Päätös - Lahti
OTE PÖYTÄKIRJASTA Lahden kaupunki Lahden seudun ympäristölautakunta 24.03.2015 § 17 Ympäristölupamääräysten tarkistaminen/Stora Enso Packaging Oy, aaltopahvin sekä paperi- ja kartonkipakkausten valmistus, Hennalankatu 270, Lahti D/4217/11.01.00.01/2013 Perusteluosa Stora Enso Packaging Oy on 20.12.2013 jättänyt Lahden seudun ympäristölautakunnalle ympäristölupahakemuksen, joka koskee erilaisten aaltopahvisten kuljetus- ja esittelypakkausten valmistusta Lahden kaupungin Hennalan kaupunginosassa kiinteistöllä nro 39827-050-11. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan ympäristölupamääräysten (Hämeen ympäristökeskus YSO/118/2006) tarkistaminen. HAKEMUS Luvan hakija Stora Enso Packaging Oy Lahden tehdas, Hennalankatu 270, 15701 Lahti, puh. 02046118 [email protected] Laitos/toiminta ja sen sijainti Stora Enso Packaging Oy Lahden tehdas Yhteyshenkilö: Anu Tykkä Hennalankatu 270 PL 4 15701 Lahti Puh. nro 040 8219083 anu.tykkä@storaenso.com Tehdas sijaitsee Hennalan kaupunginosassa kiinteistöllä 39827-050-11 sekä osoitteessa Hennalankatu 270, 15701 Lahti. Kiinteistön omistaa Stora Enso Oyj ja rakennukset Stora Enso Packaging Oy. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja 2 momentin kohdan 3 sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 2 momentin mukaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 7 §:n 2 momentin mukaan. Asian vireilletulo ja hakemuksen täydennykset Hakemus on jätetty Lahden seudun ympäristölautakunnalle 20.12.2013. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset sekä alueen kaavoitus- tilanne (sekä muut maankäyttörajoitukset) Hämeen ympäristökeskus on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan 22.9.2006 (YSO/118/2006). Ympäristöluvassa lupamääräykset on määrätty tarkistettavaksi 31.12.2013 mennessä. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on siirtänyt asian Lahden seudun ympäristöpalveluille 2010 Stora Enso Packaging Oy ja Lahti Aqua Oy ovat tehneet toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen teollisuusjätevesien johtamisesta yleiseen viemäriin. Sopimus on päivitetty viimeksi vuonna 2013. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (2006) alue on merkitty teollisuus ja varastoalueeksi. Lahden kaupungin osittain lainvoimaisessa yleiskaavassa 2025 alue on merkitty elinkeinoelämän alueeksi (TY-30) ja asemakaavassa (6.9.1984) T-5 –alueeksi. Asemakaava on vuodelta 2005 ja siinä alue on merkitty teollisuus ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö Tehdas sijaitsee Lahdessa Hennalan kaupunginosassa kiinteistöllä 398-27-050-11. Teollisuusalueen ympärillä on asutusta koillisessa Tornatorin alueella (kerrostalojen rakentaminen aloitettu 2007), itä-kaakkoispuolella Hennalankadun varrella ja rautatien länsipuolella Sopenkorven asuinalueella. Etäisyyttä lähimpiin asuntoihin on 50–100 metriä. Eteläpuolella Hennalankadun takana on Hennalan kasarmialuetta. Varuskunta loppuu vuonna 2014 ja tilalle tulee Hämeen pääpoliisiasema. Lounaispuolella sijaitsee Paperinkeräys Oy:n teollisuuskiinteistö. Tehdasaluetta lähin luonnonsuojelualue on Häränsilmän luonnonsuojelualue 1,5 km pohjoiseen. Seuraavaksi lähimmät (alle 4 km) ovat Kariniemen jalopuumetsikkö 2,6 km ja Niemenkallion jalopuumetsikkö 3 km koilliseen sekä Niemenkallion jalopuulehdot 3 km ja Hollolan Pähkinämäki 3,5 km länteen. Lähimmät Natura-alueet ovat Tiirismaan Natura-alue 5,5 km luoteeseen sekä Linnaistensuon Natura-alue 7 km kaakkoon. Maaperä Tehdasalueen rakennetuilla alueilla maaperän pintakerrokset ovat vanhaa noin 1–3 metrin paksuista täyttöä, johon on käytetty hiekkaa ja soraa. Pintakerroksen alla maalaji on hienojakoista, mutta jossain määrin vettä johtavaa. Maanpinnnan taso vaihtelee tehdasalueella tasolla +96…+100 mpy. Maanpinta laskee tehdasalueella hitaasti kohti etelää ja lounasta. Ympäristöluvan lupamääräyksen 24 mukaisesti toiminnanharjoittajan tuli tehdä selvitys tehdasalueen mahdollisesta pilaantuneisuudesta 1.5.2007 mennessä. Lupaehdon mukainen selvitys tehtiin Ramboll Finland Oy:n toimesta ja selvityksen loppuraportti on liitteenä 8. Tehdasalueelta otetuissa maanäytteissä ei havaittu alemman ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tontin länsireunassa sijaitsevaa näytepistettä NP2 lukuunottamatta. Pisteessä NP2 pilaantuneisuus rajautui 1,0–2,5 metrin syvyydellä olevaan täyttökerrokseen, jossa havaittiin kuparilla, nikkelillä, sinkillä ja vanadiinilla voimakkaasti pilaantunutta maata. Tehdasaluetta ympäröiviltä tonteilta on löytynyt mm. dioksiineilla ja furaaneilla sekä raskasmetalleilla pilaantunutta maata. Alueen lounaispuolella olevalla Paperinkeräys Oy:n tontilla suoritettiin pilaantuneen maaperän puhdistusta talvella 2006–2007. Kohteesta poistettiin sekalaista jätetäyttöä ja tuhkaa sisältävää maata, joka oli pilaantunut raskasmetalleilla ja mineraaliöljyllä. Suurimmat metallipitoisuudet olivat kuparilla, nikkelillä, sinkillä ja vanadiinilla, kuten NP2:n näytteissä ja kunnostustyön yhteydessä jätetäytön havaittiin jatkuvan itään Stora Enso Packaging Oy:n tontille. Kunnostetun alueen raja oli noin kymmenen metrin päässä NP2:sta. Tontin laidan havaittiin pilaantuneen myös voimakkaasti raskaalla polttoöljyllä. Tutkimusraportin mukaan NP2:ssa havaittu pilaantuneisuus voi rajoittua alueen lävitse kulkeneen painanteen (ojalinja) alueelle, sillä painanteen täyttöä on aikanaan tehty sekalaisella jätettä ja tuhkaa sisältävällä maaaineksella. Hämeen ympäristökeskuksen lausunnon mukaisesti ko. pilaantuneet maa-ainekset rajoittavat kyseisen alueen maankäyttöä ja maaainesten käyttöä. Mikäli pilaantuneella alueella tehdään rakennus- tai kaivutöitä, on pilaantuneet maa-ainekset huomioitava ja töistä tulee ilmoittaa etukäteen Hämeen ympäristökeskukselle (nykyisin ELYkeskus). Mikäli alueella kaivetaan pilaantuneita maa-aineksia, on ne käsiteltävä asianmukaisesti. Tehdasalueen maaperän pilaantuneisuutta selvitettiin myös vuokralaisena toimineen Elofin Oy:n lopettaessa toimintansa vuonna 2008 (liite 9). Tutkimus kohdennettiin tällöin ko. toimijan hallinnoimaan alueeseen. Tutkimuksessa ei havaittu maaperän pilaantuneisuutta, eikä tutkimus edellyttänyt jatkotoimenpiteitä. Pohjavesiolosuhteet Tontin länsilaidalle asennettiin maaperän pilaantuneisuustutkimuksen aikana vuonna 2007 orsivesiputki (OVP1) ja pohjavesiputki (PVP1). Orsivettä ei ole esiintynyt tutkimusaikana tasolle +85.19 asennetussa orsivesiputkessa. Pohjaveden pinnan havaittiin olevan noin tasolla +82.9. Maanäytteitä otettaessa ei havaittu pohja- tai orsivettä. Tehdasalue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokitellulla I luokan pohjavesialueella. Alue ei ole varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta eikä sen välittömässä läheisyydessä ole kaivoja talous- tai käyttöveden ottamista varten. Lähin vedenottamo on Launeen vedenottamo ja se sijaitsee noin kahden kilometrin päässä tehtaasta. Vesistöluokituksessa alue kuuluu Porvoonjoen vesistöalueeseen ja Hangasmäen – Hennalan osaalueeseen (nro. 18.042). Porvoonjoen vedenlaatu luokitellaan huonoksi Lahden alapuolisilta osilta, joissa jätevesien osuus kokonaisvirtaamasta on suurin. Tehdasalueelle (nykyinen asuin-, toimitila- ja lähivirkistysalue) on asennettu vuonna 1994 kahdeksan väliaikaista pohjaveden havaintoputkea. Vedenantoisuus oli kuitenkin huono eikä kaikista putkista saatu näytteitä. Vesipintojen perusteella veden päävirtaussuunta on kaakkoon. Havaintoputkista mitattuna pohjaveden pinnankorkeus vaihteli välillä +91…+97 metriä. Varsinaisen pohjavesikerroksen oletetaan olevan huomattavasti tämän tason alapuolella. Tehdasalueen savisen siltin kerrokset ovatkin tiiviitä pidättämään orsivettä. Havaittu vesipintataso on siten yhtenevä myös laajan Mytäjärveltä Sopenkorven eteläosiin jatkuvan orsivesimuodostuman vesipintatason kanssa. Havaitun vesipinnan arvioidaan olevan hydraulisessa yhteydessä tähän orsivesikerrokseen ja havaitun veden olevan orsivettä. Myös havaittu orsivesitason yläpuolelle kohoava kallioharjanne saattaa osaltaan padottaa orsivettä. Tehdasalueelta 600 metriä kaakkoon olleiden pohjaveden havaintoputkien perusteella pohjaveden korkeus on noin tasolla +76,4. Tämän tason arvioidaan olevan varsinainen pohjavesikerroksen taso. Taso vastaa myös Lahti-Hollola pohjaveden virtausmallin alueelle laskemaa pohjavesipintaa, joka on noin +77. Varsinaisessa pohjavesikerroksessa virtaussuunta on etelään ja pohjavesi purkautuu AliJuhakkalan alueella Porvoonjokeen. Keskimääräinen virtausnopeus on 80 m/a. Alueella arvellaan muodostuvan pohjavettä sadannasta riippuen suuruusluokkaa 10-20 %. Laitoksen toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Lahden aaltopahvitehdas valmistaa stanssattuja, moniväripainettuja aaltopahvipakkauksia pääasiassa elintarvikesektorille kuten meijeri-, makeis- ja juomateollisuudelle sekä yksipuoleista aaltopahvia mm. huonekalu- ja rakennusteollisuudelle. Päätuotteita ovat erilaiset aaltopahviset kuljetus- ja esittelypakkaukset. Lahden aaltopahvitehtaan tuotantokapasiteetti on nykyisillä laitteilla toimittaessa noin 22 000 t/a aaltopahvikoneen ollessa yhdessä vuorossa. Tämän hetkisellä käyttöasteella toimittaessa tuotetaan pakkauksia 20 000 t/a. Stora Enso Packaging Oy:n Lahden tehtaalla työskentelee noin 150 henkilöä, joista noin noin 90 on toimihenkilöitä. Tehtaan tuotannossa työskennellään tällä hetkellä pääasiassa keskeytyvässä kaksi- tai kolmivuorotyössä. Tarvittaessa tuotannossa työskennellään myös viikonloppuisin. Lahden tehtaan tuotantomäärät lupakaudella on esitetty taulukossa 1. Yksipuoleisen aaltopahvin valmistus alkoi toukokuun alussa 2007. DeLight Solution -tuotteiden valmistus Stora Enso Packaging Oy:n toimesta päättyi marraskuussa 2013. Taulukko 1. Tuotantomäärät t/a. Tuote 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Maksimi Aaltopahvi 2-puol 32 267 33 228 28 442 29 759 29 122 20 114 13 031 14 038 35 000 Tuotanto ja tuotteet DeLight Solution 1-puol 945 1350 910 1065 1139 1021 814 764 2500 17 35 70 45 - Aaltopahvin valmistus Aaltopahvin valmistusprosessissa koneella AP1 ei ole tapahtunut muutoksia lupakauden aikana. Aaltopahvin tuotanto AP2-koneella loppui helmikuussa 2007. Tiloissa aloitettiin yksipuoleisen aaltopahvin valmistus Heinolan tehtaalta siirretyllä koneella toukokuussa 2007. Aaltopahvitehtaan tuotantoprosessit muodostuvat raaka-aineiden kuljetuksista, aaltopahvin valmistuksesta, jalostuksesta sekä pakkaamisesta. Raaka-aineiden kuljetus tehtaalle tapahtuu rekkaautokuljetuksina. Jalostuskoneiden tarvitsemat painolaatat ja stanssauksessa tarvittavat työkalut ostetaan alihankkijoilta. Aaltopahvi valmistetaan tehtaalle toimitettavasta kartongista kahdella aaltopahvikoneella (aaltopahvikone 1 ja 1-puoleinen aaltopahvikone). Aaltopahvi muodostuu kahdesta tai useammasta kartonkikerroksesta, joista vähintään yksi on aallotettu. Suoria pintakartonkeja kutsutaan lainereiksi ja aallotettua kartonkia aallotuskartongiksi eli flutingiksi. Fluting pakotetaan aallon muotoon puristamalla. Aallotuskartonki kiinnitetään pintakartonkiin tärkkelysliimalla. Valmis aaltopahvi leikataan arkin muotoon ja toimitetaan jalostuskoneille painettavaksi ja stanssattavaksi. Arkkeja toimitetaan myös sellaisenaan asiakkaille tai yrityksen muille Suomen tehtaille. Aaltopahvin jalostus Aaltopahvin jalostusprosessissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia lupakauden aikana, mutta erilaisia koneiden uusimisia ja vaihtoja muiden yhtiön tehtaiden kanssa on tehty paljon. Pääasiassa jalostuskoneita on siirretty Lahden tehtaalta Heinolan tehtaalle. Merkittävin muutos on kahden entisen jalostuslinjan purkaminen lokakuussa 2011 ja niiden korvaaminen uudella, helmikuussa 2012 käynnistyneellä modernilla jalostuslinjalla. Jalostuksen kapasiteetti on konemuutosten myötä pienentynyt. Aaltopahvituotteisiin voidaan painaa asiakkaan haluama painatus fleksopainomenetelmällä, jossa kuva painetaan valmiille aaltopahviarkille. Painolaatat valmistettiin aiemmin itse, mutta nykyisin ne ostetaan alihankkijoilta. Painamisessa käytetyt värit ovat vesiohenteisia fleksopainovärejä. Painovärit sekoitetaan erillisessä sekoituslaitteistossa automatisoidusti väripastoista ja sideaineesta. Satunnaisesti osa painoväreistä voidaan ostaa valmiina painoväritoimittajalta. Valmistettu aaltopahvi stanssataan aihioiksi, joista voidaan valmistaa valmiita laatikoita joko pakkauskoneella tai käsin taivuttelemalla. Stanssausmenetelmiä on kaksi: rotaatio- ja tasostanssaus. Stanssausmenetelmän valinta riippuu valmistettavan tuotteen koosta, muodosta ja leikkausten monimutkaisuudesta. Näiden lisäksi jalostukseen kuuluu tarvittaessa laatikoiden liimaus monipisteliimauskoneella. Tuotannossa on pakkausasema, jossa valmiit aaltopahvituotteet pakataan puulavoille, sidotaan vanteilla, osa kääritään muoviin ja siirre- tään tuotevarastoon. Pääsääntöisesti tuotantohylky johdetaan putkilinjaa pitkin naapurissa sijaitsevan Paperikeräys Oy:n tiloihin. Paperinkeräys Oy hoitaa hylyn jatkokäsittelyn ja lähetyksen edelleen kierrätykseen. Putkilinjan mahdollisissa häiriötilanteissa käytetään paalauskonetta ja näin syntyneet pahvijätepaalit toimitetaan kierrätykseen. Kuva 1. Aaltopahvin valmistusprosessi ja ympäristönäkökohdat. Raaka-aineet Tehtaan pääraaka-aineita ovat aaltopahvin valmistuksessa käytettävä neitseellinen tai kierrätyskuitupohjainen kartonki. Vuosina 2009– 2013 valmistetuissa DeLight Solution -tuotteissa käytettiin valmiiksi painettua neitseellistä sellukartonkia ja ruiskuvalumuovia. Raakaaineiden kulutus lupakaudella on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Raaka-aineiden kulutus t/a lupakauden aikana ja maksimi. Raaka-aine/vuosi Kartonki Kaulusmuovit Käyttökohde DeLight Solution – – 15 25 DeLight Solution 2007 2008 2009 2010 Aaltopahvin tuotanto 36 129 35 696 30 835 33 083 2011 31 878 60 40 2012 24 477 35 25 2013 17 585 - - – – 10 15 2014 17 488 - - Maksimi 43 000 - - Tehtaalla tehdään jatkuvasti työtä materiaalitehokkuuden parantamiseksi ja merkittävimmässä osassa tässä työssä on aaltopahvin valmistuksessa ja stanssauksessa syntyvän tuotantohylyn määrän minimointi. Kuvassa 2 on esitetty kokonaishylyn ja vaikutettavissa olevan hylyn määrän kehitys prosentteina raaka-aineen (kartongit) käyttömäärästä1. Kokonaishylyn ja vaikutettavissa olevan hylyn prosentuaalinen osuus putosi jyrkästi vuonna 2007, kun arkkitilausten suhteellinen osuus kasvoi AP2:n lopettamisen jälkeen. Tämän jälkeen vaikutettavissa olevan hylyn osuus on ollut hienoisessa kasvussa johtuen muutoksista tuote- ja raaka-ainerakenteessa. Kuva 2. Hylyn määrä lupakauden aikana. Kemikaalit Aaltopahvituotannon pääkemikaaleja ovat aaltopahvin valmistuksessa käytettävä tärkkelysliima ja vesiliukoiset fleksopainovärit. Lisäksi käytetään lakkoja ja sivuliimoja. Kartonkien kiinnityksessä käytettävä liima valmistetaan itse tehtaan liimakeittiössä. Tällä hetkellä liiman valmistuksessa käytetään tärkkelystä ja raakavettä sekä tarvittessa märkälujalisäainetta. Liiman valmistuksessa voidaan käyttää myös lipeää ja booraksia (sis. boorihappoa) sekä muita lisäaineita, mikäli käytettävä tärkkelys ja liiman sekoitusresepti muuttuvat. Kemikaalien käyttömäärät ovat vähentyneet huomattavasti tuotantorakenteen muutosten vuoksi. Painovärejä on käytetty vuosina 20092014 50-68 t/a. Lipeää ei ole viime vuosina käytetty ollenkaan, mutta sen käyttö tullaan todennäköisesti aloittamaan uudestaan vuonna 2014. Painolaattojen valmistusprosessiin kuulunut Nylosolvkemikaalin käyttö ja tislaus loppuivat vuonna 2007, kun laattojen valmistus ulkoistettiin. Nykyisin ainoa käytössä oleva liuotinaine on jalostuskoneilla käytettävä etyyliasetaatti, jonka käyttömäärä on noin 50 l/a. Hartsien ja parafiinien käyttö aaltopahvipinnoitteina loppui vuonna 2008. Dieselin ja bensiinin käyttö lopetettiin vuonna 2007. Taulukkoon 3 on koottu tuotannossa käytettävät merkittävimmät kemikaaliryhmät ja niiden käyttömäärät vuonna 2012 ja ennuste käyttömäärästä maksimituotannolla. Taulukko 3. Merkittävimmät tuotantokemikaalit ja niiden käyttömäärät. Kemikaali Käyttökohde 2012 t/a Maksimi t/a Tärkkelys Painovärit Liiman pääraaka-aine Aaltopahvituotteiden painotoiminta Tärkkelysliiman lisäaine Tärkkelysliiman lisäaine 653 20 1160 80 0 0 16 14 NaOH-liuos (50 %) Booraksi Kemikaaleja käytetään ja varastoidaan nykyisin vähäisiä määriä ja toimintaa valvoo Päijät-Hämeen pelastuslaitos. Viimeisin tarkastus oli marraskuussa 2013. Veden käyttö Prosessiveden pääasiallisia käyttökohteita ovat aaltopahvikoneiden jäähdytys sekä painoväri- ja liimanvalmistus. Prosessihöyry ostetaan Lahti Energialta. Kuvassa 3 on esitty veden kulutus lupakaudella. Vuosien 2007–2008 vedenkulutustiedoissa on mukana myös vuokralaisena olleen Elofin Oy:n vedenkulutus. Veden käytön väheneminen näinä vuosina johtui aaltopahvin tuotannon vähentämisestä, Elofin Oy:n toiminnan päättymisestä ja kattilalaitoksen siirtymisestä Lahti Energialle. Lisäksi raakaveden käyttöä lauhdutuksiin on vähennetty huomattavasti lisäämällä suljettuja jäähdytyskiertoja sekä automatiikkaa. Vuoden 2011 vedenkulutuksen kasvu johtui laiteviasta kompressorien jäähdytysjärjestelmässä. Normaalisti jäähdytykseen käytetään suljettua järjestelmää, mutta tällöin jäähdytyksessä jouduttiin poikkeuksellisesti käyttämään verkostosta otettavaa vettä. Kuva 3. Veden kulutus. Vuosien 2007–2008 vedenkulutustiedoissa on mukana myös vuokralaisena olleen Elofin Oy:n vedenkulutus. Energiankulutus Aaltopahvituotteiden valmistusprosessissa tarvittava prosessihöyry ostetaan Lahti Energialta, joka tuottaa sen samalla kiinteistöllä sijaitsevassa kattilaitoksessa. Tehdasrakennusten lämmityksessä käytettävä lämpö ostetaan Lahti Energia Oy:n kaukolämpöverkostosta. Sähköenergia ostetaan Stora Enso Oyj:ltä. Lauhdehöyry palautetaan kattilalaitokselle. Energian kulutus lupakauden aikana on esitetty taulukossa 4 ja kuvassa 4. Energian kokonaiskulutus on huomattavasti pienentynyt tuotantomäärän vähenemisen vuoksi. Uusi Masterline-jalostuslinja kuluttaa sähköä suurin piirtein saman verran, kuin kaksi vanhaa jalostuslinjaa yhteensä, joten muutoksella ei ollut merkittävää vaikutusta kokonaisenergiankulutukseen. Taulukko 4. Energian kulutus GWh/a. Energia GWh/a Sähkö Kaukolämpö Höyry Yhteensä 2007 9,05 8,43 14,10 31,58 2008 8,09 6,18 12,55 26,82 2009 7,69 8,01 9,80 25,50 2010 8,30 8,55 8,12 24,97 2011 8,42 6,38 7,41 22,21 8,06 7,03 6,95 22,04 7,70 6,51 5,14 19,35 7,99 6,48 5,70 20,17 2012 2013 2014 Kuva 4. Energian kokonaiskulutus. Liikennejärjestelyt Raskaan liikenteen määrä on noin 20–30 kpl/vrk. Kuorma/pakettiautokuljetuksia on noin 10 kpl/vrk. Tuotantomäärien kasvaessa esitettyyn maksimimäärään, lisääntyy raskaan liikenteen määrä noin 50 %. Liikennöinti tapahtuu pääasiassa klo 6–22 välisenä aikana arkisin. Tarvittaessa liikennöintiä voi olla myös viikonloppuisin ja öisin. Valtaosa liikenteestä tapahtuu lähtevän tavaran alueelta (”välipiha”). Liikennereitit on kuvattu hakemuspapereissa. Varastointi Liiman valmistuksessa käytettävä tärkkelysjauho varastoidaan nykyisin ulkona siilossa ja sisällä pienessä suljetussa päiväsiilossa, josta jauhe johdetaan kuljetinruuvia pitkin tekosäiliöön. Lipeä varastoidaan liimakeittiöllä 5,5 m3:n säiliössä, joka on varustettu suoja-altaalla. Liiman valmistuksessa tarvittaessa käytettävät lisäaineet varastoidaan liimakeittiöllä suoja-altaan päällä ja johdetaan putkea pitkin liiman tekosäiliöön. Väriasemalla on oma varasto painoväreille ja painoväripastoille. Painovärit toimitetaan väriasemalle pääasiassa tynnyreissä (200 kg tai alle), joista värisekoituslaite valmistaa painovärin reseptin mukaisesti. Pastat tulevat pääasiassa 200 kg muovitynnyreissä, painovärin lisäaine toimitetaan 1000 kg IBC-kontissa. Lakat tai muut lisäaineet tulevat pienemmissä purkeissa. Muita kemikaalivarastoja ovat voiteluöjyvarasto ja erillinen öljyvarasto (öljybaari). Lisäksi tarvikevarastolla säilytetään pienkemikaaleja. Aiemmin käytössä olleet nestekaasun, öljyn ja dieselöljyn varastosäiliöt piha-alueella on poistettu käytöstä. Vanha nestekaasusäiliö on purettu ja romutettu. Nestekaasu varastoidaan nykyisin 6,5 m3:n maapeitteisessä nestekaasusäiliössä tehdasalueen koillisen puoleisella seinustalla. Öljysäiliötä on tarkoitus käyttää tulevaisuudessa sammutusvesienkeräilysäiliönä. Tukesille on tehty ilmoitus öljysäiliöiden käytöstä poistosta ja säiliön viimeinen tarkastuspöytäkirja 16.9.2003 on hakemuksen liitteenä. Kemikaalien, öljyjen ja voiteluaineiden varastointia on tarkoitus keskittää vuoden 2015 aikana yhteen paikkaan, AP 1 tehtaan vanhaan repijän tilaan rakennettavaan erilliseen kemikaalivarastoon. Varastoon siirretään hakemuksen liitekartan 09. (AP1 öljyvarasto) ja 13. (AP2 öljyvarasto) varastoissa olevat kemikaalit ja vaarallisten jätteiden keräilyastiat. Kemikaalivarasto tehdään siten, että se täyttää vaarallisten kemikaalien varastointiin asetetut vaatimukset. Nykyisessä AP2 öljyvarastossa on vaatimusten mukainen valuma-allas, AP1 öljyvarastossa öljyjen ja voiteluaineiden varastoinnissa vaatimukset täyttävä valuma-allas. Vaarallisten jätteiden varasto sijaitsee kattilalaitosrakennuksessa. Tila on kunnostettu niin, että se soveltuu vaarallisten jätteiden varastointiin. Varaston lattia on uusittu ja varasto on lukittu eikä siellä ole viemäriä. Kemikaalien lastaus- ja käsittelyalueiden kaivot on varustettu öljynerotinlaitteilla- ja hälyttimillä ja kaivojen lähistölle on varattu sulkumatot. Kemikaalivarastoissa olevat kaivot eivät johda viemäreihin, eikä kaivoissa siten ole hälyttimiä. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin Tehtaan prosessijätevedet syntyvät pääasiassa laiteyksiköiden pesuista. Vedenkulutus ja sitä myöten myös jätevedenmäärä on huomattavasti vähentynyt aiemmasta toisen aaltopahvitehtaan ja vuok- ralaisena olleen Elofin Oy:n toiminnan päättymisen jälkeen. Jätevesimäärää ei mitata, mutta sen on arvioitu olevan noin 80–85 % kokonaisvedenkulutuksesta. Tällöin nykyinen jätevesimäärä olisi noin 10 000–15 000 m3/a ja maksimituotannolla noin 22 000-25 000 m3/a. Taulukko 5. Vedenkulutuksen perusteella arvioidut jätevesimäärät lupakaudella. Vuosi 2007 Jätevesimäärä 1000 m3/a 32,52 2008 19,63 2009 14,42 2010 14,91 2011 22,30 2012 12,48 2013 13,47 2014 16,69 Kaikki prosessijätevedet ja sosiaalitilojen saniteettivedet ja talousjätevedet johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. Painovärien ja liiman valmistuksen pesuvedet johdetaan viemäriin määrävälein tyhjennettävien saostuskaivojen läpi. Ajoittain liimanvalmistuksessa syntyvä epäkurantti liima tyhjennetään suoraan liimasäiliöstä loka-autoon ja toimitetaan kaatopaikalle. Tehtaan jätevesi- ja sadevesiviemäröinti on esitetty hakemuksen liitteessä. Värisekoittamon viemärissä ja pohjoiseen menevässä viemärissä on sulkuventtiilit. Korjaamon ja kattilalaitoksen jätevesiviemäreissä on öljynerotuskaivot ja ruokalan viemärissä rasvanerotuskaivo. Päästöt viemäriin Viemäriin johdettavan jäteveden laatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti neljä kertaa vuodessa tehtävällä näytteenotolla ja analysoinnilla. Analyysitulokset on esitetty vuosikeskiarvoina taulukossa 6 ja kokonaisuudessaan hakemuksen liitteessä. Liuotinaineiden analysointia ei ole katsottu tarpeelliseksi, koska liuotinaineita ei ole enää merkittävässä määrin käytössä. Taulukko 6. Viemäriin johdettavan jäteveden tarkkailutulokset vuosikeskiarvoina lupakauden ajalta. Vuosi pH Kiintoaine mg/l BOD7, ATU mg O2/l Cu mg/l 2007 7,6 1802 781 0,68 2008 7,4 775 861 1,63 2009 7,3 1283 1559 1,48 2010 7,2 574 846 1,98 2011 7,3 333 448 1,14 2012 7,2 960 924 2,25 2013 7,7 1650 5580 1,16 2014 6,5 852 952 1,63 Taulukossa 7 on esitetty arvioidun jätevesimäärän perusteella laskettu kokonaiskuormitus viemäriin. Taulukko 7. Arvioidun jätevesimäärän ja keskimääräisten pitoisuuksien perusteella lasketut päästöt viemäriin lupakauden aikana. Vuosi Kiintoaine t/a BOD7, ATU t/a Cu-päästö kg/a 2007 58,6 25,4 22,1 2008 15,2 16,9 32,0 2009 18,5 22,5 21,3 2010 8,6 12,6 29,5 2011 7,4 10,0 25,4 2012 12,0 11,5 28,1 Jäteveden sisältämä kupari on peräisin painotoiminnassa käytettävistä painoväreistä ja tärkkelysliimasta. Myös prosessiin otettavassa verkostovedessä on todettu olevan jonkin verran kuparia1. Lupamääräyksen 5 mukainen raja-arvo prosessijäteveden kuparipitoisuudelle on 2 mg/l ja tavoitearvo 0,5 mg/l. Taulukossa 8 on esitetty luparajaan verrattavat kuparipitoisuudet. Mittauksia ei ole tehty ympäristöluvan mukaisena 16 tunnin kokoomanäytteestä, vaan mittaukset tehdään neljä kertaa vuodessa viiden päivän mittaisina mittausjaksoina. Mittausjakson aikana kerätään viisi kokoomanäytettä (ma-to 7–22, pe klo 7–15) ja ne analysoidaan. Taulukossa esitetyt tulokset ovat näiden viiden kokoomanäytteen keskiarvoja. Taulukko 8. Luparajaan verrattavat kuparipitoisuudet mg/l. Lupaehdon ylitys on lihavoitu. Vuosi Mittaus I Mittaus II Mittaus III Mittaus IV 2007 0,73 0,73 0,62 0,73 2008 1,56 1,76 1,84 1,34 2009 0,96 2,08 1,94 0,84 2010 2,47 2,00 1,70 1,72 2011 1,07 1,30 1,01 1,20 2012 0,80 3,36 3,48 1,38 2013 0,72 0,84 4,28 1,16 2014 1,93 2,1 0,92 1,57 Jäteveden kuparipitoisuudessa on suurta vaihtelua ja yksittäisiä luparajan ylityksiä on ollut. Kuparipitoisuuden vuosikeskiarvo on vuotta 2012 lukuunottamatta ollut luparajan alapuolella. Vuoden 2012 korkeille kuparipitoisuuksien syytä ei ole löydetty. Vuoden 2013 elokuun mittauksissa (mittaus III) kuparipitoisuus oli koholla keskiviikonperjantain näytteissä. Mahdollisia syitä poikkeamaan selvitettiin ja todettiin, että käytössä oli tällöin kuparipitoisia väripastoja, joita pääsi jätevesiin painovärin pesun yhteydessä. Kuparipitoisuus nousi vuoden 2007 jälkeen, kun jätevesimäärät pienenivät ja laimeneminen puhtaammilla vesillä väheni. Varsinaisessa viemäriin johdettavassa 1 Vuonna 2010 prosessiin otettavasta verkostovedestä otetussa kertanäytteessä kuparipitoisuus oli 0,14 mg/l. kuparipäästömäärässä ei vesimäärän pienentymisen myötä ole tapahtunut merkittävää muutosta. Vuonna 2007 laadittu lupamääräyksen mukainen selvitys mahdollisuuksista kuparipitoisuuden vähentämiseksi on hakemuksen liitteenä. Lupakauden aikana on tehty seuraavia toimenpiteitä jätevesien kuparipitoisuuden vähentämiseksi: -Värisakokaivojen tyhjennysväliä on lyhennetty (nyk. kerran kuukaudessa) -Painovärin talteenottoon kiinnitetään erityishuomiota koneiden painoyksiköiden pesutilanteessa -Värireseptuurissa pyritään ottamaan käyttöön reseptejä, joissa käytettäisiin mahdollisuuksien mukaan kuparivapaita pastoja -Painoväritoimittajien valinnassa yhtenä valintaperusteena on värien ympäristöystävällisyys. Tehtaan on tarkoitus käynnistää opinnäytetyönä tehtävä selvitys kuparipäästöjen vähentämiseksi vuonna 2014. Selvitys toimitetaan Lahden seudun ympäristöpalveluille tiedoksi sen valmistuttua. Vesistövaikutukset Toiminnalla ei ole välittömiä vesistövaikutuksia, koska prosessijätevedet johdetaan kaupungin viemäriin. Hulevesien aiheuttama kuormitus Porvoonjokeen on hyvin pieni, eikä siitä aiheudu runsasvetisessä joessa veden laadun heikkenemistä. Päästöjen estäminen maaperään ja pohjaveteen Tehtaalla ei normaalitoiminnassa synny päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Tehtaan piha-alueet on asfaltoitu, eikä hulevesiä pääse imeytymään maaperään tai pohjaveteen. Tehdasalueen hulevedet johdetaan sadevesiviemärijärjestelmän kautta putkistoa pitkin pohjavesialueen ulkopuolelle ja edelleen Porvoonjokeen. Joki kulkee lähimmillään kilometrin päässä tehtaasta. Hulevesistä on tehty kertaluontoinen selvitys v. 2007, selvitys on hakemuksen liitteenä. Kemikaalivahinkojen varalta tehdasalueen sadevesijärjestelmän kaivojen kansien suojaamiseen on varattu kumisia sulkumattoja. Tehdasalueen öljynjakelupisteiden viemäröintikaivot on varustettu sulkumatoin, öljyn imeytyspurulla sekä öljyn imeytysmatoilla. Ajoneuvokorjaamolla, kattilalaitoksen läheisyydessä ja lastauspaikalla hulevesiviemäri on varustettu öljynerotuskaivolla ja hälyttimellä. Entisen vaarallisten jätteiden varastointipaikan sadevesiviemärissä on sulkuventtiili. Lupamääräyksen 4. mukainen selvitys sammutusvesien hallinnasta on hakemuksen liitteenä. Sammutusvesien hallintajärjestelmä on rakennettu siten, että vanhaa 1000m3:n öljysäiliötä käytetään mahdollisessa tulipalotilanteessa sammutusvesien varastosäiliönä. Tarvittavat toimenpiteet järjestelmän käyttökuntoon saattamiseksi tehdään vuosien 2014-2015 aikana. Toiminnan vaikutusta pohjaveden laatuun tarkkaillaan tehdasalueelle asennetusta pohjaveden tarkkailuputkesta vuosittain otettavalla näyt- teellä. Viimeisimmän näytteenottokerran analyysitulokset on esitetty taulukossa 9. BTEX-yhdisteitä todettiin ensimmäistä kertaa vuoden 2013 näytteessä. Tällöinkin pitoisuus oli niin pieni, ettei luotettavaa tulosta mittausepävarmuus huomioiden voitu antaa. Öljyhiilivetyjä ei ole todettu. Mittaustulokset vuodesta 2007 lähtien ovat hakemuksen liitteenä. Taulukko 9. Pohjavesinäytteiden analyysitulokset. Määritys Yksikkö Sameus NTU 18.11.2013/9. 9.2014 550/220 pH Sähkönjohtavuus Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40) Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) Haihtuvat hiilivedyt, paketti 1+2 Tolueeni Etyylibenteseeni m+p -ksyleeni o-ksyleeni mS/m mg/l mg/l mg/l µg/l, mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 7,6/7,6 12/11 <0,05/<0,05 <0,05/<0,05 <0,05/<0,05 tod./tod. <1/<1 <0,5 <0,5/<0,5 <0,5 Päästöt ilmaan Painovärien ja liuottimien käytöstä aiheutuu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, eli VOC-päästöjä ilmaan noin 1 t/a. Päästöjä ei ole mitattu, vaan määrä on laskettu painovärien ja liuottimien käytön perusteella. VOC-päästöjen määrä on huomattavasti vähentynyt aiemmasta, sillä painolaattojen valmistus on loppunut vuonna 2007. Nykyisin liuottimia käytetään vain puhdistusliuottimina. Taulukko 10. Tehtaan VOC-päästöt vuosina 2009–2013. Vuosi VOC-päästöt (kg/a) 2009 1133 2010 1140 2011 1234 2012 1018 2013 1008 Vaikutukset ilmanlaatuun Lahden tehtaan toiminnasta aiheutuvilla vähäisillä VOC-päästöillä ja kuljetusten ja työkoneiden pakokaasupäästöillä ei ole merkittävää vaikutusta ilmanlaatuun. Melu ja tärinä Toiminnasta aiheutuu melua sekä prosessimelulähteistä että pihaalueella tapahtuvasta kuljetus- ja lastaustoiminnasta. Yksi merkittävimmistä melulähteistä on poistunut lupakauden aikana, kun tuotantohylkyä keräävät syklonit poistettiin käytöstä vuonna 2007. Ap2:n tuotannollisen toiminnan loputtua helmikuussa 2007, loppui myös Ap2:n syklonin käyttö kokonaan. Ap1:n syklonia joudutaan käyttämään ainoastaan silloin, jos Paperinkeräys Oy:lle menevässä putkilinjassa on toimintahäiriö. Vuonna 2013 syklonia jouduttiin käyttämään kaksi kertaa. Viimeisin Hennalan tehdasalueen meluselvitys on tehty vuonna 2013 Ramboll Oy:n toimesta. Selvitykseen osallistuivat Stora Enso Packaging Oy ja Paperinkeräys Oy. Työssä mallinnettiin Stora Enso Packaging Oy:n aaltopahvituotetehtaan ja Paperinkeräys Oy:n Lahden toimipisteen aiheuttamat melutasot tehdasalueen ympäristössä sekä mitattiin merkittävimpien melulähteiden äänitehotasot melumallinnuksen lähtötiedoiksi. Lisäksi tehtiin melumittauksia teollisuusalueen ympäristössä. Työssä päivitettiin edellinen meluselvitys vuodelta 2008. Selvityksen perusteella merkittävimpiä prosessimelunlähteitä ovat erilaiset puhaltimet ja kattokoneet. Joidenkin tehdasalueen melulähteiden äänitehotasot olivat pienentyneet vuodesta 2008 ja prosessimelulähteistä ja liikenteestä ympäristöön leviävä melu oli vähentynyt. Kaikkien toimijoiden mallinnetut melutasot olivat päivällä Sopenkorven asuinalueen lähimpien asuintalojen luona tasolla 50 dB ja Hennalankadun varren lähimpien asuintalojen kohdalla noin 45 dB. Muun asutuksen kohdalla päiväajan keskiäänitaso oli alle 45 dB. Yöaikana keskiäänitaso oli alle 45 dB kaikkien asuintalojen kohdalla. Melulähteistä pihalla työskentelevät liikkuvat työkoneet aiheuttavat merkittävimmän melun ympäristöön. Myös Sopenkorven asuinalueella mitatut keskiäänitasot olivat samaa suuruusluokkaa päiväajan mallinnustuloksen kanssa. Selvityksen tulosten perusteella todettiin, että toiminnasta aiheutuva melu alittaa ympäristöluvassa määrätyt melutasojen raja-arvot. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyvät jätteet ja niiden sijoitus Merkittävin toiminnassa syntyvä jätejae on tuotantohylky (aaltopahvijäte), jota muodostuu aaltopahvin valmistusprosessissa ja stanssauksessa. Tuotantohylky on toukokuusta 2007 lähtien toimitettu hyötykäyttöön viereiseen Paperinkeräys Oy:hyn rakennusten välisellä äänieristetyllä putkilinjalla. Vaaralliset jätteet on vuodesta 2008 lähtien varastoitu sisätiloissa, entisen tislaamon paikalle rakennetussa ongelmajätevarastossa. Taulukossa 11 on esitetty toiminnassa syntyvät jätejakeet ja niiden määrät vuonna 2012. Taulukko 11. Toiminnassa syntyvät jätteet ja niiden sijoitus. *:llä merkityt jätteet ovat vaarallisia jätteitä. Jätelaji Jätetunnus 201 2 t/a Kuivaaine % 90 Aaltopahvihylky 160306 Teollisuusjätevesili ete Energiajäte 200306 420 0 93 200199 34 90 Sekajäte 200301 21 90 Puujäte 200138 18 90 Sijoitus Toimitetaan hyödynnettäväksi raaka-aineena Toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelijälle Toimitetaan hyödynnettäväksi energiana Toimitetaan loppusijoitettavaksi kaatopaikalle Toimitetaan hyödynnettäväksi energiana Keräyspaperi 200101 16 90 Metallijäte 200140 6 100 Biojäte 200108 6 35 Painovärijäte, vesipitoinen Tuhottava paperi 080314* 5 150106 3 Käytetty voiteluöljy, kirkas Maalit 130208* 2 080111* 1 Kiinteä öljyjäte 130899* 0,3 Liuotinvesijäte 200113* 0,1 90 Toimitetaan hyödynnettäväksi raaka-aineena Toimitetaan hyödynnettäväksi raaka-aineena Toimitetaan biojätteen käsittelijälle hyötykäyttöä varten Toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelijälle Toimitetaan hyödynnettäväksi raaka-aineena Toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelijälle Toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelijälle Toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelijälle Toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelijälle Lupamääräyksen 12 mukainen selvitys jätteiden synnyn ehkäisemiseksi ja kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrän vähentämiseksi on hakemuksen liitteenä. Merkittävimpiä toimenpiteitä jätteiden määrän vähentämiseksi ja hyötykäytön lisäämiseksi lupakauden aikana ovat: - Aaltopahvisilpun johtaminen suoraan putkistoa pitkin Paperinkeräys Oy:lle hyötykäyttöön, jolloin roskaantuminen ja kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrä on vähentynyt huomattavasti - Henkilökunnalle on laadittu jätteiden kierrätysohjeistus - Jätevärit hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan mustana värinä Seuraavassa kuvassa on esitetty hyötykäyttöön toimitettavien, kaatopaikalle sijoitettavien ja vaarallisten jätteiden määrien sekä jätteiden kokonaismäärien kehittyminen lupakauden aikana. Kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden määrä on huomattavasti vähentynyt. Kuva 5. Hyötykäyttöön menevien, kaatopaikkajätteiden ja vaarallisten jätteiden määrät. Vehnätärkkelysliiman kaatopaikkakelpoisuus on testattu vuonna 2009 ja viimeksi 28.11.2014. Vuoden 2009 testin perusteella vehnätärkkelysliima ei ole vaarallista jätettä ja se soveltuu sijoitettavaksi tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, ei kuitenkaan yhteissijoitukseen kipsipohjaisen jätteen, tavanomaisen jätteen ja vakaan reagoimattoman ongelmajätteen tai ongelmajätteen kaatopaikalle. PäijätHämeen jätehuolto Oy vahvisti käsittelykelpoisuuden edelleen v. 2014. Mainitut jätelietteet kelpaavat käsiteltäväksi Kujalan jätekeskuksen nestemäisten jätteiden käsittelylaitoksessa. Aiemmin kaatopaikalle sijoitetut teollisuusjätevesilietteet on vuoden 2008 jälkeen toimitettu vaarallisen jätteen käsittelijälle. Jätevesilietteet ovat sakokaivolietteitä, jotka ovat painovärien ja liiman pesuvesiä sekä epäkuranttia liimaa. Jätteen kaatopaikkakelpoisuus testataan vuonna 2015 ja ja tuleva jätteen käsittely/loppusijoituspaikka määräytyy näiden tulosten mukaan. Näyttää todennäköiseltä, että sakokaivoliete voidaan toimittaa Päijät-Hämeen jätehuolto Oy:n Kujalan jätekeskuksen nestemäisten jätteiden käsittelylaitokselle. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan päästöjen ja vaikutusten tarkkailu Viemäriin johdettavaa kuormitusta tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa prosessijätevedestä otettavilla kokoomanäytteillä. Mittausjakson aikana kerätään viisi kokoomanäytettä (ma-to klo 7–22 ja pe klo 7–15). Näytteistä analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa pH, kupari, kiintoaine ja BOD7. Pohjaveden ja mahdollisen orsiveden laaduntarkkailu tehdään ottamalla kerran vuodessa näytteet alueelle asennetusta pohjavesi- ja orsivesiputkesta. Näytteistä analysoidaan TVOC- ja öljypitoisuus, sameus, pH ja sähkönjohtavuus. Tarkkailuraportit toimitetaan niiden valmistuttua tiedoksi valvojalle. Toiminnasta laaditaan lisäksi vuosittain raportti, joka toimitetaan Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportti toimitetaan aina seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Vuosiraportti sisältää seuraavat tiedot: Tuotantotiedot Raaka-aineiden ja kemikaalien käyttömäärät Energian käyttö ja energiansäästötoimenpiteet Tarkkailutulokset, päästömäärät viemäriin ja ilmaan Jätetiedot (määrä jätelajeittain käyttäen jäteasetuksen 179/2012 mukaisia jätekoodeja, sijoitus, kaatopaikkakelpoisuuden vastaavuustestauksen tulokset) Tiedot ympäristön kannalta merkittävistä häiriötilanteista Suunnitelmissa olevat muutokset laitoksen toiminnassa Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöpäästöt Toimintaan liittyviin riskeihin ja onnettomuustilanteisiin varautumista on selvitetty ja kuvattu sisäisessä pelastussuunnitelmassa, vakuutusyhtiön laatimassa vahingontorjuntaraportissa ja yrityksen liiketoimintajärjestelmässä. Ympäristöön kohdistuvien päästöjen läheltä piti -tilanteet kirjataan ja niitä seurataan ympäristötiimissä, tuotannon pa- lavereissa ja johdon katselmuksissa. Viimeaikaisia poikkeamia ovat olleet mm. sisätiloissa tapahtunut hydrauliöljyvuoto koneesta, pienehkö liimapäästö jätevesiviemäriin sekä jätevesilupaehtojen ylitykset. Toiminnan ympäristöriskikartoitus on päivitetty vuonna 2013. Ympäristöriskianalyysissä ei tunnistettu yhtään riskiä, jotka edellyttäisivät välittömiä riskinhallintatoimia. Laitoksella käytettävien ja varastoitavien kemikaalien määrä on pienentynyt oleellisesti viime vuosina, minkä johdosta toiminta ei enää muodosta merkittävää riskiä pohjaveden pilaantumiselle. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Aaltopahvin valmistus edustaa tavanomaista käytössä olevaa tekniikka. Laitteistoa pyritään uusimaan käytössä olevien investointirahojen mukaisesti. Stora Enso Packaging Oy on pystynyt kehittämään toimintaansa siten, että aaltopahvin valmistuksessa muodostuva tuotantohylky pystytään kokonaisuudessaan toimittamaan hyötykäyttöön raaka-aineena. Hylyn määrän minimointiin pyritään jo kustannusnäkökulmastakin. Uusi vuonna 2012 hankittu paino- ja tasostanssauskone Masterline edustaa uusinta, parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Koneessa on automaattinen painoyksiköiden pesujärjestelmä, jonka ansiosta viemäriin menevä värimäärä on vähentynyt 80 % ja pesuveden määrä lähes 70 % aiemmasta. Koneessa on lisäksi automaattinen kohdistusjärjestelmä, joka valvoo ja säätää kohdistusta ajon aikana minimoiden ajossa syntyvän hylyn määrän. Uuden tekniikan ansiosta pakkauksia voidaan myös valmistaa entistä kevyemmistä ja ympäristöystävällisemmistä aaltopahvilajeista, joiden kartongit ovat pääasiassa kierrätyspohjaisia. Painotoiminnassa käytettävät painovärit ovat vesiliukoisia, joten syntyvät VOC-päästöt ovat merkittävästi pienemmät, kuin vastaavassa liuotinpohjaisia painovärejä käyttävässä laitoksessa. Painoväreissä on mahdollisuuksien mukaan siirrytty yhä enemmän vähäkuparisiin/kuparittomiin väreihin viemäriin johdettavan kuparipäästön vähentämiseksi, mutta kehitystyötä on jatkettava edelleen. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Lahden kaupungin ilmoitustaululla os. Harjukatu 22.5.-23.6.2014 ja hakemuksen vireilletulosta on ilmoitettu Uusi Lahti –lehdessä 21.5.2014. Asianosaisille on ilmoitettu hakemuksesta kuulemisaikana ja heille on varattu tilaisuus tulla kuulluksi. Tarkastukset, neuvottelut, katselmukset Alueelle tehtiin tarkastuskäynti 5.6.2014. Tarkastuksesta on laadittu muistio, joka on liitetty asiakirjoihin. Muistutukset ja mielipiteet Kuulemisaikana ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteenilmaisuja. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Lahti Aqua Oy:ltä, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta ja Lahden kaupungin maankäytöltä. Kuulemisaikana lausunnon jättivät Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Lahti Aqua Oy ja Lahden kaupungin maankäyttö. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antoi lausuntonaan 23.6.2014 seuraavaa: Tehdasalue sijaitsee Lahti-nimisellä (0439801) vedenhankintaa varten tärkeällä (lk I) pohjavesialueella, pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Pohjavedenpinta on alueella noin 15 m:n syvyydellä maanpinnasta tasolla +80,5 m …+83,0 m. Pohjaveden päävirtaussuunta on alueelta etelään kohti Porvoonjokea. Lämpökeskuksen ja toimistorakennuksen kohdalla on pohjavedenpinnan yläpuolelle ulottuva lounaskoillinen suuntainen kallioharjanne, joka todennäköisesti ohjaa pohja- ja orsivesien virtauksia paikallisesti. Alue ei sijoitu minkään käytössä olevan tai suunnitellun vedenottamon valumaalueelle. Toiminnan vaikutusta pohjaveden laatuun tarkkaillaan tehdasalueen kaakkoisosaan asennetusta pohjaveden havaintoputkesta vuosittain otettavalla näytteellä. Tarkkailussa on mukana myös alueella sikjaitseva orsivesiputki, joka on kuitenkin tähänastisen seurannan aikana ollut kuiva. Tehdasalueen maaperän ja pohjaveden pilantuneisuustutkimuksen yhteydessä 26.10.2007 on pohjavedestä todettu kohonneita öljypitoisuuksia. Vuoden 2007 jälkeen ei pohjavedessä ole todettu määritysraja ylittäviä öljypitoisuuksia. Tehdaskiinteistön länsiosan maaperä on todettu raskasmetalleilla (Cu, Ni, Zn, V) ja mineraaliöljyllä pilaantuneeksi. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että laitoksen toiminta on mahdollista järjestää niin, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa ja siltä osin toiminnan jatkamiselle ei ole esteitä. Pohjavesitarkkailua tulee täydentää määrittämällä pohjavedestä säännöllisesti myös raskasmetallit. Pohjavesitarkkailun tulokset pyydetään toimittamaan Hämeen ELY-keskukselle tiedoksi ja pohjavesitietojärjestelmään (POVET) tallennettavaksi. Tässä lausunnossa on hakemusta tarkastaeltu ainoastaan pohjaveden suojelun kannalta. Lahti Aqua Oy lausuu 26.6.2014 antamassaan lausunnossa seuraavaa: Yhtiön tulee tehdä/päivittää jätevesisopimus Lahti Aqua Oy:n kanssa. Hyväksytty jätevesien tarkkailuohjelma sekä tarkkailuohjelman tulokset tulee toimittaa Lahti Aqua Oy:lle, [email protected]. Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoiden tulee täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelman vaatimukset. Stora Enso Packing Oy:n tulee tarkastaa, että vesimittarin yhteyteen on asennettu yksisuuntaventtiili. Lahti Aqua Oy edellyttää, että sammutusvedet eivät pääse Lahti Aquan viemäriverkostoon sammutustilanteessa. Myöskään sammutusvesien keräily ja käsittely eivät saa aiheuttaa ongelmia Lahti Aquan Oy:nverkostolle. Muuten Lahti Aqua Oy:llä ei ole huomautettavaa Sora Enso Packing Oy:n ympäristölupahakemukseen. Lahden kaupungin maankäyttö lausuu 16.6.2014 seuraavaa: Lahden yleiskaavassa 2025 alue on ”T-5 Hennala”. Alueella on paperiteollisuutta. Alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita (LaRy). Alueelle voi sijoittaa tehtaanmyymälän tms. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Asemakaava on vuodelta 2005 (8.12.2005). Asemakaavan mukaisesti korttelialue on ”T; Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue”. Toiminta sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Ympäristölupahakemuksessa esitetty toiminta ei ole ristiriidassa tontin asemakaavan ja Lahden yleiskaavan 2025 kanssa. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija ilmoittaa vastineessaan 27.8.2014 seuravaa: Vastine Lahti Aqua Oy:n lausuntoon Teollisuusjätevesisopimus Stora Enso Packaging Oy on päivittänyt teollisuusjätevesisopimuksen Lahti Aqua Oy:n kanssa joulukuussa 2013. Jätevesien tarkkailuohjelma Stora Enso Packaging Lahden tehtaalla on voimassa oleva jätevesien tarkkailuohjelma ja sen tulokset on toimitettu Lahti Aqua Oy:lle. Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistot Vesi ja viemärilaitteistot ovat rakennettu kulloinkin voimassa olleiden määräysten mukaan. Vesimittarin yksisuuntaventtiili Vesimittareiden yhteyteen on asennettu tai tullaan asentamaan yksisuuntaventtiilit. Sammutusvesien keräily Stora Enso Packaging Lahden tehtaan sammutusvesien keräilyjärjestelmä on toteutusvaiheessa. Hule- ja jätevesiverkostoihin on asennettu sulkuventtiilit. Sammutusvedet tullaan ohjaamaan palotilanteessa tehtaan vanhaan öljysäiliöön. LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Lahden seudun ympäristölautakunta päättää myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Stora Enso Packaging Oy:n Lahden tehtaalle hakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna. (YSL 43 §, YSA 19 §) Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Yleinen ympäristönsuojelu 1.Laitoksen ja sen oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimenpiteitä on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuvat melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin tai viemäriin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyvyyden alenemista. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on selvitettävä ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen päättää toimenpiteistä erikseen. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 42 §, 55 §, JL 6 §, 19 §, NaapL 4 §, 17 §) Melu 2. Stora Enso Packaging Oy:n toiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuva melutaso eniten melulle altistuvissa asumiseen käytettävissä kohteissa ei saa laitoksen toiminta-aikana ylittää melun A painotettua ekvivalenttitasoa (LAeq) 55 dB päivällä klo 7-22 eikä 50 dB yöllä klo 22-7. Melun ollessa luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaustulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä yksin tai yhteistyössä alueen muiden melua aiheuttavien toimijoiden kanssa toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. (YSL 42 §, NaapL 17 §, VNp 993/1992) Päästöt vesiin, maaperään ja ilmaan 3. Tehdasalueen hulevedet tulee johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle siten, että niiden imeytyminen pohjaveteen ei ole mahdollista. Pihaalueen hulevedet tulee kerätä hallitusti talteen ja johtaa sadevesiviemäreihin. Sadevesikaivot ja viemärikaivot tulee varustaa sulkuventtiilein tai sulkumatoin, jotta ne pystytään tarvittaessa sulkemaan. Kemikaalien käsittely sekä mahdollisten sammutusvesien keräily ja käsittely on suunniteltava sellaisiksi, ettei kemikaaleja pääse maaperään, pinta- tai pohjavesiin tai jätevesi/sadevesiviemäreihin edes poikkeuksellisissa häiriötilanteissa. Kuvaus sammutusvesien keräilyjärjestelmästä on toimitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille viimeistään 31.12.2015. 4. Toiminnassa muodostuvat prosessijätevedet tulee esikäsitellä ennen niiden johtamista yleiseen viemäriin. Jätevesiverkostoon laskettavat prosessijätevedet eivät saa ylittää seuraavaa pitoisuusrajaarvoa: Kupari 2 mg/l Jäteveden esikäsittelyä on tehostettava ja jäteveden kuparipitoisuuden tavoitearvona pidettävä 0,5 mg/l. Lisäksi viemäriin johdettavan jäteveden tulee alittaa teollisuusjätevesisopimuksessa esitetyt muut raja-arvot. Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä, joista voi aiheutua vaurioita viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle, puhdistamolietteen käsittelylle tai hyötykäytölle. VnA1022/2006 mukaisia kiellet- tyjä aineita ei saa päästää viemäriin. Luvan saajan tulee esittää Lahden seudun ympäristöpalveluille selvitys mahdollisuuksista prosessijätevesien kuparipitoisuuden vähentämiseksi 31.5.2016 mennessä. (YSL 5 §, 43 §, 46 §, 47 §, 55 §, 108 §, VnA 1022/2006) 5. Lahti Aqua Oy:n kanssa solmittu jätevesisopimus sekä sen perusteella tehtävän tarkkailun tulokset tulee lähettää tiedoksi Lahden seudun ympäristöpalveluille. (YSL 5 §, 43 §, 46 §, 47 §, 55 §, 108 §) 6. Kemikaaleja, jätteitä sekä hyötykäyttöön toimitettava tuotantohylky tulee varastoida asianmukaisissa tiloissa ja käsitellä laitosalueella siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä tai muutakaan ympäristö- tai terveyshaittaa. Haitallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden joutuminen yleiseen viemäriin, maaperään tai vesistöön on estettävä. Ympäristölle haitallisten aineiden tai kemikaalien kuormaus ja lastaus tulee tehdä käytettävien kemikaalien vaikutusta kestävän pinnoitusmateriaalin päällä. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, JL 6 § ja 8 §, NaapL 17 §) 7. Kemikaali- ja öljysäiliöt sekä öljytynnyrit tulee varustaa vähintään tilavuutensa kokoisilla tiiviillä ja kemikaaleja kestävillä suoja-altailla. Kemikaalivarastojen, öljysäiliöiden sekä suoja-altaiden, kaivojen, viemäreiden ja sulkuventtiilien liitosten tiiviys tulee tarkistuttaa säännöllisesti tehtävän tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa tulee ryhtyä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Mikäli pihalla olevassa 1000 m3 :n öljysäiliössä aiotaan säilyttää öljyä, tulee säiliön suojarakenteet saattaa ensin nykyaikaisten vaatimusten mukaisiksi. Ennen öljysäiliön käyttöönottoa tulee toiminnanharjoittajan laatia kirjallinen suunnitelma niistä teknisistä suojaustoimenpiteistä, joiden avulla estetään toiminnasta aiheutuva maaperän ja pohjaveden pilaantumisriski. Suunnitelma tulee esittää Lahden seudun ympäristöpalveluiden hyväksyttäväksi vähintään kuukautta ennen aiottua öljyn varastointia. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, JL 6 §) 8. Kemikaalivarastojen sekä prosessitilojen lattioiden päällysteiden tulee olla käytettävien kemikaalien vaikutuksia kestävästä materiaalista. Kemikaalivarastojen lattian ja seinän välisten saumojen tulee olla tiiviitä. Kemikaalivarastojen osalta on huolehdittava, että kemikaalien pääsy varaston ulkopuolelle tai yleiseen viemäriin estetään luotettavalla tavalla. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, JäteL 6 §) 9. Kemikaalien ja jätteiden lastaus-, varastointi- ja käsittelyalueiden kaivot tulee varustaa kemikaalien ilmaisimilla, erotinlaitteilla ja sulkuventtiileillä tai - matoilla, joiden avulla ne voidaan sulkea onnettomuustilanteissa. Erottimia ja hälytyslaitteita tulee tarkkailla ja huoltaa säännöllisesti. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, 43 §) 10. Toiminnanharjoittajan tulee ylläpitää ja päivittää vähintään kolmen vuoden välein ja merkittävien prosessimuutosten yhteydessä laitosta koskeva ympäristöriskianalyysi riskien tunnistamiseksi ja poistamiseksi sekä laatia toimintasuunnitelma poikkeuksellisten tilanteiden varalle. Kartoituksessa on erityisesti huomioitava pohjaveden suojelu. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 42 §, 46 § ) Jätteet ja niiden käsittely 11. Laitoksella on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätejakeet tulee säilyttää toisistaan erillään. Jätettä ei saa ohjata poltettavaksi, jos se voidaan hyödyntää aineena. Kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrää ja haitallisuutta tulee vähentää. Pakkausjätteen määrää on vähennettävä välttämällä kertakäyttöpakkauksia ja ohjaamalla käytettyjä pakkauksia uusiokäyttöön. Hyötykäyttöön eikä kaatopaikalle saa toimittaa jätteitä, joista voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (JäteL 4 §, 6 §, 12 §, 19 §, YSL 42 §, VnA 179/2012, VnA 518/2014, VnA 528/1013) 12. Kaatopaikalle toimitettavan muun kuin asumistoiminnassa syntyvän jätteeseen rinnastettavan teollisuusjätteen kaatopaikkakelpoisuus tulee tarvittaessa selvittää perusmääritystä ja vastaavuustestausta käyttäen. (YSL 42 §, JL 4 §, 6 §, VnA 331/2013) 13. Vaarallistenjätteiden säilytyspaikan tulee olla lukittava ja katettu tila. Vaaralliset jätteet tulee varastoida varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunallisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla. Varaston lattiapinnoitteen tulee olla kemikaalien vaikutuksia kestävä. Mahdollisessa vuototapauksessa vaaralliset jätteet tulee voida kerätä talteen. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Vaaralliset jätteet tulee merkitä siten, että niistä ilmenee jätteen laatu ja vaarallisuus. Ne tulee säilyttää ehjissä ja tiiviissä pakkauksissa, jotka kestävät säilytyksen sekä kuljetuksen. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa säännöllisesti ja riittävän usein hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Vaarallisten jätteiden siirtoa varten tulee laatia siirtoasiakirja, joka luovutetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään neljän vuoden ajan.(YSL 7 §, 8 §, 42 §, JL 6 §, VnA 179/2012) Paras käyttökelpoinen tekniikka 14. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä raaka-aineiden valinnoissa, prosessin ajossa, ohjauksessa ja pysäyttämisessä sekä päästöjen puhdistamisessa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Laitoksen tulee aktiivisesti seurata painovärien tuotekehitystyötä ja siirtyä vähemmän kuparia sisältäviin tuotteisiin, kun se on teknisesti ja laitoksen toiminta huomioon ottaen mahdollista. (YSL 4 §, 42 §, 43 §) Energiatehokkuus 15. Toiminnanharjoittajan tulee pyrkiä toimimaan mahdollisimman energiatehokkaasti ja jatkaa tehdyn energiakatselmuksen perusteella energiatehokkuutta edistäviä toimenpiteitä. Vuosiraportin yhteydessä tulee toimittaa Lahden seudun ympäristöpalveluille selvitys energian käytön tehokkuuteen tähtäävistä ja edellisen vuoden aikana saavutetuista toimenpiteistä. (YSL 5 §, 42 §, 43 §, YSA 37 §) Poikkeus- ja häiriötilanteet 16. Mikäli tehtaan laitteistoihin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin päästöjen estämiseksi, niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Päästöjä olennaisesti lisäävistä häiriöistä on ilmoitettava välittömästi Lahden seudun ympäristöpalveluille. (YSL 7, 8, 43, 62 §, YSA 30§, JL 6§) 17. Jos kiinteistöllä sattuu vahinko tai onnettomuus, joissa polttonesteitä tai muita kemikaaleja pääsee vuotamaan maaperään tai viemäriin toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin päästöjen leviämisen estämiseksi ja päästöstä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Tapauksesta on ilmoitettava viipymättä PäijätHämeen pelastuslaitokselle, Lahden seudun ympäristöpalveluille ja Lahti Aqua Oy:lle. Ilmoituksen tulee sisältää muun muassa kuvaus häiriöstä, häiriön syy ja kesto, tapahtuma-aika, ympäristövaikutukset sekä suoritetut ennallistamis- ja ehkäisytoimenpiteet, joilla häiriötilannetta on hoidettu. Jos päästöstä aiheutuu maaperän pilaantumista toiminnan harjoittajan on tehtävä maaperän puhdistamista koskeva ilmoitus Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (YSL 7,8, 43, 46, 62, 7579 §, YSA 30§, JL 6 §) Tarkkailu 19. Luvan saajan tulee tarkkailla pohjaveden sekä mahdollisen orsiveden tilaa. Tarkkailuputkista tulee vuosittain elokuussa ottaa pohjavesinäytteet, joista tutkitaan ainakin veden TVOC- sekä öljypitoisuus, sameus, pH ja sähkönjohtavuus sekä raskasmetalleista Cu, Ni, Zn, V. Pohjavesinäytetulokset on lähetettävä tiedoksi Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli pohjavesinäytetulokset antavat aihetta, voi Lahden seudun ympäristöpalvelut määrätä lisätutkimuksista ja pohjaveden puhdistamisesta. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, 43 §, 46 §, 55 §, 83 §) 20. Viemäriin laskettavista prosessijätevesistä tulee tehdä neljä kertaa vuodessa laboratoriomääritykset pH:n, metallien, liuotinaineiden, kiintoaineen ja BOD7 osalta. Määritykset tulee tehdä mittausjakson aikana kerätyistä viidestä, vähintään kahdeksan tunnin kokoomanäytteestä ja näytteen tulee edustaa normaalisti viemäriin laskettavia prosessijätevesivesiä joihin ei ole sekoittunut saniteetti- tai muita laimentavia vesiä. Laboratoriotulokset tulee toimittaa tiedoksi Lahden seudun ympäristöpalveluille. Lahden seudun ympäristöpalvelut voi tarvittaessa täsmentää määräystä jätevesien käsittelyn ja tarkkailun osalta. (YSL 5 §, 43 §, 46 §, 47 §, 55 §, 108 §) 21. Koneita, laitteita, öljynerottimia, varastoja, säiliöitä, putkistoja sekä valvonta- ja hälytyslaitteita, niiden kuntoa ja toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti ja ryhtyä viipymättä tarvittaviin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin. (YSL 5 §, 42 § 46 §) 22. Toiminnanharjoittajan on osallistuttava päästöjensä suhteessa Lahden kaupungin ympäristönlaadun seurannan yhteistarkkailuun, mikäli sellainen alueella järjestetään (YSA 19 §, 46 §). Kirjanpito 23. Laitoksen käytöstä ja käytön valvonnasta sekä häiriötilanteista, laitoksen ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toteutuneista ympäristönsuojelutoimenpiteistä, päästöistä, jätteistä ja jätehuollosta sekä käytetyistä polttoaineista ja kemikaaleista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Kirjanpitoon on merkittävä vuosittaista raportointia varten tarvittavat tiedot. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten laitoksen käyttöä ja valvontaa koskevat tallenteet, häiriökirjanpito, huoltotodistukset, tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakirjat tulee säilyttää vähintään neljän vuoden ajan. (YSL 5 §, 42 §, 83 §, JL 51 §, 52 §) Raportointi 24. Laitoksen toiminnan valvonta- ja tarkkailutiedoista on laadittava viranomaisen edellyttämällä tavalla raportti, joka on toimitettava aina vuosittain helmikuun loppuun mennessä Lahden seudun ympäristöpalvelulle. Tästä ns. vuosiraportista on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot: - Tuotantotiedot: • vuotuinen tuotantomäärä ja tuotannon käyntiajat (h/a) • käytetyt raaka-aineet • energian käyttötiedot ja energiansäästötoimenpiteet • tuotannossa käytettävien raaka-aineiden ja kemikaalien laatutiedot sekä kulutusmäärät • suunnitteilla olevat muutokset laitoksessa ja sen toiminnassa - Jätetiedot • toiminnasta syntyvien jätteiden laatu, laji ja määrä • hyödyntämis- ja käsittelytavat sekä varastointi • edelleen toimittaminen, jätteen kuljettajat, toimituskohteet ja päivämäärät • perusmääritys- ja vastaavuustestien tulokset Jätteiden luokittelussa tulee käyttää valtioneuvoston asetuksessa (VnA 179/2012) esitettyä jaottelua. - Päästötiedot: • päästömäärät yleiseen viemäriin sekä prosessijätevesinäytteiden analyysitulokset • pohjavesinäytteiden näytepisteet ja analyysitulokset • yhteenveto käyttö- ja päästötarkkailusta • tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista (ajankohta, kestoaika, syy, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) sekä yhteenveto ympäristön kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä. (YSL 5 §, 42 §, 83 §) Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 25. Toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti Lahden seudun ympäristöpalveluille. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden haltijan on kirjallisesti ilmoitettava vaihtumisesta Lahden seudun ympäristöpalveluille. (YSL 42 §, 81 §, YSA 30 §) 26. Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin, viimeistään 6 kk ennen toiminnan lopettamista esittää yksityiskohtainen suunnitelma kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi vesien suojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. (YSL 42 §, JL 6 §) RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Stora Enso Packaging Oy:n aaltopahvituotetehtaan toiminta edellyttää YSL 28 §:n mukaista ympäristölupaa. Toimittaessa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudattaen annettuja määräyksiä, toiminnan katsotaan täyttävän luvan myöntämisen edellytykset. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei nykytietämyksen mukaan aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, tehdasalueen ympäristön ominaisuudet, toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toiminnassa on esitetty käytettäväksi parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan perustuvia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka ovat taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Toimintojen ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman hyvien haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (Määräys 1) Laitoksen viihtyvyys- ja terveyshaittojen rajoittamiseksi on asetettu melulle hyväksyttävä melutaso. Meluraja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä asetettuja melutason ohjearvoja (VNp 93/1992). (Määräys 2) Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa etteivät mahdollisissa tulipalotilanteissa muodostuvat sammutusvedet tai muut haitalliset aineet pääse sadevesiviemäreihin tai yleiseen jätevesiverkostoon. Tulipalotilanteissa aiheutuu päästöjä ympäristöön epätäydellisissä palamisreaktioissa. Myös sammutustilanteessa palon sammutuksessa tarvittavat aineet ja tehtaalla varastoitavat kemikaalit saattavat reagoida keskenään, jonka seurauksena syntyy viemäriverkoston sekä pohja/pintaveden kannalta epätoivottavia ja haitallisia yhdisteitä. Näiden päästöjen leviäminen tulee estää luotettavalla tavalla. Sadevesikaivojen sulkumahdollisuudella pyritään estämään haitallisten aineiden pääseminen maaperään tai pinta/pohjavesiin. Sammutusvesien hallinnalla varaudutaan mahdollisien tulipalotilanteiden aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin ja pyritään minimoimaan tilanteista aiheutuvia riskejä I-luokan pohjavesialueelle ja kaupungin jätevedenpuhdistamon toiminnalle. (Määräys 3) Valtioneuvoston päätöksen 365/1994 mukaan teollisuusjätevedet on esikäsiteltävä asianmukaisella tavalla. VNp:ssä 363/1994 on määritelty aineet, joiden päästäminen yleiseen viemäriin on kielletty. Stora Enso Packaging Oy:n prosessijätevedet ylittävät muutamia kertoja vuodessa kuparille asetetun luparajan. Cu –pitoisuus vaihteli vuonna 2013 analysoiduissa näytteissä välillä 0,3-7,8 mg/l, keskiarvon ollessa 1,75 mg/l. Asettamalla pitoisuusraja-arvo lupamääräykseen pyritään varmistamaan, ettei prosessijätevesistä aiheudu haittaa jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Annettu pitoisuusraja-arvo perustuu parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan, ympäristönsuojelulakiin sekä Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen vuonna 2002 laatimaan "Viemäriin johdettavat teollisuusjätevedet" suosituksiin. Tavoitearvona pidetään Ympäristöministeriön suositusta 0,5 mg/l. Toiminnanharjoittajan on aiheellista tehdä BAT -periaatteen täyttymiseksi selvitys mahdollisuuksista prosessijätevesien kuparipitoisuuden vähentämiseksi. (Määräykset 4 ja 5) Tehdasalue sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle I-luokan pohjavesialueelle. Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei toiminnasta aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Tämän ehdon toteutuminen pyritään varmistamaan noudattamalla toiminnassa erityistä huolellisuutta sekä käyttämällä erityistoimenpiteitä. Määräykset 6-9 koskien kemikaalien ja jätteiden varastointia, käyttöä ja varastointipaikkojen teknisiä suojauksia ovat tarpeellisia suojaustoimenpiteitä, joiden avulla pyritään ehkäisemään maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaraa. Määräykset teknisistä suojaustoimenpiteistä noudattavat myös Turvatekniikan keskuksen (TUKES) julkaisemaa ohjetta K3-2006 koskien pohjavesien suojelua kemikaaleja käsittelevässä laitoksessa. Määräysten tarkoituksena on, että laitoksen kaikki alueet, joissa vaarallista kemikaalia tai vaarallisten kemikaalien likaamia prosessi-, pesu-, sade- yms. vesiä voi esiintyä, on suunniteltava siten, että vuotaneet kemikaalit ja kemikaaleilla likaantuneet vedet voidaan tarvittaessa kerätä talteen. Suojausrakenteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti, jotta varmistetaan suojausten toimivuus. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toiminnastansa aiheutuvista ympäristöriskeistä. Huomioon ottaen Stora Enso Packaging Oy:n toiminnan laajuuden, luonteen sekä alueen sijaintipaikan on ympäristöriskien tunnistaminen, arvioiminen sekä hallinta aiheellista. Ympäristöriskianalyysin avulla pystytään poistamaan ja hallitsemaan toiminnasta aiheutuvia riskejä. Tämän vuoksi määräys ympäristöriskianalyysin ylläpitämisestä ja päivittämisestä kolmen vuoden välein on tarpeen. Vaikka riskejä pystytään poistamaan tai todennäköisyyttä pienentämään, ei toiminnasta saa koskaan täysin riskitöntä. Onkin aiheellista laatia kirjalliset ohjeet joidenkin poikkeuksellisten tilanteiden varalle. Kirjallisten ohjeiden avulla pystytään varsinaisessa poikkeustilanteessa toimimaan järjestelmällisesti sekä rajoittamaan tilanteista aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäisiksi. (Määräys 10) Määräys 11 tukee Suomen kansallista ja EU:n jätenormistoa. Ensisijaisesti on pyrittävä ehkäisemään jätteiden syntyä. Syntyvät jätteet tulisi kierrättää mahdollisimman suurelta osin. Kierrätykseen kelpaamattomat jätteet tulisi hyödyntää ensisijaisesti energiana. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteiden loppusijoittaminen kaatopaikalle. Näitä periaatteita tukee määräys laitoksen jätehuoltojärjestelmän edelleen kehittämisestä siten, että kaikki hyödynnettävissä olevat jätteet hyödynnetään ensisijaisesti aineena. Valtioneuvosto on antanut päätöksen pakkauksista ja pakkausjätteistä (962/1997), jonka mukaan toiminnanharjoittajan velvollisuutena on ehkäistä pakkausjätteen syntyä. Käytettävät pakkausmateriaalit on suunniteltava ja valittava siten, että pakkauksen uudelleen käytettävyys tai hyödyntäminen on mahdollista. Kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen on valtakunnallisen jätesuunnitelman teollisuusjätettä koskevan vähentämistavoitteen mukaista. Haitallisten jätteiden kaatopaikkakäsittelyn asianmukaisuuden arvioimiseksi edellytetään, että toiminnanharjoittaja osoittaa tarvittaessa teollisuusjätteen kaatopaikkakelpoisuuden. Jätteentuottajan on annettava tiedot jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta myös kaatopaikan pitäjälle (VNp 861/1997). Kaatopaikkakelpoisuuden osoittamista voivat harkintansa mukaan edellyttää ympäristönsuojeluviranomainen tai kaatopaikan pitäjä. Laitoksen ongelmajätehuolto on järjestettävä jätelain periaatteiden mukaisesti. (Määräys 12) Vaarallisten jätteiden varastoinnin ja varastointipaikan teknisten vaatimusten tarkoituksena on pyrkiä ehkäisemään vaarallisten jätteiden pääseminen maaperään, pohjaveteen tai viemäriverkostoon. (Määräys 13) Toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuteen kuuluu parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käytäntöjen seuraaminen. Ympäristönsuojelutoimien tehokkuuden varmistamiseksi edellytetään jatkuvaa ympäristöhaittojen minimointia. Selvilläolovelvollisuus edellyttää myös energian käyttöön liittyvän perustietouden keräämistä. Pitkäjännitteinen ja suunnitelmallinen energiankäytön tehokkuuden parantaminen vähentää tuotannosta aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. (Määräykset 14 ja 15) Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen sekä ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu välittömän torjunnan onnistumiseksi, viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedon saannin varmistamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. (Määräykset 16, 17 ja 18) Määräykset tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja valvonnallisista syistä. Ympäristönsuojelun edistämiseksi ja elinympäristön haittojen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Lisäksi lupamääräysten noudattamisen seuranta ja toimintojen ympäristövaikutusten arvioiminen edellyttävät kirjanpitoa ja rapor- tointia. Paikallinen valvontaviranomainen tarvitsee vuosiraportin käyttöönsä tämän luvan valvontaa varten. (Määräykset 19-24) Jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä tarvittaessa arvioida muutoksen merkittävyys uuden lupakäsittelyn tarpeellisuudesta, tulee toiminnassa tapahtuvista muutoksista ilmoittaa Lahden seudun ympäristöpalveluille hyvissä ajoin. Laitosalueen viimeistelytoimilla varmistetaan alueen sopeutuminen ympäristöön, soveltuminen tulevaan käyttötarkoitukseen sekä pitkäaikaisten haittojen estyminen. Toiminnasta ja alueesta luopuminen, viimeistelytyöt ja tarkkailu voidaan toteuttaa vain erillisen suunnitelman mukaisesti. (Määräykset 25 ja 26) Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Päätöksen täytäntöönpano Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkastamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 §). Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8 §, 28 §, 35-39 §, 62 §, 75-79 §, 100-101 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 §, 7-23 § Jätelaki (646/2011) 6 §, 8 §, 12-13 §, 15-16 §, 29 § Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 § Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä (518/2014) Valtioneuvoston asetus keräyspaperin erilliskeräyksestä ja kierrätyksestä (528/2013) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006) Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Hakijalta peritään tästä päätöksestä Lahden kaupungille ympäristöluvan käsittelystä aiheutuvat kulut Lahden seudun ympäristölautakunnan taksapäätöksen mukaisesti (1.6.2010 § 39). Tämän lupahakemuksen käsittelymaksu on 3 800 €. Lupapäätöksestä tiedottaminen Lahden seudun ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Lahden kaupungin ilmoitustaululla, Uusi Lahti – lehdessä sekä kaupungin internetsivuilla: www.lahti.fi >Asuminen ja ympäristö > ympäristönsuojelu>Lupa-asiat >Ympäristölupa. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on 9.4.2015. Liitteenä Esittelijä Ympäristöjohtaja Kari Porra Päätösehdotus Lahden seudun ympäristölautakunta päättää myöntää ympäristöluvan Stora Enso Packaking Oy:n Lahden tehtaille osoitteeseen Hennalankatu 270 edellä esitetyssä muodossa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Asian valmistelija / Lisätietojen antaja ympäristönsuojelutarkastaja Johanna Saarola, puh. 050 559 4085. Toimenpiteet Ote hakijalle ja Hämeen ELY-keskukselle Muutoksenhaku Ympäristölupapäätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (YSL 96 §). Otteen oikeaksi todistaa huhtikuun 9. päivänä 2015 viran puolesta: Mika Vuorikoski Rakennuslakimies Pöytäkirjanpitäjä Otteen saaja: Stora Enso Packaging Oy Lahden tehdas, Hennalankatu 270, 15701 Lahti Hämeen ELY-keskus, PL 29, 15141 Lahti Lahti Aqua Oy, PL 247, 15141 Lahti Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Saimaankatu 64, 15140 Lahti Lahden kaupunki, Maankäyttö VALITUSOSOITUS Hallintovalitus YSL Lahden kaupunki Viranomainen: Liitetään pöytäkirjanotteeseen Lahden seudun ympäristölautakunta Valitusoikeus Päivämäärä: Pykälä: 24.03.2015 § 17 Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusviranomainen Viranomainen, jolle valitus tehdään: Vaasan hallinto-oikeus PL 204, Korsholmanpuistikko 43 65101 VAASA Puh. 010 36 42611, Fax 010 36 42760 sähköposti: [email protected] Valitusaika ja sen alkaminen Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen. Päätöksen antopäivä on julkipanopäivää seuraava arkipäivä. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu Päätöksen antopäivä Pvm 9.4.2015 Valituskirjelmä Valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava 1) päätös, johon haetaan muutosta; 2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä 1) päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2) todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja sen mukaan kuin Hallintolainkäyttölain 21 §:ssä säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle valitusajan kuluessa ennen sen viimeisen päivän virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulutai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) 3 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 97 euroa.
© Copyright 2024