Koulutus - Helsingin yliopisto
Koulutus Tuomo Suhonen Erikoistutkija, KTT Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT TA5b Julkinen talous, Helsingin yliopisto 22.5.2015 Luennon aiheet • Julkisen sektorin rooli koulutuksessa • Koulutusinvestointien vaikutus yksilöiden tulemiin • Kilpailu koulutusmarkkinoilla Julkisen sektorin rooli koulutuksessa • Kaikissa OECD-maissa valtaosa koulutuksen järjestämisen kustannuksista julkisin varoin katettuja – Ensimmäisen ja toisen asteen koulutuksen menoista julkisen sektorin osuus yli 90 % vuonna 2011, kolmannella asteellakin lähes 70 % – Maiden välillä varsin vähän vaihtelua julkisen sektorin ensimmäisen ja toisen asteen meno-osuudessa • Pohjoismaissa lähes 100 %, Yhdysvalloissakin 91,6 % – Kolmannen asteen koulutuksen rahoituksen järjestämisessä enemmän maittaista vaihtelua • Suomessa, Norjassa ja Tanskassa julkisen sektorin osuus menoista suurin (noin 95 %) • Chilessä, Japanissa, Koreassa, Yhdistyneissä kuningaskunnissa ja Yhdysvalloissa yksityisten menojen osuus selvästi julkisia suurempi • Monissa suurten yksityisten koulutusmenojen maissakin nämä menot voimakkaasti julkisesti tuettuja (esim. Britanniassa kaksi kolmasosaa yksityisistä koulutusmenoista) Lähde: OECD (2014a) Julkisen sektorin rooli koulutuksessa • Koulutus ei ole puhdas julkishyödyke: koulutuksen tarjonnan lisäämiseen liittyy merkittäviä rajakustannuksia, ja koulutuspalveluiden tarjoaminen markkinaehtoisesti on mahdollista • Miksi sitten julkinen sektori rahoittaa niin suuren osan koulutuksesta? • Julkisen sektorin väliintuloa perustellaan yleensä koulutuksen positiivisilla ulkoisvaikutuksilla – Toisin sanoen yksilön investointi koulutukseen tuottaa yhteiskunnallisia hyötyjä, joille ei ole olemassa markkinoita → yksilö ali-investoi koulutukseensa – Mahdollisia yhteiskunnallisia hyötyjä (Moretti, 2004): • Teknologiset ulkoisvaikutukset: yksilön inhimillisen pääoman karttuminen parantaa muiden yksilöiden/tuotannontekijöiden tuottavuutta mm. sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta tapahtuvan oppimisen kautta (productivity spillover – vaikutus) • Rikollisuuden väheneminen • Kansalaisten äänestys- ym. poliittisen käyttäytymisen paraneminen Julkisen sektorin rooli koulutuksessa • Toisaalta on luultavaa, että ilman julkista väliintuloakin yhteiskunta tekisi merkittäviä investointeja koulutukseen sen tuottamien yksityisten hyötyjen takia → tuottaisivatko yksityisen investoinnin ylittävät koulutusinvestoinnit merkittäviä ulkoisvaikutuksia? • Julkista väliintuloa voidaan perustella myös mahdollisuuksien tasaarvon takaamisella yhteiskunnassa – Ilman julkista tukea yksilöt eivät investoisi koulutukseen niin paljon kuin haluaisivat luottomarkkinoiden epätäydellisyyksien vuoksi – Vanhemmat tekevät ensimmäisen ja toiseen asteen koulutusvalinnat lastensa puolesta, minkä vuoksi ilman julkista väliintuloa lasten koulutusmahdollisuudet riippuisivat vanhempien varallisuudesta ja epäitsekkyydestä • Entä millä julkishallinnon tasolla (kunta, valtio vai liittovaltio) päätökset koulutuksen rahoituksesta tulisi tehdä? – Alueiden välisen muuttoliikkeen vuoksi päätökset tulisi tehdä valtio/liittovaltion tasolla ulkoisvaikutusten täydelliseksi huomioimiseksi – Alueiden välisten tulo- ja varallisuuserojen vuoksi myös tulonjaollisten seikkojen täydellinen huomiointi edellyttää valtio-/liittovaltiotason päätöksentekoa Koulutusinvestointien vaikutus yksilöiden tulemiin Koulutus ja ansiotaso Suomessa (Koerselman & Uusitalo, 2014): Lähde: OECD (2014a) Koulutusinvestointien vaikutus yksilöiden tulemiin • Kaikkialla maailmassa yksilön koulutuksen havaitaan olevan positiivisessa yhteydessä työuran ansiotasoon ja muihin tulemiin – Toisin sanoen koulutus vaikuttaa yksilötasolla tuottoisalta investoinnilta (koulutuksen yksityinen tuotto positiivinen) • Mutta onko tilastollinen yhteys koulutuksen ja työmarkkinatulemien välillä kausaalinen? – Ei välttämättä: ero yliopistosta ja ammattikoulusta valmistuneiden ansioissa voi selittyä sillä, että yliopistoon valikoituu odotetun työmarkkinamenestyksen suhteen keskimäärin kyvykkäämpiä yksilöitä, jotka pärjäisivät työmarkkinoilla paremmin ilman yliopisto-opintojen suorittamistakin (= kyvykkyysharha) • Empiirisessä kirjallisuudessa on kuitenkin lukuisia esimerkkejä tutkimuksista, jotka löytävät positiivisen koulutuksen tuoton senkin jälkeen, kun yksilöiden kyvykkyyserot on pyritty vakioimaan – Vakuuttavimmat tulokset perustuvat luonnollisiin koe-asetelmiin (natural experiments), kaksosaineistoihin ja regressioepäjatkuvuusmenetelmään (regression discontinuity design) Koulutusinvestointien vaikutus yksilöiden tulemiin • Angrist ja Krueger (1991) – Yhdysvaltojen monissa osavaltioissa käytössä laki, jonka mukaan peruskoulun suorittamisen voi lopettaa heti 16-vuotta täytettyään → vuoden loppupuolella syntyneet pakotettuja pysymään pidempään koulussa kuin vuoden alkupuolella syntyneet → kouluvuosien määrässä syntymäkohorttien sisäistä vaihtelua syntymäajankohdan mukaan, jonka Angrist ja Krueger eivät usko olevan suorassa yhteydessä vaihteluun työuran asioissa – Angrist ja Krueger löytävät, että instrumenttimuuttuja-analyysi, jossa syntymävuosineljännestä käytetään instrumenttina kouluvuosien määrälle, tuottaa hyvin samankaltaisia estimaatteja koulutuksen tuotolle kuin tavallinen OLS-regressiomalli → ei siis merkittävää kyvykkyysharhaa Koulutusinvestointien vaikutus yksilöiden tulemiin Angrist ja Krueger (1991) Koulutusinvestointien vaikutus yksilöiden tulemiin • Ashenfelter ja Krueger (1994) – Monozygoottiset kaksoset ovat identtisiä monien koulutusvalintaan ja ansioihin yhteydessä olevien tekijöiden, kuten kognitiivisen kyvykkyyden ja muiden geneettisesti periytyvien ominaisuuksien, perhetaustan sekä naapurustotekijöiden, suhteen → vertailemalla eri koulutustason saavuttaneiden identtisten kaksosten ansioita, Ashenfelter ja Krueger saavat koulutuksen vaikutukselle estimaatin, joka ei selity näillä tekijöillä – Laskemalla kaksoserotukset koulutuksesta ja ansioista Ashenfelter ja Krueger eivät löydä merkkejä ylöspäin suuntautuvasta kyvykkyysharhasta koulutuksen tuoton OLS-estimaatissa – Instrumentoimalla yksilön itsensä raportoimaa koulutusvuosien määrää kaksosparin raportoimalla koulutuksen määrällä, he sen sijaan he löytävät merkkejä alaspäin suuntautuvasta mittavirheen aiheuttamasta harhasta Koulutusinvestointien vaikutus yksilöiden tulemiin Ashenfelter ja Krueger (1994) Koulutusinvestointien vaikutus yksilöiden tulemiin • Öckert (2010) – Korkeakoulujen sisäänotto on monissa maissa erittäin kilpailullista, ja valituksi ja hylätyksi tulleiden välinen ero valintapisteissä on usein mitättömän pieni – näin oli myös Ruotsissa 1980-luvun alussa – Ruotsalaisessa järjestelmässä lisäksi sisäänpääsyrajalla tasapisteissä olleiden hakijoiden sisään ottamisesta/hylkäämisestä päätettiin toisinaan ”arpaa heittämällä” – Opiskelijan sijoittumisen aivan sisäänpääsyrajan tuntumassa joko rajan ylä- tai alapuolelle voidaan olettaa olleen satunnaista (oli nämä sitten kirjaimellisesti arvottu tai ei) → Öckert käyttää korkeakouluun valituksi tulemista sisäänpääsyrajan tuntumassa instrumenttimuuttujana korkeakouluvuosien määrälle löytäen, että tavallinen OLS-estimaatti yliarvioi koulutuksen tuoton Koulutusinvestointien vaikutus yksilöiden tulemiin Öckert (2010) Koulutusinvestointien vaikutus yksilöiden tulemiin Öckert (2010) Koulutusinvestointien vaikutus yksilöiden tulemiin Öckert (2010) Koulutusinvestointien vaikutus yksilöiden tulemiin • Mikäli positiivinen yhteys koulutuksen ja ansioiden välillä on kausaalinen, tarkoittaako tämä, että yksilön investointi koulutukseen on tuottoisa myös yhteiskunnan kannalta? • Inhimillisen pääoman teorian näkemys: koulutuksen ja ansioiden välinen yhteys selittyy sillä, että koulutus tarjoaa yksilölle taitoja, jotka parantavat yksilön tuottavuutta työmarkkinoilla → sekä yksilö että yhteiskunta hyötyvät koulutuksesta tuottavuuden kasvun seurauksena • Signalointiteorian näkemys: koulutuksen ja ansioiden välinen yhteys selittyy sillä, että koulutus erottelee työmarkkinoilla kyvykkäät ja motivoituneet työnhakijat vähemmän kyvykkäistä ja motivoituneista → yksilö hyötyy kouluttautumisesta, mutta koulutuksesta ei koidu suoria tuottavuushyötyjä yhteiskunnalle – Toisin sanoen koulutus aiheuttaa vain tulonsiirtoja kouluttamattomilta yksilöiltä koulutetuille – Signalointihypoteesin pätiessä koulutus kuitenkin parantaa työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaantoa, mistä voi koitua yhteiskunnallisia tuottavuushyötyjä Koulutusinvestointien vaikutus yksilöiden tulemiin • Vallalla olevan näkemyksen mukaan osa koulutuksen tuotoista selittyy inhimillisen pääoman karttumisella ja osa signaloinnilla – on kuitenkin empiirisesti epäselvää, kuinka suuri näiden selitysten suhteellinen merkitys on • Esimerkki yrityksestä diskriminoida selitysten välillä: Hämäläinen ja Uusitalo (2008) – Suomen 1990-luvun ammattikorkeakoulu-uudistuksessa ammatillisia/opistotasoisia oppilaitoksia muunnettiin ammattikorkeakouluiksi pidentäen samalla koulutusohjelmien kestoa ja muuntamalla tutkintonimikkeitä (esim. merkonomi → tradenomi) – Hämäläinen ja Uusitalo havaitsevat, että ammattikorkeakouluiksi muunnetuista kouluista valmistuneet tradenomit ansaitsivat enemmän kuin samoista kouluista ennen reformia valmistuneet merkonomit, mikä on linjassa sekä inhimillisen pääoman että signalointiselityksen kanssa – He kuitenkin löytävät myös, että opistotason tutkinnon suorittaneiden palkat laskivat ammattikorkeakoulun suorittaneiden saapuessa työmarkkinoille, mikä ei ole yhteensopivaa puhtaan inhimillisen pääoman mallin kanssa → evidenssiä signalointimallin hyväksi – Regressiomalleissa saadut tulokset kuitenkin hylkäävät sekä puhtaan signalointimallin että puhtaan inhimillisen pääoman mallin → reformilla oli sekä positiivisia tuottavuusvaikutuksia että negatiivisia ulkoisvaikutuksia opistotason koulutuksen saaneiden palkkoihin Koulutusinvestointien vaikutus yksilöiden tulemiin Hämäläinen ja Uusitalo (2008) Koulutusinvestointien vaikutus yksilöiden tulemiin • Onko yhteiskunnan koulutukseen uhraamien resurssien määrällä merkitystä oppimistulosten kannalta? – Maakorrelaatioiden perusteella positiivinen yhteys koulutusresurssien ja oppimistulosten (PISA) välillä näyttää pätevän vain kehittyvien maiden tapauksessa (OECD, 2013) • Maan saavuttaessa tietyn rajan koulutusinvestointien tasossa (50 000 USD/oppilas) ei niiden kasvattamisella näyttäisi olevan merkitystä – Toisaalta olemassa mm. satunnaistetuista kenttäkokeista saatua evidenssiä pienemmän luokkakoon (eli parempien opetusresurssien) ja oppimistulosten välisestä positiivisesta yhteydestä – Oppimistulokset eivät välttämättä hyvä mittari koulutusinvestointien vaikuttavuudelle, koska niiden yhteys tuottavuuteen heikko/epäselvä (toisin kuin ansioiden) • Toinen tärkeä kysymys: kuinka koulutusresurssit tulisi allokoida koulujen sisällä? – Kansatalouden pärjääminen globaalissa kilpailussa edellyttää huipputason osaamista → resurssit tulisi allokoida tieteellisesti lahjakkaiden nuorten koulutukseen – Toisaalta heikommassa asemassa olevien nuorten koulutuksen laiminlyöminen voi kasvattaa tuloeroja entisestään, mistä voi seurata sosiaalisia ongelmia Koulutusinvestointien vaikutus yksilöiden tulemiin Lähde: OECD (2013) Koulutusinvestointien vaikutus yksilöiden tulemiin Lähde: OECD (2013) Kilpailu koulutusmarkkinoilla • Kuten edellä on nähty, julkinen tuki koulutukselle voidaan perustella esim. ulkoisvaikutusten ja tasa-arvon kautta, mutta vastaavilla argumenteilla ei voida perustella sitä, miksi koulutus pitäisi myös järjestää julkisen sektorin toimesta • Monissa maissa (myös Yhdysvalloissa) perus- ja toisen asteen koulutus kuitenkin on pääosin julkisesti järjestettyä, ja lisäksi koulujen välistä kilpailua oppilaista on rajoitettu esim. määräämällä oppilaat lähimpään kouluun • Yksinkertainen tapa julkisesti tuetun, mutta kilpailullisen koulutuksen järjestämiselle olisi antaa jokaiselle lapselle kuponki (voucher), jolla hänen koulutuksensa voidaan rahoittaa missä tahansa yksityisessä tai julkisessa koulussa • Mitä hyötyjä ja haittoja koituisi koulutusmarkkinoiden avaamisesta kilpailulle? Kilpailu koulutusmarkkinoilla • Yleisiä perusteluja kilpailun puolesta: – Kilpailu parantaa koulujen laatua ja tehokkuutta – Saadessaan valita koulun vapaasti lapsen vanhemmat sitoutuvat paremmin sekä kouluun että lapsensa koulutukseen – Yksityiset koulut ovat (ainakin Yhdysvalloissa) parempilaatuisia ja tasa-arvoisempia lasten sosioekonomisen ja etnisen taustan mukaan kuin julkiset koulut – Kouluvalinnan rajoittaminen luo epätasa-arvoa, koska köyhät perheet eivät voi rikkaiden perheiden tavoin valita vapaasti asuinaluettaan Kilpailu koulutusmarkkinoilla • Perusteluja kilpailua vastaan: – Koulutusmarkkinat lähtökohtaisesti erilaiset tavallisiin markkinoihin nähden • Vanhemmilla (erityisesti vähemmän koulutetuilla) heikot mahdollisuudet arvioida koulutuksen laatua • Kilpailu jo lähtökohtaisesti rajoittunutta, koska vanhemmat arvostavat koulun läheistä sijaintia muita ominaisuuksia enemmän, ja koska koulun vaihtaminen on hankalaa – Yksityisten koulujen paremmuus julkisiin nähden johtuu niiden mahdollisuudesta valikoida oppilaansa, ei koulujen omista ansioista • Julkiset koulut eivät voi yksityisten tavoin rajata ulkopuolelle ongelmia aiheuttavia tai huonosti menestyviä oppilaita – Vapaa kouluvalinta johtaa koulujen segregaatioon oppilaiden sosioekonomisen taustan perusteella Kilpailu koulutusmarkkinoilla • Kuponkijärjestelmän toimivuudesta voidaan saada viitettä Ruotsista, jossa vastaavanlainen järjestelmä otettiin käyttöön 1992 • Ruotsin järjestelmän peruspiirteet (Böhlmark ja Lindahl, 2012): – Julkisten koulujen lisäksi yksityisiä kouluja, joille sallitaan kansallisista standardeista poikkeavat opetussuunnitelmat – Oppilaat saavat vapaasti hakea mihin tahansa yksityiseen kouluun, eivätkä koulut voi valikoida oppilaita kyvykkyyden tai perhetaustan perusteella • Kapasiteetin ylittyessä koulut voivat kuitenkin valikoida oppilaita koulumatkan pituuden, odotuslistan tai sisarussuhteiden perusteella – Kunnat myöntävät rahoituksen yksityisille kouluille opiskelijamäärän perusteella kuponkeina, joiden arvo vastaa julkisen koulujärjestelmän keskimääräisiä yksikkökustannuksia – Julkisille kouluille myönnetty rahoitus pienenee yksityisille kouluille myönnettyjen kuponkien arvon mukaisesti → aito kilpailutilanne julkisten ja yksityisten koulujen välillä – Yksityiset koulut eivät voi periä opiskelijoilta maksuja koulutuksesta – Nykyisin neljännes toiseen asteen opiskelijoista ja 13 % perusasteen opiskelijoista yksityisissä kouluissa Kilpailu koulutusmarkkinoilla • • Ruotsissa oppimistulokset ovat PISA-testien perusteella laskeneet voimakkaasti 1990-luvun alun jälkeen → Onko syy yksityisissä kouluissa ja vapaassa kouluvalinnassa? PISA-tulosten laskun myötä kritiikki yksityisten koulujen toimintaa kohtaan on lisääntynyt (mm. Fisman, 2014) – Yksityisten koulujen pärjääminen hyvin kansallisissa testeissä on osoittautunut johtuneen yksityisten koulujen oppilaiden houkuttelemiseksi harjoittamasta löyhästä arvostelusta – Yksityisiä kouluja on yllättäen lakkautettu taloudellisiin syihin vedoten, mistä on aiheutunut ongelmia oppilaille • • • Empiiriset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että yksityisten koulujen tulo koulutusmarkkinoille on pikemminkin parantanut oppimistuloksia Ruotsissa (mm. Böhlmark ja Lindahl, 2012) Todennäköisempänä selityksenä PISA-tulosten laskulle on esitetty Ruotsin vuoden 1994 opintosuunnitelmauudistusta, joka korosti itsenäistä opiskelua perinteisen opettajalähtöisen oppimisen sijaan (mm. Economist, 2014) OECD:n (2014b) arvioinnissa löydetty useita heikkouksia ruotsalaisista kouluista – Luokkien kurinpidollinen ilmapiiri heikko – Koulusta myöhästyminen on yleisintä Ruotsissa – Oppilaat käyttävät vähemmän aikaa opiskeluun ja ovat vähemmän sinnikkäitä Ruotsissa kuin muissa maissa – OECD-maiden keskiarvoon nähden keskimääräinen 15-vuotias ruotsalaisoppilas vastaanottaa 200 tuntia vähemmän kontaktiopetusta lukuvuodessa Mitä opimme? • Koulutuksen julkista tukea voidaan perustella koulutuksen ulkoisvaikutuksilla ja mahdollisuuksien tasa-arvon takaamisella yhteiskunnassa • Kouluvuosien määrä on kaikkialla maailmassa positiivisessa yhteydessä työuran ansoihin, ja useissa tutkimuksissa on löydetty, että tämä yhteys on kausaalinen • Koulutuksen yksityinen tuotto voi syntyä joko inhimillisen pääoman kasautumisen tai signaloinnin kautta • Koulutusmarkkinoiden vapauttamista kilpailulle voidaan perustella potentiaalisella koulujen laadun ja tehokkuuden paranemisella, mutta kilpailuun liittyy myös huolenaiheita (mm. epätäydellinen informaatio koulutuksen laadusta ja mahdollisuus koulujen segregaation lisääntymiseen) Lähteet • • • • • • • • • • • • Angrist, J.D., Krueger, A.B. 1991. Does compulsory school attendance affect schooling and earnings? Quarterly Journal of Economics 106, 979–1014. Ashenfelter, O., Krueger, A.B. 1994. Estimating the returns to schooling using a new sample of twins. American Economic Review 84 (5), 1157–1171. Böhlmark, A., Lindahl, M. 2012. Independent schools and long-run educational outcomes: evidence from Sweden’s large scale voucher reform. IZA discusssion paper No. 6683. Economist. 2014. Education reform: a good choice? http://www.economist.com/blogs/democracyinamerica/2014/10/education-reform. Viitattu 21.4.2015. Fisman, R. 2014. Sweden’s school choice disaster. http://www.slate.com/articles/news_and_politics/the_dismal_science/2014/07/sweden_scho ol_choice_the_country_s_disastrous_experiment_with_milton_friedman.html. Viitattu 21.4.2015. Hämäläinen, U., Uusitalo, R. 2008. Signalling or Human Capital: Evidence from the Finnish Polytechnic Reform. Scandinavian Journal of Economics 110, 755–775. Moretti, E. 2004. Human Capital Externalities in Cities. Handbook of Regional and Urban Economics 4, 2243-2291. OECD. 2013. What makes schools successful? Resources, policies and practices - Volume IV. OECD. 2014a. Education at Glance: OECD indicators. OECD. 2014b. Resources, policies and practices in Sweden’s schooling system – an in-depth analysis of 2012 PISA results. Stiglitz, J.E. 2000. Economics of the Public Sector – Third Edition, Ch. 16, New York: W. W. Norton & Company. Öckert, B. 2010. What’s the Value of an Acceptance Letter? Using Admissions Data to Estimate the Return to College. Economics of Education Review 29: 504–516.
© Copyright 2024