RAISION KAUPUNGIN
PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
(VUOSILUOKAT 1 – 9)
ROPS
PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 soveltaen
ja Raision kaupungin perusopetuksen (vuosiluokat 1- 9) opetussuunnitelman kuntakohtainen osio
Johdanto
1. luku
Opetussuunnitelma
1.1 Opetussuunnitelman laatiminen
1.2 Opetussuunnitelman sisältö
1.3 Opetustoimen toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen
2. luku
Opetuksen järjestämisen lähtökohdat
2.1
2.2
2.3
2.4
3. luku
Perusopetuksen arvopohja
Perusopetuksen tehtävä
Perusopetuksen järjestäminen
Perusopetuksen rakenne
Opetuksen toteuttaminen
3.1 Oppimiskäsitys
3.2 Oppimisympäristö
3.3 Toimintakulttuuri
3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat
4. luku
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
4.1 Yleinen tuki
4.2 Tehostettu tuki
4.3 Erityinen tuki
4.4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki paikallisessa opetussuunnitelmassa
4.5 Yksilölliset suunnitelmat
4.5.1 Oppimissuunnitelma
4.5.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
5. luku
Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot
5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki
5.1.1 Tukiopetus
5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus
5.1.3 Erityisopetus
5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta
vapauttaminen
5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus
5.1.6 Toiminta-alueittain opiskelu
5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki
5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö
2
ROPS
5.2.2 Ohjauksen järjestäminen
5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen
5.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta
5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta
5.4 Oppilashuolto
5.4.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö
5.4.2 Yhteisöllinen oppilashuolto
5.4.3 Yksilökohtainen oppilashuolto
5.4.4 Oppilashuoltosuunnitelmat
5.4.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta
6. luku
Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus
6.1 Saamelaiset, romanit ja viittomakieliset
6.2 Maahanmuuttajat
7. luku
Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt
7.1
Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet
7.2
7.3
Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu
Äidinkieli ja kirjallisuus
Suomi äidinkielenä
Ruotsi äidinkielenä
Saame äidinkielenä
Romani äidinkielenä
Viittomakieli äidinkielenä
Muu oppilaan äidinkieli
Suomi toisena kielenä
7.4 Toinen kotimainen kieli
Ruotsi
7.5 Vieraat kielet
7.6 Matematiikka
7.7 Ympäristö- ja luonnontieto
7.8 Biologia ja maantieto
7.9 Fysiikka ja kemia
7.10 Terveystieto
7.11 Uskonto
Evankelisluterilainen uskonto
Ortodoksinen uskonto
Katolinen uskonto
7.12 Elämänkatsomustieto
7.13
7.14
7.15
7.16
Historia
Yhteiskuntaoppi
Musiikki
Kuvataide
3
ROPS
7.17 Käsityö
7.18
7.19
7.20
7.21
8. luku
Liikunta
Kotitalous
Valinnaiset aineet
Oppilaanohjaus
Oppilaan arviointi
8.1 Arviointi opintojen aikana
8.2 Päättöarviointi
8.3 Todistukset
9. luku
Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus
Vieraskielinen opetus
Liitteet
Liite 1 Kirjainmallit, numerot ja välimerkit
Liite 2 Kysely alkuopetuksen oppilaiden vanhemmille
Liite 3 Koulutyön tärkeimmät arvot ja tavoitteet kotien mukaan (alkuopetus)
Liite 4 Kysely perusopetuksen oppilaiden vanhemmille
Liite 5 Koulutyön tärkeimmät arvot ja aihekokonaisuudet (perusopetus)
Liite 6 1. – 4. luokkien todistusmalli
Liite 7 Oppilaan tuen lomakkeet
Liite 8 Lisäopetuksen opetussuunnitelma
4
ROPS
Johdanto
Perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi käynnistyi syyslukukaudella 2002. Uuden opetussuunnitelman laadinta pohjautuu vuoden 1999 koululainsäädännön muutokseen.
Sen mukaan esiopetus ja perusopetus muodostavat johdonmukaisesti etenevän yhtenäisen
opetussuunnitelmallisen kokonaisuuden.
Uudistuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ja oppimista ja edistää yhtenäisen perusopetuksen toteutumista ja tuloksellisuutta. Tähän päästään esiopetuksen antamat oppimisedellytykset huomioiden ja oppilaan yksilöllisiä kehittymismahdollisuuksia tukien. Konstruktivistinen oppimiskäsitys korostaa oppijan omaa aktiivista roolia oppimisprosessissa.
Kaupungin esiopetussuunnitelma valmistui 2002. Sen pohjalta aloitti alkuopetuksen opetussuunnitelmatyöryhmä työnsä tammikuussa 2003. Uusi opetussuunnitelma alkuopetukseen (1. – 2. luokka) valmistui keväällä 2003 ja otettiin käyttöön syyslukukauden 2003
alussa. Se sisältyy perusopetuksen uuteen opetussuunnitelmaan.
Perusopetuksen 3. – 9. luokkien opetussuunnitelmatyö käynnistyi vuoden 2003 alussa tuntijaon ja kieliohjelman tultua hyväksytyiksi koulutuslautakunnassa. Moniammatillinen oppilashuolto- ja erityisopetustyöryhmä on laatinut opetussuunnitelman oppilashuoltoon ja
erityisopetukseen liittyvät luvut.
Perusopetuslain 14 § mukaiset, koko perusopetuksen valtakunnalliset opetussuunnitelman
perusteet vahvistettiin 16.01.2004.
Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (määräys
1/011/2004) on normatiivinen valtakunnallinen runko, jota kuntakohtaiset osat täydentävät. Koulun arvojen ja kasvatuksen tavoitteiden määrittelyä sekä aihekokonaisuuksien toteuttamista varten tehtiin kyselyt myös vanhemmille. Lisäksi paikallisessa opetussuunnitelmassa määritetään vuosiluokkakohtaiset opetuksen tavoitteet ja sisällöt oppiaineittain
sekä arvioinnin periaatteet.
Opetussuunnitelma on prosessi, joka päivittyy vuosittain koulutuslautakunnan hyväksyessä koulun lukuvuosittaisen suunnitelman.
Perusopetuslain muutos astui voimaan 1.1.2011.
Opetushallitus on muuttanut ja täydentänyt Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita 29.10.2010. Muutoksia on tullut opetussuunnitelman lukuihin 1,2 ja 3. Luvut 4 ja 5 on
uudistettu kokonaan. Muutokset astuivat voimaan 1.1.2011.
Opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset on kirjattu tähän opetussuunnitelmaan
punaisella tekstillä.
Tuntijaon muutos yläkoulun oppilaanohjauksen osalta 1.8.2013 alkaen / Sivistyslautakunta
15.5.2013 § 57
5
ROPS
1. luku
Opetussuunnitelma
1.1 Opetussuunnitelman laatiminen
Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja
kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä
ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa
huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset.
Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta
ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat
• perusopetuslaki ja -asetus
• valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta
• esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
• opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma
• opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. §:n mukainen vuosittainen
suunnitelma.
Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa.
Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai
koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa
laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön.
Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta
laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.
Koska opetushallituksen opetussuunnitelman perusteet on valtakunnallinen, tekstiltään normatiivinen kehys, se muodostaa Raision kuntakohtaisen opetussuunnitelman
rungon.
Valtakunnallisen osion perään kirjattu kuntakohtainen osio täsmentää perusteissa
määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita koulutuksen järjestämiseen liittyviä
seikkoja. Koulun opetussuunnitelmaan perustuva lukuvuosittainen suunnitelma täsmentää kuntakohtaista osiota. Näin kuntakohtainen opetussuunnitelma päivitetään
vuosittain, jolloin se toimii tärkeänä koulun kehittämisen välineenä.
Esiopetussuunnitelmaa ja alkuopetussuunnitelmaa laadittaessa tavoitteena on ollut
luoda silta esiopetuksesta kouluun ja näin turvata ehyt ja johdonmukainen oppimiskokemus. Opetus muodostaa näin yhtenäisen opetussuunnitelmallisen kokonaisuuden
esiopetuksesta perusopetuksen päättövaiheeseen.
6
ROPS
Esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyötä toteutetaan alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. pääsääntöisesti lähikoulun kanssa tehtävä yhteistyö on sekä lasten että aikuisten vuorovaikutusta.
Raision koulutuslautakunta hyväksyy Raision perusopetuksen vuosiluokkien 1 – 9 opetussuunnitelman kuntakohtaiseksi osioksi ja koulujen lukuvuosisuunnitelmat koulukohtaisina osioina.
Tämä opetussuunnitelma otetaan käyttöön seuraavasti:
Vuosiluokat 1-2
1.8.2003
Vuosiluokat 3,5,7
1.8.2004
Vuosiluokat 4,6,8
1.8.2005
Vuosiluokka 9
1.8.2006
Vuonna 2011 voimaan astuneen perusopetuslain ja opetussuunitelman perusteiden
mukaiset muutokset otetaan käyttöön koko perusopetuksessa 1.8.2011.
1.2 Opetussuunnitelman sisältö
Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
arvot ja toiminta-ajatus
yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet
kieliohjelma
noudatettava paikallinen tuntijako
toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset
opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus
opetuksen mahdollinen eheyttäminen
aihekokonaisuuksien toteuttaminen
opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa
valinnaisaineiden opetus
tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle
yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa
yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot luvuissa 4 ja 5 täsmennettyjen ohjeiden
mukaisesti
eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus
oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin
kriteereihin
opinnoissa etenemisen periaatteet
todistukset
•
tietostrategia
•
toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen.
Em. opetussuunnitelman sisältöalueet on kirjattu kuntakohtaisen opetussuunnitelman
sisälle.
7
ROPS
1.3. Opetustoimen toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen
Raision kaupungissa arvioidaan puolivuosittain kaupunginvaltuuston päättämien sitovien tavoitteiden toteutumista. Nämä tavoitteet on johdettu valtuustokaudelle laaditusta strategiasta.
Koulutuslautakunta on hyväksynyt Raision kaupungin opetustoimen arviointisuunnitelman 12.6.2002 (§ 95). Suunnitelman mukaan opetustoimintaa arvioidaan vuorovuosina asiakastyytyväisyyskyselyllä ja työilmapiirimittauksella. Arvioinnin tarkoituksena on kehittää opetustoimen laadullista toimintaa koskien niin työyhteisöjä kuin
yksittäisiä opettajia.
Kuntakohtaista opetussuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa.
Koulukohtaiset opetussuunnitelmat päivitetään vuosittain opetussuunnitelmaan perustuvan lukuvuosittaisen suunnitelman yhteydessä.
2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat
2.1 Perusopetuksen arvopohja
Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden
hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.
Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava
huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa,
saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon
suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista
sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa.
Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä.
Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa
otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla
tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa
sekä työ- ja perhe-elämässä.
Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti
tunnustuksetonta.
Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana
olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan.
Koulutyön arvopohjan selvittämiseksi laadittiin asiasta kysely 1-2-luokkien sekä joidenkin seitsemänsien luokkien vanhemmille (kyselylomakkeet ja tulokset liitteenä).
Kyselyjen tuloksena tavoitteena on nuori, jolla on terve itsetunto, joka tekee vastuuntuntoisesti työnsä, ottaa vastuuta omasta itsestään, huomioi toiset ja on yhteistyökykyinen sekä omaa hyvät tavat (sosiaalisten taitojen kehittyminen).
8
ROPS
Perustietojen ja taitojen oppimisen kautta oppilas tiedostaa luonnon ja yhteiskunnan
merkityksen ja kasvaa juurtensa kautta kansainvälisyyteen sekä kykenee itsenäiseen ja
kriittiseen ajatteluun.
2.2 Perusopetuksen tehtävä
Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä.
Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa
oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa
sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa.
Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja,
saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista
identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen.
Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa
ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja.
Raisiolaisten 1-2-luokkalaisten vanhemmat pitivät koulutyön tärkeimpinä tavoitteina
perustietojen ja taitojen oppimista, terveen itseluottamuksen ja tasapainoisuuden kehittymistä, sosiaalisten taitojen kehittymistä sekä oppimisen taitojen kehittämistä.
Perusopetuksessa pyritään tukemaan oppilaan sivistymistä ja kasvua vastuullisuuteen sekä yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittymistä osana elinikäistä oppimista
ja näin antamaan valmiuksia toimia ja kehittää demokraattista yhteiskuntaa.
Koulupäivän aikana puututaan nopeasti kiusaamiseen ja lastensuojelun tarpeessa
olevan oppilaan tilanteeseen. Koulussa on käytössä turvallisuussuunnitelma ja kiusaamisenesto-ohjelma.
2.3 Perusopetuksen järjestäminen
Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja
siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä
kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.1 Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut.2
1 Perusopetuslaki (628/1998) 3 § 2 mom. (477/2003), 3 § 3 mom. ja 29 § 1 mom.
2 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010), 31 § 1 mom. ja 31 a § 1 mom. (477/2003)
9
ROPS
Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan
sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan,
vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella3. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä
siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa4.
Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta
koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin
tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan
luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin.
Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista.
Oppilasta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön
jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä
esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta
antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa.
2. 4 Perusopetuksen rakenne
Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja
keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin
tuntijaon (A 1435/20.12.2001, 6 §) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion
päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden
(musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän
osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille
vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako
sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja
opetussuunnitelman perusteiden pohjalta.
Vuosiluokkien 1−2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää
valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten.
Vuosiluokat 8−9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös
ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä.
________________________________________________________________________
3 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 § 2mom.
4 YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan julistus (Salamanca Statement)
1994, Luxemburgin peruskirja (The Charter of Luxemburg) 1996 ja YK:n vammaisten
henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus 2006
10
ROPS
Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11. §,:n 3. momentin mukaisesti on
päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opintoohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt
opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien
oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai
useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja
aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan
opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti.
Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa
erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten
tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa
määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan
perusopetusasetuksen 11. §:n 3. momentin säännöksiä.
11
ROPS
Raision koulutuslautakunta on hyväksynyt 22 .1.2003 tuntijaon ja kieliohjelman Raision kaupungin perusopetuksen vuosiluokille 1-9 sekä Friisilän koulun vuosiluokille
1-6 seuraavasti:
Uusi tuntijako, luokat 1-9
Aine
1
2
3
4
5
6
7
8
9
Yht.
Äidinkieli, kirjallisuus
7
7
5
5
4
5
3
3
3
42
2
2
2
2
2
3
3
16
2
2
2
6
A-kieli, englanti
B-kieli, ruotsi
Matematiikka
3
3
4
4
Biologia, maantieto
Ympäristö- ja luonnontieto
2
2
2
4
4
3
4
3
32
2
2
2
2
3
11
3
Fysiikka, kemia
9
1
1
Terveystieto
Uskonto / ET
1
1
1
2
Historia, yhteiskuntaoppi
2
3
2
9
0
2
1
3
1
2
1
1
1
11
2
2
2
2
3
11
Musiikki
1
1
1
1
2
1
1
+
+
8+
Kuvataide
1
1
2
1
2
2
2
+
+
11+
Käsityö
1
1
2
2
2
2
3
+
+
13+
Liikunta
1
1
3
3
3
2
2
2+
2+
19+
Kotitalous
3
3
Oppilaanohjaus *
0,5
0,5
1
2
Valinnaiset aineet
2
4+2
4+2
10+2+2
Vapaaehtoinen A-kieli, ranska, saksa, ruotsi, venäjä
(2)
(2)
(2)
(6)
Raisiossa koulukohtaisesti päätettävät tunnit, jotka on käytettävä siten, että taito- ja taideaineisiin lisätään luokille 1-4 vähintään 3 tuntia ja että oppilaan kokonaistuntimäärä vuosiluokilla 1-2
on vähintään 19 ja vuosiluokilla3-4 vähintään 23 tuntia.
* Oppitunnit toteutetaan 7. luokilla yhdellä vuosiviikkotunnilla syyslukukauden jaksossa ja 8.
luokilla yhdellä vuosiviikkotunnilla kevätlukukauden jaksossa.
2-3
Yhteensä:
2-3
1-2
0-1
-
19-20 19-20 23-24 23-24 25
Vapaaehtoinen A-kieli, ranska, saksa, ruotsi,
venäjä
2
12
2
25
2
5-9
31
30
30
225-229
6
ROPS
Friisilän koulun tuntijako, luokat 1-6
Aine
1
2
3
4
5
6
Yht.
Äidinkieli, kirjallisuus
7
7
5
5
4
5
33
2
2
2
2
8
4
4
4
4
22
2
2 (1)
4 (3)
A-kieli, englanti
Matematiikka
3
3
Biologia, maantieto
Ympäristö- ja luonnontieto
2
2
2
3
Fysiikka, kemia
Uskonto / ET
1
1
1
2 (1)
Historia, yhteiskuntaoppi
9
1
1
2
1 (2)
2
8
2 (1)
2
4 (3)
Musiikki
2
1
2 (4)
1 (3)
2 (3)
1 (3)
9 (16)
Kuvataide
1
2
2 (1)
1
2 (1)
2 (1)
10 (7)
Käsityö
2
2
2
2
2
2
12
Liikunta
2
2
3 (2)
3 (2)
3
2
15 (13)
Yhteensä:
20
20
23
23
25
25
136
2
2
2
6
Vapaaehtoinen A2-kieli
3. luku Opetuksen toteuttaminen
3.1 Oppimiskäsitys
Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen
ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka
kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja
vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja
työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä.
Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän
aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista
tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan.
Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan omat tiedot, taidot ja kokemukset. Tavoitteena on oppimaan oppiminen. Konstruktivistinen oppimiskäsitys korostaa oppijan omaa aktiivista roolia oppimisprosessissa, johon vaikuttavat yksilölliset ominaisuudet, motivaatio ja oppimisympäristö. Oppilaan yksilölliset tarpeet ja kehittymismahdollisuudet huomioiden tuetaan oppilaan kasvua ja oppimista. Yhteistyössä kotien kanssa oppilaalle pyritään luomaan turvallinen ja kehitystä myönteisellä tavalla edesauttava kasvuympäristö.
13
ROPS
3.2 Oppimisympäristö
Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten
tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat.
Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien
sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea
myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia
tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota.
Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät.
Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti,
psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea
oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa.
Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja
kehittämiseen.
Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään
ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille.
Oppimisympäristön on mahdollistettava ikäkaudelle ominainen oppiminen. Oppimisympäristössä tulee vallita avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri.
Tavoitteena on luoda hyvä kasvuympäristö koulun henkilökunnan, oppilaiden ja
vanhempien sekä ympäröivän yhteiskunnan yhteistyöllä (moniammatillinen asiantuntijaoppilashuoltotyö, kummi- ja tukioppilastoiminta, sidosryhmäyhteistyö, vanhempainyhdistykset)
Opetuksessa tutustutaan koulun lähiympäristön luontoon, kulttuurimaisemaan,
sen erityispiirteisiin ja historiaan kotiseututuntemuksen kartuttamiseksi. Oppimisympäristöä kehitetään jatkuvasti oppilaan kehittymiseksi nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi (mm. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia ).
Turvallisuus liittyy sekä fyysiseen että psyykkiseen oppimisympäristöön. Väkivallan ennaltaehkäisystä huolehditaan ja kiusaamis- ja ongelmatilanteisiin puututaan välittömästi (turvallisuussuunnitelma ja kiusaamisenesto-ohjelma).
3.3 Toimintakulttuuri
14
ROPS
Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä
kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja
käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri,
joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja
muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen.
Opetussuunnitelman koulukohtaisena osiona toimivat koulujen lukuvuosisuunnitelmat. Niissä esitetään kuvaus koulun toimintakulttuurista ja toiminnan painopistealueista vuosittain, ja ne ovat nähtävissä koulun verkkosivuilla.
3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat
Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin
oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla
tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen,
itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin.
Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden
kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne
• virittävät halun oppia
• ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen
• ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet
• aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti
• edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista
• kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja
• tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista
• edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista
• kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten
• auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen
• kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa
15
ROPS
Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon
opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin
oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä
itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset
sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan
oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta.
Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän
toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden
kanssa tukee eriyttämistä.
Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään
ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi
luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella
tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat
tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat
tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina
yksilöllisestä palautteesta.
Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja
kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon.
Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukainen tavoitteista lähtevä opetuksen
suunnittelu ja toteutus korostaa oppijan omaa aktiivista roolia oppimisprosessissa.
Oppimisympäristö tulee luoda sellaiseksi, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus oppimistapahtuman aikana itse aktiivisesti tehdä työtä oman oppimisensa
hyväksi omista lähtökohdistaan käsin. Tämä edellyttää vaihtelevien työtapojen ja
monipuolisen oppimateriaalin ennakkoluulotonta kokeilua ja käyttöä.
Sosiaalisia taitoja kehittävät toiminnalliset työtavat ja erilaiset projektityöskentelyt. Näissä myös aihekokonaisuuksien integroiminen oppiainesisältöihin mahdollistuu.
4. luku Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen
sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu ja erityinen tuki
kuvataan luvuissa 4.1, 4.2 ja 4.3. Luvussa 5 esitetään tarkemmin eri tukimuodot ja niiden käyttö
16
ROPS
tuen eri tasoilla. Lukujen 4 ja 5 ja niiden alalukujen muodostama kokonaisuus on perustana
paikallisen opetussuunnitelman laadinnalle sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön
toteuttamiselle.
Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet
Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan
vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee
yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin
vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman
tukimuodon tarpeeseen.
Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta.
Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle
ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. On tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät.
Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä5. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaan oikeus tukeen voi toteutua
käytännössä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät
vastuut ja työnjako. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida
jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja
pitkäaikaisvaikutuksia. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia6. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen
oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman
tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin
kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista.
Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden
huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta
esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta
toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen.
5 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)
6 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten
ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus) (380/2009) 9 §
17
ROPS
Tuki erityisissä tilanteissa
Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa
elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa.
Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista7. Koulukotiin sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu, jos koulukodilla on opetuksen järjestämislupa. Oppilaan kotikunnalla on velvollisuus kotikuntakorvauksen maksamiseen sairaalakoulussa ja koulukotiopetuksessa olevista lapsista ja nuorista8.
Muiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta9. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen osalta oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus
maksaa kotikuntakorvaus10.
Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta
myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla
on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun.
Jos oppilas opiskelee sellaisessa yksityisen opetuksen järjestäjän opetuksessa tai valtion koulussa, jossa ei anneta erityistä tukea, opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa erityistä tukea tarvitsevasta oppilaastaan oppilaan asuinkunnalle. Oppilaan asuinkunta päättää erityisen tuen antamisesta ja osoittaa oppilaan sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa erityistä
tukea annetaan.11
Näissäkin tapauksissa oppilaalla on oikeus kaikkeen perusopetuslain ja opetussuunnitelman
perusteiden mukaiseen tukeen. Opetusta antava taho arvioi tuen tarpeen ja päättää tuesta edellä mainittujen normien mukaan.
4.1 Yleinen tuki
Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä
edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista.
_________________________________________________________________________
7 Perusopetuslaki 4 § 3 mom.
8 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) 41 § 1, 2, ja 4 mom.
9 Perusopetuslaki 4 § 1 mom. (1288/1999)
10 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 41 § 3 ja 4 mom.
11 Perusopetuslaki 17 § 5 mom. (642/2010)
18
ROPS
Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettajan tehtävänä on
ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja
ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelu motivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa.
Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin.
Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa.
Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä,
opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokkaopetuksessa
näiden järjestelyjen merkitys korostuu.
Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa,
osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä.
Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla, mikäli opetuksenjärjestäjä niitä tarjoaa. Suunnittelemalla ne osaksi oppilaan päivää voidaan lisätä myös turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia.
4.2 Tehostettu tuki
Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti12. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun
yleinen tuki ei riitä.
Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan
vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista.
Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta
erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan luvussa 5.1.3.
_________________________________________________________________________
12 Perusopetuslaki 16 a § 1 mom. (642/2010)
19
ROPS
Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osaaikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön
sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu.
Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan.
Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden
mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia
oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä.
Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen
aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta.
Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten
Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan
• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
• oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista
• oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai
muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea
Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja
etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan
kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma,
myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.
Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen
tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä siten kuin
yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään13. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava
tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma
käsitellään tarkemmin luvussa 4.5.1.
13 Perusopetuslaki 31 a § 4 mom. (642/2010)
20
ROPS
4.3 Erityinen tuki
Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden
saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen
tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen
perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista14. Käytettävissä
ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot.
Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin,
että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun
jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan.
Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan
ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä15. Päätös
tehdään hallintolain mukaisesti16.Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta
merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä
tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut
sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen17.
Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä.
Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen
antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun
vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten18. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena.
Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten
Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys19.
Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija
tai työntekijä hankkii
• oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä
• moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn
selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta
_________________________________________________________________________
14 Perusopetuslaki 17 § 1 mom. (642/2010)
15 Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642 /2010)
16 Hallintolaki (434/2003)
17 Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642/2010)
18 Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010)
19 Perusopetuslaki 17§ 3 mom. (642/2010) ja Hallintolaki 34, 35 ja 36 §
21
ROPS
Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi.20
Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan
• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
• oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista
• oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai
muilla
tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea
• perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn
oppimäärän
Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja
muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä
materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai
lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa
hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.
Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen
tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli
tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että
oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas
siirtyy saamaan tehostettua tukea.
4.4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki paikallisessa opetussuunnitelmassa
Tässä luvussa määritellään, miten oppimisen ja koulunkäynnin tuki kuvataan kokonaisuutena
paikallisessa opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelman laadintaa koskevat tarkemmat määräykset sisältyvät luvun 4.5 yksilöllisiä suunnitelmia ja luvun 5 eri tukimuotoja käsitteleviin alalukuihin. Paikallinen opetussuunnitelma tulee kodin ja koulun yhteistyön sekä oppilashuollon
osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten
kanssa21.
Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuki, tuen rakenne ja
järjestäminen, yleiset tavoitteet sekä eri tukimuotojen käytännön toteutus. Opetussuunnitelmassa selvitetään, miten tuen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa toteutetaan. Opetussuunnitelmassa kuvataan henkilöstön keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö
oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa tuen tarpeen arvioinnissa, tuen suunnittelussa ja järjestämisessä sekä käytännön toteuttamisessa.
Opetussuunnitelmassa määritellään yleisen tuen tavoitteet, järjestäminen ja toimintatavat, yhteistyö eri toimijoiden kesken sekä oppilaan ja huoltajan kanssa.
_________________________________________________________________________
20 Perusopetuslaki 17§ 3 mom. (642/2010)
21 Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003)
22
ROPS
Opetussuunnitelmassa määritellään tehostetun tuen tavoitteet, tuen aloittaminen ja siirtyminen
takaisin yleisen tuen piiriin. Opetussuunnitelmassa määritellään myös tehostetun tuen järjestäminen ja toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä yhteistyö
oppilaan ja huoltajan kanssa.
Opetussuunnitelmassa määritellään erityisen tuen tavoitteet, erityisen tuen päätöksen tekeminen, tuen aloittaminen ja siirtyminen takaisin tehostetun tuen piiriin. Opetussuunnitelmassa
määritellään myös erityisen tuen järjestäminen ja toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako
eri toimijoiden kesken, yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa sekä oppilaan ja huoltajan kuulemiseen liittyvä menettely.
Oppilaan tukeen liittyvien hallintopäätösten tekijät määritellään opetuksen järjestäjän johtosäännössä22.
________________________________________________________________________
22 Kuntalaki (365/1995) 14 §
23
ROPS
YLEINEN TUKI
”Tehdään jotakin toisin”
Jokaiselle oppilaalle tarpeen mukaan annettavaa tukea. Päävastuu tuen antamisesta
on luokan- ja aineenopettajalla.
Annettu tuki kirjataan muistiin
Arviointi ja seuranta: tehoaako ja mikä?
OPPIMISSUUNNITELMA
Mahdollisuus – lisää suunnitelmallisuutta
Tukitoimien seurantalomake voi olla
apuna
PEDAGOGINEN ARVIO
Tehdään, kun yleinen tuki ei riitä
tavoitteiden saavuttamiseen.
Oppilaan opettajat laativat ja arvio
käsitellään moniammatillisessa
oppilashuoltoryhmässä.
OPPIMISSUUNNITELMA
Laaditaan tehostetun tuen piirissä
olevalle oppilaalle.
Tehostetun tuen tarve käsitellään ja todetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä
Säännöllistä tukea ja useita eri tukimuotoja
Annettu tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan.
Arviointi ja seuranta säännöllistä.
PEDAGOGINEN SELVITYS
Tehdään kun tehostettu tuki ei riitä.
Opettajat laativat yhdessä. Huoltajaa kuullaan. Tarvittaessa liitetään
asiantuntijalausuntoja.
Käsitellään oppilashuoltoryhmässä
ja opettaja tekee esityksen erityisen
tuen päätöksestä.
ERITYISEN TUEN PÄÄTÖS
Sivistysjohtajan päätös
Päätös tarkistetaan 2. luokan jälkeen ja
6. luokan syksyllä.
Päätös erityisen tuen lopettamisesta,
mikäli todetaan, että erityisen tuen
tarvetta ei ole.
ERITYINEN TUKI
HOJKS
”Tehdään intensiivisesti toisin”
Lähikoulussa, luontaisessa opetusryhmässä, jos vain mahdollista
Erityisopetuksen pienryhmässä tai
kokonaan luokkamuotoisessa erityisopetuksessa
Pedagoginen asiakirja
Tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa
24
YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJAN KANSSA
KOLLEGIAALINEN YHTEISTYÖ
TEHOSTETTU TUKI
”Tehdään enemmän toisin”
ROPS
Kolmiportainen tuki toteutetaan yllä olevan kaavion mukaisesti. Kaikilla tuen
portailla oppilasta voidaan oppilaan tarpeen mukaan tukea seuraavin tukimuodoin:
• eriyttäminen
• joustavat ryhmittelyt ja opetusjärjestelyt (samanaikaisopetus)
• oppilaan ohjaus
• oppilashuollon tuki
• tukiopetus
• oppimissuunnitelma
• osa-aikainen erityisopetus
• kodin ja koulun yhteistyö
• oppilashuollon moniammatillinen tuki
• kerhotoiminta
• apuvälineet
• avustajapalvelut
Siirryttäessä tuen portaalta toiselle tukitoimien painotukset muuttuvat.
Yleisen tuen tukitoimien monipuolinen käyttö on usein riittävää oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tukea. Mikäli yleisen tuen tukitoimet eivät riitä tukemaan oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä niin, että oppilas saavuttaa
opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet, laaditaan pedagoginen arvio.
Pedagogisen arvion laatii luokanopettaja ja aineenopettaja oman oppiaineensa osalta yhteistyössä erityisopettajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää tuen tarpeiden ja tukitoimien
suunnittelun ja onnistunee toteuttamisen kannalta. Pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä, jossa määritellään tehostetun tuen tarve ja tarvittavat tukitoimet.
Tehostetun tuen vaikuttavuutta arvioidaan ja seurataan oppimissuunnitelman
avulla.
Mikäli oppilaan oppimissuunnitelman toteutumista arvioitaessa todetaan, että oppilaan saama tehostettu tuki ei riitä oppimiselle asetettujen tavoitteiden
saavuttamiseen, tehdään pedagoginen selvitys. Pedagogiseen selvitykseen liitetään tarpeen mukaan asiantuntijalausuntoja.
Päätöksen erityisestä tuesta tekee sivistysjohtaja.
Erityinen tuki järjestetään ensisijaisesti lähikoulussa. Erityisen tuen tukitoimena järjestettävä erityisopetus voidaan järjestää osa-aikaisen erityisopetuksen tai erityisopetuksen pienryhmässä tai kokonaan erityisopetuksen opetusryhmässä.
25
ROPS
Erityisen tuen tukitoimien onnistumista arvioidaan ja seurataan HOJKS:ssa.
Mikäli tarvetta erityiseen tukeen ei enää ole, tehdään uusi päätös erityisen
tuen lopettamisesta. Päätöksen tekee sivistysjohtaja uuteen pedagogiseen selvitykseen perustuen.
Tuen järjestäminen toimintamalleineen ja vastuineen kuvataan Oppilaan tuen
suunnitelmassa.
4.5 Yksilölliset suunnitelmat
4.5.1 Oppimissuunnitelma
Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja
siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn
opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa
käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana.23
Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan.
Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan
oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja
saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen
arvioinnille.
Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen.
Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa.
Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppilaan osuus suunnittelussa
kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille.
23 Perusopetuslaki 16 a § (642/2010)
26
ROPS
Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen
mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää:
• oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
• oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät
tavoitteet
• opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa
• pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät,
opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu
tuki
• fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut
• moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet
• yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki
• edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointi
tavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi
• suunnitelman laatimiseen osallistuneet
Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua
oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty.
Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.
Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti24. Jos tällainen
hallintopäätös tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma.
Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet.
Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin
osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon
ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä25. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan
oppimissuunnitelma.
Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa joustavan perusopetuksen toimintaan26, minkä jälkeen hänelle tulee laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää
soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma.
Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa
oppimisympäristöissä.
_________________________________________________________________________
24 Perusopetusasetus (852/1998) 11 § 3 mom.
25 Perusopetuslaki 18 § 1 mom.
26 Perusopetusasetus 9 b § 1 mom. (1768/2009)
27
ROPS
Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea
Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. Oppilasta varten pohditut tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se
on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta.
Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana
Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti.
Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan.27 Oppimissuunnitelma laaditaan
aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole
ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen
edustajan kanssa28. Tehostetun tuen vaiheessa opiskelun ja tukitoimien järjestelmällinen suunnittelu tukee oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä.
Erityinen tuki
Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).
Paikallisen opetussuunnitelman laadinta
Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään, miten oppimissuunnitelmaa käytetään osana
yleistä tukea. Opetussuunnitelmassa kuvataan tehostettuun tukeen liittyvä oppimissuunnitelman käyttö. Suunnitelmassa määritellään oppimissuunnitelmanlaadinta ja seuranta, toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä menettelytavat oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävässä yhteistyössä. Suunnitelman sisältö kuvataan erikseen yleisen ja tehostetun tuen osalta.
_______________________________________________________________________
27 Perusopetuslaki 16 a § (642/2010)
28 Perusopetuslaki 16 a § 1 mom. (642/2010)
28
ROPS
Oppimissuunnitelman käyttö yleisen tuen aikana
Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Erityisen tärkeää on
laatia oppimissuunnitelma niille oppilaille, joiden oppimisvaikeuksia tutkitaan ja kartoitetaan ennen mahdollista siirtymistä tehostetun tuen piiriin tai
joiden oppimisen edistymistä seurataan esimerkiksi pitkän sairauden jälkeen. Osa-aikaista erityisopetusta saaville ja maahanmuuttajaoppilaille
laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma voidaan
laatia myös erityisen lahjakkaalle oppilaalle, joka etenee opiskelussaan
yleisopetuksen oppimääristä poiketen.
Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana
Oppimissuunnitelma on laadittava
1. tehostetun tuen piirissä olevalle oppilaalle,
2. vuosiluokkiin sitomattoman opinto-ohjelman mukaisesti
opiskelevalle oppilaalle (vaatii hallintopäätöksen),
3. erityisin opetusjärjestelyin opiskelevalle oppilaalle ja
4. joustavan perusopetuksen oppilaalle.
Oppimissuunnitelman laatimisesta vastaa oppilaan parhaiten tunteva opettaja. Oppimissuunnitelman laatimiseen voivat osallistua erityisopettaja,
luokanopettaja, luokanvalvoja, aineenopettajat, oppilas, huoltajat sekä tarvittaessa muut asiantuntijat. Oppimissuunnitelman noudattamista valvoo
vastuuopettaja, joka myös vastaa suunnitelman seurannasta. Oppilas osallistuu ikätasonsa edellytysten mukaisesti oppimissuunnitelman laatimiseen.
Tehostettua tukea varten laadittu oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon.
Oppimissuunnitelmassa kuvataan, millä tukitoimilla opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Oppimissuunnitelmassa ei voida asettaa oppilaan opiskeleman oppiaineen yksilöllistettyjä tavoitteita, vaan se noudattaa aina yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Siinä määritellään mahdolliset
valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelma
tarkistetaan vähintään kerran lukukaudessa ja päivitetään aina tuen tarpeen tai järjestämisen muuttuessa oleellisesti.
Oppimissuunnitelmassa määritellään koulun, oppilaan ja kodin vastuualueet oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisessä. Oppimissuunnitelmasta tiedotetaan niille oppilasta opettaville opettajille, joiden tulee opetuksessaan huomioida oppilaan tehostetun tuen tarve.
29
ROPS
4.5.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä
oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen.29
Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman
yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se
valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja
koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista.
HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien
järjestäminen edellyttää:
• oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet
• oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden
vuosiviikkotuntimäärät
• opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä
• oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät
tavoitteet
• edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi
• pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät,
opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit
ja muu tuki
• fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut
• erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden
opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet
• kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/ tai erityisopetuksen ryhmässä
• kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti
opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä
• moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet
• kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan
ohjauksesta ja valvonnasta
• oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa
• yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki
• suunnitelman laatimiseen osallistuneet
29 Perusopetuslaki 17 a § (642/2010)
30
ROPS
Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtienlisäksi
• luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt
• edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee
yksilöllistetyn oppimäärän mukaan
Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten
kohtien lisäksi
• kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain
• edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään
oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja
sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä
voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.
Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan
henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt
tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.
Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan
tarpeiden mukaiseksi30. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKSiin, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen
piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma.
Paikallisen opetussuunnitelman laadinta
Opetussuunnitelmassa määritellään henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laadinta ja seuranta, toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä menettelytavat oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävässä yhteistyössä.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen
osallistuvat moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat. Tarvittaessa laatimiseen osallistuvat oppilashuoltoon osallistuvat muut henkilöt,
avustajat ja oppilaan opinto-ohjaaja. Oppilas itse osallistuu ikätasonsa edellytysten mukaisesti suunnitelman laatimiseen.
_______________________________________________________________________
30 Perusopetuslaki 17a § (642/2010)
31
ROPS
HOJKS pohjautuu pedagogiseen selvitykseen, johon on koottu tieto oppilaan
koulunkäynnistä ja oppimisesta.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä
on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista sekä määritellään oppilaan,
koulun ja kodin vastuualueet tukitoimien toteuttamiseksi.
Yksilöllistetyn oppimäärän osalta HOJKSiin kirjataan oppilaan oppimiselle
asetetut tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Kunkin oppiaineen opettaja vastaa
oman oppiaineensa osalta yksilöllistettyjen sisältöjen ja tavoitteiden laatimisesta.
Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilöllistettyyn
oppimäärään, joka hänelle on määritelty henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista arvioidaan ja seurataan säännöllisesti vähintään kerran lukuvuodessa yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa.
Koulun rehtori nimeää oppilaan henkilökohtaisesta opetuksen järjestämistä
koskevasta suunnitelmasta vastaavan opettajan.
HOJKSista tiedotetaan kaikille oppilaan opettajille, joiden tulee omassa opetuksessaan huomioida oppilaan erityisen tuen tarve.
5. luku Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot
Luvussa 5 kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla. Lisäksi luku sisältää joustavan perusopetuksen toimintaa koskevan osuuden. Luvussa
kuvataan myös oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen.
5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki
5.1.1 Tukiopetus
Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan
lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta31. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan.
________________________________________________________________________
31 Perusopetuslaki 16 § 1 mom. (642/2010)
32
ROPS
Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin
usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan
antaa tuen kaikilla tasoilla.
Koulutyö tulee suunnitella siten, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus siihen osallistua. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten,
sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan
antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin
yksilöllisesti. Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien aikana.
Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät,
ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja
materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa.
Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on
pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa
tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille.
Tukiopetus yleisen tuen aikana
Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen
tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista.
Tukiopetus tehostetun tuen aikana
Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen aikana
annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun
tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen
tavoitteet ja järjestäminen. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista
johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin.
Tukiopetus erityisen tuen aikana
Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana
annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen
alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin.
Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen
tarpeisiin.
33
ROPS
Paikallisen opetussuunnitelman laadinta
Tukiopetuksen keskeiset tavoitteet, toimintatavat tukiopetuksen järjestämisessä, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä oppilaalle ja huoltajille tiedottamiseen ja oppilaan
ja huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät toimintatavat määritellään paikallisessa
opetussuunnitelmassa.
Oppilaalla on oikeus saada tukiopetusta niin usein ja niin laajasti kuin hänen koulumenestyksensä kannalta on tarkoituksenmukaista. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta voi tehdä opettaja, oppilaan huoltaja tai oppilas itse. Huoltajille tiedotetaan tukiopetuksen järjestämisestä ja antamisesta koulun sopimalla tavalla.
Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, tulee hänellä olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden
ulkopuolella.
Tukiopetuksen toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti yhdessä oppilaan ja
huoltajan kanssa. Yleisen tuen aikana annettu tukiopetus kirjataan muistiin, tehostetun tuen aikana tukiopetus ja sen vaikuttavuuden arviointi kirjataan oppimissuunnitelmaan ja
erityisen tuen aikana HOJKSiin.
Tukiopetus voi olla myös ennakoivaa oppimisen tukea.
5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus
Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osaaikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa32. Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien
kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Opetuksen järjestäjän tulee
huolehtia, että osa-aikaista erityisopetusta varten on tarvittavaa ja riittävää erityispedagogista
osaamista.
Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään
oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan
oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla
tuen tasoilla.
_______________________________________________________________________
32 Perusopetuslaki 16 § 2 mom. ( 642/2010)
34
ROPS
Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osaaikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa.
Huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa.
Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea
Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja.
Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja oppilaan tulee saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta.
Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana
Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu.
Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen
tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen
erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan
oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen.
Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana
Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta siitä opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman osaaikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen arvioidaan osana pedagogista selvitystä. Oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin.
Paikallisen opetussuunnitelman laadinta
Osa-aikaisen erityisopetuksen keskeiset tavoitteet, toimintatavat opetuksen järjestämisessä,
yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken, huoltajille tiedottamiseen sekä oppilaan ja
huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät toimintatavat määritellään opetussuunnitelmassa.
Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan oppimista, parantaa oppilaan
oppimisvalmiuksia, kehittää itsetuntoa ja tuottaa oppimisen iloa. Tärkeintä on se, että oppilas oppii käyttämään hänellä olevia kykyjä parhaalla mahdollisella tavalla, suhtautuu
omiin vaikeuksiinsa rehellisesti ja realistisesti ja työskentelee täysipainoisesti.
Aloitteen osa-aikaisen erityisopetuksen antamisesta voi tehdä oppilas itse, opettaja, huoltaja
tai oppilashuoltoryhmä. Oppilaan huoltajalle tiedotetaan osa-aikaisesta erityisopetuksesta
koulun sopimalla tavalla.
Erityisopettaja yhdessä luokanopettajan/valvojan, aineenopettajien, oppilaan huoltajien ja
oppilaan kehitystason mukaisesti myös hänen itsensä kanssa arvioi oppilaan tuen tarpeen
35
ROPS
sekä sen määrän ja laadun. Arviointiin voivat tarvittaessa osallistua myös oppilashuollon
muut asiantuntijat eli koulupsykologi, koulukuraattori, terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä.
Yleisen tuen piirissä olevalle oppilaalle annettu osa-aikainen erityisopetus kirjataan muistiin. Tehostetun tuen vaiheessa oppilaan saama osa-aikainen erityisopetus ja sen vaikuttavuuden arviointi kirjataan oppimissuunnitelmaan. Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan
saama osa-aikainen erityisopetus arviointeineen kirjataan HOJKSiin.
Lievät oppimisvaikeudet ja esim. lukemisen ja kirjoittamisen ongelmat saattavat heikentää
oppilaan suoritustasoa siten, että todellinen osaamisen taso ei aina näy oppilaan suorituksissa. Erityisopettajan, luokanopettajan/valvojan sekä aineenopettajien yhteistyöllä voidaan
arvioida oppilaan oikea osaamisen taso siten, että oppilaan arviointi on oikeudenmukaista
ja oppilasta kannustavaa.
5.1.3 Erityisopetus
Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain
mukaan annettavasta tuesta33. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue
ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen
päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä
koskevan suunnitelman mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Siinä ratkaistaan erityisopetuksen järjestämiseen
liittyvät seikat ja opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät siten kuin HOJKSin laatimisen yhteydessä luvussa 4.5.2 on ohjeistettu.
Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen
muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa
paikassa. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta
tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään.34 Opetusryhmiä
muodostettaessa tulee ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet35. Opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin perusopetusasetuksessa36.
______________________________________________________________________
33 Perusopetuslaki 17 § 1 mom. (642/2010)
34 Perusopetuslaki 17 § 1 ja 2 mom. (642/2010)
35 Perusopetuslaki 30 § 2 mom.
36 Perusopetusasetus 2 § (893/2010)
36
ROPS
Paikallisen opetussuunnitelman laadinta
Erityisopetuksesta päätetään erityistä tukea koskevan päätöksen yhteydessä, joka on kuvattu
luvussa 4.3. Opetussuunnitelmassa määritellään toimintatavat erityisopetuksen järjestämisessä,
yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa.
Oppilaan tarvitsema erityinen tuki järjestetään ensisijaisesti oppilaan lähikoulussa. Erityisopetus on keskeinen tukimuoto erityisen tuen piirissä olevalle oppilaalle. Erityisen tuen piirissä oleva oppilas voi opiskella tarvitsemansa tuen määrän mukaan yleisopetuksen tai osaaikaisen erityisopetuksen ryhmässä, osittain erityisopetuksen pienryhmässä tai kokonaan erityisluokalla. Erityisopetuksen pienryhmiä on Friisilän ja Vaisaaren kouluissa. Luokkamuotoista erityisopetusta järjestetään Kuloisten, Friisilän ja Vaisaaren kouluissa.
Huoltaja osallistuu pedagogisen selvityksen laatimiseen ja huoltajalle tiedotetaan erityisopetuksen mahdollisuuksista oppilaan erityisen tuen kokonaisuudessa. Erityisen tuen päätöksessä
määritellään oppilaan opetuksen ja erityisen tuen järjestäminen.
Oppilaan erityisen tuen eri toimijoiden työnjako, yhteistyö ja vastuualueet kirjataan yksilöllisesti oppilaan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan.
5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen
Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin
oppimääriin37. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen
avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa.
Esimerkiksi eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen
ydinsisältöihin. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei
tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää.
Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee
tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin.
Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla
oppilaalle riittävän haasteellisia.
Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Oppimäärää ei voida
yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Ennen erityisen tuen päätöstä tehdään pedagoginen
selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Jos pedagogisessa selvityksessä
todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan oppiaineessa yleisen
oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään.
_________________________________________________________________________
37 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003) ja 11 § 1 mom. (453/2001)
37
ROPS
Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen
oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös.
Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt,
oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppiaineen
opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen
luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja
sisältöjä soveltamalla. Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla,
-välineillä ja -menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä.
Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen
numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.
Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat
syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle,
joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa38. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien
oppilaiden oppiaineiden opiskelusta vapauttaminen kuvataan luvussa 5.1.5.
Paikallisen opetussuunnitelman laadinta
Opetussuunnitelmassa määritellään oppimäärän yksilöllistämiseen liittyvät toimintatavat osana
pedagogisen selvityksen laadintaa, erityisen tuen päätöstä ja HOJKSin laatimista.
Mikäli oppilas ei saamastaan tuesta huolimatta saavuta oppiaineen ydinsisältöihin liittyviä
tavoitteita hyväksyttävästi (arvosana 5), voidaan oppimäärä yksilöllistää. Pedagogiseen selvitykseen liitetään opettajan ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden perusteltu arvio yksilöllistämisen tarpeesta oppiaineittain. Oppimäärän yksilöllistämisen tarpeen arviointiin osallistuvat
oppilaan huoltaja, oppilasta opettavat opettajat, koulupsykologi ja tarvittaessa muut asiantuntijat tai oppilashuoltoryhmä.
Päätöksen oppimäärän yksilöllistämisestä tekee sivistysjohtaja. Päätöksen perusteena on pedagoginen selvitys ja tarvittavat asiantuntijalausunnot.
Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai opettajat yhdessä erityisopettajan kanssa
määrittelevät yksilöllistetyn oppiaineen tavoitteet ja sisällöt ja ne kirjataan henkilökohtaiseen
opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan. Yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti
opiskellun oppimäärän arviointi voi olla sanallista myös päättöarvioinnissa.
_________________________________________________________________________
38 Perusopetusasetus 5 § 1 mom
38
ROPS
5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus
Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta39. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta40. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat
muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti
vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.41 Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti
ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta..
Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta.42 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan
ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua
Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien
välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää
vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla:
• Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi
vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja
aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän
täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän
täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin43 eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen
myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.
39 Perusopetuslaki 25 § 2 mom.
40 Perusopetuslaki 9 § 2 mom.
41 Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997)
42 Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010) ja 26 a § 1 mom. (1288/1999)
43 Perusopetuslaki 27 §
39
ROPS
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. Pidennetyn
oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei
yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten kuin paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään44
Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn
oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin.
Paikallisen opetussuunnitelman laadinta
Opetussuunnitelmassa määritellään pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden
opetuksen järjestäminen, toimintatavat, yhteistyö esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen
kanssa, muu yhteistyö sekä eri toimijoiden vastuut ja työnjako, yhteistyö oppilaan ja huoltajan
kanssa sekä oppilaan ja huoltajan kuulemiseen liittyvä menettely. Opetussuunnitelmassa päätetään myös, miten oppiaineita mahdollisesti yhdistetään oppiainekokonaisuuksiksi tai jaetaan
osa-alueisiin.
Oppilas otetaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin pääsääntöisesti 5-vuotiaana. Erityisen
tuen päätökseen sisällytetään päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta ja sen tekee sivistysjohtaja. Päätöksen perusteena ovat asiantuntijalausunnot ja mahdollisesti moniammatillisesti
laadittu pedagoginen selvitys.
Päätöksen valmistelussa tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, terveydenhuollon sekä muiden tarvittavien asiantuntijoiden ja lapsen huoltajan kanssa. Yhteistyössä pyritään mahdollisimman varhaiseen ja riittävään tukeen. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä
olevan oppilaan HOJKS laaditaan varhaiskasvatus- ja kuntoutussuunnitelman pohjalta.
Pidennetyn oppivelvollisuuden toteuttaminen ja moniammatillinen yhteistyö kuvataan oppilaan
henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Siinä kuvataan myös, miten oppiaineita mahdollisesti yhdistetään oppiainekokonaisuuksiksi tai jaetaan osa-alueisiin.
5.1.6 Toiminta-alueittain opiskelu
Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain45. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla
oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain46. Opetuksen
järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä47.
Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio,
sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.
44
Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista
tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Tuntijakoasetus) (1435/2001) 9 § 2 mom
40
ROPS
Opetuksen järjestäminen perustuu kokonaisvaltaisten tavoitteiden määrittelyyn, oppilasryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseen sekä toimivan ja motivoivan oppimisympäristön kehittämiseen. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja tavoitteena oppilaan koko potentiaalin käyttöön saaminen. Koulupäivän eri toimintoja hyödynnetään oppimisessa.
Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kunkin toiminta-alueen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä
koskevassa suunnitelmassa. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti siten, että ne ovat saavutettavissa
olevia ja oppilaalle mielekkäitä.
Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on
vahvuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toimintaalueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen liittyy aina
myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä.
Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri
asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.
Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi
annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita
ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä.
Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää
kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti
harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen
toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita.
Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen oppilaan kanssa ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää
itselleen luonteenomaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta,
ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri
tilanteissa koulupäivän aikana.
Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen.
Opetuksen tulee sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan
luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä.
Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään
aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen,
muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen tulee
sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja pää41
ROPS
töksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppiaineiden sisällöistä
voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen.
Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää
terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä
vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia
motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa.
Paikallisen opetussuunnitelman laadinta
Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen yleiset tavoitteet, toiminta-alueisiin liittyvät tavoitteet ja kuvataan tarkemmat tavoitteet, sisällöt ja
menetelmät osa-alueittain.
Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden toiminta-alueittain järjestettävä opetus suunnitellaan aina yksilöllisesti ja määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa
suunnitelmassa. Raision kaupunki järjestää toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen pääsääntöisesti ostopalveluna.
Toiminta-alueiden tavoitteet, sisällöt ja menetelmät määritellään moniammatillisessa yhteistyössä lapsen taitojen ja kehityksen edellyttämällä tavalla.
5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki
5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea49. Oppilas elää samanaikaisesti kodin ja koulun
vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa50. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä51. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia.
_________________________________________________________________________
48 Perusopetuslaki 3 § 3 mom.
49 Tuntijakoasetus 4 § 1 mom.
50 Perusopetuslaki 26 § 2 mom. (477/2003), Lastensuojelulaki (417/2007) 2 § 1 mom.
51 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003), Tuntijakoasetus 2, 3 ja 4 § ja Lastensuojelulaki 2 §
2 mom.
42
ROPS
On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.
Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta.
Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin
ja turvallisuuden edistämiseen. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja.
Luvattomista poissaoloista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle52. Koulun tulee antaa huoltajille
tietoa oppilashuollon toiminnasta53 sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa.
Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa
oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön
merkitys oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa54.
Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja
luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä.
Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla
oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa
huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä
kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa55.
_________________________________________________________________________
52 Perusopetuslaki 26 § 2 mom. (477/2003)
53 Perusopetuslaki 31 a § 3 mom. (642 /2010), 3 § 3 mom. ja 26 § 2 mom., Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 4 § 2 mom., 9 ja 13 § ja Lastensuojelulaki
9 ja 12 §
54 Perusopetuslaki 31 a § 3 ja 4 mom., 40 §, 41 § 4 mom. (642/2010) ja 41 § 1, 2 ja 3 mom.
55 Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 15 §
43
ROPS
Paikallisen opetussuunnitelman laadinta
Kodin ja koulun välistä yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osuus laaditaan yhteistyössä
sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa56. Tällöin otetaan huomioon myös muiden kasvatuksen kannalta keskeisten toimijoiden
osallistuminen yhteistyöhön ja tiedonkulun sujuvuus.
Kodin kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet, toimintatavat, vastuut ja työnjako eri toimijoiden
kesken määritellään paikallisessa opetussuunnitelmassa. Toimintatapoja määriteltäessä otetaan
huomioon kodin ja koulun yhteistyö koko kouluyhteisön tasolla, luokan tasolla sekä yksittäistä
oppilasta koskien. Opetussuunnitelmassa kuvataan myös huoltajien osallisuuteen sekä huoltajille tiedottamiseen liittyvät periaatteet, oppilaiden osuus yhteistyössä sekä poissaolojen seurantaan ja luvattomista poissaoloista ilmoittamiseen liittyvät menettelytavat. Suunnitelman tulee
sisältää myös yhteistyön toteutumisen seurantaan ja arviointiin liittyvät menettelytavat sekä
kuvaus menettelytavoista yhteistyöhön liittyvissä ongelma- ja kurinpitotilanteissa.
YHTEINEN KASVATUSVASTUU
KOTI
Vastuu lapsen kasvatuksesta
Vastuu lapsen perusturvallisuudesta ja
hyvinvoinnista
Vastuu lapsen koulunkäynnistä
KOULU
Vastuu oppilaan opetuksesta
Vastuu oppilaan kasvatuksesta kouluyhteisön
jäsenenä
Opetussuunnitelmasta tiedottaminen
Oppilaan edistymisen, turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaaminen
Moniammatillisen yhteistyöverkoston tuki
Kouluyhteisön jäseneksi kasvaminen
Opettajan, oppilaan ja huoltajan roolien selkiinnyttäminen
Kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen
Kuvio 2. Kodin ja koulun kasvatusvastuut
Kehityskeskusteluissa suunnitellaan kodin ja koulun yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä selkiinnytetään huoltajien, oppilaan ja opettajan rooleja oppilaan parhaan mahdollisen oppimisen edistämiseksi ja turvaamiseksi. Kehityskeskusteluun osallistuvat oppilas ja huoltaja yhdessä. Kehityskeskustelu käydään ainakin kerran lukuvuoden aikana.
________________________________________________________________________
56 Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003)
44
ROPS
Vanhempainilloissa huoltajilla on mahdollisuus keskustella luokan ja koulun toimintakulttuurista, opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä. Myös yhteisistä kasvatustavoitteista keskustelu on tärkeää. Yhteistyömuotojen kehittämistä voidaan suunnitella yhdessä.
Huoltajat voivat osallistua koulun toiminnan suunnittelemiseen ja arviointiin osallistumalla
koulujen vanhempainyhdistysten toimintaan, vanhempainiltoihin ja muihin koulun järjestämiin tilaisuuksiin.
Moniammatillisesta oppilashuoltotyöstä ja sen toimintamalleista tiedotetaan huoltajille koulujen kotisivuilla sekä koteihin lähetettävissä tiedotteissa. Oppilaskohtaisissa asioissa järjestetään neuvotteluja ja tapaamisia huoltajan ja tarvittavien toimijoiden kesken. Kolmiportaisen
tuen järjestämisessä huoltaja ja oppilas osallistuvat pedagogisen arvion, oppimissuunnitelman
ja pedagogisen selvityksen laatimiseen.
Oppilaiden poissaoloja seurataan, niistä pidetään kirjaa ja luvattomista poissaoloista tiedotetaan koteihin koulun sopimalla tavalla. Huoltaja on velvollinen ilmoittamaan oppilaan poissaolon syyn kouluun välittömästi.
5.2.2 Ohjauksen järjestäminen
Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta57. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja
itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden
vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Oppilaanohjauksen tehtävä sekä yleiset tavoitteet ja tavoitteet vuosiluokilla 1 – 2, 3 – 6 ja 7 – 9 täsmennetään
luvussa 7.21.
Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuottamat
valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta huolehtivat opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä oppilaan koko
perusopetuksen ajan ja eri nivelvaiheissa.
Työelämään tutustumisen keskeisiä toteuttamismuotoja ovat työelämän ja yhteiskunnan eri
osa-alueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprojektit, eri
alojen tiedotusmateriaalin käyttö opetuksessa sekä työelämään tutustumisjaksot (TET) tai työpaikalla tapahtuva opiskelu. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.
_________________________________________________________________________
57 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)
45
ROPS
Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valinnanmahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tulevaisuudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä.
Ohjaus osana yleistä tukea
Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien
ongelmien syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen.
Ohjaus tehostetun tuen aikana
Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tukeen.
Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen
tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan
ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa
ja -taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Ohjauksella
vahvistetaan tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä
omalle tulevaisuudelle.
Ohjaus erityisen tuen aikana
Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana
annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laadittavaan HOJKSiin
kirjataan myös ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksen avulla jatketaan oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitojen sekä itseluottamuksen, opiskelumotivaation ja työelämätuntemuksen vahvistamista. Päättövaiheen ohjauksessa on tärkeä tuoda esille oppilaalle soveltuvia
jatko-opintomahdollisuuksia ja selvittää oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen. Ohjauksellista
tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä hyödynnetään myös oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön ja oppilasta mahdollisesti avustavan muun henkilöstön asiantuntemusta.
Paikallisen opetussuunnitelman laadinta
Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään ohjaustoiminnan tavoitteet, toimintatavat sekä
yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken. Lisäksi kuvataan, miten yhteistyö eri koulujen ja oppilaitosten, paikallisen työ- ja elinkeinoelämän sekä muiden, ohjauksen kannalta kes46
ROPS
keisten toimijoiden kanssa toteutetaan. Työelämään tutustumisen ja erityisesti TET -jakson
tavoitteet, toimintatavat ja arviointi kuvataan. Lisäksi opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi,
miten oppilas ja hänen huoltajansa saavat tietoa oppilaanohjaukseen kuuluvista seikoista ja
miten koulu tekee yhteistyötä ohjaukseen liittyvissä kysymyksissä oppilaiden huoltajien kanssa.
Oppilaanohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on
edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä.
Oppilaanohjauksen avulla ja tuella oppilas
• oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen
• oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja
• oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua ongelmatilanteissa
• oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit
• kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan
• saa tukea ja ohjausta koulutuksen nivelvaiheissa
• oppii etsimään tietoja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä
elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto- ja
viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia
• oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan
• saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa
• oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä
sekä kasvamaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen
Alkuopetuksessa oppilaanohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan siirtymistä esiopetuk-
sesta perusopetukseen ja auttaa häntä koulunkäyntiin liittyvien taitojen kehittämisessä. Alkuopetuksessa tuetaan oppimisvalmiuksien kehittymistä. Tärkeää on tukea oppilasta ottamaan vähitellen vastuuta omasta koulunkäynnistään ja koulutehtävistä. Oppilaan sosiaalista
kasvua ja ryhmätyötaitoja tuetaan erilaisia opetusmenetelmiä käyttämällä. Oppimisvaikeuksiin puututaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Erilaisten tietolähteiden käyttö oppimisen apuna on osa alkuopetuksenkin ohjausta.
Vuosiluokkien 3-6 tavoitteena on ohjata oppilasta kantamaan yhä enemmän vastuuta
opiskelustaan ja koulutyöstään. Lisäksi oppilasta ohjataan tiedonhankinnan valmiuksien
kehittämisessä ja monipuolisten työtapojen käytössä. Itsearviointitaitojen kehittäminen on
tärkeä tavoite vuosiluokilla 3-6.
Vuosiluokilla 7-9 oppilas saa ohjausta sekä yksilöllisiin tarpeisiinsa että yhteisöllisyyteen.
Myös työelämään tutustumisen painopiste on näillä vuosiluokilla. Ohjauksen tehtävänä on
selkeyttää oppilaan ammatillista suuntautumista ja tukea oppilaiden koulutus- ja ammattialan valintaprosessia. Oppilaan päätöksentekoa tuetaan ja varmistetaan turvallinen siirtyminen toiselle asteelle. Siirtymävaiheessa on erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle järjestettävä
hänen tarvitsemansa moniammatillinen ohjaus ja tuki yhteistyössä kodin ja koulun kanssa.
Mikäli suora siirtyminen ei ole mahdollinen, voidaan järjestää lisäopetusta tai muita järjestelyjä ennen varsinaisten toisen asteen opintojen alkamista. Järjestelyjen toteuttaminen vaatii
usein eri hallinnonalojen ja kouluasteiden välistä yhteistyötä.
47
ROPS
Oppilaan opintojen ja opiskelun ohjaus tehostetun ja erityisen tuen tukimuotona on opettajan,
oppilaan, huoltajan ja oppilashuollon muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä suunnittelemaa
ja toteuttamaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea. Eri toimijoiden vastuut ohjauksen järjestämisessä määritellään oppimissuunnitelmassa ja HOJKSissa.
Oppilaanohjauksen sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain, työelämään tutustuminen sekä yhteistyö eri oppilaitosten ja kouluasteiden välillä täsmennetään opetussuunnitelman kohdassa
7.21.
5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen
Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut58. Tulkitsemisja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö.
Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia.
Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen
mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua
ja osallisuutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa
toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen
sekä oppilaan identiteetin muotoutumiseen.
Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa
yhtä tai useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla.
Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä
myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta
siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään.
Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa
sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta
oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa.
________________________________________________________________________
58 Perusopetuslaki 31 § 1 mom. (477/2003)
48
ROPS
Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja.
Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea
Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun
tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen.
Oikea-aikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja
vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai
erityisen tuen tarve.
Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana
Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja yleisen
tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarve saattaa lisääntyä
tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvittavat muutokset
kirjataan oppimissuunnitelmaan.
Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana
Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä.
Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista.59
Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja
laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja.
Paikallisen opetussuunnitelman laadinta
Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisen tavoitteet, toimintatavat, hallinnolliset käytänteet sekä yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken määritellään opetussuunnitelmassa.
_________________________________________________________________________
59 Perusopetuslaki 17 § 2 ja 3 mom. (642/2010)
49
ROPS
Tulkitsemis- ja avustajapalvelun tavoitteena on tukea oppilasta oppimisen ja koulunkäynnin
tavoitteiden saavuttamisessa. Koulunkäyntiavustajat toimivat pääsääntöisesti luokkakohtaisina avustajina ja heidän työnään on oppilaan ohjaaminen, avustaminen ja tukeminen oppimisprosessin eri vaiheissa siten, että oppilaan itsenäisyys ja omatoimisuus korostuvat. Koulunkäyntiavustajan työtä ohjaa vastuuopettaja, jonka rehtori nimeää.
Tulkitsemis- ja avustajapalvelun tarve arvioidaan aina oppilaskohtaisesti moniammatillisessa
oppilashuoltotyössä. Tarpeen arvioinnissa voidaan käyttää asiantuntijalausuntoja.
Mikäli oppilas on erityisen vaativan tuen tarpeessa ja tarvitsee apua päivittäisissä toiminnoissaan, on tarpeen määritellä asiantuntijalausuntoon perustua henkilökohtaisen avustajan tarve. Henkilökohtaisesta avustajasta päätetään aina tapauskohtaisesti.
5.2.4. Perusopetusta tukeva muu toiminta
Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja
muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa60. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Edellä mainittua toimintaa voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden suunnitelmallista tukea.
Koulun kerhotoiminta
Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa61 määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee
oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Toiminnalla lisätään oppilaiden
osallisuutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan yhteisöllisyyttä. Monipuolinen koulun kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin. Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun kumppanuutta ja yhteistyötä.
Kerhotoiminta tukee erilaisten harrastusten viriämistä. Sen tavoitteena on luovan toiminnan ja
ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen sekä terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, oppilasta arvostavaa
toimintaa ja tilaisuuksia myönteiseen, kehitystä rikastavaan vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa.
Oppilas voi saada kerhotoiminnasta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja tukea kaikinpuoliseen hyvinvointiinsa. Kerhotyöskentely antaa mahdollisuuden soveltaa ja syventää oppitunneilla opittua. Kerhotoimintaan osallistuminen voidaan myös suunnitella osaksi tehostettua tai
erityistä tukea. Kerhotoiminnanvapaaehtoisuus tulee säilyttää.
Kerhotoiminta antaa opettajalle mahdollisuuden oppilaidensa eri puolten parempaan tuntemiseen, mikä osaltaan edistää opettajan valmiutta ottaa opetuksessaan huomioon oppilaiden vahvuudet ja tarpeet.
__________________________________________________________________
60 Perusopetuslaki 47 §
61 Perusopetusasetus 9 §
50
ROPS
Koulun kerhotoimintaa voidaan järjestää myös aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentävänä toimintana. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan
perusteiden pohjalta laaditun paikallisen suunnitelman mukaisesti.
Paikallisen opetussuunnitelman laadinta
Paikalliseen opetussuunnitelmaan kirjataan perusopetusta tukevan muun toiminnan tavoitteet,
toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä toiminnasta tiedottaminen
Kerhotoiminnan tavoitteet:
• tarjota oppilaille mahdollisuus ainakin yhteen kerhoharrastukseen läpi koko perusopetuksen
• monipuolistaa kodin ja koulun yhteistyötä
• lisätä lasten ja nuorten osallisuutta
• antaa mahdollisuus sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen
• antaa onnistumisen ja osaamisen kokemuksia
• kannustaa lapsia ja nuoria tuottamaan omaa kulttuuriaan
• kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan
• lisätä oppilaantuntemusta
• tukea ja edistää oppilaiden harrastuneisuutta
• vakiinnuttaa kerhotoiminta osaksi lasten ja nuorten koulupäivää
Kukin koulu suunnittelee ja järjestää kerhotoimintaa koulun oppilaille kerhotoimintaan varattujen resurssien puitteissa. Kerhoista tiedotetaan koteihin koulun sopimalla tavalla.
5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta
Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9
vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa62.
Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä
ja ehkäistä syrjäytymistä. Joustavan perusopetuksen toiminnalla tarkoitetaan perusopetuksen
opetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestettävää opetusta ja oppimisen ja kasvun tukea.
Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen.63
Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu niille 7-9 -luokkien oppilaille, joilla on
alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä.
62 Perusopetuslaki 5 § (1707/2009)
63 Perusopetusasetus 9a § (1768/2009)
51
ROPS
Poikkeuksellisesti toimintaan voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas
kykenee noudattamaan joustavan perusopetuksen toiminnassa käytettävää opetussuunnitelmaa
ja järjestelyä voidaan kokonaisuutena pitää oppilaan edun mukaisena.64
Oppilas valitaan toimintaan oppilaan tai hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen perusteella.
Opetuksen järjestäjä päättää oppilasvalinnan perusteista ja valintamenettelystä. Otettaessa oppilaita toimintaan heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.65
Joustavan perusopetuksen toiminnan, josta käytetään jäljempänä ilmaisua joustava perusopetus, tavoitteena on vahvistaa kokonaisvaltaisesti oppilaan opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi tavoitteena on tukea oppilasta toisen
asteen koulutukseen siirtymisessä sekä antaa valmiudet selviytyä opiskelussa. Erityistä huomiota kiinnitetään työmuotoihin, joilla vahvistetaan huoltajien ja kaikkien joustavassa perusopetuksessa työskentelevien yhteistä kasvatustyötä.
Toiminta toteutetaan perusopetusta koskevien yleisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Koulun toimintakulttuuria,
toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään vastaamaan joustavaan perusopetukseen valittujen oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää oppilaan hyvinvointia
ja turvallisuutta tukevaan yhteistyöhön, oppilashuoltoon ja ohjaukseen. Opetus järjestetään
koulussa lähiopetuksena ja osaksi työpaikoilla sekä muissa oppimisympäristöissä ohjattuna
opiskeluna. Oppilasta varten asetetut tavoitteet, oppimisympäristöt sekä tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne vastaavat perusopetuksen tavoitteita. Joustavassa perusopetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä.
Toiminnassa korostuvat moniammatillinen sekä eri hallintokuntien ja organisaatioiden välinen
yhteistyö, johon voivat osallistua mm. ammatilliset oppilaitokset ja lukiot, vapaan sivistystyön
oppilaitokset sekä nuorten työpajat. Toiminnan suunnittelua ja organisointia varten voidaan
muodostaa ohjausryhmä.
Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös. Päätös valmistellaan moniammatillisesti oppilashuoltotyössä. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan
hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Suunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä, moniammatillinen
yhteistyö, tarvittavat tuki- ja neuvontapalvelut sekä toiminnan seuranta. Joustavan perusopetuksen oppilas voi saada tarvitsemaansa yleistä tai tehostettua tukea. Mikäli oppilaalle on tehty
päätös erityisen tuen antamisesta, joustavan perusopetuksen toteuttaminen kuvataan vastaavalla tavalla henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Jos joustavan
perusopetuksen toiminta päättyy yksittäisen oppilaan kohdalla ennen perusopetuksen päättymistä, tehdään siitä hallintopäätös.
Joustava perusopetus toteutetaan pienryhmämuotoisesti, mikä edellyttää yleensä oman opetusryhmän muodostamista. Opetusta voidaan antaa myös osittain tai kokonaan muun ryhmän
yhteydessä.
Muissa oppimisympäristöissä, kuten työpaikoilla, tapahtuva oppiminen on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. Se suunnitellaan vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä.
_________________________________________________________________________
64 Perusopetusasetus 9 b § 1 mom. (1768/2009)
65 Perusopetusasetus 9 b § 2 mom. (1768/2009)
52
ROPS
Opiskelun tulee sisältää riittävästi opettajan antamaa vuorovaikutteista opetusta myös muissa
oppimisympäristöissä toteutettavien opetusjaksojen aikana. Oppilaalle annetaan näille jaksoille
opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia oppimistehtäviä. Suoriutuminen ja oppimistehtävät
arvioidaan osana oppilaan arviointia. Koulun tulee sopia kirjallisesti opettajien ja työpaikalla tai
muualla koulun ulkopuolella opiskelua ohjaavien henkilöiden yönjaosta ja vastuista. Muissa
oppimisympäristöissä toteutettavat opetusjaksot suunnitellaan yhteisymmärryksessä oppilaan ja
hänen huoltajansa kanssa. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa ohjausta sekä oppimisen
ja koulunkäynnin tukea myös näiden jaksojen aikana. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että
kaikissa oppimisympäristöissä on huolehdittu työturvallisuudesta ja varauduttu mahdollisten
tapaturmien varalta. Opetuksen järjestäjän tulee perehdyttää joustavan perusopetuksen tehtävissä toimivat henkilöt, koulun ulkopuoliset toimijat mukaan lukien, tietosuojaan ja salassapitoon liittyviin säädöksiin.
Opetuksen järjestäminen moniammatillisesti edellyttää, että opettajan lisäksi toimintaan osallistuu nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä
muuhun tuki- ja neuvontatyöhön perehtynyt, opetuksen järjestäjän nimeämä henkilö tai henkilöitä.
Paikallisen opetussuunnitelman laadinta
Opetussuunnitelmassa kuvataan joustavan perusopetuksen toiminnan keskeiset tavoitteet,
järjestäminen ja toimintatavat sekä yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken. Opetussuunnitelman tulee sisältää joustavan perusopetuksen toiminnan oppilasvalinnan perusteet
ja valintamenettelyjen kuvaus.
Joustavan perusopetuksen tavoitteena on perusopetuksen suorittaminen ja päättötodistuksen
saaminen. Joustavassa perusopetuksessa opetuksen tavoitteet ovat yleisen opetussuunnitelman
mukaiset, mutta sisältöjen toteutus vaihtelee yksilöllisesti opiskelun järjestämisen ja työpaikkajaksojen mukaan. Oppilaan opiskelun tavoitteet ja sisällöt kuvataan oppimissuunnitelmassa ja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden osalta HOJKSissa.
Joustavassa perusopetuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti elämänhallintataitojen kehittymiseen, koulutyön säännöllisyyteen ja itsenäisten työmuotojen käyttöön. Toiminnallisia työmuotoja sovelletaan sekä koulussa että muissa oppimisympäristöissä. Osa opetuksesta järjestetään tavanomaisia työssäoppimisjaksoja pitkäkestoisemmilla työpaikkajaksoilla. Työpaikkajaksot, niiden tavoitteet ja arviointi määritellään oppimissuunnitelmassa.
Valinnaisaineina voidaan järjestää opintokokonaisuuksia, jotka muodostetaan työpaikkaopinnoista. Ne täsmennetään lukuvuosisuunnitelmassa ja oppilaan oppimissuunnitelmassa.
Valinnaisaineita voidaan opiskella myös koulussa yleisopetuksen opetusryhmissä.
Joustavan perusopetuksen oppimisympäristöinä käytetään Vaisaaren koulun opetustilojen lisäksi työpaikkoja, leirikouluja, kulttuurilaitoksia, nuorisotiloja ja muita vastaavia tiloja.
Oppilaanohjausta järjestetään tehostetusti oppilaanohjaajan, ryhmän opettajan ja nuorisotyöntekijän tai muun vastaavan henkilön kanssa. Jatko-opintoihin ohjaus on merkittävä osa oppilaanohjausta ja kaikille oppilaille laaditaan jatkosuunnitelma perusopetuksen päättyessä.
Oppilashuollon tavoitteena on joustavassa perusopetuksessa puuttua ongelmiin mahdollisimman varhain ja rakentaa oppilaalle turvaverkosto. Joustavan perusopetuksen oppilaiden oppi53
ROPS
lashuollollisia asioita käsitellään säännöllisesti koulun oppilashuoltoryhmässä. Nuorisotoimen
ja kunnan muiden toimialojen kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on tukiverkoston rakentaminen.
Yhteistyö kodin kanssa on säännöllistä ja tavoitteena on oppilaan tukeminen elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajien
kanssa. Vanhemmat voivat osallistua esimerkiksi leirikouluihin ja muihin luokan yhteisiin
toimintoihin.
Joustavaa perusopetusta järjestetään Vaisaaren koulussa. Valintamenettely ja valinnan kriteerit määritellään koulun työsuunnitelmassa.
5.4 Oppilashuolto
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta perusopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä oppilas ja oppilaitoksesta nimitystä koulu. Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä
opetuksen järjestäjä. 1
Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy läheisesti koulun
kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. 2
Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen
edellyttää. 3 Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä
lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi oppilailla on
lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. 4 Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen
oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen.
1
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki {1287/2013} 1§ 3 mom.
YK:nYleissopimus lapsen oikeuksista 1989
3
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki9 § 4 mom.
2
4
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § 1ja 2 mom.
54
•
ROPS
Perusopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Tässä luvussa määrätään oppilashuollon keskeisistä periaatteista, opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista sekä paikallisen opetussuunnitelman ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laatimisesta. Opetuksen toteuttamiseen kuuluvasta oppimisen ja koulunkäynnin tuesta määrätään perusteiden luvussa 7. 5
5.4.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö
Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. 6 Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja
edellytykset. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa 7. Kouluyhteisön tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa.
Koulussa oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen
vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on kou•
lun henkilökunnalla. 8 Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut 9 Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön
kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla. 10 Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. 11
Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä
ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. 12 Oppilaan ja huoltajan osallisuus
oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisää oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien
työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa.
Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta
toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri
kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen
yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään kouluyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää oppilashuollon suunnitelmallista arviointia. 13
Oppilashuoltoryhmät 14
Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä.
5
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki6 §
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki9 § 1mom.
7
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki3 § 4 mom. ja 18 § 1mom.
8
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 § 1ja 2 mom.
9
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § 3 mom.
10
Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp.
11
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki15 § ja 17 §
12
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki11§ 1ja 2 mom.
13
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 25 §
14
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 § 1-4 mom.
6
55
ROPS
Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano.
Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä
sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää.
Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä
suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa
myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla kahden tai useamman opetuksen
järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla myös useamman koulutusmuodon yhteinen, jolloin
ryhmästä on perusteltua käyttää nimitystä opiskeluhuollon ohjausryhmä.
Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Opetuksen järjestäjä ja oppilashuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä
muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen.
Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi
ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. 15 Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää
keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai oppilaiden läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää oppilaan
tai huoltajan suostumusta
5.4.2 Yhteisöllinen oppilashuolto
Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. 16
Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä
muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.
Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa
tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Oppilaiden osallisuuden edistäminen on opetuksen järjestäjän tehtävä. 17 Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös
ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä.
Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. 18 Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja
sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan
turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa.
15
16
17
18
Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 67/2013
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 § 1mom.
Perusopetuslaki 47a§ 1mom.(1267/2013)
Perusopetuslaki 29 § 1mom.{1267/2013)
56
ROPS
Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Koulun järjestyssäännöt lisäävät kouluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä. 19 Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman oppilaiden
suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja tai rehtori ilmoittaa koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille.20
Koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluyhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten. Eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita noudatetaan. Opetuksen järjestäjä varmistaa, että oppilaan oppimisympäristö työelämään tutustumisen aikana on turvallinen. Koulu ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta
sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Niitä arvioidaan kolmen
vuoden välein toteutettavissa tarkastuksissa. 21 Turvallisuuden edistämiseen kuu luvat myös
koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat
5.4.3 Yksilökohtainen oppilashuolto
Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon
palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa
monialaista oppilashuoltoa.22 Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset
sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja niistä tehtävät
yhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen.
Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista
kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen
ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa.
Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan
suostumukseen. 23 Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon
häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti.24 Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Työ järjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.
Asian käsittely myös yksittäisen oppilaan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän
kokoonpano perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen.
19
20
21
Perusopetuslaki 29 § 4 ja 5 mom.{1267/2013)
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 4-kohta ja perusopetuslaki 29 § 3 ja 7 mom. (1267/2013)
Terveydenhuoltolaki {1326/2010)16 § 2 mom. ja valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta,koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta {338/2011) 12 §
22
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 § 1mom.
23
24
Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 § 1mom.
57
ROPS
Oppilaan tai huoltajan yksilöidylli kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua
tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. 25 Ryhmän jäsenillä on lisäksi
oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. 26
Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös
muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: 27
• yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot,
• kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa,
• kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa,
• asian aihe ja vireille panija,
• oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset,
• toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet,
• tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma sekä
• toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot.
Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi
merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.28
Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä
oppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa
henkilötietojenkäsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä oppilasta taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä.29
Kouluterveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön
säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin.Vastaavasti oppilashuollon kuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen.30
25
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 § 1ja 2 mom.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 § 3 mom. ja laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999)
26 § 3 mom.
27
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 § 2 mom. ja 20 § 1,3 ja 4 mom.
28
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 20 § 5 mom.
29
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 21§ 1mom. ja 22 § 1mom.
30
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 20 § 2 mom.,laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 12 §ja
laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
26
58
ROPS
Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. 31 Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjille oppilaan opetuksen
asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. 32 Tiedon luovuttaja joutuu
harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan
tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun
muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon
luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan oppilaan tai huoltajan suostumus salassa
pidettävän tiedon luovuttamiseen.
Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen,
aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa
suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjille voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden
kannalta. 33 Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjille tai lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä. 34
5.4.4 Oppilashuoltosuunnitelmat
Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. 35 Oppilaille järjestetään mahdollisuus
osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön
valmisteluun. Koulun oppilaskuntaa kuullaan ennen näiden suunnitelmien ja määräysten vahvistamista.36 Valmistelutyössä tehdään yhteistyötä huoltajien ja tarvittaessa myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat:
37
,
• lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus
• paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta 38 sekä
• koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma39•
31
32
33
34
35
36
37
38
39
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 23 § 2 mom.
Perusopetuslaki 40 § 2 mom.(1288/2013)
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki23 § 3 mom.
Perusopetuslaki40 § 4 mom.{1288/2013)
Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003)
Perusopetuslaki 47a § 1ja 3 mom. {1267/2013)
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 §ja lastensuojelulaki (417/2007) 12 § 1mom.
Perusopetuslaki14 § 2 mom. (477/2003)
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 §
59
ROPS
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia ja
turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä koulukohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia.
5.4.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman
laadinta
Opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta
Opetussuunnitelmassa kuvataan perusopetuksen oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. Siinä määritellään opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaavat linjaukset. Oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaaviin linjauksiin on tarkoituksenmukaista
sisällyttää suunnitelmien perusrakenne ja osa suunnitelmiin sisältyvistä asioista, jolloin turvataan suunnitelmien riittävä yhdenmukaisuus kaikissa kouluissa. Yhteisiä osuuksia täsmennetään
ja täydennetään koulukohtaisesti.
Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma40
Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä
varten laaditaan koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman koulun yhteinen. Suunnitelma tarkistetaan vuoden
kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja
nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. 41
Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla koulun henkilöstö,
lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla
sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille.
Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään seuraavat asiat:
1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 42
Oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio koulun oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi
ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien oppilashuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat
suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa.
Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta tukee koulun käytettävissä olevien resurssien kohdentamista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön.
40
41
42
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 §
Lastensuojelulaki 12 § 1mom.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13§ 2 mom. 1-kohta
60
ROPS
Arviossa otetaan huomioon oppilashuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa
hyödynnetään monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa.
Lisäksi huomioidaan kouluyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä koulussa. Arvion valmistelussa otetaan huomioon myös oppilailta ja huoltajilta sekä opetus- ja oppilashuoltohenkilöstöltä saatava
tieto.
Oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio koulun käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista, joita ovat kouluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan
•
oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä
•
oppilashuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön
j a yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan.
2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat 43
Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee
• yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat kouluyhteisön ja ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
43
koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt,
yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa
yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä,
yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen
suunnittelussa,
yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa,
yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä,
järjestyssäännöt,
poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen,
tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus,
tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön
puuttuminen,
koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet,
suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä
toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 2-kohta
61
ROPS
Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö:
a. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi vakivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 44
Oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä
otetaan huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa. Suunnitelmassa kuvataan:
•
•
•
•
•
•
•
kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen,
edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla,
yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta,
yhteistyö huoltajien kanssa,
yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa,
suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille,
huoltajille ja yhteistyötahoille sekä
suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi.
b. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa
Oppilashuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen
huomioon muut uhka-, vaara- ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma 45 Suunnitelmassa kuvataan:
• kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa,
• johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin
varautumisessa,
• sisäisen ja ulkoisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja
viestinnän periaatteet,
• psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen,
• suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille,
huoltajille ja yhteistyötahoille,
• toimintavalmiuksien harjoittelu sekä
• suunnitelman arviointi ja päivittäminen.
44
45
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2. mom.4-kohta ja perusopetuslaki 29 § 3 mom.(1267/2013)
Pelastuslaki (379/2011) 15 §ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1ja 2 §
62
ROPS
3. Yksilökohtaisen oppilashuollon Järjestäminen 46
Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon kokonaisuus, josta
ilmenee
• yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen ja nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi.
Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan
• yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa,
• oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa,
• yhteistyötehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä,
• oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä,
• asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän
yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä,
• oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys sekä
• yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi.
4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa
47
Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon toimintatavat oppilaiden ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiksi. Suunnitelmassa kuvataan
• oppilaan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon
suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä
• yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista
tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille.
46
47
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 2-kohta
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki13 § 2 mom. 3 -kohta
63
ROPS
5.
Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen 48
Opetuksen järjestäjä seuraa koulun oppilashuoltosuunnitelman toteutumista. 49
Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. 50 Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho koulussa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen koulun oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille.
Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. 51
48
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 5-kohta
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 4 mom.
50
Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 67/2013
51
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 § 1mom.
49
64
ROPS
1.
JOHDANTO
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) astui voimaan 1.8.2014. Laki koskee esi- ja perusopetuksen lisäksi toisen asteen opiskelijoita. Lain tarkoituksena on:
1.
2.
3.
edistää oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista, terveyttä, hyvinvointia, sekä osallisuutta
ja ehkäistä ongelmien syntymistä
edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja
turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä
yhteistyötä
tavoitteena nykyistä enemmän siirtää painopistettä yksilökeskeisestä työstä yhteisölliseen työhön
4.
muuttaa painopistettä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön
5.
turvata varhainen tuki sitä tarvitseville
6.
vahvistaa oppilas- Ja opiskelijahuollon suunnitelmallisuutta ja toteuttamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä
turvata oppilashuolto/opiskelijahuoltopalveluiden yhteinen saatavuus.
7.
Oppilashuollolla tarkoitetaan (OHL 3§) mukaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden
edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilasyhteisöissä. Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen
järjestäjän hyväksymät opiskeluhuollon palvelut. Oppilashuollon palveluita ovat psykologi- ja
kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut.
Oppilashuoltoa toteutetaan sivistystoimialan ja hyvinvointitoimialan monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilöstöllä ja se on
kaikkien yhteisössä työskentelevien tehtävä.
Oppilashuollosta muodostetaan toimiva, yhtenäinen ja joustava kokonaisuus. Oppilashuolto
tullaan toteuttamaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana
yhteisöllisenä oppilashuoltona ja yksilökohtaisena oppilashuoltona.
Yhteys hyvinvointisuunnitelmaan
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on yksi Raision kaupungin strategisista asiakirjoista.
Suunnitelma sisällöstä on määrätty lastensuojelulain 12 §:ssä ja opiskelijahuoltolain 12 §:ssä.
Kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitelma ja se on huomioitava kaupungin talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Päävastuu ohjelmanvalmistelusta on perhepalveluilla. Työryhmässä ovat mukana sosiaali- ja terveyspalvelut ja sivistyspalvelut.
Lastensuojelulaki 12 §
-lasten ja nuorten kasvuolot sekä hyvinvoinnin tila
65
ROPS
-ehkäisevät toimet ja palvelut
-lastensuojelun tarve ja resurssit
-lastensuojelun palvelujärjestelmä
-yhteistyö
-suunnitelma ohjelman toteuttamisesta ja seurannasta
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 §
-opiskeluhuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet
-arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävistä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja
avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta
-toimet joilla vahvistetaan yhteisöllistä oppilashuoltoa ja oppilaiden varhaista tukea
-tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadun arvioinnista
Taulukko 1. Oppilashuollon ja pedagogisten asioiden järjestämisen rakenne Raisiossa
Kuntatason oppilashuolto
Opiskeluhuollon monialainen ohjausryhmä,
jonka tehtävä on opiskeluhuollon suunnittelu, kehittäminen, ohjaus ja arviointi.
Oppilaitoskohtainen oppilashuolto
Monialainen oppilashuoltoryhmä, jonka
tehtäviin kuuluu yhteisöllisen oppilashuollon suunnittelu, kehittäminen,
toteuttaminen ja arviointi.
Tekee oppilashuoltosuunnitelman.
Yksilöllinen oppilashuolto
Monialainen, yksilökohtainen asiantuntijaryhmä, jonka tehtäviin kuuluu oppilaan
tai oppilasryhmän oppilashuollollisen tuen tarpeen selvittäminen ja tarvittavien
tukitoimien järjestäminen. Oppilashuoltopalveluja ovat psykologi-, kuraattori- ja
kouluterveydenhuollonpalvelut Kirjaa
työnsä oppilashuoltokertomukseen.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää suunnitelmallista oppilashuoltoa niin kunta-, oppilaitos- kuin yksilötasolla (ks. taulukko 1). Kuntatason oppilashuollon ohjausryhmä tekee yhteistyötä Raision lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta vastaavien tahojen kanssa.
Oppilashuoltosuunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Suunnitelmassa kuvataan menettelytavat, joilla koulun
henkilöstö, oppilaat ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainitulla tavalla.
66
ROPS
2.
OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT
Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta
Raisiossa on noin 24 500 asukasta. Perusopetuksessa on oppilaita noin 2 300, joista alakouluissa noin 1 500 ja yläkoulussa noin 800. Raision lukiossa oppilaita on noin 420 ja kaksoistutkinnon suorittajia noin 60. Ikäluokkien suuruus on 240 - 280 lasta.
Koulukohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio koulun oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista. Arviossa huomioidaan koulun
oppilasmäärän lisäksi mm. tehostetun ja erityisen tuen oppilaat sekä asuinalueen erityistarpeet.
(Opiskelijahuolto lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 12§.)
Oppilashuollon palveluiden järjestäminen
Koulupsykologipalvelut
Raision sivistystoimessa toimii kaksi perusopetuksen koulupsykologia, joiden vastuulla on oppilashuollon psykologipalvelut perusopetuksessa. Koulupsykologiresurssit on jaettu niin, että
lukuvuonna 2014 - 2015 toinen koulupsykologeista vastaa Ihalan kaikkien yksiköiden sekä
Friisilän ja Kuloisten alakoulujen ja alueen esiopetuksen koulutulokkaiden psykologityöstä ja
toinen Tahvio - Tikanmaan, Kerttulan ja Kaanaan alakoulujen ja alueen esiopetuksen koulutulokkaiden psykologityöstä sekä osallistuu Vaisaaren koulun yhteisölliseen ja pedagogiseen oppilashuoltoon. Lukion psykologipalvelut tulevat ostopalveluina, jonka yhdyshenkilönä toinen
koulupsykologeista toimii. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain perusteluissa laskentaperusteena on
yksi psykologi 1000 oppilasta kohti. Koulupsykologiresurssit ovat riittämättömät oppilasmäärään nähden.
Raision sosiaali- ja terveystoimessa tuotetaan myös psykologipalveluja
• esikoululaisten koulun aloitukseen liittyvät asiat
• peruskouluikäisten kognitiiviseen, emotionaaliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, oppimiseen ja
mielenterveyteen liittyvät selvitykset, tukikäynnit ja tuen suunnittelu yhteistyössä oppilaiden,
huoltajien ja opettajien sekä muiden asiantuntijoiden kanssa
• vanhempien ja opettajien konsultointi ja ohjaus
• alakouluikäisten erilaisten ryhmämuotoisten interventioiden suunnittelu ja toteutus (Malttiryhmät, Friends -ryhmät, Tunnetaitoja kehittävät ryhmät esim. Askeleittain -ohjelma)
• yhteisölliseen oppilashuoltoon osallistuminen esi- ja peruskouluissa
67
ROPS
• yhteistyö koululääkärin kanssa erikoissairaanhoidon lasten- ja nuorisopsykiatrian ja lasten
neurologian tutkimus- ja hoitojaksoille ohjattaessa
• yhteistyö kehitysneuvolan kanssa.
Koulukuraattori
Koulukuraattori on koulun sosiaalityön asiantuntija, jonka työn tavoitteena on oppilaiden sosiaalisen hyvinvoinnin, myönteisen kehityksen, koulunkäynnin ja elämänhallinnan tukeminen.
Raision sivistystoimessa perusopetuksessa on yksi koulukuraattori. Hän toimii Vaisaaren yläkoululla.Vaisaaren koulukuraattori osallistuu tarvittaessa alakoulujen ja lukion yhteisölliseen
opiskelijahuoltoon.
Koulukuraattoriresurssit ovat kokonaisuutena riittämättömät oppilasmäärään nähden.
Koulukuraattori jäsentää oppilaan kokonaisvaltaista elämän- ja koulunkäynnin tilannetta sekä
perhe-, yksilö- että kouluyhteisön tasolla
•
selvittää oppilaan tarvitsemien yksilöllisten opetusjärjestelyjenmahdollisuuksia yhteistyössä opettajien kanssa
•
tukee oppilaiden arjen sujumista, toimintakykyä ja vuorovaikutussuhteita
•
tekee yhteistyötä vanhempien kanssa oppilaan koulunkäynnin tukemiseksi
•
työskentelee yhdessä opettajien kanssa kokonaisten luokkien ja oppilasryhmien kanssa
tukien ja edistäen myönteisten sosiaalisten suhteiden syntymistä
•
osallistuu kiusaamiseen, kaverisuhteisiin ja luokkailmapiiriin liittyvien asioiden hoitamiseen
•
antaa konsultaatioapua opettajille arjen ongelmatilanteissa, esim. yksittäisen oppilaan
hyvinvointiin liittyvissä pulmissa tai ryhmätilanteiden selvittämisessä
•
tekee verkostotyötä ja palveluohjausta
•
osallistuu kouluyhteisön kehittämistyöhön.
Terveydenhuolto
Kouluterveydenhuolto on olennainen osa perusterveydenhuollon tarjoamaa lakisääteistä terveydenhoitoa ja oppilashuoltoa. Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri vastaavat maksuttomasta kouluterveydenhuollosta. Kouluterveydenhuollon henkilöstö toimii yhteistyössä oppilaan
vanhempien, huoltajien, muun oppilashuollon henkilöstön sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Kouluterveydenhuollossa tulee olla yksi kokopäiväinen terveydenhoitaja 600 koululaista
kohden, ja sen pitää tietyissä tilanteissa olla alhaisempi (thl.fi). Kokopäiväistä koululääkäriä
68
ROPS
kohti tulee olla korkeintaan 2100 koululaista tai terveydenhuollon lääkärillä olla yksi työpäivä
viikossa 500 oppilasta kohti. Esiopetuksen terveydenhuolto on neuvolaterveydenhuollon piirissä.
Kouluterveydenhoitaja
•
vastaa kouluterveydenhuollon tiedottamisesta
•
•
huolehtii oppilaiden vuosittaisista terveystarkastuksista ja tekee laajat terveystarkastukset yhdessä koululääkärin kanssa 1., 5. ja 8. luokilla
edistää oppilaiden ja kouluyhteisön turvallisuutta ja osallistuu koulun kriisityöhön
•
edistää ja tukee oppilaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä oppimista
•
seuraa ja tukee oppilaan kasvua ja kehitystä
•
tukee oppilaan sairauden hoitoa sekä osallistuu koulupäivänaikaisen hoidon ja tuen järjestämisen suunnitelman laatimiseen koulussa
•
osallistuu sairauksien ennaltaehkäisyyn ja opastaa omahoitoon
•
vastaa ensiavusta ja siihen liittyvästä hoitotyöstä koulussa
•
ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin
•
osallistuu oppilashuoltoryhmässä oppilaiden tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien selvittämiseen ja varhaiseen puuttumiseen
•
tekee terveyskasvatustyötä yksilötapaamisissa sekä oppilasryhmille pitämällä heille oppitunteja erikseen sovitusta aiheesta
Koululääkäri
•
tekee oppilaiden terveystarkastuksen 1., 5. ja 8. luokalla, tarvittaessa myös muillakin
luokka- asteilla
•
ohjaa oppilaan tarvittaessa jatkotutkimuksiin
•
osallistuu monialaiseen oppilashuoltotyöhön
•
osallistuu oppilashuoltoryhmissä oppilaiden tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien
selvittämiseen ja varhaiseen puuttumiseen
•
edistää, seuraa ja valvoo oppilaiden työskentelyoloja ja koulutyön turvallisuutta yhdessä
koulun edustajien kanssa ja
•
tekee yhteistyötä
Hammaslääkäri ja suuhygienisti
•
suun terveystarkastukset
69
ROPS
•
suun määräaikaistarkastukset 1., 5. ja 8. vuosiluokalla
•
toisen asteen opiskelijoiden suun terveystarkastus
3.
YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT
Oppilas- ja opiskelijahuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Yhteisöllisen ja yksilöllisen tuen tavoitteet, tehtävät ja toimintamallit ovat toisiaan täydentäviä. Sen tehtävänä on olla
osana esiopetuksen, koulu- ja opiskeluyhteisön toimintakulttuuria kehittää hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa esiopetuksen, koulun ja oppilaitoksen yhteisöllistä toimintatapaa.
Yhteisöllisen oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteena on edistää myönteistä vuorovaikutusta ja
keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä puuttua tarvittaessa ongelmiin. Yhtenä tärkeänä tehtävänä on terveen ja turvallisen oppimis- ja kasvuympäristön luominen, mielenterveyden suojaaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen.
Yhteisölliseen oppilas- ja opiskelijahuoltotyöhön kuuluu koko esiopetuksen, kouluyhteisön ja
oppilaitoksen, yksittäisten luokkien ja ryhmien hyvinvoinnin kehittäminen, seuraaminen ja
arviointi. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että oppilaan ja opiskelijan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon koulun ja oppilaitoksen arjessa.
Oppilas- ja opiskelijahuollon toiminnassa myös vaikeuksien ja ongelmien varhainen ennaltaehkäisy ja turvallisuuteen liittyvien riskien ennakointi on ensisijaisesti luonteeltaan yhteisöllistä
toimintaa, jota tulisi kehittää yhdessä kaikkien yhteisöön kuuluvien kanssa.
Uusi oppilashuoltolaki vaatii monialaisen esiopetusyksikön ja oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän perustamisen. Tämän ryhmän tehtävänä on vastata yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisestä sekä yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista.
Yhteisöllisen oppilashuoltotyöryhmän kokoonpano: rehtori toimii ryhmän puheenjohtajana,
koulun opettajien edustaja, erityisopettaja, terveydenhoitaja, koululääkäri, koulupsykologi, koulukuraattori ja sosiaalitoimen edustaja.Tarvittaessa ryhmä kutsuu paikalle muita yhteistyökumppaneita. Ryhmän painopistealueet voidaan valita vuosittain alueen tarpeiden mukaan.
Kokoontumiset 3-4 kertaa vuodessa, tarvittaessa enemmän.
Yhteisöllisen oppilashuollon tehtävät
•
suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja kehittää kouluyhteisön hyvinvoinnin, turvallisuuden, viihtyvyyden ja osallisuuden edistämistä
•
suunnittelee, miten oppilaiden ja yhteisöjen hyvinvointiin liittyvien kyselyiden ja
laadun arviointien tulokset sekä laajojen terveystarkastusten yhteenvetoja käsitellään koulussa
70
ROPS
•
•
suunnittelee, miten vanhempien kasvatustyötä tuetaan sekä kodin ja koulun yhteistyötä vahvistetaan
•
lukuvuosittain käsittelee nivelvaiheyhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyöhön
liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä
•
yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen nivelvaiheessa ja jatko-opintojen
suunnitelmissa
yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa, järjestöt, seurakunta ym.
Vuosittain järjestetään oppilashuollon seminaari, mikä koskee kaikkia esiopetusyksiköitä, kouluja ja muita yhteistyötahoja.
Yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen nivelvaiheissa ja jatko
opintojen suunnitelmissa
Opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäisemään opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä.
Oppilaille tarkoitettu jokapäiväinen oppilaanohjaus tarkoittaa sitä, että jokainen opettaja kantaa
vastuunsa ja tukee oppilasta monin eri tavoin saavuttamaan parhaansa opettamassaan aineessa.
Lisäksi oppilaanohjaus tarkoittaa kaikkien koulussa oppilaan kanssa toimivien aikuisten yhteistyötä.
Nivelvaiheiden toimintojen kuvaus
Koulutuksen nivelvaiheissa yhteistyö on tärkeää, jotta oppilaan yhtenäinen koulupolku varhaiskasvatuksesta peruskouluun ja siletä toiselle asteelle saadaan mahdollisimman sujuvaksi.
Välttämättömien tietojen välittäminen mahdollistaa opetuksen asianmukaisen järjestämisen ja
se on jokaisen toimijan velvollisuus. Näin taataan tukitoimien jatkuvuus nivelvaiheissa.
Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä
kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksessa
Valtioneuvoston asetuksella (338/2011) halutaan tehostaa kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden säännöllistä seurantaa ja aktiivista kehittämistä monialaisena yhteistyönä. Yhteistyö toteutetaan oppilaitoksen ja sen oppilaiden/opiskelijoiden, kouluja opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, työterveyshuollon henkilöstön, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastukset tehdään kolmen vuoden välein (Terveydenhuoltolaki 16§)
71
ROPS
•
ympäristöterveydenhuollon edustaja organisoi tarkastuksen, joissa ovat mukana ympäristöterveydenhuollon edustaja, rehtori, kouluterveydenhoitaja- ja /tai lääkäri, työterveydenhuollon edustaja, työsuojelun edustaja ja kiinteistönhoitaja
Järjestyssäännöt
Järjestyssääntöjen tarkoituksena on:
•
varmistaa opetukseen osallistuvan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
(POL 29§) 1 mom.)
•
huolehtia siitä, että oppilas suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyy asiallisesti
(POL 35§ 2 mom.)
Järjestyssäännöillä on tarkoitus edistää:
•
koulun sisäistä järjestystä
•
opiskelun esteetöntä sujumista
•
kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä (POL 29§ 4 mom.)
Järjestyssäännöt valmistellaan yhteistyössä koulun henkilökunnan, vanhempien ja oppilaiden
kanssa. Koulun oppilaskuntaa tulee kuulla. (POL 3 § 3 mom, 47 a § 1 ja 3 mom.)
Poissaolojen seuranta, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen
Perusopetuslain mukaan oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä
syystä myönnetty vapautusta. (POL 26§). Lukiolain mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. (Lukiolaki 25§)
Koulujen tulee tiedottaa huoltajille, miten oppilaan poissaoloista ilmoitetaan koululle. Tavoitteena on, että luvattomiin poissaoloihin voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti. Opetusryhmistä vastuussa oleva luokanopettaja tai luokanvalvoja/ ryhmänohjaaja seuraa säännöllisesti
oppilaiden poissaoloja.
Huoltajan velvollisuudet:
•
Vanhempien on huolehdittava siitä, että lapsi käy säännöllisesti koulussa.
•
Silloin kun oppilas jää saapumatta kouluun, on huoltajan velvollisuus ilmoittaa poissaolon syy.
•
Luokanopettaja tai -valvoja voi antaa huoltajan pyynnöstä luvan poissaoloon kolmen
päivän ajaksi. Pidempiin poissaoloihin on lupa anottava koulun rehtorilta. Anomus
on toimitettava koulun rehtorille hyvissä ajoin. Anomuksen voi tehdä Wilman kautta
sähköisesti tai paperiversiona.
72
ROPS
•
•
Perheiden yhteiset lomamatkat toivotaan järjestettäväksi koulujen loma-aikoina. Mikäli oppilas on jonkun muun kuin huoltajan vastuulla esim. loma- tai työmatkan tai
sairauden vuoksi on tärkeää ilmoittaa luokanopettajalle tai -valvojalle vastuuhenkilön
yhteystiedot kirjallisena.
Kouluajalla tapahtuvia ylimääräisiä lomia suunniteltaessa on hyvä huomioida, ettei
koulujen antama tukiopetus ole tarkoitettu paikkaamaan lomanvietosta aiheutuneita
aukkoja.
Luokanopettaja tai - valvoja sekä lukiossa ryhmäohjaaja seuraa poissaoloja säännöllisesti ja
ilmoittaa luvattomasta poissaoloista huoltajalle heti ensimmäisenä päivänä. Jos poissaoloja on
yli
50 tuntia, opettaja selvittää poissaolojen syitä yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa. Sovitaan
tukitoimista ja seurannasta kirjallisesti. Jos poissaolot jatkuvat, kokoaa opettaja yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa monialaisen asiantuntijaryhmän. Asiantuntijaryhmään voi kuulua edellä mainittujen lisäksi kouluterveydenhuolto, koulupsykologi- tai kuraattori ym.
Monialaisen asiantuntijaryhmä seuraa tilannetta ja jos poissaolot jatkuvat tarjotuista ja annetuista tukitoimista huolimatta, tehdään lastensuojeluilmoitus lisätuen saamiseksi. Poissaoloja
voi toisinaan selittää pelko tulla kouluun ja koulussa viriäviä ahdistuneisuus, joita on selvitettävä ja hoidettava.
Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus
Lasten ja koululaisten tapaturmia voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä. Tapaturmariskien tiedostaminen ja tunnistaminen sekä niiden pohjalta ympäristöön tehdyt muutokset ovat yksi
tärkeä osa tapaturmien ennaltaehkäisevästä työstä. Lisäksi on tärkeää vaikuttaa lasten käyttäytymisen muutoksiin. Esiopetus- ja koulutapatunnista kerättyä tietoa tulee hyödyntää esiopetusja koulutapaturmien ennaltaehkäisyssä. Koulun oppilaat ja henkilökunta perehdytetään lukuvuosittain turvallisuutta edistäviin toimintatapoihin.
Koulutapaturma on oppilaille koulussa tai koulumatkalla sattunut äkillinen, ruumiinvamman
aiheuttava odottamaton tapahtuma. Koulutapaturma korvataan myös sellaiset vammat, jotka
ovat syntyneet opintokäynnillä, opintoretkellä, leirikoulussa, kerhossa tai välittömillä matkalla
niihin, mikäli se sisältyvät koulun toimintasuunnitelmaan.
Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sisältää sekä terveyden- että sairaanhoidon palveluita. Pienissä tapatunnissa oppilas/ opiskelija voidaan ohjata terveydenhoitajan luokse, mutta äkillisessä avun tarpeessa ohjataan suoraan terveyskeskuksen ensiapuun. Tilanteen vaatiessa
jokainen on velvollinen antamaan ensiapua. Työantaja järjestää vuosittain henkilökunnalle ensiapukoulutusta. Opettajat kirjoittavat tarvittaessa tapaturmailmoituksen.
Toimintaohjeet tapaturman sattuessa löydät koulun turvallisuuskansiosta. Tapaturmasta ilmoitetaan viipymättä oppilaan huoltajille.
73
ROPS
Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen
Tupakointi on kielletty kaikkien perusopetusta antavien sisä- ja ulkotiloissa. (Tupakkalaki 12§)
Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää halussa sellaisia esineitä tai aineita, jonkin
halussa pito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta
taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka halussa pidolle ei ole
hyväksyttävää syytä. (POL 29 § 2 mom.)
Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine sellainen tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. (POL 36 d § 1, katso myös 2- 4 mom.)
Koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat
tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa,
sellainen 29 §:n 2 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla
voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen halussa pito on
ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita,
ettei hänen halussaan niitä ole. (POL 36 e § 1, katso myös 2- 5 mom.)
Edellä 36 d ja 36 e §:ssä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti.
Toimenpiteillä ei saa puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen
enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Esineiden ja
aineiden haltuun ottamisessa ja oppilaan tarkastuksessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta.
Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet
Koulukuljetusten odotusajoista säädetään perusopetuslaissa (32§) seuraavasti:
•
Oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli
tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää
enintään kolme tuntia. (24.6.2010/642)
Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuusohjattuun toimin•
taan.
Koulukuljetusten turvallisuutta koskevat Liikenteen turvallisuusviraston ohjeet on koottu Opetushallituksen tuottamaan Koulukuljetusoppaaseen (2011). Se on saatavilla:
http://www.oph.fi/download/136702 Koulukuljetus opas 2011.pdf.
Suunnitelma oppilaiden turvaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Raision peruskoulussa on käytössä KiVa ohjelma (kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma).
Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa
74
ROPS
Opetussuunnitelman yhteydessä määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka-ja vaaratilanteissa. Tätä osuutta voidaan kutsua kriisisuunnitelmaksi. Kriisisuunnitelmaa laadittaessa tehdään yhteistyötä tarvittavien viranomaisten kanssa ja otetaan huomioon muut uhka- ja vaaratilanteita sekä kriisitilanteita koskevat suunnitelmat ja ohjeistukset.
Suunnitelmassa kuvataan:
•
kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen
•
kriisiryhmän kokoonpano: rehtori, turvallisuusvastaava, määritelty oppilashuolto sekä
muu henkilöstö. (Kokoonpano määritellään tarkemmin vuosisuunnitelmassa.)
•
yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjako kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä
kriisitilanteissa
•
pelastussuunnitelman, koulun järjestyssääntöjen ja muiden turvallisuusohjeiden yhteensovittaminen
•
toimintaohjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa
•
johtamisen, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen sekä koulujen ja opetuksen järjestäjän
välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet äkillisissä kriiseissä
psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen
•
•
kriisisuunnitelmasta tiedottaminen, siihen perehdyttäminen ja toimintavalmiuksien
harjoittelu
•
kriisisuunnitelman päivitys ja arviointi. (POL 29 § 2 mom.)
Jokaisen koulun tulisi pohtia toimintaa äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa ja huomioida seuraavat asiat
•
kriisitilanteiden ehkäisy j a niihin varautuminen
•
kriisiryhmän kokoonpano: turvallisuusvastaava, rehtori, määritelty oppilashuolto
sekä muu henkilöstö
•
yhteistyö j a keskinäinen työn- ja vastuunjako kriisitilanteisiin varauduttaessa
sekä kriisitilanteissa
•
pelastussuunnitelman, koulun järjestyssääntöjen ja muiden turvallisuusohjeiden yhteensovittaminen
•
toimintaohjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa
•
johtamisen, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen sekä koulujen ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet äkillisissä kriiseissä
•
psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen
75
ROPS
•
kriisisuunnitelmasta tiedottaminen, siihen perehdyttäminen ja toiminta valmiuksien harjoittelu
•
kriisisuunnitelman päivitys ja arviointi
4. YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄJESTÄMINEN
Tässä kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämistä lapsen ja nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi.
Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia neuvola- ja kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäisiä oppilasta
koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Neuvola- ja kouluterveydenhuollossa toteuttavat laajat
terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa
ja niistä tehtävät yhteenvedot tuottavat myös tietoa yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen.
Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata p edistää oppilaan kokonaisvaltaista
kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhainen tuen turvaaminen
ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet tulee huomioida sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa.
Yksilökohtainen oppilashuolto on aina oppilaan tai tämän huoltajan suostumukseen perustuvaa ja täten vapaaehtoista. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden
henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutuksen tulee olla avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Yksilökohtaisen oppilashuoltotyö järjestetään niin, että oppilas voi
kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuuluksi. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen
luovuttamista ja salassapitoa koskevia säädöksiä.
Asian käsittely yksittäisen oppilaan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan tai huoltaja yksilöidylli kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon
yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ryhmän jäsenillä on oikeus lisäksi pyytää neuvoa oppilaan
asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta.
Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös
muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat:
•
yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot
•
kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa
•
kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa
76
ROPS
•
asian aihe ja vireille panija
•
oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset
toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa
•
•
•
tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma
toteutumisesta ja seurannasta vastaavat tahot
Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi
merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.
Tilanteessa jossa oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai
koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen
huoltajansa suostumusta siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon
jatkuvuuden kannalta. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjille tai lukiokoulutuksen ja
ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen
tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä.
Oikeus saada opiskeluhuollon palveluita (15§ ja 16§)
Opiskelijalle on järjestettävä keskusteluaika opiskelijahuollon psykologin tai kuraattorin kanssa
•
viimeistään seitsemäntenä työpäivänä pyynnöstä tai
•
kiireellisessä tapauksessa samana tai seuraavana työpäivänä
Pyynnön voi esittää myös opiskelijan huoltaja tai muu henkilö, eikä yhteydenottopyynnön
muodolla ole merkitystä. Psykologin ja kuraattorin ammattitaitoon kuuluu kiireellisyyden ja
oikean vastaanottajatahon arviointi.
Mikäli oppilaitoksen tai toinen opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että oppilas tarvitsee opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, on hänen viipymättä otettava yhteyttä psykologiin
tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot:
•
•
•
•
Jos yhteydenottoa ei voida tehdä yhdessä opiskelijan kanssa, on opiskelijalle annettava tieto yhteydenotosta ja sen syistä sekä tieto keskustelumahdollisuudesta psykologin
tai kuraattorin kanssa.
Salassapitosäännökset eivät estä yhteydenottoa.
Alaikäisen oppilaan huoltajalle on annettava tieto yhteydenotosta. Alaikäinen v01 yhteydenoton kieltää, jos oppilashuollon palveluiden ammattihenkilö (=psykologi tai
kuraattori) on arvioinut, että oppilas kykenee ikänsä, kehitystasonsa p asian laadun
puolesta kyseiseen päätökseen.
Yhteydenottovelvollisuus koskee kaikkia oppilaitoksessa työskenteleviä sekä muita
henkilöitä, jotka ovat ammatillisissa tehtävissään saaneet tiedon tuen tarpeesta.
Oikeus tukeen ja ohjaukseen:
77
ROPS
•
•
Psykologin tai kuraattorin arvion perusteella on opiskelijan oikeus riittävään tukeen ja
ohjaukseen opiskeluun ja kehitykseen liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi.
Tarvittaessa opiskelija on ohjattava muiden opiskeluhuollon palveluiden pariin tai
muuhun kehitystä tukevaan toimintaan.
Terveydenhoitajan työaika on järjestettävä siten, että opiskelija
•
voi päästä vastaanotolle ilman ajanvarausta ja
•
saa arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden opiskeluterveydenhuoltoon
Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa
Laajat terveystarkastukset tehdään Raisiossa oppilaille koulun alkaessa 1. luokalla, murrosiän
alkaessa 5. luokalla ja jatko-opintoihin valmistauduttaessa 8.luokalla. Oppilaiden laajoihin terveystarkastuksiin sisältyy lapsen tai nuoren terveydentilan arvioinnin lisäksi lääkärin ja terveydenhoitajan yhdessä lapsen, nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa tekemä koko perheen hyvinvoinnin arvio tarvittaessa huoltajien suostumuksella moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen.
(STM asetus 380/2009). Yhteistyö vanhempien / huoltajien kanssa ja koko perheen hyvinvoinnin tukeminen ovat tärkeä osa Raision kouluterveydenhuoltoa.
Lasten terveystarkastuksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva lapsen, koululaisen ja
opiskelijan, vanhempien ja perheen tilanteesta. Kokonaiskuva perustuu lapsen/koululaisen ja
vanhempien näkemyksiin, terveydenhoitajan ja lääkärin tutkimuksiin ja haastatteluun tai opettajan näkemyksiin. Jos lapsi on erityisen tuen, terapian tai hoidon piirissä, huomioidaan näihin
osallistuvan ammatillisten näkemysten kokonaisarvion ja jatkosuunnitelman laatimisesta.
Opettajan (opettajien) näkemys lapsen/koululaisten selviytymisestä ja hyvinvoinnista on tärkeä
osa lapsen/ koululaisen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin arviointia ja
tuen tarpeiden varhaista tunnistamista.
Asetuksen (VNA 380/2009) mukaan kouluiässä terveystarkastukset tehdään peruskoulun jokaisella vuosiluokalla.
Kaikki oppilaat kutsutaan hammashuollon määräaikaistarkastuksiin. Tarkastuksen tekee joko
hammaslääkäri tai suuhygienisti.
Laajoissa terveystarkastuksissa terveydenhoitaja ja lääkäri sekä tarvittaessa muut perheen kanssa työskentelevät ammattihenkilöt yhdessä arvioivat lapsen terveydentilan lisäksi myös koko
perheen hyvinvointia. Perheen hyvinvointia arvioidaan siltä osin kuin se on välttämätöntä lapsen/oppilaan hoidon ja tuen tarpeen selvittämiseksi.
Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa
Oppilaan tarvitseman lääkityksen sekä hoidon tukeminen koulussa sovitaan monialaisesti ja
tapauskohtaisesti yhteistyössä huoltajien, oppilaan, neuvola- ja kouluterveydenhuollon, koulun
78
ROPS
henkilöstön ja hoitavan tahon kanssa suullisesti ja kirjallisesti. Sairauden vaatima hoito esiopetus- ja koulupäivän aikana suunnitellaan ja toteutetaan oppilaskohtaisesti.
Kouluterveydenhuollolla on kokonaisvastuu oppilaan terveydenhuollosta, jolloin kouluterveydenhuollon tulee olla aina tietoinen oppilaan yhteyksistä erikoissairaanhoitoon, hänen saamasta
hoidosta sekä tehdyistä tutkimuksista.
Huoltajan ilmoittama oppilaan erityisruokavalio menee tiedoksi keittiölle, jotta keittiöhenkilökunta tietää asiasta. Keittiöt pyytävät terveydenhoitajan tai koululääkärin todistuksen tai ilmoituksen ruoka-allergiasta vuosittain.
Diabeetikot: ennen opetuksen alkua järjestetään palaveri, jossa sovitaan kuka on ensisijaisesti
lapsen tukihenkilö. Yhteisesti tehdään kirjallinen suunnitelma, jossa kerrotaan tarvittavat
toimenpiteet ja kaikkien yhteistyötahojen puhelinnumerot. Terveydenhoitaja tiedottaa koulukeittiötä. Esiopetuksessa on erillinen ohje diabeetikon sijoittumisesta esiopetukseen.
Muu sairaus: tarvittaessa tiedotetaan koulun henkilökunnalle, jos tiedottaminen on aiheellista
esimerkiksi hoidon tai lääkityksen kannalta. Esiopetuksessa on oma lääkehoitosuunnitelma.
Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä
Seuraavassa on kuvattu opetushenkilöstön ja asiantuntijoiden keskinäisen yhteistyön muotoja
samoin kuin yhteistyötä oppilaan ja huoltajien kanssa.
Tehostetun tuen tarpeen arvioimiseksi tehdään pedagoginen arvio.
•
•
•
•
Arvion laatii esiopetuksessa erityislastentarhan yhdessä esiopettajan kanssa, opettaja,
alakoulussa luokanopettaja ja yläkoulussa aineenopettaja yhteistyössä muiden opettajien, erityisopettajan tai opinto-ohjaajan kanssa.
Arvio sisältää oppilaan ja huoltajien kuulemisen.
Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa
(POL 16a§ 2 mom).
Oppimissuunnitelma laaditaan yhdessä oppilaan, huoltajien ja niiden opettajien kanssa, jotka osallistuvat oppilaan tuen antamiseen.
Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi tehdään pedagoginen selvitys
•
•
•
Yleisenä suosituksena on, että tehostetun tuen osoittautuessa riittämättömäksi ja harkittaessa erityistä tukea, opettaja on yhteydessä koulupsykologiin oppilaan oppimis ja
kouluvaikeuksien selvittämistä varten. Selvityksen laatii esiopetuksessa erityislastentarhanopetta ja yhteistyössä esikoulun opettajan kanssa ja peruskoulussa luokanopettaja/aineenopettaja yhteistyössä erityisopettajan kanssa sekä yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Moniammatillinen selvitys oppilaan kokonaistilanteesta ja saamasta tehostetusta tuesta (POL 17§).
Selvityksessä hyödynnetään tarvittaessa oppilashuollon tai muiden asiantuntijoiden
lausuntoja.
Selvityksestä neuvotellaan oppilaan ja huoltajan kanssa.
79
ROPS
Yhteistyö sairaalaopetuksen yhteydessä
Lainsäädännön mukaan lapsen sairastuessa sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään
sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta. Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin (TYKS)
alueella sairaalaopetuksesta vastaa Kiinanmyllyn koulu. Koulun tehtävänä on mahdollistaa
perusopetuksen jatkuvuus myös sairaalajakson aikana. http://blog.edu.turku.fi/kiinamylly/
Sairaalajakson alkaessa sairaalaopettajat ovat yhteydessä vanhempien luvalla oppilaan omaan
kouluun ja suunnittelevat opetuksen yhteistyössä oman koulun kanssa.
Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä
Perusopetuslain (36§) mukaan opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle
on määrätty kurinpitorangaistus tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan koulupäivän ajaksi,
järjestetään tarvittava oppilashuolto.
Oppilaalle, joka on erotettu määräajaksi tai jolta on evätty opetus jäljellä olevan oppitunnin tai
työpäivä ajaksi, tulee opetuksen järjestäjän järjestää tarvittava oppilashuolto. (POL 36 §)
Mikäli rehtori evää oppilaalta oikeuden osallistua opetukseen loppupäivän ajaksi, hän ilmoittaa
asiasta huoltajalle ja sopii käytännön järjestelyistä. Oppilaalle ja huoltajalle tiedotetaan mahdollisimman pian mahdollisuudesta oppilashuoltopalveluihin. Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetuksen osallistumisen epäämisen yhteydessä on oppilaalle kuitenkin vapaaehtoista.
5. OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN OPPILAIDEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA
Niin yhteisöllistä kuin yksilöllistä oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Yksilöllisen oppilashuollon yhtenä tärkeänä tekijänä on oppilaan ja hänen huoltajiensa vapaaehtoisuuteen perustuva osallisuus, kuten aiemmin on asiaa kuvattu.
Oppilaat osallistuvat yhteisöllisen oppilashuoltotyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen oppilaskuntatyön, kummioppilastyön kautta. Oppilashuoltosuunnitelmasta pyydetään
oppilaitoksissa oppilaiden mielipiteitä. Oppilashuoltotyön toteutusta oppilaat pääsevät arvioimaan esim. kouluissa järjestettävät kiusaamiskyselyt, oppilashuollon laatua selvittävien kyselyidea sekä yläkoululaiset ja lukiolaiset kouluterveyskyselyjen kautta.
Huoltajat voivat osallistua oppilashuoltotyön suunnitteluun Ja kehittämiseen vanhempainyhdistysten- ja iltojen kautta, (sekä mahd. järjestettävissä aiheeseen liittyvissä teemakoulupäivissä).
Oppilashuollon laatuun liittyvissä kyselyissä huoltajat voivat antaa palautetta oppilashuollon
toimivuudesta.
6. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN
80
ROPS
Oppilaitoskohtaiset oppilashuoltoryhmät seuraavat oppilashuoltosuunnitelman toteutumista.
Ryhmä saa tietoa oppilashuollon toteutumisesta ja tarpeista kouluhenkilöstöltä, oppilashuollon
asiantuntijoilta, yhteistyötahoilta, oppilailta ja huoltajilta. Arvioinnissa ja toiminnan kehittämisessä hyödynnetään kyselyjä, selvityksiä, tuloksia oppilaiden terveydestä ja hyvinvoinnista sekä
kouluympäristön turvallisuudesta.
Oppilaan ja/tai huoltajan suostumus asian käsittelyyn monialaisessa asiantuntijaryhmässä
Asiakirjan tulisi sisältää seuraavat asiat:
•
Lomake sähköisenä, joka on helppo ja nopea täyttää, sekä helposti saatavilla.
•
päivämäärä
•
oppilaan nimi
•
huoltajan/huoltajien nimi
•
palaverin koollekutsuja
•
käsiteltävät asiat
•
paikalla olevat henkilöt ja heidän asemansa
•
oppilaan allekirjoitus ja nimenselvennys
•
huoltajan/huoltajien allekirjoitus ja nimenselvennys
81
ROPS
Oppilashuollollinen etenemismalli
ARJEN
HUOLENPITO
(koulu ja
vanhemmat)
Yhteinen
kasvatusvastuu
YLEINEN TUKI
Opettajalla herää huoli oppilaasta.
(poissaoloja, läksyt tekemättä,
oppimisvaikeuksia, käyttäytymisen ongelmia)
TUKIMUOTOINA:
eriyttäminen,
mahdollisuuksien
mukaan joustavat
ryhmittelyt, kodin ja
koulun yhteistyö,
tukiopetus,
oppimissuunnitelma,
kerhotoiminta,
iltapäiväkerho 1-2
luokilla, läksyparkki,
kummitoiminta,
osa-aikainen
erityisopetus
Yhteys kotiin.
Keskustelu oppilaan
ja huoltajan kanssa.
Asia puheeksi
oppilaan kanssa.
SEURANTA
Keskustelu auttaa.
Keskustelut eivät
tuota toivottua
tulosta.
Yhteys huoltajiin
uudelleen.
KOULUN SISÄINEN
YHTEISTYÖ
(koulun
henkilökunta,
terveydenhoitaja,
koulupsykologi,
KiVa-tiimi)
Neuvottelu opettajan, oppilaan, vanhempien
ja
erityisopettajan/rehtorin/koulupsykologin/
terveydenhoitajan kanssa.
Oppilaan asiaa käsitellään oppilashuoltoryhmässä.
Tehdään sopimukset ja määritellään tukitoimet.
(tukiopetus, läksyparkki, tapaamiset
koulupsykologin/terveydenhoitajan kanssa,
oppimissuunnitelma, avustajan tuki)
Y
H
T
E
I
S
T
Y
Ö
SEURANTA
Tukitoimet riittävät.
YHTEISTYÖ KOULUN
ULKOPUOLISTEN
TAHOJEN KANSSA
(lastensuojelu,
psykiatrinen
poliklinikka,
perheneuvola,
poliisi,
nuorisotoimi)
K
O
L
L
E
G
I
A
A
L
I
N
E
N
Tukitoimet
riittämättömiä.
Yhteys huoltajiin.
Pedagoginen
arvio
TEHOSTETTU TUKI
TUKIMUOTOINA
lisäksi mm:
mahdollisuuksien
mukaan joustavat
opetusryhmät,
oppilashuollollinen
tuki, osa-aikainen
erityisopetus,
oppimissuunnitelma
Pedagoginen
selvitys
ERITYINEN TUKI
Asia OPH - ryhmään.
Pohditaan jatkotoimet (erityisen tuen päätös, HOJKS).
Päätetään yhteydenotosta ja yhteistyömuodoista koulun
ulkopuolisiin toimijoihin (lastensuojelu, psykiatrinen
poliklinikka, perheneuvola, poliisi tmv.)
82
TUKIMUOTOINA
lisäksi mm:
erityisopetus
oppilashuollon tuki,
testit, HOJKS,
apuvälineet,
avustajan tuki
ROPS
6. luku
Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus
6.1. Saamelaiset, romanit ja viittomakieliset
Raisiossa ei anneta saamenkielistä eikä romaninkielistä opetusta. Viittomakielistä
opetusta tarvitsevat ohjataan kouluun Turkuun.
6.2. Maahanmuuttajat
Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa
sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja
nuoria.
Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita
oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on lisäksi erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea
oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan omankielija kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.
Maahanmuuttajille opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea toisena kielenä, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida
olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla.
Kappaleessa 7.3 Suomi toisena kielenä on selvitetty tarkemmin raisiolaisen maahanmuuttajaoppilaan suomen kielen opetusjärjestelyt.
Raisiossa annetaan maahanmuuttajaoppilaille valmistavaa opetusta kalenterivuosittain budjetin sallimissa rajoissa.
83
ROPS
7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt
7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet
Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata
tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä.
Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden
tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin.
Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille
luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuudet tulee sisällyttää yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa.
Eri aihekokonaisuuksia voidaan painottaa koulukohtaisesti teemavuosina/viikkoina/ päivinä koulun lukuvuosisuunnitelman mukaisesti.
Vanhemmille suunnatun kyselyn tulokset liitteenä.
84
ROPS
1. IHMISENÄ KASVAMINEN
Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea
oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda
kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasaarvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan
• arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän
• tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle
• tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana
• toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä.
KESKEISET SISÄLLÖT
• fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä
• oikeudenmukaisuus, tasa-arvo
• esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta
• opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen
• toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia
yhteistoimintatapoja.
Joka päivä, kaikissa oppiaineissa, päivänavauksissa, ruokailussa, oppilaan ja
opettajan/muun henkilökunnan/oppilaan kahdenkeskisissä sekä ryhmätilanteissa tuetaan ja kehitetään yksilöllistä itsetuntemusta ja toiset huomioonottavaa
yhteisöllisyyttä. Oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta sekä koulun yhteiset teema- ja tapahtumapäivät edistävät yhteisvastuun kehittymistä ja torjuvat syrjäytymistä.
2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään
oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään
suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista
kulttuuria
• ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä
• tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä
• ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle.
85
ROPS
KESKEISET SISÄLLÖT
• oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus
• muita kulttuureita ja monikulttuurisuus
• ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä
• kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa
• tapakulttuurien merkitys.
Aihekokonaisuus toteutuu useissa eri oppiaineissa.
Suomalaisten juurien tunnistaminen, historian ja maantieteen ymmärtäminen
auttavat yhä kansainvälistyvämmässä maailmassa. Kulttuuriperinnön siirtäminen, kansainvälisyys ja vieraat kulttuurit ovat useiden oppisisältöjen osa.
Kansainvälinen ystävyyskoulu- ja kieliluokkatoiminta sekä Comenius-projektit
edistävät kansainvälisyyttä.
3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO
Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median
käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää
• kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään
hankkimaansa tietoa
• suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä
eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä
• tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti
• käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä
erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
KESKEISET SISÄLLÖT
• omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa
• viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja
monimediaalisuus
• median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen
• yhteistyö median kanssa
86
ROPS
•
•
lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus
viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka.
Ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja harjoitellaan kaikissa oppiaineissa, mutta erityisesti äidinkielessä ja videokursseilla, suullisin, kirjallisin ja sähköisin tuotoksin.
Oppilasta ohjataan etsimään ajankohtaista tietoa internetistä ja seuraamaan
eri tiedotusvälineitä, mutta toisaalta myös opetetaan ja kannustetaan mediakriittisyyteen pohtimalla asioiden käsittelytapoja sekä tietojen oikeellisuutta eri
lähteissä.
Viestintä- ja mediataitoja harjoitellaan mm. sanomalehtiviikoilla ja osallistumalla Mediavisaan sekä tekemällä koulun uutisia (Vaisaaren koulu).
4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta
hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea
oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta
• muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen
• osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden
hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä
• kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan
yritteliäästi ja aloitteellisesti
• toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia
• tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle.
KESKEISET SISÄLLÖT
• perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta
• demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa
• erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa
• verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi
• osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi
• yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä
työelämään tutustuminen.
87
ROPS
Opetushallituksen mukaan yrittäjyyskasvatus kattaa sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden. Yrittäjyyskasvatuksen avulla nuoria ohjataan kohti sisäistä yrittäjyyttä,
painotetaan sen positiivista merkitystä oppilaan omaan elämään ja tulevaisuuteen, unohtamatta yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta. Oppilasta ohjataan kriittiseen arviointiin, omatoimisuuteen ja aloitteellisuuteen sekä itsenäisten valintojen suorittamiseen.
Yrittäjyys on tapa toimia luovasti ja innovatiivisesti, vastuun ottamista omasta
tulevaisuudesta ja kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin.
Kummiluokkatoiminta, yritysvierailut, kunnallishallintoon ja työelämään tutustuminen (TET) sekä oppilaskuntatoiminta kehittävät oppilaiden valmiuksia
osallistuviksi kansalaisiksi.
5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA
Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden
päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen
hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja
tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden
• havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi
• arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja
• edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja
mahdollisuuksia globaalilla tasolla
• ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta.
KESKEISET SISÄLLÖT
• ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä
• yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista
• ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa
• ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari
• oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot
• toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta.
88
ROPS
Oppilasta ohjataan toimimaan oman lähiympäristönsä kestävän tulevaisuuden
hyväksi. Aihekokonaisuus sisältyy kaikkiin oppiaineisiin, erityisesti luonnontieteisiin, kotitalouteen, ekonomiaan ja käsityöhön.
Oppilaita ohjataan tarkkailemaan omia valintojaan ja käytäntöjensä vaikutuksia sekä kiinnittämään huomiota jätteiden lajitteluun ja kierrättämiseen.
Mm. teemapäivin ja projektein sekä vierailuilla sopivissa kohteissa toteutetaan
aihekokonaisuutta. Raision kestävän kehityksen ohjelmaa pyritään noudattamaan koulujen omin painotuksin.
6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE
Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään
turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen
käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita
sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi
• edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti
• toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti
• toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä
• vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen
• tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja.
KESKEISET SISÄLLÖT
• onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä
• työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus
• terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja
• väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa
• keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt
• muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet
• lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen
• turvallisuutta edistävät palvelut
• kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä.
Aihekokonaisuuden tavoitteiden toteuttamisessa käytetään tukena kaupungin
liikenneturvallisuussuunnitelmaa ja koulujen turvallisuussuunnitelmia. Lisäksi
voidaan järjestää teemapäiviä, tietoiskuja, poliisivierailuja yms.
Työturvallisuuteen kiinnitetään huomiota ohjaamalla oppilaita turvalliseen laitteiden ja työvälineiden käyttöön.
89
ROPS
Fyysisen turvallisuuden ohella psyykkisestä turvallisuudesta huolehtiminen on
tärkeää.
7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA
Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään
ihmisen
suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja
tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä
• käyttämään teknologiaa vastuullisesti
• käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin
• ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan
liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen.
KESKEISET SISÄLLÖT
• teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä
• teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina
• teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari
• tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö
• teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset
• tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia.
Aihekokonaisuuden sisältöjä käsitellään oppitunneilla aineille soveltuvin osin.
Erityisesti oppiaineissa, joissa on koneita ja teknisiä laitteita, opetetaan niiden
käyttöä työturvallisuusnäkökohtia painottaen kuluttajavalistusta ja arvokeskustelua unohtamatta.
Tietokoneavusteinen opetus ja tietoverkkojen käyttö ovat tätä päivää ja tulevaisuutta. Raision koulutoimen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian
2002 -2004 tavoitteena on vastata opetuksessa ja oppimisessa tapahtuviin nopeisiin muutoksiin. Näitä ovat mm. uudenlaisten aktivoivien opetus- ja opiskelumenetelmien käyttöönotto sekä oppimisedellytysten ja uusien perusvalmiuksien luominen niin, että yhä suurempi osa oppilaista oppii yhä vaativampia tiedollisia rakenteita ja ongelmanratkaisutaitoja.
Kouluilla on omat tieto- ja viestintästrategiasuunnitelmat. Opetussuunnitelmassa tietotekniikka on valinnaisena oppiaineena ja valinnaiskursseina 7 – 9 luokilla. Muilla luokka-asteilla se on sisällytetty oppiaineiden opetussuunnitelmiin.
Tavoitteena on, että peruskoulun päättyessä oppilas osaa tietotekniikan perus90
ROPS
teet, hän omaa käsityksen tietotekniikan tuomista mahdollisuuksista, mutta osaa
suhtautua kriittisesti verkoissa liikkuvaa tietoa kohtaan.
Audio- ja av-välineiden käyttö tulevat oppilaille tutuksi omissa esityksissä, juhlissa, uutisissa yms.
7. 2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu
Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty yksitoista eri oppimäärää, jotka ovat suomi, ruotsi, saame, romani ja viittomakieli äidinkielenä, muu oppilaan
äidinkieli, suomi ja ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille sekä suomi ja ruotsi viittomakielisille. Toisessa kotimaisessa kielessä on ruotsin ja suomen kielessä määritelty A- ja Boppimäärät sekä kaksikielisille oppilaille tarkoitetut äidinkielenomaiset oppimäärät. Lisäksi
perusteiden liitteenä on Opetushallituksen suositus maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen opetuksen perusteiksi.
Oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa ja toisessa kotimaisessa kielessä seuraavassa taulukossa mainittuja oppimääriä sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä tarjoaa ja
oppilaan huoltaja valitsee. Taulukossa oppilaan äidinkielellä tarkoitetaan koulun opetuskieltä
(suomi, ruotsi tai saame) tai muuta huoltajan ilmoittamaa kieltä.
Oppilaan
äidinkieli
Äidinkielen ja kirjallisuuden
oppimäärä
yhteinen
erillisrahoitettu
Toinen kotimainen kieli
yhteinen
valinnainen
suomi
suomi
äidinkielenä
---
ruotsi
---
ruotsi
ruotsi
äidinkielenä
---
suomi
---
saame
saame
äidinkielenä ja
suomi saamenkielisille
---
---
ruotsi
romani
suomi tai
ruotsi
äidinkielenä
romani
ruotsi tai
suomi
---
viittomakieli
viittomakieli
äidinkielenä ja
suomi tai ruotsi
viittomakielisille
---
---
ruotsi tai
suomi
muu äidinkieli
muu oppilaan
---
---
ruotsi tai
91
ROPS
äidinkieli ja
suomi tai ruotsi
toisena kielenä
suomi
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------muu äidinkieli
suomi tai ruotsi
maahanmuuttaja- ruotsi tai
--toisena kielenä tai
oppilaan
suomi
suomi tai ruotsi
äidinkieli
äidinkielenä
7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus
SUOMI ÄIDINKIELENÄ
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä,
kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä
yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja
kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena
on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee
osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja
omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin.
Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja
kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit
ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä
ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Opetuksessa on otettava huomioon, että
oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että
väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja.
Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa.
VUOSILUOKAT 1−2
Vuosiluokkien 1−2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo
kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta kielen oppimista. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin
eri vaiheissa.
92
ROPS
TAVOITTEET
• Oppilas haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti.
• Oppilas oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan.
• Oppilas oppii vähitellen kirjoittaessaan ottamaan huomioon oikeinkirjoitussääntöjä.
• Oppilas kuuntelee keskittyen ja eläytyen.
• Oppilas osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään.
• Oppilas saa mahdollisuuksia kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan sekä viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä oppimisympäristössä.
• Oppilas kuuntelee ja lukee ymmärtäen kirjallisuutta. Sen avulla hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa sekä mielikuvituksensa rikastuvat.
• Oppilas opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan
vastaavia kirjoja.
KESKEISET SISÄLLÖT
1. luokka
1. Äänne- ja kirjainvastaavuuden ymmärtäminen
2. Lukemisen opettelua
3. Kirjainmuodot (isot ja pienet tekstauskirjaimet)
4. Oikeinkirjoituksen harjoittelua sana- ja lausetasolla
5. Itsensä ilmaisemista ja keskittyvää kuuntelua
2. luokka
1. Lukutaidon vahvistamista ja luetunymmärtämistä
2. Kirjoituskirjaimet
3. Lastenkirjallisuuteen tutustumista, esim. kirjastokäynti
4. Oikeinkirjoituksen vahvistamista ja tarinoiden tuottamista
5. Itsensä ilmaisemista ja keskittyvää, päättelevää kuuntelua
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän
• on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa
• osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä
• osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin.
Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän
• on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen;
hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta
• on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan
93
ROPS
•
•
•
osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan
osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä
myös tietokoneella
osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää
lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta.
Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän
• etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja
myös löytääkseen tietoa
• on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen käyttämiseen
• pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä
• on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä.
VUOSILUOKAT 3−5
Vuosiluokkien 3−5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan
oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen.
Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä.
Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa,
mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja
käsittelemiseen.
KESKEISET SISÄLLÖT JA TAVOITTEET
3. luokka
1. Kielentuntemusta: lause, yhdyssanat, sanaluokkiin tutustumista
o Oppilas harjoittelee oikeinkirjoituksen perusasioita: lauserakenne, alkukirjaimet, päättövälimerkit, yhdyssanat ja sanaluokista verbi, substantiivi ja
adjektiivi.
2. Lukutaidon vahvistamista ja tekstinymmärtämisen syventämistä
o Painopiste on tekstin sisällön ja rakenteen ymmärtämisessä, sanavaraston
kartuttamisessa ja ja sujuvassa lukemisessa
o Oppilas harjoittelee käyttämään kirjastoa
3. Monipuolista tutustumista kirjallisuuden lajeihin
o Oppilas lukee paljon erilaista kirjallisuutta.
o Oppilaan positiivinen asenne lukemiseen säilyy.
o Oppilas lukee luokan yhteisiä kokonaisteoksia ja vapaavalintaisia lastenkirjoja
4. Sujuvan ja selkeän käsialan harjoittelua
5. Suullisia ja kirjallisia ilmaisuharjoituksia ja kuuntelua
94
ROPS
o
o
o
Oppilas osaa kertoa ja kirjoittaa juonellisen kertomuksen
Oppilas osaa kuunnella aktiivisesti, puhua selkeästi ja tuottaa ymmärrettäviä viestejä
Oppilas tuottaa tekstiä tekstinkäsittelyohjelman avulla
4. luokka
1. Kielentuntemusta: keskeisenä sisältönä sanaluokat
o Oppilas kertaa sanaluokista verbit, substantiivit ja adjektiivit sekä oppii
numeraalit, pronominit ja partikkelit
o Oppilas harjaantuu oikeinkirjoituksen perusasioissa ja harjoittelee pilkun
käyttöä
2. Kirjallisuus: erilaisia tekstejä, kirjaesittelyjä, kirjaston käyttöä
o Vahvistetaan oppilaan positiivista asennetta lukemiseen
o Oppilas lukee luokan yhteisiä kokonaisteoksia ja vapaavalintaisia kirjoja
o Oppilas jakaa lukukokemuksensa, esim. kirjaesittelyin
o Oppilas harjaantuu käyttämään kirjastoa
3. Kirjallista ilmaisua: vuorosanojen merkitsemistä tarinoihin ja omien tekstien laatimista
o Oppilas kehittyy juonellisen kertomuksen ja kuvailevan tekstin kirjoittajana
o Oppilas tuottaa tekstiä selkeällä käsialalla ja tekstinkäsittelyohjelman avulla
4. Ilmaisu: omien tuotosten esittämistä
o Oppilas esittää omia mielipiteitään; hän osaa ilmaista itseään sekä verbaalisesti että nonverbaalisesti
5. Viestintää, esim. luokkalehti
o Oppilas tutustuu viestintävälineisiin
5. luokka
1. Kielentuntemusta: tärkeimmät lauseenjäsenet, verbien persoonamuodot ja aikamuodot
o Oppilas harjaantuu oikeinkirjoituksen perusasioissa (alkukirjaimet, päättövälimerkit, pilkku ja yhdyssanat)
o Oppilas löytää lauseesta subjektin ja predikaatin
o Oppilas tunnistaa verbin persoonamuodot, tutustuu verbin aikamuotoihin,
kertaa sanaluokat ja oppii sijamuodoista nominatiivin, genetiivin ja partitiivin
2. Kirjallisuus: erilaisten tekstien ja kokonaisteosten lukemista ja luetunymmärtämistä
o Oppilas lukee luokan yhteisiä kokonaisteoksia ja vapaavalintaisia nuortenkirjoja sekä tietotekstejä
o Vahvistetaan positiivista asennetta sujuvaan lukemiseen
o Oppilas tulkitsee tekstejä ja etsii niistä keskeisiä asioita
3. Kirjallinen ilmaisu, mahdollisuuksien mukaan myös tekstinkäsittelyohjelmalla
o Oppilas kirjoittaa juonellisia kertomuksia
o Oppilas tutustuu kappalejakoon
o Oppilas tuottaa tekstiä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelman avulla
4. Ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä
o Oppilas ilmaisee itseään verbaalisesti ja nonverbaalisesti
95
ROPS
o Oppilas harjoittelee perustellun mielipiteen muodostamista
5. Tiedonhankintaa monipuolisista lähteistä, esim. sanomalehti ja tiedon esittämistä
o Oppilas harjaantuu tiedon hankkimisessa eri välineitä apuna käyttäen
o Oppilas käyttää kirjastoa itsenäisesti
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän
• rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa
kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa
• kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja
saavuttaa vastaanottajan
• osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii
perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa
• osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja
viestintätilannetta koskevia päätelmiä
• pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin.
Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän
• on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon
• osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita
• tuntee tiedonhankinnan päävaiheet
• on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja
sähköisistä lähteistä
• löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia
• erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen
• käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen.
Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin,
että hän
• osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja
ohjeen
• suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja
mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto
• ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa
käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän
osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti
• osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala
• osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla
96
ROPS
•
•
yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja
työstänyt niitä eri menetelmin
pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän
laajentaa lukemalla tietämystään, saa hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja
pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä.
Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että
hän
• hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa
• on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä
ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin
• tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa
• hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi
• tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan
• on lukenut luokan elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan
• on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon.
97
ROPS
VUOSILUOKAT 6−9
Vuosiluokilla 6−9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien
tekstilajien vaatimuksia.
Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa
oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus
ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä.
6. luokka
KESKEISET SISÄLLÖT JATAVOITTEET
1. Kielentuntemusta: sijamuodot, lauseenjäsennystä
o Oppilaan virke- ja lausetaju kehittyy ja oikeinkirjoitustaito varmentuu, hän
käyttää suoraa ja epäsuoraa esitystä tekstiä tuottaessaan
o Oppilas kertaa sanaluokat, oppii verbin aikamuodot ja peruslauseenjäsenet.
o Oppilas tuntee sijamuodoista nominatiivin, genetiivin ja partitiivin
2. Kirjallisuus
o Oppilas lukee luokan yhteisiä kokonaisteoksia, monenlaista kirjallisuutta ja
tekee päätelmiä teosten henkilöistä
3. Kirjoittamista: oman tekstin jaksotus ja oikeakielisyys, eri lausetyyppien käyttö
o Oppilas kirjoittaa monipuolisia tekstejä
o Oppilas tuottaa tekstiä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelman avulla ja
muokkaa sitä saamansa palautteen perusteella
o Oppilas osaa tehdä kappalejaon omaan tekstiinsä ja tunnistaa pää- ja sivulauseen
4. Ilmaisu: suullisia esityksiä (esim. esitelmä, selostus, näytelmä)¨
o Oppilas kuuntelee sekä empaattisesti että kriittisesti
o Oppilas osaa ilmaista itseään tilanteen vaatimalla tavalla
5. Viestintävalmiuksien kehittämistä, mm. sähköiset viestimet
o Oppilas tutustuu mediaviestintään
7. luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• löytämään ja tunnistamaan tekstistä sanaluokat pääpiirteissään, erityisesti verbin
muodot sekä lausetyypit
• analysoimaan ja tulkitsemaan monipuolisesti luokan yhdessä valitsemia kokonaisteoksia ja lyhyempiä tekstejä
• tuottamaan erityyppisiä tekstejä jaksotellusti ja johdonmukaisesti
• erittelemään lukukokemuksensa suullisesti muulle luokalle
• tunnistamaan elokuvan rakenteen, sarjakuvan keinot sekä suhtautumaan löytämäänsä tietoon kriittisesti
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Kielentuntemus: sanaluokkien, verbin muotojen ja lausetyyppien kertaus
2. Kirjallisuus: kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien analysointia
98
ROPS
3. Kirjoittaminen: oman tekstin (kertomus, kuvaus, selostus) muokkaaminen
4. Ilmaisu: vapaavalintaisen kaunokirjallisen teoksen suullinen esittely
5. Viestintä: elokuvan rakenne, sarjakuvat, tiedon hankinta
8. luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• löytämään ja tunnistamaan sekä muodostamaan erilaiset modukset sekä ymmärtää
lauseen
• sanojen väliset suhteet sekä tuntee niiden nimitykset
• tunnistamaan novellin sekä eri kirjallisuuden genrejen piirteitä
• tekemään jaksotellun ja johdonmukaisen mielipidekirjoituksen mielipiteensä perustellen
• valmistelemaan ja esittämään luokalle havaintoesityksen annettuja ohjeita noudattaen kuuntelemaan ja arvioimaan muiden pitämiä esityksiä
• tunnistamaan sanomalehdenrakennetta ja television ilmaisukeinoja kehittyäkseen
kriittiseksi mediakuluttajaksi
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Kielentuntemus: modukset, lauseenjäsennys
2. Kirjallisuus: novelli, kirjallisuuden genrejä (esim. scifi, kauhu, fantasia)
3. Kirjoittaminen: mielipidekirjoitus
4. Ilmaisu: havaintoesitelmän pitäminen, keskustelu ja väittely
5. Viestintä: sanomalehden rakenne, television ilmaisukeinoja
9. luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• tunnistamaan suomen kielen peruspiirteitä sekä vertaamaan niitä vieraisiin kieliin
sekä
• ymmärtämään suomen kielen aseman maailman kielikartalla
• tuntemaan Suomen kirjallisuuden historian vaiheita, tärkeimpiä kirjailijoita ja teoksia
• laatimaan lähdekritiikkiä noudattaen itse tuotetun asiatekstin
• laatimaan ja pitämään luokan edessä ohjeiden mukaisen tilannepuheen
• oppii noudattamaan hyvin omassa tekstissään oikeakielisyyssääntöjä
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Kielentuntemus: suomi kielikartalla (kielen lajit ja maantieteellinen vaihtelu)
2. Kirjallisuus: perustiedot Suomen kirjallisuuden historiasta
3. Kirjoittaminen: asiatekstin laatiminen
4. Ilmaisu: puheen laatiminen ja pitäminen
5.Oikeakielisyyden perusteet (alkukirjaimet, yhdyssanat, välimerkit, vierassanat, lyhenteet)
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän
99
ROPS
•
•
•
•
•
•
haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että
yksin esiintyessään
osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa
osaa
ottaa
ideointija
ongelmanratkaisukeskusteluissa
sekä
muissa
ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton,
kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja
edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun
asioista ollaan eri mieltä
tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon
viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän
pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi
pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta
ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta
toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä.
Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän
• osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida,
väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin
kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa
• tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa
tekstiympäristössä
• lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen
• erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista
• tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja
• osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen
perustelut
• pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan
henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä
• osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia
• tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja
ilmaisuun
• pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista
• pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen,
käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä
tekstin tarkoitukseen ja sävyyn
• pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä
havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään.
Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin,
että hän
• osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti
välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne
• tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä
tuottaessaan
• kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille
olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata
100
ROPS
•
•
•
•
pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa
kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia,
yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä
pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin
hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä
osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja
rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen
mukaan tiivistää tekstiään
soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun
ja kirjoitetun kielen eroista,
kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä.
Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän
• on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen
• löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa
perustella valintojaan
• on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja,
tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan
runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti
sovitun määrän
• tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden
klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia
• pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa
• osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa
sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät
ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin;
hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä
• tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan
• tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa
ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on
perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.
RUOTSI ÄIDINKIELENÄ (SVENSKA SOM MODERSMÅL)
Raisiolaiset oppilaat, joilla on ruotsi äidinkielenä, suorittavat peruskoulunsa Turussa Turun kuntakohtaista opetussuunnitelmaa noudattaen.
SAAME ÄIDINKIELENÄ (EATNIGIELLA)
Raisiossa ei anneta saamenkielistä opetusta.
ROMANI ÄIDINKIELENÄ
Raisiossa ei anneta romaninkielistä opetusta
VIITTOMAKIELI ÄIDINKIELENÄ
Raisiossa ei anneta viittomakielistä opetusta. Oppilaat ohjataan kouluun Turkuun.
MUU OPPILAAN ÄIDINKIELI
101
ROPS
Perusopetuslain 12. §:n nojalla äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa
suomen, ruotsin, saamen, romanikielen tai viittomakielen lisäksi myös muuta oppilaan äidinkieltä. Tällöin mainittua äidinkieltä opetetaan valtioneuvoston asetuksen 1435/2001 8.
§:n määrittelemällä tuntimäärällä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineena. Opetussuunnitelma
laaditaan ja opetuksen tavoitetaso määritellään suomi tai ruotsi äidinkielenä -oppimääriä
soveltaen.
Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden vaihteleva kielellinen ja kulttuurinen kotitausta
sekä ympäristön tarjoaman tuen vähäisyys oppilaan oman äidinkielen kehittymiselle.
102
ROPS
SUOMI TOISENA KIELENÄ
VUOSILUOKAT 1−9
Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena
kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä oppimäärän sijaan. Opetuksen laajuudesta päätetään opetussuunnitelmassa. Nämä
opetussuunnitelman perusteet on laadittu suomi toisena kielenä -opetukseen, joka
vuosiviikkotunneiltaan vastaa suomi äidinkielenä -opetusta.
Suomi toisena kielenä -oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne:
oppilas oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen
monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielensä rinnalle. Suomi toisena kielenä oppimäärä eroaa tavoitteiltaan ja sisällöiltään suomi äidinkielenä -oppimäärästä.
Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että oppilas saavuttaa
perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla
kielitaidon osa-alueilla, pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen
oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen.
Opetuksessa pyritään ohjaamaan oppilasta elinikäiseen oppimiseen niin, että hän voi
vähitellen saavuttaa äidinkielisten veroisen suomen kielen taidon ja saa siten tasavertaiset
mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhdessä oman
äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan
monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle.
Suomea toisena kielenä oppivalle suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline
koko kouluajan. Suomea opitaan kaikissa oppiaineissa, ja suomen opetus toisena kielenä
edellyttää yhteissuunnittelua ja yhteistyötä opettajien kesken. Suomi toisena kielenä oppimäärän tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen taitoa suunnitelmallisesti, ja
opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, peruskäsitteitä ja
sanastoa.
Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että uuden kielen syvällinen oppiminen vie useita
vuosia. On kiinnitettävä huomiota siihen, että tavoitteiden saavuttamiseen kuluvaan aikaan
voi vaikuttaa oppilaan oman äidinkielen hallinta sekä äidinkielen ja suomen kielen
rakenteiden erilaisuus ja kulttuurinen etäisyys.
YLEISTÄ SUOMI TOISENA KIELENÄ OPPIAINEESTA
Suomi toisena kielenä (S2) on erityinen suomen kielen oppimäärä, jota opetetaan
niille oppilaille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
Opetuksen tavoitteena on monipuolinen suomen kielen taito, joka kehittyy oppilaan
yksilöllisten edellytysten mukaisesti. Opetuksessa pyritään systemaattiseen kielen oppimiseen, niin että se tukee mahdollisimman monipuolisesti oppilaan koulunkäyntiä,
tasa-arvoisia jatkokoulutusmahdollisuuksia ja suomalaisessa yhteiskunnassa toimimista.
Suomi toisena kielenä opetuksen päämääränä on, että oppilas saavuttaa toimivan kaksikielisyyden ja oppii arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan.
103
ROPS
OPETUKSEN TAVOITTEET
Suomi toisena kielenä opetuksessa tarjotaan kunkin lähtökohdiltaan erilaisen oppilaan
tarpeisiin sopivaa suomen kielen opetusta.
Suomi toisena kielenä opetuksen keskeiset tavoitteet:
- oppilas oppii ymmärtämään puhuttua ja kirjoitettua kieltä
- oppilas oppii ilmaisemaan itseään suullisesti erilaisissa tilanteissa
- oppilas oppii hyvän teknisen lukutaidon
- oppilas oppii hyvän kirjoitustaidon
- oppilas oppii laajan sanavaraston
- oppilaan oikeakielisyys kehittyy
- oppilas tutustuu suomalaiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriperintöön
- oppilas tutustuu joukkoviestimiin
OPETUSJÄRJESTELYT
Opetus järjestetään koulukohtaisesti oppilasmäärän, opetuksen tarpeen ja resurssien
mukaan. Suomi toisena kielenä oppitunteja voidaan pitää mahdollisuuksien mukaan
muiden oppituntien sijasta tai niiden lisäksi. Opetusta on pyrittävä eriyttämään siten,
että kaikkien oppilaiden on mahdollista saavuttaa asetetut tavoitteet mahdollisimman
hyvin.
Oppilaalle voidaan laatia omien kykyjensä ja edellytysten mukainen henkilökohtainen
oppimissuunnitelma.
Suomi toisena kielenä suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi suoritetaan tiiviissä yhteistyössä luokanopettajien, aineenopettajien ja erityisopettajien kanssa.
TYÖTAVAT JA OPPISISÄLLÖT
Opetusmenetelmien ja työtapojen valinnassa pyritään monipuolisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Tavoitteita asetettaessa ja sisältöjä valittaessa tulee ottaa huomioon
oppilaan ikä, aikaisempi koulunkäynti sekä oppilaan taidot omassa äidinkielessä.
Aluksi suomi toisena kielenä oppitunneilla vahvistetaan oppilaan suullista ilmaisutaitoa
ja laajennetaan sanavarastoa. Opiskelun edetessä oppilasta perehdytetään vaikeampiin
muoto-opillisiin rakenteisiin ja erilaisiin kielen keinoihin ilmaista asioiden suhteita.
Oppiaines valitaan oppilaan omasta kokemuspiiristä ja elinympäristöstä ja opittu pyritään liittämään aina käyttöyhteyteensä.
Opetuksen tulisi sisältää ainakin seuraavat sisällöt:
RAKENTEET JA KIELITIETO
- lyhyt ja pitkä vokaali sekä geminaatta
- astevaihtelun käyttö
- verbin persoona- ja aikamuodot
- kieltomuodot
- sanaluokat
- paikallissijat
- vertailun ilmaiseminen
- subjekti, predikaatti ja objekti
- ymmärtää tavallisempia lauseenvastikkeita
104
ROPS
105
ROPS
PUHEVIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT
- kysymysten esittäminen
- tapahtumista ja itsestään kertominen
- kielen ymmärtäminen erilaisissa tilanteissa
- mielipiteen ilmaiseminen
- puhetilanteeseen sopivaa kielen käyttö
- suullinen esitystaito
LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN
- suomalaiset aakkoset ja numerot ja muut kirjalliset symbolit
- mekaaninen lukutaito, sujuva ja ymmärtävä lukutaito
- ymmärtää taitotasolleen sopivaa kaunokirjallisuutta ja asiatekstiä
- lausetason oikeinkirjoitus
- johdonmukaisesti etenevän tekstin kirjoittaminen
- mielipiteiden ja ajatusten ilmaiseminen kirjallisesti
KIRJALLISUUS JA VIESTINTÄKASVATUS
- suomalaiseen kulttuuriin kuuluvia kansansatujen, kertomuksien, lorujen, runojen ja
sananlaskujen tunteminen
- lasten – ja nuortenkirjallisuuteen tutustuminen
- Kalevalaan tutustuminen
- viestintätekniikkaan tutustuminen
7.4 Toinen kotimainen kieli
RUOTSIN KIELI
Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että
taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista
viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taito- ja kulttuuriaine.
RUOTSI A-KIELENÄ
Ruotsin A-oppimäärää voidaan opiskella kaikille yhteisenä tai vapaaehtoisena kielenä.
Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen kielen opetuksessa luo pohjaa
myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilaalla alkaa kehittyä
myös kulttuurien välinen toimintakyky.
VUOSILUOKAT 4 – 6
4. luokka
TAVOITTEET
• oppilaalle kehittyy myönteinen asenne ruotsin opiskelua kohtaan ja hän on tietoinen sen merkityksestä
• oppilas osaa käyttää ruotsin opiskeluun jo A1-kielessä oppimiaan työtapoja
106
ROPS
•
•
•
oppilas tutustuu ruotsin kielialueeseen kartalta sekä tunnistaa muutaman tapa- ja
juhlakulttuurin piirteen
oppilas osaa lyhyin lausein kertoa itsestään perustiedot sekä suullisesti että kirjallisesti
oppilas hallitsee yleisimpiä lähipiiriinsä liittyviä fraaseja, substantiiveja ja verbejä
KESKEISET SISÄLLÖT
1. tutustutaan ruotsin kieleen, äänteisiin ja kielialueeseen
2. oppilaan lähipiirin sanastoa (koulu, koti, harrastukset, ruoka)
3. totutellaan en- ja ett- sukuihin
4. yleisimpiä verbejä
5. arjen fraaseja, loruja, lauluja
5. luokka
TAVOITTEET
• oppilas osaa kertoa itsestään ja perheestään sekä esittää kysymyksiä näistä aiheista
• oppilas ymmärtää lähipiiriinsä sijoittuvien tekstien pääsisällöt
• oppilas osaa lyhyin lausein kuvailla konkreettisia asioita ja kertoa mielipiteensä
• oppilas tuntee ruotsinkielisiä juhlia ja tapoja
• oppilas osaa hyödyntää eri työtapoja tarkoituksenmukaisesti
KESKEISET SISÄLLÖT
1. laajennetaan 4.luokan sanastoja ja tilanteita; itsestä ja muista kertominen, mielipiteen ilmaisu
2. en- sukuisten substantiivien taivutus
3. preesens: verbitaivutus, kysymykset ja kiellot, apuverbejä (kan, vill, ska, måste)
4. adjektiivin taivutus
5. ruotsinkielisiin juhliin ja tapoihin tutustuminen sekä niihin liittyvien fraasien opettelu
6. luokka
TAVOITTEET
• oppilas on innokas ja vastuuntuntoinen ruotsin opiskelija
• oppilas tuntee ruotsinkielisen alueen kulttuuria ja arvostaa sitä
• oppilas selviytyy arkipäivän tilanteista ja pystyy osallistumaan pieniin keskusteluihin
• oppilas ymmärtää ja osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä ja kuvauksia
• oppilas hallitsee kielen perusrakenteita
KESKEISET SISÄLLÖT
1. preesensin kertaus ja imperfekti
2. ett- sukuisten substantiivien taivutus
3. adjektiivien vertailu
4. Pohjoismaihin tutustuminen ja Suomesta kertominen
5. arjen tilanteissa toimiminen: ostoksilla, puhelimessa, opastaminen, mielipiteen perustelu, matkustaminen
107
ROPS
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Kielitaito
Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan (ops:n perusteet):
Kuullun ymmärtäminen
A1.3 Toimiva alkeiskielitaito
Puhuminen
Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen
A1.2 Kehittyvä alkeis- A1.3 Toimiva alkeiskielitaito
kielitaito
A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito
Kulttuuritaidot
Oppilas tuntee oman ja ruotsinkielisen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä
ja eroja. Oppilas pystyy vuorovaikutukseen ruotsinkielisten henkilöiden kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa.
Opiskelustrategiat
Oppilas käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita
työtapoja, kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa, ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään.
VUOSILUOKAT 7−9
Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan ruotsin kielen taito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastusten, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia ruotsinkielisen kulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa, ja hän hankkii lisää kielten opiskeluun sopivia strategioita.
7. luokka
TAVOITTEET
Kielitaito
Oppilas oppii
• kommunikoimaan epävirallisissa tilanteissa asioista, jotka koskevat häntä itseään sekä
• hänen lähiympäristöään suullisesti ja kirjallisesti päälauseissa
• selviytymään arkisista palvelutilanteista
• ymmärtämään ja käyttämään arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita ja kieltoja
• vertailemaan ympärillä olevaa maailmaansa
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• tuntemaan kotimaansa ja kertomaan siitä kohdekielellä
• arvostamaan kotimaansa kulttuuria
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
• käyttämään tehokkaita työtapoja kielten eri osa-alueilla
• käyttämään hyödykseen äidinkielessä oppimiansa tietoja, taitoja ja strategioita
108
ROPS
•
•
hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa, jota tarvitaan
pienimuotoisissa projektitöissä
arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa myös muuttamaan työskentelytapojaan
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Itsestä ja lähiympäristöstä kertominen
2. Vastaavista asioista kirjallisesti kertominen
3. Tutustuminen suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen kulttuuriin
4. 5-6 lk perusrakenteiden kertaus; perf. ja pl.perf, adj. vertailu, man-rakenne,
apuverbi, päälause
5. Käytetään kaikkia kielen neljää osa-aluetta (kuunteleminen, puhuminen, lukeminen, kirjoittaminen) tukevia työtapoja
8. luokka
TAVOITTEET
Kielitaito
Oppilas oppii
• kommunikoimaan suullisesti jokapäiväisissä elämäntilanteissa, myös
• kohdekulttuurissa
• käyttämään mm. konditionaalia ja infinitiivirakenteita päälauseissa suullisesti
ja
• kirjallisesti
• ymmärtämään kirjallisia ja kuultuja tekstejä kohdekulttuurista
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• tuntemaan kohdekulttuureja monipuolisesti
• viestimään ja toimimaan kohdekulttuureissa hyväksyttävällä tavalla
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
• käyttämään tehokkaita työtapoja kielten eri osa-alueilla
• käyttämään hyödykseen äidinkielessä oppimiansa tietoja, taitoja ja strategioita
• hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa, jota tarvitaan
laajemmissa projektitöissä yksin tai ryhmissä
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Selviytyminen jokapäiväisestä elämän tilanteista
2. Vastaavista asioista kertominen kirjallisesti
3. Tutustuminen Ahvenanmaan ja Pohjoismaiden maantietoon ja kulttuuriin
4. Kielioppi: I konditionaali, imperatiivi, partisiipin preesens, adj. vertailu, infinitiivi rakenteet
5. Vahvistetaan kaikkia kielen osa-alueita tukevia työtapoja
9. luokka
TAVOITTEET
Kielitaito
Oppilas oppii
109
ROPS
•
kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti yleissivistystä vaativista asioista,
kuten tulevaisuus, ympäristö, kansainvälisyys ja tietoyhteiskunta
• käyttämään II konditionaalia, passiivia ja partisiippeja pää- sekä sivulauseissa
• suullisesti ja kirjallisesti
• ymmärtämään vaativia kirjallisia ja kuultuja tekstejä elämän eri osa-alueilta
• perustietoja kohdekulttuurien historiasta, tavoista ja juhlapäivistä
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Vahvistetaan keskustelutaitoa (tulevaisuus, ympäristö, kansainvälisyys, tietoyhteiskunta)
2. Vastaavista asioista kirjallisesti kertominen
3. Syvennetään kohdemaiden kulttuurituntemusta ja tutustutaan pohjoismaiden histo-riaan
4. Kielioppi: passiivit, II konditionaali, part.perfekti, sanajärjestys
5. Vahvistetaan kaikkia kielen osa-alueita tukevia työtapoja
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Kielitaito
Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan (ops:n
perusteet):
Kuullun ymmärtäminen
A2.2 Kehittyvä peruskielitaito
Puhuminen
Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen
A2.1 Peruskielitaiton
alkuvaihe
A2.2 Kehittyvä peruskielitaito
A2.1 Peruskielitaidon
alkuvaihe
Kulttuuritaidot
Oppilas tuntee oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria.
Opiskelustrategiat
Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.
RUOTSI B-KIELENÄ
VUOSILUOKAT 7−9
Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitojen ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä.
7. luokka
TAVOITTEET
Kielitaito
Oppilas oppii
• kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti itsestään ja lähipiiristään
110
ROPS
•
käyttämään tavallisimpia substantiiveja ja adjektiiveja päälauseissa preesensaikamuodossa
• ymmärtämään kirjallisia ja kuultuja tekstejä, jotka käsittelevät arkielämän tilanteita kotimaassa ja Ruotsissa
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• perustietoja suomenruotsalaisesta ja ruotsalaisesta kulttuurista
Oppimisstrategiat
Oppilas oppii
• käyttämään säännöllisesti kielen opiskelun kannalta tehokkaita työtapoja
• hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Itsestä ja lähiympäristöstä kertominen
2. Vastaavista asioista kertominen kirjallisesti
3. Tutustutaan suomenruotsalaiseen ja ruotsalaiseen kulttuuriin
4. Kielioppi: preesens, subst. ja adj. taivuttaminen; päälauseen muodostaminen
5. Käytetään kaikkia kielen neljää osa-aluetta tukevia työtapoja (puhuminen, kuunteleminen, lukeminen, kirjoittaminen)
8. luokka
TAVOITTEET
Kielitaito
Oppilas oppii
• kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti jokapäiväisissä elämäntilanteissa
• käyttämään perusaikamuotoja, vertailemaan elinympäristönsä ilmiöitä, muodostamaan pitkähköjä päälauseita sekä kertomaan asioista man-rakennetta käyttäen
• ymmärtämään kirjallisia ja kuultuja tekstejä, jotka käsittelevät muita Pohjoismaita
sekä laajemmalti elämän osa-alueita
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• perustietoja muista Pohjoismaista
• viestimään kohdekulttuurille luontevalla tavalla
Oppimisstrategiat
Oppilas oppii
• käyttämään säännöllisesti kielen opiskelun kannalta tehokkaita työtapoja
• hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita
• käyttämään erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita korvaamaan kielitaitonsa
puutteita
• hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa, jota tarvitaan sanaston laajentamisessa ja rakenteiden vahvistamisessa
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Selviytyminen jokapäiväisestä elämän tilanteista
2. Vastaavista asioista kertominen kirjallisesti
3. Tutustutaan eri Pohjoismaiden tapoihin ja kulttuureihin
4. Kielioppi: imperfekti, perfekti, pl.perf; adj. vertailu; MAN-rakenne, vahvistetaan
päälauseen muodostamista
5. Vahvistetaan kaikkia kielen osa-alueita tukevia työtapoja
111
ROPS
9. luokka
TAVOITTEET
Kielitaito
Oppilas oppii
• kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti omaan tulevaisuuteen,
ympäristöön ja
• kansainvälisyyteen liittyvistä asioista
• käyttämään perusaikamuotojen lisäksi futuuria ja konditionaalia ja käskymuotoa
pää- ja sivulauseissa
• ymmärtämään kirjallisia ja kuultuja tekstejä, jotka käsittelevät Pohjoismaiden historiaa ja juhlatapoja sekä nyky-yhteiskunnassa esiintyviä ilmiöitä
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• vertailemaan eri maiden kulttuureja ja arvostamaan Pohjoismaista yhteistyötä ja
kansainvälisyyttä
Oppimisstrategiat
Oppilas oppii
• käyttämään ja vahvistamaan kielen opiskelun kannalta tehokkaita työtapoja
• hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita
• käyttämään erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita korvaamaan kielitaitonsa
puutteita
• hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa, jota tarvitaan sanaston laajentamisessa ja rakenteiden vahvistamisessa
• arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Vahvistetaan keskustelutaitoa (oma tulevaisuus, ympäristö, kansainvälisyys)
2. Kirjallisten taitojen syventäminen
3. Tutustutaan pohjoismaihin ja syvennetään aiemmin opittua tietoa
4. Kielioppi: vahvistetaan ed. opetettuja rakenteita; konditionaali, imperatiivi, sivulauseen muodostaminen
5. Vahvistetaan edelleen kaikkia kielen osa-alueita tukevia työtapoja
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Kielitaito
Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan (ops:n perusteet):
Kuullun ymmärtäminen Puhuminen
Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen
A2.1 Peruskielitaidon A1.3 Toimiva alkeiskie- A2.1 Peruskielitaidon A1.3 Toimiva alkeiskiealkuvaihe
litaito
alkuvaihe
litaito
Kulttuuritaidot
Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas tuntee
112
ROPS
maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja
ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen.
Opiskelustrategiat
Oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja.
Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.
7.5 Vieraat kielet
Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa
hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas
oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja
monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine.
A-KIELI
A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa
luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa
myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky.
VUOSILUOKAT 3−6
Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa
ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista
viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät
eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia.
ENGLANTI
3.luokka
TAVOITTEET
• myönteisen asenteen omaksuminen kielten opiskelua ja kohdekulttuuria kohtaan sekä rohkeus ilmaista itseään vieraalla kielellä alusta alkaen
• uusiin, vieraille kielille tyypillisiin työtapoihin ja oppimisstrategioihin tutustuminen
ja niiden harjoitteleminen
• englannin kielen kirjoitusasun ja ääntämisen eron oivaltaminen
• arkielämää ja rutiineja käsittelevän sanavaraston ja yksinkertaisten fraasien opetteleminen
• yksinkertaisia aiheita käsittelevien puheen ja tekstien pääkohtien ymmärtäminen
KESKEISET SISÄLLÖT
1. oppilaan lähipiirin sanastoa (koti, koulu, eläimet, harrastukset, ruokia, kehonosia,
sää, lukusanat 1-100, värit)
2. yleisimpiä verbejä ja adjektiiveja
3. jokapäiväisiä lyhyitä fraaseja
113
ROPS
4. itsestä ja perheestä kertomiseen tarvittavia rakenteita (I’ve got, I haven’t got, Have
you got, can, can’t, I don’t, be-verbin taivutus)
5. keskustellaan englannin kielen merkityksestä sekä oppilaalle itselleen että koko
maailmalle, tutustutaan kielialueeseen kartalta sekä tapakulttuuriin ja valinnaisiin
juhlapäiviin (esim. nimen käyttö tervehdittäessä, please, thank you, Merry Christmas, Happy birthday)
4.luokka
TAVOITTEET
• oppilas harjaantuu käyttämään erilaisia työtapoja ja oppimisstrategioita
• oppilaalla on hyvä arkielämää ja rutiineja käsittelevä perussanavarasto
• perussanavarastoaan käyttäen oppilas osaa tuottaa lyhyitä, omia lauseita kirjallisesti
• oppilas osaa vastata yksinkertaisiin suullisiin kysymyksiin
• oppilas tutustuu alustavasti englannin kielen rakenteisiin ja ymmärtää, että ne
eroavat äidinkielen rakenteista
KESKEISET SISÄLLÖT
1. 3.luokan aihepiirien kertauksen ja laajennuksen lisäksi: itsestä kertominen, aakkoset, kuukaudet, ulkonäön kuvailu, kellonajat, maita ja kieliä
2. monikko (-s, epäsäännöllisiä), kysymyssanat, persoonapronominit ja niiden omistusmuodot, prepositioita, s-genetiivi
3. be ja have –verbien taivutus
4. ennakoivasti mm. verbin s-pääte, kestopreesens, komparatiivi ja was/were
5. lisää tapoihin ja juhliin liittyviä sanoja ja sanontoja
5.luokka
TAVOITTEET
• työtavat ja oppimisstrategiat muodostuvat luontevaksi osaksi opiskelua
• oppilas oppii tuntemaan etenkin brittikulttuuria ja tutustuu sen ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin
• oppilas hallitsee perusrakenteita, joita on opiskeltu aiempaa systemaattisemmin
• oppilas suoriutuu arkipäivän keskustelutilanteista ja osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä
ja kuvauksia
• sanavarasto laajenee ja mukaan tulee merkitykseltään abstraktimpeja sanoja
KESKEISET SISÄLLÖT
1. aiempien aiheiden lisäksi mm. ravintolassa asiointi, ostosten tekeminen, matkustaminen, haastattelu, ystävästä kertominen
2. järjestysluvut, there is/there are, artikkelin käyttö, lyhyiden adjektiivien vertailu,
käskyt ja kiellot
3. yleis- ja kestopreesens (myönteinen, kielteinen, kysymys)
4. be ja have –verbien preesens ja imperfekti
5. imperfekti alustavasti
6.luokka
TAVOITTEET
114
ROPS
•
•
•
•
•
oppilas on vastuullinen ja yritteliäs kielen oppija, joka hallitsee itsenäisesti eri työtapojen ja oppimisstrategioiden käytön
oppilas oppii tuntemaan muitakin kohdekielen kulttuureja, erottaa niiden ja suomalaisen kulttuurin ominaispiirteitä ja oppii vertailemaan ja arvostamaan molempia
perusrakenteiden laajentaminen ja syventäminen sekä niiden soveltaminen omassa
kirjallisessa ja suullisessa ilmaisussa
oppilas ymmärtää pidempienkin kuultujen ja luettujen tekstien pääkohdat
oppilas kykenee vapaampaan ja laajempaan tuotokseen suullisesti ja kirjallisesti ja
osaa toimia kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla arjen tilanteissa
KESKEISET SISÄLLÖT
1. harrastukset ja ihanteet, mielipiteen perustelu, kotimaasta kertominen
2. yleis- ja kestopreesensin vahvistaminen
3. imperfekti
4. adjektiivien vertailu (lyhyet ja pitkät)
5. persoonapronominien objektimuodot, adverbi, futuuri
115
ROPS
A2 – RANSKA
4. luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• yksinkertaista suullista ja kirjallista tuottamista toistamisen, kuulemisen ja ymmärtämisen kautta
• myönteisen asenteen eri kieliä ja kulttuureja kohtaan
• ranskalle ominaisia kohteliaisuussääntöjä, kuten tervehtiminen, kiittäminen, kohtelias pyytäminen, esittäytyminen
• tuntemaan Ranskaa alustavasti mm. Ranskan kartta, lippu ja joitakin kaupunkeja
• myönteisen asenteen kielten opiskelua kohtaan ja vastuullisuutta kielenoppimistilanteissa, kuten parityössä.
KESKEISET SISÄLLÖT
1. oppilaan lähiympäristöön olennaisesti kuuluvat tutut asiat, toiminnot ja henkilöt (
koti, perheenjäsenet, värit, hedelmiä, eläimiä, vaatteita, lukusanoja , kellonaikoja,
kuukaudet, vuodenajat )
2. être, avoir , muita tavallisimpia verbejä sekä –er- verbien taivutus yksikössä
3. intonaatiokysymys
4. sanojen suku, epämääräinen ja määräinen artikkeli
5. persoonapronominit ja omistuspronominit yksikössä.
5. luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii 4. luokalla käsiteltyjen asioiden kertaamisen ja laajentamisen lisäksi
• kertomaan suullisesti ja kirjallisesti lähiympäristöstään, itsestään, tutuista aihepiireistä ja ymmärtämään niihin liittyvää puhetta ja tekstiä
• tuntemaan oman ja kohdekielen välisiä kulttuurieroavaisuuksia (teitittely, juhlapäivät)
• tuntemaan ranskalaista arkielämää, elämäntapaa ja ikätoveriensa harrastuksia ja
mieltymyksiä
• hyödyntämään erilaisia kielenoppimisteknikoita, käyttämään sanakirjaa ja tietokonetta tiedonhankinnassa ja arvioimaan omaa kielenoppimistaan ja työskentelyään.
KESKEISET SISÄLLÖT
4. luokalla esiin tulleiden aihepiirien ja rakenteiden kertaamisen ja
laajentamisen lisäksi
1. asuminen kaupungissa ja maalla, harrastukset, maita, kansoja, ammatteja
2. adjektiivien taivutus ja paikka, vertailumuotoja
3. omistuspronominit ja persoonapronominien objektimuodot
4. refleksiiviverbit, passé composé alustavasti
5. väite-, kysymys- ja kieltolauseet.
6. luokka
116
ROPS
TAVOITTEET
Oppilas oppii aikaisemmin esiin tulleiden asioiden laajentamisen ja kertaamisen lisäksi
• kommunikoimaan tavallisissa arkipäivän tilanteissa ja kirjoittamaan pieniä viestejä, postikortteja ja lyhyitä kertomuksia
• ymmärtämään oman ja Ranskan kulttuurin välisiä eroavaisuuksia
• arvostamaan omaa kulttuuriaan ja kertomaan siitä ranskaksi
• itsenäisesti käyttämään tiedonhankintavälineitä ja hyödyntämään ja kehittämään
omia kielenoppimistapojaan
• arvioimaan omaa kielenoppimistaan ja työskentelyään ja tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan.
KESKEISET SISÄLLÖT
Edellisten aihepiirien ja rakenteiden kertaamisen, syventämisen ja laajentamisen
lisäksi
1. asioiminen erilaisissa tilanteissa, kuten kaupassa, ravintolassa, postissa, kulkuvälineissä
2. säännöllisiä ja epäsäännöllisiä verbejä, imperfekti alustavasti, aller-futuuri
3. partitiivi, le, la, les objektina
4. järjestysluvut
5. kolme kysymyslausetyyppiä.
A2-SAKSA
4.luokka
TAVOITTEET JA SISÄLLÖT
Kuullun ymmärtäminen
• Oppilas erottaa saksan kielen opiskelemastaan A1 -kielestä.
• Oppilas ymmärtää yksinkertaisten, itseään kiinnostavien viestien ja keskustelujen
ydinsisällön.
Luetun ymmärtäminen
• Oppilas tuntee saksalaisen kirjaimiston.
• Oppilas ymmärtää yksinkertaisia, lyhyitä, tilannesidonnaisia tekstejä (tervehtiminen, kuulumisten vaihtaminen jne.).
• Oppilas pystyy hahmottamaan asiasisällön hyvin yksinkertaisesta tekstistä huolimatta siitä, että siinä esiintyy joitakin entuudestaan tuntemattomia sanoja.
Puhuminen
• Oppilas hallitsee suppean perussanaston ja joitakin vakioilmaisuja, joita pystyy
käyttämään helpossa vuorokeskustelussa.
• Oppilas pystyy ääntämään tuttuja sanoja käyttäen saksan kielelle tyypillisiä ääntämistapoja.
Kirjoittaminen
• Oppilas osaa kirjoittaa kuulemansa saksalaiset kirjaimet ja numerot lukualueella
0-20.
• Oppilas osaa kirjoittaa omat perushenkilötietonsa kokonaisilla, lyhyillä lauseilla.
• Oppilas pystyy kirjoittamaan sanelun mukaan sanoja, fraaseja ja yksinkertaisia
päälauseita.
Kielioppi
117
ROPS
•
•
•
Oppilas tietää substantiivien epämääräiset ja määräiset artikkelit sekä substantiivien kirjoittamisen isolla
Oppilas osaa sein- ja haben- verbien taivutuksen preesensissä.
Oppilas tietää yleisimmät kysymyssanat.
Maan ja kulttuurin tuntemus
• Oppilas tietää, mitkä Euroopan valtiot kuuluvat saksankieliseen kielialueeseen.
• Oppilas omaksuu perustiedot tärkeimmistä juhlakulttuuriperinteistä.
5.luokka
TAVOITTEET
Kuullun ymmärtäminen
• Oppilas ymmärtää itseensä ja yksinkertaisiin vuorovaikutustilanteisiin liittyviä sanoja, lyhyitä lauseita sekä kysymyksiä ja kehotuksia, ja osaa reagoida kuulemansa
mukaan.
Luetun ymmärtäminen
• Oppilas ymmärtää kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä, kokemuspiiriinsä
liittyviä helppoja tekstejä.
• Oppilas ymmärtää lyhyen tekstin pääkohdat ja pystyy etsimään ja paikantamaan
yksittäisiä tietoja, vaikka teksti sisältää jonkin verran vieraita sanoja.
Puhuminen
• Oppilas osaa käyttää itseään, perhettään ja lähiympäristöään kuvaavia ilmaisuja.
• Oppilas selviytyy tavallisimmista vuorovaikutus- ja palvelutilanteista (esim. hinnan
kysyminen) halliten perussanaston ja käyttäen yleisimpiä fraaseja.
• Oppilas osa lukea vieraitakin sanoja siten, että ääntäminen on ymmärrettävää.
Kirjoittaminen
• Oppilas osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä ja kuvailla itseään ja elinympäristöään päälausein.
• Oppilas pystyy muuntamaan kuulemansa yksittäiset sanat ja lyhyet lauseet kirjalliseen muotoon.
Kielioppi
• Oppilas hallitsee säännöllisen verbin taivutuksen sekä yleisimpien epäsäännöllisten verbien ja modaaliapuverbien taivutuksen.
• Oppilas osaa muodostaa suoran, epäsuoran, kielto- ja kysymyslauseen.
• Oppilas hallitsee seuraavat asiat:
- kellonajat
- s-genetiivi
- persoona- ja possessiivipronominit
- lukusanat 20 - 100
- kieltosanat nein, nicht, kein/keine
Maan ja kulttuurin tuntemus
• Oppilas hallitsee perustiedot (pääkaupungit, liput, EU-jäsenyys jne.) saksankielisestä kulttuurialueesta.
Oppilas tietää saksalaisen kielialueen tyypillisimmät kohteliaisuussäännöt sekä su
• itsestä, perheestä ja l omalaiselle juhlakulttuurille vieraampien kalenterijuhlien
merkityksen.
118
ROPS
KESKEISET SISÄLLÖT
1.
2.
3.
4.
lähiympäristöstä kertominen
vastaavista asioista kertominen kirjallisesti
perustiedot saksankielisistä alueista ja niiden kulttuureista
kielioppi: preesens, substantiivien taivutus, alustavasti prepositiot ja pronominit,
sanajärjestys
5. painotetaan kuullun ja luetun ymmärtämistä, harjoitellaan suullisia kommunikointitaitoja
6.luokka
TAVOITTEET
Kuullun ymmärtäminen
• Oppilas ymmärtää tarpeeksi selkeästi puhuttua kieltä kyetäkseen täyttämään konkreettiset tarpeensa (esim. oikean reitin löytäminen neuvon mukaan, ostostilanteet).
Luetun ymmärtäminen
• Oppilas ymmärtää pääosin jo hieman vaativampia erilaisia tekstejä (esim. ruokalistat, aikataulut, käyttöohjeet ja pikku-uutiset).
• Oppilas osaa jonkin verran päätellä asiayhteydestä ja kieliasusta vieraiden sanojen
merkityksen.
Puhuminen
• Oppilas osaa esittää itsestään ja perheestään henkilökuvauksen sekä kertoa kotikaupungistaan ja -maastaan ääntäen kohtalaisen sujuvasti.
• Oppilas pystyy osallistumaan itseään ja arkipäivän tilanteita koskeviin keskusteluihin.
• Oppilaan sanavaraston hallinta on aktiivista ja jatkuvasti laajentuvaa.
Kirjoittaminen
• Oppilas pystyy tuottamaan itsenäisesti lyhyitä, omaan elämäntilanteeseensa tai
elinympäristöönsä liittyviä tekstejä (esim. lyhyet kirjeet, viestilaput, ostoslistat)
käyttäen kokonaisia pää- ja yhdyslauseita.
Kielioppi
• Oppilas hallitsee seuraavat asiat:
- perfektin muodostaminen
- sijamuodoista akkusatiivi ja datiivi alustavasti
- lukusanat 100 - 10 000
- adjektiivin vertailumuodot
- substantiivien monikkomuodot
Maan ja kulttuurin tuntemus
• Oppilaan aikaisempina vuosina saavutetut tiedot saksalaisen kielialueen maista ja
kulttuurista syventyvät ja laajentuvat ulottuen mm. alueiden historiaan, musiikkiin,
henkilö- ja ruokakulttuuriin.
KESKEISET SISÄLLÖT
1.
2.
3.
4.
em. asioista kertominen käyttäen kokonaisia virkkeitä
syventävää tietoa Saksasta ja saksankielisistä maista
kielioppi: henkilökuvauksen esittäminen, kotikaupungista ja –maasta kertominen
perfekti, sanajärjestys, Umlaut, nominatiivi, akkusatiivi, datiivi
119
ROPS
5. itsenäisen työskentelyn osuus kasvaa
A2-VENÄJÄ
4. luokka
TAVOITTEET
• oppilas oppii ymmärtämään omaan lähipiiriin liittyvää sanastoa sekä tervehtimään, hyvästelemään ja kertomaan lyhyesti itsestään (nimi,ikä,osoite,perhe)
• venäjän kielen aakkosten ja ääntämisen perusteiden omaksuminen
• tavallisimpien substantiivien suvun ja luvun tunnistaminen,persoonapronominit,
adjektiiveja
• tutustuminen venäläiseen kulttuuriin ja elämäntapaan
• jo opittujen kielenopiskelun harjoittelutapojen vahvistaminen, uusien oppimisstrategioiden omaksuminen
KESKEISET SISÄLLÖT
1. oppilaan lähipiirin sanastoa (koti, koulu, perhe, sää, vuodenajat, kuukaudet,lukusanat 1-100)
2. jokapäiväiseen elämään liittyviä lyhyitä fraaseja (tervehdykset, kuulumiset, hyvästely)
3. venäjän kielen aakkoset
4. substantiiveja ja adjektiiveja, akkusatiivin ja prepositionaalin käyttö yksinkertaisissa paikan ilmauksissa
5. tavallisimpia verbejä ja niiden taivutus preesenssissä
5.luokka
TAVOITTEET
• oppilas selviytyy auttavasti pienistä arkielämän tilanteista kuten esim. puhelinkeskusteluista, ostostilanteista, ymmärtää kellonajat
• oppilas osaa kertoa laajemmin itsestään
• oppilas oppii tunnistamaan eri sijamuodot oppikirjan lukukappaleista ja käyttämään niistä tavallisimpia
• oppilas oppii kertomaan asioita menneessä ajassa (preteriti)
• perussanavarastoaan käyttäen oppilas osaa tuottaa lyhyitä omia lauseita kirjallisesti
KESKEISET SISÄLLÖT
1.
4.luokan aihepiirien kertauksen ja laajennuksen lisäksi kellonajat, ostoksilla(vaatesanastoa), puhelimessa
2. itsestä ja perheestä kertominen (vointi, ystävät)
3. sijamuodot
4. preteriti (mennyt aikamuoto)
5. venäläisiin tapoihin ja juhliin liittyvää sanastoa ja sanontoja
6.luokka
TAVOITTEET
120
ROPS
•
•
•
•
•
•
oppilas oppii kertomaan lisää itsestään,esim. harrastuksista sekä asumisesta maalla/kaupungissa
selviytyy liikenteessä (eri kulkuneuvoissa matkustaminen, tien kysyminen)
oppii kirjoittamaan lyhyen viestin
ymmärtää tulevan ajan ilmaisemisen ja aspektien (verbin osoitusmuotojen) käytön
tutuissa puhetilanteissa ja teksteissä
tutustuu laajemmin venäläiseen kulttuuriin ja maantieteeseen
käyttää luontevasti joitakin kielenopiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja on oppinut sinnikkään harjoittelun merkityksen sekä tottunut arvioimaan
säännöllisesti omaa työskentelyään
KESKEISET SISÄLLÖT
1. harrastukset, asumiseen liittyvää sanastoa
2. matkustaminen (liikeverbejä)
3. kirjeen tai kortin kirjoittaminen
4. futuuri, verbin aspektit
5. tutustuminen Pietariin ja Pietari Suureen
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Kielitaito
Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan (ops:n
perusteet):
Englanti
Muut kielet
Kuullun ymmärtäminen
A2.1 Peruskielitaidon
alkuvaihe
A1.3 Toimiva
alkeiskielitaito
Puhuminen
A1.3 Toimiva
alkeiskielitaito
A1.2 Kehittyvä
alkeiskielitaito
Tekstin ymmärtäminen
A2.1 Peruskielitaidon
alkuvaihe
A1.3 Toimiva
alkeiskielitaito
Kirjoittaminen
A1.3 Toimiva
alkeiskielitaito
A1.2 Kehittyvä
alkeiskielitaito
Kulttuuritaidot
Oppilas
• tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja
• pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän
tilanteissa.
Opiskelustrategiat
Oppilas
• käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa
• ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa
työskentelyään.
Vapaaehtoinen A-kieli on vapaaehtoinen vain valintapäätökseen asti. Sen jälkeen edellytetään valintaan sitoutumista. Kielen opiskelu jatkuu siis automaattisesti 7.vuosiluokalle
siirryttäessä. Keskeyttäminen voidaan sallia vain, jos valintapäätös on tehty ilmeisen hei121
ROPS
koin perustein ja opiskelu osoittautuu liian raskaaksi. Tällöin sekä rehtorin, kielenopettajan, luokanopettajan että huoltajan tulee keskustella päätöksestä yhteisesti
VUOSILUOKAT 7−9
Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus
opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja
hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita
7. luokka
TAVOITTEET
Kielitaito, muu kuin englanti
Oppilas oppii
• kommunikoimaan epävirallisissa tilanteissa asioista, jotka koskevat häntä itseään
sekä
• hänen lähiympäristöään suullisesti ja kirjallisesti päälauseissa
• selviytymään arkisista palvelutilanteista
• ymmärtämään ja käyttämään arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita ja kieltoja
• vertailemaan ympärillä olevaa maailmaansa
Kielitaito, englanti
Oppilas oppii
•
kommunikoimaan epävirallisissa asioissa, jotka koskevat häntä itseään sekä hänen lähiympäristöään suullisesti ja kirjallisesti päälauseissa
•
selviytymään arkisista palvelutilanteista
•
ymmärtämään ja käyttämään arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita ja kieltoja
•
vertailemaan ympärillä olevaa maailmaansa
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• tuntemaan kotimaansa ja kertomaan siitä kohdekielellä
• arvostamaan kotimaansa kulttuuria
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
• käyttämään tehokkaita työtapoja kielten eri osa-alueilla
• käyttämään hyödykseen äidinkielessä oppimiansa tietoja, taitoja ja strategioita
• hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa, jota tarvitaan pienimuotoisissa projektitöissä
• arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin
ja tarvittaessa myös muuttamaan työskentelytapojaan
8. luokka
TAVOITTEET
Kielitaito, muu kuin englanti
Oppilas oppii
• kommunikoimaan suullisesti jokapäiväisissä elämäntilanteissa, myös
• kohdekulttuurissa
• käyttämään mm. konditionaalia ja infinitiivirakenteita päälauseissa suullisesti ja
• kirjallisesti
• ymmärtämään kirjallisia ja kuultuja tekstejä kohdekulttuurista
122
ROPS
Kielitaito, englanti
Oppilas oppii
• kommunikoimaan suullisesti tilanteissa, joita tarvitaan kohdekulttuurissa
• käyttämään mm. futuuria ja konditionaalia pää- ja sivulauseissa suullisesti ja kirjallisesti
• ymmärtämään kirjallisia ja kuultuja tekstejä, jotka käsittelevät paitsi kohdemaiden
kulttuuria myös laajempaa yleissivistystä vaativia asioita
• tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja amerikan- ja brittienglannin välillä
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• tuntemaan kohdekulttuureja monipuolisesti
• viestimään ja toimimaan kohdekulttuureissa hyväksyttävällä tavalla
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
• käyttämään tehokkaita työtapoja kielten eri osa-alueilla
• käyttämään hyödykseen äidinkielessä oppimiansa tietoja, taitoja ja strategioita
• hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa, jota tarvitaan laajemmissa projektitöissä yksin tai ryhmissä.
9. luokka
TAVOITTEET
Kielitaito
Oppilas oppii
• kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti yleissivistystä vaativista asioista, kuten
• tulevaisuus, ympäristö, kansainvälisyys ja tietoyhteiskunta
• käyttämään II konditionaalia, passiivia ja partisiippeja pää- sekä sivulauseissa
suullisesti ja kirjallisesti
• ymmärtämään vaativia kirjallisia ja kuultuja tekstejä elämän eri osa-alueilta
Kielitaito, englanti
Oppilas oppii
• kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti yleissivistystä vaativista asioista, kuten
ympäristöongelmat, kulttuurien vertailu, erilaiset kulttuurimuodot jne.
• käyttämään monimutkaisia lauserakenteita suullisesti ja kirjallisesti
• ymmärtämään muualla maailmassa käytettyjä kohdekieliä
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• perustietoja kohdekulttuurien historiasta, tavoista ja juhlapäivistä
Oppimisstrategiat
Oppilas oppii
• käyttämään tehokkaita työtapoja kielten eri osa-alueilla
• käyttämään hyödykseen äidinkielessä oppimiansa tietoja, taitoja ja strategioita
• hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa, jota tarvitaan monialaisissa projekteissa
• itsenäisen opiskelun strategioita
• arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin
ja tarvittaessa myös muuttamaan työskentelytapojaan
KESKEISET SISÄLLÖT
123
ROPS
ENGLANTI
7. luokka
1. Itsestä ja lähiympäristöstä kertominen ja muilta kyseleminen
2. Pieniä selontekoja ja kirjoitelmia tutuista aiheista
3. Suomesta ja suomalaisuudesta kertominen ja avoimuus muille kulttuureille
4. Lauseiden rakentamisen ydinainekset, erityisesti perusaikamuodot
5. Kuunteleminen, puhuminen, lukeminen ja kirjoittaminen
8. luokka
1. Kuten 7.lk:lla. Lisäksi vahvistetaan kommunikointikykyä
2. Kuten 7.lk:lla. Kirjallisten taitojen syventäminen
3. Kohdemaiden kulttuurien tuntemisen lisääminen
4. Vahvistetaan edellisiä rakenteita ja opitaan esim. futuuri ja konditionaali
5. Edellisten lisäksi itsenäisen työskentelyn vahvistaminen
9. luokka
1. Syvennetään vuorovaikutustaitoja
2. Kirjallisia tuotoksia vaativimmista aiheista
3. Monikulttuurisuuden hyväksymiseen pyrkiminen
4. Lauseiden muodostamisen hiominen
5. Itsenäisen opiskelun korostaminen ja monialaisten projektien kokeileminen
RANSKA
7. luokka
1. Oppilas oppii kertomaan itsestään, perheestään, harrastuksistaan ja koulustaan
2. Oppilas oppii ilmaisemaan itseään kirjallisesti vastaavista asioista
3. Oppilaalle opetetaan kohdekielen kulttuuria ja tapoja
4. Kielioppi: perusrakenteiden kertausta, passè composè, lähifutuuri, adjektiivin taivutus ja paikka, le/la/les objektina, partitiivi, verbitaivutusta
5. Käytetään kielen neljää osa-aluetta (puhuminen, kuunteleminen, lukeminen, kirjoittaminen) tukevia työtapoja
8. luokka
1. Oppilas oppii kertomaan ja keskustelemaan esim. lomasta, TV-ohjelmista ja kuvailemaan asioita
2. Oppilas oppii ilmaisemaan itseään kirjallisesti vastaavanlaisista asioista
3. Syvennetään kohdekulttuurin tuntemusta keskittyen nuorten elämään Ranskassa
4. Kielioppi: imperfekti, imperatiivi, refleksiiviverbit êlve - apuverbi passè composèssa, painolliset persoonapronominit, adverbit, imperfektin ja passè composèn
käyttö, adjektiivin vertailu
5. Käytetään edelleen kaikkia kielen osa-alueita tukevia työtapoja korostaen suullista
ilmaisutaitoa
9. luokka
1. Syvennetään suullista keskustelutaitoa
2. Harjoitetaan kirjoitelmien laatimista
3. Syvennetään ranskalaisen elämäntavan tuntemusta
124
ROPS
4. Kielioppi: peruskieliopin kertausta, futuuri, relatiivipronomini, suora- ja epäsuora
objekti, indefiniittipronomineja, gerundi, konditionaali, subjunktiivi, epäsäännöllisiä
verbejä
5. Käytetään edelleen kaikkia kielen osa-alueita tukevia työtapoja korostaen suullista
ilmaisutaitoa ja kuullunymmärtämisen taitoa
SAKSA
7. luokka
1. Itsestä, perheestä, harrastuksista ja koulusta kertominen
2. Itsensä ilmaiseminen kirjallisesti
3. Opetetaan kohdekielelle ominaista kulttuuria, esitellään Saksan osavaltioita
4. Perusrakenteiden kertausta, akkusatiivi datiivi
5. Harjoitetaan kielen neljää osa-aluetta: kuunteleminen, puhuminen, lukeminen, kirjoittaminen
8. luokka
1. Kertominen mm. asumisesta, terveydentilasta, matkakokemuksista
2. Kirjallisten taitojen syventäminen; kirjeen ja kirjoitelman kirjoittaminen
3. Syvennetään ed. opittua kulttuuritietoutta ja tutustutaan Etelä-Saksaan, Sveitsiin ja
Itävaltaan
4. Kielioppi: Imperfekti, konditionaali, futuuri, adj. taivutus, sivulause
5. Vahvistetaan kielen osa-alueita, etenkin kirjoittamista
9. luokka
1. Kertominen tulevaisuudesta, luonnosta, ympäristönsuojelusta
2. Itsensä ilmaiseminen kirjallisesti
3. Kulttuuritietouden lisääminen; pääkaupungin ja osavaltioiden esittely
4. Perusrakenteiden kertaus; omistusmuodot, pronominaaliadverbit, passiivi
5. Oppilaan omien opiskelustrategioiden vahvistaminen
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Kielitaito
Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan (ops:n
perusteet):
Englanti
Muut kielet
Kuullun ymmärtäminen
B1.1 Toimiva
peruskielitaito
A2.2
Kehittyvä peruskielitaito
Puhuminen
A2.2 Kehittyvä
peruskielitaito
A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe
Tekstin ymmärtäminen
B1.1 Toimiva
peruskielitaito
A2.2
Kehittyvä peruskielitaito
Kulttuuritaidot
Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa.
125
Kirjoittaminen
A2.2 Kehittyvä
peruskielitaito
A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe
ROPS
Opiskelustrategiat
Oppilas
• käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja
• on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.
B-KIELI (B1)
VUOSILUOKAT 7-9
Opetuksen tavoitteena on vieraan kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös
oppilaan kielenopiskelutaitoja ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä.
TAVOITTEET
7. luokka
Kielitaito
Oppilas oppii
• kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti itsestään ja lähipiiristään
• käyttämään tavallisimpia substantiiveja ja adjektiiveja päälauseissa preesensaikamuodossa
• ymmärtämään kirjallisia ja kuultuja tekstejä, jotka käsittelevät arkielämän tilanteita kotimaassa ja Ruotsissa
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• perustietoja suomenruotsalaisesta ja ruotsalaisesta kulttuurista
Oppimisstrategiat
Oppilas oppii
• käyttämään säännöllisesti kielen opiskelun kannalta tehokkaita työtapoja
• hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita
8. luokka
Kielitaito
Oppilas oppii
• kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti jokapäiväisissä elämäntilanteissa
• käyttämään perusaikamuotoja, vertailemaan elinympäristönsä ilmiöitä, muodostamaan pitkähköjä päälauseita sekä kertomaan asioista man-rakennetta käyttäen
• ymmärtämään kirjallisia ja kuultuja tekstejä, jotka käsittelevät muita Pohjoismaita
sekä laajemmalti elämän osa-alueita
-
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• perustietoja muista Pohjoismaista
• viestimään kohdekulttuurille luontevalla tavalla
Oppimisstrategiat
Oppilas oppii
• käyttämään säännöllisesti kielen opiskelun kannalta tehokkaita työtapoja
126
ROPS
•
•
•
hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita
käyttämään erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita korvaamaan kielitaitonsa puutteita
hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa, jota tarvitaan sanaston laajentamisessa ja rakenteiden vahvistamisessa
9. luokka
Kielitaito
Oppilas oppii
kommunikoimaan suullisesti ja kirjallisesti omaan tulevaisuuteen, ympäristöön ja
kansainvälisyyteen liittyvistä asioista
• käyttämään perusaikamuotojen lisäksi futuuria ja konditionaalia ja käskymuotoa
pää- ja sivulauseissa
• ymmärtämään kirjallisia ja kuultuja tekstejä, jotka käsittelevät Pohjoismaiden historiaa ja juhlatapoja sekä nyky-yhteiskunnassa esiintyviä ilmiöitä
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• vertailemaan eri maiden kulttuureja ja arvostamaan Pohjoismaista yhteistyötä ja
kansainvälisyyttä
Oppimisstrategiat
Oppilas oppii
•
käyttämään ja vahvistamaan kielen opiskelun kannalta tehokkaita työtapoja
•
hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita
•
käyttämään erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita korvaamaan kielitaitonsa puutteita
•
hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa, jota tarvitaan sanaston laajentamisessa ja rakenteiden vahvistamisessa
•
arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin
KESKEISET SISÄLLÖT
7. luokka
1. Itsestä ja lähiympäristöstä kertominen
2. Vastaavista asioista kertominen kirjallisesti
3. Tutustutaan suomenruotsalaiseen ja ruotsalaiseen kulttuuriin
4. Kielioppi: preesens, subst. ja adj. taivuttaminen; päälauseen muodostaminen
5. Käytetään kaikkia kielen neljää osa-aluetta tukevia työtapoja (puhuminen, kuunteleminen, lukeminen, kirjoittaminen)
8. luokka
1. Selviytyminen jokapäiväisestä elämän tilanteista
2. Vastaavista asioista kertominen kirjallisesti
3. Tutustutaan eri Pohjoismaiden tapoihin ja kulttuureihin
4. Kielioppi: imperfekti, perfekti, pl.perf; adj. vertailu; MAN-rakenne, vahvistetaan päälauseen muodostamista
5. Vahvistetaan kaikkia kielen osa-alueita tukevia työtapoja
9. luokka
127
ROPS
1. Vahvistetaan keskustelutaitoa (oma tulevaisuus, ympäristö, kansainvälisyys)
2. Kirjallisten taitojen syventäminen
3. Tutustutaan pohjoismaihin ja syvennetään aiemmin opittua tietoa
4. Kielioppi: vahvistetaan ed. opetettuja rakenteita; konditionaali, imperatiivi, sivulauseen muodostaminen
5. Vahvistetaan edelleen kaikkia kielen osa-alueita tukevia työtapoja
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Kieli
Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan (ops:n
perusteet):
Englanti
Kuullun ymmär- Puhuminen
täminen
A2.1 Peruskieli- A1.3
taidon alkuvaihe Toimiva
alkeiskielitaito
Tekstin ymmärtä- Kirjoittaminen
minen
A2.1 Peruskieli- A1.3
taidon alkuvaihe Toimiva
alkeiskielitaito
Kulttuuritaidot
Oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä.
Opiskelustrategiat
Oppilas
• käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja
• on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.
VALINNAINEN KIELI (B2)
Valinnaisen kielen opetuksen tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa
arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. Opetussuunnitelman perusteet on laadittu neljälle vuosiviikkotunnille.
VUOSILUOKAT 7-9
TAVOITTEET
8. luokka
Kielitaito
Oppilas oppii
• kommunikoimaan puhekumppanin tukemana yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa ja käsittelemään henkilökohtaisia perustietoja
• ymmärtämään ja kirjoittamaan arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita ja kieltoja
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• tuntemaan ja ymmärtämään suomalaisen kulttuurin ja kohdekulttuurin yhtäläisyyksiä ja eroja
128
ROPS
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
• käyttämään rohkeasti kohdekieltä kaikilla kielen neljällä osa-alueella
• hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita
9. luokka
Kielitaito
Oppilas oppii
• laajentamaan kommunikointiaan puhekumppanin tukemana arkielämän
puhetilanteissa
• lukemaan ja tuottamaan arkielämään liittyviä yksinkertaisia viestejä
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
• tuntemaan ja ymmärtämään syvemmin kohdekulttuuria
• noudattamaan kohdekieleen liittyvää tapakulttuuria
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
• käyttämään rohkeasti erityisesti suullista kielitaitoa
• arvioimaan ja kehittämään työskentelyään
KESKEISET SISÄLLÖT
SAKSA
8. luokka
1. Itsestä kertominen ja selviytyminen arkipäivän puhetilanteista
2. Vastaavista asioista kertominen kirjallisesti
3. Opetetaan kohdekielelle ominaista kulttuuria ja tapoja
4. Perusrakenteet: apuverbit, preesens, subst. taivutus, kysymyslauseita
5. Harjoitetaan kielen neljää osa-aluetta: kuunteleminen, puhuminen, lukeminen, kirjoittaminen
9.luokka
1. Kertominen harrastuksista, omasta voinnista, selviytyminen viestintä tilanteista
2. Itsensä ilmaiseminen kirjallisesti vastaavanlaisissa asioissa
3. Tutustutaan Saksaan, Sveitsiin ja Itävaltaan
4. Perusrakenteet: akkusatiivi, elatiivi, sivulauseet, perfekti
5. Harjoitellaan samoja asioita syventäen
RANSKA
8. luokka
1. Oppilas oppii kertomaan itsestään ja selviytymään yksinkertaisista arkipäivän puhetilanteista
2. Oppilas osaa ilmaista itseään kirjallisesti vastaavanlaisissa tilanteissa
3. Oppilaalle opetetaan kohdekieleen kuuluvaa kulttuuria ja tapoja
4. Kielioppi: peruspronominit, verbien preesenstaivutus, väite-, kielto- ja kysymyslauseiden muodostus, preposition käyttö
5. Opetuksessa käytetään kaikkia kielen neljää osa-aluetta (puhuminen, kirjoittaminen, kuunteleminen, lukeminen) tukevia työtapoja
9. luokka
1. Oppilas oppii ilmaisemaan itseään laajemmin: mielipiteet, tien kysyminen ja 129
ROPS
neuvominen, kertominen ja keskusteleminen
2. Oppilas oppii tuottamaan lyhyen tekstin vastaavanlaisista aiheista
3. Syvennetään tapakulttuurin tuntemusta
4. Peruskielioppi: partitiivi, lähifutuuri, passè compocè, relatiivipronominit, kieltoilmausten laajennus
5. Käytetään edelleen kaikkia kielen osa-alueita tukevia työtapoja korostaen suullista
ilmaisutaitoa
VENÄJÄ
8. luokka
1. Oppilas oppii venäjän kielen aakkoset ja äänteet
2. Tervehtiminen, esittäytyminen, venäläinen kulttuuri
3. Oppimaan oppiminen ja itsearviointi
4. Peruskielioppia: preesens, substantiivien suku
5. Harjoitellaan kaikkia kielen osa-alueita, lähinnä suullista taitoa
9. luokka
1. Oppilas oppii ilmaisemaan itseään laajemmin ja selviytymään arkipäivän tilanteista
2. Oppii laatimaan lyhyitä kirjallisia esityksiä dialogimuodossa
3. Kohdemaan kulttuurituntemus karttuu esim. ruoka-kulttuuri
4. Peruskielioppia: adjektiivit, monikko, mennyt aika
5. Kaikki kielen osa-alueet, suullista taitoa tukee kirjallinen harjoittelu
7.6 Matematiikka
Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien
oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee
ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti − se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen
sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta.
Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja
matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä
apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan
abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on
mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää
tukemisessa.
VUOSILUOKAT 1−2
Vuosiluokkien 1−2 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun
kehittäminen, keskittymisen, kuuntelemisen ja kommunikoinnin harjaannuttaminen sekä
kokemusten hankkiminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen
perustaksi.
TAVOITTEET
• Oppilas hallitsee peruslaskutaidot.
• Oppilas oppii havainnoimaan, vertailemaan ja luokittelemaan ympäristönsä esineitä, asioita ja ilmiöitä.
130
ROPS
•
•
•
•
•
Oppilas oppii löytämään yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia ja syyseuraussuhteita.
Oppilas iloitsee matematiikan oppimisesta.
Oppilas saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä;
puhuen, kirjoittaen, piirtäen, erilaisin välinein ja symbolein.
Oppilas kehittää matemaattista ajatteluaan ja käsitteistöään systemaattisesti ja
monipuolisesti.
Oppilas oppii perustelemaan ratkaisujaan mallein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti.
KESKEISET SISÄLLÖT
1. luokka
1. Lukujonotaidot
2. Numerot ja matemaattisia merkkejä
3. Yhteen- ja vähennyslaskua lukualueella 0-100
4. Avaruudellista hahmottamista
5. Mittaamista ja geometrisia kappaleita
2. luokka
1. Kymmenjärjestelmän rakenne
2. Yhteen- ja vähennyslaskua lukualueella 0-1000
3. Kertolaskun käsite, kertotaulut 2-5
4. Ongelmanratkaisua ja soveltamista
5. Geometriaa ja mittaamista: kellonaika, pituus, massa, tilavuus, rahat
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Ajattelun ja työskentelyn taidot
Oppilas
•
osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä
ongelmien ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja
opettajalle
• pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää
ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti
• osaa tehdä vertailua, muun muassa pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen,
löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä
ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla,
oikealla, vasemmalla, takana ja välissä; hän osaa vertailla joukkojen suuruuksia
käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon ja vähän, sekä kirjoittaa
ja käyttää vertailun symboleja >, = ja <.
Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra
Oppilas
• tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen
kirjoittamisen ja lukusuoraesityksen
• hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen
muodostamisen; hän tuntee parilliset ja parittomat luvut
• tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä
131
ROPS
•
•
•
ymmärtää yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä
arkitilanteissa
osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa
tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten
yksi kahdesosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa.
Geometria
Oppilas
• tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, muun muassa nelikulmio, kolmio,
ympyrä, pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana,
murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma, ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiin
tasokuvioihin
• osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia.
Mittaaminen
Oppilas
• osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten
pituus, massa, tilavuus ja aika
• osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa
ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen.
VUOSILUOKAT 3−6
Vuosiluokkien 3−5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun
kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja
peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi.
TAVOITTEET ja KESKEISET SISÄLLÖT
Oppilas
• saa onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa
• osaa soveltaa matematiikkaa arkielämään
• löytää ilmiöitä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syyseuraussuhteita
• perustelee toimintaansa ja päätelmiään sekä esittää ratkaisujaan muille
• oppii esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta
• oppii käyttämään matemaattisia käsitteitä
• käyttää sääntöjä ja noudattaa ohjeita
• työskentelee keskittyneesti ja pitkäjännitteisesti sekä yksin että ryhmässä
3.
4.
5.
6.
hallitsee yhteen-, vähennys- ja kertolaskut
allekkain lukualueella
0-10 000
osaa kertotaulut 0-10
osaa käyttää käsitteitä
hallitsee peruslaskutoimitukset lukualueella
0-100 000
oppii jakokulman käytön
vahvistaa peruslaskutoimituksia
oppii arviomaan ja
tarkastamaan laskun
tuloksen ja pyöristämään tarvittaessa
hallitsee peruslaskutoimitukset
osaa käyttää käsitteitä
prosentti, prosenttikerroin, prosenttiluku ja
prosenttiarvo
132
ROPS
jaettava, jakaja, osamäärä ja jakojäännös
tunnistaa jakolaskun
kaksoispiste- ja jakoviivamerkinnät sekä osaa
käyttää ainakin toista
osaa prosenttilaskut
ymmärtää käsitteet
hallitsee murtolukujen oppii kertomaan ja
murtoluku, osoittaja ja yhteen- ja vähennyslas- jakamaan murtoluvun
nimittäjä sekä osaa
kut
luonnollisella luvulla
käyttää niitä
osaa supistaa ja laventaa
osaa murto-osan laskemisen
harjoittelee laskujärjestystä sekä lausekkeen
muodostamista sanallisesta ongelmasta
oppii pituuden, massan
ja ajan yksiköiden perusmuunnokset
tunnistaa nelikulmiot
tajuaa desimaali- ja
murtoluvun yhteyden
osaa desimaalilukujen
yhteen- ja vähennyslaskut
oppii kertomaan ja
osaa kertoa ja jakaa
jakamaan desimaalilu- desimaaliluvulla
vun luonnollisella luvulla
osaa muodostaa lausekkeen yksinkertaisesta sanallisesta ongelmasta
osaa laskujärjestyksen
harjoittelee monivaiosaa muodostaa moniheisen lausekkeen muo- vaiheisen lausekkeen
dostamista sanallisesta sanallisesta ongelmasta
ongelmasta
osaa käyttää, vertailla
ja muuntaa mittayksiköitä
osaa nimetä erilaiset
osaa käyttää geokolkulmat ja ympyrän osat miota kulman mittaamiseen ja piirtämiseen
osaa laskea kolmioiden
ja suunnikkaiden piirit
ja pinta-alat
osaa tulkita ja itse laa- osaa etsiä tietoa taulu- oppii laskemaan
tia yksinkertaisia viiva- koista ja diagrammeista keskiarvon
ja pylväsdiagrammeja sekä taulukoida omia
lukuja
oppii tilavuusmitat ja
niiden vastaavuuden
osaa laskea suorakulmaisen särmiön tilavuuden
osaa tulkita kartan
mittakaavaa ja suurentaa ja pienentää kuvioita mittakaavan mukaisesti
oppii keräämään tietoa
ja esittämään sen tarkoituksenmukaisessa
muodossa
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Ajattelun ja työskentelyn taidot
Oppilas
• osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla
• pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy
kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla,
puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla
• osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla,
luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla
133
ROPS
•
•
•
osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa
etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden;
hän osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä
osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan
yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman
ratkaisemiseksi
osaa noudattaa sääntöjä.
Luvut, laskutoimitukset ja algebra
Oppilas
• ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä
varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää
niitä eri metodeilla
• osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten
väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän
ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden
• osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia.
Geometria
Oppilas
• osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan
yksinkertaisten geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden
käsitteiden muodostamaa rakennetta
• tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja
pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset
kuviot
• ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja
mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla
mittayksiköllä
• osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä.
Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys
Oppilas
• osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea
yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja
• osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä
mahdottoman ja varman tapauksen.
Vuosiluokkien 6-9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten
käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat
arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen.
VUOSILUOKAT 7-9
7. luokka
134
ROPS
TAVOITTEET
Oppilas
• suoriutuu rationaalilukujen peruslaskutoimituksista,
• ymmärtää joidenkin matemaattisten symbolien merkityksen ( esim. laskutoimitusmerkit, sulkeet, potenssimerkinnät, neliöjuuri ),
• pystyy käsittelemään yksinkertaisia muuttujan sisältäviä lausekkeita,
• tuntee tasogeometrian peruskäsitteet,
• suoriutuu piirroksista ja mittauksista piirtokolmion avulla,
• ymmärtää yhtenevyyden ja symmetrian käsitteet.
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Laskujärjestys ja laskimen käyttö
2. Lukujoukot ja rationaaliluvuilla laskeminen
3. Kirjaimet matematiikassa ja mallintaminen
4. Kulmat ja tasokuvioiden piirtäminen
5. Symmetria
135
ROPS
8. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
• pystyy suorittamaan polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolaskuja,
• ymmärtää lukujen ominaisuuksia ja säännönmukaisuuksia ( esim.jaollisuus/jaottomuus
ja yksinkertaiset lukujonot),
• osaa ratkaista yksinkertaisia 1. asteen yhtälöitä ja epäyhtälöitä sekä 2. asteen yhtälöiden erikoistapauksia,
• osaa ratkaista ongelmatehtäviä sekä päättelyn että yhtälön avulla,
• hallitsee yksikkömuunnokset ja tulosten pyöristämisen likiarvoilla laskettaessa,
• osaa laskea monikulmioihin ja ympyrään liittyviä tehtäviä,
• ymmärtää yhdenmuotoisuuskäsitteen ja mittakaavan,
• tuntee prosentin ja promillen käsitteet, osaa laskea sekä perus- että sovellustehtäviä (
esim. korko- ja liuoslaskuja).
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Potenssit
2. Neliöjuuri
3. Polynomit
4. Yhtälöt
5. Tasogeometriaa
9. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
• ymmärtää funktiokäsitteen sekä osaa piirtää koordinaatistoon 1. ja 2. asteen funktioiden kuvaajia,
• tutustuu yksinkertaisten funktioiden ominaisuuksiin,
• osaa ratkaista yhtälöpareja sekä graafisesti että algebrallisesti sekä käyttää niitä ongelmaratkaisussa,
• suoriutuu tilastollisten tietojen graafisesta esittämisestä ja tulkinnasta,
• tuntee Pythagoraan lauseen ja trigonometristen funktioiden määritelmät sekä pystyy
ratkaisemaan suorakulmaisen kolmion osat niiden avulla,
• tuntee avaruusgeometrian peruskäsitteet ja osaa laskea lieriöihin, kartioihin ja palloihin liittyviä perustehtäviä,
• suoriutuu yksinkertaisista todennäköisyystehtävistä.
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Prosenttilaskentaa
2. Funktio
3. Trigonometriaa
4. Kolmiulotteiset kappaleet
5. Tilastot ja todennäköisyys
136
ROPS
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Ajattelun taidot ja menetelmät
Oppilas
• huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet
• osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa,
ei ole olemassa
• osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon
• osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden
• osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa
• osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-,
polku- tai muuta diagrammia käyttäen.
Luvut ja laskutoimitukset
Oppilas osaa
• arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito
• korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä.
• ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta
• käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa.
Algebra
Oppilas osaa
• ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön
• sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita
• potenssien laskutoimitukset
• muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista
sen algebrallisesti tai päättelemällä
• käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen
• arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet.
Funktiot
Oppilas
• osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta
• osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan
• osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan
• osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti
yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta
• tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää
kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä.
Geometria
Oppilas osaa
• tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet
137
ROPS
•
•
•
•
•
•
soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja
käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen
löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa
soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa
käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen
suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä.
Todennäköisyys ja tilastot
Oppilas osaa
• määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen
tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa
• lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon.
7.7 Ympäristö- ja luonnontieto
VUOSILUOKAT 1-4
Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon
tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään
luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä, ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta.
Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat,
ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja
luontosuhde.Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden
edellytysten ja kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa. Ympäristö- ja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää
kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä ymmärtämään
omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta.
1. – 2. luokka
TAVOITTEET
•
Oppilas oppii tuntemaan luontoa ja rakennettua ympäristöä havainnoimalla,
.
•
Oppilas tutustuu erilaisiin tutkimusvälineisiin, kuten lämpömittariin, suurennuslasiin ja luuppiin.
•
Oppilas oppii tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita omasta lähiympäristöstään löytyviä esineitä ja materiaaleja käyttäen.
•
Oppilas oppii vertailemaan ja luokittelemaan tarkastelemiaan asioita sekä
raportoimaan niistä mm. puhuen, kirjoittaen ja piirtäen.
138
ROPS
•
•
•
Oppilas tutustuu karttakäsitteeseen.
Oppilas oppii huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti.
Oppilas oppii tekemän valintoja, jotka edistävät ja ylläpitävät hänen terveyttään ja hyvinvointiaan.
•
Oppilas oppii toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä.
KESKEISET SISÄLLÖT
1. luokka
1. elollinen – eloton
2. turvallisesti liikenteessä
3. vuodenajat, kuukaudet ja viikonpäivät
4. vesi ja ilma aineena
5. omasta terveydestä huolehtiminen
2. luokka
1. lähiympäristön lajintuntemusta
2. turvallisesti liikenteessä
3. maapallo ja avaruus
4. ruuan alkuperä ja tuottaminen
5. ihmisen kasvu ja kehittyminen
3. luokka
KESKEISET SISÄLLÖT JA TAVOITTEET
1. Oman lähiympäristön luonnonilmiöiden havainnointi ja tutkiminen; valo, lämpö ja
ääni
Oppilas
• osaa ilmaista lähiympäristön luonnosta ja luonnonilmiöistä hankkimaansa tietoa
puhuen, kirjoittaen ja piirtäen
• osaa tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat lähiympäristön
luonnonilmiöihin
• tutkii valoa, ääntä ja lämpö
2. Kotiseutuun tutustuminen
Oppilas
• tunnistaa kotiseutunsa keskeisimmät tunnusmerkit
• tunnistaa lähiseudun kasvi- ja eläinlajistoa
• tutustuu yleisempien kasvi- ja eläinlajien lisääntymiseen
• osallistuu luontokoulun toimintaan
3. Suomen maantieto ja kartta
Oppilas
• tietää ilmansuunnat ja kartan käytön perusteet
• tietää jääkauden vaikutukset Suomen luonnossa
• tarkastelee Suomea ihmisten kotipaikkana
• osaa hahmottaa kotimaan keskeisiä valtiollisia piirteitä
4. Arkielämään kuuluvien aineiden ja esineiden tutkiminen sekä niiden säästävä käyttö
ja kierrätys
Oppilas
• osaa käyttää arkielämän ympäristön aineisiin liittyvää keskeistä käsitteistöä
• osaa suorittaa yksinkertaisia arkielämän esineisiin kohdistuvia tutkimuksia
• tuntee jätteiden lajittelun ja kierrätyksen sekä säästävän käytön periaatteita
5. Omasta ja toisten hyvinvoinnista huolehtiminen
139
ROPS
Oppilas
• tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössään ja
tuntee keskeiset liikennesäännöt jalankulkijana ja pyöräilijänä
• tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä luvatonta
• osaa kuvata kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä ja tietää, mistä voi tarvittaessa saada apua
4. luokka
KESKEISET SISÄLLÖT JA TAVOITTEET
1. Luonnonympäristön ja ihmisen muovaaman ympäristön havainnointi ja jäsentäminen
sekä ympäristön muutos
Oppilas
• osaa kuvata luonnonilmiöitä keskeisiä käsitteitä käyttäen
• osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja
• ymmärtää ihmisen vaikutuksen luonnonympäristöön
• osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia sekä veden olomuodon muutoksia ja kuvailla veden kiertokulkua luonnossa
• tutustuu veteen elinympäristönä
2. Kasvien ja eläinten elämänvaiheisiin tutustuminen
Oppilas
• tuntee kasvien ja eläinten elinehtoja
• osaa kuvata lähiympäristön eliöiden elämänkaarta ja elinympäristöjä
• osaa kuvata eliöiden sopeutumista eri vuodenaikoihin
• tutustuu ruoan alkuperään ja sen tuottamiseen
• osallistuu luontokoulun toimintaan
3. Pohjoismaat ja muut lähialueet
Oppilas
• tietää Pohjoismaat ja Suomen lähialueet sekä tunnistaa niiden omaleimaisuuden
• ymmärtää maapallon ihmisen asuinpaikkana
• oppii käyttämään kartastoa ja laatimaan yksinkertaisen kartan
4. Yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteiden tutkiminen; sähkö ja magneettisuus
Oppilas
• tutustuu magneettisuuteen ja sähköisiin ilmiöihin
• osaa tehdä ohjatusti tutkimuksia, jotka kohdistuvat yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteisiin
5. Hyvät tavat ja toisten huomioiminen
Oppilas
• osaa perussäännöt ryhmätoiminnasta ja kohteliaasta käytöksestä
• oppii psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalisia taitoja
• osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä
• tietää, että toisen ihmisen erilaisuutta ja toisen omaisuutta on kunnioitettava
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Luonnon tutkimisen taidot
Oppilas
140
ROPS
• osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä osaa kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin
• osaa kuvailla, vertailla ja luokitella kappaleita ja eliöitä sekä ilmiöitä niiden erilaisten
ominaisuuksien perusteella
• osaa tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon
ilmiöihin ja rakennettuun ympäristöön
• osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja vertailla eri tavoin hankkimaansa tietoa
• osaa ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen, kirjoittaen ja piirtäen.
Eliöt ja ympäristöt
Oppilas
• ymmärtää kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan ja osaa kuvata eri
elinympäristöjen kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon piirteitä sekä tunnistaa
niiden tavallisimpia eliölajeja; oppilas osaa antaa esimerkkejä selkärangattomista ja
selkärankaisista eläimistä
• tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri
vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen
• tietää mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan
• osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja, osoittaa kiinnostusta ja
vastuullisuutta niitä kohtaan sekä osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä
• ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia,
karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan koulun
pihasta ja omasta lähiympäristöstään
• osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa
• oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden alueiden maisemallisen rikkauden
• ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää
maapallon ihmisen elinpaikkana.
Ympäristön aineita ja ilmiöitä
Oppilas
• osaa käyttää keskeisiä käsitteitä ja hahmottaa käsitteitä kokonaisuuksina
•
osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten kelloa, pituusmittoja, lämpömittaria ja luuppia, sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä
• osaa selittää yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän, jousen, toimintaa sekä osaa
tutkia erilaisten rakenteiden lujuutta
• osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee
kodissa käytettäviä sähkölaitteita; hän ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja ja
osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti
• tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon,
ääneen ja lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon eteneminen ja heijastuminen sekä lämmön siirtyminen ja lämmittäminen
• tuntee näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä
ja osaa toimia niiden mukaisesti
• osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia, veden olomuodon muutoksia ja osaa kuvailla
veden kiertokulkua luonnossa
141
ROPS
•
•
•
ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa
sekä tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä
tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja tietää,
että kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä
liuottimia, tupakka- ja alkoholituotteita
osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä.
Ihminen ja terveys
Oppilas
• osaa kuvata kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen
tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja
• tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, riittävä uni ja
lepo, ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, oikeat työskentelyasennot koulussa ja kotona, ryhti, suun terveys, hygienia, pukeutuminen
• osaa perussäännöt ryhmässä toimimisesta ja kohteliaasta käytöksestä; hän osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, että tunteiden ilmaisua voidaan säädellä
• osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeiden käytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä osaa hälyttää
ja hakea apua tarvittaessa.
Turvallisuus
Oppilas
• osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen sekä tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot; hän tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen, ja tietää, ketkä auttavat koulussa ja lähiyhteisössä
• tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei
• tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa
liikenteessä, vesillä tai jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa.
7.8 Biologia ja maantieto
VUOSILUOKAT 5–6
Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä
vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa.
Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua
tutkivaan oppimiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa.
Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee
auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden
välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään
siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta
eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa
kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle.
142
ROPS
Vuosiluokilla 5–6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon
opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa
kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja
hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena.
Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja
elinympäristöjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi.
143
ROPS
BIOLOGIA
5. luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• luonnossa liikkumisen, jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet
• tuntemaan lähiympäristön eliölajeja, niiden rakennetta ja sopeutumista elinympäristöönsä mm. luontokoulussa
• yhteyttämisen merkityksen ja ravintoketjun pääperiaatteet
• perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista, kasvusta ja kehityksestä sekä
ymmärtää niiden yksilöllisen ilmenemisen
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Ohjattu kasvien kerääminen lajien säilyminen huomioon ottaen
2. Jokamiehen oikeudet, ympäristöystävällisen toiminnan harjoittelu
3. Ihmisen ja lähiympäristön suhde, luonnon monimuotoisuuden merkitys
4. Yhteyttäminen, ravintoketjut ja energian kulkeutuminen
5. Ihmisen kasvu ja kehitys, rakenne ja elintoiminnot sekä hyvinvointi
6. luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa
• tuntemaan lisää lähiympäristön eliölajeja ja luonnon monimuotoisuutta
• luokittelemaan eliöitä ja hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden
• ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta
• toimimaan ympäristöystävällisesti ja ottamaan vastuuta omista teoistaan
• ymmärtämään kasvua ja lisääntymisbiologiaa
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Ohjattu kasvien kerääminen ja lajintuntemuksen syventäminen
2. Lähiympäristön eliölajiston tuntemuksen kertaus ja syventäminen
3. Ravinnon tuottaminen
4. Eliökunnan kokonaisuuden hahmottaminen ja luokitteleminen
5. Kasvien kasvu ja sen kokeellinen tutkiminen sekä eläinten ja kasvien lisääntyminen
MAANTIETO
5. luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• käyttämään ja tulkitsemaan karttaa ja muita maantieteellisiä tietolähteitä (tilastot,
diagrammit, sähköiset viestimet)
• havainnollistamaan ja soveltamaan maantieteellisiä tietoja
• pääpiirteissään Euroopan karttakuvan
• kuvaamaan luonnonolojen vaihtelua sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta Euroopassa
144
ROPS
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Kartan ja muiden maantieteellisten lähteiden käyttö
2. Maantieteellisten tietojen havainnollistaminen ja soveltaminen
3. Euroopan karttakuva
4. Luonnonolojen vaihtelu Euroopassa
5. Ihmisen ja luonnon vuorovaikutus Euroopassa ja muutokset ympäristössä
6. luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön
• ymmärtämään maapallon erilaisten ilmasto-olojen ja muiden ympäristötekijöiden
vaikutuksen ihmisen toimintaan
• ymmärtämään ihmisen toimintojen vaikutukset ympäristöön ja kestävän kehityksen
merkityksen maailmanlaajuisesti
• Afrikan, Aasian ja/tai Australian luonnon- ja kulttuurimaantieteellisiä piirteitä
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Maailmankartan hahmottaminen ja suuralueiden omaksuminen
2. Karttataitojen harjoittelu ja syventäminen
3. Erilaiset ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet ihmisen elinympäristönä
4. Afrikan, Aasian ja/tai Australian lähempi tarkastelu
5. Globaali kestävä kehitys
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Luonnon tutkimisen taidot
Oppilas
• osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa
• osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia sekä selostaa niiden tuloksia
• tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti.
Eliöt ja elinympäristöt
Oppilas
• tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut
ja kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä
• tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla
• osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla
• ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen
luonnosta ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän
• osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja
suojella.
Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys
Oppilas
• osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista
145
ROPS
•
•
•
osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää
murrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä
osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, miten
asioita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkein
kuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta
tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa.
Karttataidot
Oppilas
• osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja
• osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa
sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä
• osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja.
Eurooppa osana maailmaa
Oppilas
• tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luonnonolojen vaihtelua ja ihmisen toimintaa Euroopassa.
Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla
Oppilas
• tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot sekä sademetsä- ja aavikkoalueet
• tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa
esimerkkejä siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvata
ihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä
• osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja
teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovat aiheuttaneet muutoksia ympäristössä
• osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä.
BIOLOGIA
VUOSILUOKAT 7–9
Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja ohjata ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin ja ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen
vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa.
Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia.
Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luon146
ROPS
nossa opiskelusta, oppilaiden ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja
elämän eri muotoja kasvaa.
147
ROPS
7. luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä, kuten
maastotyöskentelyä (mm. luontokoulu), mikroskopointia ja preparointia (kala)
• ymmärtämään ja kuvaamaan Itämeren ekosysteemin rakennetta ja erityispiirteitä
• tunnistamaan vesien eliölajeja (kasvit, eläimet)
• ymmärtämään vesiekosysteemien erot ja yhtäläisyydet sekä
• vesien merkityksen ihmiselle ja ihmisen vastuun vesien käyttäjänä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Itämeri ekosysteeminä
2. Vesien lajistoa, taksonomia, planktonin mikroskopointi (luontokoulu apuna)
3. Ihmisen vaikutus vesistöihin / vesistöjen vaikutus ihmisiin
4. Virtaava vesi, lähikohteena Raisionjoki
5. Kalan rakenteen omakohtainen tutkiminen
8. luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• tunnistamaan eri metsätyypit ja niiden tyyppilajistoa mm. luontokoulussa ja ohjattuna kasvien keräämisenä
• kuvaamaan metsä- ja suoekosysteemien perusrakenteen ja eliöiden yhteiselämän
eri muotoja
• tutkimaan eliöiden rakennetta ja elintoimintoja pienimuotoisilla maasto-, laborointi- ja mikroskooppitutkimuksilla
• ymmärtämään vuodenaikojen aiheuttaman vaihtelun luonnossa ja eliöiden sopeutumisen siihen
• ymmärtämään metsän ekologisen merkityksen ja monimuotoisuuden sekä metsien
kestävän käytön periaatteet
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Metsien tyyppilajistoa (kasvit/sienet/eläimet) ja taksonomiaa (luontokoulussa)
2. lajiston yhteiselämä, metsä- ja suotyypit
3. kasvien rakenne ja elintoiminnot sekä niihin liittyvä laborointi
4. metsä ja ihminen
5. vuodenajat luonnossa
9. luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot
• ymmärtämään ihmisen lisääntymisen ja seksuaalisuuden biologisen perustan
• tuntemaan ja käyttämään perinnöllisyyden peruskäsitteitä
• ymmärtämään evoluution peruspiirteet ja jäsentämään eliökunnan pääryhmiin
148
ROPS
•
ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän
käytön periaatteet mm. lähiympäristöä tarkkailemalla ja eri tietolähteitä käyttämällä
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Ihmisen anatomian ja fysiologian perusteet
2. Ihmisen lisääntyminen ja seksuaalisuus
3. Perinnöllisyyden peruskäsitteitä
4. Evoluutio
5. Ihminen ja ympäristö
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Biologian tutkimustaidot
Oppilas osaa
• käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan
• työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä
kasveja ohjeiden mukaisesti
• toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia.
Luonto ja ekosysteemit
Oppilas osaa
• jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja
• kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan
• nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä
• tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia
• selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä
• kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet.
Elämä ja evoluutio
Oppilas osaa
• kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta
• selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta
• kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä
• selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet
• jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn.
Ihminen
Oppilas osaa
• kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan
pääpiirteet
• selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja
• selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun ja synnytyksen
• käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä.
Yhteinen ympäristö
149
ROPS
Oppilas osaa
• kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja
ympäristösuojelun merkitystä
• tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta
• kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.
MAANTIETO
VUOSILUOKAT 7–9
Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista
perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee ohjata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan.
Maantiedon opetus järjestetään siten, että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja kyky
ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehittyy.
Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen
ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään
elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi.
7. luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• käyttämään ja tulkitsemaan erilaisia karttoja ja muita maantieteellisiä tietolähteitä
kuten diagrammeja, tilastoja, kirjallisuutta ja sähköisiä viestimiä
• ymmärtämään paikanmäärityksen periaatteet sekä määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen välisiä etäisyyksiä
• ymmärtämään maapallon planetaarisuuden merkityksen
• hahmottamaan a jäsentämään maapalloa
• ymmärtämään ja kuvaamaan Amerikan alueiden luonnonmaantieteellisiä piirteitä
ja niihin vaikuttavia tekijöitä
• tunnistamaan luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutuksen sekä kulttuuritaustan merkityksen
• soveltamaan oppimaansa tietoa ajankohtaisten uutisten tulkitsemiseen ja sijoittamiseen maailmankartalle
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Kartan käytön syventäminen sekä muiden maantieteellisten tietolähteiden käytön
harjoittelu
2. Maapallon asteverkko, paikan- ja etäisyyksien määritys
3. Maa osana aurinkokuntaa, maan liikkeet ja niiden vaikutukset
4. Maailman alueellinen jäsentäminen
150
ROPS
5. Amerikan karttakuva, alueiden luonnonolojen ja kulttuurin tarkastelu.
151
ROPS
8.luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• havainnollistamaan maantieteellistä tietoa kartoin, diagrammein, piirroksin
• ymmärtämään ja havainnoimaan maan pintaa muokkaavien tekijöiden (sisäiset ja
ulkoiset) vaikutuksia maisemaan ja ihmistoimintaan
• hahmottamaan Euroopan karttakuvaa ja Euroopan sijainnin maailmankartalla
• ymmärtämään Euroopan väestöllisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden
• ymmärtämään ja kuvaamaan Euroopan eri alueiden luonnonolojen ja ihmisen
toiminnan vuorovaikutusta sekä ihmisen toiminnan seurauksia ympäristössä
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Maantieteellisten tietojen havainnollistaminen ja tulkinta (kartat, diagrammit, tilastot)
2. muuttuva maan pinta
3. Eurooppa osana maailmaa
4. Euroopan väestö ja kulttuurien vaihtelu
5. luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Euroopan eri alueilla.
9. luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• käyttämään ja tulkitsemaan erilaisia karttoja sekä yhdistämään niiden tietoa eri
uutislähteiden ja tietoverkkojen sisältöön
• ymmärtämään, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet, ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan sekä kulttuurimaiseman syntyyn
• kuvaamaan ja analysoimaan väestörakenteen, asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä erityisesti kotiseutu huomioiden
• tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen
• ymmärtämään ja arvioimaan lähiympäristön, Itämeren alueen sekä maailmanlaajuisia ympäristö- ja väestöongelmia
• ymmärtämään kestävän kehityksen periaatteita ja arvioimaan omia mahdollisuuksiaan toteuttaa niitä
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Kartta ympäristömme kuvaajana (Raisio/Suomi/Suomen lähialueet)
2. Luonto ympärillämme, ihmisen ja luonnon välinen vuorovaikutus
3. Suomen väestö ja asutus
4. Elinkeinojen Suomi ja Raisio
5. Paikallisia ja maailmanlaajuisia ympäristö- ja väestöongelmia, kestävä kehitys.
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Maantieteelliset taidot
Oppilas osaa
• etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa
152
ROPS
•
tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi
uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa
• havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla
• vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella.
Maailman jäsentäminen
Oppilas osaa
• hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet
• soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle.
Euroopan jäsentäminen
Oppilas osaa
• kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden
• vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa.
Suomen jäsentäminen
Oppilas osaa
• selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat
vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla
• kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista
Suomessa
• analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat
• osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen
• suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia
• tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit
• kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan
ja koko maailman kanssa.
Yhteinen ympäristö
Oppilas osaa
• selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat,
kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen
saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma
• kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja
parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa
• kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista.
7.9 Fysiikka ja kemia
153
ROPS
VUOSILUOKAT 5–6
Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee
innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti. Opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossa oppilaan
toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta.
5. luokka
KESKEISET SISÄLLÖT ja TAVOITTEET
1. Maan vetovoima ja kitka sekä voimista aiheutuvia tasapainoilmiöitä
•
Oppilas tietää mitä vaan vetovoimalla tarkoitetaan ja mikä sen merkitys on.
•
Oppilas osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä.
•
Oppilas tietää, miten kitka vaikuttaa jokapäiväiseen elämään.
• Oppilas tietää, että mitä suurempi massa kappaleella on, sitä vaikeampi se on
saada liikkeelle tai pysäyttää.
2. Nesteet / kokeet vedellä
•
Oppilas oppii yksinkertaisten kokeiden avulla, mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän aineen liukenemiseen veteen.
•
Oppilas oppii valmistamaan kylläisen liuoksen.
•
Oppilas osaa tutkia veden erilaisia ominaisuuksia.
•
Oppilas tietää, miten vettä puhdistetaan.
3. Ilma / koostumus ilmakehä
•
Oppilas tietää ilman koostumuksen.
•
Oppilas ymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä.
4. Energia / liike, lämpö, sähkö
•
Oppilas tietää erilaisia sähköntuotantotapoja ja tuntee erilaisia jännitelähteitä.
•
Oppilas osaa tehdä kokeita, joissa sähköä käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen.
• Oppilas osaa rakentaa yksinkertaisia virtapiirejä.
5. Kestävä kehitys; elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä, käyttö
ja kierrätys sekä niiden turvallinen käyttö
•
Oppilas ymmärtää kierrätyksen merkityksen maapallon raaka-ainevaroihin.
•
Oppilas tietää, että vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille.
6. luokka
KESKEISET SISÄLLÖT ja TAVOITTEET
1. Työturvallisuus
•
Oppilas osaa työskennellä turvallisesti ja ohjeita noudattaen.
•
Oppilas ymmärtää henkilökohtaisen suojautumisen ja puhtauden merkityksen
laboratoriotöissä.
2. Energia: tuotantotavat/energiavarat
•
Oppilas tietää erilaisia energiantuotantotapoja.
•
Oppilas osaa jakaa maapallon energiavarat uusiutuviin ja uusiutumattomiin.
•
Oppilas ymmärtää energian säästämisen merkityksen.
154
ROPS
3. Planetaarisuus: vetovoima, painovoima
•
Oppilas tietää oman aurinkokuntamme rakenteen.
•
Oppilas osaa havainnoida tähtitaivasta.
•
Oppilas tietää maan ja kuun vetovoimista johtuvia ilmiöitä.
4. Eri aineiden luokittelua: kemialliset merkit
•
Oppilas osaa luokitella maaperästä saatavia aineita.
•
Oppilas osaa käyttää erilaisia menetelmiä, kuten suodatusta, kiteytystä ja
seulomista, aineiden erotteluun.
•
Oppilas tuntee alkuaineiden kemiallisia merkkejä.
5. Päihteiden käytön haitallisuus
•
Oppilas tietää, millaisia vaikutuksia päihteillä on ihmisen elimistölle.
•
Oppilas ymmärtää päihteiden käytön haitallisuuden.
•
Oppilas tietää, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia päihteiden käytöllä on.
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Luonnon tutkimisen taidot
Oppilas
• osaa työskennellä ja toimia turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita
• osaa tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä sekä osaa kohdistaa
havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpötilaan
ja niiden muutoksiin
• osaa tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksiaan
esimerkiksi taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden
ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita, esimerkiksi mitä suurempi massa kappaleella on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää
• osaa tehdä yksinkertaisia kokeita, esimerkiksi tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän
aineen liukenemiseen
• osaa käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden
ominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa
• osaa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien
tietojensa, tutkimustensa ja muiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella.
Energia ja sähkö
Oppilas
• tuntee eri jännitelähteitä, kuten paristo ja akku sekä osaa tehdä kokeita, joissa sähköä
käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen
• tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla sekä osaa
luokitella luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin.
Luonnon rakenteet
Oppilas
• osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia kuten painovoima, kitka sekä ilmanja vedenvastus sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä
• osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja soveltaa luonnontieteellistä tietoa liikkumisessa ja liikenteessä
155
ROPS
•
•
tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat, Kuun vaiheet, pimennykset sekä tuntee Aurinkokunnan rakenteen ja osaa tehdä
havaintoja tähtitaivaasta
osaa kuvata vaaratilanteita liikenteessä ja muussa arkiympäristössä.
Aineet ympärillämme
Oppilas
• tuntee ilman koostumuksen ja osaa ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä sekä ymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä
• osaa tutkia erilaisia veden ominaisuuksia sekä tietää, miten vesiä puhdistetaan
• osaa luokitella maaperästä saatavia aineita, tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisia
merkkejä sekä osaa käyttää erilaisia aineiden erottamismenetelmiä, kuten suodatusta,
kiteytystä ja seulomista
• tuntee perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaaresta sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia esimerkiksi happamuutta
• tuntee keskeisiä asioita tupakasta, päihteistä ja huumaavista aineista, tietää, miksi ne
ovat haitallisia, ja antaa esimerkkejä siitä, miksi niiden käyttö on vaarallista.
FYSIIKKA
VUOSILUOKAT 7–9
Vuosiluokilla 7–9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan
taitoja.
Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset
sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista
edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä
käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja
ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun.
Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Opetus
antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja teknologian tiedonalaan
kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä
ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa.
Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti
energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa.
7. luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• tunnistamaan erilaisia värähdysliikkeitä
• tuntemaan tärkeimpiä valonlähteitä ja niiden ominaisuuksia
• tunnistamaan erilaisia peilejä ja niiden käyttötapoja
• tunnistamaan erilaisia optisia laitteita ja niiden toimintaperiaatteita
156
ROPS
•
hahmottamaan kuvia maailmankaikkeudesta
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Värähdys- ja aaltoliike
2. Valo ja sen ominaisuuksia
3. Peilit
4. Optisia laitteita
5. Maailmankaikkeudesta
8. luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• tunnistamaan erilaisia voimia ja niiden vaikutuksia
• tuntemaan erilaisia paineen vaikutuksia ympäristössä
• tuntemaan työn, tehon ja energian välisen yhteyden
• luonnehtimaan lämpöopin perusilmiöitä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten
lakien avulla
• tuntemaan olomuodot ja niiden muutokset
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Voima, nopeus ja kiihtyvyys
2. Paine
3. Työ ja teho
4. Energia
5. Lämpöoppi
9. luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• magneettisia ja sähköisiä vuorovaikutuksia
• piirtämään virtapiirejä ja tuntee niiden lainalaisuuksia
• ymmärtämään, miten sähköä tuotetaan ja käytetään
• tunnistamaan erilaisia radioaktiivisia säteilylajeja ja miten suojaudutaan säteilyltä
• miten energiaa tuotetaan ydinvoiman avulla
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Magneettinen ja sähköinen vuorovaikutus
2. Virtapiiri ja niiden lainalaisuuksia
3. Sähkömagneettinen induktio
4. Radioaktiivisuus
5. Ydinenergia
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Luonnon tutkimisen taidot
Oppilas
• osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa
• osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella
yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai
päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa
• osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen
ja graafien avulla sekä tulkita niitä
157
ROPS
•
•
osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten
luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä
tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa.
Liike ja voima
Oppilas
• osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita,
kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima
• osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden
tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen
• ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia
• osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää
niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää
tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan
• tuntee työn ja energian välisen yhteyden
• ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan.
Värähdys- ja aaltoliike
Oppilas
• tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen
synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen
• tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia
ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla
• osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen
erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa
• ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi
melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa.
Lämpö
Oppilas
• tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja
osaa tulkita niitä
• osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla
• osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä.
Sähkö
Oppilas
• osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön
periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia
• ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina
• tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä
• tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa
selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten
hyötyjä ja haittoja.
158
ROPS
Luonnon rakenteet
Oppilas
• tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä
• hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa
havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla
• osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia, vuorovaikutus ja säteily
• ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa.
159
ROPS
KEMIA
VUOSILUOKAT 7–9
Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on laajentaa oppilaan tietämystä kemiasta
ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamisen kannalta välttämättömiä aineksia ja se auttaa ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan vastuuta
ympäristöstään.
Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön
liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja
sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun.
7. luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• työskentelemään turvallisesti kemian oppitunneilla
• tunnistamaan yleisempiä alkuaineita ja niiden kemiallisia merkkejä
• tunnistamaan kemiallisen reaktion ja sen nopeuteen vaikuttavia tekijöitä
• käyttämään erilaisia erotusmenetelmiä
• tunnistamaan erilaisia happoja ja emäksiä
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Työturvallisuus
2. Tutustuminen alkuaineisiin ja yhdisteisiin ja niiden kemiallinen merkintä
3. Kemiallinen reaktio ja sen nopeus
4. Erotusmenetelmiä
5. Hapot ja emäkset
8. luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• aineen rakennetta
• käyttämään alkuaineiden jaksollista järjestelmää
• rakentamaan erilaisia kemiallisia yhdisteitä
• mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla
• tunnistamaan metallien jalouden ja niiden sovelluksia
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Atomi, molekyyli, alkuaineet ja yhdiste
2. Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
3. Ioni- ja molekyylirakenteiset yhdisteet
160
ROPS
4. Reaktioiden vertailu ja reaktioyhtälöiden kirjoittaminen
5. Sähkökemia
9. luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• tunnistamaan orgaanisen ja epäorgaanisen kemian maailman eroja
• hiilivetyjen avulla orgaanisen kemian nimistöä
• eri alkoholien hyötyjä ja haittoja
• karboksyylihappojen ja esterien käyttötapoja
• tunnistamaan ravintoaineita ja niiden käyttöä
• tuntee pesu- ja kosmeettisten aineiden vaikutusta ihmiseen ja luontoon
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Hiilivedyt ja niiden käyttö polttoaineena
2. Alkoholit
3. Karboksyylihapot ja esterit
4. Ravintoaineet
5. Pesu- ja kosmeettiset aineet
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas
• osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä
• osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen
happamuutta
• osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä
• tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen
• tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa
• tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia
ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja
• tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä
• osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttujana
• osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia
• osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit
• osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen
• osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtälön
161
ROPS
• osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren
rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä
7.10 Terveystieto
VUOSILUOKAT 7−9
Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen
tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista.
Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia.
Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta,
terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia
oman sekä toisten terveyden edistämiseksi.
Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva.
Opetuksen lähtökohtana tulee olla lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen
elämänkulku. Opetuksessa otetaan huomioon myös yleiset ja koulu- ja paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Opetuksessa kehitetään
tärkeitä tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja sekä edistetään terveyden ja
hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa.
Terveystietoa opetetaan vuosiluokilla 1–4 osana ympäristö- ja luonnontieto- oppiaineryhmää, vuosiluokilla 5–6 osana biologia/maantietoa ja fysiikka/kemiaa ja itsenäisenä oppiaineena vuosiluokilla 7–9. Terveystiedon opetus tulee suunnitella siten, että oppilaalle muodostuu kokonaisvaltainen kuva terveystiedosta koko perusopetuksen aikana. Terveystiedon
sekä biologian, maantiedon, fysiikan, kemian, kotitalouden, liikunnan ja yhteiskuntaopin
opetusta tulee suunnitella yhteistyössä. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös
oppilashuollon henkilöstön kanssa.
8.luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ymmärtämään ihmissuhteiden ja yhteisöllisyyden merkityksen
• tuntemaan murrosiässä tapahtuvan fyysisen ja psyykkisen kehityksen
• ymmärtämään vastuullista seksuaalista käyttäytymistä, siihen liittyvää käsitteistöä ja
• seksuaaliterveyden perusteita
• raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä
• ymmärtämään terveyden merkityksen, terveelliset elämäntavat ja omasta terveydestä
• huolehtimisen tärkeyden
• tupakan ja päihteiden vaikutuksen terveyteen
• tietämään nuorten tavallisimpia sairauksia ja niiden syitä sekä ymmärtämään
• itsehoidon tärkeyden
• tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja sekä
• ensiaputaitojen perusteet
162
ROPS
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Itsetunto ja minäkuva
2. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu ja kehitys murrosiässä
3. Seksuaalisuus, ehkäisy, sukupuolitaudit
4. Oma terveys ja siitä huolehtiminen, terveelliset elämäntavat (uni, puhtaus, liikunta)
5. Tupakka ja päihteet
6. Nuorten tavallisimpia sairauksia ja itsehoito
7. Turvallisuus ja ensiapu
9. luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ymmärtämään omien ravinto- ja liikuntatottumusten yhteyden omaan terveyteen ja
jaksamiseen sekä osaa suhtautua kriittisesti uuteen terveystietoon
• tietojensa perusteella laatia itselleen terveellisen ruokavalion ja liikuntaohjelman.
• tietämään nykyiset tartunta- ja kansantaudit sekä ymmärtämään niiden ennaltaehkäisyn merkityksen
• tunnistamaan elämän kriisitilanteita ja tietämään, mistä niihin saa apua
• ymmärtämään kunnallisen terveyden- ja sairaanhoitomallin ja käyttämään niiden
palveluja
• tietämään, miten toimia erilaisissa onnettomuustilanteissa
KESKEISET SISÄLLÖT
1.
Ravinnon ja liikunnan merkitys terveyteen
2.
Yleisimmät tartunta- ja kansantaudit
3.
Kriisitilanteet ja niistä selviytyminen
4.
Nuori terveydenhoitopalvelujen käyttäjänä
5.
Ensiaputaitojen laajentaminen
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Kasvu ja kehitys
Oppilas
• tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta
• osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää
liikunnan terveysvaikutuksia
• osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa
esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista
• tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään
• osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata
niiden mahdollisia ratkaisuja.
Terveys arkielämän valintatilanteissa
Oppilas
• tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä
163
ROPS
•
•
•
•
osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin,
huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden
käyttöä
tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön
esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta
osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään
tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua.
Voimavarat ja selviytymisen taidot
Oppilas
• osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa
esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla
• osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet
• osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää
esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja
• osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä.
Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri
Oppilas
• tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä
• osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään
• tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti
• osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä.
7.11 Uskonto
KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT
Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan
oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä.
Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista
hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Opetuksen tavoite on uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.
Opetuksen tavoitteena on
• perehdyttää omaan uskontoon
164
ROPS
•
•
•
•
perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen
tutustuttaa muihin uskontoihin
auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä
kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta.
EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen
sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite
on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.
VUOSILUOKAT 1−5
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1−5 on aineksien
tarjoaminen oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Opetuksessa tutustutaan oppilaita ympäröivään uskonnolliseen maailmaan tietojen ja omien kokemusten kautta, perehdytään Raamattuun sekä rohkaistaan oppilaita eettiseen arviointiin ja vastuullisuuteen.
1.-2. luokat
SISÄLLÖT
TAVOITTEET
1. Kirkkovuoden juhlapäivät
2. Erilaiset perheet
Oppilas tutustuu kirkkovuoden juhlapäiviin
Oppilas ymmärtää erilaisuuden perheissä
3. Raamatun kertomuksia ja Jeesuksen
opetuksia Jumalan huolenpidosta
Oppilas tutustuu Raamatun kertomuksiin ja
sitä kautta Jumalan huolenpitoon
4. Lasten hengellistä musiikkia
Oppilas tutustuu hengelliseen musiikkiin
kuuntelemalla ja laulamalla
5. Eettisyyteen ja vastuullisuuteen kasvaminen
Oppilas oppii eettisten asioiden pohdintaa
ja ymmärtää vastuullisuutta
3. luokka
SISÄLLÖT
TAVOITTEET
1. Jumala isänä ja Luojana
Oppilas tutustuu Jumalaan Isänä ja Luojana
2.Vanhan testamentin kertomukset
Oppilas tutustuu vanhan testamentin kertomuksiin
3. Oman seurakunnan toiminta
Oppilas tutustuu oman seurakunnan toimintaan
4. Oikean ja väärän erottaminen
Oppilas tuntee moraaliseen päätöksentekoon
165
ROPS
vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon
omassa elämässään
5. Oppilaiden elämästä ja kokemuksista
nousevia asioita
Oppilas oppii kertomaan ja pohtimaan asioita omasta kokemusmaailmastaan
4. luokka
SISÄLLÖT
TAVOITTEET
1. Jeesuksen elämä
Oppilas tutustuu Jeesuksen elämään
2. Jeesuksen opetuksia
Oppilas tutustuu Jeesuksen opetuksiin
3. Kultainen sääntö ja Isä meidänrukous
Oppilas ymmärtää kultaisen säännön merkityksen ja tutustuu Isä meidän – rukoukseen
4. Kirkkojuhlista joulu ja pääsiäinen
Oppilas tutustuu joulun ja pääsiäisen sisältöön
5. Perheen ja suvun arvoja ja perinteitä
Oppilas tutustuu perheen ja suvun arvoihin
ja perinteisiin
5. luokka
SISÄLLÖT
1. Jeesuksen opetukset ja elämä sekä alkuseurakunta
TAVOITTEET
Oppilas tutustuu Jeesuksen opetuksiin ja
elämään ja alkuseurakuntaan
2. Kirkkotaide ja hengellinen musiikki
Oppilas tutustuu kirkkotaiteeseen ja hengelliseen musiikkiin sekä kuuntelemalla että
laulamalla
3. Lähiympäristön kirkot ja uskonnot
Oppilas tutustuu lähiympäristönsä kirkkoiin
ja uskontoihin
4. Seurakunnan keskeiset toiminnot
Oppilas tutustuu seurakunnan keskeisiin toimintoihin
5. Valintojen tekeminen ja vastuullisuus
Oppilas tutustuu valintojen syy ja seuraussuhteeseen ja oppii vastuullisuutta itsestä ja
ympäristöstään
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
166
ROPS
Oppilas tuntee keskeiset asiat Raamatusta ja Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta
ja osaa käyttää oppimaansa lisätiedon hankkimiseen
Oppilas
• tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia
• tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa seurakunnan
• tietää Suomen evankelis-luterilainen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja
tuntee myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä.
Oppilas hahmottaa uskontoa ilmiönä
Oppilas
• ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta
• tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia
• näkee uskonnon vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään.
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
Oppilas
• hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta
• osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä
• pystyy ikäkauttansa vastaavasti hahmottamaan omaa maailmankatsomustaan.
Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla
Oppilas
• kykenee eettiseen pohdintaan
• tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon
omassa elämässään.
VUOSILUOKAT 6−9
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6−9 on syventää ja
laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen
rakentumista.
6. luokka
SISÄLLÖT
1. Kristinusko sekä sen merkitys
2. Yleiskuva Suomen uskontotilanteesta
3. Kristilliset symbolit
4. Kristillisen etiikan peruspainotukset
5. Kristillisiä merkkihenkilöitä
TAVOITTEET
Oppilas perehtyy kristinuskoon sekä sen
merkitykseen sekä ihmisen että yhteiskunnan kohdalla
Oppilas tutustuu Suomen uskontotilanteeseen
Oppilas tutustuu ja tunnistaa kristillisiä
symboleja
Tuntee kristillisen etiikan peruspainotukset
ja osaa soveltaa näitä omaan eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa
Oppilas tutustuu kristillisiin merkkihenkilöihin
167
ROPS
7. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
• -tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä
• ymmärtää uskonnon merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä
• tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
• osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä sekä oppii toimimaan
monikulttuurisessa yhteisössä
• perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjana
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Tutustuminen maailmanuskontoihin
2. Uskontojen vaikutus ympäristöön, yhteiskuntaan ja yksilöön
3. Raamatun synty, tulkinta, käyttö ja kulttuurivaikutus
4. Vanhan testamentin sisältö pääpiirteissään
5. Uuden testamentin sisältö pääpiirteissään
8. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
• perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ja ihmisen
ja yhteiskunnan elämässä
• perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen
• osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Kristinuskon synty ja kehitys
2. Uskonpuhdistus ja uudet kirkkokunnat pääpiirteissään, ekumenia
3. Kirkkorakennus ja kristilliset symbolit
4. Luterilainen seurakuntaelämä toimituksineen
5. Kristillinen oppi Jumalasta, ihmisestä ja pelastuksesta
9. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
• tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa
soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa
• osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä sekä oppii toimimaa yhteisön jäsenenä
• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä
• oppii tunnistamaan eettisiä arvoja viestinnässä
• ymmärtää, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa että yhteistä tulevaisuuttaan
• tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen
• ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä
KESKEISET SISÄLLÖT
168
ROPS
1. Suomen kirkon historiaa
2. Elämää luterilaisen kirkon jäsenenä
3. Uskonnonvapaus ja yleiskuva Suomen uskonnollisesta tilanteesta
4. Eettisten käsitteiden tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen
5. Kristillinen ihmiskäsitys ja etiikan peruspainotukset
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelisluterilaisesta kirkosta
Oppilas
• tuntee Raamatun keskeisen sisällön
• tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen
keskeiset vaiheet
• tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen
• ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.
Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä
Oppilas
• ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen
luonnetta
• tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa
• tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet
• arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
Oppilas
• tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen
• hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä
• kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.
Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla
Oppilas
• kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan
• tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.
ORTODOKSINEN USKONTO
Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen.
VUOSILUOKAT 1–6
Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1–5 on tietojen, taitojen ja
kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksensa rakentumiseksi
ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi.
TAVOITTEET
169
ROPS
Oppilas
• vahvistaa ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyden ulottuvuutta elämässä
• perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkovuoteen, pyhien
ihmisten elämään, ortodoksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan
toimintaan
• tutustuu uskonopin peruskysymyksiin
• perehtyy Raamatun kertomuksiin, niiden sanomaan ja oppii pohtimaan Raamatusta ja
oppilaan omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä
• tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja eiuskonnollisiin katsomuksiin.
KESKEISET SISÄLLÖT
1.-5. luokka
Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset
1. Pyhät ajat ja kirkkovuoden suuret ja keskisuuret juhlat
2. oman kirkon ja oppilaan oma suojeluspyhä
3. paastot sekä niihin liittyvät kysymykset
4. kirkon suuria opettajia ja marttyyreja
Kirkon jäsenenä
1. Ortodoksinen perinne perheessä, koulussa, kotipaikkakunnalla, Suomessa, maailmassa
2. oman seurakunnan toimintamuodot, erityisesti jumalanpalvelukset ja seurakunnan
lapsityö
3. luostarien toiminta
4. kirkollisia järjestöjä
5. lähiympäristön muita kirkkoja ja uskontoja
6. oppilaiden kohtaama uskonnollisuus Suomessa ja maailmalla
7. juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja eriyttäviä piirteitä
Raamattu pyhänä kirjana
1. alkukertomukset ja patriarkkakertomukset
2. Egyptistä luvattuun maahan
3. Jeesuksen elämä ja opetukset
4. evankeliumien kirjoittajat
5. ylösnousemus ja uusi elämä
6. Uuden testamentin ajanhistoriaa
Liturginen elämä
1. Jumalanpalvelusten toimittajat ja liturgia-jumalanpalvelus
2. sakramentteja, erityisesti kaste, mirhalla voitelu, katumus ja ehtoollinen
3. kirkkomusiikki: tropareja, jumalanpalvelusveisuja ja muiden pyhien toimitusten
veisuja
4. kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana
5. ikoni kuvana ja pyhänä esineenä
Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen
1. ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena
2. Pyhän Kolminaisuuden persoonat ja niiden erityispiirteet
3. pelastus ja iankaikkinen elämä
4. kirkko ja seurakunta
5. kymmenen käskyn etiikka
170
ROPS
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas tuntee keskeiset asiat ortodoksisuudesta
Oppilas
• tuntee liturgiajumalanpalveluksen merkityksen osana ortodoksikristityn elämää
• tuntee pääpiirteissään ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan kirkkovuotta omassa elämässään
• tuntee ortodoksista ihmisnäkemystä sekä ortodoksisen kristillisyyden muita peruskäsitteitä ja pystyy soveltamaan niitä omassa elämässään.
Oppilas tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia
Oppilas
• tuntee pääpiirtein Vanhan ja Uuden testamentin erilaisen luonteen
• tuntee Kristuksen opetuksia, elämänvaiheet ja kirkon synnyn
• osaa pohtia Raamatun kertomusten kautta sekä omasta elämästään nousevia eettisiä
kysymyksiä ja osaa ottaa niitä huomioon omassa elämässään.
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
Oppilas
• tuntee ortodoksisen uskonopin keskeisiä peruskäsitteitä
• tuntee ortodoksista traditiota osana ortodoksikristityn elämää
• pystyy käyttämään oppimaansa ortodoksisen identiteetin vahvistamiseksi
• kykenee vahvistamaan ortodoksista identiteettiään.
Oppilas tuntee oman uskonnon sekä lähiympäristön uskontoja
Oppilas
• tuntee ortodoksisen kirkon erityispiirteitä
• tunnistaa oman perheensä uskonnollisen taustan
• tuntee oman kotiseurakuntansa toimintaa
• tuntee lähiympäristössään olevia muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä.
VUOSILUOKAT 6–9
Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6–9 on syventää ja laajentaa
oppilaan ymmärtämystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä muiden uskontojen
luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen
näkemyksen rakentumista.
7. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
• vahvistaa ja syventää omaa ortodoksista identiteettiään perehtymällä ortodoksiseen
uskontoon
• tutustuu kristillisen kirkon historiaan ja muihin kristillisiin kirkkoihin pääpiirteissään
• tiedostaa kristittyjen ykseyden ja tutustuu ekumeniaan
• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä
171
ROPS
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Kirkkohistoria: kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat
2. Muut kristilliset kirkkokunnat
3. Ekumenia
4. Suomen ortodoksisen kirkon historia
5. Suomen ortodoksisen kirkon hallinto ja järjestöt
8. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
• perehtyy ortodoksisen kirkon jumalanpalveluselämään ja sakramentteihin
• tutustuu kirkkorakennustaiteeseen ja kirkkomusiikkiin
• perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Sakramentit
2. Jumalanpalvelukset: vigilia, liturgia ja muut kirkolliset toimitukset
3. Kirkkorakennus, kirkkotaide ja kirkkomusiikki
4. Raamatun synty ja sisällys
5. Raamattu pyhänä kirjana
9. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
• tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
• osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
• tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa
soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Suuret maailmanuskonnot: levinneisyys, kokosuhteet, perususkomukset ja uskonnollisen elämän pääpiirteet
2. Ortodoksinen ihmiskäsitys
3. Eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltami-nen
4. Vuorisaarnan etiikka
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas kykenee hankkimaan tietoa ortodoksisesta uskosta
Oppilas
• tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan
ortodoksista kirkkovuotta
• tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen
• on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opista
172
ROPS
•
•
tuntee sakramentit sekä muita pyhiä toimituksia ja tuntee niiden merkityksen
tuntee kirkon eettistä opetusta ja osaa soveltaa sitä omaan elämäänsä.
Oppilas tuntee Raamatun synnyn ja keskeisen sisällön
Oppilas
• tuntee Raamatun sisäisen rakenteen
• ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen
• ymmärtää Raamatun osana kirkon Traditiota
• tuntee Raamatun käytön kristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri kirjojen
liturgisen käyttöyhteyden.
Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
Oppilas
• tietää kristillisen kirkon synnyn, leviämisen ja sen jakaantumisen syyt
• osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon osaksi maailmanlaajuista kirkkoa
• tuntee Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja niiden vaikutuksen nykyhetkeen
• tuntee oman seurakunnan toimintaa
• tuntee kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa
• tuntee Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa.
Oppilas tuntee maailmanuskontoja
Oppilas
• ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle
• tunnistaa suuret maailmanuskonnot
KATOLINEN USKONTO
Katolisen uskonnon lähtökohta on tukea oppilaan kasvamista eheäksi persoonaksi sekä
vahvistaa hänen katolista identiteettiään. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Oppilasta autetaan kohtaamaan ja hyväksymään erilaisia kansoja, tapoja ja kulttuureja
sekä omassa hiippakunnassaan että ympäröivässä yhteiskunnassa ja maailmassa. Lisäksi
opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen.
Mahdollisuuksien mukaan oppilaalle järjestetään tilaisuuksia tutustua seurakuntansa kirkkoon ja elämään sekä luostareihin ja hiippakunnan keskuksiin.
VUOSILUOKAT 1-5
Katolisen uskonnonopetuksen ydintehtävä on vuosiluokilla 1-5 auttaa oppilasta löytämään itsensä
katolilaisena kirkossaan ja ympäristössään. Tietojen, taitojen ja kokemusten kautta oppilaalle tarjotaan aineksia hänen oman maailmankatsomuksensa rakentumiseen ja moraalisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseen.
1. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
173
ROPS
•
•
•
•
•
•
oppii, että kirkon jäseneksi tullaan kasteessa
tutustuu keskeisiin päivittäisiin rukouksiin
tutustuu Jeesuksen elämän päätapahtumiin sekä elämän syntyyn Raamatun mukaan
oppii tunnistamaan kirkkovuoden suuret juhla-ajat
opettelee hyvän ja pahan tunnistamista ja siitä tehtäviä johtopäätöksiä
tiedostaa, että hänen koulussaan ja lähiympäristössään on muihinkin uskontoihin
kuuluvia oppilaita.
KESKEISET SISÄLLÖT
Avainsana: KATSELEMINEN.
Kirkon jäsenenä
• Oppilaan oman kaste.
Kirkon liturgisesta elämästä ja rukouksista
• Päivittäisistä rukouksista: ristinmerkki, Isä meidän, Terve Maria ja Kunnia.
Raamattu pyhänä kirjana
• Raamatun osat: Vanha ja Uusi testamentti
• Jeesuksen elämän päätapahtumia: enkelin ilmoitus, Jeesuksen syntymä, tietäjien
vierailu, Jeesuksen lapsuus, Jeesuksen tulo Jerusalemiin, viimeinen ateria, Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus; ihmisten kohtaamisia: Jeesus siunaa lapsia, tyynnyttää myrskyn, parantaa sokean Bartimaioksen; opetusta: hyvä paimen -vertaus
• Isä Jumala on luonut maailman ja antanut elämän; ensimmäisten ihmisten tekemä
valinta
• Kuningas Daavid, Jeesuksen esi-isä
• Joosef ja hänen veljensä.
Kirkkovuosi
• Joulun vietto ja loppiainen
• Pääsiäisen vietto.
Moraalinen kasvaminen
• Hyvän ja pahan erottaminen, syntiinlankeemus 2. ja 7. käsky
• Anteeksisaaminen ja –antaminen, 8. käsky.
Ympäröivä uskonnollinen maailma
• Oman koulun eri uskontoihin kuuluvien oppilaiden kohtaamista.
2. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
• tietää, mihin seurakuntaan hän kuuluu
• tutustuu messuun pääpiirteissään
• tutustuu syvemmin Jeesuksen elämään
• tutustuu syvemmin kirkkovuoden suuriin juhla-aikoihin
• opettelee ymmärtämään itsekkyyden ja yhteisen hyvän eroa
• tietää, että muillakin on uskonnollisia juhlia.
174
ROPS
KESKEISET SISÄLLÖT
Avainsana: KUULUMINEN.
Kirkon jäsenenä
• Omaan seurakuntaan ja seurakunnan kirkkoon tutustuminen.
Kirkon liturgisesta elämästä ja rukouksista
• Messun pääosien (Raamatun lukeminen ja eukaristian vietto) tunnistaminen.
Raamattu pyhänä kirjana
• Jeesuksen lapsuus: Jeesuksen temppeliin tuominen, 12-vuotiaana temppelissä; Pelastaja: pahan ja kuoleman voittaja; ihmisten kohtaamisia: Pietari sekä Andreas ja
Johannes Martta ja Maria, Sakkeus; opetusta: rukous
• Samuelin kutsuminen
• Raamatun käytön opettelua.
Kirkkovuosi
• Adventin ja joulun sekä paaston ja pääsiäisen vieton syventämistä.
Moraalinen kasvaminen
• Hyvän ja pahan kysymyksiä, esimerkkejä
• Oman hyvän ja yhteisen hyvän hahmottamista, 3. ja 4. käsky.
Ympäröivä uskonnollinen maailma
• Miten muut viettävät uskonnollisia juhlia.
3. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
• tutustuu omaan seurakuntaansa ja sen elämään
• tutustuu syvemmin pyhän messun viettoon sekä joihinkin sakramentteihin
• oppii lisä Jeesuksen elämästä ja hänen kohtaamistaan ihmisistä sekä hänen opetuksestaan
• tuntee oman suojeluspyhimyksensä sekä seurakuntansa nimikkopyhän
• tietää omastatunnosta
• tutustuu 10 käskyyn, rakkauden käskyyn ja kirkon käskyihin.
KESKEISET SISÄLLÖT
Avainsana: KASVAMINEN.
Kirkon jäsenenä
• Oman seurakunnan elämän ja liturgian tunteminen syvenee.
• Oppilas kohtaa papin ja alkaa hahmottaa hänen tehtäväänsä.
• Oppilas alkaa opetella ekumeenista ajattelua.
Kirkon liturgisesta elämästä ja rukouksista
• Messun rakenteen tunteminen ja vastausten osaaminen.
175
ROPS
•
•
Eukaristian ja parannuksen sakramentteihin ja papiksi vihkimiseen tutustuminen.
Apostoliseen uskontunnustukseen tutustuminen.
Raamattu pyhänä kirjana
• Neitsyt Marian vierailu Elisabetin luona.
• Johannes Kastajan syntymä.
• Jeesuksen kutsu opetuslapsilleen ja muille seuraajilleen; ihmisten kohtaamisia:
Kaanan häät, nälkäisten ruokkiminen, ylösnousseen ilmestymisiä; opetuskertomuksia: laupias samarialainen, armahtava isä.
Kirkkovuosi
• Suurten juhla-aikojen syventelyä.
• Oppilaan oma suojeluspyhimys ja oman seurakunnan nimikkopyhä.
Moraalinen kasvaminen
• Omantunnon tutkistelemiseen tutustuminen ja parannuksen tekemisen pohtiminen.
• Käskyt moraalisen kasvamisen perustana.
4. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
• tutustuu oman hiippakunnan syntyyn ja vaiheisiin
• syventää tietojaan sakramenteista ja niiden raamatullisista juurista sekä tutustuu
ruusukon ja ristintien hartauksiin
• tutustuu Jumalan kansan historiaan Vanhassa ja Uudessa testamentissa
• alkaa hahmottaa kirkkovuoden rakennetta sekä tutustuu Neitsyt Marian ja apostolien juhliin
• tutkii Raamatun esimerkkejä hyvän ja pahan kysymyksistä
• tutustuu juutalaisiin ja muslimeihin, jotka myös ovat ”Abrahamin lapsia”.
KESKEISET SISÄLLÖT
Avainsana: TUNTEMINEN
Kirkon jäsenenä
• Omaan hiippakuntaan tutustuminen: kristinuskon tulo ja vakiintuminen Suomeen,
katolisen kirkon varhaisia vaiheita Suomessa.
• Nykyisen Helsingin katolisen hiippakunnan synty ja rakenne.
Kirkon liturgisesta elämästä ja rukouksista
• Sakramenttien raamatullisista juurista.
• Ruusukkorukoukseen ja ristintien hartaudet.
Raamattu pyhänä kirjana
• Israelin kansan vaiheita: patriarkat, Egyptin pakkotyö ja siitä vapautuminen, kuninkaita ja profeettoja.
• Jeesuksen toiminta: kaste, julistus Jumalan valtakunnasta, sairaiden parantamisia;
Jeesus ja Pietari.
• Kirkon synty ja apostolien toimintaa.
176
ROPS
Kirkkovuosi
• Kirkkovuoden rakenteen hahmottaminen.
• Neitsyt Marian ja apostolien juhlapäiviä.
Moraalinen kasvaminen
• Raamatun esimerkkejä hyvän ja pahan kysymyksistä: fariseus ja publikaani, sairaiden parantaminen sapattina, Jeesuksen kuolema; kuningas Daavidin taisteluja.
Ympäröivä uskonnollinen maailma
• Juutalaisuus ja islam suhteessa kristinuskoon.
5.luokka
TAVOITTEET
Oppilas
• laajentaa näkemystään katolisesta kirkosta maailmankirkkona
• tutustuu liittymisen sakramentin liturgioihin ja historiaan (kaste, vahvistus ja eukaristia) sekä syventää tietojaan parannuksen sakramentista
• tutustuu syvemmin vanhan ja uuden liiton merkitykseen ja tehtävään
• syventää tietouttaan kirkkovuodesta
• tutustuu pyhimykseksi julistamiseen ja hiippakunnan pyhimyskalenteriin
• tutkii synnin olemusta ja lajeja ja ihmisen kutsumusta pyhyyteen
• tietää ortodoksisen ja luterilaisen kirkon elämästä ja ekumeniasta.
KESKEISET SISÄLLÖT
Avainsana: LIITTYMINEN
Kirkon jäsenenä
• Oma hiippakunta osana maailmankirkkoa.
• Katolisen kirkon suhteesta muihin kristittyihin.
Kirkon liturgisesta elämästä ja rukouksista
• Liittymisen liturgioita ja niiden historiaa: kaste, vahvistus, eukaristia sekä parannuksen sakramentin syventelyä
• hiippakunnan pyhimyskalenteri.
Raamattu pyhänä kirjana
• Ihmisen luominen ja syntiinlankeemus.
• Vanhan testamentin liiton kansa: Nooa, Abraham, Mooses, kuninkaita, profeettoja.
• Uuden testamentin liiton kansa: Jeesuksen opetusta, apostolien toimintaa ja alkuseurakunnan elämää, apostoli Paavali.
Kirkkovuosi
• Kirkon liturgisen vuoden täydentyminen.
Moraalinen kasvaminen
• Synnin olemuksesta ja lajeista.
177
ROPS
Ympäröivä uskonnollinen maailma
• Ortodoksisen ja luterilaisen kirkon elämää Suomessa.
VUOSILUOKAT 6-9
Katolisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6-9 on auttaa oppilasta hänen
oman uskonnollisen perinteensä ymmärtämisen syventämisessä ja laajentamisessa sekä
ohjata häntä muiden uskontojen luonteen ja merkityksen lisääntyvään tuntemiseen ja siten
tukea oppilaan oman maailmankatsomuksen ja moraalisen näkemyksen rakentumista.
6. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
• tutustuu hengellisen elämän kehitykseen katolisessa kirkossa Suomessa
• tutustuu katolisen kirkon historian päätapahtumiin Suomessa
• tutkii katolisen kirkon suhdetta ekumeeniseen ajatteluun eri aikoina
• tutustuu uskonvapauden kehitykseen Suomessa
• tutustuu kirkkorakennukseen ja kirkolliseen taiteeseen
• tutustuu kirkolliseen musiikkiin ja sen kehitykseen.
KESKEISET SISÄLLÖT
Avainsana: JUURTUMINEN
Liturgia ja uskonoppi
• messujen ja kirkollisten toimitusten kehitystä Suomessa.
• hartauksien ja perinteisten rukousten kehitystä Suomessa
• kirkkorakennus ja kirkollinen taide
• kirkollinen musiikki.
Kirkon historiaa
• kirkon historiaa Suomessa.
• uskonnonvapaus Suomessa.
• pyhiinvaelluksia Suomessa ja muualla.
Muut kristityt ja ekumeeninen liike
• katolisen kirkon ja muiden kristittyjen kohtaaminen eri aikoina.
Maailmanuskonnot
• uskonnonvapauden vaikutus uskontojen asemaan Suomessa.
7. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
178
ROPS
•
•
tutkii kirkon elämää eri aikoina ja rakentaa itselleen näkemystä kirkon historiasta
ja sen merkityksestä.
tutustuu suuriin uskontoihin pääpiirteissään; tietää kirkon käymästä dialogista uskontojen kanssa.
KESKEISET SISÄLLÖT
Avainsana: KOHTAAMINEN
Kirkon historiaa
• kirkon historian päätapahtumia ja linjauksia.
• kirkon liturgisen vuoden kehitystä eri aikoina.
• kirkon ja yhteiskunnan suhteista ja vuorovaikutuksesta.
Maailmanuskonnot
• juutalaisuuden, islamin ja Intian uskontojen syntyä ja elämää pääpiirteissään sekä
niiden kulttuurista vaikutusta.
• uskontojen välisen dialogin perusteita: Assisin rauhanrukoukset, dialogi Suomessa
8. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
• täydentää Raamatun ja Tradition tuntemustaan
• täydentää tietämystään uskon ja kristillisen elämän perusasioista
• tutustuu uskonnolliseen kirjallisuuteen.
KESKEISET SISÄLLÖT
Avainsana: SISÄISTÄMINEN
Raamattu
• Raamatun synty ja rakenne.
• Vanhan testamentin tuntemuksen täydentämistä: alkukertomukset, profeettoja.
• Uuden testamentin tuntemuksen täydentämistä: Markuksen evankeliumi ja kirjeitä.
• Raamatun ja Tradition suhde sekä Raamatun käyttö.
Liturgia ja uskonoppi
• kokonaiskuvan saaminen sakramenteista.
• uskonopin keskeisten kohtien hahmottaminen: Kolmiyhteinen Jumala, spiritualiteetti, kuolema ja iankaikkinen elämä.
Kirjallisuus
• kirkollisen ja uskonnollisen kirjallisuuden eri lajeja
• yhden kirjan lukeminen ja referoiminen.
9. luokka
179
ROPS
TAVOITTEET
Oppilas
• laajentaa ja syventää näkemystään moraalista ja sen merkityksestä.
• tarkastelee muita kirkkoja ja kristillisiä yhteisöjä ja opettelee kohtaamaan niiden
jäseniä ekumenian hengessä.
KESKEISET SISÄLLÖT
Avainsana: ELÄMINEN
Moraaliopetus
- käskyjen ja hyveiden tuntemus.
- kirkon opetus synnistä ja sen olemuksen pohdintaa yksilön, kirkon ja yhteiskunnan
kannalta.
- seksuaalisuuteen, avioliittoon ja perheeseen liittyviä moraalikysymyksiä.
Muut kristityt ja ekumeeninen liike
- ekumenian periaatteiden tuntemusta.
- Suomen ekumeenisen neuvoston toimintaan tutustumista.
- Suomessa toimivien kristillisten kirkkojen ja yhteisön tuntemusta pääpiirteissään.
180
ROPS
7.12 Elämänkatsomustieto
Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat
ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä.
Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee
kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti
muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi.
VUOSILUOKAT 1-6
Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa
TAVOITTEET
3. luokka
• oppilas opettelee keskustelutaitoja(kuunteleminen, mielipiteiden ilmaisu ja perusteleminen)
• oppilas sisäistää kultaisen säännön
• oppilas osaa erottaa oikean ja väärän sekä hyvän ja pahan
• oppilas käsittää ihmisen osaksi luontoa ja tuntee elinkaari-käsitteen
• oppilas tuntee erilaisia myyttejä maailman kansantarustosta
•
4. luokka
• oppilaan keskustelutaidot harjaantuvat
• oppilas tutustuu uskonnottomaan suomalaiseen juhlaperinteeseen sekä kristillisiin
pääjuhliin
• oppilas ymmärtää oikeuksien ja velvollisuuksien yhteyden
• oppilas tutustuu YK:n lastenoikeuksiin
• oppilas tutustuu tieteellisiin selityksiin maailman synnystä
5. luokka
• oppilaan keskustelutaidot kehittyvät
• oppilas tutustuu suomalaisten kansalaisoikeuksiin
• oppilas tutustuu erilaisiin elämänkatsomuksiin ja jumalakäsityksiin
181
ROPS
• oppilas opettelee oman tunnemaailman jäsentelemistä
• oppilas oppii kantamaan vastuuta luonnosta
6. luokka
• oppilas hallitsee keskustelutaidot
• oppilas kasvaa suvaitsevaisuuteen
• oppilas tietää ihmisoikeuksista, ajattelun-, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaudesta
• oppilas ymmärtää tasa-arvon, rauhan ja demokratian merkityksen
• oppilas ymmärtää ihmisen päätösten merkityksistä tulevaisuudelle
KESKEISET SISÄLLÖT
1. eväitä oman maailmankuvan ja –katsomuksen rakentamiseen
2. keskustelu- ja vuorovaikutustaidot, toisten huomioiminen
3. itsetuntemus ja eettiset valinnat
4. tutustuminen erilaisiin kulttuureihin ja aatteisiin
5. ihminen osana luontoa ja yhteiskuntaa
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
Oppilas
• kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta
• ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita
• kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy
erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon
• ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja.
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
Oppilas
• tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä
• osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö)
• rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella
• pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään
• osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta.
Yhteisö ja ihmisoikeudet
Oppilas
• tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita
• ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen
• ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin.
Ihminen ja maailma
Oppilas
182
ROPS
•
•
•
tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä
ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle
osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita.
VUOSILUOKAT 7-9
Elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma luokille 7-9
Elämänkatsomustiedon pyrkimyksenä on antaa oppilaalle tarvittavia tietoja ja taitoja rakentaa itselleen mielekäs ja hyvä elämä, siinä yhteiskunnassa ja yhteisössä, jossa hän elää.
Hyvän elämän rakentamisen tärkein perusta lienee itsensä ja muiden ihmisten ymmärtäminen.
Tämä edellyttää jonkinlaista käsitystä ihmisen maailmankuvan muodostumisesta, erilaisista aatteista ja uskonnoista. Omien halujen ja päämäärien toteuttamisessa on hyötyä yhteiskunnan moraalin, sääntöjen ja tapojen tuntemista. Lisäksi tarvitaan ihmissuhdetaitoja:
kykyä esittää asiansa ymmärrettävästi ja sympaattisesti.
Näin ollen elämänkatsomustiedolle ”ei mikään inhimillinen ole vierasta”. Opetuksen pääsisällöt lienee silti järkevää hahmotella, koska esimerkiksi opetukseen käytettävä aika on
rajallinen.
Luokka-asteiden mukaisten tavoitteiden esittäminen on kuitenkin hankalaa seuraavista
syistä.
•
•
Elämänkatsomustiedon opettaja joutuu usein opettamaan samanaikaisesti kaikkia
luokka-asteita
Aatteiden ja uskontojen ymmärtäminen sekä keskustelu- ja kuuntelutaidon oppiminen ei välttämättä ole sidoksissa oppilaan ikään
Näin ollen seuraava tavoitteiden asettelu on ymmärrettävä lähinnä suuntaa antavaksi.
Koska ei ole myöskään mielekästä kirjoittaa tähän kaikkia niitä hienoja asioita, joita Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 -monisteessa esitetään, pyrin lähinnä
kirjaamaan paikalliseen käytäntöön liittyviä (konkreettisia) tavoitteita.
7. luokka
Oppilas saa valmiuksia
• kuunnella muiden mielipiteitä ja löytää toisen puheesta olennaiset kohdat
• esittää oman mielipiteensä mistä tahansa käsiteltävästä asiasta
• löytää annetusta tekstistä tärkeimmät sisällöt ja esittää ne omin sanoin
• oppia ymmärtämään asioita muiden ihmisten kannalta ja huomaamaan, että lähes
mikä tahansa asia, voidaan perustellusti nähdä myös toisella tavalla (suvaitsevaisuus, epävarmuuden sieto)
• löytää tietoja erilaisista lähteistä (kirjastot, internet)
183
ROPS
Tärkein tiedollinen osuus
Tutustutaan erilaisiin epätieteellisiksi todettuihin uskomuksiin (esim. horoskoopit, ihmeparannukset yms.). Pyritään löytämään järkiperäinen tapa käsitellä kyseisiä ilmiöitä.
8. luokka
Syvennetään 7. luokalla opittuja taitoja.
Kehitetään seuraavia valmiuksia:
• Oppilas oppii tekemään itsenäisesti esitelmiä erilaisista elämänkatsomukseen liittyvistä aiheista ja esittämään ne suullisesti luokan muille oppilaille. Oppilas joutuu
vastailemaan muiden esittämiin kysymyksiin ja perustelemaan omat näkökantansa.
Myös muiden esittämää kritiikkiä esitelmää tai esitystä kohtaan on opittava käsittelemään.
• Oppilas oppii antamaan perusteltua palautetta, sekä kriittistä että myönteistä, muiden oppilaiden esityksistä.
• Oppilas oppii väittelytaitoja
Tärkein tiedollinen osuus
•
•
•
•
Oppilas tutustuu hyvän keskustelu- ja väittelykulttuurin perusteisiin.
Oppilas tutustuu erilaisiin virheellisiin tapoihin perustella ja hahmottaa asioita.
Erikoisesti tutkitaan tapoja, joilla ihmisiä huijataan (esim. ketjukirjeet, verkostomarkkinointi) ja annetaan valmiuksia välttää joutumasta sellaisen uhriksi.
Tehdään tunnetuksi Prometheus-leiri -organisaatiota. Esimerkiksi leirin jo käyneet
pitävät aiheesta esitelmiä.
Tutustutaan erialisiin keinoihin parantaa ajattelun tuloksellisuutta (esim. aivoriihi)
9. luokka
Oppilas saa valmiuksia
• oppia arvostamaan sanomalehtiä ja kirjoja tiedon saannin välineinä mutta myös
suhtautumaan niiden välittämiin tietoihin kriittisesti
• arvostaa ja arvostella erilaisia kulttuuri-ilmiöitä (oppilaat käyvät esim. katsomassa
elokuvan tai teatteriesityksen ja tekevät siitä esitelmän/arvostelun)
• tehdä tulevaisuudensuunnitelmia ja hahmottaa realistisesti oman elämänsä suuntaa
Tärkein tiedollinen osuus
Oppilas tutustuu tieteen tapaan kuvata maailmaa eli tieteelliseen maailmankuvaan. Tältä
pohjalta tutkitaan erilaisia tapoja muodostaa maailmankatsomus. Lisäksi tutustutaan tärkeimpiin filosofisiin suuntauksiin, poliittisiin katsomuksiin ja uskontoihin
.
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
Oppilas
• osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä
184
ROPS
•
•
•
tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen,
teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat
kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen
eettisen ratkaisun
kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai
muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja
kehittymättömämmän arvion välillä.
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
Oppilas
• tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia
piirteitä ja kehityskulkuja
• kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin
• ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron
• osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa
erilaisista katsomuksista.
Yhteisö ja ihmisoikeudet
Oppilas
• tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden
eron
• hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön
• pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden
• tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä
• tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasaarvo- ja oikeusvaatimusten perusteita
• tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta.
Ihminen ja maailma
Oppilas
• ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita
• tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia
• osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön
• ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.
7.13 Historia
Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi,
joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa.
Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan
käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa.
VUOSILUOKAT 5-6
Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas
historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa
185
ROPS
ja eräisiin historian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta
Ranskan suureen vallankumoukseen saakka. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan historian toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä eläytyä menneisyyteen.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat
muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä
• ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika
• tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan
muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään, kuten
maanviljelyn syntyä
• tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa
• esittämään muutoksille syitä.
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Johdatus historia-käsitteen ymmärtämiseen
o tutustuminen aikaan
o tutustuminen historiallisen tiedon luonteeseen ja historian tutkimuksessa
käytettäviin lähteisiin
2. Omat juuret
o oman perheen historia
o kotiseudun historia
3. Esihistoriallinen aika
o ihmislajin kehityskaari
o kivikauden ihmisen elinolosuhteet Euroopassa ja Pohjolassa
4. Korkeakulttuurien synty
o neoliittisen vallankumouksen ja metallien keksimisen seuraukset ihmisten
elämään ja yhteiskuntien kehittymiseen
o ensimmäiset korkeakulttuurit
5. Eurooppalaisen sivilisaation synty
o antiikin kreikkalainen maailma
o roomalainen yhteiskunta ja kulttuuri
o antiikin kulttuurien jatkumo nykypäivään
6. Keskiaika
o uskontojen vaikutukset keskiajan ihmisten elämään ja kulttuuriin
o feodaalijärjestelmä
o Suomen liittäminen osaksi Ruotsia ja suomalainen keskiaika
7. Keskiajasta uuteen aikaan
o eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja
uuden ajan taitteessa: renessanssi, uskonpuhdistus, löytöretket ja maailmankuvan avartuminen tieteessä
8. Suomi Ruotsin valtakunnan osana
o Vaasojen aika Suomessa
o Ruotsin suurvalta-aseman vaikutukset ihmisten elämään
o Ruotsin suurvalta-aseman romahdus
9. Ranskan suuri vallankumous
o Ranskan vallankumouksen vaikutukset
o Kustavilainen aika Suomessa
186
ROPS
10. Valinnainen teema
o valinnainen teema, jossa teeman kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta
ajalta 1800-luvulle saakka:
a. jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri
b. kaupankäynnin kehitys
c. kulttuurin kehitys
d. liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys
e. väestössä tapahtuneet muutokset
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
Oppilas
• osaa erottaa faktan mielipiteestä
• osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan.
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
Oppilas
• tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin (kronologia) ja pystyy nimeämään
yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä.
• tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole
sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta.
• osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien
ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin sekä tuntee syy- ja seuraussuhteen merkityksen.
Historiallisen tiedon käyttäminen
Oppilas
• osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai
ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta
• tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin
tapahtuu.
VUOSILUOKAT 7–9
Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on syventää oppilaan käsitystä historian
tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä
ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin
7.-8. luokka
Vuosiluokilla 7-8 on historian tehtävänä syventää oppilaiden ymmärrystä ja käsitystä historian luonteesta. Opetuksen päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään nykytodellisuuteen johtaneet tapahtumat sekä tutustumaan muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin
ulkomaailmassa.
7.luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• Hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa
187
ROPS
•
•
•
•
Käyttämään eri lähteitä, vertailla ja muodostaa lähteistä oman perustellun mielipiteensä
Ymmärtämään mahdollisuudet tulkita historiaa eri tavoin, johtuen ihmisten tarkoitusperistä ja heidän saamistaan erilaisista vaikutteista
Käyttämään historiallista tietoa apuna pohtimalla tulevaisuuden mahdollisuuksia
ja vaihtoehtoja
Näkemään historian jatkuvuuden sekä tapahtumien syy- ja seuraussuhteita
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Ranskan vallankumouksesta uusiin aatteisiin
2. Teollistuminen
3. Imperialismin aika
4. Kansallinen herääminen ja sortokaudet Suomessa
5. I Maailmansota
8.luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• Hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa
• Käyttämään eri lähteitä, vertailla ja muodostaa lähteistä oman perustellun mielipiteensä
• Ymmärtämään mahdollisuudet tulkita historiaa eri tavoin, johtuen ihmisten tarkoitusperistä ja heidän saamistaan erilaisista vaikutteista
• Käyttämään historiallista tietoa apuna pohtimalla tulevaisuuden mahdollisuuksia
ja vaihtoehtoja
• Näkemään historian jatkuvuuden sekä tapahtumien syy- ja seuraussuhteita
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Suomen itsenäistyminen ja kansalaissota
2. Maailmansotien välinen aika
3. II - Maailmansota
4. Euroopan jakautuminen kahtia ja sodan jälkeinen Suomi
5. Kolmas maailmansota sekä kylmän sodan järjestelmän murtuminen
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
Oppilas
• osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä
• pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä.
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
Oppilas
• kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla
aikajärjestykseen.
• osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään.
• osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia.
Historiallisen tiedon käyttäminen
188
ROPS
Oppilas
• pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös
nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota
• pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä.
7.14 Yhteiskuntaoppi
Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua
suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta
9.luokka
TAVOITTEET
• oppii ymmärtämään yhteiskunnallisen tiedon luonnetta
• oppii
hankkimaan
ja
soveltamaan
yhteiskuntaa
ja
talouselämää
käsittelevää tietoa kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana
• oppii käyttämään julkisia palveluja
• saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen
• oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen
yhteiskunnanhyvinvoinnissa
• oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaistenelämään
• kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta
• oppii
tarkastelemaan
ja
kehittämään
osaamistaan
vastuullisena
kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana
• tuntee tekojensa oikeudelliset seuraukset
KESKEISET SISÄLLÖT
1. yksilö, perhe ja yhteiskunta
2. työelämä
3. yksilön talous ja kansantalous
4. kunnallinen ja valtiollinen päätöksenteko sekä EU
5. laki ja turvallisuus
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen
Oppilas
• kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä
• pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista
• osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia.
Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen
189
ROPS
Oppilas
• ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on
olemassa useita vaihtoehtoja
• ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.
7.15 Musiikki
Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen
kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen
ilmaisunvälineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä on myös
saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on aika- ja tilannesidonnaista. Se on erilaista
eri aikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa, ja sillä on erilainen merkitys eri ihmisille.
Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen ja käsitteellistämisen perustana ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset. Musiikin opetus antaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen prosessissa, jonka tavoitteena on rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista
erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja
arvostamista. Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös etsimällä
yhteyksiä muihin oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median
tarjoamia mahdollisuuksia.
VUOSILUOKAT 1–4
Vuosiluokilla 1–4 musiikin opetuksessa on keskeistä oppilaiden musiikillisen ilmaisun
kehittäminen leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Opetuksen tulee antaa
oppilaalle kokemuksia monenlaisista äänimaailmoista ja musiikeista sekä rohkaista häntä
ilmaisemaan ja toteuttamaan omia mielikuviaan.
1.-2. luokka
Musiikin opetuksen tehtävänä on herättää lapsessa kiinnostus musiikkia kohtaan tarjoamalla hänelle kokemuksia monenlaisista äänimaailmoista ja musiikeista, auttamalla häntä
löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä innostamalla ja rohkaisemalla
häntä ilmaisemaan ja toteuttamaan omia mielikuviaan. Musiikin opetuksessa keskeistä on
oppilaiden musiikillisen ilmaisun kehittäminen leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa.
TAVOITTEET
• Oppilas oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti musiikkia sekä ääniympäristöä.
• Oppilas oppii luonnollista äänenkäyttöä.
• Oppilas rohkaistuu ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen.
• Oppilas keksii omia melodioita ja rytmejä laulaen ja soittaen.
• Oppilas tutustuu erilaisiin rytmi- ja melodiasoittimiin.
190
ROPS
•
•
•
Oppilas kokee leikinomaisesti ja kokonaisvaltaisesti erilaisia musiikkiin liittyviä
käsitteitä.
Oppilas tutustuu oman maan ja muun maailman musiikkiin.
Oppilas oppii arvostamaan omaa ja muiden musiikillista toimintaa.
KESKEISET SISÄLLÖT
Vuosiluokat 1-2
Kuuntelu
• hiljaisuus, ympäristön ja oman kehon äänet
• elävän musiikin kuuntelu (esim. aikuisen laulu ja soitto, konsertit)
• äänitteiden kuuntelu
• eläytyvä kuuntelu (esim. draaman keinoin)
• analysoiva kuuntelu (esim. teoksen rytmin ja tunnelman tarkkailu)
Laulaminen
• terveen äänenkäytön perusteet
• lastenlauluja ja laululeikkejä mm. vuodenaikojen ja juhlien mukaan
• oman ja muiden kulttuurien kansanmusiikkia
• musiikillista keksintää (esim. omia sävellyksiä, äänikokeiluja)
Soittaminen
• kehosoittimilla soittamista
• rytmisoittimiin tutustumista (esim. säestysostinatot, soolo-tutti)
• melodiasoittimiin tutustumista (esim. yhteissoittoa ja improvisaatioharjoituksia kellopelillä, 5kielisellä kanteleella, nokkahuilulla)
• perussyketajua kehittäviä harjoituksia
Musiikkiliikunta
• laululeikit ja roolileikit
• tanssit ja tanhut
• eläytyvä liikkuminen
Musiikin peruskäsitteisiin tutustumista kuunnellen, laulaen, soittaen ja liikkuen
• rytmi (mm. perussyke, sanarytmi, rytmitavut ja -merkit, tasa- ja kolmijakoisuus)
• melodia (mm. korkea-matala)
• harmonia (mm. duurin ja mollin ero)
• dynamiikka (mm. hiljainen-voimakas)
• sointiväri (mm. erilaisten äänten tuottaminen, soittimien tunteminen äänen perusteella)
• muoto (mm. samanlaiset ja erilaiset säkeet kuunnellen, AB- ja ABA-muotorakenteet)
3.-4. luokka
TAVOITTEET
Hyvä osaamisen kriteerit
• Oppilas osallistuu yksiääniseen yhteislauluun ja laulaa melodialinjan suuntaisesti
• Oppilas soittaa parhaansa mukaan hänelle annettuja soitto- ja säestystehtäviä ja
pysyy yhteisessä rytmissä.
• Oppilas kuuntelee keskittyneesti erilaista musiikkia, tunnistaa kuunteluohjelmistoon
kuuluvia näytteitä ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan monipuolisesti.
• Oppilas osallistuu musiikin elementtien tarkasteluun ja ilmaisee niitä sanoin ja
elein.
• Oppilas pysyy piiritanssin tai laululeikin rytmissä
Arvioinnissa painotetaan oppilaan parasta osaamista
KESKEISET SISÄLLÖT
191
ROPS
1. Laulu: Terve äänenkäyttö , yksiäänisiä yhteislauluja ja kaanoneita.
2. Soitto: Perussyke, painoton tahdinosa ja yhteissoittoa koulusoittimilla. Improvisointi pentatonisella asteikolla.
3. Kuuntelu: Musiikkia eri aikakausilta, ja eri kulttuureista ( koulun juhliin liittyvää
musiikkia, musiikkia eri puolilta Suomea, ohjelmamusiikkia, eri soittimien esittelyä).
4. Musiikkitieto: Musiikin elementtien (dynamiikka, rytmi, melodia, harmonia, sointiväri, ja muoto) tarkastelua soitto- ja kuuntelutehtäviin pohjautuen.
5. Musiikkiliikunta:
Laululeikkeihin,
kehorytmiharjoituksiin
ja
rytmiimprovisaatioihin
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas
• osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun
• hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun ja yhteissoittoon
• hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa
• osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä
omia
musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tuttiharjoituksissa
• tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti, kuvallisesti tai liikkeen avulla
• osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet.
5.-6. luokka
TAVOITTEET
Hyvän osaamisen kriteerit
• Oppilas osaa ulkoa lauluohjelmistoa ja pystyy laulamaan kaanonissa
• Oppilas soittaa pienen kappaleen yksin jollakin soittimella
• Oppilas kuuntelee keskittyneesti erilaista musiikkia, tunnistaa kuunteluohjelmistoon
kuuluvia näytteitä ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan monipuolisesti.
• Oppilas tuottaa musiikkia sovitulla dynamiikalla
• Oppilas osaa itsenäisesti tanssin perusaskelia
Arvioinnissa painotetaan oppilaan parasta osaamista
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Laulu: Terve äänenkäyttö, osallistuu yksi- ja kaksiääniseen yhteislauluun
2. Soitto: Yhteissoittoa koulu- ja/tai bändisoittimin, soolo-tutti , erilaisia (AB, ABA
jne.) rakenteita, omia melodianpätkiä. Pisteellinen rytmi ja synkooppirytmi.
3. Kuuntelu: Eri musiikin lajeja ( etnomusiikki, tanssimusiikki, jazz, ooppera, ns. vanha musiikki, rock, elokuvamusiikki) ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia.
Kuulon huoltoon liittyvät kysymykset.
4. Musiikkitieto: Musiikin elementtien (dynamiikka ja muoto) käyttö omassa musisoinnissa.
5. Musiikkiliikunta: Eri musiikkikulttuureihin tutustuminen myös tanssin ja liikunnan
avulla
192
ROPS
7. luokka
TAVOITTEET
• Oppilas ylläpitää ja kehittää osaamistaan äänenkäytössä, laulussa ja soitossa.
• Oppilas oppii kuuntelemaan musiikkia eri aika- ja tyylikausilta havainnoiden kuulemaansa ja perustellen näkemyksiään.
• Oppilas oppii tuntemaan keskeistä suomalaista musiikkia, maamme musiikkielämän
ilmiöitä ja nykymusiikkia sekä paikallista musiikkielämää.
• Oppilas ylläpitää ja kehittää oppimiensa musiikin elementtien käyttöä sekä oppii
käyttämään niihin liittyviä käsitteitä.
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Laulu: Oppilas osallistuu yhteislauluun ja äänenkäyttöä kehittäviin harjoituksiin.
2. Soitto: Oppilas osallistuu yhteissoittoon. Ohjelmisto koostuu eri musiikkityyleistä ja
kulttuureista.
3. Kuuntelu: Oppilas kuuntelee musiikkia eri aika- ja tyylikausilta kuunteluaan havainnoiden ja näkemyksiään perustellen.
4. Musiikkitieto: Oppilas tutustuu keskeiseen suomalaiseen musiikkiin, maamme musiikkielämän ilmiöihin, nykymusiikkiin ja paikalliseen musiikkielämään.
5. Musiikkitieto: Oppilas käyttää oppimiaan musiikin elementtejä ja niihin lii-tyviä
käsitteitä soiton, laulun ja kuuntelun yhteydessä.
8.-9. luokka (valinnainen)
• Oppilas ylläpitää ja kehittää osaamistaan äänenkäytössä, yksi – ja moniäänisessä
laulussa ja yhteissoitossa.
• Oppilas oppii tuntemaan musiikkia tyyli – ja tehokeinona sekä kehittämään tietoisuuttaan musiikki –ja ääniympäristöstään.
• Oppilas oppii kuuntelemaan kriittisesti ja monipuolisesti havainnoiden monipuolista musiikkia.
• Oppilas oppii kehittämään musiikillisia valmiuksiaan ja ideoitaan ja valmistamaan
musiikkiesitystä ryhmän jäsenenä.
• Oppilas oppii tuntemaan mahdollisuuksien mukaan musiikin teknologiaa.
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Laulu: Oppilas osallistuu äänenmuodostusharjoituksiin, yksi- ja moniäänisen lauluohjelmiston harjoitteluun.
2. Soitto: Oppilas kehittää yhteissoittotaitojaan edelleen. Ohjelmisto koostuu eri aikakausien ja kulttuurien musiikista.
3. Kuuntelu: Oppilas tutustuu musiikin käyttöön muiden taidelajien ja median tyyli- ja
tehokeinoina (mm. mainonnan välineenä). Oppilas kehittää tietoisuuttaan musiikkija ääniympäristöstään. Oppilas kuuntelee kriittisesti ja monipuolisesti havainnoiden monipuolista kuunteluohjelmistoa.
4. Esiintyminen: Oppilas kehittää omia musiikillisia valmiuksiaan, kehittää musiikillisia ideoita yksin ja ryhmässä ja valmistaa ryhmän jäsenenä musiikkiesityksen.
5. Musiikin teknologia: Oppilas tutustuu musiikin teknologiaan, äänentoistoon, sekvenssereihin, notaatio-ohjelmiin ym. Tutustuminen
MUSIIKKIPAINOTTEISET LUOKAT
193
ROPS
Raision koulutoimen musiikkipainotteiset luokat 3 – 6 toimivat Friisilän koulussa,
luokat 7 – 9 Vaisaaren koulussa.
Musiikin tunteja on luokilla seuraavasti: 3. lk 4h/vko, 4.,5. ja 6.lk 3h/vko.
Musiikkipainotteisille luokille hakeudutaan Raision alkuopetuksen 2. luokilta. Oppilaat
osallistuvat kaikki musikaalisuutta mittaavaan ryhmätestiin, lisäksi arvioidaan oppilaan
rytmitajua sekä laulutaitoa henkilökohtaisissa pääsykokeissa. Soittotaitoa ei edellytetä.
Musiikkipainotteisilla luokilla pyritään pienen lisäresurssin turvin antamaan oppilaalle
laajempi yleissivistys kuin yleisopetuksen musiikin OPS:n puitteissa on mahdollista. Olisi
ensiarvoisen tärkeää saada musiikkiluokkatoiminnan tueksi kerhotunteja. Näin kuorot ,
bändit ja musiikkiliikuntaesitykset saisivat kipeästi kaivattua harjoitusaikaa. Oppilaissa
riittää innostusta, opetusaika loppuu kesken, jopa musiikkipainotteisella luokalla.
Musiikin tunneilla soitetaan ja lauletaan paljon. Nokkahuiluja sekä laattasoittimia soittamalla harjoitellaan nuotinlukutaitoa. Taitojen kasvaessa opetellaan rytmisoitinten sekä
bändisoitinten käyttöä.
Musiikkipainotteisten luokkien oppilaista suurin osa opiskelee ”omaa soitinta” (piano,
huilu, viulu, klarinetti ,sello, kornetti, rummut jne.) jossakin lähiseudun musiikkioppilaitoksessa. Yhteistyöllä Turun konservatorion, Turun Seudun Musiikkiopiston ja Raision
kaupungin nuoriso – orkesterin (puhallinorkesteri) kanssa onkin pitkät perinteet. Musiikkiluokkalaiset ovat myös perinteisesti käyneet Turun Kaupunginorkesterin koululaiskonserteissa.
Teoriaopinnot kuuluvat kiinteästi opiskeluun musiikkipainotteisella luokalla. Luokilla
3 – 6 perehdytään musiikkiopistojen 1 – 2 peruskurssien sisältöihin valikoiden. Myös säveltapailu, erityisesti intervallien opiskelun yhteydessä, kuuluu opetusohjelmaan.
Musiikkitietoutta syvennetään kuuntelun avulla. Musiikin eri aikakaudet ja tyylisuunnat
tulevat tutuiksi, samoin populaarimusiikki ja kansanmusiikki, usein ryhmätöiden tuloksina.
Musiikkipainotteisilla luokilla lauletaan eri kielillä. Muiden maiden musiikkiperintöön
tutustuminen ohjaa oppilaita kansainvälisyyteen, musiikki ei tunne rajoja.
Musiikkipainotteiset luokat rikastuttavat esityksillään koulun juhlia ja tapahtumia. Esityksissä pääsevät esille myös oppilaiden erityistaidot. Luokat ovat esittäneet musikaaleja,
avustaneet näytelmissä ja juhlissa ja esiintyneet muullekin yleisölle kuin koulun omalle
väelle.
Musiikkikasvatuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tekemisen kautta kokemuksia ja elämyksiä, joiden kautta hänelle syntyy kiinnostus ja rakkaus musiikkiin. Luovuuteen ja tekemisen iloon rohkaisevina musiikin opetuksen tavoitteet tukevat oppilaan persoonallisuuden
kehitystä.
Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla.
Yhdessä musisoiden kehittyvät myös sosiaaliset taidot, kuten vastuullisuus ja rakentava
kriittisyys. Oppilas kasvaa hyväksymään taidollista ja kulttuurista erilaisuutta.
3. ja 4. luokka
TAVOITTEET
• Oppilas osallistuu yksiääniseen yhteislauluun ja laulaa melodialinjan suuntaisesti
• Oppilas soittaa parhaansa mukaan hänelle annettuja soitto- ja säestystehtäviä ja
pysyy yhteisessä rytmissä.
• Oppilas kuuntelee keskittyneesti erilaista musiikkia, tunnistaa kuunteluohjelmistoon
kuuluvia näytteitä ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan monipuolisesti.
• Oppilas osallistuu musiikin elementtien tarkasteluun ja ilmaisee niitä sanoin ja
elein.
• Oppilas pysyy piiritanssin tai laululeikin rytmissä.
194
ROPS
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Laulu: Terve äänenkäyttö , yksiäänisiä yhteislauluja ja kaanoneita.
2. Soitto: Perussyke, painoton tahdinosa ja yhteissoittoa koulusoittimilla. Improvisointi
pentatonisella asteikolla.
3. Kuuntelu: Musiikkia eri aikakausilta, ja eri kulttuureista ( koulun juhliin liittyvää
musiikkia, musiikkia eri puolilta Suomea, ohjelmamusiikkia, eri soittimien esittelyä).
4. Musiikkiliikunta: Laululeikkeihin, kehorytmiharjoituksiin ja rytmi-improvisaatioihin
5. Musiikkitieto: Musiikin elementtien (dynamiikka, rytmi, melodia, harmonia, sointiväri,
ja muoto) tarkastelua soitto- ja kuuntelutehtäviin pohjautuen.
RYTMI
 TAA, TI-TI, TAA- I – TI, TAKATAKA
 tahtilajit4/4, 2/4, ¾
 tauot: koko, puoli, ¼, 1/8
MELODIA
 laulunimet
 nuottiviivasto, juurisävelet
 nuottiavaimet, G ja F
 duuri ja molli
 ylennys ja alennus, oktaavialat
 sävellajit C - a, G - e, F - d, D -h ja B – g
 sointuasteet, sointutehot
 intervallit
 kolmisointu
DYNAMIIKKA
 piano – forte
 crescendo – diminuendo
 presto – andante – lento
MUOTO
 opitaan rakenteet AB, AA ja ABA
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas
• osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun
• hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun
ja yhteissoittoon
• hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa
• osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä
omia
musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tuttiharjoituksissa
• tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti,
kuvallisesti tai liikkeen avulla
• osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet.
5. ja 6. luokka
TAVOITTEET
• Oppilas osaa ulkoa lauluohjelmistoa ja pystyy laulamaan kaanonissa
195
ROPS
• Oppilas soittaa pienen kappaleen yksin jollakin soittimella
• Oppilas kuuntelee keskittyneesti erilaista musiikkia, tunnistaa kuunteluohjelmistoon
kuuluvia näytteitä ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan monipuolisesti.
• Oppilas tuottaa musiikkia sovitulla dynamiikalla
• Oppilas osaa itsenäisesti tanssin perusaskelia
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Laulu: Terve äänenkäyttö, osallistuu yksi- ja kaksiääniseen yhteislauluun
2. Soitto: Yhteissoittoa koulu- ja/tai bändisoittimin, soolo-tutti , erilaisia (AB, ABA
jne.) rakenteita, omia melodianpätkiä. Pisteellinen rytmi ja synkooppirytmi.
3. Kuuntelu: Eri musiikin lajeja ( etnomusiikki, tanssimusiikki, jazz, ooppera, ns. vanha
musiikki, rock, elokuvamusiikki) ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia.
Kuulon huoltoon liittyvät kysymykset.
4.Musiikkiliikunta: Eri musiikkikulttuureihin tutustuminen myös tanssin ja liikunnan
avulla.
5.Musiikkitieto: Musiikin elementtien (dynamiikka ja muoto) käyttö omassa musisoinnissa,
yleisimmät esitysmerkinnät, musiikkisanastoa
RYTMI
 pisteellinen 1/16 – osa, 1/16 – osatauko
 keskipitkä, trioli
MELODIA
 intervallien käännökset
 intervallien lajit ja laadut
 sävellajit, kvinttiympyrä
 erilaiset molliasteikot
 kolmisointujen lajit
Musiikkiluokilla yhteissoitto on avainasemassa. Laulusta ja kehosoittimista edetään vähitellen yhteissoittoon eri soittimin, mukaan lukien ” omat soittimet ”, jotka rikastuttavat
koulusoitinperhettä.
Koulun soitinvalikoimaan kuuluu myös kitaroita, kanteleita, huiluja, kornetteja, klarinetteja sekä alttosaksofoni.
Oppilaat perehtyvät myös äänentoistoteknologiaan sekä sähköisiin soittimiin. Syntetisaattorilla luodaan
luokat 7-9
TAVOITTEET ja SISÄLTÖ
1. Musiikinteorian 1/3 – 3/3-peruskurssin keskeisimpien asioiden hallinta (asteikot,
sävellajit, intervallit, rytmiikka, sointuoppi jne.)
2. Musiikin historian vuosisadat pääpiirteittäin.
3. Sovitustekniikan alkeet
4. Äänenmuodostustekniikan perusteet
5. Moniäänisten laulujen laulaminen ( kaksi-, kolme- ja neliäänisinä)
6. Syventäviä harjoituksia yhdessä musisointiin (orkesteri ja kuoro)
7.16 Kuvataide
Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmai196
ROPS
suun. Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman
arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Kuvataiteen opetuksessa kehitetään taitoja, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää
oppilaiden luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Aihepiirit kytketään
oppilaalle merkityksellisiin kokemuksiin. Kuvataiteen opetuksessa tulee ottaa huomioon
oppiaineen sisäinen integraatio, jolloin ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti kuvallisissa harjoituksissa. Kuvataiteen keskeisiä sisältöalueita
voidaan käsitellä samassa tehtävässä. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn.
VUOSILUOKAT 1–4
Kuvataiteen opetuksessa vuosiluokilla 1−4 tulee harjoittaa monipuolisesti aistihavaintojen
tekoa ja mielikuvituksen käyttöä. Lähestymistapa on leikinomainen. Kuvailmaisun perustaidot sekä kuvataiteelle ominaisten työtapojen ja materiaalien käyttö ovat opetuksen perussisältöä. Opetuksessa painotetaan kuvataiteellista prosessia, jonka osia ovat suunnittelu,
luonnostelu, työn toteuttaminen ja arviointi. Oppilasta kannustetaan töidensä viimeistelyyn
ja niiden säilyttämiseen.
1.-2. luokka
TAVOITTEET
• Oppilas oppii käsittelemään ympäristöään visuaalisesti.
• Oppilas oppii kuvan tekemisen taitoja ja tekniikoita.
• Oppilas tutustuu erilaisiin materiaaleihin ja työvälineisiin.
• Oppilas oppii huolehtimaan työvälineistään.
• Oppilas oppii tarkastelemaan ja arvostamaan omia ja toisten tekemiä kuvia.
• Oppilas oppii työskentelemään oma-aloitteisesti, keskittyneesti ja pitkäjänteisesti.
• Oppilas tutustuu taiteilijoiden tekemään kuvataiteeseen
KESKEISET SISÄLLÖT
1. luokka
1. Kuvataiteen välineiden käyttäminen ja niistä huolehtiminen
2. 1Havainnointi ja sen tuottaminen kuvaksi
3. Tekniikat: vesivärit, peitevärit, vahavärit, puuvärit
4. Muovailu ja rakentelu (esim. muovailuvaha, savi, kierrätysmateriaalit yms.)
5. Tuotosten arviointia
2. luokka
1. Oman työn suunnittelu
2. Alustavaa värioppia
3. Alustavaa suunnittelua
• Laajennetaan opittuja tekniikoita (esim. kollaasi)
5. Tuotosten ja kuvallisen prosessin arviointia
KESKEISET SISÄLLÖT JA TAVOITTEET
197
ROPS
3. luokka
1. Värioppi laajemmin (murretut ja taitetut sävyt, kylmät ja lämpimät värit jne.)
- Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä mm. murretut ja taitetut sävyt sekä kylmät ja lämpimät värit. Oppilas osaa sekoittaa pääväreistä muita värejä.
2. Uudet tekniikat: hiili- ja lyijykynäpiirros
- Oppilas oppii erottamaan välineet toisistaan ja oppii käyttämään niitä sekä ymmärtää välineen käyttäytymisen ja mahdollisuudet
- Valon ja varjon huomaaminen eri esineiden pinnoilla. Valon suunnan vaikutus omaan
työhön.
3. Ympäristöestetiikka
- Oppilas tarkastelee esineitä ja tutustuu luontoon, rakennuksiin ja rakennustekniikoihin ja kuvaa niitä esimerkiksi rakentamalla pienoismallin.
4. Sarjakuva
- Oppilas tutustuu kuvan keinoihin esittää liikettä ja erilaisia tapoja puhua.
- Oppilaan mielikuvitus kehittyy ja hän oppii erottamaan faktan ja fiktion.
5. Kuvasymbolit
- Oppilas tutustuu liikennemerkkeihin ja toteuttaa esimerkiksi koulun järjestyssäännöille kuvitetut opasteet.
4. luokka
1. Museo- ja taidenäyttelyvierailut
- Oppilas tietää mitä taiteilijat tekevät. Hän tutustuu kotiseudulla vaikuttaviin taiteilijoihin ja heidän töihinsä vierailujen avulla. Vierailu voidaan toteuttaa myös taiteilijan
vierailulla kouluun.
2. Uudet tekniikat: huopakynä
- Oppilas oppii käyttämään välinettä tarkoituksenmukaisesti ja tietää missä se on edukseen.
3. Mainoskuva
- Oppilas oppii yhdistämään tekstiä ja kuvaa ja tarkastelemaan kriittisesti median, erityisesti mainonnan, visuaalisia viestejä.
4. Tietokoneen käyttö kuvan käsittelyssä ja tuottamisessa
- Oppilas ottaa digikuvia ja käsittelee niitä kuvankäsittelyohjelmalla.
5. Kipsityöt
- Oppilas tutustuu kuvanveistotaiteeseen ja kipsiin uutena materiaalina ja oppii käsittelemään sitä.
VUOSILUOKAT 5−9
Kuvataiteen opetuksessa 5−9 luokalla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän
välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä mediateknologian hallintaa. Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja kuvallisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri kulttuureista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta kehittyy.
Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä toisten kanssa kehittävät oppilaan
ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun kehittymistä ja taiteellista oppimista.
KESKEISET SISÄLLÖT JA TAVOITTEET
5. luokka
198
ROPS
1. Taidehistoria
- Oppilas tutustuu muinaisiin kalliomaalauksiin ja Egyptin taiteeseen.
2. Arkkitehtuuri ja tekninen piirustus
- Oppilas tutustuu antiikin Kreikan ja Rooman arkkitehtuuriin, arkkitehtuurin eri tyylisuuntiin ja tärkeimpiin suomalaisiin arkkitehteihin muovaillen ja rakennellen itse.
Tekninen piirustus voidaan toteuttaa esimerkiksi pohjapiirroksia tekemällä. Tässä yhteydessä voidaan tutustua Raision erilaisiin arkkitehtuurin tyylisuuntiin, mm. kirkko,
kirjasto ja kaupungintalo. Myös monikulttuurisuus on syytä ottaa huomioon, jos luokalla on maahanmuuttajia.
3. Esineen suunnittelu
- Oppilas tutustuu nimekkäisiin suomalaisiin muotoilijoihin (lasi, keramiikka, huonekalut) ja suunnittelee oman esineen. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota erityisesti
luonnosteluun. Esine voidaan toteuttaa esim. savesta.
4. Uudet tekniikat: tussi, ruutusuurennos
- Oppilas tutustuu erilaisiin kirjoitustekniikoihin ja hieroglyfeihin toteuttamalla niitä
itse tussilla. Oppilas oppii ruutusuurennostekniikan toteuttamalla sellaisen.
5. Valokuvaukseen tutustuminen
- Oppilas tutustuu erilaisiin valokuviin ja vertailee niitä (uutis-, mainos-, taide-, perheym. kuvat). Oppilas tutustuu valokuvauksen historiaan ja järjestelmäkameran käsittelyyn sekä toimintaperiaatteeseen. Oppilas ottaa kuvia järjestelmä- (tai digi)kameralla
ja mahdollisesti vedostaa itse ottamansa mustavalkokuvan.
6. luokka
1. Grafiikka: kohopaino, linografiikka
- Oppilas erottaa tekniikat toisistaan ja ymmärtää peilikuvan merkityksen tekniikoissa.
2. Taidehistoriaa laajemmin
- Oppilas tutustuu suomalaisiin kultakauden taiteilijoihin ja nykytaiteeseen esimerkiksi
ryhmätöiden tai taidejäljennösten avulla.
3. Elokuvan keinot ja videokuvaus
- Oppilas suunnittelee ja toteuttaa pienryhmässä lyhytelokuvan, mainoksen tms. Hän
kertaa kuvakoot ja ymmärtää kuvaviestien vaikuttamisen keinoja sekä faktan ja fiktion
eron.
4. Kuvailmaisun tietojen syventäminen
- Oppilas käyttää jo opittuja tekniikoita omatoimisesti ja tarkoituksenmukaisesti teknisesti vaativampien töiden toteuttamiseen.
5. Kuvailmaisun taitojen soveltaminen
- Oppilas tuntee ja osaa käyttää kuvataiteen keskeisempiä ilmaisutapoja ja käsitteitä.
Hän nauttii kuvallisesta ilmaisusta ja osaa arvioida ja arvostaa kuvataiteen töitä.
7. luokka
TAVOITTEET
• itsenäinen tavoitteellinen työskentely sekä vuorovaikutteinen yhteistyö muiden
kanssa
• itseilmaisu kuvallisin keinoin
• taiteen ja viestinnän kuvien tarkastelu ja tulkinta
• työskentelyprosessinsa seuraaminen ja selostaminen ja muilta saaman palautteen
omassa työskentelyssään hyödyntäminen
• kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteiden hallinta: valokuvaus, videokuvaus,
digitaalinen kuvan käsittely ja graafinen suunnittelu
199
ROPS
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Visuaalinen kulttuuri – mitä se on?
2. Taidehistorian suuret kertomukset (muinainen maailma - renessanssi)
3. Kuvailmaisu: piirustus, maalaus, kuvanveisto, keramiikka, sarjakuva, valokuvaus,
elokuva/video
4. Kuvia monille: kuvan muoto ja sisältö, kuva-analyysi
5. Kuluttaja- ja tuotetietoutta, näyttelykäynnit Raisiossa
8. luokka
TAVOITTEET
• kuvan rakentamisen keinojen, keskeisten materiaalien ja työskentelytekniikoiden
käyttö
• keskeisten kuvataiteen ilmiöiden ja tyylipiirteiden tunnistaminen
• mediaesitysten sisällön, rakenteen ja visuaalisen toteutuksen analysointi
• itsetunnon vahvistaminen kuvallista ajattelua ja ilmaisua syventämällä
9. luokka
TAVOITTEET
• työskentelyyn sopivimpien materiaalien ja tekniikoiden valinta
• suunnittelu- ja muotoiluprosessien eri vaiheiden tunteminen ja soveltaminen
• erilaisten ympäristöjen ja esineiden esteettisten ja ekologisten ominaisuuksien erottaminen, arviointi ja arvottaminen
• taideteoksien, ympäristön kuvien, erilaisten ympäristöjen, kirjojen, lehtien, museoiden, gallerioiden, taiteilijoiden ja tietoverkon käyttö tietojen ja elämysten lähteinä
• visuaalisen alan ammattien tunteminen
7.17 Käsityö
.Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin.
Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen,
tutkien ja keksien. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen,
pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän
ilmiöistä. Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen.
VUOSILUOKAT 1−4
Käsityön opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 1−4 on perehdyttää oppilas käsityötietoihin
ja -taitoihin sekä herättää hänen kriittisyytensä, vastuuntuntonsa ja laatutietoisuutensa
työskentelyssä ja materiaalivalinnoissa. Oppilasta autetaan omaksumaan suunnittelutaitoja
ja hän oppii perusvalmiuksia suunnitelmiensa toteuttamiseen. Häntä ohjataan käyttämään
käsityössä tarvittavia perustyövälineitä sekä erilaisia koneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hänen pitkäjänteisyyttään ja ongelmanratkaisutaitojaan kehitetään sekä ryh200
ROPS
mässä että itsenäisessä työssä. Monipuolinen työskentely, taidon kehittyminen ja osaamisen kokemus antavat työniloa, ja oppilaassa syntyy myönteinen asenne työn tekemistä ja
opiskelua kohtaan. Opetus toteutetaan samansisältöisenä kaikille oppilaille käsittäen sisältöjä teknisestä työstä ja tekstiilityöstä.
1.-2. luokka
TAVOITTEET
• Oppilaan kädentaidot kehittyvät.
• Oppilas nauttii käsillä tekemisestä ja iloitsee työnsä tuloksista.
• Oppilas oppii arvostamaan käsin tehtyjä esineitä.
• Oppilas oppii tuntemaan ja käyttämään erilaisia materiaaleja, kuten kankaat ja
langat, nahka, puu ja luonnosta saatavat materiaalit.
• Oppilas oppii käyttämään erilaisia työvälineitä, esim. saksia, neulaa, virkkuukoukkua, vasaraa ja sahaa.
• Oppilas suunnittelee työtään ja oppii pitkäjänteisyyttä.
KESKEISET SISÄLLÖT
• saksien käyttö
• pujottelutyöt
• erilaiset pistot, esim. etupisto, yliluomispisto ja pykäpisto
• erilaiset käsinompelutyöt, esim. oman maskotin, käsinuken tai nallen suunnittelu ja
toteutus
• kirjonnan alkeita, esim. virvittäin ompelu ja ristipisto
• lankatyöt, esim. ryijysolmu, tupsu ja ryijynukka
• virkkaus: ketjusilmukka
• vuodenaikoihin ja vuotuisiin juhliin liittyviä askartelutöitä
• mittaamista, sahaamista ja naulaamista esim. geolauta tai oman laatikon tai kehyksen suunnittelu ja toteutus
• rakentelua, esim. auto, vene, juna tai mielikuvituskaupunki
TEKSTIILITYÖ
3. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
• osaa virkata ketju- ja kiinteitä silmukoita sekä osaa valmistaa pienen virkkaustyön.
• suorittaa ompelukoneen ajokortin ja siihen vaadittavat harjoitukset ja kokeet.
• osaa ohjatusti suunnitella ja valmistaa yksinkertaisen ompelutyön.
KESKEISET SISÄLLÖT
1. ompelukoneen käyttö (ompelukoneajokortti, ompelukoneharjoitukset)
2. virkkaus (ketju- ja kiinteäsilmukka)
3. oman työn suunnittelu (alkeet)
4. tekstiilityön työvälineet
5. työturvallisuus
4. luokka
TAVOITTEET
201
ROPS
Oppilas
• osaa luoda ja päätellä neuleen silmukat sekä neuloa oikeita silmukoita.
• osaa ohjatusti suunnitella pienen neuletyön sekä valmistaa ja viimeistellä suunnitelmaansa vastaavan työn.
• osaa suunnitella koneella ommeltavan työn (esim. tilkkutyö) ja valmistaa sen annettujen ohjeiden mukaisesti.
• osaa käyttää kaavaa, leikata kappaleen oikein sekä ymmärtää saumanvarojen merkityksen
• tuntee kankaan rakenteen
KESKEISET SISÄLLÖT
1. ompelutaitojen harjaannuttaminen (yksinkertaisten kappaleiden ompelu koneella
kaavan piirtäminen, kiinnittäminen, saumanvarojen piirtäminen ja kappaleen leikkaaminen
2. neulonta (silmukoiden luominen, edestakaisneule, silmukoiden päättäminen, kappaleiden kokoaminen, huolittelu)
3. lankatyöt (nauhojen ja nyörien solmiminen tai kutominen, makramee, ryijytekniikka)
4. vaihtoehtoiset erikoistekniikat opettajan valinnan mukaan (esim. huovutus, kankaanpainanta, solmubatik)
Huom. Mikäli 4. lk:lla oppilaat ovat lukuvuodesta toisen puolen tekstiilikäsityössä ja toisen
teknisessä, voidaan OPS:sta kohdat 4 ja 5 jättää toteuttamatta.
TEKNINEN TYÖ
3. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
• omaksuu työturvallisuuden
• oppii tarvitsemiensa työkalujen nimet
• oppii mittaamaan ja merkitsemään
• oppii sahaamaan (katkaisu)
• oppii naulaamaan ja liimaamaan
• oppii viimeistelemään työnsä (viilaus, hionta, petsaus, maalaus ja lakkaus)
4. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
• omaksuu työturvallisuuden
• oppii poraamaan puuta ja muovia
• oppii sahaamaan (muotoilu)
• oppii höyläämään puuta
• oppii talttaamaan
• oppii tekemään ruuviliitoksen
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas
202
ROPS
•
osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitella toteuttamiskelpoisen tuotteen
• työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja työturvallisuuden huomioon ottaen
• hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja
• työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä
käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä ja
viihtyisyydestä
• ymmärtää elinympäristön teknologisia toimintaperiaatteita
• arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia
suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön
VUOSILUOKAT 5−9
Käsityön opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 5−9 on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteishankkeita oppilasryhmissä eri oppiaineitten ja paikkakunnan työ-, tuotanto- ja kulttuurielämän edustajien kanssa. Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn
että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus painottua
käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai
tekstiilityöhön.
TEKSTIILITYÖ
5. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
• osaa neuloa oikeita ja nurjia silmukoita, lisätä ja kaventaa silmukoita sekä suunnitella ja valmistaa neuletyön, jossa niitä käytetään.
• harjaantuu koneompelutaidoissaan ja osaa yhdistää ompelutyöhön muita tekstiilitekniikoita, esim. kirjonta, applikaatio, kankaanpainanta.
• osaa suunnitella ja valmistaa ohjeiden mukaisen ompelutyön ja osaa valmistaa erilaisia tuotteen yksityiskohtia (paikkatasku ym.).
• osaa virkata neliö- tai ympyrävirkkausta ja käyttää työssään piilosilmukoita, puolipylväitä, pylväitä ja pitkiä pylväitä.
• tietää tekstiilikuitujen jaottelun ja niiden ominaisuuksia.
• osaa valita toisiinsa soveltuvia materiaaleja sekä tietää miten erilaisia tekstiilimateriaaleja hoidetaan.
KESKEISET SISÄLLÖT
1. ompelutaitojen harjaannuttaminen (ompelutekniikan yhdistäminen esim. kirjontatekniikkaan tai kankaanpainantaan, useamman kuin kahden kappaleen yhdistäminen, paikkataskun ompelu)
2. tekstiili-/materiaalitietous (luonnonkuidut, tekokuidut, materiaalien yhdistäminen)
203
ROPS
3. virkkaus (ympyrä- ja neliövirkkaus, puolipylväät, pylväät, pitkät pylväät, piilosilmukat)
4. neulonta (oikea ja nurja silmukka, sileä neule, joustinneule)
5. kirjonta (peruspistot)
6. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
• osaa neuloa suljettua neuletta sekä kirjoneuletta.
• osaa kansanomaisia kirjontatapoja sekä osaa suunnitella ja valmistaa pienen työn.
• syventää koneompelutaitojaan suunnitellen ja valmistaen yksinkertaisen vaatekappaleen tai käyttötekstiilin
• osaa tehdä ompelukoneen perushuollon.
• osaa tulkita ja noudattaa työohjeita.
• osaa mittojen ottamisen perusteet ja osaa valita itselleen oikean kaavakoon
KESKEISET SISÄLLÖT
1. ompelutaitojen syventäminen, yksinkertaisen vaatekappaleen tai käyttötekstiilin
ompelu (hame/housut nauhakujalla tai reppu), ompelukoneen huolto
2. suljettu neule (ei sukka!), kirjoneule
3. kansanomainen kirjonta (virvittäinompelu/lehtosittainompelu)
4. työohjeiden tulkitseminen
5. mittojen ottamisen ja oman kaavakoon valitsemisen perusteet
7.luokka
TAVOITTEET
Oppilas
• oppii käyttämään turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti koneita ja työvälineitä
• oppii tulkitsemaan ompelun työohjeita ja valmistamaan niiden avulla suunnittelemansa vaatteen
• oppii ompelemaan sekä joustamatonta että joustavaa materiaalia
• tutustuu erilaisiin erikoistekniikoihin ja kokeilee niitä mielenkiintonsa mukaan
• omaksuu materiaalitietouteen liittyviä tietoja ja osaa hyödyntää niitä jokapäiväisessä elämässä
• oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaan, käyttökelpoisen ja esteettisen
lankatuotteen sekä neuloen että virkaten
• oppii tulkitsemaan neule- ja virkkausmerkkejä ja lyhenteitä sekä työskentelemään
ohjeiden mukaan
• oppii arvostamaan ja kriittisesti tarkastelemaan omaa ja muiden työtä
KESKEISET SISÄLLÖT
1. suljettu
neule
(villasukka),
neulemerkit
ja
–lyhenteet,
kirjoneule/kuvioneule/silmukoiden jäljentäminen
2. ompelu: joustavan ja joustamattoman materiaalin ompelu (esi. college- tai fleesekangas)
204
ROPS
3. saumurin käyttö
4. pitsin virkkaus (pyyheliinapitsi)
erikoistekniikat (esim. kankaanpainanta ja –maalaus, silkkimaalaus, huovutus, batik-värjäys, helmityöt, paperinarutyöt
5. pitsin virkkaus (pyyheliinapitsi)
erikoistekniikat (esim. kankaanpainanta ja –maalaus, silkkimaalaus, huovutus, batik-värjäys, helmityöt, paperinarutyöt
8. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
o syventää taitojaan suunnitellessaan toimivan ja esteettisen vaatteen sekä oppii tekemään kaavoihin tarvittaessa muutoksia omia mittoja vastaavaksi
o oppii laatimaan tekemästään työstä kirjallisen työselostuksen
o syventää taitojaan joustavan kankaan ompelussa
o osaa suunnitella ja valmistaa toimivan vaatetus- tai käyttötekstiilin virkaten hyödyntämällä ja syventämällä aikaisemmin opittuja tietoja ja taitoja
o tutustuu perinteisiin kirjontamenetelmiin ja valmistaa niiden pohjalta tuotteen
o osaa hyödyntää tekstiilituntemustaan valitessaan kankaita
9. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
• oppii suunnittelemaan ja valmistamaan neulevaatteen sekä soveltaa tarvittaessa
valmiita malleja
• suunnittelee ja toteuttaa kodintekstiilin valitsemillaan tekniikoilla hyödyntäen aikaisemmin opittuja taitoja
• suunnittelee ja valmistaa ommellen laadukkaan asukokonaisuuden opinnäytetyönään
• oppii kriittisesti valitsemaan oikean materiaalin, työvälineet ja työmenetelmät tuotteen valmistamiseen
• oppii arvostamaan ja kriittisesti tarkastelemaan omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa
8.-9. luokka
KESKEISET SISÄLLÖT
1. yläosan vaatteen ompelu: kaavojen muutokset, kauluksen ja napinläpien ompelu
2. alaosan vaatteen ompelu: vetoketjun ja vyötärökaitaleen kiinnittäminen sekä taskun
ompelu
3. joustavan kankaan ompelu ja saumurin käyttö (esim. lapsen vaate)
4. opinnäytetyönä asukokonaisuus ommellen
5. tekstiili- ja kuluttajatietous, tekstiilien huolto sekä työselostuksen laatiminen
6. virkkaus: vaatetus- tai käyttötekstiilin valmistaminen
7. neulevaatteen valmistaminen
8. kirjontamenetelmällä valmistettu tekstiili: erilaiset kirjontapistot ja niiden yhdistäminen tai kirjonnan yhdistäminen valmiiseen tuotteeseen
9. kodin sisustustekstiili: erilaiset tekniikat ja niiden yhdisteleminen
10. erikoistekniikoita mahdollisuuksien mukaan
205
ROPS
TEKNINEN TYÖ
5. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
• omaksuu työturvallisuuden
• oppii suunnittelemaan tuotteen
• oppii käyttämään sähköisiä käsityökaluja
• oppii sahaamaan, poraamaan, liimaamaan, hiomaan ja kiillottamaan muovia
• oppii poraamaan metallia
• oppii naulausta ja ruuvausta vaativamman puuliitoksen teon
6. luokka
TAVOITTEET
Oppilas
• omaksuu työturvallisuuden
• oppii sorvaamaan
• oppii pakottamaan ja takomaan
• oppii käsitteet virtapiiri, johde ja eriste
• oppii juotoksen ja niittauksen
• oppii huoltamaan tai korjaamaan esim. polkupyöränsä
7.-9. luokka
TAVOITTEET
• tavoitteena on kehittää oppilaan luovaa ajattelua ja toimintaa sekä ongelmanratkaisuvalmiuksia, joiden avulla hän kykenee kriittisesti luomaan ja arvioimaan erilaisia teknisiä ratkaisuja.
• perehdyttää oppilas turvalliseen tekniseen työskentelyyn ja asennoitumaan työturvallisuuteen yksilö ja ympäristö huomioiden
• tavoitteena on herättää oppilaassa ”tiedonjanoa” teknisten tietojen ja taitojen
omaksumiseen
• tutustuttaa oppilas erilaisiin materiaaleihin ja mahdollisuuksiin toteuttaa niistä
tuotteita
• tavoitteena on innostaa oppilas seuraamaan tekniikan ja teknisten laitteiden kehitystä ympäröivässä maailmassa
• tavoitteena on antaa oppilaalle mahdollisuus kokea käsillä tekemisen ja osaamisen
iloa
KESKEISET SISÄLLÖT
1. Metallitekniikka
• metallimateriaalien ominaisuuksiin ja käyttökohteisiin tutustuminen
• metallityöstökoneiden opiskelua
• erilaisten työskentelytekniikoiden ja työmenetelmien opiskelua
• pinnankäsittelymenetelmien opiskelua
• hitsaus- kuumakäsittely- ja niittaustyömenetelmien opiskelua
2. Puutekniikka
206
ROPS
•
•
•
•
puuntyöstökoneiden opiskelua ja työturvallisuutta
erilaisten puuraaka-aineiden ja niiden hyödyntämisen opiskelua
pinnankäsittelymenetelmien opiskelua
puumateriaalien liitostekniikoiden opiskelua
3. Elektroniikan alkeet
• tutustutaan elektroniikan komponenttien ja kytkentäkaavioiden toimintaperiaatteisiin
• opiskellaan piirilevyn valmistus- ja juotostekniikoita
• yleismittarin käyttöä
• valmistetaan pienimuotoisia elektroniikkalaitteita
• opiskellaan sähköturvallisuutta
4. Kone- ja moottorioppi
• opiskellaan sähkö- ja polttomoottoreiden rakenteita ja toimintaa
• opiskellaan pienmoottoreiden korjausta ja huoltoa
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Visuaalinen ja tekninen suunnittelu
Oppilas
• havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja
tarkoituksenmukaisuus
• ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle
• dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä
tavoin se on tarkoitus valmistaa
• osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen
muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.
Valmistaminen
Oppilas
• työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä
• hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen
• osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä
• osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian
käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia
• osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.
Itsearviointi ja prosessin pohdinta
Oppilas
• kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan
• havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa
207
ROPS
•
•
•
•
osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen
mukaisesti
arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein
ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia
muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.
7.18 Liikunta
Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään
liikunnan terveydellinen merkitys.
Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta
on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa.
Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti
omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien
huomioon ottamista. Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen.
Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta. Liikunnanopetuksen yhteydessä on korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä. Liikunnanopetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen.
Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila.
1.-2. luokka
TAVOITTEET
• Oppilas kokee liikunnan iloa ja saa virikkeitä liikunnan harrastamiseen.
• Oppilas ymmärtää sääntöjen ja reilun pelin merkityksen.
• Oppilas harjaantuu motorisissa ja havaintomotorisissa perustaidoissaan.
• Oppilas kehittää ideointikykyään ja ongelmanratkaisutaitojaan.
• Oppilas tottuu huolehtimaan liikuntavarusteistaan ja hoitamaan hygieniaansa.
• Oppilas saa harrastaa liikuntaa kannustavassa ilmapiirissä omilla ehdoillaan
ilman keskinäisen kilpailun korostumista.
KESKEISET SISÄLLÖT
Perusliikunta ja yleisurheiluun tutustuminen
1. perusliikkeiden harjoittaminen ja koordinaatiokyvyn kehittäminen mm.
ryömiminen, kieriminen, konttaaminen, käveleminen, juokseminen, hyppääminen,
kiipeäminen, riippuminen, esteiden ylittäminen ja alittaminen
Suunnistus ja retkeily
1. luonnossa liikkuminen erilaisia maastoja hyväksi käyttäen
2. koulun ja koulun lähiympäristön maastoon tutustuminen, retkeily lähialueen kartan
avulla
3. kartta-käsitteeseen ja karttamerkkeihin tutustuminen
4. suunnistus- ja maastoleikkejä
Palloilu
1. pallonkäsittelyharjoituksia mm. vierittäminen, heittäminen, kiinniotto, lyöminen,
pomputtaminen, kuljettaminen
208
ROPS
2. tutustutaan erilaisiin pelivälineisiin ja niiden käyttötarkoituksiin
3. yhteispelitaitojen kehittäminen palloleikkien ja pienpelien avulla, alkeispelien
avulla ymmärretään reilun pelin ja joukkuepelin merkitys
Perus- ja kunto- ja välinevoimistelu
1. lihaskuntoa, notkeutta ja hyvää ryhtiä kehittäviä liikkeitä
2. rivin, jonon ja piirin muodostaminen
3. tutustutaan erilaisiin välineisiin mm. heittämällä, kiinni ottamalla, potkaisemalla,
kantamalla, vierittämällä
4. erilaisten välineiden, kuten hernepussien, hypinnarujen, pallojen, keilojen,
nauhojen ja vanteiden yhdistämistä liikkeisiin
5. musiikin mukaan liikkuminen vaihtelevassa rytmissä ja tempossa
Telinevoimistelu
1. tasapainon ja liikehallintatekijöiden kehittäminen mm. kiipeämällä, riippumalla,
hyppäämällä, pyörimällä, kierimällä, liukumalla, heilumalla
2. erilaisiin välineisiin tutustuminen mm. penkki, renkaat, trampoliini, verkot, rekki,
puolapuut, hyppynarut, köydet, vanteet
3. temppuilu
Luistelu ja jääpelit
1. luistelun perustaitojen harjoittaminen ja tasapainon kehittäminen mm. luistimilla
seisominen, kävely, liukuminen, kaatuminen, jarruttaminen, luistelupotkut,
taaksepäin luistelu
2. leikit, kilpailut ja pienpelit (mm. jääpallo-, jääkiekko- ja ringettemailoilla)
Hiihto
1. Hiihdon perustaitojen harjoittaminen sauvoilla ja sauvoitta esim. liuku, potku,
käännös, laskuasento, kaatuminen, tasatyöntö, nousutekniikat.
2. Perinteinen- ja luistelutyyli
3. Suksien kuljettaminen ja pukeutuminen
Musiikkiliikunta ja tanssi
1. oma keho soittimena, laulun, lorun ja musiikin mukaan liikkuminen (rytmi ja
tempo)
2. luovuuden ja rytmitajun kehittyminen
3. suomalainen kansantanssi, tanhu, laulu- ja perinneleikit
Uinti
1. veteen totuttautuminen mm. kasvojen kastelu ja puhallus veteen, painautuminen
pinnan alle
2. päin liuku eri tavoin
3. kellunnat
4. sukeltaminen mm. vanteen läpi, esineen haku vyötärön syvyisestä vedestä
5. koirauinti, krooliuinti, vapaauinnin alkeet, alkeisselkä ja selkäkrooli
6. hyppy jalat edellä vähintään hartiasyvyiseen veteen niin, että pää kastuu, hyppy
jalat edellä syvään veteen, hyppy pää edellä altaan reunalta tai korokkeelta
7. viestiuinti ja uintileikit
8. matkauinti eri uintityylejä käyttäen, minimitavoite 50 m
VUOSILUOKAT 3-6
TAVOITTEET
• liikunnan- ja oppimisenilon kokeminen
• yhteistyötaidot: toisten huomioiminen, reilun pelin periaatteet (fair play)
• monipuoliset motoriset perustaidot sekä virikkeet liikunnan harrastamiseen
209
ROPS
•
•
oppilas suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa
oppilas pukeutuu tarkoituksenmukaisesti liikuntaan, huolehtii hygieniastaan sekä
ohjautuu positiiviseen terveyskäyttäytymiseen
KESKEISET SISÄLLÖT:
Yleisurheilu
• Yleisurheilun perusliikkeiden harjoittaminen sekä koordinaatiokyvyn kehittäminen
mm. käveleminen, juokseminen, hyppääminen, heittäminen, kuulan työntäminen, esteiden ylittäminen
Suunnistus ja retkeily
• Luonnossa liikkuminen erilaisia maastoja hyväksi käyttäen
• Retkeily lähialueeseen kartan avulla
• Karttakäsitteen, -merkkien sekä mittakaavan opetteleminen
• Suunnistus- ja maastoleikit
Palloilu
• Erilaisiin pelivälineisiin opettaminen sekä niiden käyttötarkoituksiin perehtyminen
• Pallonkäsittelyharjoituksia mm. vierittäminen, heittäminen, kiinniottaminen, lyöminen, pomputtaminen, kuljettaminen, syöttäminen, potkiminen
• Leikki-, viite- ja pienpelejä
• Yhteispelitaitojen kehittäminen pallopelien avulla sekä reilun pelin ja joukkuepelin
merkitys
Luistelu ja jääpelit
• Eteen- ja taaksepäin luistelu, kaarreluistelu, jarruttaminen
• Leikit, kilpailut, pelit (jääkiekko- ja ringettemailoilla)
Perus-, kunto- ja välinevoimistelu
• Lihaskuntoa, notkeutta ja hyvää ryhtiä kehittäviä liikkeitä
• Erilaisten välineiden kuten hyppynarujen, pallojen, nauhojen, keilojen ja vanteiden
yhdistämistä liikkeisiin
• Musiikin mukaan liikkuminen erilaisissa rytmeissä ja tempoissa
Telinevoimistelu
• Tasapainon, koordinaation ja rohkeuden kehittäminen mm. riippumalla, kiipeämällä, pyörimällä, hyppäämällä
• Tutustuminen erilaisiin välineisiin mm. renkaat, rekki, nojapuut, arkku, puolapuut
Hiihto
• Perinteinen- ja luistelutyyli
• Laskuasento
• Nousutekniikat
Uinti
• Koirauinti, rintauinti, vapaauinnin alkeet, alkeisselkä
• Pituussukellus, minimitavoite
210
ROPS
•
•
•
Sukellus jalat ja pää edellä, altaan reunalta ja korokkeelta
Matkauinti eri uintityylejä käyttäen, minimitavoite
Vesipelastuksen alkeisharjoittelua
Musiikkiliikunta ja tanssi
• Musiikin mukaan liikkuminen ( rytmi, tanssi)
• Luovuuden ja rytmitajun kehittyminen
• Suomalainen kansantanssi
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas
• hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa
• osaa juosta, hypätä ja heittää
• osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä
• osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan
• osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksissa sekä toimia peleissä
• osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen
• osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen
• pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti
• pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä
• toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa
• osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtaudestaan
• toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti
ja yritteliäästi liikunnan opetukseen.
VUOSILUOKAT 5−9
Vuosiluokkien 5−9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja
yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä
ilmaisua.
7.-9. luokka
TAVOITTEET
Liikunnanopetuksen tavoitteena on kasvattaa oppilasta liikunnan avulla ja auttaa oppilasta luomaan itselleen pysyvää liikuntaharrastusta. Liikunnan avulla tuetaan oppilaan positiivisen minäkuvan muodostumista ja ohjataan havainnoimaan pitkäjänteisen harjoittelun
tuloksellisuutta.
Liikunnanopetuksen keskeisiä tavoitteita perusopetuksen vuosiluokilla 7.-9. ovat ryhmässä
toimimisen oppiminen, avun antaminen ja vastaanottaminen, kyky työskennellä ryhmän
jokaisen jäsenen kanssa , sääntöjen noudattaminen ja vastuullinen liikuntavälineiden käyttö.
211
ROPS
Kasvattamisella liikuntaan tarkoitetaan oppilaan kehon kunnon ja motorisiin taitoihin liittyvien ominaisuuksien jatkuvaa kehittämistä ja oppilaan ohjausta kuntonsa tarkkailuun ja
kehittämiseen. Kasvattamisella liikuntaan tarkoitetaan myös monipuolisten liikuntataitojen
ja –tietojen kehittämistä sekä myönteisten liikuntakokemusten tarjoamista, jotka mahdollistavat pysyvän liikuntaharrastuksen. Liikunnassa positiivisen oppimisilmapiirin luominen
on tärkeä edellytys tavoitteiden saavuttamiselle.
ASENNE
Oppilas
7. lk
• huolehtii itsenäisesti oikeat varusteet, on oikeassa paikassa oikeaan aikaan
• oppii noudattamaan yhdessä sovittuja sääntöjä ja reilun pelin periaatteita
• kasvaa ymmärtämään sekä oman/muiden muuttuvan kehon ja hyväksymään ihmisten erilaisuutta
8. lk
• ymmärtää ja osaa vastaanottaa/antaa asiallista kritiikkiä
• uskaltaa toimia aktiivisesti ryhmässä, kestää epäonnistumiset ja kannustaa muita
• haluaa ja uskaltaa kehittää itseään ennakkoluulottomasti eri liikuntamuodoissa
9. lk
• saa myönteisiä kokemuksia liikunnan parista ja oppii nauttimaan liikunnasta omalla tavallaan
• hyväksyy ja kokeilee ennakkoluulottomasti myös lajeja, joita ei koe omakseen
VASTUULLISUUS/ ITSENÄISYYS
Oppilas
7. lk
• oppii keskittymään riittävästi ja riittävän pitkään jatkuvan kehityksen takaamiseksi
• toimii rakentavasti ryhmätehtävissä ja pelitilanteissa
• osaa huolehtia vastuullisesti käytettävistä liikuntavälineistä
• Osaa ottaa toimissaan huomioon oman/muiden oppilaiden turvallisuuden
8. lk
• ymmärtää liikuntalajien sääntöjen merkityksen ja pyrkii aktiivisesti noudattamaan
niitä
• osaa ottaa vastuuta ryhmänsä toiminnasta
9. lk
• oppii edelleen ryhmätyöskentelyn taitoja ja kasvaa kohti itsenäisempää työskentelyä
TAITOTEKIJÄT
Oppilas
7. lk
• kehittää motorisia perustaitojaan ja liikunnan lajitaitoja edelleen
• kokeilee eri liikuntalajeja mahdollisimman monipuolisesti
8. lk
• oppii eri lajien pelikäsityksiä ja niiden eroja, kehittää taitojaan
• saa valmiuksia luovaan toimintaan/ilmaisuun
9. lk
• tutustuu myös muihin kuin ns. perinteisiin koululiikuntalajeihin ja kasvattaa liikuntatietämystään
212
ROPS
•
•
tiedostaa omat valmiutensa ja osaa toimia niiden edellyttämällä tavalla
omaa kohtuullisen uimataidon (200m, josta 50m selkää) ja hallitsee vedestä pelastamisen taitoja
KUNTOTEKIJÄT
Oppilas
7. lk
• oppii monipuolisen kunnon testaamisen perusteet
• oppii liikkumaan kuntoa edistävästi
8. lk
• oivaltaa liikunnan ja terveyden välisen yhteyden ja ymmärtää terveysliikunnan ja
kilpaurheilun erot
• ymmärtää fyysisen kunnon ja henkisen hyvinvoinnin välisiä suhteita
9. lk
• oppii itsenäisesti ja pitkäjänteisesti seuraamaan omaa kuntoaan ja kehitystään
• tiedostaa realistisesti oman kuntonsa ja hallitsee keinot sen kehittämiseen
KESKEISET SISÄLLÖT
• juoksua, hyppyjä ja heittoja eri liikuntalajeissa
• voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä
• musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia
• pallopelejä
• suunnistusta ja retkeilyä
• talviliikuntaa
• uintia, vesipelastusta ja -pelejä
• toimintakyvyn kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa
• uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta
Painotukset eri vuosiluokilla vaihtelevat asetettujen tavoitteiden mukaan.
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Oppilas
• osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa
• osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä
• osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa
• osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan
• osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista
• osaa luistella sujuvasti
• hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat
• hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja
• tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä
• osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään
• osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille
asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan
• toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja
reilun pelin periaatetta.
213
ROPS
7.19 Kotitalous
VUOSILUOKAT 7−9
Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön
työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän
tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta.
Kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä
oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta
tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuksia opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja soveltaa
käytäntöön useiden eri alojen tietoa.
7. luokka
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• ymmärtämään monipuolisen ruokavalion merkityksen ja tiedostamaan puutteellisen
tai virheellisen ravitsemuksen seurauksia
• ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustaitoja
• valitsemaan tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita ja työtapoja
• kiinnittämään huomiota käyttäytymiseensä ja ymmärtämään myönteisten ihmissuhteiden ja tasa-arvon merkityksen perheessä
• tuntemaan ruoka-aineiden ominaisuuksia ja tavallisimpia ruoanvalmistuksen ilmiöitä ja osaa käyttää näitä tietoja hyväkseen ruoanvalmistuksessa
KESKEISET SISÄLLÖT
• Terveellinen ruoka
• Perusruoanvalmistus
• Keittiön ja oman asun hoito
• Hyvät tavat ja reilun pelin säännöt
• Peruselintarvikkeiden tunteminen
8.luokka (valinnainen)
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• soveltamaan käytäntöön kansanravitsemuksen kehittämiseksi annettuja suosituksia
• ymmärtämään hygienian merkityksen työn ja viihtyisyyden kannalta
• itsenäiseen työskentelyyn
• ottamaan vastuuta omista toiminnoistaan ja valinnoistaan
• kehittämään suunnittelu- ja käytännöntyötaitojaan
Oppilas harjaantuu kodinhoitoon ja vaatehuoltoon liittyvissä tehtävissä
214
ROPS
KESKEISET SISÄLLÖT
• Kodin juhlat
• Ravitsemussuositukset
• Asunnon ja tekstiilien hoito
• Ruoanvalmistuksen perustaitojen soveltaminen
• Kuluttamisen ympäristövaikutukset
9. luokka (valinnainen)
TAVOITTEET
Oppilas oppii
• suunnittelemaan ja tekemään päätöksiä itsenäisesti ja kriittisesti
• toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana
• toimimaan taloudellisesti kodin tarvehankinnoissa
• huomaamaan kotitalouksien vastuun ympäristönsuojeluun vaikuttavana tekijänä
• tiedostamaan kotitalouksiin liittyvää kansallista kulttuuria
• soveltamaan kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia
KESKEISET SISÄLLÖT
• Aterioiden suunnittelu
• Ruoan laatu ja turvallisuus
• Ruokakulttuurit ja niiden muuttuminen
• Kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet
• Oman rahan käyttö
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
Oppilas
• osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia
itsenäisesti ja ryhmässä
• tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja
osaa soveltaa niitä oppimistilanteessa.
Käytännön työtaidot
Oppilas
• tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja
osaa käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa
• osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa
ravitsemussuositukset huomioon ottaen
• osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja -välineitä
turvallisesti
• osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä
• osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä
• osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita
sekä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta.
Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot
215
ROPS
Oppilas
• osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja
pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta
• osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman rahankäyttösuunnitelmansa
• tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet.
7.20 Valinnaiset aineet
Perusopetuksen valinnaisten aineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, mukaan luettuna kotitalous, sekä
haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisten aineiden tehtävä on myös antaa oppilaalle mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Valinnaisten aineiden tulee tukea perusopetuksen tavoitteita.
Valtioneuvoston asetuksen 1435/2001 6. §:ssä on määritelty valinnaisten aineiden yhteenlaskettu vähimmäisviikkotuntimäärä sekä niiden jakaminen
- oppiaineiden syventäviin tai soveltaviin oppimääriin
- useasta oppiaineesta muodostettuihin kokonaisuuksiin
- vieraisiin kieliin
- tietotekniikkaan liittyviin aineisiin.
Opetussuunnitelmassa päätetään jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt sekä vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan.
Vieraiden kielten osalta näissä perusteissa on määritelty A- ja B-kielinä opetettavien valinnaisten kielten tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Muista valinnaisista kielistä päätetään opetussuunnitelmassa.
Mikäli opetuksen järjestäjän hyväksymässä tuntijaossa ylitetään perusopetusasetuksen määrittelemä oppilaan vähimmäisviikkotuntimäärä, voivat viikkotunnit ylityksen osalta sisältää
myös valinnaisia aineita.
Tuntijaossa on vuosiluokilla 1−4 taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta)
vähimmäistuntimäärän lisäksi varattu kuusi vuosiviikkotuntia näille aineille yhteistä opetusaikaa. Myös vuosiluokilla 5−9 on kuusi vuosiviikkotuntia näiden aineiden yhteistä opetusaikaa.
Paikallisessa opetussuunnitelmassa taide- ja taitoaineiden yhteinen opetusaika voidaan jakaa
mainittujen aineiden kesken yhteisesti kaikille oppilaille tai se, taikka osa siitä voidaan jättää
oppilaskohtaisesti valittaviksi taide- ja taitoaineiden syventäviksi opinnoiksi.
Vaisaaren koulun valinnaiskurssit (7. luokka) ja valinnaisaineet (8.-9. luokka) päivitetään vuosittain, ja ne ovat nähtävissä koulun verkkosivuilla.
7.21 Oppilaanohjaus
Oppilaanohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas
kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään
elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee
omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä edistää oppimista. Sen avulla ehkäistään
syrjäytymistä ja edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.
216
ROPS
Oppilaan turvallista siirtymistä tuetaan opintopolun nivelvaiheissa niin alakoulun ja yläkoulun välillä kuin oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien
opinto-ohjaajien kanssa. Oppilasta tuetaan opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää
oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat.
TAVOITTEET
Oppilas
• Oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen
• Oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja
• Oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä
etsimään apua ongelmatilanteissa
• Oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit
• Oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan
• Saa tukea ja ohjausta koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa
• Oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto-ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia
• Oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan
• Saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä
oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa
• Oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen.
VUOSILUOKAT 1–2
Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja
tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä osaltaan estää oppimisvaikeuksien syntymistä. Sujuvan opiskelun turvaamiseksi ohjauksen on tuettava oppilasta opiskelutaitojen kehittämisessä. Oppilasta tulee ohjata suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhön ja tehtäviin, käyttämään
monipuolisia työtapoja ja hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä.
Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1–2 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaan tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä.
VUOSILUOKAT 3–6
Vuosiluokkien 3–6 aikana oppilaanohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Oppilasta tulee ohjata myös
hänen tehdessään ainevalintoja perusopetuksen aikana ja nivelvaiheissa. Vuosiluokkien 3–
6 aikana aloitetaan tutustuminen ammatteihin ja työelämään.
Ohjauksen tehtävänä on lisäksi ohjata oppilaita kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia ja
käyttämään monipuolisia työtapoja. Oppilasta tulee ohjata myös yhteistoiminnallisuuteen
ja toisten ihmisten huomioon ottamiseen.
Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 3–6 aikana pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjaukseen voidaan myös varata oppitunteja
opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Myös vuosiluokkien 3–6 oppilaiden tulee saada
217
ROPS
henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä.
VUOSILUOKAT 7-9 SEKÄ LISÄOPETUS (10-LUOKKA)
Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilaanohjauksen järjestäminen:
• Luokkamuotoinen ohjaus
• Yksilöllisiin kysymyksiin syventyvä henkilökohtainen ohjaus
• Sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuva pienryhmäohjaus
• Työelämään tutustuminen (TET)
LUOKKAMUOTOINEN OHJAUS
TAVOITTEET
7-luokka
• 1 vvh
Oppilas
• muodostaa kokonaiskäsityksen kouluyhteisössä toimimisesta, opetuksesta, perusopetuksen rakenteesta ja etenemisestä sekä oppilaan arvioinnista
• oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia
• oppii arvioimaan omia opiskelutaitojaan
• oppii tuntemaan hänelle sopivia opiskelustrategioita
• tuntee Suomen koulujärjestelmän
• oppii etsimään tietoa jatko-opiskelumahdollisuuksista
• hankkii perustietoa työelämästä, elinkeinorakenteesta ja eri ammattialoista
• kehittää itsetuntemustaan: tunnistaa kykyjään ja taipumuksiaan
9-luokka
• 1 vvh
Oppilas
• hankkii perustietoa työelämästä, elinkeinorakenteesta ja eri ammattialoista
• oppii tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaitoja
• tietää jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen: tietää hakeutumisen jatkoopintoihin
• tietää ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut
• lisää itsetuntemustaan
• tietää opiskelusta ulkomailla
• tiedostaa tasa-arvon yhteiskunnassa ja työelämässä
• tutustuu yrittämiseen
HENKILÖKOHTAINEN OHJAUS
Oppilaalle järjestetään kaikilla vuosiluokilla henkilökohtaista ohjausta, jolloin oppilaalla
on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä.
218
ROPS
Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tuetaan ohjauksen keinoin jatkoopiskeluvalinnoissa sekä ohjataan käyttämään yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvontaja tietopalveluita. Oppilaalle järjestetään mahdollisuus tutustua työhallinnon tarjoamiin
tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin (mm. työvoimatoimistokäynnit, AVO-palvelut) sekä
toisen asteen oppilaitoksiin.
PIENRYHMÄOHJAUS
Oppilaalle järjestetään mahdollisuuksien mukaan pienryhmäohjausta, jonka aikana hän
oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan
henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä.
Pienryhmäohjauksella tarkoitetaan tavoitteiltaan ja koostumukseltaan tiettyä, ryhmäkooltaan rajoitettua (yleensä 3-6) sekä kestoltaan tavallisesti pidemmälle ajanjaksolle kuin
yhteen tapaamiskertaan ulottuvaa ohjauksellista toimintaa. Keskeistä ryhmän muodostamisessa on se, että ryhmän jäsenten intressit ja tarpeet ovat yhdenmukaiset ryhmän tarkoituksen kanssa.
Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii
tietoa ammattialoista, ammateista, ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunnilla,
työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET).
TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN
Oppilaalle järjestetään työelämään tutustumisen jaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa
perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilas saa omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidossa työympäristössä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilas arvioi hankkimaan tietoja ja kokemuksia. Vaihtoehtoisesti TET-jakso voidaan suorittaa
ammatillisessa koulussa.
TAVOITTEET
Oppilas
Saa olla mukana työyhteisössä koulun ulkopuolella
• Saa ensi käden tietoa työelämästä ja ammateista
• Saa kokemuksia työelämän pelisäännöistä
• Saa aineksia opiskelu- ja uravalintaratkaisuihinsa
TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMISEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT
• Oppilaat valmennetaan 8. luokan kevätlukukaudella pienryhmissä työelämään tutustumisen käytäntöihin.
• TET toteutetaan pääsääntöisesti 9. luokalla viikon mittaisena jaksona
• järjestetään ajanjaksona, jolloin oppilaalla on oppilaanohjauksen luokkatunti
• ohjataan oppilasta hakemaan omatoimisesti TET-paikka
• valmennetaan TET -paikkaan
• ohjataan TET-päiväkirjan ja raportinlaadintaan
LISÄOPETUS (10-luokka)
219
ROPS
•
•
Henkilökohtainen ohjaus
Pienryhmäohjaus
TAVOITTEET
Oppilas
• osaa suunnitella jatko-opintonsa
• tiedostaa opiskelun tärkeyden ja merkityksen jatko-opintoja ja urasuunnittelua varten
TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN
• tehostettu työelämätietous työharjoitteluineen.
8. luku Oppilaan arviointi
Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset
tehtävät.
8.1 Arviointi opintojen aikana
ARVIOINNIN TEHTÄVÄ
Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten
hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä
on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten
tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua.
ARVIOINNIN PERIAATTEET
Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osaalueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä
auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan
oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut
tavoitteet. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion
päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan.
Opetussuunnitelmassa tulee määritellä yleiset ja oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet.
Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu.
Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai
näiden yhdistelmänä. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla
voidaan kuvata myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Yhteisten aineiden arvioinnissa tulee todistuksissa käyttää numeroarvostelua viimeistään kahdeksannella vuosi220
ROPS
luokalla. Jos oppilas suorittaa jonkin yhteisen oppiaineen kaikki opinnot ennen tätä, tulee
numeroarvostelua käyttää lukuvuositodistuksessa jo sinä lukuvuonna, jolloin kyseisen oppiaineen opiskelu päättyy. Sanallista arviointia käytettäessä lukuvuositodistuksesta tulee
käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Valinnaisten
aineiden arvioinnista päätetään opetussuunnitelmassa.
Arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa tulee antaa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä
niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin.
Oppilaan kannalta arvioinnin tulee antaa palautetta hänen edistymisestään oppisisältöjen oppimisessa ja kannustaa oppilasta opiskeluun ja sitä kautta itsensä kehittämiseen.
Ensisijaisena tehtävänä on tukea ja edistää oppilaan kasvua ja oppimista opetukselle
opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden suuntaisesti.
Oppilasarvioinnin tulee antaa palautetta oppilaalle ja hänen huoltajalleen oppilaan
edistymisestä, sosiaalisesta kasvusta, opiskelutaidoista ja saavuttamistaan oppimistuloksista. Arvioinnin tulee myös tukea oppilaan terveen itsetunnon kehittymistä ja realistisen minäkuvan muotoutumista. Arviointi annetaan väli- ja lukuvuositodistuksissa.
Palautetta oppilaan edistymisestä opinnoissa annetaan vapaamuotoisina tiedotteina
tai suullisesti.
Arvioinnin menetelmiä voivat olla mm. havainnointi, kokeet, keskustelut ja portfolio.
Oppilaan arviointi lukuvuositodistuksessa perustuu tuntijaon nivelkohdissa kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta:
- 2. vuosiluokan päättyessä äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä matematiikassa
- 4. vuosiluokan päättyessä ympäristö- ja luonnontiedossa, musiikissa, kuvataiteessa, käsityössä ja liikunnassa
- 5. vuosiluokan päättyessä äidinkielessä ja kirjallisuudessa, matematiikassa ja uskonnossa/elämänkatsomustiedossa
- 6. vuosiluokan päättyessä A –kielessä, biologiassa ja maantiedossa, fysiikassa ja
kemiassa, historiassa sekä vapaaehtoisessa A –kielessä.
Päättöarviointi perustuu kaikissa yhteisissä oppiaineissa opetushallituksen määrittämiin perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereihin.
OPINNOISSA ETENEMINEN VUOSILUOKITTAIN
Perusopetusasetuksen 11. §:ssä on määritelty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet. Opetussuunnitelman perusteet täydentävät asetusta. Opetussuunnitelmassa tarkennetaan vuosiluokalle jättämisen käytäntöjä.
Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot.
221
ROPS
Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.
Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee
varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot
ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai
useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä.
Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä
voidaan tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osaalueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen
edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia.
Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on
pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan
huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.
Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat.
OPINNOISSA ETENEMINEN OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAAN
Mikäli opetussuunnitelmassa on perusopetusasetuksen 11. § 3. momentin mukaisesti päätetty,
että oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan,
opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin
opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Perusopetusasetuksen mukaan oman opintoohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella.
Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen
koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän
eroaa koulusta.
Luvussa 4 on tarkennettu tässä kuvattuja seikkoja.
ARVIOITAVAT OPPIAINEET
Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto -aineryhmää lukuun ottamatta erillisinä. Vuosiluokilla 1−4 arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ympäristöja luonnontieto. Vuosiluokilla 5−6 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin fysiikka ja kemia. Vuosiluokilla 7−9 arvioidaan biologia, maantieto, fysiikka,
kemia ja terveystieto jokainen erikseen.
Samoin historia ja yhteiskuntaoppi on jaettu kahdeksi eri oppiaineeksi ja kummallekin tulee antaa oma arvosana päättöarvioinnissa viimeistään keväällä 2007. (OPH:n
tiedote 10/2004).
Valinnaiskurssien ja –aineiden arvioinnissa, lukuun ottamatta A2- kieltä 4. luokalla,
käytetään numeroarviointia.
TYÖSKENTELYN ARVIOINTI
Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin
pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioin222
ROPS
nissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii
yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen.
Vuosiluokilla 1 – 4 työskentelystä annetaan erillinen sanallinen arvio. Muilla vuosiluokilla työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Opettajia suositellaan
antamaan oppilaille palautetta työskentelytaidoista muulloinkin, esimerkiksi kokeiden palautuksen yhteydessä.
KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI
Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat
opettajat. Opetussuunnitelmassa tulee asettaa tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Käyttäytymisen tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet.
Oppilasta arvioidaan oman ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.
Hyvän käyttäytymisen kriteerit:
Oppilas
- ottaa muut ihmiset ja ympäristön huomioon
- on yhteistyökykyinen
- antaa omalta osaltaan työrauhan
- suhtautuu myönteisesti koulutyöhön
- toimii rehellisesti ja luotettavasti
- ymmärtää sääntöjä ja niihin sitoutumisen merkityksen
- osaa arvostaa omaa ja toisten työtä
OPPILAAN ITSEARVIOINTI
Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana
sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii
myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan.
Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen työskentelystään. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan.
Oppilaalle on selvitettävä opiskelun tavoitteet ja kriteerit uuden jakson alkaessa.
Opettajan tulee ohjata oppilasta tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan monipuolisesti. Oppilasta voidaan myös ohjata asettamaan tavoitteita työskentelylleen ja opiskelulleen.
TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN ARVIOINTI
223
ROPS
Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita,
joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa.
Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.
Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa
opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllistettyjen oppimäärien
mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen
yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea
koskevassa päätöksessä on päätetty.
Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toimintaalueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen
taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan
vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle.
MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI
Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta
ja vähitellen kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaan arvioinnissa tulee käyttää
monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän
kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen taitojen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen
ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.
Maahanmuuttajaoppilaiden arviointi
Maahanmuuttajaoppilaat arvioidaan yksilöllisesti ja joustavasti, kuitenkin opetussuunnitelman perusteiden mukaan mahdollisimman pitkälti peruskoulun yleisiä arvosteluperiaatteita noudattaen. Oppilaalle, jonka äidinkieli on muu kuin opetuksessa
käytettävä kieli, voidaan antaa sanallinen arvio tai osallistumismerkintä niissä oppiaineissa, joiden arvosteluun numeroin ei ole perusteita oppilaan puutteellisen opetuskielen taidon vuoksi. Jos oppilas on osallistunut vain äidinkieli –oppiaineen tunneille, merkitään todistuksen lisätietoihin maininta: suomi ei ole oppilaan äidinkieli.
Suomi toisena kielenä –oppiaineen sanallisessa arvioinnissa on hyvä eritellä, mitä
suomen kielen osa-alueita oppilaalle on opetettu ja miten hän ne hallitsee.
8.2 Päättöarviointi
ARVIOINNIN TEHTÄVÄ
224
ROPS
Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.
ARVIOINNIN PERIAATTEET
Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8−9. Päättöarviointia varten on laadittu
perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen
näyttöön perustuen.
Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan
osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin
kriteereiden mukaan.
Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän
osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien
saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen.
Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli
hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista.
Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan.
Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että
oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa,
arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa
suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen.
Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin.
Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan
henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.
ARVIOITAVAT OPPIAINEET
Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli
ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka,
kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous.
Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa arvioidaan kohdassa 7.2 mainitut oppimäärät, joista
oppilas opiskelee yhtä tai kahta. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen.
Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin
oppimäärän, arvioidaan numeroin.
Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu
valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi
korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.
8.3 Todistukset
225
ROPS
Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä, ja se
voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen.
PERUSOPETUKSEN AIKANA KÄYTETTÄVÄT TODISTUKSET
Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat
1. Lukuvuositodistus
2. Välitodistus
3. Erotodistus
Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksi antaa välitodistuksia. Jakso-opetusta noudatettaessa jakson päättyessä annettava jaksotodistus voi toimia välitodistuksena. Lukuvuoden aikana annetut jaksotodistukset
voivat yhdessä muodostaa lukuvuositodistuksen.
Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai
ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen
liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei
tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun.
Todistuksiin merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun ja oppilaan nimi, oppilaan syntymäaika (OPH muutosmääräys 7.5.2007), todistuksen antamispäivä, allekirjoitus,
arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas
on saavuttanut tavoitteet. Jos työskentely arvioidaan erikseen, merkitään sen arvio todistukseen. Lukuvuositodistukseen merkitään myös tieto luokalta siirtymisestä sekä mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeroarvostelua käytettäessä todistukseen merkitään perusopetusasetuksen 10. §:n mukainen arviointiasteikko. Todistuksissa tulee olla merkintä, että
ne ovat Opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.
Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen,
mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.
Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin
koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet.
Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän
mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.
Lukuvuoden päättyessä annetaan opetussuunnitelman perusteissa annetun ohjeen
mukainen lukuvuositodistus. Syyslukukauden päätteeksi annetaan välitodistus. Raision 1- 6-luokilla käytetään yhtenäistä todistusmallia (liitteenä).
Arviointi lukuvuositodistuksessa :
- vuosiluokilla 1 - 4 sanallisena arviona
226
ROPS
-
vuosiluokilla 5 - 9 numeroarviointi
valinnaiskurssit ja valinnaisaineet (kaksi vuosiviikkotuntia) numeroarviointi
PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖTODISTUS
Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa
numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä.
Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin perusopetuksen aikana käytettäviin todistuksiin seuraavin poikkeuksin: Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja henkilötunnus, rehtorin allekirjoitus, yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvosteltavien valinnaisten aineiden arviointi sanoin (välttävä–erinomainen) ja numeroin (5–10). Oppiaineista,
joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen ja vieraat kielet, uskonto) merkitään suoritettu oppimäärä. Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että
oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Arviota oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen.
Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle. Numeroin arvosteltavista valinnaisista aineista merkitään nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen
aineen nimen kohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen kaikkien kyseiseen
yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä ”hyväksytty”.
Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut valinnaiset
aineet” alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä
arvio joko numeroin tai merkinnällä ”hyväksytty”.
Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien
valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalla tulee merkintä ”osallistunut”. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen
joko numeroarvosana tai merkintä ”hyväksytty” vuosiviikkotuntimäärästä riippuen.
Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvostellaan numeroin.
Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei
tule mainintaa päättötodistukseen.
Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.
227
ROPS
Päättötodistukseen tulee merkitä oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla
kuin koulun opetuskielellä.
Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan,
myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää
näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio
varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas
on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen.
Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten
välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.
MUUT TODISTUKSET
Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat
1. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta
2. Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä
3. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.
Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta.
Todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Jos oppilas on suorittanut osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, annetaan hänelle todistus osittain
suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä. Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.
Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista
merkitään oppiaineen nimi, mahdollinen oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden
laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä. Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti
kaikki yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.
9. luku Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus
VIERASKIELINEN OPETUS
Perusopetuslaki mahdollistaa opetuksen antamisen myös muulla kuin koulun opetuskielellä. Tällöin kieli ei ole pelkästään oppimisen ja opetuksen kohde, vaan sitä käytetään myös muiden oppiaineiden sisältöjen opiskelussa. Vieras kieli toimii oppimisen välineenä.
Raisiossa vieraskielistä opetusta voi saada englannin kielellä ja toimintaa kutsutaan
kieliluokkatoiminnaksi. Peruskoulun ensimmäisestä kuudenteen luokkaan englannin
228
ROPS
kieliluokat toimivat Ihalan koulussa, jonka jälkeen oppilaat siirtyvät Vaisaaren kouluun.
Englannin kieliluokilla eri oppiaineiden oppisisällöt ja tavoitteet ovat samat kuin
suomenkielisessä opetuksessa.
Vieraskielisen opetuksen tavoitteena on toiminnallisesti kaksikielinen oppilas, jolla
on monipuoliset valmiudet käyttää vierasta kieltä erilaisissa tilanteissa
229
ROPS
LIITE 1
230
ROPS
LIITE 2
Kysely alkuopetuksen oppilaiden vanhemmille
Koulujen opetussuunnitelmat ovat uudistumassa. Haluamme tämän kyselymme avulla kartoittaa Teidän toiveitanne ja odotuksianne koskien lapsenne koulunkäyntiä. Tämä kysely
tehdään kaikilla Raision peruskoulun 1-2- luokilla. Kysely palautetaan opettajalle viimeistään 14.3.2003.
Mitkä ovat teidän mielestänne koulutyön tärkeimmät arvot?
(Numeroi tärkeysjärjestykseen, 1 = tärkein jne.)
____ oman ja muiden kulttuurien tuntemus ja arvostaminen
____ aktiivinen yhteiskunnan jäsen
____ kansainvälisyys
____ kestävän kehityksen periaate
____ suhde luontoon
____ hyvät tavat
____ erilaisuuden ymmärtäminen
____ terve itsetunto
____ vastuu omasta itsestä (fyysinen kunto + psyykkinen kunto)
____ juuriensa tiedostaminen
231
ROPS
Muita tärkeitä arvoja, joita mielestänne tulisi ottaa huomioon:
________________________________________________________
________________________________________________________
________________________________________________________
Mitkä ovat teidän mielestänne koulutyön tärkeimmät tavoitteet?
(Numeroi tärkeysjärjestykseen, 1 = tärkein jne.)
____ kielitaidon kehittyminen
____ hyvien käytöstapojen omaksuminen
____ kansainvälisyyskasvatus
____ oppimisen taitojen kehittäminen
____ perustietojen ja –taitojen oppiminen (äidinkieli, matematiikka)
____ ympäristökasvatus (mm. vastuu ympäristöstä)
____ terveen itseluottamuksen ja tasapainoisuuden kehittyminen
____ sosiaalisten taitojen kehittyminen (mm. yhteistyökyky)
____ käden taitojen kehittyminen
____ liikunnan perustaitojen omaksuminen
____ eettisten asioiden omaksuminen (mm. hyvä-paha, oikea-väärä)
____ itsensä ilmaisun ja luovuuden kehittäminen
Muita tärkeitä tavoitteita, joita mielestänne tulisi ottaa huomioon:
________________________________________________________
________________________________________________________
________________________________________________________
Minkälaista kodin ja koulun välistä yhteistyötä toivotte? (Rastita kolme parasta vaihtoehtoa.)
O henkilökohtaiset tapaamiset opettajan kanssa
O luokkakohtaiset tilaisuudet
O luokka-astekohtaiset tilaisuudet
O koko koulun tilaisuudet
O teemapäivät ja työpajatoiminta
O vanhemmat asiantuntijavieraina
O tempaukset ja myyjäiset
O muuta ___________________________
232
ROPS
LIITE 3
Koulutyön tärkeimmät arvot kotien mukaan
mitä pienempi palkki, sitä enemmän "ykkössijoja".
233
ROPS
234
ROPS
235
ROPS
236
ROPS
LIITE 4
Kysely perusopetuksen oppilaiden vanhemmille
Koulujen opetussuunnitelmat ovat uudistumassa. Haluamme tämän kyselyn avulla
kartoittaa sitä arvopohjaa, jonka pohjalta laadimme koulunkäynnin tavoitteet. Kysely palautetaan oman luokan edustajalle (oppilas), joka toimittaa ne opettaja Pirkko Lundénille viimeistään 30.04.2003.
Toivomme jokaisen lomakkeen saajan vastaavan, koska kysely suoritetaan tietylle
otokselle koko perusopetuksen oppilasmäärästä.
1. Mitkä ovat teidän mielestä koulutyön tärkeimmät arvot.
Numeroikaa seuraavista hyvistä arvoista ne viisi, jotka Teidän mielestänne ovat tärkeimpiä ja laittakaa ne tärkeysjärjestykseen (1 = tärkein, 2 = seuraavaksi tärkein jne).
_____
yhteistyökyky
_____
toisten ihmisten huomioonottaminen
_____
terve itsetunto
_____
oman ja muiden kulttuurien tuntemus ja arvostaminen
_____
tasa-arvo
_____
kestävän kehityksen periaate
_____
hyvät tavat
_____
luovuus
_____
kriittisyys
_____
hyvä kielitaito
_____
vastuuntunto
Muita tärkeitä arvoja, joita mielestänne tulisi ottaa huomioon:
_________________________________________________________________
___
237
ROPS
_________________________________________________________________
___
käännä
Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden
tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Niiden kautta vastataan ajan
koulutushaasteisiin.
2. Numeroikaa seuraavat aihekokonaisuudet tärkeysjärjestykseen.
_____
IHMISENÄ KASVAMINEN
Aihekokonaisuus tukee oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämänhallinnan kehittymistä. tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta yhteisöllisyyden kehitystä.
_____
KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS
Päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuriidentiteettinsä sekä kehittämään valmiuksia kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.
_____
VIESTINTÄ JA MEDIATAITO
Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää sekä kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa.
Mediataitoja tulee opiskella sekä viestien vastaanottamisessa että
tuottamisessa.
_____
OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS
Päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia
ja luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille.
_____
VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ
KEHITYKSESTÄ
Tavoitteena lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta.
_____
TURVALLISUUS JA LIIKENNE
_____
IHMINEN JA TEKNOLOGIA
Oppilaan tulisi ymmärtää ihmisen riippuvuus nykyaikaisesta teknologiasta ja näkemään sen merkitys arkielämässämme.
238
ROPS
LIITE 5
Perusopetuksen oppilaiden vanhemmille järjestetyn arvokyselyn tulokset
KOULUTYÖN TÄRKEIMMÄT ARVOT
Koulutyön arvopohjan selvittämiseksi laadittiin asiasta oppilaiden vanhemmille kysely
huhtikuussa 2003 . Tämä toteutettiin siten, että perusopetuksen osalle seitsemänsistä luokista jaettiin kyselylomake kotiin vietäväksi. Lomakkeita jaettiin 96 oppilaalle ja näistä 76
palautti lomakkeen.
Yhteenveto kyselystä:
Kysyttäessä arvopohjaa vanhempien tuli valita 11 arvosta viisi ja asettaa ne vielä tärkeysjärjestykseen. Kun tarkastellaan prosenttilukuja sekä eniten kannatusta saaneiden kohdalta
että kokonaan vastaamatta jätettyjen kohdalta, saatiin seuraava järjestys:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
itsetunto
vastuuntunto
toisten ihmisten huomioonottaminen
yhteistyökyky
hyvät tavat
luovuus
tasa-arvo
hyvä kielitaito
oman ja muiden kulttuurien tuntemus ja arvostaminen
kriittisyys
kestävän kehityksen periaate
AIHEKOKONAISUUDET
Vanhempia pyydettiin numeroimaan tärkeysjärjestykseen kasvatus- ja opetustyön keskeiset
paino-alueet. Tarkasteltaessa vastauksien frekvenssilukuja aihekokonaisuudet voidaan laittaa seuraavaan tärkeysjärjestykseen.
1.
2.
3.
4.
5.
ihmisenä kasvaminen
vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä
kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
viestintä ja mediataito
osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
239
ROPS
6. ihminen ja teknologia
7. turvallisuus ja liikenne
LIITE
8
Lisäopetuksen opetussuunnitelma
Lisäopetuksen tavoitteena on kokonaisvaltaisesti tukea opiskelijan kasvua ja kehitystä.
Lisäopetuksessa vahvistetaan nuoren yhteistyö- ja opiskelutaitoja, jolloin hänen valmiutensa siirtyä jatko-opintoihin paranevat.
Opiskelijat parantavat mahdollisuuksiaan päästä jatko-opintoihin korottamalla päättötodistuksen arvosanoja sekä selkiyttämällä uravalintaa tutustumalla työelämään.
Lisäopetukseen otetaan oppilaat, jotka ovat suorittaneet oppivelvollisuuden, haluavat 10.
luokalle ja eivät ole hakeutuneet tai päässeet toisen asteen opintoihin. Lisäopetukseen ovat
oikeutettuja opiskelijat, jotka hakeutuvat 10.luokalle samana vuonna tai seuraavana vuonna peruskoulun päättymisestä.
Opiskelu tapahtuu erillisessä lisäopetusryhmässä . Kokonaistuntimäärä on kolmekymmentä viikkotuntia, joista oppitunteja on 22h/vko ja lisäksi seitsemän tuntia työelämään tutustumista.
Jokaista oppilasta tuetaan hänen omien tarpeidensa mukaan, yhteistyössä kodin ja koulun
oppilashuollon kanssa.
Lisäopetuksessa noudatetaan 9.luokka-asteen oppimääriä.
Lisäopetuksessa olevaa opiskelijaa arvioidaan perusopetuksen yleisten arviointikäytäntöjen mukaisesti.
Lisäopetuksessa opiskelijat saavat sekä välitodistuksen että todistuksen lisäopetuksen suorittamisesta.
Arvionti annetaan numeroarviontina ja siinä noudatetaan Opetushallituksen päättöarviointia koskevia ohjeita ja kriteerejä.
240
ROPS
Lisäopetuksen oppiaineet ja tuntijako:
Äidinkieli
3h/vko
Uskonto/Yhteiskunta oppi 1h/vko
Biologia ja Maantieto 2h/vko
Matematiikka 3h/vko
Fysiikka 1h/vko
Kemia 1h/vko
B- Ruotsi 2h/vko
A- Englanti 2h/vko
Valinnaiset aineet: KU, ATK, käsityö yhteensä 4h/vko
Liikunta 2h/vko
Opinto-ohjaus/ 1h/vko
Lisäopetuksessa varsinaisia oppitunteja on 22 viikossa ja lisäksi seitsemän tunnin tetpäivä.
Lisäopetuksessa opiskelijat ovat koulussa neljä päivää ja yhden päivän työelämässä.
Kuitenkin on mahdollista, että oppilas voi olla työelämässä kevätlukukaudella kaksi päivää.
Päätös toisesta tet-päivästä tehdään kevätlukukauden osalta tammikuun 15.päivään mennessä.
Muutos työelämään tutustumisesta voidaan tehdä, mikäli oppilas on menestynyt opinnoissaan syyslukukaudella kiitettävästi. Päätös tehdään yhteisesti opinto-ohjaajan johdolla
yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa.
Työharjoittelusta oppilas saa työtodistuksen, josta käy ilmi työssäolo aika, työtehtävät ja
mahdolliset erityisosaamiset.
241