Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän
YMPÄRISTÖKERTOMUS 2014
POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI
KUNTAYHTYMÄVALTUUSTO 8.6.2015
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän
YMPÄRISTÖKERTOMUS
2014
Kuntayhtymän johtoryhmä
2
JOHDANTO
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on julkaissut ympäristökertomuksia vuodesta 1997
lukien. Nyt käsiteltävä kertomus koskee tarkasteluvuotta 2014. Ympäristöraporttina tämä kertomus on järjestyksessään Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin 18.
Jätehuoltotekniikan mittava suunnittelu- ja muutostyö käynnistyi vuoden 2013 aikana ja loppuvuodesta 2014 siirryttiin osittain pneumaattiseen sekajätteiden kuljetusjärjestelmään. Vaiheittain
järjestelmä kattaa koko Puijon sairaalan kampuksen vuoden 2015 alkupuoliskolla. Tämä muutos
vähentää sekajätteen kuljettamista perinteisellä tavalla arvioiden noin 80 %, josta kertyy mittavat
logistiset säästöt pitkällä aikavälillä.
Tässä raportissa kehitystyön muutokset näkyvät jo nyt myönteisinä merkkeinä toiminnan suunnasta, jota on hyvä tulevina vuosina jatkaa ja kehittää edelleen.
Myönteisenä havaintona voidaan todeta lämpöenergian kulutuksen väheneminen sekä kokonaisenergian kulutuksen lasku. Ympäristövahinkoja ei tarkasteluvuonna tapahtunut.
Alueellista ja paikallista ympäristöyhteistyötä on jatkettu viranomaistasolla vakiintuneella tavalla.
27.4.2015
Ympäristötyöryhmä
Martti Kansanen
hallintoylilääkäri, puheenjohtaja
Jukka Collan
ympäristöpäällikkö, sihteeri
3
POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ
KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA
Ympäristöohjausryhmä / ympäristöpäällikkö
YMPÄRISTÖKERTOMUS 2014
HOITOJAKSOT
Ympäristöindikaattorina käytetään hoitojaksoa, lukuun ottamatta lämmönkulutusta, joka on suhteutettu lämmitettyyn rakennustilavuuteen. Hoitojakson rinnalle on otettu myös hoitopäivä –
indikaattori, jota käytetään indikaattorina monissa vastaavissa organisaatioissa hoitojakson rinnalla. Hoitojaksoja (hoitojaksot erikoisaloittain) tässä kertomuksessa oli 46544 ja hoitopäiviä
219868.
VUOSI
2010
2011
2012
2013
2014
Hoitojaksot
Hoitopäivät
49 626
209796
49 647
203186
49 054
240253
47 931
232189
46 544
219868
SEKAJÄTE
2010
2011
2012
2013
2014
Tonnia
- sairaalajäte, sairaalatuotanto
- karkea sekajäte
- saastunut maa-aines
- kg/hj, kokonaismäärä
- kg/hj, sairaalatuotanto
767,73
767,73
764,22
651,50
112,72
737,65
720,17
17,48
678,18
678,18
15,47
15,47
15,39
13,12
15,04
14,68
14,15
14,15
PÄÄSTÖT JA KULUTUKSET
SEKAJÄTE
Sairaalatuotannon sekajätemäärät
720,17
720,17
15,50
15,50
Sairaalatuotannon sekajätemäärä kasvoi edellisestä vuodesta lähes 42 tonnilla eli 6,2 %. Sekajätteenmäärän kasvu selittynee osin vuosivaihtelulla, joskin tehokkaammalla lajittelulla olisi saavutettu korkeampi lajitteluaste.
HYÖTYJÄTTEET
HYÖTYJÄTTEET
2010
Tonnia
- kg/hj
- Biojäte
- Pahvi
- Kuitupakkaukset / Kuitukartongit
- Toimistopaperi
- Tietosuojajätteet
- Sanomalehtipaperi
- Metallijäte
- Muovijae HDPE 02
- Muovijae PS 06
- Lasi
- Energiajae
- Rakennusjäte
- Puujäte
663,52
13,370
185,93
108,08
8,43
27,87
43,91
180,82
49,26
- Puutarhajäte
2011
2012
2013
2014
713,942
14,380
181,58
101,79
26,81
25,589
42,83
62,594
77,99
616,33
12,56
197,95
109,69
29,21
10,19
32,82
37,16
52,43
683,91
14,27
262,11
114,55
30,208
16,77
35,61
35,79
49,36
703,44
15,14
412,02
126,88
20,11
21,89
40,49
11,94
28,27
0
0
4,48
33,8
0,72
0,106
88,911
50,9
0,72
0
72,16
53,68
4,28
19,32
87,3
47,94
3,1
19,42
20,94
54,12
20,32
4
Hyötyjakeiden määrä vastaavasti nousi edelliseen vuoteen nähden 19,53 tonnilla eli kasvua oli
noin 2,9%. Biojätteenmäärä merkittävä kasvu selittyy Servican yhteiskeittiön toiminnasta, jonka
tuottamat jätteet näkyvän sairaalan kokonaisjätemäärissä.
HYÖDYNTÄMISASTE
HYÖDYNTÄMISASTE
- %, hyötykäyttö sellaisenaan tai raaka-aineena
2010
44,28
2011
2012
46,51
43,67
Energiana hyödynnettävä sekajäte tonnia
- % lämpöenergian raaka-aineena
(lähde:Jätekukko Oy)
Kokonaishyödynnettävyys %
2013
2014
49,40
48,09
440,81
468,11
65
65
73,23
73,48
Hyödyntämisaste oli vuonna 2014 hiukan edellistä vuotta pienempi eli 48,09%. Tuottamastamme
sekajätteestä Jätekukko Oy seuloo ja murskaa energiajakeen raaka-ainetta energiantuotantoon
hyödynnettäväksi lämpöenergiana. Jätekukon mukaan sekajätteestä saadaan polttokelpoista
raaka-ainetta noin 65% sen kokonaismäärästä. Näin ollen laskennallinen kokonaishyödynnettävyys on osaltamme 73,5%.
Sekajätteen energiapoltto ei kuitenkaan saa vähentää jätehierarkian mukaista lajittelua, materiaalien uusiokäyttöä tai käyttöä raaka-aineena.
VAARALLISET ELI ONGELMAJÄTTEET
VAARALLINEN JÄTE
Tonnia
- kg / hj
2010
68,377
1,378
2011
2012
72,371
1,458
45,651
0,931
2013
74,764
1,56
2014
63,193
1,36
Vaarallisten jätteiden kokonaismäärä laski edellisvuodesta 11,6 tonnia
Merkittäviä yksittäisiä vaarallisia jätteitä olivat sähkö- ja elektroniikkajätteet 25,9 tonnia, liuotinjätteet 17,4 tonnia ja lääkejätteet 13 tonnia.
Lääkejätteiden määrään sisältyvät myös sytostaatti ja sytostaattihoidossa käytettävät hoito- ja
suojavälineet, jotka osaltaan nostavat lääkejätteiden kokonaismäärää. Lääkejätteiden määrän
nousu selittyy siis vain osittain lääkkeiden kulutuksen kasvuna.
Vaarallisten jätteiden alla olevassa taulukossa otettiin käyttöön EWC -koodi eli European Waste
Catalogue -luettelointi. EWC -koodit ovat huolintayhtiöiden vuonna 2014 ilmoittamien koodien
mukaisia.
5
VAARALLINEN JÄTE
EWC
- SER -jäte
200136
160213
160211
200123
200121
130205
130208
160708
200123
080115
140603
160506
060106
110105
060205
200115
060203
- Kylmalaitteet
- Kylmälaitteet, sis. freonia
- Loisteputket, elohopealamput
- Käytetty voiteluaine A<10%
- Käytetty voiteluaine pienerät
- Kiinteä öljyjäte
- Käytetyt kylmäaineet
- Liuotin jäte,
- Liuotin jäte, halogenoimaton
- Formaliini
- Hapot
- Peittaushapot
- Emäs
- Ammoniakki
- Halonit
- Jodi
- Lyijy
- Lyijyakut
- Paristot
- Maalit, liimat, lakat
- Elohopeajäte
- Amalgaamijäte, kiinteä
- Loisteputket, elohopealamput
- Lääkkeet, sytostaatit
- Sytostaatit
- Nestemäinen lääkejäte
- Laboratoriojätteet, koostuvat vaarallisista
aineista
- Peittausemäkset
- Tartuntavaaralliseksi luokit.
- Tartuntavaaralliseksi luokiteltava
- sykloheksimidi
- imeytysaineet
- Kehitteet
- Filmit
- Kiinnitteet
- Torjunta-aineet ja suoja-aineiksi luokit.
- Kiinteä poltettava jäte, väriaineet
- Hapettava jäte, neste
- Epäorgaaniset lietteet ja sakat
- Orgaaninen kiinteäjäte
- Orgaaniset liuottimet ja niiden seokset
- Käytetyt voiteluöljyt vesipitoisuus alle 10%
- tunnistamattomat ja sekalaiset
- Lyijyakkujäte
- lyijypitoinen purkujäte
- tyhjät kaasupullot
- tyhjät astiat
- tietosuojattavat laboratorionäytteet
- aerosolipakkaukset
180109
170403
160601
160605
080112
060404
180110
200121
200132
180109
180109
160506
180202
180103
070413
160305
090101
090104
200119
080111
160904
110109
080111
140603
130205
2010
2011
2012
30454
31720
1958
1619
802
0
325
0
195
14944
969
0
506
0
215
18464
1496
868
374
1160
79
87
15
282
433
328
0
14
7
327
4689
0
579
0
22
9214
9833
419
776
333
4120
384
182
0
283
24
2
218
0
45
33
0
0
227
0
488
50
2013
17330
6468
693
599
624
113
60
1210
155
7950
135
236
403
26
14
1
119
35
186
480
4
1
11
4680
3230
228
116
0
92
88
7
3
0
0
0
108
30
88
37
5
0
0
929
0
8
0
4
12
222
11
160601
150110
160504
72
14
2014
37587
0
0
3307
0
416
0
11
0
0
19517
96
0
835
96
0
4
0
0
0
460
0
243
1
7
1
10807
0
0
25863
0
0
0
0
0
0
0
1957
0
0
0
0
1043
81
0
0
0
0
0
0
0
0
12
9
971
13041
0
0
0
0
86
218
0
0
12
1
12
665
0
0
217
132
0
0
0
0
0
0
0
0
33
56
0
0
483
0
0
30
0
6
836
0
2
252
121
17413
255
0
727
0
0
0
0
35
Vaarallisissa jätteissä sytostaattien käyttö on lisääntynyt, myös niiden keskitetty valmistus lisää
oheisjätteiden määrää, jotka kohdistetaan vaarallisiin jätteisiin kuuluviksi.
6
ERITYISJÄTTEET
KYSin tuottaman erityisjätteiden määrä nousi edelliseen vuoteen nähden 7,4 tonnilla.
ERITYISJÄTTEET
2010
Tonnia
2011
2012
2013
2014
153,16
140,07
103,92
99,06
2,84
2,60
2,12
1,81
2,03
- KYS
141,17
129,162
103,92
86,748
94,12
- Muut
11,99
10,908
12,312
13,4
- kg / hj
107,52
JÄTTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄT
KOKONAISJÄTEMÄÄRÄ
2010
2011
Tonnia
kg/hj
- Sekajätteet tonnia
- Hyötyjätteet tonnia
- Vaaralliset jätteet tonnia
- Erityisjätteet tonnia
- Lietteet
1652,79
33,30
767,73
663,52
68,38
153,16
3,48
1690,60
34,05
764,215
713,94
72,37
140,07
0
2012
1515,85
30,90
737,65
616,33
45,65
116,21
0
2013
2014
1535,91
32,04
678,175
683,91
74,76
99,06
0
1594,32
34,32
720,17
703,44
63,19
107,52
0
Jätteiden kokonaismäärä nousi edellisestä vuodesta 58,4 tonnia eli 3,8 %, josta oman toiminnan
osuus oli 45 tonnia (2,9%).
KULUTUSINDIKAATTORIT
Kulutuksissa seurataan kulutusindikaattoreina kopiopaperin A4 ja kertakäyttöisten kahvi- ja juomapikareiden määrää.
Vuonna 2014 henkilöstöä oli keskimäärin 4125 henkilöä
KULUTUSINDIKAATTORIT
tavoite
Kk-juomapikarit ja -kahvikupit
- kulutus per hj
< 27
- kulutus per tt
Toimistopaperi A4
- kulutus per hj
- kulutus per tt
<210
2010
2011
2012
2013
2014
1377380
1397680
1291465
1262920
891660
27,76
28,15
26,33
26,35
19,16
375,70
371,97
326,58
305,27
216,16
10509000 10268000
9863000
9257500
9226000
212
207
201
193
198,22
2866
2733
2494
2238
2236,6
Toimistopaperin kulutus on kohonnut hoitojaksoina mitattuna, kun taas työntekijäindikaattorilla
laskenut. Kokonaispaperinkulutus on laskenut 31500 arkilla eli 63 riisillä.
Kertakäyttöisten juomapikareiden ja kahvikuppien kulutus on laskenut merkittävästi molemmilla
indikaattoreilla mitattaessa. Kappalemääräisesti laskua on 371260 kpl eli lähes 42%.
7
VEDENKULUTUS
VEDENKULUTUS
m3
- l / hj
- m3 per vuorokausi
Puijo m3
Julkula m3
tavoite < 2200 l / hj
2010
2011
2012
2013
2014
110248
2221,58
301,84
99642
4639
111586
2247,59
305,51
100963
4540
112803
2299,57
308,84
101126
5645
106524
2222,45
291,65
97056
5227
102743
2211,67
281,30
93610
6160
5967
6083
6032
4241
2973
Tarina m3
Vedenkulutuksen tavoitteeksi vuosille 2014 - 2016 on asetettu alle 2200 litraa / hoitojakso. Tavoite ylittyi ollen 2212 l/hj. Vedenkulutuksesta on poistettu uudisrakentamiseen liittyvä rakentamisen
aikainen vedenkäyttö 7.800 m3 Puijon sairaalan osalta.
Julkulan vedenkäytön kasvu selittyy kiinteistön käytön tehostumisella.
JÄTEVEDET
JÄTEVESIPÄÄSTÖT
Puijon sairaalassa
- Virtaama, m3/d
3
- Virtaama m / klo 08-16
- BOD7-ATU, mg/O2/l
, kg/d
- Ammoniumtyppi, mg/l
kg/d
- pH
- Sähkönjohtavuus, mS / m
- Elohopea, µg / l
, mg/d
- Mineraaliöljy, mg/l
Raja-arvo
2010
2011
2012
2013
2014
330
214,5
912
300
328
204
576
189
60
20
7,9
145
0,75
0,247
0,3
324
648
209
61
20
7,4
115
0,5
0,162
0,5
337
305
395
133
63
18
8,1
102,5
0,11
0,037
0,1
344
105
57
18
8,2
120
0,19
0,059
2,6
<40
6,0 - 11,0
<10
200
20
8,1
109,5
0,68
0,225
0,3
Puijon sairaalan jätevedet tutkitaan riippumattomassa laboratoriossa ns. kertymänäyttein kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä.
Säästeliäs veden käyttö näkyy jätevesien laadussa mm. ammoniumtypen määrän korkeana pitoisuutena. Ammoniumtypen määrä on kuitenkin ollut laskussa suhteessa edellisiin vuosiin.
Puijon sairaalan jätevesissä on yhdisteitä, joita siinä ei Vesilaitosyhdistyksen suositusten mukaisesti saisi olla. Yhdisteet kulkeutuvat jäteveden mukana jätevesipuhdistamolle haitaten itse puhdistusprosessia ja päätyen lopulta pintavesiin. Osa kemikaaleista kertyy luonnonaltaiden pohja
sedimenttiin ja ekosysteemin ravintokiertoon. Ei-sallittujen aineiden päästäminen viemäriin on
kiellettyä ja ohjeistettu erilaisin työohjein. Jotta aineiden joutuminen jätevesiin saataisiin vähentymään ja jopa loppumaan, vaatii se jatkuvaa koulutusta ja työprosessien seurantaa.
Kiellettyjen kemikaalien analysoinnissa seurataan 35 halogenoidun hiilivedyn ja 24 aromaattisen
hiilivedyn sekä kahden bensiinin lisäaineen esiintymistä jätevedessä.
Alla olevassa taulukossa on analyysihavainnot vuodelta 2014. Ei-toivottujen aineiden määrä on
kokonaisuudessaan vähentynyt. Niitä on saattanut olla, mutta pitoisuudet jäävät alle todentamisrajan.
8
EI-SALLITTUJEN AINEIDEN ESIINTYMINEN
JÄTEVESINÄYTTEISSÄ
2014
kevät / syksy
- Kloroformi, µg/l
- Dikloorimetaani, µg/l
- m + p-ksyleeni, µg/l
- Öljyn hiilivetyindeksi µg/l
- Keskitisleet (C10-C21) mg/l
- Raskaat öljyjakeet (C21-C40) mg/l
- Haihtuvat hiilivedyt VOC
6,4 / 5,35
/ 3,9
0,76 / 200 / 4900
< 50 / 1300
200 / 3700
todettu / todettu
RAKENNUSKANNAN KEHITTYMINEN 2010 - 2014
RAKENNUSKANNAN KEHITTYMINEN
3
Yhteensä r-m
2010
2011
582916
575120
2012
584300
2013
575966
2014
561923
Rakennuskannan lasku selittyy mm. uudisrakentamisen tieltä väistyneistä tiloista ja peruskorjausten alla olevista tiloista. Yhteiskeittiörakennus ei ole mukana rakennuskannassa.
.
PÄÄSTÖT ILMAAN
ILMAPÄÄSTÖT
2010
2011
2012
2013
2014
- Polttoöljy, litraa
- Diesel, litraa
- Sairaalakaasut:
- Dityppioksiduli, kg
- Lääkkeellinen happi, kg
335859
310236
314624
115001
219396
256300
229221
252000
1701
362837
1857
345016
2296
352797
1874
336113
2738
347985
Kevyttä polttoöljyä käytetään Puijon sairaalassa höyryntuotantoon välinehuollon ja ravintokeskuksen tarpeisiin sekä varavoiman tuotantoon.
Ensihoidon kiireelliset potilaskuljetukset ja –siirrot siirtyivät sairaanhoitopiirin järjestelyvastuulle
vuoden 2012 alusta. Kuljetusten hoitamiseksi sairaanhoitopiiri kulutti dieselpolttoainetta vuonna
2014 noin 252000 litraa, ajokilometrejä ambulansseille tuli noin 2,4 miljoonaa kilometriä, joista
potilassiirtoja noin 900 000 kilometriä. Polttoaineen keskikulutus oli noin 10,5 litraa / 100 km..
ENERGIANKULUTUKSET
SÄHKÖNKULUTUS
SÄHKÖNKULUTUS
MWh
- kWh / hj
- kWh / m3
Puijo
Julkula
Tarina
tavoite < 35,51
2010
20329
409,64
34,87
18305
1118
906
2011
20421
411,32
35,51
18428
1079
915
2012
20718
422,35
35,46
18757
1098
863
2013
21695
452,63
38,85
19763
1141
791
2014
20403
439,20
36,31
18560
1211
632
Sähkön kulutus on vuosien 2010-2013 aikana lisääntynyt. Nousu on ollut jokseenkin tasaista
1-3% kasvua. Vuonna 2013 kulutuksen kasvua oli 4.7%. Vuonna 2014 kulutuksen kasvu kääntyi
reilun 6 % laskuun edellisiin vuosiin.
9
LÄMPÖENERGIA
LÄMPÖENERGIANKULUTUS
- Mitattu MWh
- Normitettu MWh
- KWh/r-m3, norm.
tavoite < 44,54
Puijo, mitattu
, normitettu
r-m3
KWh/r-m3, norm
Julkula, mitattu
, normitettu
r-m3
KWh/r-m3, norm
Tarina, mitattu
, normitettu
r-m3
3
KWh/r-m , norm
2010
28329
26688
45,78
22642
21273
500416
42,51
2960
2819
40394
69,79
2727
2596
42106
61,65
2011
23740
26310
45,75
18896
20970
492620
42,57
2522
2756
40394
68,23
2322
2584
42106
61,37
2012
26270
26689
45,68
20860
21184
501800
42,22
2898
2937
40394
72,71
2512
2568
42106
60,99
2013
22852
25472
45,61
18021
20132
475954
42,30
2632
2888
40394
71,50
2198
2453
42106
58,26
2014
21819
24457
43,52
17159
19315
483547
39,94
2607
2841
40210
70,65
2053
2301
38166
60,29
2011
2012
2013
2014
KIINTEISTÖJEN KOKONAISENERGIAN KULUTUS
KIINTEISTÖN ENERGIANKULUTUS
LÄMPÖENERGIA normitettu
Normitettu MWh
3
KWh/r-m , norm
tavoite < 44,54
LÄMPÖENERGIA mitattu MWh
3
KWh/r-m , mitattu
SÄHKÖENERGIA, mitattu MWh
KWh/r-m3, mitattu
tavoite < 35,51
KOKONAISENERGIANKULUTUS
MWh
KWh/r-m3
tavoite < 80,1
KWh/hj
2010
26688
26310
45,78
45,75
28329
23740
48,60
41,28
20329 20420,96
34,87
35,51
2010
2011
48658 44160,96
83,47
76,79
980,49
889,50
26689
25472
46,34
45,61
26270
22851
45,61
40,92
20960
21695
36,39
38,85
2012
2013
46988 44546,79
80,42
79,77
889,50
929,39
24457
43,52
21819
38,83
20403
36,31
2014
42222
75,14
908,88
Vuonna 2014 mitattu kokonaisenergian kulutus laski 2325 MWh eli 5,5%.
Ympäristöohjelman 2014-2016 energiansäästötavoitteet saavutettiin tarkastelu vuoden aikana
kokonaisenergian suhteen, jossa tavoite oli alle 80,1 kWh/r-m3 ja lämpöenergian tavoite alle
44,54 kWh/r-m3 . Sen sijaan sähköenergian tavoite oli alle 35,51 kWh/r-m3 , joka ylittyi 0,8 kWh/rm3 ollen 36,31 kWh/r-m3.
10
YMPÄRISTÖLUVAT
Puijon sairaalan helikopterikenttä, Kuopion kaupunki, ympäristölautakunta 5.6.2001 §56. Vuoden 2014 kesällä voimaan tulleen uuden ympäristönsuojelulain myötä velvoite ympäristöluvasta poistui terveydenhuoltolaitosten osalta.
Laskeutumismäärät
HELIKOPTERIKENTÄN KÄYTTÖ
Laskeutumiset
2010
136
2011
20
2012
83
2013
16
2014
0
Vuoden 2014 aikana ei laskeutumisia ollut, kentän ollessa suljettuna rakentamistöiden vuoksi
2013-2014.
YMPÄRISTÖARVIOINNIT
Ympäristöarviointeja ei tehty vuonna 2014.
EKOHANKINNAT
Ekohankintoja ei seurata.
YMPÄRISTÖYHTEISTYÖ
Paikallisen ympäristöviranomaistahon kanssa yhteistyö on jatkunut vakiintuneella tavalla.
VIRANOMAISKATSELMUKSET
Viranomaiskatselmuksia ei tarkasteluvuonna suoritettu.
YMPÄRISTÖVAHINGOT
Ympäristövahinkoja ei tapahtunut vuonna 2014.
YMPÄRISTÖSELVITYKSET
Ympäristöselvityksiä ei tehty vuonna 2014.
YMPÄRISTÖKOULUTUKSET
Ympäristöyhdyshenkilöiden koulutukset aloitettiin vuoden 2013 puolella, kolmella 3 tunnin opetusjaksolla, johon osallistui 37 osanottajaa ajalla 11.10. – 4.11.2013. Koulutus jatkui vuoden 2014
puolella 25.11.2014, jolloin osallistujia oli 30. Koulutuksen järjestämisestä vastaa Koulutus- ja
kehittämispalvelut.
11
YMPÄRISTÖTEOT
Myönteisenä havaintona voidaan todeta lämpöenergian kulutuksen väheneminen sekä kokonaisenergian kulutuksen lasku
TURVALLISUUSNEUVONANTAJA
Vuonna 2014 turvallisuusneuvonantajana toimi Mikko Rimpi, Lassila & Tikanoja Oyj.
YMPÄRISTÖSOPIMUKSET
Energiansäästösopimus
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirillä on vapaaehtoinen energiansäästösopimus Työ- ja elinkeino
ministeriön kanssa vuosille 2008 – 2016
Jätehuolinta
Tarkasteluvuonna sairaanhoitopiirillä oli jätehuolintasopimukset seuraavasti:
Tuottajayhteisöjakeet (paperit): Paperinkeräys Oy
Tavanomaiset jätejakeet: Jätekukko Oy
Vaaralliset jätteet: Lassila & Tikanoja Oyj
Tietosuojajätteet: Heikkinen & Puljula Oy
12
Julkaisija:
Jätteet 2014
Mittayksikkö
Tavoitearvot kg / hj
Toteutuneet
kg / hj
Sekajäte
Hyötyjäte
Vaarallinen jäte
Erityisjäte
Tietosuojajäte
Biojäte
Kokonaisjätemäärä
Sekajäte
Hyötyjäte
Vaarallinen jäte
Erityisjäte
Tietosuojajäte
Biojäte
Kokonaisjätemäärä
Hyödyntämisaste
Kulutukset 2014
Lämpö
Sähkö
Energian kokonaiskäyttö
Lämpö, norm.
Sähkö, mitattu
Energian kokonaiskäyttö,
mitattu
Lämpö
Sähkö
Energian kokonaiskäyttö
Vedenkulutus
Vedenkulutus
Vedenkulutus
Hankinnat ja koulutus
2013
Ekohankintasopimukset
Toimistopaperin kulutus
Toimistopaperin kulutus
Kertakäyttökahvikuppien
kulutus
Kertakäyttökahvikuppien
kulutus
Ympäristökoulutustunnit
Ympäristökoulutuksiin
osallistuneet
tonni
tonni
tonni
tonni
tonni
tonni
tonni
kg / hj
kg / hj
kg / hj
kg / hj
kg / hj
kg / hj
kg / hj
%
< 15,4 kg
> 14,00 kg
> 1,2 kg
> 2,0 kg
> 0,8 kg
> 3,6 kg
30,23 – 33,3 kg
> 60 %
3
KWh / rm
15,5
15,14
1,36
2,02
0,87
8,85
34,32
48,09
3
KWh / rm
MWh
MWh
MWh
3
KWh / rm
3
KWh / rm
3
KWh / rm
< 44,54 kWh
< 35,51 kWh
< 80,10 kWh
43,52
36,31
75,14
KWh / hj
KWh / hj
KWh / hj
3
m
3
l / rm
l / hj
< 2200 l
%
arkkia / hj
arkkia / tt
kpl / hj
< 30%
< 210 arkk.
0%
198,22
< 27 kpl
19,16
> 1200 h
90
30
kpl / tt
h/a
hlö/a
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Ympäristöohjausryhmä
Ympäristöohjausryhmä on Kuntayhtymän johtoryhmän nimittämä työryhmä, johon vuonna 2014 kuuluivat:
hallintoylilääkäri Martti Kansanen, puheenjohtaja
hygieniahoitaja Hanna Kröger (kevät 2014), Ella Mauranen (syksy 2014) hygieniatyöryhmä
ylihoitaja Mirja Syrjänen
proviisori Tero Koikkalainen (Ritva Pietarinen-Lyytinen)
hallintopäällikkö Juha Kauttonen, Kysteri
ympäristöpäällikkö Jukka Collan, työryhmän sihteeri