KAAVOITUSKATSAUS JA KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE 2015
KAAVOITUSKATSAUS JA KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE 2015-2017 Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma Heinilä Maritta 11.6.2015 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ .......................................................................................................................... 1 2 YLEMMÄN TASON SUUNNITTELU ........................................................................................ 1 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet .................................................................... 1 2.2 Maakuntakaava ....................................................................................................... 1 2.3 3 4 5 6 7 2.2.1 Pohjanmaan maakuntakaava 2030 .................................................................. 2 2.2.2 1. Vaihemaakuntakaava ................................................................................. 2 2.2.3 2. Vaihemaakuntakaava ................................................................................. 3 2.2.4 Pohjanmaan maakuntakaava 2040 .................................................................. 3 Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 ................................................................ 4 YLEISKAAVOITUS ............................................................................................................. 4 3.1 Voimassa olevat yleiskaavat ...................................................................................... 6 3.2 Vireillä olevat yleiskaavat ......................................................................................... 6 ASEMAKAAVOITUS ........................................................................................................... 7 4.1 Voimassa olevat asemakaavat ................................................................................... 7 4.2 Vireillä olevat asemakaavat....................................................................................... 8 KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE 2015-2017 ...................................................................... 10 5.1 Tulevat kaavahankkeet ........................................................................................... 10 5.2 Kaavoitushankkeiden arvioitu aikataulu .................................................................... 11 KAAVOITUKSEN TAUSTALLA OLEVAT LÄHTÖAINEISTOT JA SELVITYKSET .............................. 12 6.1 Isonkyrön kunnan rakennusjärjestys ........................................................................ 12 6.2 Koordinaatisto ....................................................................................................... 12 6.3 Asemakaavojen pohjakartat .................................................................................... 12 LISÄTIEDOT .................................................................................................................. 12 Kaavoituskatsauksen on laatinut Isonkyrön kunnan tilaamana FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, suunnittelupäällikkö Maritta Heinilä ja arkkitehti yo Lassi Tulonen. Kaavoituskatsauksen on hyväksynyt Isonkyrön kunnan elinkeino- ja kaavoitusjaosto. Raportissa käytetyt viistokuvat ovat Aarno Runosmäen. Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 1 (12) 11.6.2015 KAAVOITUSKATSAUS JA KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE 2015-2017 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 §:n mukaan tulee kunnan vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavaasioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa tulee selostaa lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Tässä kaavoituskatsauksessa selostetaan Isonkyrön kunnan kaavoitustilanne ja esitellään kaavoitusohjelma vuosille 2015 - 2017. Lisäksi kerrotaan yleisesti kaavoituksen ohjauksesta ja kaavahankkeiden etenemisestä. Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta ja rakentamista. Sekä maakunta- että kuntatason suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden sisältöä tarkennetaan seudullisella tasolla maakuntakaavoin ja kuntatasolla yleis- ja asemakaavoin. Kuntakaavoitusta ohjaa alueellinen ELY-keskus mm. vuosittain järjestettävillä kehittämiskeskusteluilla, kaavahankkeiden yhteydessä käytävin viranomaisneuvotteluin, sekä antamalla yksittäisiä kaavoja koskevia lausuntoja. 2 YLEMMÄN TASON SUUNNITTELU 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on huomioitava alueidenkäytön suunnittelussa niin, että tavoitteiden toteutumista edistetään. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioiminen kuntien kaavoituksessa. Ne täsmentävät ja konkretisoivat maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Lisätietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on ympäristöministeriön internet-sivuilla: www.ymparisto.fi/vat 2.2 Maakuntakaava Pohjanmaan liitto vastaa Pohjanmaan maakunnan kehittämisestä ja suunnittelusta seudullisella tasolla ja laatii kehitystä ohjaavan maakuntakaavan. Maakuntakaavalla siirretään valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet seudulliselle tasolle, ohjaten kuntien alueidenkäyttöä toivottuun suuntaan koko seudun tavoitteet huomioiden. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja myös viranomaisten maankäytön suunnittelua. Maakuntakaavan hyväksyy Ympäristöministeriö. Voimassa oleva kokonaismaakuntakaava on nimeltään Pohjanmaan maakuntakaava 2030. Maakuntakaavan päivitystyö on koko ajan käynnissä. Päivitystä tehdään joko laatimalla uusi maakuntakaava tai laatimalla yhden tai useamman teeman osalta vaihemaakuntakaava. Pohjanmaan liitto on päivittänyt maakuntakaavaa 2030 laatimalla kaksi vaihemaakuntakaavaa. Kokonaismaakuntakaavan päivitystyö on alkanut vuoden 2014 alussa. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 2 (12) 11.6.2015 2.2.1 Pohjanmaan maakuntakaava 2030 Isonkyrön kunnan alueella on voimassa Pohjanmaan maakuntakaava 2030, joka on vahvistettu Ympäristöministeriössä 21.12.2010. Karttaotteet: vasemmalla Pohjanmaan maakuntakaava 2030 Isonkyrön alueella, oikealla ylhäällä Isonkyrön keskusta-alue ja oikealla alhaalla Tervajoen keskusta-alue. Maakuntakaavassa Isonkyrön keskustaajama on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi ja Tervajoen taajama keskustatoimintojen alakeskukseksi. Molemmat taajamat kuuluvat maakuntakaavassa osoitettuun kaupunki-maaseutu –vuorovaikutusvyöhykkeeseen, jolla kehitetään erityisesti kaupungin, hyvien liikenneyhteyksien ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Muita maakuntakaavassa kylä – kohdemerkinnällä osoitettuja asutuskeskittymiä ovat Lehmäjoki, Palhojainen, Valtaala ja Orismala. Kunnan halki virtaa itä-länsisuunnassa Kyrönjoki, jota ympäröivät alueet kuuluvat kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta valtakunnallisesti arvokkaaseen Kyrönjokilaakson maisema-alueeseen. Kyrönjoki on suojeltu koskiensuojelulailla ja Kyrönjoen erityissuojelulailla, millä on estetty vesivoimalaitosten rakentaminen joen keski- ja alaosissa. Kunnan koillisosaan on osoitettu vedenoton kannalta tärkeä pohjavesialue (Kokkokangas ja Sarvikangas) ja vedenottamo. 2.2.2 1. Vaihemaakuntakaava Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava keskittyy kaupallisten palvelujen kehittämiseen. 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 4.10.2013. 1. Vaihemaakuntakaavassa Tervajoelle aiemmin maakuntakaavassa osoitettu palvelujen alue – merkintä (p) on korvattu paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö –merkinnällä (kmt2). Maakuntakaavassa osoitetut keskustatoimintojen alue ja keskustatoimintojen alakeskus säilyvät. Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 3 (12) 11.6.2015 Karttaotteet: vasemmalla vaihekaava 1 Isonkyrön keskustan ja Tervajoen keskustan kohdalta, oikealla vaihekaava 2 Isonkyrön kunnan alueelta. 2.2.3 2. Vaihemaakuntakaava Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava käsittelee uusiutuvia energiamuotoja ja niiden sijoittamista Pohjanmaalla. Vaihemaakuntakaavan visiona on, että maakunta on energiatuotannon osalta omavarainen ja että kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energiavaroilla. Vaihemaakuntakaavassa 2 on esitetty seudullisesti merkittävät (vähintään 10 tuulivoimalaa) sisältävät tuulivoimaloiden alueet. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavan 12.5.2014, ja se on parhaillaan Ympäristöministeriön vahvistettavana. Isonkyrön kunnan alueelle on osoitettu kaksi tuulivoimaloiden aluetta: Naarajoki ja Kattiharju. Naarajoen noin 10 voimalan alue sijoittuu Naarajokilaakson ja Kyrönjokilaakson väliselle metsäalueelle. Kattiharjun alue sijaitsee osittain Isonkyrön ja osittain Laihian kunnan alueella 2 naarajoen eteläpuolella. Naarajoen tuulivoima-alueen pinta ala on noin 3 km ja Kattiharjun noin 2 22 km . 2.2.4 Pohjanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntahallitus on kokouksessaan 27.1.2014 päättänyt käynnistää Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen. Kaava laaditaan koko maakunnan kattavana kokonaismaakuntakaavana. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään vuonna 2018. Uusi maakuntakaava korvaa vahvistuttuaan Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 ja sen vaihemaakuntakaavat. Asukkailla, eri yhteisöillä ja yhdistyksillä sekä niillä joiden työntekoa maakuntakaava koskee, on mahdollisuus vaikuttaa maakuntakaavan sisältöön kaikissa työvaiheissa. Lisätiedot: Pohjanmaan liitto Hietasaarenkatu 6 PL 174 65101 VAASA [email protected] FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 4 (12) 11.6.2015 2.3 Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 Vaasan kaupunki laatii Pohjanmaan liiton ja Vaasan kaupunkiseudun kuntien kanssa Vaasan kaupunkiseudun rakennemallia 2040. Rakennemalli on pitkän tähtäimen maankäytön suunnitelma, jonka tavoitteena oin yhteisen näkemyksen löytäminen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen päälinjoista. rakennemallin toteutumista pyritään seuraamaan vuositasolla ja päivittämään säännöllisesti. Rakennemalliin sitoutumiseksi kehitetään yhteistyötä lisääviä toimintatapoja. Rakennemallissa on neljä pääteemaa, jotka ovat asuminen, elinkeinot, logistiikka ja liikenne, palvelut sekä alueidentiteetti ja vetovoimaisuus. Otteita rakennemalliraportin luonnoksesta (5.5.2014): Asuminen Rakennemallin mukainen väestötavoite on noin 30 000- 50 000 asukkaan väkiluvun kasvu vuoteen 2040 mennessä. Väestönkasvusta suurin osa sijoittuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen tai sen yhteyteen. Kaikkien seudun asuinkeskusten ja taajamien odotetaan kasvavan. Valtaosa väestönkasvusta keskittyy kuitenkin edelleen suurimpiin, Vaasassa, Mustasaaressa ja Laihialla sijaitseviin asuinkeskuksiin. Tervajoen taajaman tavoiteltu väestön muutos vuoteen 2040 on +380 asukasta. Elinkeinot, logistiikka, liikenne Merkittävä työpaikkakeskittymiä sisältävä elinkeinoelämän kehittämisvyöhyke ulottuu Isostakyröstä raippaluotoon sekä Oravaisilta Korsnäsiin. Lentokenttää, satamaa, raideyhteyttä ja asemanseutuja ja valtatieyhteyksiä kehitetään elinkeinotoimintaa palvelevina solmuina. kehittämisen painopisteenä ovat logistiikkakäytävät Vt3 +raideyhteys, Vt8 ja vt18. Kattavat joukkoliikennepalvelut sisältävä joukkoliikennevyöhyke ulottuu Vaasan keskustassa idässä Isoonkyröön saakka. Palvelut Palvelut kehittyvät kolmitasoisina keskuksina (kaupunkikeskus, paikalliskeskus, lähipalvelukeskus). Tervajoki on luokiteltu lähipalvelukeskukseksi. Dynaamiset lähipalvelut kuten päivähoito, peruskoulu ja vanhusten palvelut pyritään säilyttämään asuntoalueilla ja taajamissa. Muita harvemmin käytettäviä julkisia palveluita, kuten sosiaali- ja terveyspalveluja keskitetään entistä enemmän. Alueidentiteetti ja vetovoimaisuus Vaasan kaupunkiseutua kehitetään omaleimaisena alueena, jolla on runsaasti kulttuurista, sosiaalista ja taloudellista pääomaa sitoutuneena myös fyysisiin rakenteisiin. maankäytön keinoin nostetaan esiin esimerkiksi arvokkaat vaalittavat luontokohteet, maaseudun historialliset jokivarsimaisemat kuten Kyrönjoki sekä muut kulttuuriympäristöt. 3 YLEISKAAVOITUS Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Kunnan tehtävänä on huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 5 (12) 11.6.2015 Isonkyrön kunnassa on kaksi lainvoimaista osayleiskaavaa: Tervajoen osayleiskaava ja Ylipään osayleiskaava. Lisäksi vireillä on kaksi osayleiskaavaa: keskustan osayleiskaava ja Kattiharjun tuulivoimaosayleiskaava. Voimassa olevat osayleiskaavat on osoitettu vihreällä ja käynnissä olevat osayleiskaavatyöt sinisellä. Numerointi: 1. Tervajoen osayleiskaava, 2. Ylipään osayleiskaava. 3. Isonkyrön keskustan osayleiskaava, 4. Kattiharjun tuulivoimaosayleiskaava 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 6 (12) 11.6.2015 3.1 Voimassa olevat yleiskaavat 1. Tervajoen osayleiskaava Tervajoen osayleiskaava on saanut lainvoiman 23.4.2014. Kaava käsittää Kyrönjokilaakson asutuksen läntiset kyläalueet Tervajoen taajaman läheisyydessä. Osayleiskaava-alueen läpi kulkee valtatie 18 sekä Vaasa-Seinäjoki rautatie. Kylkkälän kohdalla asutus muodostaa selkeän taajaman ja valtatiestä erkanevien paikallis- ja yhdysteiden varsilla on haja-asutusluonteista asutusta. Osayleiskaava käsittelee erityisesti Tervajoen taajamaan liittyvää asutusta ja kaupallista toimintaa, Kyrönjoen varren maaseutumaista pientaloasumista ja jokivartta ympäröivää maisemallisesti arvokasta aluetta ja siihen liittyvää asutusta. 2. Ylipään osayleiskaava Ylipään osayleiskaava on saanut lainvoiman 23.4.2014. Kaava-alue sijaitsee Isonkyrön keskustaajaman länsipuolella. Kaava-alue sijoittuu pääosin Kyrönjoen ja Seinäjoki-Vaasa rautatien väliselle alueelle ja siihen kuuluu Orismalan, Valtaalan ja Napuen kyläalueita. Ylipään osayleiskaavassa käsitellään erityisesti Kyrönjoen varren maisemallisesti arvokasta peltoaluetta ja siihen liittyviä kyläalueita ja maaseutumaisia pientaloalueita. 3.2 Vireillä olevat yleiskaavat 3. Isonkyrön keskustan osayleiskaava Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti oikeusvaikutteisena. Osayleiskaavan tavoitevuosi on 2035. Kaava-alueeseen kuuluu Isonkyrön keskustaajama lähialueineen. Alue rajautuu etelässä Kyrönjokeen ja Vaasa-Seinäjoki rautatiehen, lännessä Tervajoen osayleiskaava-alueeseen, idässä Ylipään osayleiskaava-alueeseen ja pohjoisessa Tuohisalonmäkeen, Tursonnevan, Hangasnevan ja Jaurinnevan suoalueisiin. Kaava-alueen pintaala on noin 4470 ha. Osayleiskaavassa tutkitaan nykyisen keskusta-alueen jatkamista valtatien 18 (Tervajoentie) suuntaan uusilla palvelualueilla ja valtatien varressa uusilla kaupan alueilla, joille tavoitellaan sijoitettavaksi vähittäiskaupan suuryksikkö. Valtatien eteläpuolta, Lapinmäen aluetta, tarkastellaan uutena työpaikka- ja asuinalueena. Osayleiskaavatyön edetessä määritellään kyläalueet, joilla määrätään kaavan osan käyttämisestä suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena MRL 44 § mukaisesti. Määräys voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty elinkeino- ja kaavoitusjaostossa 20.5.2013. Vuosien 2012 ja 2013 aikana on tehty kaava-aluetta koskevia kaavoituksen taustaselvityksiä. Osayleiskaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville kesän 2015 ajaksi. Tavoitteena on, että kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella osayleiskaavaehdotus asetetaan nähtäville loppusyksystä 2015. Mikäli kaavoitus etenee suunnitellun aikataulun mukaan, osayleiskaava hyväksytään kunnanvaltuustossa alkuvuodesta 2016. Kaavaa laativa konsultti: Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy:n alikonsultti Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy 4. Kattiharjun tuulivoimaosayleiskaava Prokon Wind Energy Finland Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Laihian ja Isonkyrön kuntien alueelle. Kattiharjun tuulivoimapuiston alueelle suunnitellaan enintään 75 tuulivoimalan aluetta. Suunnitelluista voimaloista 30 kpl sijaitsee Laihian kunnassa ja 45 kpl Isonkyrön kunnassa. Osayleiskaava-alueen koko on noin 4450 hehtaaria, josta Isoonkyröön sijoittuu noin 2820 ha. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77a §:n mukaisesti siten, että sitä voidaan käyttää suoraan tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Laihian kunnanvaltuusto omalta osaltaan ja Isonkyrön kunnanvaltuusto omalta osaltaan. Osayleiskaava ei ole MRL 46§ mukainen kuntien yhteinen osayleiskaava. Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 7 (12) 11.6.2015 Kattiharjun tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset selvitetään ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (458/1994) ja sen muutoksen (258/2006) mukaisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely). Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 7.1.-9.2.2015 ja YVA-selostus 8.1-3.3.2015 välisenä aikana. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella osayleiskaavaehdotus asetetaan tavoitteellisesti nähtäville syksyllä 2015. Osayleiskaava on tarkoitus hyväksyä kunnanvaltuustossa alkuvuodesta 2016. Kaavaa laativa konsultti: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 4 ASEMAKAAVOITUS Asemakaavalla osoitetaan tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjataan maankäyttöä mm. paikallisten olosuhteiden, taajama- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen edellyttämällä tavalla. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Asemakaavalla tarkennetaan maakuntakaavaa ja yleiskaavaa. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. 4.1 Voimassa olevat asemakaavat Isonkyrön keskustassa ja keskustan lähialueilla on voimassa useita asemakaavoja. Taipaleen ja Napuen alueen asemakaavoitettu aluekokonaisuus sijaitsee erillään muusta keskustan asemakaavarakenteesta. Myös Tervajoen keskusta-alue on suurelta osin asemakaavoitettu. Asemakaava käsittää keskeiset kyläalueet Kyrönjoen eteläpuolella, liikekeskustan ja siihen liittyvien pienempien asuntokortteleiden lisäksi Peippoosen asuntoalueen sekä erillisen Myllykosken asuntoalueen asemakaavan. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 8 (12) 11.6.2015 4.2 Vireillä olevat asemakaavat 5. Lapinmäen asemakaava Tavoitteena on laatia Tervajoentien eteläpuolelle keskustan osayleiskaavan ratkaisuihin perustuva asemakaava. Asemakaavoitettava alue sisältää uuden työpaikka-alueen, uusia asuinalueita ja niihin liittyviä virkistysalueita. Tavoitteena on alueen elinvoimaisuuden säilyttäminen ja kehittäminen osana Vaasa-Seinäjoki kehityskäytävää. Tähän liittyen keskeisessä asemassa on riittävien työpaikka-alueiden varaaminen, raideliikenteen hyödyntäminen ja siihen liittyvien liikenne- sekä yhdyskuntarakenneratkaisujen tekeminen siten että ne tukevat sekä koko kehityskäytävän toimivuutta että Isonkyrön elinvoimaisuutta. Työpaikka-alueelle tavoitellaan alustavasti teollisuus- ja logistiikkatoimintoja ja asuinalueille uusia pientalotontteja. Osayleiskaavassa on esitetty mahdollisuus alueen eteläpuolella sijaitsevan Ventälän rautatieseisakkeen käyttöön ottamisesta. Asemakaavalla pyritään mahdollistamaan hyvät ja toimivat yhteydet uusien asuin- ja työpaikka-alueiden, Isonkyrön keskustan ja mahdollisesti käyttöön otettavan rautatieseisakkeen välillä. Lapinmäen asemakaavatyö etenee Keskustan osayleiskaavatyön rinnalla ja sen hyväksymisaikataulu on riippuvainen osayleiskaavan voimaantulosta. Tavoitteena on, että asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville elokuussa 2015. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella ja huomioiden mahdolliset Keskustan osayleiskaavan sisältömuutokset kaavaehdotusaineisto viedään nähtäville tavoitteellisesti marraskuussa 2015. Mikäli kaavoitus etenee suunnitellun aikataulun mukaan, asemakaava hyväksytään kunnanvaltuustossa alkuvuodesta 2016. Kaavaa laativa konsultti: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 6. Tervajoen asemakaava Tervajoen asemakaavan muutostyö on käynnistynyt alkukeväästä 2015 osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinnalla. Suunnittelun tavoitteena on päivittää ja laatia asemakaava hyväksytyn Tervajoen osayleiskaavan perusteella. Osayleiskaavassa alueelle on uutena osoitettu mm. paljon tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksikköjä tai myymäläkeskittymä ja esitetty uusia liikenneratkaisuja. Asemakaavassa huomioidaan myös olemassa oleva asutus ja asumisen laajenemisalueet, palveluiden ja työpaikkojen alueet, asukkaiden virkistystarpeet ja maisemaa, luontoa ja kulttuuriperintöä koskevat suojelutarpeet. Kaavaluonnos on tavoiteaikataulun mukaan nähtävillä syyskuussa 2015. Kaavaehdotus laaditaan luonnoksesta saadun palautteen ja tarkentuneiden tietojen perusteella. Asemakaavamuutosehdotus on alustavan aikataulun mukaan nähtävillä tammikuussa 2016. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään alkukesästä 2016. Kaavaa laativa konsultti: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 7. Asemakaavamuutos Vainiotiellä Kyseessä on Isonkyrön kaavoitusohjelmaan vuosille 2013 – 2015 esitetty pienimuotoinen asemakaavamuutos, jossa asemakaavan mukaisen Vainiotien nimi muutetaan. Isossakyrössä on kaksi Vainiotietä, mikä on aiheuttanut sekaannusta mm. postin jakelussa. Ongelmia nimistö aiheuttaa myös pelastuslaitoksen ja hätäkeskuksen toimintaan. Nimen muutokseen on ryhdytty kuntalaisen aloitteesta. Asemakaavatyö on alkanut vuonna 2013. Kaavahanke on tarkoitus saattaa loppuun ja hyväksyä vuoden 2015 aikana. Kaavaa laativa konsultti: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 9 (12) 11.6.2015 8. Asemakaavamuutos kortteleissa 210, 211, 621 ja 640 ja Pysäkkitiellä Asemakaavaa tarkistetaan kortteleissa 210, 211, 621 ja 640 sekä Pysäkkitiellä. Kaavamuutoksella tarkistetaan korttelialueiden rakennusoikeuksia, virkistysalueen sekä korttelin 210 välistä rajaa sekä Härkäkiventien nimisen kadun laajuutta katuverkossa. Osa Pysäkkitiestä nimetään Härkäkiventieksi. Asemakaavatyö on alkanut vuonna 2013. Kaavahanke on tarkoitus saattaa loppuun ja hyväksyä vuoden 2015 aikana. Kaavaa laativa konsultti: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Punaisella on osoitettu asemakaavahankkeet. asemakaavoitetut alueet ja tummansinisellä käynnissä olevat FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 10 (12) 11.6.2015 5 KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE 2015-2017 5.1 Tulevat kaavahankkeet Vuosien 2015 ja 2016 aikana on tarkoitus jatkaa vireillä olevia osayleiskaava- ja asemakaavahankkeita ja saattaa ne kunnanvaltuuston hyväksytettäväksi. Vuosien 2016-2017 aikana käynnistetään kysynnän mukaan seuraavia uusia asemakaavahankkeita: 9. Kaavamuutos Riihitiellä Isonkyrön kunta on teettänyt alustavia tiesuunnitelmia Riihitien liikenneyhteyksien parantamisesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on kulkuyhteyksien kehittäminen niin, että alueen asumisviihtyisyys kohentuisi ja yritystoiminnan varastoliikenne toimisi tarkoituksenmukaisella tavalla. 10. Keskustan asemakaavan laajennus Tolkin alueella Keskustan asemakaavaa laajennetaan Tolkin alueella länteen. Asemakaavalla laajennetaan nykyistä asuntoaluetta. Kaavaan liitetään myös eteläpuolisen alueen rakennettavaksi soveltuvat alueet, joille laajennetaan yritystoimintaa palvelevia korttelialueita. 11. Laurilan teollisuusalueen laajentaminen Isonkyrön kunnalla on omistuksessa Laurilan teollisuusalueen ja kantatien välisellä alueella peltomaata, jolle teollisuusalueen kaava tullaan laajentamaan. 12. Keskustan asemakaavan muutos korttelissa 110 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda asumisviihtyisyydeltään korkeatasoinen ja väljä asunto-alue joenrannalle ja keskeiselle paikalle keskustan taajamaa. Kaavoitusohjelmassa esitetyt uudet asemakaavahankkeet numeroituna: 9. Kaavamuutos Riihitiellä, 10. Keskustan asemakaavan laajennus Tolkin alueella, Laurilan teollisuusalueen laajentaminen ja 12. Keskustan asemakaavan muutos korttelissa 110. Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 11 (12) 11.6.2015 5.2 Kaavoitushankkeiden arvioitu aikataulu Vireillä olevat osayleiskaavat 2015 2016 3. Isonkyrön keskustan osayleiskaava kaavaluonnos kaavaehdotus hyväksyminen 4. Kattiharjun tuulivoimaosayleiskaava kaavaehdotus hyväksyminen 2015 2016 5. Lapinmäen asemakaava kaavaluonnos kaavaehdotus hyväksyminen 6.Tervajoen keskustan asemakaavamuutos kaavaluonnos ehdotus hyväksyminen 7. Asemakaavamuutos Vainiotiellä kaavaehdotus hyväksyminen 8. Asemakaavamuutos kortteleissa 210, 211, 621 ja 640 ja Pysäkkitiellä kaavaehdotus hyväksyminen Vireillä olevat asemakaavat Tulevat asemakaavat 2015 2017 2017 2016 2017 9. Kaavamuutos Riihitiellä oas luonnos ehdotus hyväksyminen 10. Keskustan asemakaavan laajennus Tolkin alueella oas luonnos ehdotus hyväksyminen 11. Laurilan teollisuusalueen laajentaminen 12. Keskustan asemakaavan muutos korttelissa 110 oas oas luonnos ehdotus hyväksyminen FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 12 (12) 11.6.2015 6 KAAVOITUKSEN TAUSTALLA OLEVAT LÄHTÖAINEISTOT JA SELVITYKSET 6.1 Isonkyrön kunnan rakennusjärjestys Voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty vuonna 2002. Rakennusjärjestyksen uusimistyö on käynnissä. Rakennusjärjestyksen hyväksyy Isonkyrön kunnanvaltuusto. 6.2 Koordinaatisto Vuoden 2012 aikana on siirrytty yhtenäiskoordinaatistojärjestelmään, joka Isonkyrön alueella on EUREF-FIN koordinaatisto GK22. Kunnan paikkatietojärjestelmät, asemakaavat ja asemakaavojen pohjakartat on muunnettu ko. koordinaatistoon, myös kunnan nettisivuilla oleva kartta- ja kaavamateriaali on ko. koordinaatistossa. 6.3 Asemakaavojen pohjakartat Numeerinen pohjakartta valmistui Isonkyrön keskustaajamaan vuoden 2001 aikana. Palhojaisten alueen pohjakartta valmistui 2002. Karttaa on laajennettu Lapinmäen alueen osalta v. 2006. Tervajoen pohjakartta laadittiin jo 1990-luvun puolivälissä. Kartasta on laadittu numeerinen kartta vuonna 2007. Tervajoen pohjakarttaa laajennettiin Peippoosen alueen eteläpuolelle 2007. Pohjakartta-aineistoa tulee asemakaavoitukseen laajentaa suunnittelualueen sijainnista riippuen. 7 ryhdyttäessä tarvittaessa päivittää ja/tai LISÄTIEDOT Ajankohtaisista ilmoitustaululla Kaavoitus kaavoitushankkeista tiedotetaan Pohjankyrö-lehdessä, Isonkyrön kunnan ja kunnan internet-sivuilla: Isokyrö > Kuntalainen > Tekniset palvelut > Kaavoitusta koskeviin tiedusteluihin vastaavat: Isonkyrön kunta Eino Toivola kunnanjohtaja Pohjankyröntie 136 61500 Isokyrö Puh. (06) 470 1111 fax. (06) 470 1444 e-mail. [email protected] Juha Försti tekninen johtaja
© Copyright 2024