Laukaan ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmä
LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON LAATUJÄRJESTELMÄ (yhteistoiminta-alue Laukaa-Äänekoski-Konnevesi) Hyväksytty: Ympäristöterveyslautakunta 17.3.2015 § 12 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO LYHENTEITÄ ................................................................................................................................................ 5 1. JOHDANTO ................................................................................................................................................ 7 2. KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLOSSA ............................. 9 2.1 Yhteistoiminta-alue, organisaatio ja henkilöstö.......................................................................... 9 2.2 Henkilöstön vastuualueet ja yhteystiedot .................................................................................. 10 2.3 Henkilöstön koulutus................................................................................................................... 12 2.4 Viestintä........................................................................................................................................ 13 2.5 Valvonnan maksullisuus ............................................................................................................. 13 2.6 Hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu .................................................................. 13 2.7 Näytteenottovälineet ja mittauslaitteet ...................................................................................... 14 3. KUNNAN VALVONTASUUNNITELMA.............................................................................................. 16 3.1 Valvontasuunnitelman laatiminen ............................................................................................. 16 3.2 Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma ................................................... 16 3.3 Toimialakohtaiset valvontasuunnitelmat .................................................................................. 17 3.3.1 Elintarvike......................................................................................................................... 17 3.3.2 Kuluttajaturvallisuus ....................................................................................................... 17 3.3.3 Terveydensuojelu.............................................................................................................. 18 3.3.4 Tupakka............................................................................................................................. 18 3.4 Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi.. 18 4. VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUKSET .................................................................................... 20 4.1 Suunnitelmallinen valvonta ........................................................................................................ 20 4.2 Elintarvikelain mukainen valvonta............................................................................................ 21 4.3 Terveydensuojelulain mukainen valvonta................................................................................. 28 4.4 Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta .......................................................................... 31 4.5 Tupakkalain mukainen valvonta ............................................................................................... 33 4.6 Nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta................................................................................... 34 5. TOIMENPIDEMALLIT........................................................................................................................... 35 5.1 Ilmoitusten ja hakemusten käsittely .......................................................................................... 35 5.1.1 Elintarvikelain 13 §:n 1. momentin mukaisen ilmoituksen käsittely (elintarvikehuoneistot) .............................................................................................................. 35 5.1.2 Elintarvikelain 13 §:n 2. momentin mukaisen hyväksymishakemuksen käsittely (laitokset) .................................................................................................................................... 35 5.1.3 Elintarvikelain 13 § 4. momentin mukaisen ilmoituksen käsittely............................... 38 1 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 5.1.4 Elintarvikelain 22 § 1. momentin mukaisen ilmoituksen käsittely (alkutuotanto) ..... 38 5.1.5 Liikkuvan elintarvikehuoneiston/tilapäisen myynnin tiedotuksen käsittely............... 39 5.1.6 Terveydensuojelulain 13 §:n mukaisen ilmoituksen käsittely, toiminta ei aiheuta merkittävää terveyshaittaa (toiminnan aloittaminen/olennainen muutos) .......................... 40 5.1.7 Terveydensuojelulain 13 §:n mukaisen ilmoituksen käsittely, toiminta voi aiheuttaa merkittävää terveyshaittaa (toiminnan aloittaminen/olennainen muutos) .......................... 41 5.1.8 Terveydensuojelulain 13 § mukaisen ilmoituksen käsittely (toimijan vaihdos).......... 42 5.1.9 Talousvettä toimittavan laitoksen terveydensuojelulain 18 §:n mukaisen hakemuksen käsittely....................................................................................................................................... 42 5.1.10 Kuluttajaturvallisuuslain 6 §:n mukaisen ilmoituksen käsittely................................ 43 5.1.11 Kiertävän kuluttajapalvelun tarjoajan ilmoituksen käsittely (KuTuL 6 §).............. 43 5.1.12 Kuluttajapalvelukseen liittyvän ilmoituksen/valituksen käsittely (KuTuL 8 §) ....... 44 5.1.13 Suureen yleisötilaisuuteen liittyvän ilmoituksen käsittely (KuTuL, EL ja TsL) ...... 44 5.1.14 Tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupahakemuksen käsittely ................................. 44 5.1.15 Nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntilupahakemuksen käsittely.............................. 45 5.1.16 Ilmoitus tupakkatuotteiden/nikotiinivalmisteiden lupahakemuksen tietojen muutoksesta tai myynnin lopettamisesta................................................................................. 45 5.2 Muut (valitukset, lausuntojen antaminen, näytteenotto ym.).................................................. 46 5.2.1 Elintarvikkeen virheellisyyteen liittyvän valituksen käsittely (myynti, tarjoilu ja valmistus).................................................................................................................................... 46 5.2.2 Talousveden laatua koskevan valituksen käsittely ........................................................ 46 5.2.3 Sisäilman laatuun liittyvän valituksen käsittely ............................................................ 47 5.2.4 Toiminta mahdollisissa erityistilanteissa, esimerkiksi ruokamyrkytysepäilyt, vesivälitteiset saastumisepäilyt, kemikaalipäästöt ym............................................................ 47 5.2.5 Valvontamääräykset ja hallinnolliset pakkokeinot sekä tehtävien delegoinnit .......... 48 5.2.6 Lausunnon antaminen...................................................................................................... 48 5.2.7 Näytteenotto ...................................................................................................................... 49 6. TARKASTUSOHJEET ............................................................................................................................ 50 6.1 Elintarvikevalvonta ..................................................................................................................... 50 6.1.1 Oiva-tarkastukset (ilmoitetut elintarvikehuoneistot) .................................................... 50 6.1.2 Oiva-tarkastukset (hyväksytyt elintarvikehuoneistot) .................................................. 53 6.1.3 Alkutuotanto (maidontuotantotilat)................................................................................ 54 6.2 Terveydensuojelulain mukainen valvonta................................................................................. 55 6.2.1 TARKASTUSOHJE: Julkiset huvi-, majoitus- ja kokoontumishuoneistot ................ 57 6.2.2 TARKASTUSOHJE: Yleiset saunat............................................................................... 59 6.2.3 TARKASTUSOHJE: Yleiset uimahallit, uima-altaat, uimalat ja kylpylät................. 60 2 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 6.2.4 TARKASTUSOHJE: Uimarannat.................................................................................. 64 6.2.5 TARKASTUSOHJE: Eläinsuojat ja -aitaukset asemakaava-alueella yms. ................ 67 6.2.6 TARKASTUSOHJE: Koulut ja oppilaitokset, päivä-, lasten- tai vanhainkodit sekä muut sosiaalialan yksiköt ym.................................................................................................... 69 6.2.7 TARKASTUSOHJE: Parturi-kampaamot, kauneushoitolat, solariumit, tatuointiliikkeet ja vastaavat .................................................................................................... 72 6.2.8 TARKASTUSOHJE: Hautausmaat ja hautauspaikat .................................................. 75 6.2.9 TARKASTUSOHJE: Asuinhuoneisto ............................................................................ 77 6.2.10 TARKASTUSOHJE: Talousvettä toimittavat laitokset ja vedenottamot ................. 80 6.3 Kuluttajaturvallisuuden valvonta .............................................................................................. 85 6.3.1 Tarkastusohjeet ................................................................................................................ 85 6.4 Tupakkalain mukainen valvonta ............................................................................................... 91 7. NÄYTTEENOTTO-OHJEET.................................................................................................................. 93 7.1 Elintarvikenäytteet ...................................................................................................................... 93 7.2 Pintapuhtausnäytteet................................................................................................................... 94 7.2.1 Pintapuhtausnäytteenotto Hygicult TPC-menetelmällä ............................................... 94 7.2.2 Pintapuhtausnäytteenotto Hygiena SystemSURE Plus -luminometrillä ..................... 95 7.3 Vesinäytteet .................................................................................................................................. 97 7.3.1 Talousvesi .......................................................................................................................... 98 7.3.2 Uima-allasvesi ................................................................................................................. 100 7.3.3 Uimarantavesi ................................................................................................................. 101 7.3.4 VOC-määritykset vesinäytteistä.................................................................................... 102 7.4 Rakenteiden pintanäytteenotto ................................................................................................ 103 7.4.1 Pintasivelynäyte .............................................................................................................. 104 7.4.2 Teippinäyte...................................................................................................................... 105 7.5 Materiaalinäyte rakenteista...................................................................................................... 106 7.6 Asbestikuidut pinnoilta ............................................................................................................. 108 7.7 Sisäilman mikrobipitoisuuden määritys 6-vaiheimpaktorilla ............................................... 110 7.8 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), aktiivikeräys Tenax-adsorbenttiin ........................ 113 8. MITTAUSOHJEET ................................................................................................................................ 115 9. ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO ............................................................................................................... 116 9.1 Eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma............................................................................. 116 9.2 Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako ............................................................................. 116 9.3 Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen .................................................... 117 9.4 Koulutus ..................................................................................................................................... 117 3 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 9.5 Toimitilat ja välineistö............................................................................................................... 117 9.5.1 Toimitilat ......................................................................................................................... 117 9.5.2 Välineistö ......................................................................................................................... 118 9.6 Toimenpidemallit....................................................................................................................... 118 9.6.1 Eläimen peruseläinlääkäripalveluun kuuluvan hoitotoimenpiteen jälkihoito .......... 118 9.6.2 Kantelumenettely eläinlääkärin toiminnasta (hoitovirhetapaukset) ......................... 119 9.6.3 Eläinsuojeluilmoituksen käsittely.................................................................................. 119 9.7 Eläinlääkäripalvelujen järjestäminen ..................................................................................... 120 9.7.1 Peruseläinlääkintäpalvelut ............................................................................................ 120 9.7.2 Tuotantoeläinten terveydenhuolto ................................................................................ 121 9.7.3 Kiireellinen eläinlääkäriapu .......................................................................................... 122 9.8 Subventiot (kunnan maksamat korvaukset) ........................................................................... 123 9.9 Eläinten lääkitsemisen valvonta ............................................................................................... 123 9.10 Eläinten hyvinvoinnin valvonta.............................................................................................. 123 9.10.1 Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus ................................................................. 124 9.10.2 Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus .. 124 9.11 Eläintautien vastustaminen ja valvonta................................................................................. 125 10. LAATUJÄRJESTELMÄN HYVÄKSYMINEN JA PÄIVITTÄMINEN ........................................ 127 4 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 LYHENTEITÄ Evira Elintarviketurvallisuusvirasto Tukes Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Valvira Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto AVI Aluehallintovirasto ELY-keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus VYHA Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä KUTI Keskitetty valtakunnallinen tietojärjestelmä elintarvikekohteille ja valvontatiedoille YHTI Keskitetty valtakunnallinen tietojärjestelmä terveydensuojelun, kuluttajaturvallisuuden ja tupakkalain mukaisten toimialojen valvontakohteille ja valvontatiedoille TerveKuu Ympäristön- ja terveydensuojelun tiedonhallintajärjestelmä Mitpa Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Oiva Elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä, jota koordinoi Evira Eviranet Eviran toimialan viranomaisille tarkoitettu verkkopalvelu, jonka käyttö edellyttää henkilökohtaista käyttäjätunnusta ja salasanaa EL Elintarvikelaki EU:n valvonta-asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004 rehuja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta vi rallisesta valvonnasta TsL Terveydensuojelulaki KuTuL Kuluttajaturvallisuuslaki TupL Tupakkalaki Fimea Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus STM Sosiaali- ja terveysministeriö STMa Sosiaali- ja terveysministeriön asetus VNas Valtioneuvoston asetus 5 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Tukes Extranet Tukesin toimialan viranomaisille tarkoitettu verkkopalvelu, jonka käyttö edellyttää käyttäjätunnusta ja salasanaa SFS Suomen Standardisoimisliitto ry RYMY Ruokamyrkytystyöryhmä, (myös ruokamyrkytysepidemioiden ilmoitusjärjestelmä) VASU Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma EHO Eläinlääkintähuollon valtakunnallinen ohjelma ElhL Eläinlääkintähuoltolaki EsL Eläinsuojelulaki EtL Eläintautilaki Naseva Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä, jota käyttävät nautatilat, eläinlääkärit sekä muut toiminnan yhteistyötahot (meijerit, teurastamot ja neuvonta) Sikava Sikaloiden terveysluokitusrekisteri, jota käyttävät sikatilat, eläinlääkärit sekä muut toiminnan yhteistyötahot (teurastamot, neuvonta) 6 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 1. JOHDANTO Ympäristöterveydenhuolto käsittää sekä ympäristöterveysvalvonnan että eläinlääkintähuollon. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu terveydensuojelu, elintarvikkeiden, kuluttajaturvallisuuden, tupakka- ja lääkelain sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta sekä eläinlääkäripalvelut. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön terveyttä ja turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Tarkoituksena on varmistaa korkealaatuinen ympäristöterveydenhuollon valvonta, mikä edellyttää, että valvonta on suunnitelmallista, riittävin voimavaroin ja oikein kohdennettua, tehokasta sekä eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Päävastuu ympäristöterveydenhuollon valvonnan toimeenpanosta on kunnilla. Kunnan tehtävänä on huolehtia, että ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön velvoitteita noudatetaan kunnan alueella. Kunnille kuuluu valvontatehtäviä ympäristöterveydenhuollon kaikilla osa-alueilla. Kunnan tehtävät ympäristöterveydenhuollossa voidaan yleisesti jakaa seuraavasti: toiminnanharjoittajien ja kuluttajien neuvonta, ohjaus ja koulutus suunnitelmallinen valvonta valtakunnallisen valvontaohjelman sekä alueellisen valvontasuunnitelman mukaisesti valvontakohteiden toimintaa koskevien ilmoitusten tai hakemusten käsittely ja niistä tehtävät päätökset säännölliset tarkastukset valvontakohteisiin sekä tarvittaessa näytteenotto ja tutkimukset lainsäädännön noudattamatta jättämisestä tai ilmeistä terveyshaittaa aiheuttavasta toiminnasta johtuvien määräysten antaminen tai pakkokeinojen asettaminen erityistilanteisiin varautuminen epidemioiden selvittäminen lausuntojen antaminen raportointi aluehallintovirastolle (AVI) ja keskusviranomaisille (Evira, Valvira ja Tukes) Ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueiden valvontaa säädetään lainsäädännöllä. Elintarvikelain (23/2006, 1§) tarkoituksena on: varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu varmistaa, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda harhaan suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys turvata korkealaatuinen elintarvikevalvonta, ja osaltaan parantaa elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytyksiä 7 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Terveydensuojelulain (763/1994, 1 §) tarkoituksena on: ylläpitää ja edistää väestön ja yksilön terveyttä ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä. Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011, 1 §) tarkoituksena on: varmistaa kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelujen turvallisuus ennaltaehkäistä kulutustavaroista ja kuluttajapalveluista aiheutuvia terveys- ja omaisuusvaaroja edellisessä kohdassa tarkoitetun vaaran ilmetessä varmistaa, että vaara saadaan riittävän tehokkaalla tavalla poistettua turvata korkealaatuinen kuluttajaturvallisuusvalvonta, ja osaltaan parantaa toiminnanharjoittajien toimintaedellytyksiä Tupakkalaissa (693/1976, 1 §) säädetään toimenpiteistä, joilla: ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista edistetään tupakkatuotteiden käytön lopettamista suojellaan väestöä tupakansavulle altistumiselta Lain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Lakia täydentää asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (225/1977). Lääkelain muutoksen nojalla (22/2006) 54 a - 54 e §:ssä on säädetty kuntien terveydensuojeluviranomaisten velvollisuudesta valvoa nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiä. Eläinlääkintähuoltolain (765/2009, 1 §) tarkoituksena on: varmistaa kuntien järjestämien eläinlääkäripalveluiden saatavuus ja laatu sekä muiden eläinlääkäripalveluiden valvonta varmistaa elintarvikkeiden turvallisuuden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Eläinsuojelulain (247/1996) tarkoituksena on: suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua 8 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 Laatija Gita Monthan LAATUJÄRJESTELMÄ Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 2. KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLOSSA 2.1 Yhteistoiminta-alue, organisaatio ja henkilöstö Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö muodostuu yhteistoiminta-alueesta, johon kuuluvat Laukaan kunta (isäntäkunta), Konneveden kunta ja Äänekosken kaupunki. Yhteistoimintaalue aloitti toimintansa 1.1.2013. Lain (410/2009) ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta mukaan kunnassa tai kunnan yhteistoiminta-alueella tulee olla käytettävissään vähintään 10 henkilötyövuotta vastaavat henkilöresurssit, joilla ympäristöterveydenhuollon palvelut järjestetään. Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköön kuuluu ympäristötoimenjohtaja (0,70 htv), terveystarkastajat (5,60 htv), valvontaeläinlääkäri (1 htv), kunnaneläinlääkärit (2,70 htv) ja toimistosihteeri (0,75 htv). Lain edellyttämä 10 henkilötyövuotta täyttyy Laukaan yhteistoiminta-alueella. Laukaan ympäristöterveydenhuollon organisaatiorakenne LAUKAAN KUNNAN KUNNANHALLITUS JA -VALTUUSTO YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA 3 jäsentä Laukaasta 3 jäsentä Äänekoskelta 1 jäsen Konnevedeltä YMPÄRISTÖTOIMENJOHTAJA Jukka Lappalainen YLEINEN TERVEYSVALVONTA Miia Valkonen Niina Virtanen Mari Peltonen VALVONTAELÄINLÄÄKÄRI Kaidi Piilman ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO Annamari Nuutinen TOIMISTO- JA HALLINTOPALVELUT Pia Nieminen Laura Tarvainen Marja-Liisa Vihavainen Minna Nalli Sinikka Rissanen Jouni Jänkävaara 9 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 2.2 Henkilöstön vastuualueet ja yhteystiedot Taulukko 1. Laukaan yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollon henkilöstö VIRKANIMIKE / NIMI / VASTUUALUE / MUUTA YHTEYSTIEDOT TYÖTEHTÄVÄT Ympäristötoimenjohtaja Jukka Lappalainen *terveysvalvonnan johto Valvontatehtävät: puh. (014) 2675 820 *ympäristöterveydenhuollon *asumisterveys- ja Laukaan ympäristöterveydenhuolto asioiden esittely ympäristöter- sisäilma Kantolantie 10 a veyslautakunnassa *terveydensuojeluval41340 Laukaa *ympäristötoimen yleishallin- vonta [email protected] toasiat *eläinsuojelu *RYMY Terveystarkastajat Miia Valkonen Ympäristötoimenjohtajan Laukaa, Konnevesi: puh. (014) 2675 824 *elintarvike: leipomot, laitok- 1. sijainen Laukaan ympäristöterveydenhuolto set, ruoan valmistus, myymälät Kantolantie 10 a (pakkaamattomat tuotteet) 41340 Laukaa *terveydensuojelu: talousvedet [email protected] *tupakkalain mukaiset lupa-asiat ja valvonta Niina Virtanen Ympäristötoimenjohtajan Laukaa, Konnevesi: puh. (014) 2675 828 *kuluttajaturvallisuus (myös 2. sijainen Laukaan ympäristöterveydenhuolto Äänekoski) Kantolantie 10 a *elintarvike: myymälät (paka- Näytteenotto- ja atk-vas41340 Laukaa tut tuotteet), elintarvikekulje- taava [email protected] tus, tarjoilupaikat *terveydensuojelu: uimavesi- ja pintapuhtausnäytteet, osittain talousvedet *tupakkalain mukainen valvonta Minna Nalli Erityistilannevastaava Laukaa, Konnevesi: puh. (014) 2675 815 *elintarvike Laukaan ympäristöterveydenhuolto *terveydensuojelu RYMY-työryhmän jäsen Kantolantie 10 a 41340 Laukaa [email protected] Mari Peltonen puh. Laukaan ympäristöterveydenhuolto Kantolantie 10 a 10 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ 41340 Laukaa [email protected] Sinikka Rissanen puh. (014) 2675 817 Laukaan ympäristöterveydenhuolto / Äänekosken palvelupiste Torikatu 2 (2. krs) 44100 Äänekoski [email protected] Jouni Jänkävaara puh. (014) 2675 818 Laukaan ympäristöterveydenhuolto / Äänekosken palvelupiste Torikatu 2 (2. krs) 44100 Äänekoski [email protected] Valvontaeläinlääkäri Kaidi Piilman puh. (014) 2675 827 Laukaan ympäristöterveydenhuolto Kantolantie 10 a 41340 Laukaa [email protected] Kunnaneläinlääkärit Annamari Nuutinen puh. (014) 2675 825 Laukaan ympäristöterveydenhuolto Kantolantie 10 a 41340 Laukaa [email protected] Laura Tarvainen puh. (014) 2675 826 Laukaan ympäristöterveydenhuolto Kantolantie 10 a 41340 Laukaa [email protected] Laadittu 12.3.2015 Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Äänekoski: *tupakkalain mukaiset lupaasiat ja valvonta *terveydensuojelu (mm. asumisterveys ja sisäilma) Äänekoski: *elintarvikevalvonta *tupakkalain mukainen vonta *terveydensuojelu RYMY val- RYMY Laukaa, Konnevesi, Äänekoski: *laitokset *alkutuotanto (maidontuotantotilat) *eläinsuojeluvalvonta *eläintautivalvonta Laukaa: *hyöty- ja lemmikkieläinten sairauden- ja terveydenhoito (myös kalat) *suureläinpäivystys *muut eläinten hoidolliset ja eläinsuojelulliset tehtävät *eläintautivalvontaan liittyvät vastustustehtävät ja näytteenotot Sivuvastaanotto: Laukaa: *hyöty- ja lemmikkieläinten Liepeentie 45, sairauden- ja terveydenhoito Lievestuore (myös kalat) *suureläinpäivystys *muut eläinten hoidolliset ja eläinsuojelulliset tehtävät 11 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 *eläintautivalvontaan liittyvät vastustustehtävät ja näytteenotot Marja-Liisa Vihavainen Sivuvastaanotto: Äänekoski, Konnevesi: puh. (014) 2675 816 *hyöty- ja lemmikkieläinten Palotie 3, Laukaan ympäristöterveydenhuolto sairauden- ja terveydenhoito Konnevesi / Äänekosken palvelupiste (myös kalat) Torikatu 2 (2. krs) *suureläinpäivystys 44100 Äänekoski *muut eläinten hoidolliset ja [email protected] eläinsuojelulliset tehtävät *eläintautivalvontaan liittyvät vastustustehtävät ja näytteenotot Toimistosihteeri Pia Nieminen *asiakaspalvelu Myös ympäristösuojelun puh. (014) 2675 819 *laskutus toimistosihteeri Laukaan ympäristöterveydenhuolto *arkistointi Kantolantie 10 a *ylikunnallisen 41340 Laukaa ympäristö[email protected] lautakunnan sihteeri 2.3 Henkilöstön koulutus Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan hyvä koulutustavoite olisi keskimäärin kahdeksan koulutuspäivää vuodessa viranhaltijaa kohden. Koulutuspäiviksi voidaan varsinaisten koulutuspäivien lisäksi lukea muutakin ammattitaidon edistämistä, kuten työnohjauspäiviin osallistumista, malliasiakirjoihin perehtymistä tai muuta suunnitelmallista pätevyyden ylläpitoa. Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontahenkilöstölle laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma. Suunnitelmassa huomioidaan eri keskusvirastojen ja muiden tahojen järjestämät vuosittaiset koulutukset. Koulutuksiin osallistumisen tarve arvioidaan kunkin koulutuksen kohdalla erikseen. Tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon erityisosaamista palvelevat koulutustarpeet (viranhaltijoiden erikoistuminen). Lisäksi jokaisen tarkastajan on syytä osallistua vuosittain ainakin yhteen koko valvontasektoria koskevaan koulutustilaisuuteen, koska vähäisen henkilöstömäärän vuoksi jokainen tarkastaja voi joutua tekemään ajoittain muitakin työtehtäviä, kuin mitä kullekin on varsinaisesti vastuutettu. Henkilöstön toteutuneista koulutuksista pidetään seurantakirjanpitoa. Toteutumat raportoidaan valvontatietojen yhteydessä vuosittain. 12 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 2.4 Viestintä Julkisuuslaki eli laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) velvoittaa viranomaisia tiedottamaan toiminnastaan. Viestinnän osa-alueita ovat asiakaspalvelu, kohderyhmien opastus ja kouluttaminen sekä tiedottaminen. Kohderyhmiä ovat kuntalaiset, elinkeinonharjoittajat, toiset viranomaiset ja muut asiakkaat. Tiedon välittämisessä eri tahoille käytetään viestintäkanavina kunnan internet-sivuja ja paikallislehtiä. Lisäksi tietoa annetaan tarkastuskäyntien yhteydessä ohjaamalla ja neuvomalla asiakkaita. Asiakaspalvelu tapahtuu joko paikan päällä, puhelimitse tai sähköpostitse. 2.5 Valvonnan maksullisuus Valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista (perus-, osa- tai uusintatarkastus) sekä mahdollisesta näytteenotosta peritään maksu toiminnanharjoittajalta. Valvonnan maksullisuus on säädetty: elintarvikelaissa (23/2006) 71 § terveydensuojelulaissa (763/1994) 50 § kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011) 32 § tupakkalaissa (693/1976) 25 a §, ja lääkelaissa (395/1987) 54 d § Myös kohteen hyväksyminen ja ilmoituksen käsittely sekä määräysten noudattamatta jättämiseen perustuva valvonta on maksullista. Valvontamaksut perustuvat kohdetyypeittäin arvioituun keskimääräiseen työajan tarpeeseen tai käytetyn työajan mukaan. Maksuja ei kuitenkaan peritä esimerkiksi akuuteissa tarkastustapauksissa, ruokamyrkytys- ja talousvesiepidemioissa tai valitustapausten selvittämisestä. Maksullisuuden periaatteena on, että valvonnasta perittävät maksut eivät saa ylittää todellisia kustannuksia. Kertyneillä maksutuloilla on oleellinen merkitys ympäristöterveydenhuollon resurssien turvaamisessa. Maksujen periminen suunnitelmallisesta valvonnasta edellyttää kunnassa hyväksyttyä valvontasuunnitelmaa ja maksutaksaa. Laukaan ympäristöterveydenhuollon maksutaksa on nähtävillä Laukaan kunnan internet -sivuilla. Lisäksi maksutaksa löytyy Laukaan kunnan kunnanhallituksen arkistoista. 2.6 Hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Pääasiallisesti näytteet tutkitaan Jyväskylän kaupungin ympäristötoimen laboratoriossa, Nab Labs Oy:n laboratoriossa (Ambiotica), Työterveyslaitoksen laboratoriossa tai Ositum Oy:n laboratoriossa. Ympäristöterveydenhuollon käyttämät laboratoriot ovat akkreditoituja. Virka-aikojen ulkopuolella ja erityistilanteissa käytetään Jyväskylän kaupungin ympäristötoimen laboratoriota, joka toimii päivystävänä laboratoriona. 13 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Keskusvirastojen valvontaprojekteihin liittyvien näytteiden osalta toimitaan keskusvirastojen antamien ohjeiden mukaisesti. Taulukko 2. Laukaan yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollon käyttämät laboratoriot. LABORATORIO NÄYTETYYPPI YHTEYSTIEDOT Jyväskylän kaupungin Elintarvike-, vesi-, materiaali- ja Eeronkatu 10 ympäristötoimen laboratorio sisäilmanäytteet 40720 Jyväskylä puh. (014) 266 5167 (neuvonta) Survontie 9 Nab Labs Oy, Vesinäytteet 40500 Jyväskylä Ambiotica puh. (014) 260 3830 [email protected] Tupakkalain mukaiset Topeliuksenkatu 41 A Työterveyslaitoksen mittaukset 00250 Helsinki laboratorio Asumisterveyteen liittyvät puh. 030 4741 (vaihde) mittaukset Ympäristömikrobiologian Terveyden ja hyvinvoinnin Asumisterveyteen liittyvät mit- yksikkö / (Kirsi Korhonen) laitos (Kansanterveyslaitos) taukset PL 95 70701 Kuopio Oulun toimipiste Ositum Oy:n laboratorio Asumisterveyteen liittyvät Kiilakilventie 1 mittaukset (VOC-mittaukset) 90250 Oulu puh. 010 425 2600 [email protected] Viikinkaari 4 MetropoliLab Torjunta-aineet 00790 Helsinki puh. 010 391 350 PL 53 Tullilaboratorio Virukset 02151 Espoo / Tekniikantie 13 02150 Espoo puh. 0295 5200 (vaihde) 2.7 Näytteenottovälineet ja mittauslaitteet Laukaan ympäristöterveydenhuollon käytössä olevat näytteenottoon ja mittauksiin tarvittavat laitteet ja välineet löytyvät joko Laukaan tai Äänekosken toimipisteestä. Laitteiden ja välineiden käyttöohjeet ovat laitteiden/välineiden mukana, mikä helpottaa niiden käyttämistä. Muu näytteenottoon liittyvä 14 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 välineistö (esim. pullot, lähetteet, styrox-laatikot), hankitaan itsenäisesti kumpaankin toimipisteeseen. Näiden huolto on terveystarkastajien vastuulla. Tarkemmat tiedot laitteista/välineistä on kirjattu laiteluetteloon, joka sijaitsee ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalla yhteisellä verkkoasemalla. Luettelo sisältää tiedot laitteiden/välineiden merkeistä ja malleista, sijainnista, huoltoväleistä ja kalibroinneista. Sähköisessä muodossa olevaa luetteloa päivitetään aina tarvittaessa. 15 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 3. KUNNAN VALVONTASUUNNITELMA 3.1 Valvontasuunnitelman laatiminen Ympäristöterveydenhuollon valvontatyön suunnitelmallisuuden ja laadun parantamiseksi kunnan tulee laatia ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma. Kuntien valvontasuunnitelman laatimisvelvoite ja vähimmäissisältö perustuu Valtioneuvoston asetukseen (665/2006) kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta. Asetuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä tarkoitettujen kunnallisten valvontaviranomaisten suorittamaa valvontaa. Kunnan valvontasuunnitelmalla tarkoitetaan yhtä suunnitelmaa, johon on koottu ympäristöterveydenhuollon valvonta yleisesti ja toimialakohtaisesti. Suunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat asiat: tarkastuksen sisältö valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys tarkastukseen keskimääräisesti käytetty aika kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Näiden lisäksi suunnitelmaan voidaan sisällyttää muitakin valvontaan oleellisesti kuuluvia ja valvontaa tukevia asioita. Näitä ovat: valvonnan painopisteet valvontaprojektit voimavarat ja niiden jakautuminen toimialoittain laboratoriot ja ulkopuoliset asiantuntijat, joihin valvonta tukeutuu maksutaksa viestintäsuunnitelma koulutussuunnitelma erityistilannesuunnitelma 3.2 Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma Laukaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen valvontasuunnitelma laaditaan monivuotiseksi, ja se hyväksytään kunnan ympäristöterveydenhuollon viranomaisena toimivassa toimielimessä, ympäristöterveyslautakunnassa. Suunnitelma astuu voimaan vasta sen jälkeen, kun se on lautakunnassa hyväksytty. Suunnitelman päivitys tehdään vuosittain, ja joka vuosi se myös hyväksytetään ympäristöterveyslautakunnassa. Kunta toimittaa päivitetyn valvontasuunnitelman VYHA:n kautta aluehallintovirastolle kalenterivuoden loppuun mennessä, kuten valvontasuunnitelma-asetuksessa (665/2006) 8 §:ssä määrätään. 16 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Valvontasuunnitelman laadinnassa huomioidaan voimassa oleva lainsäädäntö sekä keskusvirastojen laatimat valtakunnalliset valvontaohjelmat ja niissä olevat ohjeet. Suunnitelma sisältää toimialakohtaiset valvontasuunnitelmat (elintarvike-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja tupakkalain mukaiset suunnitelmat) sekä niiden tarkastus- ja näytteenottosuunnitelmat. Tarkastus- ja näytteenottosuunnitelmien muuttuneet tiedot päivitetään vuosittain. Suunnitelma laaditaan riskiperusteisesti valvontatarpeen mukaiseksi. Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma sisältää lyhyesti tietoa viestinnästä sekä koulutus- ja erityistilannesuunnitelmista. Valvontasuunnitelma ja erityistilannesuunnitelma sijaitsevat ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalla yhteisellä verkkoasemalla. Koulutussuunnitelma löytyy ympäristötoimenjohtajan tiedostoista ja maksutaksa erillisenä asiakirjana joko ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalta yhteiseltä verkkoasemalta tai Laukaan kunnan internet -sivuilta. 3.3 Toimialakohtaiset valvontasuunnitelmat Toimialakohtaisten (elintarvike-, kuluttajaturvallisuus-, terveydensuojelu- ja tupakkalain mukainen valvonta) valvontasuunnitelmien laatimista ohjaavat eri toimialojen lainsäädäntö, valtioneuvoston asetukset, valtakunnalliset toimialakohtaiset valvontaohjelmat sekä ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma. 3.3.1 Elintarvike Kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva elintarvikevalvontasuunnitelma siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Kunnan elintarvikevalvontasuunnitelman laadintaa ohjaavat elintarvikelain (23/2006) 48 §, valtioneuvoston asetus (665/2006) kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta sekä Elintarviketurvallisuusviraston laatima elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma. 3.3.2 Kuluttajaturvallisuus Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 22 §:n mukaan kunnan tulee laatia ja hyväksyä kuluttajaturvallisuuden säännöllistä valvontaa koskeva suunnitelma siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista ja ehkäisee kulutustavarasta tai kuluttajapalvelusta aiheutuvia terveysja omaisuusvaaroja. Kuluttajaturvallisuuslaissa ei ole yksityiskohtaisia määräyksiä valvonnan suorittamisesta, joten ympäristöterveydenhuollon yhteinen ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston laatima kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma sekä valtioneuvoston asetus (665/2006) kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta ohjaavat kuntien kuluttajaturvallisuusvalvontaa. 17 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 3.3.3 Terveydensuojelu Kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva terveydensuojelun valvontasuunnitelma siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Kunnan terveydensuojelun valvontasuunnitelman laatimista ohjaavat sekä terveydensuojelulain (763/1994) 6 §, valtioneuvoston asetus (665/2006) kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta että Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston laatima valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma. 3.3.4 Tupakka Tupakkalain (693/1976) 14 a §:n 3 momentin mukaan kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva tupakkalain valvontasuunnitelma siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Tupakkalain valvontasuunnitelman laatimista ohjaavat tupakkalaki (14 a §:n 3 momentti), valtioneuvoston asetus (665/2006) kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston laatima tupakkalain valtakunnallinen valvontaohjelma. 3.4 Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisen arviointia hyödynnetään kunnan ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämisessä, valvonnan toimivuuden varmistamisessa ja uusien suunnitelmien laadinnassa. Tämän vuoksi kunta arvioi valvontasuunnitelman toteutumista vuosittain. Toteutumisen raportointi tehdään KUTI-, YHTI- ja VYHA-järjestelmien avulla ja siitä laaditaan arviointiraportti toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa annettujen ohjeiden mukaisesti. Raportin hyväksyy ympäristöterveyslautakunta, minkä jälkeen arviointi toimitetaan VYHA:n kautta AVI:lle maaliskuun loppuun mennessä. Aluehallintovirasto arvioi kuntien valvontasuunnitelmia sekä niiden toteutumista. Arviointi annetaan tiedoksi Konneveden ja Laukaan kuntiin sekä Äänekosken kaupungille. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi sisältää seuraavia asioita: suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus valvonnan kattavuus ja sen jakautuminen yhteistoiminta-alueen eri osiin valtakunnallisten ja omien paikallisten painopisteiden valvonnan toteutuminen tarkastuksiin ja kohteisiin käytetty aika verrattuna suunniteltuun ajankäyttöön tarkastuksilla esiin tulleiden epäkohtien määrä ja laatu sekä kunnan viranomaisten toimenpiteet näiden epäkohtien korjaamiseksi ja asioiden saattamiseksi määräystenmukaiselle tasolle 18 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 tarkastusten ja näytteiden määrä suhteessa valvontasuunnitelmaan toteutuneiden tarkastusten lukumäärä valvontakohdetyypeittäin näytteet ja analyysit valvontakohdetyypeittäin valvontaprojekteihin osallistumista valvonnasta saadut tulot ja niiden kohdentuminen valvonnasta kertyvät maksutulot toimialoittain valvonnasta saatujen tulojen kohdentumista (onko tulot kohdennettu ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämiseen) voimavarat ja yhteistoiminta-alueen toimivuus voimavarojen riittävyys suhteessa lainsäädännön vaatimukseen ja valvontatarpeeseen ja suunniteltuun toimintaan selvitys, paljonko voimavaroja on käytetty ennalta suunniteltuihin valvontatehtäviin ja kuinka paljon muihin tehtäviin erittely henkilöstövoimavarojen kohdentumisesta eri lakien mukaiseen valvontaan (VYHA) toiminnan kehittämistarpeet vaadittavat toimenpiteet, joilla tilannetta parannetaan seuraavalla toimintavuodella mahdolliset toiminnan tarkastamiset eli arviointi- ja ohjauskäynnit hyvät käytännöt, poikkeamat, kehittämiskohteet ja korjaavat toimenpiteet (VYHA) Mikäli valvontasuunnitelmassa asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu, kerrotaan toteutumisen arvioinnissa siihen vaikuttaneet syyt (esimerkiksi yllättävät projektit, sairaslomat, virkavapaat). Lisäksi tuodaan esille vaadittavat toimenpiteet (esimerkiksi voimavarojen lisäykset, toiminnan muuttuminen, painopisteiden tarkentaminen), joiden avulla päästäisiin tavoitteisiin seuraavalla tarkastelujaksolla. 19 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 4. VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUKSET 4.1 Suunnitelmallinen valvonta Valvonnan suunnitelmallisuus toteutuu käytännössä ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman, toimialakohtaisten valtakunnallisten valvontaohjelmien sekä kunnan valvontasuunnitelmien, niiden toteuttamisen ja toteutumisen arvioinnin avulla. Näiden tavoitteena on yhdenmukaistaa valvonnan ohjausta ja kunnallisten valvontaviranomaisten suorittamaa valvontaa. Suunnitelma laaditaan suhteessa valvontatarpeeseen. Suunnitelmassa on tärkeää ottaa huomioon myös suunnittelemattomaan työhön käytettävä aika. Tällaista ei-suunnitelmallista toimintaa on esimerkiksi: ilmoitusten ja hakemusten käsittely erityistilannesuunnitelman laatiminen epidemiaepäilyjen selvitykset asumisterveysasiat (tarkastus ja mittaus) asiakasyhteydenotot sekä näihin liittyvät selvitykset ja valvontatoimet lausunnot muille viranomaisille ohjaus ja neuvonta asiantuntijana toimiminen toiminnan kehittäminen Tarkastusten yleinen sisältö on kuvattu taulukossa 3. Tarkastusten yksityiskohtainen sisältö löytyy toimialakohtaisista valvontaohjelmista ja keskusvirastojen antamista ohjeista. Taulukko 3. Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla. Toimiala Tarkastuksen yleinen sisältö Elintarvikevalvonta Tavoitteena on tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus. Tarkastus tehdään pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta. Terveydensuojeluvalvonta Tavoitteena on tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus. Tarkastus tehdään yleensä ennalta ilmoitettuna ajankohtana. Kuluttajaturvallisuusvalvonta Tarkastuksella on tarkoitus selvittää, onko tarjottu palvelu turvallinen. Tarkastus tehdään yleensä ennalta ilmoitettuna ajankohtana. Tupakkalain mukainen valTavoitteena on tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimusvonta tenmukaisuus. Tarkastus tehdään pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta. 20 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 4.2 Elintarvikelain mukainen valvonta Elintarvikelain (23/2006) tarkoituksena on: varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu varmistaa, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda harhaan suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys turvata korkealaatuinen elintarvikevalvonta, ja osaltaan parantaa elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytyksiä Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen Valvontatarpeen määrittämiseen vaikuttavat tekijät ovat määritelty EU:n valvonta-asetuksessa. Virallista valvontaa on harjoitettava elintarvikkeiden kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa (EU:n valvonta-asetus, 3 artikla, kohta 3). Valvontakohteeseen vuosittain kohdistettujen tarkastuskäyntien määrän, samoin kuin muiden valvontatoimien, tulee perustua toiminnan riskien tunnistamiseen (EU:n valvonta-asetus, 3 artikla, kohta 1a, EL 23/2006, 6 a §). Elintarvikehuoneiston ja siellä tapahtuvan toiminnan riskin arvioimiseen ja tarkastustiheyksien määrittämiseen on käytetty Eviran riskinarviointiohjetta, joka ilmestyi luonnoksena syksyllä 2014. Virallisesti tämä ohje otetaan käyttöön vuoden 2016 alussa. Ohjeistus on laadittu kohdetyyppikohtaisesti eri kokoluokan toiminnoille. Tarkastustiheystarpeeseen vaikuttaa toiminnan riski, joka muodostuu toiminnan luonteesta, laajuudesta sekä kohteen valvontahistoriasta. Ilmoitettavien elintarvikehuoneistojen tarkastustiheyksien määrittämisessä käytetään apuna taulukkoa 4 ja hyväksyttävien elintarvikehuoneistojen tapauksessa taulukkoa 5. 21 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Taulukko 4. Ohjeellinen tarkastustiheyssuositus elintarvikelain 13 §:n mukaan ilmoitettavissa elintarvikehuoneistoissa RISKILUOKKA 1 Elintarvikkeiden myynti ei kylmäsäilytystä vaativia elintarvikkeita voi olla valmistajan pakkaamia tai irtotuotteita (esim. leipä, hedelmät, vihannekset, irtokarkit yms.) RISKILUOKKA 2 Elintarvikkeiden myynti kylmäsäilytystä vaativia pakattuja ja pakkaamattomia elintarvikkeita RISKILUOKKA 3 Elintarvikkeiden myynti elintarvikkeiden käsittelyä (palvelumyynti) ja valmistusta (esim. kuumennus, savustus, salaattien valmistus tms.) myynnin yhteydessä RISKILUOKKA 4 Erityisryhmät, esimerkiksi: Tarjoilu ei kylmäsäilytystä vaativia elintarvikkeita valmiiden elintarvikkeiden lämmitys asiakkaalle voi olla osa toimintaa (esim. kahvilat, kioskit, pubit yms.) Tarjoilu valmiiksi prosessoitujen elintarvikkeiden käsittely (esim. pakastettujen tuotteiden kuumennus, esikypsennettyjen raaka-aineiden kuumennus tms.) kylmäsäilytystä vaativien elintarvikkeiden tarjoilu leipien täyttäminen, salaattien koostaminen tms. grillit nakkikioskit pikaruokaravintolat voileipäbaarit salaattibaarit jäätelökioskit Tarjoilu raakojen, helposti pilaantuvien eläimistä saatavien elintarvikkeiden käsittely ruokaravintolat ruokalat laitoskeittiöt tms. Tarjoilu sairaalakeittiöt päiväkodeille, vanhuksille tai muille riskiryhmille elintarvikkeita / ruokaa valmistavat elintarvikehuoneistot Teollinen valmistus raaka-aineet tai valmiit tuotteet eivät edellytä lämpötilahallintaa Teollinen valmistus raaka-aineet tai valmiit tuotteet eivät edellytä lämpötilahallintaa Teollinen valmistus helposti pilaantuvien elintarvikkeiden valmistus laktoosittomien sekä Teollinen valmistus erityisryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden valmistus 22 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO yksinkertaisia tuotteita, joiden pakkausmerkinnät eivät edellytä erityisosaamista 1.0 Laatija Gita Monthan LAATUJÄRJESTELMÄ Versio Laadittu 12.3.2015 Hyväksytty 17.3.2015 yksinkertaisia tuotteita, joiden pakkausmerkinnät eivät edellytä erityisosaamista tuotteiden valmistamiseen liittyy kohtalaisia tuoteturvallisuusriskejä: myllytoiminta leivän valmistus Pakkaus- ja muu kontaktimateriaalialan toiminta KOKOLUOKKA 1 myymälät < 200 m2 (lähikaupat, kioskit) tarjoilu < 6 asiakaspaikkaa TAI < 50 annosta / vrk (annos määräävä tekijä) laitoskeittiöt < 500 annosta/vrk teollinen tuotanto < 10 milj. litraa / < 100 000 kg Päivitetty gluteiinittomien elintarvikkeiden valmistus sellaisten elintarvikkeiden valmistus, joiden koostumus ja pakkausmerkintöjen hallinta ja valvonta vaatii erityisosaamista (esim. lisäaineiden valmistus, elintarvikeparanteiden käyttö, savustaminen, vitamiineilla tai kivennäisaineilla täydentäminen, ravintolisien ja uuselintarvikkeiden valmistus, nimisuojatuotteiden valmistus) lastenruoat äidinmaidon-korvikkeet vieroitus- ja laihdutusvalmisteet aterian- ja ruokavalion-korvikkeet kliiniset ravintovalmisteet Elintarvikkeiden varastointi ja kuljetus kaikki, missä toiminta pelkkää varastointia tai kuljetusta, ellei muu toiminta nosta riskiluokkaan 2, 3 tai 4 Elintarvikkeiden maahantuonti maahantuonti toimintatyypistä riippumatta (varastointi, myynti, tarjoilu, tms.), ellei muu toiminta nosta riskiluokkaan 3 tai 4 Elintarvikkeiden maahantuonti ravintolisien tuonti 0,35 tarkastusta / vuosi 0,35 tarkastusta / vuosi 1 tarkastusta / vuosi 2 tarkastusta / vuosi n. 1 – 2 h / kerta n. 2 h / kerta n. 2 – 3 h / kerta n. 3 – 4 h / kerta 23 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 kuljetus ja varastointi < 2 kuljetusvälinettä < 1000 m2 varasto maahantuonti (EU, 3.maat) vähäistä KOKOLUOKKA 2 myymälät 200 – 1000 m2 (marketit, tavaratalot) tarjoilu 6 – 150 asiakaspaikkaa TAI 50 – 500 annosta/vrk (annos määräävä tekijä) laitoskeittiöt 500 – 2000 annosta/vrk teollinen tuotanto 10 – 100 milj. litraa TAI 100000 – 10 milj. kg kuljetus ja varastointi 2 – 10 kuljetusvälinettä 1000 – 10000 m2 varasto maahantuonti (EU, 3.maat), keskisuurta suuri kansallinen kontaktimateriaalialan toiminta, tuontia ja vientiä suuri kansallinen kontaktimateriaalialan toiminta, tuontia ja vientiä 0,35 tarkastusta / vuosi 1 tarkastusta / vuosi 2 tarkastusta / vuosi 3 tarkastusta / vuosi n. 2 h / kerta n. 2 – 3 h / kerta n. 3 h / kerta n. 4 h / kerta 24 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ KOKOLUOKKA 3 myymälät >1000 m2 (super-/hypermarketit) tarjoilu >150 asiakaspaikkaa TAI > 500 annosta/vrk (kumpi määräävä tekijä) laitoskeittiöt > 2000 annosta/vrk teollinen tuotanto > 100 milj. litraa / > 10 milj. kg kuljetus ja varastointi, > 10 kuljetusvälinettä, > 10 000 m2 varasto maahantuonti (EU, 3.maat) suurta erittäin suuri kansainvälinen kontaktimateriaalialan toiminta, tuontia ja vientiä Kolmen vuoden jaksossa valvontakäyntejä laajuudesta riippuen yhteensä: Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 0,7 tarkastusta / vuosi 2 tarkastusta / vuosi 3 tarkastusta / vuosi 4 tarkastusta / vuosi n. 2 – 3 h / kerta n. 2 – 3 h / kerta n. 3 – 4 h / kerta n. 4 h / kerta 1-2 1-6 3-9 6 - 12 25 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Taulukko 5. Ohjeellinen tarkastustiheyssuositus elintarvikelain 13 §:n mukaan hyväksyttävissä elintarvikehuoneistoissa (laitokset) RISKILUOKKA 1 Liha-ala pakastaminen *) suolien ja mahalaukkujen käsittely Kala-ala pakastaminen *) kalan lajittelu Muna-ala munien pakkaaminen (poikkeusalueella munapakkaamon tarkastustiheys kerran 2 vuodessa) Maitoala maitotuotteiden ja muun maitopohjaisen raaka-aineen valmistus, johon kuuluu pastörointi tai vastaava lämpökäsittely RISKILUOKKA 2 Liha-ala leikkaaminen jauhaminen raakalihavalmisteiden valmistus mekaanisesti erotetun lihan valmistus Kala-ala perkaaminen fileointi paloittelu mekaaninen lihan talteenotto RISKILUOKKA 3 Liha-ala lihavalmisteiden valmistus RISKILUOKKA 4 Kylmäsavukalan tai graavikalan vakuumipakkaaminen Täyssäilykkeiden valmistus Kala-ala jalostettujen kalastustuotteiden valmistus Muna-ala munatuotteiden valmistus Maitoala maitotuotteiden ja muun maitopohjaisen raaka-aineen valmistukseen ei kuulu pastörointia tai vastaavaa lämpökäsittelyä (esim. raakamaidon pakkaaminen, tuorejuuston valmistus, leipäjuuston valmistus, jossa ainoa kuumennus juuston paisto) Varastolaitos *) 26 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ KOKOLUOKKA 1 liha-ala, kala-ala, muna-ala tuotanto < 10 000 kg/vuosi KOKOLUOKKA 2 liha-ala, kala-ala tuotanto 10 – 100 000 kg/vuosi muna-ala tuotanto 10 000 – 10 milj. kg/vuosi maitoala tuotanto < 50 000 kg/vuosi KOKOLUOKKA 3 liha-ala, kala-ala tuotanto 100 000 – 1 milj. kg/vuosi muna-ala tuotanto > 10 milj. kg/vuosi maitoala tuotanto 50 000 – 2 milj. kg/vuosi KOKOLUOKKA 4 liha-ala, kala-ala tuotanto 1 – 10 milj. kg/vuosi KOKOLUOKKA 5 liha-ala, kala-ala tuotanto 10 – 20 milj. kg/vuosi maitoala tuotanto > 2 milj. kg/vuosi KOKOLUOKKA 6 liha-ala, kala-ala tuotanto > 20 milj. kg/vuosi *) Käyntimäärä Laadittu 12.3.2015 Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 1 tarkastus / vuosi 2 tarkastusta / vuosi 3 tarkastusta / vuosi 5 tarkastusta / vuosi n. 2 – 3 h / kerta n. 2 – 3 h / kerta n. 3 – 4 h / kerta n. 3 – 4 h / kerta 2 tarkastusta / vuosi 4 tarkastusta / vuosi 6 tarkastusta / vuosi 8 tarkastusta / vuosi n. 2 – 3 h / kerta n. 2 – 3 h / kerta n. 3 – 4 h / kerta n. 3 – 4 h / kerta 4 tarkastusta / vuosi 6 tarkastusta / vuosi 8 tarkastusta / vuosi 10 tarkastusta / vuosi n. 2 – 3 h / kerta n. 2 – 3 h / kerta n. 3 – 4 h / kerta n. 3 – 4 h / kerta 6 tarkastusta / vuosi 8 tarkastusta / vuosi 10 tarkastusta / vuosi 12 tarkastusta / vuosi n. 2 – 3 h / kerta n. 2 – 3 h / kerta n. 3 – 4 h / kerta n. 3 – 4 h / kerta 8 tarkastusta / vuosi 12 tarkastusta / vuosi 16 tarkastusta / vuosi 20 tarkastusta / vuosi n. 2 – 3 h / kerta n. 2 – 3 h / kerta n. 3 – 4 h / kerta n. 3 – 4 h / kerta 12 tarkastusta / vuosi 16 tarkastusta / vuosi 20 tarkastusta / vuosi 24 tarkastusta / vuosi n. 2 – 3 h / kerta n. 2 – 3 h / kerta n. 3 – 4 h / kerta n. 3 – 4 h / kerta enintään 4 kertaa vuodessa 27 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO LAATUJÄRJESTELMÄ Versio 1.0 Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 4.3 Terveydensuojelulain mukainen valvonta Terveydensuojelulain (763/1994) tarkoituksena on: ylläpitää ja edistää väestön ja yksilön terveyttä ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä. Terveydensuojelun valvonnassa suunnitelmallinen valvonta perustuu terveydensuojelulain (763/1994) 6 §:ään. Terveydensuojelulain mukaiset suunnitelmallisen valvonnan piiriin kuuluvat kohteet jaetaan kolmeen riskiluokkaan. Riskiluokan perusteella määritetään valvontakohteen tarkastustiheys. Riskinarvioinnin perusteella kohdekohtaista tarkastustiheyttä voidaan lisätä tarpeelliseksi katsotulla määrällä tai vähentää enintään puolella valvontaohjelman kohdetyyppikohtaisesta tarkastustiheydestä. Tarkastustiheyden on oltava vähintään 0,2. Riskinarviointi perustuu toiminnan aiheuttamiin terveysuhkiin ja/tai valvottavaan tilan olosuhteisiin, joista voi aiheutua terveyshaittaa. Ne kohteet, jotka ovat poistettu suunnitelmallisen valvonnan piiristä, kuuluvat kuitenkin ilmoitusvelvollisuuden piiriin ja ilmoituksista tehdään päätös (TsL 13 §). Näiden kohteiden valvontaa suoritetaan yhteydenottojen perusteella (yleensä terveyshaittaepäily). Terveydensuojelukohteiden riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen Merkittäviä tekijöitä riskinarvioinnin kannalta ovat: altistuvien ihmisten määrä ja erityisryhmät altistavan tekijän määrittely altistuksen kesto ja/tai toistuvuus (ajallinen altistusaika ja altistuksen toistuvuus) erityiskohde, johon ei ole olemassa valvontaohjetta tai -käytäntöä valvontahistoria onko toiminta ilmoitus- tai hyväksymispäätöksen mukaista toiminnanharjoittajan asenne ja asiantuntemus, käytettävissä olevat resurssit tiedottaminen ja varautuminen erityistilanteisiin muut mahdollisesti terveyshaittaa aiheuttavat tekijät Laukaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen terveydensuojelukohteiden suunnitelmallisen valvonnan tarkastustiheyksien ja riskiluokitusten määrittämisessä käytetään apuna Valviran laatimaa ohjeistusta (kts. taulukko 6). 28 Laadittu 12.3.2015 Versio LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO 1.0 Laatija Gita Monthan LAATUJÄRJESTELMÄ Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Taulukko 6. Suunnitelmallisen valvonnan kohdetyypit, niiden riskiluokat, tarkastustiheydet ja tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika. Suunnitelmallisen valvonnan kohdetyypit Toimintaluokka Riskiluokka Tarkastus- Keskimääräinen tiheys/vuosi tarkastusaika (h) Toimintatyyppi Talousvettä toimittava laitos (asetus 461/2000): EU-vesilaitokset (vedentoimitus > 1000 m3/d tai vähinTalousveden tään 5000 käyttäjää) jakelu ja käyttö Muut vesilaitokset (vedentoimitus 10 – 1000 m3/d tai 50 – 5000 käyttäjää) Talousvettä toimittava laitos (asetus 401/2000): Pienet vesilaitokset (vedentoimitus < 10 m3/d tai alle 50 käyttäjää) Kokoontuminen, Lasten ja nuorten kohteet: julkiset huvi- ja kerhotilat, nuorisotilat ja leirikeskukset, lasten iltapäiväkokoontumiskerhot ja sisäleikkipuistot huoneistot Esiopetus, peruskoulu, luOpetustoiminta, kio, ammattioppilaitos, muut koulut ja oppilai- koulut ja oppilaitokset, korkeakoulu ja muu aikuiskoutokset lutus Hotellit, hostellit, maatilaMajoitustoiminta, majoitus- matkailu, asuntolat jne. huoneistot Kauneudenhoito Kosmetologiset huoneistot, ja ihon käsittelyä tatuointi ja lävistys, muu suorittavat huo- ihon käsittely ja hoito neistot ja laitokset 3 2-1 8 - 15 3 2–1 (0,5*) 4-8 2 1 – 0,5 (0,3*) 2-6 2–1 0,3 2-4 2-1 0,3 5 - 15 2-1 0,2 2-4 2-1 0,3 2-3 29 1.0 Laatija Gita Monthan LAATUJÄRJESTELMÄ Lasten päiväkodit ja vastaavat Sosiaalihuollon Lastenkodit / lastensuojelupalvelut yksiköt ja vastaavat Vanhainkodit ja vastaavat Muut sosiaalialan yksiköt Yleiset uimarannat (EU-uimarannat), yli 100 uimaria päivässä Pienet yleiset uimarannat, vähemmän kuin 100 uimaria Liikunta- ja vir- päivässä kistystoiminta Yleiset altaat: uimahalli, kylpylä, uimala, vesipuisto, tai muu yleinen allas Yleiset saunat Yleinen liikuntatila: urheiluhalli, kuntosali, tai muu yleinen liikuntatila *jos vain jakelua Laadittu 12.3.2015 Versio LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 2 0,5 – 0,3 2-6 2 1 2-4 3 2-1 4-5 2 1 2-3 1 0,25 2-4 Riskiluokat: Luokka 3: kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa; esimerkiksi kun altistuvien määrä on suuri, toiminta on herkkä häiriöille, vaikutukset terveyteen ovat merkittäviä, altistusaika on pitkä (korkea riski). Luokka 2: kohteet, joissa on mahdollista, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa, mutta terveysvaikutukset eivät ole merkittäviä (keskisuuri riski). Luokka 1: kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa (matala riski). Tarkastustiheys: 3 kolme kertaa vuodessa 2 kaksi kertaa vuodessa 1 kerran vuodessa 0,5 joka toinen vuosi 0,3 kerran kolmessa vuodessa 0,25 kerran neljässä vuodessa 0,2 kerran viidessä vuodessa 30 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 4.4 Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) tarkoituksena on: varmistaa kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelujen turvallisuus ennaltaehkäistä kulutustavaroista ja kuluttajapalveluista aiheutuvia terveys- ja omaisuusvaaroja edellisessä kohdassa tarkoitetun vaaran ilmetessä varmistaa, että vaara saadaan riittävän tehokkaalla tavalla poistettua turvata korkealaatuinen kuluttajaturvallisuusvalvonta, ja osaltaan parantaa toiminnanharjoittajien toimintaedellytyksiä Kuluttajaturvallisuuden mukaisten valvontakohteiden valvontatarpeen määrittäminen Kuluttajaturvallisuuslain mukaan riskinarvioinnilla tarkoitetaan vaarojen tunnistamista sekä riskien suuruuden määrittämistä ja merkityksen arvioimista. Valvontakohteen turvallisuutta tarkastettaessa arvioidaan palveluun liittyvät riskit. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan alle kuuluu hyvin monenlaisia valvontakohteita, siksi riskiarviointiohjeet eivät ole yksityiskohtaisia riskianalyysimenetelmiä, vaan enemmänkin neuvoja monipuolisen riskien kartoituksen ja tapauskohtaisen arvioinnin avuksi. Suunnitelmallisen valvonnan piirissä oleville kohteille pienin mahdollinen tarkastustiheys on kerran viidessä vuodessa. Ei-suunnitelmallisten kohteiden valvonta tapahtuu vain ilmoituksiin perustuen. Tosin niitäkin kohteita voidaan ja tulee riskiperusteisesti tarvittaessa nostaa suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Tällöin valvontayksikkö määrittää kyseisille kohteille tarkastustiheyden ja perii tarkastuksen suorittamisesta maksun. Tarkastustiheyteen vaikuttavat tekijät on jaoteltu kahteen ryhmään: tarkastustiheyttä nostavat tekijät ja tarkastustiheyttä laskevat tekijät. Tarkastustiheyttä nostavia tekijöitä ovat: onnettomuudet ja vakavat läheltä piti -tilanteet negatiiviset valvontahavainnot yritysten omavalvonta ei ole kunnossa merkittävät muutokset toiminnassa tai sen laajuudessa Tarkastustiheyttä laskevia tekijöitä ovat: omavalvonta toimii käytännössä ja sen toimivuus on varmistettu tarkastuksilla turvallisuusasiakirja on kiitettävällä tai vähintäänkin hyvällä tasolla sekä sitä kehitetään aktiivisesti valvonnassa ei ole havaittu suurempia puutteita tai laiminlyöntejä toiminnassa tapahtuneiden onnettomuuksien ja läheltä piti-tilanteiden määrä suhteessa palvelutyyppiin on kohtuullinen ja tapahtumat ovat olleet selkeästi toiminnanharjoittajan hallinnassa 31 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja niihin varautuminen on kunnossa asenne turvallisuusasioihin on kohdallaan toiminta on pienimuotoista ja hyvin hoidettua Laukaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kuluttajaturvallisuusvalvonnan alle kuuluvien kohteiden suunnitelmallisen valvonnan tarkastustiheyksien määrittämisessä käytetään apuna Tukesin laatimaa ohjeistusta (kts. taulukko 7). Taulukko 7. Suunnitelmallisen valvonnan kohdetyypit, tarkastustiheys ja tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika. Keskimääräinen Valvontakohteet Tarkastustiheys tarkastuksen kesto (h) Laskettelukeskus tai muu rinnekeskus 1 6 Uimaranta 1 3 Talviuintipaikka 1 3 Sisäleikkipaikat omana palvelunaan 1 5 Huvi-/teemapuisto, tivoli, sirkus, eläintarha tai koti-eläinpuisto 1 6 Skeittauspaikka tai vastavanlainen pyöräilypaikka 0,5 4 Ohjelmapalvelu 0,5 6 Ratsastustalli tai muu ratsastuspalvelu 0,5 6 Uimahalli / maauimala / kylpylä / vastaava 0,5 5 *) Yleisötilaisuus 0,5 4 Kiipeilykeskus / -seinä, muu kuin ohjelmapal0,33 5 velu Kartingrata 0,33 5 Kuntosali 0,25 4 Leikkikenttä tai -puisto, asukaspuisto 0,25 4 Tatuointi, lävistys tai muu kehonmuokkauspalvelu 0,2 3 Turvapuhelinpalvelu tai muu vastaava 0 0 *) laskennallisesti joka toinen merkittäväriskinen yleisötilaisuus tarkastetaan 32 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 4.5 Tupakkalain mukainen valvonta Tupakkalaissa (693/1976) säädetään toimenpiteistä, joilla: ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista edistetään tupakkatuotteiden käytön lopettamista suojellaan väestöä tupakansavulle altistumiselta Lain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Lakia täydentää asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (225/1977). Tupakkalain mukaisten valvontakohteiden riskinarviointi ja valvontatarpeen määrittäminen Suunnitelmallisen valvonnan kohteita ovat ravintolat, joissa on tupakointitilat, tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikat sekä tupakkatuotteiden tukkumyyntipaikat. Valvontakohteiden tarkastustiheys on määritelty valtakunnallisessa tupakkalain valvontaohjelmassa, mikäli kohteelle ei ole tehty riskinarviointia. Riskinarvioinnin perusteella kohdekohtaista tarkastustiheyttä voidaan lisätä tai vähentää. Tarkastusten määrää voidaan lisätä tarpeelliseksi katsotulla määrällä, ja vähentää enintään puolella valvontaohjelmassa määritellystä kohdetyyppikohtaisesta tarkastustiheydestä. Tarkastustiheyden on kuitenkin oltava vähintään kerran viidessä vuodessa. Tosin tupakkatuotteiden vähittäismyynnin osalta tarkastusten määrää ei ole perusteltua vähentää riskinarvioinnin perusteella, sillä vähittäismyynnin valvonnalla on hyvin tärkeä rooli tupakkatuotteiden alaikäisille myynnin ehkäisemisessä. Merkittäviä tekijöitä riskinarvioinnin kannalta ovat: valvontahistoriasta ilmenevät aiemmat rikkomukset taikka muulla tavoin ilmenevä kielteinen tai piittaamaton suhtautuminen tupakkalain säännöksiin omavalvonnan puutteellisuus vuodenaika tupakansavulle altistuvien ihmisten suuri määrä ja/tai mahdollinen erityisryhmä Laukaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen tupakkalain mukaisten kohteiden suunnitelmallisen valvonnan tarkastustiheyksien määrittämisessä käytetään apuna Valviran laatimaa ohjeistusta (kts. taulukko 8). 33 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Taulukko 8. Tupakkalain mukaisten kohdetyyppien tarkastustiheys ja tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika. Tupakkalain mukainen kohdetyyppi Tarkastustiheys Keskimääräinen / vuosi tarkastusaika (h) Ravintola tai muu ravitsemisliike, 0,3 2 Tupakointikiellot ja jossa on erillinen tu-rajoitukset pakointitila Vähittäismyynti (myös tukkumyy0,5 2 Tupakkatuotteiden myynti, mainonta ja esillä- mälät, joissa on vähittäismyyntiä) pito Tupakkatuotteiden 0,5 2 tukkumyynti 4.6 Nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta Lääkelain muutoksen nojalla (22/2006) on säädetty kuntien terveydensuojeluviranomaisten tehtäväksi valvoa nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiä. Valvontatyö muodostuu myyntilupahakemusten käsittelystä ja nikotiinivalmisteiden esillepanon säädösten mukaisuuden valvonnasta vähittäismyymälöissä. Valvontaa tehdään elintarvike- ja tupakkatuotteiden valvonnan yhteydessä. 34 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 5. TOIMENPIDEMALLIT 5.1 Ilmoitusten ja hakemusten käsittely Seuraavissa luvuissa on esitetty ympäristöterveydenhuollon elintarvike-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja tupakkalain mukaisen valvonnan ilmoitusten tai hakemusten käsittely sekä niiden tiedot. Ilmoitus- ja hakemuslomakkeet löytyvät Laukaan kunnan ympäristöterveydenhuollon verkkosivuilta. Lisäksi on esitelty toimintaohjeet valvontamääräysten ja hallintopakkoasioiden osalta. 5.1.1 Elintarvikelain 13 §:n 1. momentin mukaisen ilmoituksen käsittely (elintarvikehuoneistot) elintarvikealan toimija tekee kirjallisen ilmoituksen 14 §:ssä säädetylle valvontaviranomaiselle elintarvikehuoneistosta viimeistään 4 viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista ilmoitus tehdään lomakkeella Elintarvikehuoneiston perustaminen / muutos valvontaviranomainen kirjaa ilmoitukseen ilmoituksen saapumispäivämäärän tarkistetaan onko ilmoitus riittävillä tiedoilla täytetty. Tarvittaessa pyydetään täydentäviä tietoja. kirjataan hakijan tiedot TerveKuulle ja siirretään tiedot Mitpa:an ilmoituksen käsittelystä annetaan toimijalle todistus. Ilmoituslomake ja todistuksen toiste arkistoidaan. toiminnan luonteesta riippuen ensimmäinen tarkastus (ns. alkutarkastus) tehdään kohteeseen 1 – 6 kuukauden sisällä toiminnan aloittamisesta laaditaan tarkastuskertomus TerveKuulla ja lähetetään se toiminnanharjoittajalle kirjataan käytetty työaika TerveKuulle tehdään laskutusmääräys TerveKuulle ilmoituksen käsittelystä ja tarkastuskäynnistä. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille. laskutetaan sekä ilmoituksen käsittelystä että tarkastuskäynnistä taksan mukaiset maksut 5.1.2 Elintarvikelain 13 §:n 2. momentin mukaisen hyväksymishakemuksen käsittely (laitokset) eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä käsittelevät elintarvikehuoneistot on hyväksyttävä laitokseksi. Tällaisia laitoksia ovat liha-alan laitokset, kala-alan laitokset, maitoalan laitokset, munapakkaamot, munatuotelaitokset ja varastolaitokset. toiminnanharjoittaja tekee kirjallisen hakemuksen valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista. Laitoksen toimintaa ei saa aloittaa eikä toimintaa oleellisesti muuttaa ilman valvontaviranomaisen hyväksyntää. kirjallinen hakemus tehdään kahtena kappaleena toiminnasta riippuen jollakin seuraavista lomakkeista: 35 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 elintarvikelain (23/2006) 13 § 2 mom.:n mukainen toimijan elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus, Eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä käsittelevä elintarvikehuoneisto: LIHA-ALAN LAITOS elintarvikelain (23/2006) 13 § 2 mom.:n mukainen toimijan elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus: KALA-ALAN LAITOS elintarvikelain (23/2006) 13 § 2 mom.:n mukainen toimijan elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus: MAITOALAN LAITOS elintarvikelain (23/2006) 13 § 2 mom.:n mukainen toimijan elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus: MUNAPAKKAAMO elintarvikelain (23/2006) 13 § 2 mom.:n mukainen toimijan elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus: MUNATUOTELAITOS elintarvikealan toimijan hakemus elintarvikelain (23/2006) 13 § 2 momentissa tarkoitetun elintarvikehuoneiston hyväksymiseksi: VARASTOLAITOS kirjataan hakemukseen hakemuksen saapumispäivämäärä tarkistetaan onko saapunut hakemus riittävillä tiedoilla täytetty ja tarvittavilla liitteillä varustettu. Tarvittaessa pyydetään täydentäviä tietoja. kirjataan hakijan tiedot TerveKuulle ja siirretään tiedot Mitpa:an. Valvontaviranomaisen on ratkaistava asia 60 vuorokauden kuluessa asian vireille tulosta, ellei asian laajuus, hakemuksen puutteellisuus tai muu erityinen syy edellytä asian pidempää käsittelyä. Myönteinen hyväksymispäätös tehdään hyväksymistarkastus kohteeseen laaditaan tarkastuskertomus ja hyväksymispäätös TerveKuulla lähetetään allekirjoitettu päätös ja tarkastuskertomus toiminnanharjoittajalle. Päätöksen liitteinä lähetetään oikaisuvaatimusohjeet sekä toinen saaduista hakemuksista liitteineen. hyväksymispäätöksen toiste (allekirjoitettu) ja tarkastuskertomuksen toiste arkistoidaan lähetetään päätös tiedoksi Eviralle, AVI:lle ja ympäristöterveyslautakunnalle kirjataan käytetty työaika TerveKuulle tehdään laskutusmääräys TerveKuulle hakemuksen käsittelystä ja tarkastuskäynnistä. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille. laskutetaan hakemuksen käsittelystä taksan mukainen maksu. Hyväksymistarkastuksesta ei peritä erillistä maksua. Ehdollinen hyväksyminen laitos voidaan hyväksyä ehdollisesti poikkeustapauksissa, vaikkei laitos täyttäisikään kaikkia vaatimuksia. Ehdollinen hyväksyminen voidaan antaa silloin, kun laitoksen toiminnan kannalta esiintyvä puute on vähäinen, kuten esimerkiksi vesipisteen keskeneräisyys sellaisessa laitoksessa, jossa niitä on useita. Laitoksen on kuitenkin tällöinkin täytettävä laitteistoa ja infrastruktuuria koskevat vaatimukset. ehdollinen hyväksyminen annetaan korkeintaan 3 kuukaudeksi kerrallaan. Ennen kolmen kuukauden määräajan umpeutumista tehdään uusi tarkastuskäynti kohteeseen. Mikäli laitos ei vieläkään täysin täytä vaatimuksia, mutta kehitystä on kuitenkin tapahtunut, voidaan antaa 36 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 uusi ehdollinen hyväksyminen. Ehdollinen hyväksyminen voi kestää yhteensä korkeintaan 6 kuukautta. laaditaan tarkastuskertomus ja ehdollinen hyväksymispäätös TerveKuulla. Ehdollisessa hyväksymispäätöksessä mainitaan ne seikat, joiden perusteella ehdollinen hyväksyminen on annettu, sekä määräaika, jolloin se päättyy. Määräajan päätyttyä arvioidaan täyttääkö laitos vaatimukset. Jos laitos täyttää vaatimukset, se hyväksytään ja laitos voi jatkaa toimintaansa. Mikäli laitos ei täytä vaatimuksia, viranomainen tekee kielteisen päätöksen ja laitoksen on lopetettava toimintansa. lähetetään tarkastuskertomus ja päätös toiminnanharjoittajalle. Päätöksen liitteinä lähetetään oikaisuvaatimusohjeet sekä toinen saaduista hakemuksista liitteineen. allekirjoitetun päätöksen toiste ja tarkastuskertomuksen toiste arkistoidaan lähetetään päätös tiedoksi Eviralle, AVI:lle ja ympäristöterveyslautakunnalle kirjataan käytetty työaika TerveKuulle tehdään laskutusmääräys TerveKuulle hakemuksen käsittelystä ja tarkastuskäynnistä. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille. laskutetaan ehdollisesta hyväksymispäätöksestä taksan mukainen maksu Kielteinen päätös annetaan silloin, kun elintarviketurvallisuus vaarantuu laitoksen rakenteissa tai laitteissa olevien puutteiden, omavalvontasuunnitelman puuttumisen tai merkittävän keskeneräisyyden takia viranomainen antaa kielteisen päätöksen hyväksymisestä (TerveKuu), mikäli puutteellista hakemusta ei pyynnöistä huolimatta täydennetä tai rakenteellisia puutteita ei korjata vireilläoloajan kuluessa. Päätöksessä mainitaan lainsäädännön kohdat, joihin kielteinen päätös perustuu ja seikat miksi laitosta ei voida hyväksyä. lähetetään allekirjoitettu päätös toiminnanharjoittajalle. Päätöksen liitteenä lähetetään oikaisuvaatimusohjeet sekä toinen saaduista hakemuksista liitteineen. päätöksen toiste (allekirjoitettu) ja hakemuslomake liitteineen arkistoidaan annetaan kielteinen päätös tiedoksi Eviralle, AVI:lle ja ympäristöterveyslautakunnalle kirjataan käytetty työaika TerveKuulle tehdään laskutusmääräys TerveKuulle hakemuksen käsittelystä. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille. laskutetaan hakemuksen käsittelystä taksan mukainen maksu kielteisen päätöksen jälkeen toimijan tulee jättää uusi hyväksymishakemus, jolloin alkaa uusi 60 vuorokauden vireilläoloaika. Hakemuksen liitteinä ei tarvitse toimittaa uudelleen edellisessä hakemuksessa toimitettuja asiakirjoja, selostuksia, piirroksia ja omavalvontasuunnitelmaa, vain puuttuvat tiedot toimitetaan. 37 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 5.1.3 Elintarvikelain 13 § 4. momentin mukaisen ilmoituksen käsittely käsittää elintarvikehuoneiston toiminnan keskeyttämisen, toiminnan lopettamisen tai toimijan vaihtumisen ilmoituksen käsittelyn toiminnanharjoittaja tekee ilmoituksen viivytyksettä valvontaviranomaiselle ilmoitus tehdään Laukaan kunnan internet-sivuilta löytyvällä lomakkeella Elintarvikehuoneiston toiminnan keskeyttäminen, toiminnan lopettaminen tai toimijan vaihtuminen valvontaviranomainen kirjaa ilmoitukseen ilmoituksen saapumispäivämäärän tarkistetaan onko ilmoitus täytetty riittävillä tiedoilla. Mikäli puutteita on, pyydetään toiminnanharjoittajaa täydentämään ilmoitustaan. kirjataan ilmoittajan tiedot TerveKuulle Ilmoitus toimijan vaihtumisesta jos toimipaikan nimi ei muutu, lopetetaan TerveKuulla vanhan toiminnanharjoittajan tiedot ja perustetaan uusi kortti vanhalla nimellä ja lisätään nimen jälkeen järjestysnumero (esim. toimipaikka 2) toiminnan luonteesta riippuen valvontasuunnitelman mukainen tarkastuskäynti tehdään 1 – 6 kuukauden kuluessa toimijan vaihtumisesta laaditaan tarkastuskäynnistä tarkastuskertomus TerveKuulla (Todistus, T-lomake TerveKuulla) ja lähetetään se toiminnanharjoittajalle todistuksen toiste, tarkastuskertomuksen toiste ja ilmoituslomake arkistoidaan kirjataan käytetty työaika TerveKuulle tehdään tarkastuskäynnistä laskutusmääräys TerveKuulle. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille. ilmoituksen käsittely on maksutonta. Tarkastuskäynnistä peritään taksan mukainen tarkastusmaksu. Toiminnan lopettaminen tai keskeyttäminen toiminnan keskeyttäminen tai lopettaminen. Keskeyttämisellä ei tarkoiteta vuosittaista toistuvaa taukoa, kuten esim. kesäkahviloiden talvikauden taukoa. kirjataan ilmoituksen tiedoksisaannista TerveKuulle ja lähetetään tästä tieto toiminnanharjoittajalle kirjallisella todistuksella (T-lomake TerveKuulla) todistuksen toiste ja ilmoituslomake arkistoidaan kirjataan käytetty työaika TerveKuulle ilmoituksen käsittely on maksutonta 5.1.4 Elintarvikelain 22 § 1. momentin mukaisen ilmoituksen käsittely (alkutuotanto) alkutuotannoksi lasketaan alkutuotteiden tuottamisen lisäksi tuotteiden kuljetus, varastointi ja käsittely tuotantopaikalla niin, ettei tuotteiden luonne merkittävästi muutu. Siihen sisältyy myös elävien eläinten kuljetus ja muiden alkutuotannon tuotteiden kuin maidon kuljetus seuraavaan elintarvikeketjun käsittelypaikkaan, esimerkiksi laitokseen tai vähittäiskauppaan. Näiden lisäksi alkutuotannoksi katsotaan myös elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen alkutuotannon tuotteiden luovutus tuottajalta suoraan kuluttajalle. 38 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 elintarvikealan toimija tekee ilmoituksen kunnan valvontaviranomaiselle alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta alkutuotannosta ilmoitus tehdään Eviran lomakkeella Ilmoitus alkutuotantopaikasta tai ilmoitus alkutuotannon tuotteiden kuljetuksesta. Lomake löytyy Eviran internet-sivuilta Evira/Tietoa Evirasta/Lomakkeet ja ohjeet/ Elintarvikkeet/Alkutuotanto/Ilmoitus alkutuotantopaikasta tai alkutuotannon tuotteiden kuljetuksesta. kirjataan ilmoitukseen ilmoituksen saapumispäivämäärä ja tarkistetaan onko ilmoituksessa kaikki tarvittava tieto. Mikäli puutteita on, pyydetään toiminnanharjoittajalta täydentäviä tietoja. kirjataan hakijan tiedot TerveKuulle lähetetään toimijalle kirjallinen vahvistus (sähköpostitse tai kirjeitse) siitä, että valvontaviranomainen on saanut ilmoituksen alkutuotantopaikasta ilmoitus alkutuotantopaikasta ja toiste toimijalle lähetetystä kirjallisesta vahvistuksesta arkistoidaan kirjataan käytetty työaika TerveKuulle ilmoituksen käsittely on maksutonta 5.1.5 Liikkuvan elintarvikehuoneiston/tilapäisen myynnin tiedotuksen käsittely Liikkuva elintarvikehuoneisto liikkuvasta elintarvikehuoneistosta tiedottaminen tehdään joko lomakkeella Tiedottaminen valvontaviranomaiselle aikomuksesta tuoda liikkuva elintarvikehuoneisto uudelle paikkakunnalle (Laukaan kunnan internet-sivut) tai sähköpostitse. Huom! Jos liikkuva elintarvikehuoneisto sijaitsee Laukaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella (Laukaa, Äänekoski, Konnevesi), sen käyttöönotosta tehdään elintarvikehuoneistoilmoitus kohdan 5.1.1 mukaisesti. ilmoitetun toiminnan saapumisesta on tiedotettava myyntipaikkakunnan terveystarkastajalle 4 arkipäivää ennen toiminnan alkamista toiminnanharjoittajaan lähettämään tiedotteeseen kirjataan saapumispäivämäärä lähetetään toimijalle vastaanottokuittaus kirjeitse tai sähköpostitse vahvistuksen toiste ja toiminnanharjoittajan tiedote arkistoidaan kirjataan käytetty työaika TerveKuulle tiedotuksen käsittely on maksutonta Tilapäinen myynti vähäriskisestä elintarvikemyynnistä tai -tarjoilusta ei tehdä ilmoitusta, kun toimija on yksityinen henkilö tai toimintaa ei voida pitää elinkeinon harjoittamisena, esimerkiksi järjestöt. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi vähäinen elintarvikkeiden myynti ja tarjoilu, kuten kahvitarjoilu tai makkaranpaisto. 39 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 5.1.6 Terveydensuojelulain 13 §:n mukaisen ilmoituksen käsittely, toiminta ei aiheuta merkittävää terveyshaittaa (toiminnan aloittaminen/olennainen muutos) toiminnanharjoittaja tekee ilmoituksen terveydensuojelulain 13 §:n mukaisen toiminnan aloittamisesta tai olennaisesta muutoksesta kirjallinen ilmoitus liitteineen tulee jättää terveydensuojeluviranomaiselle viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Ilmoitus tehdään Terveydensuojelulain 13 §:n mukainen ilmoitus -lomakkeella, jota täydennetään toimintatyypistä riippuen vielä erillisellä ilmoituksen tarkennusosalla (Laukaan kunnan internet-sivut) tarkastetaan ilmoitus ja kirjataan ilmoituksen saapumispäivä TerveKuulle (asia tulee vireille). Jos kyseessä on uusi toiminta, perustetaan ko. kohde/toiminta TerveKuulle ja siirretään tiedot Mitpa:an. terveydensuojeluviranomainen tarkastaa onko ilmoitus täytetty riittävin tiedoin. Tarvittaessa pyydetään täydentämään/selventämään ilmoitusta puhelimitse tai kirjeitse. täydennys/selvitys saapuu toiminnanharjoittajalta tarvittaessa lähetetään lausuntopyynnöt ao. viranomaiselle esim. ELY-keskukselle lausunnot saapuvat lähetetään toiminnanharjoittajalle vastinepyyntö lausuntojen johdosta toiminnanharjoittajan vastine saapuu tehdään tarkastuskäynti kohteeseen. Majoitushuoneiston tarkastuksesta ilmoitetaan ko. alueen poliisilaitokselle sekä pelastusviranomaiselle. Poliisi- ja pelastusviranomaisilla on oikeus olla läsnä tarkastuksen suorittamisessa. tehdään tarkastuskertomus (tarkastuskertomusmalli TerveKuulla). Tarkastuskertomus annetaan tiedoksi toiminnanharjoittajalle sekä tarvittaessa myös muille asianosaisille. tehdään asiasta hyväksymispäätösesitys, ja tarvittaessa kuullaan asianosaisia terveydensuojelulain 15 §:n mukaisesti tehdään hyväksymispäätös (päätösmalli TerveKuulla), joka lähetetään allekirjoitettuna toiminnanharjoittajalle. Päätöksen liitteenä lähetetään oikaisuvaatimusohjeet sekä tarkastuskertomus. hyväksymispäätöksen toiste (allekirjoitettu), tarkastuskertomuksen toiste ja ilmoituslomake arkistoidaan annetaan päätös tiedoksi asianosaisille ja ympäristöterveyslautakunnalle kirjataan käytetty työaika TerveKuulle tehdään laskutusmääräys TerveKuulle ilmoituksen käsittelystä. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille. laskutetaan ilmoituksen käsittelystä taksan mukainen maksu mahdollinen toiminnanharjoittajan antama oikaisuvaatimus päätöksestä ympäristöterveyslautakunnalle 40 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 5.1.7 Terveydensuojelulain 13 §:n mukaisen ilmoituksen käsittely, toiminta voi aiheuttaa merkittävää terveyshaittaa (toiminnan aloittaminen/olennainen muutos) toiminnanharjoittaja tekee ilmoituksen terveydensuojelulain 13 §:n mukaisen toiminnan aloittamisesta tai olennaisesta muutoksesta kirjallinen ilmoitus liitteineen tulee jättää terveydensuojeluviranomaiselle viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Ilmoitus tehdään Terveydensuojelulain 13 §:n mukainen ilmoitus -lomakkeella, jota täydennetään toimintatyypistä riippuen vielä erillisellä ilmoituksen tarkennusosalla (Laukaan kunnan internet-sivut). kirjataan ilmoitus TerveKuulle. Mikäli kyseessä on uusi toiminta/kohde, perustetaan ko. kohteen tiedot TerveKuulle ja siirretään ne Mitpa:an. tarkastetaan asiakirjat. Jos ilmoitus on puutteellinen tai siinä on epäselvyyksiä, pyydetään toiminnanharjoittajaa selventämään/täydentämään ilmoitustaan. laaditaan ilmoituksen vireilläolosta kuulutus kunnan ilmoitustaululle ja tarvittaessa sanomalehteen. lähetetään asianosaisille kuulemiskirje ilmoituksen johdosta. Kuuleminen tapahtuu terveydensuojelulain 15 §:n mukaisesti. Mahdollisten muistutusten tapauksessa, kuullaan toiminnanharjoittajaa ja saadaan toiminnanharjoittajan vastine asiaan. tarvittaessa pyydetään lausuntoa muilta viranomaisilta, esim. ympäristösuojeluviranomaiselta tehdään tarkastuskäynti kohteeseen. Tarvittaessa pyydetään tarkastukselle mukaan ko. alueen poliisi- ja pelastusviranomaiset. tehdään tarkastuskertomus, joka annetaan tiedoksi toiminnanharjoittajalle sekä tarvittaessa myös muille asianosaisille (tarkastuskertomusmalli TerveKuulla) ilmoitetaan ilmoituksen vireilläolosta ja kuullaan asianosaisia terveydensuojelulain 15 §:n mukaisesti. Tehdään mahdolliset muistutukset ja toiminnanharjoittajan kuuleminen muistutusten johdosta. tehdään ilmoituksesta päätösesitys, johon vaikuttaa toiminnanharjoittajalta saatu vastine tarvittaessa kuullaan toiminnanharjoittajaa TsL 15 §:n mukaisesti tehdään hyväksymispäätös (päätösmalli TerveKuulla), joka lähetetään allekirjoitettuna toiminnanharjoittajalle. Päätöksen liitteenä lähetetään oikaisuvaatimusohjeet sekä tarkastuskertomus. hyväksymispäätöksen toiste (allekirjoitettu), tarkastuskertomuksen toiste ja ilmoituslomake arkistoidaan annetaan päätös tiedoksi asianosaisille ja ympäristöterveyslautakunnalle kirjataan käytetty työaika TerveKuulle tehdään laskutusmääräys TerveKuulle ilmoituksen käsittelystä. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille. laskutetaan ilmoituksen käsittelystä taksan mukainen maksu mahdollinen toiminnanharjoittajan antama oikaisuvaatimus päätöksestä ympäristöterveyslautakunnalle 41 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 5.1.8 Terveydensuojelulain 13 § mukaisen ilmoituksen käsittely (toimijan vaihdos) toiminnanharjoittaja tekee ilmoituksen terveydensuojelulain 13 §:n mukaisen toiminnanharjoittajan vaihtumisesta viimeistään 30 vuorokautta ennen toimijan vaihdosta ilmoitus tehdään Laukaan ympäristöterveydenhuollon lomakkeella Muutosilmoitus Toimijan vaihtuminen valvontaviranomainen kirjaa ilmoitukseen ilmoituksen saapumispäivämäärän tarkistetaan onko ilmoitus täytetty riittävillä tiedoilla. Mikäli puutteita on, pyydetään toiminnanharjoittajaa täydentämään ilmoitustaan. mikäli toimipaikan nimi muuttuu, perustetaan TerveKuulla uusi kortti uudella nimellä. Mikäli toimipaikan nimi ei muutu, lopetetaan vanhan toiminnanharjoittajan tiedot ja perustetaan uusi kortti vanhalla nimellä ja lisätään nimen jälkeen järjestysnumero (esim. kampaaja 2). Siirretään tiedot Mitpa:an. todistuksen toiste ja ilmoituslomake arkistoidaan kirjataan käytetty työaika TerveKuulle ilmoituksen käsittely on maksutonta 5.1.9 Talousvettä toimittavan laitoksen terveydensuojelulain 18 §:n mukaisen hakemuksen käsittely terveydensuojelulain (763/1994) 18 §:n mukainen hakemus talousvettä toimittavan laitoksen hyväksymisestä talousvettä toimittava laitos tekee hakemuksen, kun kyseessä on toiminnan aloittaminen tai toiminnan olennainen muutos hakemus tulee jättää terveydensuojeluviranomaiselle viimeistään 3 kuukautta ennen suunniteltua toiminnan aloittamista, ja viimeistään 30 vuorokautta ennen suunniteltua toiminnan olennaista muuttamista kirjataan hakemus TerveKuulle, Jos kyseessä on uusi toiminta/kohde, perustetaan ko. kohteen tiedot TerveKuulle ja siirretään ne Mitpa:an. tarkistetaan asiakirjat. Mikäli asiakirjoissa on puutteita tai epäselvyyksiä, pyydetään toiminnanharjoittajaa täydentämään/selventämään hakemustaan. pyydetään lausunto ELY-keskukselta. ELY-keskuksen antama lausunto saapuu. Pyydetään toiminnanharjoittajalta ELY-keskuksen lausuntoon vastine. tehdään tarkastuskäynti kohteeseen. Tarkastuskäynnistä laaditaan tarkastuskertomus (tarkastuskertomusmalli TerveKuulla), joka lähetetään toiminnanharjoittajalle. tehdään päätösesitys tarvittaessa kuullaan toiminnanharjoittajaa hallintolain 34 §:n mukaisesti tehdään hyväksymispäätös (päätösmalli TerveKuulla), joka lähetetään allekirjoitettuna toiminnanharjoittajalle. Päätöksen liitteenä lähetetään oikaisuvaatimusohjeet. päätös annetaan tiedoksi asianosaisille ja ympäristöterveyslautakunnalle tarkastuskertomuksen toiste, hyväksymispäätöksen toiste ja hakemuslomake arkistoidaan kirjataan käytetty työaika TerveKuulle tehdään laskutusmääräys TerveKuulle hakemuksen käsittelystä. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille. 42 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 laskutetaan hakemuksen käsittelystä taksan mukainen maksu mahdollinen toiminnanharjoittajan antama oikaisuvaatimus päätöksestä ympäristöterveyslautakunnalle 5.1.10 Kuluttajaturvallisuuslain 6 §:n mukaisen ilmoituksen käsittely kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 6 §:n mukainen ilmoitus kuluttajapalvelun aloittamisesta, toiminnan olennaisesta muutoksesta tai palvelun tarjoajan vaihtumisesta palvelun tarjoaja tekee kirjallisen ilmoituksen ennen toiminnan aloittamista. Ilmoitus tehdään lomakkeella Ilmoitus kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 6 § mukaisesta kuluttajapalvelusta ilmoitus lähetetään yhdessä turvallisuusasiakirjan kanssa Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontaviranomaiselle kirjataan toiminnanharjoittajan tiedot TerveKuulle (asia tulee vireille). Mikäli uusi kohde/toiminta, perustetaan ko. kohteen/toiminnan tiedot TerveKuulle ja siirretään ne Mitpa:an. tarkastetaan löytyykö asiakirjoista tarvittavat tiedot. Mikäli asiakirjoissa on puutteita tai epäselvyyksiä, pyydetään palveluntarjoajaa täydentämään/selventämään ilmoitustaan puhelimitse. laaditaan vastaanottovahvistus ilmoituksen käsittelystä (vastaanottovahvistusmalli TerveKuulla) ja lähetetään se toiminnanharjoittajalle ilmoituslomake ja todistuksen toiste arkistoidaan kirjataan käytetty työaika TerveKuulle tehdään laskutusmääräys TerveKuulle ilmoituksen käsittelystä. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille. laskutetaan ilmoituksen käsittelystä taksan mukainen maksu 5.1.11 Kiertävän kuluttajapalvelun tarjoajan ilmoituksen käsittely (KuTuL 6 §) kiertävää kuluttajapalvelua tarjoava toiminnanharjoittaja tiedottaa toiminnastaan lomakkeella Tiedotus kiertävästä kuluttajapalveluntarjoajasta (Laukaan kunnan internet-sivut) kiertävällä palveluntarjoajalla tarkoitetaan toiminnanharjoittajaa, joka tarjoaa palveluaan vuoron perään useammalla eri alueella. Palvelu voi olla esimerkiksi tivoli, sirkus, benji-hypyn järjestäjä tai tatuoija. toiminnanharjoittaja tiedottaa toiminnastaan hyvissä ajoissa sen kunnan valvontaviranomaiselle, jonka alueella palvelua tarjotaan ilmoitukseen kirjataan ilmoituksen saapumispäivämäärä ilmoituksen tiedot otetaan vastaan ja ilmoituslomake mapitetaan kirjataan käytetty työaika TerveKuulle ilmoituksen käsittelystä ei peritä maksua 43 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 5.1.12 Kuluttajapalvelukseen liittyvän ilmoituksen/valituksen käsittely (KuTuL 8 §) kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 8 §:n mukainen ilmoitus vaarallisesta kuluttajapalvelusta kunnan valvontaviranomaiselle asia tulee käsiteltäväksi joko asiakkaan tai palvelun tarjoajan tekemän ilmoituksen perusteella vastaanotetaan ja kirjataan ilmoitus TerveKuulle laaditaan vastaanottovahvistus/lisäselvityspyyntö TerveKuulla ja lähetetään se toiminnanharjoittajalle vastaanottovahvistuksen/lisäselvityspyynnön toiste arkistoidaan kirjataan käytetty työaika TerveKuulle ilmoituksen käsittely on maksutonta 5.1.13 Suureen yleisötilaisuuteen liittyvän ilmoituksen käsittely (KuTuL, EL ja TsL) toimija tekee ilmoituksen yleisötilaisuudesta, jossa ennakoidaan olevan yhtä aikaa vähintään 500 vierailijaa. Ilmoitus tehdään valvontaviranomaiselle Laukaan ympäristöterveydenhuollon lomakkeella Suuri yleisötilaisuus vähintään 30 vuorokautta ennen yleisötilaisuutta. kirjataan ilmoitukseen ilmoituksen saapumispäivämäärä kirjataan toimijan tiedot TerveKuulle ja siirretään ne Mitpa:an lähetetään toimijalle ilmoituksen käsittelystä vastaanottovahvistus vastaanottovahvistuksen toiste ja ilmoituslomake arkistoidaan kirjataan käytetty työaika TerveKuulle ilmoituksen käsittelystä ei peritä maksua 5.1.14 Tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupahakemuksen käsittely elinkeinonharjoittaja tekee myyntilupahakemuksen omavalvontasuunnitelmineen Valviran valtakunnallisella sähköisellä hakemuksella. Sähköinen hakemus ohjautuu järjestelmässä automaattisesti oikean kunnan valvontaviranomaisen käsiteltäväksi. hakemus tehdään riittävän ajoissa ennen myyntipaikan avaamista kirjataan hakemukseen hakemuksen saapumispäivämäärä tarkastetaan hakemus ja pyydetään täydentäviä tietoja, mikäli hakemuksesta puuttuu tietoja tehdään lupapäätös TerveKuulla (lupapäätöspohjalle) hakemuksesta annettu allekirjoitettu lupapäätös muutoksenhakuohjeineen lähetetään hakijalle. Päätöksen liitteenä lähetetään esillä pidettävä myyntilupa-asiakirja. vähittäismyyntilupahakemus ja lupapäätös arkistoidaan ilmoitetaan tiedot myönnetystä myyntiluvasta Valviralle ja annetaan päätös tiedoksi ympäristöterveyslautakunnalle kirjataan käytetty työaika TerveKuulle tehdään laskutusmääräys TerveKuulle hakemuksen käsittelystä. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille. laskutetaan myyntiluvasta hakijalta taksan mukainen maksu. Kielteisestä lupapäätöksestä maksua ei peritä. 44 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 tupakan myyntiluvan vuotuinen valvontamaksu laskutetaan myyntiluvan haltijoilta kalenterivuosittain luvan myöntämispäivää seuraavilta vuosilta 5.1.15 Nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntilupahakemuksen käsittely elinkeinonharjoittaja tekee kirjallisen hakemuksen Laukaan ympäristöterveydenhuollon lomakkeella Hakemus nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiin. Hakemuksen liitteenä toimitetaan omavalvontasuunnitelma. hakemus tehdään riittävän ajoissa ennen myyntipaikan avaamista hakemukseen kirjataan hakemuksen saapumispäivämäärä tarkastetaan hakemus ja pyydetään täydentäviä tietoja, mikäli hakemuksesta puuttuu tietoja tehdään lupapäätös TerveKuulla (lupapäätöspohja) lähetetään hakemuksesta annettu allekirjoitettu lupapäätös muutoksenhakuohjeineen hakijalle vähittäismyyntilupahakemus ja lupapäätös arkistoidaan ilmoitetaan tiedot myönnetystä myyntiluvasta Fimeaan ja annetaan päätös tiedoksi ympäristöterveyslautakunnalle kirjataan käytetty työaika TerveKuulle tehdään laskutusmääräys TerveKuulle hakemuksen käsittelystä. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille. laskutetaan lupahakemuksen käsittelystä taksan mukainen maksu 5.1.16 Ilmoitus tupakkatuotteiden/nikotiinivalmisteiden lupahakemuksen tietojen muutoksesta tai myynnin lopettamisesta elinkeinonharjoittaja tekee kirjallisena tai sähköpostitse vapaamuotoisen ilmoituksen tietojen muutoksesta tai myynnin lopettamisesta kirjataan ilmoituksen tiedoksisaannista TerveKuulle ja lähetetään tästä vastaanottovahvistus toiminnanharjoittajalle todistuksen toiste ja ilmoituslomake arkistoidaan tupakkatuotteiden myynnin lopettamisesta viranomainen ilmoittaa tiedot Valviran ylläpitämään sähköiseen tupakkatuotteiden vähittäismyyntiluparekisteriin nikotiinivalmisteiden myynnin lopettamisesta viranomainen ilmoittaa tiedot Fimeaan kirjataan käytetty työaika TerveKuulle ilmoituksen käsittely on maksutonta 45 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 5.2 Muut (valitukset, lausuntojen antaminen, näytteenotto ym.) Seuraavissa luvuissa on esitetty kaikki muut toimenpidemallit, jotka eivät liity ilmoitusten/hakemusten käsittelyyn. Tähän on koottuna menettelyohjeet valitusten käsittelyyn, lausuntojen, valvontamääräysten ja hallinnollisten pakkokeinojen antamiseen, tehtävien delegoimiseen sekä näytteenottoon. 5.2.1 Elintarvikkeen virheellisyyteen liittyvän valituksen käsittely (myynti, tarjoilu ja valmistus) asiakas tekee kirjallisen tai suullisen valituksen puhelimitse saapuva valitus kirjataan ylös kohdetta valvova terveystarkastaja on yhteydessä kyseiseen toiminnanharjoittajaan ja tekee tarvittaessa näytteenotto- ja tarkastuskäynnin kohteeseen tarkastuskäynnistä laaditaan tarkastuskertomus TerveKuulla. Tarvittaessa annetaan kirjallinen korjauskehotus. kirjataan käytetty työaika TerveKuulle näytteenotto ja tarkastuskäynti ovat maksuttomia toimijalle. Maksajana on Laukaan ympäristöterveydenhuolto. 5.2.2 Talousveden laatua koskevan valituksen käsittely talousveden laatua koskevan valituksen saapuminen vastaanotetaan ja kirjataan valitus TerveKuulle otetaan yhteyttä vesilaitokseen, hankitaan lisätietoja asiasta tehdään vesilaitoksen erityissuunnitelman mukaiset toimenpiteet ja suoritetaan alustava tiedotus selvitetään onko talousveden laatu haitaksi terveydelle. Mikäli on, tehdään epidemiaselvitystä kohdan 5.2.4 Toiminta mahdollisissa erityistilanteissa -toimenpidemallin mukaisesti. mikäli talousveden laadun terveyshaitasta ei varmaa tietoa, jatketaan selvitystyötä tämän toimenpidemallin mukaisesti tehdään talousvedestä aistinvarainen arviointi sekä näytteenotto. Tehdään kohteeseen tarkastus. arvioidaan tilanne ja tiedotetaan asiasta. Tarvittaessa annetaan veden keittokehotus tai väliaikainen käyttökielto* terveydensuojelulain 20 § mukaisesti. Tilannearviossa käytetään hyväksi Valviran Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa -opasta, Vesihuoltolaitoksen kriisiviestintäohjetta, terveysvaara-kansiota sekä Laukaan ympäristöterveydenhuollon erityistilanteiden valmiussuunnitelmaa. tehdään uusi tilannearvio, kun tutkimustulokset ovat saapuneet. Mikäli tulokset eivät täytä laatuvaatimuksia, tiedotetaan siitä AVI:lle. laaditaan tarkastuskertomus ja tarvittaessa annetaan toimenpidemääräys* ja/tai määräys hakea terveydensuojelulain 17 §:n mukainen poikkeuslupa AVI:sta toimenpiteet on tehty TAI lisätietoja on ilmennyt 46 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 tehdään uusi tilannearvio. Tarvittaessa tehdään tarkastus tai näytteenotto. Mahdolliset lisätoimenpiteet (tarkastuskertomus ja tarvittaessa toimenpidemääräys ja/tai määräys hakea TsL 17 §:n mukainen poikkeuslupa AVI:sta). mikäli tilanne on ohi, perutaan keittokehotus tai käyttökielto. Päätös poikkeusluvan tarpeettomuudesta lähetetään tiedoksi AVI:in. tiedotetaan asiasta kirjataan käytetty työaika TerveKuulle tilanteen seuraaminen ja tarvittaessa ohjeiden päivitys * kuuleminen voidaan jättää tekemättä, koska sen aiheuttama viivytys voi aiheuttaa huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle (Hallintolaki 34 §). 5.2.3 Sisäilman laatuun liittyvän valituksen käsittely tarkastuspyyntö tai ilmoitus asunnon tai muun tilan terveyshaitasta saapuu kirjataan yhteydenottona TerveKuulle tehdään kohteeseen tarkastuskäynti ja laaditaan tarkastuskertomus TerveKuulla. Tarkastuskertomuksessa annetaan tarvittavat toimenpide- tai korjauskehotukset määräajalla. Tarkastuskäynti ja siihen kulunut työaika kirjataan TerveKuulle. tarvittaessa otetaan kohteesta näytteitä, jotka lähetetään laboratorioon tutkittaviksi. Näytteenotto sekä siihen kulunut työaika sekä näytteiden tutkimustulokset kirjataan TerveKuulle. tarvittaessa pyydetään asiantuntijalausunto määräajan jälkeen tehdään tarkastus kohteeseen tai saadaan selvitysasiakirja. Laaditaan tarkastuskertomus TerveKuulla ja lähetetään se asianosaisille (kiinteistön omistaja, isännöitsijä, asukas). mikäli korjauskehotusta ei ole noudatettu, annetaan määräys asumis- tai käyttökiellosta tai määräys terveyshaitan poistamiseksi kirjataan käytetty työaika TerveKuulle 5.2.4 Toiminta mahdollisissa erityistilanteissa, esimerkiksi ruokamyrkytysepäilyt, vesivälitteiset saastumisepäilyt, kemikaalipäästöt ym. toimitaan Laukaan ympäristöterveydenhuollon erityistilanteiden valmiussuunnitelman mukaisesti erityistilanteiden valmiussuunnitelma löytyy kirjallisena ympäristöterveydenhuollon toimistosihteerin arkistosta sekä sähköisenä ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalta yhteiseltä verkkoasemalta. 47 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 5.2.5 Valvontamääräykset ja hallinnolliset pakkokeinot sekä tehtävien delegoinnit Valvontamääräys asia tulee vireille, kun toiminnanharjoittaja on jättänyt noudattamatta viranhaltijan toimenpide-/korjauskehotukset määräaikaan mennessä lähetetään toiminnanharjoittajalle/asianosaisille kuulemiskirje saantitodistuksella koskien valvontamääräystä ja mahdollista hallintopakon käyttämistä mahdollinen vastine saapuu toiminnanharjoittajalta/asianosaisilta mikäli rikettä tai puutetta ei edelleenkään korjata, annetaan valvontamääräys määräajalla tarvittaessa ympäristöterveyslautakunta asettaa hallintopakon annetaan päätös valitusosoituksineen tiedoksi asianosaiselle saantitodistuksella mahdollinen muutoksenhaku määräajan jälkeen (mikäli päätöksestä ei valiteta) tehdään tarkastus kohteeseen ja lähetetään tarkastuskertomus asianosaiselle tiedoksi Hallintopakko (sakon/uhan asettaminen) lähetetään asianosaiselle kuulemiskirje saantitodistuksella koskien valvontamääräyksen laiminlyöntiä ja hallintopakon (uhkasakon) toimeenpanoa mahdollisen vastineen saapuminen asianosaiselta asetetaan uhkasakko/teettämis- tai keskeyttämisuhka lähetetään päätös valitusosoituksineen saantitodistuksella asianosaiselle mahdollinen muutoksenhaku Tehtävien delegoinnit kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaa lautakunnille ympäristöterveyslautakunta delegoi toimivaltaansa toimikaudekseen edelleen alaisilleen viranhaltijoille mikäli tehtävää ei ole delegoitu viranhaltijoille, asiasta päättää ympäristöterveyslautakunta Ympäristöterveyslautakunnan antama toimivallan delegointiluettelo alaisilleen viranhaltijoille sijaitsee ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalla yhteisellä verkkoasemalla. Luettelossa on kerrottu säädös ja sen perusteella ratkaistava asia sekä asian ratkaiseva viranhaltija. 5.2.6 Lausunnon antaminen lausuntopyyntö saapuu joko postitse tai sähköpostitse kirjataan lausuntopyyntö asianhallintajärjestelmään, jolloin lausuntopyyntö saa diaarinumeron mikäli lausuntopyyntö koskee valvontakohteita tai rakennuslupia (viranhaltijalausunnot), tehdään lausunto TerveKuulla ympäristöterveyslautakunnan antama lausunto löytyy lautakunnan pöytäkirjoista 48 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 kirjataan lausuntoon tiedot ainakin lausunnon antajasta, käytetystä aineistosta ja sovelletusta lainsäädännöstä/normistosta. Lisätietoihin voidaan ilmoittaa halukkuudesta antaa uusi lausunto, mikäli lisätietoja ilmenee tai materiaaliin tehdään muutoksia. Tässä voidaan myös huomauttaa lisätietojen tarpeesta, mikäli olennaisia tietoja puuttuu. Lausunnossa voidaan toistaa myös toisten tahojen antamia lausuntoja. lähetetään lausunto lausuntoa pyytäneelle taholle arkistoidaan lausunnon toiste kirjataan käytetty työaika TerveKuulle 5.2.7 Näytteenotto näytteenotto toteutetaan Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaisesti tai muun syyn seurauksena (esim. asiakkaiden yhteydenotot, epäilys terveyshaitasta tai ruokamyrkytyksestä jne.) valmistellaan näytteenotto (laboratoriolähetteiden täyttäminen 3 kappaleena, pullojen/muiden välineiden merkitseminen ym.) näytteenotossa yksi näytteenottotodistus (= laboratoriolähete) jää toimijalle, yksi laboratoriolle ja yksi terveystarkastajalle. Terveystarkastajalle jäävä lähete arkistoidaan. näytteenoton jälkeen näytteet viedään laboratorioon kirjataan näytteenotto ja siihen käytetty työaika TerveKuulle tehdään näytteenotosta laskutusmääräys TerveKuulle. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille. laskutetaan näytteenotosta taksan mukainen maksu tulokset saapuvat terveystarkastajien yhteiseen sähköpostiin, josta ne kirjataan TerveKuulle. Tarkastetaan tulokset ja tarvittaessa ryhdytään jatkotoimenpiteisiin. 49 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 6. TARKASTUSOHJEET 6.1 Elintarvikevalvonta Elintarvikelainsäädännön lähtökohtana on, että ensisijainen vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta ja laadusta on elintarvikealan toimijalla. Omavalvonnan avulla toimija varmistaa, että elintarvikkeen turvallisuus ei vaarannu sinä aikana, kun elintarvike on toimijan vastuulla. Viranomaisvalvonnan tehtävä on puolestaan varmistua siitä, että omavalvonta toimii tehokkaasti ja elintarvikkeen turvallisuus, jäljitettävyys ja muu määräystenmukaisuus toteutuu kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa. Elintarvikevalvonnan suunnitelmalliset tarkastukset tehdään Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman liitteenä 2 olevan elintarvikevalvonnan tarkastussuunnitelman mukaisesti. Elintarvikenäytteiden suunnitelmallinen näytteenotto tapahtuu valvontasuunnitelman liitteen 3 (elintarvikevalvonnan näytteenottosuunnitelma) mukaisesti. Näytteenotto tapahtuu luvussa 7 esitettyjen näytteenotto-ohjeiden mukaisesti. 6.1.1 Oiva-tarkastukset (ilmoitetut elintarvikehuoneistot) Oivassa arvioidaan hymynaamoin yrityksen elintarviketurvallisuutta, kuten elintarvikehygieniaa ja tuoteturvallisuutta. Parhaimman hymyn saamiseen edellytetään lain noudattamista. Arvosanat määräytyvät neliportaisen Oiva-hymynaama-asteikon perusteella. Arviointiasteikon arvosanat määräytyvät seuraavasti: Oivallinen Toiminta on vaatimusten mukaista. Hyvä Toiminnassa on pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta eivätkä johda kuluttajaa harhaan. Korjattavaa Toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa, minkä jälkeen tehdään uusintatarkastus. Huono Toiminnassa on epäkohtia, jotka vaarantavat elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa oleellisesti harhaan. Epäkohdat on korjattava välittömästi, mikä varmistetaan tekemällä uusintatarkastus ja käynnistämällä elintarvikelain mukaiset hallinnolliset pakkokeinot. 50 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Tarkastuksen tulos määräytyy sen perusteella, mikä on tarkastettujen kohtien heikoin arvosana. Mikäli tulos on jokin muu kuin Oivallinen, lisätään raporttiin kirjallinen selitys (ns. Oiva-huomio). Oiva-tarkastuksia tehdään seuraavissa valvontakohteissa: elintarvikkeiden vähittäismyynti, grilli- tai pikaruokatoiminta, kahvilatoiminta, pubitoiminta, laitoskeittiötoiminta, keskuskeittiötoiminta, pitopalvelu, tarjoilukeittiötoiminta leipomot ja muut valmistuslaitokset, tukkumyynti liha-, kala-, muna- ja maitoalan laitokset, varastolaitos Oiva-tarkastuksia ei tehdä seuraavissa valvontakohteissa: ulkomyynti (mm. torimyynti), liikkuvat elintarvikehuoneistot ja alkutuotantopaikat. Oiva-tarkastuksissa käytetään Oiva-yleisohjetta ja Oiva-arviointiohjeita, joihin sisältyvät Eviran ohjeet nro 10205 - 10262 (päivitetty 12.1.2015). Oiva-järjestelmän mukaisen arvioinnin apuna käytetään lisäksi Eviran julkaisemaa ohjetta nro 16025 Ohje ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta. Kohdat Tarkastuksen valmistelu, Tarkastuksella tarvittavat välineet ja Tarkastuksen jälkeen tehtävät toimenpiteet koskevat sekä alkutarkastusta, valvontasuunnitelman mukaista tarkastusta että valituksen johdosta tehtävää tarkastusta. Tarkastuksen valmistelu alkutarkastus: perehdytään ilmoitukseen ja omavalvontasuunnitelmaan suunnitelmallinen tarkastus: perehdytään kohteen tietoihin aikaisemmat tarkastuskertomukset kauppojen omavalvonnan tiedot. Apuna voidaan käyttää PTY:n (päivittäistavarakauppa ry) sähköistä omavalvonnan tietopankkia, josta löytyy ainakin ketjussa toimivien kauppojen omavalvontatiedot. Tietopankkiin tarvitaan käyttäjätunnukset. valitustapaus: perehdytään aikaisempiin tarkastuskertomuksiin Tarkastuksella tarvittavat välineet muistiinpanovälineet Oiva-tarkastuslomake Oiva-ohjeet lämpötilamittari virkakortti Tarkastuksen jälkeen tehtävät toimenpiteet alkutarkastus ja suunnitelmallinen tarkastus: laaditaan tarkastuskertomus (Oiva-raportti) TerveKuulla, josta se siirtyy Mitpa:an ja sieltä Eviranettiin. Eviranetissä olevat tiedot (Oiva-raportti) julkaistaan www.oivahymy.fi sivustolla. Oiva-raportti tallennetaan myös pdf:nä ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalle yhteiselle verkkoasemalle. 51 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 toimijalle muodostuu Oiva-raportti sekä erillinen yksityiskohtaisempi tarkastuskertomus. Raportti ja tarkastuskertomus siirtyvät automaattisesti Mitpa:sta Postin kautta toimitettaviksi toimijalle. valitustapaus: laaditaan tarkastuskertomus TerveKuulla, tarkastuskertomusta ei lähetetä toimijalle. Tarvittaessa annetaan toimijalle kirjallinen korjauskehotus. kirjataan käytetty työaika TerveKuulle tehdään laskutusmääräys tarkastuksesta TerveKuulle. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille. laskutetaan tarkastuksesta taksan mukainen maksu. Valitustapauksessa tarkastus ja mahdollinen näytteenotto ovat toimijalle maksuttomia, maksajana on Laukaan ympäristöterveydenhuolto. Alkutarkastus tarkastusajankohta sovitaan toimijan kanssa ennakkoon. Tarkastus liittyy materiaali- ja laitteistoratkaisuihin, joiden tarkastamisessa toimijan läsnäolo on suotavaa. tarkastus tehdään 1 – 6 kuukauden sisällä toiminnan aloittamisesta, toiminnasta riippuen. Tarkastusajankohta määräytyy seuraavien seikkojen mukaan: pakkaamattomien helposti pilaantuvien elintarvikkeiden valmistus, myynti, tarjoilu, säilytys, kuljetus tai niiden käsittely – tarkastus viimeistään 1 kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta pakkaamattomien ei-helposti pilaantuvien elintarvikkeiden valmistus, myynti, tarjoilu, säilytys, kuljetus tai niiden käsittely tai pakattujen helposti pilaantuvien elintarvikkeiden säilytys, kuljetus ja myynti – tarkastus viimeistään 3 kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta ainoastaan pakattujen elintarvikkeiden (eivät säilyäkseen vaadi kylmä- tai kuumasäilytystä) myynti, säilytys tai niiden käsittely – tarkastus viimeistään 6 kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta varmistetaan, että elintarvikehuoneiston toiminnan luonne ja laajuus vastaavat ilmoitettua tilat, tilojen koko ja riittävyys, sijoittelu, rakenteelliset ratkaisut ja kunto sekä huoneiston varustelu täyttävät säädösten vaatimukset ja soveltuvat ilmoitettuun ja harjoitettavaan toimintaan omavalvontasuunnitelma on toimintaan nähden riittävä ja omavalvonnalle on nimetty vastuuhenkilö lisäksi voidaan tarkastaa siisteystasoa, toiminnan hygieniaa ja omavalvonnan kirjauksia arvioidaan alkutarkastuksen aikana onko ilmoituksen perusteella tehty vuosittainen tarkastustiheys toiminnan riskiin nähden oikea. Tämän jälkeen elintarvikehuoneiston toiminnan valvontaa jatketaan suunnitelmallisilla valvontakäynneillä. 52 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Valvontasuunnitelman mukainen tarkastus Tarkastus tehdään Oiva-arviointiohjeiden mukaisesti. Jokaisella tarkastuskerralla sekä mahdollisen uusintatarkastuksen yhteydessä tarkastetaan seuraavat asiat (Oiva-arviointiohjeet ilmoitetuille elintarvikehuoneistoille 1.1.2015 alkaen): elintarvikehuoneiston omavalvontasuunnitelman olemassaolo (elintarvikehuoneistoilmoitus) omavalvontasuunnitelman ja siihen liittyvän kirjanpidon tarkastettavuus (elintarvikehuoneistoilmoitus) omavalvontaan liittyvän kirjanpidon säilytys (elintarvikehuoneistoilmoitus) tilojen yleinen siisteys ja puhtaus työvälineiden ja laitteiden puhtaus siivousvälinetilan ja siivousvälineiden puhtaus henkilökunnan työtapojen hygieenisyys käsihygienia työvaatteet kylmänä säilytettävät elintarvikkeet kuumana säilytettävät elintarvikkeet jäähdytys tuotteiden säilyvyyden ja myyntiajan hallinta myynnissä tuotteiden säilyvyyden ja myyntiajan hallinta tarjoilussa erillään pito ja ristikontaminaatio Oiva-raportin esilläpito Vähintään joka kolmas vuosi tarkastetaan kaikki muut kohdat Oiva-ohjeesta. Mikäli kohteessa huomataan jokin epäkohta, jota ei ajateltu tarkastettavan sillä kertaa, tarkastetaan myös se. Jos yritys on tehnyt elintarvikehuoneistoilmoituksen, tarkastetaan myös jokaisella tarkastuskerralla tarkastettavien asioiden lisäksi kohdat 1 (omavalvontasuunnitelma) ja 2 (tilojen ja välineiden soveltuvuus, riittävyys ja kunnossapito). Valituksen johdosta tehtävä tarkastus Valitustapauksissa keskitytään valituksen aiheeseen. Mahdollisesti tehdään myös näytteenottoa (kts. 7. Näytteenotto-ohjeet). Ruokamyrkytystapauksissa elintarvikenäyte toimitetaan mahdollisimman nopeasti laboratorioon. Mikäli näyte otetaan esimerkiksi perjantai-iltapäivällä, pakastetaan näyte ja toimitetaan se laboratorioon maanantaiaamuna. 6.1.2 Oiva-tarkastukset (hyväksytyt elintarvikehuoneistot) Tarkastuksilla käytetään Eviran laatimaa Oiva-arviointiohjeita hyväksytyille elintarvikehuoneistoille. Tarkastukset tehdään pääosin samalla periaatteella kuin, mitä on esitetty kohdassa 6.1.1 Oiva tarkastukset (ilmoitetut elintarvikehuoneistot). 53 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 6.1.3 Alkutuotanto (maidontuotantotilat) Maidon alkutuotantoa on eläintenpito, lypsy, lypsyn valmistelu ja suoritusta avustavat toimenpiteet sekä raakamaidolle lypsyn jälkeen tehtävät toimenpiteet (ilmanerotus, siivilöinti, jäähdytys), joiden tarkoitus on saattaa maito luovutuskuntoon. Näiden lisäksi alkutuotannon toimintaa on maidon kuljetus ja varastointi tilalla sekä raakamaidon vähäisten määrien myynti suoraan kuluttajalle maidontuotantotilalla (enintään 2500 kg raakamaitoa ja enintään 2500 kg ternimaitoa vuodessa). Alkutuotannoksi katsotaan myös vähäisten ternimaitomäärien jäädyttäminen ja jäädytetyn ternimaidon toimittaminen paikalliseen vähittäismyyntiin enintään 2500 kg / vuosi. Maidontuotantotilalla tulee tehdä hygieniatarkastus kerran kolmessa vuodessa. Riskiarvioinnin perusteella tarkastustiheyttä voidaan lisätä. Riskitekijöiden arvioinnissa huomioitavia seikkoja ovat mm. tilan aikaisempi tarkastushistoria, käytettävän veden lähde, lypsytapa ja erityisesti raakamaidon myynti suoraan kuluttajille. Eviran suositus on, että suoraan kuluttajille raakamaitoa myyvät maitotilat tarkastettaisiin vähintään kerran vuodessa. Valvontasuunnitelman mukainen tarkastus Maidontuotantotilojen tarkastuksessa käytetään Eviran malliasiakirjaa 10127/2 Maidontuotantotilan hygieniatarkastuskertomus, ohje ja Eviran mallilomaketta Maidontuotantotilan hygieniatarkastuskertomus, lomake. Tarkastuksen jälkeen tehtävät toimenpiteet laaditaan tarkastuskertomus TerveKuulla. Lähetetään se toiminnanharjoittajalle sekä tarvittaessa AVI:lle, mikäli tarkastuskertomus sisältää toimenpidekehotuksia. kirjataan käytetty työaika TerveKuulle tehdään laskutusmääräys tarkastuksesta TerveKuulle. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille. laskutetaan taksan mukainen maksu mikäli on annettu toimenpidekehotuksia, tehdään uusintatarkastus määräajan kuluttua 54 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 6.2 Terveydensuojelulain mukainen valvonta Terveydensuojelulain (763/1994) mukaisen tarkastuksen tavoitteena on selvittää, aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö tarkastuskohteessa sellaisia tekijöitä tai olosuhteita, joiden vuoksi terveyshaitta voi syntyä. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä mahdollisesti mittauksia ja näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. Terveydensuojelulain mukaiset kohteet on tarkastettava riittävän usein ja siten, että oleellisimmat terveydensuojelun näkökohdat tulevat katetuiksi tarkastuksissa. Suunnitelmallisen valvonnan kohteet jaetaan kolmeen riskiluokkaan, joiden perusteella määritetään valvontakohdetyypin yleinen tarkastustiheys. Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman liitteessä 4 on terveydensuojelun tarkastussuunnitelma, jonka mukaisesti suunnitelmalliset tarkastukset suoritetaan. Terveydensuojelukohteiden suunnitelmallisten näytteiden näytteenotto tapahtuu valvontasuunnitelman liitteenä 5 olevan terveydensuojelun yleisen näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Näytteenotossa käytetään luvun 7 näytteenotto-ohjeita. Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohteet, joissa oleskelu on lyhytaikaista ja jotka todennäköisesti eivät aiheuta terveyshaittaa. Nämä kohteet kuuluvat kuitenkin edelleen ilmoitusvelvollisuuden piirin ja ilmoituksista tehdään päätös (TsL 13 §). Näiden kohteiden valvontaa tehdään yhteydenottojen perusteella. Talousvettä toimittavat laitokset kuuluvat ennakkohyväksynnän piiriin (TsL 18 §). Taulukkoon 9 on koottu yhteen kaikkien terveydensuojelulain mukaisten kohteiden tarkastusohjeiden osalta kohdat Tarkastuksen valmistelu, Tarkastuksella tarvittavat välineet sekä Tarkastuksen jälkeen tehtävät toimenpiteet. 55 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Laadittu 12.3.2015 Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Taulukko 9. Kaikkien TsL kohteiden tarkastusohjeiden osalta yleisesti kohdat Tarkastuksen valmistelu, Tarkastuksella tarvittavat välineet sekä Tarkastuksen jälkeen tehtävät toimenpiteet. TARKASTUSTYYPPI Tarkastuksen valmistelu Ilmoituksen/hakemuksen käsittelyyn liittyvä tarkastus (TsL 13 tai 18 §) sovitaan tarkastusajankohdasta, varataan toiminnasta vastaavalle mahdollisuus osallistua tarkastukseen tutustutaan ilmoitus-/hakemusasiakirjoihin Tarkastuksella tarvittavat välineet Tarkastuksen jälkeen tehtävät toimenpiteet kopio ilmoituksesta/hakemuksesta TAI muistiinpanot muistiinpanovälineet kamera virkakortti ilmoituksen/hakemuksen käsittelyyn liittyvä tarkastusohje laaditaan tarkastuskertomus TerveKuulla lähetetään tarkastuskertomus ilmoittajalle tehdään ilmoituksen johdosta päätös arkistoidaan tarkastuskertomuksen ja hyväksymispäätöksen toisteet ja hakemus-/ilmoituslomake kirjataan käytetty työaika TerveKuulle tehdään laskutusmääräys TerveKuulle ilmoituksen/hakemuksen käsittelystä. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille laskutetaan taksan mukaisesti tehdään uusintatarkastus määräajan kuluttua, jos päätöksessä ehtoja tai määräyksiä Valvontasuunnitelman mukainen tarkastus sovitaan tarkastusajankohdasta, varataan toiminnasta vastaavalle mahdollisuus osallistua tarkastukseen tutustutaan toiminnasta tehtyyn päätökseen ja aikaisempiin pöytäkirjoihin kopiot aiemmista asiakirjoista TAI muistiinpanot muistiinpanovälineet kamera virkakortti suunnitelmallisen tarkastuksen tarkastusohje laaditaan tarkastuskertomus TerveKuulla lähetetään tarkastuskertomus toiminnasta vastaavalle kirjataan käytetty työaika TerveKuulle tehdään laskutusmääräys tarkastuksesta TerveKuulle. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille. laskutetaan taksan mukaisesti tehdään uusintatarkastus määräajan kuluttua, mikäli tarkastuskertomus sisältää toimenpidekehotuksia Valituksen johdosta tehtävä tarkastus tarkastus tehdään lyhyellä varoitusajalla, mikä saattaa rajoittaa tarkastukseen osallistuvien määrää. Toiminnasta vastaavalle on kuitenkin varattava mahdollisuus osallistua tarkastukseen. tutustutaan toiminnasta tehtyyn päätökseen ja aikaisempiin pöytäkirjoihin kopio valituksesta TAI muistiinpanot muistiinpanovälineet kamera virkakortti suunnitelmallisen tarkastuksen tarkastusohje laaditaan tarkastuskertomus TerveKuulla lähetetään tarkastuskertomus toiminnasta vastaavalle sekä tarkastuskertomuksen toiste valittajalle kirjataan käytetty työaika TerveKuulle tehdään uusintatarkastus määräajan kuluttua, mikäli tarkastuskertomus sisältää toimenpidekehotuksia 56 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 6.2.1 TARKASTUSOHJE: Julkiset huvi-, majoitus- ja kokoontumishuoneistot Tämä ohje sisältää ohjeistuksen terveydensuojelulain 13 § mukaisen ilmoituksen käsittelyyn liittyvän tarkastuksen sekä valituksen johdosta tehtävän tarkastuksen tekemiseen. Valvontasuunnitelman mukaista tarkastusta tehdään osaan kohteista, kuten lasten ja nuorten kohteisiin, majoitustoimintoihin ja -huoneistoihin sekä yleisiin liikuntatiloihin. Ohjetta voidaan myös käyttää lausuntoja annettaessa esimerkiksi rakennuslupahakemukseen liittyen. Tarkastuksen aikana huomioidaan TsL:n 2 §, 22 §, 26 § ja 30 § sekä TsA 11 §, 12 § ja 14 § mukaiset asiat sekä arvioidaan toiminnan riskejä terveydensuojelun kannalta. Ilmoituksen (TsL 13 §) käsittelyyn liittyvä tarkastus Rakennus- ja palotarkastajan osallistuminen tarkastukseen on suotavaa ja vähentää ristiriitaisuuksia eri viranomaisten toiminnassa. Tarkastettavat asiat: kaavamääräykset ja tilojen rakennustekninen käyttötarkoitus toimintojen jakautuminen huoneistossa tilojen riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus pintojen kunto ja puhdistettavuus talousveden laatu ja saantitapa huoneistojen pintamateriaaleina tulee välttää epäpuhtauksia kerääviä suuria pintoja (kokolattiamatot, yms.), pois lukien akustiikan parantamiseen tarkoitetut rakenteet jos kuitenkin esimerkiksi hotellien huoneisiin asennetaan kokolattiamatot, tulisi voimakkaasti allergisille olla huoneet, joissa ei ole pölyä kerääviä materiaaleja (allergiahuoneet) huoneistoissa tai niiden välittömässä läheisyydessä tulee olla ihmisten määrään nähden riittävä määrä miehille ja naisille soveltuvia käymälöitä omat asianmukaisesti varustetut tilat siivousvälineiden varastointiin riittävä määrä siivousvälinevarastoja toiminnan luonteen ja laajuuden mukaan tilojen ilmanvaihto ja ilmanvaihdon mittauspöytäkirjat tulee olla vähintään koneellinen poistoilmanvaihto ja raitisilmaventtiilit riittävä määrä korvausilman tuloventtiilejä, venttiilit sijoitettu siten, että korvausilma on puhdasta ilmanvaihtojärjestelmälle tulee olla laadittu huoltosuunnitelma ilmanvaihdon tulee olla aina toiminnassa, vähintään pienellä teholla ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirtauksen tulee olla riittävä huoneistoa käyttävien ihmisten määrään nähden (vrt. Rakennusmääräyskokoelma osa D2) melu (vrt. Asumisterveysohje) huoneistot tulee rakentaa siten, ettei ulkoa sisään tai huoneistosta toiseen kantaudu häiritsevää melua 57 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 myöskään huoneiston omat ilmanvaihtolaitteet eivät saa aiheuttaa häiritsevää melua arvioidaan huoneiston edellytykset saavuttaa seuraavat meluun liittyvät suositusarvot (ei tehdä mittauksia) pihan toiminnot (liikenne, ilman laatu, pintavesien käsittely, lumen käsittely, jätehuolto) Valvontasuunnitelman mukainen tarkastus Huom! Suunnitelmallisia tarkastuksia tehdään ainoastaan lasten ja nuorten kohteisiin, majoitustoimintoihin ja -huoneistoihin sekä yleisiin liikuntatiloihin. Tarkastettavat asiat: toiminnan päätöksenmukaisuus toteutetut ja suunnitellut muutokset toiminnassa arvioidaan tilojen riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus tilojen siisteys ja puhtaus havainnoidaan valoisuutta, lämpöä, sisäilman laatua, vedon tuntua, kosteutta, epämiellyttäviä hajuja ym. vastaavia tekijöitä (tarvittaessa tehdään alustavia mittauksia, yleisesti ottaen toiminnanharjoittaja teettää tarvittavat mittaukset) toimintatavat tiloissa tarvittaessa tuhoeläinten torjunta Valituksen johdosta tehtävä tarkastus Tarkastus tehdään lyhyellä varoitusajalla, mikä saattaa rajoittaa osallistujien määrää. Toiminnasta vastaavalle on kuitenkin varattava mahdollisuus osallistua tarkastukseen. Tarkastus tehdään suunnitelmallisen tarkastuksen ohjeen mukaisesti keskittyen valituksen aiheeseen. 58 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 6.2.2 TARKASTUSOHJE: Yleiset saunat Tämä ohje sisältää ohjeistukset sekä ilmoituksen (TsL 13 §) käsittelyyn liittyvän tarkastuksen, valvontasuunnitelman mukaisen tarkastuksen että valituksen johdosta tehtävän tarkastuksen tekemiseen. Tarkastuksella arvioidaan toiminnan riskejä terveydensuojelun kannalta. Rakennus- ja palotarkastajan osallistuminen tarkastukseen on suotavaa. Ilmoituksen (TsL 13 §) käsittelyyn liittyvä tarkastus Tarkastettavat asiat: kaavamääräykset ja tilojen rakennustekninen käyttötarkoitus tilojen riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus pintojen kunto ja puhdistettavuus (pintamateriaalit) tiloissa tai niiden välittömässä läheisyydessä tulee olla ihmisten määrään nähden riittävä määrä miehille ja naisille soveltuvia käymälöitä riittävä määrä siivousvälineiden varastointitiloja (toiminnan luonne ja laajuus) tilojen ilmanvaihto ja ilmanvaihdon mittauspöytäkirjat Valvontasuunnitelman mukainen tarkastus Tarkastettavat asiat: toiminnan päätöksenmukaisuus toteutetut ja suunnitellut muutokset toiminnassa tilojen riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus (pukuhuone, pesuhuone, saunatilat) tilojen siisteys, puhtaus ja kunto (pinnat, kalusteet) havainnoidaan valoisuutta, lämpöä, sisäilman laatua, vedon tuntua ym. vastaavia tekijöitä. seurataan merkkejä kosteudesta sekä epämiellyttäviä hajuja toimintatavat tiloissa tarvittaessa tuhoeläinten torjunta Tarkastukseen voidaan sisällyttää myös pintapuhtausnäytteiden näytteenottoa (kts. 7. Näytteenottoohjeet). Valituksen johdosta tehtävä tarkastus Valitustapauksissa tarkastus tehdään lyhyellä varoitusajalla, mikä saattaa rajoittaa osallistujien määrää. Toiminnanharjoittajalle pitää kuitenkin varata mahdollisuus osallistua tarkastukseen. Tarkastus tehdään suunnitelmallisen tarkastuksen ohjeiden mukaisesti keskittyen valituksen aiheeseen. 59 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 6.2.3 TARKASTUSOHJE: Yleiset uimahallit, uima-altaat, uimalat ja kylpylät Tämä ohje sisältää ohjeet sekä TsL:n 13 § mukaisen ilmoituksen käsittelyyn liittyvään tarkastukseen, että suunnitelmalliseen tarkastukseen. Valitustapauksessa sovelletaan suunnitelmalliseen tarkastukseen käytettävää tarkastusohjetta. Tarkastus voidaan yhdistää myös kuluttajaturvallisuustarkastukseen sekä uimaveden että pintahygienian näytteenottoon (kts. 7. Näytteenotto-ohjeet). Tätä ohjetta voidaan hyödyntää myös annettaessa lausuntoa esimerkiksi rakennuslupaa haettaessa. Uimahallit, kylpylät ja uima-altaat ovat kohteita, joissa valvotaan rakenteita, olosuhteita ja veden laatua. Uimahallien, kylpylöiden, uima-altaiden ja kylpylöiden toiminnalle asetetaan vaatimuksia: terveydensuojelulaissa (763/1994) terveydensuojeluasetuksessa (1280/1994) STM:n asetuksessa uimahallien, kylpylöiden, ym. edellä mainittujen kohteiden allasvesien laadusta ja valvontatutkimuksista (allasvesiasetus 315/2002) STM:n asetuksessa uimahallissa, kylpylässä tai vastaavassa laitoksessa työskentelevältä vaadittavasta laitosteknisestä ja allasvesihygieenisestä osaamisesta ja osaamisen testaamisesta (1350/2006) Allasvesiasetus ei koske seuraavia kohteita: altaita, joiden vesi vaihdetaan jokaisen käyttäjän välillä taloyhtiöiden altaita, joita käyttävät vai kyseisen taloyhtiön asukkaat porealtaita ja vastaavia, jotka asiakas itse täyttää ja tyhjentää kahluualtaita, joissa ei ole jatkuvaa veden käsittelyä vesiliukumäkien altaita, joihin vesi otetaan suoraan luonnosta tai vesijohtoverkostosta tai vastaavalla tavalla siirrettäviä altaita (esim. paljut), joissa ei ole veden kierrätystä ja puhdistusta Näiden valvonnasta sovitaan ylläpitäjän kanssa erikseen. Jos valituksia ilmenee, suoritetaan tarkastus sovittuna ajankohtana ja otetaan näytteitä tarvittaessa. Tarkastuksella tarkastetaan terveydensuojelulain 2 §, 28 – 30 § sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (315/2002), 3 – 7 § ja 10 § mukaiset asiat sekä arvioidaan toiminnan riskejä terveydensuojelun kannalta. Tarkastus jaetaan kahteen osaan: asiakirjojen tarkastukseen sekä paikan päällä tehtävään tilojen tarkastukseen. Tarkastuksen aikana käytetään joko kenkäsuojia tai pestään jalat jalkasuihkulla. Ilmoituksen (TsL 13 §) käsittelyyn liittyvä tarkastus sekä valvontasuunnitelman mukainen tarkastus voidaan jakaa kahteen osaan: asiakirjojen tarkastukseen ja tilojen tarkastukseen 60 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Ilmoituksen (TsL 13 §) käsittelyyn liittyvä tarkastus Asiakirjojen tarkastus toiminnan laajuus suhteessa käytettävissä oleviin tiloihin valvontatutkimusohjelma: alusta alkaen tulee olla ainakin tutkimussuunnitelma sekä vastuut selvillä toiminnalla tulee olla uima-altaan hoitajaksi nimetty henkilö, joka vastaa vedenkäsittelylaitteiden toiminnasta, kunnossapidosta, veden laadun tarkkailusta ja käyttöpäiväkirjan pitämisestä käyttöpäiväkirjasta tulee löytyä seuraavat toimenpiteet ja niiden ajankohdat: kemikaalien syötössä tapahtuvat muutokset korjaus- ja muutostoimenpiteet laitteiden kalibrointi suodatushiekan vaihdot ja puhdistukset oman käyttötarkkailun tulokset häiriötilanteet erityiskäyttö (esim. vauvauinti) käyttäjien määrät viranomaisten ottamat valvontanäytteiden tulokset ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet henkilökunnan allasvesihygieeninen pätevyys henkilökunnan ohjeistus ja sen saatavuus (käyttöohjeet, käyttöturvallisuustiedotteet ym.) huoltosuunnitelmat ja laitteiden toiminnan varmistukset ilmastoinnin mittauspöytäkirjat (vrt. Rakennusmääräyskokoelma osa D2 sekä Uimahallien ja kylpylöiden sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskevat terveydelliset ohjeet) tilojen siivoussuunnitelma sekä siihen kuuluva hygienian seuranta (vrt. Uimahallien ja sivutilojen hygieniaopas) Tilojen alkutarkastus voidaan tehdä yhdessä rakennus- ja palotarkastajan kanssa. Tilojen tarkastus tilojen riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus kaikille ajatelluille toiminnoille (myös huoltotilat/kemikaalien käsittely, henkilökunnan tilat, käymälät, varastotilat) pihan toiminnot (jätehuolto, ilmanottoaukkojen lähellä sijaitsevat toiminnot, valaistus, liikenteen turvallisuus) materiaalien ja pintojen puhdistettavuus rakenteiden tulee mahdollistaa puhdistaminen ja estää veden seisominen esim. nurkissa tiloissa ei saa säilyttää sinne kuulumattomia tavaroita pesutilojen ja allashuoneen tulee olla erillään tiloista, joissa liikutaan ulkovaatteissa ja -kengissä 61 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 pesutiloissa on suositeltavaa olla jalkojen desinfiointisuihkut siivousvälineille tulee olla asianmukaiset, lukittavat ja erilliset tilat, joita löytyy tarpeeksi monta huomioiden märät ja kuivat tilat, muut uimahallin toiminnot sekä altaan puhdistukseen tarvittavat välineet. Tiloissa tulee olla riittävästi hyllyjä ja telineitä siivousaineille ja -välineille sekä ilmanpoisto, lavuaari, viemäri, vesihana (kylmä ja kuuma vesi) ja lämmitetty kuivausteline. riittävä valaistus tuulikaapit tai ilmaverhot ulko-ovilla vammaisten mahdollisuus uimalan käyttöön (allashuone, pesutilat, käymälät, pyörätuolin pesumahdollisuudet ja pukuhuone) valvontaviranomaisen ottamien valvontanäytteiden tuloksille ja muuhun tiedottamiseen tarkoitettu näkyvä paikka (ilmoitustaulu) ohjeet uimahallissa käyttäytymisestä (peseytyminen, liikkuminen jne.) tulee olla käyttäjien nähtävillä pukuhuoneissa ja pesutiloissa uima-altaassa tulee olla tasainen virtaus ja estoton näkyvyys pohjaan koko altaassa uimalassa tulee olla koneellinen ilmanvaihto sekä sopiva lämpötila (vrt. Uimahallien ja kylpylöiden sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskevat terveydelliset ohjeet, STTV, 2008) veden käsittelyn riittävyys Pieni allas: hiekkasuodatus, klooraus, pH:n säätö Suuri uimala: hiekkasuodatus, flokkaus, klooraus, pH:n säätö, otsonointi, hiilisuodatus Valvontasuunnitelman mukainen tarkastus Ensimmäinen rutiinitarkastus mahdollisine näytteenottoineen tehdään noin 12 kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta. Samalla voidaan seurata valvontatutkimusohjelman täydentämistä ja kehittymistä. Asiakirjojen tarkastus toiminnan päätöksenmukaisuus valvontatutkimusohjelman ja toiminnan vastaavuus valvontatutkimusohjelman toteutus ja toimien dokumentointi näytetulokset viimeiseltä vuodelta, veden laadun kehitys erityistoimintojen toimivuus ja aiheuttamat toimenpiteet veden käsittelyn riittävyys toiminnan muutokset ja niiden aiheuttamat toimenpiteet / tapahtuneet poikkeamat, niiden syyt ja toimet niiden johdosta henkilökunnan allasvesihygieeninen pätevyys raportit ja selvitykset toiminnasta häiriötilanteisiin varautuminen käyttötarkkailu ja sen dokumentointi siivouksen tehokkuuden seurannan tulokset ja siivoussuunnitelman toteutuminen 62 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Tilojen tarkastus siisteystaso ja materiaalien tarkoituksenmukaisuus kaikkien tilojen osalta (siivousvälineiden osalta myös siisteys ja tarkoituksenmukaisuus sekä siivoustilojen lukittavuus) rakenteiden kunto ja mahdolliset vauriot tilojen riittävyys toimintaan nähden altaassa käytettävien välineiden puhdistus ilman lämpötila, vedon tuntu, ilman raikkaus ja valaistus (tarvittaessa voidaan suorittaa alustavia mittauksia, mutta pääsääntöisesti kohde teettää tarvittavat selvitykset) ilmaventtiilien puhtaus ja tila kemikaalien vastaanotto, käsittely ja käyttö käyttäjille annettavat peseytymisohjeet piha-alueen riittävyys varattuihin toimintoihin valaistus jätehuolto ilmanottoaukot ja toiminta niiden lähellä Valituksen johdosta tehtävä tarkastus Tarkastus tehdään valvontasuunnitelman tarkastusohjeiden mukaisesti keskittyen valituksen aiheeseen. Tarkastus tehdään lyhyellä varoitusajalla, mikä saattaa rajoittaa tarkastukseen osallistuvien määrää. Toiminnasta vastaavalle on kuitenkin varattava mahdollisuus osallistua tarkastukseen. 63 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 6.2.4 TARKASTUSOHJE: Uimarannat Tarkastuksen tavoitteena on tarkastaa rannan terveydellisiin ominaisuuksiin vaikuttavat seikat. TsL mukainen tarkastus tehdään yleensä kerran vuodessa ennen uimakauden alkua tai uimakauden alussa. Tätä ohjetta voidaan soveltaa myös talviuintipaikan tarkastukseen (kts. Valviran ohje: Talviuintipaikan uimaveden valvonta, Dnro 6599/11.02.02.02/2009). Tarkastus voidaan tarvittaessa yhdistää rannan kuluttajaturvallisuustarkastukseen (kts. Kuluttajaviraston tarkastusohje: Uimarannan turvallisuuden tarkastuslista, 27.2.2008) sekä uimaveden näytteenottoon (kts. 7. Näytteenotto-ohjeet). Tarkastuksen aikana tarkastetaan TsL:n 2 §, 28 §, 29 §, STMa (177/2008) 3 §, 6 – 8 §, 11 § ja 13 § tai STMa (358/2008) 3 §, 5 § ja 7 § mukaiset asiat sekä arvioidaan toiminnan riskejä terveydensuojelun kannalta. Mikäli uimarannalla kävijöitä arvioidaan olevan vähintään 100 uimaria/päivä, sovelletaan STMa (177/2008) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Mikäli kävijöitä on vähemmän kuin 100 uimaria/päivä, sovelletaan STMa (354/2008) pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Tarkastus voidaan jakaa kahteen osaan: asiakirjojen tarkastukseen ja rannan tarkastukseen Ilmoituksen (TsL 13 §) käsittelyyn liittyvä tarkastus Tutustutaan asiakirjoihin ennen tarkastusta ja päätetään uimarimäärän perusteella sovellettava lainsäädäntö. Tarkastettavat asiat: erityisesti STMa (177/2008) ns, EU-ranta, mukaisessa kohteessa uimavesiprofiili ja sen sisältämät tiedot veden laatuun mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä uimaveden luokitus, jos rannan veden laatua on seurattu vähintään 16 näytteellä ennen uimarannan avaamista uimarannan sijainti esim. puunjalostus-, elintarvike- ja tekstiiliteollisuuden, jätevedenpuhdistamon, karjatalouden tai sataman välittömässä läheisyydessä TAI em. toimintojen alapuolella joessa (alle 1000 m) sekä niiden mahdollinen vaikutus uimaveden laatuun ja terveydellisiin ominaisuuksiin tiedonkulun varmistamismenetelmät riskitoimintaa harjoittavien tahojen ja uimarannan ylläpitäjän välillä lain (1299/2004) vesienhoidon järjestämisestä mukaiset vesienhoitosuunnitelmat ja vesialueen luokitus veden laatu ja sen kehitys alueella alueen kaavoitus ja käyttötarkoitus uimarannan siisteys ja hygieenisyys 64 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 uimarannan ylläpito ja siivous (rannan seuranta, siivous, heinänleikkuu sekä sukeltajien käyttö uima-alueen pohjan tarkastuksiin) roska-astiat ja säännöllisesti/riittävän usein tapahtuva jätehuolto (vähintään 1 krt/vko) vähintään yksi yleiseen käyttöön tarkoitettu käymälä miehille ja naisille käymälän tyhjennystiheys käymälätyypin tarpeiden mukaisesti sekä käymälän vuoto- sekä tulvimistilanteissa tapahtuvan suodos- tai ylivuotonesteen valumasuunta erilliset pukeutumistilat naisille ja miehille tiedottamisvalmius ja -tavat (ilmoitustaulu, verkkosivut, käytettävät mallit) suihkut, jos järvisyyhyn tai syanobakteerien esiintyminen on todennäköistä uimarannalla olevat muut terveyteen vaikuttavat tekijät, esim. juomavesihanat ja niiden vesilähteet/veden laatu tarpeelliset kieltotaulut eläinten tuominen uimarannalle kielletty eläinten uittaminen kielletty lintujen ruokinta kielletty autojen pesu kielletty roskaaminen kielletty Tarkastuksen jälkeen tarkastellaan saatuja tietoja ja päätetään niiden perusteella rannan näytteenottotiheys tai sovitaan toiminnanharjoittajan kanssa seurantakalenterista. Ennen uuden uimarannan käyttöönottoa on hyvä tutkia veden laatua tihennetysti, esim. jo edellisen uimakauden aikana. Tällä tavalla saadaan kuva veden laadusta ja sen vaihteluista erilaisissa olosuhteissa. Valvontasuunnitelman mukainen tarkastus Ennen tarkastusta tutustutaan tutkimustuloksiin. Tarkastukselle otetaan mukaan alueen kartta. Tarkastettavat asiat: uimaveden laatu ja siinä tapahtuneet muutokset ja edellisen vuoden raportointi tehdyn näytteenoton riittävyys toiminnat uimarannan läheisyydessä sekä näissä tapahtuneet muutokset tiedonkulun varmistamismenetelmät riskialttiiden toiminnanharjoittajien ja uimarannan ylläpitäjän välillä lyhytkestoisten saastumistapausten varalta. lain vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) mukaiset vesienhoitosuunnitelmat ja vesialueen luokitus uimarannan ja siihen liittyvien tilojen (käymälät, suihkut, pukuhuoneet) siisteys ja hygieenisyys yleensä uimarannan ylläpito ja siivous sekä näiden riittävyys, esiintyneet valitukset ja niiden kirjaukset 65 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 tiedottamisvalmius ja -tavat, suoritettu tiedotus ja sen tehokkuus ja toimivuus rannalla tarvittavien toimenpiteiden tarpeen arviointi (käymälöiden riittävyys, suihkun tarve, juomavesihanojen veden laatu) vastaako uimavesiprofiilin sisältö STMa (177/2008) liitettä IV, eli onko profiilin tiedot ajan tasalla ja mitä profiili sisältää sovi seurantakalenterista tai näytteenotosta sekä sovi tarvittaessa syanobakteerien seurannan järjestämisestä uimarannan toiminnanharjoittajan kanssa. Valituksen johdosta tehtävä tarkastus Tarkastus tehdään lyhyellä varoitusajalla, mikä saattaa rajoittaa osallistujien määrää. Toiminnasta vastaavalle on kuitenkin varattava mahdollisuus osallistua tarkastukseen. Valitustapauksissa tarkastus tehdään suunnitelmallisen tarkastuksen tarkastusohjeen mukaisesti keskittyen valituksen aiheeseen. 66 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 6.2.5 TARKASTUSOHJE: Eläinsuojat ja -aitaukset asemakaava-alueella yms. Eläinsuojat ja -aitaukset asemakaava-alueella kuuluvat TsL:n ilmoitusvelvollisuuden piiriin, mutta eivät suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Ilmoituksen tarpeellisuus määritetään eläinmäärä ja eläinlajit huomioiden tapauskohtaisesti. Eläinsuojiin liittyviä asioita käsittelevät kunnassa myös muut viranomaiset, kuten rakennusvalvonta-, ympäristönsuojelu-, elintarvikevalvonta- sekä eläintensuojeluviranomaiset. Tämän takia onkin tärkeää, että viranomaiset tekisivät yhteistyötä, jotta toiminnanharjoittajalle ei annettaisi ristiriitaisia ohjeita esim. rakennus- tai ympäristönsuojelumääräysten kanssa. Tätä tarkastusohjetta voidaan soveltaa esim. annettaessa lausuntoa rakennuslupahakemukseen tai ympäristöluvan yhteydessä. Valitustapauksessa ohjetta käytetään soveltuvin osin. Tarkastuksella tarkastetaan TsL:n 2 §, 22 § sekä TsA 11 – 12 § mukaiset asiat sekä arvioidaan toiminnan riskejä terveydensuojelun näkökulmasta. Tarkastus on hyvä tehdä yhdessä muiden viranomaisten kanssa (kts. yllä). Ilmoituksen (TsL 13 §) käsittelyyn liittyvä tarkastus Tarkastuksella on hyvä olla mukana suojavaatteet ja alueen kartta. Tarkastettavat asiat: asemakaava ja siihen liitetyt määräykset kohteen ympäristössä olevat toiminnot (asuinkiinteistöt, koulut, uimarannat, talousvesikaivot) ja etäisyydet niihin jätehuollon riittävyys eläinten ja eläinten pidon ympäristöön aiheuttama melu yö- ja päiväsaikaan ympäristöön aiheutuva haju-, pöly-, kärpäs-, lintu- tai jyrsijähaitta eläinten ulosteiden kerääminen tarpeeksi usein ja niiden kompostointi keskitetysti (vrt. Nitraattidirektiivi (91/676/ETY)/ympäristönsuojeluviranomaiset) laitumien läpi kulkeva vesi, eläinten ulosteet ja eläinsuojien jätevesi eivät saa aiheuttaa kaivojen tai uimavesien pilaantumista laiduntaminen talousvesikaivojen välittömässä läheisyydessä on estettävä eläinten ulkoilualue tulee olla aidattu tai rajattu, jotta eläimet eivät pääse häiritsemään naapureita, ohikulkijoita jne. eläinten pidosta aiheutuvat muut vaikutukset (esim. liikenteen lisääntyminen) naapureiden ja muiden asianosaisten kuulemiset ja lausunnot muiden viranomaisten arviot ja vaatimukset toiminnalle Valituksen johdosta tehtävä tarkastus Tarkastus tehdään lyhyellä varoitusajalla, mikä saattaa rajoittaa tarkastukseen osallistuvien määrää. Toiminnasta vastaavalle on kuitenkin varattava mahdollisuus osallistua tarkastukseen. Tarkastus tehdään seuraavan tarkastusohjeen mukaisesti keskittyen valituksen aiheeseen. 67 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Tarkastettavat asiat: kohteen toiminta ja siinä tapahtuneet muutokset, kohteen päätöksenmukaisuus mahdollisten päätösehtojen noudattaminen mahdolliset tutkimus- tai seurantatiedot, joita toiminnasta on tehty, esim. meluselvitykset ja kaivojen veden laadun tutkimukset eläinsuojan lähiympäristössä olevat toiminnot ja niissä sekä asemakaavassa tapahtuneet muutokset arvioidaan eläinten ympäristöön aiheuttama melu, haju, pöly, kärpäs-, lintu- tai jyrsijähaitta selvitetään esiintyneet häiriötilanteet ja niiden esiintymistiheys ulosteiden käsittely ja säilytys (terveydelliset näkökohdat) jätteet ja niiden käsittely eläimille tarkoitettujen rakenteiden ja rakennusten yleinen siisteys, ylläpito ja huolto muiden viranomaisten arviot ja vaatimukset toiminnalle ja niiden vaikutus toimintaan ja sen terveysvaikutuksiin huomion kiinnittäminen eläinten kuntoon ja ulkonäköön silmämääräisesti, huomioiden kuitenkin tarkastajan edellytykset, mikäli eläinsuojelutarkastaja (eläinlääkäri tai terveystarkastaja) ei ole mukana 68 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 6.2.6 TARKASTUSOHJE: Koulut ja oppilaitokset, päivä-, lasten- tai vanhainkodit sekä muut sosiaalialan yksiköt ym. Tämä ohje sisältää ohjeet TsL:n 13 §:n mukaisen ilmoituksen johdosta tehtävään tarkastukseen ja valvontasuunnitelman mukaiseen tarkastukseen. Valitustapauksissa sovelletaan suunnitelmallisen tarkastuksen ohjetta keskittyen valituksen aiheeseen. Tätä ohjetta voidaan myös käyttää esim. annettaessa lausuntoa rakennuslupavaiheessa. Tarkastuksen aikana huomioidaan TsL 2 §, 22 §, 26 §, 30 § ja TsA 12 – 14 § mukaiset asiat sekä arvioidaan toiminnan riskejä terveydensuojelun näkökulmasta. Ilmoituksen (TsL 13 §) käsittelyyn liittyvä tarkastus Tarkastus on suositeltavaa tehdä yhdessä rakennus- ja palotarkastajan kanssa, jotta luvat ja ohjeet eivät ole ristiriidassa keskenään. Tarkastettavat asiat: kaavamääräykset ja kiinteistön rakennustekninen käyttötarkoitus, tarvittaessa otetaan yhteyttä rakennusvalvontaviranomaiseen kuntoarvio (vanhat tilat) tontin mikroilmasto (kosteus, varjoisuus, vallitsevat tuulet) maaperän laatu ja alueen aiempi käyttö (radon, kosteus, epäpuhtaudet) ympärillä olevat toiminnot (melu, ilman epäpuhtaudet, liikenne) toimintojen sijoittuminen huoneistoon, tilojen riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus (lapsi-/oppilasmäärät, melua aiheuttavat toiminnot ja rauhalliset toiminnot) käytettyjen materiaalien sopivuus ja puhdistettavuus rakenteiden puhdistettavuus ja avoimuus puhtaanapidon kannalta sisätilojen melutaso (kts. Asumisterveysohjeen raja-arvot) ilma- ja askeläänten eristävyys ja jälkikaiunta-aika, varsinkin esim. kerrostalokohteissa (vrt. Suomen rakentamismääräyskokoelma C1) ilmastointi ja siitä tehdyt mittauspöytäkirjat (vrt. Suomen rakentamismääräyskokoelma D2). Tiloissa tulee olla vähintään koneellinen ilmanpoisto ja raitisilmaventtiilit. Toiminta ilmanottoaukkojen lähellä ei saa aiheuttaa ongelmia. Laitteille tulee olla huoltosuunnitelma. riittävä valaistus (vähintään 300 luksia) riittävä luonnonvalo eli ikkunapinta-alaa oleskelu- ja työskentelytiloissa vähintään 10 % lattiapinta-alasta vähintään yksi avattava tuuletusikkuna oleskelutiloissa tilojen tulee olla vedottomat eli ilmaverhot tai tuulikaapit sisäänkäyntien yhteydessä riittävästi käymälöitä ja käsienpesualtaita (vessat mielellään lattiakaivollisia) 69 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 riittävästi lukittavia siivousvälinevarastoja. Varastoissa hyllyjä ja telineitä siivouksessa käytettäviä välineitä ja aineita varten sekä valaistus, ilmanvaihto, kuivauspatteri, lavuaari, vesihanat, joista tulee kylmää ja kuumaa vettä ja lattiakaivo. riittävästi tilaa eri toimintoja varten tarkoituksenmukaisin tilajaoin piha-alueen turvallisuus, valoisuus/varjoisuus ja liikennejärjestelyt, pintaveden poisto, jätehuoltojärjestelyt, lumen käsittely henkilökunnan tilat Päiväkodit: lattian hyötypinta-alaa tulisi olla 4 – 10 m2/lapsi jos lattiat ovat kovin kylmät, tulee suorittaa erityistoimenpiteitä esim. parantamalla eristystä pienten lasten osastolla tarpeeksi tukeva erillinen pesu- ja vaipanvaihtopaikka, isompien lasten osastolla ainakin suihku pesua varten pienten lasten osastolla täytyy vessan ovi voida sulkea siten, että lapset eivät yksin pääse tilaan käymälöiden määrä: 1 alkavaa 10 lasta kohden riittävät tilat ulkovaatteiden säilytystä, kuivausta ja huuhtelua varten mikäli ulkoilutilat eivät ole rakennuksen yhteydessä tulee reitin sinne olla turvallinen sängyt lepoa tarvitseville lapsille säilytystilat lastenvaunuille vesipisteet käsien pesua ja juomaveden saamista varten Koulut: käymälöiden määrä: 1 vessa jokaista 15 lasta kohden akustiikka vesipisteet käsien pesua juomaveden saamista varten on oltava jokaisessa luokassa tai sen välittömässä läheisyydessä kemian-/fysiikanluokat: haitallisten kemikaalien säilytys lukittavissa reunallisin hyllyin ja poistolla varustetussa kaapissa sekä vetokaappien toiminta ja huolto musiikkiluokat: meluvaikutukset veistoluokat: paikallispoistot voimistelusali: erilliset pukuhuoneet tytöille ja pojille sekä riittävästi asianmukaisia suihkutiloja Vanhainkodit: asuinhuoneiden koko: yhden hengen huone vähintään 12 – 15 m2, kahden hengen huone vähintään 16 – 20 m2, muista tiloista ja toiminnoista riippuen tupakointitilat ja niiden ilmanvaihto 70 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Valvontasuunnitelman mukainen tarkastus Tarkastukselle suositellaan osallistumaan myös kiinteistönhuollosta vastaava taho. Tarkastettavat asiat: huoneiston päätöksenmukaisuus tehdyt ja suunnitellut muutokset toiminnassa arvioidaan tilan valoisuus, lämpötila, vetoisuus, meluisuus ym. vastaavat tekijät. Alustavia mittauksia voidaan suorittaa tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Pääperiaate kuitenkin on, että toiminnanharjoittaja teettää tarvittavat selvitykset. arvioidaan toiminnan siisteys ja hygieenisyys yleisesti tiloihin ei saa tuoda eläimiä tai myrkyllisiä kasveja rakennuksen ja laitteiden huolto ja ylläpito, tehdyt toimenpiteet, suunnitellut toimenpiteet arvioidaan erityistoimintojen kuten veistotilojen ja kemialuokkien turvallisuus piha ja rakennuksen ulkopuoli huomioidaan lisäksi: kosteuden mahdollisesti rakenteisiin aiheuttamat merkit erilaiset epämiellyttävät hajut ja niiden lähteet käyttäjien mielipiteet ja havainnot tiloista päiväkodeissa lelujen pesu mm. kihomatojen välttämiseksi Valituksen johdosta tehtävä tarkastus Tarkastus tehdään suunnitelmallisen tarkastuksen ohjeiden mukaisesti keskittyen valituksen aiheeseen. Tarkastus tehdään lyhyellä varoitusajalla, mikä saattaa rajoittaa osallistujien määrää. Toiminnanharjoittajalle on varattava mahdollisuus osallistua tarkastukseen. 71 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 6.2.7 TARKASTUSOHJE: Parturi-kampaamot, kauneushoitolat, solariumit, tatuointiliikkeet ja vastaavat Tämä ohje sisältää ohjeet TsL:n 13 §:n mukaisen ilmoituksen johdosta tehtävään tarkastukseen ja valvontasuunnitelman mukaiseen tarkastukseen. Suunnitelmallista tarkastusta tehdään vain kauneushoitoloille ja tatuointiliikkeille tai muille vastaaville ihonkäsittelytoiminnoille. Valitustapauksissa sovelletaan suunnitelmallisen tarkastuksen ohjetta keskittyen valituksen aiheeseen. Tätä ohjetta voidaan myös käyttää esim. annettaessa lausuntoa rakennuslupavaiheessa. Tarkastuksen aikana huomioidaan TsL:n 2 §, 26 § ja 30 § sekä TsA:n 11 – 12 § ja 14 §:n mukaiset asiat sekä arvioidaan toiminnan riskejä terveydensuojelun kannalta. Ilmoituksen (TsL 13 §) käsittelyyn liittyvä tarkastus Tarkastettavat asiat: vastaako tilojen rakennustekninen käyttötarkoitus haettua toimintaa (voi vaatia muutoksenhakua rakennustarkastukselta) tiloissa tulee olla käymälöiden ja odotustilojen lisäksi työtilaa: parturi-kampaamot: > 5 m2/asiakaspaikka kosmetologit: > 7 m2/asiakaspaikka solariumlaite: 4 m2 vähintään koneellinen ilmanpoisto ja raitisilmaventtiilit. Mikäli asiakaspaikkoja on yli kolme, on säädettävä koneellinen ilmanvaihto suositeltavaa. Mittauspöytäkirjat on esitettävä ilmanvaihdon toimivuudesta. pintojen ja rakenteiden puhdistettavuus siivouskomero (valaistus, lattiakaivo, lavuaari, hana, josta tulee kylmää ja kuumaa vettä, kuivauspatteri, ilmanpoisto, riittävästi hyllyjä ja telineitä siivousvälineille ja -aineille). Yhden tuolipaikan kampaamoille riittää tuuletettu varasto välineiden puhdistusmahdollisuuksineen. vaarallisten kemikaalien erillinen säilytyspaikka, joka on hyvin tuuletettu tai varustettu ilmanvaihdolla välineiden puhdistus ja desinfiointi, sitä varten lavuaari ja kuivausmahdollisuudet sekä tarvikkeet välineiden desinfiointiin tarpeeksi säilytystilaa toiminnassa tarvittaville välineille sekä puhtaille ja käytetyille liinavaatteille pyykinpesulle ja kuivaukselle omat tilat sekä kuivauksen järjestäminen koneellisesti ikkunapinta-alaa tulee olla vähintään 10 % lattiapinta-alasta riittävä valaistus (vähintään 300 luksia) 72 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 henkilökunnan asianmukaiset sosiaalitilat (taukotilat, pukukopit) ja käymälä käsienpesualtaineen. Asiakkaille joko oma käymälä tai mahdollisuus käyttää henkilökunnan käymälää. ulkovaatteille säilytysmahdollisuus tuulikaappi tai ilmaverho ulko-ovella Parturi-kampaamoissa huomioitavaa: yksi hiustenpesupaikka alkavaa neljää asiakaspaikkaa kohden jos liikkeessä on yli 5 asiakaspaikkaa, tulee siellä olla erillinen asianmukaisesti varustettu käsienpesupaikka Kauneushoitolassa huomioitavaa: erilliset pesuvadit kasvo- ja jalkahoitoja varten akryylikynsien laittopisteessä tulee olla erillinen paikallispoisto kosmetologilla erilliset säilytys- ja kuivauskaapit jalkahoidon välineille odotustilat tulee voida erottaa hoitotiloista esim. verholla hoitotuolin välittömässä läheisyydessä tulee olla asianmukaisesti varustettu käsienpesupaikka Solariumissa huomioitavaa: asiakkaille erilliset pukeutumis-, suihku- ja käymälätilat asiakkaiden näkyvissä tulee olla tiedot käyttöohjeet, käyttöajoista ja käytön estävistä aineista tai tekijöistä (ikäraja) Säteilyturvakeskuksen hyväksymä solariumlaite, jossa on ajastin. Laitteelle on oltava huoltosuunnitelma. Tatuointi- ja lävistysliikkeessä huomioitavaa: neulojen mekaaninen puhdistus esim. ultraäänellä asiakaspaikan välittömässä läheisyydessä on oltava asianmukaisesti varustettu käsienpesupaikka neulojen sterilointi käytettyjen ja puhtaiden neulojen pitäminen toisistaan erillään Kuppausliikkeissä huomioitavaa: asiakkaille erilliset pukeutumis-, suihku- ja käymälätilat odotustilat täytyy voida erottaa hoitotiloista esim. verholla kuppaussarvien tehokas desinfioiminen autoklaavissa tai kuumailmasterilointilaitteessa ja steriloinnin tehokkuuden seuranta 73 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Valvontasuunnitelman mukainen tarkastus Suunnitelmallisessa tarkastuksessa myös isännöitsijän läsnä olo voi olla tarpeen. Tarkastuksen aikana voidaan tarvittaessa ottaa esim. puhtausnäytteitä (kts. 7. Näytteenotto-ohjeet). Tarkastettavat asiat: toiminnan päätöksenmukaisuus suunnitellut ja tehdyt muutokset toiminnassa tilojen siisteys ja puhtaus havainnoidaan valoa, ilman lämpötilaa, vetoisuutta ja muita vastaavia tekijöitä. Alustavia mittauksia tehdään tarvittaessa. Pääperiaatteena on, että toiminnanharjoittaja teettää tarvittavat mittaukset. henkilökunnan oma hygienia (käsihygienia, työvaatteet) toimintatapojen hygieenisyys (niskasuojat asiakkaan suojaviitan alla, asiakkaan ihon desinfiointi ennen tatuointia tai lävistystä, hansikkaiden käyttö tarvittaessa, jalkojen hoitoveden tyhjennyspaikka, neulojen käsittely) välineiden puhtaus ja puhdistus asiakkaiden välillä, steriloinnin ja desinfioinnin tehokkuuden seuranta asiakkaille annettavat tiedot: solarium: solariumin käyttöohjeet, sopivat käyttöajat sekä käytön estävät aineet ja tekijät tatuointi tai lävistys: tiedot jälkihoidoista ja mahdollisista yliherkkyyksistä, alle 18vuotiaan huoltajan suostumus laitteiden huolto ja huollon kirjaukset Valituksen johdosta tehtävä tarkastus Tarkastus tehdään lyhyellä varoitusajalla, mikä saattaa rajoittaa osallistujien määrää. Toiminnanharjoittajalle on kuitenkin varattava mahdollisuus osallistua tarkastukseen. 74 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 6.2.8 TARKASTUSOHJE: Hautausmaat ja hautauspaikat Tällä ohjeella tehdään hautausmaiden ja hautauspaikkojen ilmoituksen käsittelyyn liittyvät tarkastukset. Nämä kohteet eivät kuulu suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Valitustapauksissa käytetään valvontasuunnitelman mukaista tarkastusohjetta soveltuvin osin. Tätä ohjetta voidaan käyttää myös apuna lausuntoa annettaessa. Tarkastuksen aikana huomioidaan TsL:n 2 § ja 22 §:n ja TsA:n 11 – 12 § ja 40 – 42 §:n mukaiset asiat sekä arvioidaan toiminnan riskejä terveydensuojelun kannalta. Yhteistyö ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa on erityisen tärkeää. Ilmoituksen (TsL 13 §) käsittelyyn liittyvä tarkastus Tarkastettavat asiat: alueen kaavoitus ja ympärillä olevat toiminnot hautausmaata ei saa sijoittaa: tärkeälle pohjavesialueelle (pohjaveden varsinaiselle muodostumisvyöhykkeelle) vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle tai vedenhankintaan soveltuvalle alueelle alueen maaperän koostumus sekä tarkat selvitykset maaperässä olevan veden maksimikorkeuksista ja virtaussuunnista jos hautausmaata suunnitellaan sijoitettavaksi pohjavesialueelle, tulee alueelle asettaa pohjaveden tarkkailuputkia. Putkilla voidaan: selvittää muutoksia pohjaveden liikesuunnassa, virtausnopeudessa ja korkeudessa verrattuna hautaussyvyyteen ajankohtana, jolloin pohjaveden pinnan taso on korkeimmillaan tarkkailla pohjaveden laatua ennen hautaustoiminnan alkua ja sen aikana maaperän laatu hyvin vettä läpäisevää (hiekka, moreeni jne.) ja tasalaatuista tai se tulee tehdä sellaiseksi massavaihdoin hautausmaa-alueelta valuvien vesien ja alueen ulkopuolelta tulevien valumavesien käsittely tulee olla asianmukaista (ojitus, salaojitus, valuvien vesien ohjaaminen rakennusten katoilta) pohjaveden pinta kaikkina vuodenaikoina alemmalla tasolla kuin alin hautaussyvyys. Pohjaveden pinnan alentaminen salaojittamalla ja ojittamalla tai maantäytöllä maan pinnan korottamiseksi (vaatii maisematyölupaa tai toimenpidelupaa). arkkuun sijoitetut ruumiit pystytään hautaamaan vähintään 150 cm:n syvyyteen hauta pitää peittää hautaamista seuraavana päivänä (jos hautaus on lauantaina, voidaan hauta poikkeuksellisesti peittää seuraavana maanantaina, mikäli haudankaivaja on hankittu ostopalveluna) samaa arkkuhautapaikkaa saa käyttää aikaisintaan 15 vuoden päästä edellisestä hautaamisesta 75 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 hautausmaalla harjoitettava toiminta ei saa aiheuttaa häiriötä lähinaapureille (melu, haju, vahinkoeläimet, jätteet, jätevedet, käymälät) kylmäketjun kuvaaminen sekä ruumiiden säilytyksen asianmukaisuus, mikäli sellainen kuuluu toimintaan ojien vedet ja jätevedet eivät saa vaarantaa hautausmaan ja sen lähialueiden kasteluvesi- ja talousvesikaivojen veden laatua jos kyseessä on laajennus, laajennuksen mahdolliset vaikutukset aiempaan toimintaan ja aiemman toiminnan mahdolliset vaikutukset laajennukseen Valituksen johdosta tehtävä tarkastus Tarkastus tehdään lyhyellä varoitusajalla, mikä saattaa rajoittaa osallistujien määrää. Toiminnanharjoittajalle on kuitenkin varattava tilaisuus osallistua tarkastukseen. Tarkastus tehdään valvontasuunnitelman mukaisen tarkastusohjeen mukaan, keskittyen valituksen aiheeseen. Tarkastettavat asiat: tehtyjen tarkkailujen tulokset muutokset toiminnassa tai ympäristön toiminnoissa mahdolliset toiminnasta tulleet valitukset alueen siisteys ja tuhoeläinten torjunta hautaussyvyyden ja -aikojen noudattaminen menettelyt mahdollisten haudan avaamisten suhteen tartuntatautitapauksissa kylmäketjun kuvaaminen ja ruumiiden säilytyksen asianmukaisuus, mikäli toimintaan sellaista kuuluu 76 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 6.2.9 TARKASTUSOHJE: Asuinhuoneisto Tarkastus tehdään joko asunnon omistajan tai haltijan pyynnöstä. Tarkastuksen lähtökohtana on asunnosta peräisin olevan mahdollisen terveyshaitan selvittäminen. Huoneistossa voi esiintyä kuitenkin useita tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa asukkaalle terveyshaittaa. Terveydensuojeluviranomaiselle saapuvan mahdollista asunnosta johtuvaa terveyshaittaa koskevan ilmoituksen perusteella ei yleensä voida sanoa, mikä yksittäinen tekijä epäiltyä terveyshaittaa aiheuttaa. Asunnossa kosteusvauriosta johtuva homeongelma on yksi tekijä, joka voi aiheuttaa asukkaalle terveyshaittoja. Tämä ohje koskee asuinhuoneiston mahdollisen kosteus- ja homevaurion esiintymisen selvittämistä. Mikäli tarkastuksen alkuvaiheessa kuitenkin huomataan terveyshaittojen johtuvan todennäköisesti muista tekijöistä, tutkimukset keskitetään niihin. Terveydensuojeluviranomaisen asunnontarkastuksen lähtökohtana on epäilys mahdollisesta terveyshaitasta, joten asuinhuoneiston kosteus- ja homevaurion esiintymisen selvittämiseen liittyvää tarkastusta ei tehdä, mikäli toimeksiantopyyntö koskee pelkkää rakenteiden kosteuden mittausta tai asunnon kuntoarviota asunnon tulevaa myyntiä tai ostoa varten. Asuinhuoneiston home- ja kosteusvaurioiden selvittämiseen liittyvä tarkastus voidaan jakaa kolmeen osaan: Tarkastusosa 1: Tarkastusosa 2: Tarkastusosa 3: Asunnon silmämääräinen tarkastus ja rakenteiden kosteuden arviointi kosteudenosoittimella Mikrobikasvuston varmentaminen materiaali- tai pintanäyttein (kts. 7. Näytteenotto-ohjeet) Sisäilman mikrobipitoisuuden määrittäminen (kts. 7. Näytteenotto-ohjeet) Ennen tarkastusta kerätään alustavat tiedot kohteesta ja asukkaista ilmoituksen yhteydessä. Tarkastuksella tulee olla läsnä asunnon omistaja/haltija sekä rakennusalan ammattilaisen ja kiinteistöhuollosta vastaavan henkilön läsnäolo on suotavaa. Tarkastus Tarkastusosa 1 eli asunnon silmämääräinen tarkastus ja rakenteiden kosteuden arviointi kosteudenosoittimella tehdään tällä ohjeella ja se tehdään ensin kaikkiin tarkastettaviin kohteisiin. Tarkastuksessa edetään seuraavasti: asunnon käyttäjien, omistajan ja/tai huoltohenkilöstön edustajan haastattelu. Haastattelulla selvitetään: näkyvän mikrobikasvun sijainti ja määrä tapahtuneet/ilmenneet kosteusvauriot (myös jo korjatut) ja niiden sijainti 77 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 homeen- tai maakellarimaisen hajun esiintyminen, hajun esiintymispaikka ja ajankohta asunnon käyttötapa (pyykkien kuivaus, pesukoneen käyttö, ilmanvaihdon käyttö) huoneiston käyttäjän oireilu (tarkka oireiden selvittäminen kuuluu terveydenhuoltohenkilöstölle) mahdollisten aikaisempien kosteusvaurioselvitysten ja mikrobiologisten näytteiden tulokset tarkastetaan koko asunto silmämääräisesti sisältä ja ulkoa Sisällä: haastateltavan mainitsemat kosteus- ja/tai homevauriokohdat sekä arvioidut homeen hajun lähteet muut mahdolliset kosteusvaurion tunnusmerkit, joita ovat mm. näkyvä home tunkkainen tai mullan haju kosteusläikkä sisäpinnoitteissa pinnoitemateriaali (maali, tasoite, tapetti, muovimatto, laatoitus, parketti jne.) irtoaa tai muuttaa väriä paikoitellen. rakennuslevyjen turpoaminen vesimittarin pyöriminen, vaikka kaikki hanat ovat kiinni veden häviäminen lämmitysverkosta ikkunat toistuvasti huurteessa kosteuden tai veden esiintyminen tiloissa ja kohdissa, joihin se ei kuulu kriittisiä kohteita ovat: pesuhuoneet keittiön tiskikaapit vesiputkien koteloinnit ja läpiviennit sekä iv-kanavien ympäristöt ulkoikkunoiden alapuoleiset rakenteet parvekkeet vesipisteet Ulkona: maaperän kallistukset rakennuksen ympärillä sade- ja sulamisvesien johtaminen yläpohja kosteusvaurion tunnusmerkit, joita ovat mm.: sokkelin maalin irtoaminen (ei ole aina merkki kosteusvauriosta) kalkin esiintyminen tiili- ja betonipinnoilla (ei ole aina merkki kosteusvauriosta) sokkelin leväkasvusto arvioidaan rakenteiden pintakosteuksia kosteudenosoittimella suuntaa antavasti 78 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 keskitytään haastateltavan mainitsemiin kosteus- ja homevauriokohtiin sekä tarkastuksessa havaittuihin muihin mahdollisiin kosteusvauriokohtiin kriittiset kohdat arvioidaan jokaisen tarkastuksen yhteydessä kosteudenosoittimen antamien lukemien tulkinnassa tulee noudattaa kosteudenosoittimen valmistajan antamia ohjeita tarkastetaan ilmanvaihdon toimivuus mitataan asunnon ilman suhteellinen kosteus ja lämpötila jokaisesta asuinhuoneesta ja ulkoilmasta Tarkastuksen jälkeen tehtävät toimenpiteet laaditaan tarkastuksesta/tarkastuksista tarkastuskertomus TerveKuulla lähetetään tarkastuskertomus tarkastuksen tilaajalle sekä erikseen omistajalle, mikäli omistaja ei ole tarkastuksen tilaaja mikäli terveyshaitan poistamisesta asunnosta annetaan TsL 27 § tai 51 §:n mukainen määräys, tulee määräys lähettää suoraan asunnon omistajalle tai sille, jonka syy tai toimenpiteiden seuraus kyseinen terveyshaitan olemassa olo on jos tarkastuskertomus tai TsL:n 27 tai 51 §:n mukainen määräys sisältää selvitys- tai korjauskehotuksia ja määräaikoja, seurataan määräysten noudattamista esimerkiksi uusintatarkastuksella, soittamalla asunnon haltijalle tai lähettämällä omistajalle kirje jos tutkimustulokset eivät viittaa kosteus- ja homevaurion olemassaoloon, mutta asukkaan oireiden ilmeneminen viittaa asunnossa olevaan ongelmaan arvioidaan jatkotoimenpiteet, joita oireista riippuen voivat olla esimerkiksi: asunnon rakennustekninen tutkimus muut sisäilman tutkimukset (esim. ammoniakki-, formaldehydi- ja hiukkasmääritykset sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määritykset) 79 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 6.2.10 TARKASTUSOHJE: Talousvettä toimittavat laitokset ja vedenottamot Talousvettä toimittavia laitoksia valvotaan joko STM:n asetuksen (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista tai STM:n asetuksen (401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista mukaisesti. Kunnan terveydensuojeluviranomainen tekee tarvittaessa päätöksen soveltaa pientä asetusta eli STMa (401/2001). Taulukossa 10 on esitetty talousvesiasetusten soveltamisala. Taulukko 10. Talousvesiasetusten soveltamisala Iso asetus (STMa 461/2000) > 50 käyttäjää tai > 10 m3 vettä/vrk toimittava laitos Suuri elintarvikeyritys, jolla oma vedenottamo tai omaa talousveden käsittelyä Laaja kaupallinen tai julkinen toiminta, jolla oma vedenottamo tai omaa talousveden käsittelyä Veden pakkaaminen (poikkeuksetta) Pieni asetus (STMa 401/2001) < 50 käyttäjää tai < 10 m3 vettä/vrk toimittava laitos Pieni elintarvikeyritys, jolla oma vedenottamo tai omaa veden käsittelyä Pienimuotoinen kaupallinen tai julkinen toiminta, jolla oma vedenottamo tai omaa talousveden käsittelyä Yksittäinen talousvesikaivo, veden laadun osalta Toimintaa arvioidessa huomioidaan: veden käyttötarkoitus (elintarvikkeen valmistus vai vain pintojen puhdistus) käytetäänkö vettä talousvetenä vai esim. peseytymiseen, siivoukseen pyykinpesuun onko käsiteltävät tuotteet pakattuja vai pakkaamattomia keskimääräinen altistuvien ihmisten määrä keskimääräinen veden kulutus sesonkiluonteisuus, kokopäiväisyys Mahdollisia STMa (401/2001) mukaisia elintarvikealan, sekä kaupallisen ja julkisen alan toiminnoista: kioski, pakattuja elintarvikkeita myyvä myymälä huoltoasema, jossa ei valmisteta elintarvikkeita pieni kahvila, grilli elintarvikelain 13 § mukainen toiminta leirintäalue, lomakylä, kurssi- tai leirikeskus majoitustoiminta, vuokramökit seurojentalot pieni koulu, päiväkoti tai perhepäivähoito sosiaali- ja terveyspalvelut 80 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Mikäli kohdetta päädytään valvomaan pienen asetuksen mukaisesti, täytyy riskien arvioinnin perusteella myös tarpeen mukaan soveltaa pienen asetuksen 5 § 2 mom. ja määrätä teetettäväksi myös muita tarvittavia tutkimuksia tai tihentää tutkimisväliä esim. vuodenaikojen vaihtelun seuraamiseksi. Tärkeää on, että on kirjattu mitä asetusta sovelletaan ja että tarvittava näytteenotto on selvä kaikille osapuolille. Käytännössä asia on hoidettu tekemällä pienimuotoinen valvontatutkimusohjelma tai lausunto, kirjaamalla asia pöytäkirjaan tai tekemällä ns. könttäpäätös, jolloin asia päätetään useamman kohteen osalta kerralla. Tarkastuksen aikana tarkastetaan TsL 2 §, 17 – 18 §, 20 §, 20 b §, TsA 9 §, STMa (461/2000) 4 §, 7 – 13 § ja 15 – 16 § tai STMa (401/2001) 3 – 5 §, 8 §, 10 – 11 § sekä tartuntatautilain 20 § perustuvat asiat sekä arvioidaan toiminnan aiheuttamia riskejä terveydensuojelun näkökulmasta. Tarkastus tehdään kahdessa osassa: tutustutaan talousvettä toimittavan laitoksen toimintaan liittyviin asiakirjoihin suoritetaan paikan päällä talousvettä toimittavan laitoksen tarkastus Vedenottamon tarkastuksen tekee vedenottamon sijaintikunnan valvontayksikön tarkastaja. Tarkastuksella käydään läpi vedenottamon rakenteet, talousvettä toimittavan laitoksen puhdistusprosessit, kaivot, ympäristö ja lähialue. Ongelmakohdat valokuvataan mahdollisuuksien mukaan. Hakemuksen (TsL 18 §) käsittelyyn liittyvä tarkastus Tarkastuksella myös ympäristönsuojeluviranomaisen mukana olo on suotavaa. Asiakirjojen tarkastus vesilain (264/1961) mukainen vedenottolupa ja siinä olevat ehdot raakaveden laatu ja siitä saadun tiedon kattavuus raakaveden mahdolliset erityisongelmat (radon, arseeni, uraani, fluoridi) pintavesilaitoksien käyttämän raakaveden tulee täyttää Valtioneuvoston asetuksen päätöksen juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista ja tarkkailusta (366/1994) vaatimukset (ensisijainen valvoja on ELY-keskus) käyttäjien sekä jaettavan veden määrä päätös ja päätöksestä perustelut, kumman asetuksen mukaisesti talousvettä toimittavaa laitosta valvotaan STMa (461/2000) mukaiset kohteet: valvontatutkimusohjelma sekä sen kattavuus ja realistisuus STMa (401/2001) mukaiset kohteet: valvontatutkimusohjelma tai näytteenottosuunnitelma sekä sen kattavuus ja realistisuus käsitellyn veden laatu (raakaveden käsittelyn tulee olla riittävää) vedenottamon pohjaveden muodostumisvyöhykkeen tai pintaveden valuma-alueen kokonaisvaltainen riskinarviointi ja suojelusuunnitelmat 81 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 ympäristönsuojeluviranomaisen näkemys vedenottamoalueella huomioitavista asioista turvallisuussuunnitelma, muu riskinarviointi ja riskienhallintasuunnitelma vesilaitoksen valmiussuunnitelman/erityissuunnitelman kattavuus, realistisuus ja yhteensopivuus kunnan valmiussuunnitelman kanssa vedenpuhdistusprosessin kuvaus ja tarvittavat erityislaitteistot (esim. radonin vähentäminen) Pintaveden peruskäsittely kemiallinen saostus selkeytys suodatus pH:n säätö desinfiointi Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Pohjaveden peruskäsittely pH:n säätö tarvittaessa mangaanin ja raudan poisto mahdollinen desinfiointi (esim. UVkäsittely) tarve hakea TsL 17 § mukaista poikkeuslupaa aluehallintovirastolta desinfiointivalmius henkilökunnan riittävyys, pätevyys, talousvesihygieeninen osaaminen verkoston rakenne ja kunto sekä pumppaamoiden sijainnit viranomaistutkimukset tekevän laboratorion kanssa tehty sopimus sekä sopimus epidemian aikana tehtävistä lisätutkimuksista ja mahdollisista viikonlopputöistä käyttötarkkailusuunnitelma Ennen toiminnan aloittamista vesilaitoksella on oltava karkea valvontatutkimusohjelma valmiina. Hyväksymisen yhteydessä kohteelle tehdään valvontatarpeen arviointi ja määritetään tarkastustiheys. Uuden toiminnan osalta tarkastus tehdään jo puolen vuoden sisällä toiminnan aloittamisesta. Tarkastus vedenottamon ympäristön siisteys ja suojaus (vartiointi, hälytys, lukitus, aitaus) vedenottamon läheisyyden maasto ja toiminnat, kuten läheisyys pintavesilähteeseen tai veden laatua vaarantaviin toimintoihin suunniteltu käyntitiheys ja huolto kaivojen rakenne ja kunto sekä niiden ympäristö (vrt. Kaivon paikka -opas) veden käsittelytilojen siisteys raakaveden ja lähtevän veden näytteenottopisteiden merkitseminen selvästi lattiakaivo ja tuuletusaukot / ilmastointi veden takaisinvirtauksen estäminen talousvesiverkkoon tilojen siivouksen ja jätehuollon järjestäminen tuhoeläinten torjunnan järjestäminen henkilökunnan ohjeistus, sen selkeys, kattavuus ja saatavuus 82 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 henkilökunnan työskentelyhygieenisyys (tekeekö sama henkilö myös jätevesityöt) ja salmonellanäytteet kemikaalien käsittely (vastaanottotarkastukset, varastointi, suoja-altaat, käyttöturvallisuustiedotteet ja näiden sijainti) kemikaalipumppujen toimivuuden varmistaminen esim. lappoilmiön estäminen ja toimintavarmuus häiriöiden aikana mittareiden kalibrointi huolto- ja tarkastuspäiväkirja Valvontasuunnitelman mukainen tarkastus Asiakirjojen tarkastus veden laadun tarkkailun tulokset kuluneen vuoden ajalta raaka- ja talousveden laadun kehitys pidemmällä aikavälillä käytetyt laboratoriot ja menetelmät mahdollisesti esiintyneet häiriöt, erityistilanteet ja toimenpiteet niiden yhteydessä talousvettä toimittavalla laitoksella tapahtuneet muutokset tarkastuksella esille tulleet epäkohdat talousvettä toimittavan laitoksen valvontatutkimusohjelman päivitykset jatkossa yhteistyö talousvettä toimittavan laitoksen ja valvontaviranomaisen välillä ja sen kehittäminen varautuminen erityistilanteisiin suunniteltu ja toteutettu tiedotus erityis- ja normaalitilanteissa henkilökunnan koulutus, pätevyys, salmonellatodistukset ja toiminta ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö, koulutus ja pätevyys Tarkastuksella tulee olla paikalla sen alueen terveysviranomaiset, joiden alueella talousvettä toimittavan laitoksen vedenottamoita sijaitsee ja joiden alueelle talousvettä toimitetaan, vedenottamoiden toiminnasta vastaavat henkilöt sekä mahdollisesti ympäristönsuojeluviranomainen. Tarkastus Tarkastuksen aikana tarkastetaan samat asiat kuin mitä tarkastettiin edellisessä kohdassa Hakemuksen (TsL 18 §) käsittelyyn liittyvä tarkastus on esitetty. Erityisen tärkeää on huomioida muutokset toiminnassa aiempaan verrattuna. Lisäksi huomioidaan erilaiset dokumentoinnit (käyntitiheyden ja huollon, kalibrointien sekä käyttötarkkailun osalta) sekä myös henkilökunnan oma käsitys toimintaan kohdistuvista riskeistä ja esiintyneet ongelmatilanteet sekä niiden hoitaminen. Tekijöitä arvioidaan varsinkin ohjeistuksen ja suunnitelmien käytännön toteutumisen arvioinnin kautta. 83 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Valituksen johdosta tehtävä tarkastus Tarkastus tehdään lyhyellä varoitusajalla, mikä saattaa rajoittaa osallistujien määrää. Vesilaitokselle on kuitenkin varattava mahdollisuus osallistua tarkastukseen. Tarkastus tehdään suunnitelmallisen tarkastuksen ohjeiden mukaisesti keskittyen valituksen aiheeseen. 84 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 6.3 Kuluttajaturvallisuuden valvonta Kunnan kuluttajaturvallisuusvalvontaa säätelee kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 16 §. Kuluttajaturvallisuuslakia sovelletaan kaikkiin kulutustavaroihin ja kuluttajapalveluihin, ellei niiden turvallisuudesta ole säädetty erityissäädöksissä. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan työnjaon mukaisesti kunnat kantavat päävastuun kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvonnasta ja Tukes vastaa keskitetysti tavaroiden markkinavalvonnasta. Valvontakohteeseen tehtävän tarkastuksen tarkoituksena on varmistua, että palveluntarjoaja on huolehtinut siitä, että palvelusta ei aiheudu vaaraa kuluttajien turvallisuudelle, ja että asiakasturvallisuutta tosiasiallisesti ylläpidetään ja kehitetään. Tarkastuksia tehtäessä tulisi tarkastella kohdetta kokonaisturvallisuuden kannalta ja kiinnittää huomiota ennen kaikkea omavalvontaan ja ylläpitoon. Kokonaisturvallisuuden kannalta erittäin merkittäviä tekijöitä ovat asianmukainen turvallisuusasiakirja, henkilökunnan turvallisuus- ja hätätilanneosaaminen, kohteen kunnossapidon järjestelyt ja suunnitelmallisuus, tietojen antaminen käyttäjille sekä ilkivallan torjunta. Kuluttajapalveluiden valvonnan painopistealueena ovat suuririskiset kohteet. 6.3.1 Tarkastusohjeet Tässä luvussa on kerrottu yleisesti kaikkien kuluttajapalveluiden osalta tarkastukseen valmistautuminen, tarkastuksen suorittaminen ja tarkastuksen jälkeen tehtävät toimenpiteet. Tarkempia ohjeistuksia eri kuluttajapalveluihin löytyy Kuluttajaviraston laatimista tarkastuslistoista ja/tai valvontaohjeista. Listat ja ohjeet ovat saatavilla Tukesin internet -sivuilta tai Extranetistä. Tukesin Extranet -palveluun pääsee käyttäjätunnuksilla. Ilmoituksen käsittely (KuTuL 6 §) vastaanotetaan ilmoitus kuluttajapalvelun tarjoamisesta ja kirjataan se TerveKuulle, Jos kyseessä on uusi toiminta/kohde, perustetaan ko. kohteen tiedot TerveKuulle ja siirretään ne Mitpa:an. tarkistetaan sisältääkö se lain edellyttämät tiedot. Jos ilmoituksessa puutteita, pyydetään toiminnanharjoittajaa täydentämään ilmoitustaan. ilmoituksen käsittelyssä ei arvioida palvelun turvallisuutta eli kohteeseen ei tehdä alkutarkastusta. Kohde tarkastetaan ensimmäisen kerran valvontasuunnitelman mukaisessa tarkastuksessa. laaditaan vastaanottovahvistus TerveKuulla, ja lähetetään se toiminnanharjoittajalle vastaanottovahvistuksen toiste ja ilmoituslomake arkistoidaan kirjataan käytetty työaika TerveKuulle tehdään laskutusmääräys TerveKuulle ilmoituksen käsittelystä. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille. laskutetaan ilmoituksen käsittelystä taksan mukainen maksu 85 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Valvontasuunnitelman mukainen tarkastus Tarkastus suoritetaan pääsääntöisesti ennalta sovittuna ajankohtana. Joskus tosin on tarkoituksenmukaista suorittaa tarkastus ennalta ilmoittamatta, jos on syytä epäillä, että toiminnanharjoittajan antamat tiedot eivät pidä tosiasiassa paikkaansa. Suunnitelmalliset tarkastukset tehdään Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman liitteenä 6 olevan kuluttajaturvallisuuden tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastuksen valmistelu perehdytään lainsäädäntöön sovitaan tarkastusajankohta toiminnanharjoittajan kanssa. Varmistetaan, että tarvittavat henkilöt ovat paikalla tarkastuksessa. Toiminnanharjoittajalle kerrotaan etukäteen perusteet tarkastuksen tekemiseen ja tarkastuksen tarkoitus. pyydetään tarvittavat asiakirjat etukäteen nähtäväksi (esim. turvallisuusasiakirja) tutustutaan mahdollisiin valvontaohjeisiin, tarkastuslistoihin, standardeihin, alan liittojen/järjestöjen omiin turvallisuusohjeisiin ennakolta tutustutaan kohteeseen ja kohteen erityispiirteisiin ennakolta (mm. toiminnanharjoittajan verkkosivuilta löytyvä materiaali sekä muu mahdollinen materiaali) Tarkastuksella tarvittavat välineet tarkastuslista, valvontaohje tai standardi tarkastuslistassa, valvontaohjeessa tai standardissa mainitut tarkastuksella tarvittavat välineet virkakortti Tarkastuksen suorittaminen varaa riittävästi aikaa kohteen tarkastukseen. Perusteellisen tarkastuksen tekemiseen on varattava kohteesta riippuen aikaa useampi tunti. tarkastus tehdään kullekin kuluttajapalvelulle mahdollisesti laaditun tarkastuslistan mukaisesti (kts. taulukko 11). Kaikista palveluista ei ole saatavilla tarkastuslistaa, valvontaohjetta tai standardeja, joten maalaisjärjen käyttäminen on välttämätöntä. Joissakin tapauksissa tarkastamisessa voidaan käyttää apuna alan omia turvallisuusohjeita. tarkastuslistan kysymyksiä sovelletaan tarkastettavan kohteen mukaan tarkastuksella on keskeistä tarkastaa kohteen turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja turvallisuussuunnittelun asianmukaisuus pyydetään nähtäväksi toiminnanharjoittajan kirjalliset dokumentit, jos sellaisia on, esim. turvallisuusasiakirja, onnettomuus- ja läheltä piti -tapausten kirjanpito sekä varustekirjanpito joitakin tarkastettavia asioita tule pyrkiä toteamaan myös käytännössä eli silloin, kun osallistujina ovat oikeat asiakkaat kirjataan ylös omat huomiot riskeistä ja tarkastuksen aikana esille tulleet erityishuomiot 86 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 yritetään saada toiminnanharjoittaja huomaamaan toimintaan liittyviä turvallisuusasioita ja itse toimimaan turvallisuuden parantamiseksi käytetään kameraa apuna havaintojen dokumentoinnissa tarkastus voidaan tehdä myös ns. yhteistarkastuksena eli yhdessä esimerkiksi palotarkastajan tai työsuojelutarkastajan kanssa Taulukko 11. Kuluttajapalveluiden turvallisuuden tarkastamisessa käytettävät tarkastuslistat ja -ohjeet. KuluttajapalveluKäytettävä Tarkastuslistan/ohjeen tyyppi tarkastuslista/ohje sijainti Kuluttajavirasto: Laskettelupalveluiden tuoteturvallisuuden tarkastuslista, Tukesin Extranet -palvelu 23.01.2007 Laskettelukeskus tai Kuluttajaviraston julkaisusarja Tukesin internet -sivut: Toimuu rinnekeskus 11/2006, Dnro 2006/52/6497: Kulutta- mialat/Kuluttajaturvallisuus/ javiraston ohjeet laskettelupalveluiden Kuluttajaturvallisuusvalturvallisuuden edistämiseksi, vonta/Tuoteturvallisuuden 28.11.2006 valvontaohjeita/ Kuluttajavirasto: Uimarannan turvalli- Tukesin Extranet -palvelu Uimaranta suuden tarkastuslista, 27.2.2008 Kuluttajavirasto: Talviuintipaikan tarkastuslista, 8.1.2007 Tukesin Extranet -palvelu Huvi-/teemapuisto, ti- Kuluttajavirasto: Tarkastuslista: Kiervoli, sirkus, eläintarha tävät tivolit sekä huvi-, perhe- ja tee- Tukesin Extranet -palvelu mapuistot, 19.5.2008 tai kotieläinpuisto Talviuintipaikka Kuluttajavirasto: Ohjelmapalveluiden tuoteturvallisuuden tarkastuslista, 14.8.2009 Ohjelmapalvelusta riippuen käyttää voi myös: Tukesin Extranet -palvelu Moottorikelkkapalveluiden kuluttajatarkastuslista, Ohjelmapalvelu (esim. turvallisuuden koskenlasku, moottori- 13.12.2011 Koskenlaskupalveluiden tarkastuslista, kelkka, mönkijä) 11.7.2006 Maastohiihtolatujen turvallisuuden tarkastuslista, 25.1.2006 Kuluttajaviraston julkaisusarja 9/2003, Tukesin internet -sivut: ToiDnro 2003/52/1025: Kuluttajaviraston mialat/Kuluttajaturvallisuus/ 87 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 ohjeet ohjelmapalveluiden turvallisuu- Kuluttajaturvallisuusvalden edistämiseksi, 5.9.2003 vonta/Tuoteturvallisuuden valvontaohjeita/ Kuluttajavirasto: Ratsastuspalveluiden tuoteturvallisuu- Tukesin Extranet -palvelu den tarkastuslista, 29.11.2004 Ratsastustalli tai muu Kuluttajaviraston julkaisusarja 4/2004, Tukesin internet -sivut: Toiratsastuspalvelu Dnro 2003/52/5728: Kuluttajaviraston mialat/Kuluttajaturvallisuus/ ohjeet ratsastuspalveluiden turvalli- Kuluttajaturvallisuusvalsuuden edistämiseksi, 8.7.2004 vonta/Tuoteturvallisuuden valvontaohjeita/ Tarkastusohje: Tarkastusohje uimahal- Ympter/NiinaV/Tarkastuslien tarkistamiseksi ohje uimahallien tarkistamiseksi Kuluttajavirasto: Uimahalli, Uimahallien ja kylpylöiden turvallimaauimala, suus: tarkastuslista, 3.4.2003 kylpylä tai Tukesin Extranet -palvelu muu vastaava Kuluttajavirasto: Vesiliukumäen turvallisuus: tarkastuslista, 13.6.2003 Kuluttajaviraston julkaisusarja 4/2002, Tukesin internet -sivut: ToiDnro 2002/52/3709: Kuluttajaviraston mialat/Kuluttajaturvallisuus/ ohjeet uimahallien ja kylpylöiden tur- Kuluttajaturvallisuusvalvallisuuden edistämiseksi, 16.8.2002 vonta/Tuoteturvallisuuden valvontaohjeita/ Sisäkiipeilypaikan Kiipeilykeskus, -seinä, Kuluttajavirasto: Tukesin Extranet -palvelu muu kuin ohjelmapal- turvallisuuden tarkastuslista velu Kuluttajavirasto: Kartingin turvalli- Tukesin Extranet -palvelu suus: tarkastuslista, 14.2.2003 Kuluttajaviraston julkaisusarja 3/2003, Tukesin internet -sivut: ToiKarting Dnro 2002/52/6358: Kuluttajaviraston mialat/Kuluttajaturvallisuus/ ohjeet kartingin turvallisuuden edistä- Kuluttajaturvallisuusvalmiseksi 30.01.2003 vonta/Tuoteturvallisuuden valvontaohjeita/ Pohjois-Suomen aluehallintovirasto: Kuntosalien turvallisuus / tarkastus- Tukesin Extranet -palvelu Kuntosali lista Leikkikenttä tai -puisto, Kuluttajavirasto: Leikkikentän turvalli- Tukesin Extranet -palvelu suuden tarkastuslista, 19.5.2009 asukaspuisto 88 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Laadittu 12.3.2015 Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Oulun lääninhallitus: Yleisötilaisuuksien turvallisuus, 2009 Yleisötilaisuus Turvallisuusstandardi SFS-EN SFSEN- 1176 ja sen osat Skeittauspaikka tai vas- Itä-Suomen aluehallintovirasto: Skeittaavanlainen pyöräily- tauspaikkojen turvallisuus 2014 paikka Tatuointi-, lävistys tai Tarkastuslista: Tatuointi- ja lävistysmuu kehonmuokkaus- palveluiden hygienia ja turvallisuus palvelu Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Tukesin Extranet -palvelu Tilaamalla SFS-verkkokaupasta Tukesin Extranet -palvelu F: YmpTerv/KULUTTAJATURVALLISUUS/ Tarkastuksen jälkeen tehtävät toimenpiteet mikäli tarkastuksessa havaitaan turvallisuuspuutteita, sovitaan toiminnanharjoittajan kanssa jatkotoimenpiteistä. Kuluttajaturvallisuusviranomainen määrää mitä toimenpiteitä toiminnanharjoittajan tulee tehdä, missä aikataulussa ja kuka on vastuuhenkilö toimenpiteiden suorittamiseen. Sovitaan myös mahdollisen uusintatarkastuksen ajankohta. laaditaan tarkastuskertomus (TerveKuulla), josta tulee ilmetä ainakin: kohteen yksilöinti, tarkastuksen ajankohta ja tarkastukseen osallistuneet henkilöt (tarkastuksen suorittaja, tarkastukseen osallistunut kohteen edustaja, muut) maininta ennen tarkastusta saadusta materiaalista (esim. kohteen turvallisuusasiakirja, turvallisuussuunnitelmat jne.) tarkastuksen kulku ja havaitut asiat, riittävästi yksilöiden sovellettava lainsäädäntö ja ohjeet toiminnanharjoittajalta vaadittavat toimenpiteet ja aikataulu jälkivalvonta (mahdollisesti sovitun uusintatarkastuksen ajankohta) mahdolliset kehittämisehdotukset turvallisuuden parantamiseksi toimitetaan tarkastuskertomus toiminnanharjoittajalle ja toiminnanharjoittajan kotipaikan valvontaviranomaiselle kirjataan käytetty työaika TerveKuulle tehdään laskutusmääräys tarkastuksesta TerveKuulle. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille. laskutetaan tarkastuksen suorittamisesta taksan mukainen maksu Jälkivalvonta Korjauskehotusten toteutuminen tulee tarvittaessa varmistaa jälkivalvonnalla, eli tekemällä jälkitarkastus kohteeseen. Jälkitarkastuksella valvotaan, että sovitut turvallistamistoimet on toteutettu. Jollei asioita ole laitettu kuntoon, tulee harkittavaksi kuluttajaturvallisuuslain mukaisten valvontakeinojen käyttö. Jos kuluttajien turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista, tulee toiminnanharjoittajaa kuulla, eli antaa tälle mahdollisuus lausua mielipiteensä asiassa ennen päätöksen antamista (hallintolaki 34 §). Mikäli palveluntarjoaja ei kuulemisen yhteydessä ryhdy vapaaehtoisiin toimenpiteisiin tai kyse on akuutista vaaratilanteesta, on tarpeen tehdä päätös, eli käyttää kuluttajaturvallisuuslain 6-luvun mukaisia valvontakeinoja. 89 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Valituksen/ilmoituksen (KuTuL 8 §) johdosta tehtävä tarkastus Valitustapauksissa tarkastus tehdään lyhyellä varoitusajalla, mikä saattaa rajoittaa tarkastukseen osallistuvien määrää. Toiminnanharjoittajalle on kuitenkin varattava mahdollisuus osallistua tarkastukseen. ilmoituksen käsittely alkaa joko asiakkaan tekemästä valituksesta tai suoraan toiminnanharjoittajan oma-aloitteisesti tekemästä kuluttajaturvallisuuslain 8 §:n mukaisesta ilmoituksesta. Mikäli asiakas tekee valituksen, ollaan yhteydessä toiminnanharjoittajaan ja pyydetään tekemään asiasta KuTuL 8 §:n mukainen ilmoitus. Silloin kun toiminnanharjoittaja ei ole omaaloitteisesti tehnyt ilmoitusta, kyse ei ole 8 §:n mukaisesta ilmoituksesta, vaan valvontatapauksen käsittelemisestä. valvontatapauksessa tapauksessa toimitaan ohjeen Ohje kuluttajaturvallisuuslain 8 §:n mukaisen ilmoituksen käsittelystä kunnassa mukaisesti. koskee kaikkia lain soveltamisalalle kuuluvia vastuutahoja ilmoitusvelvollisuuden täyttyminen ei edellytä tapahtunutta onnettomuutta tai vaaratilannetta kriteerit ilmoituksen tekemiselle: vaaran ilmeneminen esimerkiksi tavaran, palvelun tai palvelun suorittamisessa käytettävän tavaran aiheuttamana: terveyshaittana, onnettomuutena (esim. tulipalo tai sairaalahoitoa vaatinut tapaturma), vaaratilanteena tai vakavana läheltä piti -tilanteena. pienempikin vaaratekijä voi vaatia ilmoituksen tekemisen: palvelu on laajassa levityksessä (palvelulla paljon käyttäjiä), palvelussa ilmennyt vaara ei ole ilmeinen (kuluttajan on vaikea havaita sitä) tai palvelu on lapsille, nuorille tai ikääntyneille tarkoitettu asiakkaan tai palvelun vaikutuspiirissä olleen ihmisen kuolemantapaus tai vakava loukkaantuminen kohteen turvallisuusjärjestelyt pettävät tai eivät riittäneet torjumaan vaaraa paikalle tarvitaan pelastustoimen apua tai ambulanssi palvelussa on havaittu uudentyyppinen vaara arvioidaan asian kiireellisyys, ja mikäli asia on erityisesti merkittävä, ilmoitetaan siitä esimiehelle, Tukesille ja aluehallintovirastoon mikäli tehdään tarkastus kohteeseen, keskitytään tarkastuksella ilmoituksen aiheeseen laaditaan tarkastuskertomus TerveKuulla ja lähetetään se toiminnanharjoittajalle mikäli tarkastuskertomus sisältää toimenpidekehotuksia määräaikoineen, valvotaan annettujen toimenpiteiden noudattamista jälkitarkastuksella. Jos korjauskehotuksia ei ole noudatettu, tulee harkittavaksi kuluttajaturvallisuuslain (34 – 38 §) mukaisten valvontakeinojen käyttö. Valvontakeinoja käytetään akuuteissa vaaratilanteissa tai mikäli palveluntarjoaja ei ryhdy vapaaehtoisiin toimenpiteisiin. Tällaisissa tapauksissa tehdään päätös valvontakeinojen käytöstä, ja päätös annetaan tiedoksi myös ympäristöterveyslautakunnalle. kirjataan käytetty työaika TerveKuulle 90 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 6.4 Tupakkalain mukainen valvonta Tupakkalain mukaista valvontaa säätelee tupakkalain 17 §:n 1 momentti. Valvontaa suoritetaan pääsääntöisesti muun ympäristöterveydenhuollon valvonnan yhteydessä. Tupakkalain mukaiseen tarkastukseen on sisällyttävä vähintään ympäristöterveydenhuollon toimialakohtaisessa valtakunnallisessa valvontaohjelmassa määritellyt toimenpiteet (VNas 665/2006, 4 §). Tarkastukset tulee määritellä sen mukaan mitä lakeja käytetään ja mitä toimenpiteitä tarkastukset sisältävät erilaisissa kohteissa, sillä kohteeseen voi kohdistua usean eri ympäristöterveydenhuollon lain mukaista valvontaa. Tupakkalain mukaisella tarkastuksella selvitetään ovatko valvontakohteen tilat ja toiminta tupakkalaissa asetettujen vaatimusten mukaisia. Tarvittaessa annetaan ohjeita, toimenpidekehotuksia ja määräyksiä, jotta lain edellytykset täyttyvät. Tarkastuskäynnillä käytetään yleensä aistinvaraista tarkastelua ja arviointia. Mahdollisesti suoritetaan myös mittauksia ja näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. Suositeltavin menetelmä on aistinvarainen arvio tupakansavun toteamiseksi, sillä tupakansavun mittauskynnys on korkeampi kuin tupakansavun hajukynnys. Yleisesti ottaen tupakkalain myynnin ja mainonnan valvontaan ei liity näytteenottoa, mutta joissain tilanteissa se on kuitenkin mahdollista. Hakemuksen käsittely Tupakkalain mukaisen hakemuksen käsittelyprosessi etenee kuten toimenpidemallissa 5.1.14 Tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupahakemuksen käsittely on esitetty. Nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntihakemuksen käsittely etenee toimenpidemallin 5.1.15 Nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntihakemuksen käsittely mukaisesti. Hakemuksien käsittelyn johdosta ei tehdä tarkastusta kohteeseen, vaan kohde tarkastetaan tupakkalain mukaisen sekä nikotiinivalmisteiden valvonnan osalta muun ympäristöterveydenhuollon valvonnan yhteydessä. Valvontasuunnitelman mukainen tarkastus Suunnitelmalliset tarkastukset tehdään Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman liitteenä 7 olevan tupakkavalvonnan tarkastussuunnitelman mukaisesti. Nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvontaa tehdään elintarvike- ja tupakkatuotteiden valvonnan yhteydessä. Tarkastuksella tarkastettavat asiat: myyntipaikan omavalvontasuunnitelman olemassaolo sekä sen tarkastettavuus ja ajantasaisuus tehdyt omavalvontaan kuuluvat kirjaukset ikärajavalvonnasta tupakanmyynti -kieltokylttien näkyvillä olo jokaisessa myyntipisteessä ja niiden asetuksen mukaisuus myyntilupa-asiakirjan esillä olo ja sen löytyminen jokaiselta myyntipisteeltä tupakkatuotteiden esilläpitokielto on toteutettu asianmukaisesti 91 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Tarkastuksen jälkeen tehtävät toimenpiteet laaditaan tarkastuskertomus TerveKuulla ja lähetetään se toiminnanharjoittajalle kirjataan käytetty työaika TerveKuulle ja siirretään tarkastustapahtuma Mitpa:an tehdään uusintatarkastus määräajan kuluttua, mikäli tarkastuskertomus sisältää toimenpidekehotuksia. Suunnitelmallisen tarkastuksen yhteydessä havaitun epäkohdan johdosta annetun määräyksen valvonnasta peritään taksan mukainen tarkastusmaksu käytetyn työajan mukaan. tupakkatuotteiden ja/tai nikotiinivalmisteiden myyntiluvan haltijalta peritään myynnin valvonnasta ja valvontaan liittyvistä toimenpiteistä vuosittaista valvontamaksua Valituksen johdosta tehtävä tarkastus (esim. asunnot) Valitustapauksissa keskitytään valituksen aiheeseen. Asuntojen tupakansavuongelmien tapauksessa voidaan käyttää Valviran sivuilta löytyvää siihen tarkoitettua ohjeistusta: Menettelytapaohjeet asuntojen tupakansavuongelmia käsiteltäessä sekä Parveke- ja ulkotupakoinnin aiheuttaman terveyshaitan arviointi. 92 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 7. NÄYTTEENOTTO-OHJEET 7.1 Elintarvikenäytteet Elintarvikkeista otettavat erilaiset näytteet ovat merkityksellinen osa elintarvikevalvontaa. Näytteenotolla varmistetaan elintarvikkeiden turvallisuus ja omavalvonnan toimivuus. Näytteitä voidaan ottaa mikrobiologisia, kemiallisia ja aistinvaraisia laboratoriotutkimuksia varten. Mikrobiologisessa näytteenotossa ja tutkimuksissa on huomioitava komission asetus (2073/2005) elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista sekä kansallinen salmonellavalvontaohjelma. Näytteenottoon tarvittavat välineet sopivan kokoisia steriilejä näytteenottopulloja tai -astioita (näytteen koostumuksen mukaan) näytteet otetaan paikan päällä olevilla näytteenottovälineillä, jotta näyte kuvaisi normaalia elintarvikkeen käyttötilannetta puhdas kylmälaukku ja kylmävaraajat lämpötilamittari näytteenottokaavake tarvittaessa kertakäyttökäsineet Näytteenotto Näytteenotolla halutaan kuvata normaalia elintarvikkeen käyttötilannetta eli sitä tilannetta minkälaisena asiakas saa tuotteen ostaessaan sen toiminnanharjoittajalta. Elintarvike- tai ruokanäytettä otetaan 200 g tutkimuksia varten. Näytteen sisältämät ainesosat luetellaan. Mikäli kyseessä on kuumentamaton tuote, mainitaan sisältääkö se vähänkin hapattamalla (fermentoimalla) valmistettua ainesosaa, kuten jogurttia, viiliä yms. Uppopaistorasvanäytettä otetaan 500 ml. Lisäksi vertailunäytteenä otetaan käyttämätöntä uppopaistorasvaa 50 ml. Elintarvikenäyte toimitetaan kylmäkuljetuksena laboratorioon mahdollisimman nopeasti. 93 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 7.2 Pintapuhtausnäytteet 7.2.1 Pintapuhtausnäytteenotto Hygicult TPC-menetelmällä Menetelmä on tarkoitettu nopeaan mikrobiologiseen puhtauden tarkkailuun erilaisista materiaaleista. Se soveltuu pintojen, kiinteiden ja puolikiinteiden aineiden sekä nesteiden tutkimiseen. Testi voidaan tehdä paikan päällä ja se soveltuu hyvin myös näytteen kuljetusalustaksi. Kokonaismikrobimäärä ei ole ruuan turvallisuuden suora indikaattori, mutta se on yleensä merkki tuotteen lyhemmästä säilyvyydestä tai virheellisestä käsittelytavasta. Näytteenotto Näytteenoton yhteydessä on tärkeää, ettei elatusaine joudu kosketuksiin muun kuin varsinaisen näytteen tai näytteenottokohdan kanssa. Tärkeää on, että koko elatusainepinta tule kosketuksiin tutkittavan kohteen kanssa. Näytteenoton jälkeen levy laitetaan takaisin putkeen, ja putki suljetaan huolellisesti. Pintapainallusmenetelmä Kiinteitä näytteitä voidaan tutkia painamalla levyn kumpaakin puolta tiiviisti tutkittavaa pintaa vasten 3 – 4 sekunnin ajan. Levyä ei tule liikutella painamisen aikana. Levyn muovinivel helpottaa pintanäytteenottoa. Kastaminen Nestemäiset näytteet tutkitaan kastamalla Hygicult -levy näytteeseen 3 – 4 sekunnin ajaksi. Ylimääräiset tipat imeytetään paperiin. Vanutuppomenetelmä Puolikiinteät tai vaikeasti saavutettavat kohteet voidaan tutkia pyörittäen steriiliä vanupuikkoa huolellisesti tutkittavalla pinnalla käyttäen apuna halutun pinta-alan rajaavaa kehystä. Mikäli pinta on kuiva, tulee vanupuikko kostuttaa steriilillä vedellä. Kostutettua vanupuikkoa voidaan käyttää myös otettaessa näytteitä jauheista (esim. mausteet) tai viskoosisista nesteistä. Näytteenoton jälkeen vanupuikkoa pyöritellään huolellisesti elatusainepinnoilla vasemmalta oikealle ja alhaalta ylös. Inkubointi Levyjä inkuboidaan huolellisesti suljetussa suojaputkessaan seuraavasti: 35…37 °C lämpötilassa päivän tai 27…30 °C lämpötilassa 2 päivää tai 18…25 °C lämpötilassa aina 5 päivään asti. Kasvatuslämpötilaa valittaessa tulee huomioida, että jotkut yleisimmistä hiivoista ja homeista eivät kasva 35…37 °C lämpötilassa. Jos levyjä kasvatetaan pidempään kuin yksi vuorokausi, on suositel- 94 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 tavaa lukea tulokset myös ensimmäisen vuorokauden kuluttua, sillä jotkut Proteus- ja Bacillus -kannat ovat helpommin luettavissa yhden päivän kuluttua. Toisaalta jotkut hitaasti kasvavat organismit eivät välttämättä näy vielä yhden päivän kasvatuksen jälkeen. Tulosten tulkinta Inkuboinnin jälkeen testilevy otetaan pois putkesta ja mikrobimäärä (pesäkkeitä muodostava yksikkö, pmy, CFU) määritetään vertaamalla levyn kasvutiheyttä käyttöohjeen mallitauluun. Pesäkkeet on myös mahdollista laskea. Seuraavia raja-arvoja voidaan pitää karkeana perustana arvioitaessa elintarvikkeiden kontaminaatiota: Hyvä < 105 pmy/g Siedettävä 105 – 107 pmy/g Huono > 107 pmy/g Työtasojen ja muiden pintojen raja-arvot ovat vaikeammin määritettäviä, koska ne riippuvat täysin itse kohteesta. Joka tapauksessa kohdetta voidaan pitää huonosti puhdistettuna, jos pinnoilla vielä siivouksen jälkeen on 5 pesäkettä/cm2. Tämä vastaa Hygicult TPC-levyllä 45 pesäkettä/puoli. Huomioitavaa: testit säilytetään huoneenlämmössä (+18 - + 25 °C) vedottomassa paikassa, valonlähteiltä ja lämpötilan vaihteluilta suojassa. Levyt eivät saa jäätyä. testilevyt tulee hävittää joko polttamalla, autoklavoimalla tai pitämällä levyjä desinfektoivassa liuoksessa yön yli 7.2.2 Pintapuhtausnäytteenotto Hygiena SystemSURE Plus -luminometrillä Hygiena SystemSURE Plus on valodioditekniikkaan perustuva kannettava luminometri, joka on tarkoitettu pinta- ja vesinäytteiden testaamiseen elintarviketeollisuudessa, sairaaloissa, suurkeittiöissä ja saniteettitiloissa. Sitä käytetään erilaisten pintojen ja välineiden puhtauden testaamiseen ja puhdistuksen laadun selvittämiseen. Pintojen ja välineiden puhtaus tulee tarkistaa joko heti pesun jälkeen tai juuri ennen niiden käyttöönottoa. Luminometriä voidaan käyttää esim. elintarviketeollisuudessa, suurkeittiöissä, uima-allas- ja saniteettitiloissa. Ultrasnap-testi mittaa mikrobi-, kasvi- ja eläinsoluista peräisin olevien ATP-molekyylien kokonaismäärää. Tulos saadaan ns. RLU-arvona (Relative Light Unit), joka kertoo tutkittavan kohteen hygieniatason. Mitä suuremman RLU-lukeman mittari antaa, sitä suurempi on ATP:n määrä ja vastaavasti tarkasteltavan pinnan likakuorma/mikrobikontaminaatio. Yksi RLU vastaa noin yhtä femtomoolia ATP:tä (10-15 mol). Tuloksia verrataan ko. kohteelle annettuihin hygieniaraja-arvoihin (kts. taulukko 12). 95 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Taulukko 12. Pintapuhtausnäytteiden raja-arvot eri kohteille. Kohde HYVÄ TYYDYTTÄVÄ Ruoka-astiat/-välineet: juomalasi, uunivuoka, lautanen, veitsi, haarukka, lusikka, < 20 20 - 40 jäätelökauha, kauha, lasta, kulho, leikkuulaudat, työvälineet ym. Erilaiset pinnat: oven kahva, vitriinin taso, tiskipöytä, tarjoilutiski, tarjotin, < 200 200 - 500 muu kohde Saniteetti-, uima-allas- sekä sauna- ja pesuhuonetilat: < 40 40 – 60 kaakeli- ja metallipinnat Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 HUONO > 40 > 500 > 60 Näytteenotto ja mittauksen suorittaminen kytketään laitteeseen virta. Laite suorittaa 60 sekunnin automaattisen kalibroinnin, jonka jälkeen se on käyttövalmis. Kalibroinnin aikana laitteen luukku ei saa olla auki. ravistellaan Ultrasnap-testipuikkoa ennen näytteenottoa, jotta puikon pää kastuu näytteen ottamista varten näytteenotto tapahtuu testipuikolla pyyhkimällä 10 cm * 10 cm kokoinen alue kahteen suuntaan (vaaka- ja pystytaso) asetetaan testipuikko takaisin testiputkiloon. Katkaistaan testipuikon yläosassa oleva sininen venttiilitappi ja puristetaan neste täytteeseen. ravistellaan näytettä 10 sekunnin ajan asetetaan testipuikko laitteeseen ja suoritetaan mittaus painamalla OK-nappia. Laite analysoi näytettä 15 sekuntia. Mittauksen aikana laite on pidettävä pystysuorassa asennossa. Huomioitavaa: Ultrasnap -testien varastointilämpötila on +3 - +8 °C. Testi pysyy kuitenkin aktiivisena useiden päivien ajan huoneenlämpötilassa. Suora auringonvalo tuhoaa testin nopeasti. Laitteen kantta tulee käsitellä varovasti. Kannen vääntyminen saattaa johtaa mittausta häiritseviin valovuotoihin. Varo myös kolhimasta laitetta pöytiä yms. vasten. laitetta voidaan käyttää pintanäytteiden lisäksi satunnaisesti myös prosessivesinäytteiden testaamiseen. Vesinäytteiden testaamiseen käytetään joko Ultrasnap- tai Aquasnap -testejä. 96 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 7.3 Vesinäytteet Näytteenotto on osa säännöllistä valvontaa ja valvontasuunnitelmaan sisällytetään arvio otettavista viranomaisnäytteistä. Näytteitä otetaan valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Terveydensuojelulaki (763/1994) ja sen perusteella annetut säädökset määrittelevät varsin tarkasti näytteenoton ja näytteistä tehtävät analyysit. Näytteenoton voi suorittaa kunnan terveydensuojeluviranomainen tai joku muu, jolla on talous- ja uimavesinäytteiden ottajan pätevyys. Tällöin näytteenottajan on tunnettava vesinäytteenottoon liittyvät yleiset periaatteet. Pätevyyden voi osoittaa esimerkiksi ympäristönäytteenottajan henkilösertifioinnilla tai kunnan terveydensuojeluviranomaisen tarkoituksenmukaiseksi katsomillaan tavoilla. Näytteet tutkitaan Eviran hyväksymissä laboratorioissa, joissa tutkimusmenetelmien tulee olla lainsäädännön mukaisesti arvioituja tai akkreditoituja menetelmiä. Talous- ja uimavesinäytteiden ottamiseen, säilytykseen ja kuljettamiseen liittyy seuraavia huomioitavia seikkoja: näytteenotossa tulee muistaa erityisen tarkasti hyvä hygienia: ennen näytteenottoa kädet pestään ja kuivataan tai käytetään kertakäyttökäsineitä käytetään puhtaita ja steriilejä näytepulloja sekä tarvittaessa noudinta (liekitetty) estetään näytepullon suun, kaulan sekä näytteen kanssa kosketuksiin joutuvan korkin likaantuminen käsistä tai muusta kohteesta, esimerkiksi hanasta tai vaatteista merkataan näytenumerot näytepulloihin ja näytteenottolähetteeseen, sekä numeroita vastaavat näytteenottokohteet. Näytteenottolähetteet sijaitsevat ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalla yhteisellä verkkoasemalla. täytetään kaikki näytteenottokaavakkeen kohdat. Mikäli kaavaketta ei ole käytettävissä, täytetään lähetteeseen seuraavat tiedot: näytteenomistaja ja osoite näytteenottajan nimi ja virka-asema näytteenottopaikka näytteenoton päivämäärä ja aika näytteen luonne (yksityinen kaivo, verkostovesi, raakavesi, uima-allasvesi, uimarantavesi) tarvittavat määritykset näytteenoton yhteydessä mitattu veden lämpötila kuljetusolosuhteet näytteenoton syy havainnot näytteeseen/veden laatuun mahdollisesti vaikuttaneista tekijöistä, kuten esimerkiksi väri, sameus, roskat, vaahto, ympäristöhavainnot näytteenotossa sattuneet poikkeamat näytteet säilytetään valolta suojattuna ja viileässä (jääkaapissa tai kylmälaukussa) 97 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 näytteen kuljetus tulee tapahtua siten, ettei se pääse jäätymään tai lämpenemään kuljetuksen aikana (esim. kylmälaukussa) näytteen toimitus laboratorioon tulisi tapahtua mahdollisimman nopeasti näytteenoton jälkeen, siten että näytteet analysoidaan vähintään 24 h kuluessa näytteenotosta mikäli ei tiedetä, mitä tutkimuksia näytteestä tulisi tehdä, kysytään asiaa laboratoriosta Näytteenoton jälkeen kirjataan näytteenotto ja siihen kulunut aika TerveKuulle suoritetaan tarpeen mukaan laskutus taksan mukaisesti. Mikäli näytteenotto laskutetaan, tehdään laskutusmääräys näytteenotosta TerveKuulle. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille. tulokset saapuvat terveystarkastajien yhteiseen sähköpostiin, josta ne kirjataan TerveKuulle. Tarkastetaan tulokset ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin. 7.3.1 Talousvesi Talousvedestä otetaan näytteitä veden mikrobiologisen ja fysikaalis-kemiallisen laadun selvittämiseksi ja seuraamiseksi. Lisäksi voidaan tutkia raakaveden laatua, arvioida veden laadun vaikutusta verkostolle ja vesikalusteille sekä selvittää verkostovedessä havaittuja poikkeamia. Talousveden laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: STM:n asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista STM:n asetus (401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista STM:n asetus (442/2014) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun asetuksen muuttamisesta vesihuoltolain (119/2001) muutos Säädösten pääasialliset muutokset koskevat erityistilannesuunnitelmien laatimista talousveden laadun turvaamiseksi, talousvesilaitosten desinfiointivalmiutta ja uraanin lisäämistä talousveden kemiallisiin laatuvaatimuksiin. Lisäksi tulossa on asetus talousveden radioaktiivisista aineista (tritium ja radon). Talousveden näytteenotto tapahtuu valvontatutkimusohjelmien mukaisesti. Valvontatutkimusohjelmat löytyvät sähköisesti ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalta yhteiseltä verkkoasemalta. Verkostoveden laadun säännöllistä viranomaisvalvontaa tehdään talousvesiasetuksen 461/2000 mukaisesti. Viranomaisvalvonta jaetaan jatkuvaan valvontaan ja jaksottaiseen seurantaan. Jatkuvalla valvonnalla on tarkoitus hankkia säännöllisesti tietoa talousveden laadusta sekä talousveden käsittelyn, erityisesti desinfioinnin, tehokkuudesta ja laatuvaatimusten täyttymisestä. Jaksottaisessa seurannassa on tarkoitus selvittää, täyttääkö talousvesi talousvesiasetuksen mukaiset vaatimukset. Jatkuvan valvonnan ja jaksottaisen seurannan näytteitä otetaan talousvesiasetuksessa määriteltyjen vähimmäistutkimustiheyksien mukaisesti. Myös jatkuvan valvonnan ja jaksottaisen seurannan 98 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 määritettävät parametrit on säädetty talousvesiasetuksessa. Talousvettä toimittava laitos vastaa talousvesiasetuksen mukaisista tutkimuskustannuksista sekä ympäristöterveydenhuollon maksutaksan mukaisesta näytteenottomaksusta. Mahdollisten uusinta- ja valitusnäytteiden maksajana on ensisijaisesti vesilaitos. Epidemiaepäilytilanteissa tarvittavan näytteenoton kustannuksista vastaa pääosin Laukaan ympäristöterveydenhuollon yksikkö. Pienten yksiköiden talousveden laadun valvontaa suoritetaan valvontaohjelmien mukaisesti. Tutkimusohjelmat löytyvät sähköisesti ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalta yhteiseltä verkkoasemalta. Kohde vastaa näytteenotosta perittävästä maksusta sekä näytteen analysoinnista aiheutuvista laboratoriomaksuista. Näytteenotto talousvedestä Tämä ohje koskee ns. normaalitilanteiden näytteenottoa. Erityistilanteissa, kuten vesiepidemiaa epäiltäessä, noudatetaan näytteenotossa Laukaan ympäristöterveydenhuollon erityistilanteiden valmiussuunnitelmaa, joka sijaitsee ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalla yhteisellä verkkoasemalla. Verkostovesinäyte näyte otetaan hanasta, josta on poistettu kaikki ylimääräiset letkut, poresuuttimet ja muut lisävarusteet näytteenotto tapahtuu kylmästä vedestä vettä juoksutetaan reippaasti n. 3 – 5 minuuttia, jotta painesäiliössä ja putkistossa seisonut vesi saadaan vaihtumaan sekä veden lämpötila vakiintumaan. Juoksutuksen loppuvaiheessa pienennetään painetta, minkä jälkeen näyte voidaan ottaa. hana suljetaan vasta kaikkien pullojen täyttämisen jälkeen, ei siis pullojen välillä tai alkujuoksuttamisen jälkeen näytteenotto tehdään seuraavassa järjestyksessä: kaasut (esim. radon, hiilidioksidi), mikrobiologiset näytteet ja lopuksi kemialliset näytteet kaasujen määritystä varten otetaan näyte 1 l muovipulloon. Vesi valutetaan pullon pohjalle hiljaa pullon sisälaitaa pitkin kunnes vesi valuu yli. Hanasta valuva vesi ei saa pärskyä, vaan sen tulee valua kirkkaana virtana. Suljetaan pullo hyvin. mikrobiologisia määrityksiä varten otetaan näyte 500 ml lasipulloon. Pulloon jätetään ilmatila eli pullo täytetään 4/5 pullon kokonaistilavuudesta, ja korkki suljetaan hyvin. lopuksi otetaan näyte 1 l muovipulloon kemiallisia määrityksiä varten. Pullo täytetään joko piripintaan tai lähes täyteen, ja pullon korkki suljetaan huolellisesti. Kaivovesinäyte näyte otetaan noutimella tai veden nostoon tavallisesti käytettävällä astialla työskennellään hygieenisesti, jotta ei saastuteta kaivoa. Puhdistetaan välineet tarvittaessa ennen näytteenottoa ja näytteiden välillä. jos nostetaan vettä vedenottoastialla, kaadetaan pois ensimmäinen nosto ja täytetään pullot vasta toisesta nostosta 99 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 astian tai noutimen annetaan täyttyä veden pinnan alapuolella. Näytteenottovälineestä vesi valutetaan pulloihin, aloittaen kaasuista, jotka täytetään hiljaa pullon reunaa pitkin valuttaen. mitataan lämpötila astiasta tai kemiallisia tutkimuksia varten otetusta näytteestä 7.3.2 Uima-allasvesi Uimahallien ja kylpylöiden sekä vastaavien laitosten sisällä ja ulkona olevien yleisten altaiden uimavedestä otetaan näytteitä veden mikrobiologisen, fysikaalis-kemiallisen ja aistinvaraisen laadun selvittämiseksi ja seuraamiseksi. Allasvesinäytteitä otetaan näytteenottosuunnitelmien mukaisesti. Peurungan kylpylän näytteenottosuunnitelma löytyy sähköisenä ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalta yhteiseltä verkkoasemalta. Äänekosken ja Suolahden uimahallien näytteenottosuunnitelmat löytyvät sähköisessä muodossa asiaa hoitavan terveystarkastajan omalta verkkoasemalta. Konneveden terveyskeskuksen terapia-altaan valvontatutkimusohjelma löytyy paperiversiona kansiosta. Uimavesien laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavassa säädöksessä: STM:n asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasvesien laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Näytteenotto allasvedestä Tämä ohje koskee ns. normaalitilanteiden näytteenottoa. Erityistilanteissa, kuten vesiepidemiaa epäiltäessä noudatetaan näytteenotossa Laukaan ympäristöterveydenhuollon erityistilanteiden valmiussuunnitelmaa, joka sijaitsee ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalla yhteisellä verkkoasemalla. näytteet otetaan tilavuudeltaan 250 ml lasipulloihin ja 1 l muovipulloihin. Klooria sisältävästä uima-allasvedestä mikrobiologista analyysia varten otettava näyte otetaan steriiliin näytepulloon, jossa on natriumtiosulfaattiliuosta kloorin inaktivoimiseksi. näyte otetaan altaan kohdasta, jossa arvioidaan vedenlaadun olevan huonointa näytteenotto tapahtuu n. 30 cm syvyydestä joko käsin tai noutimen avulla pullo upotetaan oikeaan syvyyteen suu alaspäin käännettynä virtaava vesi – pullo käännetään vastavirtaan ja annetaan täyttyä seisova vesi – pulloa kuljetetaan horisontaalisesti näytteenottajasta poispäin ja annetaan täyttyä mikrobiologinen määritys – pullo täytetään 4/5 pullon kokonaistilavuudesta ja suljetaan tiiviisti THM, kloori, alkaliniteettimääritys – pullo täytetään kokonaan vedellä ns. ylitäyttö, jotta näyte ei joutuisi kosketuksiin ilman kanssa merkataan pulloon näytenumero ja näytteenottokaavakkeeseen näytenumero sekä sitä vastaava näytteenottokohde mitataan veden lämpötila näytteenottosyvyydestä välittömästi näytteenoton jälkeen 100 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 7.3.3 Uimarantavesi Uimavedestä otetaan näytteitä veden mikrobiologisen laadun selvittämiseksi ja seuraamiseksi. Uimavesien laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: terveydensuojelulaki (763/1994) STM:n asetus (354/2008) pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta STM:n asetus (177/2008) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta (sovelletaan ns. EU-uimarantojen vesiin) Uimavesien näytteenottotiheys tapahtuu uimarannan koon mukaisesti. Pienillä uimarannoilla uimavesinäytteitä otetaan siten, että yksi näyte otetaan ennen uimakautta ja vähintään 2 näytettä uimakauden aikana. Tarvittaessa näytteitä otetaan useammin. Näytteenottopäivät jaetaan tasaisesti uimakauden ajalle. Isoilla uimarannoilla eli ns. EU-uimarannoilla yksi uimavesinäyte otetaan noin kaksi viikkoa ennen uimakauden alkua ja vähintään kolme näytettä uimakauden aikana. Tarvittaessa näytteitä otetaan useammin. Näytteenottopäivät on jaettava tasaisesti uimakauden ajalle siten, että näytteenottopäivien väli ei koskaan ylitä yhtä kuukautta. Talviuintipaikkojen uimavedestä otetaan näytteitä kerran talviuimakaudella. Näytteenoton yhteydessä tarkastetaan myös uimaranta. Näytteenotto uimavedestä Tämä ohje koskee ns. normaalitilanteiden näytteenottoa. Erityistilanteissa, kuten vesiepidemiaa epäiltäessä noudatetaan näytteenotossa Laukaan ympäristöterveydenhuollon erityistilanteiden valmiussuunnitelmaa, joka sijaitsee ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalla yhteisellä verkkoasemalla. näyte otetaan joko laiturilta, veneestä tai vedessä seisten. Näytteenotossa voidaan käyttää apuna esim. noudinta. näyte otetaan paikasta, jossa suurin osa uimareista käy uimassa tai jossa on odotettavissa suurin saastumisriski näyte otetaan 30 cm syvyydestä, jolloin veden syvyyden näytteenottokohdassa tulisi olla vähintään 1 m otetaan yksi näyte 250 ml lasipulloon / uimaranta mikrobiologista määritystä. Pulloon jätetään ilmatila. pullo viedään veden alle ylösalaisin ja käännetään oikeassa syvyydessä sivuttain ja pystyyn pulloa viedään ylävirtaan tai poispäin itsestä, jotta ei itse vaikuteta näytteen laatuun näytteenotto tulee tapahtua ripeästi ennen kuin pohjasta nouseva aines vaikuttaa veden laatuun 101 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 tarkastellaan vettä syanobakteerien, makrolevän tai kasviplanktonin ja muiden poikkeamien, esimerkiksi vaahdon, hajun, kelluvien materiaalien, jätteiden tai öljymäisten ja tervamaisten aineiden varalta. Havaitut poikkeamat kirjataan näytteenottotodistukseen. mitataan veden lämpötila 7.3.4 VOC-määritykset vesinäytteistä Tämä ohje koskee VOC-määrityksiä varten otettavia näytteitä. Ohje sopii niin talous-, uima-allas-, luonnon- kuin jätevesille. Tällä ohjeella määritetään erilaisia liuottimia, kuten mm. bentseeni, tri- ja tetrakloorieteeni 1,2-dikloorietaani, trihalometaanit (THM, esim. kloroformi) ja bensiinin lisäaineet (MTBE, TAME, TAEE, ETBE). Näytteenotto täytetään 40 ml lasipullot vedellä aivan täyteen. Käytetään kirkkaita lasipulloja. näytteitä otetaan 2 kpl / näytepiste nimetään näytteet suljetaan korkit hyvin kuljetetaan pullot laboratorioon HUOM! Uima-allasvesinäytteisiin tulee merkitä, että kyseessä on uima-allasvesi. 102 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 7.4 Rakenteiden pintanäytteenotto Rakenteiden pintanäytteenotto soveltuu parhaiten tilanteeseen, jossa halutaan selvittää onko rakenteiden pinnoilla mikrobikasvua, kuten home-, hiiva- ja bakteerikasvustoja. Tällaiset kasvustot eivät yleensä ulotu kasvualustan pintaa syvemmälle, vaan ne esiintyvät pinnalla näkyvänä värin- tai muodonmuutoksena. Pintanäytteitä otetaan sekä vaurioituneelta pinnalta että vertailupinnalta. Vertailunäyte otetaan vauriottomalta, kuivalta sekä normaalilta näyttävältä pinnalta vastaavalta materiaalilta joko samasta tai samankaltaisesta huonetilasta. Vertailunäytteen ottaminen on välttämätöntä, jotta pintasivelynäyte voidaan tulkita oikein. Myös kenttänollanäyte otetaan mukaan. Kenttänollanäytteellä tarkoitetaan laimennusliuosputkea, jota kuljetetaan mukana näytteenoton aikana ja joka viljellään kasvualustoille. Alle on koottu näytteenotosta kirjattavat tiedot sekä näytteenoton jälkeen tehtävät toimenpiteet niin pintasivelynäytteiden kuin teippinäytteiden osaltakin. Itse näytteenotto on kirjoitettu kummallekin näytteenottotavalle erikseen. Näytteenotosta kirjattavat tiedot näytteenoton päivä ja aika näytteenottopaikan osoite näytteenottokohta ja -korkeus materiaali, josta näyte otettiin näytteen ja nollanäytteen tunnus (pintasivelynäyte) näytteen ja vertailunäytteen tunnus (teippinäyte) tehdyt havainnot, kuten näkyvä kasvusto, pinnan kosteus ym. pinta-ala, josta näyte kerätty (pintasivelynäyte) mahdollisesti näytteenottoon vaikuttaneet poikkeamat näytteenottajan nimi ja virka-asema Näytteenoton jälkeen tehtävät toimenpiteet toimitetaan näytteet vuorokauden sisällä näytteenotosta laboratorioon, näytteiden kuljetus tapahtuu kylmässä +4 - +8 ºC tarkistetaan tulokset niiden saavuttua ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin kirjoitetaan muistio tai tarkastuskertomus, vaikka toimenpiteet eivät olisikaan tarpeen kirjataan näytteenotto ja siihen kulunut aika TerveKuulle tehdään laskutusmääräys näytteenotosta TerveKuulle. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille. laskutetaan näytteenotto voimassa olevan taksan mukaisesti 103 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 7.4.1 Pintasivelynäyte Näytteenotossa tarvittavat välineet steriilejä pumpulipuikkoja steriilejä korkillisia laimennusliuosta sisältäviä koeputkia (à 5 ml) koeputkitelineessä 1 laimennusliuosputki kenttänollanäytteeksi kertakäyttökäsineitä 10 x 10 cm kokoinen sapluuna (puhdistusta kestävää esim. muovi tai metalli) desinfiointiaine (80 % (v/v) etanoli) ohutta pyyhepaperia kylmälaukku ja kylmäpatruunat näytteenottolomake/-todistus (laboratoriolähete) mittanauha kamera tarvittaessa virkakortti näytteenotto-ohje Huomioi käyttämäsi vaatteet ja välineet, ettei näiden mukana kulkeudu kontaminaatiota näytteeseen. Näytteenotto näytteenotto valmistellaan erillään varsinaisesta näytteenottotilasta esim. viereisessä huoneessa kädet pestään tai käytetään kertakäyttökäsineitä käytetään hengityssuojainta tarvittaessa näytteenottojärjestys on puhtaista tiloista likaisiin tiloihin, joten vertailunäyte otetaan aina ensin jokaista varsinaista näytettä kohden tulee ottaa vertailunäyte jos vauriokohtia on useita, otetaan ainakin yksi 1 näyte/vauriokohta mikäli vauriokohta on laaja, otetaan näytteitä riittävästi eri puolilta vaurioaluetta (2 - 5 näytettä) eri materiaalia olevilta pinnoilta otetaan omat näytteet tasaisilta pinnoilta näytteet otetaan 10 cm x 10 cm suuruiselta alueelta steriiliä sapluunaa hyväksikäyttäen sapluuna steriloidaan alkoholilla ja kuivataan paperilla ennen jokaista näytteenottoa jos pinnalla on selviä mikrobikasvuun viittaavia jälkiä, voidaan näyte ottaa pienemmältä alueelta (pinta-ala kirjataan näytteenottolomakkeelle) jos sapluuna ei voi käyttää (esim. ikkunan puite), näyte otetaan esim. 100 cm2 alueelta, pintaala kirjataan ylös jos epäilty vaurioalue on < 100 cm2, näyte otetaan koko alueelta ja pinta-ala kirjataan muistiin poistetaan pumpulipuikko suojakääreestä ja pidetään puikosta kiinni vain sen päästä 104 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 puikon pumpulipää kostutetaan laimennusvesiliuoksessa siten, että neste imeytyy pumpuliin painetaan ylimääräinen vesi putken reunaa vasten pois sivellään sapluunalla rajattu tai muutoin määritelty tutkittava alue kostealla pumpulipuikolla kolmeen kertaan siten, että ensin vaakasuoraan, sitten pystysuoraan ja lopuksi jälleen vaakasuoraan. Puikkoa tulee pyörittää akselinsa ympäri koko sivelyn ajan. laitetaan puikko pumpulipää edellä samaan koeputkeen, jossa se oli kostettu ja katkaise varresta pois se osa, josta pidettiin kiinni suljetaan putken korkki tiiviisti merkataan putkeen näytenumero ja täytetään näytteenottolomake tarvittaessa otetaan kuvia näytteenottopaikoista 7.4.2 Teippinäyte Näytteenotossa tarvittavat välineet objektilaseja kuljetuskotelossa kirkasta tuoretta teippiä muistiinpanovälineet ja näytteenottolomake/-todistus kamera virkakortti näytteenotto-ohje Näytteenotto leikataan teipistä objektilasin levyinen pala varaten myös käsittelyvaraa. Varotaan sotkemasta keskiosan liimapintaa. painetaan teipin keskiosaa tutkittavaa materiaalia/kasvustoa vasten varotaan painamasta teippiä liian kovaa materiaalia vasten, ettei näytteeseen joudu esim. tapetista kuituja tai betonista/laastista paloja. kiinnitetään teippinäyte objektilasiin, katkaistaan pois käsittelyvarat merkitään näyte, muista päivämäärä ja nimikirjaimet siirretään objektilasi kuljetuskoteloon täytetään näytteenottolomake, lomake voi toimia myös laboratorion lähetteenä vertailunäyte otetaan vastaavalta puhtaalta pinnalta, esimerkiksi eri huoneesta tarvittaessa kuvataan näytteenottokohdat 105 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 7.5 Materiaalinäyte rakenteista Rakennusmateriaalista otetaan materiaalinäytteitä silloin, kun epäillään mikrobikasvua huokoisessa materiaalissa. Huokoisia materiaaleja ovat esim. betoni, laasti, puu, kipsilevy, lämmöneristeet jne. Näytteet tutkitaan joko laimennosviljelyn, suoraviljelyn tai suoran mikroskopoinnin avulla. Näistä pätevimpänä pidetään laimennosviljelymenetelmää. Näytteenoton valmistelu kädet pestään tai käytetään kertakäyttökäsineitä näytteenotto valmistellaan erillään varsinaisesta näytteenottotilasta käytetään hengityssuojainta Näytteenotossa tarvittavat välineet puhtaita ja tiiviitä näytteenottopurkkeja tai -pusseja puhtaat näytteen irrotusvälineet esim. puukko tai taltta ja vasara kertakäyttökäsineitä desinfiointiaine paperipyyhkeitä kuljetuslaukku/kylmälaukku näytteenottolomake ja muistiinpanovälineet etikettejä näytteiden merkitsemiseen kynä ja huopakynä hengityssuojain (vähintään P3/A2-luokka) kamera virkakortti Näytteenotto ohuen kalvomaisen rakenteen tapauksessa (tapetti, maali tms.), näyte otetaan 10 x 10 cm suuruiselta alueelta sopivaa välinettä apuna käyttäen (huom. poraamista ei suositella, koska näyte ei saa kuumentua) huokoisen materiaalin tapauksessa, näytettä otetaan 200 – 300 cm2 (n. 3 – 5 g) otetaan näytettä vauriokohdan pinnasta n. 0,1 – 0,5 cm:n paksuudelta tai vain vaurioitunut kohta jos mahdollista myös vertailunäyte otetaan, mutta riittävän kaukaa vauriokohdasta samasta tai samankaltaisesta huonetilasta kuivasta, puhtaannäköisestä samanlaisesta materiaalista, joka ei ole vaurioitunut näytteestä pidetään kiinni sen reunoista välineet puhdistetaan etanolilla aina ennen näytteenottoa ja näytteiden välillä jokainen näyte pakataan erikseen puhtaaseen ja tiiviiseen näytepurkkiin tai -pussiin merkitään pussiin/purkkiin näytetunnus, päivämäärä ja nimikirjaimet sekä täytetään näytteenottolomakkeelle tarvittavat tiedot 106 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Näytteenotosta kirjattavat tiedot näytteenoton ajankohta näytteenottokohde, -kohta ja -korkeus materiaali, josta näyte otettu onko materiaalissa näkynyt homekasvua näytteenottopinta-ala materiaalin kosteus näytettä vastaavan vertailunäytteen ja nollanäytteen tunnus näytteenottajan nimi ja virka-asema näytteeseen ja näytteenottoon mahdollisesti vaikuttaneet asiat Näytteenoton jälkeen tehtävät toimenpiteet toimitetaan näytteet laboratorioon mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään seuraavana päivänä säilytetään näytteitä viileässä, siihen tarkoitukseen varatussa paikassa tarkistetaan tulokset ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin laaditaan tarkastuskertomus tai muistio kirjataan näytteenotto ja siihen kulunut aika TerveKuulle tehdään laskutusmääräys näytteenotosta TerveKuulle. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille. laskutetaan näytteenotto voimassa olevan taksan mukaisesti 107 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 7.6 Asbestikuidut pinnoilta Sisäilman asbestipitoisuus on tarpeen määrittää, kun epäillään asbestikuitujen leviämistä sisäilmaan. Esimerkiksi silloin on aiheellista määrittää sisäilman asbestipitoisuus, kun rakennuksessa tehdään asbestipurku tai -korjaustöitä ja jokin menee vikaan, alipaineistus ei toimi tai asbestijätepussit ovat rikkoutuneet. Myös silloin määritykset on syytä tehdä, jos rakennuksen asbestia sisältävät materiaalit ovat huonokuntoisia. Näytteenotto tapahtuu huoneesta/huoneista, jonne asbestin on oletettu kulkeutuneen tai jossa huonokuntoiset asbestia sisältävät materiaalit sijaitsevat. Pölynäytteet pinnoilta otetaan joko huoneiston kokoamanäytteenä tai erillisinä näytteinä jokaisesta huoneesta. Pinnoilta otettavat näytteet paljastavat yleensä herkemmin onko sisäilmassa asbestikuituja kuin ilmanäytteet. Laukaan ympäristöterveydenhuollossa asbestikuitujen määritys tehdään pinnoilta otettavilla näytteillä. Näytteenotossa tarvittavat välineet sivellin/harja ja minigrip-pussi kamera muistiinpanovälineet näytteenottokaavake virkakortti Näytteenotto kerätään pölyä minigrip -pusseihin. Pölyä kerätään 2 – 3 pussiin/kohde. pinnoilla pölyä selvästi näkyviä määriä → harjataan pölyä siveltimellä/harjalla pussiin. Huom. varmista ettei harjasta aiheudu kontaminaatiota eri näytteenottopaikkojen välillä! pinnoilla ei ole pölyä selvästi näkyviä määriä → kerätään pölyä 1,5 – 2 l nurin käännetyllä pussilla. Pölyn kerääminen tapahtuu siten, että nurin käännetty pussi on kädessä ikään kuin rukkasena, jolla sivellään pintoja sekä kämmen- että rystyspuolella. Kun kohteet käyty läpi, pussi käännetään oikein päin ja suljetaan. Staattisen sähkön voimasta pölyä kertyy pussiin riittävä määrä. kuituisilla käsillä ei saa käsitellä minigrip-pusseja merkitään pusseihin näytetunnus, päivämäärä sekä nimikirjaimet. Täytetään näytteenottotodistus tai -lomake. tarvittaessa otetaan kuvia näytteenotosta Näytteenotosta kirjattavat tiedot näytteenottopäivä ja -aika näytteenottopaikka ja -kohta näytteen tunnus näytteenottajan nimi ja virka-asema 108 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 tehdyt havainnot sekä näytteeseen tai näytteenottoon mahdollisesti vaikuttaneet seikat Näytteenoton jälkeen tehtävät toimenpiteet toimitetaan näytteet laboratorioon heti tarkistetaan tulokset niiden saavuttua ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin kirjoitetaan tarkastuskertomus tai muistio kirjataan näytteenotto ja siihen kulunut aika TerveKuulle tehdään laskutusmääräys näytteenotosta TerveKuulle. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille. laskutetaan näytteenotto voimassa olevan taksan mukaisesti 109 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 7.7 Sisäilman mikrobipitoisuuden määritys 6-vaiheimpaktorilla Sisäilman mikrobinäytteitä voidaan ottaa, jos tilojen silmämääräisen tarkastelun, pintanäytteenoton tai materiaaleista tapahtuvan näytteenoton avulla ei ole pystytty paikallistamaan vauriota, mutta mikrobivaurion esiintymistä pidetään kuitenkin mahdollisena esim. homeen hajun tai asukkaiden oireilun perusteella. Sisäilman mikrobipitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti, joten yksittäinen ilmanäyte kuvaa vain mittaushetken tilannetta. Tämän vuoksi voi olla tarpeen toistaa mittaukset muutaman kerran eri aikoina. Vertailunäytteiden ottaminen on tässä menetelmässä erityisen tärkeää väärien johtopäätöksien välttämiseksi. Näytteet on suositeltavinta ottaa talvella maan ollessa jäässä ja/tai lumen peitossa. Tällöin näytteiden voidaan olettaa edustavan parhaiten vain rakennuksesta peräisin olevia mikrobikasvustoja. Mikäli näytteitä ei voi ottaa em. aikana tai talvi on lähes lumeton, on vertailunäytteiden ottaminen ulkoilmasta välttämätöntä, myös talvella. Hyvissä ajoin ennen näytteenottoa tulisi lähettää kirjalliset ohjeet näytteenottoa edeltävistä toimista ja vältettävistä toimista. Mittaustuloksiin voivat vaikuttaa seuraavat toimet, kuten elintarvikkeiden käsittely, polttopuiden käsittely, ilmanpuhdistimen toiminta, korjaustyöt, siivous, lemmikkieläinten liikkuminen sisätiloissa, akvaariot, tuuletus jne. Näytteenotossa tarvittavat välineet 6-vaiheimpaktori pumppu, esim. resiproottori kalibroitu virtausmittari, rotametri kylmälaukku kasvualustoille ja näytteille home- (2 % mallasuuteagar) ja/tai bakteerimaljoja 6 kpl/näyte sekä varamaljoja rikkoutumisen tai näytteenoton epäonnistumisen varalle 2 kpl jokaista käytettävää kasvualustaa kenttänollaksi. Kenttänollanäyte on kasvualustamalja, jota kuljetetaan ja jota käsitellään kuten muita näytteenottoon käytettäviä maljoja näytteenoton aikana. desinfiointiaine (80 % (v/v) etanoli) suihkepullossa steriilejä liinoja maalarinteippiä tmv. tussi ja muistiinpanovälineet sekuntikello nukkaamattomia paperipyyhkeitä näytteenottolomake/-todistus ilman lämpötila- ja kosteusmittari kamera hengityssuojain (vähintään P3/A2-luokkaa) virkakortti 110 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Varotaan etteivät omat vaatteet ja välineet aiheuta kontaminaatiota tutkittaviin tiloihin. Näytteenotto aloitetaan puhtaammista tiloista, edeten likaisempiin. Ulko-ovet ja ikkunat pidetään suljettuina mittauksen aikana. Näytteenotto näytteet otetaan huoneen oleskeluvyöhykkeeltä 1 – 1,5 m korkeudelta suositeltava näytteenottoaika on n. 10 min, selvissä mikrobiepäilytapauksissa tai sulan maan aikaan n. 7- 10 min. Vertailuasunnossa käytetään pidempää aikaa, n.10 – 15 min. sulan maan aikana vertailunäyte otetaan ulkoa talon läheisyydestä vähintään 5 m etäisyydeltä rakennuksen lähimmästä seinästä ja siltä puolelta, mistä mahdollinen koneellinen tuloilma otetaan. Paikan tulee olla avoin kasvillisuuteen nähden. Poikkeustapauksissa otetaan näyte katoksen alla esim. sateen vuoksi. Näytteenottoaika on 5 min. otetaan näytteitä vertailurakennuksesta tai -tilasta tulosten tulkinnan helpottamiseksi. Vertailurakennuksen tulee mahdollisimman tarkoin vastata tutkittavaa rakennusta (käyttötarkoitus, rakennustekniikka, ilmanvaihtojärjestelmä, ikä ja sijainti esim. kasvillisuus ja liikenne). tarkistetaan pumpun virtaus (28,3 l/min) käynnistetään pumppu liitettyinä maljoilla varustettuun keräimeen. Annetaan virtauksen tasaantua n. 1 minuutin ajan. säädetään pumpun tilavuusvirrat pumpun käyttöohjeen mukaisesti virtauksen annetaan tasaantua 15 minuutin ajan ennen tilavuusvirran säätöä tai näytteenottoa mikäli pumppua on kuljetettu kylmässä keräin ladataan ja puhdistetaan omalla tyhjällä ja siistillä työtasolla ennen näytteenottoa keräimen osat puhdistetaan sumuttamalla desinfiointiainetta jokaiseen keräimen osaan. Keräimen täyttäminen voidaan tehdä valmiiksi jo toimistolla puhdistuksen yhteydessä, varmistuen siitä, että keräimen tulppa on kiinni. Puhdistetaan myös näytteenottovälineet, jatkojohdot ja kuljetusvälineet myös ulkopuolelta. 6-vaiheimpaktorin kokoaminen: pohjatasolle asetetaan elatusmaljan sisältävä keräyslevy avonaisena kolmen metallitapin päälle taso 6 asennetaan petrimaljan päälle seuraava petrimalja asennetaan tason 6 päälle jatketaan samalla tavoin edeten, kunnes kaikki 6 maljaa ja keräyslevyä on asetettu keräimeen imukartio asennetaan tason 1 päälle keräimen kokoamisen jälkeen kiinnitetään keräimen osat yhteen keräin yhdistetään letkulla vakuumipumppuun keräimen pohjatasolla olevan ulostuloliittimen kautta ja suojakorkki poistetaan, jolloin keräin on valmis näytteenottoa varten huolehditaan siitä, että näytteenoton tarkka kesto kirjataan tarkastuskertomukseen petrimaljojen kannet jätetään alaspäin steriilin liinan päälle näytteenoton aikana keräimen läheisyydessä ei saa oleskella heti näytteenoton jälkeen keräin puretaan ja petrimaljojen kannet asetetaan maljojen päälle. Keräimen vaihenumero merkitään joko jokaisen maljan pohjaan tai sivuun, ei kanteen. 111 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 yhden näytteen maljat (6 kpl) teipataan nippuun, johon merkitään päivämäärä ja näytekoodi. Maljojen kuljetus tapahtuu ylösalaisin käännettynä (myös kenttänollanäytteiden maljat). maljat kuljetetaan ylösalaisin kuljetuslaukussa laboratorioon saman päivän aikana. Mikäli tämä ei ole mahdollista, säilytetään maljoja viileässä. täytetään näytteenottolomake tarvittaessa otetaan valokuvia Näytteenotosta kirjattavat tiedot näytteen numero tai koodi näytteenoton päivämäärä ja aika näytteenoton kesto näytteenottopaikka ja -kohta näytteenottajan nimi ja virka-asema vallitseva säätila (maa roudassa tai lumen peittämä) kuvaus rakennuksesta tai tilasta mahdolliset näytteeseen vaikuttavat asiat/poikkeamat: lemmikkieläimet, erityisharrastukset (ratsastus) polttopuiden säilytys sisällä takan lämmitys lähiaikoina ilmanvaihdon tila ennen näytteenottoa ja sen aikana tuuletus ennen näytteenottoa ilmanpuhdistimien käyttö pintojen staattinen sähköisyys (kiinnittää itiöt sähkövarauksella pintoihin kiinni kovalla pakkasella) elintarvikkeiden käsittely Näytteenoton jälkeen tehtävät toimenpiteet keräimen desinfiointi jokaisen näytteenottokäynnin jälkeen upotetaan keräimen osat yksittäin desinfiointiaineeseen. Valutetaan osat kuiviksi puhtaan paperipyyhkeen päällä peitettynä. vaiheiden tiivisteet poistetaan ennen upottamista desinfiointiaineeseen. Tiivisteet puhdistetaan pyyhkimällä desinfiointiaineeseen upotetulla paperipyyhkeellä. kirjataan puhdistustoimenpiteet tarkastetaan tulokset niiden saavuttua ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin kirjoitetaan tehdystä työstä tarkastuskertomus tai mittausmuistio kirjataan näytteenotto ja siihen kulunut aika TerveKuulle tehdään laskutusmääräys näytteenotosta TerveKuulle. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille. laskutetaan näytteenotto voimassa olevan taksan mukaisesti 112 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 7.8 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), aktiivikeräys Tenax-adsorbenttiin Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) määrittäminen voi olla tarpeen, jos sisäilmassa esiintyy kemikaalimaista hajua. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä voi vapautua rakennusmateriaaleista, maaleista, pesuaineista, kosmetiikasta ja muusta ihmisen toiminnasta. Näytteenotossa tarvittavat välineet Tenax-adsorbenttiputket (myös kenttänolla) pumppu säädettävä jalusta ja putkiteline kello kalibroitu lämpötila- ja kosteusmittari kuljetuslaukku näytteenottolomake/-todistus virkakortti Ennen näytteenottoa huoneessa ei saa: vuorokauteen tupakoida ja pestä pintoja pesuaineilla mittauspäivän aamuna leipoa (tms.), tuulettaa 4 – 6 tuntiin ennen näytteenottoa eikä sen aikana, käyttää ilmanraikasteita tai avata ikkunoita ja ovia normaalikäyttöä lukuun ottamatta Näytteenotto tapahtuu huoneesta/huoneista, jossa hajua tai muuta ongelmaa on ilmennyt. Vertailunäyte otetaan oletetusta puhtaasta huoneesta. Mikäli ilmanvaihto toimii eri tehoilla eri vuorokauden aikoina, otetaan näyte pienimmän tehon aikaan. Korvausventtiilit pidetään normaaliasennossa (auki). Huoneen ovi pidetään kiinni näytteenoton ajan, jos mahdollista. Näytteenotto kirjataan hajuhavainnot heti sisään tullessa mitataan huoneen lämpötila ja suhteellinen kosteus näytteenoton aikana kootaan laitteisto, minkä jälkeen imetään pumpun avulla ilmaa Tenax-adsorbenttiputkien läpi nopeudella 40 – 200 ml/min. Sopiva näytemäärä on n. 3 – 15 l ilmaa. näyte otetaan 1,1 m korkeudelta oleskeluvyöhykkeeltä ja mahdollisimman keskeltä huonetta varmistetaan riittävä etäisyys korvausilma-aukoista ja huomioidaan korvausilman kanavoituminen tilassa putket suljetaan huolellisesti näytteenoton jälkeen Näytteenotosta tehtävät kirjaukset näytteenottopaikka ja -aika näytteenottokohta, Tenax-putken sekä pumpun numerot näytteenoton kesto ja syy 113 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 näytteen koko näytteenottajan nimi ja virka-asema näytteenoton aikana tehdyt mittaukset tiedot ilmanvaihdon tyypistä, toimivuudesta ja tuloilmajärjestelmästä normaalisti sekä näytteenoton aikana kenttänollan käyttö (Tenax-putken numero) vertailunäytteen tiedot sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus toiminta tiloissa ennen näytteenottoa ja sen aikana henkilöiden määrä tiloissa mittauksen aikana tilojen pintamateriaalit ja niiden yleinen siisteys normaali asukasluku mahdolliset poikkeamat talon ikä ja rakenteelliset poikkeamat tiloissa tehdyt siivoukset ja niissä käytetyt pesuaineet Näytteenoton jälkeen tehtävät toimenpiteet toimitetaan näytteet ja näytteenottolomake laboratorioon mahdollisimman pian vältetään näytteiden säilytystä tilassa, jossa on voimakkaita hajuja sekä näytteiden lämpenemistä matkalla laboratorioon tulosten saavuttua tarkistetaan tiedot ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin laaditaan tehdystä työstä tarkastuskertomus tai mittausmuistio, vaikka toimenpiteet eivät olisikaan tarpeen kirjataan näytteenoton tiedot ja käytetty työaika TerveKuulle tehdään laskutusmääräys näytteenotosta TerveKuulle. Laskutusmääräys lähetetään tiedoksi TerveKuun kautta toimistosihteerille. laskutetaan näytteenotosta voimassa olevan taksan mukaisesti 114 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 8. MITTAUSOHJEET Tässä luvussa puhutaan seuraavien tekijöiden mittausten suorittamisesta: melutaso sisätiloissa sisäilman lämpöolojen kenttämittaukset ilmanvaihto Pääsääntöisesti melutason, sisäilman lämpöolojen ja ilmanvaihdon mittaukset teetetään ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Harvemmin näitä mittauksia tekevät Laukaan ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat itse. Viranhaltijoiden suorittamat mittaukset ovat vain suuntaa antavia, joten näiden mittausten lisäksi ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö on tarpeellista. Tämän takia laatukäsikirjaan ei ole aiheellista sisällyttää mittausohjeita kyseisille tekijöille. Mikäli viranhaltijat tekevät näitä mittauksia, käytetään apuna STM:n Asumisterveysopasta ja/tai Asumisterveysohjetta. 115 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 9. ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO Eläinlääkintähuollon toiminnasta ja valvonnasta on säädetty eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009), jonka tarkoituksena on: varmistaa kuntien järjestämien eläinlääkäripalveluiden saatavuus ja laatu sekä muiden eläinlääkäripalveluiden valvonta varmistaa elintarvikkeiden turvallisuuden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Eläinlääkintähuoltolain soveltamisalaan kuuluvasta valvonnasta säädetään lisäksi elintarvikelaissa (23/2006), eläintautilaissa (441/2014), eläinsuojelulaissa (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetussa laissa (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetussa laissa (617/1997), sivutuotelaissa (1374/2006) ja valtioneuvoston asetuksessa eläinlääkintähuollosta (1031/2009). 9.1 Eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma Eläinhuoltolain 10 §:ssä on säädetty kunnan velvollisuudesta laatia suunnitelma järjestämistään eläinlääkäripalveluista sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä alueellaan. Suunnitelman tulee sisältää tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta sekä valvontaan kuuluvista tarkastuksista, näytteenotoista ja muista toimenpiteistä. Kunnan suunnitelmassa on otettava huomioon Eviran laatima Eläinlääkintähuollon valtakunnallinen ohjelma (EHO) ja alueellinen suunnitelma sekä VNas (665/2006) kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta. Laukaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen eläinlääkintähuoltosuunnitelma Eläinlääkäripalveluiden järjestämisestä sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin järjestämisestä sijaitsee ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalla yhteisellä verkkoasemalla. Kunnan laatima suunnitelma on arvioitava ja tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. AVI ohjaa kunnan suunnitelman laatimisessa sekä valvoo ja arvioi sen toteutumista. 9.2 Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako Eläinlääkintähuoltolain (16 §) mukaisten tehtävien hoitamista varten kunnassa on oltava tarpeellinen määrä kunnaneläinlääkärivirkoja. Kunnan tulee varata riittävästi henkilöresursseja sekä eläinlääkäripalvelujen että valvontatehtävien hoitamiseen. Laukaan yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollossa työskentelee 3 kunnaneläinlääkäriä ja 1 valvontaeläinlääkäri. Laukaan yhteistoiminta-alueen eläinlääkintähuollon henkilöstö on esitetty luvussa 2.2. Luku sisältää tiedot myös henkilöstön vastuualueista, työtehtävistä ja yhteystiedoista. 116 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 9.3 Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen Valvonta-asetuksessa (EY N:o 882/2004, 6.artikla) on säädetty, että toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki sen virallista valvontaa harjoittava henkilöstö pysyy ajan tasalla toimivaltansa alalla ja saa säännöllistä lisäkoulutusta tarvittaessa. Eläinlääkintähuoltolaissa (16 §) säädetään, että kunnan eläinlääkärin tulee olla laillistettu eläinlääkäri ja perehtynyt virkaan kuuluviin tehtäviin. Laukaan yhteistoiminta-alueen eläinlääkäreiden viransijaisuuksiin ja muihin pidempien poissaolojen ajaksi palkataan sijainen. Sijaisen tulee olla joko laillistettu eläinlääkäri tai eläinlääketieteen kandidaatti ns. praktiikkaoikeuksilla. Vakituisen eläinlääkärin virkaan valitun tulee olla koulutukseltaan eläinlääketieteen lisensiaatti. Määräaikaiseen tai vakituiseen virkaan valitun henkilön oikeudet harjoittaa eläinlääkärin ammattia tarkistetaan tarvittaessa Eviran ylläpitämästä julkisesta eläinlääkärirekisterin tietopalvelusta. 9.4 Koulutus Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan ympäristöterveydenhuollon henkilökunnan olisi päästävä osallistumaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen vähintään kahdeksana päivänä vuodessa. Eläinlääkintähuollon henkilökunnalle laaditaan monivuotinen täydennyskoulutussuunnitelma, jonka mukaisesti Laukaan yhteistoiminta-alueen kunnaneläinlääkärit ja valvontaeläinlääkäri osallistuvat koulutuksiin. Mahdollisimman kattavasti osallistutaan AVI:n ja Eviran järjestämiin koulutustilaisuuksiin. 9.5 Toimitilat ja välineistö 9.5.1 Toimitilat Toimitilojen ja välineresurssien järjestämisestä säädetään eläinlääkintähuoltolaissa (18 §). Laissa sanotaan, että jos kunta huolehtii peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkäriavun järjestämisestä tuottamalla itse palveluja joko kokonaan tai osittain, on kunnan järjestettävä palveluja varten tarpeelliset toimitilat ja työvälineet ottaen huomioon eläinlääkintähuoltolain ja työturvallisuuslain (738/2002) velvoitteet työnantajana sekä kunnan suunnitelma ja kunnan alueella pidettävien kotieläinten lajit ja lukumäärät. Laukaan yhteistoiminta-alueella on kolme eläinlääkärivastaanottotilaa, jotka sijaitsevat Laukaassa, Lievestuoreella ja Konnevedellä. 117 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Laukaan kunnan pieneläinvastaanoton toimitiloihin kuuluu: odotustila toimistohuone varastotilat, joissa säilytetään lääkkeitä ja muita tarvikkeita. Suur- ja pieneläimille on omat lääkevarastot, joista löytyy omat säilytyspaikat huoneenlämmössä, viileässä ja jääkaappilämpötilassa säilytettäviä lääkkeitä varten. Huumausaineeksi luokiteltaville lääkeaineille on oma lukittava tila (huumausainelaki 373/2008, 26 §; huumausaineasetus 548/2008, 6 §). autotalli siivouskomero ja välinehuoltotila, jossa on pyykinpesukone ja kuivauskaappi henkilökunnan sosiaalitilat, joissa ovat peseytymis- ja lepotilat, löytyvät yläkerrasta toimenpidehuoneet ja leikkaussali Lievestuoreen sivuvastaanotto on hyvin vaatimaton. Toimitiloihin kuuluu ainoastaan odotustila sekä toimenpide-/toimistohuoneyhdistelmä. Konneveden sivuvastaanoton toimitiloihin kuuluu: odotustila toimenpidehuone toimistohuone henkilökunnan sosiaalitilat, joissa on peseytymismahdollisuus sekä pyykinpesukone lepotilat varastotilaa 9.5.2 Välineistö Yhteistoiminta-alueen vastaanottotiloista löytyy toimenpiteisiin tarvittavat perusvälineet ja kiireelliseen ensiapuun tarvittavat välineet, kuten esimerkiksi pien- ja suureläimille tarkoitetut ultraäänilaitteet, mikroskoopit, sentrifugit, karvanleikkurit, hoitopöydät, lämpökaapit, otoskoopit ym.. 9.6 Toimenpidemallit 9.6.1 Eläimen peruseläinlääkäripalveluun kuuluvan hoitotoimenpiteen jälkihoito eläinlääkäri antaa eläimen omistajalle kirjalliset ohjeet, joissa kerrotaan eläimen hoito-ohjeet suoritetun toimenpiteen jälkeen mikäli ongelmia ilmenee asiakas ottaa yhteyttä eläinlääkäriin ja tarvittaessa tuo eläimen kontrollikäynnille vastaanotolle 118 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 mikäli eläin tarvitsee vaativampaa eläinlääkäriapua, asiakas ohjataan sinne missä on tarvitta- vat hoitovälineet saatavilla 9.6.2 Kantelumenettely eläinlääkärin toiminnasta (hoitovirhetapaukset) eläimen omistaja tai haltija tekee kirjallisen kantelun eläinlääkärin tekemästä mahdollisesta hoitovirheestä eläinlääkäri antaa asiasta oman kirjallisen vastineensa (lausunto ja hoitokertomus), minkä jälkeen ympäristötoimenjohtaja aloittaa asian selvittämisen mikäli osapuolet eivät pääse asiassa yhteisymmärrykseen, voidaan asia siirtää puolueettoman asiantuntijaelimen eli eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan käsiteltäväksi (Eviran lomake Lausuntopyyntö eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnalle). eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta antaa asiasta maksullisen lausunnon, joka on luonteeltaan suositus ja jonka tarkoitus on edistää asianosaisten sovintoratkaisua. Lausunnossa voidaan ottaa kantaa siihen, perustaako hoitovirhe vahingonkorvausvastuun, mutta ei arvioi vahingonkorvausmääriä. Vahingonkorvauskysymykset ratkaisee viime kädessä tuomioistuin vahingonkorvauslain perusteella. asianosaiset voivat saattaa vahinkoasian myös yleiseen tuomioistuimeen tai kuluttajariitalautakuntaan ympäristötoimenjohtaja tekee asiassa päätöksen. Vahingonkorvausvaatimustapauksissa ympäristötoimenjohtaja päättää vahingonkorvauksesta ympäristöterveyslautakunnan delegoiman päätösvallan puitteissa. 9.6.3 Eläinsuojeluilmoituksen käsittely ilmoitus tehdään tilanteissa, joissa on aihetta epäillä eläintä hoidettavan tai kohdeltavan eläinsuojelulain vastaisesti eläinsuojeluilmoitus saapuu joko puhelimitse tai sähköpostitse. Pääsääntöisesti nimettömänä tehtyjä ilmoituksia ei käsitellä. selvitetään taustat, asian kiireellisyys ja muun virka-avun tarve tehdään kohteeseen epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus. Tarkastuksen tekee pääsääntöisesti valvontaeläinlääkäri. Eläinsuojelulain nojalla kiireellisiä toimenpiteitä vaativia tapauksia voivat hoitaa myös ympäristötoimenjohtaja, kunnaneläinlääkärit ja terveystarkastajat. Tarkastuksella käytetään Eviran laatimaa lomaketta esim. Eläinsuojelutarkastus tai itse laadittua lomakepohjaa. lievissä tapauksissa annetaan eläimen omistajalle/haltijalle ohjeita ja neuvoja. Näissä tapauksissa ei ole aihetta muihin toimenpiteisiin. vaikeissa tapauksissa, joissa havaitaan eläinsuojelusäädösten laiminlyöntejä, tarkastuksen tekee vähintään kaksi viranomaista. Tarvittaessa myös poliisi pyydetään tarkastukselle mukaan. Viranomainen tekee asiasta rikosilmoituksen, jos on riittävästi näyttöä rikoksesta. tehdään asiasta velvoittava päätös, joka toimitetaan valitusosoituksineen todisteellisesti tiedoksi asianosaisille joko saantitodistuksella tai haastemiehen välityksellä. Päätös annetaan 119 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 tiedoksi myös poliisille, joka päättää asian jatkokäsittelystä, kuten asianosaisten kuuluisteluista. Päätöksen poliisin tutkiman asian viemisestä tuomioistuimeen tekee syyttäjä. mikäli viranomainen antaa eläimen omistajalle kiellon jatkaa määräysten vastaista toimintaa tai määräyksen korjata eläinten olosuhteet annetussa määräajassa, tehdään kohteeseen uusintatarkastus toimenpiteiden toteutumisen varmistamiseksi. Tarvittaessa annettua päätöstä voidaan tehostaa aluehallintoviraston antamalla uhkasakolla tai uhalla, että määrätyt toimenpiteet teetetään laiminlyöjän kustannuksella. tapaukseen liittyvät asiakirjat säilytetään niin kauan kunnes asia on käsitelty. Tarpeettomat asiakirjat hävitetään. 9.7 Eläinlääkäripalvelujen järjestäminen Peruseläinlääkäripalvelujen ja kiireellisen eläinlääkäriavun tulee olla saatavilla palvelujen käyttäjien kannalta kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisella etäisyydellä maantieteelliset olosuhteet huomioiden. Ajanvaraus ja puhelinaika järjestetään pääsääntöisesti erikseen Laukaassa ja Äänekoski-Konnevesi -alueella. 9.7.1 Peruseläinlääkintäpalvelut Laukaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue järjestää arkipäivisin virka-aikana saatavilla olevaa peruseläinlääkäripalvelua asukkaidensa pitämiä kotieläimiä varten sekä sellaisten yhteisöjen pitämiä kotieläimiä varten, joilla on kotipaikka yhteistoiminta-alueella. Pieneläinvastaanotto, jossa toimii kaksi praktikkoeläinlääkäriä, on järjestetty Laukaaseen. Laukaan pieneläinvastaanotto toimii ajanvarausten perusteella. Lisäksi potilaita otetaan vastaan ajanvarausten perusteella myös eläinlääkäreiden sivuvastaanotoilla Konnevedellä ja Lievestuoreella. Peruseläinlääkäripalveluihin kuuluvat: sairaan eläimen perustutkimus, hoitotarpeen arviointi, hoito tai jatkohoitoon lähettäminen kirurgiset leikkaukset, mikäli ne pystytään tekemään tavanomaisissa vastaanottotiloissa, hoitotiloissa tai eläinsuojissa ilman erityistyövälineitä ennaltaehkäisevä toiminta, joka tähtää eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon (rokotukset, loishäädöt, erilaiset näytteenotot esim. verinäytteet, salmonellanäytteet) kissojen sterilisaatiot, kissojen ja koirien kastraatiot sekä märehtijöiden, sikojen ja hevosten lisääntymiseen liittyvät tarkastukset ja hoidot kotieläinten ja vastaanotolle tuotujen luonnonvaraisten eläinten lopetus eläinsuojelullisista syistä sekä kotieläinten lopetus sairauden perusteella tai omistajan pyynnöstä 120 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 kotieläimen terveydentilan toteaminen ja todistusten kirjoittaminen kliinisen tutkimuksen perusteella neuvonta terveydenhuoltosuunnitelmien laatiminen ennaltaehkäisevä tautivalvonta myös muissa kuin vaarallisissa ja helposti tarttuvissa eläintaudeissa 9.7.2 Tuotantoeläinten terveydenhuolto Tuotantoeläinten terveydenhuolto ylläpitää ja edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä lisää osaltaan elintarviketurvallisuutta. Eläinlääkintähuoltolain 11 §:ssa ja 12 §:ssa on säädetty, että kunnan on peruseläinlääkäripalveluun kuuluvana järjestettävä terveydenhuollon palvelut kotieläimille, joita varten on olemassa valtakunnallinen terveydenhuolto-ohjelma ja asianmukainen toteutumisen seurantajärjestelmä. Tällaisia ohjelmia ovat nautatiloille tarkoitettu Naseva ja sikatiloille tarkoitettu Sikava. Toimivan terveydenhuoltojärjestelmän avulla voidaan tehokkaasti ehkäistä ja seurata tarttuvien tautien sekä tuotantosairauksien esiintymistä tiloilla. Nautatiloille terveydenhuoltokäyntejä tulee tehdä Nasevan ehtojen mukaan vähintään kerran vuodessa. Sikavan puitteissa emakko- ja yhdistelmäsikalaan tulee suorittaa vuodessa vähintään neljä terveydenhuoltokäyntiä, joista näistä yhden pitää olla terveydenhuoltosuunnitelman päivityskäynti. Lihasikalaan on suoritettava vähintään yksi terveydenhuoltokäynti kasvatuserää kohti tai neljä terveydenhuoltokäyntiä vuodessa, jos sikala on osastoittain kertakäyttöinen tai jatkuvakäyttöinen. Terveydenhuoltokäynnillä eläinlääkäri huomioi seuraavat asiat: eläinten olosuhteet ja terveydentila merkittävimmät eläinten hoitorutiinit tuotannon kannalta kriittiset pisteet terveydenhuoltosuunnitelman toteutuminen tilan lääkekirjanpito kirjanpito eläinten poistojen ja sairastuvuuden syistä toimet tarttuvilta eläintaudeilta suojautumiseksi Kunnan tulee esittää suunnitelmissaan miten se varmistaa, että terveydenhuoltopalveluja on saatavissa kysyntää vastaavasti. Laukaan yhteistoiminta-alueen eläinlääkintähuolto käyttää resurssitarpeen kartoitukseen Eviran lomaketta RESURSSITARPEEN KARTOITUS Valtakunnallinen ohjelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista. 121 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 9.7.3 Kiireellinen eläinlääkäriapu Eläinlääkintähuoltolaki 13 § edellyttää, että kunnan on järjestettävä kiireellistä eläinlääkärinapua kaikkia alueellaan vakinaisesti tai tilapäisesti olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokauden aikoina. Laki edellyttää myös, että kunnan on järjestettävä päivystyspalvelu virka-ajan ulkopuolella tarvittavaa kiireellistä eläinlääkärinapua varten yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa yhtä tai useampaa seutu- tai maakuntaa vastaavalla päivystysalueella. Kiireellisen eläinlääkäriavun tavoitteena on ensiaputyyppinen toiminta, jolla pyritään hoitamaan eläimen henkeä ja hyvinvointia uhkaavat tapaukset ja varmistamaan, että potilaan tila ei kohtuuttomasti heikkene sen odottaessa virka-aikana annettavia palveluja. Kiireelliseen eläinlääkäriapuun kuuluvat akuutisti sairaiden eläinten perustutkimus ja ainakin ensiapuluonteiset hoitotoimenpiteet. Kiireellistä eläinlääkäriapua ovat esimerkiksi: nautojen poikimahalvaushoidot hevosten konservatiiviset ähkyhoidot eri kotieläinten akuutit tulehdus- ja kiputilat ompelua vaativat haavat sokin hoito synnytysapu eläimen hengen pelastamiseksi välttämättömät kirurgiset leikkaukset niiltä osin, kun leikkauksia peruseläinlääkärikoulutuksella pystytään suorittamaan tavanomaisissa vastaanottotiloissa ja eläinsuojissa ilman erityistyövälineitä keisarinleikkaukset kissoille, koirille ja märehtijöille, jos potilaita ei pystytä nopeasti lähettämään riittävän lähellä sijaitsevaan jatkohoitopaikkaan vastaanotolle tuotujen luonnonvaraisten eläinten lopettaminen pieneläinten immobilisaatio Eläinlääkintähuoltolain 13 §:n mukaan päivystysalueelle on järjestettävä keskitetty yhteydenottopalvelu. Suureläinpäivystys Suureläinpäivystys on järjestetty Keski-Suomen kuntien kunnaneläinlääkäreihin perustuvien kolmen päivystysringin avulla. Laukaa, Konnevesi ja Äänekoski kuuluvat itäiseen päivystysalueeseen yhdessä Uuraisten, Hankasalmen ja Kangasniemen kanssa. Suureläinpäivystystä varten on oma maksullinen puhelinnumero, johon soittamalla asiakas saa päivystävän eläinlääkärin yhteystiedot. Pieneläinpäivystys Pieneläinpäivystys on järjestetty ostopalveluna Jyväskylän kilpailuttamana ulkopuolisen palveluntuottajan toimesta. Palvelun tuottaa pieneläinklinikka Tuhatjalka. Laukaa, Konnevesi ja Äänekoski 122 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 osallistuvat palvelun järjestämiseen arviolta 20 % maksuosuudella eli noin 100 000 €. Pieneläinpäivystystä varten on oma maksullinen palvelunumero, johon soittamalla asiakas saa yhteyden päivystävään pieneläinklinikkaan. 9.8 Subventiot (kunnan maksamat korvaukset) Eläinlääkintähuoltolain 22 §:n mukaan kunta voi osallistua peruseläinlääkäripalvelusta ja kiireellisestä eläinlääkärinavusta kotieläimen omistajalle tai haltijalle aiheutuneisiin kustannuksiin. Näillä korvauksilla eli subventioilla voidaan tasoittaa tuottajien eriarvoisuutta eläinlääkäripalvelujen saannin suhteen erityisesti päivystysaikana, jolloin matka ja siten myös asiakkaan eläinlääkärin käynnistä maksama hinta eri puolille päivystysaluetta vaihtelee paljon. Laukaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella maksetaan korvauksia sekä matkakustannuksista että eläinlääkärin käyntimaksuista omavastuun ylittävältä osuudelta. Subventiot ovat saman suuruiset koko yhteistoiminta-alueella. Arkena eläinlääkärikäynnit korvataan vain yhteistoiminta-alueen kunnaneläinlääkäreiden tai heidän sijaisensa käynneistä sekä päivystysaikana päivystävien eläinlääkäreiden käynneistä. Subventioita ei makseta hevosten eikä lemmikki- ja harrastuseläiminä (lammas, poro, poni tms.) pidettävien hyötyeläinten hoitamisesta. 9.9 Eläinten lääkitsemisen valvonta Eläinten lääkitsemislain (387/2014) tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää eläinten lääkitsemisestä ihmisille, eläimille ja ympäristölle aiheutuvia haittoja sekä edistää tarkoituksenmukaista lääkkeiden käyttöä eläinlääkinnässä. Lakia sovelletaan lääkkeiden ja muiden eläinten käsittelyssä käytettävien aineiden sekä eläinlääkinnässä käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden käyttöön eläimille sekä myös näiden aineiden, laitteiden ja tarvikkeiden käytön valvontaan. Lisäksi laissa säädetään eläinlääkärin oikeudesta luovuttaa lääkkeitä eläinlääkintää varten ja sen valvonnasta. Evira laatii lääkitsemislain 32 § mukaisen valvontaohjelman. 9.10 Eläinten hyvinvoinnin valvonta Eläinten hyvinvoinnin valvonnalla tarkoitetaan eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden nojalla annettujen säädösten perusteella tehtävää eläinsuojeluvalvontaa. Eläinsuojelulain (247/1996) tarkoituksena on: suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua 123 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 Tätä lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. Eläinkuljetuslain (1429/2006) tarkoituksena on suojella eläviä eläimiä kuljetuksessa ja sen yhteydessä vahingoittumiselta ja sairastumiselta sekä kaikelta vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä. Eläinsuojelulainsäädännön noudattamista valvotaan eläinsuojelutarkastuksissa. Mikäli tarkastuksessa havaitaan, että eläinten suojelusta annettuja säädöksiä on rikottu, eläinsuojeluviranomainen ryhtyy lainsäädännön edellyttämiin pakkokeinoihin (EsL 247/1996, 4 luku). Mikäli valvontaviranomaisella on syytä epäillä, että eläinsuojelulakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka lopetusasetusta on rikottu, valvontaviranomaisen on viipymättä tehtävä asiasta ilmoitus poliisille (EsL 63 §). Kunta suunnittelee epäilyyn perustuvan ja ilmoituksenvaraisten kohteiden eläinsuojeluvalvonnan. Eläinsuojeluasioiden hoito kuuluu pääsääntöisesti valvontaeläinlääkärille, mutta myös kunnaneläinlääkärit voivat osallistua eläinsuojelutyöhön jääviysnäkökohdat huomioiden. Eläinsuojelulakiin kuuluvana kunnan velvollisuutena on myös löytöeläinten säilytys viidentoista vuorokauden ajan, minkä jälkeen eläin siirtyy kunnan omaisuudeksi. 9.10.1 Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus Epäiltäessä, että eläintä hoidetaan, kohdellaan tai käytetään eläinsuojelulain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai lopetusasetuksen vastaisella tavalla, aluehallintovirastolla, kunnaneläinlääkärillä, kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitavalla viranhaltijalla, poliisilla sekä aluehallintoviraston valtuuttamalla eläinsuojeluvalvojalla on oikeus tarkastuksen tekemiseen. Tarkastuksen suorittajalla on oikeus päästä tiloihin, joissa eläintä pidetään, ja ottaa korvauksetta tarkastusta varten tarvittavia näytteitä. Tarkastuksessa voidaan tarkastaa eläin, sen pitopaikka sekä eläintä varten tarkoitetut ravinto, juoma, varusteet ja välineet (EsL 39 §). Eläinsuojeluilmoitukset ohjataan Laukaan yhteistoiminta-alueella valvontaeläinlääkärille. Päivystysaikana tulevat eläinsuojelutapaukset hoitaa vuorossa oleva kunnaneläinlääkäri tai poliisi. Kaikki tapaukset ilmoitetaan valvontaeläinlääkärille, joka huolehtii tehtävien loppuunsaattamisesta. 9.10.2 Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus Eläinsuojelulain 39 §:n mukaan tarkastuksia voidaan tehdä myös ilman epäilyä eläinsuojelulainsäädännön rikkomisesta sellaisiin paikkoihin, joissa toiminta edellyttää eläinsuojelulaissa tarkoitetun luvan hakemista aluehallintovirastolta tai ilmoituksen tekemistä aluehallintovirastolle. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi sirkukset, eläintarhat ja -näyttelyt, eläinkaupat, pieneläinhoitolat, suuret kennelit sekä ravi- ja ratsastustallit, riistaeläintarhat, lihan, munien tai siitoseläinten tuotantotarhat sekä 124 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 paikat, joissa harjoitetaan eläinten lopetustoimintaa. Ilman epäilyä tarkastuksia saadaan tehdä myös eläinkilpailuihin ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin. Laukaan yhteistoiminta-alueen luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan kuuluvaa ammattimaista tai muutoin laajamittaista eläintenpitoa harjoittavia yksiköitä tarkastetaan suunnitelman mukaisesti säännöllisesti alueellisen riskinarvioinnin perusteella. Tarkastukset hoitaa valvontaeläinlääkäri. Kunnaneläinlääkärit seuraavat tilannetta kentällä ja kehottavat uusia yrittäjiä tekemään ilmoituksen Aluehallintovirastoon. AVI:n tulee lähettää kopio em. ilmoituksesta kuntaan. 9.11 Eläintautien vastustaminen ja valvonta Eläintauti on sairaus tai tartunta, joka voi siirtyä suoraan tai välillisesti eläimestä toiseen eläimeen tai ihmiseen. Eläintaudit ovat bakteerien, virusten, sienien ja loisten aiheuttamia tauteja. Eläimistä ihmisiin tai ihmisestä eläimiin leviäviä tartuntoja kutsutaan zoonooseiksi. Eläintautilain (441/2013) tarkoituksena on: ehkäistä ja vähentää sellaisia sairauksia ja tartuntoja, jotka voivat siirtyä eläimestä toiseen eläimeen tai ihmiseen (eläintauti) eläinten terveyden edistäminen, ihmisten terveyden suojaaminen, elintarvikkeiden turvallisuuden varmistaminen ja kotieläintuotannon toimintaedellytysten turvaaminen Pakollinen terveysvalvonta Salmonellan esiintymisen valvominen: kanojen (ml. broilerit) ja kalkkunoiden pitopaikat sekä hautomot. navetat, joista luovutetaan raakamaitoa kuluttajalle joko suoraan tai jonkin elintarvikelaitoksen kautta lämpökäsittelemättömänä tai, joiden vasikoita myydään keinosiemennyssonneiksi sikalat, joiden porsaita kasvatetaan lisääntymistarkoitukseen Vapaaehtoinen terveysvalvonta Vapaaehtoisella terveysvalvonnalla tarkoitetaan, että eläinten pitopaikasta vastuussa oleva toimija vapaaehtoisesti sitoutuu noudattamaan vapaaehtoista terveysvalvontaa pitopaikassa. Toimija tekee kirjallisen sitoumuksen oman alueen aluehallintovirastolle. Myös terveysvalvonnasta eroamisesta on ilmoitettava. Aluehallintovirasto antaa pitopaikalle terveysluokituksen, jolla kuvataan pitopaikan todennäköisyyttä olla vapaa kyseisestä taudista. Vapaaehtoisella terveysvalvonnalla valvotaan: kalojen BKD-tautia lampaiden maedi-visna -tautia ja vuohien CAE-tautia 125 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 lampaiden ja vuohien scarpie-tautia hirvieläinten tuberkuloosia Eläintautivalvontaan liittyen kunnaneläinlääkäri tekee myös eläinten vienti- ja tuontitarkastuksia. Eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi eläinperäisen jätteen käsittelystä annettu ns. sivutuoteasetus velvoittaa toimivaltaisen viranomaisen valvomaan jätteiden oikeaa käsittelyä ja loppusijoitusta. 126 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Versio 1.0 LAATUJÄRJESTELMÄ Laatija Gita Monthan Laadittu 12.3.2015 Päivitetty Hyväksytty 17.3.2015 10. LAATUJÄRJESTELMÄN HYVÄKSYMINEN JA PÄIVITTÄMINEN Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen laatujärjestelmä hyväksytään ympäristöterveyslautakunnassa ja päätös tiedotetaan yhteistoiminta-alueen kunnille. Laatujärjestelmä toimitetaan tiedoksi myös aluehallintovirastoon. Laatujärjestelmän päivitystarvetta tulee tarkastella vuosittain ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman arvioinnin yhteydessä. Tarvittaessa, esimerkiksi lainsäädännön muutosten tai muun syyn seurauksena, laatujärjestelmä voidaan päivittää aikaisemminkin. Laatujärjestelmän päivittämisestä tiedotetaan ympäristöterveyslautakuntaa. 127
© Copyright 2024