Kuva:H.Kutvonen, 2013
Junalla Tallinnaan, utopiaa, unelmia vai mahdollisuuksia ?
Kiviainekset kiertotaloudessa seminaari 28.10.2015
Ossi Ikävalko
1
Panu Nykänen: Teknologian menneisyyttä jahtaamassa, Kirjoituksia Helsingin Insinöörit Ry:n julkaisemassa
Uudenmaan alueen insinööri UAI lehdessä. Humoristinen Tallinnan silta Pölyteknikkojen Kamrat –lehdessä 1871.
”Strait crossing” –tekniikat, miten ylittää vuono
jonka leveys on 3700 m ja syvyys 1300 m
Strait Crossing Symposium 2013 Bergen, Norway
Helsinki-Tallinna -tunnelin “historiaa”
•
Helsinki – Tallinnatunnelin idea syntyi 1992 (Suomen geotekninen yhdistys), Usko
Anttikoski (Helsingin kaupunki)
•
Puolestapuhujia Suomi-Talinna –seura ja Baltic Rail -yhdistys
•
Ensimmäinen toteutettavuusselvitys, Usko Anttikoski, 2007
•
Keskustelu on ollut vilkasta, kriittisiä mielipiteitä on paljon mutta ajatus on saanut
vähitellen yhä enemmän hyväksyntää. Myöskin poliittista mielenkiintoa on herännyt
•
Helsingin ja Tallinnan kaupunginjohtajat 2012 aloittivat yhteistyön aiheen tiimoilta ja
perustivat sitä varten työryhmän 2012
•
Helsinki -Tallinn Transport and Planning Scenarios Project (H-TTransPlan),
loppuraportti 2012
•
TALSINKIFIX –selvitys 2015 (prefeasibility study, Helsingin kaupunki, Harju maakunta)
•
Maakunnallinen ja valtakunnallinen ”organisoituminen” käynnissä
Itämeri - Baltia -korridori
Tulevaisuuden matka –
aikavyöhykkeet
Twin City of Talsinki (or Hellinna)
6 million yearly passangers
12 000 weakly commuters from Estonia
20 daily connection
TALSINKIFIX –esiselvitys 2015
•
Tulokset puoltavat tarkemman selvityksen teettämistä
•
Toteuttamiskelpoisin ratkaisu rautatietunneli nykyisten
joukkoliikennejärjestelmien solmupisteisiin (lyhyt matka-aika
kaupunkien keskustojen välillä)
•
Edellytyksenä on myös Rail Balticin toteutuminen ja nopea
raideyhteys Eurooppaan
•
Valmistumisen tavoitevuosi on 2030 jälkeen
•
Tunnelin ja liikennejärjestelyiden kustannusarvio on 9-13 mrd.
Kalliorakentamisen osuus n. 3 – 3.5 mrd €
•
Tulot kattavat operointivaiheessa liikennöinti- ja
ylläpitokustannukset sekä osan investointikustannuksista
•
Julkista rahoitustukea (valtiot ja EU) tarvittaisiin noin 40-50
prosenttia (Tanskassa rakenteilla olevan Fehmarn Belt Fixed
link –projektissa EU-rahoitus 40 %)
The 1.5 Million International Geological Map of Europe And Adjacent Areas – IGME 5000
East European Craton
Fennoscandian Shield
East Europan Platform
http://www.bgr.de/karten/igme5000/igme5000_finalversion2005_g.jpg
Merenpohjan syvyys ja kambri -muodostumat
10
10.11.2015
Esitykse
n nimi /
Tekijä
”Paljastumia”
Estonia
Finland
Photo: http://www.klint.envir.ee/klint/eng/12.html
Photo: O. Ikävalko
Blue Caly of Lontova http://www.klint.envir.ee/klint/eng/12.html
Physical‐mechanical properties of different formations
along the Tallinn-Helsinki tunnel
1= volumetric weight, 2= compressive strength, 3= porosity,
4= P‐wave velocity ca. 6000‐6500 m/s, 5= thickness of formation.
1
2
3
4
5
G/Cm3
Mpa
%
m/2
m
Precambrian gneisses
A 2.65 - 2.75
110 - 240 0.1 - 0.2
6000 - 6300
Rapakivi granites
B 2.65
100 - 200 0.1
6000 - 6500
Weathered crystalline besement
C 2.0 - 2.6
1 - 100
1 - 20
2000 - 5000
1 - 20
Sandstones
D 2.0 - 2.3
1 - 25
10 - 20
2000 - 3000
n. 60
Siltstone
E 2.25 - 2.35
5 - 25
10- 15
2500 - 3500
1-2
Sandstones
F 2.1 - 2.2
1 - 5 Mpa 20 - 25
2500 - 3000
15
Blue clay
G 2.3 - 2.4
2 - 4 Mpa 8 - 10
2000 - 2500
45
Limestone
H 2.55 - 2.65
100 - 150 0.1 - 5.5
4000- 5500
20
Glauconite sandstone
I 1.95 - 2.1
1 - 20
1 - 10
2500 - 3000
2
Alum shale
J 1.9 - 2.0
40 - 50
1 - 10
3500 - 4000
3.5
Sandstones
K 2.1 - 2.8
1 - 40
1 - 20
2500 - 3500
3- 8
Quaternary loose sediments
L 1.5 - 2.2
<1
10 - 30
1500 - 2000
0 - 60
A= Rocks of Jägala complex, B= Naissaar and Neeme rapakivi, C= Weathered crystalline rocks. D= Ediacaran
sandstones, E= Ediacaran siltstone, F= Cambrian quartzose sandstones of the Tiskre formation, G= Cambrian
blue clay of the Lontova formation, H= Ordovician limestone, I= Ordovician glauconite sandstone of the
Leetse formation, J= Ordovician alum shale of the Türisalu formation, K= Ordovician sandstones of the
Kallavere and Ülgase formations, L= Quaternary deposits
HT-tunneli ja toteutetut kalliotunnelit Helsingin seudulla
Ossi Ikävalko 17.11.2008
Cross-section of the Gulf of Finland based on
the 3D -model
1.5 %
Merialueen alustavat geologiset tutkimukset
käynnistetään 2016 - 2017
High-frequency multibeam
•
Provide for high-resolution bathymetric data
•
Coverage is around 6 x depth of water
(maximum 12x)
•
Recognize topography and individual targets,
as well as seabed substrate.
Tunneli pähkinänkuoressa
•Kaksi vaihtoehtoa: 70 km (58 km meren alla)
Kirkkonummi-Tallinn tunneli ja 85 km pitkä (73 km
meren alla) Helsinki – Tallinna tunneli
•Toteutuessaan maailman pisin merenalainen
rautatietunneli
•Molemmilla puolilla käytetään hyväksi matalikkoja,
joille rakennetaan pystykuilut (tekosaaria)
•Kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 9 – 13 mrd €
(TALSINKIFIX, 2015) josta kalliorakentminen 3 –
3.5 mrd €
•Kaksi raidetunnelia (2 x 80 m2) ja erillinen huoltoja ilmastointitunneli (30-40 m2) (yht. n. 200 m2)
•Alin kohta n. 220 meren pinnan alapuolella
(Anttikoski 2007), maksimi kaltevuus 1.2 – 2.0 %.
•TBM –porauksella (120 m/viikko) 6 - 13 vuotta
(pystykuiluja hyödyntämällä jopa 3 – 4 v)
Louhittavat massat
3-tunnelin profiili yht. n 200 m2
• Pituus 85 km
• Massat, n. 17 milj. k-m3 , 46 milj. tn
• Vastaa n. puolta koko maan vuosittaisesta tarpeesta
• Vastaa n. 2 v kiviaineskäyttöä Uudellamaalla
• Vastaa n. 50 vuoden kalliotilojen louhintaa Helsingin kaupungissa
•
•
Massat jakautuvat Suomen ja Viron kesken
Ossi Ikävalko
[email protected]
Tel: 029 503 2121
GSM: 050-349 2982
Kiitos!
Ossi Ikävalko
7.8.2012
19