ajoneuvot & liikenne

VERTAILU
10-55
Ledilisäkaukovalot
ajoneuvot & liikenne
JARI PITKÄJÄRVI • OLLI LAITINEN, TERO KIIRA, AIMO NIEMI JA KARI OLLILAINEN, AVUSTUS • MARKUS PENTIKÄINEN, HANNU HÄYHÄ JA ARTO WIIKARI, KUVAT
HIRVIVAARAN
TORJUNTAAN
Hirvet ovat taas liikkeellä.
Ison eläimen kohtaaminen
tien päällä voi olla vaarallista,
mutta seuraukset ovat sitä
pienemmät mitä kauempaa
hirven huomaa. Joidenkin
tuoreidenkin autouutuuksien
kaukovalot ovat kuitenkin huolestuttavan huonoja. Lisävalot
auttavat, ja niiden markkinat
ovat mullistuneet uuden muodon ja tekniikan myötä.
10
TEKNIIKAN MAAILMA 21/2015
P
imeänä vuodenaikana näkymisen ja näkemisen tärkeys
tieliikenteessä korostuu. Auton näkyminen on kunnossa,
jos sen valot toimivat ja niitä
käytetään oikein.
Näkeminen onkin sitten
ihan eri juttu. Kuljettajan näkökyky on olennainen asia,
mutta vaikka se olisikin ajokorttivaatimusten mukainen tai jopa parempi, pimeällä ei välttämättä pärjää kunnolla. Ei,
vaikka alla olisi aivan uusi auto.
Olemme kertoneet uusien autojen osin
huolestuttavasta valokehityksestä jo monen vuoden ajan, mutta tilanne vaikuttaa vain pahenevan. Runsas kymmenen
vuotta sitten kaksoisksenonien rinnalla oli useassa autossa apukaukovaloina toimivat halogeenit, ja TM:n valoarvosteluissa vilisi kaukovalojen kohdalla kymppejä. Sittemmin alkoi masentava suuntaus, kun apuhalogeeneista luo-
TEKNIIKAN MAAILMA 21/2015
11
VERTAILU | Ledilisäkaukovalot
Ledivalon lähteillä
■ Ledilisävalon rakenne on aivan erilainen
kuin perinteisessä halogeenissa. Ksenoneissakin on elektroniikkaa, mutta niiden
perusrakenne on perinteinen, eli ”lasin”
takana on polttimo ja heijastin.
Ledivalaisimen runko on useimmissa
tapauksissa painava valukappale, jossa
on leditekniikan vaatimat jäähdytysrivat.
Rungon muodon tulisi pysyä lämpötilasta
riippumatta vakiona, sillä siihen on kiinnitetty piirilevy, jossa on ledien palamista
säätävän elektroniikan lisäksi myös itse
ledit.
Ledien sijoitustapa vaihtelee. Alla olevan kuvan työvalossa ledit osoittavat
suoraan eteenpäin. Näin toteutettuja lisäkaukovaloja tässä vertailussa on paljon.
Selitys on siinä, että Kaukoidän suunnassa
ledilisäkaukovalojen valmistus on vasta
alkumetreillä, ja siellä yritetään muuttaa
työvaloja kaukovaloiksi.
Periaatteessa se onnistuu, mutta vaikea
kohta on piirilevyn ja peitelasin välissä.
Laadukkaan heijastimen tai ledin valoa
muokkaavan linssin valmistaminen on
vaikeaa ja kallista, ja myös suunnittelijan
pitää osata tehtävänsä. Oikealla tavalla
tietä ja ympäristöä valaisevan kaukovalon
jakauma on jotain aivan muuta kuin työvalossa.
Autokäyttöön soveltuva jakauma saadaan suuntaamalla ledien valo optiikan
kautta tielle. Tämä toteutuu monissa
vertailuvaloissa, mutta ledien sijoitus vaihtelee. Osassa ne ovat valaisimen ala- tai
yläreunassa, osassa keskellä ja joissakin
ne on sijoitettu ”selkä menosuuntaan”.
Sijoituksella ei ole lopputulokseen suurta
merkitystä, mutta muotoiluun se tietysti
vaikuttaa.
Heijastimen lisäksi olennaista on ledikomponentin oikea valinta. Monen valaisimen pakkauksessa mainitaan ledivalmistajaksi Cree, joka on yksi alan suurimmista,
mutta sen komponentit on toistaiseksi tarkoitettu lähinnä yleisvalaistukseen. Merkittävin negatiivinen asia Creen ledeissä
on niiden päällä oleva kupu. Kuten oheisessa kuvassa näkyy, kupu toimii suurennuslasin tapaan ja vääristää heijastimelle
menevää valoa. Suurennos on ristiriidassa
sen kanssa, että kaukovalaisimen valolähteen tulisi olla mahdollisimman pieni.
Pakkausmerkinnöissä on usein suurella
kirjasinkoolla keskustelua aiheuttavat watti- ja lumenarvot. Osin harhaanjohtavat ja
pahimmillaan väärät lukemat eivät kuitenkaan kerro totuutta tieliikennekäyttöön
tarkoitetun valaisimen hyvyydestä.
Lumen on valovirran yksikkö, joka ilmoittaa valolähteen kokonaissäteilymäärän. Valojakaumasta riippuen kaikki ei
suinkaan tule tielle, joten lukemalla ei ole
välttämättä mitään tekemistä valaistusvoimakkuuden kanssa, joka mitataan lukseina
pinnalta, johon valo kohdistuu. TM:n valotuloksissa raja-arvo on viisi luksia; kuvioiden sisäpuolella valaistusvoimakkuus on
suurempi ja ulkopuolella pienempi. Pakkausten huiman pitkissä kuvioissa luksiarvo
voi olla jopa alle yksi luksi.
Ottotehon wattimäärä ei ole ledivalaisimessa valontuottomielessä sama ”watti”
kuin halogeenissa, jonka valovirta kasvaa
tehon myötä. Valaisimien ottotehoissa on
suuria eroja, jotka eivät selity suoraan edes
ledien lukumäärän mukaan. Syöttöjännitteen ja ledin välissä oleva elektroniikka
pyrkii polttamaan lediä vakiokirkkaudella
↗ Yleisvalaistukseen käytetään
kupuledejä. Ledi
on todellisuudessa
neliö, mutta suurennuslasina toimiva kupu vääristää
kuvaa. Myös heijastin ”näkee” ledin
suurentuneena,
mikä on ristiriidassa sen kanssa, että
kaukovalolähteen
tulisi olla mahdollisimman pieni.
Autokäyttöön tarkoitetuissa ledeissä
kupua ei ole.
esimerkiksi latausjännitteen vaihteluista
huolimatta. Lediä poltetaan tyypillisesti
noin kolmella voltilla. Elektroniikassa on
myös lämpötilakompensointi, mikä pidentää ledin käyttöikää. Kuumenevaa lediä
poltetaan himmeämmin tai se sammutetaan. Säätöön kykenevä elektroniikka on
kalliimpaa.
Todellinen ottoteho on mitattu kylmästä valaisimesta 14 voltin syöttöjännitteellä.
Teho on syytä huomioida sähkökytkennöissä ja sulakekoossa, sillä pahimmillaan
ledivalaisimen virrankulutus on verrattavissa halogeeniin.
Valaisimen tiiveys on tärkeää. Vesi on
ledille myrkkyä, ja ledin fosfori reagoi hanakasti esimerkiksi suolasumun sisältämien kemikaalien kanssa, mikä tuhoaa ledin.
Tyypillisesti valaisimien tiiveysluokaksi
ilmoitetaan IP67 tai 68, ja joidenkin luokka
on IP6K9K eli ne sietävät paineella ruiskutettua kuumaa vettä.
Ledit
Valoa muokkaava
heijastinpaneeli
Peitelinssi
Valettu runko ja
jäähdytysrivoitus
Piirilevy
12
TEKNIIKAN MAAILMA 21/2015
vuttiin. Uutena ostettavista autoista ne
ovat vain muutaman keulalla. Parin vuoden sisällä uudistuneista malleista ainoastaan Citroën C4 Picasso, Ford Kuga,
Škoda Yeti ja pari Volvon mallia ovat iloisia poikkeuksia.
Lediajovalojen myötä valitus kaukovalotehon vajavuudesta on lisääntynyt.
Vain kolmen (valitettavan kalliin) auton
kohdalla (BMW X5, Lexus GS 450h ja Mercedes-Benz CLS) olemme päässeet kunnolla kehumaan ledikaukovaloja.
Tarvetta lisäkaukovaloille siis olisi,
mutta niitä ei juurikaan käytetä Euroopassa, ei edes Tanskassa. Päämarkkinat
ovat Pohjoismaissa, Venäjällä ja Australiassa. Näissäkin maissa suurin kohderyhmä on raskas kalusto.
Asennus
Nykyautojen sähköjärjestelmät aiheuttavat haastetta lisävalojen kytkennässä tarvittavan releen ohjausvirran saantiin. Jo
halogeenikaukovaloilla ja CAN-väylätekniikalla varustetussa autossa lisävaloreleen käämivirtapiiriin tarvitaan diodit pimittämään tiedon kulku releohjauksesta valojen ohjainlaitteelle. Väyläautoille on saatavana valmiita kytkentäsarjoja.
Ilman halogeeniapukaukovaloja olevassa kaksoisksenonautossa pitää löytää
johto, joka syöttää virtaa lähivalorajauksen varjostinta liikuttavalle solenoidille.
Täysledivaloilla varustetussa autossa on
vastassa myös oikean johdon metsästystä. Vaikeimpia valokytkennät ovat aktii-
LEDIAJOVALOJEN MYÖTÄ
VALITUS KAUKOVALOTEHON
VAJAVUUDESTA
ON LISÄÄNTYNYT
visella kaukovalojen varjostustoiminnalla varustettuissa autoissa. Lisäpitkät saa
kyllä edelliseen tapaan palamaan, mutta
niiden pitäisi sammua, kun kaukovaloja
varjostava toiminto aktivoituu.
Volvo on toteuttanut aktiiviset kaukovalonsa juuri näin, eli varjostustoiminnalla varustetun ksenonlinssin viereinen
halogeeni sammutetaan, kun kamerajärjestelmä havaitsee muuta liikennettä.
Ennen oli helpompaa: releohjaus otettiin yksinkertaisesti kaukovalopolttimon
kannalta.
Kun Suomessa ostetaan uusi auto, se
varustetaan talvirenkailla ja lohkolämmittimellä. Ruotsissa listaan kuuluvat
usein vielä lisäkaukovalot, jotka merkkiorganisaatio asentaa.
Mallikohtaisia asennusohjeita ei yleisesti ole saatavilla. Poikkeuksena on ainakin Volvo, jonka vanhempiin malleihin löytyy asennusohjeita netistä. Asennus on helppoa, koska asiaa on ajateltu
jo tehtaalla. Nuoremmissa malleissa ohjainlaitteelle pitää syöttää uusi ohjelma,
mutta vanhemmissa riittää kun hankkii
↗ Uuden Ford
Mondeon
pimeässäajokelpoisuus
paranee oleellisesti lisävaloilla.
Katkoviivoilla
on Mondeon
omat Valeo
-kaukovalot (ref
12,5) ja yhtenäisellä viivalla
on niiden ja
X-Vision Meteor
(ref 27,5) ledikaukovalojen
yhteistulos.
Kantama lähes
kaksinkertaistuu, ja leveyttä
tulee tärkeälle
alueelle reilusti
lisää. Assistorin
asennuspalvelu
varustelee uusia
Mondeoita
Lazerin ST-4
-valoilla.
300 m
250 m
200 m
150 m
100 m
50 m
↗ Lisävaloreleelle tarvittavan herätevirran saanti on monessa nykyautossa valoasennusten kynnyskysymys. Ongelmaan on erilaisia ratkaisuja. Kuvan ruotsalaisen XBB:n valokytkimen toiminta perustuu signaalijohdon päässä olevaan Hall-anturiin. Sen kita napsautetaan
johdon päälle, ja anturi reagoi johdossa kulkevan virran muodostamaan magneettikenttään.
Kytkintä voi myös käyttää auton kaukovaloille menevän johdon etsintään (hinta 129 €).
0
TEKNIIKAN MAAILMA 21/2015
13
VERTAILU | Ledilisäkaukovalot
HELLA LUMINATOR LED
HELLA LUMINATOR X LED
LAZER TRIPLE-R 1000 STD
NBB ALPHA 175 LED
SAE SEEKER20
STRANDS FRITSLA
Valojakauma
■ Seinää vasten kohdistettu valojakauma kertoo kaukovalosta paljon.
Tien pinnan tasoon jakaumasta projisoituu vertailun loppuarvosteluissa
oleva, lintuperspektiivistä näkyvä
valokuvio, joka on kunkin valaisinparin mittaustulos.
Kantaman pituus riippuu jakauman kirkkaimman kohdan intensiteetistä eli valovoimasta, ja keilan
14
TEKNIIKAN MAAILMA 21/2015
leveys tulee jakauman laidoilta.
Valaisimen referenssiarvo kuvaa
– tai sen ainakin pitäisi kuvata – näitä seikkoja. Alhaisempi referenssi
tarkoittaa leveälle jaettua valoa, ja
valon keskittäminen suppeammalle
alalle pidentää kantamaa eli suurentaa referenssiä.
Valojakauman muoto on tärkeä,
sillä se muokkaa tielle tulevan valokeilan. Jakauman sisäiset kohdistukset ovat myös merkittäviä,
sillä esimerkiksi sivuille suunnatun
heikomman valon tulisi olla kirkkaimpaan kohtaan nähden oikealla
korkeudella, jos sen halutaan valaisevan pusikon lisäksi myös tienpinnan tasoa. Jakauman kirkkauseroilla
valo jaetaan tielle halutulla voimakkuudella. Esimerkiksi lähelle ei saa
tulla liikaa valoa, mihin vaikutetaan
myös jakauman alareunan muodolla
ja rajauksella.
Tienpinnan yläpuolelle tuleva
valokin on tärkeää, jotta ei tule vaikutelmaa, että ajettaisiin tunnelissa.
Mutta liian korkealle suuntautuva,
turhan voimakas valo menee hukkaan.
Valokeilan rajaus ei saisi olla liian
terävä, sillä maisemassa näkyvä voimakas valoraja vetää turhaan katsetta puoleensa. Sama vaikutus on täysin tarpeettomilla hajavalosäteillä.
Pyöreää ympyräjakaumaa voisi kuvailla suihkun alla seisovalla peseytyjällä. Häntä ei hyödytä seinille roiskuva vesi, vain päähän ja vartaloon
kohdistuvalla vedellä on merkitystä.
mallikohtaisen lisävalokytkimen ja lisävaloille menevän johtosarjan - sulakerasiassakin on valmis paikka lisävalosulakkeelle.
Suurellakaan lisävalovalmistajalla ei
ole resursseja selvittää kaikkien autojen
sähköasennuksia ja laittaa niitä yleiseen
jakoon. Vaikka joku niin tekisikin, kuka
vastaisi mahdollisten virheasennusten
seurauksista?
Valtaosa lisävaloista asennetaan henkilöautoihin rekisterikilven taakse tulevan asennusraudan avulla. Riittävän
tukeva asennus vaatii usein ylätuet, jos
rautaa ei saa kiinni puskurimuovin takana olevaan törmäyspalkkiin. Ylätuet ja konepellin mukana nouseva maski ovat keskenään ristiriidassa, mutta
ongelmaan on olemassa asennustarvikkeita. Mallikohtaisia asennusrautoja on
edelleen saatavana, mutta ei kaikkiin
malleihin.
Referenssiluku ja vaatimukset
Valaisimiin merkitty referenssiluku kuvaa valaisimen valovoimaa. Yhtä aikaa
palavien kaukovalojen referenssiluku-
jen sallittu summa on ollut jo yli viiden
vuoden ajan 100, aiemman 75:n sijaan.
Muutoksen myötä markkinoille on
tullut isoreferenssisiä valaisimia, joista
osassa arvo on täydet 50. Näitä käytettäessä auton omista valoista saavat palaa
vain lähivalot. Tällaisessa tapauksessa
lähivalojen leveys ja teho on tärkeää, jos
lisäpitkien keila on alussa kapea.
Lisävalon alun kapeus ei haittaa, jos
ne voivat palaa auton omien kaukovalojen kanssa. Näitä noin ref 30:n valoja vertailussa on useita.
Nykyautojen omien valojen referenssi on useissa tapauksissa pieni, joko 17,5
tai 12,5. Jopa referenssillä 10 varustettuja autoja on, esimerkiksi nykyinen Volkswagen Passat. Isoja referenssejä ei viime aikoina ole ollut kuin alussa mainituissa BMW:ssä ja Mercedeksessä, joissa arvo on 27,5.
Lisävalojen asennusvaatimuksissa on
maininta symmetrisyydestä. Se koskee
Trafin mukaan myös referenssiä, koska
vaatimus lähtee valosta eikä ulkonäöstä.
Kahden eri referenssilukuisen valaisimen
tuottama valo ei siis ole symmetristä.
Lisäkaukovaloja saa asentaa kaksi kappaletta tai raskaaseen kalustoon neljä.
Pariton määrä ei ole sallittu. Uusien sauvamallisten valojen kohdalla tämä herättää keskustelua, sillä rekisterikilpirautaan olisi helppo
laittaa yksi leveä
sauva.
Sekin on mahdollista, jos sauvan etäisyys ajoneuvon uloimmasta ulkoreunasta on ajoneuvon molemmilla puolilla enintään 0,4 m, ja jos
sauva on vähintään 0,8 m:n pituinen. Eli 159 cm leveään autoon saa
asentaa yhden vähintään 80cm leveän ledipalkin keskelle. Leveämmissä autoissa
palkin pitää olla pidempi yllä olevien ehtojen mukaan.
Kappalemäärä- ja symmetriavaatimus
ovat aiheuttaneet Trafissa puhelimen pirinää. Monille on tullut mieleen kysymys,
LISÄKAUKOVALOJA
SAA ASENTAA KAKSI
KAPPALETTA TAI
RASKAASEEN KALUSTOON
NELJÄ. PARITON MÄÄRÄ
EI OLE SALLITTU.
← X-vision Race R -sarjan korkeussäätötapa
on poikkeava. Valaisimen takapuolella
on koko sen leveydeltä kuusioura, johon
ujutetaan valaisimen leveydestä riippuen
joko yksi tai kaksi kuusiopalaa. Korkeussäätö
tapahtuu kiertämällä jalan kiinnityspultti
kuusiopalassa kolmen asteen välein olevista
rei’istä sopivimpaan. Korkeussäätö on siis
portaallinen välillä 0–15º. Säätötapa koettiin
hankalaksi, mutta kun sen on saanut kohdalleen, säätö ei hevin muutu. Kiinnitys kahdella
jalalla edellyttää, että vastepinnat autossa tai
valoraudassa ovat samassa linjassa.
↑ Maxtelin kaksiosainen valotanko täyttää
lisävalomääräyksien
symmetrisyyden sekä
lukumäärävaatimuksen
”kaksi”. Valaisimelle
on oma rekisterikilven
taakse tuleva asennusrautansa. Painavan
valaisimen korkeussuuntaus tapahtuu helposti
ja tarkasti säätöruuvin
avulla.
TEKNIIKAN MAAILMA 21/2015
15
VERTAILU | Ledilisäkaukovalot
saako sauvamallisia valaisimia asentaa
kaksi päällekkäin. Vastaus on, että saa.
ARVOSTELUPERUSTEET
■ PIMEÄLLÄ NÄKEMISEN parantaminen kiinnostaa monia autoilijoita varsinkin ruuhka-Suomen ulkopuolella. Mahdollisuudet siihen ovat juuri nyt runsaammat kuin koskaan. Viisi vuotta sitten tehdyt lisävalomittauksemme (TM
21/10) ovat täysin vertailukelpoisia nyt
tehtyjen kanssa, ja valtaosa viimekertaisista valaisimista on edelleen myynnissä. Vertailutulokset yhdistämällä tuloksena on lähes sadan lisäkaukovalon
tietopankki, josta löytyy lisävaloa juuri
sinne, mihin auton omat valot eivät riitä. Tietoa auton omien valojen tehosta
puolestaan löytyy TM:n koeajojen ja vertailujen valomittauksista.
■ Suurimman painoarvon (30 %)
lisäkaukovalojen arvostelussa
annamme kantamalle. Mitä kauempaa hirven näkee, sen parempi.
Viiden luksin keilan leveys on toiseksi tärkeintä, sen painoarvo on
15 %. Yhteensä mittaustuloksen
vaikutus loppuarvosanaan on siis
lähes puolet eli 45 %.
Sivulla 14 käsitellyn valojakauman kokonaispainoarvo on 25 %.
Valaisimen rakennetta koskeva
painotus on 10 %. Siinä arvostelukohteina ovat valaisimen paino,
kiinnitystapa ja sen vaihtoehdot,
paikka ylätuelle ja sen tarve,
asennuksen helppous, asennussyvyys sekä tiiveysluokka.
Helppo suuntausmahdollisuus
on tärkeää, sillä hyvänkin valaisimen ominaisuudet menevät hukkaan, jos suuntausta ei saa kohdalleen. Kaksi kiinnityspistettä
vaikeuttaa sivusuuntausta yhden
pultin kiinnitykseen verrattuna.
Korkeussuuntaus vaatii hienosäätöä ennen kuin valo miellyttää silmää. Myös kuormitus voi
usein vaikuttaa suuntaukseen.
Kiinnityspisteen vaakasuoruus ei
kaikissa tapauksissa ole itsestäänselvyys, joten valaisinta voi joutua kallistamaan. Esimerkiksi usankakiinnityksessä tätä mahdollisuutta ei ole kuten pallojalassa.
Suuntauksen painoarvo on 15 %.
Takuu ei yleensä kuulu TM:n
vertailuarvosteluun. Nyt se kuitenkin on mukana laajan takuuaikavaihtelun vuoksi painoarvolla
5 %. Normaali yhden vuoden takuu saa arvosanan 7 ja viisi vuotta
arvosanan 10.
Ledien alkuaikoina niiden
värintoistokyky oli huono, ja pahimmillaan joku väri jäi täysin
näkymättömiin. Komponentit
ovat kehittyneet voimakkaasti,
mutta vieläkin on saatavilla ledejä, jotka valaisevat esimerkiksi
tietä kiitettävästi, mutta niiden
värilämpötila on kylmä, eli valo
on sinisävyinen ja värintoisto on
huono. Käytännössä valolla ei näekään kunnolla.
Nämäkin seikat ovat mitattavissa, tosin Suomessa tiettävästi
vain yhdessä paikassa, ja tuloksista olisi saatu vielä yksi lisäpiirre
arvosteluun. Mittauksia ei tällä
kertaa kuitenkaan tehty.
Onko ksenonien voittanutta?
■ Lisävalomarkkinoilla on uuden
tekniikan myötä valinnanvaraa runsaudenpulaksi asti. Halogeenikaukovaloja myydään edelleen paljon laajan
malliston ja edullisen hinnan ansiosta.
Viime kaukovalovertailussamme viisi
vuotta sitten (21/2010) ksenontekniikka
oli uutta, joten niitä oli 50 valaisimen
ryhmässä 10. Tekniikkana ksenonit olivat
selvä harppaus sekä valon valkoisemmassa sävyssä että itse valotehossa.
Nyt lisäkaukovalomarkkinoillekin
ryntäyksen ottanut leditekniikka tekee
saman värisävyssä; ksenonit näyttävät
ledien rinnalla keltaisilta. Valotehoerot
selviävät seuraavilta sivuilta.
Ledien myynti kasvaa kovaa vauhtia, ja
tankomallit ovat suosittuja.
Jotta ledituloksien arviointi olisi
helpompaa, vieressä on neljän ksenonin
mittaustulokset. Kaksi niistä on edellisestä vertailusta, voittaja X-Vision ja
vakava kilpailija Hellalta eli Luminator.
Viime vertailun jälkeen esitellyistä
valoista mittasimme kaksi isokokoista
haastajaa NBB:ltä ja Nordic Lightsilta.
Vierineistä vuosista huolimatta
mittaukset ovat täysin vertailukelpoisia.
Arvostelupisteet on laskettu
samalla taulukolla kuin varsinaisille
vertailuvalaisimille. Siten ksenonien
selvin heikkous ledeihin verrattuna,
eli syttymisen hitaus kylmänä, ei ole
arvostelussa mukana. Toisaalta, kun
ksenon on lämmennyt normaaliin
palamislämpötilansa, hetkellisen sammutuksen jälkeen kirkastumisviivettä ei
ole tai se on pieni. Etelän vilkkailla teillä
viive saattaa kuitenkin olla kiusallinen,
sillä juuri kun ksenon on ehtinyt
kirkastua, se pitää jo sammuttaa.
Räntäkelillä ksenonilla on etu
puolellaan, sillä sen hukkalämmön
lämmittämä linssi pysyy ledivalaisinta
paremmin sulana.
Ksenonpolttimon ikääntyminen tuo
kilometrien myötä käyttökustannuksia,
joita ledivalaisimessa ei ole. Toisaalta
ksenonpolttimon ja umpio-osan voi
vaihtaa, mutta rikkoutunutta lediä ei,
eikä ledivalaisinta voi korjata. Mikäli
kivi rikkoo peitelinssin, ja valaisimeen
pääsee kosteutta, ledivalaisin on nopeasti pilalla, ja tilalle on hankittava uusi.
Lazer-valaisimien elinikäinen linssitakuu
on tässä kohtaa kuluttajan turvana.
300 m
250 m
X-Vision
Dominator
Xenon
ref 20
NBB
Alpha Pro
225 Xenon
ref 45
200 m
Hella
Luminator
Xenon
ref 37,5
Nordic Lights
N2400HID
Eliminator
ref 40
150 m
100 m
50 m
0
X-VISION
Dominator Xenon
ref 20
16
HELLA
Luminator
Xenon ref 37,5
TEKNIIKAN MAAILMA 21/2015
NBB
Alpha Pro 225
Xenon ref 45
NORDIC LIGHTS
N2400HID
Eliminator ref 40
★★★★★
9,1
★★★★★
9,2
★★★★★
9,1
★★★★★
8,9
LOPPUARVOSTELU
Hintaluokka (€/kpl)
Takuu (v)
E-hyväksyntä/nro
Referenssiluku
Valmistusmaa
Halkaisija (mm)
Leveys x korkeus (mm)
Syvyys (mm)
Asennuskorkeus (mm)
Asennussyvyys (mm)
Paino (kg)
Ilm./mitattu teho (W)
300 m
250 m
200 m
150 m
100 m
50 m
0
SAE
Seeker20 (Seeker10)
HELLA
Luminator LED Ref 50
(Luminator LED Ref 40)
LAZER
Triple-R 1000 Standard
STRANDS
LED Driving Beam Lightbar
365 (198)
3
E4/0497 (E4/0496)
30 (20)
Kiina
360 x 80
86
111
30
2,0 (1,2)
40/35 (20/17)
725
2
E1/3967 (E1/3161)
50 (40)
Romania (Saksa)
225
131
240
75
2,4
30 /27 (30/31)
534
5
E11/17591
50
Englanti
400 x 73
103
101
25
1,7
90/76
289
1
E1/4220
40
Kiina
542 x 80
87
120
62
5,7
73/88
Myydään myös
tuotenimillä
LuminaLights
Raptor ja Walonia Viper.
Vertailuyllättäjän menestykselle on selitys.
Heijastimien
kautta tielle
asiallisesti projisoituva valo
tulee valaisimen yläreunan
ledeistä. Niitä
on heijastinta
kohti neljä
rinnakkain,
eikä niiden
päällä ole kupua. Ledit onkin ilmeisesti
tarkoitettu
autokäyttöön. Runko ja
kiinnitystapa
on tuttu pidempään markkinoilla olleista
Lazereista.
Hellan lippulaiva
tulee pienempireferenssisestä
saksalaisveljestään poiketen
Romaniasta. Hella käyttää Philipsin ledejä. Isossa
Luminatorissa
valo suuntautuu
ensin taaksepäin
ja vasta heijastimen muokkaamana tielle.
Ledien jäähdytys lämmittää
muovilinssiä,
joten se pysynee
kilpailijoita paremmin sulana.
Vankkarakenteisen Luminatorin
kestävyys on
alalla jo käsite,
ja siitä on meilläkin myönteisiä
kokemuksia.
Vertailun valovoimaisin valaisin. Kahdeksan
lediä on istutettu riviin valaisimen alareunaan,
mistä niiden valo suuntautuu
ylös lusikkamallisille heijastimille. Periaate
on oikea, mutta ledit ovat
kupumallia.
Tuloksena on
ympyrämäinen jakauma,
jonka alareuna
on venytetty ja
rajaukseltaan
häivytetty. Silti
valoa tulee aivan liikaa lähelle ja sivurajaus
on häiritsevän
jyrkkä.
Vertailun
näyttävimmän
valaisinparin yli
metrin leveys
asettaa rajoituksia sijoitukselle,
mutta koeasennuksessa se istui
maastoauton
kattotelineelle
helposti. Yllättäen konepelti
ei valaistunut
liikaa, mutta jo
olemattomalta
vaikuttanut
ilman kosteus
näkyi häiritsevästi ylhäältä
tulevassa
valossa. Maiseman lisäksi
tie valaistuu
kiitettävästi,
mutta samalla
2 x 40 lediä
syövät reilusti
sähköä.
HYVÄÄ
HYVÄÄ
HYVÄÄ
HYVÄÄ
• valokeilan
kantama ja
leveys
• valojakauman
muoto ja rajaus
• kantama
• valojakauma
• valovoima
• takuu
• valokeilan
kantama ja
leveys
HUONOA
HUONOA
HUONOA
HUONOA
• sivurajauksen
lievä terävyys
• paino
• keilan kapeus
etenkin referenssillä 40
• asennuksen
vaatima tila
• liikaa valoa
lähelle
• jyrkkä valon
sivurajaus
• paino ja leveys
• virrankulutus
( ★★★★ / 8,5 )
( ★★★★ / 8,5 )
★★★★★
9,1
★★★★★
8,9
★★★★★
8,9
★★★★★
8,9
TEKNIIKAN MAAILMA 21/2015
17
LOPPUARVOSTELU
HELLA
Luminator Compact LED
STRANDS
Fritsla
LUMINALIGHTS
Spider 7”
LUMINALIGHTS
Striker 370 mm
(Striker 220 mm)
HELLA
Driving Light Bar LED Ref 30
(Driving Light Bar LED Ref 20)
566
2
E1/3738
45
Romania
181
120
187
53
1,6
11/12
349
1
E4/0451
37,5
Kiina
225
116
240
67
2,3
50/31
149
2
E4/3345
37,5
Kiina
178
70
225
42
1,5
45/36
249 (149)
2
E1/4194 (E1/4193)
40 (25)
Kiina
370
78
90
45
2,4 (1,5)
47/45 (24/22)
399 (399)
2
E24/0009 (E24/0008)
30 (20)
Uusi-Seelanti
350 x 40
81
56
13
0,7
25/24 (25/23)
Keskikokoisessa
Luminatorissa
on periaatteessa
sama rakenne ja
tekniikka kuin
isoveljessään.
Ledielementtejä
on kuitenkin vain
kaksi, ja niiden
jäähdytysrivat
ovat hieman
kauempana linssistä, joten se ei
lämpene aivan
yhtä paljon.
Virrankulutus
on pieni, kuten
ledeiltä on oletettukin. Kapean
keilan kantama
on kiitettävä,
mutta lähietäisyys on auton
omien valojen
varassa.
Valaisinosa
muistuttaa
Hellan Luminatoria, mutta
ledielementtejä
on enemmän
eli viisi. Jäähdytysrivoitus lämmittää linssiä,
mutta ei aivan
yhtä tehokkaasti
kuin esikuvassa.
Lähietäisyyden
valaisu on auton
omien valojen
varassa, mutta
toisaalta Fritslan
valo on tasaisen
tuhtia keilan loppuosalla – kuten
lisäkaukovalolta
sopii odottaakin.
Hajasäteet eivät
käytännössä
haittaa.
Keskikokoisessa
valaisimessa on
peräti 15 Osramin lediä, jotka
ovat uurrettujen
kartioheijastimien pohjalla. Ympyräjakauman
kirkkaampaa
keskustaa ympäröi huntumainen
valokehrä. Mitattu kantama
on kiitettävä
ja leveys hyvä.
Ajokokemuksen
mukaan valoa on
”joka puolella”,
myös korkealla,
mutta ei häiritsevän paljon – eikä
liikaa lähellä.
Ympyräjakauma
ei käytännössä
erotu maastossa.
Striker on LuminaLightsin
vastaus paneelityylisten lisävalojen kysyntään.
Vertailun protomalleissa ledien
määrä on 24 ja
12. Referenssit
ovat vastaavasti
40 ja 25. Ulkoasu on sama
kuin Strandsin
valoramppissa, mutta 370:n
referenssi on
vähemmillä
ledeillä sama
kuin Strandsissa.
Strikerin valovoima selittyy
Osramin ledeillä,
joiden säteilykulma on eri
kuin Strandsin
Cree-ledeissä.
Hellan vastaus
sauvamallisten lisävalojen
kysyntään on
ryhmän siroin ja
toiseksi kevyin.
Valaisinta on
kahdella eri referenssillä, joista
isompi on aivan
uusi. Testiin se
ehti lentorahtina. Alkuperäinen
jalkamalli todettiin hankalaksi
myös tehtaalla.
Nyt jalasta on
uusi versio,
jonka kanssa
korkeussäätö on
helppoa. Uusi
jalka käy myös jo
myytyjen valaisimien päätyihin.
HYVÄÄ
HYVÄÄ
HYVÄÄ
HYVÄÄ
HYVÄÄ
• kantama
• valojakauma
varauksin
• kantama
• valojakauman
muoto
• kantama
• asennussyvyys
• kantama
• tukeva
RST-jalka
• valojakauma
ja -teho
• rakenne
HUONOA
HUONOA
HUONOA
HUONOA
HUONOA
• kapea keila
• vaatii tarkan
säädön
• ei kytkentäohjetta vaikka
kolme johtoa
• joustava
asennusjalka
• vaatii ylätuen
• pienemmän
version
valojakauma
• jyrkkä valon
sivurajaus
Hintaluokka (€/kpl)
Takuu (v)
E-hyväksyntä/nro
Referenssiluku
Valmistusmaa
Halkaisija (mm)
Leveys x kork. (mm)
Syvyys (mm)
Asennuskork. (mm)
Asennussyv. (mm)
Paino (kg)
Ilm./mitattu teho (W)
300 m
250 m
200 m
150 m
100 m
50 m
0
( ★★ / 7,5 )
★★★★
18
TEKNIIKAN MAAILMA 21/2015
8,7
★★★★
8,6
★★★★
8,4
★★★★
( ★★★ / 8,1 )
8,4
★★★★
8,3
MAXTEL
7” LED Driving Beam
MAXTEL
9” LED Driving Beam
MAXTEL
Oval LED Driving Beam
MAXTEL
Pro LED Driving Beam
(kaksoistanko)
STRANDS
Sveg Driving Light 9” LED
319
2
E9/11435
17,5
Taiwan
177
92
194
46
1,9
48/50
349
2
E9/11165
12,5
Taiwan
220
92
235
40
2,5
46/49
339
2
E9/11373
17,5
Taiwan
245 x 140
101
165
43
2,2
48/50
549
2
E9/1078
17,5+17,5
Taiwan
604 x 70
98
95
35
4,0
2 x 48/2 x 48
339
3
E9/11384
17,5
Kiina
220
79
235
23
2,3
60/41
Keskimmäisessä
pyöreässä Maxtelissa on kuusi
lediä, joiden valoa muokataan
muovisen peitelasin linsseillä.
Jakaumassa
on pyöreä kirkkaampi alue, jota
reunustaa suorakaiteen muotoinen heikompi
valo. Tielle
tuleva kantama
on tyydyttävä,
mutta alkupussin jälkeen valo
levenee tasaisesti sataan metriin asti. Keilan
muoto on hyvä
mutkaiselle taipaleelle. Ylätuelle on tulpattu
kiinnitysreikä.
Isoimman Maxtelin referenssi
on pieni, mikä
mahdollistaa
sen asentamisen
lähes kaikkiin
autoihin. Perustoteutus on
sama kuin seitsentuumaisessa,
vain valoaukon
ulkokehä on metallia. Myös valotulos on lähes
sama. Mukana
tulee kirkas kivisuoja, johtosarja
ja releet sekä
12V- että 24V-järjestelmiin. Melko
painavassa valaisimessa on tukevaa asennusta
varten paikka
ylätuelle.
Ulkomuoto on
tuttu Hellan
ikonisesta Jumbosta. Myös valokeilan muoto
on sama kuin
Jumbossa ja
muissa Maxteleissa. Kuusi lediä on kahdessa
päällekkäisessä
rivissä, muuten
toteutus on
sama kuin pyöreissä isoveljissä.
Kaikkia yhdistää
myös valaistuva
valoaukon reuna, mikä sekin on
tuttua Jumbosta. Kaikissa Maxteleissa on joka
suuntaan säätyvä pallojalka.
Lisävalomääräyksissä vaaditaan, että valoja
asennetaan
kaksi kappaletta
symmetrisesti.
Valojen välistä
etäisyysvaatimusta ei enää
pitkään aikaan
ole ollut. Maxtelin “tuplatanko”
täyttää vaatimukset, sillä välikappaleella on
yhdistetty kaksi
tankoa toisiinsa,
ja kummassakin
on omat hyväksymismerkintänsä. Asennusta
varten on saatavana siihen
soveltuva rekisterikilpiteline.
Iso valaisin on
melko painava,
ja sen u-sankajalassa on niukka
korkeussäätövara. Sen korjaamiseksi tarkoitettu,
jalan alle sijoitettava kiilapala on
joustavaa kumia.
Sangan kiinnityksessäkin on
kumia. Kuuden
ledin selkä on
eteenpäin, ja
kuppimaisten
heijastimien
kautta tielle
lankeava keila
on vertailun
levein. Svegin
keilan huipun
muoto ei näy,
mutta sen tunnistaa etualan
valoraidoista.
HYVÄÄ
HYVÄÄ
• valokeilan
alkuleveys
• varusteet
• valokeilan
muoto
• pallojalka
HYVÄÄ
HYVÄÄ
HYVÄÄ
• valokeilan
alkuleveys
• mukana
kivisuoja ja
johtosarja
• valokeilan
alkuleveys
• idea
• valokeilan
leveys
• asennussyvyys
HUONOA
HUONOA
HUONOA
HUONOA
HUONOA
• vain
tyydyttävä
kantama
• vain
tyydyttävä
kantama
• vain
tyydyttävä
kantama
• paino
• leveys
• kantama
• korkeussäätövara
300 m
250 m
200 m
15 150 m
10 100 m
50 m
0
★★★★
8,3
★★★★
8,3
★★★★
8,3
★★★★
8,3
★★★★
8,3
TEKNIIKAN MAAILMA 21/2015
19
LOPPUARVOSTELU
BRITAX
L100 Path Finder
SAE
210
X-VISION
Dominator LED
HELLA
Luminator X LED
MAXTEL
5” Driving Beam
432
5
E9/11272
17,5
Taiwan
225
93
235
45
2,2
39/34
229
2
E4/0428
10
Kiina
165
98
195
60
2,0
80/78
349
1
E4/0390
30
Taiwan
230
129
240
40
2,2
24/25
556
2
E4/0417
37,5
Taiwan
145
116
130
60
1,2
40/29
269
2
E9/1035
20
Taiwan
125
93
140
35
1,2
30/31
Hintaluokka (€/kpl)
Takuu (v)
E-hyväksyntä/nro
Referenssiluku
Valmistusmaa
Halkaisija (mm)
Leveys x kork. (mm)
Syvyys (mm)
Asennuskork. (mm)
Asennussyv. (mm)
Paino (kg)
Ilm./mitattu teho (W)
300 m
250 m
200 m
150 m
100 m
50 m
Britax on iso,
mutta litteä.
Mallinimen mukaisesti sen 14
ledin tuottama
valo sopii hyvin
myös maastoajoon. Valoa
on heti keulan
edessä, mutta ei
suinkaan liikaa.
Leveydeltään
valo kuuluu ryhmän parhaimmistoon, joten
ajo risteyksissä
ja mutkissa on
miellyttävää.
Suoralla tiellä
kantama on
ilman auton omien valojen tukea
keskinkertainen,
minkä jo referenssi paljastaa.
Myydään myös
tuotenimellä
Luminalights
Power X 80 W.
Valolähteinä on
kahdeksan kartiomaista valoaukkoa, joiden pohjalla olevien ledien
edessä on erillinen
linssi. Virrankulutus pienenee
lämpenemisen
myötä, mikä näkyi myös huippukantaman
mittaustuloksessa. Tulos on
viileästä valaisimesta; kuumana kantama oli
240 m. Hollannissa hyväksytyn valaisimen
referenssi on
häkellyttävän
alhainen mitattuun huippukantamaan
nähden.
Viimekertaisen
testivoittajan
lediversio kiinnitetään vankalla
u-sankajalalla
pystyasentoon.
Ylätuelle on
kiinnityspiste ja
asennussyvyys
on pieni. Keskellä valaisinta olevan saarekkeen
ylä- ja alapuolella
on viiden Osramledin rivi. Jakauma on leveä
mutta turhan
matala. Lähietäisyyden valaistus
on auton omien
valojen varassa,
ja ilman niiden
tukea kantama
on lyhyehkö.
Pienessä Luminatorissa on
sama perusperiaate kuin
kilpailijoiden
sauvamallisissa uutuuksissa.
Umpion yläreunan kahden
ledielementin
valo kohdistetaan heijastimen
kautta tielle.
Tuloksena on kiitettävä kantama,
mutta valo saisi
olla tasaisempaa
ja se saisi jakautua laajemmalle.
Korkealle ylös
ja yläviistoihin
tulee häiritsevän
voimakasta hajavaloa. Syynä
saattaa olla
umpion kiiltävä
sisäreunauritus.
Pienimmässä
Maxtelissa on
valaisinperheen
suurin referenssi. Neljän ledin
valoa muokataan kahdella
erityylisellä linssillä. Jakauman
kärjellään oleva
neliö on sivuille
tulevaa valoa
selvästi kirkkaampi. Ajossa
tämä ei aiheuta
huomiota, ja
muutenkin valo
on harmittoman
hyvä. Mukana
tulee muiden
Maxtelien tapaan asennusohjeet, johtosarja,
12 V/24 V releet
ja asennustarvikkeita.
HYVÄÄ
HYVÄÄ
HYVÄÄ
HYVÄÄ
HYVÄÄ
• valojakauma
• takuu
• kantama
• kaksi erilaista
kiinnitysjalkaa
• valokeilan
leveys
• asennussyvyys
• kantama
• pieni koko
• valojakauman
rajaus
• pallojalka
HUONOA
HUONOA
HUONOA
HUONOA
HUONOA
• korkeussäätövara
• iso halkaisija
• valovoimaan
nähden
virheellinen
referenssi
• valojakaumasta
liikaa valoa
lähelle
• jakauman
mataluus
• voimakas
hajavalo
• keilan kapeus
• ei kivisuojaa
kuten
isommissa
Maxteleissa
0
★★★
20
TEKNIIKAN MAAILMA 21/2015
8,2
★★★
8,2
★★★
8,2
★★★
8,1
★★★
8,0
NBB
Alpha 175 ref 40
(Alpha 175 ref 25)
X-VISION
Meteor LED
LAZER
Triple-R 750 Elite ref 30
(Triple-R 750 Std ref 27,5)
X-VISION
Race R8
LAZER
ST-8 ref 12,5
(ST-4 ref 7,5)
249 (249)
1
E2/14053
40 (25)
Ranska
170
105
179
28
1,1
13/14 (8/8)
339
1
E4/0389
27,5
Taiwan
170
105
179
32
1,2
24/26
433 (325)
5
E11/17590 (E11/17589)
30 (27,5)
Englanti
220 x 73
103
101
25
1,0
46/46 (45/36)
459
1
E9/11047
37,5
Taiwan
429 x 54
85
78
59
2,3
64/65
534 (325)
5
E11/0017 (E11/0016)
12,5 (7,5)
Englanti
360 (200)
84
100
15
1,6 (0,9)
86/98 (42/43)
Ryhmän ainoan
muovirunkoisen valaisimen
malli on viime
vertailusta tuttu
Bosch Rallye
175. Linssi on
karkaistua lasia,
jonka lämpötila
nousee runkoa
korkeammaksi.
Lähes kaikki valo
on kohdistettu
auton omien
kaukovalojen
kantaman jatkeeksi. Suppea
valojakauma
nostaa referenssiä, joten isompireferenssinen
sopii uusimmista
autoista lähinnä
vain VW Passatin
ledien kaveriksi.
Meteor on ison
Dominatorin
pienennetty
versio. Rakenne
ja leditekniikka
ovat samat kuin
isoveljessä.
Levenevä ja toisaalta huippua
kohti kapeneva
keila on hieman
lyhyt. Se sopii
mutkaisille
teille varsinkin,
jos auton omat
valot hoitavat
lähietäisyyden
valaisun riittävän
hyvin. Valojakauma on turhan
matala, mutta
toisaalta siitä ei
tule häiritseviä
hajasäteitä.
Syksyn uutuusmallisarjan neliledinen versio oli
mukana kahdella
eri referenssillä
(30/27,5). Niiden
pieni ero toistuu
mittaustuloksissa, vaikka
Elitelle luvataan
20 % enemmän
valovirtaa. Tienpinnan tasossa
viiden luksin valokeilojen pintaalaero on 8,5 %,
loput valosta
suuntautuu ympyräjakaumalle
ominaisesti laajalle maisemaan.
Valoraja saisi olla
ainakin sivuilla
pehmeämpi.
X-visionin Racesarjassa ledit
ovat sauvamallisen valaisimen
yläreunassa ja
niiden valo kohdistuu tielle heijastimien kautta.
Tehtaan edustajien puheiden
mukaan Creen
kupuledeillä
saavutetaan
parempi kantama kuin muissa
X-Visionin malleissa käytetyillä
Osramin ledeillä.
Ovaalijakauman
alarajauksen ansiosta lähelle ei
tule liikaa valoa.
Levein R8 valaisee tietä hyvin.
Vanhemmassa
Lazer-sarjassa
ledit (8 tai 4
kpl) osoittavat
suoraan eteen.
Niiden edessä
on valoa muokkaava linssi ja
valoaukko on
kartiomainen,
joten jakauma on
tasainen ympyrä. Valokeilassa
on leveyttä,
mutta varsinkin
pienemmän kantama on lyhyt.
Maisema kyllä
valaistuu. Kaikissa Lazereissa on
nyt viiden vuoden takuu ja
elinikäinen linssitakuu esimerkiksi kiveniskemien varalle.
HYVÄÄ
HYVÄÄ
HYVÄÄ
HYVÄÄ
HYVÄÄ
• paino
• säätövarat
• asennussyvyys
• paino
• takuu
• valojakauma
• vankka
kiinnitys
• valokeilan
leveys
• takuu
HUONOA
HUONOA
HUONOA
HUONOA
HUONOA
• valokeilan
kapeus
• liian tiukaksi
rajattu
valojakauma
• jakauman
mataluus
• vain
tyydyttävä
kantama
• valojakauma
• liikaa valoa
lähelle
• hankala
korkeussäätö
• valojakauma
• virrankulutus
300 m
250 m
200 m
150 m
100 m
50 m
0
( ★★★ / 7,9 )
★★★
( ★★★ / 7,9 )
8,0
★★★
8,0
★★★
( ★★ / 7,4 )
7,9
★★★
7,9
★★★
7,8
TEKNIIKAN MAAILMA 21/2015
21
LOPPUARVOSTELU
Hintaluokka (€/kpl)
Takuu (v)
E-hyväksyntä/nro
Referenssiluku
Valmistusmaa
Halkaisija (mm)
Leveys x kork. (mm)
Syvyys (mm)
Asennuskork. (mm)
Asennussyv. (mm)
Paino (kg)
Ilm./mitattu teho (W)
300 m
250 m
200 m
150 m
100 m
50 m
0
LUMINALIGHTS
Night Reaper 9"
(Night Reaper 7")
STRANDS
Sala Driving Light 7” LED
BRT
50
SAE
100
SAE
170
169 (149)
2
E4/18717 (E4/18716)
25 (25)
Kiina
228
93
275
44
2,0 (1,4)
42/41 (40/32)
239
3
E9/11383
12,5
Kiina
168
85
180
28
1,5
40/27
179
2
E8/8007
17,5
Kiina
150
100
162
30
1,4
50/51
115
2
E4/0410
12,5
Kiina
120
73
142
48
1,0
35/34
175
2
E4/0426
17,5
Kiina
160
90
180
50
2,0
70/68
Myydään myös
tuotenimillä
W-Light Neptune ja Walonia
Nightglow. Valaisimen keskellä
on kolme rinnakkaista uurrettua
heijastinta.
Kupuledejä on
kuusi ja niiden
valo kohdistuu
heijastimien yläja alapuoliskoihin. Referenssi
on kummassakin
25. Isomman
jakauma on vaakamainen ovaali,
joka on rajattu
pehmeästi.
Tielle valoa
kantautuu
kummassakin
tyydyttävästi,
ja isomman
keila on leveä.
Pienemmässä
Strandsissa on
sama rakenne
kuin isoveli-Svegissä. Ledejä on
vain neljä, mikä
näkyy referenssin lisäksi valotehossa ja huipun
muodossa.
Valojakauman
ansiosta käytössä oleva valo kuitenkin kohdistuu
tielle eikä mene
”harakoille”
kuten monessa
pallojakaumassa. Korkeussäätöä koskee sama
kritiikki kuin Svegissä, eikä kummassakaan ole
kiinnityspistettä
ylätuelle.
Ryhmän pienimmästä päästä
olevassa valaisimessa on
viisi lediä. Niiden
jokaisen edessä
on valoa muokkaava linssi ja
ympärillä sileäpintainen kartioheijastin. Ympyrämäisen jakauman kirkkainta
osaa reunustaa
huntumainen
valokehrä. Jakaumasta aiheutuu muodolleen
tyypilliset haitat,
mutta kantamaltaan tyydyttävän keilan leveys
on hyvä. Kahden
valaisimen välillä
todettiin 5 %:n
kirkkausero.
Myydään myös
tuotenimellä
LuminaLights
X 35 W. Pienikokoisessa
valaisimessa on
seitsemän lediä
sileäreunaisen
kartioheijastimen pohjalla. Jo
kahta eri valaisinta tarkasteltaessa huomio
kiinnittyi siihen,
että ledien
asema kartion
keskikohtaan
vaihtelee. Jakauma on ympyrä, jota ympäröi
hento huntukehrä. Valotulos
tienpinnalla on
tyydyttävä sekä
kantamaltaan että leveydeltään.
Myydään myös
tuotenimellä
LuminaLights
Power X 70 W.
Keskikokoisessa valaisimessa
on seitsemän
kartiomaista
valoaukkoa. Niistä kolme ylintä
ovat sileäseinäisiä ja alhaalla
sekä laidoilla
prismapintaisia.
Silti jakauma on
tasainen ympyrä. Reilusta virrankulutuksesta
huolimatta jakaumasta projisoituu tielle vain
tyydyttävästi
valoa. Asennusta
helpottavat eri
kiinnitystapavaihtoehdot.
HYVÄÄ
HYVÄÄ
HYVÄÄ
HYVÄÄ
HYVÄÄ
• valokeilan
leveys
• asennussyvyys
• valokeilan
leveys
• valojakauma
• koko
• pieni koko
• korkeussäädön
lukitusruuvi
• korkeussäädön
lukitusruuvi
• kaksi erilaista
kiinnitysjalkaa
HUONOA
HUONOA
HUONOA
HUONOA
HUONOA
• joustava
asennusjalka
• vaatii ylätuen
• kantama
• korkeussäätövara
• valojakauma
• yksilöerot
• valojakauma
• valojen
yksilöllisyys
• valojakauma
• vain
tyydyttävä
kantama
( ★★ / 7,4 )
★★★
22
TEKNIIKAN MAAILMA 21/2015
7,8
★★
7,7
★★
7,6
★★
7,5
★★
7,5
VISIONX
Light Cannon 4,5" (sarja)
VISIONX
Light Cannon 6,7"
VISIONX
Mitter
X-VISION
Race R4
(Race R2)
LUMINALIGHTS
Minispot
299/pari
1
E9/6662
20
Etelä-Korea
120
111
146
45
1,0
25/25
329
1
E9/11720
20
Etelä-Korea
170
91
224
47
2,8
50/55
259
3
E9/6674
7,5
Etelä-Korea
310 x 52
62
63
12
1,4
40/42
269 (179)
1
E9/11044 (E9/11075)
20 (10)
Taiwan
241 x 54
85
78
59
1,6 (0,9)
32/33 (16/16)
79,90
2
E4/0450
10
Kiina
105 x 73
80
81
33
0,4
20/18
Pienikokoinen
VisionX myydään pareittain,
mutta varsinainen asennussarja se ei ole,
sillä mukana on
vain kivisuojat.
Niitä saa myös
värillisinä valosuodattimina eri
keleihin. Sileän
kartioheijastimen pohjalla on
yksi iso kupuledi.
Valojakauma on
tasainen ympyrä, jota ympäröi
kärjellään oleva
neliömäinen
huntuvalo.
Kahden ympyräkaaren rajaaman
valon kantama
on tyydyttävä.
Ison ja painavan VisionX:n
asennussyvyys
on pieni, mutta
eteenpäin valaisimessa riittää
kanuunamaista
pituutta. Rakenne ja jalka
on vankka. Syvä
prismapintainen
kartioheijastin
ympäröi yhtä
tasaista lediä.
Jakauma on
jyrkkärajainen
ympyrä, josta
tielle tulee kapea
keila. Eteen tulee liikaa valoa,
ja keulan lähellä
etuviistossa
näkyy voimakas
kaarimainen
valoraja.
Sauvamallisen
VisionX:n rakenne on jämäkkä
ja iskunkestävä,
ja sille annetaan kolmen
vuoden takuu.
Yhdeksän pientä
lediä osoittavat suoraan
eteenpäin, ja ne
muodostavat
kymmenen asteen valokartion,
jonka jakauma
seinää vasten on
tasainen ympyrä. Tienpinnalla
on tyydyttävästi
leveyttä, mutta
kantama on lyhyt. Pakkauksen
merkinnän mukaan teho olisi
vain 5 W, mutta
oikea arvo on
40 W.
Race-sarjaa
on kolmena
eri pituutena;
mallimerkinnän
numero tulee
heijastimien lukumäärästä. Jostain syystä lyhyempien jakauma
on pyöreämpi
kuin R8:ssa. Tämän vuoksi valoa
tulee lähelle
liikaa. Myös maisema valaistuu
turhan korkealta.
R4:n valoteho on
tyydyttävä, R2:n
huono. Racesarjan ilmoitetut
tehot pitivät
mittaamiemme ottotehojen
mukaan hyvin
paikkansa.
Myydään myös
tuotenimellä
SAE 60. Lähes
kämmeneen sopiva valaisin on
herättänyt asiakkaissa ennakkoluuloja. Meiltä
ne karisivat mittausten myötä.
Vaikka valokeila
on kapea, se
ei ole ryhmän
vaatimattomin. Kokoonsa
ja painoonsa
nähden Minispot
valaisee tietä ja
maisemaa sopivan pippurisesti.
Asennukseen
löytynee kolo
auton kuin auton
keulalta. Hinta
on vertailun
edullisin.
HYVÄÄ
HYVÄÄ
HYVÄÄ
HYVÄÄ
HYVÄÄ
• koko
• asennussyvyys
• asennussyvyys
• korkeussäädön
lukitus
• koko
• asennussyvyys
• vankka
kiinnitys
• pieni koko
• kevyt
HUONOA
HUONOA
HUONOA
HUONOA
HUONOA
• valokeilan
kapeus
• valojakauma
jyrkkärajainen
ympyrä
• ympyrämäinen
valojakauma
• paino
• kantama
• valojakauma
• valojakauma
• hankala
korkeussäätö
• valokeilan
kapeus
• ennakkoluulot
300 m
250 m
200 m
150 m
100 m
50 m
0
( - / 6,2 )
★
7,2
★
7,2
★
7,2
★
6,9
★
6,8
TEKNIIKAN MAAILMA 21/2015
23