MALMIN SEURAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2014
MALMIN SEURAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2014 TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatuksen tehtävänä on kertoa, mitä varten yhteisö on olemassa. Malmin seurakunnan toiminta-ajatus on määritelty viimeksi vuonna 2010. Silloin prosessiin osallistuivat kaikki työntekijät ja luottamushenkilöt. Toiminta-ajatuksella on ikää jo viisi vuotta. Toisaalta ajatus yhteisön tehtävästä ja tarkoituksesta ei välttämättä muutu kovin nopeasti. Toiminta-ajatus on määritelty näin: Malmin seurakunta on osa maailmanlaajuista Kristuksen kirkkoa, joka välittää sanomaa armollisesta Jumalasta ja kutsuu ihmisiä elämään seurakunnan yhteydessä sekä kantamaan vastuuta lähimmäisestä ja luomakunnasta. Toimintakertomuksen tehtävänä on kuvata kuluneen vuoden toimintaa ja arvioida, miten toiminta on toteuttanut toiminta-ajatusta ja siitä johdettuja tavoitteita. Kun peilaa vuoden 2014 toimintaa toiminta-ajatusta vasten, näkee, että toiminta-ajatusta on toteutettu. Monet sen keskeiset näkökulman näkyvät toiminnassa. Suuri osa toiminta-ajatuksen näkökulmista toteutuu seurakunnan tavallisessa perustoiminnassa. Sanoma armollisesta Jumalasta on läsnä jumalanpalveluksissa, kirkon pyhissä toimituksissa, hartauksissa, keskusteluissa, lasten kerhoissa, rippikoulussa, musiikissa ja monessa muussa. Seurakunnan on tärkeä hoitaa arkisiakin perustehtäviä hyvin. Ne toteuttavat toiminta-ajatusta. Kirkko kutsuu ihmisiä elämään seurakunnan yhteydessä. Vuoden aikana on oltu mukana monessa. On menty kaduille, toreille ja ostoskeskuksiin. On jaettu piparkakkuja adventtina työmatkalaisille. On lähetetty kirjeitä. On tehty yhteistyötä järjestöjen kanssa. On kohdattu ihmisiä kahden kesken. Aina on samalla kutsuttu. On kerrottu, että seurakunta on ja että olet tervetullut mukaan. Seurakunta kutsuu kantamaan vastuuta lähimmäisestä. Vuosi on ollut vapaaehtoistoiminnan vuosi. Vapaaehtoistoimintaa on pidetty esillä, luotu mahdollisuuksia ja toimintatapoja olla mukana. Vapaaehtoisia on paljon. Osan työ näkyy, moni tekee hiljaista työtä, joka saattaa tulla näkyväksi vain hyvin pienessä piirissä, niiden keskellä missä sitä tehdään. Vastuunkantajiksi kutsuttiin myös luottamushenkilöitä. Järjestettiin vaalit ja niihin liittyvät monet tapahtumat. Saatiin entisiä ja uusia luottamushenkilöitä seurakuntaneuvostoon ja yhteiseen kirkkovaltuustoon. Vastuunkantajat piirineuvostoihin etsittiin vuoden lopulla, vaikka päätökset tehtiin vasta tammikuussa. On kannettu vastuuta myös luomakunnasta. On lajiteltu, mietitty hankintoja, vietetty paastonaikaa 7-viikkoa kohtuullisuutta teemalla ja pidetty vihreitä rippikouluja. Ympäristöstä huolehtiminen on tullut hyvin ajankohtaiseksi elintason ja kulutuksen kasvun myötä. Seurakunnassa vastuun kantaminen luomakunnasta on noussut yhdeksi toimintaajatuksen painopisteeksi. Käytännössä siitä on tullut myös osa seurakunnan arkitoimintaa. Toiminta-ajatuksella on merkitystä. Siitä johdetut toiminnan painopisteet, tavoitteet, kehittämissuunnat auttavat toimimaan suunnitelmallisesti, oikeisiin asioihin keskittyen ja seurakunnan perustehtävää toteuttaen. Tätä vuosikertomusta on hyvä lukea peilaamalla sitä toiminta-ajatukseen. Pertti Simola 2 SEURAKUNTANEUVOSTO 2014 Seurakuntaneuvoston puheenjohtajana toimi kirkkoherra ja varapuheenjohtajana Tuula Pontela. Sihteerinä toimi pastori Antti Ylinen. Tiedottaja Tuila Huomo oli läsnä neuvoston kokouksissa. Kokouksen esityslistat ja pöytäkirjat julkaistiin seurakunnan kotisivuilla. Neuvoston kokouksia oli kymmenen. Kokouksia pidettiin seurakunnan eri toimipisteissä: Malmin kirkolla kolme, Jakomäen kirkolla ja Tapulin seurakuntakodilla kaksi, Puistolan ja Pihlajamäen kirkoilla sekä Pukinmäen seurakuntakodissa yksi Toiminnan esittelyjä oli vuoden aikana kaksi. Lähetyssihteeri Minna-Sisko Mäkinen kertoi tammikuun kokouksessa matkastaan Tansanian lähetyskohteeseen. Vapaaehtoistoimintaa kävivät esittelemässä Hanna Lipasti-Raulos seurakuntayhtymästä ja pastori Laura-Elina Koivisto, joka toimi osan vuodesta Malmin seurakunnan päätoimisena vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina. TOIMINTA JA TALOUS Seurakuntaneuvosto hyväksyi työalojen ja seurakuntapiirien toimintakertomukset helmikuun kokouksessaan. Syyskuussa vahvistettiin seurakunnan toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015. Vuoden 2015 talousarviota varten seurakunta sai seurakuntayhtymältä käytettäväkseen 7,58 milj. euroa. Toiminnan tuloja arvioitiin kertyvän 349.000 euroa. Henkilöstömenot ovat 5,35 milj. euroa, seurakuntayhtymälle maksettavat sisäiset vuokrat ja muut vuokrat ovat 1,56 milj. euroa ja muut toiminnan kulut 1,22 milj. euroa. Talousarvio laadittiin 200.529 euroa alijäämäiseksi. Seurakunnalle oli jäänyt edellisiltä vuosilta säästöjä 859.00.000 euroa, mistä alijäämä esitettiin katettavaksi. Seurakuntayhtymän talouden kiristymisen vuoksi seurakunnille myönnettävää määrärahaa pienennettiin vuodelle 2015 1,5 %. Vuonna 2016 vähennys on 1 %. Toimintasuunnitelman ja talousarvioin valmistelua varten seurakuntaneuvosto asetti toukokuussa toiminta- taloussuunnittelutoimikunnan, jonka puheenjohtajan oli kirkkoherra ja jäsenitä Laura Koskelainen, Joni Penkari sekä Pekka Salomaa. Seurakuntaneuvosto arvioi, että nykyisellä menotasolla säästöt riittävät kattamaan talousarvion alijäämät noin kolme vuotta. Koska merkittäviä säästöjä on saatavissa vain henkilöstöä vähentämällä, aloitettiin luonnolliseen poistumaan perustuva alustava henkilöstön vähennyssuunnitelma. Seurakuntaneuvosto päätti tehdä esityksen määräaikaisen nuorisomuusikon tehtävän muuttamiseksi pysyväksi viraksi. Samalla nuorisotyöstä vähennetään yksi nuorisotyönohjaajan virka. Yksi kanttorin virka päätettiin jättää täyttämättä vuoden 2015 alusta. Tehtäviä muutettiin niin, että Pihlajamäen ja Jakomäen kanttorin tehtäviä hoitaa sama kanttori. Kaksi suntion virkaa esitettiin lakkautettavaksi. Toimintasuunnitelman keskeisiksi painopisteiksi seuraaville kolmelle vuodelle määriteltiin 1. perustehtävien hyvä hoito, 2. vapaaehtoistoiminnan toteuttaminen syksyllä 2013 valmistuneen strategian mukaisesti 3. yhteisöllisyyden ja jäsenyyden tukeminen osallistumalla Helsingin seurakuntayhtymän Jäsenelle parasta -projektiin ja suuntaamalla toimintaa ihmisten keskelle 4. toiminta- ja taloussuunnitelman tasapainottaminen kolmen vuoden sisällä vastaamaan seurakunnan kehysmäärärahoja 3 HENKILÖSTÖ Vakinaisten työntekijöiden valintaa valmistelemaan seurakuntaneuvosto on asettanut toimikunnan, jonka puheenjohtajana on kirkkoherra, jäseninä Tuula Pontela ja Pekka Salomaa, Kaisa Raittila, varajäseninä Hannele Ugur ja Marjaana Syrjälä Vuoden aikana valittiin uusia vakinaisia työntekijöitä kolme: diakoniatyöntekijä Tarja Koivumäki, kanslisti Outi Kuusela Marjanen ja tiedotussihteeri Nelli Heinimo. Sijaisuuksia täytettiin runsaasti. Seurakuntapastorin sijaiseksi otettiin Petra Kuivala ja Saara Pasonen, kanttorin sijaisiksi Hanna Virtanen, Anni Nummila ja Ville Perkkiö, johtavan diakoniatyöntekijän sijaiseksi Elina Leppihalme, diakonian sijaisiksi Susanna Heikkinen ja Kaisa Moilanen, arkiston järjestelijäksi Helena Rummukainen, lastenohjaajan sijaisiksi Leena Hilvonen, Venla Koivula, Elise Hasanen, suntioiksi Merja Hellsten ja Eeva Kaisa Mönkkönen. Kesätyöntekijöitä otettiin 1 - 3 kuukauden jaksoiksi yhdeksän kesän rippikouluja varten. MUITA ASIOITA Seurakuntaneuvosto asetti vapaaehtoistoiminnan ohjausryhmän tammikuussa ja hyväksyi hyväksyi viestintästrategiaan liittyvän verkkoviestintästrategian helmikuussa. Neuvostossa käsiteltyjen asioiden lisäksi kirkkoherra teki seurakuntaneuvoston ohjesäännön perusteella 82 päätöstä, jotka annettiin neuvostolle tiedoksi. Valtaosa päätöksistä koski henkilöstöasioita. Lisäksi kirkkoherra teki 78 kummeja koskevaa päätöstä, joista 17 koski kummien lisäämistä ja 61 päätöstä yhden kummin riittämisestä. SEURAKUNTANEUVOSTONJÄSENET Vuoden aikana Kimmo Kuikanmäki ja Tarja Tenkula muuttivat pois seurakunnan alueelta. Heidän tilalleen varsinaiseksi jäseniksi tulivat Tuulikki Vuorinen ja Harri Laiho. Toivo Kärjen tilalla kaikissa kokouksissa oli Aarne Vesamäki. Jäsenet vuoden päättyessä Yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet vuoden päättyessä Huovio Anna Elina Jukanen Hannele Koskelainen Laura Kärki Toivo Laiho Harri Marjamäki Pipsa Lotta Penkari Joni Pitkänen Pirkko Pontela Tuula Raittila Kaisa Saarela Veronica Salmi Kauko Salomaa Pekka Syrjälä Marjaana Ugur Hannele Vuorinen Tuulikki Huovio Anna Elina Laiho Harri Panula Aarre Peltokorpi Risto Penkari Joni Pontela Tuula Raittila Kaisa Saarela Veronica Salmi Kauko Syrjälä Marjaana Vuorinen Tuulikki 4 SEURAKUNTAVAALIT 2014 Seurakuntavaalit olivat yksi vuoden 2014 päätapahtumista. Koko kirkon taholta vaaleihin asetettiin kaksi tavoitetta: seurakunnan toiminnan näkyminen ja äänestysaktiivisuus. Toiminnan esittelyä varten valmisteltiin viestintäkampanja, jonka teemaksi tuli ”Usko tekee hyvää”. Helsingissä vaalin toimittamiseen liittyvistä asioista huolehti keskusvaalitoimikunta. Vaaliviestinnästä ja seurakuntalaisten aktivoinnista vastasi sitä varten asetettu toimikunta. Malmilla vaalit toimitti seurakuntaneuvoston asettama vaalilautakunta, jonka puheenjohtajana oli Veronica Saarela. Seurakuntalaisten aktivointi aloitettiin helmikuussa laatimalla seurakuntiin ehdokasrekrytointiesitteet. Vuoden 2010 vaalien seitsemältä valitsijayhdistykseltä pyydettiin lyhyttä kuvausta valitsijayhdistyksen tavoitteista. Viisi valitsijayhdistystä ilmoitti lähtevänsä vaaleihin. Keväällä oli valtakunnallinen kampanja ehdokkaiden etsimiseksi. Syyskuussa järjestettiin Helsingin seurakunnissa ehdokasrekrytointi-ilta. Malmilla kaikki viisi valitsijayhdistystä olivat esittelemässä tavoitteitaan. Ainakin kaksi lisäehdokasta ilmoittautui illassa mukaan. Lopulta Malmilla tuli mukaan jo keväällä ilmoittautuneet valitsijayhdistykset. Yhteiseen kirkkovaltuustoon asetettiin 52 ehdokasta ja seurakuntaneuvostoon 51. Molemmissa vaaleissa oli samat valitsijayhdistykset: Seurakunnan musiikin puolesta Avoin seurakunta Tulkaa kaikki Seurakuntaväen sosialidemokraatit ja riippumattomat Koillisen kokoomus Virallisen ehdokaslistojen yhdistelmien lisäksi laadittiin kuvallinen ehdokasesite, joka postitettiin vaalikirjeen mukana kaikille äänioikeutetuille. Syksyn aikana järjestettiin useita vaalitilaisuuksia. Malmin kirkolla oli vaalipaneeli, Jakomäen kirkolla perhemessun jälkeen ja Pukinmäessä aluetapahtumaan liittyen seurakuntakodilla ehdokkailla mahdollisuus esittäytyä. Ennakkoäänestystä edeltävänä lauantaina jalkauduttiin Malmin torille ja Tapulin ostoskeskukseen sekä äänestyspäivää edeltävänä lauantaina Malmin torille ja Viikintorille. Työntekijät esittelivät seurakunnan toimintaa. Valitsijayhdistyksillä ja ehdokkailla oli mahdollisuus esitellä tavoitteitaan. Ennakkoäänestys järjestettiin kirkkoherranviraston lisäksi ennakkoäänestysviikon keskiviikkona kahdeksassa seurakunnan toimipisteessä klo 16 - 20. Malmintorin kauppakeskuksen aulassa oli viikon kaikkina päivinä äänestyspiste klo 12 - 19. Lisäksi ennakkoäänestyksiä järjestettiin Viikin Infokeskus Koronassa, Syystien palvelutalossa, kolmessa lukiossa ja kahdessa muussa oppilaitoksessa. Ennakkoon kävi äänestämässä 2007 seurakuntalaista, edellisissä vaaleissa 2854. Oppilaitoksissa ennakkoon äänestäneiden määrä laski selvästi edellisistä vaaleista, jolloin 16-vuotiaat pääsivät ensimmäistä kertaa äänestämään. 5 Malmintorin aulaan järjestettiin Hyvän tekemisen tori, jossa työntekijät esittelivät seurakunnan toimintaa. Torin tilat eivät antaneet mahdollisuutta kovin laajamittaiseen toiminnan esittelyyn. Äänestäneille annettiin kahvilippu kauppakeskuksessa olevaan kahvilaan. Vaalin yhteydessä järjestettiin Parempi kirkko -kysely. Kyselyyn oli mahdollista vastata sähköisesti ja periaatteessa kirjallisesti vaalipaikoilla. Malmilla kirjallisen kyselyn hoitaminen jäi valitettavasti vähälle huomiolle. Vaalipäivänä kävi äänestämässä 1756 seurakuntalaista. Yhteensä äänestäneitä oli 4079. Äänestysprosentti oli 8,7, vuoden 2010 vaaleissa 11,2. Yhteiseen kirkkovaltuustoon valittiin Malmilta 12 valtuutettua: Ahti Kuorikoski Tuula Pontela Anki Arpiainen Raija Lehtonen Risto Peltokorpi Minna Valtonen Tuulikki Vuorinen Katrianna Halinen Kaisa Raittila Veronica Saarela Sinikka Vepsä Pekka Salomaa musiikki musiikki avoin avoin avoin avoin avoin tulkaa kaikki tulkaa kaikki tulkaa kaikki sos.dem kokoomus Seurakuntaneuvostoon valittiin 16 jäsentä: Ahti Kuorikoski musiikki Tuula Pontela musiikki Anki Arpiainen avoin Raija Lehtonen avoin Risto Peltokorpi avoin Kalle Sorsa avoin Minna Valtonen avoin Tuulikki Vuorinen avoin Katrianna Halinen tulkaa kaikki Laura Leipakka tulkaa kaikki Kaisa Raittila tulkaa kaikki Veronica Saarela tulkaa kaikki Sinikka Vepsä sos.dem Heta Warto sos.dem Sanna Aivio kokoomus Pekka Salomaa kokoomus 6 Malmin seurakunta seurakuntapiirien toimintakertomukset vuodelta 2014 7 JAKOMÄEN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS 2014 SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Jakomäen seurakuntapiiri sijaitsee Lahdenväylän ja Porvoonväylän yhtymäkohdasta alkavalla ja niiden väliin jäävällä Helsingin kaupungin Jakomäen peruspiirin alueella sekä rakenteilla olevassa Alppikylässä. Alueen nykyinen asukasmäärä 2014 alussa (Suurmetsän ja Jakomäen puolella) oli n. 5 600 henkeä ja Alppikylässä 760. Rakenteilla olevan Alppikylän asukasmäärä on Helsingin kaupungin väestöennusteen mukaan 2015 n. 1200, 2016 n. 1350 ja 2017 n. 1550 ja tulee olemaan n. 2200. Seurakuntaelämän keskus Jakomäen piirissä on viikoittainen messu sekä kerran kuussa oleva soppakirkko. Messuissa musiikki oli monipuolista, kun toteutettiin kansanlaulumessu, maailmojen messu, messuja eri herätysliikkeiden kanssa sekä messu nuorten musiikkiryhmän kanssa. Vuoden kohokohtia olivat Suvivirren sunnuntain messu Vuorensyrjän palvelutalon pihalla ja syyskuussa perhetapahtuma, jossa mm. jaettiin soppaa soppatykistä ja oli Jouko Mäki-Lohiluoman konsertti. Koululaisten kerhotoiminta on Jakomäessä vilkasta. Jakomäen alakoulussa varhaisnuorisotyöntekijä pitää koulukummipäivystystä sekä koululla on viikoittaiset päivänavaukset. Yläkoulussa päivänavaukset on joka toinen viikko. Jakomäelle on ominaista tiivis verkostoyhteistyö, jota koordinoi Jakis-tiimi. Pikkujakistiimi sulautettiin vuoden aikana Jakis-tiimiin. Seurakunta on mukana siinä sekä alueella toista ja viimeistä vuotta toimineessa Perhe on POP-projektissa. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Messun asema Jakomäen seurakuntaelämässä korostui entisestään. Suunnitelmissa olleet saarnajatkot toteutettiin, vaikka ei niitä ollutkaan ihan kerran kuukaudessa. Messuja toteutettiin monimuotoisesti. Uusia alppikyläläisiä kutsuttiin perhemessuun lokakuussa. Noin 120 kirjettä lähetettiin ja kolme ihmistä tuli messuun kutsun perusteella. Koululaisten kerho jatkui Alppikylässä. Suurella sydämellä sivuston kautta saatiin messusaattajia. Soppakirkon soppaa oli välillä keittämässä vapaaehtoinen, kun sopan tekeminen pitkään on ollut pääasiallisesti suntioiden vastuulla. Iltaperhekerhoon tarvittaisiin enemmänkin lisäkäsiä pienten lasten kanssa olemiseen. Kerhoavustajakurssi pidettiin koululaisten kerhojen vetäjille. Perhekerhojen suosio kasvoi syksyllä. Parhaimmillaan iltaperhekerhossa oli yli 50 0sallistujaa. Jakomäen kirkolle luotiin oma Facebook-sivu. Facebook-sivusto oli yksi tiedotuskanava, mutta se ei korvaa mitään muita tiedottamisen tapoja. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Jakomäen kirkolla on toimivat tilat. Tilat ovat kovassa käytössä, kun seurakuntakodin toiminta on siirtynyt kirkolle. Kerhoja ja ryhmiä on useampana päivänä yhtaikaa ylä- ja alakerrassa. Alppikylässä on saatu koululaisten kerhon käyttöön taloyhtiön kerhohuone. Tätä ei kuitenkaan ole hahmotettu seurakunnan tarjoamaksi kaikille tarkoitetuksi kerhopaikaksi. Jakomäessä resurssit ovat vähentyneet. Seurakuntakodista luovuttiin syksyllä 2013. Suntioresurssit ovat vähentyneet reilusta kolmesta henkilötyövuodesta käytännössä 8 kahteen henkilötyövuoteen vuoden 2014 päättyessä. Vuosi 2014 oli toistaiseksi viimeinen vuosi, jolloin Jakomäellä oli oma kanttori. Resurssien väheneminen tulee vaikuttamaan toiminnan määrään. PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Piirineuvoston jäseninä 2014 ovat toimineet Anne Kae, Pekka Lahtinen, Raimo Lonka, Veronica Saarela, Jukka Saarinen, Maarit Salovuori, Vieno Tallqvist ja Asta Virtanen. Vieno Tallqvist on lisäksi toiminut Malmin srk:n lähetysyhteistyöryhmän jäsenenä Jakomäestä. Veronica Saarela on seurakuntaneuvoston ja kirkkovaltuuston jäsen. Piirineuvosto on kokoontunut vuoden aikana viisi kertaa. Piirineuvoston jäsenet ovat olleet mukana mm. perhetapahtumien ja myyjäisten suunnittelussa ja toteutuksessa, seurakuntavaalien vaalitoimitsijoina sekä kesän grilliiltojen käytännön järjestelyissä. TILASTOT 2012 kpl Päiväjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukset Jumalanpalvelukset yhteensä Ehtoollistilaisuudet Kirkolliset toimitukset Musiikkitilaisuudet Muut tilaisuudet Pienryhmät Päiväkerhot Pyhäkoulut Varhaisnuorten kerhot Kuorot ja musiikkiryhmät Perhekerhot Aikuisten ryhmät 2013 kpl 56 23 79 56 18 15 35 käyntejä 1650 1482 3132 1295 617 860 632 jäseniä 11 140 63 55 36 kpl 2 17 5 2 4 kpl 2014 kpl 54 24 78 55 18 17 27 käyntejä 1520 1657 3177 1246 518 724 745 jäseniä 17 111 27 43 34 kpl 1 17 4 2 3 55 23 78 58 24 22 42 käyntejä 1453 1377 2830 1146 673 816 980 2 16 5 2 2 jäseniä 19 106 60 67 28 Seurakuntakodin ja kirkon vuositilastot kokonaiskävijämäärä srk-koti 2014 2013 1545* 2012 3169 * Srk-kodilla toimintaa kevään 2013 kirkko 11651 12496 12431 JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN - Jumalanpalveluselämän monipuolisuuteen panostaminen. - Työntekijätiimissä edelleen runsaasti vaihdoksia. - Malmin seurakunnassa halutaan vapaaehtoistoiminta keskiöön. Miten toteutuu Jakomäessä. - Alppikylän rakentaminen jatkuu. Miten tämä olisi hyvä huomioida edelleen toiminnan suunnittelussa? - Yhteistyö päiväkotien, koulujen ja kaupungin toimijoiden kanssa on vilkasta. Helsingissä tammikuussa 2015 Markku Arola 9 MALMIN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Toiminta Malmin kirkolla ja ihmisten kohtaaminen alueella on vilkasta ja monipuolista. Aluetyö kattaa seurakuntatyön kaikenikäisten parissa. Malmin kauppakeskuksessa ja lähitienoon alueella on ollut paljon kohtaamisia: yhteisvastuukeräykset, kutsutilaisuudet, diakonian tapahtumat, joulupipareiden jako. Työntekijät tekivät kotikäyntejä ja vierailivat säännöllisesti laitoksissa. Yhteistyö eri työalojen ja toimijoiden kanssa on ollut luontevaa. Petruksen seurakunta toimii myös Malmin kirkolla. Piirissä on keskeistä runsas messu- ja konserttitarjonta sekä kuorotoiminta, aktiiviset pienryhmät sekä erilaiset kulttuuri- ja raamatturyhmät, tapahtumat sekä myyjäiset. Lähetystyön loppiaisjuhla kokosi perinteiseen tapaan lähetysväkeä. Keväällä kirkossa toteutettiin Bongaa messu- sarjan osio. Adventtimyyjäisten yhteydessä Malmin kantaattikuoro yhdessä seurakunnan kanssa lauloi Rakkaimpia joululauluja. Vuoden 2014 merkittäviä tapahtumia olivat Malmin rastit, raamattuluentosarjat, kristillisen toipumisen ja kriisityön koulutusillat, Vanhemmuuden päivä sekä seurakuntavaaleihin liittyvät tilaisuudet kirkolla, Malmin kauppakeskuksessa, kouluissa ja laitoksissa. Kirkollisia toimituksia pääkirkkoon toivotaan enemmän kuin siellä voidaan järjestää. Erilaisen ryhmätoiminnan lisäksi kirkolla on kerran viikossa leivänjako sekä soppakirkko kerran kuukaudessa. Musiikkileikkikoulujen yhteydessä toimivassa perhekahvilassa on käynyt viikoittain 70 - 90 henkeä. Yhteistyö palvelukeskusten kanssa on ollut aktiivista (hartaus- ja ehtoollistilaisuudet, yhteislaulut sekä raamattu- ja keskusteluhetket). Sanan ja rukouksen illat sekä viikkomessut kokoavat säännöllisen kävijäjoukon. Kirkon tiloissa käydään paljon sielunhoito-, kriisi- ja toimituskeskusteluja. Myös sururyhmät ja aikuisrippikoulut kokoontuvat kirkolla. Musiikkileikkikouluryhmät ovat olleet suosittuja. Lasten päiväkerhoissa on ajoittain ollut tilaa. Koululaisten iltapäiväkerho on säilyttänyt asemansa. Varhaisnuorisotyön kerhot ja retket ovat suosittuja. Päiväkodit osallistuivat pääsiäisvaellukseen ja kirkkohetkiin. Perhemessuissa ovat olleet mukana musiikkileikkikoululaiset ja päiväkerholaiset. Kulunut vuosi oli ensimmäinen, jolloin alueen koulut merkittävästi vähensivät seurakunnan päivänavausvuoroja. Joulu- ja kevätkirkkoihin kouluista osallistutaan kuitenkin entiseen tapaan. Rippikoulupainotteinen messu järjestettiin keväällä. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Malmin seurakuntapiirin tavoitteisto kytkeytyy koko seurakunnan tavoitteisiin. Vuoden 2014 aikana jatkui suunnitellusti vapaaehtoisten messuavustajien rekrytointi ja koulutus. Päämessuissa kävijöiden määrä on vuoden aikana vähentynyt, koska vuonna 2014 oli edellisvuotta vähemmän alueellisia juhlamessuja. Painopiste-, kutsu- ja muiden jumalanpalvelusten määrässä on sen sijaan tapahtunut ilahduttavaa kasvua. Ehtoollisella kävijöiden määrä messuissa on korkea. Musiikin merkitystä niin messuissa kuin muussa seurakuntatyössäkään ei voi sivuuttaa. Eri ryhmien painopistemessuja ja kutsutilaisuuksia järjestetään jatkossakin. Perustehtävien hyvä hoitaminen, yhteistyö, selkeä kristillinen identiteetti ja viestinnällinen sujuvuus ovat toiminnan keskeisiä elementtejä. 10 ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ JA VAPAAEHTOISTYÖSTÄ Seurakuntapiirin henkilöstö-, tila- ja talousresurssit ovat vuoden aikana olleet riittävät. Haasteena erilaisten elintarvikkeiden ja tarvikkeiden hintojen jatkuvasti noustessa on kulujen tarkka budjettiseuranta. Työntekijöiden koulutus ja työssä jaksamisen tukeminen henkilöstön vähentyessä ovat tärkeitä. Työntekijät ovat ammattitaitoisia ja työhönsä sitoutuneita. Piirineuvoston jäseninä toimivat Kaarina (Kati) Häkli, Heikki Junttila, Christine Kylliäinen, Juha Murto, Katri Mäntyniemi, Leni Palminkoski-Pihlamo, Pekka Salomaa ja Aarre Veijalainen. Piirineuvosto kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa, ja sen päätösten mukaisesti vuonna 2014 päätettiin jatkaa Kesäilta kirkonmäellä”- iltoja. Neuvoston jäsenet olivat hyvin aktiivisesti mukana myös messuavustajina sekä piirin muissa vastuutehtävissä. Seurakuntapiirissä toimii paljon vapaaehtoisia eri tehtävissä (mm. kirkkokahvit, myyjäiset, soppakirkot; kuorolaiset, pienryhmien ohjaajat, messuavustajat). Vapaaehtoisille on järjestetty tehtävän mukaista koulutusta säännöllisesti. Vapaaehtoistyöryhmässä on seurakuntapiirin edustus. TILASTOT kpl Päiväjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukset Jumalanpalvelukset yhteensä Ehtoollistilaisuudet Kirkolliset toimitukset Musiikkitilaisuudet Muut tilaisuudet Pienryhmät Päiväkerhot (myös IP) Pyhäkoulut Varhaisnuorten kerhot Kuorot ja musiikkiryhmät Aikuisten ryhmät 2012 käyntejä 69 7542 82 7728 151 15270 88 111 67 79 kpl 3 1 11 6 18 5977 2969 4394 4217 jäseniä 41 4 88 115 474 2013 käyntejä 68 9249 117 9210 185 18459 kpl 83 86 56 168 kpl 6 12 7 18 2014 käyntejä 66 7298 135 9196 201 16494 kpl 6666 3286 5454 6187 jäseniä 78 100 115 411 98 92 69 171 8538 2853 4998 7091 7 15 7 17 jäseniä 90 105 135 418 kpl JOHTOPÄÄTÖKSET JA TAVOITTEET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN 1. 2. 3. 4. Painopisteenä monipuolinen jumalanpalveluselämä ja kirkkomusiikki Seurakunnan vapaaehtoistyön strategian tavoitteiden mukainen toiminta Eri-ikäisten huomioon ottaminen toiminnassa Hyvä seurakuntalaisten kohtaaminen ja palvelu, hyvä perustehtävien hoito ja henkilöstön jaksamista, voimavaroja ja ammattitaitoa tukeva työkulttuuri niukkenevien taloudellisten ja työvoimaresurssien keskellä. Helsingissä 25.1.2015 Pirkko Poisuo, kappalainen 11 PIHLAJAMÄEN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS 2014 SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Seurakuntapiirimme tiloissa kokoontui säännöllisesti 43 eri ryhmää vauvamuskarilaisista ja partiolaisista eläkeläisten jumpparyhmiin. Ryhmien vetämisvastuu oli vapaaehtoisilla seurakuntalaisilla, yhteistyökumppaneilla tai seurakunnan työntekijöillä. Parhaimmillaan viikkotoiminta kokosi yhteen eri ryhmiin yli 500 osallistujaa. Yksittäisistä tapahtumista suosituimpia olivat naisten illat, enkelikekkerit, jouluajan tilaisuudet ja konsertit. Jalkautumisten yhteydessä (Yv-tapahtuma Pihlajamäen ostarilla, Suvilaulu-tapahtuma Kiillepuistossa, We love pihlis -tapahtuma Pihlajamäen ostarilla, Pihlajisto-tapahtuma Salpausselän leikkipuistossa, joulupipareiden jako bussipysäkeillä sekä Ostarien joulupuuro -päivät) kohdattiin satoja ihmisiä, joille kirkon kynnys on korkea. Syyspuolella piirineuvoston aloitteesta käynnistettiin projekti, jolla haluttiin selvittää sunnuntaimessujen sisältöä ja kokoontumisajankohtaa. Seurakuntalaisille lähetettiin kysely ja asiaa kysyttiin myös kokoontuvissa ryhmissä. Kysely antoi mahdollisuuden tehdä seurakuntaneuvostolle esityksen messuajan muuttamisesta kello kuuteentoista. Uurnakurssit ovat saaneet suuren suosion. Kolmen kurssin aikana seurakuntalaiset ovat rakentaneet tuhkauurnan Kiillekujan kerhohuoneella vapaaehtoisten ja työntekijöiden kanssa ja avustuksella. Kirkon blogia ja facebook-sivuja on päivitetty ahkerasti ja ne on otettu myönteisesti vastaan. Eri työntekijöillä on taito päivittää pieniä juttuja seurakuntapiirin tapahtumista sekä niitä mainostaen ja että jälkikäteen kertoen. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Kolmivuotiskauden tavoitteen mukaisesti Hengellisen elämän vahvistuminen on ollut vahvasti toiminnan keskiössä. Tavoite on näkynyt monipuolisessa hartauselämässä, ihmisten kiireettömässä kohtaamisessa ja myös työntekijöiden yhteisessä rukouksessa ja hartauselämässä, johon haettiin syvyyttä koulutusmatkalla Santa Klaran -kirkossa Tukholmassa elokuun lopulla. Toisen kolmivuotistavoitteen mukaisesti seurakuntalaiset ovat tärkeitä vastuunkantajina, mahdollistaen monipuolisen toiminnan. Piirin vapaaehtoiset tietävät hyvin omana paikkansa vapaaehtoiskentällä ja ovat hyvin sitoutuneet omaan tehtäväänsä. Joka syksyinen kiitosjuhla n. 50 vapaaehtoiselle on merkittävä kannuste ja kiitos, jota arvostetaan. Syksyn aikana pyrittiin löytämään uusia vapaaehtoisia kirkkokahvitusten järjestäjiksi, mutta laihoin tuloksin. Vuoden 2014 tavoitteiden mukaisesti aktiivista työote Viikinmäen uudella alueella jatkettiin. Uuden korttelitalon(koulu/päiväkoti) valmistuminen siirtyi vuoden 2015 puolelle ja neuvottelut tilojen vuokraamisesta korttelitalosta eivät muutenkaan johtaneet tulokseen. Sen sijaan seurakunnan toiminnalle löytyi hyvät tilat kaupungin vuokratalosta, jonka kerhotiloissa kokoontuu perhekerho, varhaisnuorten kerho ja naisten ryhmä. Joulun alla kerhohuoneessa tarjottiin jouluglögit, askarreltiin ja laulettiin. Sunnuntaiset messut, raamattupiirit, rukouspiiri ja sieluhoitokeskustelut mahdollistivat parhaiten tavoitteiden mukaiset kohtaamiset, joissa hengelliset asiat olivat luontevasti esillä. Messujen kirkkokahveilla on suuri merkitys keskustelujen mahdollistajana. 12 Suurella sydämellä -sivusto oli toimintasuunnitelman mukaisesti käytössä. Sivuston kautta löytyi suomenkielen opettajia maahanmuuttajien ryhmään. Toukokuussa toteutettiin tavoitteiden mukaisesti Suvivirsi -tapahtuma ulkoilmatapahtumana Pihlajamäen Kiillepuistossa. Tapahtumassa olivat mukana kaikki piirin työntekijät, mikä mahdollisti monipuolisen ohjelman tarjoilusta kirkkokuorolaisten ja päiväkerholaisten musiikkiesityksiin. Paikalla oli yli 150 henkilöä ja siitä pyritään tekemään jokavuotinen Seurakuntatyölle on vaikeaa luoda arviointikriteerejä. Seurakuntalaisilta tulleessa palautteessa kiitosta saa seurakuntapiirin toiminnan laajuus ja monipuolisuus. TILASTOT 2012 kpl Päiväjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukset Jumalanpalvelukset yhteensä Ehtoollistilaisuudet Kirkolliset toimitukset Musiikkitilaisuudet Muut tilaisuudet Pienryhmät Päiväkerhot Pyhäkoulut Varhaisnuorten kerhot Kuorot ja musiikkiryhmät Aikuisten ryhmät 57 19 76 60 33 41 17 kpl 2013 käyntejä 4396 2434 6830 2883 776 1173 1304 jäseniä 2 1 6 11 16 18 10 52 124 307 kpl 55 22 77 58 44 44 33 kpl 2 1 7 10 16 2014 käyntejä 3821 2709 6530 2645 1200 2294 3665 jäseniä 20 10 67 98 254 kpl 55 24 81 käyntejä 4321 2996 7317 61 43 23 30 2838 893 1079 2742 jäseniä 2 1 7 12 22 16 4 68 108 476 kpl RESURSSIT Piirin käyttövaroilla on pystytty pitämään esimerkiksi seurakuntapiirin retket (kolme) suhteellisen edullisina, mikä on näkynyt osallistujamäärässä. Myös edulliset ja joskus ilmaiset tarjoilut tuovat hyvää palautetta. Kirkon henkilöhissille järjestyi rahoitus ja sen suunnittelu aloitettiin. Hissi mahdollistaa nousun alimmasta kerroksesta kolmanteen kerrokseen. Työntekijäjoukossa on pysynyt muuttumattomana, mutta työjärjestelyissä on tapahtunut muutoksia (syksyllä papiston vastuujakoa muutettiin, diakoniatyöntekijät vaihtoivat alueitaan ja toisesta vastuullisesta lastenohjaajasta luovuttiin). PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Jäsenet: Leena Koivisto, Mona Waxlax, Irma Mattila, Sari Rautiainen-Hämäläinen, Hilla Pekkanen, Tapio Rantanen, Toni Mäki-Leppilampi, Ari Vihavainen, kokoontui viisi kertaa. Piirineuvosto teki aloitteen messuajankohdan ja sisällön muuttamisesta. Seurakuntaneuvosto teki päätöksen vuoden pituisesta kokeilusta 18.12.2014. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN o Messu-uudistuskokeilun läpivieminen ja johtopäätökset. o Aktiivista läsnäoloa jalkautumisissa ja verkossa jatketaan. o Vapaaehtoisten kutsuminen, koulutus, tukeminen ja mielekkäät tehtävät. Piirineuvoston ja seurakuntapiirin puolesta Jukka Holopainen, kappalainen 13 PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS 2014 SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Loppiaispäivän iltana vietettiin Ulla Pesonen ja Puistolan kirkkokuoro 120-vuotisjuhlaa. Samalla kanttori Pesoselle annettiin Suomen Kirkkomusiikkiliiton kanttorin erityisansiomerkki. Juhlassa palkittiin myös ansioituneet pitkäaikaiset kuoron jäsenet. Laulupuu Kuoro ja Kirkkokuoro pitivät runsaslukuiselle kuulijakunnalle juhlakonsertin. Ilta päättyi kahvi- sekä kakkutarjoiluun. Laulupuu Kuoron toiminta on ollut tärkeä osa piirin alueella tapahtuvaa kasvatus- ja nuorisotoimintaa 1980-luvun alusta. Kirkkokuoro juhlisti vuotta myös mm. Saksan matkalla Lutherin jalanjäljissä 13.–18.5. Lapsityössä merkittävää on ollut päiväkotien taholta Kotikirkko tutuksi-hankkeen hyvä vastaanotto. Perhekerhot, perheleiri, Nooa-tapahtuma, ip-toiminta, päiväkerhot ja pyhäkoulu ovat muodostaneet alle kouluikäisten kristillisen kasvatuksen ja perheiden tukemisen rungon. Perhemessut, perhekirkot ja muu hartauselämä perheille ja lapsille on kristillisen kasvatuksen pysyvä perusta ja lähtökohta. Puistolan piirin alueella kouluyhteydet ovat olleet toimivat ja se on näkynyt mm. päivänavausten ja koulukirkkojen jatkuvuudessa. Tapulin srk-kodin takkahuoneesta muodostettiin kerho- ja kokoontumistoimitila varhaisnuorisotyölle. Tapulin srk-kodilla kahvila Olohuoneen toiminta on tärkeä osa piirin diakoniatyötä. Runsaslukuinen vapaaehtoisten joukko on mahdollistanut puuro- ja soppakirkot, jouluateriat, juhlapäivien vieton ja viikoittaisen kahvilatoiminnan. Olohuoneen kautta piiri on saanut vapaaehtoisvastuunkantajia muihinkin toimintoihin (mm. uuteen piirineuvostoon). Messuelämän keskuksena on sunnuntaisin vietettävä klo 10 messu. Kirkkovuoden suurina juhlapyhinä kirkolla vietetään jouluyön ja pääsiäisyön messut. Messukahvilat (pääosin vapaaehtoisvoimin toimivina) ovat olleet seurakuntalaisille tärkeä kohtaamispaikka. Valon Messu kerran kuukaudessa (klo 17) on vakiinnuttanut paikkansa piirin messuelämän monimuotoisuudessa ja kerännyt yhteyteensä nuorista ja työikäisistä aikuisista muodostuvan vapaaehtoisten joukon. Tapulimessu kerran kuukaudessa (klo 17) on keskeinen osa srk-kodin messuelämää. Piirin messuelämä on kertomusvuoden aikana ollut monipuolista ja osallistujamäärät kasvussa. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Yllä oleva antanee lyhyen läpileikkauksen toiminnoista, menetelmistä ja työstä miten piirin toimintasuunnitelmaan kirjattuja tavoitteita on pyritty täyttämään. Näitä ovat olleet ennen kaikkea kotien ja perheiden kristillisen kasvatuksen tukeminen, kasvatustyö alle kouluikäisten parissa, messuelämä kirkossa ja srk-kodilla, diakonia srk-piirin yhteisenä painopisteenä ja seurakuntalaiset vastuunkantajina (vapaaehtoistyö). Toiminnan painopisteet 2014 (n. 20) toteutuivat lähes kauttaaltaan tavoitteiden konkretisoimisen osalta (heikoimmin srk:n viestintästrategian osalta). ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Henkilöstöresurssien osalta yhden papin (25 %) toimenkuva vapaaehtoistyön koordinaattorina 2014–2015 on merkinnyt huomattavaa työmäärän lisäystä piirin 3 muun papin työssä. Tapulin srk-kodin toisen suntion eläkkeelle jäämisen myötä marraskuun 14 alussa srk-kodille jäi 1 suntion virka + ns. puolikas. Muutokset toimenkuvissa merkitsevät myös toimintojen osalta aika ajoin uudenlaisen ajattelutavan etsimistä. Puistolan piirissä on iso joukko vapaaehtoisia toimien erilaisissa ryhmissä, tilaisuuksissa ja tapahtumissa (olohuone, lähetyskahvila, kutomakerho, liikuntakerhot, perheyhteisö Taimi, Valon messu, myyjäiset, Puistola-Päivä ym.). Vapaaehtoisten tukeminen ja huomioiminen on piirin tärkeä tehtävä. Kertomusvuoden lopulla päätettiin järjestää tammikuussa 2015 yhteinen kiitosateria- ja yhdessäoloiltapäivä (24.1.) kirkolla. TILASTOT 2012 kpl Päiväjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukset Jumalanpalvelukset yhteensä Ehtoollistilaisuudet Kirkolliset toimitukset Musiikkitilaisuudet Muut tilaisuudet Pienryhmät Päiväkerhot Pyhäkoulut Varhaisnuorten kerhot Kuorot ja musiikkiryhmät Aikuisten ryhmät Perhekerhot 2013 käyntejä 57 47 104 72 76 12 52 kpl kpl 4986 6818 12056 5343 2544 1754 3320 jäseniä 2014 käyntejä 63 39 102 79 64 11 60 kpl kpl 4436 6369 10805 6488 1750 2264 3550 jäseniä käyntejä 59 58 117 74 80 10 65 5671 6910 12581 6062 2584 1623 3780 4 26 4 30 kpl 3 jäseniä 27 2 13 5 12 17 101 138 148 2 12 6 15 18 122 145 155 2 11 5 15 2 14 103 145 150 55 PIIRINEUVOSTO Puistolan piirineuvosto 2013–14: Anita Ahonen, Kari Koponen, Heikki Leppä, Jarkko Liedes, Tarja Lipasti, Marjaana Syrjälä, Ulla Welin, Aarne Vesamäki. Piirineuvosto kokoontui 5 kertaa. Kokouksissa esiteltiin ja keskusteltiin piirin työaloista, vapaaehtoistyön strategiasta ja piirin sekä alueen kysymyksistä. Piirineuvoston aloitteesta syntyi idea digikuva ja lyhytvideokilpailusta. Kilpailu oli avoin kouluille ja toteutettiin piirineuvoston ja työntekijöiden yhteisprojektina Medialukiossa. Kilpailun parhaat palkittiin toukokuussa koulujen päätösjuhlien yhteydessä. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Messuelämän kehittäminen-Vapaaehtoistoiminta-Perustehtävien hyvä hoito. Helsingissä tammikuussa 2015 Torsti Paijola, kappalainen 15 PUKINMÄEN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS 2014 SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Vuoden 2014 aikana Pukinmäen seurakuntapiirin toiminta jatkui vireänä ja monipuolisena. Messuelämä oli monimuotoista, yhteistyö alueen eri toimijoiden kanssa runsasta ja seurakuntapiirissä oli paljon vapaaehtoisia toimintapiirien ohjaajia. Yksi vuoden päätapahtumista oli nikkaripiirin 35-vuotisjuhla, jota vietettiin Pukinmäki-päivien yhteydessä ja juhlistettiin kansanlaulumessulla. Pukinmäen kirkkosalin seinälle kasvoi vuoden aikana seurakuntapuu. Kotikirkko tutuksi -eskaritapahtuman suunnittelun yhteydessä syntynyt idea puusta ja sen lehdistä laajeni kaikenikäisten toiminnan kattavaksi ja koko vuoden kestäväksi. Kevään aikana seurakuntakodilla käyneet liittivät puuhun omat lehtensä kertomaan siitä, että he kaikki yhdessä ovat osa kirkkoa, jossa jokaiselle on oma paikkansa. Syksyn tullessa puu alkoi tuottaa hedelmää, Jumalan lahjoja, joita hän antaa keskellemme. Hengen hedelmiä käsiteltiin eri toimintapiireissä ja teemaviikot näkyivät myös seurakuntakodin ikkuna-asetelmissa, joiden suunnittelusta vastasivat sekä vapaaehtoiset seurakuntalaiset että työntekijät. Vuosi toi myös muutoksia toimintaolosuhteisiin. Nikkaripiirin käytössä ollut Paja jouduttiin syksyllä jakamaan kahtia siten, että partiolippukunta Erä-Leijonat sai siitä osan partiokolokseen. Toimenpide vahvisti seurakunnan ja partion sidosta ja mahdollisti samalla nikkaripiirin pysymisen Pukinmäessä, mikä on arvokasta myös siksi, että nikkaripiirin kautta on aktiivisten seurakuntalaisten usein naisvaltaiseen joukkoon saatu lisää miehiä. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Yksi seurakuntapiirin vuoden 2014 tavoitteista oli osallistuminen alueellisiin tapahtumiin yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Seurakunta oli totuttuun tapaan mukana Pukinmäkipäivillä ja Puxun rasteilla, ja sen näkyvyyttä laskiaistapahtumassa ja Puksun Poutamarkkinoilla vahvistettiin. Varsinkin laskiaisriehassa Taika-Petterin esitykset keräsivät paljon väkeä. Aluetyön roolia ja siihen liittyviä vastuita selkeytettiin työtiimin kesken laatimalla jalkautumissuunnitelma. Vapaaehtoisilla oli monissa aluetapahtumissa tärkeä rooli. Vapaaehtoistyöllä on Pukinmäessä pitkät perinteet. Ehkä osittain sen tähden seurakunnan vapaaehtoistoiminnan strategian jalkauttaminen, joka oli asetettu yhdeksi vuoden tavoitteeksi, jäi toteutukseltaan paljolti vanhojen käytänteiden varaan. Vapaaehtoistoiminta jatkui vireänä, ja Suurella Sydämellä -sivuston kautta löytyi uusia vapaaehtoisia mm. lähimmäispalveluun, jolla vähennetään vanhusten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Kohtuullisuuden armollista näkökulmaa käytiin läpi eri toimintamuodoissa, mm. perhekerhossa, Portin hartauksissa, virsitiistaissa ja "Paasto – taakka vai mahdollisuus" -illassa. Myös yksinkertaisella tarjoilulla viestitettiin tavoitteen mukaisesti paastonaikaa. Tavoitteena oli järjestää vuoden aikana joka ikäkaudelle toimintaa, jonka kautta entistä useammat voivat saada yhteyden seurakuntaelämään. Eri ikäryhmiä huomioitiin erityisesti avaavassa toiminnassa. Perhekerho uudistettiin vertaisryhmäksi, jolla tuettiin perheiden arkea muun muassa tarjoamalla yksinkertainen lounas. Alueen päiväkotien lapsiryhmiä osallistui perhekerhon hartausja laululeikkihetkeen. Pukinmäen seurakuntapiiri järjesti myös Malmin seurakunnan perheleirin 3.–4.5. Holman leirikeskuksessa. Varhaisnuorten kerhoja monipuolistettiin ja syksyn kerhoesite postitettiin koululaisten koteihin, mutta kerholaisten määrä jäi vähäiseksi. Työikäisiä tavoitettiin mm. Tallinnaan suuntautuneella virsiristeilyllä, kiireettömillä iltapäivillä, jotka korvasivat jokasyksyisen naistenillan, sekä yhdessä Pihlajamäen piirin kanssa järjestetyillä 50-vuotiaiden syntymäpäiväjuhlilla. Uusia musiikkityön toimintamuotoja olivat joulukuoro sekä lokakuussa alkanut aikuisten kanteleryhmä, jotka toivat oman antinsa seurakunnan jouluajan ohjelmaan. 16 TILASTOT 2012 2013 käyntejä 1625 1287 2912 1722 750 1006 1366 kpl Päiväjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukset Jumalanpalvelukset yhteensä Ehtoollistilaisuudet Kirkolliset toimitukset Musiikkitilaisuudet Muut tilaisuudet kpl 38 25 63 48 30 29 49 Pienryhmät Päiväkerhot Pyhäkoulut Varhaisnuorten kerhot Kuorot ja musiikkiryhmät Aikuisten ryhmät kpl 1 4 9 9 jäseniä 11 86 156 123 kpl 2014 kpl 38 25 63 47 14 28 33 käyntejä 1738 1021 2759 1548 404 1032 727 jäseniä 16 59 160 108 kpl 2 8 9 12 42 18 60 46 23 25 34 käyntejä 1763 950 2646 1549 564 960 727 3 8 13 9 jäseniä 25 43 264 198 RESURSSIT Seurakuntapiirin työntekijäresurssit säilyivät vuonna 2014 ennallaan: seurakuntatyötä olivat toteuttamassa diakoniatyöntekijä, kanttori, lastenohjaaja, varhaisnuorisotyön-ohjaaja sekä kaksi pappia ja suntiota. Tärkeitä lisäresursseja olivat tarvittaessa töihin kutsuttava suntio sekä palkkiotoiminen muskariohjaaja. Vapaaehtoiset seurakuntalaiset ovat mahdollistaneet piirin aikuisryhmien runsaan ja monipuolisen tarjonnan. Toimintamäärärahat saatiin riittämään suunniteltuun toimintaan. Viestinnän resurssien niukkenemisesta johtunut lehti-ilmoittelun väheneminen näkyi kuitenkin mm. Porttikahvilan kädentaidon päivien vähentyneessä osallistujamäärässä sekä siinä, etteivät uudet ihmiset niin helposti löytäneet toimintapiirejä. PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Piirineuvoston jäseninä toimivat: Päivi Helle, Anna Elina Huovio, Sirpa Kaarakainen, Markku Kotila, Seija-Liisa Kyrönseppä, Ahti Niskanen, Tuula Pontela, Kauko Salmi (vpj) sekä piirin kappalainen Markus Kopperoinen. Piirineuvosto piti kauden aikana kolme kokousta. Kokouksissa keskityttiin seurakuntatoiminnan suunnitteluun ja arviointiin. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Seurakuntapuu ja Hengen hedelmät kokosivat seurakunnan toimintaa vuoden aikana yhteen rakentavalla tavalla, vuonna 2015 toimintaa jatketaan seurakuntaveneteemalla. Kanteleryhmän ja joulukuoron saama suosio ja kitkaton käynnistyminen osoittivat, että ennakkotiedotukseen ja viestimien monipuoliseen käyttöön kannattaa satsata. Verkkoviestintä vaatii kuitenkin enemmän työaikaa ja asiaan keskittymistä. On syytä pohtia viestintävastuiden organisointia ja tasapuolista jakoa sekä mahdollisuutta antaa käyttöoikeuksia myös seurakuntalaisille. Hyvä valmistelu on kaikessa tärkeää ja sille tulee löytyä aikaa. Tilaisuuksien vaatimaan pohjatyöhön liittyy paljon näkymätöntä työtä ja sopivien käytänteiden arviointia, jota ilman toiminta jää helposti vanhan toistoksi. Pitkäjänteisen toiminnan rinnalle on hyvä perustaa myös harvemmin kokoontuvia ryhmiä sekä lyhytkestoisia projekteja. Näin tarjoutuu mahdollisuus osallistumiseen myös niille, joille jatkuvaan viikottaiseen toimintaan sitoutuminen ei syystä tai toisesta sovi. Helsingissä tammikuussa 2015 Markus Kopperoinen, kappalainen 17 SILTAMÄEN PIIRIN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Siltamäen seurakuntapiiri muodostuu Suutarilan, Siltamäen ja Töyrynummen alueista. Alueella on vajaa 12.000 asukasta. Seurakuntakodin tilat ja työntekijöiden pieni määrä suhteutettuna alueen väkimäärään asettavat omat haasteensa seurakunnan toiminnalle. Sunnuntain messu, eläkeläisten päiväpiiri, kuorot, hengellisten laulujen illat, koululaisten kerhot, pienten lasten muskarit ja perhekahvila muodostavat säännöllisen viikkotoiminnan perustan. Korttelitupa, vapaaehtoisten ylläpitämä kahvila ikäihmisille sekä Siltamäen Martat kokoontuvat seurakuntakodin suojissa runsaslukuisesti viikoittain. Piirin työntekijät jalkautuvat huomattavan paljon piirin alueelle; vieraillaan kouluissa, laitoksissa ja seurakuntalaisten kodeissa. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Seurakuntapiirissä alettiin toteuttaa syksyllä 2013 valmistunutta seurakunnan vapaaehtoistyön strategiaa. Vapaaehtoistyötä käsiteltiin jokaisessa työntekijäkokouksessa sekä piirineuvoston kokouksissa. Haasteena on myös uuden vapaaehtoispainotteisen toimintakulttuurin muotoutuminen, jossa työntekijällä vahvistuisi valmentajan ja mahdollistajan rooli, niin että seurakuntalaisten lahjat voisivat tulla käyttöön yhteiseksi rakentumiseksi ja iloksi. Uusia vapaaehtoisia saatiin mukaan perheleirille, tonttupolulle ja erityisesti messuihin. Messuvapaaehtoiset ovat tuoneet lahjansa esille laulun, tekstien lukemisen ja yhteisen rukouksen kautta. Perhetyö oli edelleen painopisteenä. Tammikuussa oli perheleiri Korpirauhassa, maaliskuussa tehtiin perheretki Turkuun. 5-vuotiaiden syntymäpäivät ja perhetapahtuma oli lokakuussa. Tapahtumassa esiintyi nukketeatteri Sananjalka ja se kokosi 105 lasta ja aikuista. Keväällä ja syksyllä pidettiin yhteensä 4 parisuhdeiltaa ja tämä jo vakiintunut toimintamuoto on koonnut ilahduttavasti väkeä. Parisuhdeiltojen aiheita ovat olleet mm. rakkauden ja arjen teot, luottamus ja anteeksianto. Perhemessut vaihdettiin perhekirkoiksi ja niitä pidettiin Kynttilänpäivänä, Marianpäivänä, Mikkelinpäivänä ja isänpäivänä. Niiden yhteyteen otettiin toiminnallisuutta: leipomista, piirtämistä ja askartelua. Perhekirkot ovat koonneet kerralla keskimäärin 90 lasta ja aikuista. Lasten kuorojen aktiivinen esiintyminen on tuonut tapahtumiin paljon perheitä ja erityisesti isovanhempia. Olohuoneen kävijöissä on erityisesti kouluikäisten perheitä. Perhekahvila torstaisin muskareitten yhteydessä on koonnut runsaasti äitejä, isiä ja lapsia. Seurakuntalaisten hengellisen elämän tukemista on haluttu painottaa kuluneena vuonna. Hiljaisuuden iltapäivää on vietetty jo vakiintuneesti keväisin ja syksyisin. Messuissa seurakuntalaisia on rohkaistu ottamaan erilaisia tehtäviä ja antamaan omia lahjojaan ja rukousaiheitaan yhteiseen jakoon ja rakentumiseen. Lähetysilloissa rukous on kantava voima. Jokainen seurakuntakodilla kävijä pyritään kohtaamaan aidosti, vierellä ja rinnalla kulkien. Seurakuntakoti voi olla lepopaikka ja antaa aikaa ja tilaa rauhoittumiselle ja hiljentymiselle. Diakoniatyössä taloudellisen, henkisen ja hengellisen tuen tarpeeseen vastattiin tarjoamalla keskustelutukea ja ohjaamalla seurakuntayhteyteen sekä tukijärjestelmien piiriin. Asiakastapaamisten määrä vastaanotolla on kasvanut. Kotikäyntejä tehtiin vanhusten luo sekä perheisiin. Siltamäen seurakuntapiirin vapaaehtoiset emännät toimivat avustamalla soppakirkoissa ja tapahtumissa. Eläkeläisten päiväpiiri toimii vireästi ja aktiivisesti. Eläkeläisten kevätretki tehtiin Tampereelle. 18 ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Siltamäen seurakuntapiirin työntekijöinä toimivat vuonna 2014 pastorit Martta Paijola ja Pirjo Kettu, kanttorit Elina Tofferi (31.1.asti) ja Hanna Virtanen (1.2. alk.), diakonissa Merja Saviniemi, nuorisotyönohjaajat Kati Karppinen ja Ida Laapio , lastenohjaajat Jaana Kunttu (30.6. asti) ja Anne Ridell (1.8. alk.) suntiot Eija Kinnunen (31.8.asti), Seija Lehtimäki (1.8. asti), Merja Hellsten (1.-30.9.) ja Airi Syrjälä (1.10. alk.) Piirineuvoston jäseninä toimivat Sari Jurvelin-Åvist, Leena Kainulainen, Maija-Liisa Metsäketo, Martti Metsäketo, Kyllikki Myllyharju, Jukka-Pekka Orpana, Hilkka Piispala ja Lauri Ryytty. Piirineuvosto kokoontui neljä kertaa. Jäsenet ovat avustaneet messuissa ja erilaisissa tapahtumissa. TILASTOT kpl Päiväjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukset Jumalanpalvelukset yhteensä Ehtoollistilaisuudet Kirkolliset toimitukset Musiikkitilaisuudet Muut tilaisuudet Pienryhmät Päiväkerhot Pyhäkoulut Varhaisnuorten kerhot Kuorot ja musiikkiryhmät Aikuisten ryhmät 2012 käyntejä 46 1268 23 599 69 1867 49 1203 17 515 18 482 28 1705 kpl 2 2 6 3 jäseniä 16 16 141 51 kpl 2013 käyntejä 39 941 25 684 62 1625 44 766 20 581 20 514 109 2579 kpl jäseniä 2 6 2 21 160 32 kpl 2014 käyntejä 41 1231 17 766 58 1997 40 717 23 703 18 430 101 2834 kpl jäseniä 4 6 2 29 184 40 JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Seurakuntapiirissä panostettiin vuonna 2014 vapaaehtoistyöhön, perhetyöhön ja hengellisen elämän vahvistamiseen. Vapaaehtoisten saaminen erityisesti messuihin on koettu tärkeänä; kuluneena vuonna saatiin uusia vapaaehtoisia ilahduttavasti. Perhetyötä tehdään monella työalalla; runsaasti perheitä on mukana lapsikuorotoiminnassa, muskareissa ja perhekahvilassa. Messuissa on haluttu painottaa monimuotoisuutta ja vaihtelevuutta. Erilaiset painopistemessut ja perhekirkot vaativat edelleen huolellista suunnittelua ja toteuttamista. Helsingissä 29.1.2015 Martta Paijola, kappalainen 19 TAPANILAN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 TAPANILAN SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Kirkollisia toimituksia Tapanilan kirkolla oli 74 kpl: Kuusi hautaan siunaamista, kolme avioliittoon siunaamista, kahdeksan vihkimistä ja 57 kastetta. Tapanilan kirkko on yhä edelleen suosittu kastekirkko. Perinteisiä messuja on järjestetty joka toinen viikko. 21 messussa oli yhteensä 1100 kävijää. Joka toinen messu on ns. erityismessu. Muita jumalanpalveluksia oli 45. Näissä kävi 3000 ihmistä. Tähän lukuun kuuluu Valon messut, joita pidettiin kahdeksan. Näissä oli jokaisessa keskimäärin 72 ihmistä. Varhaisnuorisotyössä kysyntää kerhotoiminnasta on tällä hetkellä enemmän, kuin on tarjontaa. Kerhonohjaajat ovat korvaamattomia voimavaroja, joita kaivataan lisää. Painopisteenä oli yhteisöllisyyden ja jäsenyyden tukeminen perheiden yhteisen tekemisen ja osallistumisen avulla. Perheretket ovat suosittuja ja perhesähly kokosi paljon kävijöitä. Kesän päiväleireille on tulijoita enemmän kuin on paikkoja tarjolla. Diakoniatyössä painopisteenä on ollut perustehtävien toteuttaminen ja syventäminen. Perustehtävinä ovat asiakastyö ja seurakunnan yhteyteen kutsuminen. Nämä toiminnot sisältävät esim. ajanvarauspäivystykset, asiakastapaamiset vastaanotoilla ja kotikäynneillä sekä erilaisia diakonisia ryhmiä. Tapanilan kirkolla toimii nykyään kolme lasten musiikkiryhmää, Minilaulajat (3-4v.), Midilaulajat (5-6v.) ja DoReMi-lapsikuoro sekä viisi muskariryhmää (0-3v). Lisäksi kanttori johtaa laadukasta Kamarikuoroa. Erillisiä musiikkitilaisuuksia on pidetty 11, niissä on käynyt noin 700 kuulijaa. Kutomakerho on toiminut kirkollamme 35 vuotta. Toiminta on ollut viime vuosina aktiivista ja kutomakerho järjesti juhlanäyttelyn siitä, mitä vuosien varrella on kerhotiloissa tehty. Upeat käsityöt olivat yleisön nähtävinä lokakuun lopussa. Alfa-ryhmä aloitti syksyllä kirkollamme. Tämä toiminta toteutetaan yhteistyössä verkostoseurakunnan kanssa. Tämä toiminta jatkuu edelleen. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEITTEN TOTEUTUMISESTA Vuonna 2014 Tapanilan piirityön painopisteenä oli ”lapset ja aikuiset”. Kirkollamme on paljon lapsille suunnattua toimintaa. Samalla lastenohjaajamme ja myös varhaisnuorisotyöntekijä vaihtui. Halusimme kiinnittää huomiota lasten parissa tehtävään työhön ja tässä mielestämme onnistuimme. Muskarit ovat täynnä, päiväkerhossa on hyvin lapsia, läheisten päiväkotien esikoululaiset käyvät mielellään säännöllisesti kirkollamme pelaamassa sählyä ja tutustumassa kirkkoon. Lasten kuorot ja perhekerho toimivat myös hyvin. Aikuisille järjestimme keväällä ja syksyllä ”kertausriparin”, jossa keskusteltiin monenlaisista kristinuskoon liittyvistä näkökulmista. Koulutyö on ollut haasteellista viime vuoden aikana. Perinteiset joulu- ja pääsiäiskirkot on hoidettu tyylikkäästi yhteistyössä koulujen kanssa. Päivänavausten asema on puolestaan vaakalaudalla. Nuorisotyönohjaajat vierailevat kuitenkin säännöllisesti kouluissa ja pitävät sinne yhteyksiä. Tapanilan ala-aste on kuluneena vuonna tarvinnut erityistä tukea, koska monenlaiset lopetus- ja liittämisuhat ovat häirinneet sen työrauhaa. 20 Tilastot Päiväjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukset Jumalanpalv. yhteensä Ehtoollistilaisuudet Kirkolliset toimitukset Musiikkitilaisuudet Muut tilaisuudet Pienryhmät Päiväkerhot Pyhäkoulut Varhaisnuorten kerhot Varhaisn. erityistapaht. Kuorot ja musiikkiryhmät Vauvamuskarit Aikuisten ryhmät 2012 kpl käyntejä 25 1330 30 2543 55 3873 34 896 63 2543 13 648 6 400 kpl jäseniä 6 54 1 6 11 92 50 1241 4 52 5 50 7 89 kpl 23 41 64 36 57 11 5 kpl 4 1 10 28 4 5 6 2013 käyntejä 1240 2501 3741 1122 1572 900 330 jäseniä 40 5 140 1300 50 100 120 kpl 21 45 66 36 74 11 5 kpl 4 1 7 37 4 5 7 2014 käyntejä 1112 2917 4029 1234 2080 683 340 jäseniä 30 5 73 1125 40 116 115 RESURSSIT Henkilöstö kirkollamme on vaihtunut toimintavuoden aikana varsin paljon, mutta työ on sujunut tästä huolimatta hyvin. Tapanilan kirkon henkilöstölle järjestettiin keväällä työyhteisökoulutus. Tähän ei ollut sinänsä akuuttia tarvetta, mutta saimme tähän koulutukseen mahdollisuuden ja halusimme sen pitää. Matti Poutasen johdolla suunnittelimme meille kohdistetun koulutuksen, joka lopulta käsitti kolme eri koulutusjaksoa. Vapaaehtoistoiminnasta Tapanilan kirkolla kannattaa mainita Valon messut. Tässä messussa koko toiminta perustuu monenlaisiin pieniin tehtäviin, joita vapaaehtoiset seurakuntalaiset tekevät. PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Piirineuvoston jäseninä olivat: Aulis Ignatius, Lasse Petrell, Laura Sormunen, Karin Airaksinen, Sami Kivelä, Juha Vaarama, Pirkko Ilola ja Martti Pöysälä. Piirineuvosto kokoontui neljä kertaa vuoden aikana. Käsittelimme kokouksissa jatkuvasti Tapanilan kirkon toimintaan liittyviä asioita. Eri työalojen edustajat kävivät kokouksissa myös kertomassa työalastaan. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Kuluneen vuoden aikana ja aiemminkin kirkon tiloja on kyselty monenlaisiin toimintoihin, joita pitävät vapaaehtoiset vetäjät. Seurakunta tarjoaa mielellään tiloja ja luo edellytyksiä ja on yhteistyökumppanina monenlaisessa toiminnassa. Omatoimiset ryhmät kirkon tiloissa ovat tulevaisuuden toimintaa. Helsingissä tammikuussa 2015 Tapanilan seurakuntapiirin puolesta Esa Järvinen, kappalainen 21 VIIKIN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS 2014 SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Viikin seurakuntapiirin erityisenä ilonaiheena vuonna 2014 oli vapaaehtoisten seurakuntalaisten vahva osallistuminen työn ideointiin ja toteuttamiseen. Ilonaiheita olivat myös Yhteisvastuukeräyksen tavoitteen ylittäminen, kirkkomuskarit ja esikoisvauvakerho joihin osallistui runsaasti perheitä, 5.-8. luokkalaisten ”Nuorten tila” -kerhon alkaminen ja jouluaaton ateria. Vuoden aikana kirkolla järjestettiin kolme seurakuntalaisten näyttelyä, Aira Salomaan taidenäyttely Palsta, Jukka Hätisen 80-vuotistaidenäyttely ja kastepukunäyttely. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Vapaaehtoistoiminta Seurakuntalaisten ideoimina ja toteuttamina kirkolla järjestettiin monia tapahtumia, esim. ”Pyhät ajat ja paikat viikko”, ekoteologisten keskusteluiltojen sarja ”Taivaassa on reikä”, kastepukunäyttely, ravintolaillat, kyläkirppis, jouluaaton ateria ja lastenvaate- ja asunnottomien yön keräykset. Seurakuntalaiset toimivat vahvasti myös Soppapaanussa, yhteisvastuukerääjinä, messuavustajina ja kuorotoiminnassa. Tavoite kahdesta messuavustajasta/ messu toteutui. Syksyllä messuavustusvuorojen varaamisessa siirryttiin Doodlen nettivarausjärjestelmään, mikä yksinkertaisti varaamista. Kirkkokahvien järjestämiseen saatiin jonkin verran vapaaehtoisia suntioiden avuksi, mutta toimivaa avustajasysteemiä ei vielä saatu aikaiseksi. Messuavustajakoulutus järjestettiin tammikuussa 2014 ja siihen osallistui yhdeksän seurakuntalaista. Yhteisvastuukeräyksen toteuttamiseen osallistui kymmeniä seurakuntalaisia lipaskerääjinä, arpajaispalkintojen hankkijoina, kahvila-apulaisina, kirpputorijärjestelijöinä jne. Tavoite kerätä 1 €/ Viikin alueella asuva seurakuntalainen (= n. 7 000 €) ylittyi. Keräystulos oli 8 344 €. Yhteisvastuukerääjille järjestettiin 5.6. kiitosateria. Viikin nimikkokohteelle, vammaisten tuki- ja koulutushankkeelle Mongoliassa, kerättiin 4 641 €. Tavoite oli 3 000 €. Suurin osa kerätyistä rahoista tuli Missiokerholaisten myyjäistuotoista. Seurakuntalaiset osallistuivat aktiivisesti myös muihin kirkon keräyksiin. Asunnottomien yöhön kerättiin kaksi henkilöautolastillista vaatteita ja kenkiä ja lastenvaatekeräykseen neljä henkilöautolastillista. Kirkolla kävi paljon uutta väkeä tuomassa keräystavaraa. Yhteisöllisyyden ja jäsenyyden tukeminen Vuoden aikana järjestettiin messu yhteistyössä Viikin MLL:n, partiolippukunta Viikin Vesikkojen ja Viikin Marttojen kanssa. Sunnuntaimessu kokosi eri-ikäisiä viikkiläisiä yhteen. Messun jälkeen tarjottavat kirkkokahvit ovat olennainen osa viikkiläistä yhteisöllisyyttä. Yhteistyössä Viikki-Seuran, Sampsan, Gardenian ja kirjastojen kanssa järjestettiin Laskiaisrieha, Päivä maalla ja Lucian-markkinat. Viikki Seura joutui perumaan Joulupolun. Seurakuntalaisten nuorille kutomat sukat, lapaset ja pipot otettiin ilolla vastaan Latokartanon koulussa ja Viikin nuorisotalossa. Nuorisotyönohjaajat ja diakoniatyöntekijä osallistuivat Viikin lapset ja nuoret verkoston kokouksiin. Kirkon työntekijät vierailivat muutaman kerran keväällä ja syksyllä kirkon vieressä sijaitsevan Diakonissalaitoksen palvelutalo Hoiva Viikin psykogeriatrian ja muistisairaiden hoivayksiköissä. Ennen joulua näiden kahden hoivayksikön asukkaille vietiin joululahjana seurakuntalaisten kutomia sukkia. Kesällä Hoiva Viikin terassilla järjestettiin kerran kuussa grilli-ilta. Hoiva Viikki tekee mielellään yhteistyötä seurakunnan kanssa, mutta kaikki käytännön järjestelyt eivät sujuneet aivan sovitulla tavalla. 22 Lasten ja perheiden parissa tehtävä työ Perhemessu oli noin kerran kuukaudessa ja lasten viikkomessu kerran keväällä ja syksyllä. Uutena perhemessun muotona toteutettiin syksyllä kirkkomuskarimessu, joka sai hyvän vastaanoton seurakuntalaisilta. Pyhäkoulua Viikissä ei ollut. Alueen päiväkotilapset ja ala-asteen oppilaat osallistuivat runsain määrin Raamattu seikkailuun. Nuorten tila, 5.-8. luokkalaisten kerho aloitti toimintansa. Keväällä järjestettiin kummileiri ja syksyllä kummiaskartelu. Viestintä Viikin kirkon blogi perustettiin joulukuussa. Viikin toiminnasta on ilmoitettu kirkon omilla facebook sivuilla ja sosiaalista mediaa on käytetty mm. keräysten toteuttamisessa. Viikin Prismassa järjestettiin YV-lipaskeräykset. Koillis-Helsingin lähitiedossa julkaistiin useita juttuja nuorten aikuisten toiminnasta. TILASTOT Päiväjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukset Jumalanpalvelukset yhteensä Ehtoollistilaisuudet Kirkolliset toimitukset Musiikkitilaisuudet Muut tilaisuudet Pienryhmät Päiväkerhot Pyhäkoulut Perhekerho Varhaisnuorten kerhot Muskarit Kuorot Aikuisten ryhmät kpl 60 58 118 92 120 45 36 kpl 8 1 5 7 10 5 8 2012 käyntejä 6482 3631 10113 4061 3325 3542 1995 jäseniä 62 10 85 82 221 71 85 kpl 59 61 120 92 98 39 35 kpl 8 1 5 11 10 5 7 2013 käyntejä 5637 3577 9214 3995 2496 3510 2173 jäseniä 55 7 80 98 168 71 70 kpl 60 69 129 95 109 52 62 kpl 6 0 5 11 9 4 8 2014 käyntejä 5785 4040 9825 3858 3444 3222 2821 jäseniä 39 85 99 196 52 85 RESURSSIT Seurakuntapiirin henkilöstöresurssit riittävät juuri ja juuri nykyisen työn määrään. Erityisen työllistettyjä ovat olleet suntiot. Työn suunnittelua varten luotiin syksyllä Viikin kirkon vuosikello. Vapaaehtoistoimintaa on kuvattu kappaleissa 1 ja 2 1). PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Piirineuvoston jäseninä toimivat Katrianna Halinen, Timo Huotinen, Katariina Kausamo, Miika Kahelin, Laura Koskelainen, Elina Saraheimo, Mikko Tikkanen (varapuh.joht.) ja Hannele Ugur. Piirineuvosto kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Seurakuntapiirin työntekijät toimivat vuorollaan kokousten sihteereinä ja esittelivät samalla omaa työtään. Piirineuvosto laati seurakuntapiirin toimintakertomuksen ja -suunnitelman ja päätti toimintamäärärahojen käytöstä. Piirineuvosto ideoi alueella tapahtuvaa seurakuntatyötä. Esim. ravintolaillat, kyläkirppis ja syksyn kastepukunäyttely ja asunnottomien yön keräys syntyivät piirineuvoston jäsenten ideoimina ja yhdessä seurakunnan työntekijöiden kanssa toteuttamina. Monet piirineuvoston jäsenet toimivat seurakunnan ja alueen järjestöjen vapaaehtoistyössä. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Viikissä voidaan olla varsin tyytyväisiä kuluneeseen vuoteen. Asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu. Päiväjumalanpalvelusten kävijämäärä kasvoi hieman. Alle kouluikäisten lasten määrä on Viikissä hiljakseen pienenemässä ja kouluikäisten ja seniorien kasvamassa. Tämä on hyvä seurakunnan toiminnassa huomioida. Työn yhdessä suunnittelua on seurakuntapiirin työntekijöiden ja piirineuvoston syytä jatkossa kehittää ja varata siihen riittävästi aikaa. Viikissä 5.2.2015 Petri Jukanen, kappalainen 23 Malmin seurakunta työalojen toimintakertomukset vuodelta 2014 24 JUMALANPALVELUSELÄMÄN TOIMINTAKERTOMUS 2014 JUMALANPALVELUKSET Seurakuntapiirit vastaavat oman alueensa messuelämästä. Seurakuntapiirit laativat messuista kausisuunnitelman, johon sisältyy perhe- ja muut erityismessut. Suunnitelmaan merkitään se, miten seurakuntapiirin papit ovat mukana oman alueensa messuissa. Messua on toimittamassa pääsääntöisesti kaksi pappia, joista toinen toimii liturgina ja toinen avustavana pappina. Diakoniatyöntekijät ja nuorisotyönohjaajat osallistuvat messun toimittamiseen 1 - 2 kertaa lukukaudessa. Nämä messut liittyvät usein heidän työalaansa. Seurakuntalaisten osuus messun toteuttamisessa on jatkuvasti lisääntynyt. Ehtoollisen avustusoikeuksia on useilla luottamushenkilöillä ja vapaaehtoisilla seurakuntalaisilla. Joissakin seurakuntapiireissä on säännölliset avustajarenkaat messuja varten. Yhteisöllisyyttä on pyritty vahvistamaan kirkkokahveilla, joita järjestetään melko säännöllisesti useimpien jumalanpalvelusten yhteydessä. Osasta kantavat vastuun seurakuntalaiset, osasta suntiot. Messut pidettiin sunnuntaisin klo 10 Malmin kirkossa, Pihlajamäen kirkossa, Puistolan kirkossa Viikin kirkossa ja klo 12 Jakomäen kirkossa Pukinmäen seurakuntakodissa ja Siltamäen seurakuntakodissa sekä joka toinen sunnuntai Tapanilan kirkossa. Tapulin seurakuntakodissa on pidetty Tapulimessu kerran kuussa sunnuntai-iltapäivällä. Tapanilan kirkossa Puistolan kirkossa on pidetty kerran kuussa Valon messu sunnuntai-iltana. Valoon messun toteuttamisessa vapaaehtoisilla seurakuntalaisilla on keskeinen osuus. Myös muita vapaamuotoisia messuja, mm. urkumessuja, vauvamessuja on järjestetty eri seurakuntapiireissä. Kesäaikana messut on pidetty Malmin, Pihlajamäen, Viikin ja Puistolan kirkoissa klo 10. Jakomäessä klo 18. Muissa seurakuntapiireissä on pidetty arkipäivän hartauksia ja viikkomessuja. Kaksoispyhien messut on pidetty Malmin kirkossa johon on pääsääntöisesti ollut kuljetus muista seurakuntapiireistä. Näihin messuihin on usein liitetty kirkkokahveille sisältyvää ohjelmaa. Tapaninpäivänä on laulettu kauneimpia joululauluja, juhannuksen kesälauluja. Loppiaisen messua on vietetty koko seurakunnan lähetysjuhlana. Konfirmaatiomessut on merkittävä osa seurakunnan jumalanpalveluselämää. Konfirmaatiota varten on laadittu oma messuohjelma käsikirjan vaihtoehto B:n pohjalta. Tavoitteena on ollut tehdä konfirmaatioista riittävän lyhyitä, mutta sisällöltään merkittäviä juhlia sekä nuorille että heidän läheisilleen. Nuorten messu on pidetty säännöllisesti keskiviikkoiltaisin Malmin seurakuntatalolla. Lyhyt messu on toteutettu viikkomessun kaavaa soveltaen. Koulujen ja päiväkotien kirkot ovat osa seurakunnan jumalanpalveluselämää. Jouluaika, pääsiäinen ja kevät ovat tavallisimpia koulujen ja päiväkotien kirkkoaikoja. Perhekirkkojen kehittäminen oli vuoden 2014 painopisteenä. Perhemessuja ja -kirkkoja varten laadittiin sähköiseen muotoon kaavapohja, josta seurakuntapiirit ja perhekirkkojen pitäjät voivat laatia perhekirkkoa varten käsiohjelman. Samalla kirjattiin periaatteita ja käytänteitä, joita pidettiin tärkeänä perhekirkkojen onnistumiseksi. 25 KIRKOLLISET TOIMITUKSET Kasteet, vihkimiset ja hautaan siunaamiset ovat tärkeitä tilanteita seurakuntalaisten kohtaamiseen. Näiden osalta on pyritty laadukkaaseen toimintatapaan, johon sisältyy seurakuntalaisten tapaaminen ennen perhejuhlaa sekä riittävän ajan varaaminen kastekahveille, hääjuhlaan ja muistotilaisuuteen. Pääosin tähän on pysytty. Kesäaikana joudutaan valitettavasti välillä tinkimään toimituksen jälkeisestä juhlasta. Kirkolliset toimitukset jaetaan papiston kesken seuraavien periaatteiden mukaan. Ensin toimitus annetaan papille, jota seurakuntalainen toivoo. Mikäli toiveita ei esitetä, toimitus annetaan piiripapille. Jos piiripapille tulee runsaasti toimituksia samalle viikolle tai viikonlopulle, on toimituksessa käytettävissä kaikki työssä olevat papit. Arkihautauksia varten on varattu eri päiville 2 - 3 pappia siunausvuoroon. Malmin seurakunnan papeilla on vuonna 2014 ollut yksi täysi viikonloppu ja yksi puolikas viikonloppu kuukaudessa vapaana. Kesäaikana vapaita viikonloppuja ei ole ollut. Kirkolliset toimitukset ovat säilyttäneet paikkansa seurakunnan keskeisenä tehtävänä. Muutoksia on kuitenkin nähtävissä. Seurakunnan jäsenten avioliitosista vihittiin kirkollisesti noin puolet. Malmilla 379 avioliitosta solmittiin kirkollisesti 178. Vuonna 2013 vastaavat luvut olivat 374 /196. Kirkollisten vihkiminen on selvästi menettänyt merkitystään. Kaste ei ole perheille enää itsestään selvä asia. Monet kirkkoon kuuluvat vanhemmat jättävät lapsensa kastamatta. Helsingissä asiaan on pyritty vaikuttamaan Pienelle parasta -projektilla, jossa perheisiin ollaan uudella tavalla yhteydessä ennen kastetta ja kasteen jälkeen. Perheille, joissa lapsi on jäänyt kastamatta, on lähetetty kaksi kertaa vuodessa kutsu seurakunnan järjestämään yhteiskastetilaisuuteen. Hautaan siunaaminen on säilyttänyt vahvan aseman. Edelleen suurin osa myös kirkkoon kuulumattomista vainajista siunataan. Merkille pantava muutos on se, että monet hautajaiset järjestetään hyvin pienen saattojoukon kanssa. Saattajia saattaa olla reilusti alle kymmenen, usein 3 - 5. TILASTOT Yhteensä Pääjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukste Ehtoollisvieraita Kirkolliset toimitukset * 2011 63 609 30 914 32 695 24 510 2012 60 017 31 222 28 795 24 454 16 595 2013 57 729 29 733 27 996 23 017 15 918 2014 60206 29634 30572 27323 14443 * kirkollisten toimitusten osallistujamäärissä eivät ole mukana siunaustilaisuuksiin hautausmaan kappaleissa osallistuneen. Pertti Simola 26 VIESTINNÄN TOIMINTAKERTOMUS 2014 TYÖALAN OLENNAISET PIIRTEET Viestinnän arkityötä on seurakunnan kotisivujen ja Facebook-sivujen päivittäminen, paikallislehden viikkoilmoitusten tekeminen sekä sisäisen tiedotuslehden toimittaminen. Perustyöhön kuuluu yhteydenpitoa työntekijöihin ja muihin sidosryhmiin, viestintäasioiden esillä pitämistä, neuvontaa, esitteiden valmistamista ja viestinnän osa-alueiden kehittämistä. Vuosittain on yhteisiä tapahtumia tai projektiluonteista toimintaa. Syksyllä seurakuntavaaleihin liittyviin tehtäviin meni paljon aikaa. Pienempiä tehtäviä olivat seurakunnan vuosikellon päivitys, viestinnän vuosikellon tekeminen ja Kirkko ja kaupunki -lehden ilmoitusohjeistuksen uusiminen. Ohjeet valmistuivat helmikuussa. Siitä lähtien viikoittaisesta toiminnasta ilmoitettiin vain kausien alussa, ei kuukausittain kuten aiemmin. Verkkoviestintästrategia hyväksyttiin ja seurakunnan some-ryhmä aloitteli toimintaansa. Viestintä teki yhteistyötä eri työalojen kanssa. Lapsityölle viestintä teki Lasten ja perheiden esitteen, joka samalla toimii pohjana kun työala jatkossa itse huolehtii esitteen tekemisestä. Viestintä oli mukana myös vanhusten syntymäpäiväkorttien tilaamisprosessissa. Yhteistyö yhtymän viestinnän kanssa vahvistui. Yhtymä järjesti tiedottajatapaamisia ja yhteinen stadin some-ryhmä kokoontui. Vaalityössä facebookissa olleesta ”Stadin seurakuntavaalit” -ryhmästä oli suuri tuki. Työalan resurssit olivat vajaat usean kuukauden ajan. Tiedotussihteeri oli työssä vajaat seitsemän kuukautta. Noin kolmen kuukauden ajaksi saatiin sijainen pääasiassa jouluajan ja kevätkauden tapahtumien syöttämiseen kotisivuille, mistä oli suuri apu. Hän myös piti ”Kirkonrotan joulu” -blogia. Tiedottaja työskenteli yli kolmen kuukauden ajan yksin. Vajauksen vuoksi viestintää oli vaikea toteuttaa suunnitelmallisesti ja ennakoivasti. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Viestinnän tavoitteena oli viestiä sekä verkossa että muissa viestintäkanavissa mm. kirkollisista juhlista ja seurakunnan tapahtumista hyvin tehdyn ennakkosuunnitelman mukaan. Yksityiskohtaisiin suunnitelmiin pyrittiinkin, mutta viestinnän työntekijätilanteen vuoksi se onnistui vain osittain. Seurakunnan kotisivuille oli asetettu käyntimäärätavoitteeksi jouluna 1 500 käyntiä/pvä ja pääsiäisenä 1 000 käyntiä/pvä. Facebook-sivujen tykkääjien määrätavoite oli 700 tykkääjää vuoden lopussa. Kotisivujen käyntimääriä jouluna ja pääsiäisenä ei saavutettu. Tavoitteet jäivät vajaiksi noin 200 käynnillä. Eniten kotisivut tavoittivat ihmisiä vaalien aikaan. Vaalituloksilla oli muutaman päivän ajan reilut 1500 lukijaa. Facebook-sivuilla tavoite saavutettiin. Seurakunnan viestintästrategian ja verkkoviestintästrategian jalkauttamiset ovat edenneet pienin askelin. Suunnitelmaa sidosryhmille viestimiseen ei ehditty tehdä. Viestintä osallistui suunnitelmien mukaisesti yhteisiin hankkeisiin kuten vaalit ja vapaaehtoistoiminnan strategian jalkauttaminen. 27 Ympäristötyötä pidettiin esillä aluelehdessä, kotisivuilla ja facebookissa mm. tuomalla esiin 7 viikkoa kohtuullisuutta -vihkoa sekä ympäristötyön järjestämiä tapahtumia. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Viestinnän työvoimaresurssi olisi riittänyt vaalien aiheuttamasta lisätyöstä huolimatta viestinnän tehtäviin kohtuullisen hyvin, jos tilanne olisi ollut normaali. Nyt työ tehtiin, varsinkin syksyllä, entisiin malleihin tukeutuen ja pääasiassa vain rutiinit hoitaen. Budjetoituja rahoja jäi käyttämättä 13 000 euroa. Alitukseen vaikutti mm. se, että aluelehden ilmoituksiin kului 5 000 e suunniteltua vähemmän ja lasten esite monistettiin (säästö 2 500 e). Maksullista markkinointia sosiaalisessa mediassa ei tehty (2 000 e), ilmoituspohjia ei tilattu (2 000 e). Kirkkojakaupunki-lehteä varten uusittu ilmoitusohjeistus auttoi lyhentämään tekstejä. Seurakuntaan ylimääräisistä merkeistä tullut maksu jäi alle 200 euron. Viestinnän tilastoja vuosilta 2012–2014 Viestintäkeino Määrä / vuosi Lehtijutut eri lehdissä, kpl/v Esite lasten ja perheiden toiminnasta kevät+syksy kpl Esite aikuisten toiminnasta kevät+syksy kpl Esite kesäajan tilaisuuksista kpl Esite jouluajan tilaisuuksista kpl Seurakunnan facebook-sivujen tykkääjät 2012 119 2 700 1 000 2 500 4 000 253 2013 140 3 300 1 500 2 000 554 2014 142 1 500 2 000 718 Viestintä arkistoi lehtiartikkelit, joissa seurakunta on esillä joko oman toimintansa kautta tai yhteistyökumppanin roolissa. Vuonna 2014 artikkeleiden määrä oli lähes sama kuin aiempana vuonna. ”Kirkonrotan joulu” -blogisivuilla oli 430 käyntiä. Seurakunnan kotisivuilla kävijöiden määrä vaihtelee ajankohdan mukaan. Hiljaisimpaan aikaan sivuston katseluja on noin 200/päivä, jouluaikaan ja toimintakausien vaihteessa katselujen määrä vaihtelee välillä 800–1300 /päivä. Eniten sivuilta etsitään tietoja toiminnasta (tapahtumakalenterista) ja yhteystietoja. Uutisten lukeminen on lisääntynyt. Seurakuntapiireillä ja työaloilla on facebookissa omia sivujaan ja muutama blogi, joiden kävijämääriä viestintä seuraa. Niitä ei kuitenkaan kirjata viestinnän tilastoihin. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Viestinnän suunnitelmallisuus ja ennakoiva viestintä sekä toimiva yhteistyö muiden työntekijöiden kanssa pysyvät edelleen viestinnän kehittämisalueena. Seurakunnan verkkoviestintää kehitettäessä huomiota kiinnitetään erityisesti sisällöntuottamiseen ja markkinointiin. Helsingissä 30.1.2015 Tuila Huomo 28 MUSIIKKITYÖN TOIMINTAKERTOMUS 2014 TYÖALAN OLENNAISET PIIRTEET Malmin seurakunnassa oli vuonna 2014 yhteensä 242 musiikkitilaisuutta, joissa oli läsnä 14 114 henkeä. Edellisenä vuonna järjestettiin yhteensä 276 musiikkitilaisuutta joissa oli läsnä 16 679 henkeä. Tilaisuuksia järjestettiin siis 34 vähemmän ja väkeä tuli tilaisuuksiin 2565 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Malmin kirkossa järjestettiin 69 musiikkitilaisuutta ja niissä oli läsnä 4998 henkeä. Kirkolla on toiminut kaksi kuoroa: Kantaattikuoro ja Missiokuoro. Lisäksi on järjestetty kuorokoulutoimintaa. Aikuisten musiikkiryhmissä on ollut yhteensä 45 osallistujaa. Anne Viljamaa ja Marja Kyllönen ovat ohjanneet musiikkileikkikouluja. Musiikki on ollut monipuolisesti esillä konserteissa ja messuissa. Konsertoijista mainittakoon sellotaiteilija Seeli Toivio ja oopperalaulaja Sauli Tiilikainen. Seurakunnan kanttorit ovat pitäneet myös omat konserttinsa. Pihlajamäen musiikkitoiminta on ollut sisällöltään vaihtelevaa. Kirkolla on kokoontunut Pihlajamäen Kirkon Kuoro ja kuorokoulu. Musiikkileikkikoulua on ohjannut Suvi Gräsbeck. Musiikkitilaisuuksia järjestettiin 35 ja niihin osallistui yhteensä 1322 henkeä. Taiteiden yössä esiintyi sellisti Magdalena Malkeus. Pukinmäen musiikkityön peruspilareita ovat vireä kuorotoiminta, monipuolinen messumusiikki sekä kerran kuussa pidettävät juonnetut virsi-illat. Pukinmäessä järjestettiin vuonna 2014 yhteensä 25 musiikkitilaisuutta, joissa oli 960 osallistujaa. Uutena toimintana on aloitettu kanteleryhmä, jossa on 23 osallistujaa. Kotikirkko soi – viikolla esiintyivät mm. Maria Laakso, Make Pietilä ja Pekka Niemelä. Uusia vapaaehtoisia rekrytoitiin kanteleryhmään ja joulukuoroon. Tapanilassa toimii kolme lasten musiikkiryhmää, Minilaulajat, Midilaulajat ja Doremilapsikuoro. Kirkossa toimii myös laadukas Kamarikuoro, joka avustaa messuissa ja esiintyy omin konsertein. Merja Wirkkalan 60-vuotisjuhla- konsertti oli mieleenpainuva tilaisuus. Keväällä kuoro piti yhteisen konsertin Malmin kantaattikuoron kanssa. Vuoden aikana järjestettiin yhteensä 11 musiikkitilaisuutta, joissa oli läsnä 683 henkeä. Musiikkileikkikoulua on ohjannut Marja Kyllönen. Jakomäen kirkolla on kokoontunut kaksi kuoroa: lapsikuoro Piccolo ja aikuisten kuoro Raiku. Musiikkileikkikoulua on ohjannut Outi Aro-Heinilä. Jakomäessä järjestettiin yhteensä 22 musiikkitilaisuutta, joissa oli läsnä 816 henkeä. Kanttorin johdolla järjestettiin koululaisille urkuihin tutustumisia otsikolla ”Hurjat urut”. Esiintyjistä mainittakoon gospelmuusikko Jukka Leppilampi, joka piti koululaiskonsertin. Puistolan kirkolla kokoontuvat Puistolan kirkkokuoro ja lapsikuoro Laulupuu sekä vauvamusiikkiryhmät. Lapsikuorotoiminta on vilkasta, mistä on osoituksena se, että lapsia on kuorossa 60. Musiikkitilaisuuksia oli vuonna 2014 yhteensä 10 ja niissä oli läsnä 1623 henkeä. Kotikirkko soi -viikon konsertissa esiintyivät ”Nuoret taiturit” Juho Valtonen, viulu ja Johannes Piirto, piano. Musiikkileikkikoulua on ohjannut Ulla Pesonen. Siltamäen piirissä toimii kolme kuoroa ja musiikkileikkikoulu. Lapsikuoroja on kaksi, joissa on yhteensä 25 laulajaa. Aikuisten kuorossa laulaa 10 henkeä. Hengellisten laulujen iltoja on vetänyt Lahja Jussila ja musiikkileikkikoulua on ohjannut Marja Kyllönen. 29 Siltamäessä järjestettiin yhteensä 18 musiikkitilaisuutta ja niissä oli läsnä 490 henkeä. Piirin erikoisuutena voidaan mainita kaksi kertaa toteutettu virsikaraoke, joka on ollut suosittu. Viikin kirkolla on toiminut Naiskuoro Pihlaja ja lapsikuoro Pihlajanmarjat. Musiikkileikkikoulutoiminta on ollut vilkasta. Osallistujia oli peräti 196 henkeä. Ohjaajina ovat toimineet Marja Kyllönen ja Kira-Mia Tuisku. Musiikki-tilaisuuksia järjestettiin yhteensä 52 ja niissä oli läsnä 3222 henkeä. Lukuisista esiintyjistä mainittakoon pianotaiteilija Olli Hautala, joka piti useita konsertteja Viikissä. Oopperalaulajat Maria Kettunen ja Jyrki Korhonen pitivät myös oman konsertin. ARVIOINTIA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Musiikkityön tavoitteita oli asetettu kaksi: Kotikirkko soi -viikko ja vapaaehtoisten aktivoiminen. Kotikirkko soi -viikko järjestettiin 19.–26.10. Kaikissa kirkoissa ja seurakuntakodeissa pidettiin musiikkitilaisuus. Hyvän vastaanoton takia päätettiin jatkaa tätä musiikkiviikkoa myös vuonna 2015. Vapaaehtoisia on rekrytoitu kuoroihin ja esiintyjiksi tilaisuuksiin. Kuorokouluun osallistui Malmilla ja Pihlajamäessä 17 laulajaa. Pukinmäessä kanteleryhmään ja joulukuoroon saatiin myös kiitettävästi osallistujia (36 henkeä). Tilasto-osuus Kuorot, Ryhmiä/Jäseniä 2011 2012 2013 26/383 25/372 21/326 Musiikkileikkikoulut, Ryhmiä/ Jäseniä 2011 2012 2013 37/ 738 42/1090 31/594 Musiikkitilaisuuksia, Tilaisuuksia/ Läsnä 2011 2012 2013 230/14446 251/13 943 276/16 679 2014 22/341 2014 38/806 2014 242/14 114 Musiikkityön viestintä Musiikkitoiminnasta ja konserteista on pääasiassa ilmoitettu seurakunnan verkkosivuilla, Kirkko ja kaupunki –lehdessä ja Koillis-Helsingin Lähitietolehdessä sekä päivälehtien Minne mennä –sivuilla. Lähitietolehti on julkaissut kiitettävästi konserteista kertovia artikkeleita. Tiedotus on tapahtunut yhteistyössä tiedottajien, kappalaisten ja kanttoreiden kesken. Kukin piiri on painanut kausiesitteen, jossa musiikki on vahvasti esillä. Resurssit ja johtopäätökset Työvoimatilanne on ollut vuonna 2014 kiitettävä. Jokaisessa piirissä on ollut oma kanttorinsa, mikä on luonut hyvät edellytykset jumalanpalvelus- ja konserttielämän hoitamiselle. Vuoden vaihteesta lukien Jakomäen kanttorinvirka on säästösyistä ”laitettu jäihin”. Musiikkityö vaikeutuu vuonna 2015. Timo Olli hoitaa sekä Pihlajamäen että Jakomäen piirin musiikkityötä. Vapaaehtoiset on huomattava voimavara. Kuoroissa on yhteensä 341 jäsentä. Myös yhteistyö eri tahojen kanssa antaa lisäväriä musiikkityöhön (Lions Clubit, Malmin mieslaulajat ym). Seurakunnan soittimet ovat hyvässä kunnossa. Urut on huollettu sopimusten mukaisesti. Määrärahat ovat riittäneet tyydyttävästi, koska toiminta on mitoitettu niiden mukaan. Heikki Poutanen, kanttori, työalavastaava 30 VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2014 TYÖALAN OLENNAISET PIIRTEET Tavoitteenamme on alle kouluikäisten lasten ja heiden perheiden tavoittaminen, heidän elämäntilanteet huomioiden. Alle neljävuotiaille seurakuntalaisille lähetetyistä syntymäpäiväkorteista saamme hyvää palautetta. Avoimissa ja -ryhmäperhe-kerhoissa kohtaamme pienten lasten kanssa kotona olevia nuoria aikuisia ja voimme täten tukea kotien kristillistä kasvatusta. Avoimien perhekerhojen kävijämäärät vaihtelevat alueittain. Kolme- ja neljävuotiaitten ikäluokka (yli 1400 seurakuntalaista) sai postitse esitteen seurakunnan toiminnasta lapsiperheille sekä kutsun päivä- ja ryhmäperhekerhoihin. Kunnan perhepäivähoidon kanssa teimme yhteistyötä Malmilla ja Tapuli - Puistola alueella. Iltapäivätoiminnastamme (1.-2.-luokkalaiset) kerroimme koulutulokkaiden info-tilaisuuksissa kouluilla. Lasten määrä Puistolassa kasvaa vuosi vuodelta. Olemme huomioineet sen kerhopaikkojen ja henkilöstön lisäämisellä. Ylä-Malmin peruskoululla lopetimme toiminnan keväällä, koska syksyn ryhmiin oli alueella vähemmän hakijoita. Syynä voi olla kunnan hoitaman tiedottamisen puutteellisuus. Pyhäkouluja pidettiin Puistolassa kirkolla ja rukoushuoneella, Tapulissa ja Pihlajistossa seurakuntakodeilla, Valomessujen yhteydessä Puistolassa ja Tapanilassa. Lukutaitoisten lasten raamattukerho on löytänyt uusia kasvatteja vuosikymmenestä toiseen. Kesäkuussa toteutimme varhaisnuorisotyön kanssa päiväleirejä koululaisille ja diakoniatyön kanssa perheleirin monikulttuurisille perheille. ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI 1. Hengellisen elämän vahvistaminen Kirkkomme uusi toiminnallinen vuosiaihe Vieraanvaraisuuden kirkko oli sanomamme keskiössä ja jäsenyyttä vahvistamassa. Tarkastelimme ja pohdimme aihetta työkokouksissa, neuvottelupäivillä, pyhäkouluopettajien kokouksessa. Kerhojen kausisuunnitelmat teimme vuosiaiheen pohjalta. Kotien kristillisen kasvatuksen tukeminen on perustehtävämme. Siihen liittyen jatkoimme päivähoitoyhteyksien kehittämistä. Aloitimme seurakunta-alueilla tehtävän työn kartoittamisen. Vakiinnutimme toimintamallia Puistola-Jakomäki-Tapuli alueella. Kirkoilla kävi entistä enemmän päivähoitoryhmiä tutustumassa kotikirkkoon (kts tilasto). Eri alueilla eri tavoin toteutetut kirkkovierailut on otettu hyvin vastaan. Melkein kymmenen vuotta Malmin kirkolla järjestetyt pääsiäisvaellukset ovat alueen päiväkodeissa odotettuja tapahtumia. Kirjepyhäkoulun kautta rohkaisimme lasten vanhempia pitämään pyhäkouluhetkeä kotona lapsilleen ja heidän ystävilleen. 2. Yhteisöllisyyden ja jäsenyyden tukeminen perustoimintojen vahvistamisen, monipuolistamisen ja uudistamisen kautta Entistä enemmän järjestettiin päivä- ja perhekerhojen yhteisiä joulu- ja kevätjuhlia, joihin lapselle läheiset ihmiset olivat tervetulleita. Esikoisvauvakerhon sisältöön, mainostamiseen ja pedagogiikkaan panostaminen näkyi kerholaisten määrän nopeassa kasvussa ja pysymisessä. Lasten-huoneen (lastenhoito) aukiololle on ollut kysyntää. Monilapselliset sekä monikulttuuriset perheet ovat löytäneet paikan. Kävijöiden määrä kasvaa hiljalleen. Lapsiperheille järjestetyssä Nooa-tapahtumassa kävi yli 300 ihmistä. Hyvin onnistuneen tapahtuman yhtenä tavoitteena oli tehdä se yhdessä osallistujien ja vapaaehtoisten ´työntekijöiden´ kanssa. Syksyllä 2013 aloitettu kirjepyhäkoulu tavoitti 46 perhettä ja vakiintui osaksi pyhäkoulutoimintaa. Moni niistä perheistä osallistui muiden pyhäkoululaisten ja opettajien kanssa pääsiäisvaellukselle Vivamoon. Valomessujen yhteydessä järjestettävä lasten toimintaa etsii vielä muotoaan, lastenhoidon ja pyhäkoulun väliltä. Tavoitteena ollut, Helsingin koillisen alueen kerhotoiminnan koordinointi, varhaiskasvatusviraston kanssa ei ole toteutunut, yrityksistä huolimatta. Jatkoimme verkostoyhteyksien rakentamista Helsingin kaupungin lasten ja nuorten hyvinvoinnin alueellisen johtamisrakenteen kautta. 3. Seurakuntalaiset vastuunkantajina Seurakuntalaiset ovat olleet omalla osaamisella monien työntekijöiden tukena kerhotoiminnassa, Nooatapahtumassa, muuallakin. Pyhäkouluja pitävät vapaaehtoiset opettajat. Vapaaehtoistyötä käsiteltiin 31 työkokouksessa työalan näkökulmasta seurakuntayhtymän koordinaattorin johdolla. Jatkossa tarvitaan pelisääntöjen tarkentamista, laatimista sekä parempaa lainsäädännön tuntemista. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Henkilöstöresurssit. Ottaen huomioon seurakuntamme koko ja varhaiskasvatuskentän laaja-alaisuus, kirkollisen varhaiskasvatusosaamisen merkitys korostuu vuosi vuodelta. Kaikilla seurakuntamme alueilla oli enemmän kuin yksi lastenohjaaja toteuttamassa varhaiskasvatusta yhdessä muiden työntekijöiden kanssa. Yksi lastenohjaajaa suoritti sosionomi-varhaiskasvattajan tutkinnon edellisen vuoden lopussa, toinen aloitti opinnot. Opiskelijoiden ohjaaminen ja tutkintojen vastaanottaminen ovat työkuvamme osana. Opintovapaat, äitiyslomat, pari pitkää sairaslomaa toivat työyhteisöömme vuoden aikana uusia työntekijöitä. Taloudellisia resursseja käytettäessä valintojamme ohjasivat tarkoituksenmukaisuus, tulevaisuusnäkymät ja ympäristötavoitteemme. Tuimme määrätietoisesti lapsityöntekijöiden ja pyhäkouluopettajien neuvottelupäiville pääsyä. Hankimme ammattikirjallisuutta ja tapahtumiin tarvittavia välineitä. Tulevat henkilöstövähennykset, budjettileikkaukset ja hava-palkanosan tavoitekeskustelut puhututtivat tuoden mukanaan jännitteitä työyhteisöön. Tilastot Päiväkerhot Iltapäiväkerhot Perhekerhot Erityistilaisuudet ja tapahtumat lapsille + perhetapahtumat ryhmiä lapsia ryhmiä lapsia kerrat lapsia aikuisia kpl osallistuneita 2009 2010 2011 2012 2013 2014 32 280 9 115 323 4826 2720 71 31 337 8 106 378 6445 4274 44 27 237 7 93 441 4480 2964 49+65 30 280 6 91 471 5795 3690 58+18 29 242 6 97 467 5129 3832 56+12 27 228 5 86 502 6347 4681 126+7 2809 1200 1638+ 8459 1654+ 1310 1999+ 1308 2688+ 544 2907 2889 2778 2747 24 31 32 31 1-4v syntymäpäiväkortit 2935 Pyhäkouluryhmiä 32 Vapaaehtoisia ohjaajia 26 12*+ 27 21 23 23 Pyhäkoululaisia 353 236* 356 333 341 316 2900 JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN SUUNNITTELUA VARTEN Vuosi vuodelta muuttuu tärkeämmäksi toiminnan koordinoiminen kunnan ja kolmannen sektorin varhaiskasvatustoimijoiden kanssa. Tarvitsemme seurakuntaamme entistä enemmän uskontopedagogista osaamista, että voimme sitä tarjota yhteistyökumppaneillemme. Seurakunnan eri työntekijöiden työkuvan muuttamisen yhteydessä on tärkeä huomioida sen vaikutukset seurakunnassa toteutettavaan varhaiskasvatukseen. Seuraamme varhaiskasvatuslain ympärillä käytävää keskustelua ja sen mukaan tehtäviä päätöksiä. Paneudumme miettimään mitä tarkoittaa käytännössä, että vauvatkin ovat seurakuntalaisia. Eniten lapsiperheitä asuu ja tulee asumaan Puistolan ja Malmin alueella. Puistolassa se näkyy jo seurakunnan toiminnassa. Malmilla tilannetta kannattaa jatkossa tarkastella. Markkinoinnin ja monipuolisen viestinnän tärkeyttä ei kannata väheksyä. On turha tehdä työtä, jos se ei tavoita ihmisiä, joille se on suunnattu. Monipuolinen eri tiedotuskanavien ja välineiden käyttäminen takaa parhaan tavoittavuuden. Haluamme tehdä työmme näkyväksi. Kirkon kasvatuksen yhteisiin linjoihin tutustumista ja syventymistä pitää jatkaa, voidakseen vastata edessämme oleviin haasteisiin. Marianne Hapsal, lapsityönohjaaja, työalajohtaja 32 VARHAISNUORISOTYÖN TOIMINTAKERTOMUS 2014 VARHAISNUORISOTYÖN OLENNAISET PIIRTEET Varhaisnuorisotyön vuosi oli toiminnan vakiintumisen ja uusien työmenetelmien etsimisen vuosi. Sähköistä viestintää hyödynnettiin työalalla mm. siirtymällä tiedotuksessa Mestat.fi-sivuston käyttöön, mahdollistamalla sähköinen ilmoittautuminen tapahtumiin ja osallistumalla tekstiviestipalvelu TekstariTupu-koulutukseen ja käyttöön. Kerhotyö seurakuntapiireissä säilytti asemansa yhtenä varhaisnuorisotyön perustoiminnoista. Kerhonohjaajien määrä väheni tiedotuksen terävöittämisestä huolimatta. Suuren osan kerhoista pitivät työntekijät itse, osin kurssimuotoisina. Alakoulujen kanssa tehtiin monipuolista yhteistyötä. Oman haasteensa siihen toivat koulumaailmassa tapahtuneet muutokset. Monissa kouluissa seurakunnan työntekijän vierailut ja oppilaiden osallistuminen seurakunnan tarjoamaan ohjelmaan rajattiin uskontotunteihin. Toisaalta monet koulut ottivat mielellään vastaan sen tuen, mitä uskonnon opetukseen ja nuoren elämänkysymysten käsittelyyn tarjottiin. Joissakin kouluissa seurakunnan päivänavausvuoroja vähennettiin tai ne lopetettiin kokonaan, mutta koulukirkkoja toteutettiin entiseen malliin ja oppilaat osallistuivat ohjelman toteutuksiin. Leirityössä lisättiin leiripaikkojen tarjontaa yli kymmenenvuotiaille tavoitteena luoda jatkuvuutta seurakunnan toimintaan osallistumiseen. Kesän alussa seurakuntapiireissä pidettiin jo perinteiksi muodostuneet päiväleirit ja työalan yhteisinä leireinä pidettiin kesällä 1.-4. -luokkalaisten leiri ja osallistuttiin seurakuntayhtymän järjestämälle 3.-7. luokkalaisten telttaleirille. Talvella pidettiin kaksi leiriä 1.-3.-luokkalaisille ja yksi 4.-7. luokkalaisille, syksylle oli suunniteltu kaksi syysloman leiriä, mutta osallistujamäärästä johtuen ne yhdistettiin yhdeksi leiriksi ja sen lisäksi pidettiin oma leiri kymmenvuotiaille. Retkitoiminta vilkastui. Seurakuntapiirien varhaisnuorisotyön välisenä yhteistyönä järjestettiin seitsemän perheretkeä eri kohteisiin, Turkuun, Tampereelle ja Lappeenrantaan, sekä Helsingin lähikohteisiin. Retket tarjosivat perheille mahdollisuuksia virkistävään yhdessäoloon ja hiljentymiseen. Seurakuntayhtymän Jäsenelle parasta hankkeeseen liittyvinä toimintoina toteutettiin kouluun lähtevien siunaamiset seitsemässä eri kirkossa ja osallistuttiin Kymppisynttäreille Linnanmäellä. Varhaisnuorisotyö teki seurakuntapiireissä aktiivisesti yhteistyötä muiden työalojen kanssa osallistuen perhekirkkojen ja tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Työalalla pidettiin myös yhteyttä muihin alueen alakouluikäisten ja perheiden parissa toimiviin tahoihin yhteistyöverkostojen kautta. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Painopisteet 2014 olivat: - Leiritoiminnan kehittäminen lisäämällä leiripaikkoja yli 10 v:lle. Lisätään tiedotusta kerhonohjaajan tehtävästä niin henkilökohtaisissa keskusteluissa kuin sähköisissä viestimissä, niin että kaikki tehtävästä kiinnostuneet saavat asiasta tiedon Kouluyhteistyössä pyritään vuorovaikutteisuuteen niin opettajien kuin oppilaiden kanssa. Uskonnon opetusta tuetaan koulun uskonnon opetussuunnitelmalähtöisesti. 33 Painopisteen mukaisesti järjestettiin kolme leiriä yli 10 -vuotiaille ja niissä oli leiriläisiä yhteensä 45. Kerhonohjaajan tehtävästä valmistettiin videoesitys, jonka avulle rippikoululaisille kerrottiin tehtävästä. Vaikka video sai paljon positiivista palautetta, niin syksyn kerhonohjaajakurssille ilmoittautui vain seitsemän nuorta. Perinteisten tiedotuskanavien lisäksi kerhonohjaajan tehtävästä tiedotettiin Suurella Sydämellä -sivustolla, mutta sitä kautta ei saatu yhteydenottoja. Kerhonohjaajille luotiin omat Facebook-sivut. Kouluille tarjottiin uskonnon opetussuunnitelmien mukaisia oppitunteja, aiheina mm. rukoushelmet, Raamatun kertomukset ja seurakunnan toiminta. Seitsemän koulua sai myös seurakuntayhtymän eritysnuorisotyön järjestämän tukitekstipalvelu TekstariTupua esittelevän ohjelman. Monessa koulussa kuudesluokkalaiset saateltiin yläluokille kaularistein. Lapsen oikeudet toiminnallisesti -koulutuksen innoittamana valmistettiin lapsen oikeuksia käsitteleviä oppitunteja, joiden markkinointi kouluille tapahtuu 2015. TILASTO-OSUUS Toimintavuosi Kerhoryhmiä Kerhonohjaajia Kerholaisia Erityistapahtumia tapahtumiin osallistuneita Perhetapahtumia/osallistuneita Retkiä / leirejä niihin osallistuneita Kouluvierailuja 2011 82 69 777 240 6242 2012 76 45 596 127 3822 2013 81 48 713 138 3521 69 769 427 46 696 557 12/18 254/292 445 2014 77 37 645 128 3109 52/1816 10/17 369/229 428 Kerholaisten määrän laski kerhon ohjaajien määrä laskun myötä. Panostus perhelähtöiseen työhön näkyy erityisesti perheretkien ja perhetapahtumien sekä niihin osallistuneiden määrän kasvuna. RESURSSIT Koko työvoimaresurssi on ollut tarpeen perustehtävien hoidossa. Erityisesti kerhotyön hoito on vaatinut työntekijöiden työaikaa, koska vapaaehtoisten kerhonohjaajien määrä on laskenut. Työalan yhteistä määrärahaa jäi jonkin verran käyttämättä, mitä suurelta osin selittää seurakuntayhtymän sponsorointi kymppisynttäreissä sekä toisen syysleirin ja kerhonohjaajakurssin leiriosuuden toteutumatta jääminen. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Kouluyhteistyön kaventuneet mahdollisuudet haastavat sopeutumaan työympäristön muutoksiin ja työn sisällön pohdintaan. Kouluikäisten ja heidän perheidensä tavoittamisessa tulee kuulla perheiden toiveitaan ja odotuksiaan. Koululaisten lomaaikoihin tulee kehittää leiritoimintaa korvaavia työmenetelmiä. Varhaisnuorisotyössä on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota vapaaehtoisten rekrytointiin sekä SuurellaSydämellä -sivuston että henkilökohtaisten kontaktien kautta. Helsingissä tammikuussa 2015 Taimi Siipilehto-Kuisma, varhaisnuorisotyön työalavastaava 34 PARTIOTYÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 PARTIOTYÖN OLENNAISET PIIRTEET Vuoden 2014 aikana seurakunta on pyrkinyt tukemaan partiolaisia uskontokasvatuksessa sekä kristillisen identiteetin vahvistumisessa lippukunnissa. Yhteistyötä lippukuntien kanssa on vahvistettu ja seurakuntamerkin suorittamistapahtumaa jatkettiin seikkailijaikäkauden (9-12 vuotiaat) kanssa. Partiotyö otti myös sosiaalisen median käyttöön blogin, facebooksivujen ja instagramin muodossa. Partiolaisia kohdattiin neljä kertaa vuoden aikana. Tapanilan kirkolla järjestettiin Partiokirkko, jota suunniteltiin yhdessä lippukuntien kanssa. Malmin ja Puistolan kirkoilla järjestettiin kaikkien alueen lippukuntien johtajille yhteinen tapaaminen. Tapaamisia oli yhteensä kaksi vuoden aikana. Lisäksi syksyllä toteutettiin Vieraalla Maalla -seikkailijatapahtuma Malmin kirkolla. ARVIOINTIA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISESTA Tukea lippukuntia uskontokasvatuksessa ja Kristillisen identiteetin vahvistaminen lippukunnissa: Partiokirkko järjestettiin partiomessun kaavalla ja sitä suunniteltiin yhdessä lippukuntien kanssa. Partiokirkko järjestettiin Tapanilan kirkolla. Sosiaalisen median mukaan otto partiotyöhön tukee sekä viestintää että kristillisen identiteetin vahvistamista. Yhteistyön vahvistaminen lippukuntien kanssa: Lippukuntien kanssa on tehty laajempaa yhteistyötä aikaisempiin vuosiin verrattuna. Partiotyöntekijät ovat olleet selkeästi näkyvillä erilaisissa tapahtumissa kuten muun muassa Pop Up -kololla Partioviikon aikana. Lisäksi osallistuttiin lippukuntien omiin tapahtumiin ja järjestettiin kaksi johtajatapaamista vuoden aikana. Lähtökohtaisesti partiotyön tavoitteena on ollut yhdessä tekeminen. Seurakuntamerkinsuorittamistapahtuman lujittaminen seurakunnan ja partion yhteistyömuodoksi: Ikäkausitapahtuma kokosi seikkailijoita lähetyshenkiseen tapahtumaan Malmin kirkolle. Tapahtuma oli ensimmäinen seikkailijoille suunnattu tapahtuma. Tapahtuman luoteen vuoksi siihen osallistui vähemmän kuin vuoden 2012 sudenpentutapahtumaan. ARVIOINTIA RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Taloudellinen tilanne on kohtalainen. Lippukuntien kolotilojen vuokrat pysyivät samana vuoteen 2013 nähden. Partiotoiminnan puolella on huoli ryhmänjohtajien vähenemisestä. TILASTO-OSUUS 2012 2013 2014 Partioryhmiä 52 52 58 naisia 113 102 81 miehiä 63 39 51 177 141 132 252 264 338 Vapaaehtoisia ohjaajia yht. jäseniä ryhmissä tyttöjä 35 poikia 201 224 231 yht. 453 488 569 kaikkiaan jäseniä yht. 658 629 773 retkiä 65 80 115 vrk 144 139 142 osallistujia 1138 1246 1350 10 8 31 vrk 82 41 90 osallistujia 397 353 600 14 34 21 226 650 635 leirejä erityistilaisuuksia osallistuneita JOHTOPÄÄTÖKSET Seurakunnan ja lippukuntien yhteistyötä saatiin vahvistettua vuoden 2014 aikana. Lippukunnat haluavat olla mukana tekemässä ja toimimassa. Sosiaalisen median mukaan ottoa partiotyöhön on pidetty lippukunnissa hyvänä asiana. Lapsia olisi toimintaan tulossa enemmän kuin on mahdollisuutta ottaa ryhmiin. Lippukuntien jäsenmäärät ovat kasvussa, mutta johtajista on pulaa. Myös tilaresurssit ovat rajalliset uusien perustamiseksi. Lippukuntien jäsenmäärien kasvaessa, heillä on tarvetta suurempiin kolotiloihin, mutta seurakunta ei pysty tukemaan lippukuntien taloutta siinä määrin kuin olisi tarvetta. Jatkossa tilavuokrien noustessa täytyy miettiä myös sitä vaihtoehtoa, että joudutaanko lippukuntien avustussummaa pienentämään. 36 RIPPIKOULUTYÖN TOIMINTAKERTOMUS 2014 RIPPIKOULUTYÖN OLENNAISET PIIRTEET Vuonna 2014 seurakunnassa pidettiin 30 rippikoulua, joista 26 oli leirimuotoisia, kolme päivärippikoulua sekä iltarippikoulu. Malmin seurakuntaan kuuluvasta ikäluokasta 92 % (603 nuorta) kävi Malmin seurakunnan tai järjestöjen rippikoulun. Malmin rippikouluihin osallistui myös 56 nuorta muista seurakunnista (8 % kaikista rippikoululaisista). Lisäksi Malmin seurakuntaan kuuluvista nuorista moni kävi rippikoulun muissa seurakunnissa. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Vuoden 2014 tavoitteita olivat palautteen kerääminen rippikoululaisilta ja heidän perheiltään koko rippikouluprosessista sekä koulujen uskonnonopetussuunnitelmien kartoittaminen. Helsingin seurakuntayhtymässä toteutettiin rippikouluprosessin palvelutasotutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin kaikkien Helsingin seurakuntien rippikoululaisten sekä heidän vanhempiensa kokemuksia koko rippikoulusta. Kyselyyn osallistui useita malmilaisia nuoria ja heidän vanhempiaan. Tämän vuoksi paikallista palautetta ei kerätty erikseen. Palaute rippikouluista oli pääosin erittäin myönteistä. Kehitysehdotuksena oli muun muassa, että messut olisivat innostavampia ja lähempänä nuorten arkea. Kevään kokoontumisiin toivottiin enemmän aktiivista tutustumista. Toivetta tuli myös siitä, että uusien asioiden omaksumiseen olisi riittävästi aikaa. Vanhemmat toivoivat, että heitä tiedotettaisiin rippikoulun aikatauluista henkilökohtaisella postilla. Vuoden 2014 aikana tehtiin selvitystä koulujen uskonnonopetussuunnitelmista. Kevään rippikoulukokouksessa uskonnonopettaja ja pedagoginen yhteyshenkilö Vesa Soikkeli esitteli tämän hetkistä uskonnonopetussuunnitelmaa. Koulun uskonnonopetuksen tavoitteena on perehdyttää ja tutustuttaa uskontoon, kun rippikoulussa pyritään vahvistamaan kristillistä identiteettiä kokemuksellisuuden ja hengellisyyden kautta. Syksyllä 2016 otetaan kouluissa käyttöön uusi uskonnonopetussuunnitelma. Vuoden aikana tehtiin myös tarkempaa vertailua koulun uskonnonopetussuunnitelman ja rippikoulusuunnitelman välillä. Sisällöt ovat pitkälti samoja, mutta koulussa aikaväli, jolloin asioita opiskellaan, on luonnollisesti pitempi. Alakoulussa opiskellaan esimerkiksi kirkkovuotta ja Jeesuksen elämän vaiheita, yläkoulussa Raamattua ja eettisiä kysymyksiä. Vertailun myötä heräsi kysymys siitä, mitä rippikoulun opetuksessa tavoitellaan ja millaisin keinoin tavoitteisiin voitaisiin päästä. Rippikoulusuunnitelman pohjalta on perusteltua pohtia nuorten elämänkysymyksiä yhdessä heidän kanssaan ja etsiä näihin vastauksia kristillisen uskon näkökulmasta. Nuorilta voi tiedustella heitä kiinnostavia aiheita ja ottaa ne huomioon opetuksessa. Rippikouluopetuksessa on syytä huomioida myös se, että joka vuosi mukana on monia nuoria, jotka eivät ole olleet mukana koulun uskonnonopetuksessa. Syksyllä 2013 lähetettiin Malmin seurakuntaan kuuluville rippikouluikäisille edellisvuosien tapaan laadukas rippikouluesite ja kouluilla pidettiin rippikouluinfoja. Marraskuussa 2013 rippikoulutyöntekijät ”päivystivät” yhden illan rippikouluilmoittautumisia ja -tiedusteluja varten. Tässä illassa kävi muutamia nuoria ilmoittautumassa yhdessä vanhempiensa kanssa. Yleisempiä kysymyksiä ja tiedusteluja rippikoulusta ei tässä illassa ollut, mutta niitä tulee säännöllisesti rippikoulupäivystykseen. 37 Syksyllä 2014 siirryttiin seurakuntayhtymässä kaikkien seurakuntien yhtenäiseen rippikouluun ilmoittautumisaikaan, ja 2015 vuoden rippikoulujen viestintä tapahtui yhteisten mestat-sivujen kautta. Tämän myötä rippikoulujen yhtenäinen mainostus mahdollistui. Seurakuntayhtymässä tehtiin mm. mainosjulisteita ja postikortteja kouluille vietäväksi. Facebookin kautta rippikoulua täsmämainostettiin helsinkiläisille nuorille. Vuoden 2014 aikana Vihreitä ripareita oli useita. Kevään rippikoulukokouksessa päätettiin, että vuonna 2015 kaikki rippikoulut ovat vihreitä. TILASTO-OSUUS Suluissa vuoden (2013) tiedot siltä osin kun tietoja on saatavilla Leiririppikouluja Iltarippikouluja Päivärippikouluja Muualla kuin oman seurakunnan rippikouluissa käyneitä Rippikoulun käyneet yhteensä Seurakunnan jäseniksi liittyneitä Heistä kastettuja Rippikouluryhmiä 26 (26) 1 (1) 3 (2) Poikia 262 (295) 5 (6) 26 (17) Tyttöjä 318 (257) 8 (10) 19 (14) Yhteensä 580 (552) 13 (16) 45 (31) _____ 8 (19) 13 (11) 21 (30) _____ 301 358 659 (641) _____ 9 (7) 14 (10) 23 (17) 4 (6) 8 (8) 12 (14) RESURSSIT Vuonna 2014 useamman rippikoulun toteutti viranhaltijoiden lisäksi 7 nuorisotyön- ja teologianopiskelijaa. Tämän lisäksi vielä yksi teologianopiskelija oli yhdellä rippileirillä kesätyöntekijänä. Vuoden 2014 budjetti oli perustoimintojen kannalta riittävä. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Leirimuotoiset rippikoulut edellyttävät runsaasti sekä henkilöstöresursseja että taloudellista panostusta. Tämä on tärkeää, sillä rippikoulun tutkimustulosten perusteella nuorten tyytyväisyys rippikoulua kohtaan sekä kiinnostus uskonnollista osallistumista kohtaan lisääntyy, kun leirijakso on riittävän pitkä (7-8 vuorokautta). Rippikoulun päätteeksi moni nuori kertoo sen olleen yksi siihenastisen elämänsä merkittävimmistä kokemuksista. Rippikoulusuunnitelma 2017 on valmisteilla. Suunnitelman yhtenä tavoitteena on se, että nuori osallistuu rippikoulun aikana useita kertoja ehtoolliselle ja oppii ehtoollisesta siihen osallistumalla. Malmin osalta tätä käytäntöä selvitellään kevään 2015 aikana. Helsingissä tammikuussa 2015 Heidi Granstöm ja Jenni Tuulensuu 38 NUORISOTYÖN TOIMINTAKERTOMUS 2014 NUORISOTYÖN OLENNAISET PIIRTEET Työssä keskityttiin perustoimintoihin. Uusia avauksia ei juuri syntynyt. Nuorten osallistumisessa näkyi selvemmin koventunut kilpailu nuorten vapaa-ajasta. Seurakunnan nuorisotyö on isolle joukolle vain yksi toimija ja tarjoaja muiden harrastusmahdollisuuksien joukossa. Nuorten yhteisöllisyyttä ja jäsenyyden tukemista toteutettiin avoimen viikkotoiminnan kautta. Keskiviikon kahvila ja perjantain basement16 ovat monelle nuorelle tärkeitä kohtaamispaikkoja, jonne on hyvä tulla joko hyvin usein tai harvemmin. Nuoret, jotka talolla käyvät säännöllisesti, pitävät taloa selvästi omanaan ja viihtyvät siellä hyvin. Aktiivisimmat kävijät ovat yli 16-vuotiaita. Isostoimintaan osallistuu suuri määrä nuoria, suurelta osin rippikoulun menestystarinan vuoksi. Toisaalta isostoiminta on helppo seurakunnan toimintaan osallistumisen muoto, koska se ei vaadi jatkuvaa viikoittaista läsnäoloa vaan tapaamiset ovat harvemmin ja intensiivisempi läsnäolo toteutuu viikonloppuleirien muodossa. Talolla vietettiin viikoittain nuorten messuja. Lähes jokaisella nuorten leirillä vietettiin messuja. Messumusiikista talolla vastasi nuorisomuusikon johtama messubändi. Isoskoulutusryhmät olivat mukana erilaisissa avustustehtävissä, kuten esirukouksien ja saarnojen valmistamisessa. Saarnat pyrittiin toteuttamaan erilaisia menetelmiä käyttäen nuorten elämäntilanteet huomioiden. Rauhalliseen ja rentoon tunnelmaan panostettiin, jotta nuori kokisi messun omakseen. Kouluyhteistyötä tehtiin melko samaan tapaan kuin edellisinä vuosina aamunavausten ja koulukirkkojen muodossa. Koulukirkkojen valmisteluun panostettiin ja niihin oltiin tyytyväisiä, etenkin jos oppilaat oli otettu mukaan toteuttamiseen. Syksyllä juhlittiin talon 20-vuotissynttäreitä. Talolla pidettiin juhlat joihin kutsuttiin nuoria talon historian eri vaiheista. Talolla pidettiin pienimuotoinen nuorten taidetta esitellyt taidenäyttely. Vaalivuosi toi oman kiireensä loppuvuoteen. Nuorten äänestysinto oli valitettavan verkkaista. Oli kuitenkin hyvä, että seurakunta jalkautui talon ulkopuolelle oppilaitoksiin jossa vastaanotto oli hyvä. Uusia avauksia jakaantumisen suhteen kanttaa miettiä Nuorten kanssa sielunhoito tapahtuu useammin spontaanisti kuin sovitusti – monella voi olla korkea kynnys sopia tapaamisaika erikseen. Spontaaneja sielunhoitotilanteita on vuoden aikana ollut, vaikka niitä ei tilastoida. Nuorille aikuisille järjestettiin nuorisotyön kautta Valon iltoja kerran kuukaudessa, oloilta, retki Himokselle New Wine -tapahtumaan, Retroleiri, mahdollisuus osallistua GLS -johtajakoulutukseen. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Toiminnan painopisteet vuonna 2014 Tavoitteena oli tehdä yhdessä hyvää niin luonnolle kuin eri ihmisryhmille. Nuorilla oli halua ja intoa auttaa mutta vastuunotto koettiin monesti liian haastavaksi. Kaikki yritykset kuten vanhainkotikäynnit eivät toteutuneet. Sen sijaan joulujuhlassa yhdessä hankittu erilainen joululahja Afrikan lapsille toteutui. 39 Toimintasuunnitelmassa oli tavoitteena, että ainakin yksi hartaus olisi nuorten leireillä nuorten itsensä tekemä. Isosleireillä tämä onkin toteutunut puhtaasti näin. Muuten leireillä hartaudet toteutettiin yhdessä nuorten kanssa. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Kiristyvästä taloudesta huolimatta resurssit nuorisotyön tekemiseen ovat edelleen hyvät. Nuorisotyönohjaajan viransijaisuuden täyttämättä jättämisestä huolimatta tiimi toimii jokaisen erityistaitoja hyödyntäen ja monipuolisesti nuorille toimintaa ja tukea tarjoten. Vastuunkantajina nuoret toimivat ennen kaikkea musiikki- ja isostoiminnassa. Isostoiminnan vetäjäparina nuori sitoutuu kantamaan vastuuta koko vuoden ajan, mikä osaltaan vahvistaa kirkon jäsenyyttä. Pitkäjänteisen Saapas-yhteistyön tuloksena, malmilaisia nuoria aikuisia, on löytänyt mukaan saappaan vapaaehtoistyöhön. Tilasto-osuus messut leirit retket erityistilaisuudet ja tapahtumat yökahvila isoskoulutus pienryhmät nuortenillat/vastaavat koulukäynnit sovitut tapaamiset 2012 kpl 36 14 1 51 28 2013 kävijät kpl 1407 35 310 11 13 4 1596 24 kävijät 1461 350 64 844 944 293 220 3686 178 131 897 320 156 3660 218 69 27 2014 kpl 36 9 4 24 29 kävijät 1282 298 45 746 1037 266 207 3881 163 84 JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Talolla toteutettiin taidepäivä marraskuun lopussa. Taidepäivä oli typistynyt viime vuoden taideviikonlopusta. Nuorten palaute on, ettei taidepäivän kestoa ainakaan enempää lyhennettäisi. Koulujen päivänavauksien kanssa tehdään työtä. Osassa kouluista päivänavaukset ovat joko harventuneet tai loppuneet kokonaan. Koulujen rehtoreiden ja yhteysopettajien kanssa pyritään löytämään sopivia malleja siihen, miten seurakunnan nuorisotyö voisi näkyä kouluilla. Tämä on haaste, joka voi parhaimmillaan auttaa löytämään uusia tapoja tehdä yhteistyötä. Nuorten messujen kohdalla haasteena on se, miten säilytämme messun merkityksellisenä niin, että se houkuttelisi nuoria edelleen ja saisi nuoren osallistumaan messuun oma-aloitteisesti. Nuorten messujen osalta keskimäärin noin puolet paikalla olevista osallistui vuoden aikana ehtoolliselle. Voisiko ehtoollinen jatkossa muodostua tärkeäksi yhä useammalle nuorelle? Mikäli jatkossa ehtoollisen nauttiminen yleistyy jo rippikouluaikana ennen konfirmaatiota, on mielenkiintoista nähdä, paljonko ehtoollisella kävijöitä on tulevaisuudessa ja mikä sen merkitys on. Helsingissä tammikuussa 2015 Minna Karas, nuorisotyön työalavastaava 40 NUORTEN AIKUISTEN TYÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 TYÖALAN OLENNAISET PIIRTEET Nuorten aikuisten määrittäminen omaksi työalakseen on seurausta 18-39-vuotiaiden kirkosta vieraantumisesta. Rippikoulu ja sen jälkeinen nuorisotyö eivät ole pystyneet integroimaan aikuistuvia nuoria yleisen seurakuntatyön piiriin. Lapsi- ja perhetyö sekä musiikkityö ovat perinteisesti palvelleet hyvin perheellisiä nuoria aikuisia, mutta muiden näyttää olevan vaikeaa löytää paikkaansa kirkossa. Työalan tarkoituksena onkin tavoittaa erityisesti niitä seurakunnan n. 18-39-vuotiaita, jotka eivät muutoin löydä seurakuntayhteyttä. Merkittävä osa tästä ryhmästä kokee, ettei tarvitse kirkkoa ja sen jäsenyyttä. Nuorille aikuisille suunnattua toimintaa ja tilaisuuksia järjestävät seurakuntapiirit, nuorisotyö ja työala, jonka tilaisuudet pidetään Viikin kirkossa. Toimintavuodelle asetetut tavoitteet ja toiminnan painopisteet Tavoitteet: - olemassa olevien hyviksi koettujen toimintamuotojen vahvistaminen, uusien avauksien tekeminen ja niiden onnistuessa vakiinnuttaminen säännölliseksi toiminnaksi seurakunnan passiivisten jäsenien tavoittamisen välineiden kehittäminen vapaaehtoistyön ja aktiivisen osallistumisen kehittäminen säännöllisen hartauselämän kehittäminen edelleen mahdollisuuksia etsiminen yhteyden kokemiseen seurakunnan toiminnan kautta Painopisteet: - nuorten aikuisten kutsujumalanpalvelusten järjestäminen kahden vuotuisen karitatiivisen projektin järjestäminen aktiivinen ja tavoitteellinen osallistuminen Yhteisvastuukeräyksen toteuttamiseen ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Toimintavuonna nuorten aikuisten työssä on jatkettu hyväksi koettuja toimintoja ja tehty useita uusia avauksia. Erityisen ilahduttavaa on ollut kristillisen joogan ja ilmaisutaidon ryhmien suosio, sillä niihin on löytänyt tiensä moni aiemmin kirkolla käymätön. Ryhmiin ei ole aiemmin ilmoitettu yläikärajaa, mutta koska ilmaisutaitoryhmän keski-ikä oli hivuttautunut yhä korkeammaksi, syksyllä ilmoitettiin, että se on tarkoitettu 15–30-vuotiaille. Toimintavuonna ei järjestetty yhtään suuren satsauksen nuorten aikuisten konserttia, mutta pienempien konserttien suosio pääsi jopa yllättämään. Ravintolailtoja jatkettiin, niihin osallistui joka kerta 30–40 seurakuntalaista. Yhteisen aterian lisäksi esillä oli aina joku diakoniaan liittyvä teema. Kummitoimintaa jatkettiin järjestäen keväällä kummileiri ja syksyllä kummiaskartelu. Edellisenä vuonna kokeiltuja pyhäkävelyitä ei jatkettu, koska niiden osallistujamäärät jäivät pieniksi. Uutena avauksena keväällä aloitettiin saarnasarja, jossa yhteiskunnallisesti aktiivisille henkilöille annettiin mahdollisuus ”saarnata” (profaanissa merkityksessä) kirkossa, ei kuitenkaan jumalanpalveluksessa vaan vapaamuotoisessa tilaisuudessa. Puheenvuoronsa käyttivät tuottaja Marko Kulmala ja kirjailija Kaarina Hazard. Syksyllä järjestettiin neljä ekoteologista iltaa, josta vastasi A Rocha, Kristityt luonnon puolesta. Iltojen järjestelystä vastasi seurakuntalainen, jonka panostusten turvin toiminta jatkuu. Toimintavuoden merkittävin saavutus ja oivallus liittyvät kirkolla järjestettyihin keräyksiin ja seurakuntalaisten aloitteellisuuteen niissä. Asunnottomien yöhön kerättiin viikon aikana kaksi 41 autokuormallista vaatteita ja kenkiä. Lastenvaatekeräyksen tuotto oli tähän verrattuna kaksinkertainen. Merkittävää oli, että keräyksiin osallistui ja kirkolle toi tavaraa moni seurakuntalainen ja todennäköisesti myös kirkkoon kuulumaton, joka ei ennen ole käynyt kirkolla. Kirkolla käyminen ja myönteisen vaikutelman saaminen madaltaa kynnystä tulla uudestaan. Keräyksistä, joiden järjestelyissä seurakuntalaisilla on ollut merkittävä rooli, on tullut myös paljon myönteistä palautetta. Koska kiinnostusta oli niin paljon, perustettiin oma facebook-sivu keräyksille ”Viikin kirkolla kerätään nyt”. Työalan toiminnasta on tiedotettu seurakunnan www-sivuilla, kirkon facebook-sivulla ja toimipisteissä jaetun esitteen lisäksi yksittäisistä tilaisuuksista kertovin julistein ja lehtisin, Kirkko ja kaupunki- ja Koillis-Helsingin Lähitieto -lehdissä. Vuoden alussa lähetettiin kirje seurakunnan 1984 ja 1994 syntyneille ja kutsuttiin kevään nuorten aikuisten tilaisuuksiin. Tilaisuuksia järjestettiin yhteistyössä Helsingin seurakuntayhtymän nuorten aikuisten ja oppilaitostyön sekä Kirkon Ulkomaanavun kanssa. Järjestettyjen tilaisuuksien osallistujamääriin voi olla tyytyväinen. Kuitenkin on muistettava, ettei osallistumiselle ole asetettu ikärajoja ja siten kävijämäärissä ovat edustettuina kaikki ikäryhmät. Siinä missä ikäkausitoimintaa voidaan jo periaatteellisella tasolla kritisoida, on mielekästä pyrkiä tavoittamaan erityisellä tavalla ryhmiä, joiden side kirkkoon on ohut ja jossa kirkosta erotaan paljon. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Nuorten aikuisten työhön on osoitettu yksi työntekijä, työalasta vastaava Viikin kirkon pastori Outi Lantto. Yleisen seurakuntatyön viedessä pääosan työntekijöiden työpanoksesta uusia avauksia ja aktiivista tiedottamista edellyttävän työalan kehittäminen on haasteellista. TILASTOT kpl Ehtoollistilaisuudet Musiikkitilaisuudet Muut tilaisuudet Pienryhmät Kuorot ja musiikkiryhmät Nuorten aikuisten ryhmät 2012 käyntejä 32 7 6 kpl 1 2 294 728 105 jäseniä 20 35 kpl 2013 käyntejä 34 8 13 kpl 1 5 343 590 172 jäseniä 20 38 kpl 2014 käyntejä 35 8 17 kpl 1 4 312 484 270 jäseniä 20 69 Tilastoon on koottu Viikin kirkossa järjestetty nuorille aikuisille suunnattu toiminta sekä Naiskuoro Pihlaja. Ehtoollistilaisuuksiin on laskettu Viikin kirkon viikkomessut sekä lokakuussa järjestetty nuorten aikuisten messu. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Kulunut vuosi on monessa tilanteessa muistuttanut kaipuusta yhteyteen. Lapsiperheet löytävät yhteyden kirkolta helposti, yksinäisen on jo lähtökohtaisesti vaikeampi lähteä hakemaan muita ihmisiä. Nuori aikuinen, joka jo kasvunsa vaiheessa on muodostanut luontevan suhteen kirkkoon ja sen jumalanpalvelus- ja muuhun toimintaan, ei kadota yhteyttään niin helposti. Jos tällaista yhteyttä ei ole aiemmin syntynyt, vaatii sen syttyminen painavan syyn. Seurakunnan ja kirkon läsnäolo kaikkialla, missä ihmiset liikkuvat, mahdollisuudet työntekijän kohtaamiseen eri yhteyksissä ovat tärkeitä. Helsingissä tammikuussa 2015 Outi Lantto 42 DIAKONIATYÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 DIAKONIATYÖN OLENNAISET PIIRTEET Diakonian tehtävä on edistää kristilliseen uskoon perustuvan oikeudenmukaisuuden ja lähimmäisenrakkauden toteutumista Malmin seurakunnan alueella. Diakoniatyössä painotettiin työn perustehtäviä, asiakastyötä ja yhteyteen kutsumista. Asiakkaita kohdattiin diakonian vastaanotoilla sekä koti- ja laitoskäynneillä. Heitä pyrittiin tukemaan kokonaisvaltaisesti henkisissä, sosiaalisissa ja taloudellisissa vaikeuksissa. Toivoa etsittiin monen asiakkaan kanssa myös hengellisestä näkökulmasta. Diakoniatyöntekijöihin otettiin yhteyttä viikoittaisina ajanvarausaikoina yleisimmin taloudellisten kysymysten vuoksi ja käytännössä asiakastyö oli elämäntilanteen kokonaisvaltaista selvittelyä. Asiakastyössä näkyivät seurakuntapiirien erilaiset diakoniset tarpeet. Seurakuntapiirien diakoniatyössä kutsuttiin ihmisiä muun muassa olotilakahviloihin ja soppakirkkoihin. Lahjoitusleipää jaettiin neljässä seurakuntapiirissä. Diakoniatyössä järjestettiin myös eläkeläisten ryhmiä, ihmissuhde- ja mielenterveysryhmiä sekä suomenkielen tukiryhmiä maahanmuuttajille. Kristillisessä toipumistyössä ensimmäistä kertaa järjestetty arkiretriittiryhmä oli hyvä kokemus. Yhteensä 179 diakoniatyössä toimivan vapaaehtoistyöntekijän panos korostui avoimien ovien toiminnassa ja lähimmäistyössä. Diakoniatyön erityistehtäviä olivat kristillisen toipumistyön lisäksi vapaaehtoistyö, vanhus- ja omaishoitajatyö, mielenterveystyö, päihdetyö, monikulttuurinen työ sekä diakoninen perhe- ja nuorten aikuisten työ. Niistä on laadittu omat toimintakertomuksensa. Lahja lapselle – kampanja toteutettiin neljännen kerran pääasiassa diakonisen perhetyön viranhaltijan ja vapaaehtoisten voimin. Kampanja näkyi mediassa ja välitti yhteistyökumppaneiden valitsemille lapsille ja nuorille 410 joululahjaa yksityisiltä lahjoittajilta. ARVIOINTIA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Diakoniatyön tavoitteena oli keskittyä diakonian perustehtävien, asiakastyön ja seurakunnan yhteyteen kutsumisen toteuttamiseen. Tässä onnistuttiin yleisesti ottaen hyvin ja erityisesti avoimien ovien toiminta oli aktiivista eri puolilla seurakuntaa. Työntekijä- ja tehtävävaihdokset veivät ajoittain resursseja perustyöstä. Diakoniatyön tiiviimpi yhteys toimeentulotuen sosiaalityöhön parantaisi mahdollisuuksia pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen asiakastyöhön. Tällä hetkellä sosiaalityöntekijöiden resurssit eivät kuitenkaan riitä yhteistyön tiivistämiseen. Diakonisen vanhustyön kehittämistä jatkettiin ja kehittämistyö saatettiin loppuun syksyllä 2014. Lokakuussa järjestettiin virkistyspäivä 20 vanhukselle, joihin saatiin yhteys sosiaalitoimen kautta. Keskeisenä haasteena tulee edelleen pitää diakonista ja etsivää vanhustyötä sekä ennalta ehkäistä ja hoitaa vanhusten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Toisena painopistealueena oli viestintä ja tavoitteena se, että viestintä ja tiedottaminen palvelevat diakoniatyön asiakkaita. Diakoniatyön käsiesite päivitettiin ja verkkosivujen kehittämiseen koottu ryhmä kokoontui joitakin kertoja. Työtä jatketaan vuonna 2015. Diakoniatyö oli mukana koko seurakunnan yhteisen vapaaehtoistoiminnan strategian jalkauttamisessa. Diakonian vapaaehtoisia osallistui syyskuussa järjestettyyn seurakunnan yhteiseen vapaaehtoisten siunaamiseen kiitettävästi. 43 Tilastot 2012 2013 2014 kpl 29 jäseniä 354 kpl 24 jäseniä 303 kpl 24 jäseniä 327 291 8296 248 9024 257 9255 Retket Leirit Asiakkaiden lukumäärä 24 502 15 439 17 550 951 933 895 Asiakaskontaktit 3745 3872 3563 Lahjoitusleivän jako 157 Säännöllisesti kokoontuvat ryhmät Avoimien ovien toiminta 4895 163 5610 167 5605 ARVIOINTIA RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Diakoniatyössä toimi 13 diakonian viranhaltijaa sekä diakoniapappi. Työalalla oli työntekijävaihdoksia ja muutoksia tehtäväalueissa sekä pitkiä virkavapauksia ja sijaisia. Pitkään vajailla resursseilla toimineessa Pihlajamäen piirissä järjesteltiin syksyllä tehtäviä uudelleen ja tehdyt ratkaisut vaikuttavat toimivilta. Kaikki muutokset veivät kuitenkin resursseja perustyöstä, mikä näkyy tilastoissa laskuna asiakaskontaktien määrässä. Toimintamääräraha ylitettiin noin 3000 eurolla. Tästä noin 2000 euroa käytettiin vuosina 2015 - 2016 käytettävien vanhusten syntymäpäiväkorttien hankintaan. Joulukuussa anottiin ja saatiin seurakuntayhtymän kriisirahastolta lisämääräraha ruoka-avustuksia varten. JOHTOPÄÄTÖKSET Diakoniatyössä tulee tulevaisuudessakin keskittyä perustehtävään ja tehdä työtä seurakuntapiirien erilaisista diakonisista tarpeista lähtien. Yhteistyö ja verkostoituminen alueen sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa on tärkeää ja sujuu pääsääntöisesti hyvin. Yleinen uskontokielteinen ilmapiiri näkyi erityisesti diakonisen perhetyön yhteistyöjärjestöjen saamassa palautteessa ja jatkossa yhteistyön lähtökohtia on syytä tarkastella myös seurakunnassa. On tärkeä muistaa, että diakoniatyön erottaa muista auttamistyötä tekevistä tahoista kristilliseen uskoon perustuva toivo, joka voi avata uusia mahdollisuuksia toivottomilta tuntuviin tilanteisiin. Seurakunnan toimintamäärärahat pienenevät tulevaisuudessa, joten myös diakoniatyössä toimintaa täytyy karsia. Tällöin on mietittävä, mitkä diakoniatyön muodot parhaiten palvelevat seurakuntamme alueella asuvia diakonisen tuen tarpeessa olevia ihmisiä. Helsingissä tammikuussa 2015 Elina Leppihalme 44 LÄHETYSTYÖN TOIMINTAKERTOMUS 2014 TYÖALAN OLENNAISET PIIRTEET Lähetystyö on seurakunnan perustehtävä ja yhteinen vastuu. Se on kristinuskon sanoman ja toivon välittämistä kaikkialle maailmaan. Lähetystyö tukee vähävaraisten kumppanuuskirkkojen ja uusien seurakuntien työtä, toteuttaa kansainvälistä diakoniaa ja toimii ihmisarvon sekä ihmisoikeuksien puolesta. Malmin seurakunta toteuttaa lähetyskäskyä osana maailmanlaajaa Kristuksen kirkkoa. Seurakunta kerää varoja nimikkolähettien ja – kohteitten työn tukemiseksi, ja rukoilee lähetystyön puolesta. Malmilla oli vuonna 2014 seuraavat nimikkosopimukset: Suomen Lähetysseura: 1) Kielenkääntäjä Katriina Mäkelä Senegalissa. Kannatustavoite 5000 € (Malmi, Pukinmäki). Piirien yhteinen keräystuotto oli 5.105,15 euroa. 2) Opettaja Katri Niiranen-Kilasi Tansaniassa. Kannatustavoite 3600 € (Tapanila, Siltamäki). Piirien yhteinen keräystuotto oli 4.055,34 euroa. 3) Koordinaattori, Kiinan kummityön yhdyshenkilö Heidi Saito Hongkongissa. Kannatustavoite 5000 € (Puistola). Puistola keräsi 6.251,66 euroa. 4) Kristillinen huumevieroituskeskus Viiden Tuulen Majatalo Taiwanilla. Kannatustavoite 5000 € (Pihlajamäki, Jakomäki). Piirien yhteinen keräystuotto oli 6.638,42 euroa. 5) Senegalin luterilaisen kirkon koulutyön hanke eli Senegalin vähävaraiset koululaiset. Kannatustavoite 5000 € (nuorten oma lähetyskohde). Keräystuotto konfirmaatiokolehdeista, nuorten messuista ja myyjäisistä oli 5.043,30 euroa. Lähetysyhdistys Kylväjä: 6) Vammaisten tuki- ja koulutushanke Mongoliassa. Kannatustavoite on 3000 euroa (Viikki). Viikin piiri keräsi 4.641,24 euroa. Taloudelliset tavoitteet täyttyivät hyvin. Varoja kerättiin myyjäisten, toripäivien, kirpputorin ja kahviloiden lisäksi lähetysmessujen ja Kauneimpien joululaulujen kolehteina. Nimikkotyön lisäksi kerättiin viralliset kolehdit kirkon eri lähetysjärjestöille ja osallistuttiin vuotuisiin kansainvälisen diakonian keräyksiin, kuten SLS Tasaus-keräys. Kolmivuotistavoitteiden toteutumisesta -Seurakuntalaisia ja työntekijöitä rohkaistaan toimimaan ja rukoilemaan lähetystyön puolesta. Vapaaehtoisia tuetaan tehtävissään. Seurataan kirkon kansainvälisten asioiden kehittymistä. Lähetystyötä on hoidettu yhteistyössä piirien, työalojen ja vapaaehtoisten kanssa. Perustehtäviä ovat nimikkosopimusten hoitaminen, lähetyskasvatus ja vapaaehtoistoiminta. Työaloista rippikoulutyön kanssa toteutettiin toista kertaa päivän mittainen lähetyksen ripariralli, johon osallistui 148 rippikoululaista. Rippileireille on myös kehitetty lähetysmateriaalia. Lapsityön kanssa vahvistettiin yhteyttä Vieraanvaraisuus-teeman pohjalta. Varhaisnuorisotyön syysleirillä oli teemana lähetys. Lähetysaiheisia messuja järjestettiin kevät- ja/tai syyskaudella kaikissa piireissä. Useissa messuissa oli mukana lähetystyöntekijöitä. Malmin lähetysmessuun saatiin vieraita yhteistyökirkosta Senegalista. Nuorisotyön kanssa toteutettiin keväällä ja syksyllä lähetysaiheiset messut. Seurakunnassa toimi neljä lähetyspiiriä ja lähetyksen kirpputori. Malmin Lionsit tukivat yhtä lähetyspiiriä lankalahjoituksin. Loppiaisen lähetysjuhlaan osallistui 206 henkeä. Lähetystyön vapaaehtoisten kiitosretki (40h) suuntautui toukokuussa Kulttuurikeskus Sofiaan. Vapaaehtoisiin on pidetty säännöllistä yhteyttä. 45 Kirkon kansainvälisen työn kehittymistä on seurattu muun muassa osallistumalla ajankohtaisiin seminaareihin. Malmilla on etsitty omaa mallia kirkon yhtenevään kansainväliseen työhön. Vuoden 2014 painopisteiden toteutumisesta -Tarkastellaan vapaaehtoisuutta lähetystyössä osana seurakunnan yhteistä vapaaehtoistoiminnan strategiaa. Lähetystyöllä on pitkä perinne vapaaehtoistoiminnassa. Lähetyssihteeri osallistui vapaaehtoistoiminnan ryhmään. -Vahvistetaan lähetystyön ja monikulttuurisuustyön välistä yhteyttä. Tarkoitusta varten vuonna 2012 perustettu kansainvälisen työn ryhmä kokoontui neljä kertaa. Ryhmä toteutti keväällä Kulttuurit kohtaavat -illan Pihlajamäen kirkolla. Paikalla oli 53 henkilöä, sekä maahanmuuttajia että kantaväestöä. Elokuun isoon työkokoukseen kutsuttiin keskustelun herättäjäksi monikulttuurisuudesta kertova esitys. Elokuun monikulttuurinen perheretki Mustasaareen toteutettiin yhteistyössä, samoin Kansainväliset kauneimmat joululaulut. Ryhmään osallistuivat moku-työn diakoni ja pappi, lähetyssihteeri ja lähetyspappi. -Kansainvälistä diakoniaa pidetään esillä järjestämällä seurakunnan yhteinen lähetysilta Tasaus-keräyksen hyväksi. Syyskuussa Pihlajamäen kirkolla järjestettiin Tasaus-konsertti, jossa musisoi Outi ja Lee -duo. Osallistujia oli 103. Kolehti kehitysmaiden vammaisille lapsille tuotti 645 euroa. Palaute oli hyvää. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Lähetyssihteeri Minna-Sisko Mäkinen (v.2015 kansainvälisen työn sihteeri, työaika 80 %) ja lähetyspappi Paula Närhi hoitivat lähetystyötä yhteistyössä piirien ja työalojen sekä vapaaehtoisten kanssa. Piireihin ja nuoriso- sekä varhaisnuorisotyöhön on nimetty työntekijöistä lähetyksen yhdyshenkilöt. Lähetyksen yhteistyöryhmä, jossa on seurakuntalaisten edustus piireistä, kokoontui kolme kertaa. Vapaaehtoisten panos erityisesti varojen keräämisessä on merkittävä. Vapaaehtoiset osallistuivat myös hartauskoulutukseen ja muutamiin seminaareihin sekä edustajina Suomen Lähetysseuran ja Lähetysyhdistys Kylväjän kesäpäiville. Budjettivarat riittivät. Tilastoja Lähetystyön tapahtumat juhlat Lähetystyön pienryhmät Uutiskirje tilaajat Vap.eht. vastuunkantajat 2012 kpl 41 kpl 4 193 70 käyntejä 3240 jäseniä 50 2013 kpl 46 kpl 5 210 75 käyntejä 3652 jäseniä 58 2014 kpl 44 kpl 4 220 72 käyntejä 3164 jäseniä 55 JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN SUUNNITTELUA VARTEN -Kirkon kansainvälisen työn suuntalinjojen kehittymistä on edelleen seurattava. Samalla on mietittävä lähetyksen, monikulttuurisuustyön ja kansainvälisen diakonian toteutumista Malmilla huomioiden myös ekumeeniset suhteet. -Lähetystyön jatkuva haaste on uusien vapaaehtoisten löytäminen, missä hyvä ja moderni viestintä on tärkeä väline. Helsingissä 21.1.2015 Minna-Sisko Mäkinen 46 PERHETYÖN ARVIOIVA TOIMINTAKERTOMUS 2014 PERHETYÖN OLENNAISET PIIRTEET Perhetyö tukee Malmin seurakunnassa erilaisia perheitä heidän elämäntilanteissaan vahvistamalla perheiden arjessa kristillistä kasvatusta ja vanhemmuutta, tarjoamalla mahdollisuuksia rauhalliseen ja turvalliseen yhdessäoloon sekä synnyttämällä mahdollisuuksia selvitä elämän kriisitilanteista. Perhetyö koskettaa kaikkea seurakunnan toimintaa. Perhetyöhön osallistuvat Malmin seurakunnassa seurakuntapiirit ja työalat. Erillisenä työalana perhetyö tukee seurakunnassa tehtävää perhetyötä keskittymällä parisuhteiden kysymyksiin. Perheiden viikonloppuleirejä pidettiin kertomusvuonna neljä (4). Leirit pidettiin yhteistyössä Pukinmäen, Puistolan, Siltamäen ja Tapanilan seurakuntapiirien kanssa. Perheleirit onnistuivat hyvin, ja niitä suunniteltiin yhdessä perheiden kanssa. Kaikilla perheleireillä oli monipuolista ohjelmaa sekä aikuisille että lapsille. Leireillä leikittiin, laulettiin, ulkoiltiin ja pohdittiin parisuhteeseen, vanhemmuuteen ja hengellisyyteen liittyviä kysymyksiä. Leireillä vietettiin perhemessua, jota valmisteltiin yhdessä leiriläisten ja työntekijöiden kesken. Malmin perheneuvonnan toimipisteessä Malmin seurakuntatalolla työskenteli kaksi kokoaikaista perheneuvojaa, Katianna Ruuskanen ja Saku Toiviainen. Heidän lisäkseen osa-aikaisina perheneuvojina toimivat Malmin seurakunnan kaksi työntekijää, Pirjo Kettu ja Joona Mikkola. Perheneuvonnan pääpaino oli asiakastyössä, so. yksilö-, pari- ja perheneuvotteluissa. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Perhetyön painopisteenä oli vuonna 2014 hyvinvointi parisuhteissa. Asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin, vaikka parisuhdeilta ja diakoninen perheleiri peruuntuivat työntekijävaihdosten vuoksi. Parisuhdekysymyksiä käsiteltiin kuitenkin esimerkiksi perheleireillä, perhekerhoissa ja Siltamäen seurakuntapiirin parisuhdeilloissa. Perheleirit ja muut seurakunnan järjestämät toiminnot, kuten perhemessut, perhetapahtumat, kasvatusillat ja vertaisryhmät ovat olleet avoinna kaikille elämäntilanteesta riippumatta. Perhetyö järjesti kertomusvuonna onnistuneen kasvatuspäivän pienten lasten vanhemmille. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen piti asiantuntijaluennon Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun? Tilaisuudessa esiintyi myös muusikko Markku Perttilä. Hän lauloi lauluja rakkaudesta ja vanhemmuudesta. Tilaisuuden ajaksi oli järjestetty lastenhoito, joka toteutettiin pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Luennon jälkeen perheille tarjottiin lounas. Tilaisuus tavoitti hyvin erityisesti nuoria aikuisia, mutta myös esimerkiksi Malmin alueen päivähoidon sekä opetustoimen henkilöstöä. Malmin seurakunnan työntekijät tukivat myös parisuhteiden hyvinvointia ohjaamalla seurakunnan alueella asuvia pareja tunnekeskeiselle parisuhdekurssille. Perhetyön tiedotusta parannettiin kertomusvuonna luomalla loppuvuodesta blogi Hyvä, paha ja Pyhä perhe. Blogin kautta jäntevöitetään perhetyön tiedotusta ja osallistutaan sosiaalisessa mediassa käytävään keskusteluun, joka liittyy perheisiin ja parisuhteeseen. 47 TILASTO-OSUUS (keskitetty toiminta) Monet perhetyön tilaisuudet ja tapahtumat tilastoidaan seurakuntapiireissä. Perhetyön tilastoitavaksi tulivat kertomusvuonna perheleirit. TILASTOT 2011 2012 2013 2014 kpl osallistujia kpl osallistujia kpl osallistujia kpl osallistujia Leirit 5 165 5 160 5 157 4 159 RESURSSIT Perhetyötä suunnitellaan perhetyön nelihenkisessä tiimissä, jonka kokoonpano muuttui kertomusvuonna. Käytännössä perhetyö toteutuu yhteistyössä seurakuntapiirien ja muiden työalojen kanssa läpäisyperiaatteella koko seurakunnassa. Yhteistoimintamalli on toimiva, koska Malmin seurakunnan työntekijät ovat motivoituneita tekemään perhelähtöistä työtä. Työntekijöiden lisäksi perhetyöhön osallistui kertomusvuonna myös vapaaehtoisia seurakuntalaisia. Heidän aktiivinen työpanoksensa on tärkeää perhetyön kannalta. Perhetyöllä on ollut kertomusvuonna riittävät taloudelliset edellytykset. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Seurakunnan perustehtävän mukaista on tukea perheitä ja parisuhteita. Parisuhteita tukevaa työtä on kuitenkin tärkeä jäntevöittää ja arvioida jatkuvasti uudelleen. Vuoden 2015 painopisteeksi on nimetty yhä edelleen hyvinvointi parisuhteissa, minkä tukeminen on perhetyön keskeinen tehtävä. Perhetyö kehittää myös tiedotustaan, erityisesti blogiaan. Malmin seurakunnassa on hyväksytty vapaaehtoistyön strategia. Perhetyö tulee kehittämään toimintaansa jatkossa niin, että vapaaehtoiset seurakuntalaiset kutsutaan yhä enemmän mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan perhetyötä. Tämä voisi toteutua esimerkiksi siten, että perheleirit, kasvatus- ja parisuhdeillat suunnitellaan yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Seurakuntapiireillä ja työaloilla on erilaisia valmiuksia käsitellä perheeseen ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä. Perhetyö huolehtii omalta osaltaan siitä, että seurakunnassa on riittävät valmiudet perhelähtöiseen työhön. Joona Mikkola, seurakuntapastori, työalavastaava 48 VAPAAEHTOISTOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 TYÖALAN OLENNAISET PIIRTEET Malmin seurakunnan vapaaehtoistoiminnan strategia hyväksyttiin syksyllä 2014. Seurakunnan vapaaehtoistoiminnan toiminta-ajatuksena on strategian jalkauttaminen. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä vapaaehtoistoiminta on merkittävä ja näkyvä osa seurakunnan toimintakulttuuria. TOIMINTAVUODELLE ASETETUT TAVOITTEET JA TOIMINNAN PAINOPISTEET Sisäinen viestintä, henkilöstön koulutus ja perehdyttäminen: työryhmän ja ohjausryhmä perustaminen, yhteyshenkilöiden nimeäminen, vapaaehtoistoiminnan periaatteet, vapaaehtoistoiminta työnkuvissa. Ulkoinen viestintä: vapaaehtoistoiminnan näkyvyyden parantaminen, vapaaehtoisten tukeminen tehtävässä. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Kevätkauden 2014 painopisteenä oli sisäinen viestintä. Strategian jalkauttamisen tueksi seurakuntaan perustettiin vapaaehtoistoiminnan työ- ja ohjausryhmä. Työryhmä suunnitteli vapaaehtoistoiminnan kehittämistä strategian mukaisesti yhdessä koordinaattorin kanssa. Ryhmän jäsenet ovat vapaaehtoistoiminnan yhteyshenkilöitä työaloilla ja seurakuntapiireissä. Ohjausryhmä seuraa strategian jalkautumisen toteutumista ja ohjaa kehittämistyötä. Helsingin seurakuntayhtymän vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Hanna Lipasti-Raulus ja Laura-Elina Koivisto perehdyttivät työtekijät työaloittain strategiaan ja sen jalkauttamiseen. Samankaltainen perehdytys järjestettiin myös seurakuntaneuvostolle ja piirineuvostoille. Helsingin seurakuntayhtymä julkaisi helmikuussa 2014 Vapaaehtoistoiminnan käsikirjan työntekijöille. Työryhmä analysoi oppaan ja Koivisto pyysi palautetta työntekijöiltä henkilöstön tapaamisissa. Palautteen perusteella todettiin, että käsikirja toimii ainakin toistaiseksi hyvänä ja toimivana periaatteina kaikille työntekijöille eikä erillisen seurakunnan periaatteiden laatimiseen ole tällä hetkellä tarvetta. Helsingin seurakuntayhtymässä järjestettiin vapaaehtoistoiminnan periaatteet -kurssi, jossa perehdyttiin käsikirjaan. Ohjausryhmä päätti laittaa kurssin koulutussuunnitelmien painopisteeksi. Helsingin seurakuntayhtymässä järjestettiin muita vapaaehtoistoimintaan liittyviä koulutuksia, joista Koivisto tiedotti henkilökuntaa. Malmin seurakunnassa järjestettiin Suurella Sydämellä -vapaaehtoispankin (SuSy) käyttäjäkoulutuksia työntekijöille sekä keväällä että syksyllä. Tavoitteena on, että suurin osa työntekijöistä osaa tehdä sivustoille ilmoituksia. Kouluttajana toimi Susy-palveluiden tuottaja Ilkka Kalmanlehto. Koulutuksista ym. ajankohtaisista asioista on henkilökuntaa tiedotettu sähköpostitse ja Tiedon Väärtissä. Syyskauden 2014 painopisteenä oli ulkoinen viestintä. Malmin seurakunnan vapaaehtoistoiminnan esite valmistui elokuussa 2014. Se postitettiin vuonna 2014 seurakunnan alueelle muuttaneille sekä 63 vuotta täyttäneille seurakunnan jäsenille. Esitettä on jaettu myös erilaisissa tapahtumissa ja seurakuntavaalien ennakkoäänestysviikolla, piireissä, työaloilla ja erilaisissa tapahtumissa. Syksyn tavoitteena oli luoda seurakunnan Internetsivuille vapaaehtoistoiminnan sivustot, johon on koottu tietoa seurakunnan vapaaehtoistoiminnasta mm. vapaaehtoistoiminnan esite ja linkki Susyvapaaehtoistehtäväpankkiin. Tiedotuksen kiireiden vuoksi sivustojen toteutus siirtyi kuitenkin tammikuulle 2015. 49 21.9.2014 Malmin seurakunnassa järjestettiin ensimmäisen kerran vapaaehtoisten tehtävään siunaaminen. Messun suunnitteli ja toteutti ryhmä työntekijöitä eri työaloilta. Seurakuntalaisilta saadun palautteen sekä työntekijöiden kokemusten perusteella siunaaminen oli kaiken kaikkiaan onnistunut juhla. Työ-ja ohjausryhmä päätti jatkaa tehtävään siunaamista tulevaisuudessa siten, että jumalanpalvelus toteutetaan 27.9.2015 kaikissa seurakuntapiireissä. Laura-Elina Koivisto on aloittanut Valon messujen järjestämisen Puistolan piirissä syksyllä 2013. Seurakunnan vapaaehtoiset toteuttavat Valon messut yhdessä työntekijän kanssa. Valon messujen vapaaehtoisten tukeminen ja uusien vapaaehtoisten tavoittaminen on ollut tärkeä osa strategian jalkauttamista. Jokaiseen messuun tarvitaan kymmenestä viiteentoista vapaaehtoista. Koivisto on rekrytoinut vapaaehtoiset, organisoinut ja toiminut pappina Valon messuissa, joita järjestetään kerran kuukaudessa Puistolan kirkossa. Uuden toimintamuodon kehittämien on vaatinut työntekijältä runsaasti panostusta vapaaehtoisten tavoittamiseen ja yhteisön tukemiseen. Valon messuihin resursointi on tärkeää, koska ne tavoittavat erilaisia ihmisiä monista ikäryhmistä sekä osallistavat monia ihmisiä jumalanpalveluselämään, jotka eivät ole löytäneet seurakuntayhteyttä seurakunnan päämessuissa. Erityisen aktiivisesti vapaaehtoiset ovat toimineet musiikkitehtävissä. Työtä on tukenut varhaisnuorisotyön Asko Lintumäen osallistuminen messubändiin. TILASTOT Valon messut 2013 2014 kpl käyntejä kpl käyntejä 3 215 6 413 Puistolan Valon messujen organisoinnin lisäksi Koivisto on kehittänyt messujen vapaaehtoistoimintaa Tapanilan Valon messujen vastuuhenkilöiden kanssa järjestämällä koulutuksia ja illanviettoja vapaaehtoisten kanssa. Koivisto aloitti syksyllä yhteistyöverkostojen kehittämistyön. Yhteistyötä on syntynyt alueen Leijonien sekä Diak-ammattikorkeakoulujen kanssa. Syksyllä Diak-opiskelijat osallistuivat Valon messujen toteuttamiseen. Koivisto on selvittänyt Aarne Vesamäen kanssa mahdollisuuksia ja tarvetta järjestää kaupoista jääneen ylijäämäruuan hankkimista alueen asukkaille. Selvitystyössä ilmeni, että Saalem-seurakunta jakaa ruoka-apua kolme kertaa viikossa Malmin alueella. Lopullista päätöstä ruoka-avun aloittamisesta seurakunnassa ei ole vielä tehty. Ohjausryhmän kokouksessa päätettiin, että vapaaehtoistoiminta on painopisteenä seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelmissa. Tehtävänkuvien uudistuksen yhteydessä keväällä 2015 kiinnitetään huomiota myös vapaaehtoistoimintaan osana työnkuvia. JOHTOPÄÄTÖKSET Laura-Elina Koivisto on määrätty vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriksi toteuttamaan strategian jalkauttamista vuosien 2014 ja 2015 ajan. Koordinaattorin työ on 60 % kokonaistyöajasta. Vapaaehtoistoiminnan jalkauttaminen vaatii paljon aikaa ja kärsivällisyyttä. Tulevaisuuden haasteena on miettiä, millä tavoin vapaaehtoistoimintaa voidaan kehittää vision saavuttamiseksi, kun vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin tehtävää loppuu v. 2016 alussa. Erityisen haasteelliseksi on osoittautunut Valon messujen jalkauttaminen. Tulevaisuudessa messut eivät voi rakentua yhden työntekijän varaan. Neuvotteluja messujen jalkauttamisesta käydään Puistolan piirin ja kirkkoherran sekä Valon messun vapaaehtoisten kanssa. Helsingissä, helmikuussa 2015, Laura-Elina Koivisto 50 MATKAILUN TOIMINTAKERTOMUS 2014 TYÖALAN OLENNAISET PIIRTEET Keskeistä toimintaa on kerran kuukaudessa lauantai-iltaisin klo 18 kokoontuva matkailupiiri. Illan ohjelmaan kuuluu matkakuvaus, kahvit, iltahartaus. Työala järjestää kaikille avoimia matkoja, joista ilmoitetaan julkisesti. Ilmoittautuminen tapahtuu avoimesti kirkkoherranviraston kautta. Työalan tavoitteena on kristittyjen yhteyden kokeminen yhteisen harrastuksen parissa. Menneen vuoden matkailuiltojen aiheita olivat: Minna-Sisko Mäkinen kertoi matkastaan Keniaan. Anneli Rajaniemi: Afrikan safarilla. Antti Ylinen: Elokuva Slovenian matkasta. Eeva-Maria Muurman: Namibian häviävää kulttuuria Kavangolla. Pekka Rytilä: Ranska. Jorma Larinkoski ja Sanna Leino: Palestiina ihmisoikeustarkkailijan silmin. Iina Vaarnamo: Lutherin ja Dürerin kaupungit. Matkailun ohjelmallinen jouluateria. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Seurakuntalaisten osallistuminen kuulemaan matkakokemuksista ja osallistuminen yhteisille matkoille kertovat siitä, että seurakunta on onnistunut täyttämänä siihen kohdistettua yhteisöllisyyttä myös tällä tavoin. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Matkailupiirin toimintaa suunnittelee työryhmä, johon kuuluvat pj Antti Ylinen, jäsenet Pekka Rytilä, Kati Häkli ja Laura Kokkola. Työryhmä kokoontuu neljästi vuodessa ja pitää jatkuvaa yhteyttä toisiinsa. Työryhmä on osoittanut aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta tehtävässään. Innokkaat vapaaehtoiset hoitavat tarjottavan leipomisen ja tarjoilun matkailuilloissa. Seurakunnan matkailuun käyttämät resurssit ovat palautuneet myönteisenä kokemuksena matkailun toimintaan osallistuneilta. Matkailutoimikunnan puheenjohtajana olen iloinen suuren seurakunnan mahdollistamasta monipuolisesta toiminasta unohtamatta työryhmän merkittävää aktiivisuutta. TILASTO-OSUUS Tilastollisesti voi sanoa osallistujamäärän pysyneen ennallaan, aina joku uusi henkilö löytää tiensä mukaan. Henkilökohtaiset yhteydet ovat ensisijaiset. Matkailuilloissa käy keskimäärin 60 henkilöä. Matkoja tehtiin kolme: Hiihtoretki Saariselälle, Matka Sisiliaan, Oopperamatka Tallinnaan. Matkoille osallistui yhteensä 88 henkilöä. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Matkailutoimikunnan toiminta ja menetelmät vastaavat nykyaikaa, työryhmä on motivoitunut ja osaava. Viestintä on suuntautunut sähköiseen tiedottamiseen. Tekstiviestit ovat myös hyväksi todettu viestintäväline. Tästä on hyvä jatkaa tietoisena siitä, mihin ihmisiä kutsuu mukaan. Malmin seurakunnan matkailutoimikunnan puolesta Antti Ylinen, kappalainen 51 YMPÄRISTÖTYÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 TYÖALAN OLENNAISET PIIRTEET Ympäristöasiat, luomakunnasta huolehtiminen ja ympäristökasvatus on Malmin seurakunnassa mielletty osaksi kristittyjen jokapäiväistä elämää ja elämän pyhyyden kunnioittamista. Pohjimmiltaan työ yhteisen elinympäristömme hyväksi on kärjen katkaisemista itsekkyydeltä, kuten vuoden 2014 kirkon ympäristöpäivillä todettiin. Kyse on siihen ihmisyyteen kasvamisesta, jossa minä-keskeisestä kulutuskulttuurista osataan siirtyä myös toiset huomioivaan ja parempaa huomista rakentavaan kestävämpään elämäntapaan. Samalla kyse on kutsusta oikeudenmukaisuuteen. Tästä näkökulmasta kristillinen kasvatus ja ympäristöasiat eivät ole toisistaan erillisiä. Jokainen seurakunnan työntekijä onkin nähtävä myös ympäristötyöntekijänä, sillä ympäristökasvatusta tapahtuu väistämättä. Ympäristötyön pastorin ja työtiimin tavoite on tukea työyhteisöä ja seurakuntalaisia näiden näkökulmien toteuttamisessa mm. tiedottamalla, kouluttamalla ja organisoimalla koulutuksia ja tapahtumia. Vapaaehtoistyön strategian mukaisesti ympäristötiimin on otettu mukaan kaksi innokasta vapaaehtoista seurakuntalaista: Mikko ja Emma Kurenlahti Viikistä. Paaston aikaa vietettiin neljännen ja viimeisen kerran 7 viikkoa kohtuullisuutta teeman alla. Tänä vuonna seurakunnan vapaaehtoistyön strategian painopiste näkyi virikemateriaalissa ja kohtuullisuudesta kerrottiin seurakuntalaisten sanoin ja kasvoin. Virikevihkoja oli jaossa ja niitä käytettiin paastonaikana toiminnassa säännöllisesti kokoontuvissa ryhmissä. Malmin kirkolla järjestettiin tuhkakeskiviikkona ekomessu ja sitä ennen 7 Viikkoa kohtuullisuusilta, jossa vieraana oli ekoteologi Panu Pihkala. Kirkkohallituksen ympäristödiplomi luovutettiin seurakuntayhtymälle tässä tilaisuudessa. Ympäristöohjelman yksi tavoite on kannustaa ihmisiä ekologiseen liikkumiseen. Toukokuussa Malmin seurakunnassa otettiin osaa valtakunnalliseen pyöräilyviikkoon. Pyöräilyyn kannustava tapahtuma oli suunnattu työntekijöille ja seurakuntalaisille. Pyörökilometrejä kannustettiin kirjaamaan ylös ja osallistujien kesken arvottiin pyörähuolto. Osanotto jäi pieneksi. Tapahtuman tiedotus ei tavoittanut ihmisiä, vaikka siihen panostettiin. Malmin seurakunnan rippikoulutyössä ympäristönäkökulmat ovat vahvistuneet. Nuorten keskuksen, WWF:n ja Kirkkohallituksen järjestämä Vihreät riparit hanke jatkui seurakunnassa ja yli puolet rippikouluista toteutettiin vihreinä ripareina. Vuoden aikana talolla toteutettiin kaksi nuorten messua luomakunnan sunnuntai- teemalla. Viikin kirkossa järjestettiin syksyllä neljä ”Taivaassa on reikä”-keskusteluiltaa kristinuskon ja luonnon suhteesta. Iltoja organisoi ja isännöi teologian opiskelija Mikko Kurenlahti. Toive kaikille avoimista ekoteologisista keskusteluista tuli seurakuntalaisten taholta ja illat toteutettiin samanaikaisesti myös Pakilan srk:ssa. Yhteistyökumppanina toimi A Rocha – Kristityt luonnon puolesta-järjestö. Iltojen teemoihin johdatteli vaihtuva asiantuntijaalustaja, joihin lukeutuivat mm. Suomen luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö Matti Nieminen sekä kirkkoherra Jukka Nevala. Iltoja varten perustettiin myös Facebookyhteisö (www.facebook.com/taivaassaonreika), joka on kerännyt yli 80 seuraajaa. 52 Kirkollisten julkaisujen ohella illat noteerattiin mm. Ympäristökasvatus-lehdessä. Palaute illoista on ollut positiivista ja keskusteluiltojen pitämistä jatketaan keväällä 2015. Syksyllä Pukinmäen srk-kodilla järjestettiin kaksi ”Kiireetöntä iltapäivää” teemoina mindfulness ja kristillinen jooga. Mindfulness oli täynnä ja jooga peruttiin vähäisen ilmoittautumismäärän vuoksi. Kokouksia työalalla pidettiin säännöllisesti noin kerran kuussa. Syksyllä ympäristötiimin kokousaika kului uuden ympäristöohjelman luonnostelemiseen. Suntio Riitta Sihvonen kiersi kaikki toimipisteet keväällä 2014, haastatteli ja opasti toimipisteiden suntioita ympäristöasioissa, sekä teki kartoitusta uutta ohjelmaa varten. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Työalan tavoitteita vuonna 2014 olivat ajankohtaisuus ja luontevuus, paaston ajan materiaalin ja tapahtuman järjestäminen sekä hiljaisuuden viljely Ajankohtaisuuden ja luontevuuden tavoite saavutettiin hyvin resursseihin nähden. Ympäristönäkökulmat olivat esillä seurakunnan toiminnassa ja julistuksessa. Kaikki isossa seurakunnassa tehty ympäristötyö ja kasvatus ei välttämättä kantaudu ympäristötiimiin asti. Yksittäisten työntekijöiden tekemää ympäristötyötä ja -kasvatusta on osittain hankala arvioida. Isossa seurakunnassa ympäristötiimi on tässä asiassa saadun informaation varassa. Ympäristötiimi kyseli työntekijöiltä sähköpostitse miten ympäristöasiat ovat esillä omassa työssä, mutta siihen saapui vain muutama vastaus. Näiden perusteella osa työntekijöistä mieltää edelleen ympäristökasvatuksen liittyvän vain kierrätysasioihin. Ympäristötyön pappina ja ympäristötyön työryhmän puheenjohtajana toimi srk-pastori Meri Ala-Kokko, sihteerinä nuorisopappi Heidi Tikka. Lapsityöstä mukana oli Anu Vihanto. Suntio Riitta Sihvonen jäi eläkkeelle ja uusi suntiojäsen on Sarita Sopanen. Vapaaehtoisjäsenenä aloittivat Mikko ja Emma Kurenlahti. Työalalla näkyi tiimistä puuttuvat jäsenet, pitkät sairaslomat, työntekijävaihdokset sekä puheenjohtajan 80% työaika. Resursseja ei löytynyt kaiken suunnitellun toteuttamiseen. Työryhmä kaipaa ryhmään edelleen diakonijäsentä, joka ryhmästä on puuttunut jo usean vuoden ajan. TILASTO-OSUUS Tilastossa mukana vain ympäristötiimin järjestämät tai yhteistyössä järjestetyt tilaisuudet. Tapahtumat 10 kpl. Kokouksia 10 kpl. Helsingissä 30.1. 2015 Meri Ala-Kokko, ympäristötyöstä vastaava pastori 53 TYRÖN TOIMINNAN VUOSIKERTOMUS 2014 Vuonna 2014 Malmin seurakunta teki Tyrön ystävyysseurakuntaan matkan 8.-11.5. Matka suuntautui Vaalimaalta Viipuriin. Tämän jälkeen ajoimme tilausbussilla Kiviniemen kautta Käkisalmeen, sieltä Sortavalaan, jossa majoituimme hotelli Sortavalassa. Perjantaina matkasimme Kontupohjaan, jossa kävimme mm. puukirkossa 1770-luvulta. Majoituimme Petroskoissa hotelli Severnajassa. Lauantaina tutustuimme uuteen Petroskoin luterilaiseen kirkkoon ja lähdimme kohti Pietaria, jossa majoituimme hotelli Moskovassa. Sunnuntaina olimme Tyröläisten kanssa Tyrön kirkossa. Kotiin päin ajoimme jo vakiintuneeseen tapaan uuden Kronstadtin sillan kautta. Palitra-kuoro teki konserttimatkan Tyröstä Malmille 8.–9.2.2014. Konsertit pidettiin Tapanilan ja Pihlajamäen kirkoissa. Adventtina muutamat henkilöt tekivät omatoimisen matkan Pietariin ja Tyröön laivalla Helsingistä Sirkka Kuulan johdolla. Tyrön ystävyysseuratoimintaa suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä kolmen Helsinkiläisen ystävyysseurakunnan kesken. Tyrön ystävyysseurakunnat: Malmi, Mikael ja Roihuvuori pitivät kaksi yhteistä kokousta vuonna 2014. Näissä kokouksissa suunnittelimme tätä ystävyysseurakuntatyötä, välitimme toisillemme tietoa ja keskustelimme ajankohtaisista asioista. Suunnittelimme myös matkoja ja päätimme niitten ajankohdat. Malmin seurakunnassa Tyrön matkailutoimikuntaan kuuluvat Heikki Kettunen, Arto Sirma, Taimi Louhio ja Esa Järvinen. Tyrön hyväksi kerättiin vuonna 2014 Malmin seurakunnassa kaksi kolehtia. Niistä kerättiin rahaa noin 600 €. Malmin seurakunnan avustus päätettiin pienentää 5000 eurosta 4500 euroon Tyrön seurakunnalle vuonna 2015. Samantasoisen vähennyksen tekivät myös toiset Tyrön ystävyysseurakunnat. Työmuodon puolesta Esa Järvinen, kappalainen 54 Malmin seurakunnan tilastotietoja vuodelta 2014 55 Seurakunnan väkilukutietoja vuodelta 2014 Kastetut Seurakuntaan muuttaneet Kirkkoon liittyneet Lisäys yhteensä 622 4 754 315 5 691 Kuolleet Seurakunnasta muuttaneet Kirkosta eronneet Vähennys yhteensä 498 5 028 1 220 5 746 Seurakunnan väkiluku 31.12.2013 Seurakunnan väkiluku 31.12.2014 Muutos 56 950 55 815 - 1 135 Kirkosta eroavien määrä nousi Kirkkoon liittyneiden ja kirkosta eronneiden määrä 1990-2014 Malmin seurakunnassa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kirkkoon liittyneet Kirkosta eronneet Malmin seurakunnassa oli jäseniä vuoden 2014 lopussa 55 815. Määrä on 15,91 prosenttia Helsingin seurakuntien väkiluvusta. Malmilla kirkkoon liittyi vuoden aikana 315 ihmistä ja siitä erosi 1 220 ihmistä. Eroajia oli 905 enemmän kuin liittyneitä. Vuonna 2010 kirkosta eroamisten määrä oli suurin koskaan koko maassa. Malmilla kirkosta erosi 1 621 ihmistä. Eroajia oli 1 352 henkeä enemmän kuin liittyjiä. Sinä vuonna 56 nähtiin huippu eroamisten määrässä. Kulunut vuosi oli kirkosta erojen osalta sekä Malmin seurakunnan että koko Helsingin seurakuntayhtymän tilastohistorian toiseksi synkin. Kirkkoon kuului Malmin alueen asukkaista 58,6 % vuonna 2014. Vuonna 2013 luku oli 60,2 %. Useiden vuosien ajan kirkkoon kuului lähes 74 prosenttia alueen asukkaista. Vuonna 2002 prosenttiluku oli 73,6, minkä jälkeen luku on laskenut 1–2 prosenttia vuodessa. Helsinkiläisistä keskimäärin 56,4 % kuului kirkkoon vuonna 2013. Vuotta aiemmin luku oli 57,9 prosenttia. Koko Suomessa vakinaisesti asuvien kirkon jäsenten määrä oli 4 034 235, eli 73,7 prosenttia koko maan väestöstä. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 75,2 prosenttia. Jumalanpalveluksiin osallistumisessa nousua Jumalanpalveluksiin osallistuminen vuosina 1996 -2014 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1996 -97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 -13 2014 Vuonna 2014 jumalanpalveluksiin osallistuneiden kävijämäärä lisääntyi muutamalla tuhannella pariin viime vuoteen verrattuna. Jumalanpalveluksiin osallistui vuonna 2014 yhteensä 60 206 ihmistä. Osallistujia oli vuonna 2013 yhteensä 57 729 ihmistä ja vuonna 2012 heitä oli 59 238. Kävijöitä oli keskimäärin 72 henkeä/jumalanpalvelus. Vuosina 2013 ja 2012 kävijöitä oli keskimäärin 73 henkeä. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2011, jolloin kävijöitä oli keskimäärin 86 henkeä jumalanpalvelusta kohti. Vuosien 1996–2010 kävijämäärän keskiarvo oli 92. Vuonna 2014 ehtoollisella kävijöitä oli 27 277, mikä on paljon enemmän kuin viime vuosina. Vuosien 2013–2011 ehtoollisella kävijöiden määrä oli 23 000–24 500. Myös jumalanpalvelusta kohti kävijöiden määrä nousi. Kävijöitä oli keskimäärin 51/jumalanpalvelus, kun määrä on viime vuosina jäänyt alle 50 kävijän. 57 Kirkolliset toimitukset tavoittivat hieman vähemmän väkeä Kirkollisiin toimituksiin osallistuneiden määrä vuosina 1999-2014 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Kirkollisiin toimituksiin osallistuneiden määrää (seurakunnan tiloissa tai alueen kodeissa toimitetut kasteet, vihkimiset, hautaansiunaukset) on seurattu vuodesta 1999 alkaen. Vuonna 2014 toimituksiin osallistui 14 443 henkeä, mikä on vähiten koko seurattuna aikana. Toiseksi vähiten osallistuneita kirjattiin vuonna 2005, jolloin heitä oli 14 800. Vuonna 2008 osallistujien määrässä koettiin huippuvuosi, sillä heitä oli 24 131. Toimituksia oli 498, kun niiden määrä on aiempina vuosina vaihdellut 650–830:en tilaisuuteen. Osallistujien vähentynyt määrä johtuu suurelta osalta siitä, että tilaisuuksia järjestettiin vähemmän kuin aiempina vuosina. Tilaisuuksia oli 498, kun niiden määrä on pääosin ollut yli 700 vuodessa. Eniten tilaisuuksia järjestettiin vuonna 2003, niitä oli 838. Osallistujia tilaisuutta kohti vuonna 2014 oli 29, mikä on enemmän kuin vuosiin. Lisäys voi johtua siitä, että häiden määrän osuus kirkollisissa toimituksissa oli suurempi kuin muutamana aiempana vuonna. Useina vuosina osallistujien keskimääräinen määrä on vaihdellut 20–26:een ihmistä. Tässäkin vuosi 2008 oli huippuvuosi, silloin tilaisuuksiin osallistui keskimäärin 30 henkeä. Eri vuosien osallistujamäärät eivät ole suoraan verrannolliset, koska osallistuneiden merkitsemistavoissa on kirjavuutta sekä vuosien että työntekijöiden välillä. Avointen tilaisuuksien kävijämäärä nousi edelleen Avoimiin musiikki- ja muihin tilaisuuksiin, jotka oli suunnattu pääasiassa aikuisille, osallistui 42 017 henkeä vuonna 2014. Se on yli 2 600 ihmistä enemmän kuin tähän asti parhaimpana tilastoissa mukana olevana vuotena 2013. 58 Musiikkitilaisuuksissa kävijöiden määrä väheni edelliseen vuoteen, kuulijoita oli yhteensä 13 862 henkeä. Myös kuulijoiden määrä konserttia kohti laski ollen keskimäärin 60 henkeä. Tosin vuoden 2013 määrä oli suuri eli keskimäärin 76 henkeä aiempien vuosien 63 henkeen verrattuna. Vuosina 1997–2010 kävijöitä oli keskimäärin 76 henkeä. Musiikkitilaisuuksia vuonna 2014 järjestettiin edelleen paljon eli 230 tilaisuutta. Ennätysmäärä tilaisuuksia oli vuonna 2007, jolloin niitä oli 237. Sitä ennen konserttien tai muiden musiikkitilaisuuksien määrä jäi reilusti alle 200:n vuodessa. Vuoden 2014 tilaston mukaan muihin avoimiin tilaisuuksiin kuin musiikkitilaisuuksiin (kuten esim. raamattuiltoihin, kasvatusiltoihin, juhliin, kahviloihin), osallistui 28 155 kävijää. Se on lähes 5 500 enemmän kuin vuoden 2013 osallistujamäärä. Vuoden 2013 kävijämäärä kasvoi vielä enemmän aiemmasta. Kävijöitä oli lähes 7 000 enemmän kuin vuoden 2012 osallistujamäärä. Tilaisuuksia järjestettiin ennätysmäiset 720. Huippuvuosi tähän mennessä oli vuosi 2013, jolloin niitä oli 594. Vähiten niitä oli 2010, vain 341. Myös kävijöiden määrä tilaisuutta kohden nousi edellisistä vuosista ollen 39. Vuonna 2012 tilaisuutta kohti oli 33 ja 2011 28 kävijää. Vuosien 1997–2010 osallistujien määrän keskiarvo oli 51 henkeä. Muiden avointen tilaisuuksien kohdalla kävijämäärän todellisesta muutoksesta saa vain suuntaa antavan kuvan, koska eri vuosina tilastoidut luvut eivät ole verrannollisia keskenään. Varsinkin vuosina 1997–98 ja 2004–05 kävijöiden tilastointitapaa muutettiin merkittävästi. Avoimissa tilaisuuksissa kävijöiden määrä 1997-2014 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1997 -98 -99 2000 -01 -02 -03 -04 -05 Musiikkitilaisuuksissa kävijöiden määrä -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 - 13 2014 Muissa avoimissa tilaisuuksissa kävijöiden määrä Avoimissa tilaisuuksissa kävijöitä yhteensä 59 Kannen kuva Tuila Huomo Kivimuurissa on seurakuntavaalien mainos. Teksti on johdettu vaalien tunnuksesta Usko tekee hyvää. 60
© Copyright 2024