOVIR AS TO, YM PÄR ISTÖLUP AVAS TUUALUE 1 [email protected]
puh. 0295 016 000
Hämeenlinnan päätoimipaikka
Helsingin toimipaikka
fax 03 570 8002
kirjaamo .etela@avi .fi
www.avi .fi/etela
Birger Jaarlin katu 15
PL 150, 13101 Hämeenlinna
Ratapihantie 9
PL 110, 00521 Helsinki
2
Pigmenttien ja täyteaineiden valmistus on märkäprosessi
, minkä ansiosta
ilma- tai pölypäästöjä ei synny. Prosessissa syntyy jonkin verran kalsiittijätettä, joka varastoidaan omalle kaatopaikalle , mikä sijaitsee keskellä Nordkalk Oy:n kiven läjitysaluetta . Meluhaitta on paikallinen ja pääasiassa laitoksen sisällä.
Suomen Karbonaatti Oy:n ympäristövaikutukset rajoittuvat Ihalaisen kaivospiirin sisäpuolelle.
Kuulutuksen ja hakemusasiakirjojen nähtävänäpito
Tämä kuulutus pidetään nähtävänä 16.1. - 16.2.2015 Lappeenrannan
kaupungin ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston Hämeenlinnan päätoimipaikan ilmoitustauluilla. Kuulutus on lisäksi luettavissa osoitteessa
www.avi.fi/lupa-tietopalvelu.
Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana yleisesti nähtävillä Lappeenrannan
seudun ympäristötoimessa (Pohjolankatu 14).
Muistutusten ja mielipiteiden esittäminen
Niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen), varataan
tilaisuus tehdä muistutuksia lupahakemuksesta. Muilla kuin asianosaisilla
on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä asiasta.
Kirjelmässä pitää mainita muistuttajan nimi, osoite, kiinteistön nimi, RN:o,
kylä ja kunta, hakijan ja toiminnan/hankkeen asian nimi sekä Dnro
ESAVI/973912014.
Muistutukset ja mielipiteet on toimitettava viimeistään 16.2.2015 ensisijaisesti sähköistä muistutuslomaketta käyttäen www.avi.fi/muistutus tai kirjallisina postitse (Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue,
PL 150, 13101 Hämeenlinna) tai sähköisesti ([email protected]).
Kiinteistön osaomistajaa pyydetään toimittamaan tämä tiedoksianto myös
kiinteistön mahdollisille muille haltijoille.
Lisätietoja antavat
Ympäristöneuvos Ilpo Hiltunen, puh. 0295 016 400
Ympäristöneuvos Tero Mäkinen, puh. 0295 016 421
sähköposti: [email protected]
Virtanen Eija-Marja
(AVI)
i=
Lähettäjä :
Rouhiainen Jari [[email protected]]
Lähetetty :
Vastaanottaja :
Aihe:
Liitteet :
15. joulukuuta 2014 12:54
AVI Ympäristölupa Etelä-Suomi
12,
q
iz`
Liite 25D Seloste 14-1547-1 liitteineen.pdf; SKOY Ympäristölupahåkemuksen-- - - liiteluettelo.xlsx; Suomen Karbonaatti Oy Ympäristölupahakemus.doc; Liite 1 Sähköinen
laskutusosoite.pdf; Liite 4 NK ympäristölupapäätös.pdf; Liite 4 SKOY
ympäristölupapäätös.pdf; Liite 5 Kiinteistöveropäätös.pdf; Liite 6A Kaava.pdf; Liite 6A
Kaavamääräykset.rtf; Liite 6A Yleiskaava.pdf; Liite 6A Yleiskaavamääräykset.rtf; Liite 7A
Alueen tehtaita .pdf; Liite 7A Kaivospiiriin rajoittuvat kiinteistöt 2014.xls; Liite 7A
Kaivospiirissä olevat kiinteistöt 2014.xls; Liite 8B Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä.pdf; Liite
10 Rakenteiden sijainti.pdf; Liite 10 Tiedot toiminnan tuotteista jne.pdf; Liite 11
Kemikaalitaulukko.xlsx; Liite 13B Viemäröinti.pdf; Liite 14 Ympäristönäkökohdat
15-7-2014.xls; Liite 15 Liikennejärjestelyt.pdf; Liite 16 Sertifikaatti.pdf; Liite 17A Vesien
tarkkailu.xls; Liite 19 Jätteet.pdf; Liite 20A Kaatopaikan rakenne.pdf; Liite 20D
Kaatopaikan vakuus.pdf
Terve Ilpo,
*T äs sä tulee lupahakemus ja osa liitteistä. Loput liitteet tuleva erillisissä sähköposteissa.
Terveisin, Jari
------------------------------------------------------------------------Jari Rouhiainen
Suomen Karbonaatti Oy
53500 Lappeenranta
Tel. +358 (0)207 109 805
Fax. +358 (0)207 109 810
Mobile +358 (0)40 568 8037
email: Jari.rouhiainen( karbonaatti.com
Hei
Liitteiden toimitus : ymparistoluvat [email protected]
*Asian diaarinro
;r
meillä: ESAVI/9739/04.08/2014
T: IHi
Ilpo Hiltunen
ympäristöneuvos
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Birger Jaarlin katu 15, PL 150
13101 HÄMEENLINNA
puh. 02950 16400
Sähköiset asiakirjat: [email protected]
Lähettäjä : Rouhiainen Jari
Lähetetty : 29. lokakuuta 2014 9:44
Vastaanottaja : '[email protected]'
Aihe: Suomen Karbonaatti Oy ympäristöluvan jatkohakemus
Terve,
1
Tässä on Suomen Karbonaatti Oy:n ympäristöluvan jatkohakemus ja osa hakemuksen liitteistä. Muutama liite on
kooltaan niin suuri, että joudun lähettämään ne erillisinä sähköposteina.
Jos tarvitsette lisätietoja, niin annan niitä mielelläni.
Terveisin, Jari Rouhiainen
------------------------------------------------------------------------Jari Rouhiainen
Suomen Karbonaatti Oy
53500 Lappeenranta
Tel. +358 (0)207 109 805
Fax. +358 (0)207 109 810
Mobile +358 (0)40 568 8037
email: iari.rouhiainen(ä karbonaatti.com
2
YM PÄRISTÖLUPAHAKEM US
(Viranomainen täyttää )
Diaarimerkintä
Viranomaisen yhteystiedot
Hakemus on tullut vireille
LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN
Lyhyt kuvaus toiminnasta
Suomen Karbonaatti Oy:n mikrokalsiittitehdas
Hakijan käsitys luvan haun perusteista
(YSL/YSA pykälät ja kohdat)
- YSL (527/2014) liite 1 taulukko 2 kohta 4 (kemianteollisuus) b (maali-, väri- tai lakkatehdas, jonka
tuotantokapasiteetti on vähintään 300 tonnia vuodessa)
- YSA (814/2014) 1 §:n 4 momentin (kemianteollisuus) kohta b (maali- väri- tai lakkatehdas, jonka
tuotantokapasiteetti on vähintään 300 tonnia vuodessa)
- YSA (814/2014) 1 §:n 13 momentin (jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely tai jätevesien
käsittely) kohta e (kaatopaikka)
®
Kyseessä on
olemassa oleva toiminta
toiminnan muutos
®
lupamääräysten tarkistaminen
(YSL 101 §)
2. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT
Hakijan nimi tai toiminimi
Kotipaikka
Postiosoite ja -toimipaikka
Suomen Karbonaatti Oy
Lappeenranta
53500 Lappeenranta
Sähköpostiosoite
Liike- ja yhteisötunnus
-
F105154439
Käyntiosoite ja -toimipaikka
Puhelinnumero
Faksinumero
0207109800
0207109810
Yhteyshenkilön nimi
Postiosoite ja -toimipaikka
Puhelinnumero
Sähköpostiosoite
Virtanen Antti
53500 Lappeenranta
0207109801
antti.virtanen@karbonaat
ti.com
Laskutusosoite (postiosoite tai verkkolaskuosoite)
Liite 1
3. LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT
Laitoksen nimi
Sijaintipaikka
Puhelinnumerot
Faksinumero
Suomen Karbonaatti Oy 53500 Lappeenranta
0207109800
0207109810
Toimiala
Toimialatunnus (TOL)
Työntekijämäärä tai henkilötyövuodet
Peruskemikaalien
valmistus
241
32
Yhteyshenkilön nimi
Postiosoite ja -toimipaikka
Puhelinnumerot
Faksinumero
Rouhiainen Jari
53500 Lappeenranta
0207109805
0207109810
Sähköpostiosoite
[email protected]
60101 10.2013
1
4. VOIMASSA OLEVAT YMPÄRISTÖLUPA -, VESILUPA - TAI MUUT PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET
Ympäristölupapäätös A 1167 KAS-2004-Y-19-111
Nordkalk Oy:n ympäristölupapäätös 91110/1 ISAVI/50/04.08/2010
Ympäristölupapäätökset ovat liitteissä 4.
Mahdollinen ympäristövahinkovakuutus
if 0 2 9 7 8 3 0 0 0 0
(vakuutusyhtiö ja vakuutuksen numero)
® tiedot on esitetty liitteessä nro 4
LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
5. TIEDOT KIINTEISTÖISTÄ JA NIILLÄ SIJAITSEVISTA LAITOKSISTA JA TOIMINNOISTA SEKÄ NÄIDEN HALTIJOISTA
YHTEYSTIETOINEEN
. Suomen Karbonaatti Oy sijaitsee Ihalaisen
Oma toiminta ja rakennukset kiinteistöverolippu
kaivospiirissä Nordkalk Oy Ab: omistamalla maa-alueella . Liite 5 Kiinteistöveropäätös.pdf
N tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 5
Kiinteistörekisteritunnukset
: 4 0 5 - 1 0 8 - 0 0 0 3 - 0 0 0 2 - 5 - V0 0 0 5
6. TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA , YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA , YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ
SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA
Suomen Karbonaatti Oy sijaitsee Ihalaisen kaivospiirissä Lappeenrannan kaupungin alueella. Alue on
merkitty Lappeenrannan kaupungin 25.10.1999 vahvistamassa yleiskaavassa, liite 6A, teollisuusalueeksi
ja kaivostoiminnan massojen läjitysalueeksi. Kaikki rajanaapurit ovat Ihalaisten kaivospiirissä olevia
yrityksiä, Liite 7A Alueen tehtaita.pdf. Lähimpään asuinrakennukseen on matkaa 700 m. Suomen
Karbonaatti Oy:n vaikutukset ympäistön laatuun rajoittuvat Ihalaisen kaivospiirin sisäpuolelle.
Kaavoitustilanne selviää liiteistä 6A.
® tiedot on esitetty liitteessä nro 6A
sijoittuu tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja tiedot on esitetty liitteessä nro 6B
7. SELVITYS TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN RAJANAAPUREISTA SEKÄ MUISTA MAHDOLLISISTA ASIANOSAISISTA, JOITA
TOIMINTA JA SEN VAIKUTUKSET ERITYISESTI SAATTAVAT KOSKEA
Suomen Karbonaatti Oy:n kaikki rajanaapurit ovat Ihalaisten kaivospiirissä olevia yrityksiä. Lähimpään
asuinrakennukseen on matkaa 700 m lounaaseen. Tehdasalueen lähistöllä ei ole päiväkoteja, kouluja eikä
hoitokoteja. Rajanaapurit osoitetietoineen sekä kartat sijainnista selviävät liiteistä 7A
luettelo rajanaapureista osoitetietoineen on esitetty liitteessä nro 7A
luettelo vai kut usalueen muist a asianosaisist a osoitetietoi neen on esi tet ty lii tteessä nro 7B
LAITOKSEN TOIMINTA
8.
YLEISKUVAUS TOIMINNASTA SEKÄ YLEISÖLLE TARKOITETTU TIIVISTELMÄ LUPAHAKEMUKSESSA ESITETYISTÄ TIEDOISTA
Suomen Karbonaatti Oy valmistaa paperi- ja kartonkiteollisuudelle kalsiumkarbonaattilietettä, jota
käytetään paperin päällystyksessä pigmenttinä sekä täyteaineena paperin valmistuksessa. Tuotteet
toimitetaan asiakkaille säiliöautoilla. Raaka-aineena käytettävä kalsiittirikastejauhe ostetaan samassa
Ihalaisten tehdasintegraatissa toimivalta Nordkalk Oy:ltä. Muita raaka-aineita ovat Nordkalk Oy:ltä
hankittava vesi ja Omya Oy:ltä hankittava dispergointiaine. Prosessi käyttää energianlähteenä ulkoa
ostettavaa sähköä. Jauhatus on märkäprosessi ja se perustuu Sveitsiläisen Omya AG:n kehittämään,
patentoimaanja toimittamaan mikrojauhatustekniikkaan. Kalsiittijäte, joka on pääosa tuotannossa
60101 10.2013
2
syntyvistä jätteistä , sijoitetaan tehtaan kaakkoispuolella sijaitsevaan läjitysaltaaseen
tiivistelmä löytyy Liite 8B Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä.pdf
. Yleisölle tarkoitettu
yleisölle tarkoitettu tiivistelmä on esitetty liitteessä nro 8B
9. TOIMINNAN AJANKOHTA
Toiminnan suunniteltu aloittamisajankohta
T o ist a ise k si
Määräaikaisen toiminnan suunniteltu aloittamis
- ja lopettamisajankohta
10. TUOTTEET, TUOTANTO, TUOTANTOKAPASITE ETTI, PROSESSIT, LAITTEISTOT, RAKENTEET JA NIIDEN SIJAINTI
Selvitys tuotteista, tuotannosta, tuotantokapasiteetti, prosessit ja laitteistot löytyvät "Liite 10 Tiedot
toiminnan tuotteista jne.pdf" rakenteet ja niiden sijainti löytyvät "Liite 10 Rakenteiden sijainti.pdf"
kaatopaikan sijainti löytyy "Liite 7A Alueen tehtaita.pdf.
® tiedot on esitetty liitteessä nro 10
0
11. RAAKA -AINEET, KEMIKAALIT , POLTTOAINEET JA MUUT TUOTANTOON KÄYTETTÄVÄT AINEET, NIIDEN VARASTOINTI,
SÄILYTYS SEKÄ KULUTUS JA VEDEN KÄYTTÖ
Pääraaka-aineena oleva kalsiittirikaste saadaan hihnakuljettimella Nordkalk Oy:n rikastamolta. Vuonna
2013 kalsiittirikasteen käyttö oli 381 817 tonnia. Suomen Karbonaatti Oy:llä ei ole varastoa
kalsiittirikasteelle, vaan rikaste lietetään suoraan prosessiin.
Vesi tuotantoa varten saadaan Nordkalk Oy:n Hanhikempin pohjavesilaitoksesta. Vuonna 2013 veden
kulutus oli 126 240 m3, josta 104 850 m3 meni tuotteiden mukana asiakkaille.
Jauhatuksen apuaineena sekä dispergointiaineena käytettiin vuonna 2013 Coatex NG70:tä 3 064 tonnia,
joka on varastoitu tehtaan sisällä sijaitsevassa teräksestä valmistetussa 250 m3 säiliössä , ja Co a te x
M1221:tä 991 tonnia, joka on varastoitu tehtaan ulkopuolella olevassa teräksestä valmistetussa 350 m3
säiliöissä. Tehtaan ulkopuolella olevan säiliön ympärillä on matala turva-allas, jonka purkuputki on
tehtaan sisälle. Jos tehtaan sisälle valuu suuret määrät dispergointiainetta ja sitä sisältävää vettä joudutaan
pumppaamaan ulos tehtaalta, ohjautuu tämä vesi automaattisesti omille laskeutusaltaille kuten kohdassa
13 on kuvattu
Jauhatuksessa käytettäviä keraamisia jauhinkappaleita käytetiin vuonna 2013 298 tonnia. Jauhinkappaleet
varastoidaan suursäkeissä kylmässä varastohallissa.
Tehtaalla on vaihteistoja noin 50 kpl, joiden sisältämä öljymäärä on noin 18 m3, lisäksi on 2 kpl
muuntajia, joissa on öljyä noin 30 m3. Lisäksi öljyjä on varastoituna öljyvarastossa 2 - 3 m3. Öljykontitja
tynnyrit on varastoitu suoja-altaan, jonka tilavuus on kahden suurimman astian kokoinen, päällä.
25 % alumiinisulfaattiliuos on varastoitu 34 m3 kaksoisvaipallisessa vuototunnistimella varustetussa
säiliössä, jossa on jatkuva pinnanmittaus sekä ylitättöhälytin.
Raaka-aineiden varastopaikat selviävät Liite 10 Rakenteiden sijainti.pdf
Käytettävät kemikaalit ovat lueteltu Liite 11 Kemikaalitaulukko.xlsx
tiedot on esitetty liitteessä nro 11
12. ENERGIAN KÄYTTÖ JA ARVIO KÄYTÖN TEHOKKUUDESTA
1Suomen Karbonaatti Oy käyttää enegian lähteenään ainoastaan sähköä. Sähkön kulutus oli vuonna 2013
6010 110.2013
3
78926 MWh. Tuotteet pyritään valmistamaan mahdollisimman pienellä ominasenergian kulutuksella,
koska se on taloudellisesti edullisinta. Vuosien varrella olemme kyenneet pienentämään tuotteiden
ominaisenergian kulutusta merkittävästi. Jos vuoden 2013 tuotanto olisi valmistettu vuoden 2003
ominaisenergian kulutuksella, olismme käyttäneet sähköä vuonna 2013 18 % enemmän. Energian
kulutusta on pienennetty lukuisilla prosessiparannuksilla.
13. VEDENHANKINTA JA VIEMÄRÖINTI
Käytettävä vesi ostetaan Nordkalk Oy:ltä, joka valmistaa veden Hanhikempin tekopohjavesilaitoksella.
Vuonna 2013 Suomen Karbonaatti Oy käytti vettä yhteensä 126 240 m3, josta 104 850 m3 meni
tuotteiden mukana asiakkaille. Ylimääräinen kirkas vesi johdetaan mittakaivon kautta Nordkalk Oy:n
eteläiselle hapetusaltaalle. Kiintoainetta sisältävät vedet ohjataan Suomen Karbonaatti Oy:n omille
laskeutusaltaille, jossa kiintoaineen erottumista parannetaan lisäämällä joukkoon alumiinisulfaattiliuosta.
Omilta altailta laskeutettu vesi poistuu eteläiselle hapetusaltaalle. Yhteensä vettä johdettiin Nordkalkin
hapetusaltaaseen 10 000 m3 vuonna 2013.
Veden kulutusta on vähennetty määrätietoisesti ja merkittävästi. Tehtaan veden kulutusta on pystytty
0
pienentämään siirtymällä keskipakopumpuissa suljettuun poksivesikiertoon. Vuonna 2003 kulutimme
2,59 kertaa sen määrän vettä, joka toimitettiin tuotteiden mukana asiakkaille, kun vuonna 2013 kerroin oli
vain 1,20. Kuutioissa ero olisi noin 145 000 m3.
Asfaltoidun piha-alueiden sadevesi viemäröinti on esitetty liitteen 13B kartassa. Kaikki sadevedet,
laskeutusaltaiden ylitevedet sekä ylimääräinen kirkas vesi johdetaan yhden pumppukaivon
(oj apumppukaivo) kautta eteläiselle hapetusaltaalle. Tässä kaivossa on jatkuva tiheyden sekä virtauksen
mittaus. Sadevesikaivojen läheisyyteen on sijoitettu kaivonsulkumattoja, joiden avulla voidaan
mahdollisen vuodon pääsy sadevesijärjestelmään estää. Poikkeuksellisessa häiriötilanteessa esim.
tuotesäiliön vuoto piha-alueiden viemäreiden vedet ohjautuvat automaattisesti omille laskeutusaltaille,
kun veden kiintoainepitoisuus nousee yli 8 prosentin.
Suomen Karbonaatti Oy:n mitkään rakennukset eivät ole julkisen viemäröinnin piirissä. Tehtaan
saniteettivedet ja harmaat vedet kerätään tehtaan lokasäiliöön, konttorin saniteettivedet ja harmaat vedet
konttorin lokasäiliöön. Molempien tyhjennyksestä huolehtii ulkopuolinen yritys.
Kartta piha-alueiden viemäröinnistä Liite 13B Viemäröinti.pdf
tiedot on esitetty liitteessä nro 13B
14. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ YMPÄRISTÖRISKEISTÄ , ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA
SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA
Ympäristöriskitarkastelu löytyy liittestä 14. Suurin suora ympäristöriski on tuotesäiliön rikkoutumien,
jolloin piha alueelle voisi pahimassa tapauksessa valua kaksi tuhatta kuutiota lietettä. Tähän on
varauduttu niin, että kaikki sadevesiviemärit on ohjattu laskemaan yhden pisteen kautta. Tässä pisteessä
on jatkuva kiintoainepitoisuuden mittaus. Jos veden kiintoainepitoisuus nousee, ohjataan vedet
laskeutusaltaille automaattisesti.
Kaikki Suomen Karbonaatti Oy:n laitteet ja rakennukset ovat ennakkohuoltoj ärj estelmän piirissä.
Tarkastusväli on kohdekohtainen. Piha-alueiden asfaltointi tarkastetaan kerran vuodessa.
Tehtaan valvomot, sähkö- ja automaatiotilat on suojattu inergen sammutuslaitteistolla. Tehtaan ainoa
hihnakuljetin on suojattu sprinklerij ärj estelmällä. Konttorirakennus on suojattu
palonilmoitusj ärj estelmällä, jonka hälytys siirtyy tehtaan valvomoon sekä vartiointiliikkeelle.
60101 10.2013
4
Päästöjä ilmaan tai muita merkittäviä ympäristöriskejä ei ole.
® tiedot on esitetty liitteessä nro 14
15. LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT
Suomen Karbonaatti Oyn tuotteet kuljetetaan asiakkaille säiliöautoilla. Vuonna 2013 toimitettiin noin 12
000 erää karbonaattilietettä asiakkaille. Raaka-ainetoimituksia oli vuonna 2013 noin 110 erää. Reitti
laitokselta Vaalimaantielle ilmenee liitteenä olevasta kartasta. Vaalimaantieltä kaikki kuljetukset ajavat
valtatie 6:lle ja sitä pitkin koilliseen tai kaakkoon. Lappeenrannan keskustan läpi ei rahteja mene.
Liikenteen aiheuttamat päästöt - pakokaasu, pöly, melu ja tärinä on käsitelty Nordkalkille 4.10.2010
myönnetyssä ympäristöluvassa.
Kartta liikennej ärj estelyistä Liite 15 Liikennej ärj estelyt.pdf
® tiedot on esitetty liitteessä nro 15
16. SELVITYS MAHDOLLISESTA YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄSTÄ
Sertifioitu ISO 14001:2004 ympäristöjärj estelmä
Liite 16 Sertifikaatti.pdf
® tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 16
Viimeisin auditointi 27.8.2013
YMPÄRIST UKUORMIT US
17. PÄÄSTÖJEN LAATU JA MÄÄRÄ
A. PÄÄSTÖLÄHTEET SEKÄ PÄÄSTÖJEN LAATU JA MÄÄRÄ VESISTÖÖN JA VIEMÄRIIN
Päästölähteenä Suomen Karbonaatti Oy:n tehtaalla ovat prosessissa syntyvät kiintoainepitoiset vedet.
Vedessä oleva kiintoaine on lähes täysin kalsiumkarbonaattia. Suurin osa kiintoainepitoisista vesistä
käytetään prosessissa uudelleen. Kiintoainepitoinen ylimäärä pumpataan omille laskeutusaltaille, jonka
ylitevesi pumpataan ojakaivosta ojaan, joka johtaa Nordkalk Oy:n eteläiselle hapetusaltaalle. Tämän
oj akaivon kautta pumpataan myös tehtaan kirkkaat vedet ja sadevedet. Tässä kaivossa on jatkuva
tiheyden sekä virtauksen mittaus. Jos tämän veden kiintoainepitoisuus nousee yli 8 %:n, ohjautuvat vedet
automaattisesti omille laskeutusaltaille. Suomen Karbonaatti Oy:llä ei näin ole suoria päästöjä vesistöön,
vaan eteläisen hapetusaltaan päästöt on käsitelty Nordkalk Oy:n ympäristöluvassa.
Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy käy ottamassa vesinäytteen ojaan pumpattavasta vedestä kerran
kuukaudessa . Analyyseista selviää eteläiselle hapetusaltaalle pumpatun veden kemiallinen koostumus,
mutta ei niinkään kokonaispäästöt , koska näyte otetaan kerran kuukaudessa . Analyysien tulokset ovat
Liite 17A V esien tarkkailu.pdf
Vuonna 2013 vesiä pumpattiin eteläiselle hapetusaltaalle 10000m3 nämä vedet sisälsivät kiintoainetta 52
t. Päästöjen määrä on pienentynyt voimakkaasti. Vuonna 2004 eteläiselle hapetusaltaalle pumpattiin
51000 m3 vettä, joka sisälsi 1100 t kiintoainetta. Tehtaan veden kulutusta on pystytty pienentämään
siirtymällä keskipakopumpuissa suljettuun poksivesikiertoon.
® tiedot on esitetty
liitteessä nro 17A
B. PÄÄSTÖLÄHTEET SEKÄ PÄÄSTÖJEN LAATU JA MÄÄRÄ ILMAAN
1Koska Suomen Karbonaatti Oyn prosessi on märkäjauhatusprosessi ja sekin tapahtuu kokonaisuudessaan
6010 110.2013
5
tehdasrakennuksen sisällä, ei pölypäästöjä synny. Prosessin luonteesta johtuen ei savukaasu tai muita
ilmapäästöjä synny.
1
C. PÄÄSTÖLÄHTEET SEKÄ PÄÄSTÖJEN ESTÄMINEN MAAPERÄÄN JA POHJAVETEEN
Koska koko Suomen Karbonaatti Oy:n tehdasalue on asfaltoitu ja sadevesiviemäröinnin piirissä ei
pohjaveteen synny.
normaalissa toiminnassa päästöjä maaperään ja
tiedot on esitetty liitteessä nro 17C1
tuneesta maaperästä ja sen käsittelystä on esitetty liitteessä
nro 17C2
D. MELUPÄÄSTÖT JA TÄRINÄ
Nordkalk Oy Ab:n voimassa olevassa ympäristöluvassa velvoitetaan alueella tehtäväksi melumittauksia
vähintään kolmen vuoden välein . Liitteenä raportit kahdesta viimeisimmästä melumittauksesta alueella.
. Kaikissa
Melumittaukset kattavat myös Suomen Karbonaatti Oy:n ympäristöön tuottaman melun
mittauspisteissä meluarvot jäivät alle yleisten ohj earvoj en. Suomen Karbonaatti Oy:n tuottama melu on
tasaista huminaa ilman mitään impulssiääniä. Melumittausten perusteella alueen tehtaiden yhteinen
meluvaikutus ei ylitä ohj earvoj a.
19
Liite 17D Melumittaus 06-02-2014.pdf ja Liite 17D Melumittaus 13-10-2010.pdf
® tiedot on esitetty liitteessä nro 17D
18. SELVITYS PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISESTÄ JA PUHDISTAMISESTA (voidaan yhdistää kohtiin 17 A
-D)
Kuvattu kohdassa 17 A.
19. SYNTYVÄT JÄTTEET JA NIIDEN OMINAISUUDET, MÄÄRÄT , VARASTOINTI SEKÄ EDELLEEN TOIMITTAMINEN
Suomen Karbonaatti Oy:n toiminnassa syntyy selvästi eniten kalsiittijätettä, joka toimitetaan omalle
kaatopaikalle. Kaatopaikalle toimitettu kalsiittijäte on pääosin hienoksi jauhettua kalkkikivijauhetta tai lietettä. Kalsiittijäte muodostuu tehtaalta laskeutusaltaille lasketusta kiintoainepitoisesta vedestä ja tehtaan
säiliöiden, kanaalien ja lämmönvaihtimien pesuista sekä kuulamyllyn poistopään seulan ylitteestä.
1
Vuonna 2011 kalsiittijätettä toimitettiin kaatopaikalle 167 tonnia ja vuonna 2012 385 tonnia, mikä koostui
kokonaisuudessaan tehtaalla suoritetuista pesuista sekä kuulamyllyn seulan ylitteestä. Vuonna 2013
kaatopaikalle toimitettiin 3601 tonnia kalsiittijätettä, josta 3525 tonnia koostui yhden laskeutusaltaan
ruoppauksesta ja 76 tonnia pesuista ja kuulamyllyn poistopään seulan ylitteestä.
Toiseksi eniten muodostuu metallijätettä, joka varastoidaan erillisissä merkityissä jäteastioissa sekä
siirtolavoilla ja toimitetaan metallin kierrätykseen.
Öljy-, rasva- ja ongelmajätteet varastoidaan öljyvarastossa, jonka sijainti selviää liitteestä 10.
Nämä ja muut syntyvät jätteet sekä niiden vastaanottajat selviävät ELY-keskuksen raporteista viimeiseltä
kolmelta vuodelta. Nämä raportit ovat Liite 19 Jätteet.pdf
® tarkentavat tiedot on esitetty liitteessä nro 19
20. SELVITYS TOIMISTA JÄTTEIDEN MÄÄRÄN TAI NIIDEN HAITALLISUUDEN VÄHENTÄMISEKSI SEKÄ JÄTTEIDEN
HYÖDYNTÄMISESTÄ OMASSA TOIMINNASSA
Eniten syntyvän jätteen kalsiittijätteen syntymistä on pienennetty selvästi. Tehtaalla on tehty lukuisia
prosessimuutoksia, joiden tarkoitus on ollut pitää kiintoainepitoiset vedet erillään kirkkaista vesistä.
60101 10.2013
6
Kiintoainepitoiset vedet pyritään käyttämään prosessissa lopputuotteen valmistamisessa.
Kiintoainepitoisia vesiä pystytään käyttämään vain rajallinen määrä vuorokaudessa. Tämän takia tehtaalla
on otettu käyttöön erillinen 70 m3 säiliö, johon kiintoainepitoisia vesiä voi varastoida ja käyttää hallitusti.
Lisäksi kiintoainepitoisten vesien kiintoainepitoisuutta nostetaan maljasenrifugilla, jolloin
kiintoainepitoisten vesien tilavuus pienenee merkittävästi ja sen käyttö on helpompaa. Näillä
toimenpiteillä vuosittainen kalsiittijätteen määrä on pienentynyt voimakkaasti viimeisen viiden vuoden
aikana. Alla laskeutusaltaille pumpattu kiintoainemäärä viimeiseltä viideltä vuodelta. Kalsiittijäte ei ole
luonnolle vaarallista.
2009
2010
2011
2012
2013
2473 tonnia
1372 tonnia
220 tonnia
81 tonnia
252 tonnia
Suomen Karbonaatti Oy:n kaatopaikka sijaitsee tehdasalueen kaakoisosassa (Liite 7A Alueen
tehtaita.pdf). Kaatopaikka sisältää yhden läjitysaltaan, johon sijoitetaan tehtaalla syntyvää kalsiittijätettä.
Läjitysaltaaseen on sijoitettu tällä hetkellä 26 000 m3 kalsiittijätettäja altaan nykykorolla (+80 m) on
täyttövaraa vielä 8 300 m3. Jos altaan reuna korotetaan + 84 m tasolle, on täyttövaraa vielä 37 000 m3.
Vuoden 2014 syksyllä on tarkoitus ruopata yksi laskeutusallas, josta tulee kalsiittijätettä noin 1800 m3,
jolloin täyttövaraa jää vielä 6 500 m3. Nykysellä syntyvällä kalsiittijätemäärällä noin 350 m3/a altaaseen
voidaan nykykorolla sijoittaa kalsiittijätettä vielä noin 18 vuotta.
Altaaseen sijoitettava jäte on veteen sekoitettuna liejumaistaja vastaa geoteknisiltä ominaisuuksiltaan
lähinnä savista silttiä. Kalsiittijätteen metallipitoisuudet ovat vastaavia kuin kalkkikivellä j a
raskasmetallipitoisuudet niin pieniä, ettei tarvetta erilliseen liukoisuustestaukseen ole ollut.
Jäte kuljetetaan altaaseen tiivislavaisilla kuorma-autoilla. Liejumainen jäte kipataan louheverhoiltua
luiskaa pitkin altaan pohjalle. Lietemäinen kalsiittijäte valuu luiskaa pitkin altaan pohjalle tasaisena
kerroksena.
Jäteallas on rakennettu täyömaa-alueen keskellä sijaitsevaan allasmaiseen painanteeseen. Alueen
alkuperäinen maanpinta on on tasolla +65 - +66 m. Maaperä on hienojakoista ja vaihtelee raekolltaan
savesta silttiin. Savilajitteen määrä on 17 - 37 %. Kairausten perusteella kyseinen kerrostuma ulottuu yli
20 metrin syvyyteen altaan pohjasta eli noin tasolle + 45 m. Alueen luonnollisen maaperän päällä on
savesta, siltistä ja louheesta koostuva täyttökerros.
Altaan reunan korkeustaso on + 80 m . Altaan reuna voidaan korottaa + 84 m, jolloin täytön suurin
paksuus on noin 18 m . Korkeusmittaukset on verrattu Nordkalk Oy Ab.n kaivoksen
korkeuskiintopisteeseen.
Tukipenkereen rakentamisessa on käytetty louhoksesta saatavia louhemassoja. Pinnan kaltevuus on 1:1,7.
Tiivistysosan materiaalina on käytetty kaivoksen maanpoistosta saatuja savi- ja silttimassoja, josta
savilajitetta vähintään 15 prosenttia. Tiivistyskerroksen molemminpuolin on suodatinkangas. Altaan
reunan muodostaa yli 50 metrin levyinen täyttömaakerros ja rakennettu luiskatiivistys. Kuva altaan
rakenteesta on Liitte 20A Kaatopaikan rakenne.pdf.
Allas muodostaa maljamaisen suljetun kokonaisuuden, jonne pintavesien pääsy on estetty. Täyttö
tapahtuu pitkän aikavälin kuluessa, jolloin läjitettävä materiaali ehtii kuivua. Alueen sadannan,
haihdunnan ja ylivaluman perusteella ei ole ollut tarpeen rakentaa vedenpoistopumppausta. Tarvittaessa
pumppaus järjestetään nykyseen vietessä sijaitsevaan rikastushiekka-altaaseen, josta vesi selkeytetään
prosessin kiertoon.
Suotovesien syntyminen on epätodennäköistä varsinkin, kun hienojakoinen jäte samalla tiivistää
6010110.2013
7
. Suomen Karbonaatti Oy ei suorita kaatopaikan ympäristössä
suodatinkankaiden rajapinnassa rakennetta
minkäänlaista suotovesien tarkkailua , vaan Nordkalk Oy Ab:n ympäristöluvan velvoitteet kattavat
vaadittavan tarkkailun.
Kaatopaikalle on määrätty vastuulinen hoitaja, joka käy vähintään kerran kuukaudessa tarkastamassa
visuaalisesti kaatopaikan kunnon. Lisäksi kaikista kaatopaikalle viedyistä kalsiittijäte-eristä pidetään
kirjaa.
Liite 20D Kaatopaikan vakuus.pdf
tiedot on esitetty liitteessä nro 20A
x
selvitys vakavaraisuudesta tai vakuudesta on esitetty liitteessä 20D
PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN
KANNALTA PARAS KÄYTÄNTÖ (BEP)
60101 10.2013
8
0
21. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKN IIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA
Suomen Karbonaatti Oy:n toimintaa koskevaa BREF-asiakirjaa ei ole laadittu.
Suomen Karbonaatti Oy:n päälaitteet eli mikrojauhatusmyllyt ovat toisen omistajan Omya AG:n
suunnittelemia eikä niitä ole saatavilla vapailla markkinoilla. Laitteita on kehitetty koko niiden elinkaaren
ajan taloudellisemmiksi ja tehokkaammiksi. Jauhatukseen kulutetun energian määrä tuotettua tonnia
kohden on kyetty pienentämään kymmenen vuoden aikana yli 20 %. Lisäksi jauhinkappaleiden kulutusta
on kyetty pienentämään yli 30 %.
Vuoden 2012 lokakuussa siirryttiin perinteisten tuotteiden valmistuksessa käyttämään VOC-vapaata
Coatex NG70 dispergointiainetta aikaisemman isopropanolia sisältäneen dispergointiaineen tilalla.
Muut tuotantolaitteet ovat hankittavissa vapailta markkinoilta ja niiden valinnassa pyritään valitsemaan
laitteiden koko elinkaaren kannalta taloudellisimmat laitteet. Lähes kaikki suuremmat sähkökäytöt ovat
varustettu taaj uusmuuttaj illa, jolloin niitä voidaan käyttää taloudellisesti tuhlaamatta energiaa.
Kaikki tehtaalla käytössä olevat muuntajat lukuunottamatta kahta päämuuntajaa ovat kuivamuuntajia.
Prosessia on kehitetty niin, että veden kulutusta ja kalsiittijätteen syntymistä on kyetty pienentämään
merkittävästi.
Näillä perusteilla arvioisin käytössämme olevan parhainta käyttökelpoista tekniikkaa.
22. ARVIO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTOIMIEN RISTIKKÄISVAIKUTUKSISTA
Päästöjen vähentämistoimilla ei ole havaittu olevan negatiivisia ristikkäisvaikutuksia, vaan jäteveden
määrän vähentäminen vain tukee jätekalsiitin määrän pienentämistä.
23. ARVIO YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAAN KÄYTÄNNÖN (BEP) SOVELTAMISESTA
Katso kohta 21.
VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
24. ARVIO TOIMINNAN ERI VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN
A. VAIKUTUKSET YLEISEEN VIIHTYISYYTEEN JA IHMISTEN TERVEYTEEN
Suomen Karbonaatti Oy toiminta rajoittuu Ihalaisen teollisuualueelle ja vaikutukset ulkopuolisille jäävät
hyvin vähäisiksi . Laitoksen tuottama melu ja tärinä jäävät pääasiassa tehdasrakennuksen sisälle.
Tuotteiden ja raaka -aineiden kuljetukset eivät lisää merkittävästi Vaalimaantien liikennettä.
B. VAIK UTUKSET LUONTOON JA LUONNONSUOJELUARVOIHIN SEKÄ RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN
Vaikutukset minimaalisia, koska toiminta tapahtuu suljetulla teollisuusalueella.
ulain (109611996) 65 §:n mukainen arviointi on
60101 10.2013
esitetty liitteessä nro 24B2
9
C. VAIKUTUKSET VESISTÖÖN JA SEN KÄYTTÖÖN
SKOY:lla ei ole suoranaista vaikutusta vesistöön . Prosessissa syntyvät jätevedet johdetaan Nordkalk Oy
on käsitelty Nordkalk Oy Ab:n ympäristöluvassa.
Ab:n eteläiselle hapetusaltaalle ja sen vaikutukset
D. ILMAAN JOUTUVIEN PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET
Ilmaan päätyy ainoastaan pieniä määriä vesihöyryä, jolla ei ole vaikutusta ilman laatuun.
E. VAIKUTUKSET MAAPERÄÄN JA POHJAVETEEN
Ei vaikutusta, koska Suomen Karbonaatin alue on asfaltoitu ja sadevesiviemäröity eikä vaikutuspiirissä
ole pohjavesialueita.
F. MELUN JA TÄRINÄN VAIKUTUKSET
Melu vaikutukset paikallisia ja jäävät tehdasalueen sisäpuolelle, ei tärinävaikutuksia.
G. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Ei ole tehty.
esitetty liitteessä nro 24G2
TARKKAILU JA RAPORTOINTI
25. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU JA RAPORTOINTI
A. KÄYTTÖTARKKAILU
Käytöntarkkailu on on tärkeä osa tehtaan normaalitoimintaa. Päivittäin seurataan tuotantomääriä,
laskeutusaltaalle sekä ojaan pumpattuj a vesi- ja kiintoainemääriä. Tärkeimpien kemikaalien
(dispergointiaineet) kulutusta seurataan viikoittain. Veden, energian, jauhinkappaleiden ja muiden
kemikaalien kulutusta seurataan kuukausittain. Näiden seurantoj en tulokset kirjataan päivä- ja
tuotantoraportteihin.
Kaatopaikalle toimitetun kalsiittij ätteen määrää seurataan kuukausittain j a tulokset kirjataan erilliseen
taulukkoon.
Ekokemille toimitettujen jätteiden määrää seurataan vuosittain ja tulokset kirjataan erilliseen taulukkoon.
Häiriötilanteista, joilla on mahdollisia ympäristövaikutuksia, tehdään joko ympäristöhavainto tai
ympäristöpoikkeama, jossa kuvataan tapahtuma tehdyt toimenpiteet ja mahdolliset päästöt.
B. PÄÄSTÖTARKKAILU
Alueelta vesistöön laskettavien jätevesien tarkkailun hoitaa Nordkalk Oy Ab, ympäristölupansa
6010110.2013
10
asettamien ehtojen puitteissa. Suomen Karbonaatti Oy laskee jätevetensä ojaan, joka johtaa NK:n
eteläiselle hapetusaltaalle, josta vedet johdetaan vesistöön.
Suomen Karbonaatti Oy pumppaa kiintoainepitoiset vetensä omille laskeutusaltaille, jonka ylitevesi
johdetaan ojapumppukaivon kautta NK:n eteläiselle hapetusaltaalle. Laskeutusaltaille pumpattavalle
vedelle on jatkuva virtaus- ja tiheysmittaus, minkä perusteella saadaan selville pumpattu tilavuus sekä
kiintoainemäärä. Nämä tulokset kirjataan arkipäivisin päiväraporttiin.
Ojapumppukaivosta NK:n eteläiselle hapetusaltaalle pumpataan laskeutusaltaan ylitevettä, kiintoainetta
sisältämätöntä vettä sekä alueelle tullutta sadevettä. Ojapumppukaivossa on myös jatkuva virtaus- ja
tiheysmittaus. Myös nämä tulokset kirjataan arkipäivisin päiväraporttiin. Saimaan Vesi- ja
Ympäristötutkimus Oy käy ottamassa vesinäytteen ojaan pumpattavasta vedestä kerran kuukaudessa.
Liite 17A Vesien tarkkailu.xls
C. VAIKUTUSTARKKAILU
Ei vaikutustarkkalua.
D. MITTAUSMENETELMÄT JA -LAITTEET, LASKENTAMENETELMÄT SEKÄ NIIDEN LAADUNVARMISTUS
Ulospumpattavien vesien virtausta mitataan magneettisilla virtausmittareilla ja tiheyttä mitataan
radioaktiivisilla tiheysmittareilla. Ulosjohdetun kiintoaineen määrä lasketaan tilavuuden ja tiheyden
perusteella, kun oletetaan kiintoaineen tiheyden olevan 2,7 kg/l, joka on kalsiittikiven tiheys.
Tiheysmittarit pestään ja kalibroidaan määrävälein.
Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n mittausmenetelmät selviävät Liite 25D Seloste 14-1547-1
liitteineen.pdf
Melumittauksien laitteet ja menetelmät selviävät liitteistä 17D.
® tiedot on esitetty liitteessä nro 25D
E. RAPORTOINTI JA TARKKAILUOHJELMAT
Nordkalk Oy Ab suorittaa melunmittauksia Ihalaisen tehdasalueella kolman vuoden välein. Nordkalk Oy
Ab tarkkailee tehdasalueelta lähteviä vesiä oman ympäristölupansa ehtojen mukaan. Ojaan pumpattavasta
vedestä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy käy ottamassa näytteen kerran kuukaudessa ja analysoi
sen. Suomen Karbonaatti Oy kirjaa arkipäivisin päiväraporttiin tehtaalta laskeutusaltaille ja ojaan
pumpatun vesi- ja kiintoainemäärän. Kaatopaikalle toimitetusta kalsiittijätteestä pidetään kirjaa
kuukausittain. Kaikista syntyvistä jätteistä Suomen Karbonaatti Oy ilmoittaa vuosittain tiedot TYVIpalvelun kautta ELY-keskukselle (Liite 19 Jätteet.pdf).
Suomen Karbonaatti Oy ehdottaa, että tarkkailu säilytettäisiin ennallaan.
nro 25E1
tus tarkkailun järjestämiseksi on esitetty liitteessä nro 25E2
VAHINKOARVIO
26. VAHINKOARVIO JA VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET SEKÄ KORVAUKSET
60101 10.2013
11
A. ARVIO VESISTÖÖN KOHDISTUVISTA VAHINGOISTA
Norma a li
to i m i nta
ei
aiheuta v ahinkoa v e s i s t ö ö n .
B. TOIMENPITEET VESISTÖÖN KOHDISTUVIEN VAHINKOJEN EHKÄISEMISEKSI
Laskeutusallas kiintoaineen vesistöön joutumisen ehkäisemiseksi.
C. KORVAUSESITYS VESISTÖÖN KOHDISTUVISTA VAHINGOISTA
D. TOIMENPITEET MUIDEN KUIN VESISTÖVAHINKOJEN EHKÄISEMISEKSI
MUUT T IEDOT
27. HAKEMUKSEEN ON LIITETTÄVÄ:
27.1 Mittakaavaltaan riittävän tarkka kartta (esim. GT-kartta ) ja ajan tasalla oleva peruskartta toiminnan sijoittumisesta tai muu kartta, josta
ilmenee toiminnan sijainti , mahdolliset päästölähteet sekä toiminnan haitallisten vaikutusten arvioimiseksi olennaiset kohteet ja
asianosaisten kiinteistöt
27.2 Asemapiirros, josta ilmenee rakenteiden ja ympäristön kannalta tärkeimpien prosessien ja päästökohtien sijainti
Tarpeen mukaan:
27.3 Prosessikaavio , josta ilmenevät yksikköprosessit ja päästölähteet
27.4 Vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta annetussa asetuksessa
vaaran arvioimiseksi laadittava selvitys tarpeellisessa laajuudessa
28. HAKIJAN ALLEKIRJOITUS
Paikka ja päivämäärä
Lappeenranta 29.10.2014
Antti Virtanen
Nimen selvennys
6010/10.2013
12
(85512012) tarkoitettu suuronnettomuuden