Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän YMPÄRISTÖKERTOMUS 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄVALTUUSTO 8.6.2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän YMPÄRISTÖKERTOMUS 2014 Kuntayhtymän johtoryhmä 2 JOHDANTO Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on julkaissut ympäristökertomuksia vuodesta 1997 lukien. Nyt käsiteltävä kertomus koskee tarkasteluvuotta 2014. Ympäristöraporttina tämä kertomus on järjestyksessään Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin 18. Jätehuoltotekniikan mittava suunnittelu- ja muutostyö käynnistyi vuoden 2013 aikana ja loppuvuodesta 2014 siirryttiin osittain pneumaattiseen sekajätteiden kuljetusjärjestelmään. Vaiheittain järjestelmä kattaa koko Puijon sairaalan kampuksen vuoden 2015 alkupuoliskolla. Tämä muutos vähentää sekajätteen kuljettamista perinteisellä tavalla arvioiden noin 80 %, josta kertyy mittavat logistiset säästöt pitkällä aikavälillä. Tässä raportissa kehitystyön muutokset näkyvät jo nyt myönteisinä merkkeinä toiminnan suunnasta, jota on hyvä tulevina vuosina jatkaa ja kehittää edelleen. Myönteisenä havaintona voidaan todeta lämpöenergian kulutuksen väheneminen sekä kokonaisenergian kulutuksen lasku. Ympäristövahinkoja ei tarkasteluvuonna tapahtunut. Alueellista ja paikallista ympäristöyhteistyötä on jatkettu viranomaistasolla vakiintuneella tavalla. 27.4.2015 Ympäristötyöryhmä Martti Kansanen hallintoylilääkäri, puheenjohtaja Jukka Collan ympäristöpäällikkö, sihteeri 3 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Ympäristöohjausryhmä / ympäristöpäällikkö YMPÄRISTÖKERTOMUS 2014 HOITOJAKSOT Ympäristöindikaattorina käytetään hoitojaksoa, lukuun ottamatta lämmönkulutusta, joka on suhteutettu lämmitettyyn rakennustilavuuteen. Hoitojakson rinnalle on otettu myös hoitopäivä – indikaattori, jota käytetään indikaattorina monissa vastaavissa organisaatioissa hoitojakson rinnalla. Hoitojaksoja (hoitojaksot erikoisaloittain) tässä kertomuksessa oli 46544 ja hoitopäiviä 219868. VUOSI 2010 2011 2012 2013 2014 Hoitojaksot Hoitopäivät 49 626 209796 49 647 203186 49 054 240253 47 931 232189 46 544 219868 SEKAJÄTE 2010 2011 2012 2013 2014 Tonnia - sairaalajäte, sairaalatuotanto - karkea sekajäte - saastunut maa-aines - kg/hj, kokonaismäärä - kg/hj, sairaalatuotanto 767,73 767,73 764,22 651,50 112,72 737,65 720,17 17,48 678,18 678,18 15,47 15,47 15,39 13,12 15,04 14,68 14,15 14,15 PÄÄSTÖT JA KULUTUKSET SEKAJÄTE Sairaalatuotannon sekajätemäärät 720,17 720,17 15,50 15,50 Sairaalatuotannon sekajätemäärä kasvoi edellisestä vuodesta lähes 42 tonnilla eli 6,2 %. Sekajätteenmäärän kasvu selittynee osin vuosivaihtelulla, joskin tehokkaammalla lajittelulla olisi saavutettu korkeampi lajitteluaste. HYÖTYJÄTTEET HYÖTYJÄTTEET 2010 Tonnia - kg/hj - Biojäte - Pahvi - Kuitupakkaukset / Kuitukartongit - Toimistopaperi - Tietosuojajätteet - Sanomalehtipaperi - Metallijäte - Muovijae HDPE 02 - Muovijae PS 06 - Lasi - Energiajae - Rakennusjäte - Puujäte 663,52 13,370 185,93 108,08 8,43 27,87 43,91 180,82 49,26 - Puutarhajäte 2011 2012 2013 2014 713,942 14,380 181,58 101,79 26,81 25,589 42,83 62,594 77,99 616,33 12,56 197,95 109,69 29,21 10,19 32,82 37,16 52,43 683,91 14,27 262,11 114,55 30,208 16,77 35,61 35,79 49,36 703,44 15,14 412,02 126,88 20,11 21,89 40,49 11,94 28,27 0 0 4,48 33,8 0,72 0,106 88,911 50,9 0,72 0 72,16 53,68 4,28 19,32 87,3 47,94 3,1 19,42 20,94 54,12 20,32 4 Hyötyjakeiden määrä vastaavasti nousi edelliseen vuoteen nähden 19,53 tonnilla eli kasvua oli noin 2,9%. Biojätteenmäärä merkittävä kasvu selittyy Servican yhteiskeittiön toiminnasta, jonka tuottamat jätteet näkyvän sairaalan kokonaisjätemäärissä. HYÖDYNTÄMISASTE HYÖDYNTÄMISASTE - %, hyötykäyttö sellaisenaan tai raaka-aineena 2010 44,28 2011 2012 46,51 43,67 Energiana hyödynnettävä sekajäte tonnia - % lämpöenergian raaka-aineena (lähde:Jätekukko Oy) Kokonaishyödynnettävyys % 2013 2014 49,40 48,09 440,81 468,11 65 65 73,23 73,48 Hyödyntämisaste oli vuonna 2014 hiukan edellistä vuotta pienempi eli 48,09%. Tuottamastamme sekajätteestä Jätekukko Oy seuloo ja murskaa energiajakeen raaka-ainetta energiantuotantoon hyödynnettäväksi lämpöenergiana. Jätekukon mukaan sekajätteestä saadaan polttokelpoista raaka-ainetta noin 65% sen kokonaismäärästä. Näin ollen laskennallinen kokonaishyödynnettävyys on osaltamme 73,5%. Sekajätteen energiapoltto ei kuitenkaan saa vähentää jätehierarkian mukaista lajittelua, materiaalien uusiokäyttöä tai käyttöä raaka-aineena. VAARALLISET ELI ONGELMAJÄTTEET VAARALLINEN JÄTE Tonnia - kg / hj 2010 68,377 1,378 2011 2012 72,371 1,458 45,651 0,931 2013 74,764 1,56 2014 63,193 1,36 Vaarallisten jätteiden kokonaismäärä laski edellisvuodesta 11,6 tonnia Merkittäviä yksittäisiä vaarallisia jätteitä olivat sähkö- ja elektroniikkajätteet 25,9 tonnia, liuotinjätteet 17,4 tonnia ja lääkejätteet 13 tonnia. Lääkejätteiden määrään sisältyvät myös sytostaatti ja sytostaattihoidossa käytettävät hoito- ja suojavälineet, jotka osaltaan nostavat lääkejätteiden kokonaismäärää. Lääkejätteiden määrän nousu selittyy siis vain osittain lääkkeiden kulutuksen kasvuna. Vaarallisten jätteiden alla olevassa taulukossa otettiin käyttöön EWC -koodi eli European Waste Catalogue -luettelointi. EWC -koodit ovat huolintayhtiöiden vuonna 2014 ilmoittamien koodien mukaisia. 5 VAARALLINEN JÄTE EWC - SER -jäte 200136 160213 160211 200123 200121 130205 130208 160708 200123 080115 140603 160506 060106 110105 060205 200115 060203 - Kylmalaitteet - Kylmälaitteet, sis. freonia - Loisteputket, elohopealamput - Käytetty voiteluaine A<10% - Käytetty voiteluaine pienerät - Kiinteä öljyjäte - Käytetyt kylmäaineet - Liuotin jäte, - Liuotin jäte, halogenoimaton - Formaliini - Hapot - Peittaushapot - Emäs - Ammoniakki - Halonit - Jodi - Lyijy - Lyijyakut - Paristot - Maalit, liimat, lakat - Elohopeajäte - Amalgaamijäte, kiinteä - Loisteputket, elohopealamput - Lääkkeet, sytostaatit - Sytostaatit - Nestemäinen lääkejäte - Laboratoriojätteet, koostuvat vaarallisista aineista - Peittausemäkset - Tartuntavaaralliseksi luokit. - Tartuntavaaralliseksi luokiteltava - sykloheksimidi - imeytysaineet - Kehitteet - Filmit - Kiinnitteet - Torjunta-aineet ja suoja-aineiksi luokit. - Kiinteä poltettava jäte, väriaineet - Hapettava jäte, neste - Epäorgaaniset lietteet ja sakat - Orgaaninen kiinteäjäte - Orgaaniset liuottimet ja niiden seokset - Käytetyt voiteluöljyt vesipitoisuus alle 10% - tunnistamattomat ja sekalaiset - Lyijyakkujäte - lyijypitoinen purkujäte - tyhjät kaasupullot - tyhjät astiat - tietosuojattavat laboratorionäytteet - aerosolipakkaukset 180109 170403 160601 160605 080112 060404 180110 200121 200132 180109 180109 160506 180202 180103 070413 160305 090101 090104 200119 080111 160904 110109 080111 140603 130205 2010 2011 2012 30454 31720 1958 1619 802 0 325 0 195 14944 969 0 506 0 215 18464 1496 868 374 1160 79 87 15 282 433 328 0 14 7 327 4689 0 579 0 22 9214 9833 419 776 333 4120 384 182 0 283 24 2 218 0 45 33 0 0 227 0 488 50 2013 17330 6468 693 599 624 113 60 1210 155 7950 135 236 403 26 14 1 119 35 186 480 4 1 11 4680 3230 228 116 0 92 88 7 3 0 0 0 108 30 88 37 5 0 0 929 0 8 0 4 12 222 11 160601 150110 160504 72 14 2014 37587 0 0 3307 0 416 0 11 0 0 19517 96 0 835 96 0 4 0 0 0 460 0 243 1 7 1 10807 0 0 25863 0 0 0 0 0 0 0 1957 0 0 0 0 1043 81 0 0 0 0 0 0 0 0 12 9 971 13041 0 0 0 0 86 218 0 0 12 1 12 665 0 0 217 132 0 0 0 0 0 0 0 0 33 56 0 0 483 0 0 30 0 6 836 0 2 252 121 17413 255 0 727 0 0 0 0 35 Vaarallisissa jätteissä sytostaattien käyttö on lisääntynyt, myös niiden keskitetty valmistus lisää oheisjätteiden määrää, jotka kohdistetaan vaarallisiin jätteisiin kuuluviksi. 6 ERITYISJÄTTEET KYSin tuottaman erityisjätteiden määrä nousi edelliseen vuoteen nähden 7,4 tonnilla. ERITYISJÄTTEET 2010 Tonnia 2011 2012 2013 2014 153,16 140,07 103,92 99,06 2,84 2,60 2,12 1,81 2,03 - KYS 141,17 129,162 103,92 86,748 94,12 - Muut 11,99 10,908 12,312 13,4 - kg / hj 107,52 JÄTTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄT KOKONAISJÄTEMÄÄRÄ 2010 2011 Tonnia kg/hj - Sekajätteet tonnia - Hyötyjätteet tonnia - Vaaralliset jätteet tonnia - Erityisjätteet tonnia - Lietteet 1652,79 33,30 767,73 663,52 68,38 153,16 3,48 1690,60 34,05 764,215 713,94 72,37 140,07 0 2012 1515,85 30,90 737,65 616,33 45,65 116,21 0 2013 2014 1535,91 32,04 678,175 683,91 74,76 99,06 0 1594,32 34,32 720,17 703,44 63,19 107,52 0 Jätteiden kokonaismäärä nousi edellisestä vuodesta 58,4 tonnia eli 3,8 %, josta oman toiminnan osuus oli 45 tonnia (2,9%). KULUTUSINDIKAATTORIT Kulutuksissa seurataan kulutusindikaattoreina kopiopaperin A4 ja kertakäyttöisten kahvi- ja juomapikareiden määrää. Vuonna 2014 henkilöstöä oli keskimäärin 4125 henkilöä KULUTUSINDIKAATTORIT tavoite Kk-juomapikarit ja -kahvikupit - kulutus per hj < 27 - kulutus per tt Toimistopaperi A4 - kulutus per hj - kulutus per tt <210 2010 2011 2012 2013 2014 1377380 1397680 1291465 1262920 891660 27,76 28,15 26,33 26,35 19,16 375,70 371,97 326,58 305,27 216,16 10509000 10268000 9863000 9257500 9226000 212 207 201 193 198,22 2866 2733 2494 2238 2236,6 Toimistopaperin kulutus on kohonnut hoitojaksoina mitattuna, kun taas työntekijäindikaattorilla laskenut. Kokonaispaperinkulutus on laskenut 31500 arkilla eli 63 riisillä. Kertakäyttöisten juomapikareiden ja kahvikuppien kulutus on laskenut merkittävästi molemmilla indikaattoreilla mitattaessa. Kappalemääräisesti laskua on 371260 kpl eli lähes 42%. 7 VEDENKULUTUS VEDENKULUTUS m3 - l / hj - m3 per vuorokausi Puijo m3 Julkula m3 tavoite < 2200 l / hj 2010 2011 2012 2013 2014 110248 2221,58 301,84 99642 4639 111586 2247,59 305,51 100963 4540 112803 2299,57 308,84 101126 5645 106524 2222,45 291,65 97056 5227 102743 2211,67 281,30 93610 6160 5967 6083 6032 4241 2973 Tarina m3 Vedenkulutuksen tavoitteeksi vuosille 2014 - 2016 on asetettu alle 2200 litraa / hoitojakso. Tavoite ylittyi ollen 2212 l/hj. Vedenkulutuksesta on poistettu uudisrakentamiseen liittyvä rakentamisen aikainen vedenkäyttö 7.800 m3 Puijon sairaalan osalta. Julkulan vedenkäytön kasvu selittyy kiinteistön käytön tehostumisella. JÄTEVEDET JÄTEVESIPÄÄSTÖT Puijon sairaalassa - Virtaama, m3/d 3 - Virtaama m / klo 08-16 - BOD7-ATU, mg/O2/l , kg/d - Ammoniumtyppi, mg/l kg/d - pH - Sähkönjohtavuus, mS / m - Elohopea, µg / l , mg/d - Mineraaliöljy, mg/l Raja-arvo 2010 2011 2012 2013 2014 330 214,5 912 300 328 204 576 189 60 20 7,9 145 0,75 0,247 0,3 324 648 209 61 20 7,4 115 0,5 0,162 0,5 337 305 395 133 63 18 8,1 102,5 0,11 0,037 0,1 344 105 57 18 8,2 120 0,19 0,059 2,6 <40 6,0 - 11,0 <10 200 20 8,1 109,5 0,68 0,225 0,3 Puijon sairaalan jätevedet tutkitaan riippumattomassa laboratoriossa ns. kertymänäyttein kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Säästeliäs veden käyttö näkyy jätevesien laadussa mm. ammoniumtypen määrän korkeana pitoisuutena. Ammoniumtypen määrä on kuitenkin ollut laskussa suhteessa edellisiin vuosiin. Puijon sairaalan jätevesissä on yhdisteitä, joita siinä ei Vesilaitosyhdistyksen suositusten mukaisesti saisi olla. Yhdisteet kulkeutuvat jäteveden mukana jätevesipuhdistamolle haitaten itse puhdistusprosessia ja päätyen lopulta pintavesiin. Osa kemikaaleista kertyy luonnonaltaiden pohja sedimenttiin ja ekosysteemin ravintokiertoon. Ei-sallittujen aineiden päästäminen viemäriin on kiellettyä ja ohjeistettu erilaisin työohjein. Jotta aineiden joutuminen jätevesiin saataisiin vähentymään ja jopa loppumaan, vaatii se jatkuvaa koulutusta ja työprosessien seurantaa. Kiellettyjen kemikaalien analysoinnissa seurataan 35 halogenoidun hiilivedyn ja 24 aromaattisen hiilivedyn sekä kahden bensiinin lisäaineen esiintymistä jätevedessä. Alla olevassa taulukossa on analyysihavainnot vuodelta 2014. Ei-toivottujen aineiden määrä on kokonaisuudessaan vähentynyt. Niitä on saattanut olla, mutta pitoisuudet jäävät alle todentamisrajan. 8 EI-SALLITTUJEN AINEIDEN ESIINTYMINEN JÄTEVESINÄYTTEISSÄ 2014 kevät / syksy - Kloroformi, µg/l - Dikloorimetaani, µg/l - m + p-ksyleeni, µg/l - Öljyn hiilivetyindeksi µg/l - Keskitisleet (C10-C21) mg/l - Raskaat öljyjakeet (C21-C40) mg/l - Haihtuvat hiilivedyt VOC 6,4 / 5,35 / 3,9 0,76 / 200 / 4900 < 50 / 1300 200 / 3700 todettu / todettu RAKENNUSKANNAN KEHITTYMINEN 2010 - 2014 RAKENNUSKANNAN KEHITTYMINEN 3 Yhteensä r-m 2010 2011 582916 575120 2012 584300 2013 575966 2014 561923 Rakennuskannan lasku selittyy mm. uudisrakentamisen tieltä väistyneistä tiloista ja peruskorjausten alla olevista tiloista. Yhteiskeittiörakennus ei ole mukana rakennuskannassa. . PÄÄSTÖT ILMAAN ILMAPÄÄSTÖT 2010 2011 2012 2013 2014 - Polttoöljy, litraa - Diesel, litraa - Sairaalakaasut: - Dityppioksiduli, kg - Lääkkeellinen happi, kg 335859 310236 314624 115001 219396 256300 229221 252000 1701 362837 1857 345016 2296 352797 1874 336113 2738 347985 Kevyttä polttoöljyä käytetään Puijon sairaalassa höyryntuotantoon välinehuollon ja ravintokeskuksen tarpeisiin sekä varavoiman tuotantoon. Ensihoidon kiireelliset potilaskuljetukset ja –siirrot siirtyivät sairaanhoitopiirin järjestelyvastuulle vuoden 2012 alusta. Kuljetusten hoitamiseksi sairaanhoitopiiri kulutti dieselpolttoainetta vuonna 2014 noin 252000 litraa, ajokilometrejä ambulansseille tuli noin 2,4 miljoonaa kilometriä, joista potilassiirtoja noin 900 000 kilometriä. Polttoaineen keskikulutus oli noin 10,5 litraa / 100 km.. ENERGIANKULUTUKSET SÄHKÖNKULUTUS SÄHKÖNKULUTUS MWh - kWh / hj - kWh / m3 Puijo Julkula Tarina tavoite < 35,51 2010 20329 409,64 34,87 18305 1118 906 2011 20421 411,32 35,51 18428 1079 915 2012 20718 422,35 35,46 18757 1098 863 2013 21695 452,63 38,85 19763 1141 791 2014 20403 439,20 36,31 18560 1211 632 Sähkön kulutus on vuosien 2010-2013 aikana lisääntynyt. Nousu on ollut jokseenkin tasaista 1-3% kasvua. Vuonna 2013 kulutuksen kasvua oli 4.7%. Vuonna 2014 kulutuksen kasvu kääntyi reilun 6 % laskuun edellisiin vuosiin. 9 LÄMPÖENERGIA LÄMPÖENERGIANKULUTUS - Mitattu MWh - Normitettu MWh - KWh/r-m3, norm. tavoite < 44,54 Puijo, mitattu , normitettu r-m3 KWh/r-m3, norm Julkula, mitattu , normitettu r-m3 KWh/r-m3, norm Tarina, mitattu , normitettu r-m3 3 KWh/r-m , norm 2010 28329 26688 45,78 22642 21273 500416 42,51 2960 2819 40394 69,79 2727 2596 42106 61,65 2011 23740 26310 45,75 18896 20970 492620 42,57 2522 2756 40394 68,23 2322 2584 42106 61,37 2012 26270 26689 45,68 20860 21184 501800 42,22 2898 2937 40394 72,71 2512 2568 42106 60,99 2013 22852 25472 45,61 18021 20132 475954 42,30 2632 2888 40394 71,50 2198 2453 42106 58,26 2014 21819 24457 43,52 17159 19315 483547 39,94 2607 2841 40210 70,65 2053 2301 38166 60,29 2011 2012 2013 2014 KIINTEISTÖJEN KOKONAISENERGIAN KULUTUS KIINTEISTÖN ENERGIANKULUTUS LÄMPÖENERGIA normitettu Normitettu MWh 3 KWh/r-m , norm tavoite < 44,54 LÄMPÖENERGIA mitattu MWh 3 KWh/r-m , mitattu SÄHKÖENERGIA, mitattu MWh KWh/r-m3, mitattu tavoite < 35,51 KOKONAISENERGIANKULUTUS MWh KWh/r-m3 tavoite < 80,1 KWh/hj 2010 26688 26310 45,78 45,75 28329 23740 48,60 41,28 20329 20420,96 34,87 35,51 2010 2011 48658 44160,96 83,47 76,79 980,49 889,50 26689 25472 46,34 45,61 26270 22851 45,61 40,92 20960 21695 36,39 38,85 2012 2013 46988 44546,79 80,42 79,77 889,50 929,39 24457 43,52 21819 38,83 20403 36,31 2014 42222 75,14 908,88 Vuonna 2014 mitattu kokonaisenergian kulutus laski 2325 MWh eli 5,5%. Ympäristöohjelman 2014-2016 energiansäästötavoitteet saavutettiin tarkastelu vuoden aikana kokonaisenergian suhteen, jossa tavoite oli alle 80,1 kWh/r-m3 ja lämpöenergian tavoite alle 44,54 kWh/r-m3 . Sen sijaan sähköenergian tavoite oli alle 35,51 kWh/r-m3 , joka ylittyi 0,8 kWh/rm3 ollen 36,31 kWh/r-m3. 10 YMPÄRISTÖLUVAT Puijon sairaalan helikopterikenttä, Kuopion kaupunki, ympäristölautakunta 5.6.2001 §56. Vuoden 2014 kesällä voimaan tulleen uuden ympäristönsuojelulain myötä velvoite ympäristöluvasta poistui terveydenhuoltolaitosten osalta. Laskeutumismäärät HELIKOPTERIKENTÄN KÄYTTÖ Laskeutumiset 2010 136 2011 20 2012 83 2013 16 2014 0 Vuoden 2014 aikana ei laskeutumisia ollut, kentän ollessa suljettuna rakentamistöiden vuoksi 2013-2014. YMPÄRISTÖARVIOINNIT Ympäristöarviointeja ei tehty vuonna 2014. EKOHANKINNAT Ekohankintoja ei seurata. YMPÄRISTÖYHTEISTYÖ Paikallisen ympäristöviranomaistahon kanssa yhteistyö on jatkunut vakiintuneella tavalla. VIRANOMAISKATSELMUKSET Viranomaiskatselmuksia ei tarkasteluvuonna suoritettu. YMPÄRISTÖVAHINGOT Ympäristövahinkoja ei tapahtunut vuonna 2014. YMPÄRISTÖSELVITYKSET Ympäristöselvityksiä ei tehty vuonna 2014. YMPÄRISTÖKOULUTUKSET Ympäristöyhdyshenkilöiden koulutukset aloitettiin vuoden 2013 puolella, kolmella 3 tunnin opetusjaksolla, johon osallistui 37 osanottajaa ajalla 11.10. – 4.11.2013. Koulutus jatkui vuoden 2014 puolella 25.11.2014, jolloin osallistujia oli 30. Koulutuksen järjestämisestä vastaa Koulutus- ja kehittämispalvelut. 11 YMPÄRISTÖTEOT Myönteisenä havaintona voidaan todeta lämpöenergian kulutuksen väheneminen sekä kokonaisenergian kulutuksen lasku TURVALLISUUSNEUVONANTAJA Vuonna 2014 turvallisuusneuvonantajana toimi Mikko Rimpi, Lassila & Tikanoja Oyj. YMPÄRISTÖSOPIMUKSET Energiansäästösopimus Pohjois-Savon sairaanhoitopiirillä on vapaaehtoinen energiansäästösopimus Työ- ja elinkeino ministeriön kanssa vuosille 2008 – 2016 Jätehuolinta Tarkasteluvuonna sairaanhoitopiirillä oli jätehuolintasopimukset seuraavasti: Tuottajayhteisöjakeet (paperit): Paperinkeräys Oy Tavanomaiset jätejakeet: Jätekukko Oy Vaaralliset jätteet: Lassila & Tikanoja Oyj Tietosuojajätteet: Heikkinen & Puljula Oy 12 Julkaisija: Jätteet 2014 Mittayksikkö Tavoitearvot kg / hj Toteutuneet kg / hj Sekajäte Hyötyjäte Vaarallinen jäte Erityisjäte Tietosuojajäte Biojäte Kokonaisjätemäärä Sekajäte Hyötyjäte Vaarallinen jäte Erityisjäte Tietosuojajäte Biojäte Kokonaisjätemäärä Hyödyntämisaste Kulutukset 2014 Lämpö Sähkö Energian kokonaiskäyttö Lämpö, norm. Sähkö, mitattu Energian kokonaiskäyttö, mitattu Lämpö Sähkö Energian kokonaiskäyttö Vedenkulutus Vedenkulutus Vedenkulutus Hankinnat ja koulutus 2013 Ekohankintasopimukset Toimistopaperin kulutus Toimistopaperin kulutus Kertakäyttökahvikuppien kulutus Kertakäyttökahvikuppien kulutus Ympäristökoulutustunnit Ympäristökoulutuksiin osallistuneet tonni tonni tonni tonni tonni tonni tonni kg / hj kg / hj kg / hj kg / hj kg / hj kg / hj kg / hj % < 15,4 kg > 14,00 kg > 1,2 kg > 2,0 kg > 0,8 kg > 3,6 kg 30,23 – 33,3 kg > 60 % 3 KWh / rm 15,5 15,14 1,36 2,02 0,87 8,85 34,32 48,09 3 KWh / rm MWh MWh MWh 3 KWh / rm 3 KWh / rm 3 KWh / rm < 44,54 kWh < 35,51 kWh < 80,10 kWh 43,52 36,31 75,14 KWh / hj KWh / hj KWh / hj 3 m 3 l / rm l / hj < 2200 l % arkkia / hj arkkia / tt kpl / hj < 30% < 210 arkk. 0% 198,22 < 27 kpl 19,16 > 1200 h 90 30 kpl / tt h/a hlö/a Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Ympäristöohjausryhmä Ympäristöohjausryhmä on Kuntayhtymän johtoryhmän nimittämä työryhmä, johon vuonna 2014 kuuluivat: hallintoylilääkäri Martti Kansanen, puheenjohtaja hygieniahoitaja Hanna Kröger (kevät 2014), Ella Mauranen (syksy 2014) hygieniatyöryhmä ylihoitaja Mirja Syrjänen proviisori Tero Koikkalainen (Ritva Pietarinen-Lyytinen) hallintopäällikkö Juha Kauttonen, Kysteri ympäristöpäällikkö Jukka Collan, työryhmän sihteeri
© Copyright 2025